Halpoja mutta tehokkaita ilmastoaneita

Moni kan­sa­lais­jär­jes­tö tar­jo­aa hyvää omaa­tun­toa ilmas­to­syn­tiä teh­neil­le, eri­tyi­ses­ti len­to­ko­neel­la mat­kus­ta­neil­le. Jos halu­aa ostaa anei­ta hal­val­la mut­ta tehok­kaas­ti, ostaa mark­ki­noil­ta pois pääs­tö­oi­keuk­sia. Ei mak­sa pal­jon: kah­dek­san euroa ton­nil­ta. Vaik­ka se on näin hal­paa, se teho­aa, ellei pääs­tö­kaup­pa kaa­du. Jos mil­joo­na ihmis­tä ostaa mark­ki­noil­ta pois mil­joo­na ton­nia pääs­tö­jä, pääs­töt oikeas­ti vähe­ne­vät mil­joo­nal­la tonnilla.

On väi­tel­ty sii­tä, onko ton­ni len­to­ko­neen tuot­ta­maa hii­li­diok­si­dia sama­nar­vois­ta, kak­si ker­taa niin hai­tal­lis­ta tai kol­me ker­taa niin hai­tal­lis­ta kuin maan pääl­lä syn­ny­tet­ty pääs­tö. Kan­nat­taa pela­ta var­man pääl­le ja käyt­tää vaik­ka ker­roin­ta vii­si. Sekään ei mak­sa juu­ri mitään.

Rekis­te­röi­ty­mi­nen pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­miin mak­saa kuu­lem­ma 50 euroa. Kuka orga­ni­soi­si asian?

28 vastausta artikkeliin “Halpoja mutta tehokkaita ilmastoaneita”

  1. Kun auto­ve­ro­jär­jes­tel­mä on nyt ker­ran muu­tet­tu ilmas­to­syis­tä, aina­kin niis­sä lapuis­sa niin luki, niin vapau­tui­sin­ko koko veros­ta jos ostai­sin vas­taa­van mää­rän puo­li-ilmai­sia päästöoikeuksia?

  2. Eikö Kicks­tar­te­ril­la ole infra tähän lähes val­mis? Soit­taa vaan lähim­mäl­le pääs­tö­oi­keuk­sia välit­tä­väl­le tahol­le ja kysyy pal­jon­ko on pie­nin erä min­kä suos­tu­vat myy­mään. Kicks­tar­te­ril­la kerä­tään rahat ja tili­te­tään väli­tys­fir­mal­le joka pys­ty­nee pääs­tö­oi­keu­det joten­kin todis­tet­ta­vas­ti mitätöimään.

  3. > Jos mil­joo­na ihmis­tä ostaa mark­ki­noil­ta pois mil­joo­na ton­nia pääs­tö­jä, pääs­töt oikeas­ti vähe­ne­vät mil­joo­nal­la tonnilla.

    Hyvä tavoi­te, mut­ta kuvio ei täy­sin toi­mi. Yksi syy on se, että Euroo­pas­sa polt­ta­mat­ta jää­nyt hii­li pää­tyy hel­pos­ti (hal­ven­tu­nei­den hin­to­jen avit­ta­ma­na) muu­al­le pol­tet­ta­vak­si. Toi­nen pel­ko on se, että Euroo­pan pääs­töik­si ei las­ke­ta kuin sen todel­li­set pääs­töt. Jos näin teh­dään, pääs­tö­oi­keu­det voi­daan mitoit­taa niin, että todel­li­set pääs­töt pysy­vät tavoi­tel­luis­sa rajois­sa, ja näin pääs­tö­oi­keuk­sien osto valuu täy­sin hukkaan.

    Jos halu­taan, että hii­li pysyy maan alla, ilmas­ton suo­je­le­mi­ses­ta kiin­nos­tu­nei­den ihmis­ten pitäi­si oikeas­taan ostaa hii­li­kai­vok­sia, ja lait­taa tun­ne­lin ovet säp­piin. Näin hii­li pysyi­si maan alla, aina­kin niin kau­an kun omis­ta­jien vakau­mus säilyy.

    Suo­mes­sa ei ole hii­li­kai­vok­sia, mut­ta vih­reät voi­si­vat ostaa tur­ve­tuo­tan­to­kel­pois­ta suo­ta ja met­sää (muis­ta­kin luon­non­suo­je­lusyis­tä). Täl­lai­nen han­ke voi­si tuo­da tulok­sia var­mem­min kuin (sinän­sä posi­tii­vi­nen mut­ta) epä­var­ma ja kumot­ta­vis­sa ole­va pääs­tö­oi­keuk­sien ostelu.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Syttyi
    Autoi­lun vähä­pääs­töi­syyt­tä tue­taan vero­tuk­sen kei­noin noin 750€/tonni.

