Miksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajan paikat ovat niin tärkeitä? Ne eivät ole lokoisia palkkiovirkoja, sellaisia kuin vaikkapa Veikkaus Oy:ssa jaetaan. Entisellä ministerillä tai kansliapäälliköllä ei ole vaikeuksia työn saannissa. Niissä on kyse vallan jakamisesta samaan tapaan kuin valittaessa hallitukseen ministereitä. Helsingin kokoisessa kaupungissa luottamusmiehet eivät pysty kaupunkia johtamaan ja siksi kaupunginjohtajisto toimii vähän samanlaisena ohjauselimenä valtuuston ja virkamieskunnan välissä kuin ovat ministerit. Työkin on varsin samanlaista. Parhaiten tehtävän tärkeyttä kuvaa se, että demarit olivat valmiita luopumaan suuren ministeriön kansliapäällikön paikasta saadakseen pitää apulaiskaupunginjohtajan paikkansa.
Helsingissä on ollut tapana noudattaa jonkinlaista suhteellisuutta kaupungin johtajistossa. Tämä on tärkeätä jo siksi, ettei johtajiston ja valtuuston välille tule jatkuvaa pingisottelua, jos mielet ovat erilaisia.
Vihreät ovat olleet tässä jatkuvasti aliedustettuina. Meidän olisi suhteellisuuden mukaan kuulunut saada paikka johtajistoon jo vuonna 1991, mutta saimme ensimmäisen kerran Pekka Saurin vasta vuonna 2004. Siinä välissä selvästi pienempi RKP onnistui saamaan oman nimityksen. Saurin salkku on huomattavan kevyt.
Ennen vuoden 2008 kunnallisvaaleja, joissa oli odotettavissa vihreiden ohittavan demarit, kaksi kaupunginjohtajanpaikkaa pitävät demarit onnistuivat vapauttamaan molemmat katkolla olevat paikat ennenaikaisesti ja saamaan vanhan valtuuston valitsemaan apulaiskaupunginjohtajat. Asetuin silloin tappion tietäen ehdolle osittain protestiksi demarien luihua menettelyä vastaan, osittain vaikuttaakseni heidän ehdokasasetteluunsa, mikä onnistuikin.
Kokoomuksella on ykköskaupunginjohtajan paikka sekä painava sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan paikka. Vuosi sitten tämä jälkimmäinen oli katkolla. Kokoomus rikkoi käyttäytymissääntöjä asettamalla Rädyn ehdokkaaksi ja kertoi tämän pelkkänä ilmoitusasiana muille. Yleensä ehdokkaista on neuvoteltu etukäteen. Vihreät protestoivat tätä vastaan sillä, että Rätyä selvästi kokeneempi Minerva Krohn asettui hänen vastaehdokkaakseen. Jos Krohn olisi voittanut, voimasuhteet eivät olisi silti vääristyneet, sillä toki ykköskaupunginjohtaja on paljon enemmän kuin kaksi apulaiskaupunginjohtajaa.
Tätä majesteettirikosta kokoomus on käyttänyt tekosyynä vihreiden kurittamiseen. Tarina olisi uskottavampi, jos Räty itse kantaisi asiasta kaunaa, mutta se on sovittu ajat sitten. Tällä halutaan peittää häikäilemätön lehmänkauppa.
Joka tapauksessa vihreitä Helsingissä selvästi pienempi puolue demarit saa pitää kaksi vahvaa apulaiskaupunginjohtajan paikkaa ja vihreät saavat tyytyä yhteen köykäiseen.
Miten yhtäkkiä kansliapäällikkö keksi hakeutua itselleen kokonaan outoon tehtävään ja miksi kokoomus, joka runsas vuosi aikaisemmin piti tätä täysin epäpätevänä, yhtäkkiä katsoikin hänet soveliaaksi?
Ennustaisin, että kokoomus saa Viljaselta vapautuvan kansliapäällikön paikan, jota kokoomus on pitkään himoinnut.
