Miksi ruuhkamaksut

(Lai­toin Vih­reän lii­ton sivuil­le lähet­tä­mä­ni kir­joi­tuk­sen myös tänne)

Mitä vikaa on autoilussa?

Auto polt­taa fos­sii­lis­ta öljyä hii­li­diok­si­dik­si, se vie tilaa ihmi­sil­tä tilaa kau­pun­geis­sa ja tekee niis­tä epä­viih­tyi­siä, pako­kaa­sut ovat epä­ter­veel­li­siä ja pilaa­vat hen­gi­ty­sil­maa, lii­ken­teen melu häi­rit­see ja autol­la aja­va hidas­taa ruuh­kau­tu­mi­sen vuok­si mui­den matkaa.

Pako­put­kes­ta tule­va hii­li­diok­si­di on aivan saman­lais­ta kuin savu­pii­pus­ta tule­va. Ilmas­ton kan­nal­ta autol­la aja­mi­nen on yhtä hai­tal­lis­ta kuin talo­jen läm­mit­tä­mi­nen. Muut autoi­lun hai­tat kos­ke­vat mel­kein pel­käs­tään auton käyt­töä kau­pun­geis­sa. Auton vie­mä tila ei ole mikään ongel­ma haja-asu­tusa­lueil­la. Pako­kaa­su­jen epä­ter­veel­li­syys tai melu­hai­tat ihmi­sil­le riip­pu­vat kär­si­mään jou­tu­vien ihmis­ten mää­räs­tä, ja ihmi­siä on kau­pun­geis­sa pal­jon tiheäm­mäs­sä kuin maa­seu­dul­la. Ruuh­kaa on haja-asu­tusa­lueil­la vai­kea aiheut­taa. Pää­osa autoi­lun hai­tois­ta tulee kau­pun­ki­lii­ken­tees­tä, mut­ta autoi­lun hait­ta­ve­ro polt­toai­nees­sa rokot­taa yhtä­läi­ses­ti aja­mis­ta kau­pun­geis­sa ja maal­la. Maal­la autoi­lu on räi­keäs­ti yli­ve­ro­tet­tua ja kau­pun­geis­sa aliverotettua.

Suu­ris­sa kau­pun­geis­sa lii­ken­net­tä ei saa suju­vak­si tei­tä raken­ta­mal­la, kos­ka suju­vat tiet hou­kut­te­le­vat lisää lii­ken­net­tä, kun­nes ne ovat taas ruuh­kau­tu­nei­ta. Suo­men mit­ta­kaa­van kau­pun­geis­sa on teo­rias­sa mah­dol­lis­ta raken­taa riit­tä­väs­ti tei­tä, mut­ta tämä tulee kal­liik­si ja pilk­koo kau­pun­kiym­pä­ris­tön moot­to­ri­teil­lä. Jos lii­ken­tees­tä halu­taan koh­tuu­hin­nal­la suju­vaa, ainoa kei­no pitää tiet riit­tä­vän tyh­ji­nä on verot­taa autoi­lua ruuh­kau­tu­vil­la osuuk­sil­la ruuh­ka­mak­suil­la eli tietulleilla.

Ruuh­ka­mak­suis­ta on ollut vain hyviä koke­muk­sia siel­lä, mis­sä ne on otet­tu käyt­töön. Oslon tila­päi­sek­si tar­koi­tet­tu tie­tul­li oli tar­koi­tus pois­taa, kun rahaa vält­tä­mät­tö­miin inves­toin­tei­hin oli saa­tu kerä­tyk­si, mut­ta tie­tul­lien vai­ku­tus lii­ken­teen suju­vuu­teen oli niin mer­kit­tä­vä, että tie­tul­lit jätet­tiin pai­kal­leen. Tuk­hol­maan saa­tiin ruuh­ka­mak­sut suu­ren poliit­ti­sen rii­dan päät­teek­si täpä­räl­lä enem­mis­töl­lä, mut­ta nyt sel­vä enem­mis­tö kan­sas­ta tukee nii­tä. Tuk­hol­man hyvis­tä koke­muk­sis­ta roh­kais­tu­nee­na Göte­borg ottaa ruuh­ka­mak­sut käyt­töön vuo­den 2013 alussa.

Ruuh­ka­mak­sut siir­tä­vät riit­tä­vän mää­rän lii­ken­tees­tä autois­ta jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Tämä seu­rauk­se­na lii­ken­tees­tä tulee suju­vaa. Eni­ten ruuh­kien hel­pot­ta­mi­ses­ta hyö­ty­vät autoi­li­jat, sil­lä bus­sit ja rati­kat voi­vat vält­tää ruuh­kat omien kais­to­jen­sa ansios­ta. Mak­sui­na kerä­tyt rahat eivät mene huk­kaan, vaan teke­vät mah­dol­li­sek­si joko alen­taa muu­ta vero­tus­ta tai toteut­taa tar­peel­li­sia lii­ken­nein­ves­toin­te­ja. Autoi­luun koh­dis­tu­vaa koko­nais­ve­ro­tus­ta ei ole tar­peen nos­taa, sil­lä ruuh­ka­mak­su­jen vas­ta­pai­no­na autoi­lun vero­tus­ta voi alen­taa maaseudulla.

Kah­den­kym­me­nen vuo­den kulut­tua ihme­tel­lään aika­lais­tem­me type­ryyt­tä, kun näin hyvää kei­noa ei otet­tu käyt­töön aiemmin.

91 vastausta artikkeliin “Miksi ruuhkamaksut”

  1. Ainoa mah­dol­li­nen vika ruuh­ka­mak­suis­sa on, että jos jär­jes­tel­mä teh­dään niin että sen raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to vie suu­ren osan tuo­tois­ta, se ei tun­nu fik­suim­mal­ta mah­dol­li­sel­ta tavalta.

  2. Aika­naan maal­ta Hel­sin­kiin muut­ta­neel­ta muu­ta­ma täsmennys.

    - Autoi­lun ehkä mer­kit­tä­vin hait­ta jäi mai­nit­se­mat­ta: katu­pö­ly. Tämä on val­ta­va ongel­ma sekä ter­vey­del­le että viihtyvyydelle.

    - Auton vält­tä­mät­tö­myyt­tä “maal­la” yleis­te­tään tur­haan. Kyl­lä siel­lä­kin mer­kit­tä­väl­lä osal­la asuk­kais­ta pal­ve­lut ovat käve­ly- tai pol­ku­pyö­rä­mat­kan pääs­sä. Mut­ta aivan lyhim­mät­kin mat­kat teh­dään autol­la, tämä auto­uusa­vut­to­muus on jopa pahem­paa kuin kau­pun­geis­sa. Poik­keuk­se­na ovat ainoas­taan syr­jäi­sem­mät haja-asu­tusa­lu­eet, jois­sa auto tosi­aan on ainut vaihtoehto.

    - Voi­ma­laan ver­rat­tu­na auto on pahem­pi saas­tut­ta­ja ja hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen tuot­ta­ja. Kos­ka sen hyö­ty­suh­de on mer­kit­tä­väs­ti huo­nom­pi. Lisäk­si voi­ma­lois­sa polt­to­pro­ses­si on parem­min hal­lin­nas­sa, savu­kaa­su­jen puh­dis­tus­jär­jes­tel­mät tehok­kaam­pia eikä nii­tä syö­te­tä suo­raan katu­ti­laan vaan kor­keil­la pii­puil­la taivaalle.

  3. Vil­le: tuo­kin on toi­saal­ta hie­man moni­ta­hoi­sem­pi asia, jos ja kun raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to työl­lis­tä­vät suo­ma­lai­sia. Ja hyväl­lä suun­nit­te­lul­la on kyl­lä mah­dol­lis­ta vält­tää koh­tuut­to­man kor­keat yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set. Kuten Osmo sanoi, esi­merk­ke­jä­hän maa­il­mal­ta löytyy…

    1. Göte­borg aikoo teh­dä jär­jes­tel­män puol­ta hal­vem­mal­la kuin Tuk­hol­ma. Kun tek­niik­ka on luo­tu, Se hal­pe­nee vauh­dik­kaas­ti. Tul­li­ra­jal­la on kame­ra ja äly­käs ohjel­ma tun­nis­taa rekis­te­ri­nu­me­ron ja kir­jaa sen kysei­sen auton tilil­le. Ei kovin monimutkaista.

  4. Bus­sit ja rai­tio­vau­nut eivät voi nyky­ti­lan­tees­sa enää vält­tää ruuh­kia vaan ruuh­ka­mak­su­ja autoil­le tar­vi­taan jot­ta voi­daan rahoit­taa joko met­ron tai maa­na­lai­sen rai­tio­tien raken­ta­mi­sen Man­ner­hei­min­tie­tä pit­kin Mei­lah­teen, jot­ta län­si-Hel­sin­gis­tä pää­si­si liik­ku­maan koh­tuu­ajas­sa kes­kus­taan. Nyt mat­ka kes­tää yli puo­li tun­tia meni mil­lä kul­ku­neu­vol­la tahan­sa, vaik­ka mat­ka on vain n 5 km. 

    Ruuh­ka­mak­sut vöhen­täi­si tur­haa autoi­lua kes­kus­tas­sa kos­ka vai­ka nyt pysä­köin­ti on kal­lis­ta, niin osa luot­taa onneen­sa ja tulee autol­la kes­kus­taan ilmai­sen park­ki­pai­kan jou­kos­sa, ja kier­te­lee paik­ko­ja etsi­mäs­sä nii­tä, aiheut­taen ruuh­kia. Toi­sek­si auto­ja pysä­köi­dään vir­heell­sies­ti jos ei lail­lis­ta paik­kaa löy­dy, ja sii­tä­kin on hait­to­ja. Pysä­köin­nin­val­von­taa jutui­si lisää­mään ääret­tö­miin jot­ta lai­ton pysä­köin­ti saa­tai­siin lop­pu­maan. Hel­pom­pi tapa on pys­tyt­tää rahas­tus­por­tit kan­ta-Hel­sin­gin rajoil­le jos­ta läpi ei pää­se maksamatta.

  5. Kuun­te­lin aamul­la uuti­sia. Hal­li­tus on perään­ty­mäs­sä kuntauudistuksesta.Lopputulema lienee,että mikään ei muutu

    Taas ker­ran vaa­lien ja van­ho­jen ket­tu­jen , suu­rim­mak­si osak­si kepulaisia,lässäyttämä uudistus.

    Kun Pää­kau­pun­ki­seu­tuun­kaan ei uskal­le­ta kos­kea muu­ten kuin perus­ta­mal­la muu­ta­ma kal­lis­palk­kai­nen byro­kraa­tin vir­ka niin tus­kin­pa tuol­la ruuh­ka­mak­su­rin­ta­mal­la­kaan mitään tapahtuu.

    Kun­ta­uu­dis­tuk­ses­sa van­hat ketut ajoi­vat virk­kuset, katai­set, nii­nis­töt ja urpi­lai­set ja muut mär­kä­kor­vat nurkkaan .

  6. Yleen­sä näis­sä ruuh­ka­mak­sun ylis­tyk­si­sä täy­sin unoh­de­taan lii­ken­ne- ja kaa­voi­tus­po­li­tii­kan väli­nen kiin­teä yhteys. Ruuh­ka­mak­sun kal­tai­nen sys­tee­mi ei toi­mi oikein tai aina­kaan ei oikeu­den­mu­kai­ses­ti ennen kuin kau­kil­le haluk­kail­le on tar­jol­la koh­tuu­hin­tai­nen kes­kus­ta-asun­to. Kos­ka kes­kus­ta-asun­to on niuk­kuus­hyö­dy­ke, sen hin­ta on useim­mil­le saa­vut­ta­ma­ton ja lisä­mak­sut lii­ken­teel­le vie­lä lisää­vät hyvis­sä pai­kois­sa ole­vien asun­to­jen kysyn­tää ja nos­ta­vat nii­den hintoja.
    Kun kes­kus­ta-asun­to­ja ei rii­tä, jot­kut joil­la ei ole varaa kes­kus­ta-asu­mi­seen jou­tu­vat aina muut­ta­maan sine reu­noil­le edull­siin asun­toi­hin huo­no­jen yhteyk­sien perään. Kun har­val­la on se kes­kus­ta-työ­paikk­kin niin alkaa kuva ruuh­ka­mak­sun kär­si­jäs­tä hah­mot­tua. Pie­ni­tu­loi­nen, joka on jou­tu­nut osta­maan edul­li­sen asun­non reu­noilt­ta ja jol­la asun­non ja työ­pai­kan sijain­nin takia jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii huo­nos­ti. Kär­jis­te­tys­ti, me siis viem­me yksin­huol­ta­ja-ädil­tä tun­nin per­hen­kans­sa vie­tet­tyä aikaa että katu­maas­tu­rit pää­si­si­vät jyris­tä­mään keskustaan.

    Juu­ri sii­hen tur­him­paan osaan lii­ken­tees­tä eli hyvis­sä pai­kois­sa hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­res­sa asu­vil­le ruuh­ka­mak­su ei vai­ku­ta ollen­kaan yhtä tehok­kaas­ti kun näis­sä pai­kois­sa muu­ten­kin asus­taa mak­su­ky­kyi­sem­pää porukkaa.

    Koko­nais­vai­ku­tus on myös hyvin kysee­na­lai­nen, niin kau­an kun keik­ki kes­kus­ta-asun­not on täyn­nä, joku jou­tuu aina muut­ta­maan sin­ne reu­noil­le ja niin kau­an kun suu­ri osa työ­pai­kois­ta on siel­lä reu­noil­la moni käy­siel­lä töis­sä. Jos liik­ku­mi­nen kal­lis­tuu, ollaan val­mii­ta mak­sa­maan enem­män hyvis­tä pai­kois­ta eli entis­tä useam­pi pie­ni­tu­loi­nen jou­tuu jää­mään sin­ne reunoille.

    Ennen kuin mitään ruuh­ka­mak­su­ja edes kan­nat­tai­si miet­tiä, pitäi­si kes­kus­taan, esier­kik­si nyt vaik­ka Pasi­laan raken­taa riit­tä­väs­ti asun­to­ja tor­ni­ta­loi­hin että jokai­nen joka halu­aa asua kes­kus­tas­sa voi­si siel­lä myös asua. Kukaan ei voi­si puo­lus­taa reu­noil­la asu­mis­ta ja auton käyt­töä sil­lä että ei ole varaa asua kes­kus­tas­sa ja että autol­la poi­kit­tais-työ­mat­kat kul­kien sääs­tää tun­nin päivässä.

    Mis­tä tuo tun­ti ? Käy­tän­nös­sä kun kes­kus­taan säteit­täi­ses­ti kul­ke­vil­la rei­teil­lä jouk­ko­lii­ken­ne on nopein ja hel­poi tapa kul­kea. On sama, onko se asun­to tai työ­paik­ka siel­lä kes­kus­tas­sa kun­han toi­nen on. Työ­pai­kan sijan­tia har­va voi vali­ta. Heti kun men­nään vaih­to­jen kans­sa poi­kit­tais­lii­ken­tee­seen niin aikaa alkaa tuh­rau­tua ja koko­nais­mat­ka-aika venyy. Puo­li tun­tia enem­män suun­taan­sa on ihan tyypillistä.

  7. Ruuh­ka­mak­sut (tie­mak­sut) aina­kin Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ovat hyvä asia, oli­si pitä­nyt saa­da jo kau­an sit­ten. Toteu­tus­ta vaan ei saa sös­siä. Mikä minua pelot­taa koko asias­sa on, ettei tek­ni­ses­tä toteu­tus­ta­vas­ta puhu­ta mitään. Tuk­hol­man mal­li ei (Suo­men) Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le sovi, ulko­mail­le rekis­te­röi­ty­jä auto­ja on ja tulee lii­kaa. GPS-poh­jai­ses­ta ei kan­na­ta ryh­tyä puhumaankaan.

    Käy­tän­nös­sä jou­du­taan raken­ta­maan port­te­ja, oli­vat ne RFID- tai kolik­ko­poh­jai­sia. Sijain­tia ja toteu­tus­ta­paa kan­nat­taa ryh­tyä miet­ti­mään heti. Kehä III on ja tulee ole­maan ongel­ma, E18 on kui­ten­kin Tur­ku-Pie­ta­ri ‑maan­tie, jota ei voi ryh­tyä samal­la taval­la verot­ta­maan kuin mel­ko puh­taas­ti pai­kal­lis­ta Län­si­väy­lää (ellei­vät Lah­ti, Mik­ke­li, Var­kaus, ja Kuo­pio saa omaa osuut­taan 5‑tien ohi­kul­ku­lii­ken­tees­tä). Yksi tapa voi­si olla por­tit­taa nousu Kehä III:lle tai sil­tä pois­tu­mi­nen muu­ten kuin Vt 1:ltä/lle, ja Vt 7:lta/lle ja Vuo­saa­ren sata­maan. Sil­loin val­tao­sa pai­kal­li­ses­ta poi­kit­tais­lii­ken­tees­tä jou­tui­si mak­sa­maan tie­tul­lin, mut­ta ohi­kul­ku­lii­ken­ne ei. 

    RFID-tagien suh­teen on vie­lä rat­kais­ta­va, miten val­vo­taan tagin kul­ke­mi­nen muka­na Viro­lai­sis­sa autiois­sa. Kun­non por­tit pakot­tai­si­vat kaik­ki mak­sa­maan haluk­kuu­des­ta viis, mut­ta vie­vät tilaa. Rat­kai­su­ja maailmalta?

    Ita­lia, Rans­ka: portit.
    Sin­ga­po­re: RFID, mut­ta ei ulko­maa­ilai­sia auto­ja (tiuk­ka raja).

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tul­li­ra­jal­la on kame­ra ja äly­käs ohjel­ma tun­nis­taa rekis­te­ri­nu­me­ron ja kir­jaa sen kysei­sen auton tilil­le. Ei kovin monimutkaista.

    OT: On erit­täin moni­mut­kais­ta, asi­aa on vain maa­il­mal­la har­joi­tel­tu niin pit­kään että se alkaa sujua. Sil­ti­kin voi olla että Suo­mes­sa on aidot eri­koi­so­lo­suh­teet eli kura­ke­le­jä niin pal­jon enem­män kuin Tuk­hol­mas­sa tai Göte­bor­gis­sa että tulee kan­nat­ta­vak­si käyt­tää myös transpondereita.

  9. Eikö­hän blo­gis­ti nyt hiu­kan lii­oit­te­le autoi­lun ongel­mia, jopa kau­pun­kien kes­kus­tois­sa. Käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gin kes­kus­tan lii­ken­ne­mää­rät ovat pysy­neet ver­ra­ten vakai­na jo pit­kään samal­la kun auto­jen pääs­tö­tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen on paran­ta­nut ilman­laa­tua kohis­ten, myös Suo­mes­sa vaik­ka auto­ve­rol­la tätä yri­te­tään­kin hidastaa. 

