Haastattelimme aluksi yleiskaavapäällikön viran hakijoita, mikä vei alusta puolitoista tuntia. Niinpä en ehtinyt Yrittäjien paneeliin, mitä häpeän suuresti, koska en mielelläni tee ohareita, eikä lautakunta ehtinyt käsitellä listalta kuin osan.
Lapinlahden puisto
Päätettiin hyväksyä kaava sellaisenaan paitsi, että
a) Todettiin, että kiistanalainen portti ei ole kaavakysymys vaan se ratkaistaan kokemuksen perusteella. Portti voi vaikka aluksi olla ja jos siitä aiheutuu haittaa, se pannaan kiinni ilman että sulkemisesta tarvitsee päättää kaavalla.
b) Ohjeellinen palstaviljelmäalueen koko määrätään sitovaksi niin, että se ei voi laajentua alueen ulkopuolelle. Periaatteena olisi, että viljelypalstoja olisi vain kehitysvammaisilla mutta ei ulkopuolisille, koska alue on varsin arvokasta.
c) Lautakunta halusi yksimielisesti kahvilaa Venetsiaan, mutta todettiin, että kaava sallii sen jo, eikä narulla voi työntää.
Vallilan joukkoliikennekatu
Vallilanlaakson esityslistalta puuttui joukkoliikenteen hyödyt määrällisesti laskettuna. Ne löytyvät HSL:n lausunnosta. Kun se ratikka tulee, matkustajien aikahyödyt ovat 2 miljoonaa euroa vuodessa ja tämän lisäksi bussimatkustajien hyödyt ovat vähintään 3 miljoonaa euroa/vuosi. Bussien reittiverkostoa kehitettäisiin niin, että Koillis-Helsingistä ohjattaisiin pari linjaa Pasilan aseman kautta Kamppiin ja tehtäisiin ehkä heilurilinja koillisesta luoteeseen. Aikahyödyn hinta on 8 euroa/tunti, joten nuo aikasäästöt olisivat vuodessa luokkaa 200 000 tuntia ratikasta ja 400 000 tuntia busseista. Samalla tämä tarkoittaa sitä, ettei bussiliikenne joukkoliikennekatua pitkin olisi ihan vaatimatonta, 23000 matkustajaa/vrk eli aika monta bussia päivässä. Vaikka ratikka rakennettaisiin, se menisi aivan eri suuntaan, joten se ei tyhjentäisi bussien saamaa hyötyä. Kaiken tämän olisi mielellään lukenut esityslistalta, jotta muutkin olisivat voineet sen lukea.
Nämä joukkoliikennehyödyt ovat niin suuria, että niiden torjuminen vetoamalla muutaman aidan vierellä olevan siirtolapuutarhamökin rauhaan ei mahdu oikein mittakaavaan. Puistossa ei ole fyysisesti mitään muuta ainutlaatuista kuin kävijämäärä. Vaaka heilahtaa toiseen asentoon kun ajattelee, kuinka monen kymmenen tuhannen asukkaan oikeastaan ainoa kunnollinen viheralue on kyseessä. Jos käyttäjiä 50 000, tuo bussien tuottama 400 000 säästynyttä tuntia on käyttäjää kohden kahdeksan tuntia vuodessa eli vajaa puolitoista minuuttia päivässä. Ollaan taas hehtaarilla.
Rationaalisesti ajatellen joukkoliikennekatu pitäisi tehdä, mutta saamme tympeän kaupungin, jos olemme jokaisessa asiassa rationaalisia.
Kiinteistö- ympäristö- ja yleistentöiden lautakunnat ovat lausunnoissaan esittäneet, että bussikadusta luovutaan ja toteutetaan vain ratikkalinja. Tällä kannalla on myös vihreä valtuustoryhmä.
Olin tässä asiassa hyvin epävarma. Tällaisissa tasapelitapauksissa minulla on tapana kunnioittaa valtuustoryhmän tahtoa. En silti pidä moraalittomana hirviönä niitä, jotka päätyvät kannattamaan joukkoliikennekatua.
Silvia Modig (vas) esitti asian palauttamista niin, että sallittaisiin vain ratikkaliikenne. Esitys hävisi äänin 5-3 hylätä palautuksen; äänestin siis palautuksen puolesta, tosin vähän empien. Ääneswtys siis vas+vir vastaan sdp+kok+rkp.
