Leppoistaminen yleistyy

(Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 3/3)

Keynes ennusti aikanaan, että mei­dän aikanamme ihmiset tek­i­sivät työtä vain muu­ta­man tun­nin viikos­sa, kos­ka työn tuot­tavu­us on teknolo­gian mukana kas­vanut niin paljon, että kaik­ki tarpeelli­nen syn­tyy vähäl­lä työ­panok­sel­la. Tuot­tavu­u­den nousun hän ennusti oikein, mut­ta muuten ei men­nyt ihan putkeen.

On oikeas­t­aan ihme, että tuot­tavu­u­den nousus­ta niin pieni osa on otet­tu lisään­tyneenä vapaa-aikana. Län­si-Euroopan vauras­tuneis­sa mais­sa työaikaa on lyhen­net­ty yleistyneen osa-aikatyön kaut­ta. Enti­sis­sä sosial­is­ti­sis­sa mais­sa työai­ka on pitkä van­has­ta tot­tumuk­ses­ta ja heikon tuot­tavu­u­den vuoksi.

Tätä kuvaa ei voi tulki­ta niin, että työa­jan piden­tämi­nen viidel­lä pros­en­til­la Suomes­sa lask­isi val­tion velan roskalaina-luokkaan. Mais­sa, jot­ka ovat hoi­ta­neet talouten­sa kun­nol­la, eletään mukavaa elämää, ja osa mukavaa elämää on lyhyt työvu­osi. Suo­mi on selvä poikkeus. Jat­ka lukemista “Lep­pois­t­a­mi­nen yleistyy”

Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi

(Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 2/3)

Talouskasvu muut­tuu määräl­lis­es­tä laadullisek­si. Ei sen tai­ka, että täl­lais­ten sem­i­naarien viisas­tut­ta­mat päät­täjät ohjaisi­vat sitä, vaan aivan markki­noiden pakot­ta­mana. Maa­pal­lon resurssien käytöstä vas­taa­vat pääosin teol­lisu­us­maid­en tulota­sol­la elävät ihmiset. Näi­den määrä tulee nopeasti kehit­tyvien entis­ten kehi­tys­maid­en vuok­si kolmin- tai peräti nelink­er­tais­tu­maan. Resurssit käyvät niukoik­si ja sik­si talous ei kas­va määräl­lis­es­ti, mut­ta tuot­teet paranevat laadullis­es­ti. Jat­ka lukemista “Talouskasvu muut­tuu määräl­lis­es­tä laadulliseksi”

Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys

Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 1/3

(Pidin Majvikissa kestävän  talouden foo­ru­mille ja pilot­tikurssille alus­tuk­sen otsikon mukaises­ta aiheesta. Palaste­len tämän blogille use­am­pana postauksena.)

Taulukko

Tuot­tavu­u­den nousun ja työl­lisyy­den parane­misen vaiku­tus julkisen talouden kestävyyteen. 

Tuot­tavu­u­den
nousu 		 Työl­lisyy­den paraneminen 
Julkisen sek­torin palkat         0             +
Tulon­si­ir­rot         0             + +
Mak­sus­sa ole­vat eläkkeet         +             +
Ter­veys- ja koulu­tus­palvelu­jen kysyntä         -             0
Val­tion velka         +             +

 

Talouskasvus­ta his­to­ri­al­lis­es­ti val­taosa on tuot­tavu­u­den kasvua. Tuot­tavu­u­den kasvun määräämän trendin ympäril­lä on vähäistä työl­lisyy­den parane­mis­es­ta tai heikken­e­mis­es­tä johtu­vaa vai­htelua. Nämä kak­si kasvun aiheut­tavaa toimi­vat julkisen talouden kannal­ta aivan eri taval­la. Jat­ka lukemista “Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.12.2012

Lau­takun­ta kokoon­tuu erit­täin varamiehisenä. Minä ja Lasse Män­nistö olemme Sitran kestävän talouden foorumissa.

Koivusaaren osa-yleiskaa­va

Neljä­tuhat­ta asukas­ta ja par­ituhat­ta työ­paikkaa, suurelta osin täyt­tö­maa­ta.  Maap­in­ta-ala 31 hehtaaria ja raken­nu­soikeut­ta 25 hehtaaria, joten aluete­hokku­us 0,8. Asukasti­heys 12 000 asukasta/km2.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.12.2012”

Lämpiä rauhassa

Tähän asti tavoite rajoit­taa maa­pal­lon keskiläm­pöti­lan nousu kah­teen asteeseen on tun­tunut äärim­mäisen vaa­ti­val­ta. Dohan kok­ouk­sen jäl­keen tiede­tään, ettei siinä voi­da enää onnis­tua. Viimeistään nyt olisi pitänyt ryhtyä koko maail­mas­sa päät­täväisi­in toimi­in, mut­ta toimen­piteet lykät­ti­in jon­nekin vuo­den 2020 tuolle puolen, jol­loin toimi­in tar­tu­taan, ehkä. Tämä tietää, että kah­den asteen tavoite ei ole saavutet­tavis­sa ja voi jopa olla vaikea­ta raja­ta nousu neljään asteeseen.

