Minä, tuloerot ja Hesarin vaalikone

Huo­maan, että olen teh­nyt mokan vas­ta­tes­sa­ni HS:n vaa­li­ko­nee­seen. Mie­tin pit­kään vas­taus­ta kysy­myk­seen ”tuloe­rot ovat hyväk­syt­tä­viä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jak­kuu­des­sa ja ahke­ruu­des­sa voi­daan pal­ki­ta. Onko tämä jokin hör­höys­tes­ti, kos­ka vas­taa­mal­la kiel­tei­ses­ti tulee kan­nat­ta­neek­si yhteis­kun­taa, jos­sa ei ole tuloe­ro­ja lain­kaan. Oli­si siis pitä­nyt vas­ta­ta ole­van­sa täy­sin samaa miel­tä, mut­ta kos­ka vii­me­ai­kai­nen tuloe­ro­jen kas­vu on ollut kovin kiel­tei­nen asia, vas­ta­sin vähän epä­joh­don­mu­kai­ses­ti ole­va­ni vain osit­tain samaa miel­tä. Vas­tauk­sen seli­tyk­sek­si lai­ton ihmet­te­ly­ni koko kysymyksestä.

Kun kävin kat­so­mas­sa vaa­li­ko­net­ta, huo­maan, että kysy­mys onkin kuu­lu­nut Suu­ret tuloe­rot ovat hyväk­syt­tä­viä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jak­kuu­des­sa ja ahke­ruu­des­sa voi­daan pal­ki­ta.” Ensim­mäi­nen reak­tio­ni oli, että ovat moko­mat men­neet jäl­ki­kä­teen kor­jaa­maan tyh­mää kysy­mys­tään, mut­ta näin tus­kin voi­daan teh­dä, joten var­maan­kin olen jos­tain syys­tä luke­nut vää­rin. Epäi­len syyk­si sitä, että olin kas­vat­ta­nut teks­ti­ko­koa ruu­dul­la, jol­loin osa teks­tis­tä on men­nyt näy­tön ulko­puo­lel­le tai näyt­tö temp­puil­lut rivin­siir­to­jen kans­sa. Kysy­mys muut­tui jär­ke­väk­si ja minun vas­tauk­se­ni jär­jet­tö­mäk­si. Jos oli­sin luke­nut kysy­myk­sen oikein, oli­sin vas­tan­nut ole­va­ni täy­sin eri mieltä.

Kos­ka täs­tä vas­tauk­ses­ta­ni tulee var­maan­kin puhet­ta, ker­ron nyt, mitä miel­tä olen tuloeroista.

Suo­men tuloe­rot ovat nyt suu­ruu­ten­sa puo­les­ta suun­nil­leen koh­dal­laan ylim­piä tulo­ja lukuun otta­mat­ta. Kan­sain­vä­li­ses­ti pie­net tuloe­rot ovat Suo­men vah­vuus. Tuloe­rois­sa on kui­ten­kin kor­jai­le­mis­ta astei­kon alapäässä.

Ter­veen ja työ­ky­kyi­sen osal­ta perus­tur­va on pas­se­lil­la tasol­la pait­si, että asu­mi­nen on Hel­sin­gis­sä niin kal­lis­ta, että se sekoit­taa kaik­ki jär­jes­tel­mät. Kas­vu­kes­kuk­sis­sa pie­ni­palk­kai­nen hyö­tyy työn­teos­taan lii­an vähän. Hänen osal­taan tuloe­ro­ja toi­met­to­maan ja ter­vee­seen näh­den tulee kas­vat­taa, jol­loin tuloe­rot kes­ki­tu­loi­seen näh­den tie­tys­ti  pie­ne­ne­vät. Gini-ker­roin täs­tä ilmei­ses­ti vähän pie­ne­ni­si. Sel­lai­sen hen­ki­lön osal­ta, joka ei omin toi­min pys­ty ase­maan­sa paran­ta­maan, perus­tur­va tuli­si nos­taa takuu­eläk­keen tasolle.

Tuloas­tei­kon ylä­pääs­sä rik­kain pro­sent­ti on vetä­nyt tar­peet­to­man suu­ren kau­lan muu­hun kan­saan. Tätä pidän kovin paha­na, mut­ta en kyl­lä tie­dä, mitä sil­le voi­si teh­dä. Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten soi­si menes­ty­vän, ja jos ne menes­ty­vät, yri­tyk­siin ker­tyy voit­toa. Oli­si hyvä jät­tää se voit­to yri­tyk­seen ja käyt­tää toi­min­nan laa­jen­ta­mi­seen ja kan­nat­ta­vien työ­paik­ko­jen syn­nyt­tä­mi­seen, mut­ta tätä on yksin Suo­mes­sa vähän vai­kea sää­del­lä, jos muu maa­il­ma toi­mii toisin.

 

51 vastausta artikkeliin “Minä, tuloerot ja Hesarin vaalikone”

  1. Täl­lä­kin kysy­myk­sel­lä on todel­la­kin val­ta­vas­ti rele­vans­sia kun­nal­lis­vaa­lien alla.

  2. Vaik­ka asun­kin Kirk­ko­num­mel­la (ja olen enti­nen hel­sin­ki­läi­nen ja espoo­lai­nen & mie­he­ni äiti on serk­kusi 😉 olen vakaas­ti samaa miel­tä kans­sa­si täs­sä­kin asiassa.

    Perus­tu­lo kai­kil­le — tai aina­kin kai­kil­le “kes­ki­tu­loi­sil­le” suo­ma­lai­sil­le ja sitä vähem­män ansaitseville!

    t. Hele­na

  3. Tuloas­tei­kon ylä­pääs­sä rik­kain pro­sent­ti on vetä­nyt tar­peet­to­man suu­ren kau­lan muu­hun kansaan.” 

    Suo­mes­sa pää­see eni­ten tie­naa­vaan pro­sent­tiin n. 100 000 € vuo­si­tu­loil­la. Täl­lai­sia vuo­si­palk­ko­ja tie­naa ural­laan edis­ty­nyt lää­kä­ri, juris­ti tai DI ihan palk­ka­töis­sä ole­mat­ta mer­kit­tä­vä johtaja.

    Ehkä ylin pro­mil­le on oikeas­ti vetä­nyt jota­kin kau­laa. Sii­hen kuu­luu suu­ry­ri­tys­ten joh­to ja mer­kit­tä­vät yri­tys­ten omis­ta­jat osinkoineen.

  4. Tuloe­rot ovat ihan hyväk­syt­tä­viä, jos se ne perus­tu­vat ihan oike­aan lah­jak­kuu­teen, kek­sin­töön, poik­keuk­sel­li­seen yrit­te­liäi­syy­teen tms. seik­koi­hin. Aika moni hyvä­tu­loi­nen ei täy­tä kri­tee­rei­tä. Mones­ta tulee huip­pu­tu­loi­nen jo ihan suh­teis­ta joh­tuen, joil­la luo­daan pon­nah­dus­lau­ta huip­pu­tu­lot tuo­viin tehtäviin.

    Tuloe­ro­ja kos­ke­va kysy­mys ei ole pel­käs­tään hai­ta­rin leveyt­tä (ääri­päi­tä) kos­ke­va. Kes­ki­vai­heil­la on myös huo­nos­ti perus­tel­ta­vis­sa ole­via palk­ka­ka­sau­tu­mia tie­tyil­le ammat­ti­ryh­mil­le, jot­ka saat­ta­vat uha­ta koko jul­kis­ta talout­ta. Lää­kä­rit ovat täs­tä esi­merk­ki. Veron­mak­sa­jien rahoit­ta­ma ilmai­nen kal­lis kou­lu­tus, jota ei tar­vit­se mak­saa takai­sin. Työn kysyn­tä muo­dos­tuu asiak­kais­ta, jot­ka ovat lain nojal­la pako­tet­tu­ja osta­maan palveluksiasi. 

    Näi­tä kes­ki­vai­heen palk­ka­vää­ris­ty­miä voi­si saa­da oikeu­den­mu­kai­sem­mak­si kou­lu­tuk­sen muut­ta­mi­sel­la mak­sul­li­sek­si. Kui­ten­kin Brit­ti­mal­lin mukai­ses­ti, eli kou­lu­tus (lai­na) on mak­set­ta­va takai­sin vain ja ainoas­taan, jos se mah­dol­lis­taa tien hyviin ansioi­hin. Yli­kou­lu­tuk­sen uhrik­si jou­tu­nei­den ei pidä mis­sään nimes­sä jou­tua mak­sa­maan tur­hak­si osoit­tau­tu­nees­ta kou­lu­tuk­ses­taan. Kou­lu­tus­mak­sua perit­täi­siin siten vain niil­tä, joi­den tulot ylit­tä­vät tie­tyn rajan. Tämä oli­si lisäk­si kan­nus­tin ope­tus- ja työ­mi­nis­te­riöl­le lopet­taa aina vain jat­ku­va aivan äly­tön yli­kou­lut­ta­mi­nen, kos­ka jär­ke­vä opis­ke­li­ja­mää­rien mitoit­ta­mi­nen tuli­si hal­vak­si ja työt­tö­mäk­si kou­lut­ta­mi­nen kal­liik­si. Oikeas­ti työ­mark­ki­noi­den tar­vet­ta ei monil­la aloil­la tie­ten­kään voi ennus­taa ja sik­si mark­ki­na­me­ka­nis­miin perus­tu­va mal­li ilman ope­tus- ja työ­mi­nis­te­riön ennus­tus­toi­min­taa oli­si paras, mut­ta vir­ka­mie­het suo­je­le­vat kyl­lä paik­kan­sa eikä tähän var­maan kos­kaan päästä.