    Nyt perus­te­lu­ja! Ja mie­lel­lään hyviä sellaisia. 

    Mul­la on aavis­tus mihin vetoat täs­sä asias­sa mut­ta en halua uskoa siihen.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Syttyi
    Autoi­lun vähä­pääs­töi­syyt­tä tue­taan vero­tuk­sen kei­noin noin 750€/tonni.

    Mik­si len­to­lii­ken­net­tä ei sit­ten vero­te­ta pääs­tö­jen mukaan. Len­to­lii­ken­ne­hän tuot­taa jo nyt suun­nil­leen saman ver­ran pääs­tö­jä mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den kuin yksi­tyi­sau­to yhden hen­gen kuor­mal­la. (Auto­jen moot­to­ri­tek­no­lo­gia kehit­tyy nopeam­min kuin len­to­ko­nei­den). Kah­den hen­ki­lön loma­mat­ka Kes­ki-Euroop­paan uudel­la omal­la autol­la on siis ympä­ris­tö­te­ko ver­rat­tu­na loma­mat­kaan lentäen.

  6. Kun auto­ve­ro­jär­jes­tel­mä on nyt ker­ran muu­tet­tu ilmas­to­syis­tä, aina­kin niis­sä lapuis­sa niin luki, niin vapau­tui­sin­ko koko veros­ta jos ostai­sin vas­taa­van mää­rän puo­li-ilmai­sia päästöoikeuksia?”

    Auto­ve­ro perus­tuu por­ras­te­tus­ti AUTON PAKOPUTKESTA TULEVIIN CO2-päästöihin. 

    Säh­kö­au­ton CO2 PAKOPUTKIPÄÄSTÖT ovat nol­la, mut­ta säh­kö­au­tot saas­tut­ta­vat enem­män kuin perin­tei­set moot­to­rit, kun tar­kas­tel­laan nii­den koko elinkaarta.

    Pitäi­si­kö hakea auto­ve­roa takai­sin tämän(kin) vir­heen takia? Perin­tei­sen auton omis­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan vää­rin perus­tein SAKKOVEROA!

    http://www.bbc.co.uk/news/business-19830232

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1530–9290.2012.00532.x/abstract

  7. Kam­pan­join näis­sä vaa­leis­sa ydin­kau­ko­läm­mön puo­les­ta. Mut­ta täs­sä on tie­ten­kin ongel­ma­na se, että kes­tää aina­kin 15–20 vuot­ta ennen kuin Lovii­saan saa­daan uusi voi­ma­la, johon voi­daan asen­taa tar­vit­ta­vat modi­fi­kaa­tiot ydinkaukolämmölle.

    Hel­sin­gin hii­li­diok­si­di­pääs­töt oli­vat 1990 3,6 mil­joo­naa ton­nia ja 2020 tavoi­te on 20% tiput­ta­mi­nen. 15% täs­tä ollaan jo tul­tu­kin alas. Jos Hel­sin­ki ostai­si kiin­tiöi­tä mark­ki­noil­ta vaik­ka­pa 10% pääs­töis­tään, mak­sai­si tämä nyky­hin­noin vain 2,5 mil­joo­naa euroa vuodessa.

    Oli­si­ko niin, että paras (Hel­sin­gil­le talou­del­li­sin ja eni­ten kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä glo­baa­lis­ti alen­ta­va) vaih­toeh­to oli­si odot­taa Lovii­san uut­ta reak­to­ria (ja ydin­kau­ko­läm­pöä) ja sil­lä välin ostaa mark­ki­noil­ta vuo­sit­tain tuo 10–20% arvos­ta pääs­tö­oi­keuk­sia ja jät­tää ne käyttämättä?

    Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä pelk­kä pääs­tö­oi­keuk­sien osto ei toki toi­mi, kos­ka mikä­li ilmas­ton­muu­tok­seen puu­tu­taan, nii­den hin­ta nousee rajus­ti. Täl­löin (sinän­sä kal­lis) ydin­voi­ma­la ja ydin­kau­ko­läm­pö voi­si olla hal­vem­pi rat­kai­su pudot­taes­saan Hel­sin­gin kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja jopa 70% (pääs­tö­oi­keuk­sien nyky­hin­nal­la tämä on toki vain 17 mil­joo­naa euroa).