    Mitä auto­teol­li­suu­den oikein pitäi­si teh­dä, jot­ta autoi­lun vas­tus­ta­jil­ta herui­si edes jotain tun­nus­tus­ta sil­le, että aikoi­naan ihan mer­kit­tä­vät ongel­mat on nyky­tek­nii­kal­la pää­osin rat­kais­tu? Ei tule enää pako­put­kes­ta lyi­jyä päi­vä­ko­tien pihoil­le, jar­ruis­ta ei pöl­läh­dä asbes­ti­pil­veä suo­ja­tie­tä ylit­tä­vien jalan­kul­ki­joi­den pääl­le, hii­li­ve­dyt eivät tuo­ta smo­gia, ei tar­vit­se enää kär­siä lie­väs­tä häkä­myr­ky­tyk­ses­tä, type­nok­si­dit eivät hap­pa­moi­ta puis­to­ja, ja die­se­lien pien­hiuk­ka­set­kin kerä­tään nyt tal­teen. Uusiin autoi­hin on tulos­sa jopa omat tur­va­tyy­nyt jalan­kul­ki­joil­le. Melua­kin läh­tee eni­ten pysä­kil­tä kur­vaa­vas­ta bussista.

    Oma näp­pi­tun­tu­ma on, että auto­jen pääs­tö­tek­niik­ka on aivan rat­kai­se­val­la taval­la paran­ta­nut iso­jen suur­kau­pun­kien kuten Lon­toon ilmaa. Ei siel­lä tar­vit­se enää kär­vis­tel­lä pako­kaa­sun kat­kuis­sa kuten vie­lä 20 vuot­ta sit­ten. Myös ruuh­ka­mak­su­jen osal­ta Lon­too on “hyvä” esi­merk­ki: läm­mit­ti vähän het­ken aikaa, mut­ta pian lii­ken­ne pala­si ennal­leen, jon­ka jäl­keen autoi­li­joi­den kiusa­na on ruuh­kien ohel­la se ruuhkamaksu.

  10. Ajo­ti­lan lisäk­si pulaa on myös park­ki­pai­kois­ta. Port­tei­hin perus­tu­vas­sa ruuh­ka­mak­sus­sa on se ris­ki, että kaik­ki pysä­köin­ti­pai­koi­kat ovat varat­tui­na, vaik­ka ajos­sa ole­via auto­ja on vähem­män. Esi­mer­kik­si mak­su­ja vält­te­le­vät kes­kus­ta­lai­set voi­vat pitää auto­jaan asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­koil­la entis­tä enem­män. Oli­si­ko tar­vet­ta myös toi­men­pi­tei­siin, jot­ka vapaut­ta­vat pysäköintitilaa?

    P.S. Pysä­köin­nin hin­nan nos­ta­mi­nen voi olla myös vaih­toeh­to por­teil­le ja ruuhkamaksuille.

  11. Mak­sui­na kerä­tyt rahat eivät mene huk­kaan, vaan teke­vät mah­dol­li­sek­si joko alen­taa muu­ta vero­tus­ta tai toteut­taa tar­peel­li­sia liikenneinvestointeja.

    Onko täs­tä ole­mas­sa jon­kin sor­tin yhtei­sym­mär­rys, kuka rahat pää­kau­pun­ki­seu­dun ruuh­ka­mak­suis­ta sai­si — ruh­ka­mak­su­ja kerää­vät kun­nat vai valtio?

  12. Bus­sit kär­si­vät pai­koin pal­jon­kin ruuh­kis­ta omis­ta kais­tois­taan huo­li­mat­ta joh­tuen oppor­tu­nis­teis­ta tai suu­res­ta mää­räs­tä oikeal­le kään­ty­vää liikennettä. 

    Kysy­mys vero­tuk­sen oikeu­den­mu­kai­ses­ta koh­dis­ta­mi­ses­ta maa­seu­tu­mais­ten ja kau­pun­ki­mais­ten seu­tu­jen välil­lä on mel­ko mie­len­kiin­toi­nen ja haastava.

  13. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gin kes­kus­tan lii­ken­ne­mää­rät ovat pysy­neet ver­ra­ten vakai­na jo pit­kään samal­la kun auto­jen pääs­tö­tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen on paran­ta­nut ilman­laa­tua kohis­ten, myös Suo­mes­sa vaik­ka auto­ve­rol­la tätä yri­te­tään­kin hidas­taa. Mitä auto­teol­li­suu­den oikein pitäi­si teh­dä, jot­ta autoi­lun vas­tus­ta­jil­ta herui­si edes jotain tun­nus­tus­ta sil­le, että aikoi­naan ihan mer­kit­tä­vät ongel­mat on nyky­tek­nii­kal­la pää­osin rat­kais­tu? P>

    Auto­teol­li­suus on epäi­le­mät­tä edis­ty­nyt pal­jon­kin. Sii­tä voi­daan olla mon­taa miel­tä, että onko tämä seu­raus­ta tiu­ken­tu­neis­ta pääs­tö­nor­meis­ta vai ken­tien auto­teol­li­suu­den omas­ta vapaas­ta tah­dos­ta tapah­tu­nees­ta muu­tok­ses­ta. Kai toki niin­kin voi aja­tel­la, että jos hait­taa aiheut­ta­va toi­min­ta kiel­le­tään, tulee posi­tii­vi­set seu­ran­nais­vaik­tuk­set lukea muut­tu­maan pako­tet­tu­jen taho­jen ansioksi.

    Kuten itse­kin toteat, pai­kal­lis­po­li­tiik­ka ei ole sen sijaan kyen­nyt teke­mään yli­suu­ril­le lii­ken­ne­mää­ril­le mitään. Tilan­ne on siis pysy­nyt kata­stro­faa­li­se­na jo pit­kään ja sil­ti mitään ei ole kyet­ty teke­mään asian kor­jaa­mi­sek­si. Tuk­hol­ma, Oslo ja Göte­borg ovat lopul­ta päät­tä­neet toi­mia ja ehkä jos­kus on myös Hel­sin­gin vuoro.

  14. Ris­to: Onko täs­tä ole­mas­sa jon­kin sor­tin yhtei­sym­mär­rys, kuka rahat pää­kau­pun­ki­seu­dun ruuh­ka­mak­suis­ta sai­si – ruh­ka­mak­su­ja kerää­vät kun­nat vai valtio?

    Suo­men lain­sää­dän­nön rajoi­tuk­sis­ta en tie­dä, mut­ta muis­sa Poh­jois­mais­sa yksi mer­kit­tä­vä motii­vi tie­tul­lien kerää­mi­seen on ollut että kun­nat saa­vat niis­tä tulo­ja. Kun­ta­ta­lou­den kes­tä­vyys­va­je ei ole pel­käs­tään suo­ma­lai­den ilmiö.

  15. Ruuh­ka­mak­sut tai väy­lä­mak­sut — kum­paa ter­miä halu­taan­kin käyt­tää — ovat vält­tä­mät­tö­mät aina­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kun jär­jes­tel­mäs­tä on jo pal­jon koke­muk­sia, on nyt mah­do­lis­ta ede­tä suh­teel­li­sen ripeästi.

    Hel­sin­gin seu­dul­le suun­ni­tel­tu mak­su­jär­jes­tel­mä poik­ke­aa Oslon, Tuk­hol­man ja Göte­bor­gin vas­taa­vis­ta sii­nä, että tääl­lä kehäyh­tey­det ovat ehkä tär­kein koh­de saa­da ruuh­kau­tu­mis­ta ale­ne­maan ja jouk­ko­lii­ken­teen mark­ki­nao­suut­ta ylös. Niin­pä mak­su­ja kerä­tään pää­ver­kon kai­kil­la väy­lil­lä eikä vain sisään­tu­lo­väy­lil­lä keskustaan.

  16. Sha­keem: Auto­teol­li­suus on epäi­le­mät­tä edis­ty­nyt pal­jon­kin. Sii­tä voi­daan olla mon­taa miel­tä, että onko tämä seu­raus­ta tiu­ken­tu­neis­ta pääs­tö­nor­meis­ta vai ken­tien auto­teol­li­suu­den omas­ta vapaas­ta tah­dos­ta tapah­tu­nees­ta muu­tok­ses­ta. Kai toki niin­kin voi aja­tel­la, että jos hait­taa aiheut­ta­va toi­min­ta kiel­le­tään, tulee posi­tii­vi­set seu­ran­nais­vaik­tuk­set lukea muut­tu­maan pako­tet­tu­jen taho­jen ansioksi.

    Auto­teol­li­suus jou­tuu elä­mään nii­den lakien ja sään­tö­jen mukaan mitä suu­ris­sa auto­mais­sa kuten Sak­sa, Rasn­ka, USA ja Japa­ni pää­te­tään. Ja pitää muis­taa että Sak­sa, Rans­ka ja Japa­ni ovat myös jouk­ko­lii­ken­teen suur­val­to­ja, USA ei niin­kään. Sak­sas­sa, Rans­kas­sa ja Japa­nis­sa jouk­ko­lii­ken­ne kil­pai­lee aidos­ti auto­jen kans­sa suur­kau­punh­geis­sa ja nii­den väli­sil­lä osuuk­sil­la. Ihmis­ten suh­tau­tu­mi­nen autoi­hin niis­sä mais­sa on myös toi­sen­lai­nen kuin tääl­lä. Siel­lä ei aja­tel­la että autoil­la on pääs­tä­vä aina liik­ku­maan ja kaik­kial­le. Suo­mes­sa autoi­lun säde­ke­hä raken­tuu yhä vapau­den­kai­puun ja sta­tus-sym­bo­lii­kan ympä­ril­le. Kun autot ovat kal­liit, nii­den käy­tös­tä ei luovuta. 

    Itse hyväk­syi­sin sel­lai­sen kom­pro­mis­sin, että Suo­mes­sa ote­taan käyt­töön tie­tul­lit esim PK-seu­dul­la kehäyk­kö­sen sisä­puo­lel­la ja kai­kil­la Suo­men moot­to­ri­teil­lä, mut­ta vas­ta­pai­nok­si auto­ve­roa alen­ne­taan tai han­kin­ta­ve­ro pois­te­tan koko­naan. Sil­loin autoi­lu oli­si vähem­män “sek­si­käs­tä” kun auton omis­ta­mi­nen ei vaa­ti­si tiuk­kaa talous­kuu­ria ja mones­ta muus­ta asias­ta luo­pu­mis­ta, var­sin­kaan nuor­ten koh­dal­la, vaan itse aja­mi­ses­ta pitäi­si sit­tem­min maksaa.

  17. Ris­to: Onko täs­tä ole­mas­sa jon­kin sor­tin yhtei­sym­mär­rys, kuka rahat pää­kau­pun­ki­seu­dun ruuh­ka­mak­suis­ta sai­si – ruh­ka­mak­su­ja kerää­vät kun­nat vai valtio?

    Ei ole. Täs­sä on kak­si eri asi­aa. Toi mis­tä Ode etu­pä­sä­sä kir­joit­taa on meka­nis­mi, eli aika pie­ni­kin mak­su vähen­tää auto­mää­rää mar­gi­naa­lis­sa, mil­lä on ruuh­kau­tu­mi­seen iso vai­ku­tus. Se mitä niil­lä tuloil­la sit­ten teh­dään on toi­nen asia, mak­sun toi­mi­vuu­den kan­nal­ta on se ja sama vaik­ka ne jaet­tai­siin takai­sin tasan per auto.

  18. Ruuhkamaksu/ tie­tul­li on hin­ta niu­kas­ta hyö­dyk­kees­tä eli ties­tä ruuhka-aikaan.

    Vähän­kin lii­ken­net­tä seu­raa­va huo­maa, että todel­li­nen ongel­ma ei ole Hel­sin­gin kes­kus­ta. Siel­lä on hin­ta­va ruuh­ka­mak­su, jota tosin kut­su­aan pysä­köin­ti­mak­suk­si. Ja se pitää ruuh­kat poissa

    Todel­li­nen ongel­ma ovat poi­kit­tais­väy­lät. Unoh­de­taan myös pois tämän pals­tan tava­ra­merk­ki eli Espoo-kau­na. Vai­kein ongel­ma tun­tuu ole­van Itä-Hel­sin­gis­tä Kehä I:stä myö­ten Ota­nie­meen kul­ke­va lii­ken­ne, hie­man kärjistäen

    Minus­ta oikein mää­rit­te­ly­ta­pa on kak­si­por­tai­nen, siis 4 tai 6 euroa / päi­vä, ja se peri­tään alle 3,5, ton­nin moot­to­ria­jo­neu­voil­ta luon­nol­li­sin poik­keuk­sin aamu­päi­vi­sin klo 6.30 — 9.30, siis yhden ker­ran. Voin perus­tel­la näkökohtani.

    Ruuh­ka­mak­su ohjaa lii­ken­net­tä ja se nopeut­taa sel­lai­sen kul­kua, jol­la on todel­li­nen eikä vain kuvi­tel­tu tar­ve kul­kea omal­la autol­la ko. aikaan. Tar­koi­tus on pysäyt­tää yksi­tyi­sau­to­lii­ken­teen kas­vu, ja nopeasti.

    Tie­ten­kin mak­su tun­tuu kipeäm­mäl­tä köy­hän kuk­ka­ros­sa. Niin köy­häl­le kos­kis­pul­loon sisäl­ty­vä vii­na­ve­ro tun­tuu kovem­mal­ta kuin rik­kaal­le konjakkilasilliseensa.

    Tur­ha väi­tel­lä sii­tä, mihin rahat pitäi­si käyt­tää. Kyl­lä VM:stä löy­tyy ark­ki­kam­ree­ri, joka las­kee alu­een vero­tu­lo­jen koko­nais­tuo­ton ja kek­sii, min­ne se pitäi­si sit­ten antaa.

    Noin pääs­sä las­kien ruuh­ka­mak­sun vuo­si­tuot­to oli sii­nä 100 Me, jos­ta osa­puil­leen puo­let menee keräys­kus­tan­nuk­siin ja jul­ki­sen lii­ken­teen nykyis­ten yhteyk­sien parantamiseen.

    Sijoit­taan­ko lop­pu­ra­hat esim. Pisa­ra-rataan vai voi­si­ko niil­lä luo­da HEVK-alu­eel­la yhden yhte­näi­sen huo­kean jouk­ko­lii­ken­ne­tak­san on toi­nen kysy­mys. Minul­la ei ole sii­hen vastausta.

    Oslos­sa tie­tul­li peri­tään kaik­ki­na vuo­ro­kau­den aikoi­na. Tai siis perit­tiin. 2005. kun vii­mek­si olin Oslos­sa käy­mäs­sä, juh­li­mas­sa 17 tou­ko­kuun kan­sal­lis­päi­vää (perus­tus­lain vah­vis­ta­mi­sen päi­vä.) Har­mit­te­lin, että tie­tul­lin jou­tuu mak­sa­maan myös ilta-ja yöai­ka­na. Nor­jas­sa asu­nut sisa­ren­poi­ka­ni sanoi kysees­sä ole­van pelk­kä työl­lis­tä­mis­temp­pu. – Mie­tit­tyä­ni asi­aa huo­ma­sin yhden ja todel­la hyvän puo­len: aina löy­sin park­ki­pai­kan, ja maja­paik­kam­me Eilert Sund­tin kadul­la oli käve­ly­mat­kan* pääs­sä Kunink. linnasta.

    Lopuk­si mie­tel­miä: Kaik­ki, mikä voi­daan teh­dä, voi­daan teh­dä jär­ke­väs­ti. Jot­ta edel­lä sanot­tu oli­si mie­le­käs väi­te, niin myös kai­ken, min­kä voi teh­dä jär­ke­väs­ti, voi teh­dä myös järjettömästi.

    * Oslon rai­tio­vau­nu­ta­rif­fi on suun­ni­tel­tu moti­voi­maan kan­san­lii­kun­taa ja sil­lä tavoin yllä­pi­tä­mään maan sotilaskuntoa.

  19. Äh. Unoh­din lisä­tä edel­li­seen : Mak­su peri­tään kehä­teil­tä ja sisääntuloväyliltä.

  20. tpyy­luo­ma: Toi mis­tä Ode etu­pä­sä­sä kir­joit­taa on meka­nis­mi, eli aika pie­ni­kin mak­su vähen­tää auto­mää­rää mar­gi­naa­lis­sa, mil­lä on ruuh­kau­tu­mi­seen iso vaikutus.

    Mah­taa­ko­han toi­mia noin vai käy­kö sit­ten­kin kuin Lon­toos­sa, jos­sa alkuun lii­ken­ne vähän hel­pot­tui mut­ta var­sin pian tilan­ne oli ennal­laan, kun ajos­ta luo­pu­neet joko sit­ten­kin mak­soi­vat ruuh­ka­mak­sun tai hei­dän tilal­leen tuli uusia autoi­li­joi­ta. Mak­sun tuo­tot­kin valu­vat pää­osin keruu­or­ga­ni­saa­tion pyörittämiseen. 

    Onko perä­ti niin, että satu­roi­tu­va kes­kus­ta­lii­ken­ne on omi­nais­ta elin­voi­mai­sel­le kau­pun­ki­kes­kus­tal­le: se on niin hou­kut­te­le­va paik­ka, että sin­ne kan­nat­taa tul­la kau­em­paa­kin vaik­ka vähän jou­tui­si jonot­ta­maan­kin. Oli­si huo­les­tut­ta­vaa, jos bis­nes-aikaan bule­var­dit kai­kui­si­vat autioina.

  21. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Myös ruuh­ka­mak­su­jen osal­ta Lon­too on “hyvä” esi­merk­ki: läm­mit­ti vähän het­ken aikaa, mut­ta pian lii­ken­ne pala­si ennal­leen, jon­ka jäl­keen autoi­li­joi­den kiusa­na on ruuh­kien ohel­la se ruuhkamaksu.