  5. Hyvä Osmo kun korjasit,

    nyt voim­me olla samaa miel­tä. Voi­sin liik­keen­joh­don kon­sult­ti­na myös ker­toa sen totuu­den, että myyn­ti­mie­hen ja toi­mi­tus­joh­ta­jan lah­jak­kuus on kään­täen ver­ran­nol­li­nen hei­dän menes­tyk­seen­sä. Pel­kis­täen voi­si sanoa, mitä tyh­mem­pi myyn­ti­mies tai mitä put­kiai­voi­sem­pi ja häi­käi­le­mät­tö­mäm­pi toi­mi­tus­joh­ta­ja, sitä suu­rem­pi kor­vaus mene­te­tys­tä vapaa-ajasta.

  6. ozmo kiteyt­ti­kin täs­sä aika pal­jon. Suu­ret tulot voi­daan sal­lia vain NHL-moni­mil­jo­nää­reil­le ja for­mu­la­kus­keil­le. Heil­le raken­ne­taan hal­lit veron­mak­sa­jien rahois­ta ja hei­dät vapau­te­taan intistä.
    Tulee­ko­han tuo lät­kä­hal­lien tuke­mi­nen verois­ta kal­liim­mak­si kuin kor­kea­kou­lu­tut­kin­to? Pitäi­si­kö jää­kiek­koi­li­jat sitout­taa pelaa­maan esi­mer­kik­si jul­ki­sen sek­to­rin jouk­ku­ees­sa vaik­ka vii­si vuot­ta 20 v jälkeen?

  7. Sha­keem:

    Aika moni hyvä­tu­loi­nen ei täy­tä kri­tee­rei­tä. Mones­ta tulee huip­pu­tu­loi­nen jo ihan suh­teis­ta joh­tuen, joil­la luo­daan pon­nah­dus­lau­ta huip­pu­tu­lot tuo­viin tehtäviin.

    Mis­sä Suo­mes­sa löy­tyy teh­tä­viä, jois­sa pää­see huip­pu­tu­loi­hin suh­teil­la? Aina­kaan yksi­tyis­sek­to­ril­la en ole moi­seen tör­män­nyt. Tämän päi­vän yri­tys­maa­il­ma on sen ver­ran kovas­sa kil­pai­lus­sa, että moi­seen ei ole varaa (vali­ta johon­kin huip­pu­palk­kai­seen hom­maan kave­ri tai suku­lai­nen pätevyydestä/kyvyistä välittämättä).

  8. Sha­keem: Näi­tä kes­ki­vai­heen palk­ka­vää­ris­ty­miä voi­si saa­da oikeu­den­mu­kai­sem­mak­si kou­lu­tuk­sen muut­ta­mi­sel­la mak­sul­li­sek­si. Kui­ten­kin Brit­ti­mal­lin mukai­ses­ti, eli kou­lu­tus (lai­na) on mak­set­ta­va takai­sin vain ja ainoas­taan, jos se mah­dol­lis­taa tien hyviin ansioi­hin. Yli­kou­lu­tuk­sen uhrik­si jou­tu­nei­den ei pidä mis­sään nimes­sä jou­tua mak­sa­maan tur­hak­si osoit­tau­tu­nees­ta koulutuksestaan.

    Täy­sin samaa miel­tä. Vali­tet­ta­vas­ti suo­ma­lai­nen kou­lu­tus­kes­kus­te­lu on sen ver­ran hys­tee­ris­tä, jos­sa “ilmai­nen” kou­lu­tus on pyhä leh­mä, että ehdo­tuk­sel­la ei ole mitään läpimenomahdollisuuksia.

  9. > Tuloas­tei­kon ylä­pääs­sä rik­kain pro­sent­ti on vetä­nyt tar­peet­to­man suu­ren kau­lan muu­hun kan­saan. Tätä pidän kovin paha­na, mut­ta en kyl­lä tie­dä, mitä sil­le voi­si tehdä.

    Yksi­tyi­sil­le yri­tyk­sil­le ja vaik­ka­pa glo­baa­lis­ti toi­mi­vil­le IT-alan inno­vaat­to­reil­le ei pal­jon voi­kaan teh­dä, pait­si pitää tulo­ve­ro­tuk­sen sopi­van, mut­ta ei kar­kot­ta­van korkealla.

    Polii­ti­kot voi­si­vat sen sijaan hyvin­kin pitää kor­kei­den vir­ka­mies­ten, val­tion omis­ta­mien yhtiöi­den pomo­jen ja (aina­kin suo­ma­lais­ten) EU-vis­kaa­lien pal­kat sopi­van vaa­ti­mat­to­mi­na. Päte­viä joh­ta­jia saa kyl­lä, vaik­ka palk­ko­ja ei nos­tet­tai­si­kaan pil­viin (ehkä parem­pia­kin). Perus­on­gel­ma täs­sä on kui­ten­kin se, että polii­ti­kot leik­kai­si­vat näin myös omien elä­ke­vir­ko­jen­sa palkkoja.

    > Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten soi­si menes­ty­vän, ja jos ne menes­ty­vät, yri­tyk­siin ker­tyy voit­toa. Oli­si hyvä jät­tää se voit­to yri­tyk­seen ja käyt­tää toi­min­nan laa­jen­ta­mi­seen ja kan­nat­ta­vien työ­paik­ko­jen syn­nyt­tä­mi­seen, mut­ta tätä on yksin Suo­mes­sa vähän vai­kea sää­del­lä, jos muu maa­il­ma toi­mii toisin.

    Yri­tyk­sen sisäl­lä kier­tä­vän rahan vähäi­nen verot­ta­mi­sen voi olla myös kil­pai­lue­tu. Eli onnis­tu­nee Suo­men­kin puit­teis­sa. Ei kai verot­ta­mat­to­muut­ta ole vie­lä kiel­let­ty EU:ssa.

  10. Voi – taas! Vii­me vaa­leis­sa vaa­li­ko­ne teki Odes­ta äärioi­keis­to­lai­sen, mut­ta läpi meni ja kirkkaasti 🙂
    ________________________________________

    …yri­tyk­siin ker­tyy voit­toa. Oli­si hyvä jät­tää se voit­to yri­tyk­seen ja käyt­tää toi­min­nan laa­jen­ta­mi­seen ja kan­nat­ta­vien työ­paik­ko­jen synnyttämiseen”

    Olen täy­sin samaa mieltä!

    Minä en käsi­tä mil­lai­seen psy­ko­lo­gi­aan tai ehdol­lis­ta­mi­seen ylim­män joh­don yli­suur­ten palk­ko­jen mak­su perus­tuu. On aika pri­mi­tii­vis­tä ajat­te­lua, että pai­ne­taan joh­dos­sa kaa­sua niin vauh­ti lisään­tyy. Sitout­ta­mi­nen on sekin vain veru­ke palk­ko­jen korotuksille.

    Minä en näe kor­keil­le pal­koil­le muu­ta mer­ki­tys­tä, kuin että tyy­pil­li­ses­ti ame­rik­ka­lai­nen fir­ma halu­aa pul­lis­tel­la ja luo­da mie­li­ku­vaa menes­ty­väs­tä yhtiöstä.

    Ruot­sis­sa­kin ollaan Wahl­ro­siin Nor­de­aa lukuu­not­ta­mat­ta mal­til­li­sia ja hyvin menee. On pal­jon suo­ma­lai­sia fir­mo­ja, jot­ka menes­ty­vät nime­no­maan perin­tei­sel­lä palk­ka­ta­sol­la ja rehel­li­sel­lä työn­teol­la – ei pal­koil­la briljailemalla.

  11. Sil­lä mitä ylin _prosentti_ ansait­see ei ole minus­ta hir­veäs­ti mer­ki­tys­tä niin kau­kan kuin he mak­sa­vat koh­tuul­li­sen (suu­reh­kon) mää­rän vero­ja. Menes­ty­mi­sen ja suu­ren­kin omai­suu­den kerää­mi­nen on olta­va mah­dol­lis­ta. Toi­saal­ta ylim­män 10% tai 20% tulo­jen ei vält­tä­mät­tä pidä antaa täy­sin karata.

  12. zack:
    ‘snip’
    Tulee­ko­han tuo lät­kä­hal­lien tuke­mi­nen verois­ta kal­liim­mak­si kuin kor­kea­kou­lu­tut­kin­to? Pitäi­si­kö jää­kiek­koi­li­jat sitout­taa pelaa­maan esi­mer­kik­si jul­ki­sen sek­to­rin jouk­ku­ees­sa vaik­ka vii­si vuot­ta 20 v jälkeen?

    Kun­nal­lis­ten lät­kä­hal­lien raken­ta­mi­nen ei tule kal­liik­si, vaan ne ovat inves­toin­ti, joka mak­saa itsen­sä takaisin.
    Mik­si jul­ki­sel­la sek­to­ril­la pitäi­si olla jääkiekkojoukkue?
    For­mu­la­kus­keil­le on ole kuul­lut hal­le­ja rakennetun.

