Halvaantuneet dinosaurukset

Viime viikot ovat taas osoit­ta­neet, ettei Yhdys­val­tain hallinto­ta­pa ole enää ajan tasal­la. Ei tiedä hyvää, että kak­si toisi­aan vihaavaa poli­it­tista ryh­mit­tymään voivat molem­mat hal­vaan­nut­taa päätök­sen­teon. Yhteiskun­ta, joka ei pysty ratio­naaliseen päätök­sen­tekoon,  jää vah­vasti jäl­keen siitä, mitä se voisi olla. Päätök­sistä tulee pahasti  epäop­ti­maal­isia, jos niiden sisältöä ei sanele se, mikä on järkevää, vaan mikä voidaan lakiteknis­es­ti juo­nia läpi. Jat­ka lukemista “Hal­vaan­tuneet dinosaurukset”

Rakenteellinen työttömyys

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Patru­u­na-aikana Kekkosen hal­lites­sa maa­ta oli tapana, että paikkakun­taa hallinnut tehdas otti kokon­ais­vas­tu­un väestön työl­listämis­es­tä. Koulun­sa päät­täneet pää­sivät halutes­saan tehtaalle töi­hin, nekin joiden todis­tus oli huono tai ruumi­in­rakenne hin­telä. Tehtaalle oli kun­nia-asia huole­htia työn­tek­i­jöistään eläkeikään saak­ka, vaik­ka työkyky alkoi jo vähän reistailla.

Tämä on men­nyt­tä. Yri­tys­ten väli­nen raa­ka kil­pailu estää moi­sen laa­jasy­dämisyy­den. Näin toimi­va yri­tysjo­hta­ja olisi pian enti­nen yri­tysjo­hta­ja tai entisen yri­tyk­sen johtaja.

Nyt työl­listymisen tulee kan­nat­taa molem­mille tai työ­suhdet­ta ei syn­ny. Työn­tek­i­jän tulee saa­da niin paljon palkkaa, että työhön meno kan­nat­taa ja työ­nan­ta­jan tulee saa­da pal­ka­lle riit­tävästi vastinet­ta. Yhä use­am­min jom­pikumpi edel­ly­tys puut­tuu. Tästä johtuu rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvu. Tämä on hyvä tun­nus­taa, jos halu­amme nos­taa työl­lisyy­den muiden Pohjo­is­maid­en tasolle. Työ­markki­noi­ta pitää välil­lä aut­taa eri­laisin tuin, jot­ta kaik­ki saataisi­in töi­hin. Jat­ka lukemista “Rak­en­teelli­nen työttömyys”

Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen

Hal­li­tuk­sen vain 40 miljoo­nan euron arvoinen suo­ra telakkatu­ki (inno­vaa­tio­tu­ki) lois­toris­teil­i­jälle ei ehkä riitä tuo­maan tilaus­ta Suomeen. Päätös oli vaikea, mut­ta minus­ta oikea.

Ris­teil­i­jäti­lauk­sen arvioiti­in tuo­van 22 000 miestyövuot­ta Suomeen. Tätä arvioi­ta voi kri­ti­soi­da, kos­ka mikään ei takaa, että telak­ka keskit­ty­isi käyt­tämään vain suo­ma­laisia ali­hankki­joi­ta. On itse asi­as­sa syytä olet­taa, että han­kkeen koti­maisu­usaste olisi laskusu­un­nas­sa. Rikkidi­rek­ti­ivi ei riitä suo­jaa­maan koti­maisia toimit­ta­jia puo­lalaisil­ta kil­pail­i­joil­ta. Suomen val­tion tuki tuk­isi puo­lalaisia ja venäläisiä ali­hankki­joi­ta ilman, että Puo­la ja Venäjä mak­saisi­vat tästä mitään. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus teki telakkat­ues­sa oikean päätöksen”

Mitä tehdä Helsingissä lumelle

Kos­ka lumitöi­den määrää ei voi ennus­taa, tarvi­taan jous­ta­va määrära­ha kaupung­in­hal­li­tuk­sen käyt­töön. Ei suo­raan raken­nusvi­ras­ton bud­jet­ti­in, kos­ka jos lun­ta ei tule, raken­nusvi­ras­to has­saa rahan johonkin joka tapauk­ses­sa. Tästä syys­tä rahoi­tusjo­hto on tor­pan­nut määrära­ho­jen lisäysanomuk­set. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä Helsingis­sä lumelle”

Työvoimapulaa ei tule

Päämin­is­teri sanoi äsken tele­vi­sios­sa, että odotet­tavis­sa ole­va työvoima­pu­la tulee paran­ta­maan ikäih­mis­ten mah­dol­lisu­ut­ta päästä töihin.

Ei täl­laista työvoima­pu­laa min­un mielestäni ole odotet­tavis­sa kuin kapeil­la aloil­la, esimerkik­si hoitoalal­la. Se työvoima­pu­la, jos­ta ali­tuiseen varoite­taan, on oikeas­t­aan veron­mak­sa­japu­la. Huonos­ti menee kansan­taloudel­la, jos työikäisiä on vähän ja tulon­si­ir­roil­la eläviä paljon. Ei ole työvoima­pu­laa, vaan on pulaa työssä käyvistä ja vero­ja mak­sav­ista. Tätä pulaa voidaan helpot­taa esimerkik­si ulko­maisen työvoiman maa­han­tu­lol­la. Jat­ka lukemista “Työvoima­pu­laa ei tule”

Kasvurahaston rahoitus

Keskus­tan puheen­jo­hta­ja Juha Sip­ilä esit­ti puheessaan, että Suomeen perustet­taisi­in 3–5 mil­jardin euron kasvu­ra­has­to, joka investoisi muun muas­sa bio­talouteen ja loisi 200 000 työ­paikkaa. Rahas­to rahoitet­taisi­in niin, että Solid­i­um myisi 1,5 mil­jardil­la osake­salkkuaan ja työeläkey­htiöt määrät­täisi­in sijoit­ta­maan toiset 1,5 mil­jar­dia. Lop­ut tuli­si­vat yksityisiltä.

