Kruunuvuorenranta ja ratikkasilta

66 vastausta artikkeliin “Kruunuvuorenranta ja ratikkasilta”

1. Siis sen LISÄKSI että Hert­toniemeen tehdään rapi­at sadan millin auto­tun­neli, pitäisi tehdä autosil­ta ja Kalasa­ta­man läpi ohi­tus­tun­neli, 160 miljoon­aa, minkä lisäk­si vielä motari läpi?

   Vastaa

2. Eikä nyt morka­ta Van­taa­ta, Kor­soon menee sen­tään nopea juna. Ei Van­taa kaavoita tom­mosten pitkien liityn­tälin­jo­jen var­teen, kos­ka ei ne nyt ihan täysiä idioot­te­ja ole.

   Vastaa

3. Ehti tai ei, tästä aiheesta on puhut­ta­va aina tilaisu­u­den tullen. Kyse on pait­si merkit­tävästä liiken­teel­lis­es­tä päätök­ses­tä, myös suures­ta liiken­nepoli­it­tis­es­ta lin­jan­muu­tok­ses­ta, johon halu­aisin Helsin­gin ole­van jo kyp­sä, mut­ta huonol­ta näyttää.

   Sil­las­ta esitet­ty­jen argu­ment­tien jäl­keen kokoomuk­sen on turha enää paukutel­la henkse­leitään jon­ain talouden vahtikoirana, tämä mieliku­va on tyhjä arpa.

   Vastaa

4. Tuo spårasil­ta on hul­luin han­ke, mitä olen pitkään aikaan näh­nyt. 🙂 Sama raha kan­nat­taa toki käyt­tää spåraan, mut­ta niin että päätepysäk­ki on Hert­toniemen metroase­mal­la ja ehkä toinen päät­täri Siil­i­tiel­lä. Saadaan huo­matavasti suurem­pi kat­tavu­us samal­la hinnalla.

   Joitakin Kru­un­nu­vuoren ran­nan kaavae­hdo­tuk­sia olen näh­nyt ja minus­ta ne ovat sil­lisalaat­tia. On tehty vähän kaikkea kaikille. Alueesta ei syn­ny yhtenäistä. 

   Osmo, olet siinä oike­as­sa, että alue on vähän kaukana keskus­tas­ta. Tässä vai­heessa fik­suin tapa kaavoit­taa alue olisi minus­ta lait­taa se kokon­aan ruu­tukaavaan ja pelkästään Town House­ja rannal­ta ran­nalle. Muu­ta­mat met­sään raken­netut ker­rostalot ovat virhe, joi­ta täy­tyy kat­sel­la vielä jokin vuosi.

   Joka tapauk­ses­sa kan­nat­taa jo miet­tiä, miten kun­tara­jat menevät Hert­toniemen — Laa­jasa­lon — Jol­lak­sen alueel­la tule­vaisu­udessa. En oikein usko, että nuo alueet vält­tämät­tä kuu­lu­vat Helsinki­in, kun kun­tau­ud­is­tus on viety lop­pu­un ja suuret tehot­tomat yksiköt purettu.

   Vastaa

5. Ihan kaikesta en aina ole samaa mieltä, mut­ta Osmol­ta tulee niin paljon järkipuhet­takin että ajoit­tain har­mit­taa etten ole stadi­lainen ja voi äänestää Osmoa.

   Vastaa

6. Sil­loin kun Kru­unuvuoren­ran­taa alet­ti­in tosis­saan kaavoit­taa, suun­nit­telun aikataulua määrit­teli aja­tus saa­da joukkoli­iken­ney­htey­den rahoi­tus hoidet­tua tont­tien luovu­tus­vai­heen tulovir­ral­la ja tähän tulovir­taan ajatelti­in nimeno­maan eril­listä joukkoliikenneyhteysmaksua.

   Olen kri­ti­soin­ut kaavoituk­sen ajoi­tus­ta alus­ta alka­en. Han­kkeeseen olisi pitänyt lähteä vas­ta kun kaupun­ki olisi sopin­ut San­ta­ham­i­nan rak­en­tamis­es­ta ja näin voimas­sa ole­vaa yleiskaavaa olisi oikeasti toteutettu.

   Oli selvästi nähtävis­sä, että kaupun­gin rah­keet ovat liian kovil­la, kun yhtä aikaa pus­ke­taan mon­taa suurhanket­ta eteen­päin ( Jätkä, Kalasa­ta­ma, Kru­unuvuoren­ran­ta, Kes­ki-Pasi­la, Öster­sun­dom, Kuninkaantammi).

   Tähän saumaan sit­ten kokoomus iskee omil­la kuvioil­laan kiristys­mielessä. Toiv­ot­tavasti muut suuret ryh­mät pystyvät torp­paa­maan aiem­min sovi­tus­ta lipeämisen. 

   Vaik­ka en pidäkään tehtyjä ratkaisu­ja parhaina, ratikkasil­lalle ei pidä päästää auto­ja. Kaik­ki eivät tain­neet nähdä ketun­hän­tää kokoomuk­sen kainalos­sa, kun se hyväksyi yleiskaavas­ta poikkea­vat ehdo­tuk­set kirkkain silmin.

   Vastaa

7. Joukkoli­iken­teen suosimi­nen cityssä on ihan ok. Mut­ta jos puhutan rahas­ta, kai Kru­unuvuoren­ran­nan liit­tämi­nen tehokkail­la liiken­ney­hteyk­sil­lä Itäkeskuk­seen olisi huo­mat­tavasti halvem­paa (ja jonkin tasoise­na tarpeen joka tapauksessa).

   Las­ke­taanko paikko­jen syr­jäisyys aina etäisyytenä Helsin­gin reu­tatiease­malle, vai voisiko myös lyhyt etäisyys Itäkeskuk­seen tarkoit­taa keskeistä sijaintia?

   Vastaa

8. Se on sit­ten hei hei Kru­unuvuori. Ratikkasil­ta kuu­lostaa sen ver­ran auto­vas­taiselta ratkaisul­ta, ettei kyky­puolue sitä var­maan vaalienkaan jäl­keen sulata. 

   Mut­ta miten toi han­ke on viety noin pitkälle, jos koko hom­man mah­dol­lis­tavas­ta liiken­ner­atkais­us­ta ei ollutkaan yksimielisyyt­tä? Kan­nat­tais var­maan pistää suun­nit­telu­paukut sel­l­aisi­in pro­jek­tei­hin, joil­la on riit­tävä tuki… No, hyvä yri­tys, mut­ta vaikeaa on niit­ten seu­raa­van 400k helsinkiläisen asut­ta­mi­nen täl­lä menolla.

   Vastaa

9. JJ:
   Ihan kaikesta en aina ole samaa mieltä, mut­ta Osmol­ta tulee niin paljon järkipuhet­takin että ajoit­tain har­mit­taa etten ole stadi­lainen ja voi äänestää Osmoa. 

   “Soin­in­vaaraa voi äänestää ain­oas­taan Helsingissä.” 🙂

   Vastaa

   1. Soin­in­vaar­al­ta saa kysymäl­lä hyviä vinkke­jä muiualle maahan.

      Vastaa

10. Olen­pa iloinen, että otit tämän asian esille nyt vaalien alla. Ja hyvä, että sait puser­ret­tua kokoomuk­selta esi­in sen, mitä olen epäil­lyt jo pitkään. Nyt meil­lä on kah­den puolueen kan­nat: vihreät kan­nat­ta­vat ja kokoomus vas­tus­taa. Demar­it siis ratkai­se­vat asian. Ja nehän eivät hiisku tästä mitään ainakaan ennen vaale­ja. Sääli.

