Portugali (2): Miten Kreikka ja Portugali pystyvät maksamaan takaisin??

Miten Kreik­ka ja Por­tu­gali pystyvät mak­samaan takaisin?

Lain­o­jen ja takausten ehdot ovat todel­la tyr­määvät. Nuo raskaasti ali­jäämäiset val­tiot joutu­vat tas­apain­ot­ta­maan bud­jet­tin­sa äkkirysäyk­sel­lä. On siis korotet­ta­va vero­ja ja vähen­net­tävä val­tion meno­ja. Tämä tietää maid­en asukkaille todel­la ankei­ta aiko­ja. Noin ankara hevosku­uri voi myös viedä maan niin syvään taan­tu­maan, ettei val­tio­talous tas­apain­o­tukaan. Työt­tömyys lisään­tyy, työt­tömyy­den hoit­o­menot kas­va­vat ja vero­tu­lot vähenevät. Näin juuri kävi Suomes­sa 1990-luvun laman aikana, kun Ahon hal­li­tus ryhtyi paniikkijarrutukseen.

Sinän­sä mie­lenki­in­toista, että tätä yltiöoikeis­to­laista talousku­uria velal­lisille vaa­ti­vat Suomes­sa voimakkaim­min demar­it ja per­sut, jot­ka eivät Suomes­sa suos­tu­isi moi­seen kuu­na päivänä.

Talous­lib­er­al­is­min olois­sa on vaikea nähdä, miten nuo maat voisi­vat koskaan mak­saa velko­jaan, kun säästeliäs talouden­pito tuhoaa talouden poh­jaa ja kun sel­l­ai­sista julk­i­sista menoista kuten koulu­tuk­ses­ta tin­kimi­nen vain syö tulevaisuutta.

Kreikan ja Por­tu­galin pitäisi mak­saa velka­nsa tekemäl­lä mei­dän hyväk­semme työtä. Kun Neu­vos­toli­it­to oli bilat­er­aa­likau­pas­sa pahasti velkaa Suomelle, lainaa kui­tat­ti­in aseostoin ja esimerkik­si sil­lä, että venäläiset rak­en­si­vat Suomelle Keit­eleen kana­van. Julk­isia han­k­in­to­ja pitäisi voi­da kohdis­taa Kreikkaan ja Por­tu­gali­in. Me saisimme vastinet­ta rahoillemme ja kreikkalaiset ja por­tu­galilaiset helpo­tus­ta työt­tömyy­teen­sä. Mut­ta eihän se käy. Pitää jär­jestää tar­jouskil­pailu ja toden­näköis­es­ti han­k­in­ta menee jon­nekin muualle.

60 vastausta artikkeliin “Portugali (2): Miten Kreikka ja Portugali pystyvät maksamaan takaisin??”

  1. Pait­si että Keit­eleen kana­va oli turha. Sitä käytet­ti­in puun kul­je­tuk­seen nimel­lis­es­tikin vain muu­ta­ma vuosi. Nyt se on huviveneilyssä. Pora­si­vathan Venäläisen Suomes­sa maa­pal­loon kilo­me­trien syvy­istä turhaa reikääkin.

    Eivät Por­tu­gali ja Kreik­ka pysty mitenkään euro­maina velka­ansa mak­samaan. Niiden pitää ero­ta eurosta. Sen jäl­keen niiden pitää a) säästää ja b) tuot­taa entistä enem­män. Tuot­tavu­ut­ta ja vien­tiä sekä tur­is­mia tietenkin aut­taa hal­pa val­ut­ta. Tuh­laus lop­puu, kun se sak­salainen Volkkari on kalli­impi kuin ennen, mut­ta se on Sak­san ongel­ma ja tietenkin Sak­san intressin vastaista.

    1. Pait­si että Keit­eleen kana­va oli turha

      Evg­bert! Etkö tiedä, että persut/&vennamolaiset ovat arvostelun yläpuolel­la. On täysin sopi­ma­ton­ta elit­ismiä arvostel­la mitään hei­dän tekemisiään.

  2. “Sinän­sä mie­lenki­in­toista, että tätä yltiöoikeis­to­laista talousku­uria velal­lisille vaa­ti­vat Suomes­sa voimakkaim­min demar­it ja perut, jot­ka eivät Suomes­sa suos­tu­isi moi­seen kuu­na päivänä.”

    Sin­ul­ta on nyt jäänyt asia pahasti ymmärtämät­tä. Demarithan vaatii että lainat jär­jestel­lään uusik­si, eli pankit otta­vat vas­taan tap­pi­oi­ta ja laina-aiko­ja piden­netään ja korko­ja las­ke­taan ym ym.

    Per­sut taasen vaatii vähän samaa jut­tua mut­ta toisel­la taval­la toteutet­tuna eli markki­nave­tois­es­ti ja ilmeis­es­ti heil­lä paket­ti­in kuu­luu myös pankkien pääomi­tus ja omis­tuk­sen siir­to pääomittajataholle.

    Tämä vakausjär­jestelmä sen sijaan aiheut­taa nuo kuvaa­masi efek­tit, ja tätähän ajaa hal­li­tus­puolueet eli kok+kesk+vihr+rkp.

  3. “Sinän­sä mie­lenki­in­toista, että tätä yltiöoikeis­to­laista talousku­uria velal­lisille vaa­ti­vat Suomes­sa voimakkaim­min demar­it ja perut, jot­ka eivät Suomes­sa suos­tu­isi moi­seen kuu­na päivänä.”

    En nyt ymmär­rä miten demar­it ja per­sut vas­tus­ta­mal­la paket­te­ja vaa­ti­vat kovem­paa oikeis­to­laista talousku­uria. Ennem­min vaa­ti­vat jotain muu­ta kuin mitä nyt tapah­tuu eli rankko­ja oikeis­to­laisia talouskuureja.

    Oman käsi­tyk­seni mukaan ei näitä mai­ta olla tässä kuitenkaan pelas­ta­mas­sa, vaan euroop­palaisia pankke­ja ja yleistä luot­ta­mus­ta val­tion velka­pa­perei­hin. Parem­pi ratkaisu näille val­tioille olisi irtau­tu­mi­nen eurosta ja deval­vaa­tio. Sil­lä voitaisi­in saa­da sinne kil­pailukykyä ja mah­dol­lis­taa nousu. Vaik­ka niin rankko­ja päätök­siä siel­lä silti joudut­taisi­in tekemään että ei sitä kukaan poli­itikko uskalla tehdä. 