    Lon­too on sii­tä hyvä ja huo­no esi­merk­ki, että siel­lä lii­ken­teen kehi­tys oli jo ennen ruuh­ka­mak­su­jen käyt­töön­ot­toa kehittynyt/kehittymässä hyvään suun­taan: kes­ki­kau­pun­gin lii­ken­ne­mää­rät oli­vat vähen­ty­neet 2,9% 1980-luvun lopun jäl­keen, pääs­töt oli­vat vähen­ty­neet ja jouk­ko­lii­ken­net­tä — var­sin­kin rai­de­lii­ken­net­tä — käy­tet­tiin jo pal­jon sekä mat­kus­ta­mi­seen Lon­toos­sa että sin­ne ja siel­tä. Bus­si­lii­ken­teen käyt­tö oli nouse­vas­sa tren­dis­sä, joka ehkä hie­man voi­mis­tui tie­tul­lien ansios­ta seu­raa­vi­na 2 vuo­te­na, min­kä jäl­keen vai­ku­tus tasaan­tui (mut­ta jäi aiem­paa kor­keam­mal­le tasol­le). Ylei­ses­ti auto­lii­ken­teen mää­rä las­ki kah­den vuo­den ajan, mut­ta mat­ka-ajois­sa hyö­ty kato­si nopeas­ti sen jäl­keen (vaik­ka lii­ken­ne­mää­rät eivät kas­va­neet). Näyt­tää sil­tä, että lii­ken­teen koko­nais­mää­rä ei ole ruuh­kau­tu­mi­sen kan­nal­ta olen­nai­sin asia, vaan esim. lii­ken­ne­väy­lien kapa­si­teet­ti ja pul­lon­kau­lat vai­kut­ta­vat enem­män. Mie­len­kiin­tois­ta on, että pyö­räi­ly on yleis­ty­nyt voi­mak­kaas­ti tie­tul­lien käyt­töön­o­ton jäl­keen, tosin sii­nä voi olla syy­nä pyö­räi­lyn suo­sion kas­vu tie­tul­leis­ta riippumatta.

  22. Lues­ke­lin Osmo aiem­paa blo­gi­teks­tiä­si ruuh­ka­mak­suis­ta ja kir­joi­tit sil­loin, että kes­kus­tan lii­ken­net­tä sää­del­lään pysäköintipaikoilla.

    Jat­koit, että ruuh­ka­mak­su­ja tar­vi­taan ennen kaik­kea kehä­teil­le. Olet­ko edel­leen samaa mieltä?

  23. Lait­tai­sin itse rfid-luki­joil­la ja kame­roil­la varus­te­tut por­tit Hel­sin­gis­sä ns. Nie­men rajal­le tai Kan­ta­kau­pun­gin rajal­le (samat kuin Lii­ken­teen kehi­tys Hel­sin­gis­sä 2011 jul­kai­sus­sa pdf-tie­dos­ton sivun 11 kuvas­sa näky­vät sisä- ja väli­las­ken­ta­lin­jat) http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/los_2012‑1.pdf . Jos rfid-ilmai­sua ei tule, niin ote­taan valo­ku­va. Mak­su­tu­lot tie­tys­ti kunnalle.

    Jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suk­si kan­ta­kau­pun­kiin vie­vil­le säteit­täis­väy­lil­le moder­ni­soi­dut rai­tio­tiet, joi­den häi­riöt­tö­myys var­mis­te­taan mah­dol­li­sim­man pit­käl­le rai­tio­tien riit­tä­vän levey­den ja lii­ken­tee­noh­jauk­sen avul­la. Rai­tio­lii­ken­teen ver­kos­toa pitäi­si myös laa­jen­taa nykyi­sen Joke­ri-lin­jan tai Kehä I:n tasol­le. Ras­kas­rai­teet täy­den­tä­vät tätä ver­kos­toa tar­joa­mal­la kau­em­paa nopean yhtey­den Hel­sin­gin nie­mel­le. Rai­tio­lii­ken­net­tä sai­si Hel­sin­gis­sä nopeu­tet­tua noin 20 % ilman ame­ri­kan­temp­pu­ja muu­ta­mas­sa vuo­des­sa ilman että rahaa tar­vit­si­si käyt­tää sato­ja mil­joo­nia, kun­han mm. yksit­täi­siä pysä­köin­ti­paik­ko­ja laka­taan käsit­te­le­mäs­tä kuin pyhiä leh­miä ja rai­tio­lii­ken­teen tur­va­lai­te­tek­nii­kan kehit­tä­mi­seen lai­te­taan nykyis­tä enem­män resursseja.

    Pysä­köin­ti­mak­su­jen sekä asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ten hin­nan­ko­ro­tuk­set oli­si­vat itse asias­sa Hel­sin­gin kes­kus­taan syys­tä tai toi­ses­ta autol­la tule­maan jou­tu­vien etu, kos­ka vapai­ta pysä­köin­ti­paik­ko­ja oli­si nykyis­tä enem­män tar­jol­la. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä ja säi­ly­tys­luon­teis­ta pysä­köin­tiä mök­ki­mat­koil­la tai vain kesäi­sin autoa käyt­tä­vil­le voi­tai­siin tar­jo­ta esi­mer­kik­si edel­lä mai­ni­tun Kan­ta­kau­pun­gin rajan tun­tu­mas­ta ja Kehä I:n tasol­ta hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­ta. Nyrk­ki­sään­tö­nä esim. 15 min mat­ka Hel­sin­gin niemelle.

  24. Mar­ko V: Kau­pun­gin tila ei vält­tä­mät­tä väli­ty kovin hyvin sin­ne auton sisäl­le. Tuos­sa ensin vaik­ka meluun liit­ty­viä tunnuslukuja:

    http://www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/selvitys.htm

    Mie­len­kiin­toi­nen sel­vi­tys, mut­ta se kai­pai­si ehdot­to­mas­ti tuek­seen mit­taus­ver­kos­ton, jol­la las­ke­tut tulok­set veri­fioi­tai­siin. Melu­kar­tois­ta voi­nee teh­dä aina­kin kva­li­ta­tii­vi­sia arvioi­ta melui­sis­ta ja hil­jai­sis­ta alueista. 

    Kun las­ken­ta perus­tuu johon­kin nor­mi­tet­tui­hin melu­läh­tei­siin, esim. uusien auto­jen ja ren­kai­den muut­tu­mi­nen aiem­paa hil­jai­sem­mik­si ei näy las­kel­mis­sa. Näyt­täi­si sil­tä, että las­kel­mis­sa ei myös­kään ero­tel­la hen­ki­lö­au­to­jen melua ras­kaas­ta lii­ken­tees­tä vaan molem­mat yhdis­te­tään tieliikenteeksi. 

    Yksit­täi­nen las­kel­ma ei myös­kään ker­ro mitään sii­tä, kuin­ka melui­suus on aiko­jen saa­tos­sa kehit­ty­nyt. Jos uusia rajoi­tuk­sia halu­taan perus­tel­la melul­la, niin sil­loin pitäi­si var­maan osoit­taa, että melu kas­vaa sie­tä­mät­tö­mäl­lä tavalla.

    Minus­ta lii­ken­teen melu kuu­luu kau­pun­kiin. Kysy­tään­hän tuol­la sel­vi­tys­si­vuil­la­kin: “Ovat­ko rai­tio­vau­nun äänet sinus­ta melua vai osa Hel­sin­gin iden­ti­teet­tiä?” Jos melu häi­rit­see, niin aina­han voi vaih­taa ikku­nat parem­min ääntäeristäviin.

  25. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Minus­ta lii­ken­teen melu kuu­luu kau­pun­kiin. Kysy­tään­hän tuol­la sel­vi­tys­si­vuil­la­kin: “Ovat­ko rai­tio­vau­nun äänet sinus­ta melua vai osa Hel­sin­gin iden­ti­teet­tiä?” Jos melu häi­rit­see, niin aina­han voi vaih­taa ikku­nat parem­min ääntäeristäviin.

    Rai­tio­vau­nun äänet ja täri­nä tule­vat raken­tei­ta pit­kin, ikku­noi­den vaih­to ei auta asi­aa. Se, ovat­ko ne häi­rit­se­viä tai miten pal­jon ovat, on tie­ten­kin täy­sin sub­jek­tii­vis­ta. Uusien kis­ko­jen alle kui­ten­kin lai­te­taan neopree­nia tms melun ja täri­nän vähen­tä­mi­sek­si. Ehkä näin ei siis pitäi­si tehdä?
    Sinän­sä on huvit­ta­vaa, että nimi­merk­ki “espoo­lai­nen autoi­li­ja” puo­lus­te­lee, että lii­ken­teen melu kuu­luu kau­pun­kiin (Espoos­sa kun ei kau­pun­kia ole, tar­koit­taa: Hel­sin­kiin). Vähän kuin venä­läi­nen teh­tai­li­ja puo­lus­te­li­si, että hänen rajan­ta­kai­sel­ta kom­bi­naa­til­taan kul­keu­tu­va savu nyt vaan kuu­luu olen­nai­ses­ti Suo­meen, kun Suo­mi on teol­lis­tu­nut maa ja teol­lis­tu­nees­sa maas­sa kuu­luu olla teollisuutta.

  26. Voi itku! Kau­pun­kiin tul­leet valit­ta­vat melus­ta. Siis maal­le muut­ta­vat valit­ta­vat lan­nan hajus­ta tms:sta. Autot­to­mat valit­ta­vat kai­kes­ta mikä voi­daan liit­tää autoi­luun. Lop­pu­jen lopuk­si kai tila lie­nee suu­rin ongel­ma kes­kus­tas­sa, kos­ka säh­kö­au­tot tulos­sa. Aset­ta­kaa pysä­köin­ti kaduil­la niin kal­liik­si, ettei kiin­nos­ta ketään, vaan käyt­tä­vät jul­ki­sia lii­ken­ne­jut­tu­ja tahi yksi­tyi­siä park­ki­paik­ko­ja (ei kaduilla).
    En tie­ten­kään tie­dä auton omaa­vien talouk­sien mää­rää, mut­ta ilmei­ses­ti vih­reät tie­tä­vät ja toi­mi­vat oikein, kaiketi?
    Ymmär­rän tie­tys­ti, että koko ajan pitää toi­mia ympä­ris­tön ja maa­il­man par­haak­si, mut­ta jos­kus tun­tuu aja­tus vai­keal­ta hyväk­syä 5 Megan kansana.
    Vih­reil­le voi­maa ja niin näyt­tää nyt sitä tarvittavan.

  27. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Mie­len­kiin­toi­nen sel­vi­tys, mut­ta se kai­pai­si ehdot­to­mas­ti tuek­seen mit­taus­ver­kos­ton, jol­la las­ke­tut tulok­set veri­fioi­tai­siin. Melu­kar­tois­ta voi­nee teh­dä aina­kin kva­li­ta­tii­vi­sia arvioi­ta melui­sis­ta ja hil­jai­sis­ta alueista. 

    Tuol­lai­sia melu­mit­taus­a­se­mia on ympä­ris­tö­vas­taa­vat ehdot­ta­neet, mut­ta sel­lai­siin ei ole rahaa löy­ty­nyt. Nuo kar­tat­han ovat todel­la­kin vain tie­to­ko­ne­si­mu­laa­tioi­ta. Yri­tin aikoi­na­ni kysel­lä nii­tä suo­rit­ta­val­ta tahol­ta, että miten niis­sä huo­mioi­daan mm. seu­raa­vat asiat; vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lut, tie­pin­to­jen kulu­mi­nen, tuu­len vai­ku­tu­tus, äänek­käät ajo­neu­vot (moot­to­ri­pyö­rät), etc. Kos­kaan en mitään vas­taus­ta saa­nut. Omien havain­to­je­ni mukaan nuo ovat kaunisteltuja.

    Mitä ajo­neu­vo­jen kehi­tyk­seen tulee, niin moot­to­rei­den ääni­ta­sot ovat las­ke­neet, mut­ta ajo­neu­vo­jen mas­sat nous­seet ja ren­kaat leven­ty­neet vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na. Ts. ren­gas­me­lu on nous­sut. Kau­pun­ki­mo­ta­rien melus­ta suu­ri osa on ren­gas­me­lua ja se nousee yli­li­ne­aa­ri­ses­ti nopeu­den kasvaessa. 

    Melu itses­sään on jo ter­veys­hait­ta. Melu on perin­tei­ses­ti varoit­ta­nut ihmis­tä uhas­ta. Kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä pien­hiuk­ka­set ovat tuo uhka. Meil­lä on tääl­lä Hel­sin­gin esi­kau­pun­kia­lueil­la kou­lu­ja ja päi­vä­ko­te­ja, joi­den pihoil­la eivät lap­set saa oles­kel­la saas­tei­den takia. Kii­tok­set vaan kai­kil­le, jot­ka ovat ede­saut­ta­neet lii­ken­ne­vir­to­jen siir­tä­mi­ses­tä kes­kus­ta-alueil­ta mei­dän murheeksi.

  28. Pjon­gy­ang on autoi­lun vähäi­syy­des­sä todel­li­nen mal­li­kau­pun­ki — vähäi­sis­tä kuvis­ta pää­tel­len. Kadut ovat levei­tä — park­ki­ta­lois­ta en tie­dä. Ei tai­da pako­kaa­sut eikä katu­pö­ly hai­ta­ta? Mal­li­kel­poi­nen “vih­reän aat­teen” toteu­tus. On aina­kin fil­la­reil­le kaistoja.
    Kan­nat­tai­si­ko ottaa mal­lia Jät­kä­saa­reen ja Kalasatamaan?

    Autoi­lun vas­tus­ta­mi­nen ilman että ker­ro­taan todel­lis­ta vaih­toeh­toa miten pysä­köin­ti ja lii­ken­nöin­ti näil­lä uusil­la alueil­la (myös kan­ta­kau­pun­gis­sa) jär­jes­te­tään alkaa syö­dä vih­rei­den kan­na­tus­ta. Ja se tulee näky­mään. Sen ver­ran fanaat­tis­ta se on. Autot ja autoi­lu kuu­luu myös kaupunkielämään.
    Taan­noin vie­hä­tyin kovin Oden ajat­te­lus­ta, että Vih­reis­sä voi­si olla muka­na myös ydin­voi­maa ymmärtäviä.
    Mikä täs­sä autoi­lus­sa on niin mörkömäistä?

    Asia tulee vas­taan ajan­koh­ta­na kun lähes kaik­ki autot ovat säh­kö­käyt­töi­siä tai vähä­pääs­töi­siä. Jos Hel­sin­ki kas­vaa tuol­la 400k jou­kol­la, mitä ovat sil­loin säh­kö­au­to­ruuh­kat ja park­kion­gel­mat jne? Mikä on säh­kön kulu­tus­piik­ki kun kaik­ki lait­ta­vat akut lataukseen?

    Kaa­voi­tuk­ses­sa ja lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa pers­pek­tii­vin tuli­si olla myös kau­as katsova.

  29. Ode,

    Toteat autoi­lun ole­van polt­toai­ne­ve­ron vuok­si maal­la räi­keäs­ti yli­ve­ro­tet­tua. Onko oikeas­ti näin?

    Ana­lyy­si ei ota mitään kan­taa tei­den raken­ta­mi­ses­ta ja yllä­pi­dos­ta aiheu­tu­viin kus­tan­nuk­siin. Voi­si kuvi­tel­la, että maa­seu­dun hil­jai­sem­mil­la teil­lä lii­ken­nöin­ti­ki­lo­met­ril­le tulee kovem­pi hin­ta kuin kau­pun­kien erit­täin vilk­kail­la kaduilla.

    Lisäk­si lii­ken­teen suju­vuus näkyy polt­toai­neen kulu­tuk­ses­sa. Tämän vuok­si polt­toai­ne­ve­ron kus­tan­nus per kilo­met­ri on pk-seu­dul­la suu­rem­pi kuin maaseudulla.

  30. Autoi­luun liit­ty­vien vero­jen mää­rän ver­taa­mi­ses­sa lii­ken­ne­ver­kon yllä­pi­toon kulu­vaan rahaan ei ole mitään jär­keä. Vero­ja kerä­tään siel­tä mis­tä saa­daan, ja rahaa käy­te­tään sii­hen mihin par­haak­si näh­dään — Suo­mes­sa on aika vähän kor­va­mer­kit­ty­jä vero­ja, vain Yle-vero tulee poik­keuk­se­na mieleen.
    Autoi­lus­ta voi­daan kerä­tä ihan miten pal­jon tahan­sa vero­ja, eikä ole mitään pak­koa käyt­tää nii­tä raho­ja autol­la liik­ku­mi­sen hyväk­si. Samoin kuin kai­kes­ta muus­ta­kin kerä­tään vero­ja, ja käy­te­tään sii­hen, mihin käytetään.

  31. espoo­lai­nen autoi­li­ja: Onko perä­ti niin, että satu­roi­tu­va kes­kus­ta­lii­ken­ne on omi­nais­ta elin­voi­mai­sel­le kau­pun­ki­kes­kus­tal­le: se on niin hou­kut­te­le­va paik­ka, että sin­ne kan­nat­taa tul­la kau­em­paa­kin vaik­ka vähän jou­tui­si jonot­ta­maan­kin. Oli­si huo­les­tut­ta­vaa, jos bis­nes-aikaan bule­var­dit kai­kui­si­vat autioina.

    On, käy­tän­nös­sä autoi­lun mää­rää rajoit­taa kau­pun­gis­sa tie­verk­ko. Se täs­sä vaan on että ruuh­kau­tu­nut tie vetää vähem­män auto­ja, ts. väli­tys­ky­vyl­tään opti­maa­li­nen kes­ki­no­peus on esim. 40km/h (riip­puu kadus­ta), jos men­nään ton ali (ruuh­ka) tai yli (lii­an suu­ri nopeus­ra­joi­tus) niin väli­tys­ky­ky laskee.

    1. Eikö tuos­ta ole tuo­reem­paa sel­vi­tys­tä kuin tuol­ta kau­del­ta 2005-06. Minun ymmär­tääk­se­ni nuo hyö­dyt ovat vain kas­va­neet myöhemmin.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Göte­borg aikoo teh­dä jär­jes­tel­män puol­ta hal­vem­mal­la kuin Tuk­hol­ma. Kun tek­niik­ka on luo­tu, Se hal­pe­nee vauh­dik­kaas­ti. Tul­li­ra­jal­la on kame­ra ja äly­käs ohjel­ma tun­nis­taa rekis­te­ri­nu­me­ron ja kir­jaa sen kysei­sen auton tilil­le. Ei kovin monimutkaista.

    Yhtä rekis­te­ri­kil­ven merk­kiä vähän nokea­mal­la tai hom­maa­mal­la tur­va­kiel­lon vapau­tuu näis­tä ruuh­ka­mak­suis­ta. Mak­sa­jak­si jää­vät siis ne, jot­ka haluavat.

    Samaa miel­tä sii­tä, että maa­seu­dul­la auto­ve­ro­tus on yli­mi­toi­tet­tua, mut­ta kau­pun­geis­sa se ei todel­la­kaan ole ali­mi­toi­tet­tua, kun las­kee kaik­ki eri auto- ja polt­toai­ne­ve­rot yhteen.

    Yksi­tyi­sau­toi­lu vähen­tyy kehit­tä­mäl­lä jul­ki­sia ja teke­mäl­lä niis­tä mak­sut­to­mia. Näi­tä kulu­ja ei tule kui­ten­kaan veloit­taa erik­seen autoi­li­joil­ta, jot­ka eivät halua tai voi käyt­tää jul­ki­sia; vaan kol­lek­tii­viss­ti kai­kil­ta parem­man liik­ku­vuu­den ja ilman puolesta.