    Kokoomuk­sen kan­ta on pait­si väärä myös ääret­tömän type­rä. Eikö juuri kokoomus ole se puolue, jos­ta luulisi löy­tyvän bis­nes­vain­ua? Onko kokoomuk­sen mielestä hyvä suun­nitel­la Kru­unuvuori sel­l­aisek­si, että siel­lä asuu mah­dol­lisim­man vähän kokoomuk­sen kan­nat­ta­jia? Onko kokoomuk­sen mielestä hyvä suun­nitel­la Kru­unuvuori sel­l­aisek­si, että menetetään joka vuosi kun­nal­lisveroa 9 miljoon­aa euroa? En voi kuin ihmetellä.

    Vastaa

11. Kos­ka Vihreät uskalta­vat oikeasti haas­taa Kokoomuk­sen vas­taa­maan ympäristöpuheis­taan? Samal­la voisi haas­taa sen ajat­telun, että talousvi­isaat kulke­vat sli­ipat­tu puku päällä. 

    Nyt ne osaa oikeis­sa kohdis­sa sanoa mitä pitää, mut­ta sit­ten val­tu­us­tois­sa ja eduskun­nas­sa äänestetään aivan toisin ja kaade­taan muiden ympäristöhankkei­ta. Kaiken maail­man sinivihreinä esi­in­tyvät ehdokkaat keräävät vain ääniä ympäristölle vihamieliselle puolueelle.

    Kos­ka medi­aa ei kiin­nos­ta seu­ra­ta poli­ti­ikkaa vaalien välis­sä, eli äänestyskäyt­täy­tymistä, kaik­ki nämä imagokam­pan­jat uppoa­vat yleisöön, jopa Niemeläiseen. Koit­takaa nyt kaivaa ne munat ja munasar­jat esiin.

    Vastaa

12. Kru­unuvuoren rantaan ollaan kaavoit­ta­mas­sa 550 000 ker­rosneliötä asun­to­ja. Sil­ta mak­saa nyk­yarvion mukaan 200 miljoon­aa euroa. Asuin­neliötä kohden tämä on siis noin 400 euroa.

    Jos kaavoitet­taisi­in esim. 4 ker­taa enem­män, hin­ta olisi enää 100 euroa neliötä kohti…

    Vastaa

13. Sen ratikkasil­lan voisi vetää suo­raan Kru­unuvuores­ta Kata­janokkalle. Sil­tame­tre­jä tulisi vähem­män, sekä Kru­unuvuores­ta voisi käy­dä nykyisel­lä nelosen ratikalla Keskus­tan Stokkalla osta­mas­sa punkkua ja juustoja.…

    Jos pää­tytään autosil­taan, niin Kata­janok­ka kestää nyky­is­ten auto­laut­to­jen liiken­nevir­ran, joten ei kai tuos­ta suur­ta liiken­nelisäys­tä tulisi.

    Vastaa

14. Omi­tu­is­in­ta tässä kokoomuk­sen sil­tavas­taisu­udessa on, että suun­nit­teluk­il­pailu sil­las­ta on jo käynnissä
    http://www.uuttahelsinkia.fi/kruunuvuorenranta/liikenne/siltayhteytta-suunnitellaan

    Vastaa

15. Yllät­tävän kallis tuo sil­ta, ver­taa http://fi.wikipedia.org/wiki/Raippaluodon_silta

    Vastaa

16. Mika Lako:
    Jos pää­tytään autosil­taan, niin Kata­janok­ka kestää nyky­is­ten auto­laut­to­jen liiken­nevir­ran, joten ei kai tuos­ta suur­ta liiken­nelisäys­tä tulisi. 

    Auto­lau­tas­sa on muu­ta­ma sata autoa, pääkat­ua pitkin muu­ta­ma tuhat tun­nis­sa. Mis­tä pääsemme siihen mihin ihmeeseen ne autot taas edes mahtuisi?

    Vastaa

17. Mika Lako:
    Jos pää­tytään autosil­taan, niin Kata­janok­ka kestää nyky­is­ten auto­laut­to­jen liiken­nevir­ran, joten ei kai tuos­ta suur­ta liiken­nelisäys­tä tulisi.

    Tai­dat olla kata­janokkalaisia 😉 Auto­lau­tat oheis­li­iken­tei­neen ja pysäköin­tialuei­neen ovat Kata­janokalla niin väärässä paikas­sa kuin olla ja voi. Olympiater­mi­naali on hyvä kakko­nen. Ris­teil­i­jäaluk­si, joi­ta nyt tun­nu­taan hamut­ta­van kaikin mah­dol­lisin keinoin, sen sijaan sopii tul­la, ne eivät kul­je­ta autoja.

    Vastaa

18. Min­er­va Krohn: Omi­tu­is­in­ta tässä kokoomuk­sen sil­tavas­taisu­udessa on, että suun­nit­teluk­il­pailu sil­las­ta on jo käynnissä

    Ker­rankos sitä on laitet­tu kil­pailu­voit­ta­jan suun­nitel­ma pöytälaatikkoon.

    Mika Lako: Sen ratikkasil­lan voisi vetää suo­raan Kru­unuvuores­ta Katajanokkalle.

    Jälleen ker­ran: sopii lukea suun­nit­telun eri vai­heis­sa tuote­tut selostuk­set. Kru­unuvuoren­ran­nan osalta on tutkit­tu use­am­paan ker­taan noin ziljoona silta‑, tunneli‑, lautta‑, köysir­a­ta- ja sukel­lusvenevai­h­toe­htoa. Som­pasaaren kaut­ta kulke­vaan ratikkasil­taan päädyttiin.

    Vastaa

19. Surullista on, että Kru­unuvuoren­ran­nas­ta iso osa on jo ase­makaavoitet­tu, vaik­ka ei tiede­tä puut­tuvan liiken­ney­htey­den vuok­si minkälaisen roolin kaupungi­nosa yleiskaa­vata­sol­la saa. Monis­sa mais­sa ei täl­laista kaavoitus­ta lähdet­täisi edes tekemään ennenkuin sil­ta olisi pystyssä (esim. Ams­ter­damin täyt­tösaari Ijburg keskus­tas­ta itään)!

    Vastaa

20. Juho Laatu: Las­ke­taanko paikko­jen syr­jäisyys aina etäisyytenä Helsin­gin reu­tatiease­malle, vai voisiko myös lyhyt etäisyys Itäkeskuk­seen tarkoit­taa keskeistä sijaintia?

    Itäkeskus ei vaan ole niin vetovoimainen, että sitä voitaisi­in pitää Helsin­gin toise­na keskus­tana. Ehkä tule­vaisu­udessa Itäkeskuk­sen rooli kas­vaa kun Helsin­ki laa­je­nee itään.

    Vastaa

21. KKK: Itäkeskus ei vaan ole niin vetovoimainen, että sitä voitaisi­in pitää Helsin­gin toise­na keskus­tana. Ehkä tule­vaisu­udessa Itäkeskuk­sen rooli kas­vaa kun Helsin­ki laa­je­nee itään.

    Mik­si Itäkeskus ei ole vetovoimainen? Tämän takia.

    Vastaa

22. KKK: Itäkeskus ei vaan ole niin vetovoimainen, että sitä voitaisi­in pitää Helsin­gin toise­na keskus­tana. Ehkä tule­vaisu­udessa Itäkeskuk­sen rooli kas­vaa kun Helsin­ki laa­je­nee itään.

    Ehkä tule­vaisu­udessa Itäkeskuk­sen rooli kas­vaa, jos Itäkeskus­ta ruve­taan rak­en­ta­maan itäisen Helsin­gin keskus­tana, eikä läpi­a­jopaikkana. http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/10/02/itaako/

    Vastaa

23. Itse en pidä Kru­unuvuoren­ran­nan havain­neku­vista niin yhtään. Hie­man “parem­man väen” lähiöltä se minus­ta näyt­tää. Mielestäni saisi olla kun­ni­an­hi­moa vähän enem­män, ja alue olla enem­män kan­takaupunki­mainen, samaan tyyli­in kuin Kalasa­ta­ma ja Jätkäsaari. Etenkin mikäli sil­ta raken­netaan, niin ajal­lis­es­ti ei kestä kauaakaan (sil­lal­la ei ole pysäkke­jä), että ollaan jo Sörnäisissä/Keskustassa.