  13. Ero­tuo­ma­ri: Täl­lä­kin kysy­myk­sel­lä on todel­la­kin val­ta­vas­ti rele­vans­sia kun­nal­lis­vaa­lien alla.

    Näki­sin, että jon­kin ver­ran rele­vans­sia on sil­lä kuin­ka suu­ret tuloe­rot hyväk­sy­tään kun­nan työn­te­ki­jöi­den välil­lä. Yleen­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tilan­ne on se, että palk­ka riip­puu hyvin vähän sii­tä kuin­ka hyvin teh­tä­vän hoi­taa. Eli ahke­ruut­ta ja lah­jak­kuut­ta ei pal­ki­ta tar­peek­si. Tämän seu­rauk­se­na par­haim­mat tyy­pit kar­kaa­vat yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­la ja sit­ten vie­lä ihme­tel­lään mik­si jul­ki­nen sek­to­ri ei toi­mi tehokkaasti.

  14. Tuloe­ro­jen tuo­mit­se­mi­seen sijaan oli­si parem­pi arvioi­da, mik­si suu­rim­mat tulot ovat niin suu­ria kuin ovat. Onko taus­tal­la oikeas­ti yli­ver­tai­suus, vai pal­kan­mak­sa­jan osaa­mat­to­muus tai lii­an pie­net piirit.

  15. Tuloe­rot saa­daan pie­nik­si kun kaik­ki tulot, pl. luo­vu­tus­voi­tot lai­te­taan samaan laa­riin ja vero­tet­tai­siin samal­la pro­sen­til­la. Samal­la yli 15v omis­tet­tu­jen varo­jen luo­vu­tus­voi­tot teh­täi­siin verot­to­mik­si eli 100% han­kin­ta­me­no-olet­ta­ma käyttöön..

    Myös luo­vu­tus­voit­to­jen tilas­toin­ti tulon­ja­ko­tut­ki­muk­sis­sa pitäi­si kiel­tää. Näil­lä toi­men­pi­teil­lä tilas­toi­dut tuloe­rot saa­tai­siin pieniksi.

    😀

  16. Jut­ta:
    Sil­lä mitä ylin _prosentti_ ansait­see ei ole minus­ta hir­veäs­ti mer­ki­tys­tä niin kau­kan kuin he mak­sa­vat koh­tuul­li­sen (suu­reh­kon) mää­rän veroja… 

    Mik­si fik­suim­pien pitää mak­saa enem­män vero­ja kuin tyh­mien? Minä en näe mitään hyvää tasa­päis­tä­mi­ses­sä, vaik­ka itse olen­kin enem­män tuol­lai­nen kes­kin­ker­tai­suus — aina­kin omas­sa työyhteisössäni. 😉

  17. KKK: Näki­sin, että jon­kin ver­ran rele­vans­sia on sil­lä kuin­ka suu­ret tuloe­rot hyväk­sy­tään kun­nan työn­te­ki­jöi­den välil­lä. Yleen­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tilan­ne on se, että palk­ka riip­puu hyvin vähän sii­tä kuin­ka hyvin teh­tä­vän hoi­taa. Eli ahke­ruut­ta ja lah­jak­kuut­ta ei pal­ki­ta tar­peek­si. Tämän seu­rauk­se­na par­haim­mat tyy­pit kar­kaa­vat yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­la ja sit­ten vie­lä ihme­tel­lään mik­si jul­ki­nen sek­to­ri ei toi­mi tehokkaasti.

    En tie­dä miten nimi­merk­ki on vält­ty­nyt saa­mas­ta tie­toon­sa jul­ki­sen sek­to­rin palk­kausuu­dis­tus­ta. Sitä on nou­da­tet­tu jo n. 10 vuot­ta. Jokai­seen viras­toon ja teh­tä­vään on mää­ri­tel­ty vaa­ti­vuus­ta­so­ja ja sen lisäk­si tulee hen­ki­lö­koh­tai­nen osa. Pal­kat ovat ylem­mis­sä vaa­ti­vuus­ta­sois­sa hyvin­kin kil­pai­lu­ky­kyi­siä ja kova­ta­soi­sis­ta haki­jois­ta vir­koi­hin ei ole pulaa. Pien­tä kes­kus­te­lua on herät­tä­nyt aina­kin Hel­sin­gin yli­opis­ton palk­kaus­jär­jes­tel­mä lähin­nä oikeu­den­mu­kai­suu­den osal­ta, mut­ta myös oikeel­li­suu­den. Kans­le­rin ja rek­sin lik­sa aina­kin monin­ker­tais­tui enti­seen vir­ka­palk­kaan verraten.

    A‑palkkataulukko oli aina­kin sel­keä, mitä ei voi sanoa nykyi­sis­tä kym­me­nis­tä eri jär­jes­tel­mis­tä. Kun­tien palk­kaus­jär­jes­tel­mis­tä en osaa sanoa.

  18. Rai­mo K: Kun­nal­lis­ten lät­kä­hal­lien raken­ta­mi­nen ei tule kal­liik­si, vaan ne ovat inves­toin­ti, joka mak­saa itsen­sä takaisin.
    Mik­si jul­ki­sel­la sek­to­ril­la pitäi­si olla jääkiekkojoukkue?
    For­mu­la­kus­keil­le on ole kuul­lut hal­le­ja rakennetun.

    Jos tar­koi­tat itsen­sä mak­sul­la takai­sin ter­veys­hyö­ty­jä yms. niin sil­loin hal­lin vuo­ro­jen jaos­sa ei tuli­si suo­sia NHL:ään yrit­tä­viä vaan kaik­kia tasaisesti.

    Mitä tulee tuo­hon jul­ki­sen sek­to­rin lät­kä­jen­giin, niin yri­tin olla vain haus­ka. Ihmi­set vaa­ti­vat netis­sä kurk­ku suo­ra­na esi­mer­kik­si, että esi­mer­kik­si lää­kä­reil­le tuli­si saa­da vuo­sien työ­vel­voi­te jul­ki­sel­le sek­to­ril­le, kos­ka ilmai­nen kou­lu­tus. Eikö samaa voi­si kokeil­la jääkiekkomonimiljonääreille?Jos jää­kiek­ko­mo­ni­mil­jo­nää­re­jä tuet­tai­siin pal­jon suu­rem­mal­la sum­mal­la hal­lien muo­dos­sa kuin kor­kea­kou­lu­tus­ta, eikö voi­tai­si perus­taa vaik­ka jul­ki­sen sek­to­rin jää­kiek­ko­lii­ga, johon jul­ki­sen sek­to­rin hal­le­ja käyt­tä­neet vel­voi­tet­tai­siin pelaamaan?
    En vain ymmär­rä, mik­si NHL-mul­ti­mil­jo­nää­re­jä tue­taan niin pal­jon, mut­ta mui­den tulot ovat pahasta.

  19. newy­or­kis­ta: …Jokai­seen viras­toon ja teh­tä­vään on mää­ri­tel­ty vaa­ti­vuus­ta­so­ja ja sen lisäk­si tulee hen­ki­lö­koh­tai­nen osa… 

    Sen ver­ran olen ollut teke­mi­sis­sä jul­ki­sen hal­lin vaa­ti-luo­ki­tuk­sen kans­sa, että tie­dän sen ole­van täy­sin huu­haa­ta. 😀 😀 😀 Jos kyke­ni­sim­me mit­taa­maan joten­kin jär­ke­väs­ti työn vaa­ti­vuut­ta jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, voi­tai­siin raken­taa joten­kin toi­mi­va jär­jes­tel­mä. Sii­hen emme kykene.

    Hiu­kan yksin­ker­tais­taen jul­ki­sen sek­to­rin ongel­ma on, että suo­ri­tus­ta­son työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan aivan lii­an suu­ria palk­ko­ja ja asian­tun­ti­joil­le sekä joh­dol­le aivan lii­an pie­niä palk­ko­ja. Ihan noin suo­ra­vii­vais­ta se ei toki ole, kuin ehkä tuon suo­ri­tus­por­taan osalta.

  20. Ihmi­set vähek­sy­vät 1 pro­sen­tin vai­ku­tus­val­taa aivan tur­haan. Mer­kit­tä­vää ei ole pel­käs­tään se, kuin­ka suu­ri on eliit­ti, vaan se, pal­jon elii­til­lä on resurs­se­ja. Tuo jää­hal­lia­sia on mie­len­kiin­toi­nen. Jää­hal­lit ovat resurs­si, joka on pois muus­ta. Kun hal­lin käy­vät tun­ti­tak­sat ovat noin 100–150 euroa, mut­ta seu­ran jäse­net mak­sa­vat 20–50 euroa tun­ti, on kysees­sä mel­koi­nen sub­ven­toin­ti lajei­hin, jot­ka mak­sa­vat 200 euroa kuu­kau­des­sa per­heil­le. Tue­taan siis laje­ja, joi­ta moni ei kyke­ne har­ras­ta­maan. Laje­ja, jot­ka nos­ta­vat ener­gian hin­to­ja. Laje­ja, jot­ka edis­tä­vät kas­vi­huo­neil­miö­tä. Laje­ja, joi­den moraa­lis­ta voi olla mon­taa miel­tä (moni oppii nuus­kan käy­tön jää­hal­lil­la). Laje­ja, joil­la ei ole mitään teke­mis­tä kan­san­ter­vey­den edis­tä­mi­sen kans­sa jne.