    Näil­lä talousku­ureil­la joil­la nyt men­nää ei voi­da mil­lää matem­ati­ikalla saa­da ainakaan Kreikkaa nousu­un, tuskin por­tu­gali­akaan. Vaik­ka sen tarkas­ta tilanteesta tiedän vähem­män. Kreikas­ta voin sanoa että, jos sen velat nyt muut­tuvat korko­ta­soltaa pelas­tus­paketin tasolle. Menee val­tion vuo­tu­i­sista vero­tu­loista käytän­nössä läh­es kaik­ki suo­raan korko­jen mak­su­un (yli 13 mrd). Yritä siinä nyt sit­ten alkaa vielä niitä velko­ja pois maksamaan.

    1. Johe,
      Tarkoitin niitä vaali­pa­neeleis­sa demarei­den ja per­su­jen esit­tämiä vaa­timuk­sia lopet­taa maid­en velka­an­tu­mi­nen ker­ral­la. Sel­l­aista tek­stiä ei tule edes Nalle Wahlroosilta.

  4. Euron inflaa­tio­ta kiihdytetään. EKP:n 2% inflaa­tio tavoite uno­hde­taan. Helpot­taa muu­tok­sia, kun leikkaami­nen voidaan hoitaa ole­mal­la nos­ta­mat­ta kuluja.

    Toinen vai­he sit­ten velka­sa­neer­aus ja lain­o­jen alaskir­jaus. Sys­teemiriskin ehkäisemisek­si alaskir­jauk­set pitää pystyä pois­ta­maan hil­jalleen ja hal­li­tusti pankkien taseesta, ei ker­ta rysäyksellä.

    Lopuk­si tiukan kuluku­urin kanssa alaskir­jatut velat takaisin.

    Voidaan­han tietenkin pistää pää puskaan ja laina­ta lisää rahaa ja saa­da isom­pi ongel­ma myöhem­min, kun on enem­män lain­o­ja joi­ta ei voi­da mak­saa takaisin.

  5. Evert The NeveR­est: “Eivät Por­tu­gali ja Kreik­ka pysty mitenkään euro­maina velka­ansa mak­samaan. Niiden pitää ero­ta eurosta.”

    Jaa, miten val­u­ut­taa vai­h­ta­mal­la pääsee eroon velois­taan? Oletko ehdot­tanut oma­lle pankille­si samaa?

  6. Sinän­sä mie­lenki­in­toista, että tätä yltiöoikeis­to­laista talousku­uria velal­lisille vaa­ti­vat Suomes­sa voimakkaim­min demar­it ja perut, jot­ka eivät Suomes­sa suos­tu­isi moi­seen kuu­na päivänä. 

    En ole kyl­lä keskustelus­sa juuri havain­nut, että demar­it tai per­sut oli­si­vat esit­täneet leikkauk­sia velka­an­tuneille. Viimek­si Heinälu­o­ma puhui pankeille asetet­tavista ehdoista. Per­sut tun­tu­vat luot­ta­van siihen (siis ne jot­ka asi­aa edes ajat­tel­e­vat), että Por­tu­gali hoide­taan Kreikan tapaan muil­la finanssi­jär­jeste­ly­il­lä jos vakaus­mekanis­mit kaatu­vat. Yhtä hyvin nuo taita­vat toimia kaik­ki, eli vuo­den päästä maat ovat edelleen samas­sa suossa.

  7. Osmo: “Sinän­sä mie­lenki­in­toista, että tätä yltiöoikeis­to­laista talousku­uria velal­lisille vaa­ti­vat Suomes­sa voimakkaim­min demar­it ja per­sut, jot­ka eivät Suomes­sa suos­tu­isi moi­seen kuu­na päivänä.”

    Per­su­ista en tiedä — eikä tai­da tietää kukaan muukaan — mut­ta demar­it (ainakin pääosin) halu­a­vat velka­sa­neer­aus­ta, siis luo­to­nan­ta­jien vas­taan­tu­loa. Ei kuu­losta yltiöoikeistolaiselta?

  8. Ode,

    perustele nyt se Por­tu­galin tuki. Ole kiltti 🙂

    Hyviä point­te­ja toki tossakin, mitä kir­joi­tat, mut­ta itse ydinkysymys­tä kier­rät. Kun ker­ran olet tuen kan­nal­la, niin annathan näke­myk­selle­si kun­non fak­tat taustaksi.

  9. Huono jut­tu jos talousku­uri on niin kova, että sot­kee maan talouden nor­maalia toim­intaa. Pehmeäm­mät keinot oli­si­vat parem­pia. Mut­ta kai taloudet pitää palaut­taa taval­la tai toisel­la, lainan kaut­ta tai ilman, real­is­tiselle tasolle.

    Yksi keino olisi pudot­taa Por­tu­galin palkkata­so alle Kiinan tason niin, että por­tu­galilaiset voivat taas ommel­la paito­jamme kiinalais­ten sijaan. Toinen kik­ka olisi luop­ua globaal­ista vapaakau­pas­ta ja rak­en­taa pro­tek­tion­is­tisia aito­ja Euroopan ympärille. Näin por­tu­galilaiset voisi­vat tehdä kiinalais­ten töitä vähän kalliimmallakin.

    Toden­näköis­es­ti vaikeuk­sis­sa ole­vat euro­maat ja EU pääsee ongelmista kuitenkin noi­ta keino­ja helpom­mal­la (Por­tu­galis­sa on paljon toimi­vaakin talout­ta). Kivu­li­ain­ta on ehkä saavute­tu­ista eduista luop­umi­nen. Ainakin Kreikas­sa kansa on pan­nut hant­ti­in. Ja tietenkin poli­itikot “pop­ulisoi­vat” ja käyt­tävät kaik­ki mah­dol­liset keinot (selit­te­lyt, velat, ilmeis­es­ti jois­sain mais­sa jopa hui­jauk­set) ennen kuin pudot­ta­vat äänestäjien­sä jo omik­seen kokemia etuuksia.

  10. OS: “Sinän­sä mie­lenki­in­toista, että tätä yltiöoikeis­to­laista talousku­uria velal­lisille vaa­ti­vat Suomes­sa voimakkaim­min demar­it ja per­sut, jot­ka eivät Suomes­sa suos­tu­isi moi­seen kuu­na päivänä.”

    Oletko tem­pais­sut tuon täysin stet­son­ista. Olet var­maan itsekin kuul­lut, että esimerkik­si demar­it ovat vaati­neet tuen (ain­oak­si) ehdok­si pankkien osal­lis­tu­mista. Ker­ro lähde!

  11. Eikö Kreikas­sa olisi yksi­ty­is­tet­tevää, vaikka­pa riit­tävä määrä lomamök­ki tont­te­ja suo­ma­laisille? Paljon muu­takin jota voisi yksi­ty­istää, vaik­ka moot­toriteistä voisi aloit­taa. Sieltähän sitä val­u­ut­taa tulisi jol­la velat voisi kuitata.

