Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto ovat olleet kovan ja julman kapitalismin maineessa. Ne ovat rynnänneet vaikeuksiin joutuneisiin kehitysmaihin ja panneet maat armottomalle talouskuurille, missä ei ole inhimillisiä arvoja juuri kunnioitettu. Tällainen on ainakin niiden maine.
Nyt IMF olisi valmis myöntämään Kreikalle kaksi vuotta lisäaikaa säästöilleen, koska liian nopea julkisen talouden tervehdyttäminen ei voi kuin epäonnistua. Säästöt tuottavat lamaa, eikä julkisen talouden alijäämä supistu. Maailman pankki varoittaa liian kovista säätökuureista taloudellisen toimeliaisuuden tukahduttajana. Mutta Saksa ja Suomi ovat taipumattomia. Kreikalle ei voi antaa lisäaikaa.
Tähän on tultu. Menemme Maailmanpankista ja valuuttarahastosta oikealta ohi!
Oikealta ohi??? Eikö tämä kova linja ole lähinnä Urplilaisen persunpelkoa? Siis demarit menevät kokoomuksesta oikealta ohi? Aikoihinpa eletty!
Mitä sitä pitää mennä vonkaamaan, jos tietää ettei ole saamassa? Nolaa tai jopa poliittisesti nollaa itsensä, kun jää yhden mököttäjän kanssa seinäruusuksi muiden aloittaessa uuden tanssin uusin säännöin.
Vieläkö tuota hallitusta pitää pitää kasassa, kun tuo lohipolitiikkakin meni taas vinksalleen. Ei ollut Koskisella vihreän sävyt ihan kohdillaan.
Olli Rehn sanoi tänään että IMF näkemys voidaan kiistää.
Saksa taas on pistänyt koko Euro alueen polvilleen lukuunottamatta Suomea ja Belgiaa. Mutta voiko sitä heitä moittiakkaan, jos kansa tekee puoli-ilmaiseksi työtä?
Belgian tilanne on mielenkiintoinen koska rikkaat muuttavat Ranskasta ja Hollannista sinne kovalla vauhdilla, verotuksen ollessa järkevää. Hollanti on kaaoksessa ja pysyy pystyssä ainoastaan koska suuri osa Saksan tavaraliikenteestä kulkee heidän kautta. Tosin tämä trendi on muuttumassa Hampurin hyväksi..
Ovathan nuo laitokset kovan maineessa, kun ne joutuvat putsaamaan kaikenlaisia konkurssipesiä. Kivuitta tuollaisista tilanteista ei voi selvitä.
EU:n politiikkaan verrattuna ne ovat käsittääkseni hoitaneet hommansa mallikkaasti maaliin omilla suhteellisen rajallisilla varoillaan, menemättä juurikaan veronmaksajien kukkarolle. Niillä ei ole myöskään tarpeita junailla vaikkapa liittovaltiota kriisin varjolla.
EU tuntuu “oikeistolaiselta” siinä mielessä, että EU:n ydinmaiden pankkien riskit pyritään hävittäämään. Maailmanpankki ja IMF olisivat varmaankin käyneet reippaammin riskisijoitttajien kukkarolla. Mutta tärkein ero on siinä, että EU tekee politiikkaa, kun taas nuo järjestöt olisivat tehneet pesänselvittäjän hommia.
Kreikan kansalta ei kumpikaan järjestelmä voi ottaa rahaa heidän kestokykkyään enempää, eikä heidän kestokykyään kauempaa. Oikea tapa olisi ottaa heiltä lähes maksimikestokyvyn verran ehkä vuosikymmenen ajan. Loput tappiot tulisi laittaa riskisijoittajien piikkiin (ei veronmaksajien, eikä erityisesti tilanteeseen syyttömien maiden veronmaksajien piikkiin).
Ja nämä toimenpiteet olisi pitänyt tehdä heti. EU-poliitikot ovat jääneet pelaamaan poliittista uskottavuuspeliä kreikkalaisten, muiden maiden veronmaksajien ja koko EU:n talouden uskottavuuden kustannuksella. Ja samalla rikotaan euron sääntöjä, ja vaihdetaan askel kerrallaan koko järjestelmän toimintatapa (muka ainoana mahdolisena ratkaisuna tähän yksittäiseen kriisiin) joidenkin ydinmiesten haluamaan suuntaan.
Olisihan se liikaa vaadittu, jos Kreikan sukellsuvene- ja panssarivaunudiilit pitäisi peruttaa. Muutenkin jos puolustusmenojen 4% BKT-osuudesta pitäisi leikata niin konkurssihan siitä tulee kun se kurjistaa taloutta Ranskassa ja Saksassa.
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/mar/21/greece-austerity-measures-military-spending
Greek military spending has been significantly reduced over the last year or two, although not nearly as much as government expenditure on healthcare or social welfare.
Saksa ja Suomi ovat oikeassa. Jos rikas kansakunta ei kykene selviämään veloistaan niin menköön konkurssiin. Kreikkaa ei ole ryövännyt yksikään Euroopan maa kuten on käynyt Afrikassa. Sitä saa mitä tilaa, menköön se myös helleenien kaaliin.
Lisäaikaa 5, 10. 20 vuotta? Kreikkaa ei millään ilveillä saada näillä eväillä kuntoon. Miksi teikäläiset eivät voi sitä tunnustaa? Nyt sen kansa kärsii sikana ja kärsii koko ajan lisää. Minusta ainoa keino on drakmaan siirtyminen ja siis pirunmoinen devalvointi. Ei voi olla niin, että joku kansa vaan elää muiden kustannuksella. Ehkä kreikkalaiset alkavat itse miettiä vastaisuudessa millaista porukkaa äänestävät johtoon. Ei kyllä näytä siltä. Te viisaat, kertokaa, mitä ihmettä Kreikan pitäisi tehdä?
Yksinkertainen ratkaisu, Kreikka painaa drakmoja, palkat ja hinnat drakmoissa. Valuutta kyllä devalvoituu, mutta ei siitä nälänhätää tule, vaan uusi parempi alku. Kilpailukyky paranee ja euroja virtaa maahan. Tämä on kreikkalaistenkin etu.
Olemme äärioikealla.
En tiedä mistä mennään ohi, mutta minusta yksikään uusliberalistisen taloususkon pappi ei ole yhtään ratkaisumallia julkisuuten tuonut, millä kriisimaat todellisuudessa selviäisivät talousongelmistaan.
Julkisen talouden supistaminen ei tuo vientituloja, vaikkakin pienetääkin tuontituotteiden ostomahdollisuuksia. Kun jokapäiväisistä kulutushyödykkeistä yhä suurempi osa tuotetaan orjatyöllä kaukoidässä ja jopa ruokahyllyjen tuottiden lähtöosoite on samalla suunnaalla on vaikea nähdä ratkaisumallia näillä pelisäännöillä Euroopan talousongelmiin.
Eli nyt jos niitä talousviisaita löytyy, niin kertokaapa mitä hyödykkeitä tai palveluota Kerikka ja Espanja esimerkiksi voisivat viedä ulos niin paljon, että niistä kertyisi kymmenien miljardien vientitulot, kompensoimaan niitä hyödykemassoja joita kauppujemme hyllyille tuodaan maista joissa työlainsäädäntöä ei ole tai sitä ei noudateta.Niin ainahan työmarkkinat voivat joustaa ja meilläkin voidaan siirtyä orjatyövoiman käyttööön, jolloin ollaan yhtä kustannustehokkaita kuin kilpailijamaissa, vai kuinka?
Kärsijät ovat vaan eri ihmisiä kuin ne, jotka ovat kuprun tehneet, niin kuin tietysti maailmassa yleensä.