    1. Autoi­lun kau­pun­geis­sa aiheut­taq­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta yli­voi­mai­ses­ti mer­kit­tä­vin on tila. Muil­la kus­tan­nuk­sil­la ei sen rin­nal­la ole käy­tän­nös­sä mer­ki­tys­tä. Tulas­ta autot eivät mak­sa mitään.
      Jos Lii­ken­teen kau­pun­ki­maal­ta varaa­mas­ta alas­ta mak­set­tai­siin vuo­kra­na vaik­ka­pa vain 10 euroa neliöl­tä vuo­des­sa (pal­jon alle sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­noin mnak­sa­man vuo­kran) autoi­lun vero­tus­ta pitäi­si nos­taa roi­mas­ti. Vie­lä ei ole mak­set­tu sent­tiä­kään kau­pun­gin tiein­ves­toin­neis­ta eikä tei­den kunnossapidosta.
      Mut­ta ongel­mas­ta pääs­tään jaka­mal­la lii­ken­teel­le varat­tu alue mat­kus­ta­ja­mää­rien suh­tees­sa hen­ki­lö­au­toil­le ja jouk­ko­lii­kenr­teel­le. Kun jouk­ko­lii­ken­teen osuus Nie­mel­le tule­vas­ta mitoit­ta­vas­ta lii­ken­tees­tä on 70 pro­sent­tia, 70 pro­sent­tia sisään tule­vis­ta kais­tois­ta jouk­ko­lii­ken­teel­le ja se on siinä.

  33. Eero: Autoi­lun vas­tus­ta­mi­nen ilman että ker­ro­taan todel­lis­ta vaih­toeh­toa miten pysä­köin­ti ja lii­ken­nöin­ti näil­lä uusil­la alueil­la (myös kan­ta­kau­pun­gis­sa) jär­jes­te­tään alkaa syö­dä vih­rei­den kan­na­tus­ta. Ja se tulee näky­mään. Sen ver­ran fanaat­tis­ta se on.

    Sar­jas­sam­me kuin­ka mon­ta olkiuk­koa saat sur­vot­tua yhteen kappaleeseen.

    Nii­tä kei­no­ja on esi­tel­ty täl­lä­kin blo­gil­la ja kom­men­teis­sa kyl­läs­ty­mi­seen asti: Lisää ja parem­paa jouk­ko­lii­ken­net­tä, eten­kin rai­teil­la. Lisää pyö­rä­tei­tä. Lisää tii­vis­tä ja jär­ke­vää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, joka vähen­tää liik­ku­mis­tar­vet­ta. Nor­meis­ta vapau­tet­tu pysä­köin­ti, jos­sa kysyn­tä ja tar­jon­ta koh­taa­vat. Jne. jne. jne. Ruuh­ka­mak­sut ovat vain yksi osa palet­tia ja hyö­dyt­tä­vät myös nii­tä autoi­li­joi­ta, jot­ka kär­si­vät ruuhkautumisesta.

    Jos­sain mar­gi­naa­lis­sa on var­mas­ti nii­tä­kin, jot­ka vas­tus­ta­vat auto­ja ihan peri­aat­tees­ta, mut­ta ihan oikea ongel­ma täs­sä on se, että se toi­nen, vali­tet­ta­van ääne­käs ääri­lai­ta kiel­täy­tyy näke­mäs­tä autoi­lun kiis­tä­mät­tö­miä hait­ta­puo­lia, ja näin ollen mikä tahan­sa 60-luku­lai­sen lii­ken­ne­dokt­rii­nin kysee­na­lais­ta­va aja­tus on auto­maat­ti­ses­ti vih­re­ää auto­vas­tai­suut­ta. Vaik­ka kuin­ka sel­ven­täi­si nume­roin ja esi­mer­kein, mitä ulkoi­sia hait­to­ja autoi­lu aiheut­taa, mik­si nii­hin oli­si hyvä puut­tua ja mitä seu­raa, jos ei puu­tu­ta, niin mikään ei käy, kos­ka autoviha.

    Vie­lä rau­ta­lan­gas­ta: Kyse ei ole auto­jen vas­tus­ta­mi­ses­ta vaan lii­ken­teen aiheut­ta­mien hait­to­jen vas­tus­ta­mi­ses­ta. Kes­kus­te­luun saa­tai­siin jär­keä, kun kaik­ki osa­puo­let nyt ensi alkuun sisäis­täi­si­vät esim. tilan­käy­tön kiis­tä­mät­tö­män proble­ma­tii­kan ja esit­täi­si­vät oman koko­nais­rat­kai­sun­sa tule­vai­suu­den lii­ken­ne­haas­tei­siin. Jos kan­na­te­taan auto­kau­pun­gin peri­aat­tei­ta, pitää pys­tyä esit­tä­mään se Smith-Pol­vi­nen 2.0, jos­sa lop­pu­tu­los on piir­ret­ty pape­ril­le, ja las­kea täl­le hin­ta. Kat­so­taan sen jäl­keen, mikä on jär­ke­vää, kus­tan­nus­rea­lis­tis­ta ja kau­pun­ki­lais­ten edun mukais­ta. Tämä “vih­reät vihaa auto­ja” ‑argu­men­taa­tio on tyh­jää par­ran­pä­ri­nää, joka ker­too enem­män esit­tä­jäs­tään kuin vihreistä.

  34. Jari V:
    Jos­sain mar­gi­naa­lis­sa on var­mas­ti nii­tä­kin, jot­ka vas­tus­ta­vat auto­ja ihan periaatteesta

    Tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on vii­sau­den alku ja kyl­lä minun mie­les­tä­ni on tosia­sia, että kes­ki­mää­ri­nen vih­reä vas­tus­taa yksi­tyi­sau­toi­lua ja kan­nat­taa jul­kis­ta lii­ken­net­tä ihan pel­käs­tä peri­aat­tees­ta. Eli autoi­lua vas­tus­te­taan ja jul­kis­ta kan­na­te­taan myös sil­loin kun sii­nä ei ole pie­nin­tä­kään järkeä.

    Se, että oden blo­gis­sa mie­ti­ään asioi­ta koko­nai­suu­den kan­nal­ta ja että ode itse on sel­keäs­ti ker­to­nut, ettei vas­tus­ta autoi­lua pel­käs­tä peri­aat­tees­ta, ei muu­ta tätä mihinkään.

    Tai sit­ten vih­rei­den vies­tin­tä ei vain toi­mi miten­kään. Epäi­len hyvin vah­vas­ti tätä kun vih­rei­den ehdok­kai­den jutuis­ta saa nimit­täin juu­ri sel­lai­sen kuvan, että yksi­tyi­sau­toi­lu on itses­sään täy­sin saa­ta­nal­li­nen kek­sin­tö (kär­jis­tet­ty­nä).

  35. Perus­a­ja­tuk­ses­ta olen samaa mieltä:

    1- suu­rin ongel­ma on itä-hel­sin­gis­tä ota­nie­meen vyö­ry­vä työ­paik­ka­lii­ken­ne. Tämä vas­tuu­ton jouk­ko aiheut­taa suu­rim­mat ongel­mat pää­lau­pun­ki­seu­dun liikenteessä

    2- itä-hel­sin­ki­läi­sil­lä­kin on tiet­ty vas­tuu asuin­pai­kas­taan. Ruuh­ka­mak­suil­la voi­tai­siin myös oha­ja­ta osa täs­tä jen­gis­tä muut­ta­maan lähel­le työ­paik­ko­ja eli espooseen

  36. Kan­nat­tai­si var­maan nos­taa tuo pamflet­ti näky­väm­min esiin, jot­ta ne joi­den mie­les­tä vih­reät ovat näis­sä­kin vaa­leis­sa kiel­tä­mäs­sä kaik­kea anta­mat­ta vaih­toeh­to­ja sai­si­vat itse lukea vaih­toeh­dois­ta ja samal­la huo­ma­ta oman toi­min­tan­sa vai­ku­tuk­set. Pamflet­ti on hyvää älyl­lis­tä sti­mu­laa­tio­ta niil­le, jot­ka eivät ole pysäh­ty­neet miet­ti­mään miten mikä­kin vai­kut­taa kau­pun­gin kehi­tyk­seen. Tyy­lin: lue tämä ensin, mie­ti ja hau­ku vas­ta sit­ten, jos näet tarvetta.

    Ehkä jopa huo­mai­si­vat, että pamfle­tin tar­joa­mat mal­lit hyö­dyt­täi­si hei­tä itse­ään. Pait­si ter­veys ja ilmas­to, niin har­vaa hel­sin­ki­läis­tä yrit­tä­jää aut­taa poten­ti­aa­lis­ten uusien asiak­kai­den asut­ta­mi­nen Van­taal­le tai kau­em­mak­si, saa­ti näi­den yrit­tä­jien poten­ti­aa­li­sia työn­te­ki­jöi­tä. Oli ala sit­ten lähes mikä hyvän­sä. Yrit­tä­jil­le mah­dol­lis­ten asiak­kai­den kul­ku pel­ti­leh­mil­lä oven edes­tä on aika mur­haa­vaa kat­sel­ta­vaa, kun yhtä hyvin voi­si­vat asua samas­sa kort­te­lis­sa ja astua oves­ta sisään. 

    Jos vih­doin huo­mat­tai­siin, että savu­piip­pu­ja ei enää nouse ja tule­vai­suu­den elin­kei­not ovat enem­män­kin päi­den lyö­mis­tä yhteen, niin täl­lä logii­kal­la kan­nat­tai­si asut­taa nuo päät mah­dol­li­sim­man tii­viis­ti, jot­ta koli­si­si­vat toi­siin­sa enem­män. Eli ei enää men­täi­si työ­hön tiet­tyyn pis­tee­seen kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, vaan työ pysyi­si sisäl­lä kau­pun­gis­sa. Tämä jos mikä koros­tuu suu­ris­sa kaupungeissa.

    Har­va hel­sin­ki­läi­nen yrit­tä­jä pis­täi­si vas­taan, jos alu­eel­le muut­tai­si muu­ta­ma sata tuhat­ta uut­ta kau­pun­ki­lais­ta jois­ta sai­si­vat uusia asiak­kai­ta. Jos samal­la sai­si aikaan viih­tyi­siä kort­te­lei­ta ja muu­ta kau­pun­kia, niin nykyi­set­kin asuk­kaat hyö­tyi­si­vät. Eikä Van­taal­la­kaan kan­na­ta olla mus­ta­suk­kai­nen, jos Hel­sin­ki alkaa kas­va­maan pai­koil­laan. Yhtä lail­la siel­lä kan­nat­taa ottaa pamfle­tin opeis­ta vaa­rin. Edel­li­sen sei­kan haluai­sin kaik­kien yrit­tä­jien tajua­van ja kuin­ka kokoo­muk­sen aja­ma auto­kau­pun­ki kar­koit­taa asiak­kai­ta yhä kau­em­mak­si, kun auto vie tilan asiak­kai­den asun­noil­ta. Lopul­ta kaik­ki häviä­vät, kun se min­kä takia nyt tul­laan autol­la muu­al­ta Hel­sin­kiin, kor­vau­tuu vähi­tel­len uusil­la yrit­tä­jil­lä kau­ka­na jos­sain. Auton käyt­tö­kin tulee vain kal­lis­tu­maan, joten jokai­sen kau­pun­gin ja pie­nem­män­kin kylän kan­nat­tai­si kat­sel­la pamfle­tin sano­maa. Eli jokai­sen vih­reän kan­nat­tai­si tyr­kyt­tää sitä luet­ta­vak­si ympä­ri Suo­men ja unoh­taa maa­lais­vih­reys vs city­vih­reys tappelut. 

    Auton­tar­pees­ta vie­lä sen ver­ran, että met­ro, kehä­ra­ta, Joke­ri­lin­jat ja ties mitä auton kor­vaa­vaa on raken­teil­la tai muu­ten vireil­lä. Ei kan­na­ta raken­taa hen­ki­lö­lii­ken­net­tä kah­den jär­jes­tel­män varaan samoil­le rei­teil­le, kun näi­hin ras­kai­siin jouk­ko­lii­ken­ne­hank­kei­siin menee jo mil­jar­de­ja. Autos­ta tulee näi­den avul­la tur­ha, jos sil­lä kul­je­te­taan vain omaa per­set­tä ja pape­rei­ta. Ei siis ole mitään jär­keä raken­taa kah­ta eri­lais­ta kau­pun­kia samoil­le alueil­le, kun tämä ihmis­ten kau­pun­ki kor­vaa auto­kau­pun­gin. Täs­tä tule­vas­ta oli­si hyvä muis­tut­taa, kun monel­la näyt­tää nämä unoh­tu­van, kun ajat­te­le­vat vain tämän päi­vän auton­tar­vet­ta ja alu­een­sa nykyi­siä huo­no­ja joukkoliikennejärjestelmiä.

  37. Jari V: Kes­kus­te­luun saa­tai­siin jär­keä, kun kaik­ki osa­puo­let nyt ensi alkuun sisäis­täi­si­vät esim. tilan­käy­tön kiis­tä­mät­tö­män proble­ma­tii­kan ja esit­täi­si­vät oman koko­nais­rat­kai­sun­sa tule­vai­suu­den liikennehaasteisiin.

    Esim. Eric Bruun Aal­to-yli­opis­tos­sa on tut­ki­nut lii­ken­teen käyt­tä­mää tilaa ja aikaa, ja sitä miten tämä vai­kut­taa kau­pun­gin fyy­si­siin mit­toi­hin — hänel­tä sai­si valai­se­van esi­tyk­sen aiheesta.
    Yksi mer­kit­tä­vä teki­jä on väli­tys­ky­ky nopeu­den funk­tio­na, jon­ka opti­mi eri­lai­sil­la väy­lil­lä ja lii­ken­ne­muo­doil­la on eri­lai­nen. Rai­de­lii­ken­ne on yli­voi­mai­nen täs­sä mie­les­sä. Hen­ki­lö­au­to­jen koh­dal­la pysä­köin­nil­lä on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus (esim. pysä­köin­ti­paik­ka sekä lähel­lä kotia että työ­paik­kaa), kun taas jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den säi­ly­tys voi­daa sijoit­taa etääm­mäl­le. Kun hen­ki­lö­au­to­jen lii­ken­ne­muo­to-osuus kas­vaa, ajo­väy­lät ja pysä­köin­ti vie­vät suh­teel­li­ses­ti enem­män tilaa, mikä joh­taa kau­pun­kia­lu­een koon kas­vuun — ja toi­sin päin, kun jouk­ko­lii­ken­teen, pyö­räi­lyn, käve­lyn lii­ken­ne­muo­to-osuus kas­vaa, autoil­le ei tar­vi­ta niin pal­jon tilaa, ja sama mää­rä asun­to­ja ja työ­paik­ko­ja mah­tuu pie­nem­mäl­le maa-alu­eel­le. Jos autoi­lu lisään­tyy, ole­mas­sa ole­val­le kau­pun­gil­le voi käy­dä huo­nos­ti: syn­tyy pai­nei­ta ottaa lisää tilaa auto­jen käyt­töön — eli juu­ri kuten Smith-Pol­vi­sen suun­ni­tel­mas­sa pure­taan asuin­ta­lo­ja auto­väy­lien tiel­tä tai raken­ne­taan kau­pun­ki­moot­to­ri­tei­tä vesia­luei­den pääl­le jne. Tun­ne­lei­ta­kin voi­daan teh­dä, mut­ta maa­il­mal­ta löy­tyy varoit­ta­via esi­merk­ke­jä isol­la rahal­la teh­dyis­tä kau­pun­ki­tun­ne­leis­ta, jot­ka eivät ole rat­kais­seet lii­ken­neon­gel­mia samal­la kun ovat talou­del­li­ses­ti epä­on­nis­tu­neet täydellisesti.

  38. Esi­merk­ki sii­tä, miten auto­lii­ken­ne­han­ke voi men­nä pieleen:
    Syd­ney Busi­ness District Tunnel
    Yksi­tyi­nen raken­nut­ta­ja mak­soi ison sum­man saa­dak­seen luvan raken­taa tun­ne­li ja kerä­tä mak­su­ja sen käy­tös­tä. Auto­li­joi­ta ei saa­tu enn­na­koi­dus­sa mää­rin käyt­tä­mään tun­ne­lia edes ilmai­sek­si 😉 Yksi iso vir­he oli, että ilmai­nen vaik­ka hitaam­pi reit­ti oli käy­tet­tä­vis­sä. “Wil­lin­gess to pay” mat­ka-aika­hyö­dyis­tä on ilmei­ses­ti var­sin rajal­li­nen — min­kä vuok­si mones­sa lii­ken­ne­hank­kees­sa voi hyvin kysee­na­lais­taa mat­ka-aika­hyö­dyil­le las­ke­tun rahal­li­sen arvon…

  39. Sylt­ty: Tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on vii­sau­den alku ja kyl­lä minun mie­les­tä­ni on tosia­sia, että kes­ki­mää­ri­nen vih­reä vas­tus­taa yksi­tyi­sau­toi­lua ja kan­nat­taa jul­kis­ta lii­ken­net­tä ihan pel­käs­tä peri­aat­tees­ta. Eli autoi­lua vas­tus­te­taan ja jul­kis­ta kan­na­te­taan myös sil­loin kun sii­nä ei ole pie­nin­tä­kään järkeä.

    Se, että oden blo­gis­sa mie­ti­ään asioi­ta koko­nai­suu­den kan­nal­ta ja että ode itse on sel­keäs­ti ker­to­nut, ettei vas­tus­ta autoi­lua pel­käs­tä peri­aat­tees­ta, ei muu­ta tätä mihinkään.

    Tai sit­ten vih­rei­den vies­tin­tä ei vain toi­mi miten­kään. Epäi­len hyvin vah­vas­ti tätä kun vih­rei­den ehdok­kai­den jutuis­ta saa nimit­täin juu­ri sel­lai­sen kuvan, että yksi­tyi­sau­toi­lu on itses­sään täy­sin saa­ta­nal­li­nen kek­sin­tö (kär­jis­tet­ty­nä).

    Jotain mys­tis­tä lisä­ar­voa autoi­lus­sa pitää olla, kos­ka se on esi­mer­kik­si työ­mat­ka-ajois­sa nin suo­sit­tua huo­li­mat­ta jat­ku­vas­ta hait­taa­mi­ses­ta ja verot­ta­mi­ses­ta. Tai sit­ten on vain niin, että oma auto on a) puh­das, b) omas­sa autos­sa ei ole häi­rik­kö­jä tai väki­val­tai­suut­ta c) ei pet­tä­viä aika­tau­lu­ja d) jotain ihan muu­ta, mitä?

