En ole luovuttamassa ilmastopolitiikassa

Puolue­toveri­ni ovat olleet vähän käärmeis­sään kir­joituk­ses­tani ”Lämpiä rauhas­sa”, jos­sa esitin, että Dohan kok­ouk­sen saavu­tuk­set eivät alku­unkaan riitä pysäyt­tämään ilmas­ton­muu­tos­ta kah­teen asteeseen, joten on syytä varautua elämään maail­mas­sa, jos­sa ilmas­to on pahasti sekaisin. Täl­lainen nihilis­mi kuulem­ma kaivaa poh­jaa ilmastopoli­ti­ikalta. Olen aivan eri mieltä. Jat­ka lukemista “En ole luovut­ta­mas­sa ilmastopolitiikassa”

Psyykkinen kuormitus, masennus ja työkyky

Kaikki­han tietävät, että nyky­maail­mas­sa psyykki­nen kuor­mi­tus ja masen­nus lisään­tyvät ja ani har­va pysyy työkykyisenä viral­liseen eläkeikään saak­ka. Tai ehkä se ei sit­tenkään  ole näin.

THL:n neu­vos­tolle esitelti­in eilen alus­tavia tulok­sia Ter­veys 2011-tutkimuk­ses­ta. Kyse on kun­ni­an­hi­moi­ses­ta seu­ran­tatutkimuk­ses­ta, jos­sa samo­ja ihmisiä haas­tatel­laan ja tutk­i­taan kymme­nen vuo­den välein. Alku­peräi­nen otos oli yli 10 000, joten pienetkin erot ovat tilas­tol­lis­es­ti merkitseviä.

psyykkinen rasitusTämä tutkimus ei tue noi­ta väit­teitä lainkaan. Psyykki­nen kuor­mi­tus on kymme­nessä vuodessa vähen­tynyt selvästi nuo­ria miehiä luku­un otta­mat­ta, eikä se ole nuorten miesten kohdal­lakaan lisään­tynyt. Mit­taria voidaan arvostel­la, mut­ta se on kuitenkin ollut sama molemp­ina vuosi­na. Tässä kuvas­sa ihmi­nen joko on kuor­mit­tunut tai ei ole. Aina­han voidaan olet­taa, että erit­täin kuor­mit­tunei­den määrä olisi kas­vanut. Mut­ta sekin selviää jatko­tutkimuk­sis­sa, kos­ka kyse on 12-por­tais­es­ta asteikos­ta. Jat­ka lukemista “Psyykki­nen kuor­mi­tus, masen­nus ja työkyky”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.12.2012

Kaik­ki päät­tyy aikanaan ja niin myös tämän lau­takun­nan työsken­te­ly. Tämä on viimeinen kokouksemme.

Koivusaaren osayleiskaavae­hdo­tus

Halu­aisin tässä tuumaus­tauon, kos­ka kaa­va on varsin kallis toteut­taa. Onko todel­la järkevää tehdä Län­siväylälle eril­liset eri­ta­soli­it­tymät Hanasaa­reen ja Koivusaa­reen? Jos liit­tymä Koivusaa­res­sa on pienistä liiken­nemääristä huoli­mat­ta tarpeen, voisiko risteyk­sen sisäosan käyt­tää jotenkin järkevästi. Toimis­to tai parkki­ta­lo nyt esimerkik­si. Risteyk­sen sisäl­lä ole­va parkki­ta­lo on tietysti vähän epäku­rant­ti ver­rat­tuna talon poh­jak­er­rokses­sa ole­vaan. Sel­l­aisen voisi saa­da halvem­mal­la. Tähän vai­h­toe­htoon tyur­vau­tu­isi­vat ne, jot­ka tarvit­se­vat autoaan har­vak­seltaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 18.12.2012”