Tämä tietää hyvin vaikei­ta aiko­ja. Niihin on nyt hyvä alkaa valmis­tau­tua. Vaik­ka olen yrit­tänyt keskustelua seu­ra­ta, min­ul­la ei ole kovin selkeää kuvaa siitä, mitä neljän asteen läm­pöti­lan nousu tarkoit­taa. Sen tiedän, että ei ole mitään takui­ta, että nousu jää neljään asteeseen. Siper­ian jää­tyneis­sä sois­sa kytee val­ta­va metaa­nipom­mi, joka purkautues­saan voi nos­taa läm­pöti­laa edelleen roimasti.

Miten Suomen tulisi tähän kaik­keen varautua? Jat­ka lukemista “Lämpiä rauhassa”

Miksi lapsiperheitä suositaan kaavoituksessa?

Myön­nän ole­vani jos­sain määrin vas­tu­us­sa nyt man­an maille pää­tyneestä 75 neliön keskiar­votavoit­teesta. Olin neu­vot­tele­mas­sa asun­to-ohjel­mas­ta ja ajoin sen sil­loin vuon­na 2004 voimaan­tulleen asun­to-ohjel­man tavoit­teisi­in. Min­un ajatuk­se­nani kuitenkin oli, että tämä olisi tavoit­teena koko kaupun­gin alueel­la keskimäärin. Sitä alet­ti­in kuitenkin nou­dat­taa jokaises­sa kaupungi­nosas­sa yhtäläis­es­ti ja kaupungi­nosien sisäl­lä jokaisel­la ton­til­la erikseen.

Mik­si lap­siper­heitä pitää suosia kaavoituk­ses­sa? Eivätkö markki­nat voisi ratkaista asi­aa? Kahdes­ta syys­tä eivät. Jat­ka lukemista “Mik­si lap­siper­heitä suosi­taan kaavoituksessa?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.12.2012

Jätkäsaaren bunkkeri

Nyt voin tun­nus­taa, että en ole koskaan ollut kovin vaku­ut­tunut päätök­ses­tä säi­lyt­tää bunkkeri, kos­ka minus­ta se on ruma. Mut­ta sik­si sitä ei olekaan suo­jel­tu. Kun sitä ei ole suo­jel­tu, siitä saa edes yrit­tää tehdä kau­ni­im­man. Kuvis­sa se ainakin näyt­ti paljon nyky­istä kau­ni­im­mal­ta. Yksi syy raken­nuk­sen säästämiseen oli se, että muuten se olisi pitänyt purkaa. Talo on niin vah­varak­en­teinen, että purkamiseen tarvit­taisi melkein tak­tisia ydinaseita.

Katolle tulee town­house-asun­to­ja rahoit­ta­maan pro­jek­tia. Kun asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­sik­si on arvioitu yli 5000 euroa neliötä, myyn­ti­hin­nan tulee olla olen­nais­es­ti korkeampi. Raken­nu­soikeudel­la aio­taan rahas­taa ja päälle kohtu­ulli­nen yrit­täjävoit­to. Päästään var­maankin 10 000 euroon neliöltä. Asun­to­jen keskikoko on noin 150 neliötä ja suurim­mat ovat 200 neliöisiä. Sel­l­ainen mak­saisi siis pari miljoon­aa euroa ja peräti sata miljoon­aa ruplaa.

Kaa­va-alueeseen liitet­ti­in myös Verkkokau­pan tont­ti. Mari Holopainen sai päätök­seen läpi seu­raa­van kehotuksen:

”Nähtävil­lä olon yhtey­dessä tutk­i­taan puuriv­in tai muun istu­tuk­sen osoit­tamista Rionkadulle ja mikäli tarpeen kat­u­alueen ulot­tamista kaava-alueeseen.”

Perus­teena tässä oli, ettei naa­pu­ri­taloista olisi pakko kat­sel­la Verkkokau­pan seinää. Jos puil­la peit­tämi­nen ei onnis­tu, niin ehkä vil­livi­in­istä olisi apua?

Helsin­gin kaavoitus­ta on syytet­ty liian yksi­tyisko­htaisek­si ja hol­hoavak­si. On vaa­dit­tu, että rak­en­ta­jat saa­vat enem­män vapaut­ta ja vas­tu­u­ta. Tässä annet­ti­in ja tämä on tulos. Kaupunkien väli­nen kil­pailu on kuulem­ma hyödyllistä.