  40. newy­or­kis­ta: Jotain mys­tis­tä lisä­ar­voa autoi­lus­sa pitää olla, kos­ka se on esi­mer­kik­si työ­mat­ka-ajois­sa nin suo­sit­tua huo­li­mat­ta jat­ku­vas­ta hait­taa­mi­ses­ta ja verot­ta­mi­ses­ta. Tai sit­ten on vain niin, että oma auto on a) puh­das, b) omas­sa autos­sa ei ole häi­rik­kö­jä tai väki­val­tai­suut­ta c) ei pet­tä­viä aika­tau­lu­ja d) jotain ihan muu­ta, mitä? 

    Mitään nois­ta ongel­mis­ta ei ole myös­kään omas­sa pol­ku­pyö­räs­sä. Lisäk­si sanoi­sin tuo­hon “pet­tä­viin aika­tau­lui­hin” liit­tyen, ettei hen­ki­lö­au­tol­la liik­ku­mi­nen tuos­ta vapaa­ta ole, vaan hyvin­kin on mah­dol­lis­ta jää­dä ruuh­kaan kiinni. 

    Häi­ri­köi­den ja puh­tau­den suh­teen sanoi­sin jul­ki­sen lii­ken­teen ole­van ylei­ses­ti joi­tain poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta hyväl­lä tasol­la. En ymmär­rä, mik­si aina­kaan kukaan työ­mat­ka­liik­ku­ja tämän vuok­si siir­tyi­si autoon. Aika­tau­luon­gel­man sen sijaan hyväk­syn sii­hen. Auton suh­teen sanoi­sin sil­le suu­rim­man nega­tii­vi­suus­sei­kan ole­van aika­tau­lui­hin sitou­tu­mi­nen. Vain vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyil­lä lin­joil­la vuo­ro­ti­heys on niin hyvä, ettei liik­ku­jan tar­vit­se välit­tää aika­tau­luis­ta, vaan voi men­nä pysä­kil­le sil­loin, kun on liikkumistarve.

  41. newy­or­kis­ta: Jotain mys­tis­tä lisä­ar­voa autoi­lus­sa pitää olla 

    Auto on jos­kus nopeam­pi, mut­ta ennen kaik­kea se mah­dol­lis­taa sen että itse tar­vit­see liik­kua mah­dol­li­sim­man vähän. Ja ympä­ris­tös­sä, joka on teh­ty auton ehdoil­la, auto on lähes välttämättömyys.

  42. Eipä ole vih­reä ideo­lo­gia uskot­ta­vaa kun vih­reä itse ei löy­dä sii­tä mitään paran­net­ta­vaa! Oman­kin ajat­te­lun on kehi­tyt­tä­vä kun kehi­tys kehit­tyy. Yksi­sil­mäi­syys tuot­taa vinou­tu­nut­ta fanatismia.

    Luu­li­si, että lyhyen sih­din vih­reys esit­täi­si esi­mer­kik­si työ­suh­deau­to­jen vero­tusar­vo­jen kak­sin­ker­tais­ta­mis­ta? Jo tuli­si sisään­me­no­teil­le väl­jem­pää ja pääs­töt yms vähenisivät.
    Toki jouk­ko­lii­ken­ne jou­tui­si aika­moi­sen lisä­haas­teen eteen, kun ei se nykyi­sel­lään­kään pys­ty kil­pai­le­maan yksi­tyi­sau­toi­lun kans­sa. Tiet­ty aika­moi­nen mek­ka­la­han sii­tä nousi­si.( Mik­si vih­reät eivät aja sel­keäs­ti houkuttelevampaa
    /edullisempaa jouk­ko­lii­ken­net­tä vrt Parii­sin met­ro­li­pun hin­taa?) Veik­kaan jo täl­lä aika­mos­ta siir­ty­mää joukkoliikenteeseen!

    Val­tion autoi­lus­ta kerää­miin vero­tu­loi­hin tuli­si lovi.
    Autoi­lu on ihan kii­tet­tä­vä+ vero­tu­lo­jen ker­ryt­tä­jä nykyi­sel­län­kin. Mihin lie nekin eurot ohjautuvat.

    Jokai­sen kes­ki­tu­loi­sen ja sii­tä ylös­päin haave/vaatimus on saa­da pal­kan osak­si työ­suh­deau­to. Eten­kin kehä1 ulko­puo­lel­la asu­vien. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää esim Turun­tien aamu­ruuh­kas­ta onko hen­ki­lö­au­ton omis­ta­jan ja hal­ti­jan nimi sama ja onko näi­den mää­rä lii­ken­tees­tä 30% vai enemmän?

    Pidem­mäl­lä sih­dil­lä mik­si Hel­sin­gin pain­opis­tet­tä(!) asu­kas­mää­ril­lä mita­ten siir­re­tään nie­men kärkeen?
    Tämä­hän auto­maat­ti­ses­ti joh­taa vai­keuk­siin liikenteessä.

    Luu­li­si, että kehä1 ja kehä2 väli­maas­tos­sa (tai met­ro­po­lia­jat­te­lul­la vie­lä­kin etääm­mäl­le?) oli­si otol­li­sem­paa lisä­tä kes­kit­ty­miä — just lii­ken­teel­li­sis­tä syis­tä. Ehkä se oli­si myös edul­li­sem­paa kai­kil­la talous­mit­ta­reil­la mitattuna?

    Sinän­sä on mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta kan­nan­ot­to­ja blogissa.
    Niin­kau­an kun niis­tä ei seu­raa kon­kre­ti­aa — esim HSLn tarif­fi­po­li­tii­kas­sa, vih­reil­lä on ins­tans­sis­sa päättäjiä.
    Toki lähi­de­mo­kra­ti­aa tarvitaan.

  43. Oli­si­pa kiva näh­dä miten auto­ton kau­pun­ki muka oikeas­ti toi­mi­si. Itse veik­kaan, että aika heikosti.
    Veik­kaan myös, että ihmi­set eivät tule iki­nä hyväk­sy­mään Vih­rei­den ideoi­ta autoi­lun pään­me­nok­si, joten mikään ei muutu.

  44. newy­or­kis­ta: Jotain mys­tis­tä lisä­ar­voa autoi­lus­sa pitää olla, kos­ka se on esi­mer­kik­si työ­mat­ka-ajois­sa nin suo­sit­tua huo­li­mat­ta jat­ku­vas­ta hait­taa­mi­ses­ta ja verot­ta­mi­ses­ta. Tai sit­ten on vain niin, että oma auto on a) puh­das, b) omas­sa autos­sa ei ole häi­rik­kö­jä tai väki­val­tai­suut­ta c) ei pet­tä­viä aika­tau­lu­ja d) jotain ihan muu­ta, mitä?

    No jaa, eli onko se sit­ten niin suo­sit­tua? Hel­sin­ki­läis­tä ilmoit­taa teke­vän­sä työ­mat­kois­taan 50% jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä, 26% hen­ki­lö­au­tol­la, 22% kävel­len tai pyö­räl­lä ja 2% joten­kin muu­ten. Espoos­sa 44% — 37% — 18% ja Van­taal­la 30% — 55% — 11%. http://www.tem.fi/files/27205/Urban_Audit_Survey_raportti_FINAL.pdf

    Se mil­lä mas­sat liik­kuu­vat yli­pään­sä kor­re­loi lähinn­nä sen kans­sa mis­sä mas­sat asu­vat. Yksi­lö­ta­sol­la tie­ten­kin on vaik­ka mitä hyp­py­kep­pei­li­jää, mut­ta lii­ken­ne­ver­kon kan­nal­ta mer­ki­tys­tä on niil­lä mas­soil­la eli sil­lä miten ihmi­set kes­ki­mää­rin kulkevat.

  45. Eero:
    Eipä ole vih­reä ideo­lo­gia uskot­ta­vaa kun vih­reä itse ei löy­dä sii­tä mitään paran­net­ta­vaa! Oman­kin ajat­te­lun on kehi­tyt­tä­vä kun kehi­tys kehit­tyy. Yksi­sil­mäi­syys tuot­taa vinou­tu­nut­ta fanatismia.

    No tot­ta­han toki, esi­mer­kik­si tuon­kin takia kir­joit­ti­vat täl­tä tää meis­tä näyt­tää gen­res­sä koko­nai­sen pamfle­tin, joka suo­ras­taan ker­jää vastaväitteitä.

    Luu­li­si, että lyhyen sih­din vih­reys esit­täi­si esi­mer­kik­si työ­suh­deau­to­jen vero­tusar­vo­jen kak­sin­ker­tais­ta­mis­ta? Jo tuli­si sisään­me­no­teil­le väl­jem­pää ja pääs­töt yms vähenisivät.

    Työ­suh­deau­to­jen vero­tuk­sen muut­ta­mis­ta, ei niin­kään sen koko­nais­ta­soa eli suo­ra­nais­ta koro­tus­ta vaan tapaa kerä­tä sitä veroa, on ehdot­ta­nut esi­mer­kik­si Soi­nin­vaa­ra. Lyhyes­ti niin, että täl­lä het­kel­lä työ­suh­deau­toa vero­te­taan riip­pu­mat­ta sii­tä pal­jon­ko sil­lä ajaa omaa ajoa saman ver­ran, ja pitäi­si tie­ten­kin verot­taa joten­kin ajet­tu­jen omien (siis mii­nus työ­ajot) kilo­met­rien mukaan. On jok­seen­kin absur­dia että ihmi­siä käy­tän­nös­sä sako­te­taan sii­tä että he aja­vat vähän.

    Työ­suh­deau­to­jen vero­tus tosin on jo nyt niin kireä­tä kos­ka pal­kan kmar­gi­naa­li­ve­rot ovat kirei­tä, ettei­vät ne ole miten­kään eri­tyi­sen hou­kut­te­le­via, useim­mat tun­te­ma­ni ihmi­set minä mukaan lukien eivät nime­no­maan halua täs­tä syys­tä työ­suh­deau­toa vaik­ka sel­lai­sen sai­si­vat. Sem­mois­ta­kin kuu­luu että jois­sain amma­teis­sa suo­ras­taan työ­nan­ta­ja pakot­taa otta­maan työ­suh­deau­ton ettei tar­vit­se mak­saa kilometrikorvauksia.

    Työ­suh­deau­to­jen osuus Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la onkin vain noin 10% pro­sent­tia hen­ki­lö­au­tois­ta, läh­de sivu 8, http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2010/Hgin%20seudun%20laajan%20liiktutk%20LITU%202008%20yhteenveto.pdf

    Toki jouk­ko­lii­ken­ne jou­tui­si aika­moi­sen lisä­haas­teen eteen, kun ei se nykyi­sel­lään­kään pys­ty kil­pai­le­maan yksi­tyi­sau­toi­lun kans­sa. Tiet­ty aika­moi­nen mek­ka­la­han sii­tä nousi­si.( Mik­si vih­reät eivät aja sel­keäs­ti houkuttelevampaa
    /edullisempaa jouk­ko­lii­ken­net­tä vrt Parii­sin met­ro­li­pun hintaa?)Veikkaan jo täl­lä aika­mos­ta siir­ty­mää joukkoliikenteeseen!

    Tie­dä mis­tä aloit­tai­si, mut­ta yksi asia mis­tä minä olen Hel­sin­gin Vih­rei­den jouk­ko­lii­ken­ne­po­lii­tiik­kaa jos­kus vähän moit­ti­nut­kin on että lipu­hin­toi­hin alen­ta­mi­seen on panos­tet­tu vähän lii­kaa­kiin. Nykyi­set kuu­kausi­li­put eivät ole kal­lii­ta, sen sijaan pal­ve­lu­ta­sos­sa eli sii­nä mitä sil­lä rahal­la saa on ongel­mia ja sen paran­ta­mi­nen vaa­ti­si rahaa, jota on rajal­li­ses­ti. Jos mun pitää vali­ta että las­ke­taan­ko lipun­hin­to­ja vai paran­ne­taan­ko esi­mer­kik­si yölii­ken­net­tä, raken­ne­taan Rai­de-Joke­ri, jne. niin mie­luum­min jätän ne lipun­hin­nat alen­ta­mat­ta. Niin tai näin, kysy­mys on empii­ri­nen eikä ideo­lo­gi­nen, jouk­ko­lii­ken­teen mit­ta­ri on mat­kus­ta­ja­mää­rät ja sel­lai­sia asioi­ta kan­nat­taa teh­dä jot­ka nii­tä nostaa.

    Val­tion autoi­lus­ta kerää­miin vero­tu­loi­hin tuli­si lovi.

    No ei nii­tä autoi­lus­ta sääs­ty­nei­tä raho­ja sukan­var­teen lai­tet­tai­si, eli ne menee muu­hun kulu­tuk­seen jos­ta kyl­lä myös ker­tyy verotuloja.

    Autoi­lu on ihan kii­tet­tä­vä+ vero­tu­lo­jen ker­ryt­tä­jä nykyi­sel­län­kin. Mihin lie nekin eurot ohjautuvat.

    Val­tion bud­jet­tiin­han ne mene­vät niin kuin kaik­ki muut­kin vero­tu­lot, se on ihan jul­kis­ta tie­toa mitä ne menot ovat.

    Pidem­mäl­lä sih­dil­lä mik­si Hel­sin­gin pain­opis­tet­tä(!) asu­kas­mää­ril­lä mita­ten siir­re­tään nie­men kärkeen?
    Tämä­hän auto­maat­ti­ses­ti joh­taa vai­keuk­siin liikenteessä.

    Luu­li­si, että kehä1 ja kehä2 väli­maas­tos­sa (tai met­ro­po­lia­jat­te­lul­la vie­lä­kin etääm­mäl­le?) oli­si otol­li­sem­paa lisä­tä kes­kit­ty­miä – just lii­ken­teel­li­sis­tä syis­tä. Ehkä se oli­si myös edul­li­sem­paa kai­kil­la talous­mit­ta­reil­la mitattuna?

    No tota­han on teh­ty ja tulok­set on sisäs­sä. Ote­taan vaik­ka se Avia­po­lis, ennus­te on noin lyhyes­ti sanot­tu­na että Kehä III muut­tuu park­ki­pai­kak­si Len­toa­se­man koh­dal­la. Vaik­ka sitä leven­ne­tään ja ramp­pe­ja paran­ne­taan, ja vaik­ka teh­dää puo­len mil­jar­din juna­ra­ta. Kun raken­ne­taan työ­paik­ko­ja ja asun­to­ja kes­ki­mää­rin kau­em­mak­si, niin sin­ne on kes­ki­mää­rin pidem­pi mat­ka, ja mitä pidem­pi mat­ka sitä toden­nä­köi­sem­min se aje­taan autol­la. Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­ses­sa ei ole mil­lään mit­ta­ril­la mitään jär­keä eikä oikein kenel­lä­kään mitään iloa.

    Sinän­sä on mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta kan­nan­ot­to­ja blo­gis­sa. Niin­kau­an kun niis­tä ei seu­raa kon­kre­ti­aa – esim HSLn tarif­fi­po­li­tii­kas­sa, vih­reil­lä on ins­tans­sis­sa päät­tä­jiä. Toki lähi­de­mo­kra­ti­aa tarvitaan.

    HSL ei sivu­men­nen muu­ten pää­tä juu­ri mis­tään, lipun­hin­nat, lii­ken­ne­hank­keet ja kaa­voi­tus pää­te­tään kun­nis­sa. Seu­tu­lip­pu­jen hin­to­ja kan­nat­tai­si kyl­lä las­kea, mut­ta täs­tä voi valit­taa Espool­le ja Van­taal­le, sekä niis­sä val­taa­käyt­tä­vil­le puolueille.

  46. Osmo, miten sä muu­ten suh­tau­dut ruuh­ka­mak­sun veloit­ta­mi­seen ajas­sa rahan sijaan?

    Eli teke­mäl­lä pie­nem­piä tei­tä ja kuris­ta­mal­la nykyi­siä iso­ja väy­liä siten, että kes­kus­taan aja­mi­nen nyt vaan yksin­ker­tai­ses­ti kes­tää sen ver­ran, että sin­ne vii­me kädes­sä aja­vat vain ne, joi­den on ihan pak­ko pääs­tä sin­ne autolla?

    Täs­sä on sel­lai­sia hyviä puo­lia, että:

    - tul­li­jär­jes­tel­män kus­tan­nuk­sia ja tek­nis­tä etsik­koai­kaa ei tule

    - auto­jen mää­rä vähe­nee, mikä vapaut­taa katu­ti­laa ihmisille

    - kun mak­su­na on aika, ruuh­ka­mak­su kir­pai­see yhtä pal­jon öky­maas­tu­ril­la aja­vaa kuin yksin­huol­ta­jaa vm. 93 Corollalla

    - nor­maa­li kau­pun­ki­lii­ken­teen dyna­miik­ka toi­mii edel­leen, eli ruuh­kia on niin kuin mis­sä tahan­sa kau­pun­gi­nar­voi­ses­sa pai­kas­sa kuu­luu­kin olla, kos­ka ihmi­set halua­vat tul­la kes­kus­taan ja osa halu­aa ajaa sin­ne itse, jos se vain on edes puo­lik­si sie­det­tä­vää, mut­ta ruuh­ka-auto­ja on kaven­ne­tuil­la kaduil­la esi­mer­kik­si kah­den kais­tan ver­ran eikä kuu­den kais­tan verran

    1. Jos ei teh­dä mitään, saam­me aikaan tuon aika­mak­sun. Emme mat­kal­la kes­kus­taan, mut­ta kehä­teil­le, jot­ka mene­vät tuk­koon muu­tam­nas­sa vuo­des­sa. Täl­lai­nen aikaul­li on rahan haas­kaus­ta, kos­ka autoi­li­jal­le se on yhtä paha kuin rahan mak­sa­mi­nen, mut­ta mak­su menee huk­kaan, kos­ka kukaan ei saa sii­tä tuloja.

  47. Kehä­tei­den osal­ta yksi vaih­toeh­to on jakaa ne mak­sul­li­siin kais­toi­hin ja mak­sut­to­miin. Mak­sul­li­sil­la kais­toil­la mak­se­taan rahal­la ja mak­sut­to­mil­la ajal­la. Tämä peri­aa­te on taval­la tai toi­sel­la monien mak­sul­lis­ten moot­to­ri­tei­den koh­dal­la käy­tös­sä — joko kais­tat vie­rek­käin tai vaih­toeh­toi­nen hitaam­pi reit­ti kauempana.