Ruma temppu, jolla on pitkäaikaiset vaikutukset Helsingin kunnallispolitiikkaan.
En epäile Braxin pätevyyttä. Pidettiinhän häntä jossain vaiheessa silloisen hallituksen ainoana miehenä, kun uskalsi olla tapaamatta venäläisiä vakoojia.
Tehty valinta tulee nähdä laajemmin. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja aiheuttaa kuitenkin vähemmän vahinkoa kuin kansliapäälliikö.
Tämä näyttäytyy ulospäin ensinnäkin sillä tavoin, että Helsingissä valtaa pitää kokdem-yhdistelmäpuolue, joka valtuustoenemmistöllään päättää käytännössä kaikesta yksin. Joku voisi kutsua sitä diktatuuriksikin. No, suurin osa Suomen kunnista taitaa olla keskustadiktatorisia.
Ja toiseksi siten, että vihreät ovat todella surkeita neuvottelijoita, kun menivät tämän periaatteessa päivänselvän asian tyrimään.
Tässä valossa on ihan samantekevää, kuinka monta valtuutettua vihreät saavat kunnallisvaaleissa, jos kokdemilla kuitenkin on enemmistö. Vaikka vihreät olisi Helsingin suurin puolue, niin silläkään ei ole merkitystä, jos kokdem yhdessä sopii kaikesta ja vie päätökset enemmistöllään läpi.
kokdemilla ei oole Helsingissä enemmistöä nytkään eikä ole ensi vaalien jälkeenkään. Vasemmistoliitto auttoi heitä.
Tällä kertaa taidettiin todella haluta päästä eroon aika pahoja sotkuja aiheuttaneesta kansliapäälliköstä.
Kristilliset saanevat myös paljon hyvää itselleen.
Pormestarimalli, jossa poliittiset paikat ovat määräaikaisia ja selvästi nimettyä on oikein hyvä. Sumplimista ei tarvitse selittää ja säännöt tiedetään etukäteen.
Kuinka edes teeskennellään, että isoja asioita ja lautakuntia voi johtaa ”luottamustoimena” kukaan muu kuin jo valmiiksi kunnalla ”töissä” oleva ihminen.
Avoimuus myös laajentaisi rekrypohjaa.
Törkeä temppu tosiaan. Myös vetoaminen siihen että Vihreät yleisesti vastustavat poliittisia virkanimityksiä on vähintään tökerö. Vaikka nykyinen systeemi onkin typerä, olisi silti kohtuullista edes toteuttaa sitä reilusti.
Toivottavasti tämän tempun jälkeen loputkin Vihreät ottavat kylmemmän kannan Kokoomuksen Guggenheim-projektiin. Tästä aiheesta onkin jo tänään ollut hyvää keskustelua tällä foorumilla.
Jos? Minusta näyttää useimmiten siltä että luottamusmiesten, ainakin niiden jotka eivät ole ihan pihalla, mielestä virkamiehet on jos ei nyt ihan korruptoituneita niin ajaa ainakin eri poliittisella agendaa kuin he, ja toisinpäin. Tällä lienee jotain tekemistä sen kanssa, että virkamieskunta on valittu poliittisinkin perustein parinkymmenen vuoden takaisten poliittisten valtasuhteiden perusteella.
Todennäköisesti kyse on valtakunnallisesta pelistä. Katainen – Urpilainen akseli ilmeisesti on sopinut laajan nimityspaketin. Samalla tuli ilmi vihreiden toissijainen asema hallituksessa.
Se näissä nimitysasioissa jurppii tavallista äänestäjää, että julkisuuteen kerrotaan toista kuin mitä tosiasiat ovat. Kun näin tehdään, niin silloin peitellään tosiasioita helposti muissakin asioissa. Ja se vie pohjaa pois koko poliittiselta järjestelmältä. Kuka enää poliitikkoja uskoo.
