Uudenmaan maakuntakaavasta käytiin pari viikkoa sitten viranomaisneuvottelu, jossa Ympäristöministeriö arvosteli voimakkaasti maakuntakaavaan sijoitettuja kaupan suuryksiköitä. Ympäristöministeriön tähtäimessä on Espoon Lommilaan Kehä III:n ja Turunväylän risteyksen tuntumaan sijoittuva suuri automarketti erityisesti ja kokonaismitoitus yleisesti. Aika selvästi kävi ilmi, että tässä muodossaan maakuntakaavaa ei vahvistettaisi. Jatka lukemista “Maakuntakaava vaikeuksissa kaupan suuryksiköiden kanssa”
Minä, tuloerot ja Hesarin vaalikone
Huomaan, että olen tehnyt mokan vastatessani HS:n vaalikoneeseen. Mietin pitkään vastausta kysymykseen ”tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.” Onko tämä jokin hörhöystesti, koska vastaamalla kielteisesti tulee kannattaneeksi yhteiskuntaa, jossa ei ole tuloeroja lainkaan. Olisi siis pitänyt vastata olevansa täysin samaa mieltä, mutta koska viimeaikainen tuloerojen kasvu on ollut kovin kielteinen asia, vastasin vähän epäjohdonmukaisesti olevani vain osittain samaa mieltä. Vastauksen selitykseksi laiton ihmettelyni koko kysymyksestä.
Kun kävin katsomassa vaalikonetta, huomaan, että kysymys onkin kuulunut Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.” Ensimmäinen reaktioni oli, että ovat mokomat menneet jälkikäteen korjaamaan tyhmää kysymystään, mutta näin tuskin voidaan tehdä, joten varmaankin olen jostain syystä lukenut väärin. Epäilen syyksi sitä, että olin kasvattanut tekstikokoa ruudulla, jolloin osa tekstistä on mennyt näytön ulkopuolelle tai näyttö temppuillut rivinsiirtojen kanssa. Kysymys muuttui järkeväksi ja minun vastaukseni järjettömäksi. Jos olisin lukenut kysymyksen oikein, olisin vastannut olevani täysin eri mieltä. Jatka lukemista “Minä, tuloerot ja Hesarin vaalikone”
Oikealta ohi
Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto ovat olleet kovan ja julman kapitalismin maineessa. Ne ovat rynnänneet vaikeuksiin joutuneisiin kehitysmaihin ja panneet maat armottomalle talouskuurille, missä ei ole inhimillisiä arvoja juuri kunnioitettu. Tällainen on ainakin niiden maine. Jatka lukemista “Oikealta ohi”
Nyt myös Twitterissä
Sitran kestävän talouden foorumin alkusessiossa minut innostettiin liittymään Twitteriin. Olisi pitänyt tehdä tämä ajat sitten. Erityisesti seuraan Paul Krugmania, joka näyttää olevan vielä minuakin uutterampi bloggaaja/kolumnisti. Ratikkamatkan aikana ehtii hyvin lukea yhden. Linkitän tätä blogia myös twitteriin, joten myös tätä voi seurata twitterin kautta.
Tunnus on tietysti @osmosoininvaara
Kertooko lapsikiista Suomen ja Venäjän suhteiden huononemisesta?
2) Kyllä
Tarkemmin sanoen jotkut pyrkivät tahallisesti huonontamaan suhteita: moni venäläinen poliitikko ja yksi suomalainen dosentti. Tässä on ilmeisesti kyse venäjän sisäpolitiikasta, mutta ulkopuolisen on vaikea sanoa asiasta enempää. Kansalliskiihkoa nostatetaan tarkoituksellisesti, ja se on aina vaarallista. Venäläinen tulkinta siitä, että ulkomailla Venäjä edustaa myös ulkomailla asuvia venäläisiä ja että nämä ovat tavallaan Venäjän eivätkä asuinmaansa lakien alaisia, on huolestuttava. Erityisen huolestuttava se on Baltian maiden kannalta. Jatka lukemista “Kertooko lapsikiista Suomen ja Venäjän suhteiden huononemisesta?”
Miksi ruuhkamaksut
(Laitoin Vihreän liiton sivuille lähettämäni kirjoituksen myös tänne)
Mitä vikaa on autoilussa?