    Posi­ti­ivista kuitenkin, että alueelle on kaavoitet­tu paljon umpiko­rt­telei­ta, mut­ta aukeaa tilaa on liikaa (niin tyyp­il­listä Helsingis­sä). Liiketiloista en ole vielä mis­tään lukenut.

    Vastaa
24. Paluuviite: Vaaliohjelma: Kruunuvuorenselälle joukkoliikennesilta | Mikko Särelä

25. Mika Lako: Sen ratikkasil­lan voisi vetää suo­raan Kru­unuvuores­ta Kata­janokkalle. Sil­tame­tre­jä tulisi vähem­män, sekä Kru­unuvuores­ta voisi käy­dä nykyisel­lä nelosen ratikalla Keskus­tan Stokkalla osta­mas­sa punkkua ja juustoja….Jos pää­tytään autosil­taan, niin Kata­janok­ka kestää nyky­is­ten auto­laut­to­jen liiken­nevir­ran, joten ei kai tuos­ta suur­ta liiken­nelisäys­tä tulisi.

    Tämä Kata­janokalta lähtevä sil­tavai­h­toe­hto, joka kuu­lostaisi järke­vim­mältä, tyr­mät­ti­in joskus aiem­min, en nyt muista miksi.

    Vastaa

26. Mikko H: Jälleen ker­ran: sopii lukea suun­nit­telun eri vai­heis­sa tuote­tut selostuk­set. Kru­unuvuoren­ran­nan osalta on tutkit­tu use­am­paan ker­taan noin ziljoona silta‑, tunneli‑, lautta‑, köysir­a­ta- ja sukellusvenevaihtoehtoa.

    Anteek­si laiskuuteni, mut­ta mik­si köysir­a­ta on hylätty?

    Vastaa

27. Laa­jasa­lon yhteyk­sien suun­nit­telu on ihan utopis­tista. Ensin suun­nitel­laan 200 miljoo­nan raitio­vaunusil­to­ja ja sit­ten haikail­laan köysir­a­to­ja meren ylle ja lopuk­si autosil­to­ja. Eiköhän olisi vii­sain­ta pitää jalat maas­sa, ja hoitaa liikenne man­tereen puolelta Hert­toniemen metroase­malle, jos­ta on jo valmi­ik­si hyvät liiken­ney­htey­det joka paikkaan.

    Vastaa

28. Jalat maas­sa:…jos­ta on jo valmi­ik­si hyvät liiken­ney­htey­det joka paikkaan. 

    Ihan hyvä tarkoit­taa läh­es tun­nin matkaa keskustaan 🙂

    http://www.reittiopas.fi/?from_in=Koirasaarentie+28%2C+Helsinki&from=address*Koirasaarentie+28%2C+Helsinki*2557069.375*6673474.625&via_in=&via=&via_time=0&to_in=Erottaja+2%2C+Helsinki&to=address*Erottaja+2%2C+Helsinki*2552550.625*6673217.875&hour=08&minute=09&timetype=departure&day=12&month=10&year=2012&cmargin=3&wspeed=70&method=1&stz=0&mc1=0&mc2=0&mc3=0&mc4=0&mc5=0&mc6=0&mc0=0&nroutes=3

    Ja sinne pääsee sen­tään sil­lä euroopan parhaal­la metrolla.

    Lop­putu­lok­se­na olisi taas yksi lähiö jos­ta lähde­tään autol­la töi­hin. Vaik­ka kyl­lähän sekin tun­tuu ihmisille kelpaavan.

    Vastaa

29. tcrown: Anteek­si laiskuuteni, mut­ta mik­si köysir­a­ta on hylätty?

    Uskot­tavu­us, noin lyhyesti san­ot­tuna. Mitään vas­taavaa, siis niin kuin pitu­us, matkus­ta­jamäärät, joukkoli­iken­nekäyt­tö, jne. ei ole tehty oikein mis­sään. Pienem­mätkään köysir­a­dat eivät ole olleet varsi­nais­es­ti mitään riemu­voit­to­ja. Köysir­adas­sa on tiet­tyjä houkut­tele­via piirteitä, lähin­nä se ettei tarvi­ta kul­jet­ta­jia, mut­ta jos noi valmis­ta­jat har­joit­telisi jos­sain muual­la ennen kuin meil­lä raken­netaan kokoinainen kaupungi­nosa tuon varaan.

    Kts. esim.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Emirates_Air_Line_(cable_car)
    http://en.wikipedia.org/wiki/Portland_Aerial_Tram
    http://en.wikipedia.org/wiki/Maokong_Gondola#Reported_issues

    Vastaa

30. “Täl­löin kokoomuk­sen etu­penkistä protestoiti­in voimakkail­la välihuudoilla.”

    Kyläneu­vos­ton vaalit taas tulos­sa ja heimopääl­likköe­hdokkaat tekevät vähin­täänkin lennokkai­ta tulk­in­to­ja yksit­täi­sistä murahduksista.

    Oletko Ode oikeasti kysynyt kokoomuk­sen kan­taa asiasta?

    Vastaa

    1. Kysyin kaupun­gin hal­li­tuk­sen piuheen­jo­hta­jal­ta ja kokoomuk­sen ryhmänjohtajalta.

       Vastaa

31. Mitä jos vaan täyt­täisi meren­lahdet San­tis-Val­lisaari-Suomen­lin­na-Kaivopuis­to-lin­jan sisäpuolelta? Län­nessä täytet­täväk­si alueek­si sopisi hyvin Län­siväylän pohjois­puoli Ruo­ho­lahdes­ta Keilaniemeen. 

    Kan­takaupun­gin elin­ti­la olisi sil­lä tur­vat­tu vuosikym­meniksi eteen­päin. Asi­as­ta mah­dol­lis­es­ti valit­taville huviveneil­i­jöille voitaisi­in osoit­taa paikat vähän sivum­mal­ta tai luva­ta vene­paik­ka uusik­si vedet­ty­jen rantavi­ivo­jen var­relta. Samal­la saataisi­in kan­takaupunki­in mah­tu­maan nekin moot­tori­ti­et, joiden suun­nitel­mat 60-luvul­la valitet­tavasti joudut­ti­in kuop­paa­maan tilan­pu­ut­teen vuoksi.

    1800-luvul­la eläneet oli­vat oikeal­la asial­la rai­vates­saan Helsingille tilaa täyt­tö­mail­ta. He vain eivät tajun­neet tehdä sitä riit­tävästi. Eipä teknolo­giakaan sil­loin kovin kehit­tynyt­tä tain­nut olla maan­si­ir­toalal­la täl­laisen mit­takaa­van pro­jek­ti­in. Työvoima tosin var­maan olisi ollut halvem­paa. Tosin onhan meil­lä nytkin työt­tömiä, jot­ka var­maan lähti­sivät ilomielin lapi­oimaan saadak­seen vähän liikun­taa ja raitista ilmaa.

    Vastaa

32. mo: Mik­si Itäkeskus ei ole vetovoimainen? Tämän takia. 

    Tämä on hyvä. Toinen tosi­a­sia, joka heiken­tää Itäkeskuk­sen vetovoimaa, on ympäril­lä liikku­va laita­puolen kulk­i­joiden joukko. Asuin aikanaan tuos­sa lähistöl­lä, eikä Itäkeskuk­seen ollut mukavaa men­nä kuin autol­la tai metrol­la — kävellen ja bus­sil­la jou­tui kulke­maan seiniä ves­soina käyt­tävän juopot­tel­e­van vas­taan­ot­tokomitean ohi.