En pysty otta­maan kan­taa itse rahas­toon, sil­lä Sip­ilä luon­nehti sitä vain parin riv­in ver­ran, eikä min­ulle oikein val­jen­nut, miten muu­ta­man mil­jardin investoin­neil­la syn­tyy 200 000 kan­nat­tavaa työ­paikkaa. Rahoi­tus sen sijaan tuli selväk­si eikä se tun­nu järkevältä. Jat­ka lukemista “Kasvu­ra­has­ton rahoitus”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.12.2012

Koivusaaren osayleiskaavae­hdo­tus

Lop­ul­ta eteen­päin yksimielis­es­ti. Olen ajatel­lut pyytää sitä pöy­dälle, kos­ka ehdo­tus on varsin kallis, mut­ta perus­teeni mureni­vat keskustelun kulues­sa. Sain kuitenkin päätök­seen sinän­sä yhden­tekevän pon­nen, että jatko­su­un­nit­telus­sa tarkastel­laan vielä liiken­net­tä ja kovin kallista kant­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 18.12.2012”

En ole luovuttamassa ilmastopolitiikassa

Puolue­toveri­ni ovat olleet vähän käärmeis­sään kir­joituk­ses­tani ”Lämpiä rauhas­sa”, jos­sa esitin, että Dohan kok­ouk­sen saavu­tuk­set eivät alku­unkaan riitä pysäyt­tämään ilmas­ton­muu­tos­ta kah­teen asteeseen, joten on syytä varautua elämään maail­mas­sa, jos­sa ilmas­to on pahasti sekaisin. Täl­lainen nihilis­mi kuulem­ma kaivaa poh­jaa ilmastopoli­ti­ikalta. Olen aivan eri mieltä. Jat­ka lukemista “En ole luovut­ta­mas­sa ilmastopolitiikassa”

Psyykkinen kuormitus, masennus ja työkyky

Kaikki­han tietävät, että nyky­maail­mas­sa psyykki­nen kuor­mi­tus ja masen­nus lisään­tyvät ja ani har­va pysyy työkykyisenä viral­liseen eläkeikään saak­ka. Tai ehkä se ei sit­tenkään  ole näin.

THL:n neu­vos­tolle esitelti­in eilen alus­tavia tulok­sia Ter­veys 2011-tutkimuk­ses­ta. Kyse on kun­ni­an­hi­moi­ses­ta seu­ran­tatutkimuk­ses­ta, jos­sa samo­ja ihmisiä haas­tatel­laan ja tutk­i­taan kymme­nen vuo­den välein. Alku­peräi­nen otos oli yli 10 000, joten pienetkin erot ovat tilas­tol­lis­es­ti merkitseviä.

psyykkinen rasitusTämä tutkimus ei tue noi­ta väit­teitä lainkaan. Psyykki­nen kuor­mi­tus on kymme­nessä vuodessa vähen­tynyt selvästi nuo­ria miehiä luku­un otta­mat­ta, eikä se ole nuorten miesten kohdal­lakaan lisään­tynyt. Mit­taria voidaan arvostel­la, mut­ta se on kuitenkin ollut sama molemp­ina vuosi­na. Tässä kuvas­sa ihmi­nen joko on kuor­mit­tunut tai ei ole. Aina­han voidaan olet­taa, että erit­täin kuor­mit­tunei­den määrä olisi kas­vanut. Mut­ta sekin selviää jatko­tutkimuk­sis­sa, kos­ka kyse on 12-por­tais­es­ta asteikos­ta. Jat­ka lukemista “Psyykki­nen kuor­mi­tus, masen­nus ja työkyky”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.12.2012

Kaik­ki päät­tyy aikanaan ja niin myös tämän lau­takun­nan työsken­te­ly. Tämä on viimeinen kokouksemme.

Koivusaaren osayleiskaavae­hdo­tus

Halu­aisin tässä tuumaus­tauon, kos­ka kaa­va on varsin kallis toteut­taa. Onko todel­la järkevää tehdä Län­siväylälle eril­liset eri­ta­soli­it­tymät Hanasaa­reen ja Koivusaa­reen? Jos liit­tymä Koivusaa­res­sa on pienistä liiken­nemääristä huoli­mat­ta tarpeen, voisiko risteyk­sen sisäosan käyt­tää jotenkin järkevästi. Toimis­to tai parkki­ta­lo nyt esimerkik­si. Risteyk­sen sisäl­lä ole­va parkki­ta­lo on tietysti vähän epäku­rant­ti ver­rat­tuna talon poh­jak­er­rokses­sa ole­vaan. Sel­l­aisen voisi saa­da halvem­mal­la. Tähän vai­h­toe­htoon tyur­vau­tu­isi­vat ne, jot­ka tarvit­se­vat autoaan har­vak­seltaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 18.12.2012”