Lisättiin yksimielisesti toivomus, että toteutusvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota joukkoliikennekadun maisemointiin. Aika hyvännäköisiä suunnitelmia (siis aiempiin verrattuna) on jo nyt, joten asukkaiden painostus ei ole mennyt kokonaan hukkaan. Katua on mm. painettu vähän maastoa alemmas.
Äänin 4-2 äänestettiin nurin esitys, että ratikkalinjan auetessa bussiliikenne poistetaan. Äänestin tyhjää, koska pidin täysin epärealistisena, että oikoreittiiin tottuneet tuhannet koillisesta tulevat bussimatkustajat joutuisivat kiertämään vain siksi, että Kalasatamaan pääsee ratikalla.
Fenixintien kaava hyväksyttiin keskusteluitta.
Kalasataman pohjoisosan suunnittelupoeriuaatteet pöydälle ilman esittelyä.
Itäkeskuksen siltahirvitys ilman esittelyä pöydälle toisen kerran.
Kiitokset lautakunnalle rohkeasta ja asiallisesta Vallilan joukkoliikennekatu -päätöksestä. Osin tunneloituna ja vanhan ratapenkereen päälle rakennettuna haitat minimoituvat. Puistoa ei jää tien alle kuin murto-osa aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna.
No Kaupunginhallitus tän päättää kuitenkin, mutta tähän naputan ja vahvasti:
Jos nyt on seurannut linjastosuunnitelmia edes useamman vuoden niin tietää että ainoa mitä niistä voi sanoa varmuudella on että ne muuttuu. Tämän takia se aikasäästöjen laskeminen on muuten täysin spekulatiivista.
Mutta spekuloin nyt sitten minäkin. Koillisesta tulevat linjat on käytännössä ilmeisesti tiheä 71 joka palvelee lähinnä Pihlajistoa. Tiedelinjalla on itseasiassa on aika vähän vuoroja eli matkustajia. Keskelle Pihjalistoa tulee Jokeri-ratikka ja sen pysäkki, ja se että tuota raidetta ei käytettäisi myös Kumpulan ja Kustaa Vaasantien suuntaiseen linjaan ylittää jopa HSL:n tumpelointikyvyn.
Lyhyesti sanottuna, jos sinne Vallilanlaaksoon saadaan kiskot niin on todennäköistä että sinne tulee pohjoisestakin ratikka reittiä tai toista. Vaikkapa siksi että 23 000 matkustajaa on semmoinen määrä ettei sen kuljettamisessa bussilla ole oikein mitään järkeä.
Mitä linjoja tuonne nyt on tulossa? Mitä ratikoita tonne on tarkalleen tulossa mahdollisesti.23000 matkustajaa/vrk on aika monta vuoroa.Onko jossain tuoreita havainnekuvia uusista suunnitelmista? Kaikki riippuu nyt vain lopputuloksesta
Päätöksiä linjastosta ei ole tehty. HSL:n lausunnosta löytyy joitain alustavia kaavailuja. Mutta koko linjasto menee tietysti uusiksi, jos tuo väylä avautuu. Jokin Pihjalamäen suunnasta tuleva linja ajettaisiin Pasilan kautta Kamppiin.
tpyyluoma:
”Tiedelinjalla on itseasiassa on aika vähän vuoroja eli matkustajia.”
Jos bussi kulkee harvoin, niin ei kai sille olekaan matkustajia. Tiedelinja olisi loistava linja, jos se kulkisi usein. Silloin se saisi varmasti myös paljon käyttäjiä (vähän kuin Jokeri).
Minulle se oli loistava linja jo aloittaessaan. Kävin aikanaan Käpylästä Otaniemessä töissä aikaan, jolloin sieltä kulki 503 Keilaniemen kautta Matinkylään. Muutaman minuutin matka-ajan sisällä olivat seuraavat reittivaihtoehdot:
– 503 Keilaniemeen, jossa vaihto Otaniemen bussiin
– bussilla Kamppiin ja siitä toisella bussilla Otaniemeen
– bussilla Oulunkylään ja sieltä toisella bussilla Otaniemeen
– bussilla Pasilaan, juna Leppävaaraan ja bussilla Otaniemeen
Kun tiedelinja tuli, matka-aika lyheni usein selvästi yli 10 minuuttia eikä tarvinnut enää vaihtaa.
Muuten, luulen, että matka-aikaa suurempi arvo monille matkustajille on matka-ajan vaihtelulla (tai siis sillä, ettei se vaihtele). Jos esimerkiksi pitää hakea lapset päiväkodista klo 17 mennessä, täytyy liikennevälineiden valinta suunnitella worst case -skenaarion mukaan. Silloin on erittäin suurta merkitystä esimerkiksi bussien vuorovälillä, jos joutuu vaihtamaan. Pahimmassa tapauksessa pitää varata puolikin tuntia ylimääräistä.