Aika väritetty tarina. Olisin odottanut enemmän. Jos nämä ovat vihreiden ryhmän mielestä aidosti poliittisia nimityksiä, niin käsitellään niitä sellaisina. Mikä vika Rädyn esittämisessä oli?
En usko että kyse on katkeruudesta, vaan kahdesta hyvästä ehdokkaasta joiden välillä valitseminen tapahtui tässä tilanteessa sen mukaan kumman urheiluseura oli edellisellä kerralla tosi ystävä.
Politiikka on yhteistyötä ja vihreille yhteistyöntekemisen vaikeus osuu jatkuvasti omaan nilkkaan. Tämä kannattaisi myöntää, virheistä oppia -ja tulevaisuudessa kantaa satoa hyvästä yhteistyöstä.
Tämän takia se tärkein kysymys ensi syksyn vaaleissa on se, jääkö Kok+Dem+RKP alle 50%. Gallupeissa tuo poppoo pyörii siellä 49% tienoilla. Parasta olisi kun saataisiin sinne 45% tienoille tiputettua.
Daniel, kun aseveliakseli vasemmistoliiton tuella pyörittää virkamiesvaltaa, niin ei se neuvottelemalla ratkea. Vaaleilla ehkä. Ei vallasta ole kukaan ennenkään vapaaehtoisesti luopunut, eikä myöskään poliittinen virkamieskoneisto, Sir Humphrey selittää tämänkin: http://www.youtube.com/watch?v=gmOvEwtDycs
Lisäksi Arhinmäen argumentti pisti taas kysymään klassisen kysymyksen, tyhmä vai epärehellinen? Kun kysymys on kuitenkin ministeristä niin olisi toivottavaa ja todennäköistäkin että jälkimmäinen.
Eli siis Paavo valistaa urbi et orbi:
Niin siis jos Vihreät ovat sitä mieltä että ylimpiä virkamiehiä ei pitäisi valita poliittisin perustein, ja käsittääkseni eivät kuitenkaan kaupunginjohtajien kohdalla ole mutta kuitenkin, niin heidän jonkinnäköisen kansalaistottelemattomuuden hengessä pitää antaa muiden puolueiden valita ne johtajat? Ikäänkuin se syy miksi niitä vastustetaan ei olisi että se antaa poliittista valtaa epädemokraattisiin käsiin, eli virkamiehille, joten jonkinlaisessa moraalisen vähä-älyisyyden velvoittamana tulee pitää huolta siitä että sekään valta ei noudata äänestäjien tahtoa. Lisää klassiaia kysymyksiä, jos moraali velvoittaa olemaan idiootti, niin olisiko moraalisssa kenties jotain vikaa?
Verrataan:
Vasemmistoliittokin lienee sitä mieltä että pienipalkkaiset pätkätyöt ovat törkeän huonosti palkattuja. Joten aatteelllinen vassari tietenkin palauttaa työnantajalle palkkansa evästeellä pidä almusi.
Oikeistolainen yrittäjä on sitä mieltä että yritystuet vääristävät kilpailua, eli antavat niitä saavalla epäreilun kilpailuedun. Joten hän ihan aatteellisuuttaan ei hae niitä tuki eli antaa kilpailijalleen edun?
Ei se että haluaa muuttaa järjestelmää ole mikään lupa toimia siinä järjestelmässä väärin, ja varsinkaan ampua itseään jalkaan.
Yhteiskunnan huipulla käy aina valtataistelu,ei yksityisen yrityksenkään johtoon ilman taistelua päästä.
Ja alemmistakin paikoista käydään kisaa.
Eikä valinta koskaan perustu mihinkään absoluuttiseen paremmuuteen vaan valitsijoiden tahtoon,joka perustuu taas hyvinkin monimutkaisiin ilmiöihin.
Yhteistä julkiselle ja yksityiselle on Suomessa hyvä-veli-verkoston vaikutus valintoihin.Suomessa valta on keskittynyttä.
Ja usein valintaa kriteerinä on tietyntyypisen henkilön valinta esim ongelmissa olevan organisaation johtoon tarvitaan erilainen johtaja kuin kasvavan ja menestyvän.