  8. Juk­ka Jon­ni­nen: Oli­si­ko niin, että paras (Hel­sin­gil­le talou­del­li­sin ja eni­ten kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä glo­baa­lis­ti alen­ta­va) vaih­toeh­to oli­si odot­taa Lovii­san uut­ta reak­to­ria (ja ydinkaukolämpöä) 

    Glo­baa­lia pääs­tö­jen ale­ne­mis­ta tuo ei takai­si, mut­ta Hel­sin­gin pääs­tö­jen alen­ta­mi­seen se tai­tai­si olla tehok­kain kei­no. Ehdo­tet­tua talou­del­li­sem­pi kei­no oli­si ydin­voi­ma­lan raken­ta­mi­nen lähem­mäs Helsinkiä.

  9. Tero: Nyt perus­te­lu­ja! Ja mie­lel­lään hyviä sellaisia. 

    Mul­la on aavis­tus mihin vetoat täs­sä asias­sa mut­taen halua uskoa siihen.

    Veron ohjaa­vuus­han saa­daan otta­mal­la kak­si verot­to­ma­na saman­hin­tais­ta mut­ta pääs­töil­tään eri­lais­ta autoa ja kat­so­mal­la niis­tä käy­tön aika­na mak­set­ta­via vero­ja per päästöyksikkö.

    Auto­kan­nan uusiu­tu­mi­sen kan­nal­ta olen­nai­sen han­kin­ta­pää­tök­sen tekee uuden auton osta­ja. Ole­te­taan, että osta­ja ostaa auton kol­men vuo­den käyt­töön ja kat­so­taan kulut täl­tä ajal­ta osta­jan kannalta.

    Läh­tö­tie­dot:

    * Auton vero­ton hin­ta: 20 000 e

    * Auton arvon­pu­do­tus kol­men vuo­den aika­na: 40 %

    * Auto­jen pääs­töt: 100 g / 150 g

    * Ajo­mää­rä: 20 000 km / vuosi

    * Auto­jen todel­li­nen kulu­tus (be): 5 l/100 km / 7,5 l/100 km

    Pääs­tö­jen mukaan muut­tu­vat verot:

    * Auto­ve­ro: 16,5 % (3 952 e) / 25,8 % (6 954 e)

    * Ajo­neu­vo­ve­ro: 42 e/a / 90 e/a

    * Polt­toai­ne­ve­ro + veron alv: 0,80 e/l

    Ensim­mäi­sen omis­ta­jan mak­sa­mat pääs­tö­riip­pu­vat verot:

    * Auto­ve­ro (40 % osuus): 1 581 e / 2 782 e

    * Ajo­neu­vo­ve­ro (3 vuot­ta): 126 e / 270 e

    * Polt­toai­ne­ve­ro (3 000 l / 4 500 l): 2 400 e / 3 600 e

    * Yhteen­sä: 4 107 e / 6 652 e

    Vero­jen ero­tus on 2 545 euroa. Polt­toai­neen­ku­lu­tuk­sen ero­tus on 1 500 l, jon­ka käy­tän­nön pääs­tö­vai­ku­tus on noin 4 tCO2 (jalos­tus­mar­gi­naa­lit huo­mioi­tu). Jako­las­ku ker­too hii­li­diok­si­di­ton­nin hin­nak­si noin 650 euroa.

    Jos siis vie­rek­käin on kak­si auto­ve­rot­to­mal­ta hin­nal­taan 20 000 euron autoa, niin välil­lä 100..150 g/km suu­ri­pääs­töi­sem­män valit­se­va mak­saa lisä­pääs­töis­tään veroa 650 e/t!

    = = =

    Entä, jos?

    Täs­sä vie­lä vähän vaih­toeh­toi­sia tarkastelutapoja.

    Jos asi­aa ei teh­dä­kään mar­gi­naa­li­tar­kas­te­lu­na? Jos kum­man­kin auto­no­mis­ta­jan verot las­ke­taan CO2-veroik­si, niin sil­loin luke­mat ovat 513 e/t ja 554 e/t.

    Jos mukaan ote­taan kaik­ki CO2-sidon­nai­set kulut — ei ainoas­taan vero­ja. Täl­löin lisä­kus­tan­nuk­sek­si tule­vat ben­sii­nin vero­ton hin­ta ja sen arvon­li­sä­ve­ro, yhteen­sä 0,90 e/l.

    Mar­gi­naa­li­tar­kas­te­lus­sa tämän jäl­keen ton­nin tuprut­te­lu mak­saa noin 975 e/tCO2. Erik­seen tar­kas­tel­tu­na esi­mer­kin autoil­la mak­sut ovat 850 e/tCO2 ja 890 e/tCO2.

