Oikealta ohi

Maa­il­man­pank­ki ja kan­sain­vä­li­nen valuut­ta­ra­has­to ovat olleet kovan ja jul­man kapi­ta­lis­min mai­nees­sa. Ne ovat ryn­nän­neet vai­keuk­siin jou­tu­nei­siin kehi­tys­mai­hin ja pan­neet maat armot­to­mal­le talous­kuu­ril­le, mis­sä ei ole inhi­mil­li­siä arvo­ja juu­ri kun­nioi­tet­tu. Täl­lai­nen on aina­kin nii­den maine.

Nyt IMF oli­si val­mis myön­tä­mään Krei­kal­le kak­si vuot­ta lisä­ai­kaa sääs­töil­leen, kos­ka lii­an nopea jul­ki­sen talou­den ter­veh­dyt­tä­mi­nen ei voi kuin epä­on­nis­tua. Sääs­töt tuot­ta­vat lamaa, eikä jul­ki­sen talou­den ali­jää­mä supis­tu. Maa­il­man pank­ki varoit­taa lii­an kovis­ta sää­tö­kuu­reis­ta talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den tukah­dut­ta­ja­na. Mut­ta Sak­sa ja Suo­mi ovat tai­pu­mat­to­mia. Krei­kal­le ei voi antaa lisäaikaa.

Tähän on tul­tu. Menem­me Maa­il­man­pan­kis­ta ja valuut­ta­ra­has­tos­ta oikeal­ta ohi!

75 vastausta artikkeliin “Oikealta ohi”

  1. Oikeal­ta ohi??? Eikö tämä kova lin­ja ole lähin­nä Urpli­lai­sen per­sun­pel­koa? Siis dema­rit mene­vät kokoo­muk­ses­ta oikeal­ta ohi? Aikoi­hin­pa eletty!

  2. Mitä sitä pitää men­nä von­kaa­maan, jos tie­tää ettei ole saa­mas­sa? Nolaa tai jopa poliit­ti­ses­ti nol­laa itsen­sä, kun jää yhden mököt­tä­jän kans­sa sei­nä­ruusuk­si mui­den aloit­taes­sa uuden tans­sin uusin säännöin.

    Vie­lä­kö tuo­ta hal­li­tus­ta pitää pitää kasas­sa, kun tuo lohi­po­li­tiik­ka­kin meni taas vink­sal­leen. Ei ollut Kos­ki­sel­la vih­reän sävyt ihan kohdillaan.

  3. Olli Rehn sanoi tänään että IMF näke­mys voi­daan kiistää.

    Sak­sa taas on pis­tä­nyt koko Euro alu­een pol­vil­leen lukuu­not­ta­mat­ta Suo­mea ja Bel­gi­aa. Mut­ta voi­ko sitä hei­tä moit­tiak­kaan, jos kan­sa tekee puo­li-ilmai­sek­si työtä?

    Bel­gian tilan­ne on mie­len­kiin­toi­nen kos­ka rik­kaat muut­ta­vat Rans­kas­ta ja Hol­lan­nis­ta sin­ne koval­la vauh­dil­la, vero­tuk­sen olles­sa jär­ke­vää. Hol­lan­ti on kaa­ok­ses­sa ja pysyy pys­tys­sä ainoas­taan kos­ka suu­ri osa Sak­san tava­ra­lii­ken­tees­tä kul­kee hei­dän kaut­ta. Tosin tämä tren­di on muut­tu­mas­sa Ham­pu­rin hyväksi..

  4. Ovat­han nuo lai­tok­set kovan mai­nees­sa, kun ne jou­tu­vat put­saa­maan kai­ken­lai­sia kon­kurs­si­pe­siä. Kivuit­ta tuol­lai­sis­ta tilan­teis­ta ei voi selvitä.

    EU:n poli­tiik­kaan ver­rat­tu­na ne ovat käsit­tääk­se­ni hoi­ta­neet hom­man­sa mal­lik­kaas­ti maa­liin omil­la suh­teel­li­sen rajal­li­sil­la varoil­laan, mene­mät­tä juu­ri­kaan veron­mak­sa­jien kuk­ka­rol­le. Niil­lä ei ole myös­kään tar­pei­ta junail­la vaik­ka­pa liit­to­val­tio­ta krii­sin varjolla.

    EU tun­tuu “oikeis­to­lai­sel­ta” sii­nä mie­les­sä, että EU:n ydin­mai­den pank­kien ris­kit pyri­tään hävit­tää­mään. Maa­il­man­pank­ki ja IMF oli­si­vat var­maan­kin käy­neet reip­paam­min ris­ki­si­joitt­ta­jien kuk­ka­rol­la. Mut­ta tär­kein ero on sii­nä, että EU tekee poli­tiik­kaa, kun taas nuo jär­jes­töt oli­si­vat teh­neet pesän­sel­vit­tä­jän hommia.

    Krei­kan kan­sal­ta ei kum­pi­kaan jär­jes­tel­mä voi ottaa rahaa hei­dän kes­to­kyk­ky­ään enem­pää, eikä hei­dän kes­to­ky­ky­ään kau­em­paa. Oikea tapa oli­si ottaa heil­tä lähes mak­si­mi­kes­to­ky­vyn ver­ran ehkä vuo­si­kym­me­nen ajan. Loput tap­piot tuli­si lait­taa ris­ki­si­joit­ta­jien piik­kiin (ei veron­mak­sa­jien, eikä eri­tyi­ses­ti tilan­tee­seen syyt­tö­mien mai­den veron­mak­sa­jien piikkiin).

    Ja nämä toi­men­pi­teet oli­si pitä­nyt teh­dä heti. EU-polii­ti­kot ovat jää­neet pelaa­maan poliit­tis­ta uskot­ta­vuus­pe­liä kreik­ka­lais­ten, mui­den mai­den veron­mak­sa­jien ja koko EU:n talou­den uskot­ta­vuu­den kus­tan­nuk­sel­la. Ja samal­la riko­taan euron sään­tö­jä, ja vaih­de­taan askel ker­ral­laan koko jär­jes­tel­män toi­min­ta­ta­pa (muka ainoa­na mah­do­li­se­na rat­kai­su­na tähän yksit­täi­seen krii­siin) joi­den­kin ydin­mies­ten halua­maan suuntaan.

  5. Oli­si­han se lii­kaa vaa­dit­tu, jos Krei­kan sukell­su­ve­ne- ja pans­sa­ri­vau­nu­dii­lit pitäi­si perut­taa. Muu­ten­kin jos puo­lus­tus­me­no­jen 4% BKT-osuu­des­ta pitäi­si lei­ka­ta niin kon­kurs­si­han sii­tä tulee kun se kur­jis­taa talout­ta Rans­kas­sa ja Saksassa.

    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/mar/21/greece-austerity-measures-military-spending

    Greek mili­ta­ry spen­ding has been sig­ni­ficant­ly reduced over the last year or two, alt­hough not near­ly as much as govern­ment expen­di­tu­re on healthca­re or social welfare.

  6. Sak­sa ja Suo­mi ovat oikeas­sa. Jos rikas kan­sa­kun­ta ei kyke­ne sel­viä­mään velois­taan niin men­köön kon­kurs­siin. Kreik­kaa ei ole ryö­vän­nyt yksi­kään Euroo­pan maa kuten on käy­nyt Afri­kas­sa. Sitä saa mitä tilaa, men­köön se myös hel­lee­nien kaaliin.

  7. Lisä­ai­kaa 5, 10. 20 vuot­ta? Kreik­kaa ei mil­lään ilveil­lä saa­da näil­lä eväil­lä kun­toon. Mik­si tei­kä­läi­set eivät voi sitä tun­nus­taa? Nyt sen kan­sa kär­sii sika­na ja kär­sii koko ajan lisää. Minus­ta ainoa kei­no on drak­maan siir­ty­mi­nen ja siis pirun­moi­nen deval­voin­ti. Ei voi olla niin, että joku kan­sa vaan elää mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Ehkä kreik­ka­lai­set alka­vat itse miet­tiä vas­tai­suu­des­sa mil­lais­ta poruk­kaa äänes­tä­vät joh­toon. Ei kyl­lä näy­tä sil­tä. Te vii­saat, ker­to­kaa, mitä ihmet­tä Krei­kan pitäi­si tehdä?

  8. Yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, Kreik­ka pai­naa drak­mo­ja, pal­kat ja hin­nat drak­mois­sa. Valuut­ta kyl­lä deval­voi­tuu, mut­ta ei sii­tä nälän­hä­tää tule, vaan uusi parem­pi alku. Kil­pai­lu­ky­ky para­nee ja euro­ja vir­taa maa­han. Tämä on kreik­ka­lais­ten­kin etu.

  9. En tie­dä mis­tä men­nään ohi, mut­ta minus­ta yksi­kään uus­li­be­ra­lis­ti­sen talous­us­kon pap­pi ei ole yhtään rat­kai­su­mal­lia jul­ki­suu­ten tuo­nut, mil­lä krii­si­maat todel­li­suu­des­sa sel­viäi­si­vät talousongelmistaan.
    Jul­ki­sen talou­den supis­ta­mi­nen ei tuo vien­ti­tu­lo­ja, vaik­ka­kin pie­ne­tää­kin tuon­ti­tuot­tei­den osto­mah­dol­li­suuk­sia. Kun joka­päi­väi­sis­tä kulu­tus­hyö­dyk­keis­tä yhä suu­rem­pi osa tuo­te­taan orja­työl­lä kau­koi­däs­sä ja jopa ruo­ka­hyl­ly­jen tuot­ti­den läh­tö­osoi­te on samal­la suun­naal­la on vai­kea näh­dä rat­kai­su­mal­lia näil­lä peli­sään­nöil­lä Euroo­pan talousongelmiin.
    Eli nyt jos nii­tä talous­vii­sai­ta löy­tyy, niin ker­to­kaa­pa mitä hyö­dyk­kei­tä tai pal­ve­luo­ta Kerik­ka ja Espan­ja esi­mer­kik­si voi­si­vat vie­dä ulos niin pal­jon, että niis­tä ker­tyi­si kym­me­nien mil­jar­dien vien­ti­tu­lot, kom­pen­soi­maan nii­tä hyö­dy­ke­mas­so­ja joi­ta kaup­pu­jem­me hyl­lyil­le tuo­daan mais­ta jois­sa työ­lain­sää­dän­töä ei ole tai sitä ei noudateta.Niin aina­han työ­mark­ki­nat voi­vat jous­taa ja meil­lä­kin voi­daan siir­tyä orja­työ­voi­man käyt­tööön, jol­loin ollaan yhtä kus­tan­nus­te­hok­kai­ta kuin kil­pai­li­ja­mais­sa, vai kuinka?

  10. Sitä saa mitä tilaa, men­köön se myös hel­lee­nien kaaliin.

    Kär­si­jät ovat vaan eri ihmi­siä kuin ne, jot­ka ovat kuprun teh­neet, niin kuin tie­tys­ti maa­il­mas­sa yleensä.

  11. Eikös Vasem­mis­to­liit­to suh­tau­tu­nut vie­lä dema­rei­ta­kin kriit­ti­sem­min Kreik­ka-tukiin? (Vaik­ka se ei ollut­kaan heil­le kyn­nys jää­dä pois hal­li­tuk­ses­ta, toi­sin kuin per­suil­le.) Mitä oikeis­to­lai­suut­ta tämä täm­möi­nen on, mitä Vasem­mis­to­liit­to ja dema­rit kan­nat­taa, ja Kokoo­mus vastustaa?

  12. Krei­kal­le voi antaa lisä­ai­kaa kak­si, kol­me, nel­jä… 100 vuotta.

    Vaik­ka lisä­ai­kaa oli­si kuin­ka pal­jon, niin Kreik­ka ei kyke­ne sel­viy­ty­mään veloistaan.

    Mm. enti­sen EU-vir­ka­mies Anne Bru­ni­lan las­kel­mat osoit­ti­vat, että Kreik­ka ei saa kirit­tyä vel­kaa kos­kaan kiinni.