  48. Itse olen kyl­lä edel­leen sitä miel­tä että ruuh­ka­mak­suil­la lyö­dään vasa­ral­la kärpästä.

    Tämä perus­tuu oma­koh­tai­siin koke­muk­sii­ni lii­ken­tees­tä hel­sin­gis­sä. Aje­lin nimit­täin vuo­sia klauk­ka­las­ta töi­hin pitä­jän­mä­keen, min­ne tulin töi­hin n klo 9. Ruuh­kia oli yleen­sä vain maa­nan­tai­sin jol­loin tam­pe­reen moot­to­ri­tie kul­ki hitaas­ti klauk­ka­lan liit­ty­mäs­tä asti. Mui­na vii­kon­päi­vi­nä ei vält­tä­mät­tä ollut mitään ruuh­kaa edes kehä I:llä. Jos­kus tosin kehä I meni hitaas­ti espoon suun­taan mut­ta pitä­jän­mä­keen pää­si kään­ty­mään omal­ta kais­tal­taan eikä mat­ka siis hidastunut.

    Sum­ma summarum: 

    1- ruuh­ka­mak­su­ja tar­vi­taan vain maanantaisin

    2- hel­sin­ki­läis­ten työ­mat­ko­ja kehä I:stä espoon suun­taan oli­si hyvä hel­pot­taa — tämä­hän onkin jos paran­tu­nut lep­pä­vaa­ran tun­ne­lin ansios­ta mut­ta muut­kin lii­ken­ne­va­lot kehä I:llä espoon puo­lel­la oli­si pois­tet­ta­va jot­ta lii­ken­ne sujui­si paremmin

    1. Lii­ken­ne-ennus­teet osoit­ta­vat, että pahas­ti ruuh­kau­tuv­bien tie­o­uuk­sien mää­rä tulee lisään­ty­mään olen­nai­ses­ti. Ongel­maan kan­nat­tai­si rea­goi­da ennen kuin se pahe­nee, kos­ka kaik­ki toi­men­pi­teet vie­vät vuo­sia ja nekin vuo­det on elet­tä­vä. Kan­nat­taa muis­taa, että kun tie ruuh­kau­tuu, sen väli­tys­ka­pa­si­teet­ti ale­nee, eli ruuh­ka syn­nyt­tää ruuhkaa.

  49. Suu­ris­sa kau­pun­geis­sa lii­ken­net­tä ei saa suju­vak­si tei­tä raken­ta­mal­la, kos­ka suju­vat tiet hou­kut­te­le­vat lisää lii­ken­net­tä, kun­nes ne ovat taas ruuhkautuneita.

    Suo­mes­sa vain ei ole suu­ria kau­pun­ke­ja. Eikä var­sin­kaan tii­vis­ti asutettuja.

    Jos Hel­sin­ki kokee ongel­mak­si lii­ken­teen niin sil­loin on paras­ta siir­tää aina­kin yri­tyk­set ja viras­tot pois.Niistähän suu­rin osa lii­ken­tees­tä johtuu.

  50. Vil­le: Auto on jos­kus nopeam­pi, mut­ta ennen kaik­kea se mah­dol­lis­taa­sen että itse tar­vit­see liik­kua mah­dol­li­sim­man vähän. Jaym­pä­ris­tös­sä, joka on teh­ty auton ehdoil­la, auto on lähes välttämättömyys.

    Kyl­lä minä väi­tän, että mer­kit­tä­vä ajan­sääs­tö on se pää­asial­li­nen syy, mik­si ihmi­set autoi­le­vat. Eri­lai­sia häi­ri­köi­tä tai mui­ta nyt vähem­män näkyy ruuhkakulkuneuvoissa.

    Jos vaik­ka­pa Kehä I:llä tai Kehä III:lla ruuh­kas­sa kul­ke­vis­ta autoi­li­jois­ta teh­täi­siin otos, niin uskal­lan näp­pi­tun­tu­mal­ta väit­tää, että suu­rim­mal­la osal­la jul­ki­set yhtey­det oli­si­vat pal­jon hitaam­pia kuin oma auto — ruuh­kis­ta huo­li­mat­ta. Se “pal­jon hitaam­pi” voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si tun­tia päivässä.

    Sopii kokeil­la kat­so­mal­la tuo­ta jul­ki­sen lii­ken­teen mat­ka-aika­kart­taa aja­tuk­sel­la. Ylei­sim­mil­tä asui­na­lueil­ta pää­see kes­kus­taan ripeh­kös­ti, muu­al­le hyvin nihkeästi.

    Ainoat autoi­lun kans­sa todel­li­suu­des­sa täl­lä het­kel­lä mat­ka-ajas­sa vähän­kään pidem­mil­lä kes­kus­taan päät­ty­mät­tö­mil­lä mat­koil­la kil­pai­le­vat lii­ken­ne­muo­dot ovat mopoi­lu ja pyö­räi­ly. Kum­pi­kin vaa­tii eri­tyis­tä varus­tau­tu­mis­ta, jol­loin auto voit­taa mukavuusseikoissa.

    On help­po sanoa, että ihmi­set ovat lais­ko­ja eivät­kä halua liik­kua lain­kaan omin voi­min. Sil­lä argu­men­til­la men­nään kui­ten­kin kovin mata­las­ta koh­das­ta. Radan­var­si­ko­ke­muk­set ker­to­vat, että kyl­lä ihmi­set hel­pos­ti käve­le­vät kym­me­nen minuut­tia asemalle/asemalta työ­pai­kal­le. Pyö­räi­ly hel­sin­ki­läi­ses­sä maas­tos­sa ja kelis­sä on kui­ten­kin eri­tyis­tä varus­tau­tu­mis­ta ja väli­nei­tä vaa­ti­va laji, jos­sa on todel­li­suu­des­sa kor­kea aloituskynnys.

    Täs­sä vai­hees­sa olem­me ilkeäs­ti munan ja kanan problee­mas­sa. Nykyi­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne tekee jär­ke­vän pal­ve­lu­ta­son saa­mi­sen jul­ki­seen lii­ken­tee­seen var­sin han­ka­lak­si. Toi­saal­ta kun sitä jär­ke­vää pal­ve­lu­ta­soa ei ole, käyt­tä­jiä ei saa­da siir­ty­mään yksi­tyi­sau­tos­ta jul­ki­seen lii­ken­tee­seen tai vie­lä mie­luum­min pol­ku­pyö­rän päälle.

    Ilmei­ses­ti ruuh­ka­mak­sut jää­vät nyt ainoik­si vaih­toeh­doik­si — ja tie­tys­ti hurs­kas toi­ve sii­tä, että kaa­voit­ta­ja sai­si jär­keä pää­hän­sä nii­den seu­raa­vien sato­jen­tu­han­sien asuk­kai­den kohdalla.

  51. Simo Mele­nius: — nor­maa­li kau­pun­ki­lii­ken­teen dyna­miik­ka toi­mii edel­leen, eli ruuh­kia on niin kuin mis­sä tahan­sa kau­pun­gi­nar­voi­ses­sa pai­kas­sa kuu­luu­kin olla, kos­ka ihmi­set halua­vat tul­la kes­kus­taan ja osa halu­aa ajaa sin­ne itse, jos se vain on edes puo­lik­si sie­det­tä­vää, mut­ta ruuh­ka-auto­ja on kaven­ne­tuil­la kaduil­la esi­mer­kik­si kah­den kais­tan ver­ran eikä kuu­den kais­tan verran

    Lii­ken­teel­lä on var­maan­kin myös joi­tain posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia. Täl­lai­nen lii­ken­teen kuris­ta­mi­nen tun­tuu sil­tä, että ne talou­den kan­nal­ta posi­tii­vi­set vai­ku­tuk­set hei­te­tään myös pois. (Ts. kau­pun­gin etu tulee sii­tä, että on suu­ri mää­rä ihmi­siä tie­tyn aikaik­ku­nan sisäl­lä tavoitettavissa.)

    Ruuh­ka­mak­sus­sa sen sijaan ne liik­ku­vat, joi­den aika on talou­den kan­nal­ta arvok­kain­ta. Lisäk­si he vie­lä mak­sa­vat rahaa kun­nan kas­saan, jos­ta sitä sit­ten pää­osin ammen­ne­taan nii­den hyväk­si, joil­la on huo­nom­mat lähtökohdat.

    Pel­käl­lä “anne­taan ruuh­kau­tua” ‑mene­tel­mäl­lä kai­ken kaik­ki­aan jaet­ta­vaa on vähem­män (talous kas­vaa huo­nom­min), ja lisäk­si tulon­siir­toa siel­tä öky­maas­tu­ris­ta sil­le yksin­huol­ta­jal­le ei tapahdu.

  52. tpyy­luo­ma:

    Lyhyes­ti niin, että täl­lä het­kel­lä työ­suh­deau­toa vero­te­taan riip­pu­mat­ta sii­tä pal­jon­ko sil­lä ajaa omaa ajoa saman ver­ran, ja pitäi­si tie­ten­kin verot­taa joten­kin ajet­tu­jen omien (siis mii­nus työ­ajot) kilo­met­rien mukaan. On jok­seen­kin absur­dia että ihmi­siä käy­tän­nös­sä sako­te­taan sii­tä että he aja­vat vähän

    Mut­ta näin­hän työ­suh­deau­ton vero­tus toi­mii jo nyt. Esi­mer­kik­si uuden (2010–2012) auton vapaan autoe­dun vero­tusar­vo on kuu­kau­des­sa 1,4% hankintahinnasta+0,19 euroa/km (yksi­tyis­ajoa).

    1. pek­ka
      Yksi­tyis­ajon mää­rää ei tar­kas­te­ta miten­kään vaan se ole­te­taan kiin­teäk­si 18 000 km/vuosi. Täs­tä verot­ta­ja nos­taa arvio­ta, jos työ­mat­ka on kovin pit­kä, mujt­ta tämän­kin jäl­keen har­kit­taes­sa, men­nän­kö Lah­teen suku­loi­maan junal­la vai autol­la, auton mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on nolla.

  53. tpyy­luo­ma: Lyhyes­ti niin, että täl­lä het­kel­lä työ­suh­deau­toa vero­te­taan riip­pu­mat­ta sii­tä pal­jon­ko sil­lä ajaa omaa ajoa saman ver­ran, ja pitäi­si tie­ten­kin verot­taa joten­kin ajet­tu­jen omien (siis mii­nus työ­ajot) kilo­met­rien mukaan.

    Haluan kyl­lä hiu­kan täy­den­tää tätä kom­ment­tia, kos­ka sys­tee­mi itse asias­sa ottaa huo­mioon auton käyttömäärän.

    Työ­suh­deau­ton vero­tusar­vo on tie­ty osuus auton hin­nas­ta (hatus­ta revi­tyl­lä kaa­val­la hin­nas­tos­ta ja ken­gän­nu­me­ros­ta las­ket­tu vero­tus­hin­ta ker­taa 1,4 %/kk) sekä sit­ten vapaas­sa autoe­dus­sa 19 snt/km yksi­tyis­ki­lo­met­ril­tä ja käyt­tö­edus­sa (ei sisäl­lä polt­toai­net­ta) 6 snt/km yksi­tyis­ki­lo­met­ril­tä. Jos työ­ajoa tulee pal­jon (yli 30 000 km/a), perus­osaa alen­ne­taan jon­kin verran.

    Itse asias­sa nämä eivät kau­kaa hae auton todel­li­sia kus­tan­nuk­sia. Lähin­nä tuo perus­osa on jon­kin ver­ran ala­kant­tiin, tyy­pil­li­ses­ti ehkä sata­sen kuussa.

    Suu­rin ongel­ma tulee sii­tä, että kau­niis­ta sään­nöis­tä huo­li­mat­ta verot­ta­ja tote­aa, että kaik­ki­han aja­vat omaa ajoa 18 000 km/vuosi ja las­kee kiin­teät sum­mat. Ja kun verot­ta­jal­la ei ole käy­tän­nös­sä mitään tapaa tar­kas­taa, mon­ta­ko yksi­tyis­ki­lo­met­riä autol­la oikeas­ti ajet­tiin, työ­suh­deau­ton mar­gi­naa­li­ki­lo­met­ri­kus­tan­nus käyt­tä­jäl­leen onkin nolla.

    Mut­ta siis vika ei ole sys­tee­mis­sä, vika on sii­nä ettei sitä val­vo­ta. Käy­tän­nös­sä val­von­taa teh­dään vain sil­lä taval­la, että jos hen­ki­lön työ­mat­kat ylit­tä­vät 18 000 km/vuosi, verot­ta­ja lähet­tää sel­vi­tys­pyyn­nön yksi­tyis­ki­lo­met­reis­tä, jon­ka jäl­keen sii­hen sit­ten kek­si­tään riit­tä­vä mää­rä työajoja.

    (Ja kyl­lä, työn­te­ki­jäl­lä on oikeus ajo­päi­vä­kir­jal­la tai muul­la luo­tet­ta­val­la taval­la osoit­taa verot­ta­jal­le, että yksi­tyis­ajo­ja on ollut alle 18000 km/vuosi, jol­loin vero­tusar­voa lasketaan.)

    Toi­nen ongel­ma — jos­kin vähäi­sem­pi — on se, että mar­gi­naa­li­ki­lo­met­rin hin­nan pitäi­si vapaas­sa autoe­dus­sa riip­pua auton nor­mi­ku­lu­tuk­ses­ta, mitä se ei nyt tee. Nyt polt­toai­neen osuus vapaas­sa autoe­dus­sa on läh­tö­koh­tai­ses­ti 195 e/kk, vaik­ka vähä­pääs­töi­sel­lä autol­la todel­li­suu­des­sa puhu­taan esi­mer­kik­si vain 120 e/kk toteumasta.

    Ja työ­suh­deau­to­hai­tas­ta puhu­vat ovat hekin oikeas­sa. Jos hen­ki­lö ajaa pal­jon yri­tyk­sen ajo­ja, hänen tie­tys­ti kan­nat­tai­si ottaa oma auto ja kilo­met­ri­kor­vauk­set. Mut­ta työ­nan­ta­jat­kin osaa­vat jos­kus las­kea… Ja ehkä tämä­kin puhe nyt laan­tuu, kun iso­jen kilo­met­ri­mää­rien kor­vaus­ta lasketaan.

  54. Kate Alho­la:
    Juu­ri sii­hen tur­him­paan osaan lii­ken­tees­tä eli hyvis­sä pai­kois­sa hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­res­sa asu­vil­le ruuh­ka­mak­su ei vai­ku­ta ollen­kaan yhtä tehok­kaas­ti kun näis­sä pai­kois­sa muu­ten­kin asus­taa mak­su­ky­kyi­sem­pää porukkaa. 

    Odo­tan jän­ni­tyk­sel­lä, kuin­ka ruuh­ka­mak­su romaut­taa rai­deyh­teyk­sien ulot­tu­mat­to­mis­sa ole­vien asui­na­luei­den hin­ta­ta­son ja räjäyt­tää kis­ko­jen lähel­lä ole­vien asun­to­jen hin­nat taivaisiin.

    Slum­miu­tu­mi­nen uhkaa siis kaik­kia aluei­ta vaik­ka­pa Mank­kaal­ta Paki­laan ulot­tu­val­la vyö­hyk­keel­lä. Vas­taa­vas­ti vähä­va­rai­set jou­tu­vat muut­ta­maan pois Kan­nel­mäes­tä, Mal­min­kar­ta­nos­ta, Mal­min seu­duil­ta, Tapu­li­kau­pun­gis­ta, Itik­sen nur­kil­ta, Kon­tu­las­ta ja Meri-Rastilasta…

    Meil­lä on kui­ten­kin täl­lä het­kel­lä sel­lai­nen tilan­ne, että itse asias­sa hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la on erit­täin pal­jon medi­aa­nia hal­vem­paa asu­mis­ta ja vaik­ka­pa vuo­kra­ta­lo­ja. Läh­tö­koh­ta oli­si pal­jon huo­nom­pi, jos kaik­ki vähä­va­rai­set asui­si­vat kau­ka­na raiteista.

    Mitä muu­ten tulee sii­hen, että työ­paik­ko­ja on pal­jon huo­no­jen jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la, niin ruuh­ka­mak­su pakot­taa ne joko mak­sa­maan lisää työ­voi­mas­taan tai siir­ty­mään parem­piin paik­koi­hin jouk­ko­lii­ken­teen kan­nal­ta. Käy siis niin, että hyvien yhteyk­sien var­rel­la työ­paik­ko­jen­kin kil­pai­lu­ky­ky on parem­pi, mikä ohjaa kyl­lä toimitilarakentamista.

    Voi olla, että joku yksin­huol­ta­ja menet­tää työs­sä­käy­mis­mah­dol­li­suu­ten­sa ruuh­ka­mak­su­jen takia. Mut­ta samal­la toi­nen yksin­huol­ta­ja saa työssäkäymismahdollisuuden.

  55. åke:
    Perus­a­ja­tuk­ses­ta olen samaa mieltä:

    1- suu­rin ongel­ma on itä-hel­sin­gis­tä ota­nie­meen vyö­ry­vä työ­paik­ka­lii­ken­ne. Tämä vas­tuu­ton jouk­ko aiheut­taa suu­rim­mat ongel­mat pää­lau­pun­ki­seu­dun liikenteessä

    2- itä-hel­sin­ki­läi­sil­lä­kin on tiet­ty vas­tuu asuin­pai­kas­taan. Ruuh­ka­mak­suil­la voi­tai­siin myös oha­ja­ta osa täs­tä jen­gis­tä muut­ta­maan lähel­le työ­paik­ko­ja eli espooseen

    Län­si­met­ron val­mis­tut­tua tulee auto­lii­ken­ne kehäyk­kö­sel­lä vähe­ne­mään kos­ka se mah­dol­lis­taa suo­ran ja nopean met­ro­mat­kan itä-Hel­sin­gis­tä ete­lä-Espoon työ­paik­ka-alueil­le ja nopeut­taa myös mat­ko­ja pää­ra­dan var­rel­ta Espooseen. 

    Mut­ta on tot­ta että ruuuh­ka­mak­su­ja­kin saa­te­taan tar­vi­ta jos kehäyk­kö­sen täyt­tä­vät sit­ten por­voo­lai­set ja sipoolaiset.

    1. Kehä I:n lii­ken­ne tulee puu­rou­tu­maan sei­so­vien ruuh­kien tasol­le muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Tämä on vähän huo­no jut­tu, kos­ka sil­loin lii­ken­ne siir­tyy muu­al­le, esi­mer­kik­si oikai­se­maan Hel­sin­gin kes­kus­tan kaut­ta. Sik­si tar­vit­sem­me ruuh­ka­mak­su­ja nopeasti.

  56. Vihe­rins­si: .Mitä muu­ten tulee sii­hen, että työ­paik­ko­ja on pal­jon huo­no­jen jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la, niin ruuh­ka­mak­su pakot­taa ne joko mak­sa­maan lisää työ­voi­mas­taan tai siir­ty­mään parem­piin paik­koi­hin jouk­ko­lii­ken­teen kan­nal­ta. Käy siis niin, että hyvien yhteyk­sien var­rel­la työ­paik­ko­jen­kin kil­pai­lu­ky­ky on parem­pi, mikä ohjaa kyl­lä toimitilarakentamista..