  12. Tässäpäs olisi muuten Soinin kir­joi­tus aiheesta Wall Street Jour­nalis­sa, ettei jää tuo Soin­in­vaaran esit­tämä virheelli­nen käsi­tys per­su­jen aja­mas­ta vai­h­toe­hdos­ta elämään:

    http://online.wsj.com/article/SB10001424052748703864204576310851503980120.html

    Eipä muuten tule mieleen ihan heti toista suo­ma­laista poli­itikkoa jol­la olisi pokkaa läväyt­tää tek­stiä WSJ:iin koko maail­man päl­lis­teltäväk­si ja vielä noin korkeaa asiantute­mus­ta vaa­ti­vas­ta aiheesta.

    Parasi­itit rokrok.

  13. Mah­taisiko val­tion omaisu­u­den myyn­ti teho­ta? Entä sisäi­nen devalvaatio?

  14. On selvää, etteivät kri­isi­maat koskaan kykene mak­samaan velka­ansa. Nyt jo kreik­ka ja Irlan­ti pyytävät ja pää­sevät velka­sa­neer­auk­seen. Tämä kos­kee tietysti vain niitä velko­ja, joi­ta EU-Maid­en veron­mak­sa­jat ovat rahoit­ta­mas­sa. Varsi­naiset alku­peräiset luo­to­nan­ta­jat saa­vat vielä täy­den koron sijoituk­sillee. Eivätkä kri­isi­maat edes pyy­dä anteek­siantopa täl­läisille veloille.

    Kaik­ki kolme kri­isi­maa­ta joutu­vat pyytelemään velko­jen­sa kohtu­ullis­tamista. Ja varsin pian. Anomisen ajanko­hdan määrää EU. Kohtu­ullis­t­a­mi­nen tarkoit­taa, että luo­ton anta­jat saa­vat vain osan sijoit­tamis­taan varoista takaisin. EU ei tähän suos­tu vielä tässä tilanteessa. EU lupaa harki­ta asi­aa myöhem­min, kun tarvit­ta­vat jär­jeste­lyt on tehty.

    Jär­jeste­ly­il­lä EU tarkoit­taa sitä, että kun kan­sain­väliset luot­to­laitok­set ovat ennät­täneet siirtää vas­tu­un­sa EU-maid­en veron­mak­sa­jain kan­net­tavak­si. Sil­loin on EU:n mielestä oikea aika ilmoituk­selle, ettei kri­isi­maid­en luot­to­ja mak­se­ta. Sil­loin velat joutu­vat EU:n veron­mak­sa­jain maksettaviksi.

  15. “Sinän­sä mie­lenki­in­toista, että tätä yltiöoikeis­to­laista talousku­uria velal­lisille vaa­ti­vat Suomes­sa voimakkaim­min demar­it ja per­sut, jot­ka eivät Suomes­sa suos­tu­isi moi­seen kuu­na päivänä.”

    Äläpä puhu pa***a. Tuo­ta talousku­uria vaa­ti­vat ne jot­ka kan­nat­ta­vat bailoutteja.
    Per­sut eivät voi hyväksyä ikinä bailout­te­ja jo siitä syys­tä, että Soi­ni menet­täisi takinkään­nössä uskot­tavuuten­sa (Media on jo etukä­teen riemuin­nut Soinin takinkään­nöstä!) ja näyt­täisi sen jäl­keen pelkältä val­lan­hi­moi­selta charlataanilta.

  16. Mulle riit­tää että anta­vat sitä kul­taa vaku­udek­si. Siitä saadaan ihan hyvä viiku­nan­le­hti, jol­la Suomes­sa saadaan hal­li­tus anta­maan ne tuet mitä tässä vai­heessa on kai sit­ten pakko antaa.

    Eikö Por­tu­galin poli­it­ti­nen ja työ­markki­nasys­tee­mi mah­dol­lista minkään­laista ns. sisäistä devalvaatiota?

    1. Mulle riit­tää että anta­vat sitä kul­taa vakuudeksi.

      Tämä pitäisi tark­istaa, mut­ta ymmärtääk­seni tuo Por­tu­galin keskus­pankin kul­ta-aarre on osa EKP:n “val­u­ut­tavaran­toa”. Jos keskus­pank­ki alkaa mak­saa Por­tu­galin lain­o­ja, sehän on sitä hirveää setelir… Ei, en osaa kir­joit­taa niin hirveää sanaa.

  17. Por­tu­galis­sa ja Irlan­nis­sa ovat vas­takkain sijoit­ta­jien ja kansan etu ja näyt­tää siltä, että EU por­var­i­jo­htoise­na on valin­nut sijoit­ta­jien var­al­lisu­u­den pelas­tamisen , aivan kuin Aho ja Viian­nen aikoinaan eli kansa kiristää vyötä ja sijoit­ta­jat keräävät muhkeat voitot

  18. “Eikö Por­tu­galin poli­it­ti­nen ja työ­markki­nasys­tee­mi mah­dol­lista minkään­laista ns. sisäistä devalvaatiota?”

    Sisäi­nen deval­vaa­tio pienen­tää vero­tu­lo­ja mut­ta euromääräiset velat eivät supis­tu. Palkko­jen leikkaus taas supis­taa kulu­tuskykyä, mikä leikkaa työ­paikko­ja ja sitä kaut­ta verotuloja.

    Eli sisäi­nen deval­vaa­tio vain heiken­tää velko­jen mak­sukykyä ja ajaut­taa val­tion velkasaneeraukseen.

    Mut­ta se on kaikil­la velka­an­tuneil­la val­tioil­la edessä enne pitkää, jokainen lama on lisän­nyt val­tioiden velkaa , Suo­mi siitä hyvä esimerkki

  19. Eri­lais­ten mon­imutkaisten vai­h­toe­hto­jen, ovat ne sit­ten lain­o­jen mak­samista työl­lä tai vas­taavaa, käyt­tööno­tot parin viikon sisäl­lä ovat liian… öh, mon­imutkaisia. Sel­l­ais­ten sopimusten määrit­te­ly vie aikaa. Toiv­ot­tavasti täl­laisia val­tiosopimuk­sia, joko kah­den­välisiä tai EU-tasol­la, ale­taan solmia jos­sain vaiheessa.

    Kreikalla ei ole enää mitään mah­dol­lisuuk­sia pelas­tua hirveältä, ehkä vuosikym­meniä kestävältä talouskurimuk­selta. Se on kauheaa, mut­ta tot­ta, ja sen on hei­dän itsen­sä hyväksyttävä.