    Eilen tuli tie­to, että Krei­kan suu­rin yri­tys Coca Cola Hel­le­nic siir­tää pää­kont­to­rin­sa Sveit­siin ja notee­rauk­sen­sa Atee­nas­ta Lon­toon pörs­siin – euron ja tule­van finans­si­ve­ron ulottumattomiin. 

    Atee­nan pörs­si näi­vet­tyy, kuten Hel­sin­gin pörs­sil­le on käy­nyt Nokian rap­pion jäljiltä.

    Seu­raa­vak­si Krei­kal­le käy kuten Suo­mel­le on käy­nyt eli pan­kit siir­ty­vät nekin Sveit­siin tai Britanniaan. 

    Meil­lä­hän ei ole enää kuin OP-Poh­jo­la ja muu­ta­ma pik­ku­pank­ki. Nor­dea on Ruot­sis­sa ja Sam­po Tanskassa.

    EU sai Nobe­lin rau­han­pal­kin­non. Samaan aikaan ihmi­set ovat kaduil­la Barce­lo­nas­sa ja Ateenassa. 

    Perus­suo­ma­lais­ten Hal­la-aho vih­jai­si, että pian Atee­nas­sa ovat pans­sa­ri­vau­nut kaduil­la. Vih­rei­den Tar­ja Gron­berg sanoi vas­ta, että Krei­kas­sa ja Espan­jas­sa on soti­las­val­lan­kaap­pauk­sen uhka.

    Lisä­ai­ka vain kas­vat­taa näi­tä uhka­ku­via. Rat­kai­su pitää teh­dä nopeasti.

  13. Argen­tii­na kat­kai­si IMF napa­nuo­ran ja peson dol­la­ri­kyt­ken­nän 2000-luvun alus­sa ‚julis­tau­tui kon­kurs­siin ja lopet­ti vel­ko­jen ja kor­ko­jen maksamisen.

    IMF oli pakot­ta­nut Argen­tii­nan val­ta­viin sääs­töi­hin ja myy­mään kai­ken val­tion omai­suu­den ja rahat siir­tyi­vät tie­tys­ti sijoittajille

    IMF lopet­ti avus­tuk­set ja lai­noi­tuk­sen ja maa kaa­tui seka­sor­toon peson arvon romah­taes­sa ja valuu­tan pae­tes­sa maasta.

    Mut­ta kun peson arvo las­ki niin maal­le syn­tyi ennä­tys­mäi­nen kil­pai­lue­tu ja puo­len vuo­den kulut­tua talous kään­tyi jyrk­kään kas­vuun vien­nin kas­vaes­sa kohis­ten .Vuon­na 2005 Argen­tii­na sopi vel­ko­jien­sa kans­sa vel­ko­jen leik­kauk­ses­ta ja pala­si kan­sin­vä­li­sil­le lainamarkkinoille .

    Nyt Argen­tii­na on Ete­lä-Ame­ri­kan vau­rain val­tio bkt/capita mitattuna

    Krei­kan apu ja leik­kauk­set vain piden­tä­vät kan­san kärsimystä.

    Mut­ta eihän täs­sä Kreik­kaa pelas­te­ta­kaan vaan pank­ke­ja ja sijoit­ta­jia ja hei­dän omaisuuttaa.

    Kreik­kaan pää­ty­vät vain leik­kauk­set mut­ta avus­tus­ra­hat mene­vät suo­raan sijoit­ta­jil­le ja velat muu­te­taan sijoit­ta­jien veloista
    veron­maks­jien veloiksi.

    Cent­tiä­kään avus­ta ei pää­dy Kreikkaan

  14. Vai­kut­taa sil­tä, että on teh­ty suun­ni­tel­ma jon­ka mukaan Krei­kas­ta teh­dään varoit­ta­va esi­merk­ki tuhlailijoille. 

    Leh­man Brot­hers­sin­kin annet­tiin kaa­tua jot­ta oli­si varoit­ta­va esi­merk­ki. Sen jäl­keen oli­kin pak­ko rahoit­taa kaik­kea mah­dol­lis­ta, jot­tei yhteis­kun­nan talous­ra­ken­teet oli­si kaa­tu­neet kuin dominopalikat.

    Nyt muu Euroop­pa on rahoit­ta­nut itsen­sä Krei­kan mah­dol­li­ses­ta eros­ta, joten ongel­ma ei enem­mäl­ti leviä. Ja Euroo­pan poliit­ti­ses­sa pelis­sä Tsipras halu­taan pait­sioon. Eikä hänen poli­tii­kas­sa lii­em­mäl­ti rat­kai­su­ja olekaan.

  15. Täs­sä nyt mitään oikeal­ta enkä vasem­mal­ta ohi jut­tua ker­ro, kun vaan totean, että äänes­täi­sin Osmo Soi­nin­vaa­raa tule­vas­sa vaa­lis­sa Van­taal­ta sen takia, että hän on har­vi­nai­sen osaa­va nume­ro-polii­tik­ko, kun pei­laa asioi­ta nume­ro­jen valossa. 

    Kun taas n. 97 pro­sent­tia muis­ta kun­tiin pyr­ki­vis­tä polii­ti­koist­ta puhu­vat vaa­li­uur­nil­la sitä mitä ovat unis­saan — ehkä koko elä­män­sä aika­na, suu­ri­na ilmiöi­nä nähneet.

    Osmo Go Go !

  16. Sii­nä Argen­tii­nan tilan­tees­sa oli pari aika olen­nais­ta eroa. Ensin­nä­kin Argen­tii­nal­la oli valuut­ta johon pala­ta, puret­tiin vaan sen dol­la­ri­kyt­ky. Toi on ihan eri asia kuin vaih­taa valuuttaan.

    Toi­sek­si, jot­ta sii­tä kil­pai­lu­ky­vys­tä oli­si iloa, niin pitäi­si olla jotain vien­ti­mark­ki­noi­ta jot­ka vetää. Sil­loin kun Argen­tii­na deval­voi niin koko maa­il­man­ta­lou­del­la meni aika hyvin, jos ette ole huo­man­nut niin täl­lä het­kel­lä ei mene hyvin oikein missään.

    Yhdyn näke­myk­seen että oikeis­to on ongel­ma, koko­nais­ky­syn­tää pitäi­si saa­da lisää. Kuun­te­lin taan­noin poli­tiik­ka­ra­dio­ta jos­sa joku sijoi­tus­joh­ta­ja vas­ta­si kysy­myk­seen Suo­men bud­je­tis­ta, että hän ei ole aiheen asian­tun­ti­ja, mut­ta ihan näin sijoit­ta­ja­na on huo­les­tut­ta­va sig­naa­li että val­tio joka saa nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la lai­naa ei kek­si mitään inves­toi­ta­vaa. Mihin hän sit­ten tuos­sa tilan­tees­sa sijoit­tai­si? Samaa se on globaalistikin.

  17. Tämä lisä­ai­kaa vai ei ‑väit­te­ly vas­taa suun­nil­leen samaa kuin väit­te­ly sii­tä kuol­la­ko tubiin vai syö­pään. Kum­pi­kin joh­taa vaan kroo­ni­seen krii­siin yli­suu­ren vel­ka­suh­teen (velka/BKT) takia. Nopeil­la leik­kauk­sil­la talous pie­ne­nee entis­tä nopeam­min, joten vaik­ka ne leik­kauk­set onnis­tu­vat, vel­ka­suh­de kas­vaa ja on taas kes­tä­mä­tön heti tämän nykyi­sen tuki­pro­jek­tin jäl­keen. Leik­kaus­ten lisä­ajal­la talous ei pie­ne­ne yhtä nopeas­ti, mut­ta tulok­se­na on pitem­pi aika, jol­loin ole­mas­sa ole­va vel­ka kas­vaa kor­koa korol­le ja ali­jää­mäi­seen bud­je­tin peit­tä­mi­seen jou­du­taan otta­maan lisää vel­kaa. Jäl­leen ker­ran tulok­se­na on kes­tä­mä­tön velkasuhde.

    Vii­mei­sim­mät ennus­teet, joi­ta olen näh­nyt, oli­vat että Krei­kal­la oli­si 80–120% vel­ka­suh­de leik­kaus­ten pää­tyt­tyä — ja nämä­kin olet­ti­vat nopeat leik­kauk­set ja pal­jon pie­nem­män talou­den pie­ne­ne­mi­sen kuin on tapah­tu­mas­sa. Ja näil­lä opti­mis­ti­sil­la­kin ennus­tuk­sil­la saa­tu luku on käy­tän­nös­sä aina­kin kak­si ker­taa lii­an iso. Ken­neth & Rogoff kävi­vät hyvin läpi eri­lai­sia vel­ka­krii­se­jä ja käy­tän­nös­sä vel­ka­suh­de pitäi­si pai­naa alle 50% että val­tion vel­ka­krii­sis­tä pääs­täi­siin ulos. 

    Kreik­ka pää­see ulos vel­kas­pi­raa­lis­taan vas­ta, kun se jou­tuu, valit­see tai pako­te­taan (taval­la tai toi­sel­la, se voi tul­la esim. Euros­ta pois­tu­mi­sen kaut­ta) mas­sii­vi­sen vel­ka­jär­jes­te­lyn, jol­la se vel­ka­suh­de pai­ne­taan riit­tä­vän pie­nek­si. Euro­maat ja EKP ovat otta­neet jo niin suu­ret vas­tuut Krei­kas­ta, että käy­tän­nös­sä se vaa­tii jo huo­mat­ta­via leik­kauk­sia nii­den­kin vas­tui­siin. Lisäk­si tar­vi­taan val­tion meno­jen leik­kauk­sia — ja ne tule­vat vii­meis­tään pakon edes­sä, kun Kreik­ka ei vain saa rahaa mistään.

    Tähä­nas­ti­sil­la toi­mil­la on lähin­nä pit­ki­tet­ty ja pahen­net­tu Krei­kan tilan­net­ta. Ja sama näyt­tää jat­ku­van annet­tiin­pa lisä­ai­kaa tai ei. Aika usein IMF:n toi­mis­ta koros­te­taan se leik­kaus­ten vaa­ti­mus, mut­ta kun IMF avus­taa maa­ta, sii­hen liit­tyy lähes aina myös jon­kun­lai­nen vel­ka­jär­jes­te­ly, jol­la samal­la pai­ne­taan vel­ka­suh­det­ta alas­päin. Krei­kan koh­dal­la tämä ei ollut poliit­ti­ses­ti hyväk­syt­tä­vää alun perin ja nyt näh­dään hyvin kuin­ka pel­kät leik­kauk­set eivät enää auta kriisitilanteessa.

  18. Niin, ja kaik­kein höl­möin­tä täs­sä krii­sin hoi­dos­sa­han on, että jos kaik­ki tähän men­nes­sä sovi­tut krii­si­toi­met oli­si pää­tet­ty heti, toden­nä­köi­ses­ti krii­si oli­si jo ohi. Sen sijaan ker­ta toi­sen­sa jäl­keen on pää­tet­ty mini­mi­toi­mis­ta, jol­loin tilan­net­ta on pit­ki­tet­ty ja Kreik­ka pääs­tet­ty uppo­maan tasai­ses­ti syvem­mäl­le, jol­loin isom­mat­kaan toi­met eivät ole riit­tä­neet, kun niis­tä on pää­tet­ty myöhemmin.

    Ja sen takia myös­kään lisä­ajas­ta ei ole yksin apua, vaik­ka nopeam­mat leik­kauk­set­kaan eivät toi­mi. Kreik­ka uppo­aa koko ajan syvem­mäl­le ja syvem­mäl­le: talous kutis­tuu, val­tio vel­kaan­tuu yhä lisää, levot­to­muus lisään­tyy. Pidem­mäl­lä ajal­la lei­ka­ta, leik­kauk­set itses­sään teki­si­vät vähem­män vahin­koa, mut­ta talous ehti­si muu­ten upo­ta syvem­mäl­le, joten lisä­ai­ka yksi­nään ei auta mihinkään.

  19. tpyy­luo­ma:
    Toi­sek­si, jot­ta sii­tä kil­pai­lu­ky­vys­tä oli­si iloa, niin pitäi­si olla jotain vien­ti­mark­ki­noi­ta jot­ka vetää. 