Eikös Vasemmistoliitto suhtautunut vielä demareitakin kriittisemmin Kreikka-tukiin? (Vaikka se ei ollutkaan heille kynnys jäädä pois hallituksesta, toisin kuin persuille.) Mitä oikeistolaisuutta tämä tämmöinen on, mitä Vasemmistoliitto ja demarit kannattaa, ja Kokoomus vastustaa?
Kreikalle voi antaa lisäaikaa kaksi, kolme, neljä… 100 vuotta.
Vaikka lisäaikaa olisi kuinka paljon, niin Kreikka ei kykene selviytymään veloistaan.
Mm. entisen EU-virkamies Anne Brunilan laskelmat osoittivat, että Kreikka ei saa kirittyä velkaa koskaan kiinni.
Eilen tuli tieto, että Kreikan suurin yritys Coca Cola Hellenic siirtää pääkonttorinsa Sveitsiin ja noteerauksensa Ateenasta Lontoon pörssiin – euron ja tulevan finanssiveron ulottumattomiin.
Ateenan pörssi näivettyy, kuten Helsingin pörssille on käynyt Nokian rappion jäljiltä.
Seuraavaksi Kreikalle käy kuten Suomelle on käynyt eli pankit siirtyvät nekin Sveitsiin tai Britanniaan.
Meillähän ei ole enää kuin OP-Pohjola ja muutama pikkupankki. Nordea on Ruotsissa ja Sampo Tanskassa.
EU sai Nobelin rauhanpalkinnon. Samaan aikaan ihmiset ovat kaduilla Barcelonassa ja Ateenassa.
Perussuomalaisten Halla-aho vihjaisi, että pian Ateenassa ovat panssarivaunut kaduilla. Vihreiden Tarja Gronberg sanoi vasta, että Kreikassa ja Espanjassa on sotilasvallankaappauksen uhka.
Lisäaika vain kasvattaa näitä uhkakuvia. Ratkaisu pitää tehdä nopeasti.
Argentiina katkaisi IMF napanuoran ja peson dollarikytkennän 2000-luvun alussa ‚julistautui konkurssiin ja lopetti velkojen ja korkojen maksamisen.
IMF oli pakottanut Argentiinan valtaviin säästöihin ja myymään kaiken valtion omaisuuden ja rahat siirtyivät tietysti sijoittajille
IMF lopetti avustukset ja lainoituksen ja maa kaatui sekasortoon peson arvon romahtaessa ja valuutan paetessa maasta.
Mutta kun peson arvo laski niin maalle syntyi ennätysmäinen kilpailuetu ja puolen vuoden kuluttua talous kääntyi jyrkkään kasvuun viennin kasvaessa kohisten .Vuonna 2005 Argentiina sopi velkojiensa kanssa velkojen leikkauksesta ja palasi kansinvälisille lainamarkkinoille .
Nyt Argentiina on Etelä-Amerikan vaurain valtio bkt/capita mitattuna
Kreikan apu ja leikkaukset vain pidentävät kansan kärsimystä.
Mutta eihän tässä Kreikkaa pelastetakaan vaan pankkeja ja sijoittajia ja heidän omaisuuttaa.
Kreikkaan päätyvät vain leikkaukset mutta avustusrahat menevät suoraan sijoittajille ja velat muutetaan sijoittajien veloista
veronmaksjien veloiksi.
Centtiäkään avusta ei päädy Kreikkaan
Vaikuttaa siltä, että on tehty suunnitelma jonka mukaan Kreikasta tehdään varoittava esimerkki tuhlailijoille.
Lehman Brotherssinkin annettiin kaatua jotta olisi varoittava esimerkki. Sen jälkeen olikin pakko rahoittaa kaikkea mahdollista, jottei yhteiskunnan talousrakenteet olisi kaatuneet kuin dominopalikat.
Nyt muu Eurooppa on rahoittanut itsensä Kreikan mahdollisesta erosta, joten ongelma ei enemmälti leviä. Ja Euroopan poliittisessa pelissä Tsipras halutaan paitsioon. Eikä hänen politiikassa liiemmälti ratkaisuja olekaan.
Tässä nyt mitään oikealta enkä vasemmalta ohi juttua kerro, kun vaan totean, että äänestäisin Osmo Soininvaaraa tulevassa vaalissa Vantaalta sen takia, että hän on harvinaisen osaava numero-poliitikko, kun peilaa asioita numerojen valossa.
Kun taas n. 97 prosenttia muista kuntiin pyrkivistä poliitikoistta puhuvat vaaliuurnilla sitä mitä ovat unissaan — ehkä koko elämänsä aikana, suurina ilmiöinä nähneet.
Osmo Go Go !
Financial Timesin blogista:
http://www.ft.com/intl/cms/s/0/85a0c6c2-1476–11e2-8cf2-00144feabdc0.html#axzz297uaywNR
Siinä Argentiinan tilanteessa oli pari aika olennaista eroa. Ensinnäkin Argentiinalla oli valuutta johon palata, purettiin vaan sen dollarikytky. Toi on ihan eri asia kuin vaihtaa valuuttaan.
Toiseksi, jotta siitä kilpailukyvystä olisi iloa, niin pitäisi olla jotain vientimarkkinoita jotka vetää. Silloin kun Argentiina devalvoi niin koko maailmantaloudella meni aika hyvin, jos ette ole huomannut niin tällä hetkellä ei mene hyvin oikein missään.
Yhdyn näkemykseen että oikeisto on ongelma, kokonaiskysyntää pitäisi saada lisää. Kuuntelin taannoin politiikkaradiota jossa joku sijoitusjohtaja vastasi kysymykseen Suomen budjetista, että hän ei ole aiheen asiantuntija, mutta ihan näin sijoittajana on huolestuttava signaali että valtio joka saa negatiivisella reaalikorolla lainaa ei keksi mitään investoitavaa. Mihin hän sitten tuossa tilanteessa sijoittaisi? Samaa se on globaalistikin.
Tämä lisäaikaa vai ei ‑väittely vastaa suunnilleen samaa kuin väittely siitä kuollako tubiin vai syöpään. Kumpikin johtaa vaan krooniseen kriisiin ylisuuren velkasuhteen (velka/BKT) takia. Nopeilla leikkauksilla talous pienenee entistä nopeammin, joten vaikka ne leikkaukset onnistuvat, velkasuhde kasvaa ja on taas kestämätön heti tämän nykyisen tukiprojektin jälkeen. Leikkausten lisäajalla talous ei pienene yhtä nopeasti, mutta tuloksena on pitempi aika, jolloin olemassa oleva velka kasvaa korkoa korolle ja alijäämäiseen budjetin peittämiseen joudutaan ottamaan lisää velkaa. Jälleen kerran tuloksena on kestämätön velkasuhde.
Viimeisimmät ennusteet, joita olen nähnyt, olivat että Kreikalla olisi 80–120% velkasuhde leikkausten päätyttyä — ja nämäkin olettivat nopeat leikkaukset ja paljon pienemmän talouden pienenemisen kuin on tapahtumassa. Ja näillä optimistisillakin ennustuksilla saatu luku on käytännössä ainakin kaksi kertaa liian iso. Kenneth & Rogoff kävivät hyvin läpi erilaisia velkakriisejä ja käytännössä velkasuhde pitäisi painaa alle 50% että valtion velkakriisistä päästäisiin ulos.
Kreikka pääsee ulos velkaspiraalistaan vasta, kun se joutuu, valitsee tai pakotetaan (tavalla tai toisella, se voi tulla esim. Eurosta poistumisen kautta) massiivisen velkajärjestelyn, jolla se velkasuhde painetaan riittävän pieneksi. Euromaat ja EKP ovat ottaneet jo niin suuret vastuut Kreikasta, että käytännössä se vaatii jo huomattavia leikkauksia niidenkin vastuisiin. Lisäksi tarvitaan valtion menojen leikkauksia — ja ne tulevat viimeistään pakon edessä, kun Kreikka ei vain saa rahaa mistään.