Opiskelijoiden olisi järkevintä ostaa asuntonsa

Yksiöi­den vuokrat ovat Helsingis­sä törkeän korkei­ta. Tämä on merkit­tävä ongel­ma opiske­li­joille. Jos vuokraa joutuu mak­samaan 700, jos­ta yhtiö­vastik­keen osu­us on sata­nen, opiske­li­jan olisi paljon järkeväm­pää ostaa asun­to vaik­ka kokon­aan velak­si. Jos asun­to mak­saa vaikka­pa 120 000, korkoa siitä ei mitenkään voi tul­la 7200 euroa eli kuut­ta pros­ent­tia. Asun­to­ja­han yhä lain­oite­taan sat­apros­ent­tis­es­ti ja jopa ylikin. Jat­ka lukemista “Opiske­li­joiden olisi järkev­in­tä ostaa asuntonsa”

Leppoistaminen yleistyy

(Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 3/3)

Keynes ennusti aikanaan, että mei­dän aikanamme ihmiset tek­i­sivät työtä vain muu­ta­man tun­nin viikos­sa, kos­ka työn tuot­tavu­us on teknolo­gian mukana kas­vanut niin paljon, että kaik­ki tarpeelli­nen syn­tyy vähäl­lä työ­panok­sel­la. Tuot­tavu­u­den nousun hän ennusti oikein, mut­ta muuten ei men­nyt ihan putkeen.

On oikeas­t­aan ihme, että tuot­tavu­u­den nousus­ta niin pieni osa on otet­tu lisään­tyneenä vapaa-aikana. Län­si-Euroopan vauras­tuneis­sa mais­sa työaikaa on lyhen­net­ty yleistyneen osa-aikatyön kaut­ta. Enti­sis­sä sosial­is­ti­sis­sa mais­sa työai­ka on pitkä van­has­ta tot­tumuk­ses­ta ja heikon tuot­tavu­u­den vuoksi.

Tätä kuvaa ei voi tulki­ta niin, että työa­jan piden­tämi­nen viidel­lä pros­en­til­la Suomes­sa lask­isi val­tion velan roskalaina-luokkaan. Mais­sa, jot­ka ovat hoi­ta­neet talouten­sa kun­nol­la, eletään mukavaa elämää, ja osa mukavaa elämää on lyhyt työvu­osi. Suo­mi on selvä poikkeus. Jat­ka lukemista “Lep­pois­t­a­mi­nen yleistyy”

Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi

(Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 2/3)

Talouskasvu muut­tuu määräl­lis­es­tä laadullisek­si. Ei sen tai­ka, että täl­lais­ten sem­i­naarien viisas­tut­ta­mat päät­täjät ohjaisi­vat sitä, vaan aivan markki­noiden pakot­ta­mana. Maa­pal­lon resurssien käytöstä vas­taa­vat pääosin teol­lisu­us­maid­en tulota­sol­la elävät ihmiset. Näi­den määrä tulee nopeasti kehit­tyvien entis­ten kehi­tys­maid­en vuok­si kolmin- tai peräti nelink­er­tais­tu­maan. Resurssit käyvät niukoik­si ja sik­si talous ei kas­va määräl­lis­es­ti, mut­ta tuot­teet paranevat laadullis­es­ti. Jat­ka lukemista “Talouskasvu muut­tuu määräl­lis­es­tä laadulliseksi”

Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys

Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 1/3

(Pidin Majvikissa kestävän  talouden foo­ru­mille ja pilot­tikurssille alus­tuk­sen otsikon mukaises­ta aiheesta. Palaste­len tämän blogille use­am­pana postauksena.)

Taulukko

Tuot­tavu­u­den nousun ja työl­lisyy­den parane­misen vaiku­tus julkisen talouden kestävyyteen. 