    No ote­taan tähän sel­lai­nen perus­asia että jot­ta vien­ti­kil­pai­lu­ky­vys­tä oli­si jotain hyö­tyä, pitää ensin olla vien­ti­teol­li­suus. Krei­kal­la ei ole.

  20. Toi­sek­si, jot­ta sii­tä kil­pai­lu­ky­vys­tä oli­si iloa, niin pitäi­si olla jotain vien­ti­mark­ki­noi­ta jot­ka vetää. Sil­loin kun Argen­tii­na deval­voi niin koko maa­il­man­ta­lou­del­la meni aika hyvin, jos ette ole huo­man­nut niin täl­lä het­kel­lä ei mene hyvin oikein missään.”

    Maa­il­man­ta­lous kas­vaa nyt n 2,8 % ja ensi vuon­na 3,2 %,2000-luvun alus­sa se oli 2 % luokkaa

    Argen­tii­nas­ta ei voi tie­tys­ti­kään joh­taa suo­raan Krei­kan menestystä,mutta kaik­ki vaih­toeh­dot nykyi­seen jat­ku­vaan näi­vet­ty­mi­seen ver­rat­tu­na ovat parempia

    http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/maailmantalouden-kasvu-hidasta/2002/06/119457

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/08/30/moodys-maailmantalouden-kasvun-elpymiselle-paljon-esteita/201236745/12

  21. Aulis Paa­vo­la:
    En tie­dä mis­tä men­nään ohi, mut­ta minus­ta yksi­kään uus­li­be­ra­lis­ti­sen talous­us­kon pap­pi ei ole yhtään rat­kai­su­mal­lia jul­ki­suu­ten tuo­nut, mil­lä krii­si­maat todel­li­suu­des­sa sel­viäi­si­vät talousongelmistaan. 

    Kaik­ki Bal­tian maat kään­si­vät talou­ten­sa lois­ta­vas­ti nousuun nime­no­maan rajuil­la jul­ki­sen sek­to­rin leik­kauk­sil­la. Ja vie­lä­pä erit­täin nopeas­ti, paris­sa vuodessa.

    Resep­ti toi­mi­vas­ta kon­sep­tis­ta on siis ole­mas­sa, jopa niin että sitä on käy­tän­nös­sä kokeil­tu use­aan kertaan.

  22. Nyt tuli Osmol­ta poh­ja­no­tee­raus. Osmo vaa­tii Suo­mel­ta­kin lisää aikaa Krei­kal­le. Tar­koit­taa Krei­kan vel­ka­mää­rän kas­vat­ta­mis­ta. Tar­koit­taa lisää vel­kaa Krei­kal­le. Tar­koit­taa lisää suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jain rahaa Kreikalle.

    Mie­les­tä­ni oli­si koh­tuul­lis­ta vaa­tia Kreik­kaa lait­ta­maaan omat asian­sa kun­toon. Vaa­tia Krei­kan uppo­rik­kai­den lait­ta­mis­ta verol­le. Vaa­tia kaik­kia kreik­ka­lai­sia osal­lis­tu­maan vero­jen mak­suun. Vaa­tia val­tion omai­suu­den myyn­tiä. vaa­tia armei­ja­me­no­jen koh­tuul­lis­ta­mis­ta. Vaa­tia kreik­ka­lai­sia puhu­maan totta.

    Sano­ma­leh­dis­sä ker­ro­taan työt­tö­myy­den Krei­kas­sa nous­seen yli 25 %:in. Ker­ro­taan nuo­ri­so­työt­tö­myy­den nous­seen yli 50 %:n. Tätä käy­te­tään todis­tee­na sil­le, että Krei­kan on pak­ko saa­da elää edel­leen velak­si. siis esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ten kus­ty­an­nuk­sel­la. Väi­te­tään ettei Krei­kal­ta nykyis­tä enem­pää voi­da vaatia.

    Oli­si syy­tä muis­tel­la, mik­si Kreik­ka pää­si euro­ryh­mään. Oli­si syy­tä muis­tel­la Krei­kan kykyä vää­ris­tel­lä tilas­to­ja. Oli­si syy­tä hyö­dyn­tää koke­muk­sia. Sanan­las­kui sanoo:“Kuka ker­ran kek­si­tään, sitä aina epäil­lään”. EU:ssa täl­läis­tä sanon­taa ei tun­ne­ta, aina­kaan sii­hen ei uskota.

    Sivus­ta seu­ran­nee­na väi­tän kyseis­ten työt­tö­myys­lu­ku­jen ole­van ros­kaa. Ilmei­ses­ti työt­tö­myys on mitat­tu siten, että on las­ket­tu hen­ki­löt, jot­ka ovat hake­neet työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Jos hen­ki­löl­lä ei vie­lä vero­na­lais­ta tuloa, hänet hyväk­sy­tään työt­tö­mäk­si. Nel­jäs­osa kreik­ka­lai­sis­ta saat­taa hyvin­kin ollä täl­läi­siä “työt­tö­miä”.

    Kui­ten­kin iso osa kreik­ka­lai­sis­ta tekee työ­tä. He saa­vat kor­vauk­sen pimeä­nä. Mil­loin olet saa­nut kuit­tia kreik­ka­lai­sel­ta tak­si­kus­kil­ta? Edul­lis­ta sekä mak­sa­jal­le, että teki­jäl­le. Ei veroa, ei työ­na­na­ta­ja­mak­su­ja, ja vie­lä työttömyyskorvaus.

    Mene­tel­mä on avit­taa myös viran­omais­toi­min­taa. Se toi­mii todis­tee­na Krei­kan huo­nos­ta tilan­tees­ta. Jos vain 3/4 työ­ky­kyi­sis­tä on töis­sä, on mah­do­ton­ta yllä­pi­tää sitä elin­ta­soa, mikä Krei­kas­sa paras­ta-aikaa­kin val­lit­see. Oli­si rehel­li­sem­pää ker­toa, että vain 3/4 kreik­ka­lai­sis­ta työn­te­ki­jöis­tä suos­tuu mak­sa­maan veroja.

    Usko­konn kuka tah­too Krei­kan esit­tä­miin lukui­hion. Anta­koon Osmo aikaa Krei­kal­le omis­ta rahois­taan, ei suo­ma­lai­strn veronm­mak­sa­jain verorahoista.

  23. Kyl­lä kreik­ka­lais­ten kan­nat­tai­si teh­dä argen­tii­nat ja ero­ta IMF:n, Maa­il­man­pan­kin ja EU:n talu­tus­nuo­ras­ta. Näi­den vek­ku­lei­den mää­räyk­set eivät pelas­ta Kreik­kaa, ainoas­taan aja­vat sen kan­san entis­tä syvem­pään kur­juu­teen. Oikeal­la valuu­tan vaih­to­suh­teel­la Krei­kan työ­te­liäs kan­sa kyl­lä sel­vi­ää nopeas­ti jaloil­leen. Vas­tai­sen varal­le toki Krei­kan on saa­ta­va oma yhteis­kun­tan­sa, mm. vero­tus­jär­jes­tel­mä, mitä pikim­min toi­mi­maan. Nyt­hän sitä put­sa­taan koko ajan veroparatiiseihin.

  24. Aiem­min­han on käy­nyt sel­väs­ti ilmi, että Katai­nen on hake­nut neu­vot Suo­men kan­nan­ot­toi­hin aate­sis­kol­taan Mer­ke­lil­tä. Ja nyt Reh­nin uusin kir­ja pal­jas­taa sen, että myös hän on saa­nut ohjeet samas­ta osoitteesta. 

    Joten eihän täs­sä tilan­tees­sa mitään uut­ta ole. Mei­dän joh­ta­via polii­tik­ko­ja vie­dään edel­leen kuin päs­siä narus­sa ilman, että he ymmär­tä­vät tilannetta.

  25. Kaik­ki lie­nee jo sanot­tu Krei­kan tilan­tees­ta, mut­ta tulee täs­sä mie­leen parin vuo­den takai­nen VM:n vir­ka­mie­hen roads­how ympä­ri Suo­mea oikai­se­mas­sa popu­lis­ti­sia näke­myk­siä talous­krii­sis­tä. Espan­jan kor­ko­jen heh­ku­tet­tiin las­ke­neen kii­tos maan kur­jis­tus­toi­men­pi­teet. Velal­li­set oli­vat itse syy­päi­tä ongel­miin­sa, kun oli­vat pään­sä työn­tä­neet hirt­to­sol­muun. Kreik­ka tuli läh­te­mään nousuun, kun­han vain toteut­ta­vat raken­teel­li­set uudis­tuk­set yms. Ei ole kave­ria vii­me aikoi­na näky­nyt maisemissa.

  26. Liit­tyi­si­kö tähän kah­den vuo­den jat­koai­kaan kol­mas apu­pa­ket­ti? Jos ei, niin mis­tä Kreik­ka tai­koi­si tar­vit­se­man­sa rahoi­tuk­sen? Jos kyl­lä, niin mil­lä perus­teel­la sitä voi­si pitää vii­mei­se­nä laatuaan? 

    Ei euro­krii­si kor­jaan­nu kos­kaan, jos tyy­lik­si muo­dos­tuu aina ongel­mien siir­tä­mi­nen tulevaisuuteen.

    1. Kol­mas apu­pa­ket­ti on edes­sä kai­kis­sa vaih­toeh­dois­sa. kovem­pi jar­rut­ta­mi­nen ilmei­ses­ti lisää eikä vähen­nä avus­tar­vet­ta. Jos käsi­työ­läis­ten on sinul­le vel­kaa, ei kan­na­ta jou­dut­taa velan mak­sa­mis­ta kat­ko­mal­la käsi­työ­läi­sel­tä kädet.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kol­mas apu­pa­tek­ki on edes­sä kai­kis­sa vaihtoehdoissa. 

    Kai suu­rin tar­ve muo­dos­taa lisää ja lisää apu­pa­ket­te­ja on se, että polii­ti­kot eivät halua myön­tää, että hei­dän tapan­sa hoi­taa krii­siä ei ollut­kaan toi­mi­va. Oli­si niin muka­va näh­dä, että apu­pa­ket­te­ja myön­tä­mäl­lä Krei­kan talous lopul­ta tuli­si kun­toon. Näin voi­si jäl­ki­kä­teen ker­toa olleen­sa aina oikeas­sa. (Ja samal­la oli­si hoi­det­tu EU pykä­lää keskitetymmäksi.)

    Aina­kaan sii­nä vaih­toeh­dos­sa, jos­sa Krei­kan velat oli­si sel­vi­tet­ty heti ensim­mäi­sen pika­krii­sia­vun jäl­keen, kol­man­sia kier­rok­sia ei oli­si tar­vit­tu. Tuol­le lin­jal­le voi­si pala­ta nyt­kin, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti sekä Kreik­ka että mark­ki­nat on jo totu­tet­tu aja­tuk­seen, että Kreik­ka voi aina neu­vo­tel­la uusis­ta apupaketeista.

  28. Masi:
    Liit­tyi­si­kö tähän kah­den vuo­den jat­koai­kaan kol­mas apupaketti? 

    Tie­ten­kin.

    Tämän­kal­tai­nen krii­si voi­daan todis­te­tus­ti (Bal­tian maat) hoi­taa pois päi­vä­jär­jes­tyk­ses­sä paris­sa vuo­des­sa kun poliit­tis­ta tah­toa on. Se että Krei­kas­sa ei vie­lä­kään olla edes löy­det­ty poh­ja­mu­tia osoit­taa vain sen että siel­lä ei polit­tis­ta tah­toa ole, ilmais­ta rahaa kun on tar­jol­la. Ruu­via ei ole siis kiris­tet­ty riit­tä­väs­ti, ja kaik­ki lisä­ai­ka on vain puh­taas­ti rahan tuhlausta.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos käsi­työ­läis­ten on sinul­le vel­kaa, ei kan­na­ta jou­dut­taa velan mak­sa­mis­ta kat­so­mal­la käsi­työ­läi­sel­tä kädet.

    Jos puo­len­kym­men­tä käsi­työ­läis­tä on rutos­ti vel­kaa, eikä kukaan mei­naa mil­lään mak­saa, niin ensim­mäi­sel­tä kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti kat­koa. Täl­lä yksin­ker­tia­sel­la toi­men­pi­teel­lä var­mis­te­taan että jäl­jel­le jää­neil­lä velal­li­sil­la on moti­vaa­tio kohdillaan.