Tähänastisilla toimilla on lähinnä pitkitetty ja pahennettu Kreikan tilannetta. Ja sama näyttää jatkuvan annettiinpa lisäaikaa tai ei. Aika usein IMF:n toimista korostetaan se leikkausten vaatimus, mutta kun IMF avustaa maata, siihen liittyy lähes aina myös jonkunlainen velkajärjestely, jolla samalla painetaan velkasuhdetta alaspäin. Kreikan kohdalla tämä ei ollut poliittisesti hyväksyttävää alun perin ja nyt nähdään hyvin kuinka pelkät leikkaukset eivät enää auta kriisitilanteessa.
Niin, ja kaikkein hölmöintä tässä kriisin hoidossahan on, että jos kaikki tähän mennessä sovitut kriisitoimet olisi päätetty heti, todennäköisesti kriisi olisi jo ohi. Sen sijaan kerta toisensa jälkeen on päätetty minimitoimista, jolloin tilannetta on pitkitetty ja Kreikka päästetty uppomaan tasaisesti syvemmälle, jolloin isommatkaan toimet eivät ole riittäneet, kun niistä on päätetty myöhemmin.
Ja sen takia myöskään lisäajasta ei ole yksin apua, vaikka nopeammat leikkauksetkaan eivät toimi. Kreikka uppoaa koko ajan syvemmälle ja syvemmälle: talous kutistuu, valtio velkaantuu yhä lisää, levottomuus lisääntyy. Pidemmällä ajalla leikata, leikkaukset itsessään tekisivät vähemmän vahinkoa, mutta talous ehtisi muuten upota syvemmälle, joten lisäaika yksinään ei auta mihinkään.
No otetaan tähän sellainen perusasia että jotta vientikilpailukyvystä olisi jotain hyötyä, pitää ensin olla vientiteollisuus. Kreikalla ei ole.
“Toiseksi, jotta siitä kilpailukyvystä olisi iloa, niin pitäisi olla jotain vientimarkkinoita jotka vetää. Silloin kun Argentiina devalvoi niin koko maailmantaloudella meni aika hyvin, jos ette ole huomannut niin tällä hetkellä ei mene hyvin oikein missään.”
Maailmantalous kasvaa nyt n 2,8 % ja ensi vuonna 3,2 %,2000-luvun alussa se oli 2 % luokkaa
Argentiinasta ei voi tietystikään johtaa suoraan Kreikan menestystä,mutta kaikki vaihtoehdot nykyiseen jatkuvaan näivettymiseen verrattuna ovat parempia
http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/maailmantalouden-kasvu-hidasta/2002/06/119457
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/08/30/moodys-maailmantalouden-kasvun-elpymiselle-paljon-esteita/201236745/12
Kaikki Baltian maat käänsivät taloutensa loistavasti nousuun nimenomaan rajuilla julkisen sektorin leikkauksilla. Ja vieläpä erittäin nopeasti, parissa vuodessa.
Resepti toimivasta konseptista on siis olemassa, jopa niin että sitä on käytännössä kokeiltu useaan kertaan.
Nyt tuli Osmolta pohjanoteeraus. Osmo vaatii Suomeltakin lisää aikaa Kreikalle. Tarkoittaa Kreikan velkamäärän kasvattamista. Tarkoittaa lisää velkaa Kreikalle. Tarkoittaa lisää suomalaisten veronmaksajain rahaa Kreikalle.
Mielestäni olisi kohtuullista vaatia Kreikkaa laittamaaan omat asiansa kuntoon. Vaatia Kreikan upporikkaiden laittamista verolle. Vaatia kaikkia kreikkalaisia osallistumaan verojen maksuun. Vaatia valtion omaisuuden myyntiä. vaatia armeijamenojen kohtuullistamista. Vaatia kreikkalaisia puhumaan totta.
Sanomalehdissä kerrotaan työttömyyden Kreikassa nousseen yli 25 %:in. Kerrotaan nuorisotyöttömyyden nousseen yli 50 %:n. Tätä käytetään todisteena sille, että Kreikan on pakko saada elää edelleen velaksi. siis esimerkiksi suomalaisten kustyannuksella. Väitetään ettei Kreikalta nykyistä enempää voida vaatia.
Olisi syytä muistella, miksi Kreikka pääsi euroryhmään. Olisi syytä muistella Kreikan kykyä vääristellä tilastoja. Olisi syytä hyödyntää kokemuksia. Sananlaskui sanoo:“Kuka kerran keksitään, sitä aina epäillään”. EU:ssa tälläistä sanontaa ei tunneta, ainakaan siihen ei uskota.
Sivusta seuranneena väitän kyseisten työttömyyslukujen olevan roskaa. Ilmeisesti työttömyys on mitattu siten, että on laskettu henkilöt, jotka ovat hakeneet työttömyyskorvausta. Jos henkilöllä ei vielä veronalaista tuloa, hänet hyväksytään työttömäksi. Neljäsosa kreikkalaisista saattaa hyvinkin ollä tälläisiä “työttömiä”.
Kuitenkin iso osa kreikkalaisista tekee työtä. He saavat korvauksen pimeänä. Milloin olet saanut kuittia kreikkalaiselta taksikuskilta? Edullista sekä maksajalle, että tekijälle. Ei veroa, ei työnanatajamaksuja, ja vielä työttömyyskorvaus.
Menetelmä on avittaa myös viranomaistoimintaa. Se toimii todisteena Kreikan huonosta tilanteesta. Jos vain 3/4 työkykyisistä on töissä, on mahdotonta ylläpitää sitä elintasoa, mikä Kreikassa parasta-aikaakin vallitsee. Olisi rehellisempää kertoa, että vain 3/4 kreikkalaisista työntekijöistä suostuu maksamaan veroja.
Uskokonn kuka tahtoo Kreikan esittämiin lukuihion. Antakoon Osmo aikaa Kreikalle omista rahoistaan, ei suomalaistrn veronmmaksajain verorahoista.
Kyllä kreikkalaisten kannattaisi tehdä argentiinat ja erota IMF:n, Maailmanpankin ja EU:n talutusnuorasta. Näiden vekkuleiden määräykset eivät pelasta Kreikkaa, ainoastaan ajavat sen kansan entistä syvempään kurjuuteen. Oikealla valuutan vaihtosuhteella Kreikan työteliäs kansa kyllä selviää nopeasti jaloilleen. Vastaisen varalle toki Kreikan on saatava oma yhteiskuntansa, mm. verotusjärjestelmä, mitä pikimmin toimimaan. Nythän sitä putsataan koko ajan veroparatiiseihin.
Aiemminhan on käynyt selvästi ilmi, että Katainen on hakenut neuvot Suomen kannanottoihin aatesiskoltaan Merkeliltä. Ja nyt Rehnin uusin kirja paljastaa sen, että myös hän on saanut ohjeet samasta osoitteesta.
Joten eihän tässä tilanteessa mitään uutta ole. Meidän johtavia poliitikkoja viedään edelleen kuin pässiä narussa ilman, että he ymmärtävät tilannetta.
Kaikki lienee jo sanottu Kreikan tilanteesta, mutta tulee tässä mieleen parin vuoden takainen VM:n virkamiehen roadshow ympäri Suomea oikaisemassa populistisia näkemyksiä talouskriisistä. Espanjan korkojen hehkutettiin laskeneen kiitos maan kurjistustoimenpiteet. Velalliset olivat itse syypäitä ongelmiinsa, kun olivat päänsä työntäneet hirttosolmuun. Kreikka tuli lähtemään nousuun, kunhan vain toteuttavat rakenteelliset uudistukset yms. Ei ole kaveria viime aikoina näkynyt maisemissa.
Liittyisikö tähän kahden vuoden jatkoaikaan kolmas apupaketti? Jos ei, niin mistä Kreikka taikoisi tarvitsemansa rahoituksen? Jos kyllä, niin millä perusteella sitä voisi pitää viimeisenä laatuaan?