    Olen ollut kuulev­inani, että Tallinnanaukio­ta olisi sit­tem­min siis­tit­ty järjestys­par­tioil­la, mut­ta en ole päässyt paikalle vilkaise­maan omin silmin.

    Vastaa

33. ij: Toinen tosi­a­sia, joka heiken­tää Itäkeskuk­sen vetovoimaa, on ympäril­lä liikku­va laita­puolen kulk­i­joiden joukko.

    En usko tuo­hon. Myös keskus­ta on täyn­nä laita­puolenkulk­i­joi­ta ja silti se on vetovoimainen. Ne nyt vaan kuu­lu­vat kaupunkikuvaan.

    Vastaa

34. Laa­jasa­lon sil­loista on jo käyn­nis­tet­ty kaupun­gin mak­sama suun­nit­teluk­il­pailu, ja sil­loille on jo ehdit­ty antaa nimikin, vaik­ka mitään päätöstä sil­to­jen rak­en­tamis­es­ta ei ole vielä tehty. 

    Tässä siis nou­date­taan samaa päätök­sen­tekomenet­te­lyä kuin Guggen­heimin museon kanssa, jos­ta myös olti­in jo puuhaa­mas­sa arkkitehtuurikilpailua.

    Vastaa

35. Jalat maas­sa:

    Et sit­ten var­maan ole lukenut siitä, että Helsin­gin metro on sös­sit­ty lyhyik­si ja kap­a­siteet­tip­u­la uhkaa? 

    Tuo ratikkasil­lan hin­ta on muuten noin 1,5–2€/m2 vuokras­sa. Mitä luulet, ovatko ihmiset valmi­it mak­samaan tuon ver­ran lisää jos asun­to on Munkkiniemen etäisyy­del­lä keskus­tas­ta kuin jos se on Vuosaaren ja Kon­tu­lan etäisyy­del­lä keskustasta?

    Vastaa

36. Melkein päätet­ty: Tässä siis nou­date­taan samaa päätök­sen­tekomenet­te­lyä kuin Guggen­heimin museon kanssa, jos­ta myös olti­in jo puuhaa­mas­sa arkkitehtuurikilpailua.

    Pait­si että sil­tavai­h­toe­hdon val­it­si jatko­su­un­nit­telu­un kaupunginvaltuusto.

    Ei tässä ole muu­ta nokankop­ut­tamista kuin kokoomuk­sen noista ajoista heiken­tynyt laskupää.

    Vastaa

37. Kokoomus onkin näköjään oikea Kokoomus, vaik­ka hie­man viher­si jos­sain vaiheessa.

    Vastaa

38. Itäkeskuk­sen ympäristön alueen ongel­ma on Itäväylä. Kovin moni ei asu itäkeskuk­ses­sa. Stoa ja uima­hal­li ovat viral­lis­es­ti Puot­in­har­jus­sa. Eteläpuolel­la on sit­ten lähin­nä vain itäväylän kaistoja.“Huolella suun­nitel­tu” ympäristö on yksi koko helsin­gin ankeim­m­mista. Espoolaiset vetivät lot­tovoiton kun län­simetro raken­net­taan kokon­aan maan alle. Hait­ta­puole­na on ne rul­la­por­taat. Mut­ta voin kuvitel­la sitä jälkeä mitä olisi voitu saa­da aikaan jos metro olisi raken­net­tu jon­nekin län­siväylän kaisto­jen väli­in. Toim­i­taloil­la olisi vuo­rat­tu ase­mat täyt­tämään melunormit. 

    Metro kulku­vä­li­neenä on kum­minkin yksi parhaim­mista koko pääkaupunkiseudul­la. Kär­jistäen nykyiset itämetron asemien ympäristöt muis­tut­ta­vat liikaa aiko­ja kun oli vain itäväylä. Pidän sitä kyl­lä myöskin liian hitaana kulku­vä­li­neenä Öster­sun­domille. Koko itä-helsin­gin metro­radan var­ren maankäyt­töä pitäisi miet­tiä. Ehkä olisi mah­dol­lisuuk­sia kat­taa osia itäväylästä?

    Vastaa

39. Kaupunki­mo­tari Som­pasaa­reen? Ihmette­len jos kokoomuk­ses­sa on tuon­laisia käsi­tyk­siä. Olisi luul­lut , että tuo­takin olisi mietit­ty ja las­ket­tu läpi jo vuosia sit­ten? Olen tosin vaan näh­nyt ehdo­tuk­sia jos­sa oli vain joukkoli­iken­nevä­lineitä. Nykyi­nen ehdotet­tu reit­ti ei kyl­lä vedä yhtään enem­män auto­ja. Sil­las­ta tulisi seiso­va parkkikent­tä. Ehkä rahas­ta välit­tämät­tä tai maisemista välit­tämät­tä saisi motarisil­lan pohjois­ran­nalle ja liityn­nän keskustatunneliin . 

    Ratikkasil­ta­han nykyisel­lä reit­il­lä valit­ti­in parhaak­si vai­h­toe­hdok­si kaik­ista ehdo­tuk­sista. Kum­minkin se ilmeis­es­ti on ihmisille liian kallis. Eikö muiden sil­ta ja tun­neli­v­ai­h­toe­hto­jen pitäisi olla vain huonompia? 

    Jos sil­taa ei raken­neta , niin ei pila­ta kaupun­gin tule­via mah­dol­lisuuk­sia. Kru­unuvuoreen ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä kaavoit­taa pelkästään pien­talo­ja muu­ta­malle sadalle. Jotain kun­ni­an­hi­moa ja kat­set­ta tule­vaisu­u­teen. San­ta­ham­i­nan soti­laskäyt­tö voisi siir­tyä johonkin lento­ken­tän etäisyy­delle. Eikös san­ta­ham­i­na olekkin mitä urbaanein kaupunki­jääkärien koulu­tus­met­sä. Ja sit­ten vielä sil­to­ja Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren kaut­ta ja unesco tun­neli Suomen­lin­nan ali takaisin keskustaan.

    Vastaa

40. tpyy­lu­o­ma: Uskot­tavu­us, noin lyhyesti san­ot­tuna. Mitään vas­taavaa, siis niin kuin pitu­us, matkus­ta­jamäärät, joukkoli­iken­nekäyt­tö, jne. ei ole tehty oikein mis­sään. Pienem­mätkään köysir­a­dat eivät ole olleet varsi­nais­es­ti mitään riemu­voit­to­ja. Köysir­adas­sa on tiet­tyjä houkut­tele­via piirteitä, lähin­nä se ettei tarvi­ta kul­jet­ta­jia, mut­ta jos noi valmis­ta­jat har­joit­telisi jos­sain muual­la ennen kuin meil­lä raken­netaan kokoinainen kaupungi­nosa tuon varaan.

    Anteek­si, sarkas­mi­tutkani on taas vuosi­huol­los­sa, joten joudun kysymään, että oletko tosis­sasi? Alp­pikylien “joukkoli­iken­net­tä” moisil­la on hoidet­tu vuosikym­meniä, kru­unuvuorenselkä on melkoisen lyhyt pätkä keskiver­to alp­pi­hissille, eikä ne matkus­ta­jamäärät tuol­la alp­pi­en megakeskuk­sis­sa nyt niin kovin pieniä ole.

    Sen sijaan henkilökun­taa hiih­to­hissin pyörit­tämiseen kyl­lä tarvitaan. 

    Ja sil­lalle var­masti voisi jät­tää varauk­sen maas­toon jos riskinot­to menee pieleen.