    Täl­lä het­kel­lä on havait­ta­vis­sa pien­tä ongel­maa mak­su­ha­luk­kuu­den suhteen.

  30. Jos ajat­te­li­sim­me omaa paras­tam­me, emme toi­voi­si Euron hajoa­van. Sak­san pee­saa­mi­nen on toi­mi­nut hyvin ja eris­ty­nee­nä teol­li­se­na vien­tiin panos­ta­va­na mark­ki­na­na olem­me hyväs­sä asemassa.

    Nyt tilan­ne on hie­man eril­lai­nen, tar­vi­taan suu­ria hal­lin­nol­li­sia muu­tok­sia, ja ei pie­nim­pä­nä sisäi­sen kor­rup­tion pois­ta­mi­nen enem­män avoi­men­paan (sveit­si) suun­taan. Vaik­ka mui­den mai­den polii­ti­kot jaka­vat kaik­ki EU tukiai­set ym vero­ra­hat mit­kä saa­vat ystä­vil­leen tai edus­ta­mil­leen yhteisöille/yrityksille, ei se tar­koi­ta sitä, että tule­vai­suu­den Suo­men pitäi­si teh­dä enään niin (tus­kin yllä­tys kenel­le­kään että näin tapah­tuu?). Vir­ka­mies­ma­fian aika on ohi ja kaik­kien tiedossa.

    Puhei­den sijaan kak­si tekoa teki­si suo­mes­ta erit­täin kil­pai­lu­ky­kyi­sen maan joka sel­viäi­si krii­sin yli. 1) Yri­tys­ve­ro­tuk­sen las­ke­mi­nen, pai­not­taen PK yri­tyk­siä enem­män, mut­ta yhteis­ve­ro myös 22% Ruot­sia seu­ra­ten. 2) Vero­tuk­sen por­saan­rei­kien paik­kaa­mi­nen. Suo­ma­lai­set ovat niin nai­via että luu­le­vat nii­den ole­van vahin­gos­sa, voin ker­toa ettei­vät ole.

    Jos mitään ei teh­dä, lop­pu­pe­lin voi­si tul­ki­ta seu­raa­vas­ti: Suo­men rik­kaat halua­vat kurit­taa suo­mea, Ruot­sin kuo­ries­sa ker­mat pääl­tä, luo­den Ruot­sa­lai­sil­le yri­tyk­sil­le hal­van työ­voi­man maan itä­naa­pu­riin. Voi tie­tys­ti spe­ku­loi­da, ettei tilan­ne ole eril­lai­nen kuin nyt suo­men­ruot­sa­lais­ten kans­sa, mut­ta kui­ten­kin se ettei Suo­men val­tiol­la ole varaa pitää huol­ta, nuo­ris­ta, työt­tö­mis­tä ja van­huk­sis­ta 10 vuo­den pääs­tä täl­lä menol­la, mis­sä mitään ei saa­da aikaan tai tahal­laan rii­del­lään minis­te­riöi­den kesken.

  31. MIVa:Minus­ta ainoa kei­no on drak­maan siir­ty­mi­nen ja siis pirun­moi­nen deval­voin­ti. Ei voi olla niin, että joku kan­sa vaan elää mui­den kustannuksella. 

    Mik­si sii­hen muu­ten tar­vit­tai­siin drakh­maa, pait­si muo­dol­li­ses­ti aut­ta­maan hin­ta­ta­son hah­mot­ta­mi­ses­sa? Kreik­kaan riit­täi­si kreik­ka­lai­set hin­nat ja pal­kat, vähän kuin Viros­sa­kin on.

    Lop­pu­tu­los on sama: Kreik­ka oli­si mui­den mai­den kan­sa­lai­sil­le hal­pa maa ja kreik­ka­lai­sil­la oli­si han­ka­luuk­sia ostaa tuot­tei­ta “Isos­ta Euroo­pas­ta”, mut­ta kreik­ka­lai­sen työn ja tuot­tei­den hin­ta oli­si jos­sain luon­nol­li­ses­sa suh­tees­sa Krei­kan kil­pai­lu­ky­kyyn, eli alhaalla.

    1. Oman valuu­tan deval­voi­tu­mi­ses­sa ja hin­to­ja las­ke­mal­la teh­tä­väs­sä sisäi­ses­sä daval­vaa­tios­sa on ero­na se, mitä tapah­tuu veloil­le. Mitäy­ta­pah­tui­si Suo­mes­sa, jos pää­tet­täi­si, että kaik­kien suo­ma­lais­ten velat kaksiknkertaistettaisiin?

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos käsi­työ­läis­ten on sinul­le vel­kaa, ei kan­na­ta jou­dut­taa velan mak­sa­mis­ta kat­so­mal­la käsi­työ­läi­sel­tä kädet.

    Minus­ta taas tun­tuu, että “käsi­työ­läi­set” ovat täs­sä tapauk­ses­sa ryyp­pää­viä tai­tei­li­joi­ta, jot­ka lupaa­vat mak­saa vel­kan­sa, kun­han saa­vat ensim­mäi­sen työn­sä myy­tyä. Kau­an­ko sinul­la riit­täi­si kärsivällisyyttä?

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oman valuu­tan deval­voi­tu­mi­ses­sa ja hin­to­ja las­ke­mal­la teh­tä­väs­sä sisäi­sews­sä daval­vaa­tios­sa on ero­na se, mitä tapah­tuu veloille. 

    Eikö voi aja­tel­la, että myös velan mää­rää voi sää­tää, vaik­ka­pa ilmoit­ta­mal­la, että euro­ve­lat ovat­kin nyt drak­ma­vel­ko­ja, tai ilmoit­ta­mal­la että aikoo mak­saa (=kyke­nee mak­sa­maan) vain puo­let velois­ta? Näin vapaus vali­ta drak­man ja euron välil­lä säilyisi.

    1. Eikö voi aja­tel­la, että myös velan mää­rää voi sää­tää, vaik­ka­pa ilmoit­ta­mal­la, että euro­ve­lat ovat­kin nyt drakmavelkoja,

      Juu­ri niin sii­nä tapah­tui­si, jos Kreik­ka siir­tyi­si drak­maan. Se maks­dai­si euro­vel­kan­sa hei­ken­ty­neel­lä drak­mal­la eli jät­täi­si suu­ren osan velois­taan mak­sa­mat­ta. Jos sen sijaan teh­täi­siin sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaik­kien palk­ko­ja, koti­mai­set ja ulko­mai­set velat jäi­si­vät enti­sel­le tasolleen.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juu­ri niin sii­nä tapah­tui­si, jos Kreik­ka siir­tyi­si drak­maan. Se maks­dai­si euro­vel­kan­sa hei­ken­ty­neel­lä drak­mal­la eli jät­täi­si suu­ren osan velois­taan mak­sa­mat­ta. Jos sen sijaan teh­täi­siin sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaik­kien palk­ko­ja, koti­mai­set ja ulko­mai­set velat jäi­si­vät enti­sel­le tasolleen.

    Kun Kreik­ka jät­tää (mel­kein­pä perin­tei­ses­ti) vel­kan­sa mak­sa­mat­ta, vel­ko­jat (ml. Suo­mi) tie­ten­kin kär­si­vät. Mut­ta mik­si pit­kit­tää kon­kurs­sia, jos velal­li­sen velan­mak­su­ky­vys­sä ei ole odo­tet­ta­vis­sa paranemista?

    Sisäi­sen deval­vaa­tion onnis­tu­mi­nen edel­lyt­tää hal­lin­nol­li­ses­ti toi­mi­vaa yhteis­kun­taa ja suur­ta kon­sen­sus­ta. Kun se ei onnis­tu­nut 90-luvun laman aikaan hyvin hal­li­tus­sa Suo­mes­sa, miten se voi­si onnis­tui­si 10-luvun läpeen­sä kor­rup­toi­tu­nees­sa Kreikassa?

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos sen sijaan teh­täi­siin sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaik­kien palk­ko­ja, koti­mai­set ja ulko­mai­set velat jäi­si­vät enti­sel­le tasolleen.

    Pys­tyy­kö noil­la alen­tu­neil­la tuloil­la sit­ten hoi­ta­maan noi­ta enti­siä vel­ko­ja? Jos palk­ka puo­lit­tuu ja asun­to­vel­ka jää ennal­leen, on kan­sa­lai­sel­la mel­koi­sen kusi­set paikat.

  36. Sekä Krei­kal­le että muil­le yli­vel­kaan­tu­neil­le on ole­mas­sa yksin­ker­tai­nen ratkaisu.

    Las­ke­taan elin­ta­soa ja mak­se­taan sil­lä vel­ko­ja pois niin että saa­daan vel­ka­ku­lut hallintaan.

    Sen teki Viro, se teh­tiin Suo­mas­sa 20 vuot­ta sitten. 

    Mut­ta Kreik­ka­lai­set eivät sitä suos­tu teke­mään. Tot­ta voi olla että ovat pelan­neet vaa­leil­la ja muil­la niin ettei­vät ole asioi­taan saa­neet hoi­det­tua, mut­ta kuin­ka pal­jon sil­lä perus­teel­la voi­daan velan­mak­sua siirtää?

    Riip­puu var­mas­ti ovat­ko Kreik­ka­lai­set tosis­saan vai vie­lä­kö vain vedät­tä­vät mui­ta maita.
    Niin kau­an kun suu­rin­ta rahoit­ta­jaa par­ja­taan nat­sik­si ei var­mas­ti olla tosis­saan vaan yri­te­tään vain kerä­tä itsel­le hyöty.

    La Car­de on kai itse ollut EU:ta tuol­le tuki­po­li­tii­kan tiel­le vie­nyt ja saat­taa olla kom­men­teis­sa oma leh­mä myös ojassa.

    Sinän­sä mie­le­keen­tois­ta että SDP:n kan­sain­vä­li­nen soli­daa­ri­suus on tiu­kem­paa kuin oikeistolla.

  37. Puhei­den sijaan kak­si tekoa teki­si suo­mes­ta erit­täin kil­pai­lu­ky­kyi­sen maan joka sel­viäi­si krii­sin yli. 1) Yri­tys­ve­ro­tuk­sen las­ke­mi­nen, pai­not­taen PK yri­tyk­siä enem­män, mut­ta yhteis­ve­ro myös 22% Ruot­sia seuraten.

    Ei se nyt täl­lä taval­la asia rat­kea. Suo­men ongel­ma on aivan lii­an kor­kea ylei­nen veroas­te (kak­sin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na Jenk­ki­lään, lähes kol­min­ker­tai­nen ver­rat­tu­na Kii­naan tai Intiaan).

    Yri­tyk­sen kan­nal­ta se on lop­pu­jen lopuk­si aivan sama jäte­tään­kö suo­ma­lai­nen palk­kaa­mat­ta kos­ka tulo­ve­roas­te on lii­an kor­kea, tai ALV on lii­an kor­kea, tai ener­gia­ve­ro on lii­an kor­kea. Vero on kus­tan­nus nimes­tä huo­li­mat­ta, ja Suo­men ero maa­il­man joh­ta­viin talouk­siin aivan lii­an suuri.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juu­ri niin sii­nä tapah­tui­si, jos Kreik­ka siir­tyi­si drak­maan. Se maks­dai­si euro­vel­kan­sa hei­ken­ty­neel­lä drak­mal­la eli jät­täi­si suu­ren osan velois­taan mak­sa­mat­ta. Jos sen sijaan teh­täi­siin sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaik­kien palk­ko­ja, koti­mai­set ja ulko­mai­set velat jäi­si­vät enti­sel­le tasolleen. 

    Mut­ta eikö tuo ensim­mäi­nen vaih­toeh­to edel­lyt­tä­nyt Krei­kal­ta pää­tös­tä muut­taa euro­ve­lat drak­ma­ve­loik­si? Ja eikö tuo­hon toi­seen voi­si liit­tyä Krei­kan pää­tös muut­taa euro­ve­lat pie­nem­mik­si? Molem­mis­sa tapauk­sis­sa Kreik­ka tekee itse­näi­sen pää­tök­sen. Molem­mat pää­tök­set ovat vel­ko­jil­le ikä­viä, ja molem­mat ovat suve­ree­nil­le val­tiol­le mahdollisia.