Auto polttaa fossiilista öljyä hiilidioksidiksi, se vie tilaa ihmisiltä tilaa kaupungeissa ja tekee niistä epäviihtyisiä, pakokaasut ovat epäterveellisiä ja pilaavat hengitysilmaa, liikenteen melu häiritsee ja autolla ajava hidastaa ruuhkautumisen vuoksi muiden matkaa.
Pakoputkesta tuleva hiilidioksidi on aivan samanlaista kuin savupiipusta tuleva. Ilmaston kannalta autolla ajaminen on yhtä haitallista kuin talojen lämmittäminen. Muut autoilun haitat koskevat melkein pelkästään auton käyttöä kaupungeissa. Auton viemä tila ei ole mikään ongelma haja-asutusalueilla. Pakokaasujen epäterveellisyys tai meluhaitat ihmisille riippuvat kärsimään joutuvien ihmisten määrästä, ja ihmisiä on kaupungeissa paljon tiheämmässä kuin maaseudulla. Ruuhkaa on haja-asutusalueilla vaikea aiheuttaa. Pääosa autoilun haitoista tulee kaupunkiliikenteestä, mutta autoilun haittavero polttoaineessa rokottaa yhtäläisesti ajamista kaupungeissa ja maalla. Maalla autoilu on räikeästi yliverotettua ja kaupungeissa aliverotettua. Jatka lukemista “Miksi ruuhkamaksut”
Kruunuvuorenranta ja ratikkasilta
Pidin eilen valtuustossa lyhyen puheen Kruunuvuorenrannan kaavasta ja kehuin, kuinka hienoa aluetta sinne ollaan tekemässä. Puheeni lopussa sanoin, että kaikki tämä hienous voi toteutua vain, jos suunniteltu ratikkasilta toteutuu. Kantakaupunkimaisesti rakennettu lähiö Korson etäisyydellä keskustasta ei toimi mitenkään. Niin kauas keskustasta ei kannata rakentaa kuin pientaloja. Tällöin kokoomuksen etupenkistä protestoitiin voimakkailla välihuudoilla. Tämä antoi syytä vakavaan huoleen.
Kun kävin tätä ihmettelemässä, vastaus oli, että silta on liian kallis. Liityntäbussi Herttoniemen metroasemalle saa riittää. Tai jos silta tehdään, se pitää kokoomuksen mukaan tehdä myös henkilöautoille. Jatka lukemista “Kruunuvuorenranta ja ratikkasilta”
Halpoja mutta tehokkaita ilmastoaneita
Moni kansalaisjärjestö tarjoaa hyvää omaatuntoa ilmastosyntiä tehneille, erityisesti lentokoneella matkustaneille. Jos haluaa ostaa aneita halvalla mutta tehokkaasti, ostaa markkinoilta pois päästöoikeuksia. Ei maksa paljon: kahdeksan euroa tonnilta. Vaikka se on näin halpaa, se tehoaa, ellei päästökauppa kaadu. Jos miljoona ihmistä ostaa markkinoilta pois miljoona tonnia päästöjä, päästöt oikeasti vähenevät miljoonalla tonnilla. Jatka lukemista “Halpoja mutta tehokkaita ilmastoaneita”
Ilmianna fillarireitin katkos
Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.
Kaupunkisuunnittelupamflettimme “Seuraavat 400 000 helsinkiläistä” on nyt julkaistu nettiversiona. Paperille painettuna se on saatavissa viikon sisällä.
Helsingin seudulle ennustetaan tulevan 25 vuodessa 400 000 asukasta lisää. On seudun suurimpia päätöksiä, mihin tälle väestömäärälle rakennetaan asunnot. Kirja on voimakas kannanotto ehyemmän ja tiiviimmän yhdyskuntarakenteen puolesta, kaupungin, jossa voidaan liikkua, jalan, pyörällä ja raitiovaunuilla.
Kokeilemme nettiversiossa mikrorahoitusta nähdäksemme, voiko tällä periaatteella rahoittaa kirjan tekemistä Suomessa. Kirjan voi ladata ilmaiseksi, mutta toivomme vapaaehtoista viiden euron maksua lahjoituksena. Tuotot jaetaan tekemiseen osallistuneiden kesken käytettäväksi vaalikampanjan rahoitukseen. Jatka lukemista “Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.”