Ei eurokriisi korjaannu koskaan, jos tyyliksi muodostuu aina ongelmien siirtäminen tulevaisuuteen.
Kolmas apupaketti on edessä kaikissa vaihtoehdoissa. kovempi jarruttaminen ilmeisesti lisää eikä vähennä avustarvetta. Jos käsityöläisten on sinulle velkaa, ei kannata jouduttaa velan maksamista katkomalla käsityöläiseltä kädet.
Kai suurin tarve muodostaa lisää ja lisää apupaketteja on se, että poliitikot eivät halua myöntää, että heidän tapansa hoitaa kriisiä ei ollutkaan toimiva. Olisi niin mukava nähdä, että apupaketteja myöntämällä Kreikan talous lopulta tulisi kuntoon. Näin voisi jälkikäteen kertoa olleensa aina oikeassa. (Ja samalla olisi hoidettu EU pykälää keskitetymmäksi.)
Ainakaan siinä vaihtoehdossa, jossa Kreikan velat olisi selvitetty heti ensimmäisen pikakriisiavun jälkeen, kolmansia kierroksia ei olisi tarvittu. Tuolle linjalle voisi palata nytkin, mutta valitettavasti sekä Kreikka että markkinat on jo totutettu ajatukseen, että Kreikka voi aina neuvotella uusista apupaketeista.
Tietenkin.
Tämänkaltainen kriisi voidaan todistetusti (Baltian maat) hoitaa pois päiväjärjestyksessä parissa vuodessa kun poliittista tahtoa on. Se että Kreikassa ei vieläkään olla edes löydetty pohjamutia osoittaa vain sen että siellä ei polittista tahtoa ole, ilmaista rahaa kun on tarjolla. Ruuvia ei ole siis kiristetty riittävästi, ja kaikki lisäaika on vain puhtaasti rahan tuhlausta.
Jos puolenkymmentä käsityöläistä on rutosti velkaa, eikä kukaan meinaa millään maksaa, niin ensimmäiseltä kannattaa ehdottomasti katkoa. Tällä yksinkertiasella toimenpiteellä varmistetaan että jäljelle jääneillä velallisilla on motivaatio kohdillaan.
Tällä hetkellä on havaittavissa pientä ongelmaa maksuhalukkuuden suhteen.
Jos ajattelisimme omaa parastamme, emme toivoisi Euron hajoavan. Saksan peesaaminen on toiminut hyvin ja eristyneenä teollisena vientiin panostavana markkinana olemme hyvässä asemassa.
Nyt tilanne on hieman erillainen, tarvitaan suuria hallinnollisia muutoksia, ja ei pienimpänä sisäisen korruption poistaminen enemmän avoimenpaan (sveitsi) suuntaan. Vaikka muiden maiden poliitikot jakavat kaikki EU tukiaiset ym verorahat mitkä saavat ystävilleen tai edustamilleen yhteisöille/yrityksille, ei se tarkoita sitä, että tulevaisuuden Suomen pitäisi tehdä enään niin (tuskin yllätys kenellekään että näin tapahtuu?). Virkamiesmafian aika on ohi ja kaikkien tiedossa.
Puheiden sijaan kaksi tekoa tekisi suomesta erittäin kilpailukykyisen maan joka selviäisi kriisin yli. 1) Yritysverotuksen laskeminen, painottaen PK yrityksiä enemmän, mutta yhteisvero myös 22% Ruotsia seuraten. 2) Verotuksen porsaanreikien paikkaaminen. Suomalaiset ovat niin naivia että luulevat niiden olevan vahingossa, voin kertoa etteivät ole.
Jos mitään ei tehdä, loppupelin voisi tulkita seuraavasti: Suomen rikkaat haluavat kurittaa suomea, Ruotsin kuoriessa kermat päältä, luoden Ruotsalaisille yrityksille halvan työvoiman maan itänaapuriin. Voi tietysti spekuloida, ettei tilanne ole erillainen kuin nyt suomenruotsalaisten kanssa, mutta kuitenkin se ettei Suomen valtiolla ole varaa pitää huolta, nuorista, työttömistä ja vanhuksista 10 vuoden päästä tällä menolla, missä mitään ei saada aikaan tai tahallaan riidellään ministeriöiden kesken.
Miksi siihen muuten tarvittaisiin drakhmaa, paitsi muodollisesti auttamaan hintatason hahmottamisessa? Kreikkaan riittäisi kreikkalaiset hinnat ja palkat, vähän kuin Virossakin on.
Lopputulos on sama: Kreikka olisi muiden maiden kansalaisille halpa maa ja kreikkalaisilla olisi hankaluuksia ostaa tuotteita “Isosta Euroopasta”, mutta kreikkalaisen työn ja tuotteiden hinta olisi jossain luonnollisessa suhteessa Kreikan kilpailukykyyn, eli alhaalla.
Oman valuutan devalvoitumisessa ja hintoja laskemalla tehtävässä sisäisessä davalvaatiossa on erona se, mitä tapahtuu veloille. Mitäytapahtuisi Suomessa, jos päätettäisi, että kaikkien suomalaisten velat kaksiknkertaistettaisiin?
Minusta taas tuntuu, että “käsityöläiset” ovat tässä tapauksessa ryyppääviä taiteilijoita, jotka lupaavat maksaa velkansa, kunhan saavat ensimmäisen työnsä myytyä. Kauanko sinulla riittäisi kärsivällisyyttä?
Eikö voi ajatella, että myös velan määrää voi säätää, vaikkapa ilmoittamalla, että eurovelat ovatkin nyt drakmavelkoja, tai ilmoittamalla että aikoo maksaa (=kykenee maksamaan) vain puolet veloista? Näin vapaus valita drakman ja euron välillä säilyisi.
Juuri niin siinä tapahtuisi, jos Kreikka siirtyisi drakmaan. Se maksdaisi eurovelkansa heikentyneellä drakmalla eli jättäisi suuren osan veloistaan maksamatta. Jos sen sijaan tehtäisiin sisäinen devalvaatio vain alentamalla kaikkien palkkoja, kotimaiset ja ulkomaiset velat jäisivät entiselle tasolleen.
Kun Kreikka jättää (melkeinpä perinteisesti) velkansa maksamatta, velkojat (ml. Suomi) tietenkin kärsivät. Mutta miksi pitkittää konkurssia, jos velallisen velanmaksukyvyssä ei ole odotettavissa paranemista?
Sisäisen devalvaation onnistuminen edellyttää hallinnollisesti toimivaa yhteiskuntaa ja suurta konsensusta. Kun se ei onnistunut 90-luvun laman aikaan hyvin hallitussa Suomessa, miten se voisi onnistuisi 10-luvun läpeensä korruptoituneessa Kreikassa?
Pystyykö noilla alentuneilla tuloilla sitten hoitamaan noita entisiä velkoja? Jos palkka puolittuu ja asuntovelka jää ennalleen, on kansalaisella melkoisen kusiset paikat.
Sekä Kreikalle että muille ylivelkaantuneille on olemassa yksinkertainen ratkaisu.
Lasketaan elintasoa ja maksetaan sillä velkoja pois niin että saadaan velkakulut hallintaan.
Sen teki Viro, se tehtiin Suomassa 20 vuotta sitten.
Mutta Kreikkalaiset eivät sitä suostu tekemään. Totta voi olla että ovat pelanneet vaaleilla ja muilla niin etteivät ole asioitaan saaneet hoidettua, mutta kuinka paljon sillä perusteella voidaan velanmaksua siirtää?
Riippuu varmasti ovatko Kreikkalaiset tosissaan vai vieläkö vain vedättävät muita maita.
Niin kauan kun suurinta rahoittajaa parjataan natsiksi ei varmasti olla tosissaan vaan yritetään vain kerätä itselle hyöty.