  21. Tämän päi­vän yri­tys­maa­il­ma kovas­sa kilpailussa…Yritysmaailman työn­te­ki­jät voi­vat olla kovas­sa kil­pai­lus­sa kes­ke­nään ilman, että orga­ni­saa­tio on muka­na kovas­sa kil­pai­lus­sa. Mai­nit­tu tilan­ne saat­taa joh­taa sii­hen, että orga­ni­saa­tiot täyt­ty­vät psy­kois­ta, joi­den anti on samaa tasoa ihmis­kun­nal­le kuin Aatu sedän 30–40-luvulla, mut­ta pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa. Suo­men koti­mark­ki­noil­la on jouk­ko alo­ja, jois­sa nämä hur­maa­vat oppor­tu­nis­tit pää­se­vät hie­kot­ta­maan työn­te­ke­mis­tä samal­la taval­la kuin vas­taa­vat kol­le­gat jul­ki­sel­la sek­to­ril­la. En kyl­lä ole lopuk­si var­ma, onko edes kil­pai­lu hyvä kar­si­maan ver­kos­to­suh­dep­sy­ko ‑sak­kia, kos­ka kova kil­pai­lu saat­taa muut­taa mark­ki­nat niin lyhyen täh­täi­men toi­min­nak­si, että kai­kis­sa suu­ris­sa mark­ki­na­toi­mi­jois­sa saat­taa olla pal­jon näi­tä loi­sia, joi­den lah­jak­kuus on resurs­sien itsel­le repi­mi­nen. Kil­pail­tu pie­ny­ri­tys­toi­min­ta on siis eri asia, kuin jokin kännykkäbisnes.

  22. Tuloas­tei­kon ylä­pääs­sä rik­kain pro­sent­ti on vetä­nyt tar­peet­to­man suu­ren kau­lan muu­hun kansaan.”

    Vir­ta­nen tart­tui jo tähän samaan asi­aan tuol­la ylempänä.

    Haluai­sin sel­ven­nyk­sen näi­hin pro­sent­ti­lu­kui­hin. Mitä pro­sent­te­ja täs­sä tar­koi­te­taan? Kai­kis­ta tulon­saa­jis­ta las­ket­tua pro­sent­tia vai vaki­tuo­ses­sa palk­ka­työs­sä ole­vaa pro­sent­tia vai mitä? 

    Tulon­saa­jia oli vuon­na 2010 Suo­mes­sa 4 508 954 hen­ki­löä. Tulon­saa­jien parem­min tie­naa­vaan puo­lis­koon pääs­tään jo 1600 e kuu­kausi­pal­kal­la ja par­hai­ten tie­naa­vaan yhteen pro­sent­tiin pääs­tään vähän ennen 8000 euron kuukausituloja.

    (tulon­ja­ko­ti­las­tos­sa ei ole otet­tu huo­mioon verot­to­mia sosi­aa­lie­tuuk­sia eikä sitä pää­oma­tu­loj­ne osuut­ta, joka on saa­jal­leen veroton)

    http://www.tilastokeskus.fi/til/tvt/2010/tvt_2010_2012-02–03_tie_001_fi.html

    ——————

    Sitä­pait­si palk­kae­rot pie­ne­ni­vät vuon­na 2010.
    http://www.tilastokeskus.fi/til/pra/index.html

    Tilas­to­kes­kuk­sen palk­ka­ra­ken­ne­ti­las­ton mukaan kaik­kien kokoai­kais­ten pal­kan­saa­jien kes­ki­mää­räi­nen kuu­kausian­sio oli vuo­den 2010 vii­mei­sel­lä nel­jän­nek­sel­lä 3 040 euroa ja medi­aa­nian­sio 1) 2 715 euroa. Par­hai­ten pal­kat­tu kym­me­nes­osa (9. desii­li) pal­kan­saa­jis­ta ansait­si yli 4 498 euroa ja mata­la­palk­kai­sin kym­me­nes­osa (1. desii­li) alle 1 937 euroa kuu­kau­des­sa. Par­hai­ten pal­kat­tu kym­me­nes­osa ansait­si siis vähin­tään 2,32 ‑ker­taa enem­män kuin vähi­ten ansait­se­va kym­me­nes­osa. Ylim­män ja alim­man desii­lin väli­nen ansio­ero pie­ne­ni edel­lis­vuo­teen ver­rat­tu­na noin yhden prosenttiyksikön.”

    En pitäi­si tuo­ta eni­ten tie­naa­van ja vähi­ten tie­naa­van eroa kovin­kaan suu­re­na. Lisäk­si noi­ta ero­ja tasaa vie­lä euroop­pa­lai­sit­tain ääret­tö­män kova progres­sio sekä tulon­siir­rot ja ilmai­set jul­ki­set pal­ve­lut. Ja progres­sio­kin vain kiris­tyy vuo­si vuo­del­ta, kos­ka aina kun vero­tus­ta las­ke­taan, las­ke­taan enem­män ala­pääs­tä kuin ylä­pääs­tä ja aina kun kiris­te­tään, kiris­te­tään enem­män ylä­pääs­tä kuin ala­pääs­tä. Lop­pu­tu­lok­se­na progres­sio pyr­kii kokoa­jan jyrk­ke­ne­mään. Tätä sit­ten kor­ja­taan kek­si­mäl­lä kai­ken­lai­sia könt­tä­vä­hen­nyk­siä kun ei muu­ta uskalleta. 

    Sil­ti joka iki­nen vaa­li­vuo­si vali­te­taan aina sitä, että tuloe­rot ovat taas räjäh­tä­neet käsiin, ihan sama mitä tuloe­roil­le tapahtuu. 

    Vir­ta­nen:
    “Suo­mes­sa pää­see eni­ten tie­naa­vaan pro­sent­tiin n. 100 000 € vuo­si­tu­loil­la. Täl­lai­sia vuo­si­palk­ko­ja tie­naa ural­laan edis­ty­nyt lää­kä­ri, juris­ti tai DI ihan palk­ka­töis­sä ole­mat­ta mer­kit­tä­vä johtaja.”

    Lää­kä­ri ja juris­ti var­maan tie­naa, mut­ta DI ei var­mas­ti pää­se tuol­lai­siin ansioi­hin ole­mat­ta mer­kit­tä­vä joh­ta­ja. Kyl­lä noi­hin lukui­hin pääs­täk­seen pitää olla jo kym­me­nit­täin alai­sia tai sit­ten todel­la­kin jokin aivan todel­li­nen huippuasiantuntija.

    1. Ylim­mäs­sä tui­lo­pro­sen­tis­sa pää­oma­tu­lot domi­noi­vat tulo­ja. Palk­ka­tu­loil­la ei progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen vuok­si pää­se kovin kor­kei­siin tuloi­hin muutenkaan.

  23. TEK:n työ­mark­ki­na­tut­ki­muk­sen mukaan koko jäse­nis­tön (ymmär­tääk­se­ni DI-poruk­kaa lähes koko­naan) koko­nais­vuo­sian­sioi­den 9. desii­li oli 98 000 € koh­dal­la vuon­na 2011. 

    Voi­daan siis sanoa, ett DI:eistä 10 % tie­naa yli 100 000 €/vuosi. Eivät he kaik­ki ole sii­nä mie­les­sä yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­viä joh­ta­jia, että sinä tai minä oli­sim­me heis­tä kos­kaan kuul­leet. Toki lähes kai­kil­la on alai­sia, mut­ta tuos­ta jou­kos­ta on todel­la iso­tu­loi­sia vuo­ri­neu­vok­sia tai vas­taa­via häviä­vän pie­ni osa.

    DI-poru­kan kes­kiar­vo on muu­ten 65 000 ja medi­aa­ni 57 000 €/vuosi.

    Vrt.
    http://issuu.com/mcipress/docs/tek0412?mode=window&pageNumber=33

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ylim­mäs­sä tui­lo­pro­sen­tis­sa pää­oma­tu­lot domi­noi­vat tulo­ja. Palk­ka­tu­loil­la ei progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen vuok­si pää­se kovin kor­kei­siin tuloi­hin muutenkaan.

    Aina­kaan tilas­to­kes­kuk­sen sivut eivät tätä tue:
    “Tulon­saa­jat mak­soi­vat välit­tö­miä vero­ja ja mak­su­ja kes­ki­mää­rin 21,9 pro­sent­tia vero­na­lai­sis­ta tulois­taan. Vero­jen osuus tulois­ta ei muut­tu­nut edel­lis­vuo­des­ta. Eni­ten vero­ja suh­tees­sa tuloi­hin mak­soi­vat 125 000–150 000 euroa vuo­des­sa ansain­neet, 36,3 pro­sent­tia tulois­taan. Yli 150 000 euroa ansain­neil­ta verot vei­vät pie­nem­män osan tulois­ta, 34,7 pro­sent­tia. Yli 150 000 euroa ansain­nei­den tulois­ta 46 pro­sent­tia oli pääomatuloja.”

    Kes­kus­te­lua ede­saut­tai­si se, että mää­ri­tet­täi­siin mis­tä tulo­luo­kas­ta puhu­taan. Ylim­män desii­lin ala­ra­jaan pää­see n. 5t€/kk tuloil­la ja ylim­män pro­sen­tin ala­ja­ra­jaan n. 10 t€/kk tuloilla.