    Vastaa

41. Ote­taanko vielä ker­ran, hitaam­min, mik­si köysir­a­ta on hylät­ty? Jos oikein ymmärsin, ratikkasil­ta mak­saa 200 miljoon­aa ennen kuin ensim­mäistäkään ratikkaa on ostet­tu. Pikaisel­la google­haulla tyyp­illi­nen gon­do­lihissin investoin­tikus­tan­nus on 20 miljoon­aa euroa (lähdekri­ti­ikkiä pitää tietysti har­ras­taa, mut­ta pitää ottaa myös huomioon, että vuoris­toon rak­en­t­a­mi­nen on tuskin ainakaan paljon halvem­paa kuin Helsin­gin keskus­taan), ja kap­a­siteet­ti 2–3000 henkeä tun­nis­sa. Kuin­ka mon­ta noi­ta oikein tarvittaisiin?

    http://www.ski-buzz.co.uk/2012/06/04/new-ski-lifts-for-meribel-and-savognin-for-201213/

    Siis yksi tuol­lainen köysir­a­ta mak­saisi investoin­tikus­tan­nuksi­na kymme­ne­sosan pelkästä sil­las­ta. Pieni veron­mak­sa­ja sisäl­läni kysyy, että eikö tuo­ta nyt voisi edes kokeil­la? Jos ei toi­mi, niin raken­netaan se sil­ta sit­ten ja myy­dään gon­do­li Leville.

    Vastaa

42. Ja sil­lalle var­masti voisi jät­tää varauk­sen maas­toon jos riskinot­to menee pieleen.

    Ongel­mana tässä on se, että se 200 miljoon­aa on aika paljon, jos se joudu­taan otta­maan kokon­aan kaupun­gin pus­sista. Nythän siitä saadaan suurin osa (tai jopa kokon­aan) mak­set­tua sil­lä, että Helsin­gin omis­ta­man maan arvo nousee merkit­tävästi kun sil­ta rakennetaan. 

    Tämä pätee vain jos sil­lan rak­en­tamiseen sitoudu­taan nyt ennenkuin ruve­taan suurim­it­tais­es­ti luovut­ta­maan tontteja.

    Vastaa

43. Mikko Särelä: Ongel­mana tässä on se, että se 200 miljoon­aa on aika paljon, jos se joudu­taan otta­maan kokon­aan kaupun­gin pus­sista. Nythän siitä saadaan suurin osa (tai jopa kokon­aan) mak­set­tua sil­lä, että Helsin­gin omis­ta­man maan arvo nousee merkit­tävästi kun sil­ta rakennetaan. 

    Ja sik­si on ikävää, että on kaavoitet­tu niin tehot­tomasti. Jos olisi tehty kun­non kaupunki­mainen suun­nitel­ma, myytävää raken­nu­soikeut­ta olisi moninker­tais­es­ti. Neliöhin­noil­la olisi jopa varaa vähän kus­tan­nusjous­taa alaspäin ja kaupun­ki saisi omansa ja ehkä saataisi­in jopa edullisem­pia asun­to­jakin aikaan… Ilmeis­es­ti se(kin) juna vaan meni jo. Kun jotain on päätet­ty, sitä ei voi enää muut­taa, tun­tuu ole­van kul­tainen periaate.

    Vastaa

44. tcrown:
    Ote­taanko vielä ker­ran, hitaam­min, mik­si köysir­a­ta on hylätty? 

    En ole oikein ymmärtänyt koko köysir­adan point­tia. Tur­is­tille sel­l­ainen on toki kiva pari ker­taa matkustet­taes­sa, mut­ta sään­nöl­lisessä työ­matkali­iken­teessä se tarkoit­taisi lähin­nä 1–2 ylimääräistä vai­h­toa, kun pysäkke­jä ei ole toisaal­ta Rautatiease­man-Kampin seudul­la ja toisaal­ta taas pitkin Laajasaloa.

    Vastaa

45. Tpyy­lu­o­man linkeistä näkyy, että Lon­toos­sa Thamesin ylit­tävän, kilo­metrin mit­taisen, kak­si­ase­maisen köysir­adan rak­en­t­a­mi­nen mak­soi 45 miljoon­aa pun­taa eli n. 56 miljoon­aa euroa. Kru­unuvuorenselän yli­tys on jonkin ver­ran pidem­pi. Lon­toos­sa rak­en­tamisen bud­jet­ti noin tuplaan­tui alkuperäisestä.

    Som­pasaa­reen ei kai enää voi­da suun­nitel­la motaria? Kalasa­ta­man kort­telithan ovat jo rak­en­teil­la ja Itäväylän ja metro­radan muu­tostyöt käyn­nis­sä. Tuos­sa­han pitäisi repiä koko kaa­va auki uud­estaan ja pistää jo joukko arkkite­htien talo­su­un­nitelmi­akin roskikseen.

    Vastaa

46. Mikko Särelä: Ongel­mana tässä on se, että se 200 miljoon­aa on aika paljon, jos se joudu­taan otta­maan kokon­aan kaupun­gin pus­sista. Nythän siitä saadaan suurin osa (tai jopa kokon­aan) mak­set­tua sil­lä, että Helsin­gin omis­ta­man maan arvo nousee merkit­tävästi kun sil­ta rakennetaan.

    Tämä pätee vain jos sil­lan rak­en­tamiseen sitoudu­taan nyt ennenkuin ruve­taan suurim­it­tais­es­ti luovut­ta­maan tontteja.

    No, hui­jataan. Luvataan rak­en­taa sil­ta heti kun Kru­unuvuoren­ran­ta on raken­net­tu jok­seenkin täy­teen. Sitä ennen laite­taan väli­aikainen hal­pa köysir­atay­hteys. Ennen sil­lan raken­nus­ta tehdään gallup jos­sa kysytään kru­unuvuoren­rata­laisil­ta, että halu­a­vatko vai­h­taa puolen min­uutin vuorovälil­lä suo­raan Kaisaniemen puis­toon kulke­van yhtey­den ratikkaan joka kul­kee vartin välein Sompasaareen.

    Vastaa

47. Sitä ennen laite­taan väli­aikainen hal­pa köysiratayhteys.

    Lon­toon mallil­la hal­vat 50 milliä.

    Vastaa

48. tcrown, ulko­muis­tista valmis­ta­jan ilmoit­ta­ma arvio köysir­adan kus­tan­nuk­sista oli rapi­at sata mil­liä, ei toi itseasi­as­sa juuri eroa sen pelkän sil­lan kus­tan­nuk­sista. Liiken­nöin­ti toki hal­paa, tosin jos kor­ei­hin laite­taan henkilökun­taa niin sit­ten ei, ja huoltokus­tan­nuk­set, elinkaari ver­rat­tuna kiskoihin…

    En hiih­tokeskuk­sia tunne, mut­ta vas­taa­va joukkoli­iken­nejär­jestelmää ei oikein löy­dy. Tol­la köysir­adal­la olisi esim. useista asemia. Matkus­ta­jamääriä en muista, mut­ta jos leik­itään että niitä olisi saman ver­ran kuin ratikalla, niin puhutaan parin tuhan­nen matkus­ta­jan huip­putun­tikuormista, eli niitä kore­ja pitäisi pystyä aja­maan hyvin tiheään ilman mitään katko­ja, säässä kuin säässä. Tosin matkus­ta­jamäärät tuskin oli­si­vat samat, siinä on ihan sama peru­songel­ma kuin lau­tas­sa, se on point-to-point yhteys, eli tulee hel­posti lisää vai­h­to­ja matkoi­hin mikä hidas­taa ja karkot­taa matkus­ta­jia. Ratikan vuorovälin kanssa muuten pikem­minkin ongel­ma, että siitä voi tul­la turhankin tiheä kos­ka use­ampi linja.