Linjasto ylipäänsä elää ja menee uusiksi. Se että HSL:kin on keksinyt semmoisen konseptin kuin heilurilinja on erinomaista yleisesti ottaen.
Tuo heilurilinja sitä että sen sijaan että linja ajaa päättärille keskustaan se jatkaakin sen läpi, melkein ratikkalinjat toimii kaikki näin, jos esimerkiksi nelonen olisi bussi niin se kääntyisi Lasipalatsille ympäri. Edut tässä on se että päättärille seisomiseen käytetty aika puolittuu ja lisäksi saadan uusia yhteyksiä, esimerkiksi nelonen tarjoaa myös Katajanokka – Töölö yhteyden.
Ongelma on siinä että linjoista tulee hyvin pitkiä eli niiden pitäminen aikataulussa on vaikeaa. Tämän takia on järkevämpi kääntää bussit jo ennen keskustaa takaisin, semminkin kun suurimmalla osalla busseja vaihtoehto on juna jolla pääsee keskustaan. Tämä myös säästää rutkasti rahaa, sanosin että puhutaan kymmenistä miljoonista vuodessa. Asiaa voi ajatella niinkin että tämä jonkinlainen kompromissi liityntälinojen ja suorien keskustabussien välillä, linjalla pääsee esimerkiksi Hämeentien varteen mutta ihan ydinkeskutaan vaihdetaan joko jossain Puistolassa tai sitten vaikka Kurvissa.
Pasila, ja sitä kautta Vallilanlaakso, on vaan vähän outo piste ajaa heilureita läpi. Ensinnäkin sinne pääsee jo sillä junalla ja toiseksi se on sen verran pohjoisessa että se linja ei enää palvele Töölöä ja Kalliota. Minusta parempi olisi Helsinginkadun taso, mahdollisesti Hakaniemen kautta. Mannerheimintie – Helsinginkatu – Hämeentie heilurilla pääsisi suoraan Töölöön ja Kallioon, lisäksi siitä saisi hyvin vaihdot kaikkiin Helsingin ratikkalinjoihin, metroon Sörnäisissä ja jatkossa Pisaraan Oopperalla.
Pyyluoma: Tuota Pasilan läpi kulkevaa liikennettä pitää ajatella ensisijaisesti poikittaisliikenneväylänä – Jokeri 0:n väylänä, jos niikseen tulee, ei niinkään säteittäisenä yhteytenä keskustan suuntaan.
”Vaikkapa siksi että 23 000 matkustajaa on semmoinen määrä ettei sen kuljettamisessa bussilla ole oikein mitään järkeä.”
Hyvin sanottu!
Tässä asiassa nähdään konkreettisesti se ettei kunnallisella demokratialla ole mitään väliä, kun virkamieskoneisto jyrää omat halunsa läpi. Puuttumatta siihen että poliittisiin päätöksiin vaikuttaa se että valmistelu on täysin yksipuolista ja kaikkiin muistutuksiin viranhaltijat pystyvät muokkaamaan ympäripyöreitä mukamas vastauksia millä mitätöidään sekä typerimmät että asiallisimmat vasta-argumentit, kiinnittää tässä asiassa eniten kuitenkin huomiota se valheellisuus jolla asiaa on viety eteenpäin. Aluksi ainoa syy kadun rakentamiseen oli tiedelinjan nopeuttaminen ja Kumpulan kampuksen liittäminen paremmin joukkoliikenteen piiriin. Nyt rakentamista perustellaankin sillä että halutaan ohjata 300-500 bussia/päivä laakson halki. Syitä tähän ei ole esitetty, eikä perusteltu esimerkiksi sitä miksei ko poikittaisliikenne voi käyttää Hakamäentietä jonka välityskyky on kuitenkin aivan toista luokkaa kuin puistoon rakennetun kadun. Lisäksi se että virkamieskoneisto jääräpäisesti puskee puistoon bussi(lue yksityisautoilulle vapaata)katua ja kategorisesti kieltäytyy harkitsemasta ympäristön asukkaiden mielestä hyväksyttävää vaihtoehtoa raitiovaunulinjasta vedoten kustannuksiin ja kannattavuuteen, on todella outo peruste. Jos kyseiseen laaksoon tullaan rakentamaan joskus raitiolinja, voisi sen rakentaa nyt, koska se todellisuudessa olisi nyt halvempaa kuin tulevaisuudessa. Liikenteen mahdollistaminen toisi myös käyttäjät, jo ennen Kalasataman valmistumista. Kuljen useasti ratikoissa joissa on alle 10 ihmistä lisäkseni, pitäisikö nämäkin lakkauttaa kannattamattomina?