    Jos kat­so­taan pelk­kää polt­toai­neen hin­taa? Ben­sii­ni mak­saa noin 1,70 e/l, ja sen todel­li­set pääs­töt jalos­tuk­si­neen päi­vi­neen ovat noin 2,7 kg/l. Täl­löin pääs­tön hin­ta on noin 650 e/tCO2.

    Jos kat­so­taan pelk­kää polt­toai­ne­ve­roa? Polt­toai­ne­ve­ro alvei­neen on ben­sii­nil­lä noin 80 snt/l, joten pääs­tön hin­nak­si tulee noin 300 e/tCO2.

    Jos kat­so­taan pelk­kää polt­toai­ne­ve­ron CO2-osuut­ta? Polt­toai­ne­ve­ros­ta on kor­va­mer­kit­ty CO2-pääs­töil­le 0,14 snt/l. Tämä alvei­neen on tuot­taa pääs­tö­mak­suk­si 52 e/tCO2.

    Jos kat­so­taan ben­sii­nin hinn­an­nousun tuo­maa alv-lisää? Kun ben­sii­nin hin­ta on nous­sut 1,50 e/l -> 1,70 e/l, val­tion saa­mat arvon­li­sä­ve­rot ovat kas­va­neet noin 4 snt/l. Täl­löin pääs­tö­mak­su on 14 e/tCO2.

    Autoi­lun CO2-vero­tuk­ses­ta ker­too pal­jon siis se, että vaik­ka val­tio ostai­si pääs­tö­oi­keuk­sia vain ben­sii­nin maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan nouse­mi­sen tuo­mal­la alv-lisäl­lä, pääs­töt tuli­si­vat off­se­tat­tua mel­kein tuplana…

    = = =

    Olen­ko sit­ten sitä miel­tä, että vero­te­taan lii­kaa? En. Han­kin­ta­hin­nan vero­tus on kui­ten­kin ainoa rea­lis­ti­nen tapa saa­da uusien auto­jen osta­jat otta­maan vähä­pääs­töi­siä, jot­ka ovat usein kal­liim­paa tek­no­lo­gi­aa. Mut­ta toi­saal­ta olen sitä miel­tä, että autoi­li­joi­den syyl­lis­tä­mi­nen CO2-pääs­töis­tä on hullua.

    Saas­tut­ta­vat kyl­lä, mut­ta mak­sa­vat sii­tä aivan toi­sia sum­mia kuin muil­la kul­ku­neu­voil­la kul­ki­jat tai säh­kön­käyt­tä­jät. Ben­sii­ni on nii­tä har­vo­ja tuot­tei­ta, jois­sa pääs­tö­ve­ro­tus on kohdallaan.

  10. Pääs­töi­keuk­sien osto mark­ki­noil­ta tuo kor­kein­taan parem­man omatunnon.

    Eco­no­mis­tis­sa oli taan­noin erin­omai­nen artik­ke­li pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­min raken­teel­li­sis­ta ongel­mis­ta. http://www.economist.com/node/21562961?zid=313&ah=fe2aac0b11adef572d67aed9273b6e55

    Tar­jon­taa on kuta­kuin­kin loput­to­mas­ti, kun kehi­tys­mai­den ja enti­sen NL:n infran tehok­kuut­ta paran­ta­vat pro­jek­tit tuot­ta­vat kre­diit­te­jä myyn­tiin. (Kysei­set hank­keet toteu­tet­tai­siin tod.näk. joka tapauk­ses­sa, jon­ka vuok­si nii­den reaa­li­nen pääs­tö­vai­ku­tus on nolla.)

    Kysyn­tä­puo­lel­la on ammot­ta­va auk­ko, kos­ka suu­rim­mat saas­tut­ta­jat eivät joko ole muka­na meka­nis­mis­sa (USA) tai nii­den ei vaa­di­ta vähen­tä­vän pääs­tö­jään (Kii­na ja Intia).

    Ainoa mark­ki­na eli EU on sekä talous­krii­sin kou­ris­sa, että jaka­nut oikeuk­sia liikaa. 

    Lop­pu­tu­lok­sen näkee pääs­tö­oi­keuk­sien hinnassa.

  11. Vihe­rins­si:

    Jos siis vie­rek­käin on kak­si auto­ve­rot­to­mal­ta hin­nal­taan 20 000 euron autoa, niin välil­lä 100..150 g/km suu­ri­pääs­töi­sem­män valit­se­va mak­saa lisä­pääs­töis­tään veroa 650 e/t!