    Kreikan “psykolo­gian” pitää muut­tua. Verot on mak­set­ta­va. Kor­rup­tio on kitket­tävä. Koulu­tus­ta nos­tet­ta­va. Yhteiskun­nan rak­en­teet on kasat­ta­va uusik­si. Toiv­ot­tavasti pystyvät siihen. 

    Se ei silti tarkoi­ta, etteikö Kreikkaa pitäisi aut­taa. Sitähän tässä nyt yritetään koko maail­man voimin. Suo­mi soutaa vas­taan. Miksi?

  20. Osmo: ´Pait­si että Keit­eleen kana­va oli turha´

    “Evert! Etkö tiedä, että persut/vennamolaiset ovat arvostelun yläpuolel­la. On täysin sopi­ma­ton­ta elit­ismiä arvostel­la mitään hei­dän tekemisiään.”

    Eipä ollut per­su­ja eikä ven­namo­laisia paikalla, kun Keit­eleen kanavas­ta sovittiin.

    Soinin jut­tu Wall Street Jour­nalis­sa on tosi hyvä — oli­pa itse asi­as­ta mitä mieltä hyvän­sä. Kuka­han on kir­joit­tanut? Jos itse, on hatun­nos­ton paikka.

  21. Ode
    ämä tietää maid­en asukkaille todel­la ankei­ta aikoja. 

    Ja se on aivan oikein. 

    Työt­tömyys lisään­tyy, työt­tömyy­den hoit­o­menot kas­va­vat ja vero­tu­lot vähenevät. 

    Jos työt­tömyysko­r­vauk­sia leikataan suurem­mal­la pros­en­til­la kuin työt­tömyys kas­vaa niin menot pienenee.

    Kreikankin ongel­mana on har­maa talous ja kor­rup­tio. Siitä päästään kun leikataan julki­nen sek­tori mur­to-osaan entis­es­tä ja siir­ry­tään sosial­is­tis­es­ta unel­mas­ta lähem­mäs yövartijavaltiota. 

    Kun ei ker­ran kiin­nos­ta mak­saa yhteiseen pus­si­in niin tulkoon kaik­ki kreikkalaiset toimeen omillaan.

  22. Entäpä sit­ten sijoit­ta­jien kauhu­vai­h­toe­hto, eli Por­tu­galin ja Kreikan kova default: maathan voivat ilmoit­taa, että kaik­ki van­hat velat on mitätöi­ty. Ei mak­se­ta enää van­ho­jen velko­jen korko­ja eikä pääomia. 

    Tämän jäl­keen velka­an­tuneet val­tiot ovat velat­to­mia mut­ta uuden lainan saan­ti voi olla kallista ainakin jonkin aikaa. Toisaal­ta eipä ole jät­timäisiä korkomeno­ja paina­mas­sa val­tion­talout­ta. Velka­on­gel­ma on näin siir­ret­ty velko­japankkien ym huolek­si. Mitä seu­rauk­sia tästä olisi? Tyh­miähän pankit ovat elleivät ole suo­jau­tuneet ja hajaut­ta­neet riskiä.

  23. Äh, meni PIG-maat sekaisin. 

    Sama kyl­lä pätee niin Por­tu­gali­in kuin Kreikkaankin. 

    Tosin Kreikalla taitaa olla asi­at kaikkein huonoiten.

  24. Euro-kri­isi­mai­ta on täl­lä het­kel­lä kolme ja näistä Kreik­ka oli ensim­mäi­nen ja sil­lä se erikoisu­us että sen nykyi­nen hal­li­tus ilmoit­ti edel­lisen hal­li­tuk­sen mas­si­ivis­es­ti väären­täneen julkisen talouden tilas­to­ja. Suun­nilleen tuos­ta ilmoituk­ses­ta­han kri­isi lähti liik­keelle reilu vuosi sitten.
    Tuos­ta huipu­tusju­tus­ta en ole näh­nyt medi­as­sa juurikaan yksi­tyisko­htia. Kuin­ka suuri klik­ki oli sen takana ? Päämin­is­ter­iä myöten ? Mil­lä taval­la se tehti­in ? Joutu­vatko sen tek­i­jät oikeudel­liseen vastuuseen ?
    Osaako joku antaa linkkiä mis­sä näi­hin kysymyk­si­in vastataan ?

  25. han­kala asiakas
    Velka­on­gel­ma on näin siir­ret­ty velko­japankkien ym huolek­si. Mitä seu­rauk­sia tästä olisi? Tyh­miähän pankit ovat elleivät ole suo­jau­tuneet ja hajaut­ta­neet riskiä.

    Pankkien suo­jau­tu­mi­nen perus­tuu siihen, ettei val­tiot nyt vain voi päästää koko pankki­jär­jestelmää kaatumaan.

  26. Tuos­sa Soinin kir­joituk­ses­sa on paljon mis­tä voi olla peri­aat­teessa yhtä mieltä. Pait­si että on äkkiseltään jotenkin ris­tiri­itaista opet­taa sosial­isoidulle pankeille markki­navas­tu­u­ta val­tion­lain­ois­sa, mut kuitenkin.

    Mut sit­ten taas käytän­nössä. Jos Por­tu­gali menee laina­jär­jeste­lyyn se tarkoit­taa sitä ettei se saa rahaa markki­noil­ta. Eli se koko vaje pitäisi oikaista ker­ta­heitol­la, ei onnis­tu. Eli muut maat lain­oit­taisi­vat Por­tu­galia, ja tämä alka­akin jo koko­lail­la muis­tut­taa sitä vakausjärjestelyä…

  27. Osmo: “Pekka Ven­namo juuri kehui Hesaris­sa, kuin­ka tuo turhake oli hänen aikaansaannoksensa.”

    Tot­ta tuo on, tark­istin. Eipä toi­mi muis­ti­ni vuo­den 1988 suh­teen kovin hyvin.

  28. juge:

    Sin­ul­ta on nyt jäänyt asia pahasti ymmärtämät­tä. Demarithan vaatii että lainat jär­jestel­lään uusik­si, eli pankit otta­vat vas­taan tap­pi­oi­ta ja laina-aiko­ja piden­netään ja korko­ja las­ke­taan ym ym.

    Per­sut taasen vaatii vähän samaa jut­tua mut­ta toisel­la taval­la toteutet­tuna eli markki­nave­tois­es­ti ja ilmeis­es­ti heil­lä paket­ti­in kuu­luu myös pankkien pääomi­tus ja omis­tuk­sen siir­to pääomittajataholle. 

    Ymmärtääk­seni Ode tarkoit­ti sitä, että demarei­den ja per­su­jen vaa­timuk­set johta­vat käytän­nössä kaikkein äärim­mäisen leikkauslin­jan toteu­tu­miseen. Vih­jauskin laa­jen­ne­tu­ista sijoit­tavas­tu­ista sulk­isi pos­suka­maid­en laina­hanat markin­noil­la lop­ullis­es­ti ja edessä olisi väl­itön likviditeettikriisi.