HOK-Elan­non tavarat­a­lo Hakaniemessä

Keskustelti­in lähin­nä SOK:n yli­val­las­ta päivit­täis­tavarakau­pas­sa ja suurmyymälöi­den hyödyl­lisyy­destä. Suurmyymälöistä voi olla mon­ta mieltä, mut­ta viral­lise­na poli­ti­ikkana on ohja­ta ne kaupunki­rak­en­teen sisään. Suomes­ta löy­tyy suurmyymälälle aika vähän tätä oikeaop­pisem­pia paikkoja.

Asun­to­jen pin­ta-ala –sään­te­ly

Uut­ta sään­te­ly­muo­toa pidet­ti­in selvästi van­haa parem­pana. Pieniä yksi­tyisko­htia varten asia pan­ti­in vielä pöy­dälle. Esimerkik­si: keit­tiö + kolme huonet­ta? Entä jos on yhdis­tet­ty olo­huone ja keittiö?

Vähän asun­tokun­tien kokoa koske­vista tilas­toista. Helsingis­sä ruokakun­nista on läh­es puo­let sinkku­talouk­sia. Sanas­ta ”sinkku” tulee mieleen nuori, yksin asu­va, mut­ta nois­sa tilas­tois­sa on huo­mat­ta­van paljon van­ho­ja per­hea­sun­nois­sa yksin asu­via. Jos nor­maa­lik­si asum­isurak­si ajatel­laan, että muut­taa 20-vuo­ti­aana kotoa, menee naimisi­in ja saa kak­si las­ta kol­men vuo­den välein, ja elää 90-vuo­ti­aak­si eikä eroa, asuu tuos­ta 70-vuo­den asum­isuras­ta 47 vuot­ta (67%) lapset­tomana sinkku­na tai pariskun­tana ja 23 vuot­ta (33%) lap­siper­heessä. Oikeam­man kuvan tilanteesta saisi, jos tilas­toisi erik­seen ne sinkut ja lapset­tomat pariskun­nat, joil­la ei koskaan ole ollutkaan lapsia.

Jos aikaa löy­tyy, teen asun­to­jen koon sään­te­lyn perusteista oman postauksen.

Mihin 600 000 asukasta Helsingin seudulla?

(Oheinen kir­joi­tus on viimeistä kap­palet­ta luku­un otta­mat­ta julka­istu net­tikolumn­i­na Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la (kaks.fi). Vaik­ka tässä on blo­gin luk­i­joille vähän ker­taus­ta, julkaisen sen silti)

Helsin­gin uuden yleiskaa­van lähtöko­htana on, että Helsin­gin seu­tu kas­vaa 600 000 asukkaal­la vuo­teen 2050 men­nessä. Jat­ka lukemista “Mihin 600 000 asukas­ta Helsin­gin seudulla?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.12.2012

Jätkäsaaren bunkkerin katolle town-house ‑kort­teli

Ainakaan viras­tol­ta ei puu­tu ennakkolu­u­lot­to­muut­ta.  Näistä paris­takymmen­estä pien­talosta saat­taa tul­la seudun kalleim­mat, jos asun­non osta­jat ovat yhtä ennakkolu­u­lot­to­mia. Pitäisi vähän nähdä kuvia. Pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamiskus­tan­nuk­sis­sa tehdään kau­den kärk­i­t­u­los, yli 300 000 euroa/paikka, mut­ta se johtuu siitä, että alueel­la on ollut kaatopaik­ka, ja kai se pitäisi put­sa­ta muutenkin.

Elan­non Hakaniemen tavarat­a­lo laa­jen­taa Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.12.2012”

Valiokuntavastaavat tekivät budjetin

Eduskun­nas­sa on ikimuis­toista ajoista ollut tapana, että eduskun­ta lisää joitain sopi­vak­si kat­so­mi­aan meno­ja hal­li­tuk­sen bud­jet­tiesi­tyk­seen. Vuo­teen 1992 nou­datet­ti­in käytän­töä, että jokaisel­la kansane­dus­ta­jal­la oli pieni kiin­tiö esit­tää rahaa johonkin hyvään tarkoituk­seen, esimerkik­si jollekin jär­jestölle. Joul­u­lah­jara­hoista luovut­ti­in, kun ei laman olois­sa enää kehdat­tu. Nyt hal­li­tus­puolueet sopi­vat keskenään menon­lisäyk­sistä, joiden enim­mäis­määrän hal­li­tus on lyönyt kiin­ni. Tänä vuon­na tuo enim­mäis­määrä oli 50 miljoon­aa euroa, jos­ta yhdek­sän miljoon­aa oli ennal­ta sidot­tu sotavet­er­aaneille. Ihan sym­pa­at­ti­nen ele, mut­ta ehkä 30 vuot­ta myöhässä. Jat­ka lukemista “Valiokun­tavas­taa­vat tekivät budjetin”