Olen ollut henkises­ti varautunut viemään läpi Meri-Rasti­lan kiis­tel­lyn yleiskaavae­si­tyk­sen vaalivuodes­ta huoli­mat­ta. Ymmär­rän halun puo­lus­taa viher­aluet­ta, mut­ta rak­en­tamisen alle jää aina jotain arvokas­ta. Val­tu­us­to on velvoit­tanut mei­dät kaavoit­ta­maan viisi­tuhat­ta asun­toa vuodessa.  Metroase­man viereen kan­nat­taa rakentaa.

”Asukkaiden” OURCi­ty esi­tys on saanut min­ut kuitenkin toisi­in ajatuk­si­in. Suun­nitel­mas­sa esitetään vas­taavaa raken­nu­soikeut­ta ole­mas­sa ole­van asu­tuk­sen lomaan sitä tiivistäen. Mikä uhrataan rak­en­tamiselle, raken­net­takoon tiivi­isti kun­han sen vastapain­ona on kun­nol­lisia yht­enäisiä viheralueita.
Juuri noin pitää tehdä. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to voi korkein­taan unek­sia tuol­lais­es­ta tiivistyskaavas­ta, kos­ka asukkaiden vas­tus­tus on yleen­sä vim­maista. Jos asukkaat ovat tuo­hon valmi­ita, en näe mitään syytä olla tart­tumat­ta ojen­net­tuun käteen. Se ei riitä syyk­si, ettei aja­tus tul­lut viras­tos­ta. Jat­ka lukemista “OURCi­ty esi­tys­Meri-Rasti­las­ta on tutkittava”

En ole ehdol­la HOK-Elan­non vaaleis­sa, kos­ka kat­son, ettei se sovi yhteen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsenyy­den kanssa. 

Aion silti äänestää. HOK-Elan­nol­la on huo­mat­ta­va markki­nao­su­us vähit­täiskau­pas­ta pääkaupunkiseudul­la. Se on peri­aat­teessa asi­akkaiden omis­ta­ma ja hal­lit­se­ma. Edus­ta­jis­to ja hallintoneu­vos­to voi vaikut­taa huo­mat­tavasti siihen, mil­laisia kaup­pa­palvelu­ja meil­lä on käytet­tävis­sä. Vaaleis­sa voi nyt äänestää vai­vat­tomasti netis­sä. Vihrei­den vaal­i­sivuille pääsee tästä.

Vihrei­den vaal­i­sivuil­la voi tutus­tua vaalio­hjel­maan sekä Helsin­gin ja Uuden­maan ehdokaslis­toi­hin.

(Tämä on julka­istu kir­ja-arvostelu­na Suomen Kuvale­hdessä. Kos­ka rajoitet­tuun merkkimäärään mah­tui kovin vähän, jatkos­sa täl­lä blogilla tulee paljon Wahlroosin herät­tämiä keskustelu­nai­hei­ta — ei sik­si, että Wahlroos olisi Jumala, vaan kos­ka oli pakko lukea se kir­ja läpi ja se herät­ti paljon pait­si vas­taväit­teitä myös myön­teisiä ajatuksia.)

Kun pää­toimit­ta­ja pyysi min­ua arvostele­maan Björn Wahlroosin kir­jan Markki­nat ja demokra­tia ajat­telin, että min­un kuu­luisi teila­ta kir­ja täy­del­lis­es­ti. Se olisi help­poa. Wahlroos esit­tää niin epäso­vin­naisia ajatuk­sia, että sopi­vasti val­i­tu­il­la sitaateil­la olisi help­po puhua kansan­tuomiois­tu­in ris­ti­in­naulit­sem­i­nen puolelle. Jat­ka lukemista “Miten sor­re­tut rikkaat vapaute­taan enem­mistön tyranniasta?”

En voi mitenkään ymmärtää joidenkin kokoomus­poli­itikko­jen himoa lahjoit­taa Suomen min­er­aali­varat kan­sain­välisille yhtiöille peri­aat­teel­la löytäjä saa pitää. Oli aivan älytön­tä käytän­nössä lahjoit­taa Sok­lin arvokas fos­faat­tiesi­in­tymä nor­jalaisille, vaik­ka kaik­ki tiesivät, että maail­mas­sa tulee kad­mi­u­mista vapaas­ta fos­faatista suuri pula ja sen hin­ta tulee nouse­maan. Val­tion omis­ta­jao­h­jauk­ses­sa oli tuol­loin jotain pahasti vialla.