    Juu­ri täl­lais­ta perus­te­lua kai­pa­sin. Kii­tos sii­tä Viherinssille. 

    Osmo kui­ten­kin kir­joit­taa: Autoi­lun vähä­pääs­töi­syyt­tä tue­taan vero­tuk­sen keinoin …

    Kun minä ostin vähem­pi pääs­töi­sem­män auton tai kun tank­kaan tai mak­san ajo­neu­vo­ve­roa tai olen aja­mat­ta tai … niin mis­sään ei näy yhtään tukea, pelk­kiä kulu­ja. Verot ohjaa­vat valin­to­ja­ni, mut­ta tukea en saa euroa­kaan. Mak­san eri­lai­sia vero­ja joko enem­män tai vähem­män. Olen­nais­ta on, että mak­san enkä saa. 

    Onko tämän päi­vän vero­ta­sot joten­kin pai­no­voi­maan ver­rat­ta­vis­sa ole­va luon­non­la­ki, jos­ta alem­pi vero on tukea ja kovem­pi raip­paa? Jos yri­tys­ve­roa las­ke­taan nykyi­ses­tä, niin saa­vat­ko yri­tyk­set tukea vai ote­taan­ko heil­tä vähemmän?

    Osit­tain nuri­na­ni on seman­tiik­kaa. Sil­ti minul­la on pel­ko, että polii­ti­kot koke­vat “omis­ta­van­sa” nykyi­set vero­tu­lot, jois­ta voi­daan pro­sent­te­ja alen­ta­mal­la jakaa “tukea” tai korot­ta­mal­la “lisä­tä oikeu­den­mu­kai­suut­ta” tmv. Täl­lai­nen ajat­te­lu oli­si veron­mak­sa­jan arjes­ta irtaantumista.

    Olen koh­ta­lai­sen onnel­li­nen (netto)veronmaksaja ja uskon verois­ta ole­van myös hyö­tyä. En vas­tus­ta autoi­lun vero­tus­ta sinän­sä. Sitä vaan en voi hyväk­syä, että saan tukea, jos minul­ta ote­taan vähemmän.

    1. Sano­taan nyt sit­ten, että vero­tus kan­nus­taa vähä­pääs­töi­syy­teen. (Kan­nus­tin on rat­sas­ta­jan jalas­sa ole­va piik­ki, jol­la kan­nus­te­taan hevosta)

  12. OS: “Moni kan­sa­lais­jär­jes­tö tar­jo­aa hyvää omaa­tun­toa ilmas­to­syn­tiä teh­neil­le, eri­tyi­ses­ti len­to­ko­neel­la matkustaneille”. 

    Parem­pi tämä­kin kuin ei mitään. Täl­lai­nen vapaa­eh­toi­nen ja vähän sur­ku­hu­pai­sa­kin ane­kaup­pa pitäi­si sil­ti kor­va­ta mm. len­to­lii­ken­teen kas­vua rajoit­ta­vil­la veroil­la (mm. polt­toai­ne­ve­rol­la). Mer­kit­tä­viä melu­hait­to­ja aiheut­ta­va ja kau­ko­mat­kai­luun kan­nus­ta­va liik­ku­mis­muo­to on edel­leen­kin yhteis­kun­nas­sa lähes­tul­koon vapaa­mat­kus­ta­jan roo­lis­sa. Sik­si esim. Bang­ko­kiin len­ne­tään muu­ta­mal­la satasella.

    Roi­mat len­to­lii­ken­tee­seen koh­dis­te­tut verot tasai­si­vat myös tulo­ja, sil­lä rik­kaat len­tä­vät enem­män kuin köyhät.

  13. Nolo jut­tu, kos­ka co2 rahas­to­ja on maa­il­mal­la. Suom­lai­ses­sa ver­sioss oli­si ollut mah­dol­li­suus omiin hank­kei­siin ja suo­men­kie­li­seen infor­maa­tioon pääs­tö­oi­keuk­sien osta­mi­sen ohessa.

    Esi­merk­ki: http://www.carbonneutral.com/ (jota mm SAS käyttää)

    Vih­rea­än puo­lu­een sivuil­ta ei oikein aihee­seen löy­ty­nyt viitettä.

  14. Auto­ve­ro perus­tuu por­ras­te­tus­ti AUTON PAKOPUTKESTA TULEVIIN CO2-päästöihin. 

    Säh­kö­au­ton CO2 PAKOPUTKIPÄÄSTÖT ovat nol­la, mut­ta säh­kö­au­tot saas­tut­ta­vat enem­män kuin perin­tei­set moot­to­rit, kun tar­kas­tel­laan nii­den koko elinkaarta.