Tuot­tavu­u­den
nousu 		 Työl­lisyy­den paraneminen 
Julkisen sek­torin palkat         0             +
Tulon­si­ir­rot         0             + +
Mak­sus­sa ole­vat eläkkeet         +             +
Ter­veys- ja koulu­tus­palvelu­jen kysyntä         -             0
Val­tion velka         +             +

 

Talouskasvus­ta his­to­ri­al­lis­es­ti val­taosa on tuot­tavu­u­den kasvua. Tuot­tavu­u­den kasvun määräämän trendin ympäril­lä on vähäistä työl­lisyy­den parane­mis­es­ta tai heikken­e­mis­es­tä johtu­vaa vai­htelua. Nämä kak­si kasvun aiheut­tavaa toimi­vat julkisen talouden kannal­ta aivan eri taval­la. Jat­ka lukemista “Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.12.2012

Lau­takun­ta kokoon­tuu erit­täin varamiehisenä. Minä ja Lasse Män­nistö olemme Sitran kestävän talouden foorumissa.

Koivusaaren osa-yleiskaa­va

Neljä­tuhat­ta asukas­ta ja par­ituhat­ta työ­paikkaa, suurelta osin täyt­tö­maa­ta.  Maap­in­ta-ala 31 hehtaaria ja raken­nu­soikeut­ta 25 hehtaaria, joten aluete­hokku­us 0,8. Asukasti­heys 12 000 asukasta/km2.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.12.2012”

Lämpiä rauhassa

Tähän asti tavoite rajoit­taa maa­pal­lon keskiläm­pöti­lan nousu kah­teen asteeseen on tun­tunut äärim­mäisen vaa­ti­val­ta. Dohan kok­ouk­sen jäl­keen tiede­tään, ettei siinä voi­da enää onnis­tua. Viimeistään nyt olisi pitänyt ryhtyä koko maail­mas­sa päät­täväisi­in toimi­in, mut­ta toimen­piteet lykät­ti­in jon­nekin vuo­den 2020 tuolle puolen, jol­loin toimi­in tar­tu­taan, ehkä. Tämä tietää, että kah­den asteen tavoite ei ole saavutet­tavis­sa ja voi jopa olla vaikea­ta raja­ta nousu neljään asteeseen.

Tämä tietää hyvin vaikei­ta aiko­ja. Niihin on nyt hyvä alkaa valmis­tau­tua. Vaik­ka olen yrit­tänyt keskustelua seu­ra­ta, min­ul­la ei ole kovin selkeää kuvaa siitä, mitä neljän asteen läm­pöti­lan nousu tarkoit­taa. Sen tiedän, että ei ole mitään takui­ta, että nousu jää neljään asteeseen. Siper­ian jää­tyneis­sä sois­sa kytee val­ta­va metaa­nipom­mi, joka purkautues­saan voi nos­taa läm­pöti­laa edelleen roimasti.

Miten Suomen tulisi tähän kaik­keen varautua? Jat­ka lukemista “Lämpiä rauhassa”

Miksi lapsiperheitä suositaan kaavoituksessa?

Myön­nän ole­vani jos­sain määrin vas­tu­us­sa nyt man­an maille pää­tyneestä 75 neliön keskiar­votavoit­teesta. Olin neu­vot­tele­mas­sa asun­to-ohjel­mas­ta ja ajoin sen sil­loin vuon­na 2004 voimaan­tulleen asun­to-ohjel­man tavoit­teisi­in. Min­un ajatuk­se­nani kuitenkin oli, että tämä olisi tavoit­teena koko kaupun­gin alueel­la keskimäärin. Sitä alet­ti­in kuitenkin nou­dat­taa jokaises­sa kaupungi­nosas­sa yhtäläis­es­ti ja kaupungi­nosien sisäl­lä jokaisel­la ton­til­la erikseen.

Mik­si lap­siper­heitä pitää suosia kaavoituk­ses­sa? Eivätkö markki­nat voisi ratkaista asi­aa? Kahdes­ta syys­tä eivät. Jat­ka lukemista “Mik­si lap­siper­heitä suosi­taan kaavoituksessa?”