Lisäksi on pakko sanoa että viimeisetkin vihreät veret alkavat valua suonista jos Osmo perustelee kantaansa mahdollisen bussiliikenteen lopettamisesta raitiolinjan valmistuttua sillä että bussien käyttäjät ovat jo tottuneet käyttämään reittiä. Tuolla perusteella ei katua varmaan tarvitse rakentaa koska kukaan ei ole tottunut sitä käyttämään. Ihmisille on aika suuri asia poistuuko esim 500 bussin päivittäinen melu ja pienhiukkassaaste 5-10 vuoden kuluttua vaiko ei koskaan, jos kyseinen bussivirta kulkee alle 10 metrin päässä asunnostasi
”Nämä joukkoliikennehyödyt ovat niin suuria, että niiden torjuminen vetoamalla muutaman aidan vierellä olevan siirtolapuutarhamökin rauhaan ei mahdu oikein mittakaavaan. Puistossa ei ole fyysisesti mitään muuta ainutlaatuista kuin kävijämäärä.”
Voi itku, onkohan Suomessa missään mitään ainutlaatuista, mitä ei voisi tärvellä hypteettisilla näennäislaskelmilla, jotka osoittautuvat muutamassa vuodessa ihan tuulesta temmatuiksi. KSV:n tiedotustilaisuudessa kaavamuutoksen suunnittelijat täysin peittelemättä ilmaisivat tehneensä toimeksiannosta surkean suunnitelman, mitä ei pitäisi missään tapauksessa viedä eteenpäin. Useat muut lautakunnat, kaupunginmuseo, järjestöt ja naapurit näkevät Vallilan laaksossa säilytettävän kulttuurimaiseman. Sillä ei taida olla rahallista arvoa ollenkaan. Ei ainakaan löydy hallintokuntaa joka sen kykenisi lyömään päätöksestä vastuullisten pöydälle.
”“Vaikkapa siksi että 23 000 matkustajaa on semmoinen määrä ettei sen kuljettamisessa bussilla ole oikein mitään järkeä.”
Hyvin sanottu!”
23000 vuorokaudessa on 12.500 suuntaansa, sovitaan jaettuna 12 tunnille. 1000 tunnissa tekee 50 bussia, siis bussi suuntaansa kerran 3 minuutissa. huomattakoon, että kaikki eivät kulje reittiä päästä päähän, olettaisin että keskimäärin 1/3 reitistä. Silloin riittää (kaikilel istumapaikat) yksi bussi kerran 9 minuutissa. niidne välimatka. on noin 4 kilometriä.
Mitä järjetöntä tässä on?
Pitänee vieöä tarkistaa aikataulusta väliajat (lienee kerran 10 minuutissa)ja reitin koko pituus.
Onhan demokratialla asemansa Helsingissä.
Kaikki kokoomusta, demareita ja RKP:tä äänestäneet ovat hyväksyneet henkilöt, jotka haluavat kadun puiston läpi.
Muuten olen sitä mieltä että puhe nousevista pollareista on pelkkä vitsi epävarmojen valtuutettujen kusettamiseen. Jos alueen läpi halutaan kuljettaa kymmeniä tuhansia ihmisiä busseilla, pollarit olisivat jatkuvasti laskemassa tai nousemassa ja voitaisiin hyvin poistaa liikennettä hidastavina.
Mutta kesällä on luvassa hyvää keliä osoittaa mieltä ja muistuttaa että kunnallisvaalit tulee ihan kohta. Eiköhän tuo päätös kumoudu taas
Nousevia pollareita tehokkaampi on sataprosenttinen kameravalvonta,
Kameravalvonta on hyvä, jos sen perusteella seuraa muutakin ikävää kuin vain sakot. Raha on huono ohjaamaan ihmisiä, joilla ei ole sitä yhtään tai joilla on sitä yllin kyllin.
Hei
Mikä oli perusteena, ettei pelkkää raitiotiekiskoja voida rakentaa? Periaatteena kuitenkin pitäisi olla, ettei Helsingin harvoja viheralueita halkaista liikenneväylillä.