  39. Täs­sä oikeal­ta ohi ‑kes­kus­te­lus­sa unoh­tuu hel­pos­ti se EU:iin liit­ty­vä perus­jut­tu, että jäsen­maat ovat sitou­tu­neet EU:n perus­so­pi­muk­sis­sa vaje- ja vel­ka­ku­riin sekä jäsen­mai­den välis­ten kil­pai­lu­ky­kye­ro­jen pitä­mi­seen jos­sain rajoissa. 

    Syy näil­le sään­nöil­le on hyvin yksin­ker­tai­nen: kun ei voi deval­voi­da, finans­si­po­li­tiik­kaa on pak­ko koor­di­noi­da. Kun tämä­kään ei nyt sit­ten käy (näkö­jään edes IMF:lle!), on sit­ten valit­tu se “kol­mas tie”: siir­ry­tään pelastuspaketteihin. 

    Har­mi kyl­lä nekin on kiel­let­ty perus­ta­mis­so­pi­muk­sis­sa, joten nii­tä on täy­ty­nyt kiertää.

    Näil­lä muut­tu­jil­la ollaan “suo siel­lä, vete­lä tääl­lä” ‑tilan­tees­sa. Kun euros­ta ei voi luo­pua, riko­taan sit­ten sitä peri­aa­tet­ta, että jokai­nen maa vas­taa omis­ta velois­taan. Sil­le­kään poh­jal­le on aika vai­kea unio­nia raken­taa, kos­ka äänes­tä­jien malt­ti tus­kin kes­tää pit­käl­lä täh­täi­mel­lä täl­lais­ta puuhaa.

    Eli hyvät neu­vot ovat tar­peen… Kat­seet kään­ty­vät taas EKP:n suun­taan. Sekään ei saa tie­ten­kään luo­tot­taa jäsen­mai­ta suo­raan mut­ta onnek­si pank­kii­ri­pii­reis­sä ollaan luovia.

  40. Eikö täs­sä oli­si jo syy­tä tun­nus­taa, että Krei­kan vel­ko­ja on jär­jes­tel­tä­vä ja lei­kat­ta­va uudel­leen, taval­la tai toi­sel­la. Pelk­kä lisä­ajan anta­mi­nen tus­kin auttaa.

    Vesa Vih­riä­lä tote­si jo kevääl­lä, että kaik­ki Krei­kan yksi­tyi­set velat oli­si pitä­nyt antaa anteeksi.
    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/etlan-vesa-vihriala-kreikan-yksityiset-velat-olisi-pitanyt-antaa-kokonaan-anteeksi

    Voi­tai­siin­ko teh­dä jon­kin­lai­nen pitem­män aika­vä­lin ehdol­li­nen vel­ko­jen anteek­sian­to-ohjel­ma, jos­sa Krei­kan sal­li­taan kui­ta­ta vel­ko­jaan uudis­tuk­sil­la? Eli IMF ja EU-komis­sio voi­si­vat vaa­tia esi­mer­kik­si hal­lin­non tehos­ta­mis­ta, veron­kier­ron lopet­ta­mis­ta, ja yli­suur­ten puo­lus­tus­me­no­jen kar­si­mis­ta vel­ko­jen lisä­leik­kauk­sen ehto­na. Näki­sin, että jos Krei­kal­le annet­tai­siin edes jos­sain mää­rin rea­lis­ti­nen reit­ti ulos krii­sis­tä, niin se voi­si lisä­tä moti­vaa­tio­ta uudis­tuk­siin. Eli mie­les­tä­ni pitäi­si kokeil­la kepin lisäk­si vähän porkkanaakin.

    Jo aiem­min toteu­tet­tu vel­ko­jen osit­tai­nen leik­kaus oli oikean­suun­tai­nen toi­mi mut­ta riit­tä­mä­tön. Nämä tuki­pa­ke­tit ovat sen sijaan olleet vää­rä rat­kai­su. Niil­lä on ainoas­taan pelas­tet­tu yksi­tyi­siä vela­nan­ta­jia eikä kreik­ka­lai­sia. Ainoa perus­te niil­le on ollut krii­sin hal­lit­se­mat­to­man leviä­mi­sen estä­mi­nen. Mut­ta tämä­kin perus­te on pois­tu­nut, aina­kin Ruot­sin val­tio­va­rain­mi­nis­te­rin mukaan:
    http://www.di.se/artiklar/2012/10/13/borg-systemen-redo-for-grexit/

    Omas­ta mie­les­tä­ni näyt­tää sil­tä, että eri­tyi­ses­ti Sak­sa ja osin Rans­ka ovat halut­to­mia krii­sin tehok­kaa­seen rat­kai­suun. Epäi­len, että syy­nä on näi­den mai­den halu suo­jel­la omia pank­ke­jaan. On myös poliit­ti­ses­ti hel­pom­pi syyt­tää velal­li­sia Ete­lä-Euroo­pas­sa kuin rat­koa hol­tit­to­man lai­nan­an­non aiheut­ta­maa pank­ki­krii­siä omas­sa maas­sa. Nii­den etu on myös saa­da muut euro­maat mak­sa­jik­si. Onkin mie­les­tä­ni kum­mal­lis­ta ja har­kit­se­ma­ton­ta, että Suo­mi seu­raa kri­tii­kit­tö­mäs­ti Sak­san lin­jaa. Enkä ole näi­den epäi­lyk­sie­ni kans­sa yksin:
    http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/02/12/wahlroos-hslle-saksan-pankkijarjestelma-lapimata/201222983/12
    http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_pankkiunioni_katkaisisi_valtioiden_lainapiikin/6265050

    Tii­vis­tet­ty­nä vaih­toeh­to­ja on kaksi:

    (1) Krei­kan sel­viy­ty­mi­nen takai­sin jaloil­leen euroa­lu­een jäse­ne­nä. Tämä vaih­toeh­to edel­lyt­tää (a) Krei­kan vel­ko­jen leik­kaa­mis­ta lisää (mie­lui­ten ehdol­li­se­na), (b) kor­keam­paa inflaa­tio­ta euroa­lu­eel­la ja euron deval­voi­tu­mis­ta, ja (c ) palk­ko­jen leik­kaa­mis­ta ja mui­ta kil­pai­lu­ky­vyn palau­tu­mis­ta edis­tä­viä toi­mia Krei­kas­sa. Nämä toi­met ovat mie­les­tä­ni lin­jas­sa myös nobe­lis­ti Paul Krug­ma­nin ehdot­ta­man kol­men aske­leen rat­kai­su­mal­lin kanssa:
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/06/24/revenge-of-the-optimum-currency-area/

    (2) Krei­kan ero euros­ta ja paluu drak­maan. Täs­sä­kin tapauk­ses­sa velat saat­tai­si­vat jää­dä suu­rel­ta osin maksamatta.

    Jäl­kim­mäi­nen vaih­toeh­to on hel­pom­pi toteut­taa käy­tän­nös­sä, kos­ka se edel­lyt­tää vähem­män kan­sain­vä­lis­tä tai EU-tason koor­di­naa­tio­ta, ja Krei­kal­le voi­si olla paras­ta vali­ta tämä vaih­toeh­to, kuten esi­mer­kik­si Ruot­sin val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri ehdottaa:
    http://www.di.se/artiklar/2012/10/13/borg-bra-for-grekland-att-lamna/

    Itse näki­sin kui­ten­kin ensim­mäi­sen vaih­toeh­don parem­pa­na, ja toi­voi­sin, että Suo­mi­kin omal­ta osal­taan edis­täi­si sen toteu­tu­mis­ta. Ensim­mäi­nen vaih­toeh­to (täy­den­net­ty­nä EU:n laa­jui­sel­la pank­ki­sa­nee­raus­me­ka­nis­mil­la johon ns. pank­kiu­nio­ni kai täh­tää) on mie­les­tä­ni myös ainoa päte­vä rat­kai­su Espan­jan ja Ita­lian ongel­miin, jos euroa­lue halu­taan pitää koossa.

  41. tpyy­luo­ma: Yhdyn näke­myk­seen että oikeis­to on ongel­ma, koko­nais­ky­syn­tää pitäi­si saa­da lisää. Kuun­te­lin taan­noin poli­tiik­ka­ra­dio­ta jos­sa joku sijoi­tus­joh­ta­ja vas­ta­si kysy­myk­seen Suo­men bud­je­tis­ta, että hän ei ole aiheen asian­tun­ti­ja, mut­ta ihan näin sijoit­ta­ja­na on huo­les­tut­ta­va sig­naa­li että val­tio joka saa nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la lai­naa ei kek­si mitään inves­toi­ta­vaa. Mihin hän sit­ten tuos­sa tilan­tees­sa sijoit­tai­si? Samaa se on globaalistikin.

    Kysees­sä oli vähän isom­paa lomp­saa hal­lin­noi­va tyyp­pi, lomp­sas­sa oli kym­me­niä mil­jar­de­ja mei­dän eläkerahaamme.

    Ja vas­taus tuo­hon vii­mei­seen oli hänel­lä ole­mas­sa. Nyt Suo­mes­sa kan­nat­tai­si raken­taa infraa, kos­ka sitä tar­vi­taan seu­raa­vas­sa nousu­kau­des­sa, ja sil­loin sen teke­mi­nen tulee myö­häs­sä ja kalliilla.

    Sinän­sä val­tioi­den nega­tii­vi­set reaa­li­ko­rot ovat äärim­mäi­sen huo­les­tut­ta­via, kos­ka se ker­too sii­tä, ettei kenel­lä­kään ole mitään hyviä laa­jem­pia ideoi­ta sii­tä, mis­tä voi­si saa­da sijoitustuloja.

  42. Ode:

    Juu­ri niin sii­nä tapah­tui­si, jos Kreik­ka siir­tyi­si drak­maan. Se maks­dai­si euro­vel­kan­sa hei­ken­ty­neel­lä drak­mal­la eli jät­täi­si suu­ren osan velois­taan maksamatta.

    Näin tapah­tui­si Krei­kan oman lain alai­sil­le lai­noil­le. Kaik­ki yksi­tyi­sen sek­to­rin saa­ta­vat Krei­kan val­tiol­ta ovat kui­ten­kin tämän kevään vel­ka­jär­jes­te­lyn seu­rauk­se­na euro­mää­räi­siä ja Englan­nin lain alai­sia. Sitä ei siis noin vain yksi­puo­li­ses­ti vaih­det­tai­si drak­moik­si. Toki voi­daan jät­tää mak­sa­mat­ta, mut­ta seu­rai­si pit­kä oikeus­jut­tu­jen sar­ja, jos­sa vel­ko­jat vaa­ti­si­vat oikeu­des­sa (Englan­nis­sa) Krei­kan val­tion ulko­mais­ta omai­suut­ta takavarikoitavaksi.

  43. Sun Tzu: No ote­taan tähän sel­lai­nen perus­asia että jot­ta vien­ti­kil­pai­lu­ky­vys­tä oli­si jotain hyö­tyä, pitää ensin olla vien­ti­teol­li­suus. Krei­kal­la ei ole.

    Jos Krei­kan kus­tan­nus­ta­so putoai­si banaa­ni­ta­sol­le, vien­ti­teol­li­suut­ta alkai­si syn­tyä. Argen­tii­na­lai­set tai­si­vat ottaa tuol­lai­sen 75 % alas­päin valuu­tan arvossa.

    Krei­kas­sa on kui­ten­kin luku- ja kir­joi­tus­tai­toi­sia ihmi­siä, joil­la on koh­tuul­li­nen perus­kou­lu­tus. Jos se alkaa kil­pail­la hal­pa­mai­den kans­sa työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sil­taan, sii­tä tulee ehdot­to­mas­ti hyvin hou­kut­te­le­va sijoi­tus­koh­de. Euron kans­sa asia kui­ten­kin tapah­tuu hitaas­ti ja tuskaisasti.