La Carde on kai itse ollut EU:ta tuolle tukipolitiikan tielle vienyt ja saattaa olla kommenteissa oma lehmä myös ojassa.
Sinänsä mielekeentoista että SDP:n kansainvälinen solidaarisuus on tiukempaa kuin oikeistolla.
Ei se nyt tällä tavalla asia ratkea. Suomen ongelma on aivan liian korkea yleinen veroaste (kaksinkertainen verrattuna Jenkkilään, lähes kolminkertainen verrattuna Kiinaan tai Intiaan).
Yrityksen kannalta se on loppujen lopuksi aivan sama jätetäänkö suomalainen palkkaamatta koska tuloveroaste on liian korkea, tai ALV on liian korkea, tai energiavero on liian korkea. Vero on kustannus nimestä huolimatta, ja Suomen ero maailman johtaviin talouksiin aivan liian suuri.
Mutta eikö tuo ensimmäinen vaihtoehto edellyttänyt Kreikalta päätöstä muuttaa eurovelat drakmaveloiksi? Ja eikö tuohon toiseen voisi liittyä Kreikan päätös muuttaa eurovelat pienemmiksi? Molemmissa tapauksissa Kreikka tekee itsenäisen päätöksen. Molemmat päätökset ovat velkojille ikäviä, ja molemmat ovat suvereenille valtiolle mahdollisia.
Tässä oikealta ohi ‑keskustelussa unohtuu helposti se EU:iin liittyvä perusjuttu, että jäsenmaat ovat sitoutuneet EU:n perussopimuksissa vaje- ja velkakuriin sekä jäsenmaiden välisten kilpailukykyerojen pitämiseen jossain rajoissa.
Syy näille säännöille on hyvin yksinkertainen: kun ei voi devalvoida, finanssipolitiikkaa on pakko koordinoida. Kun tämäkään ei nyt sitten käy (näköjään edes IMF:lle!), on sitten valittu se “kolmas tie”: siirrytään pelastuspaketteihin.
Harmi kyllä nekin on kielletty perustamissopimuksissa, joten niitä on täytynyt kiertää.
Näillä muuttujilla ollaan “suo siellä, vetelä täällä” ‑tilanteessa. Kun eurosta ei voi luopua, rikotaan sitten sitä periaatetta, että jokainen maa vastaa omista veloistaan. Sillekään pohjalle on aika vaikea unionia rakentaa, koska äänestäjien maltti tuskin kestää pitkällä tähtäimellä tällaista puuhaa.
Eli hyvät neuvot ovat tarpeen… Katseet kääntyvät taas EKP:n suuntaan. Sekään ei saa tietenkään luotottaa jäsenmaita suoraan mutta onneksi pankkiiripiireissä ollaan luovia.
Eikö tässä olisi jo syytä tunnustaa, että Kreikan velkoja on järjesteltävä ja leikattava uudelleen, tavalla tai toisella. Pelkkä lisäajan antaminen tuskin auttaa.
Vesa Vihriälä totesi jo keväällä, että kaikki Kreikan yksityiset velat olisi pitänyt antaa anteeksi.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/etlan-vesa-vihriala-kreikan-yksityiset-velat-olisi-pitanyt-antaa-kokonaan-anteeksi
Voitaisiinko tehdä jonkinlainen pitemmän aikavälin ehdollinen velkojen anteeksianto-ohjelma, jossa Kreikan sallitaan kuitata velkojaan uudistuksilla? Eli IMF ja EU-komissio voisivat vaatia esimerkiksi hallinnon tehostamista, veronkierron lopettamista, ja ylisuurten puolustusmenojen karsimista velkojen lisäleikkauksen ehtona. Näkisin, että jos Kreikalle annettaisiin edes jossain määrin realistinen reitti ulos kriisistä, niin se voisi lisätä motivaatiota uudistuksiin. Eli mielestäni pitäisi kokeilla kepin lisäksi vähän porkkanaakin.
Jo aiemmin toteutettu velkojen osittainen leikkaus oli oikeansuuntainen toimi mutta riittämätön. Nämä tukipaketit ovat sen sijaan olleet väärä ratkaisu. Niillä on ainoastaan pelastettu yksityisiä velanantajia eikä kreikkalaisia. Ainoa peruste niille on ollut kriisin hallitsemattoman leviämisen estäminen. Mutta tämäkin peruste on poistunut, ainakin Ruotsin valtiovarainministerin mukaan:
http://www.di.se/artiklar/2012/10/13/borg-systemen-redo-for-grexit/
Omasta mielestäni näyttää siltä, että erityisesti Saksa ja osin Ranska ovat haluttomia kriisin tehokkaaseen ratkaisuun. Epäilen, että syynä on näiden maiden halu suojella omia pankkejaan. On myös poliittisesti helpompi syyttää velallisia Etelä-Euroopassa kuin ratkoa holtittoman lainanannon aiheuttamaa pankkikriisiä omassa maassa. Niiden etu on myös saada muut euromaat maksajiksi. Onkin mielestäni kummallista ja harkitsematonta, että Suomi seuraa kritiikittömästi Saksan linjaa. Enkä ole näiden epäilyksieni kanssa yksin:
— http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/02/12/wahlroos-hslle-saksan-pankkijarjestelma-lapimata/201222983/12
— http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_pankkiunioni_katkaisisi_valtioiden_lainapiikin/6265050
Tiivistettynä vaihtoehtoja on kaksi:
(1) Kreikan selviytyminen takaisin jaloilleen euroalueen jäsenenä. Tämä vaihtoehto edellyttää (a) Kreikan velkojen leikkaamista lisää (mieluiten ehdollisena), (b) korkeampaa inflaatiota euroalueella ja euron devalvoitumista, ja (c ) palkkojen leikkaamista ja muita kilpailukyvyn palautumista edistäviä toimia Kreikassa. Nämä toimet ovat mielestäni linjassa myös nobelisti Paul Krugmanin ehdottaman kolmen askeleen ratkaisumallin kanssa:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/06/24/revenge-of-the-optimum-currency-area/
(2) Kreikan ero eurosta ja paluu drakmaan. Tässäkin tapauksessa velat saattaisivat jäädä suurelta osin maksamatta.
Jälkimmäinen vaihtoehto on helpompi toteuttaa käytännössä, koska se edellyttää vähemmän kansainvälistä tai EU-tason koordinaatiota, ja Kreikalle voisi olla parasta valita tämä vaihtoehto, kuten esimerkiksi Ruotsin valtiovarainministeri ehdottaa:
http://www.di.se/artiklar/2012/10/13/borg-bra-for-grekland-att-lamna/
Itse näkisin kuitenkin ensimmäisen vaihtoehdon parempana, ja toivoisin, että Suomikin omalta osaltaan edistäisi sen toteutumista. Ensimmäinen vaihtoehto (täydennettynä EU:n laajuisella pankkisaneerausmekanismilla johon ns. pankkiunioni kai tähtää) on mielestäni myös ainoa pätevä ratkaisu Espanjan ja Italian ongelmiin, jos euroalue halutaan pitää koossa.
Kyseessä oli vähän isompaa lompsaa hallinnoiva tyyppi, lompsassa oli kymmeniä miljardeja meidän eläkerahaamme.
Ja vastaus tuohon viimeiseen oli hänellä olemassa. Nyt Suomessa kannattaisi rakentaa infraa, koska sitä tarvitaan seuraavassa nousukaudessa, ja silloin sen tekeminen tulee myöhässä ja kalliilla.
Sinänsä valtioiden negatiiviset reaalikorot ovat äärimmäisen huolestuttavia, koska se kertoo siitä, ettei kenelläkään ole mitään hyviä laajempia ideoita siitä, mistä voisi saada sijoitustuloja.
