Kun­tau­ud­is­tuk­seen liit­tyvät han­kkeet pääkaupunkiseudun hallinnon organ­isoimis­es­ta koske­vat toki myös Uuden­maan liit­toa. Jos metropoli­hallintoon on tarkoi­tus ottaa 14 kun­taa, voisi koko asian siirtää oikeas­t­aan Uuden­maan liiton hoivi­in. Tai jos maankäytön suun­nit­telu siir­retään eril­liselle metropoli­hallinnolle, mitä tehtäviä jää maakuntaliitolle?

Uuden­maan liitossa on ollut käytössä äänileikkuri, jol­la on rajoitet­tu Helsin­gin val­taa. Tässä on se ongel­ma, että näin on rajoitet­tu ääni­val­taa niiltä, jot­ka kan­nat­ta­vat joukkoli­iken­net­tä ja ehyt­tä yhdyskun­taraken­net­ta nyt esimerkik­si ja annet­tu sitä niille, jot­ka aja­vat autoilu­un perus­tu­vaa hajarakennetta.

Liiken­teen kehit­tämistä varten on perustet­tu Uuden­maan liiton ulkop­uolelle erilli­nen HSL, mis­sä on esimerkik­si se ongel­ma, että maankäytön suun­nit­telu ja liiken­teen suun­nit­telu ovat nyt eri paikois­sa. Mut­ta ei siitäkään mitään tulisi, että joukkoli­ikenne toimii pääasi­as­sa Helsin­gin rahoil­la, mut­ta tuon rahan käyt­tämis­es­tä päät­täi­sivät aivan muut. Kos­ka Uuden­maan liit­toa vaivaa äänileikkurista johtu­va demokra­ti­ava­je, tehtävä toisen­sa jäl­keen on siir­ret­ty siiloutuneille eril­lisor­gan­isaa­tioille ja maakun­tali­iton tehtävät ovat käyneet aika vähi­in. Jat­ka lukemista “Uuden­maan liitol­la perus­sopimus­ta koske­va kriisi”

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­ti osaltaan kan­tansa Her­ne­saaren osayleiskaavaan. Kiista helikopteriken­tästä ratkaisti­in lop­ul­ta niin, että alue merkit­ti­in selvi­tysalueek­si, jon­ka käyt­tö ratkaistaan ase­makaaval­la. Helikopterikent­tää ei siis tor­jut­tu lop­ullis­es­ti, mut­ta täl­lä päätök­selle ei voi hakea lupaa täytöille. Jat­ka lukemista “Helikopterikent­tä selvitysalueeksi”

Per­jan­taina kuulimme synkem­pää puol­ta Berli­inin kehi­tyk­ses­tä. Sak­so­jen yhdis­tymisen jäl­keen on menetet­ty 350 000 teol­lista työ­paikkaa, jot­ka kaik­ki ovat vähän koulu­tus­ta vaa­tivia ja joi­ta ovat tehneet lähin­nä vierastyöläiset. Työt­tömyys ja riip­pu­vu­us sosi­aal­itues­ta ovat lisään­tyneet. Berli­ini­in on tul­lut köy­hyy­den ja slum­mien ongel­ma. On syn­tynyt kovin leimau­tunei­ta kaupungi­nosia. Jat­ka lukemista “Berli­inin köyhyys”

Berli­inin inno­vati­ivi­su­ut­ta koskevas­sa ketjus­sa vaa­dit­ti­in luop­umista kuusik­er­roksista umpiko­rt­teleista ja ker­rosmäärän selvää korot­tamista. Vaik­ka kan­natan tiivistä oikeaa kaupunkia, en lähtisi rak­en­ta­maan yli kuusik­er­roksista umpikorttelikaavaa.

Har­raste­taan­pa vähän matem­ati­ikkaa. Kuusik­er­roksi­nen umpiko­rt­teli kooltaan 100m x 100m ja runk­osyvyys 12 metriä. Tästä tulee noin 25 000 ker­rosneliötä kort­telia kohden eli  600 – 700 asukas­ta. Tont­tite­hokku­us siis 2,5. Jat­ka lukemista “Onko kuusi ker­rosta liian vähän?”

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on pöy­däl­lä Her­ne­saaren osayleiskaa­va. Siinä on kak­si kiis­tanalaista kohtaa. Val­tion mielestä Her­ne­saari on Suomes­sa soveli­ain paik­ka varas­toi­da vil­jaa. Lau­takun­ta on tästä kai yksimielis­es­ti toista mieltä.

Iso kiista kos­kee Her­ne­saaren edustalle keskelle ulap­paa suun­nitel­lus­ta helikopteriken­tästä. Sen on tarkoi­tus tar­jo­ta laskeu­tu­mi­s­paik­ka Tallinnaan menevälle kopter­ille. Pidän sekä paikkaa että toteut­tamistapaa jär­jet­tömänä. Helikopterikent­tä keskel­lä mer­ta mak­si­moi äänen kulkeu­tu­misen. Se on noin kaukana saaren kär­jestä, kos­ka melun takia se ei voi olla lähempänä asu­tus­ta. Samas­ta syys­tä saaren kär­ki haaskau­tuu tilaa vievän kau­pan suuryk­sikölle, jos­sa myy­dään vene­tarvikkei­ta. Aika arvokkaal­la ton­til­la sekin toim­inta siis on. Jat­ka lukemista “Kiista Her­ne­saaren helikopteriken­tästä tiivistyy”

Uuden­maan­li­iton hal­li­tus on paraikaa Berli­inis­sä tutus­tu­mis- ja sem­i­naari­matkalla. Tutus­tu­im­mme juuri Berli­inin start­up ‑ohjel­maan. Tääl­lä syn­tyy vuosit­tain yli 40 000 uut­ta yri­tys­tä. Berli­in­istä on lyhyessä ajas­sa tul­lut yksi maail­man vahvim­mista inno­vaa­tiokeskuk­sista. Jat­ka lukemista “Berli­inin innovatiivisuus”