    Toi­saal­ta eipä se drak­maan palaa­mi­nen­kaan oli­si kovin tus­ka­ton rat­kai­su, kos­ka kaik­ki pää­omat häi­pyi­si­vät pai­kal­ta saman tien.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juu­ri niin sii­nä tapah­tui­si, jos Kreik­ka siir­tyi­si drak­maan. Se maks­dai­si euro­vel­kan­sa hei­ken­ty­neel­lä drak­mal­la eli jät­täi­si suu­ren osan velois­taan mak­sa­mat­ta. Jos sen sijaan teh­täi­siin sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaik­kien palk­ko­ja, koti­mai­set ja ulko­mai­set velat jäi­si­vät enti­sel­le tasolleen.

    Mik­si euro­mää­räi­set velat muut­tui­si­vat auto­maat­ti­ses­ti drak­ma­mää­räi­sik­si? Ymmär­tääk­se­ni vel­ka pysyy läh­tö­koh­tai­ses­ti sii­nä valuu­tas­sa, jos­sa se on myönnetty.

    Ts. en oikein näe eroa sii­nä, että Kreik­ka ilmoit­taa leik­kaa­van­sa puo­let velois­taan tai muut­ta­van­sa ne puo­let hal­vem­paan valuuttaan.

    Tääl­tä­hän löy­tyy yksi etu vel­kais­ten euro­mai­den kan­nal­ta. Val­tioi­den velat (Suo­men­kin) on otet­tu eurois­sa, joten ne voi aina mak­saa pai­na­mal­la rahaa. Jos ne oli­si­vat vaik­ka­pa Sveit­sin fran­geis­sa, tilan­ne oli­si ikä­väm­pi. Tähän­hän Suo­mi kom­pu­roi deval­vaa­tioi­den kans­sa 90-luvulla.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juu­ri niin sii­nä tapah­tui­si, jos Kreik­ka siir­tyi­si drak­maan. Se maks­dai­si euro­vel­kan­sa hei­ken­ty­neel­lä drak­mal­la eli jät­täi­si suu­ren osan velois­taan mak­sa­mat­ta. Jos sen sijaan teh­täi­siin sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaik­kien palk­ko­ja, koti­mai­set ja ulko­mai­set velat jäi­si­vät enti­sel­le tasolleen.

    Eikö krei­kan velois­ta ole lei­kat­tu ja vaik­ka kuin­ka pal­jon veke? 

    Suu­ri ongel­ma­han on se, että vaik­ka jokai­nen euro jon­ka Kreik­ka on vel­kaa annet­tai­siin anteek­si, maa oli­si sil­ti käy­tän­nös­sä vara­ri­kos­sa. Sen bud­jet­ti­va­je on niin mas­sii­vi­nen, ettei se sel­viy­tyi­si sil­ti juok­se­vis­ta kuluis­taan, joi­ta sen äly­tön puo­lus­tus­bud­jet­ti ja rik­ki­näi­nen sosi­aa­li­jär­jes­tel­mä aiheut­ta­vat suh­teu­tet­tu­na sen sur­ke­aan tuot­ta­vuu­teen ja vien­tiin. Ja niin kau­an kuin bud­jet­ti­va­jet­ta ei saa­da hal­lin­taan edes vel­ko­jen anteek­sian­nol­la, ei paluu­ta avoi­mil­le lai­na­mark­ki­noil­le ole.

    Käy­tän­nös­sä siis sikä­läi­sen elin­ta­son on las­ket­ta­va ilman että tuot­ta­vuus las­kee. Ei mikään ihan tri­vi­aa­li teh­tä­vä nopeal­la aika­tau­lul­la, joten vaih­teh­dok­si jää lähin­nä asteit­tai­nen ete­län elät­tä­mi­nen poh­joi­sen tuel­la, kun­nes hal­lit­tu elin­ta­son las­ku on saa­tu aikai­sek­si. Ja hom­ma­han on tasa­pai­noi­lua Soi­nien ja mui­den sisä­po­liit­tis­ten syi­den ja ete­län tuen tar­peen välillä.

    Tai sit­ten vaan tylys­ti lope­te­taan ete­län tuet, aje­taan tan­kit Pyre­neil­le, Itä­val­lan ete­lä­ra­jal­le ja jon­ne­kin Bul­ga­rian / Alba­nian alu­eel­le ja pide­tään hatus­ta kiin­ni kun ete­lä romah­taa. Sekin vaan käy jär­jet­tö­män kal­liik­si kai­kil­le osa­puo­lil­le, jos rei­lus­ti yli 100 mil­joo­nan asuk­kaan maat ajau­tu­vat kaa­ok­seen. Sekä rahal­li­ses­ti, että inhi­mil­lis­ten kus­tan­nus­ten osalta.

    Opti­mi­ti­lan­ne tiet­ty oli­si raju tuot­ta­vuu­den nousu ete­läs­sä, mut­ta vähis­sä ovat inves­toin­nit Ete­läs­sä ja kun maa­il­mal­la­kin talous­kas­vu jun­naa, niin kyseis­ten inves­toin­tien­kin hyö­dyt näyt­tä­vät vähän heikoilta.

    1. Sepi
      Sot­ket Krei­kan val­tion velat ja kreik­ka­lais­ten velat. Val­tion vel­ko­ja on lei­kat­tu akor­dil­la, mut­ta yksi­tyis­ten velat ovat jää­neet ennal­leen. Siir­ty­mi­nen drak­maan leik­kai­si nämä velat drak­man kurs­sin mukai­sik­si eli pitäi­si ne suh­tees­sa palk­ka­ta­soon ennal­laan, mut­ta sisäi­nen deval­voin­ti nos­tai­si esi­mer­kik­si asun­to­lai­no­jen arvoa suh­tees­sa palkkatasoon.

  46. Krei­kan tai min­kä tahan­sa maan eros­sa on ongel­ma että EUR epäs­ta­bi­li­soi­tui­si ja toden­nä­köi­ses­ti lau­kai­si­si pank­ki­krii­sin läpi glo­baa­lin maa­il­man­ta­lou­den, 2008 x5.

    Jos Krei­kal­le anne­taan vel­ko­ja van­keek­si he eivät muu­ta tapo­jaan mil­lään tasolla.

    Suo­ma­lai­se­na kan­nat­tai­si olla hie­man itse­käs ja vaik­ka glo­baa­li tilan­ne on hie­man haas­ta­va, mut­ta erit­täin suo­tui­sa agen­do­jen läpi­vien­tiin 2013, pitää vali­ta kah­den vaih­toeh­don väliltä:

    Näke­vät­kö Suo­ma­lai­sia rik­kaam­mat Kreik­ka­lai­set näl­kää ete­län aurin­gon alla vai me Suo­ma­lai­set tääl­lä karus­sa poh­jo­las­sa? Voin sanoa, että vaik­ka koko krei­kan maas­ta kaik­ki työt lop­pui­si­vat, he eivät näl­kää tuli­si näke­mään yhtään sen enem­pää mitä pako­lai­set Krei­kas­sa täl­lä­kin het­kel­lä teke­vät. Har­maa talous voi siel­lä vie­lä hyvin.

  47. Tomi:
    Jos Krei­kal­le anne­taan vel­ko­ja van­keek­si he eivät muu­ta tapo­jaan mil­lään tasolla. 

    Jos hol­tit­to­mas­ti lai­noit­ta­neet sak­sa­lai­set pan­kit pelas­te­taan päl­kä­häs­tä (myös suo­ma­lais­ten) veron­mak­sa­jien varoil­la, ne eivät mut­ta tapo­jaan mil­lään tasol­la — mut­ta näin­hän taas jo kui­ten­kin tehtiinkin.

    Jos Kreik­ka­lais­ten kurit­ta­mi­nen on van­hois­ta syn­neis­tä on tär­ke­ää (kuten Euroo­pas­sa esi­mer­kik­si sak­sa­lais­ten suh­teen vajaat sata vuot­ta sit­ten niin lois­te­li­aal­la menes­tyk­sel­lä teh­tiin), voi­si­ko edes tuon ran­gais­tuk­sen pyr­kiä koh­dis­ta­maan vähän tar­kem­min, raja­ten mm. ime­väi­set ja muut alai­käi­set pois ja muu­ten­kin dra­maat­ti­ses­ti vähen­täen inhi­mil­li­sen kär­si­myk­sen koko­nais­mää­rää? Pis­tet­tään parin vii­me vuo­si­kym­me­nen kreik­ka­lai­sis­ta val­tio­va­rain­mi­nis­te­reis­tä ja pan­kin­joh­ta­jis­ta koos­tu­va jouk­ko vetä­mään pit­kää tik­kua, ja epä­on­nek­kain 10% hir­te­tään jul­ki­ses­ti, jon­ka jäl­keen Krei­kan talou­den itse­tar­koi­tuk­sel­li­nen kur­jis­ta­mi­nen ran­kai­su­na unohdetaan.

    Luon­nol­li­ses­ti Katai­nen ja kaik­ki muut yhty­neet ns. “vas­tuun­kan­ta­jat” pitäi­si­vät tätä erit­täin huo­no­na ennakkotapauksena.

    1. Kreik­ka­lai­set ovat jo nos­ta­neet nuo­ri­so­työt­tö­myy­den yli 50 pro­sent­tiin. Pitää­kö se nos­taa sataan pro­sent­tiin ennen kuin tyy­dyt­tää? Mut­ta mitä sel­lai­nen hyö­dyt­tää muu­ta kuin ruok­ki­mal­la kos­ton himoa? Eihän tuo­tan­ton­sa pysäyt­tä­nyt kan­sa mitään vel­ko­ja poys­ty maksamaan?

  48. Vihe­rins­si: Mik­si euro­mää­räi­set velat muut­tui­si­vat auto­maat­ti­ses­ti drak­ma­mää­räi­sik­si? Ymmär­tääk­se­ni vel­ka pysyy läh­tö­koh­tai­ses­ti sii­nä valuu­tas­sa, jos­sa se on myönnetty. 

    En tie­dä mitä sikä­läi­sis­sä val­tion vel­ka­kir­jois­sa lukee, mut­ta oli­sin yllät­ty­nyt jol­lei aina­kin taval­li­sis­sa maan sisäi­sis­sä vel­ka­pa­pe­reis­sa oli­si para­ga­raa­fia, jon­ka kes­kei­sin sisäl­tö voi­daan kään­tää lauseel­la “Täs­sä vel­ka­suh­tees­sa nou­da­te­taan Krei­kan lakia”. Lie­nee sel­vä, että hypo­teet­ti­nen laki Uuden drakh­man käyt­töö­no­tos­ta kon­ver­toi­si sekä velat että tili­sal­dot van­has­ta maan uuteen valuuttaan.

    Tääl­tä­hän löy­tyy yksi etu vel­kais­ten euro­mai­den kan­nal­ta. Val­tioi­den velat (Suo­men­kin) on otet­tu eurois­sa, joten ne voi aina mak­saa pai­na­mal­la rahaa. Jos ne oli­si­vat vaik­ka­pa Sveit­sin fran­geis­sa, tilan­ne oli­si ikävämpi

    EKP tosin ei näy­tä pal­joa kiin­nos­tu­neem­mal­ta euro­mai­den talou­den tilas­ta kuin Sveit­sin keskuspankki…

  49. Pal­jon kir­joi­tuk­sia sii­tä, mitä Krei­kan pitäi­si teh­dä. Pal­jon enna­koin­tia sii­tä, mitä tapahj­tui­si, jos Kreik­ka tai euro­ryh­mä teki­si sitä tai tätä. Kaik­ki puh­das­ta roskaa.

    Tosia­sia on se, että useim­mis­sa euro­mais­sa on val­las­sa euro-usko­vais­ten blok­ki. He ovat usein ja jul­ki­ses­ti ker­to­neet ole­van­sa val­miit teke­mään mitä tahan­sa pitääk­seen euro­ryh­män koos­sa. MIKSI SIIS SPEKULOPIDA KREIKAN TAI EURORYHMÄN TEKEMISISTÄ TAI TEKEMÄTYTÄ JÄTTÄMISISTÄ?