Ode:
Näin tapahtuisi Kreikan oman lain alaisille lainoille. Kaikki yksityisen sektorin saatavat Kreikan valtiolta ovat kuitenkin tämän kevään velkajärjestelyn seurauksena euromääräisiä ja Englannin lain alaisia. Sitä ei siis noin vain yksipuolisesti vaihdettaisi drakmoiksi. Toki voidaan jättää maksamatta, mutta seuraisi pitkä oikeusjuttujen sarja, jossa velkojat vaatisivat oikeudessa (Englannissa) Kreikan valtion ulkomaista omaisuutta takavarikoitavaksi.
Jos Kreikan kustannustaso putoaisi banaanitasolle, vientiteollisuutta alkaisi syntyä. Argentiinalaiset taisivat ottaa tuollaisen 75 % alaspäin valuutan arvossa.
Kreikassa on kuitenkin luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä, joilla on kohtuullinen peruskoulutus. Jos se alkaa kilpailla halpamaiden kanssa työvoimakustannuksiltaan, siitä tulee ehdottomasti hyvin houkutteleva sijoituskohde. Euron kanssa asia kuitenkin tapahtuu hitaasti ja tuskaisasti.
Toisaalta eipä se drakmaan palaaminenkaan olisi kovin tuskaton ratkaisu, koska kaikki pääomat häipyisivät paikalta saman tien.
Miksi euromääräiset velat muuttuisivat automaattisesti drakmamääräisiksi? Ymmärtääkseni velka pysyy lähtökohtaisesti siinä valuutassa, jossa se on myönnetty.
Ts. en oikein näe eroa siinä, että Kreikka ilmoittaa leikkaavansa puolet veloistaan tai muuttavansa ne puolet halvempaan valuuttaan.
Täältähän löytyy yksi etu velkaisten euromaiden kannalta. Valtioiden velat (Suomenkin) on otettu euroissa, joten ne voi aina maksaa painamalla rahaa. Jos ne olisivat vaikkapa Sveitsin frangeissa, tilanne olisi ikävämpi. Tähänhän Suomi kompuroi devalvaatioiden kanssa 90-luvulla.
Eikö kreikan veloista ole leikattu ja vaikka kuinka paljon veke?
Suuri ongelmahan on se, että vaikka jokainen euro jonka Kreikka on velkaa annettaisiin anteeksi, maa olisi silti käytännössä vararikossa. Sen budjettivaje on niin massiivinen, ettei se selviytyisi silti juoksevista kuluistaan, joita sen älytön puolustusbudjetti ja rikkinäinen sosiaalijärjestelmä aiheuttavat suhteutettuna sen surkeaan tuottavuuteen ja vientiin. Ja niin kauan kuin budjettivajetta ei saada hallintaan edes velkojen anteeksiannolla, ei paluuta avoimille lainamarkkinoille ole.
Käytännössä siis sikäläisen elintason on laskettava ilman että tuottavuus laskee. Ei mikään ihan triviaali tehtävä nopealla aikataululla, joten vaihtehdoksi jää lähinnä asteittainen etelän elättäminen pohjoisen tuella, kunnes hallittu elintason lasku on saatu aikaiseksi. Ja hommahan on tasapainoilua Soinien ja muiden sisäpoliittisten syiden ja etelän tuen tarpeen välillä.
Tai sitten vaan tylysti lopetetaan etelän tuet, ajetaan tankit Pyreneille, Itävallan etelärajalle ja jonnekin Bulgarian / Albanian alueelle ja pidetään hatusta kiinni kun etelä romahtaa. Sekin vaan käy järjettömän kalliiksi kaikille osapuolille, jos reilusti yli 100 miljoonan asukkaan maat ajautuvat kaaokseen. Sekä rahallisesti, että inhimillisten kustannusten osalta.
Optimitilanne tietty olisi raju tuottavuuden nousu etelässä, mutta vähissä ovat investoinnit Etelässä ja kun maailmallakin talouskasvu junnaa, niin kyseisten investointienkin hyödyt näyttävät vähän heikoilta.
Sepi
Sotket Kreikan valtion velat ja kreikkalaisten velat. Valtion velkoja on leikattu akordilla, mutta yksityisten velat ovat jääneet ennalleen. Siirtyminen drakmaan leikkaisi nämä velat drakman kurssin mukaisiksi eli pitäisi ne suhteessa palkkatasoon ennallaan, mutta sisäinen devalvointi nostaisi esimerkiksi asuntolainojen arvoa suhteessa palkkatasoon.
Kreikan tai minkä tahansa maan erossa on ongelma että EUR epästabilisoituisi ja todennäköisesti laukaisisi pankkikriisin läpi globaalin maailmantalouden, 2008 x5.
Jos Kreikalle annetaan velkoja vankeeksi he eivät muuta tapojaan millään tasolla.
Suomalaisena kannattaisi olla hieman itsekäs ja vaikka globaali tilanne on hieman haastava, mutta erittäin suotuisa agendojen läpivientiin 2013, pitää valita kahden vaihtoehdon väliltä:
Näkevätkö Suomalaisia rikkaammat Kreikkalaiset nälkää etelän auringon alla vai me Suomalaiset täällä karussa pohjolassa? Voin sanoa, että vaikka koko kreikan maasta kaikki työt loppuisivat, he eivät nälkää tulisi näkemään yhtään sen enempää mitä pakolaiset Kreikassa tälläkin hetkellä tekevät. Harmaa talous voi siellä vielä hyvin.
Jos holtittomasti lainoittaneet saksalaiset pankit pelastetaan pälkähästä (myös suomalaisten) veronmaksajien varoilla, ne eivät mutta tapojaan millään tasolla — mutta näinhän taas jo kuitenkin tehtiinkin.
Jos Kreikkalaisten kurittaminen on vanhoista synneistä on tärkeää (kuten Euroopassa esimerkiksi saksalaisten suhteen vajaat sata vuotta sitten niin loisteliaalla menestyksellä tehtiin), voisiko edes tuon rangaistuksen pyrkiä kohdistamaan vähän tarkemmin, rajaten mm. imeväiset ja muut alaikäiset pois ja muutenkin dramaattisesti vähentäen inhimillisen kärsimyksen kokonaismäärää? Pistettään parin viime vuosikymmenen kreikkalaisista valtiovarainministereistä ja pankinjohtajista koostuva joukko vetämään pitkää tikkua, ja epäonnekkain 10% hirtetään julkisesti, jonka jälkeen Kreikan talouden itsetarkoituksellinen kurjistaminen rankaisuna unohdetaan.
Luonnollisesti Katainen ja kaikki muut yhtyneet ns. “vastuunkantajat” pitäisivät tätä erittäin huonona ennakkotapauksena.
Kreikkalaiset ovat jo nostaneet nuorisotyöttömyyden yli 50 prosenttiin. Pitääkö se nostaa sataan prosenttiin ennen kuin tyydyttää? Mutta mitä sellainen hyödyttää muuta kuin ruokkimalla koston himoa? Eihän tuotantonsa pysäyttänyt kansa mitään velkoja poysty maksamaan?
En tiedä mitä sikäläisissä valtion velkakirjoissa lukee, mutta olisin yllättynyt jollei ainakin tavallisissa maan sisäisissä velkapapereissa olisi paragaraafia, jonka keskeisin sisältö voidaan kääntää lauseella “Tässä velkasuhteessa noudatetaan Kreikan lakia”. Lienee selvä, että hypoteettinen laki Uuden drakhman käyttöönotosta konvertoisi sekä velat että tilisaldot vanhasta maan uuteen valuuttaan.
EKP tosin ei näytä paljoa kiinnostuneemmalta euromaiden talouden tilasta kuin Sveitsin keskuspankki…
Paljon kirjoituksia siitä, mitä Kreikan pitäisi tehdä. Paljon ennakointia siitä, mitä tapahjtuisi, jos Kreikka tai euroryhmä tekisi sitä tai tätä. Kaikki puhdasta roskaa.