    5 t€/kk tuloil­la (var­sin­kin jos puo­li­so tie­naa suun­nil­leen saman) elää muka­vaa elä­mää, mut­ta näil­lä tuloil­la ei todel­la­kaan osta tila­vaa per­hea­sun­toa kan­ta­kau­pun­gis­ta ja kiva mök­ki­kin jää lähin­nä haa­veek­si. Eli hyvin kau­ka­na mis­tään pröys­täi­lys­tä ollaan.

    10 t€/kk pal­koil­la liik­ku­ma­va­ra asun­non suh­teen on jo parem­pi, mut­ta sikä­li kuin olen omien tämän tulo­luo­kan tut­tu­jen elä­mää seu­ran­nut, niin lop­pu­jen lopuk­si ei se eroa käy­tän­nös­sä juu­ri miten­kään muus­ta kes­ki­luo­kas­ta. Asun­not on isom­pia, autot uudem­pia ja rahaa jää parem­min säästöön.

    Jos sit­ten puhu­taan näis­tä jul­ki­suu­den suu­ri­tu­loi­sis­ta, niin sil­loin lii­ku­taan lähem­pä­nä ylin­tä pro­mil­lea. Täl­löin kyse on menes­ty­vis­tä yrit­tä­jis­tä tai suur­ten yri­tys­ten joh­to­ryh­mäs­tä. Joh­ta­jien pal­kat ovat puh­taas­ti sopi­mus­palk­ko­ja, joten poliit­ti­sel­la ohjauk­sel­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Yritt­jien tulot ovat kuin pro­vik­ka­palk­kaa: kun yri­tys on ensin mak­sa­nut kaik­ki vel­voit­teet, kat­so­taan mitä rivin alle on jäänyt. 

    Ehkä olen vähem­mis­töä tääl­lä, mut­ta itse näen erit­täin vah­van kor­re­laa­tion yrit­tä­jien menes­tyk­sen ja yhteis­kun­nan menes­tyk­sen välil­lä. Esim. Rovion omis­ta­jat ovat teh­neet val­ta­van omai­suu­den ja siten lisän­neet eriar­voi­suut­ta, mut­ta minun on vai­kea näh­dä miten Rovion menes­tys oli­si teh­nyt Suo­mes­ta huo­nom­man maan.

  25. newy­or­kis­ta: En tie­dä miten nimi­merk­ki on vält­ty­nyt saa­mas­ta tie­toon­sa jul­ki­sen sek­to­rin palk­kausuu­dis­tus­ta. Sitä on nou­da­tet­tu jo n. 10 vuot­ta. Jokai­seen viras­toon ja teh­tä­vään on mää­ri­tel­ty vaa­ti­vuus­ta­so­ja ja sen lisäk­si tulee hen­ki­lö­koh­tai­nen osa. 

    Olen täs­tä uudis­tuk­ses­ta hyvin­kin tietoinen.
    Palk­kausuu­dis­tus ei vaan toi­mi yhtä hyvin käy­tän­nös­sä kuin pape­ril­la. Oli­si kivaa näh­dä jotain tilas­to­ja kuin­ka pal­jon tuo hen­ki­lö­koh­tai­sen pal­kan­osa vaih­te­lee esim. Hel­sin­gin kau­pun­gin työn­te­ki­jöi­den kes­ken. Oma epäi­lyk­se­ni on, että ei kovin­kaan paljon.

  26. Kuul­los­ta huo­les­tut­ta­val­ta tuo vaa­li­ko­neen toiminta.

    Olen jo aiem­min huo­man­nut että eri koneet vedät­tä­vät eri suun­tiin. Tulok­sek­si tulee ensim­mäi­se­nä kysei­sen median kan­nat­ta­mia ehdokkaita.

    Oli­si­ko aika jon­kun teh­dä joku tut­ki­mus näis­tä koneis­ta ja kuin­ka pal­jon näil­lä todel­li­suu­des­sa ohjail­laan äänes­tä­jiä luo­tet­ta­vil­ta näyt­tä­vil­lä tuloksilla.

  27. Vir­ta­nen:
    Voi­daan siis sanoa, ett DI:eistä 10 % tie­naa yli 100 000 €/vuosi. Eivät he kaik­ki ole sii­nä mie­les­sä yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­viä joh­ta­jia, että sinä tai minä oli­sim­me heis­tä kos­kaan kuulleet.

    Sinul­la on aika lail­la eri­lai­nen mää­ri­tel­mä mer­kit­tä­väl­le joh­ta­jal­le kuin minulla. 

    Eihän tuol­la mää­ri­tel­mäs­sä suo­mes­sa ole kuin muu­ta­ma mer­kit­tä­vä joh­ta­ja. Esi­mer­kik­si min­kä tahan­sa pörs­siy­ri­tyk­sen hal­li­tuk­sen tai joh­to­ryh­män jäse­net ovat mer­ki­tyk­set­tö­miä, kos­ka ei hei­tä suu­ri yleis­tö tun­ne. Ote­taan esi­mer­kik­si vaik­ka­pa kone­pa­ja­kon­ser­ni Met­so (tuli vain ensim­mäi­se­nä mie­leen). Itse en aina­kaan osai­si nime­tä ainut­ta­kaan Met­son nykyi­sen joh­to­ryh­män jäsen­tä puhu­mat­ta­kaan lii­ke­toi­min­ta­ryh­mien toi­mi­tus­joh­ta­jis­ta ja kaik­ki ovat kyl­lä mil­lä tahan­sa mit­ta­ril­la mel­koi­sia pamppuja.

    Met­son hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan palk­kio on muu­ten 92 000 euroa vuo­des­sa ja sii­hen pääl­le var­maan­kin tulee jokin luok­kaa 50% vuosibonus.

    Eli minä läh­ti­sin sii­tä että hen­ki­lö on mer­kit­tä­vä joh­ta­ja, jos hänel­lä on kym­me­niä alai­sia. Sanoi­sin että esi­mer­kik­si useam­man mil­joo­nan lii­ke­vaih­toa pyö­rit­tä­vän yri­tyk­sen tj alka ole­maan jo mer­kit­tä­vä joh­ta­ja. Aina­kin itse pidän hei­tä jo mel­ko isoi­na pamp­pui­na. Sama­ten mel­kein min­kä tahan­sa kes­ki­ko­koi­sen yri­tyk­sen T&K‑osaston pääl­lik­kö, suun­nit­te­luo­sas­ton pääl­lik­kö, tuo­tan­to­joh­ta­ja, teh­taan­joh­ta­ja yms. on jo mer­kit­tä­vä johtaja.

  28. Osmo:

    Kun kävin kat­so­mas­sa vaa­li­ko­net­ta, huo­maan, että kysy­mys onkin kuu­lu­nut “Suu­ret tuloe­rot ovat hyväk­syt­tä­viä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jak­kuu­des­sa ja ahke­ruu­des­sa voi­daan pal­ki­ta.” Ensim­mäi­nen reak­tio­ni oli, että ovat moko­mat men­neet jäl­ki­kä­teen kor­jaa­maan tyh­mää kysy­mys­tään, mut­ta näin tus­kin voi­daan teh­dä, joten var­maan­kin olen jos­tain syys­tä luke­nut vää­rin. Epäi­len syyk­si sitä, että olin kas­vat­ta­nut teks­ti­ko­koa ruu­dul­la, jol­loin osa teks­tis­tä on men­nyt näy­tön ulko­puo­lel­le tai näyt­tö temp­puil­lut rivin­siir­to­jen kans­sa. Kysy­mys muut­tui jär­ke­väk­si ja minun vas­tauk­se­ni jär­jet­tö­mäk­si. Jos oli­sin luke­nut kysy­myk­sen oikein, oli­sin vas­tan­nut ole­va­ni täy­sin eri mieltä.

    Eiks tohon nyt oo edel­leen aika han­ka­la vas­ta­ta, kun ihmi­set tul­kit­see “suu­ret tuloe­rot” erit­täin vaih­te­le­vil­la tavoil­la? Esim. vasu­rei­den mie­les­tä Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä val­ta­vat tuloe­rot. Sun mie­les­tä ne on ilmei­ses­ti koh­tuul­li­sel­la tasol­la. Jos siis vas­taat tohon “täy­sin eri miel­tä”, niin vasem­mis­ton sym­pa­ti­see­raa­jat tul­kit­see, että sun mie­les­tä tuloe­ro­ja tulis kaven­taa koval­la kädel­lä suh­tees­sa nykyiseen. 

    Lisäks joku voi lukea tota lähin­nä sii­tä vink­ke­lis­tä, että mis­sä mää­rin ahke­ruu­den ja lah­jak­kuu­den tulee hei­jas­tua palk­koi­hin. Jos siis vas­taat tohon “täy­sin eri miel­tä”, niin luki­ja voi tul­ki­ta sen niin, ettei ahke­ruu­des­ta tai lah­jak­kuu­des­ta tulis sun mie­les­tä pal­ki­ta juu­ri ollen­kaan tai kor­kein­taan ihan vähän. Mikä taas on vähän ongel­mal­lis­ta, kos­ka peri­aat­tees­sa moni vasu­ri­kin hyväk­syy ahke­ruu­des­ta ja lah­jak­kuu­des­ta pal­kit­se­mi­sen ja argu­men­toi, että isot tuloe­rot joh­tuu lähin­nä riis­tos­ta, suh­mu­roin­nis­ta ym..