    Mei­dän, ja ennen kaik­kea kan­san­edus­ta­ja Osmon pitäi­si sen sijaan spe­ku­lo­pi­da toi­men­pi­teis­tä, joi­ta Suo­men pitäi­si teh­dä. Tosin Suo­mes­sa­kin on euro-usko­vais­ten ryh­mä val­las­sa, mut­ta meil­lä suo­ma­lai­sil­la on mah­dol­lis­ta vaih­taa val­las­sa oli­jat itse­näi­sen Suo­men kan­nat­ta­jiin. Las­ken Osmon myös kuu­lu­van tähän muu­tös­ta vaa­ti­vien ryh­mään. Hän on lii­an äly­käs kan­nat­taak­sen todel­la Suo­men siir­ty­mis­tä EUROOPPA nimi­sen val­tion osak­si. Uskon Osmon jul­kis­ta­mien mie­li­pio­tei­den joh­tu­van VIHREIDEN ryh­mä­ku­ris­ta. Osmon joh­don aikaan ryhn­mä­ku­ri oli liki olematonta.

    Suo­ma­lai­si­na mei­dän tulee siis kes­kit­tyä toi­men­pi­tei­siin, joi­den teke­mi­nen on Suo­men vallassa. 

    Ensik­si pitää saa­da edus­kun­ta vas­taa­maan kan­san mie­li­pi­det­tä eli krii­si­val­tioi­den tuke­mi­sen lopet­ta­mis­ta. Vii­meis­tään seu­raa­vien val­tiol­lis­ten vaa­lien jäl­keen tämä lie­nee totta.

    Seu­raa­vak­si pitää edus­kun­nan, nykyi­sen tai tule­van, sul­kea Suo­men piik­ki kaik­kiin euro­tu­kiin. Ilman vakuut­ta tai vakuu­del­la ole­vat tuet eivät saa enem­pää rasit­taa Suo­men veron­mak­sa­jain taloutta. 

    Tämä vaa­tii vain Suo­men val­tion pää­tök­sen. Pää­tös on lii­an kova nykyis­ten “kyl­lä, kyl­lä”- minis­te­rei­den teh­tä­vik­si. Tar­vi­taan Suo­men etu­ja aja­va hal­li­tus ja luja­tah­toi­set ministerit. 

    Jokai­nen kes­kit­ty­köön ensim­mäi­seen teh­tä­vään. Nykyi­sen hal­li­tuk­sen lopu­ton tuki euro­mai­den hult­tio­val­tioil­le tulaa olla aina ja jat­ku­vas­ti kan­sa­lais­ten näky­vil­lä. Tosin jat­ku­vas­ti tois­tu­vat apu­pa­ke­tit ja Suo­men tar­pei­den leik­kauk­set nos­ta­vat nyky­hal­li­tuk­sen toi­mien vir­heel­li­syy­det kaik­kien muis­tiin, mut­ta JATKUVASTI tulee kan­sal­le ker­toaq asiasta.

    1. Uskon Osmon jul­kis­ta­mien mie­li­pio­tei­den joh­tu­van VIHREIDEN ryhmäkurista.

      Heh! Uskot­ko tosis­sa­si, että joku edes yrit­täi­si saa­da minua mihin­kään kuriin? Iso ääni­mää­rä antaa tiet­ty­jä vapauksia.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kreik­ka­lai­set ovat jo nos­ta­neet nuo­ri­so­työt­tö­myy­den yli 50 pro­sent­tiin. Pitää­kö se nos­taa sataan pro­sent­tiin ennen kuin tyy­dyt­tää? Mut­ta mitä sel­lai­nen hyö­dyt­tää muu­ta kuin ruok­ki­mal­la kos­ton himoa? Eihän tuo­tan­ton­sa pysäyt­tä­nyt kan­sa mitään vel­ko­ja poys­ty maksamaan?

    Tätä pitää kysyä Kreik­ka­lai­sil­ta itsel­tään. Espan­jas­sa myös on kova nuo­ri­so­työt­tö­myys, mut­ta vaik­ka töi­tä ei ole niin iso osa tekee työt nyt pimeäs­ti ja jät­tää kaik­ki verot mak­sa­mat­ta. En tosin väi­tä että ihan suo­men mukai­ses­ti vero­ja ollaan mak­set­tu ennen­kään, mut­ta suo­mes­sa­kin har­maa talous kukois­taa raken­nus ja ravin­to­la bisneksessä.

  51. Jat­kai­sin edel­li­seen että uudis­tus pitää aina läh­teä ylhääl­tä. Poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä kuriin, refor­mi­uu­dis­tuk­set ym tar­peel­li­nen että KOKO EU alu­een luot­ta­muk­sen puu­te kan­san kes­kuu­des­sa, eli polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten rahan vää­rin­käyt­tö saa­daan kuriin.

    Jos polii­ti­kot ja vir­ka­mie­het eivät tee mitään, niin tus­kin­pa sitä rei­lua on kan­sal­ta­kaan pyy­tää. Täs­tä illuusios­ta on kyse, rahaa sataa polii­ti­koi­den käy­tet­tä­väk­si tai­vaal­ta ja he jaka­vat sitä kuten itse par­haak­si näke­vät, eivät koko kan­san kan­nal­ta par­haal­la mah­dol­li­sel­la tavalla.

  52. Ris­to: En tie­dä mitä sikä­läi­sis­sä val­tion vel­ka­kir­jois­sa lukee, mut­ta oli­sin yllät­ty­nyt jol­lei aina­kin taval­li­sis­sa maan sisäi­sis­sä vel­ka­pa­pe­reis­sa oli­si para­ga­raa­fia, jon­ka kes­kei­sin sisäl­tö voi­daan kään­tää lauseel­la “Täs­sä vel­ka­suh­tees­sa nou­da­te­taan Krei­kan lakia”. Lie­nee sel­vä, että hypo­teet­ti­nen laki Uuden drakh­man käyt­töö­no­tos­ta kon­ver­toi­si sekä velat että tili­sal­dot van­has­ta maan uuteen valuuttaan.

    Seu­ra­sin kes­kus­te­lua tuos­sa aiem­min vähän huo­nos­ti, kun en tajun­nut, että täs­sä puhut­tiin nime­no­maan yksi­tyi­sih­mis­ten velois­ta. Pahoit­te­len tyh­myyt­tä­ni. Yksi­tyis­ten vel­ko­jen koh­dal­la kon­ver­toin­ti on sel­vää. Samal­la tosin kaa­tuu mon­ta pank­kia (velat eurois­sa, saa­ta­vat drak­mois­sa), mut­ta niin nii­tä kaa­tuu joka tapauk­ses­sa tuol­lai­ses­sa ope­raa­tios­sa (velat eurois­sa, saa­ta­vil­la ei vakuuksia).

    Sano­mat­ta­kin lie­nee sel­vää, että myös val­tion koti­mai­set velat muut­tu­vat drak­moik­si, jot­ka voi­daan mak­saa pai­no­ko­neil­la pois. Val­tion ulko­mai­siin saa­ta­viin taas joka tapauk­ses­sa vas­ta­taan istu­mal­la ilman housu­ja fak­sin lasil­le ja pai­na­mal­la Send.

    Har­mil­li­sem­paa on se, että samas­sa rytä­käs­sä tai­taa aika moni sinän­sä toi­mi­va yri­tys kaa­tua euro­vel­koi­hin­sa. Sii­nä voi käy­dä talou­del­le vähän ikä­väs­ti. Ja jos oikeas­ti drak­moi­hin ale­taan men­nä, Krei­kas­ta läh­tee sitä ennen kaik­ki irti läh­te­vä pää­oma pois maas­ta, sete­leik­si tai kul­lak­si. Jos ei ole jo lähtenyt.

    Mut­ta­joo, drak­maan siir­ty­mi­nen voi­si olla nopein tie Krei­kal­le koh­ti toi­mi­vaa talout­ta. Veik­kai­sin kui­ten­kin siel­lä ole­van sen ver­ran ymmär­rys­tä, että ihan oikeas­ti ne pans­sa­ri­vau­nut eivät sit­ten ole kovin kau­ka­na, jos tuo­hon päädytään.

  53. Minus­ta Krei­kan yhteis­kun­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti toi­mi, eikä siel­lä ole mitään mah­dol­li­suuk­sia mihin­kään uudis­tuk­siin ilman devalvaatiota.

    Ihan sama vaik­ka niil­le annet­tai­siin sata vuot­ta aikaa ja pyy­hit­täi­siin kaik­ki velat pois tänään, kun mää­rä­ai­ka on kulu­nut, velan BKT-suh­de on jäl­leen 150%. Jos kreik­ka­lai­set voi­si­vat hoi­taa vajeen­sa kun­toon, niin he eivät edes oli­si nykyi­ses­sä jamas­sa. Yksi­nään vel­ko­jen anteek­sian­to ei tätä muu­ta vaan maa pitää saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si ja toi­mi­vak­si eikä se moi­ses­sa yhteis­kun­nas­sa onnis­tu aina­kaan sisäi­den dval­vaa­tion ja kon­sen­suk­sen kaut­ta, mitä se vaa­ti­si ilman devalvaatiota.

    Kreik­ka oli­si pitä­nyt heit­tää ensim­mäi­sen tuki­pa­ke­tin jäl­keen euros­ta samal­la kun pide­tään euroo­pan pan­kit pys­tys­sä hin­ta­la­pus­ta välittämättä. 

    Se mitä kre­kuil­le itsel­leen tapah­tuu, ei minua kiin­nos­ta. Aja­koot vaik­ka niil­lä tan­keil­lan­sa mie­le­no­soit­ta­jien yli, ei kiin­nos­ta. Se mikä minua kiin­nos­taa on saa­da tämä euro­krii­si päät­ty­mään ja se voi­si alkaa krei­kan irtaantumisesta.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kreik­ka­lai­set ovat jo nos­ta­neet nuo­ri­so­työt­tö­myy­den yli 50 pro­sent­tiin. Pitää­kö se nos­taa sataan pro­sent­tiin ennen kuin tyy­dyt­tää? Mut­ta mitä sel­lai­nen hyö­dyt­tää muu­ta kuin ruok­ki­mal­la kos­ton himoa? Eihän tuo­tan­ton­sa pysäyt­tä­nyt kan­sa mitään vel­ko­ja poys­ty maksamaan? 

    Tie­sit­kö että Krei­kan 25% työt­tö­myy­des­tä lähes kaik­ki tulee yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta. Jul­kis­ta sek­to­ria on suo­jel­tu kai­kil­la tavoin.

    Miten voi toi­pua maa jon­ka yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta on pot­kit­tu puo­let pois, ja samaan aikaan jul­ki­nen sek­to­ri kulut­taa enti­seen tapaan? No ei miten­kään tietenkään.

    Vii­me päi­vi­nä pari maan suu­rin­ta fir­maa on nos­ta­nut kyt­ki­men, ja arvel­laan että lisää seu­raa. Joku Krei­kan minis­te­ri ilmoit­ti että eivät he ole vas­tuus­sa fir­mo­jen stra­te­giois­ta. Eivät­pä tie­ten­kään mut­ta he ovat vas­tuus­sa sii­tä että maas­sa on yri­tys- ja työn­te­ko­ys­tä­väl­li­nen ilmapiiri.

    Krei­kan nyky­ti­lan­ne kuvas­taa siis täy­del­lis­tä ideo­lo­gis­ta kon­kurs­sia. Lisä­ra­han syy­tä­mi­nen tar­koit­taa vain että se tuh­la­taan jul­ki­sen sek­to­rin kor­rup­tioon kuten ennen­kin. Vas­ta kun siel­lä opi­taan se että hyvin­voin­ti syn­tyy ainoas­taan työn­te­koa arvos­ta­mal­la, voi­daan lisä­tu­ki­toi­mia har­ki­ta. Tosin voi olla että tämä oppi ei sii­hen kan­saan kos­kaan uppoa, näyt­tä­vät nimit­täin puna­li­put lie­hu­van sii­hen malliin.

  55. Tuo on totta.

    Vali­tet­ta­vas­ti kui­ten­kin jää vai­ku­tel­ma että pelaa­vat härs­kiä peliä. Leik­kaa­vat niin että mui­den sosi­aa­lis­ta omaa­tun­toa alkaa kolkuttaa.

    Sit­ten tuo pää­ra­hoitt­jan syyt­tä­mi­nen Nat­sik­si osoit­taa sitä ettei ole tar­koi­tus­ta­kaan kos­kaa mak­saa raho­ja takaisin.