Tosiasia on se, että useimmissa euromaissa on vallassa euro-uskovaisten blokki. He ovat usein ja julkisesti kertoneet olevansa valmiit tekemään mitä tahansa pitääkseen euroryhmän koossa. MIKSI SIIS SPEKULOPIDA KREIKAN TAI EURORYHMÄN TEKEMISISTÄ TAI TEKEMÄTYTÄ JÄTTÄMISISTÄ?
Meidän, ja ennen kaikkea kansanedustaja Osmon pitäisi sen sijaan spekulopida toimenpiteistä, joita Suomen pitäisi tehdä. Tosin Suomessakin on euro-uskovaisten ryhmä vallassa, mutta meillä suomalaisilla on mahdollista vaihtaa vallassa olijat itsenäisen Suomen kannattajiin. Lasken Osmon myös kuuluvan tähän muutösta vaativien ryhmään. Hän on liian älykäs kannattaaksen todella Suomen siirtymistä EUROOPPA nimisen valtion osaksi. Uskon Osmon julkistamien mielipioteiden johtuvan VIHREIDEN ryhmäkurista. Osmon johdon aikaan ryhnmäkuri oli liki olematonta.
Suomalaisina meidän tulee siis keskittyä toimenpiteisiin, joiden tekeminen on Suomen vallassa.
Ensiksi pitää saada eduskunta vastaamaan kansan mielipidettä eli kriisivaltioiden tukemisen lopettamista. Viimeistään seuraavien valtiollisten vaalien jälkeen tämä lienee totta.
Seuraavaksi pitää eduskunnan, nykyisen tai tulevan, sulkea Suomen piikki kaikkiin eurotukiin. Ilman vakuutta tai vakuudella olevat tuet eivät saa enempää rasittaa Suomen veronmaksajain taloutta.
Tämä vaatii vain Suomen valtion päätöksen. Päätös on liian kova nykyisten “kyllä, kyllä”- ministereiden tehtäviksi. Tarvitaan Suomen etuja ajava hallitus ja lujatahtoiset ministerit.
Jokainen keskittyköön ensimmäiseen tehtävään. Nykyisen hallituksen loputon tuki euromaiden hulttiovaltioille tulaa olla aina ja jatkuvasti kansalaisten näkyvillä. Tosin jatkuvasti toistuvat apupaketit ja Suomen tarpeiden leikkaukset nostavat nykyhallituksen toimien virheellisyydet kaikkien muistiin, mutta JATKUVASTI tulee kansalle kertoaq asiasta.
Heh! Uskotko tosissasi, että joku edes yrittäisi saada minua mihinkään kuriin? Iso äänimäärä antaa tiettyjä vapauksia.
Tätä pitää kysyä Kreikkalaisilta itseltään. Espanjassa myös on kova nuorisotyöttömyys, mutta vaikka töitä ei ole niin iso osa tekee työt nyt pimeästi ja jättää kaikki verot maksamatta. En tosin väitä että ihan suomen mukaisesti veroja ollaan maksettu ennenkään, mutta suomessakin harmaa talous kukoistaa rakennus ja ravintola bisneksessä.
Jatkaisin edelliseen että uudistus pitää aina lähteä ylhäältä. Poliittinen järjestelmä kuriin, reformiuudistukset ym tarpeellinen että KOKO EU alueen luottamuksen puute kansan keskuudessa, eli poliitikkojen ja virkamiesten rahan väärinkäyttö saadaan kuriin.
Jos poliitikot ja virkamiehet eivät tee mitään, niin tuskinpa sitä reilua on kansaltakaan pyytää. Tästä illuusiosta on kyse, rahaa sataa poliitikoiden käytettäväksi taivaalta ja he jakavat sitä kuten itse parhaaksi näkevät, eivät koko kansan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Seurasin keskustelua tuossa aiemmin vähän huonosti, kun en tajunnut, että tässä puhuttiin nimenomaan yksityisihmisten veloista. Pahoittelen tyhmyyttäni. Yksityisten velkojen kohdalla konvertointi on selvää. Samalla tosin kaatuu monta pankkia (velat euroissa, saatavat drakmoissa), mutta niin niitä kaatuu joka tapauksessa tuollaisessa operaatiossa (velat euroissa, saatavilla ei vakuuksia).
Sanomattakin lienee selvää, että myös valtion kotimaiset velat muuttuvat drakmoiksi, jotka voidaan maksaa painokoneilla pois. Valtion ulkomaisiin saataviin taas joka tapauksessa vastataan istumalla ilman housuja faksin lasille ja painamalla Send.
Harmillisempaa on se, että samassa rytäkässä taitaa aika moni sinänsä toimiva yritys kaatua eurovelkoihinsa. Siinä voi käydä taloudelle vähän ikävästi. Ja jos oikeasti drakmoihin aletaan mennä, Kreikasta lähtee sitä ennen kaikki irti lähtevä pääoma pois maasta, seteleiksi tai kullaksi. Jos ei ole jo lähtenyt.
Muttajoo, drakmaan siirtyminen voisi olla nopein tie Kreikalle kohti toimivaa taloutta. Veikkaisin kuitenkin siellä olevan sen verran ymmärrystä, että ihan oikeasti ne panssarivaunut eivät sitten ole kovin kaukana, jos tuohon päädytään.
Minusta Kreikan yhteiskunta ei yksinkertaisesti toimi, eikä siellä ole mitään mahdollisuuksia mihinkään uudistuksiin ilman devalvaatiota.
Ihan sama vaikka niille annettaisiin sata vuotta aikaa ja pyyhittäisiin kaikki velat pois tänään, kun määräaika on kulunut, velan BKT-suhde on jälleen 150%. Jos kreikkalaiset voisivat hoitaa vajeensa kuntoon, niin he eivät edes olisi nykyisessä jamassa. Yksinään velkojen anteeksianto ei tätä muuta vaan maa pitää saada kilpailukykyiseksi ja toimivaksi eikä se moisessa yhteiskunnassa onnistu ainakaan sisäiden dvalvaation ja konsensuksen kautta, mitä se vaatisi ilman devalvaatiota.
Kreikka olisi pitänyt heittää ensimmäisen tukipaketin jälkeen eurosta samalla kun pidetään euroopan pankit pystyssä hintalapusta välittämättä.
Se mitä krekuille itselleen tapahtuu, ei minua kiinnosta. Ajakoot vaikka niillä tankeillansa mielenosoittajien yli, ei kiinnosta. Se mikä minua kiinnostaa on saada tämä eurokriisi päättymään ja se voisi alkaa kreikan irtaantumisesta.
Tiesitkö että Kreikan 25% työttömyydestä lähes kaikki tulee yksityiseltä sektorilta. Julkista sektoria on suojeltu kaikilla tavoin.
Miten voi toipua maa jonka yksityiseltä sektorilta on potkittu puolet pois, ja samaan aikaan julkinen sektori kuluttaa entiseen tapaan? No ei mitenkään tietenkään.
Viime päivinä pari maan suurinta firmaa on nostanut kytkimen, ja arvellaan että lisää seuraa. Joku Kreikan ministeri ilmoitti että eivät he ole vastuussa firmojen strategioista. Eivätpä tietenkään mutta he ovat vastuussa siitä että maassa on yritys- ja työntekoystävällinen ilmapiiri.
Kreikan nykytilanne kuvastaa siis täydellistä ideologista konkurssia. Lisärahan syytäminen tarkoittaa vain että se tuhlataan julkisen sektorin korruptioon kuten ennenkin. Vasta kun siellä opitaan se että hyvinvointi syntyy ainoastaan työntekoa arvostamalla, voidaan lisätukitoimia harkita. Tosin voi olla että tämä oppi ei siihen kansaan koskaan uppoa, näyttävät nimittäin punaliput liehuvan siihen malliin.