Valinnan siirtyminen ns epäpoliittiseksi kääntää vain kisan entistä enemmän kabinetteihin ja harvempien valitsijoiden käsiin
Eikä yrityksen johtoon aina tarvita edes mitään johtajuutta esim KOP ja Soneran johtoon pääsi aikoinaan sillä, että on rehellisen näköinen.
Kyllä tässä asiassa vihreät itse saavat katsoa peiliin. Rädyn valinnan yhteydessä nähty episodi oli niin ala-arvoinen, että ei mikään ihme jos nyt tuli kosto Kokoomuksen suunnalta.
Sitä saa mitä tilaa.
Onhan tämä kuitenkin todellinen win win tilanne kaupunkilaisille. Saatiin osaava ja pätevä johtaja ja pystyttiin tulppaamaan vihreän vallan laajeneminen.
Joo, näemmä puuttuu yksi paikka enemmistöstä. Meneekö se sitten niin, että rkp:n tai vasureiden kaltaisilla pikkupuolueilla on käytännössä enemmän valtaa kuin toiseksi suurimmalla puolueella, kun pikkupuolueita tarvitaan kokdemin avuksi? Myyvät lehmän jos toisenkin.
Mikon pointti on hyvä. Ehkä pieleen menneestä akj-vaalista tuli nyt hyvä syy äänestää vihreitä.
Ei, mutta he voisivat olla käyttämättä kaupunginjohtajan virkoja loppusijoituspaikkana poliitikkokavereilleen. He esimerkiksi voisivat protestina esittää tehtävään päteviä henkilöitä.
Jokaisella saattaa olla neuvottelutaidoissa petrattavaa. Saadakseen parhaan mahdollisen tuloksen, tulisi jokaisen yrittää olla mahdollisimman houkutteleva neuvottelukumppani.
Jos KOK+DEM pelaavat yhteen, ja RKP:n avulla saa enemmistön, niin pääsee aika halvalla muodostamaan enemmistön. Tämä on matemaattinen tilanne, ja sen takia vihreiden taktiikkana kannattaisi olla demareita houkuttelevampi vaihtoehto.
Olen aina pitänyt valtuustotoveri Osmoa viisaana ja tietorikkaana miehenä. Sama käsitys on varmaan monilla muillakin puoluekannasta riippumatta.
Osmon tavaton tuotteliaisuus esim. tämän blogin kirjoittajana näkyy kyllä siinä, että faktapohjaa hän ei aina ehdi tarkistaa. Ymmärrän hyvin vihreiden pettymyksen apulaiskaupunginjohtajan vaalin tuloksen johdosta. Mutta hieman enemmän totuutta nyt tarvittaisiin. Sos.dem. valtuustoryhmän työvaliokunnan jäsenenä jotakin tiedän apulaiskaupunginjohtajien valinnoista ja perustelen nyt meidän ”luihuilua”
Osmo kirjoittaa, että vihreille olisi kuulunut apulaiskaupunginjohtajan paikka suhteellisuuden mukaan jo 1991. Outoa matematiikkaa! Silloin vihreät olivat valtuuston viidenneksi suurin puolue 7 valtuustopaikalla. Suurempia olivat Kokoomus 28 paikkaa, SDP 22, Rkp, 8, Vasemmistoliitto 8.
Sauri valittiin 2003 ei 2004.
Demarit onnistuivat vapauttamaan molemmat katkolla olevat apulaiskaupunginjohtajan paikat ennenaikaisesti ennen vuoden 2008 kuntavaaleja, kirjoittaa Osmo. Ei pidä paikkaansa.
Todellisuudessa Ilkka-Christian Björklund oli virassa koko 7- vuotisen kautensa vuoteen 2007. Hän ei asettunut uudelleen ehdolle ja tilalle valittiin Tuula Haatainen. Valinta oli yksimielinen.