    Ovat sot­ke­neet asian­sa pahasti. 

    Vali­tet­ta­vas­ti eivät tai­da vie­lä olla poh­jal­la. Niin että ymmär­täi­si­vät että maa­ta pitää raken­taa koko kan­sa yhdes­sä ja ollen yhteis­työs­sä mui­den mai­den kanssa. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kreik­ka­lai­set ovat jo nos­ta­neet nuo­ri­so­työt­tö­myy­den yli 50 pro­sent­tiin. Pitää­kö se nos­taa sataan pro­sent­tiin ennen kuin tyy­dyt­tää? Mut­ta mitä sel­lai­nen hyö­dyt­tää muu­ta kuin ruok­ki­mal­la kos­ton himoa? Eihän tuo­tan­ton­sa pysäyt­tä­nyt kan­sa mitään vel­ko­ja poys­ty maksamaan?

  56. Sivu­huo­mau­tuk­se­na todet­ta­koon, että seu­raa­vas­sa uuti­ses­sa kitey­tyy mie­les­tä­ni joi­tain ero­ja Suo­men ja Ruot­sin EU-politiikassa:
    http://www.di.se/artiklar/2012/10/15/reinfeldts-krav-pa-merkel/

    Voi­sit­te­ko kuvi­tel­la vas­taa­vaa uutis­ta otsi­kol­la “Katai­sen vaa­ti­muk­set Mer­ke­lil­le”? Otta­mat­ta var­si­nai­ses­ti itse asi­aan (eli pank­kiu­nio­niin) kan­taa, niin tämä esi­merk­ki ker­too mie­les­tä­ni sii­tä, että Suo­mes­sa ulko­po­li­tiik­kaa ja myös EU-poli­tiik­kaa on totut­tu aja­maan pii­los­sa jul­ki­suu­del­ta. Muka­mas väi­te­tään, että avoi­muus ja jul­ki­suus pilaa neu­vot­te­lua­se­tel­mat. Mie­les­tä­ni Ruot­sin lin­jan kal­tai­nen avoi­mem­pi tapa oli­si kui­ten­kin monis­sa asiois­sa parem­pi ja tehok­kaam­pi (mut­ta ei toki vält­tä­mät­tä kai­kis­sa asioissa).

    Jos Katai­nen ja Mer­kel ovat jos­tain eri miel­tä, niin luu­let­te­ko, että Katai­sen mie­li­pi­teil­lä on pal­jon vai­ku­tus­ta, jos hän puhuu niis­tä vain hil­jaa Mer­ke­lil­le kah­den kes­ken ja jul­ki­suu­des­sa on sit­ten sel­lai­nen “vas­tuul­li­nen hymy­poi­ka” kuin yleen­sä on näh­ty. Toi­nen ongel­ma on, että hel­pos­ti täl­lai­nen tapa voi joh­taa myös Suo­men kan­nal­ta ikä­vään jul­ki­suu­teen. Vaik­ka kulis­sien taka­na ajet­tai­siin hyviä asioi­ta hyvin perus­tein, niin se ei auta, jos niis­tä ei osa­ta oikein vies­tiä jul­ki­suu­teen. Esi­mer­kik­si voi­daan aja­tel­la, että Suo­mi huk­ka­si lii­kaa ener­gi­aa tähän vakuus­vaa­ti­mus­asi­aan, mut­ta oli­si hyvä lisäk­si huo­ma­ta, että vie­lä­kin enem­män epä­on­nis­tui vies­tin­tä asian tii­moil­ta. Suo­mi sai mie­les­tä­ni aivan tur­haan Ete­lä-Euroo­pas­sa kiel­teis­tä jul­ki­suut­ta hei­kon vies­tin­nän ja sur­kean näke­mys­ten perus­te­lun vuok­si. Ongel­ma oli vähän sama kuin näis­sä las­ten­suo­je­lu­asiois­sa on nyt Venä­jän mediassa.

    Tie­tys­ti vie­lä pahem­paa on, jos Katai­nen tai Urpi­lai­nen eivät ole mis­tään eri miel­tä sak­sa­lais­ten kol­le­go­jen­sa kans­sa. Jos näin on, niin voi­si­ko se olla oire sii­tä, että Suo­mi on tot­tu­nut aina kumar­ta­maan jon­kun suur­val­lan suun­taan, jos­kus suur­val­ta on idäs­sä, jos­kus län­nes­sä tai ete­läs­sä. Pie­niä mai­ta, kuten Kreik­kaa tai Por­tu­ga­lia, koh­taan esi­te­tään kyl­lä mie­lel­lään jämäk­kää ja kovaa, kuten Urpi­lai­nen jois­sain puheis­saan, mut­ta samal­la juos­taan Sak­san puhal­ta­man pil­lin tah­dis­sa, ja kier­rä­te­tään suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien rahaa vas­tuut­to­mas­ti toi­mi­neil­le Sak­san pan­keil­le Krei­kan kautta.

  57. Tomi: ei pie­nim­pä­nä sisäi­sen kor­rup­tion pois­ta­mi­nen enem­män avoi­men­paan (sveit­si) suuntaan

    Jos läh­de­tään puhu­maan Sveit­sis­tä niin tulee heti mie­leen pan­kit, jot­ka ovat kaik­kea muu­ta kuin avoimia.

    Vihe­rins­si: Sinän­sä val­tioi­den nega­tii­vi­set reaa­li­ko­rot ovat äärim­mäi­sen huo­les­tut­ta­via, kos­ka se ker­too sii­tä, ettei kenel­lä­kään ole mitään hyviä laa­jem­pia ideoi­ta sii­tä, mis­tä voi­si saa­da sijoitustuloja.

    Eikös tämä vain ker­ro sii­tä, että finans­si­kupla on irtau­tu­nut reaa­li­ta­lou­des­ta, kos­ka reaa­li­ta­lous ei tuo­ta “tar­peek­si” voit­toa? Täl­löin­hän pitää lait­taa koval­la kädel­lä finans­si­sek­to­ri kuriin, jot­ta ter­veh­ty­mi­nen voi alkaa. Se tar­koit­taa ohjaa­vaa vero­tus­ta, tul­le­ja, hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta pelu­reil­le, tuo­mioi­ta, jne.

    Ris­to: EKP tosin ei näy­tä pal­joa kiin­nos­tu­neem­mal­ta euro­mai­den talou­den tilas­ta kuin Sveit­sin keskuspankki…

    Mik­si oli­si? FEDin man­daat­ti on hin­ta­va­kaus, mata­la kor­ko pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ja työl­li­syys, jot­ka impli­koi­vat talou­des­ta huo­leh­ti­mis­ta. EKP:lla tuol­lais­ta vel­voi­tet­ta ei ole vaan sen pitää vain pitää inflaa­tio kuris­sa, vaik­ka nyt inflaa­tios­ta oli­si jotain hyötyäkin.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kreik­ka­lai­set ovat jo nos­ta­neet nuo­ri­so­työt­tö­myy­den yli 50 prosenttiin. 

    Pitäi­si­kö Krei­kal­le siis antaa lisää lai­naa jot­ta saa­vat pal­kat­tua nuo­ria val­tiol­le (ole­mat­to­miin) töihin?

    1. Jos Krei­kas­sa alen­ne­taan eläk­kei­tä, työt­tö­myys­tur­vaa, vir­ka­mies­ten palk­ko­ja, irti­sa­no­taan lää­kä­rei­tä, opet­ta­jia ja niin edel­leen, se vähen­tää Krei­kas­sa osto­voi­maa, mikä mer­kit­see, että mene­te­tään yksi­tyi­siä työ­paik­ko­ja, kos­ka koti­mai­set tuot­teet ja pal­ve­lut eivät mene kau­pak­si. Näin työt­tö­myys kas­vaa, val­tion vero­tu­lot pie­ne­ne­vät, eikä nois­ta sääs­töis­tä syn­ty­nyt mitään hyvää val­tion ali­jää­män suh­teen. Sik­si Maa­il­man­pank­ki esit­tää jotain koh­tuut­ta lei­kaus­ten aikatauluun.
      Pitäi­si täh­dä­tä pit­kän aika­vä­lin raken­teel­li­siin uudis­tuk­sin, eikä lyhyt­nä­köi­seen paniik­ki­jar­ru­tuk­seen, mitä Sak­sa ja Suo­mi Krei­kal­ta vaatii.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …mene­te­tään yksi­tyi­siä työ­paik­ko­ja, kso­ka koti­mai­set tujot­teet ja pal­ve­lut eivät mene kau­pak­si. Näin työt­tö­myys kas­vaa, val­tion vero­tu­lot pienenevät… 

    Käsit­tääk­se­ni koti­mai­sis­ta tuot­teis­ta tai aina­kaan pal­ve­luis­ta ei Krei­kan val­tio kui­ten­kaan saa kovin pal­joa vero­tu­lo­ja vaik­ka nii­hin oli­si kan­sa­lai­sil­la käy­tet­tä­vä­nä huo­mat­ta­vas­ti­kin rahaa.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Krei­kas­sa alen­ne­taan eläk­kei­tä, työt­tö­myys­tur­vaa, vir­ka­mies­ten palk­ko­ja, irti­sa­no­taan lää­kä­rei­tä, opet­ta­jia ja niin edel­leen, se vähen­tää Krei­kas­sa osto­voi­maa, mikä mer­kit­see, että mene­te­tään yksi­tyi­siä työ­paik­ko­ja, kso­ka koti­mai­set tujot­teet ja pal­ve­lut eivät mene kaupaksi.

    Yri­tät täs­sä nyt sanoa sitä että kun val­tion kas­sas­ta lop­puu rahat, tulee lama. No niin tulee, aivan var­mas­ti, eli tulee työt­tö­miä, BKT las­kee ja niin edel­leen. Tätä et voi miten­kään välttää.

    Kysy­mys onkin miten aiot täs­tä selvitä.

    Voit teh­dä kuten Suo­mi par­hail­laan ja ottaa lisää lai­naa peit­tä­mään ali­jää­miä. Lai­nan­saan­ti tun­ne­tus­ti kui­ten­kin lop­puu jos­kus, ja edes­sä on vain entis­tä rumem­pi sot­ku selvitettäväksi.

    Voit teh­dä kuten Kreik­ka ja pitää jul­ki­nen sek­to­ri töis­sä ja suun­na­ta työt­tö­myys yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le korot­ta­mal­la yri­tys­ten ja työn­te­ki­jöi­den vero­tus­ta. Näin var­mis­tat sen että teol­li­suus siir­tyy mui­hin mai­hin työl­lis­tä­mään ja tuot­ta­maan verotuloja.

    Tai voit teh­dä kuten Bal­tian mais­sa ja suun­na­ta työt­tö­myys jul­ki­sel­le sek­to­ril­le ja näin saa­duil­la rahoil­la paran­taa yksi­tyi­sen sek­to­rin toi­min­tae­del­ly­tyk­siä. Se raha joka jul­ki­sen sek­to­rin pot­kuis­ta sääs­te­tään ei siis katoa kan­san­ta­lou­des­ta min­ne­kään, vaan se voi­daan käyt­tää yri­tys­ten ja työn­te­ki­jöi­den vero­jen alennuksiin.

    Ei pitäi­si olla kovin vai­kea­ta päät­tää mitä tehdään.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pitäi­si täh­dä­tä pit­kän aika­vä­lin raken­teel­li­siin uudis­tuk­sin, eikä lyhyt­nä­köi­seen paniik­ki­jar­ru­tuk­seen, mitä Sak­sa ja Suo­mi Krei­kalg­ta vaatii.

    Niin pitäi­si. Onko Kreik­ka teh­nyt niin ikinä?

  62. Kreik­ka on itse asias­sa jopa 2000-luvul­la teh­nyt koh­tuul­li­sen pal­jon raken­teel­li­sia muu­tok­sia. Vali­tet­ta­vas­ti läh­tö­ti­lan­ne oli ilmei­sen karmea…

  63. Kii­tok­set Osmol­le, että yri­tät pitää jär­jen äänen täs­sä Kreik­ka-kes­kus­te­lus­sa­kin mukana!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.