    Sit siinä on vielä kaikkia mui­ta jut­tua. Siinä tar­jo­tus­sa kar­valakki­mallis­sa niis­sä kor­eis­sa ei ole sähköjä. Ei siis val­o­ja, läm­mi­tys­tä, tms. Tukip­i­lar­ien ja aseman
    tunkem­i­nen Hakaniemeen ei ole ihan triv­i­aalia. Niis­sä kor­eis­sa ei siis ole henkilökun­taa, eli ei myöskään mitään valvon­taa, jne.

    Mus­ta köysir­adoillekin voisi olla paikkansa, mut­ta jos nyt kokeltaisi­in jos­sain mis­sä voi epäon­nis­tua ilman isom­pia vaurioita.

    Vastaa

49. tcrown: No, hui­jataan. Luvataan rak­en­taa sil­ta heti kun Kru­unuvuoren­ran­ta on raken­net­tu jok­seenkin täy­teen. Sitä ennen laite­taan väli­aikainen hal­pa köysir­atay­hteys. Ennen sil­lan raken­nus­ta tehdään gallup jos­sa kysytään kru­unuvuoren­rata­laisil­ta, että halu­a­vatko vai­h­taa puolen min­uutin vuorovälil­lä suo­raan Kaisaniemen puis­toon kulke­van yhtey­den ratikkaan joka kul­kee vartin välein Sompasaareen.

    Eivät gryn­der­it ole tyhmiä. 

    Kaupun­gin (tois­taisek­si) suurin puolue vas­tus­taa han­ket­ta eikä sen toteut­tamis­es­ta ole mitään sitovia päätök­siä. Tämä tarkoit­taa sitä, että sanoi kaupun­ki mitä tahansa, niin gryn­der­it tekevät ton­tin hin­ta­laskel­mat olet­taen että ratikkaa ei tule. 

    Tuo Osmon ehdo­tus on ain­oa tapa, jol­la sil­lan rak­en­t­a­mi­nen voidaan käytän­nössä vahvis­taa etukä­teen siten, että kaupun­ki saa myös tont­tien hin­nas­sa rahansa takaisin. 

    Köysir­atay­hteys ei muuten ole hal­pa. Ja sil­lä ratikalla pääsee suo­raan Kaisaniemeen (tai Alek­sille ja Stock­alle) — ja Kalasa­ta­maan ja Lasi­palat­sille ja ehkä Töölöön, Meilah­teen ja Ruskea­suolle tai Munkkiniemeen. Lisäk­si sinne voidaan tehdä toinen ratikkalin­ja, jol­la pääsee suo­raan Kalasa­ta­maan Kumpu­laan, Pasi­laan ja Meilahteen. 

    Ja nois­sa molem­mis­sa riit­tää kysyn­tää kyl­lä vähin­tään 10 min­uutin vuoroväliin. 

    http://www.sarela.fi/vaaliohjelma-kruunuvuorenselalle-joukkoliikennesilta/

    Vastaa

50. Mikko H: Lon­toon mallil­la hal­vat 50 milliä.

    Enpä osaa sanoa mik­si en eilen tuo­ta tpyy­lu­o­man ensim­mäistä linkkiä avan­nut. Jos nyt kuitenkin ver­rataan omenoi­ta keskenään, niin alku­peräi­nen bud­jet­ti tuolle oli 25 miljoon­aa pun­taa ja sil­lalle 200 miljoon­aa euroa. Muu­ta­ma valikoitu lain­aus ko. wikipedi­an artikkelista:

    “by Sep­tem­ber 2011 the bud­get had more than dou­bled to £60 mil­lion, report­ed­ly because TfL had not tak­en account of the costs of legal advice, project man­age­ment, land acqui­si­tion and oth­er costs”

    “The cable car is the most expen­sive cable sys­tem ever built.”

    “unlike­ly to attract a large num­ber of cross-riv­er locals or com­muters due to its loca­tion and costs”

    Ovatko nämä pakol­lisia ongelmia? Jos ei otet­taisikaan mallia Lon­toos­ta vaan itä­val­ta­lais­es­ta alppikylästä?

    Jouni: mut­ta sään­nöl­lisessä työ­matkali­iken­teessä se tarkoit­taisi lähin­nä 1–2 ylimääräistä vai­h­toa, kun pysäkke­jä ei ole toisaal­ta Rautatiease­man-Kampin seudul­la ja toisaal­ta taas pitkin Laajasaloa.

    Tuo vai­h­to­jen määrä tietysti nousee, mut­ta jos köysir­adan vuoroväli on 30 sekun­tia, niin lie­nee mah­dol­lista, että tuo ei olisi kovin suuri ongel­ma. Köysir­ataan­han voi teknis­es­ti tehdä väliasemia, en tiedä kuin­ka paljon nos­taa kus­tan­nus­ta. Ja köysir­adan voisi kyl­lä (teknis­es­ti) vetää suo­raan ydinkeskustaan.

    Vastaa

51. tcrown: Jos nyt kuitenkin ver­rataan omenoi­ta keskenään

    Jahas, tpyy­lu­o­ma­l­la on ilmeis­es­ti tarkem­paakin tietoa, eli ei tarvitse ver­ra­ta lon­toolaisia tai Alp­pi­en omenoi­ta. Kus­tan­nusarvio Helsin­gin han­kkeesta siis kai > 100 milliä.

    Vastaa

    1. Tästä köysir­adas­ta on HSL:n selvi­tys. En mitenkään jak­sa muis­taa, paljonko se olisi mak­sanut, mut­ta minus­ta selvästi vähem­män kuin sata miljoon­aa euroa.

       Vastaa

52. Osmo Soin­in­vaara: Tästä köysir­adas­ta on HSL:n selvi­tys. En mitenkään jak­sa muis­taa, paljonko se olisi mak­sanut, mut­ta minus­ta selvästi vähem­män kuin sata miljoon­aa euroa.

    Selvi­tyk­sen (vuodelta 2011 ) mukaan köysir­atain­vestoin­ti mak­saisi noin 90 — 125 milj.euroa ja käyt­tökus­tan­nuk­set oli­si­vat 4 — 5 milj.euroa/v. Investoin­ti olisi puo­let raitioin­vestoin­nista ja hyödyt kol­ma­sosan pienem­mät kuin ratikkavirityksessä.

    Vastaa

53. Sep­po Vep­säläi­nen: ratikkavir­i­tyk­sessä.

    Sep­po, mikä siinä ratikas­sa niin pelot­taa, että sitä pitää kut­sua “vir­i­tyk­sek­si”?

    Vastaa

54. Daniel Fed­er­ley: Sep­po, mikä siinä ratikas­sa niin pelot­taa, että sitä pitää kut­sua “vir­i­tyk­sek­si”?

    Pari asi­aa siinä on jäänyt kevyesti mietityksi.

    Kru­unuvuoren­ran­nas­sa ollaan hoita­mas­sa puh­das­ta esikaupunkili­iken­net­tä raitio­vaunuil­la jatka­mal­la nyky­isiä kan­takaupunkil­in­jo­ja Laa­jasa­lon perukoille. Lin­joista tulee ylipitkiä. 

    Kun näi­den lin­jatyyp­pi­en kysyn­nän vai­hte­lut ovat hyvin eri­laisia, joudu­taan epä­taloudel­liseen liikennöintiin.

    Toinen jut­tu, jota pelkään, on keskus­tan rataverkon toimivu­u­den heiken­tymi­nen. Tässä on käymässä vähän samal­la taval­la kuin Karlsruhessa.

    Siel­lä humal­lut­ti­in raitioverkon laa­jen­tamis­es­ta esikaupunkivyöhyk­keelle niin, että suun­nit­teli­jat viimein esit­tivät tuon kohtu­ullisen pienen kaupun­gin keskus­tan ratikkaverkon painamista katu­ta­son alle toimivu­u­songelmien poistamiseksi.
    Päät­täjät eivät ole kyp­syneet vielä tähän siirtoon.