  29. Suo­mes­sa vero­progres­sio vai­kut­taa vain tyhmiin.
    Suu­rin osaon fiksuja,osaa käyt­tää hyväk­seen por­saan­reiät ja niin­pä kes­ki­mää­rin meil­lä on käy­tö­sä tasa­ve­ro pie­nel­lä vero­va­paal­la osuudella

    Vero­na­lai­nen tulo vero %

    1 — 4 999 5,8
    5 000 — 9 999 8,0
    10 000 — 14 999 13,5
    15 000 — 19 999 16,9
    20 000 — 24 999 17,7
    25 000 — 34 999 20,9
    35 000 — 54 999 25,8
    55 000 — 74 999 30,0
    75 000 — 99 999 32,6
    100 000 — 149 999 33,6
    150 000 — 299 999 33,4
    300 000 29,0

  30. Rol­le:
    Tuloe­ro­jen tuo­mit­se­mi­seen sijaan oli­si parem­pi arvioi­da, mik­si suu­rim­mat tulot ovat niin suu­ria kuin ovat. Onko taus­tal­la oikeas­ti yli­ver­tai­suus, vai pal­kan­mak­sa­jan osaa­mat­to­muus tai lii­an pie­net piirit.

    Pie­nis­sä pii­reis­sä voi olla lii­an pie­net pii­rit, ts. kun men­nään lähel­le suu­rim­pia yri­tyk­siä, siel­lä voi olla aika sul­jet­tu­ja ympy­röi­tä. Pii­rit ovat kui­ten­kin pari­na vii­me vuo­si­kym­me­ne­nä muut­tu­nut pal­jon, kun pii­rit eivät enää ole sama kuin Suomi.

    Mut­ta mik­si vaik­ka­pa jokin kes­ki­suu­ri yri­tys viit­sii mak­saa toi­mi­tus­joh­ta­jal­le kol­men tai kuu­den ruo­hon­juu­ri­työn­te­ki­jän pal­kan? Yksin­ker­tai­ses­ti sik­si, että toi­mi­tus­joh­ta­jan roo­li yri­tyk­sen tule­vai­suu­den tur­vaa­mi­ses­sa on erit­täin tär­keä. Teh­tä­vien toi­men­pi­tei­den vai­ku­tus omis­ta­jien kas­sa­vir­taan on pal­jon suu­rem­pi kuin toi­mi­tus­joh­ta­jan palk­ka, jol­loin mie­luum­min kan­nat­taa vali­ta paras saa­ta­vil­la ole­va, vaik­ka mar­gi­naa­lie­tu seu­raa­vak­si hal­vem­paan oli­si­kin pienehkö.

    Tähän asti asia on ihan puh­das­ta mark­ki­na­ta­lout­ta. Mut­ta sii­tä pitäi­si olla pal­jon enem­män huo­lis­saan, onnis­tu­vat­ko yri­tyk­set täs­sä. Ovat­ko valit­ta­vat joh­ta­jat par­hai­ta mah­dol­li­sia hom­miin­sa? Jos yri­tys onnis­tuu, se tie­tää hyvää kil­pai­lua­se­maa, pal­jon rahaa omis­ta­jil­le mut­ta myös pal­jon työn­te­ki­jöi­tä ja vire­ää talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta yri­tyk­sen ympä­ril­lä. Huo­no joh­ta­ja taas saa ihan vas­taa­vas­ti run­sas­ta tuhoa aikaan ympärillään.

    Joh­ta­jis­ta on ihan oikeas­ti pulaa. Siis ihmi­sis­tä, joil­la on joh­ta­mis­tai­to­ja (joh­ta­mis­tai­dot, näke­mys, esi­mies­tai­dot, riit­tä­vä asian­tun­te­mus) ja halua ryh­tyä joh­ta­jak­si. Osit­tain nämä omi­nai­suu­det ovat myö­tä­syn­tyi­siä, mut­ta iso osa niis­tä pitää hakea mene­mäl­lä kau­as pois omal­ta muka­vuusa­lu­eel­ta. Asian­tun­ti­ja­po­ru­kois­ta voi olla vai­kea löy­tää haluk­kai­ta, kos­ka asian­tun­ti­ja­hom­ma on niin moti­voi­vaa itses­sään. Jäl­jel­le tup­paa jää­mään run­saas­ti nii­tä, joil­la on enem­män intoa kuin taitoja.

    Jos joh­ta­jien pal­kat kar­kaa­vat ylei­sem­min­kin kuin muu­ta­mas­sa suu­ry­ri­tyk­ses­sä, se on indi­kaa­tio joh­ta­mis­tai­to­jen puut­tees­ta ylei­sem­min­kin. Ihan ana­lo­gi­nen jut­tu sii­hen ver­rat­tu­na, että lää­kä­reil­lä­kin saat­taa olla vähän kor­kean puo­lei­nen palk­kio­ta­so työn aka­tee­mi­seen ja käy­tän­nön vaa­ti­vuu­teen näh­den ver­rat­tu­na moneen muu­hun hommaan.

    = = =

    Mut­ta sit­ten toi­saal­ta… Jos mukaan ote­taan myös pää­oma­tu­lot, niin tuloe­rot kas­va­vat huo­mat­ta­vas­ti. Mitä teh­dään? Kiel­le­tään­kö rikas­tu­mi­nen? Onko jotain muu­ta syy­tä kuin kateus kiel­tää rikas­tu­mi­nen sinänsä?

  31. Sylt­ty:
    Lää­kä­ri ja juris­ti var­maan tie­naa, mut­ta DI ei var­mas­ti pää­se tuol­lai­siin ansioi­hin ole­mat­ta mer­kit­tä­vä joh­ta­ja. Kyl­lä noi­hin lukui­hin pääs­täk­seen pitää olla jo kym­me­nit­täin alai­sia tai sit­ten todel­la­kin jokin aivan todel­li­nen huippuasiantuntija.

    Täs­sä tai­taa tul­la vas­taan pie­ni jako­las­kuon­gel­ma… Sata­ton­nia jaet­tu­na kah­del­la­tois­ta antaa kyl­lä yli 8 000 e/kk, johon har­va yltää. Mut­ta todel­li­suu­des­sa tyy­pil­li­nen sadan­ton­nin DI on senio­ria­se­mas­sa ole­va asian­tun­ti­ja, joka saa esi­mer­kik­si 5 500 e/kk perus­palk­kaa ja sii­hen autoe­dun pääl­le. Täs­tä tulee vuo­si­ta­sol­la noin 80 000 e (loma­ra­hoi­neen), ja sii­hen sit­ten tulos­poh­jai­sia palk­kioi­ta se 25 % päälle.

    Tuo­hon tar­vit­see olla jon­kin­lai­ses­sa esi­mies­a­se­mas­sa, mut­ta esi­mer­kik­si kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa jo muu­ta­man hen­gen myyn­ti­tii­min vetä­jä voi pääs­tä tuol­le tasol­le. Kan­nat­taa huo­ma­ta se, että toden­nä­köi­ses­ti TEK:n tilas­to­jen 10 % DI:stä ei ole sama eri vuo­si­na, kos­ka tulos­palk­kioil­la on tai­pu­mus tul­la klimppeinä.

    Eri aloil­la voi myös olla hyvin eri­lai­sia tulo­ja­kau­mia suh­dan­teis­ta riip­puen. DI-tut­kin­nol­la on kovin mon­ta haa­raa, eivät­kä maan­mit­ta­rit työl­lis­ty samoi­hin työ­paik­koi­hin kuin bioteknologit.

    Ja sit­ten ne TEK:n tilas­tot­kin voi­vat olla vähän bia­soi­tu­ja. Ihmi­sil­lä on usein tai­pu­mus mie­le­lään pyö­ris­tää vähän ylös­päin, eivät­kä kaik­ki vas­taa kyse­lyi­hin tai ole ammat­ti­lii­ton jäse­niä. Parem­man tie­don sai­si aja­mal­la tie­tyn tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den hetuil­la pie­nen kyse­lyn vero­vi­ran­omai­sen tie­dois­sa, mut­ta se ei oikein onnis­tu tietosuojasyistä…

  32. Jut­ta:
    Sil­lä mitä ylin _prosentti_ ansait­see ei ole minus­ta hir­veäs­ti mer­ki­tys­tä niin kau­kan kuin he mak­sa­vat koh­tuul­li­sen (suu­reh­kon) mää­rän vero­ja. Menes­ty­mi­sen ja suu­ren­kin omai­suu­den kerää­mi­nen on olta­va mah­dol­lis­ta. Toi­saal­ta ylim­män 10% tai 20% tulo­jen ei vält­tä­mät­tä pidä antaa täy­sin karata. 

    Kuvit­te­li­sin, että on lähes mate­maat­ti­ses­ti mah­do­ton­ta, että ylim­män 20% tulot kar­kai­si­vat kovin kau­ak­si kes­kiar­vos­ta (medi­aa­nis­ta toki, jos on laa­ja var­si­nai­nen köy­hä­lis­tö). Aina­kin tuol­la Ame­ri­kan maal­la, ne jot­ka asias­ta ovat yli­pää­tän­sä­huo­lis­saan, ovat olleet huo­lis­saan juu­ri sii­tä, kuin­ka suu­ri osuus tulois­ta menee nyky­ään par­hai­ten ansait­se­val­le pro­sen­til­le, ja kuin­ka suu­ri osuus vie­lä tuos­ta ylim­mäl­le promillelle.