    Täl­löin ei olisi edes mah­dol­lista pohtia mitä leikat­taisi­in ja mitä ei vaan val­tion olisi käytän­nössä pakko lopet­taa palkko­jen, eläkkei­den ja sosi­aalietuuk­sien mak­su määräa­jak­si. Sit­ten kun kas­saan olisi ker­tynyt muu­ta­ma killin­ki, mak­su­ja voitaisi­in jatkaa, mut­ta huo­mat­tavasti alen­tuneel­la tasolla.

    Jos demar­it ja per­sut kan­nat­ta­ji­neen eivät tätä tajua, niin voi meitä ja mei­dän tule­vaisu­ut­ta tule­van “kyky­hal­li­tuk­sen” kyn­sis­sä. Jos taas tajua­vat, mut­ta eivät ker­ro, niin olisi kiva tietää mikä ketun­hän­tä teil­lä on kainalos­sa? Koko euroop­palaisen pankki­jär­jestämän sosial­isoinit — kus­tan­nuk­sista piit­taa­mat­ta? Vai mitä?

  29. kse
    demarei­den ja per­su­jen vaa­timuk­set johta­vat käytän­nössä kaikkein äärim­mäisen leikkauslin­jan toteu­tu­miseen. Vih­jauskin laa­jen­ne­tu­ista sijoit­tavas­tu­ista sulk­isi pos­suka­maid­en laina­hanat markin­noil­la lop­ullis­es­ti ja edessä olisi väl­itön likviditeettikriisi.

    Paras­ta tässä on se, että Soinkin voiv­ot­telu vaali­ten­teis­sä sitä, kuin­ka inhot­tavia ja ikäviä ehto­ja muiden maid­en vakaus­paketit ovat. En ollut uskoa kor­viani timp­sukan jeesustelua siitä, kuin­ka IMF ja muut euro­maat kuris­taa kreikan pien­tä ihmistä ja heti perään vaa­timus koko val­tion ajamis­es­ta de fac­to konkurssiin.

  30. Yli­tioikeis­to­lainen talousku­uri on luvas­sa, jos valiot eivät saa lainat­tua rahaa vaan lap­pu pan­naan ker­ral­la luukulle.

    Suo­mi otti 8 mil­jar­dia lainaa tähän edellsieen lamaan — ja se ei ainakaan ollut mitää oikeis­to­laista talous­poli­ti­ikkaa vaan rajua elvytystä.

    Sosi­aa­li­nen vas­tuu ja köy­hyysongel­man kurssi pitämi­nen ovat takauk­sille ja tukipaketeille oikein hyviä perusteluita.

  31. Juu, sinne vaan etelän ran­nikoille isot läänit hotel­lia ja lomariv­i­talon­pätkää, Jor­gok­set käy kan­ta­mas­sa ruokaa pöytään ja velan pan­tik­si Suo­mi-poi­ka käy loma­l­la nimel­liset 10 euroo per viikko.

    Ja koti­maas­sa pysyville seu­raa­vat 10 vuot­ta Erit­täin Hal­paa oli­ivia, fetaa ja madeiraa. 

    Aloite­taan vaik­ka siitä.

    Ja antaa silti niit­ten pankkien hoitaa omat kakkin­sa. Niiltähän ei tun­netusti kukaan saa koskaan mitään takaisin.

  32. Ihan mie­lenki­in­toinen näkökul­ma, ja pitkälti samaa mieltä.

    Lisää näkökul­mia globaali­in velka­on­gel­maan ja sen ratkaisuun:

    Globaalis­sa velkon­gel­mas­sa on mak­sa­jan paik­ka auki, ja sitä haetaan kiivasti. Yksi ratkaisu on vyöryt­tää mak­sa­jan osa veron­mak­sajille. Toinen ratkaisu olisi lait­taa yksi­tyiset pankit, ja yri­ty­selämä yleen­sä, mak­sa­jak­si. Kol­mas voisi olla vaikka­pa uusi rajusti pro­gres­si­i­ivi­nen verosys­tee­mi, jos­sa rikkaat mak­saisi­vat todel­la tun­tu­vasti enem­män veroja.

    EIköhän jol­lain taval­la tulisi tavoitel­la oikeu­den­mukaisu­ut­ta, eli ne jot­ka ovat velan kas­vat­tamis­es­ta hyö­tyneet, ne vas­taa­vat myös sen kus­tan­nuk­sista. Pankki­ir­it mil­jar­diop­tioi­neen tule­vat ensim­mäisenä mieleen, mut­ta onhan itse asi­as­sa kaik­ki mukana samas­sa pyra­midis­sa, ja vieläpä voisi väit­tää että omien tulo­jen­sa osuuk­sil­la. Ja kun tämä kap­i­tal­is­min voitokulku on siis edel­lyt­tänyt köy­hien köy­hdyt­tämistä, olisi suo­ras­taan rikol­lista ran­gaista taas niitä, jot­ka vähiten ovat asi­aan vaikuttaneet.

    Helpom­min san­ot­tu kuin tehty, tässä omanedunvalvontakiimayhteyskunnassa.

  33. kse ja Syltty:

    Ette ole oikein tajun­neet tätä kuvio­ta näemmä. 

    Vakaus­ra­has­toku­vio on Por­tu­galin ja kump­panei­den kannal­ta kaikkein rankin vai­h­toe­hto, joka tarkoit­taa noiden maid­en talouden alasajoa ja kasvumah­dol­lisuuk­sien viemistä todel­la pitkäk­si ajaksi. 

    Default­ti taasen tarkoit­taa sitä, että osa veloista tietysti pyyhkiy­tyy pois ja sijoit­ta­jat toi joku muu kan­taa tästä vas­tu­u­ta, mut­ta maa pääsee aloit­ta­maan taval­laan puh­taal­ta pöy­dältä. Velka­jär­jestelystä on koke­mus­ta mon­es­takin maas­ta, ja sen aiheut­ta­ma taloust­suna­mi kestää siinä maas­sa vuo­den — kaksi. 

    EMU-maid­en aja­ma vakausjär­jeste­ly­paket­ti taasen aiheut­taa nois­sa mais­sa sel­l­aisen taan­tu­man jos­ta ei nous­ta edes kymme­nessä vuodessa, varsinkin kun vakaus­ra­has­ton käyt­tämis­es­tä huoli­mat­ta nuo maat joutu­vat velka­jär­jeste­lyn tekemään.