    Vastaa

55. Sep­po Vep­säläi­nen: Selvi­tyk­sen (vuodelta 2011 ) mukaan köysir­atain­vestoin­ti mak­saisi noin 90 – 125 milj.euroa

    Eli selvi­tyk­sen mukaan ei mil­lään taval­la eriskum­malli­nen kar­valakkiköysir­a­ta Helsinki­in voisi mak­saa yli puoli­toista ker­taa enem­män kuin maail­man­his­to­ri­an kallein köysir­a­ta? Anteek­si, mut­ta joku tässä haisee. Tai sit­ten siihen on kysyt­ty yhtä paljon pysäkke­jä kuin ratikalle.

    http://www.levi.fi/fi/rinteet-ja-ladut/oy-levi-ski-resort-ltd/historiikki.html

    Kau­teen 2007/ 2008 lähdet­ti­in rin­ney­htiön his­to­ri­an suurim­mil­la investoin­neil­la. 12,5 miljoo­nan euron investoin­neil­la valmis­tui Etur­in­teille uusi palvelu­raken­nus Zero Point sekä Express-gon­do­lihissi ja North-tuoli­hissi.

    Kyl­lä tämä kus­tan­nuskysymys nyt oikeasti vähän ihme­tyt­tää. Se on selvää, että jos tuo rata mak­saa sata miljoon­aa, siinä ei ole järkeä. Mut­ta jos se mak­saa 10–20 miljoon­aa, niin mon­een ylläe­sitet­tyyn ongel­maan pitäisi kyl­lä olla mie­lenki­in­toa löytää ratkaisuja.

    Vastaa

56. Sep­po Vep­säläi­nen: Pari asi­aa siinä on jäänyt kevyesti mietityksi.

    Kru­unuvuoren­ran­nas­sa ollaan hoita­mas­sa puh­das­ta esikaupunkili­iken­net­tä raitio­vaunuil­la jatka­mal­la nyky­isiä kan­takaupunkil­in­jo­ja Laa­jasa­lon perukoille. Lin­joista tulee ylipitkiä. 

    Kun näi­den lin­jatyyp­pi­en kysyn­nän vai­hte­lut ovat hyvin eri­laisia, joudu­taan epä­taloudel­liseen liikennöintiin.

    Toinen jut­tu, jota pelkään, on keskus­tan rataverkon toimivu­u­den heiken­tymi­nen. Tässä on käymässä vähän samal­la taval­la kuin Karlsruhessa.

    Siel­lä humal­lut­ti­in raitioverkon laa­jen­tamis­es­ta esikaupunkivyöhyk­keelle niin, että suun­nit­teli­jat viimein esit­tivät tuon kohtu­ullisen pienen kaupun­gin keskus­tan ratikkaverkon painamista katu­ta­son alle toimivu­u­songelmien poistamiseksi.
    Päät­täjät eivät ole kyp­syneet vielä tähän siirtoon.

    Olen samaa mieltä kanssasi näistä kahdes­ta asi­as­ta. Eivät ne kuitenkaan mielestäni vaiku­ta kokon­aisu­u­teen sil­lä tavoin, että koko Laa­jasa­lon ratik­ka muut­tuisi “vir­i­tyk­sek­si”.

    Se on tot­ta, että Kru­unuvuoren­ran­taan tulee lähin­nä asun­to­ja. Vaik­ka siitä ratikkasil­lan mukana tuleekin kan­takaupun­gin lähel­lä sijait­se­va ja arvostet­tu asuinalue, se on silti asuinalue. Työ­paikko­jen ja palvelu­iden määrä jää pienek­si. Liikenne pain­ot­tuu vah­vasti ruuh­ka-aikoi­hin ja ruuhkasuuntiin.

    Täl­lainen ratikkali­ikenne kan­nat­taa ainakin ensialku­un katkaista Rauta­tien­to­rille tai jatkaa korkein­taan Kamp­in­torin tai Kirur­gin kaltaiselle päätepysäkille, sil­lä Laa­jasa­lon puolen kysyn­tä tuskin on tas­apain­ois­es­ti yhteenso­vitet­tavis­sa nyky­is­ten raiti­olin­jo­jen kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole suuri ongelma.

    Lisäk­si pitää muis­taa se, ettei virkamiehistössä ole kukaan vielä miet­tinyt Laa­jasa­lon lin­jas­toa tosis­saan. Eri­laiset pitkälle tule­vaisu­u­teen sijoit­tuvat lin­jas­tom­a­llit ovat hutiloiden ja epämääräisin ole­tuksin tehtyjä arvauk­sia, joiden ei ole tarkoi­tuskaan toteu­tua sel­l­aise­naan. Vaik­ka Yliskylä ja Pikku Huopalahti usein yhdis­tetään yhdel­lä viival­la visiokar­tois­sa, ei se vielä tarkoi­ta sitä, että joku ihan tosis­saan olisi poht­in­ut näi­den hän­tien yhteensopivuutta.

    Mitä keskus­tan verkon väl­i­tyskykyyn tulee, niin sehän on puh­das val­in­takysymys. Pajunen yrit­tää toki pila­ta raitiotei­den toim­intaedel­ly­tyk­set Senaat­in­to­ril­la ja Kaup­pa­to­ril­la, mut­ta on syytä toivoa, ettei hän saa tah­toaan läpi. Mitä Kai­vokadun väylään tulee, sen kap­a­siteet­tiä voidaan kas­vat­taa merkit­tävästi — toki muiden liiken­nemuo­to­jen kus­tan­nuk­sel­la. Pis­ara on tässäkin avainasemassa.

    Vastaa

57. tcrown: Jos nyt kuitenkin ver­rataan omenoi­ta keskenään, niin alku­peräi­nen bud­jet­ti tuolle oli 25 miljoon­aa pun­taa ja sil­lalle 200 miljoon­aa euroa. 

    Ei sil­lalle, vaan Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkaverkolle. Jos ver­rataan siihen, pitää laskea köysir­a­ta sekä sen liityn­täbus­sili­ikenne Kru­unuvuoren­ran­nas­sa. Jos ver­rataan pelkkään sil­taan, niin sen hin­ta on sit­ten noin 120 miljoonaa.

    Eri­tyisen tuos­ta köysir­adas­ta tekee sen, että sil­lä pitäisi palvel­la aika mas­si­ivista matkus­ta­jamäärää. Tuskin mis­tään Alpeil­ta löy­tyy vastaavaa.

    Täältäkin löy­tyy yksi esimerkki:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Portland_Aerial_Tram

    Hin­ta 57 miljoon­aa dol­lar­ia. Pitu­us alle kol­man­nek­sen siitä mitä Kru­unuvuoren­ran­taan. Matkus­ta­jamäärä puo­let. Vaunuis­sa lähin­nä sei­soma­paikko­ja. Tähän näh­den köysir­adan investoin­tiarvio 90–125 miljoon­aa euroa ei ole ainakaan liian suuri. (Ja kyl­lä, Osmo, tuo hin­ta lukee HSL:n selvityksessä.)

    Vastaa

58. Daniel Fed­er­ley: Täl­lainen ratikkali­ikenne kan­nat­taa ainakin ensialku­un katkaista Rauta­tien­to­rille tai jatkaa korkein­taan Kamp­in­torin tai Kirur­gin kaltaiselle päätepysäkille, sil­lä Laa­jasa­lon puolen kysyn­tä tuskin on tas­apain­ois­es­ti yhteenso­vitet­tavis­sa nyky­is­ten raiti­olin­jo­jen kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole suuri ongelma.