Pekka Korpinen ei ollut määräaikainen eikä siis katkolla. Hän päätti jäädä eläkkeelle syksyllä 2007 63-vuotiaana. Hän valitsi itse tämän ajankohdan, josta valtuustoryhmämme johto ei ollut etukäteen tietoinen.
Tehtävänäni ei ole puolustella kokoomuksen menettelyjä asiassa. Sen vain totean, että Laura Rädyn asettaminen ehdolle tapahtui siten kuin apulaiskaupunginjohtajan valinnoissa yleensäkin on tapahtunut. Tietääkseni kokoomus oli yrittänyt hankkia muitakin ehdokkaita. Heitä ei kuitenkaan ilmaantunut. Kokoomuksen ehdokas tiedotettiin muille ryhmille. Ryhmien sisällä asiasta keskusteltiin. Demarit haastattelivat sekä Rätyä että Minerva Krohnia ja päätyivät kannattamaan Rätyä.
Miten yhtäkkiä kansliapäällikkö keksi hakeutua itselleen kokonaan outoon tehtävään, kysyy Soinivaara vielä. Vastaus: Ritva Viljanen otti yhteyttä valtuustoryhmämme johtoon ja ilmoittautui kiinnostuneeksi. Hän perusteli halukkuuttaan sillä, että apulaiskaupunginjohtajana hän pääsisi lähemmäs ihmisiä ja heidän palvelutarpeitaan. Valtionhallintohan on ylätason toimintaa.
Sorru, näppäilyvirhe. Vuoden 1992 valtuustovaalien jälkeen.
Ja näin siksi että kaupunkimme politiikassa on tyhjiö joka odottaa neljättä (viidettä?) sosiaalikokoomusdemokraattista puoluetta toisellakin kotimaisella, ja muutenkin tää Helsinki-vene seilaa aallokossa niin hienosti ettei kannata keinuttaa?
Onko Helsingin vihreiden valtuustoryhmä oikeasti niin naivi että kuviteli ettei siitä Krohn -episodista tulisi mitään ongelmia tulevaisuuden virantäytöissä? Sori, mutta en voi uskoa tätä. Teidän ryhmässä on niin monta kokenutta poliitikkoa että kyllä te tajusitte mitä teitte. Kuullostaa vaan siltä että nyt kaduttaa mitä tuli tehtyä, ja sen syystä kaikilla foorumeillä yritellään etsiä syyllisä jostain muualta kuin itsestä. Ja jos tää ajallisesti pikaisesti seurannut Guggenheimin vastustu johtuu siitä että Vihreät haluavat heti kostaa kokoomuslaisille — niin ei voi muuta kuin sanoa että hyvää päivää!
Osaava ja pätevä? Onhan siinä meriittiä, kun perustuslakiin tarvittiin erityinen Lex Viljanen pykälä, että enää presidentti ei voisi yhtä toivotonta puoluetoveriaan nimittää virkaan vastoin hallituksen yksimielistä kantaa.
Kansliapäälikkyyttän ennen Viljanenhan pätevöityi Väestörtekisterikeskuksen johdossa arkitehturoiden kansalaisvarmenne-nimisen taloudellisen ja teknisen fiaskon.
Antti Lehtoranta:
nyt mä en oikein ymmärrä- ensin syytetään että vihreät ei osaa pelata poliittisia pelejä ja sitten kun vihreät pelaavat niitä, niin ei voi sanoa kuin että hyvää päivää?
Kai sen nyt pitäisi olla kokkareillekin selvää että jos selkeästi poliittiseen päätökseen halutaan muiden poliittisten ryhmien tuki, niin se nyt ei ainakaan tule hieromalla kakkaa naamaan muutamaa päivää aiemmin?
Vertailu tässä tapauksessa tietysti tämänkertaiseen vastaehdokkaaseen.