  34. Uud­is­tan edelleen aikaisem­min esit­tämäni vero­tus­mall­in Por­tu­galille ja Kreikalle: Nos­te­taan ko. mais­sa bensan/dieselin hin­taa 1 eurolla/litra ja sähkön hin­taa 0,30 senttiä/kWh ja nämä rahat siir­retään suo­raan velko­jen hoitoon. Tämä olisi ain­oa keino kerätä vero­ja tuol­lai­sis­sa mais­sa. Maat kyl­lä vas­tus­ta­vat tätä kovasti kos­ka tajua­vat hyvin että tämä puree vilunki­mai­hin. Muuten saa­vat edelleen elää kuin siat pel­los­sa kun­han eivät ota lisää lainaa. Por­tu­gali aikoo ottaa tänä vuon­na 8% brut­tokansan­tuot­teesta. Ei vaiku­ta miltään säästöohjelmalta.

  35. juge
    Default­ti taasen tarkoit­taa sitä, että osa veloista tietysti pyyhkiy­tyy pois ja sijoit­ta­jat toi joku muu kan­taa tästä vas­tu­u­ta, mut­ta maa pääsee aloit­ta­maan taval­laan puh­taal­ta pöydältä.

    Default­in jäl­keen on turha enää vinkua laina­markki­noille, joten vajeet on kurot­ta­va ker­ral­la umpeen. Ain­oa rahoituk­sen lähde olisi IMF tai muut EU-maat ja Kreikalle olisi tässäkin tapauk­ses­sa pakko ladel­la ehto­ja tai hom­ma jatkuisi entiseen malliin.

  36. “Vakaus­ra­has­toku­vio on Por­tu­galin ja kump­panei­den kannal­ta kaikkein rankin vai­h­toe­hto, joka tarkoit­taa noiden maid­en talouden alasajoa ja kasvumah­dol­lisuuk­sien viemistä todel­la pitkäk­si ajaksi. 


    Tarkoi­tus onkin vapaut­taa yksi­tyiset sijoit­ta­jat vas­tu­ista. EKP:n , vakaus­ra­has­to­jen ja IMF:n lainat ja taku­ut siirtävät vas­tu­u­ta sijoit­ta­jil­ta pääasi­as­sa euro-val­tioille ja hie­man muillekin, mu8tta sitä mukaa kun lainakan­ta vai­h­tuu yhteiskun­tien takaamiin/lainaamiin lainoihin.

    Sen jäl­keen voidaan tehdä velka­saa­neer­aus, kun tilalle on saatu sijoit­ta­ja, jon­ka omaisu­ut­ta ei tarvitse pelas­taa ja sen nimi on Veronmaksaja.

    Kyl­lä kansa on tyhmää.…

  37. juge,

    tuol­lainen default­ti tarkoit­taisi myös eurosta irtaan­tu­mista ja omien val­u­ut­to­jen luomista, ja aika hel­vetin­moista jytkyä kansan­talouk­sille joiden uusi val­u­ut­ta painuisi poh­ja­mu­ti­in velko­jen ollessa euroissa.

    sel­l­ais­es­ta jytkys­tä ei kreikat ja por­tu­galit toipuisi koskaan, ja koko euroop­pa uhkaisi syöksyä täy­del­liseen sekasortoon.

  38. Val­tioiden default­ti aiheut­taisi toden­näköis­es­ti niis­sä kaiken lisäk­si vielä pankkikri­isinkin, kun niiden omat pankit lienevät melko suuria val­tion­sa velko­jia. Ja luon­nol­lis­es­ti val­ti­ol­la ei olisi mah­dol­lisu­ut­ta tul­la pankkien­sa avuk­si sen­til­läkään. Pani­ikissa ole­vat ihmiset nos­taisi­vat säästön­sä ja siten varmis­taisi­vat, että pankit meni­sivät nurin, vaik­ka jotenkin oli­si­vatkin siitä val­tion velka­kir­jo­jen nol­laamis­es­ta selvinneetkin. 

    Sit­ten oltaisi­inkin jän­nässä tilanteessa. Yksi­tyi­nen talous hyy­ty­isi paikoilleen, kun pankit meni­sivät nurin. Val­ti­ol­la ei olisi mitään saumaa elvyt­tää, kun sil­läkään ei olisi rahaa, eikä saisi sitä mis­tään ulkopuolelta. 

    Sit­ten vain kat­sot­taisi­in, kuin­ka nopeasti pankit saataisi­in lihoik­si ja kuin­ka nopeasti uudet syn­ty­i­sivät tilalle. Luon­nol­lis­es­ti ulko­maalaisil­la pankeil­la ei pitäisi tuos­sa tilanteessa olla eri­ty­istä syytä olla lainaa­mat­ta yksi­ty­isille por­tu­galilaisille, joil­la olisi kan­nat­tavaa tuotan­toa. Noin etenkin, jos kyse on vientiteollisuudesta. 

    Mut­ta kyl­lä siinä jonkin aikaa olisi maa aika lail­la sekaisin ja polvil­laan. Mut­ta eikös Argen­ti­ina luov­in­ut suh­teel­lisen hyvin kuiv­ille, vaik­ka muu­ta­man vuo­den lyö­tynä makasikin? Maail­man suur­in­ta julk­ista velkaa kan­ta­va Japani taas tun­tuu ole­van pysyvässä stagnaatiossa.

  39. Kir­joit­ta­jat ovat ihan oike­as­sa default­in seu­rauk­sista, mut­ta siihen joudu­taan kaikissa tapauk­sis­sa. Sik­si onkin parem­pi hoitaa asia nyt eikä enää kas­vat­taa ongel­maa suuremmaksi.

    Lisäk­si jos ekp;lle nnet­taisi­in sama val­ta kun fedil­lä on pääomit­taa pankke­ja ja ottaa niiden omis­tus itselleen niin mitään mak­su­valmiuskri­isiä ei tulisi, yöny­liko­rot pysy­i­sivät alhaal­la, tal­letuk­set säi­ly­i­sivät kuten myös ter­veet velkasuhteet.

    Näin ei halu­ta toimia kos­ka se ei ole pankkien omis­ta­jien etu elikkäs sak­salaisen ja rtan­skalaisen suur­pääo­man etu.

  40. juge, min­ul­la on rehellis­es­ti sel­l­ainen kuva, että jos vaikka­pa Kreik­ka irtaan­tu­isi eurosta seu­rauk­set oli­si­vat todel­la dra­maat­tiset. Argen­ti­ina on his­to­ri­as­sa men­nyt mak­sukyvyt­tömäk­si, mut­ta se ei siinä kri­i­sis­sä vai­h­tanut val­u­ut­taa (kiin­teäkurssis­es­ta vapaaksi).

    En ker­takaikki­aan näe järkeä moi­ses­sa, ja saurauk­set voisi­vat olla todel­la dramaattiset. 