    Mitä keskus­tan verkon väl­i­tyskykyyn tulee, niin sehän on puh­das val­in­takysymys. Pajunen yrit­tää toki pila­ta raitiotei­den toim­intaedel­ly­tyk­set Senaat­in­to­ril­la ja Kaup­pa­to­ril­la, mut­ta on syytä toivoa, ettei hän saa tah­toaan läpi. Mitä Kai­vokadun väylään tulee, sen kap­a­siteet­tiä voidaan kas­vat­taa merkit­tävästi — toki muiden liiken­nemuo­to­jen kus­tan­nuk­sel­la. Pis­ara on tässäkin avainasemassa.

    Keskus­taan katkaisem­i­nen on tosi­aan var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto, mut­ta minus­ta näitä esikaupunkil­in­jo­ja ei liiken­teen luotet­tavu­u­den ja täs­mäl­lisyy­den takia pitäisi viedä Kirur­gin ja Kata­janokan kaltaisille epä­var­moille osuuk­sille, vaan ennem­min viedä nämä lin­jat aav­is­tuk­sen ver­ran ydinkeskus­tan ohi ja päät­tää esim. Hakaniemeen tai Meilah­teen. Samas­ta syys­tä olen kään­tynyt hie­man varauk­sel­lisek­si Liisankadun ratal­in­jauk­sen suh­teen, kun sieltä ei kuitenkaan saa­da (ilman hirveää tap­pelua) siir­ret­tyä kadun­var­sipysäköin­tiä maan alle…

    Hie­man paradok­saalis­es­ti muuten Län­simet­ros­ta on apua raiti­oli­iken­teen kap­a­siteetin kas­vat­tamises­sa keskus­tas­sa, kos­ka suun­nitelmien mukaan viimeis­tenkin Kai­vokat­ua kulke­vien “raskaiden” bus­sil­in­jo­jen 65A ja 66A reitit katkaistaisi­in sil­loin Rauta­tien­to­rille. Täl­löin ei olisi mielestäni enää edes poli­it­tista estet­tä tehdä Rautatiease­man edustalle Kai­vokadulle saman­ta­paisen neljän raiteen pysäkin, kuin Sep­po Vep­säläisen mainit­se­mas­sa Karl­sruhes­sa tai Leipzigis­sa on. Autoli­iken­nekin luul­tavasti kiit­tää, kos­ka Kaivonkadul­ta voidaan täl­löin mah­dol­lis­es­ti pois­taa ainakin osa liiken­neval­oista. Tämän neljän raiteen pysäkin avul­la olisi myös nyky­istä helpom­paa jär­jestää sen kaut­ta kulkeville raiti­olin­joille ajan­tasaus Rautatiease­mal­la, mikä taas on yksi heil­uril­in­jo­jen täs­mäl­lisen liiken­nöin­nin edellytys.

    Laa­jasa­loon menevien raiti­olin­jo­jen kysyn­tään ja heil­uril­in­jo­jen haaro­jen tas­apain­oisu­u­teen en osaa tois­taisek­si ottaa kan­taa. Kuitenkin uskoisin, että aika paljon peli­v­araa saataisi­in siir­tymäl­lä 10-min­uutin perusvuoroväli­in raiti­olin­jas­tol­la ja perus­ta­mal­la täy­den­täviä lin­jo­ja tarpeen mukaan.

    Ja ihan oikeasti kaik­ki tämäkin olisi helpom­paa, kun meil­lä olisi kak­sisu­un­tavaunut käytössä.

    Vastaa

59. Maail­mas­sa on muitakin arvo­ja kuin raha. 

    Kuten vaikka­pa tasa-arvo.

    Ratikkasil­ta perustelee itsen­sä jo sil­lä, että se mah­dol­lis­taa inhimil­lisen reitin idästä keskus­taan myös niille, jot­ka eivät kul­je moot­to­ri­a­joneu­vol­la tai julk­isil­la kulku­vä­lineil­lä, vaan omin lihasvoimin.

    Kulosaaren sil­ta, joka on raken­net­tu yksi­no­maan autoli­iken­teen suju­vu­u­den ehdoil­la, on epäin­himilli­nen pyöräil­i­jälle ja käveli­jälle. Kapea pyörä- ja jalankulku­väylä kul­kee vilka­sli­iken­teisen motarin kyl­jessä. Pyöräil­i­jä joutuu aja­maan puolen metrin päässä vas­taan­tulev­as­ta moot­to­rili­iken­teestä, joka kaa­haa 70–90 kilo­metrin tun­ti­vauh­tia. Sivu­tu­uli pus­kee ajo­radalle päin. Auto­jen renkaat heit­tävät kurat naa­malle. Jär­jetön meteli vihloo korvia. Sanalli­nen kom­mu­nikoin­ti viereisen ihmisen kanssa ei ole mahdollista.

    Ei sil­lä, etteikö hyv­in­voin­tia, joka saavute­taan rak­en­ta­mal­la asial­liset pyöräi­ly­olo­suh­teet, voisi myös laskeskel­la eurois­sa, niil­lä kun pitää aina perustel­la kaik­ki. Vähen­tyneitä sairauskus­tan­nuk­sia, tehokkaampia työn­tek­i­jöitä, virkeämpiä kansalaisia, vähen­tynyt­tä melua, parem­paa ilman­laat­ua ja viihty­isäm­pää ympäristöä. 

    Tiedä vaik­ka joku laa­jasa­lo­lainen vai­h­taisi autoilus­ta pyöräi­lyyn, kun keskus­ta olisi inhimil­lisen reitin ja huo­mat­tavasti lyhyem­män matkan päässä.

    Itsepin­tais­es­ti Smith-Polvisen perään vieläkin haikail­laan, vaik­ka se hau­dat­ti­in jo 60-luvulla.

    Vastaa

60. Näin käy Ode reaal­i­maail­mas­sa. Kokoomus palk­it­see vihrei­den uut­ter­an yhteistyön jar­rut­ta­mal­la ratikkasiltaa/haluamalla sinne auto­ja. Siitäs saitte vel­jeilystä kokoomuk­sen kanssa, heh heh. Olen aidosti vahingoniloinen.

    Seu­raavak­si pääsette ole­maan kokoomuk­sen apuna, kun hyvin toimin­ut enti­nen HKL-bus­sili­ikenne menee ale­hin­taa eniten tar­joavalle à la Rauhamä­ki ja Bogo.

    =))

    Vastaa

61. Jos ver­taa Kru­unuvuoren­ran­taa ja Öster­sun­do­mia, voi tarkkaavaisem­pi yksilö havai­ta pien­tä epä­suh­taa eri liiken­nevai­h­toe­hto­jen ver­tailus­sa ja tutkimisessa.

    Toisen päätös on käytän­nössä jun­tat­tu aivan muista syistä kuin liiken­teel­lisin perustein, vai­h­toe­hdot sivu­ut­taen. Toista taas on tutkit­tu vuosikaudet, ja kun tulos ei selvästikään jotain tahoa miel­lytä, löy­tyy hihas­ta jatku­val­la syötöl­lä ties mitä älyt­tömyyk­siä, joil­la val­tu­us­ton jo ker­taalleen siu­naa­maa eten­e­mis­su­un­taa saadaan viivytel­tyä. Seu­raavak­si var­maan selvitetään zeppeliinit.

    Ja kiitos tämän vetkut­telun, kokoomus on tart­tunut tilaisu­u­teen tehdä kokon­aisen kaupungi­nosan joukkoli­iken­ner­atkais­us­ta poli­it­ti­nen peli­nap­pu­la vaalien alla.

    Vastaa
62. Paluuviite: Silta Kruunuvuorenrantaan | Vesa Saarinen

63. 5 % korkokan­nal­la pelkät pääo­maku­lut sil­las­ta ovat 27 000 euroa päivässä. Siinä tulee jokaista käyt­tök­er­taa kohden hel­posti euro tai pari pelkästään pääo­maku­luista. Ei jär­jen hiven­täkään. Vaan kyse­hän on tulon­si­ir­rosta vihrei­den äänestäjille, ei mis­tään muusta.

    Vastaa