Tiedelinjan voisi jo siirtää raiteille. Meilahdesta Kumpulaan siirtyminen on vaikeaa ruuhka-aikana puhumattakaan Otaniemi-Viikki välistä.
Tiedelinjan siirtämisessä raiteille saammekin sitten seuraavan riidan. Reitti kulkee Lääkärinkatua pitkin ja siten poikki Keskuspuiston.
Jaa, lisää valvontaa.
kuinka paljon narkkarit ym. bensavarkaat kunnioittaa sähkösilmää?
Valitettavasti bussikatu puiston läpi on kaupunkilaisen mielestä huonoin mahdollinen ratkaisu. En edes oikein ymmärrä miksi sitä halutaan noin innokkaasti?
Kannattaa kuitenkin muistaa, että melu ja saaste lähtee yksityisautosta, ei joukkoliikenteestä. Joukkoliikenne luo alueelle sellaisen olohuonemaisen yhteisen tilan, jonne yksityisautolla ei ole asiaa.
Jos se vedettäisiin järkevästi, eli muutama kymmenen metriä kiskoa Pasilan- ja Reijolankadulle, ei kukaan vastustaisi. Nyt kaikki suunnitelmat näyttää siltä että maksimoidaan vastustus?
Pollareitakin tehokkaampi, selkeämpi ja parempi on semmoinen joukkoliikennekaista jossa ei voi ajaa kumipyörille. 🙂
af Heurlin tiedustelee että miksi 23 000 matkustajaa päivässä (ja huom. yhdellä kohtaa) ei kannata kuljettaa bussilla. Lyhyesti se nyt vähän riippuu yhdestä jos toisesta asiasta, mutta pohjimmiltaan kyse on siitä että kuljettajat ei tee talkotyötä ja että ihmisten seisottaminen bussissa on oiva tapa edistää autokauppaa.
Pidemmin, ja pitkä tästä väkisinkin tulee.
Ratikat kulkee kiskoille, bussit kumipyörillä. Erillaisia sekasikiöitäkin on, ja niillä saa kummankin huono puolet, mutta jätetään ne nyt tästä tarkastelusta ulos.
Kiskoilla kulkemisessa huono puoli on että tarvitaan kiskot ja että härpäke on niihin sitten sidottu. Hyvä puoli on että se kulkee kuin juna eli verrattaen tasaisesti ja että kiskoilla voi ajaa pitkiäkin vaunuja ja junia.
Bussissa taas on päinvastaiset hyvät ja huonot puolet, tosin vähänkin vilkkaammilla väylillä bussit tarvitsisivat omat kaistat eli on käytännössä ikäänkuin kiskoilla, ja bussi pomppii ja vaappuu tai ei ihan riippuen alla olevan tiepinnan kunnossa. Mikä johtuen roudasta ja siitä että raskas ajoneuvo kuluttaa on yleensä heikko. Kalustokin vaikuttaa paljon, ratikat onkalliita kapistuksia jotka pidetään hyvässä kunnossa, bussit taas on verrattaen halpaa kalustoa joiden huoltokin on suurpiirteisempää.
Kummassakin härpäkkeessä on sekä istuma- että seisomapaikkoja. Istumapaikat on ihan oikeita penkkejä, seisomapaikat taas arvioidaan lattiapinta-alasta.
23 000 matkustajaa päivässä tarkoittaa ruuhkatunnissa hihavakiolla 1/8 vajaa 3 000 matkustajaa tunnissa. Tuo tuskin jakaantuu tasaisesti kumpaankin suuntaan sanotaan vaikka 2 – 3, eli noin 2 000 matkustajaa tunnissa vilkkaampaan suuntaan.