    So what? Tuos­sa artik­ke­lis­sa elin­kaa­ren pääs­tö­jä ei ollut kovin täs­mäl­li­ses­ti käsi­tel­ty. Sitä pait­si, elin­kaa­ren aika­na syn­ty­vät liat ja pääs­töt pitäi­si val­mis­tuk­sen osal­ta näkyä val­mis­tu­kus­tan­nuk­sis­sa ja pur­ka­mi­sen osal­ta pur­ku­kus­tan­nuk­sis­sa. Auton käy­tön aika­na säh­kö­au­ton CO2-pääs­töt ovat tasan nolla. 

    Säh­kön­tuo­tan­nos­sa voi pääs­tö­jä syn­tyä, mut­ta se ei ole oleel­lis­ta, niis­tä pääs­töis­tä roko­te­taan säh­kön­tuo­tan­toa ja kuri­te­taan päästökaupalla.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra: (Kan­nus­tin on rat­sas­ta­jan jalas­sa ole­va piik­ki, jol­la kan­nus­te­taan hevosta)

    Se on nimel­tään kan­nus, yleen­sä käy­te­tään vain monik­ko­muo­dos­sa kan­nuk­set. Kan­nus­tin on lähin­nä talous­tie­teel­li­nen ter­mi (sama kuin insentiivi).

  16. Anei­ta tai ei, mut­ta var­si­nai­ses­ti mark­ki­na­ta­lous alkaa toi­mia ilmas­ton­muu­tos­ta ehkäi­se­väs­ti vas­ta sit­ten, kun kulut­ta­ja­puo­li saa asias­ta todel­lis­ta tietoa.

    Suo­mes­sa tätä kes­kus­te­lua ei ole ja Ylen toi­mit­ta­jat­kin näkö­jään äimän käke­nä metaa­neis­ta sun muis­ta, kun Ilma­tie­teen lai­tok­sen kave­ri tuli ker­ran­kin jul­ki­suu­teen. Jos tie­teen­te­ki­jät eivät osal­lis­tu kes­kus­te­luun, niin aktii­vi­set nuo­ret ja enti­set nuo­ret jää­vät aika yksin ilman taus­ta­tu­kea, vaik­ka osai­si­vat uusim­mat tie­teen­tu­lok­set ulkoa. Suo­mes­sa kun tuo uskot­ta­vuus tulee vas­ta sit­ten kun on alan toh­to­ri. Nyt nämä toh­to­rit tyy­ty­vät seu­raa­man asioi­den kul­kua, vaik­ka muu­al­la sen­tään yrit­tä­vät itse­kin toimia. 

    Sitä saa seu­ra­kun­nas­saan saar­na­ta vaik­ka kuin­ka pal­jon, mut­ta seu­ra­kun­ta­ta­lon edes­tä kul­kee vir­ta­sia joil­le tämä saar­na ei näy miten­kään. Nämä vir­ta­set ovat kui­ten­kin avain, jos halu­aa ilmas­ton­muu­tok­seen puut­tua ennen kuin on lii­an myöhäistä.

  17. Tero: Sitä vaan en voi hyväk­syä, että saan tukea, jos minul­ta ote­taan vähemmän.

    Olen samaa miel­tä kans­sa­si. Nykyi­sen vero­käy­tän­nön mukaan on niin, että autoi­lua vero­te­taan sitä tiu­kem­min, mitä enem­män se pääs­tää hii­li­diok­si­dia, jol­loin kyse on haittaverotuksesta.

    Vero­tu­kea tuo oli­si, jos tavan­omai­sis­ta verois­ta (lähin­nä alv) sai­si alen­nus­ta, tai jos vähä­pääs­töi­sen auton han­kin­ta­hin­nan sai­si vähen­tää tulo­ve­rois­taan. Tähän suun­taan kai ainoa avaus vähään aikaan on ollut sen yhden minis­te­rin­pal­lil­la keik­ku­van CO-mie­hen möläy­tys ladat­ta­vien hybri­dien ja säh­kö­au­to­jen arvonlisäverottomuudesta.

  18. Rol­le: So what? Tuos­sa artik­ke­lis­sa elin­kaa­ren pääs­tö­jä ei ollut kovin täs­mäl­li­ses­ti käsi­tel­ty. Sitä pait­si, elin­kaa­ren aika­na syn­ty­vät liat ja pääs­töt pitäi­si val­mis­tuk­sen osal­ta näkyä val­mis­tu­kus­tan­nuk­sis­sa ja pur­ka­mi­sen osal­ta pur­ku­kus­tan­nuk­sis­sa. Auton käy­tön aika­na säh­kö­au­ton CO2-pääs­töt ovat tasan nolla.