  33. Val­tiol­la kes­ki­palk­ka on 3456 euroa kuu­kau­des­sa. Help­po muistaa.

  34. Tuloas­tei­kon ylä­pääs­sä rik­kain pro­sent­ti on vetä­nyt tar­peet­to­man suu­ren kau­lan muu­hun kan­saan. Tätä pidän kovin paha­na, mut­ta en kyl­lä tie­dä, mitä sil­le voi­si tehdä.”

    Ai Jaa, ettei tie­dä? Dema­reil­la oli rat­kai­su tähän jo vuo­den 1903 puo­lueoh­jel­mas­saan. Sen nimi on progres­sii­vi­nen verotus.

  35. EVA:n puheen­joh­ta­ja Jor­ma Olli­la tuo­reis­sa puheis­saan Jyväs­ky­läs­sä suo­si­tel­lut Suo­mel­le eri­näi­siä sisäi­sen deval­vaa­tion keinoja.

    Olli­lan mukaan kan­san­ta­lou­den kes­ki­palk­ko­jen kas­vul­le tar­vi­taan pidikkeitä.

    Olli­lan palk­kaa­ma Elop sai vuon­na 2011 palk­kaa 11 mil­joo­naa euroa.

    Kam­ree­ri Olli­la suo­sit­te­li lisäk­si eri­lai­sia sääs­tö­jä ja pal­kan­alen­nuk­sia, joi­hin Nokia itse kom­pu­roi ja lopul­ta kaatui. 

    Sii­nä mis­sä Applen toi­mi­tus­joh­ta­ja kes­kit­tyi puhe­lin­ten kehit­tä­mi­seen, Nokia kes­kit­tyi Olli­lan joh­dol­la teh­tai­den siir­te­lyyn hal­van työ­voi­man maihin.

    Mei­dän on kai­kin ta­voin tuet­ta­va eu­ro­alueen on­gel­mien rat­kai­se­mis­ta. Vain yh­te­näi­nen Eu­roop­pa voi ol­la vah­va myös glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa. Suo­mi ei voi pae­ta vastuutaan.”

    Six­ten Kork­man puhui samaa potas­kaa Nyber­gis­sä TV 1 :ssä. Pro­fes­so­ri väit­ti, että Suo­men ja Ruot­sin talous ovat kul­ke­neet samo­ja lin­jo­ja eri valuu­tas­ta huolimatta. 

    En tie­dä mitä tilas­toa pro­fes­so­ri seu­raa, mut­ta viral­lis­ten tie­to­jen mukaan Suo­men ja Ruot­sin ulko­maan­kaup­pa ja vaih­to­ta­se sekä maa­han tul­leet ulko­mai­set inves­toin­nit ovat kuin eri pla­nee­tal­ta. Ruot­sin luke­mat ovat nous­seet ja Suo­men vas­taa­vas­ti laskeneet.

    Lopuk­si Kork­man varoit­ti tuhos­ta, mikä euros­ta luovutaan.

    Kork­man on nyky­ään professori. 

    Onko Suo­mes­sa riip­pu­ma­ton­ta ja puo­lu­ee­ton­ta vero­va­roin rahoi­tet­tua tie­teel­lis­tä taloustutkimusta?

  36. Jou­niL: Oli­si­ko aika jon­kun teh­dä joku tut­ki­mus näis­tä koneis­ta ja kuin­ka pal­jon näil­lä todel­li­suu­des­sa ohjail­laan äänes­tä­jiä luo­tet­ta­vil­ta näyt­tä­vil­lä tuloksilla.

    Täl­lai­nen tut­ki­mus on help­po teh­dä ihan itse teke­mäl­lä vaa­li­ko­neen useam­man ker­ran vas­taa­mal­la eri taval­la. Jos joka ker­ral­la tulee sama ehdo­kas, on syy­tä epäil­lä vedä­tys­tä. Oman koke­muk­se­ni mukaan vaa­li­ko­neet toi­mi­vat suh­teel­li­sen luo­tet­ta­vas­ti, vaik­ka osa kysy­myk­sis­tä on hie­man tulkinnanvaraisia.

  37. Olen­kin sitä käyt­tä­nyt enkä itse asias­sa noi­ta konei­ta tarvitse.

    Kui­ten­kin toi­voi­sin sel­vi­tys­tä konei­den toi­min­nas­ta eli juu­ri tuos­ta ohjai­lun mahdollisuudesta.

    Vai onko joku eri mieltä?

    KKK: Täl­lai­nen tut­ki­mus on help­po teh­dä ihan itse teke­mäl­lä vaa­li­ko­neen useam­man ker­ran vas­taa­mal­la eri taval­la. Jos joka ker­ral­la tulee sama ehdo­kas, on syy­tä epäil­lä vedä­tys­tä. Oman koke­muk­se­ni mukaan vaa­li­ko­neet toi­mi­vat suh­teel­li­sen luo­tet­ta­vas­ti, vaik­ka osa kysy­myk­sis­tä on hie­man tulkinnanvaraisia.

  38. Hesa­rin jutus­sa pis­ti sil­mään miten tyh­jää Osmon “inho­rea­lis­ti­ses­sa” kul­mauk­ses­sa oli. RKP vähän sin­ne päin kal­lel­laan, mut­ta muut puo­lu­eet kier­tä­vät “arvo­li­be­raa­li & talous­li­be­raa­li” yhdis­tel­mää min­kä pys­ty­vät. Ehkä tämä on sit­ten syy­nä että Ruot­sin puo­lel­la menee talou­des­sa parem­min kuin täällä.

  39. Eriar­voi­suu­den kan­nal­ta pahin­ta on suh­teel­li­nen köy­hyys. Siis se, että on mer­kit­tä­väs­ti köy­hem­pi kuin kes­ki­tu­loi­nen. Köy­hä ver­taa itse­ään kes­ki­tu­loi­siin ja jos elä­män­ta­pa on kau­hean eri­lai­nen, köy­hä on onne­ton ja kes­ki­tu­loi­sen­kin on syy­tä olla huo­lis­saan yhteis­kun­nan koheesiosta.

    Sen sijaan se ylin desii­li herät­tää kateut­ta lähin­nä meis­sä yhdek­säs­de­sii­li­sis­sä, ja me olem­me sen ver­ran hyvä­osai­sia, että mei­dän tulee se kateu­tem­me vain kestää.

    Sen ylim­män pro­sen­tin ja pro­mil­len suh­teen haluai­sin ennem­min­kin näh­dä hyvän­te­ke­väi­syys­kult­tuu­rin yleis­ty­vän. Hehän eivät saa kui­ten­kaan kulu­tet­tua kuin mur­to-osan varal­li­suu­des­taan. Eteen­päin Bill Gate­sin vii­toit­ta­mal­la tiellä!

  40. Mar­ko Hami­lo: Sen sijaan se ylin desii­li herät­tää kateut­ta lähin­nä meis­sä yhdek­säs­de­sii­li­sis­sä, ja me olem­me sen ver­ran hyvä­osai­sia, että mei­dän tulee se kateu­tem­me vain kestää.

    Luon­non saas­tu­mi­sen kan­nal­ta on myös mer­ki­tys­tä sil­lä ylim­mäl­lä desii­lil­lä. Kateel­li­nen yhdek­säs­de­si­lii­li ottaa mal­lia ylim­män kulu­tus­tot­tu­muk­sis­ta ja tämän seu­rauk­se­na tar­vi­taan entis­tä saas­tut­ta­vam­pia sta­tus­sym­boo­le­ja mas­sas­ta erottuakseen.

  41. Ing­mar For­ne: Dema­reil­la oli rat­kai­su tähän jo vuo­den 1903 puo­lueoh­jel­mas­saan. Sen nimi on progres­sii­vi­nen verotus.

    Ja jos sil­loin oli­si toteu­tet­tu nykyi­nen vero­progres­sio, suu­ta­ri Hal­me­kin oli­si tuhah­ta­nut että “älkää nyt höl­möt liioitelko”.

    Progres­siol­la voi­daan tap­paa tuloe­ro­ja jos kovas­ti yri­te­tään, mut­ta samal­la menee koko sisa­rus­sar­ja vero­tu­lois­ta talous­kas­vuun pesu­ve­den mukana.

  42. ant­ti:
    Hesa­rin jutus­sa pis­ti sil­mään miten tyh­jää Osmon “inho­rea­lis­ti­ses­sa” kul­mauk­ses­sa oli. RKP vähän sin­ne päin kal­lel­laan, mut­ta muut puo­lu­eet kier­tä­vät “arvo­li­be­raa­li & talous­li­be­raa­li” yhdis­tel­mää min­kä pys­ty­vät. Ehkä tämä on sit­ten syy­nä että Ruot­sin puo­lel­la menee talou­des­sa parem­min kuin täällä.

    Kiin­ni­tin huo­mio­ta samaan asi­aan. Hesa­rin tut­ki­mus tosin oli teh­ty aika hep­pois­ten kysy­mys­ten poh­jal­ta, mut­ta sil­ti kart­ta herät­ti ajatuksia.