Kaivos­ala ajet­ti­in Suomes­sa alas, kun rikkaat malmiesi­in­tymät ehtyivät, tai niin luul­ti­in. Niin­pä nyt joudu­taan luot­ta­maan vier­aan apu­un maaperämme tyh­jen­tämisek­si sen rikkauk­sista. Jat­ka lukemista “Lapista Suomen Kongo?”

Eikö tälle rikol­lisu­u­den laille voi muka mitään?

Näitä kir­jeitä tulee sähkö­posti­in ali­tuiseen. Ennen ne oli­vat tahal­lisen huonoa englan­tia (kru­u­nun­prins­es­sa Nige­ri­as­ta), nyt ne ovat tahat­toman huonoa Suomea. Tarkoitet­tu var­maankin hyvin tyh­mille ihmisille, kos­ka jokainen kai ymmärtäisi, että tämän kir­jeen olisi pitänyt olla hyvää englan­tia. Jat­ka lukemista “Niger­ian kirjeitä”

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

2. Kohu ei ole merk­ki taide­teok­sen onnistumisesta

Yleen­sä kohu on merk­ki ihmis­ten pienisieluisu­ud­es­ta. On toki tapauk­sia, jois­sa närkästymiseen ja pahek­sun­taan on aihettakin.

Kohun pystyy kuitenkin saa­maan aikaan sekä hyväl­lä että huonol­la taiteel­la. Niin­pä kohu ei ole merk­ki onnis­tu­mis­es­ta, mut­ta päin­vas­tainen pätee jos­sain määrin: kohut­to­muus on usein merk­ki taiteen latteudesta.

On taval­laan hyvä, että kohu nousee aika vähästä. Jos sen nos­tamisek­si pitäisi men­nä äärim­mäisyyk­si­in, moni menisi

 

Mik­si Helsin­gin apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paikat ovat niin tärkeitä? Ne eivät ole lokoisia palkkiovirko­ja, sel­l­aisia kuin vaikka­pa Veikkaus Oy:ssa jae­taan. Entisel­lä min­is­ter­il­lä tai kansli­apääl­liköl­lä ei ole vaikeuk­sia työn saan­nis­sa. Niis­sä on kyse val­lan jakamis­es­ta samaan tapaan kuin valit­taes­sa hal­li­tuk­seen min­is­tere­itä. Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa luot­ta­mus­miehet eivät pysty kaupunkia johta­maan ja sik­si kaupung­in­jo­hta­jis­to toimii vähän saman­laise­na ohjause­li­menä val­tu­us­ton ja virkamieskun­nan välis­sä kuin ovat min­is­ter­it. Työkin on varsin saman­laista. Parhait­en tehtävän tärkeyt­tä kuvaa se, että demar­it oli­vat valmi­ita luop­umaan suuren min­is­ter­iön kansli­apääl­likön paikas­ta saadak­seen pitää apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paikkansa. Jat­ka lukemista “Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja”

(Kir­joi­tus on julka­istu Vihreän liiton blo­gis­sa)

 

Autoilua tue­taan vero­tuk­ses­sa kahdel­la taval­la. Oman auton käytöstä työ­nan­ta­jan ajoi­hin mak­se­taan vero­ton­ta ylikom­pen­saa­tio­ta. Työ­nan­ta­jan auton käyt­tö yksi­ty­isajoi­hin taas on aliv­erotet­tu palkanlisä.

Jos työ­nan­ta­ja antaa sin­ulle auton ben­soi­neen ilmaisek­si käyt­töön, lasken­nalli­nen etusi esimerkik­si 25 000 euroa mak­savas­ta autos­ta on noin 7 600 euroa vuodessa. Jos mar­gin­aaliv­ero on 40 pros­ent­tia, autoe­tu mak­saa noin 3 000 euroa vuodessa siitä riip­pumat­ta, paljonko ajaa. Vain jos työ­mat­ka on eri­tyisen pitkä, verot­ta­ja voi korot­taa autoe­dun arvoa, kos­ka tietää var­masti autol­la ajet­ta­van yli 18 000 kilo­metriä vuodessa. Jat­ka lukemista “Vero­tus suosii autoilua”