    Tämä oli kyl­lä jo niin har­maa­ta teo­ri­aa että ei mitään rajaan. Miten­kä­hän ne pal­kat nouse­vat, kun jokai­seen ilmoi­tet­tuun työ­paik­kaan tulee 100 hake­mus­ta. Ja miten­kä­hän ruuh­ka­mak­sut ohjaa­vat toi­mi­ti­la­ra­ken­ta­mis­ta, kun enti­siä­kään ei saa­da vuokrattua.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kehä I:n lii­ken­ne tulee puu­rou­tu­maan sei­so­vien ruuh­kien tasol­le muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Tämä on vähän huo­no jut­tu, kos­ka sil­loin lii­ken­ne siir­tyy muu­al­le, esi­mer­kik­si oikai­se­maan Hel­sin­gin kes­kus­tan kaut­ta. Sik­si tar­vit­sem­me ruuh­ka­mak­su­ja nopeasti.

    Ai että “oikai­se­maan” kes­kus­tan kaut­ta?? Aamul­la klo 8?? Tai ilta­päi­väl­lä klo 16? Ei onnis­tu! Kes­kus­ta on jo nyt aivan tukos­sa ruuhka-aikoihin.

    Tämä oli jo vähän hupai­sa kom­ment­ti, mikä osoit­taa, että kaik­ki väit­teet eivät perus­tu kokemukseen.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­lun kau­pun­geis­sa aiheut­taq­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta yli­voi­mai­ses­ti mer­kit­tä­vin on tila.

    Mut­ta ongel­mas­ta pääs­tään jaka­mal­la lii­ken­teel­le varat­tu alue mat­kus­ta­ja­mää­rien suh­tees­sa hen­ki­lö­au­toil­le ja jouk­ko­lii­kenr­teel­le. Kun jouk­ko­lii­ken­teen osuus Nie­mel­le tule­vas­ta mitoit­ta­vas­ta lii­ken­tees­tä on 70 pro­sent­tia, 70 pro­sent­tia sisään tule­vis­ta kais­tois­ta jouk­ko­lii­ken­teel­le ja se on siinä. 

    Siis ensin vali­te­taan, että lii­ken­ne vie pal­jon tilaa ja sit­ten ehdo­tat, että kais­to­jen käyt­tö jaet­tai­siin koko­nai­suu­den kan­nal­ta epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la taval­la. Tus­kin­pa pelk­kä mitoit­ta­van lii­ken­teen tar­kas­te­lu joh­taa kokonaisoptimiin. 

    Man­ner­hei­min­tiel­lä ja Hämeen­tiel­lä­hän tai­taa jo olla tuol­lai­nen jako. Vas­ta­vuo­roi­ses­ti bus­sit voi­nee kiel­tää koko­naan Kehä I:ltä?

    Suo­ma­lais­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lua näyt­tää lei­maa­van usko­mus että omaa suo­sik­kia edis­te­tään par­hai­ten heit­tä­mäl­lä kapu­loi­ta mui­den rat­tai­siin. Näin onkin saa­tu aikaan lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä, johon kukaan ei ole tyytyväinen.

    Jotain hyvää brit­ti­läi­ses­sä lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa täy­tyy olla, kun esim. Lon­toon reu­naeh­doil­la on onnis­tut­tu luo­maan Lon­toon kysyn­tään noin koh­tuul­li­ses­ti vas­taa­va lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä. Toki Lon­toos­sa on ruuh­kia, paho­ja­kin, mut­ta lii­ken­ne kui­ten­kin toi­mii. Pai­koin verk­kai­ses­ti, pai­koin nopeam­min mut­ta toi­mii kum­min­kin. Veik­kaan­pa, että avai­me­na ei ole ollut juok­su­hau­to­jen kai­va­mi­nen vaan jous­ta­vuus kai­kil­la tasoilla.

    1. Espoo­lai­sau­to­li­ja,
      Jäi­kö huo­maa­mat­ta, että kyse ei ollut ehdo­tuksxes­ta vaan pirui­lus­ta, jol­la halusin koros­taa tär­keim­män voi­ma­va­ran epä­ta­sais­ta jakoa, jota mehän mak­sam­me kai­ken veroi­na — autoi­li­jat eivät suo­tu otta­maan huo­mioon lain­kaan. Oikea tapa on las­kut­taa niu­kan tilan käytöstä.

  59. Ode:

    pekka
    Yksi­tyis­ajon mää­rää ei tar­kas­te­ta miten­kään vaan se ole­te­taan kiin­teäk­si 18 000 km/vuosi. Täs­tä verot­ta­ja nos­taa arvio­ta, jos työ­mat­ka on kovin pit­kä, mujt­ta tämän­kin jäl­keen har­kit­taes­sa, men­nän­kö Lah­teen suku­loi­maan junal­la vai autol­la, auton mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on nolla.

    No tar­kis­te­taan sitä yksi­tyis­ajon mää­rää mon­taa­kin kaut­ta. Ensin­nä­kin se kiin­nos­taa työ­nan­ta­jaa, val­tao­sa lea­sing-sopi­muk­sis­ta on 25000 km/vuosi, jos työn­te­ki­jä ajaa pal­jon yli 18000, työ­ajoi­hin ei jää riit­tä­väs­ti kilo­met­re­jä. Lea­sing-yhtiö veloit­taa yli­ki­lo­met­reis­tä ihan mer­kit­tä­väs­ti ja niil­le pitää löy­tyä mak­sa­ja. (yleen­sä työntekijä).
    Jos taas yksi­tyis­ajo jää alle 18000 kilo­met­rin työn­te­ki­jä saa hake­muk­ses­ta vero­tusar­vos­ta alen­nus­ta 0,19 euroa/km.
    Autoe­tuau­ton mar­gi­naa­li­kus­tan­nus ei siis todel­la­kaan ole 0 euroa/km.

  60. Sylt­ty: Tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on vii­sau­den alku ja kyl­lä minun mie­les­tä­ni on tosia­sia, että kes­ki­mää­ri­nen vih­reä vas­tus­taa yksi­tyi­sau­toi­lua ja kan­nat­taa jul­kis­ta lii­ken­net­tä ihan pel­käs­tä peri­aat­tees­ta. Eli autoi­lua vas­tus­te­taan ja jul­kis­ta kan­na­te­taan myös sil­loin kun sii­nä ei ole pie­nin­tä­kään järkeä.

    Kes­ki­mää­räi­sen vih­reän mie­li­pi­tee­seen vii­tat­taes­sa men­nään jo hyvin väke­väs­ti mutuo­sas­tol­le. Tot­ta­kai mai­nit­se­mia­si kan­to­ja esiin­tyy mui­den jou­kos­sa, mut­ta vih­reäs­tä lii­ken­ne­po­li­tii­kas­ta puhut­taes­sa on hedel­mäl­li­sem­pää vii­ta­ta puo­lue­val­tuus­ton hyväk­sy­mään lii­ken­ne­po­liit­ti­seen ohjel­maan kuin mielikuviin.

    Aina­kaan minun sil­mää­ni ei osu koh­taa, jos­sa vas­tus­tet­tai­siin autoi­lua sinänsä.

    Sivu­men­nen sanoi­sin, että hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tun­te­mis­ta­ni muu­ta­mas­ta­kym­me­nes­tä vih­reäs­tä auto­no­mis­ta­jia on suu­rin­piir­tein samal­la pro­sen­til­la kuin Hel­sin­gis­sä yleen­sä­kin ja ajo­kort­ti on valtaosalla.

    Sii­tä olen kyl­lä samaa miel­tä epäi­ly­si kans­sa, että vies­tin­näs­sä oli­si paran­ta­mi­sen varaa, eikä tämä edes rajoi­tu lii­ken­ne­asioi­hin. Välil­lä ei voi kuin pyö­ri­tel­lä pää­tään, kun kat­soo, min­kä­lai­sia huu­haa­väit­tei­tä netis­sä pyö­rii sii­tä, mitä miel­tä vih­reät ovat mistäkin.

  61. Eero: Eipä ole vih­reä ideo­lo­gia uskot­ta­vaa kun vih­reä itse ei löy­dä sii­tä mitään paran­net­ta­vaa! Oman­kin ajat­te­lun on kehi­tyt­tä­vä kun kehi­tys kehit­tyy. Yksi­sil­mäi­syys tuot­taa vinou­tu­nut­ta fanatismia.

    Ei mikään näke­mys ole täy­del­li­nen, mut­ta esim. Oden ja kump­pa­nei­den pamflet­ti kai­paa perus­tel­tu­ja vas­ta-argu­ment­te­ja, vir­hei­den osoit­ta­mis­ta ja todel­lis­ten vaih­toeh­to­jen esit­tä­mis­tä. Tyh­jän­päi­väi­nen huu­te­lu auto­vi­has­ta ja fana­tis­mis­ta suo­ras­taan alle­vii­vaa sitä, miten vähin eväin kes­kus­te­luun lähdetään.

    Minä haluan tie­tää, mitä vas­ta­puo­li todel­la esit­tää. Mikä on tii­viin, nykyis­tä enem­män jouk­ko­lii­ken­tee­seen tukeu­tu­van kau­pun­gin vaih­toeh­to, mitä uhrauk­sia se vaa­tii ja mitä koko komeus mak­saa? Uhka­na tai­taa vaan olla, että tämän las­ku­har­joi­tuk­sen lop­pu­tu­los oli­si sama kuin 60-luvul­la, eikä sitä lopul­ta kan­nat­tai­si juu­ri kukaan.

  62. Sylt­ty: Tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on vii­sau­den alku ja kyl­lä minun mie­les­tä­ni on tosia­sia, että kes­ki­mää­ri­nen vih­reä vas­tus­taa yksi­tyi­sau­toi­lua ja kan­nat­taa jul­kis­ta lii­ken­net­tä ihan pel­käs­tä peri­aat­tees­ta. Eli autoi­lua vas­tus­te­taan ja jul­kis­ta kan­na­te­taan myös sil­loin kun sii­nä ei ole pie­nin­tä­kään järkeä.

    Kes­ki­mää­räi­ses­tä en tie­dä, mut­ta joku varmasti. 

    Aivan kuten moni (ellei perä­ti kes­ki­mää­räi­nen) kok­ka­ri, dema­ri, kris­til­li­nen, ruot­sa­lai­nen, per­su ja ehkä muu­ta­ma vas­sa­ri­kin ihan ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä puo­lus­taa yksi­tyi­sau­toi­lua. Ei käy­tä jul­ki­sia kuin poik­keus­ta­pauk­sis­sa ja pitää jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­te­ja rahaa haas­kaa­va­na puu­has­te­lu­na. Tätä poruk­kaa­han meil­lä on val­tuus­to täyn­nä jopa Hel­sin­gis­sä ja var­sin­kin Uudellamaalla.

    Jos sit­ten lii­ken­tees­tä puhu­taan, niin hen­ki­lö­au­to on tilan käy­tön kan­nal­ta yli­voi­mai­ses­ti tehot­to­min kul­ku­neu­vo. Kas­va­va, rei­lun mil­joo­nan asuk­kaan pk-seu­tu kes­kel­lä parin mil­joo­nan asuk­kaan työs­sä­käyn­tia­luet­ta alkaa olla jo sen kokoi­nen taa­ja­ma, että pelk­kään hen­ki­lö­au­toon perus­tu­va lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä ei oikein toi­mi. Tämä joh­tuu ruuh­kis­ta, kus­tan­nuk­sis­ta tai oheis­hai­tois­ta, toden­nä­köi­ses­ti näi­den kol­men yhdis­tel­mäs­tä. Vaik­ka miten vaa­di­taan help­poa ja edul­lis­ta autoi­lua kai­kil­le, niin jos­sain vai­hees­sa tulee vaan sei­nä vastaan. 

    Autoi­li­joil­ta hel­pos­ti unoh­tuu, että se viher­hip­pi auton­vi­haa­ja ei tuki sitä kais­taa eikä vie park­ki­paik­kaa, vaan sen tekee toi­nen autoi­li­ja. Paras tapa auto­lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­seen on saa­da autoi­li­jat jät­tä­mään auton­sa kotiin. Tähän pyr­ki­viä toi­mia sit­ten vapaan autoi­lun nimis­sä kiih­keäs­ti vastustetaan.

    (Mai­nit­ta­koon vie­lä disclai­me­ri­na että asun Hel­sin­gis­sä ja kul­jen työ­mat­ka­ni autol­la, kos­ka se on help­poa, nope­aa ja jouk­ko­lii­ken­ne on tuol­la välil­lä onne­ton­ta. Kor­jat­kaa vii­mei­nen, niin tiel­le tulee yhden auton ver­ran lisää tilaa.)

  63. Vil­le: Autoi­lus­ta voi­daan kerä­tä ihan miten pal­jon tahan­sa vero­ja, eikä ole mitään pak­koa käyt­tää nii­tä raho­ja autol­la liik­ku­mi­sen hyväksi.

    Joo, eikä ole mikään pak­ko edes las­kea nii­tä raho­ja autoi­lus­ta kerä­tyk­si, vaan väit­tää OS:n tavoin, että jos jon­kin autoi­luun liit­ty­vän asian vero­kan­ta on alhai­sem­pi kuin toi­sen autoi­luun liit­ty­vän asian vero­kan­ta, kysees­sä on jon­kin­lai­nen “sub­ven­tio”.

    Juu­ri täs­tä syys­tä en mil­lään usko, että ruuh­ka­mak­su­ja perit­täi­siin ruuh­kien estä­mi­sek­si, enkä sitä että rahaa saa­tai­siin käy­tet­tyä mer­kit­tä­väs­ti parem­paan jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Parem­pia käyt­tö­tar­koi­tuk­sia löy­tyy kyl­lä. Jouk­ko­lii­ken­teen kil­pai­lu­ky­vys­tä pitää huo­leh­tia hei­ken­tä­mäl­lä sen kil­pai­li­joi­den asemaa.

  64. Minus­ta oli­si tär­ke­ää tie­tää, kuin­ka, mis­sä ja mil­loin “ruuh­ka­mak­su­ja” kerättäisiin. 

    Satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­val­la mene­tel­mäl­lä­kö vai oli­si­ko Vih­rei­den mal­li eri­lai­nen? Hel­sin­gis­sä­kö vai koko Uudel­la­maal­la, säteit­täin vai kaarimallilla?

  65. Pek­ka Tai­pa­le: Juu­ri täs­tä syys­tä en mil­lään usko, että ruuh­ka­mak­su­ja perit­täi­siin ruuh­kien estä­mi­sek­si, enkä sitä että rahaa saa­tai­siin käy­tet­tyä mer­kit­tä­väs­ti parem­paan jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Parem­pia käyt­tö­tar­koi­tuk­sia löy­tyy kyl­lä. Jouk­ko­lii­ken­teen kil­pai­lu­ky­vys­tä pitää huo­leh­tia hei­ken­tä­mäl­lä sen kil­pai­li­joi­den asemaa.

    Ruuh­ka­mak­sun ei pidä olla vero. Sik­si sen tuot­to tulee käyt­tää lyhen­tä­mät­tö­mä­nä vaih­toeh­tois­ten liik­ku­mis­muo­to­jen eli jouk­ko­lii­ken­teen tuke­mi­seen sil­lä alu­eel­la, jos­sa ruuh­ka­mak­sua peritään.

    Län­si­naa­pu­ris­sa on ollut erit­täin toi­mi­va ja suo­sit­tu jär­jes­tel­mä jo vuo­sia käy­tös­sä. Tur­ha kek­siä pyö­rää uudestaan.

  66. Lee­na: Minus­ta oli­si tär­ke­ää tie­tää, kuin­ka, mis­sä ja mil­loin “ruuh­ka­mak­su­ja” kerät­täi­siin. Satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­val­la mene­tel­mäl­lä­kö vai oli­si­ko Vih­rei­den mal­li eri­lai­nen? Hel­sin­gis­sä­kö vai koko Uudel­la­maal­la, säteit­täin vai kaarimallilla?

    Sehän täs­sä on ongel­ma, että sii­tä miten ruuh­ka­mak­sut tar­kal­leen toi­mi­si ei ole mitään sel­ke­ää yksi­mie­li­syyt­tä. Asi­aa voi tie­ten­kin aja­tel­la niin­kin, että ensin pitäi­si olla joku peri­aat­teel­li­nen yhtei­sym­mär­rys että nii­tä voi edes harkita.

  67. Kaik­ki mikä suju­voit­taa lii­ken­net­tä on läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvä asia. Ruuh­ka­mak­suis­sa­kin oli syy­tä tosin miet­tiä mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä asiat teh­dään. Pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne tuli­si ensin saa­da tyy­dyt­tä­väl­le tasol­le. Tämän jäl­keen ruuh­ka­mak­su­jen oikeu­tus oli­si hel­pom­pi “myy­dä”.

    Nyky­ti­lan­tees­sa ruuh­ka­mak­sut oli­si suun­nat­tu ensi­si­jai­ses­ti pie­ni­tu­loi­sil­le pät­kä­työ­läi­sil­le. Työ­paik­ka­lii­ken­tees­sä on kyse pit­käl­ti asuin- ja työ­päi­kan sijain­nis­ta. Vara­kas hyvä­tu­loi­nen cvi­ty­vih­reä voi hank­kia asun­non jär­ke­väl­tä etäi­syy­del­tä työ­pai­kas­taan. Pie­ni­tu­loi­nen pät­kä­työ­läi­nen on pako­tet­tu asu­maan siel­lä mis­sä on varaa. Nyt kyl­jen työ­mat­ka­ni autol­la. Mat­ka vie noin 20 min suun­taan­sa. Jul­ki­sil­la mat­ka vei­si vaih­dot huo­mioi­den 1h — 1h 15min suun­taan­sa. Auto sääs­tää minul­le vii­kos­sa noin 9h tun­tia aikaa viet­tää per­hee­ni kans­sa. Per­heem­me talous on tiu­kal­la, joten pie­ni­kin ruuh­ka­mak­su oli­si suu­ri isku. Ongel­ma­na on se, että jouk­ko­lii­ken­ne on suun­ni­tel­tu lähiö kes­kus­ta lii­ken­tee­seen. Poi­kit­tai­syh­tey­det ovat olemattomat.

    Nykyi­nen tilan­ne on eteen­päin­me­noa ver­rat­tu­na tilan­tee­seen aiem­man työ­paik­ka­ni koh­dal­la. Sil­loin en ilman autoa oli­si pääs­syt töi­hin. Työ­vuo­ro alkoi klo 6.30 ja kotoa­ni en oli­si pääs­syt työ­pai­kal­le­ni miten­kään jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä, vaik­ka kysees­sä oli Hel­sin­gin sisäis­tä liik­ku­mis­ta. Nykyi­seen työ­paik­kaa­ni sen­tään teo­rias­sa on mah­dol­lis­ta pääs­tä julkisilla.