    Libe­raa­lil­la oikeis­to­lai­sel­la on täs­sä vai­hees­sa mah­dol­li­suu­te­na vali­ta joko arvo­li­be­raa­liu­den ja oikeis­to­lai­sen talous­a­jat­te­lun välil­lä, samas­sa pake­tis­sa nii­tä ei saa. Tai ehkä saa, mut­ta RKP on vähän näis­tä peleis­tä ulko­na kielipuolueena.

    Toi­saal­ta kart­ta selit­tää kok­ka­rei­den yllät­tä­vän hyvää suo­sio­ta. Puo­lue saa olla yksin oikeis­tos­sa, jol­loin oikeis­to­lai­sel­la talous­a­jat­te­lul­la saa sit­ten äänel­lään joko libre­aa­lia tai liki ult­ra­kon­ser­va­tii­vis­ta arvoa­jat­te­lua. Jos­tain syys­tä oikeis­to on jätet­ty yhden puo­lu­een hoi­det­ta­vak­si, kun kes­kus­tas­sa on kovaa­kin ruuhkaa.

    Äänes­tä­jien kan­nal­ta vih­reis­sä taas on sel­lai­nen haas­te, että vaik­ka­pa Soi­nin­vaa­ran äänes­tä­jä voi äänel­lään vetää vali­tuk­si jon­kun rehel­li­ses­ti sanot­tu­na vähem­män ratio­naa­li­sen henkilön.

    Jos kysy­mys oli­si yri­tyk­sis­tä ja mark­ki­nao­suuk­sis­ta, niin täs­sä vai­hees­sa vih­rei­den kan­nat­tai­si ottaa pii­run ver­ran oike­aan päin. Sil­lä sai­si toden­nä­köi­ses­ti enem­män lisä-ääniä kuin mitä vasem­mas­ta lai­das­ta menet­täi­si vasem­mis­to­lii­tol­le. Poli­tii­kas­sa tosin voi­si olla hyvä, että ideo­lo­gial­la oli­si jokin asema…

    Joku esit­ti jos­sain (= erin­omai­nen ja luo­tet­ta­va läh­de), että Suo­mes­sa voi­si käy­dä oikeis­tos­sa jakaan­tu­mi­nen. Kes­kus­tas­ta voi­si tul­la kon­ser­va­tii­vi­nen oikeis­to­puo­lue ja kokoo­muk­ses­ta libe­raa­li oikeis­to­puo­lue. Sii­nä oli­si kyl­lä tämän­kin kar­tan kan­nal­ta jär­keä, niin kes­kus­tan­kaan ei tar­vit­si­si kil­pail­la maa­seu­tu­puo­lu­een kans­sa äänistä.

    Kar­tas­ta luon­nol­li­ses­ti puut­tuu aina­kin kak­si aika tär­ke­ää akse­lia. Toi­nen on suh­tau­tu­mi­nen ympä­ris­tön­suo­je­luun, toi­nen on maa­seu­dun ja kau­pun­gin väli­nen akse­li. Nämä toki teke­vät jon­kin ver­ran erot­te­lua kar­tan ruuhkaosaan.

  43. Vihe­rins­si: Jos kysy­mys oli­si yri­tyk­sis­tä ja mark­ki­nao­suuk­sis­ta, niin täs­sä vai­hees­sa vih­rei­den kan­nat­tai­si ottaa pii­run ver­ran oike­aan päin. Sil­lä sai­si toden­nä­köi­ses­ti enem­män lisä-ääniä kuin mitä vasem­mas­ta lai­das­ta menet­täi­si vasemmistoliitolle. 

    Juu­ri näin. Mik­si Suo­mes­sa tar­vi­taan kah­ta puna­vih­reä­tä puo­luet­ta? Vih­rei­den pitäi­si ottaa enem­män pesäe­roa äärivasemmistoon.

  44. Tuloe­rois­sa on pit­käl­ti kysy­mys oikeu­des­ta kulut­taa maa­il­man rajal­li­sia reusursseja.

    Asia konkretisoituu,kun ruu­as­ta alkaa olla pula ja ihmis­ten ole­mas­sao­lo on uhattuna.

    Köyhimmät,jotka putoa­vat ruo­ka­huol­los­ta nouse­vat ennen näl­kä­kuo­le­maa kapinaan.

    Yhteis­kun­ta­rau­han takaa­mi­sek­si on lisät­tä­vä joko val­tioi­den sisäis­tä väki­val­taa tai tulon­siir­to­ja tai jaet­ta­va maa­il­man resurrs­se­ja toisin

  45. Ymmär­rän, että ahke­ruu­des­ta tulee pal­ki­ta, mut­ta eikö lah­jak­kuus ole astet­ta kink­ki­sem­pi? Eten­kin jos puhu­taan lah­jois­ta oikeas­sa mer­ki­tyk­ses­sään eli omi­nai­suuk­sis­ta, joi­hin ihmi­nen ei itse voi vaikuttaa.

  46. Henk­ka:
    Ymmär­rän, että ahke­ruu­des­ta tulee pal­ki­ta, mut­ta eikö lah­jak­kuus ole astet­ta kink­ki­sem­pi? Eten­kin jos puhu­taan lah­jois­ta oikeas­sa mer­ki­tyk­ses­sään eli omi­nai­suuk­sis­ta, joi­hin ihmi­nen ei itse voi vaikuttaa. 

    Lah­jak­kuut­ta pitäi­si verot­taa, jos se tun­nis­te­taan oikein. Ja siis, ahke­ruus on yksi lah­jak­kuu­den laji. Tur­haan vähek­syt­ty myös.

  47. tie­de­mies: Lah­jak­kuut­ta pitäi­si verot­taa, jos se tun­nis­te­taan oikein. Ja siis, ahke­ruus on yksi lah­jak­kuu­den laji. Tur­haan vähek­syt­ty myös.

    Toi pitäis muo­toil­la var­maan joten­kin sil­leen, että sel­lais­ta omi­nai­suus­pro­fii­lia tulis verot­taa, joka anne­tus­sa ympä­ris­tös­sä antaa yksi­löl­le oleel­li­ses­ti suu­rem­man hyvin­voin­nin ku mui­den omi­nai­suus­pro­fii­lit. Jos siis kan­nat­taa suht tasais­ta hyvin­voin­ti­ja­kau­maa yksi­löi­den välille. 

    Teo­rias­sa tos­ta seu­raa, että esim. älyk­kyy­del­lään isot tulot hank­ki­nut­ta tyyp­piä ei auto­maat­ti­ses­ti olis oikeu­den­mu­kais­ta verot­taa, vaan se oikeu­tus riip­puis oleel­li­ses­ti sen tyy­pin koko­nais­hy­vin­voin­nis­ta suh­tees­sa mui­den koko­nais­hy­vin­voin­tei­hin ja tulo­jen rajahyödyistä.

  48. Pek­ka Tai­pa­le: Progres­siol­la voi­daan tap­paa tuloe­ro­ja jos kovas­ti yri­te­tään, mut­ta samal­la menee koko sisa­rus­sar­ja vero­tu­lois­ta talous­kas­vuun pesu­ve­den mukana. 

    Tämän voi myön­tää todek­si ja olla samal­la sil­ti epäi­le­väi­nen sen suh­teen, että täl­lä het­kel­lä ollaan vie­lä lähel­lä­kään sitä progres­sion nousu­käy­rän koh­taa, jos­sa näin alkaa todel­li­suu­des­sa tapahtua.

    Itsel­le­ni ei tule itse asias­sa koko tähä­nas­ti­ses­ta talous­his­to­rias­ta mie­leen yhtään maa­ta, jos­sa vero­progres­sion nos­ta­mi­sen vuok­si oli­si mene­tet­ty “koko sisa­rus­sar­ja vero­tu­lois­ta talous­kas­vuun”. Eli mitä­hän empii­ri­siä esi­merk­ke­jä täs­tä nyt oikein on?

  49. Tom­mi Uscha­nov: Eli mitä­hän empii­ri­siä esi­merk­ke­jä täs­tä nyt oikein on?

    Esi­mer­kik­si ajan­koh­tai­se­na aihee­na finans­sit­ran­sak­tio­ve­ron suh­teen Ruot­si on täs­tä empii­ri­nen esi­merk­ki. Ja nyt­pä sit­ten Suo­mes­sa puu­ha­taan veroa, Ruot­sis­sa ei.

  50. Kyl­lä kait lääkär

    Vihe­rins­si: Jos­tain syys­tä oikeis­to on jätet­ty yhden puo­lu­een hoi­det­ta­vak­si, kun kes­kus­tas­sa on kovaa­kin ruuhkaa.

    His­to­rial­li­sis­ta syis­tä por­va­rik­si tai vie­lä pahem­paa, suo­raan oikeis­to­lai­sek­si tun­nus­tau­tu­mi­nen kan­taa Suo­mes­sa edel­leen­kin mel­kois­ta painolastia. 

    Kes­kus­ta on sel­väs­ti por­va­ri­puo­lue eli oikeis­to­la­li­nen puo­lue, mut­ta he eivät mis­sään nimes­sä halua tul­la kut­su­tuk­si sil­lä nimellä.

    Eikä siel­lä oikeal­la ole oikeas­ti kovin­kaan pal­jon ääniä jaos­sa, kuten sai­ra­sa­jan karens­sie­si­tys osoit­ti. Kokoo­mus on kas­va­nut kos­ka on levit­täy­ty­nyt Katai­sen joh­dol­la poliit­tis­ta kes­kus­taa kohden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.