Bussissa on noin 50 penkkiä ja seisomaan mahtuu 20 ihmistä. Haitaribussilla joita nyttemin kaupataan mm. johdinautonimikkeellä saadaan käytännössä lisää seisomapaikkoja, mikä on yksi syy miksi niistä nivelbusseista on jo kertaalleen luovuttu kun ym. syistä Helsingissä mitoitetaan bussit istumapaikkojen mukaan. Busseja tarvitaan siten ruuhkassa 40 – 30 suuntaansa eli 1,5 – 2 min vuoroväli. Jokeri ei toiminut edes 5 min vuorovälillä nykyisestä 3 min puhumattakaan, ja siellä laaksossa on myös ratikkalinja. Alle kolmen minuutin vuorovälillä ratikatkin rupeaa jo ruuhkautumaan keskenään. Tuosta seuraa Jokerilla semmoinen jännittävä ketjureaktio että kun kolmen minuutin vuoroväli tarkoittaa kolme bussia jonossa yhdeksän minuutin välein niin se eka on tuulilasikuormalla ja viimeinen puolityhjä, eli tarvitaan lisää kalustoa kuin käyttöaste pienenee, mikä taas pahentaa ruuhkautumista…
Välipalavaunuun (niitä vanhoja jatkettuja Valmetteja) mahtuu noin 120 matkustajaa (50 istumapaikkaa) ja uusiin Transtechin vaunuihin jotain 160 (olisko 60 penkkiä), saisivat muuten olla pidempiä. Jos tehdään pikaratikkaa Jokerille kaavailtuhin vaunuihin voi ottaa noin 200 matkustajaa (n. 70 penkkiä) ja kahden vaunun junaan 400. Eli nykyisillä ratikoilla riittäisi noin 4 – 5 minuutin vuoroväli ja pikaratikalla 5 – 10 min.
En jaksa mennä nyt siihen mitä tuo tarkoittaa liikennöintikustannuksina tarkemmin, se miten niitä lasketaan ja pitäisi laskea on loputon suo, ja varsinkin bussien ja ratikoiden vertailu on vaikeaa koska kustannusrakenne on eri. Busseisssa maksaa kuljettajien palkat, ratikassa suhteessa enemmän kalusto eli pääoma jonka hinta ei ole yksiselitteinen asia. Samasta syystä ratikassa on pienemmät marginaalikustannukset. Mm. Baumolin taudista johtuen olen pessimistinen bussien kustannuskehityksen suhteen. Mutta karkesti tässä tapauksessa ratikka on vähän halvempi kuin bussi liikennöidä, ja kerää enemmän matkustajia eli lipputuloja. Pikaratikka on selkeästi edullisin (ratikan liikennöintikuluihin ei niin paljoa vaikuta sen koko).
Yleisesti, alle 5 minuutin vuorovälit ei ole mielekkäitä, ne tarkoittaa että on liian pieni härpäke ja rajahyöty vuorovälin pienemisestä laskee mitä pienempi se on. Esim. 7,5 min on hyvä, 10 min kompromissi ja helposti muistettavissa. Bussille tuo tarkoittaa että se on sopiva jos matkustajia on alle 400 – 500 tunnissa suuntaansa.
Ehdotan, että joukkoliikennekadulla käytetään vihreää asfalttia, jolloin sen eroaminen normaalista autoiluverkostosta on silminnähdenkin selvää henkilöautoilijalle. Pelkkä kieltomerkki ei tee lainkaan niin selvää henkistä eroa. Lisäksi vihreä asfaltti maastoutuisi paremmin vihreään ympäristöön. Tämän voisi varmasti määrätä kaavassa, niin ei tule viime hetken pikkurahan säästötarvetta, jolloin palataankin vähin äänin perusmustaan asfalttiin.
Eiköhän se Keskuspuiston eteläpää ole jo aika hyvin tuhottu, kun sinne on rakennettu aikoinaan sairaalat ja ihan vähän aikaa sitten invalidiliitolle taloja yms. Jäähallin parkkipaikkakin oli ennen puutarha.
Kutoja:
Tuossa olisi sekin järki, että Tukholmankadun ja Mannerheimintien risteyksen toimivuus ei huononisi vielä entisestäänkin. Ja vielä se, että Lääkärinkadun mäki voi talvella olla vähän jyrkkä ratikalle.
Ode
”Nousevia pollareita tehokkaampi on sataprosenttinen kameravalvonta,”
Eis sen tarvitse olla edes sataprosenttinen. Tässä maassa on yllättävn korke alain ja esivallan kunnioitus. Koskee myös autoilijoita.
Tiedoksi Tiedelinjasta, kukaan tuskin matkustaa Viikistä Otaniemeen bussilla 506, kun on olemassa Jokerilinja, bussi 550. Kyllä matkustajat tulevat kyytiin ja poistuvat eri kohdissa reitin varrella. Yliopiston maantieteen laitoksella on jo tutkittu mistä Kumpulan kampukselle matkustetaan. Varmaan siellä olisi valmiudet selvittää ketkä käyttävät Tiedelinjaa ja millä osuuksilla. HSL:ssä tätä ei ole selvitetty. Mutta kuten sanottu, Vallilan laaksoa tarvitaankin nyt väyläksi koko pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteelle, koska moneen kertaan suunnitellut ja hyväksytyt tunneliratkaisut maksavat enemmän kuin 12 miljoonaa euroa.