Tuo on totta.
Valitettavasti kuitenkin jää vaikutelma että pelaavat härskiä peliä. Leikkaavat niin että muiden sosiaalista omaatuntoa alkaa kolkuttaa.
Sitten tuo päärahoittjan syyttäminen Natsiksi osoittaa sitä ettei ole tarkoitustakaan koskaa maksaa rahoja takaisin.
Ovat sotkeneet asiansa pahasti.
Valitettavasti eivät taida vielä olla pohjalla. Niin että ymmärtäisivät että maata pitää rakentaa koko kansa yhdessä ja ollen yhteistyössä muiden maiden kanssa.
Sivuhuomautuksena todettakoon, että seuraavassa uutisessa kiteytyy mielestäni joitain eroja Suomen ja Ruotsin EU-politiikassa:
http://www.di.se/artiklar/2012/10/15/reinfeldts-krav-pa-merkel/
Voisitteko kuvitella vastaavaa uutista otsikolla “Kataisen vaatimukset Merkelille”? Ottamatta varsinaisesti itse asiaan (eli pankkiunioniin) kantaa, niin tämä esimerkki kertoo mielestäni siitä, että Suomessa ulkopolitiikkaa ja myös EU-politiikkaa on totuttu ajamaan piilossa julkisuudelta. Mukamas väitetään, että avoimuus ja julkisuus pilaa neuvotteluasetelmat. Mielestäni Ruotsin linjan kaltainen avoimempi tapa olisi kuitenkin monissa asioissa parempi ja tehokkaampi (mutta ei toki välttämättä kaikissa asioissa).
Jos Katainen ja Merkel ovat jostain eri mieltä, niin luuletteko, että Kataisen mielipiteillä on paljon vaikutusta, jos hän puhuu niistä vain hiljaa Merkelille kahden kesken ja julkisuudessa on sitten sellainen “vastuullinen hymypoika” kuin yleensä on nähty. Toinen ongelma on, että helposti tällainen tapa voi johtaa myös Suomen kannalta ikävään julkisuuteen. Vaikka kulissien takana ajettaisiin hyviä asioita hyvin perustein, niin se ei auta, jos niistä ei osata oikein viestiä julkisuuteen. Esimerkiksi voidaan ajatella, että Suomi hukkasi liikaa energiaa tähän vakuusvaatimusasiaan, mutta olisi hyvä lisäksi huomata, että vieläkin enemmän epäonnistui viestintä asian tiimoilta. Suomi sai mielestäni aivan turhaan Etelä-Euroopassa kielteistä julkisuutta heikon viestinnän ja surkean näkemysten perustelun vuoksi. Ongelma oli vähän sama kuin näissä lastensuojeluasioissa on nyt Venäjän mediassa.
Tietysti vielä pahempaa on, jos Katainen tai Urpilainen eivät ole mistään eri mieltä saksalaisten kollegojensa kanssa. Jos näin on, niin voisiko se olla oire siitä, että Suomi on tottunut aina kumartamaan jonkun suurvallan suuntaan, joskus suurvalta on idässä, joskus lännessä tai etelässä. Pieniä maita, kuten Kreikkaa tai Portugalia, kohtaan esitetään kyllä mielellään jämäkkää ja kovaa, kuten Urpilainen joissain puheissaan, mutta samalla juostaan Saksan puhaltaman pillin tahdissa, ja kierrätetään suomalaisten veronmaksajien rahaa vastuuttomasti toimineille Saksan pankeille Kreikan kautta.
Jos lähdetään puhumaan Sveitsistä niin tulee heti mieleen pankit, jotka ovat kaikkea muuta kuin avoimia.
Eikös tämä vain kerro siitä, että finanssikupla on irtautunut reaalitaloudesta, koska reaalitalous ei tuota “tarpeeksi” voittoa? Tällöinhän pitää laittaa kovalla kädellä finanssisektori kuriin, jotta tervehtyminen voi alkaa. Se tarkoittaa ohjaavaa verotusta, tulleja, henkilökohtaista vastuuta pelureille, tuomioita, jne.
Miksi olisi? FEDin mandaatti on hintavakaus, matala korko pitkällä tähtäimellä ja työllisyys, jotka implikoivat taloudesta huolehtimista. EKP:lla tuollaista velvoitetta ei ole vaan sen pitää vain pitää inflaatio kurissa, vaikka nyt inflaatiosta olisi jotain hyötyäkin.
Pitäisikö Kreikalle siis antaa lisää lainaa jotta saavat palkattua nuoria valtiolle (olemattomiin) töihin?
Jos Kreikassa alennetaan eläkkeitä, työttömyysturvaa, virkamiesten palkkoja, irtisanotaan lääkäreitä, opettajia ja niin edelleen, se vähentää Kreikassa ostovoimaa, mikä merkitsee, että menetetään yksityisiä työpaikkoja, koska kotimaiset tuotteet ja palvelut eivät mene kaupaksi. Näin työttömyys kasvaa, valtion verotulot pienenevät, eikä noista säästöistä syntynyt mitään hyvää valtion alijäämän suhteen. Siksi Maailmanpankki esittää jotain kohtuutta leikausten aikatauluun.
Pitäisi tähdätä pitkän aikavälin rakenteellisiin uudistuksin, eikä lyhytnäköiseen paniikkijarrutukseen, mitä Saksa ja Suomi Kreikalta vaatii.
Käsittääkseni kotimaisista tuotteista tai ainakaan palveluista ei Kreikan valtio kuitenkaan saa kovin paljoa verotuloja vaikka niihin olisi kansalaisilla käytettävänä huomattavastikin rahaa.
Oletko sitä mieltä, ettei Kreikan valtio saa verotuloja lainkaan?
Ihan vain siltä pohjalta kun näitä vääristeleviä eu-vastaisilla silmälaseilla kirjoitettuja populistiuutisia olen viime aikoina lukenut:
http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikka+yritti+peria+1500+kreikkalaiselta+13+miljardin+euron+velkoja++sai+perittya+vain+19+miljoonaa/a2150669
Yrität tässä nyt sanoa sitä että kun valtion kassasta loppuu rahat, tulee lama. No niin tulee, aivan varmasti, eli tulee työttömiä, BKT laskee ja niin edelleen. Tätä et voi mitenkään välttää.
Kysymys onkin miten aiot tästä selvitä.
Voit tehdä kuten Suomi parhaillaan ja ottaa lisää lainaa peittämään alijäämiä. Lainansaanti tunnetusti kuitenkin loppuu joskus, ja edessä on vain entistä rumempi sotku selvitettäväksi.
Voit tehdä kuten Kreikka ja pitää julkinen sektori töissä ja suunnata työttömyys yksityiselle sektorille korottamalla yritysten ja työntekijöiden verotusta. Näin varmistat sen että teollisuus siirtyy muihin maihin työllistämään ja tuottamaan verotuloja.
Tai voit tehdä kuten Baltian maissa ja suunnata työttömyys julkiselle sektorille ja näin saaduilla rahoilla parantaa yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä. Se raha joka julkisen sektorin potkuista säästetään ei siis katoa kansantaloudesta minnekään, vaan se voidaan käyttää yritysten ja työntekijöiden verojen alennuksiin.
Ei pitäisi olla kovin vaikeata päättää mitä tehdään.
Niin pitäisi. Onko Kreikka tehnyt niin ikinä?
Kreikka on itse asiassa jopa 2000-luvulla tehnyt kohtuullisen paljon rakenteellisia muutoksia. Valitettavasti lähtötilanne oli ilmeisen karmea…
Kiitokset Osmolle, että yrität pitää järjen äänen tässä Kreikka-keskustelussakin mukana!
Osa rakenteista muuttuu ilmeisen hitaasti:
http://www.spiegel.de/international/europe/corruption-continues-virtually-unchecked-in-greece-a-861327.html