    Olen kyl­lä täl­lä ker­taa samaa miel­tä Ever­tin kans­sa sii­tä, että säh­kö­au­to­jen CO2-sidon­nai­nen vero­tus on elin­kaa­ren yli las­ket­tu­na erit­täin pal­jon kevyem­pää kuin polt­to­moot­to­ri­au­to­jen verotus.

    Säh­kö­au­to ei mak­sa mitään muu­ta CO2-pääs­tö­si­don­nais­ta veroa kuin mitä säh­kös­sä on. Mut­ta ote­taan­pa tuo­hon aiem­min teke­mään ben­sae­si­merk­kiin mukaan pari säh­kö­au­toa. Toi­nen vie 150 Wh/km, toi­nen 250 Wh/km säh­köä, kum­man­kin mas­sa on 1 600 kg. Muu­ten nume­rot ovat samat kuin ben­sii­nie­si­mer­kis­sä­ni yllä.

    Verot:

    * Auto­ve­ro: 1050 e

    * Ajo­neu­vo­ve­ro: 240 e/a

    * Polt­toai­neen säh­kö­ve­ro alvei­neen: 2,09 snt/kWh

    * Pääs­tö­kaup­pa­mak­su alvei­neen: 1 snt/kWh

    Ensim­mäi­sen omis­ta­jan mak­sa­mat verot:

    * Auto­ve­ro (40 %): 420 e

    * Ajo­neu­vo­ve­ro (3 vuot­ta): 720 e

    * Säh­kö­ve­ro alvei­neen: 188 e / 314 e

    * Pääs­tö­kaup­pa­mak­su alvei­neen: 90 e / 150 e

    * Yhteen­sä: 1418 e / 1604 e

    Suu­rem­pi­pääs­töi­sen kul­ki­neen ja pie­nem­pi­pääs­töi­sen kul­ki­neen säh­kön­ku­lu­tuse­ro täs­sä esi­mer­kiks­sä on 6000 kWh. Mar­gi­naa­li­pääs­töil­lä las­ket­tu­na pääs­tö­ero on noin 4 ton­nia. Kus­tan­nus­ten ero on 186 e, joten mar­gi­naa­li­tar­kas­te­lus­sa pääs­tö­oh­jaa­vuus on 47 e/ t.

    Onhan tämä­kin pal­jon enem­män kuin pääs­tö­mak­su, syy­nä säh­kö­ve­ron mää­rä. Mut­ta sil­ti ohjaa­vuus on suu­ruus­luok­kaa pie­nem­pi kuin polttomoottoriautolla.

    Täl­lä het­kel­lä tek­nii­kan taso huo­leh­tii sii­tä, että säh­kö­au­tot ovat kal­lii­ta ostaa, eikä niil­lä aje­ta pit­kiä mat­ko­ja. Sii­nä mie­les­sä ne eivät ole pääs­tö­on­gel­ma. Mut­ta sit­ten kun nämä ongel­mat rat­kea­vat, tie­dos­sa on sekä auto­ve­ron että ajo­neu­vo­ve­ron muut­tu­mi­nen säh­kön­ku­lu­tuk­seen perustuvaksi.

    Ympä­ris­tön kan­nal­ta asian voi näh­dä niin, että jos ben­sii­nil­lä tuo­tet­tu CO2-ton­ni mak­saa 300 euroa, niin säh­köl­lä se mak­saa alle 50 euroa. Jos nämä halu­taan samaan lin­jaan, niin sit­ten säh­kön pitäi­si mak­saa kulut­ta­jal­le tuol­lai­sen 30 snt/kWh. Sii­nä oli­si muu­ten insen­tii­viä vaih­taa säh­kö­läm­mi­tys­kin johon­kin muuhun.

    Hii­li­pääs­tö­jen suun­nas­ta kat­sot­tu­na on vähän vai­kea perus­tel­la säh­kön ja ben­sii­nin vero­kan­to­jen erilaisuutta.

  19. Tero:Onko tämän päi­vän vero­ta­sot joten­kin pai­no­voi­maan ver­rat­ta­vis­sa ole­va luon­non­la­ki, jos­ta alem­pi vero on tukea ja kovem­pi raippaa?