    On tot­takai tosi­a­sia, ettei Krreik­ka voi mak­saa kaikkia velko­jaan — tai siis korko­ja, sekä lyhen­tää velka­ansa — sitä ei var­maan kukaan kiel­lä, mut­ta ne mak­su­jär­jeste­lyt täy­tyy tehdä mah­dol­lisim­man vähän vahinkoa aiheut­taen. Defaullti ja ulos eurosta ois kuin poti­laan nukut­ta­mi­nen lyömäl­lä lekalla päähän.

  41. “Sit­ten vain kat­sot­taisi­in, kuin­ka nopeasti pankit saataisi­in lihoik­si ja kuin­ka nopeasti uudet syn­ty­i­sivät tilalle”

    Ei mikään suuri ongel­ma, pankke­ja on men­nyt aian konkurssi­in ja maail­mas­sa pankke­ja riit­tää esim kiinalaisia. Lehman Broth­ers on hyvä esimerk­ki miten suurikin pank­ki lyödään lihoik­si: LB julis­tau­tui velko­jien suo­jauk­seen 15.9 eli meni konkurssi­in. Ja jo 22.9 se oli pilkot­tu ja jaet­tu aasialaisille ja euroop­palaisile pankeille eli viikos­sa se käy.
    Fuu­sio on tietenkin pitem­pi pros­es­si, mut­ta ei se juuri toim­intaa häiritse

  42. Kreikan ja Argen­ti­inan kri­i­seil­lä on paljon yhtymäkohtia.Argentiinakin sitoi peson­sa dol­lari­in eli mudos­tui läh­es euroa vas­taa­va sitoumus
    Suurin ongel­ma on, että Kreikalla ja euroalueen talouden pain­oar­voaluel­la, Sak­sal­la, Ran­skalla on vähän yhteistä Kreikan kanssa ja niin­pä talouden shok­it ovat epäsym­metrisiä eli se mikä Sak­salle on hyvä on huono Kreikalle.

    Oma val­u­ut­ta antaa jous­tavu­ut­ta finanssipoli­ti­ikkaan, muut keinot ovat vaikeita

  43. Markku, eipä liioitella. 

    Paljon dra­maat­tisem­mat seu­rauk­set on ensin kur­jis­taa talous totaalis­es­ti vakaus­ra­has­ton tas­apain­o­tusku­vi­o­l­la ja sit­ten default­ti. Se on juuri tuo kuvaa­masi nuku­tus ja sit­ten lekalla päähän.

    Default­ti ja ulos eurosta niin heil­lä olisi joku mah­dol­lisu­us kuten eurollakin.

    Euroa ei saa nyky­po­h­jal­ta koskaan kuntoon. 

    Kreikan bud­je­tial­i­jäämä taisi olla taas kym­menkun­ta prossaa muuten.

    Nämä vakaussys­teemit toimi­si­vat jos samal­la het­kel­lä nämä maat muut­tuisi­vat yli­jäämäisik­si tuot­taviksi talouk­sik­si. Näin ei kuitenkaan käy, vaan vakaus­paket­ti kur­jis­taa talouk­sia entisestään.

  44. Samuli Saarel­ma:

    Sit­ten oltaisi­inkin jän­nässä tilanteessa. Yksi­tyi­nen talous hyy­ty­isi paikoilleen, kun pankit meni­sivät nurin. Val­ti­ol­la ei olisi mitään saumaa elvyt­tää, kun sil­läkään ei olisi rahaa, eikä saisi sitä mis­tään ulkopuolelta.

    Ja näin on tapah­tunut Islannis­sa, Mek­sikos­sa, Argentiinassa…?

  45. En tiedä mihin Kreikkaan 1,2,3 vai 4 olisin tämän lait­tanut, joten tämä (2) lie­nee lähin.

    Mitä enem­män näi­hin bailui­hin pere­htyy, sitä ris­tiri­itaisem­mal­ta asia näyt­tää ja näyt­tää lop­pu­jen lop­ul­ta yltiölib­er­al­is­tiselta projektilta.

    Ote­taan­pa esimerkikis maan sähkölaitok­sen yksi­ty­istämi­nen. Voimay­htiön työn­tek­i­jät menivät lakkoon ja syynä oli, että sähkön hin­ta nousee — nousee var­masti, eikä hyö­tyjä ole Kreikan val­tio eikä kansa ja edel­ly­tykst velko­jen mak­suu kui­h­tuu entisestään.

    Mitä näil­lä mil­jardilu­o­toil­la elvytetään tai saadaan aikaan?

    Sak­san vien­ti hyp­päsi maalisku­us­sa kaikkien aiko­jen ennä­tyk­seen, usko­mat­tomak­si san­ot­tuun 98,3 mil­jardi­in euroon! Kasvua vas­taavast edel­lisvuo­tis­es­ta on 15,8 pros­ent­tia. Yli puo­let Sak­san ulko­maankau­pas­ta on EU:n sisäistä.

  46. Art­turi, kuten jatkoin, Argen­ti­ina oli tosi­aan het­ken sekaisin, mut­ta sit­ten toipuikin siitä suh­teel­lisen nopeasti. Alan tosi­aan kallis­tua sille sin­un (ja Soinin) kan­nalle, että pitkäl­lä tähtäimel­lä tosi­aan se lekanuku­tus ja kuo­lion pois leikkaus voi olla parem­pi kuin se, että kuo­lion kanssa koite­taan jatkaa elämistä. 

    Noiden mainit­semiesi val­tioiden kohdal­la ero Kreikkaan tai Por­tu­gali­in on tosin siinä, että niil­lä oli oma val­u­ut­ta. Jos nuo vararikos­sa ole­vat euro­maat samal­la het­kel­lä sekä default­ta­vat lainansa että eroa­vat eurosta, voi sekaan­nus olla syvem­pi kuin vain se, että oma val­lit­se­va val­u­ut­ta devalvoidaan rankasti. Jos ne taas eivät eroa eurosta, on sen sisäisen deval­vaa­tion (=palkko­jen uni­ver­saali laskem­i­nen) toteut­ta­mi­nen ainakin teknis­es­ti vaikeam­paa kuin se, että val­u­u­tan vai­h­toar­voa vain las­ke­taan tai sen sen annetaan laskea.

  47. “Argen­ti­ina oli tosi­aan het­ken sekaisin, mut­ta sit­ten toipuikin siitä suh­teel­lisen nopeasti.”