    Tämä on hen­ki­lö­koh­tai­nen “vuo­da­tus”, mut­ta toi­voi­sin sil­ti päät­tä­jien poh­ti­van asi­aa myös yksi­lön näkö­kul­mas­ta. Vaki­tui­sis­sa ja koh­tuul­li­sen ansio­ta­son työ­pai­kois­sa työs­ken­te­le­vil­le asia on eri, kuin pie­ni­tu­loi­sil­le silp­pu­työ­läi­sil­le. Asui­no­pai­kan vaih­to 2–3 ker­taa vuo­des­sa ei sekään ole ongel­ma­ton asia.

  68. tpyy­luo­ma: Sehän täs­sä on ongel­ma, että sii­tä miten ruuh­ka­mak­sut tar­kal­leen toi­mi­si ei ole mitään sel­ke­ää yksi­mie­li­syyt­tä. Asi­aa voi tie­ten­kin aja­tel­la niin­kin, että ensin pitäi­si olla joku peri­aat­teel­li­nen yhtei­sym­mär­rys että nii­tä voi edes harkita.

    Täs­sä­kin aut­tai­si se, ettei kok-dem heti sanan “ruuh­ka­mak­su” kuul­les­saan lait­tai­si käsiä kor­vil­le ja vas­tai­si tari­noil­la per­heis­tä, jois­sa on kol­me jää­kiek­koi­le­vaa las­ta ja koira.

  69. a_l: Ruuh­ka­mak­sun ei pidä olla vero.

    Sel­lais­ta sii­tä kui­ten­kin suun­ni­tel­laan. Pak­ko­han se on. 

    Hel­sin­gin kes­kus­ta-alu­eel­la ehkä kuvi­tel­laan, että täs­tä saa­tai­siin tie­tul­lit Lapin­lah­den sil­lal­le, Munk­ki­nie­meen ja Rus­kea­suol­le (muil­la suun­nil­la ei hel­sin­ki­läi­sil­le niin pal­jon väliä, kos­ka espoo ja nur­mi­jär­vi ovat pahem­pia kuin van­taa ja kera­va, ja sipoon susi­kin on tal­tu­tet­tu puo­lit­tai­sel­la ansch­lus­sil­la), mut­ta fak­ti­ses­ti minis­te­riös­tä on tulos­sa GPS-poh­jais­ta seu­ran­taa koko maa­han ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tar­koi­tus on pääs­tä rahas­ta­maan poi­kit­tais­lii­ken­net­tä, jos­sa autoi­lul­le on vähem­män vaih­toeh­to­ja kuin kul­jet­taes­sa Hel­sin­gin keskustaan. 

    Hel­sin­gin kes­kus­taan suun­tau­tu­vaa lii­ken­net­tä ei kan­na­ta verol­la mer­kit­tä­väs­ti vähen­tää, kos­ka veron tuot­to kärsisi.

  70. Pek­ka Tai­pa­le: fak­ti­ses­ti minis­te­riös­tä on tulos­sa GPS-poh­jais­ta seu­ran­taa koko maa­han ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tar­koi­tus on pääs­tä rahas­ta­maan poi­kit­tais­lii­ken­net­tä, jos­sa autoi­lul­le on vähem­män vaih­toeh­to­ja kuin kul­jet­taes­sa Hel­sin­gin keskustaan. 

    Ruuh­ka­mak­sun yksi tär­keä tar­koi­tus on vähen­tää lii­ken­net­tä ruuh­kai­sil­la alueil­la. Jos poi­kit­tais­lii­ken­tee­seen lai­te­taan ruuh­ka­mak­su, mak­sul­la on lii­ken­net­tä vähen­tä­vä ja ruuh­kau­tu­mis­ta estä­vä vai­ku­tus. Tämä vai­ku­tus sil­lä on, vaik­ka rahat hau­dat­tai­siin minis­te­rin kukkamaahan.

    Lii­ken­teen rajoit­ta­mi­sel­la ilman vaih­toeh­to­ja on tie­tys­ti nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia talou­del­le — sekä yri­tys­ten että yksi­tyis­ten taloudelle.

    Ilmiö on kui­ten­kin epä­li­ne­aa­ri­nen. Kun lii­ken­ne vähe­nee, niin jo var­sin pie­ni vähen­nys riit­tää paran­ta­maan suju­vuut­ta erit­täin huo­mat­ta­vas­ti. Jos 90 % enti­ses­tä auto­mää­räs­tä pää­see 50 % nopeam­min, vai­ku­tus talou­teen on toden­nä­köi­sem­min posi­tii­vi­nen kuin nega­tii­vi­nen. Var­sin­kin kun tilan­ne on se, että ilman lii­ken­teen rajoit­ta­mi­seen täh­tää­viä toi­mia poi­kit­tais­lii­ken­ne tulee jumiutumaan.

    Jokai­sel­la muu­tok­sel­la on häviä­jän­sä. Täs­sä häviä­jät mää­räy­ty­vät sekä mak­sun keräys­pe­rus­teen, keräys­ta­van että raho­jen jako­ta­van perusteella.

    Jaan sen huo­len, että täs­tä on tulos­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta muu­hun maa­han kerät­tä­vä vero, jon­ka hyö­ty jää vero­ker­ty­män mak­si­moin­tia­ja­tuk­sen alle. Lisäk­si asia voi­daan vie­lä teh­dä niin type­räs­ti, että rahas­ta­mas­sa ovat suu­ret tie­to­tek­niik­kay­ri­tyk­set, eikä vero­ker­ty­mään jää kuin rip­pei­tä. Sys­tee­mi voi olla myös huo­nol­la tek­no­lo­gial­la toteu­tet­tu pät­ki­vä purk­ka­vi­ri­tys, joka koh­den­taa mak­sut kata­stro­faa­li­sen väärin.

    Ja juu­ri näis­tä syis­tä asia oli­si syy­tä sel­vit­tää perin poh­jin ilman kovin idea­lis­ti­sia sil­mä­la­se­ja mihin­kään suun­taan. Jos nyt ote­taan se asen­ne, että asias­ta ei kes­kus­tel­la, eikä sitä sel­vi­te­tä, val­tio voi sit­ten aika vapaas­ti teh­dä kovin ikä­viä päätöksiä.

  71. Vihe­rins­si: Ruuh­ka­mak­sun yksi tär­keä tar­koi­tus on vähen­tää lii­ken­net­tä ruuh­kai­sil­la alueil­la. Jos poi­kit­tais­lii­ken­tee­seen lai­te­taan ruuh­ka­mak­su, mak­sul­la on lii­ken­net­tä vähen­tä­vä ja ruuh­kau­tu­mis­ta estä­vä vaikutus.

    Entä kun aje­taan alueil­la joil­la on jos­kus ruuh­kaa, mut­ta aje­taan ruuh­kat­to­ma­na aika­na? Arve­len­pa, että sil­loin­kin peri­tään ruuh­ka­mak­sua, kos­ka itse sys­tee­mi­kin pitää kustantaa…

    (Ihan vain viit­teek­si, itse olen ajel­lut Hel­sin­kiin lähin­nä har­ras­tus­mat­koil­la jot­ka täy­sin ruuh­kat­to­mia, autol­la 20 min, jouk­ko­lii­ken­teel­lä 1 h 20 min. Har­ras­tus saa puo­les­ta­ni jäädä.)

  72. Ruuh­kau­tu­mi­ses­ta muu­ten havain­to blogin
    http://teilla.blogspot.fi/2012/10/tomtom-congestion-index.html kautta:

    Ruuh­ka­mak­sut eivät ole pois­ta­neet ruuh­kia Tuk­hol­mas­ta, vaan se on kym­me­nen­nek­si ruuh­kai­sin tut­ki­tuis­ta kau­pun­kia­lueis­ta Euroo­pas­sa (kär­jes­sä Istan­bul, sit­ten Var­so­va, Mar­seil­le, Paler­mo, Roo­ma, Parii­si). Hel­sin­ki taas on sijal­la 48 tar­kas­tel­luis­ta 58 kaupungista.

    Ruuh­ka­mak­sui­neen Göte­borg on sijal­la 37 ja Oslo sijal­la 25, kun taas ruuh­ka­mak­su­ton Mal­mö on sijal­la 56. Näyt­täi­si siis sil­tä, että ruuh­ka­mak­su on seu­raus enem­män kuin ratkaisu.

    EU:n mit­ta­vat infra­sat­sauk­set moot­to­ri- ja rau­ta­tei­hin näky­vät espan­ja­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa, joi­ta löy­tyy tilas­ton hän­nil­tä (kah­dek­san vähi­ten ruuh­kau­tu­nut­ta kau­pun­kia Mal­möa lukuu­not­ta­mat­ta on espanjalaisia).

    Tom­to­min julkaisu:
    http://www.tomtom.com/lib/doc/congestionindex/2012–1003-TomTom-Congestion-Index-2012-Q2-europe-mi.pdf

  73. Pek­ka Tai­pa­le: Ruuh­ka­mak­sut eivät ole pois­ta­neet ruuh­kia Tuk­hol­mas­ta, vaan se on kym­me­nen­nek­si ruuh­kai­sin tut­ki­tuis­ta kau­pun­kia­lueis­ta Euroo­pas­sa (kär­jes­sä Istan­bul, sit­ten Var­so­va, Mar­seil­le, Paler­mo, Roo­ma, Parii­si). Hel­sin­ki taas on sijal­la 48 tar­kas­tel­luis­ta 58 kaupungista.

    Tämän tie­don­pa­la­sen infor­maa­tio­si­säl­tö jää vähän huo­nok­si, jos ei ole ver­tai­lua. Ts. sijain­nil­la lis­tal­la ei voi pää­tel­lä ruuh­ka­mak­su­jen vaikutusta.

    Mut­ta ihan var­mas­ti ruuh­ka­mak­suil­la ja ruuh­kil­la on kor­re­laa­tio. Jos ei ole ruuh­kia, ei ole tar­vet­ta ruuhkamaksuunkaan.

    EU:n mit­ta­vat infra­sat­sauk­set moot­to­ri- ja rau­ta­tei­hin näky­vät espan­ja­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa, joi­ta löy­tyy tilas­ton hänniltä 

    Var­mas­ti näin­kin. Mut­ta tilan­tee­seen saat­taa vai­kut­taa myös talous­ti­lan­ne. Ruuh­kau­tu­mi­nen pur­kau­tuu var­sin nopeas­ti lii­ken­ne­mää­rän pie­nel­lä­kin kutis­tu­mi­sel­la, ja iso työt­tö­myys ja talou­den ylei­nen toi­met­to­muus pie­nen­tää liikennemääriä.

  74. Pek­ka Tai­pa­le: Entä kun aje­taan alueil­la joil­la on jos­kus ruuh­kaa, mut­ta aje­taan ruuh­kat­to­ma­na aika­na? Arve­len­pa, että sil­loin­kin peri­tään ruuh­ka­mak­sua, kos­ka itse sys­tee­mi­kin pitää kustantaa…

    Ruuh­ka­mak­su on sitä mitä nimi­la­pus­sa lukee. Ruuh­kat­to­maan aikaan ja ruuh­kat­to­mas­sa pai­kas­sa autoi­lus­sa ei ole mitään pahaa ver­rat­tu­na muu­hun moot­to­ri­voi­mai­seen kul­ke­mi­seen. Pää­kau­pun­ki­seu­dun teil­lä hil­jai­seen aikaan liik­ku­va auto on sekä talou­den että ympä­ris­tön kan­nal­ta var­sin hal­pa ja har­mi­ton, joten sii­tä ei pidä rahastaa.

    Jär­jes­tel­mä kyl­lä mak­saa itsen­sä, jos se teh­dään riit­tä­vän fik­sus­ti. Mut­ta jos se teh­dään tyh­mäs­ti, sii­tä voi­daan saa­da mel­koi­nen kuluautomaatti.

    Mut­ta täs­sä tai­taa olla mei­dän näkö­kan­to­jem­me ero. Minus­ta asi­aa pitää aktii­vi­ses­ti sel­vit­tää ja edis­tää nime­no­maan sik­si, jot­ta se ei meni­si ihan pöpe­lik­köön (mak­suau­to­maat­ti, joka tukeh­dut­taa talout­ta ja rikas­tut­taa iso­ja IT-taloja).

  75. Vihe­rins­si:
    Mut­ta ihan var­mas­ti ruuh­ka­mak­suil­la ja ruuh­kil­la on kor­re­laa­tio. Jos ei ole ruuh­kia, ei ole tar­vet­ta ruuhkamaksuunkaan. 

    Pikem­min­kin jos yhteis­kun­nal­la ei ole rahas­ta puu­tet­ta, ei ole tar­vet­ta “ruuh­ka­mak­suun”.

    Nimit­täin useim­mis­sa meil­le esi­te­tyis­sä rahas­tus­ta­vois­sa on pää­pai­no ollut yhteis­kun­nan tulo­jen ja hal­lin­non lisää­mi­ses­sä, eikä suin­kaan lii­ken­teen uudel­lee­noh­jaa­mi­ses­sa tai järkevöittämisessä. 

    Sil­le on vaan kek­sit­ty edis­tyk­sel­li­nen nimi “ruuh­ka­mak­su”, joka on help­po myy­dä ikään­kuin rat­kai­su­na ongelmaan.

  76. Vihe­rins­si: Ruuh­kat­to­maan aikaan ja ruuh­kat­to­mas­sa pai­kas­sa autoi­lus­sa ei ole mitään pahaa ver­rat­tu­na muu­hun moot­to­ri­voi­mai­seen kul­ke­mi­seen. Pää­kau­pun­ki­seu­dun teil­lä hil­jai­seen aikaan liik­ku­va auto on sekä talou­den että ympä­ris­tön kan­nal­ta var­sin hal­pa ja har­mi­ton, joten sii­tä ei pidä rahastaa. 

    Mut­ta kun ei täl­lais­ta olla teke­mäs­sä vaan Hel­sin­gis­sä suun­ni­tel­mis­sa on nime­no­maan tie­tul­lit jois­sa tiet­tyyn aikaan tie­tyn rajan yli aja­mi­nen mak­saa, oli­pa näky­vis­sä sit­ten totaa­li­seen stau­hun jumiu­tu­neet vii­si­sa­taa jar­ru­va­lo­pa­ria tai tyh­jä tie.

  77. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Mut­ta kun ei täl­lais­ta olla teke­mäs­sä vaan Hel­sin­gis­sä suun­ni­tel­mis­sa on nime­no­maan tie­tul­lit jois­sa tiet­tyyn aikaan tie­tyn rajan yli aja­mi­nen mak­saa, oli­pa näky­vis­sä sit­ten totaa­li­seen stau­hun jumiu­tu­neet vii­si­sa­taa jar­ru­va­lo­pa­ria tai tyh­jä tie.

    Jos men­nään tie­tyl­lä tiel­lä tiet­tyyn aikaan, niin sil­loin lii­ken­ne on hyvin ennus­tet­ta­vis­sa. Mak­sun otta­mi­nen reaa­liai­kai­sen tilan­teen mukaan teki­si onnet­to­muus­ti­lan­teis­ta mel­koi­sia mak­suau­to­maat­te­ja, ja muu­ten­kin mak­sun ennus­tet­ta­vuus oli­si huono.

    Toi­mi­va jär­jes­tel­mä edel­lyt­tää kui­ten­kin tiet­tyä hie­no­ja­koi­suut­ta. Alue­ra­joi­hin perus­tu­vat jär­jes­tel­mät eivät ola pää­osin hyviä, eivät­kä myös­kään päi­vä­koh­tai­seen mak­suun perus­tu­vat. Mak­sun pitää perus­tua todel­li­seen käyt­töön (= ajet­tuun mat­kaan, ajan­koh­taan ja tei­den ahtau­teen). Täl­löin ruuh­kau­tu­mis­ta voi­daan hyvin ehkäis­tä mak­su­ja esi­mer­kik­si vuo­sit­tain tarkistamalla.

  78. Vihe­rins­si: Ruuh­ka­mak­su on sitä mitä nimi­la­pus­sa lukee.

    Sel­lais­ta meil­le ei kui­ten­kaan ole suun­nit­teil­la eikä tule. Vaan tekeil­lä on seu­ran­ta­poh­jai­nen aja­mis­ve­ro, oli ruuh­kia tai ei, pää­kau­pun­ki­seu­dul­la eri­tyi­ses­ti poi­kit­tais­suun­taan (Kehä I / Kehä III suun­nas­sa), kos­ka siel­lä veroa ei ole mah­dol­lis­ta kier­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä käyttämällä.

  79. Pek­ka Tai­pa­le: Sel­lais­ta meil­le ei kui­ten­kaan ole suun­nit­teil­la eikä tule. Vaan tekeil­lä on seu­ran­ta­poh­jai­nen aja­mis­ve­ro, oli ruuh­kia tai ei, pää­kau­pun­ki­seu­dul­la eri­tyi­ses­ti poi­kit­tais­suun­taan (Kehä I / Kehä III suun­nas­sa), kos­ka siel­lä veroa ei ole mah­dol­lis­ta kier­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä käyttämällä.

    Vaih­toeh­dot:

    1. Jää­dään sano­maan, että ehdo­tet­tu sys­tee­mi (jota siis ei oikeas­ti viral­li­ses­ti vie­lä ole ehdo­tet­tu) on huono.

    2. Vään­ne­tään sys­tee­mi riit­tä­vän pai­na­vil­la jär­kiar­gu­men­teil­la sel­lai­sek­si, että sii­tä on hyö­tyä seutukunnalle.

    Itse veik­kaan, että ykkö­sen mah­dol­li­suu­det menes­tyä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ovat huo­not. Sekä pai­ne kerä­tä rahaa että pahe­ne­va ruuh­kaon­gel­ma tuo­vat jon­kin­lai­sen mak­su­jär­jes­tel­män autoi­li­joi­den riemuksi.

    Nyt on se het­ki, kun polii­tik­ko­ja pitää pai­nos­taa teke­mään hyvää ja jär­ke­vää työ­tä. Kaik­kia ei saa uhraa­maan ideo­lo­gi­aan­sa (joi­ta täs­sä on vie­lä vas­tak­kai­sia), mut­ta jos nyt edes saa­tai­siin muu­ta­ma ihan oikeas­ti opti­mia hake­va päte­vä sel­vi­tys aikai­sek­si, hul­luin säh­läys jäi­si tekemättä.

    Sit­ten, kun fak­tois­ta on jon­kin­lai­nen kon­sen­sus, pääs­tään teke­mään pää­tök­siä arvopohjalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.