” Ihmisille on aika suuri asia poistuuko esim 500 bussin päivittäinen melu ja pienhiukkassaaste 5-10 vuoden kuluttua vaiko ei koskaan, jos kyseinen bussivirta kulkee alle 10 metrin päässä asunnostasi
Kannattaa kuitenkin muistaa, että melu ja saaste lähtee yksityisautosta, ei joukkoliikenteestä. Joukkoliikenne luo alueelle sellaisen olohuonemaisen yhteisen tilan, jonne yksityisautolla ei ole asiaa.”
Loistavaa sarkasmia.
Markku af Heurlin:
Ja siksi varmaan juuri onkin niin ärsyttävää, kun osa autoilijoista ei lakeja kunnioita. Poikkeuksena ehkä nopeusrajoitukset, suojatiesääntö ja punainen valo, joiden kunnioitus on aika alhainen.
Kävisikö niin kummallisesti, että Pasilasta saataisiin nopea joukkoliikenneyhteys myös itä-länsisuuntaan. Lautakunnan äänestyspäätöstä voi tervehtiä tyydytyksellä. Muistaen kaikki ne kuviot, jotka tämän asian ympärillä on jo tapahtunut, ei voi vielä riemuita muuta kuin hyvästä yrityksestä.
HSL valmistelee parhaillaan seudun poikittaisen ja runkolinjaston suunnitelmia. Suunnitelmista löytyvät todennäköisesti hyvät perustelut joukkoliikennekadun toteuttamiselle.
Aiempien ketjujen keskusteluun kaupunkimotarien muuttamisesta bulevardeiksi liittyen: Highway Removal
(5 min video Yhdysvalloissa poistetuista ja poistettavaksi esitetyistä kaupunkimoottoriteistä).
Tosiasiassa HSL suunnittelee mittavaa joukkoliikenteen alasajoa, raitiolinja 1/1A halutaan trollien varjolla lakkauttaa, kuten myös bussi 16. Näin ollen taataan se, että suorat yhteydet etelästä esim Käpylään ja itään katkeavat. Trolli liikennemuotona yhdistää bussin ja raitiovaunun suurimmat haitat. Sen lisäksi hassu ajatus köysiradasta (kas kun ei vuoristoradasta) Kruunuvuoreen on virinnyt.
Joukkoliikennekatu Vallilaan on sinänsä hauska idea, tosin pihjalamäessä asuvat saavat aika kurat silmilleen, sillä he joutuvat nilkuttamaan autolla 71 Pasilaan ja vaihtamaan sieltä junaan. Tämä on nyt tulos siitä, kun metro ei mene Olympiakylään ja Kumpulaan, jossa voisi olla kätevä Slussen-tyyppinen vaihto. Köyhän miehen vaihtoehdossa Bussin 45 ja 71 matkustajat joutuvat kärsimysnäytelmän mannekiineiksi. Herää kysymys, kuinka mielekästä on Malminkartanolaisten matkojen muuttaminen vaihdollisiksi.
HSL:n suunnitelmat ovat kaiken kaikkiaan ristiriitaisia ja hassuja. Samaan aikaan kun trolli korvaa Hernesaaren ratikankin, Telakkakadulle suunnitellaan kaavoituskatsauksen mukaan Hernesaaren ratikkakiskoja. Osmo, onko kokonaisvaltaista suunnittelua olemassakaan?
HSL:llä ei ole mitään joukkoliikenteen alasajosuunnityelmia. Se toimii kuntien käsikassarana ja ajaa juuri niin paljon liikennettä kuin kunnat haluavat maksaa. Ykkösen ratikka on ontgelma, koska ratikka ilman matkustajia ei oikein tee mitään.
Tuovinen, HSL on liikennöitsijä. Siitä minne vedetään kiskot päättää KSV, ja muuten myös siitä vedetäänkö johtimia. Sanotaan nyt vaikka niin että kahden instanssin näkökulma on erillainen, HSL tuijottaa liikennöintiä ja KSV kaupunkirakennetta. KSV on yleensä oikeassa, jos se olisi silloisesta HKL:stä kiinni niin Jätkäsaaren tulisi liityntäbussi.
Onhan se onglelma ja maksaa, yhteensä 90 miljoonan trolli-investointi jolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä on saatu kannattavaksi vain ja ainoastaan tuolla. Eli ottaa nyt ja kaivaa siellä Kaupsussa sen jokusen kymmenen tuhatta ykkösen kehittämiseen, se ei resurssien puutteen vuoksi etene mihinkään.