Demarit kaatoivat jo koko valtakunnan tasolla edustuksellisen demokratian ja nimesivät sen jälkeen itsensä lehtensä kautta Demokraateiksi. Syyksi kerrottiin, että olisi ollut vaikea laskea tulosta. Helmitauluko siellä on käytössä? Tähän verrattuna joku johtajapaikka on pikkuhomma, vaikka viekin taas luottamusta demareihin. Jotenkin toivoisi, että tällaisesta asiasta joutuisi poliitikot vastaamaan mediassa, eikä hampurilaishihanauhoista.
Kysymys on kuitenkin siitä, kannattaako ihmisen ylipäätään mennä äänestämään. Suurempaa demokratiaa horjuttavaa kysymystä ei tule ihan heti mieleen ja demarit päästettiin tästä tempusta kuin koirat veräjästä. Vakavasti otettava poliittinen journalismi on aika lailla henkitoreissaan.
Kumma vaan, että demarileiristä on varaa huudella puisto-osastoista, mutta sitten vedellään itse koko systeemi kölin alta, kun pitää pitää vaalitulokseen nähden ansaitsemattomista eduista kiinni, vaikka samalla menee ihmisiltä vaikutusmahdollisuudet. Ihan kivaa hiekkalaatikkoleikkiä, mutta aikuisilta ihmisiltä aikamoista pelleilyä. Vai tämäkö on nyt sitä Demokraattien demokratiaa?
Minä puolestani olen pitänyt Jyrkiä sanomisensa hyvin harkitsevana, mutta nyt hän kyllä sortuu saivartelemaan aidan seipäistä. Tapahtumien kulun voi nähdä katsojasta riippuen hieman eri tavalla, mutta lopputulos on yksiselitteinen. Vihreät ovat Helsingissä liki kolmanneksen demareita suurempi ryhmä. Siitä huolimatta demareilla on kaksi merkittävää apulaiskaupunginjohtajuutta, joista kummankin tehtävien painoarvo on vihreiden ainoa apulaiskaupunginjohtajuutta suurempi. Kun huomioidaan se, että apulaiskaupunginjohtajat käyttävät merkittävää julkista valtaa ja paikat täytetään poliittisesti, niin tuossa ei toteutunut asukkaiden tahto.
Rehellisempää olisi demareilta myöntää, että ottivat sen mikä oli tarjolla. Ja rehellisyyden nimissä Helsingin vihreillä on myös peiliin katsomisen paikka.
Kaupunginjohtajistosta ja erilaisista supervirkamiehistä, kuten kansliapäällikkö, pitäisi voida äänestää.
Totta kai tämän myönnän. Asetimme oman ehdokkaan. Emmekö olisi sitä saaneet tehdä?
Meillä on vain 16 valtuutettua. Yritimme saada ehdokkaallemme kannatusta muista ryhmistä ja saimme ehdokkaamme taakse 48 valtuutettua. Mistähän se kertoo? Kun vihreillä oli 16 valtuutettua 2007, he asettivat oman ehdokkaan ja yrittivät toiseksi suuremmalta puolueelta eli demareilta viedä toisen apulaiskaupunginjohtajan paikan.Se ei onnistunut. Viime kesänä vihreät yrittivät viedä suurimmalta puolueelta eli kokoomukselta toisen johtajapaikan. Ei onnistunut.
Kun Osmo kirjoitti että 1991, joka sitten olikin 1992 vaalin jälkeen, vihreät olisivat suhteellisuuden perusteella ansainneet apulaiskaupunginjohtajan paikan, niin me demarit olimme samaa mieltä. 1996 sosdem-vihreät tekivät kaupat: Pekka Korpinen valitaan kaupunginjohtajaksi ja Korpisen vapautuvalle paikalle valitaan Osmo Soininvaara. Ei onnistunut, kun jotkut vihreät naiset äänestivät Eva-Riitta Siitosta.Hilkulla oli,mutta ei aivan onnistunut.
Edellisessä kirjoituksessani oikaisin joitakin Soininvaaran kirjoituksen selviä virheitä. Niitä oli. Yritin sen tehdä asiallisesti, mutta Petteri Niskasen mielestä en onnistunut.