    Argen­ti­inan suurin ongel­ma oli peson sit­o­mi­nen dol­lari­in, kun taloudelli­nen toim­inta suun­tau­tui aivan muualle eli vähän sama kuin drak­man tai markan kor­vaami­nen eurolla.
    Suo­mi on tosin Kreikkaa parem­min inte­groitunut euroalueeseen, mut­ta ei läh­eskään täydellisesti.
    Kreik­ka saa val­u­ut­tat­u­lo­ja merenku­lus­ta ja tur­is­mista ja rahaa tulee muis­sa val­u­u­tois­sa kuin eurois­sa paljon enem­män kuin Suomelle 

    Argen­ti­ina tuhon tie alkoi kun Brasil­ia devalvoi val­u­ut­tansa ja samaan aikaan dol­lar­in arvo nousi.
    Argen­ti­ina menet­ti hyvin nopeasti kilpailukykynsä.
    Argen­ti­inan peso olisi alun alka­en pitänyt sitoa Brasil­ian val­u­ut­taan, mut­ta USA ajoi toisin

  48. Samuli Saarel­ma:

    Jos nuo vararikos­sa ole­vat euro­maat samal­la het­kel­lä sekä default­ta­vat lainansa että eroa­vat eurosta, voi sekaan­nus olla syvem­pi kuin vain se, että oma val­lit­se­va val­u­ut­ta devalvoidaan rankasti. 

    No ehkä vähän, mut­ta ei siitä nyt niin pitkää aikaa oo, ku niil­lä on ollu oma val­u­ut­ta. Jos ovat itte uno­hta­neet, niin voivat vaik­ka palkata Ruot­sista tai Briteistä asiantun­ti­ja-apua miten rahapoli­ti­ikkaa tehdään.

    Ja siis joo, jos ne ei eroo eurosta, niin ne on ihan kuses­sa, kos­ka jen­gi ei suos­tu mihinkään 50% nom­i­naal­isi­in palkanalennuksiin…

    Mut siis niinku Osmo tais jos­sakin tääl­lä kir­joit­taa, että Kreik­ka olis 2% plus­sal­la, jos se default­tais, joten eiköhän ne olis ihan ok vaik­ka eivät saiskaan lainaa markki­noil­ta. Muutenkin tota markki­noiden kos­toa on liioitel­tu. Markki­nat kyl­lä lainaa rahaa, jos ne vaan olet­taa, että saa rahalleen riskiä vas­taa­van koron.

    Jos Kreik­ka jät­tää kaik­ki lainat mak­samat­ta, niin sille­hän on oiva tilaisu­us myön­tää lainaa, kun maa on täysin vakavarainen! 😉

  49. Art­turi:

    Jos Kreik­ka jät­tää kaik­ki lainat mak­samat­ta, niin sille­hän on oiva tilaisu­us myön­tää lainaa, kun maa on täysin vakavarainen! 

    Hmm, siis jos minä lainaan sin­ul­ta satasen ja lupaan mak­saa sen viikon päästä takaisin, mut­ta sit­ten viikon päästä sanonkin, että enpäs mak­sakaan koskaan, niin ajat­telitko sit­ten min­un seu­raa­vana päivänä jälleen satas­ta lainaa­maan tul­lessani antaa sen ja vielä itselle­si perustel­la asian siten, että nyt se var­maan mak­saa velka­nsa, kun on muuten velaton?

  50. “Ja siis joo, jos ne ei eroo eurosta, niin ne on ihan kuses­sa, kos­ka jen­gi ei suos­tu mihinkään 50% nom­i­naal­isi­in palkanalennuksiin…”

    Tämäkään ei ole enää mikään pelas­tustie, sil­lä palkat ovat esim Suomes­sa 50 % bkt:ta ja kun eli­it­ti ei luovu kuitenkaan palkois­taan ja edusi­taan niin vaiku­tus on min­i­maa­li­nen, kun sisäi­nen deval­vaa­tio kohdis­tu­isi vain pien­impi­in palkkoihin.

    Ja kun pien­impiä palkko­ja alen­netaan niin ihmiset hake­vat lisää rahaa sos­su­ta tai ryöstävät ruokansa

  51. Itse asi­as­sa Kreikas­sa palkko­jen osu­us bkt:ta on vielä alhaisem­pi, vain 41 % vuon­na 2006 joten sisäisen deval­vaa­tion vaiku­tuskin on min­i­maa­li­nen kun eli­it­ti ei kuitenkaa luovu saavute­tu­ista eduista

  52. Kreikan toimet ovatko vaku­ut­tavia. Tässä erä poiminta:

    “Kreikkaan raken­netaan for­mu­la ykkösten gp-kiso­jen mitat täyt­tävä moot­tori­ra­ta. Radan arvioidaan mak­sa­van noin 94 miljoon­aa euroa. Han­ke saa tukea Kreikan val­ti­ol­ta. Radal­la on tarkoi­tus ajaa mah­dol­lis­ten F1-kiso­jen lisäk­si kaiken­laisia auto- ja moot­toripyöräk­iso­ja. Radan valmis­tu­misen arvioidaan kestävän noin kolme vuotta.”
    STT/TS

  53. Kokoomus ja muut, jot­ka ovat sitoutuneet tuke­maan Kreikkaa ja Por­tu­galia ovat vas­tu­ullisia puoluei­ta. He ilmeis­es­ti lunas­ta­vat vas­tu­un­sa mak­samal­la tuken­sa ihan itse, puolue­tu­ista ja muual­ta kerä­ty­istä varoista. Helsin­gin Sanomien pää­ma­ja ja sen pääkir­joi­tus­toimit­ta­jat ovat lait­ta­neet oman pään­sä ja Erkon rahat pan­tik­si, jot­ta kri­isi­maat pelastetaan.

  54. Eihän näi­den toim­inta poikkea yhtään siitä,että rahansa tuh­lannut työn­tää aseen toisen niskaan ja uhkaa ampua,jos rahaa ei tule. Tietysti uhkaa­ji­na eivät ole kreikkalaiset vaan pankit. Täl­lainen toim­intako pitäisi hyväksyä vai? Ai,niin tåmå on sitä “real­is­mia”. Varaudu siis omaan vanhuuteesi,työttömyyteesi yms. + rahoit­ta­maan muun maail­man laisku­rit. Yhteiskuntarauha,älä karkaa!

  55. vieläkös Soin­in­vaara on sitä mieltä että vakausjär­jestelmä kannatti?

    Mitä enem­män yhteiskun­ta yrit­tää potkia vas­taan sitä enem­män markki­na rokottaa.

    Koh­ta Rehn korot­taa ervv:n vas­tu­ut ekp:n lain­oituk­sel­la kah­teen biljoon­aan ja sil­lä rahoite­taan Italia.

    Hienoo touhuu. No eikun muut­to Nor­jaan, ainakin varo­jen osalta. Voihan Suomes­sa asua fyy­sis­es­ti mut­ta en minä tänne enää aio paljoa vero­ja maksella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.