Jaahas, mitä hyötyä on äänestää vihreitä jos he eivät pistä vastaan kun rkpkokoomusdemarit tahtoo asvaltoida puistot ja laittaa raitiokiskot romuraudaksi?
Olisiko aiheellisempaa ajaa ennemmin aktiivisesti Helsinkiläisten hyvän elinympäristön asiaa Kalasataman kerjäläisten sijaan? Aikaa ja viitsimystä ei näytä riittävän molempiin?
”Ykkösen ratikka on ontgelma, koska ratikka ilman matkustajia ei oikein tee mitään.”
Auttaisiko yhtään, jos ykkösen jatkaisi Oulunkylän asemalle? Silloinhan se palvelisi myös Veräjänmäkeä.
Vastaavasti nelosen voisi jatkaa Pitäjänmäen asemalle ja nelose Huopalahteen.
Näin ratikat yhdistäisivät paikallisjunat ja metron ja Jokerin.
@Matti Kinnunen
+1 ratikoiden jatkamiselle. Kympin päättäriltä on pari kilsaa Huopalahden asemalle. Palvelisi mainiosti espoolaisten yhteyksiä läntiseen kantakaupunkiin. Varsinkin jos se menisi liikenneympyrän kautta jolloin siitä olisi yhteys Jokeriin.
Matti:
Kuten tpyyluoma tuossa yllä osin mainitsee, niin ykkösen jatkamista Oulunkylään/Käpylään ja uudelleenlinjaamista Kätilöopiston ohi/Koskelantielle sekä muuta kehittämistä on tarkoitus selvittää. Resurssipulan vuoksi tämä työ on kuitenkin vielä aloittamatta. Tämä johtuu siitä, että selvitystä odottaa on myös lukuisa määrä muita vastaavia hankkeita, kuten Munkkivuoren ja eteläisten kaupunginosien raitiotiet.
”Aiempien ketjujen keskusteluun kaupunkimotarien muuttamisesta bulevardeiksi liittyen: Highway Removal
(5 min video Yhdysvalloissa poistetuista ja poistettavaksi esitetyistä kaupunkimoottoriteistä).”
Kiitos hyvästä videosta. Tuosta näkyy hyvin Helsingin tulevaisuuden liikennemäärien yhä lisääntyessä. Sisääntuloväylien ja kehän lähiympäristöt tulevat näivettymään, kun kukaan ei pysty enää asumaan lähistöllä melun takia.
”HSL:llä ei ole alasajo suunnitelmia”.
Erikoinen väite, kun vertaa aikatauluja vaikkapa kesältä 2009 kesään 2011. Raitiovaunua saa odotella pahimmillaan 15min, arkisin linjalla 6 jopa 12min. Jostain kumman syystä HSL:n johto on kuitenkin sitä samaa HKL:n suunnitteluosaston johtoa, jonka näkemys raitioliikenteen kehittämisestä on vuosittaiset vuorovälien huononnukset ja erilainen asteittainen alasajo. Toisena esimerkkinä käynee linja 56 jolle piti tulla lisäliikennettä. Kas kummaa, linjalta vähennettiinkin liikennettä. Saman kohtalon kokivat 24, 78 ja monet monet muutkin linjat, asukasluvun kuitenkin kasvaessa. Törkeintä saastaa silmilleen ovat saaneet Munkkivuoren asukkaat, siellä linjan 18 toiminta on alasajettu, vielä 2000-luvun alussa linja liikennöi parhaimmillaan 6-8min välein.
Mutta tällaista on Euroopan (ja varmasti myös Universumin) paras joukkoliikenne.
Sen sijaan esim. Wienissä joukkoliikenteen on pakko olla hirveän huonoa, kun siellä ei ole bussikaasutuskenttiä keskusta täynnä.
P.S KSV ansaitsee myös kiitoksen. Viimeisimmästä Kamppi-Eira lehdestä saimme lukea, että KSV on asukastilaisuudessa ilmoitusasiana ilmoittanut Hietalahdenkadun ja Kalevankadun puutalojen purkamisesta. No, satavuotiasta rakennuskantaa onkin niin paljon, että joutavathan ne, otetaan mallia Turusta, jossa purkaminen on aina ensisijaínen vaihtoehto. Kiitos kaupsulle paljon tästä ”kulttuurityöstä”.