    Näin­hän tuo kie­len­käyt­tö tun­tuu mene­vän muis­sa­kin vero­asiois­sa. Esi­merk­ki­nä maa­kaa­sun val­mis­te­ve­ro, jota piti alun­pe­rin nos­taa vuo­den 2011 alus­sa todel­la reip­paas­ti. Sit­ten pää­dyt­tiin kol­mi­vai­hei­seen por­ras­ta­mi­seen: vero nousee asteit­tain vuo­sien 2011, 2013 ja 2015 alus­sa. Vuo­den 2013 talous­ar­vio­esi­tyk­ses­sä tätä por­ras­tus­ta kut­su­taan ihan pok­ka­na “maa­kaa­sun nor­mia alem­mak­si vero­kan­nak­si”, joka on yksi “mer­kit­tä­vim­mis­tä ener­gia­ve­ro­tuis­ta”, joka vuon­na 2013 mak­saa val­tiol­le 37 mil­joo­naa euroa. Eli se on vero­tu­kea, jos nos­te­taan­kin vero­ja vähän vähem­män kuin ensin aiot­tiin. Vau!

  20. @viherinssi

    Oikeas­taan tai­dat ehdot­taa, että auto­ve­ro­tuk­sen pitäi­si olla ener­gia­pe­rus­teis­ta, ja aset­taa kaik­ki CO2-perus­teis­ta mak­sut polt­toai­nee­seen. Ihan kiin­nos­ta­va ajatus.

    Täl­löin polt­toai­neen vero­tuk­ses­sa pitäi­si siis sakot­taa sen käyt­tä­mi­ses­tä aiheu­tu­va CO2 ja oikeas­taan kaik­ki lähi­pääs­töt­kin. Säh­kön käyt­tö ei edel­leen­kään aiheu­ta kum­paa­kaan em. Aika usein huo­maa säh­kön­käy­tön krii­ti­koi­den sekoit­ta­vat säh­kön­käy­tön pääs­töt (=0) ja säh­kön­tuo­tan­non pääs­töt (vaih­te­lee tuo­tan­to­ta­van mahd. Polt­toai­neen mukaan).

    Sit­ten tulee vas­taan tie­ten­kin poliit­ti­nen rea­li­teet­ti, että lii­ken­teen pääs­tö­jä pitää leikata.

  21. -olen sen ver­ran pessimisti/realisti ‚että mit­kään aneet tai ilmas­ton­pe­las­tus­tal­koot eivät tee muu­ta kuin vie Suo­ma­lais­ten työ­pai­kat muualle.

    ihmis­kun­ta ei muu­tu ennen­kuin on pakko(usa,kiina etc),sitten vas­ta, kun/jos meren­pin­ta nousee met­rin tai pari saa­daan aikaan jotain oikeasti,muuten tämä Suo­ma­lais­ten tou­hu on ama­töö­rien puu­has­te­lua ja omaan jal­kaan ampumista.

  22. Help­po mut­ta teho­kas imas­to­te­ko Suo­mes­sa oli­si raken­taa kaik­ki uudet raken­nuk­set puus­ta. Suo­men met­sät kas­va­vat täl­lä het­kel­lä pal­jon enem­män kuin mitä nii­tä hyö­dyn­ne­tään. Met­sä sitoo kas­vaes­saan ilma­ke­hän hiil­tä. Tuo sidot­tu hii­li voi­daan varas­toi­da vuo­si­sa­doik­si raken­nuk­sien puu­run­koi­hin, raken­nuk­sis­sa käy­te­tyn puun hiil­tä ei siis tar­vit­se vapaut­taa takai­sin ilma­ke­hään kuten polt­toai­nee­na käy­te­tyn puun tai met­sään lahoa­maan jäte­tyn puun hiili. 

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen kui­ten­kin teh­dään beto­nil­la ja asfal­til­la, eten­kin Hel­sin­gin viran­omai­sil­le puu on suo­ra­nai­nen kiro­sa­na raken­nus­ma­te­ri­aa­li­na muis­sa kuin oma­ko­ti­ta­lois­sa. Beto­nin val­mis­tus (sement­ti + sepe­li) vaa­tii hir­vit­tä­vät mää­rät ener­gi­aa joka esim. Hel­sin­gis­sä tuo­te­taan isol­ta osin fos­sii­li­sil­la. Mik­si Hel­sin­ki ja pää­kau­pun­ki­seu­tu ei rajoi­ta hii­li­ja­lan­jäl­jel­tään surul­li­sen beto­nin käyt­töä ja lisää puu­ra­ken­ta­mis­ta mer­kit­tä­väs­ti. Onko syy­nä pelk­kä gryn­de­rei­den tah­don mukaan toi­mi­mi­nen, gryn­de­reil­le kun beto­nin käyt­tö takaa suu­rim­mat tuotot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.