Helsingin kunnallispolitiikassa on kolme suurehkoa puoluetta. Ei ole mitään kokdem akselia eikä muitakaan pysyviä rintamia. SDP ja vihreät ovat vastoin kokoomusta hoitaneet yhteityössä merkittäviäkin asioita. Toivon sen jatkuvan.
Jyrki, eikö sinulle ole kukaan kertonut, mitä tapahtui vuonna 1996. Kaikki muut äänet oli laskettu tarkkaan, mutta ei sitä, että vasemmistoliitto äänesti Siitosta.
Kuten olen sanonut, asetuin vuonna 2008 ehdokkaaksi vain vaikuttaakseni demarien ehdokasvalintaan ja onnistuin. Periaatteessa näin pitäisi jonkun uhrautua tekemään aina, koska näin taataan, ettei mikään puolue voi amndaattinsa turvin asettaa ehdolle ketä vain.
Eikös tällaisten apulaiskaupunginjohtajien palkkaaminen olisi pitänyt laittaa jäihin, jos ollaan tosissaan PK-seudun kuntien liitosten kanssa ja olisi haluttu oikeasti ja rehellisesti saada hallinnollisia säästöjä.
On kritisoitu, että kintaliitokse takaavat viiden vuoden työsuhdeturvan. Käytännössä kuntahallinnon viranhaltijoilla ei ole mitään viiden vuoden työsuhdeturvaa. Heillä on ikuinen työsuhdeturva.
Kuntaliitoksessa viranhaltijoiden palkat harmonisoidaan korkeimman vastaavan palkan mukaan. Kuntaliitos on viranhaltijoille lottovoitto.
Montakohan palkankorotusta on PK-seudulla tekeillä, jotta saadaan kaikille hyvä olo mahdollisen liitoksen sattuessa?
Näin lievästi vihreään kallellaan olevan ulkopuolisen seuraajan näkökulmasta tässä nyt pata ja kattila kiivaasti väittelevät siitä kumman kylki on mustempi. Kyllä, kokoomuksen manööveri oli häkäilemätön lehmänkauppa. Mutta vihreiden liike Rädyn valinnan aikaan oli ihan yhtä häikäilemätön yritys. Kenenkään tässä sopassa on aika turha väittää olevansa jotenkin ”sorrettuna”. Vaatii joko hyvin puolueellista katsantokantaa tai huomattavaa naiiviutta kieltää se – vihreät itse rikkoivat Rädyn kohdalla sitä periaatetta, johon vetosivat nyt.
Jos vihreät eivät suostu myöntämään omia toimiaan, jotka osaltaan johtivat tähän, niin varmasti sillä on seurauksia tulevaisuudessa kuntapolitiikassa. Ja sama toiselle puolelle. Mutta molemmat ovat tietenkin sitä mieltä, että vika on täysin toisessa.
Sitten voidaan tietysti jättää sivuun poliittinen tarkastelu ja katsoa ihan vaan ehdokkaita. En ole koskaan tavannut Viljasta enkä Braxia, mutta valtuustoryhmät haastattelivat kummankin. Entä jos aidosti onkin niin, että ryhmät arvioivat Viljasen ominaisuudet tähän tehtävään paremmiksi, siis valinta tehtiinkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioimalla? Katsoin valtuustokeskustelun, jossa esim. keskustan ryhmäpuheenvuorossa korostettiin apulaiskaupunginjohtajan tehtävän poliittisuutta ja siltä pohjalta kannatettiin Braxia; taas vasemmistoliiton puheissa otettiin politiikkaan etäisyyttä ja puolustettiin Viljasta. Oliko tämä vain taktiikkaa vai haluttiinko tosiaan valita paras?
Keskustelu paljastaa täsmälleen mikä on pielessä pääkaupunkiseudun kunnallispolitiikassa. Asioita kytketään, koplataan ja kaivellaan. Samaan aikaan, ja lähes poikkeuksetta, missään merkittävässä asiassa ei ole saavutettu kunnollisia tuloksia.
Kuntauudistuksen yhteydessä merkittävä osa asioista on päätettävä kansanäänestyksellä. Tämä nykyinen haliintorakenne ei kykene tekemään kestäviä ja tarpeeksi rohkeita päätöksiä, jotka olisivat kansalaisten kannalta hyviä.
Caveat emptor. Olen uutena ehdolla vihreiden listoilla Helsingistä.
Tämä maksoi sitten Guggenheimin, jota Vihreät eivät enää kannata.
Käsittääksnei vihreillä ei ole ollut mitään in corpore -mielipidettä Guggenheimista. Päinvastoin, tällä samalla palstalla esitettin aika painavia perusteita hanketta vastan. Ja OS itse totesi, ettei asiasta ollut vielä mielipidettään muodostanut. (Its en kuulu vihreisiin.)
Harkitse vielä tuota ehdolle asettautumista tai poliittista uraasi, minusta et ole ihan oivaltanut että asiat eivät esiinny politiikassa toisistaan riippumatta eivätkä etene irrallisina, koska kenelläkään ei (onneksi) ole määräenemmistöä, vaan asiat on pakko sopia pitkässä siimassa ryhmien kesken. Tosin juuri Vihreissä esiintyy paljon ns. ryhmäkurin vastustamista, mikä johtaa siihen, että Vihreisiin ei luoteta sopimuskumppanina. Sikäli olet valinnut loogisesti oikein. Hienoa että osaat myös ryhmässäsi kertoa, miten merkittävissä kunnallisissa asioissa saavutetaan vihdoinkin kunnollisia tuloksia. Alkajaisiksi olisi kiva kuulla, kuka muotoilee kysymykset kansanäänestyksiin?
Kunnallisilla johtajilla, mutta myös toimihenkilöillä on väliä. mitä korkeammalla on hierarkiassa, sitä enemmän sillä on väliä. Tämä täältä näin ruohonjuuritasolta.
Apulaiskaupunginjohtajan paikka on aidosti poliiitisen virkamiehen – tai -naisen mesta, jossa pystyy, tulee ja täytyy viedä arvoja käytännön teoksi. Sen lisäksi hierarkisessa organisaatiossa on ihan oikeasti merkitystä sillä millaisia arvoja viranhaltijat ”suostuvat” ja kykenevät viemään eteenpäin. Paljon on olemassa ns. kuolleita kirjauksia ja kirjaimia, joista ei tule mitään käytännön toimintaa ilman niitä toteuttavia virka- ja toimihenkilöitä. Siis sellaisia jotka ottavat asian toteuttaakseen.
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilän henkilöllä on ollut merkitystä aivan selvästi käytännön asioihin ja niiden sisältöihin verrattuna Korpisen aikaan. Samaten Apulaiskaupunginjohtaja Sauri on selvästi saanut kaupungin organiaatiossa painoarvoa, joko tekemiensä omien tekojensa ansiosta tai sitten siitä syystä että virkamieskunta välitellen vaihtuu ja itse viranhaltijoiden arvomaailma on nykyään erilainen.
Kunnallisvaalituloksilla on myös tuntunut olevan merkitystä näihin olemassa olevien viranhaltijoiden toimiin, ihan kuin hallinnossa ihan oikeasti pyrittäisiin palvelemaan kansan mielipidettä. Itselleni ainakin tuli välillä täysin yllätyksenä kun oli tottunut saamaan mm. ympäristöasioissa näpeilleen ja yhtäkkiä karttakeppi jättikin viuhahtamatta. Kerran ja ehkä toisenkin on näin käynyt, toisin paikoin sivallukset tulevat yhä kuin Manulle illallinen. Väittäisin että erittäin demaripitoinen virkamieskunta osaa ja kykenee viemään koko hallintoa yhtä miltei miten mielivät. Onneksi nykyään haluavat viksujakin asioita.