Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.8.2013

Se alkaa taas. En pääse kok­ouk­seen vaan sinne menee sijas­tani Mikko Särelä, joten tämä selostus on aika kursorinen.

Kvarteret Vic­to­ria

Ruotsinkieliselle väestölle suun­natun ryh­märaken­nut­tamisko­rt­telin ase­makaavaa muute­taan niin, että kun kort­telis­sa piti olla eri­laisia toim­into­ja omil­la ton­teil­laan, nuo toimin­not voi nyt sekoit­taa ja talo­jen tont­tien sisäl­lä. Samal­la raken­nu­soikeus vähän nousee.   Ryh­märaken­nut­ta­mi­nen on hyvä asia, kos­ka kun asukkaat tun­te­vat alun perin toisen­sa, kort­teli­in tulee hyvä yhteishen­ki. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.8.2013”

Denialistin logiikka

En ole jak­sanut kom­men­toi­da A‑studion uuti­sank­ka –blog­gauk­sen run­sas­ta kom­men­toin­tia, kos­ka töitäkin pitää tehdä. Halu­an kuitenkin ihme­tel­lä denial­istien logi­ikkaa, jos­sa minus­ta on käsit­tämät­tömiä ristiriitaisuuksia.

Ilmas­ton läm­pöti­lan vai­htelu on ihan normaalia. 

Viimeisen sadan vuo­den aikana on ollut lämpimämpiä ja vähem­män lämpim­iä kau­sia, joten läm­pöti­lan nousu vuodes­ta 1970 alka­en ei todista mitään. Seu­raavas­sa virk­keessä san­o­taan, että läm­pen­e­misen seisah­tu­mi­nen kymmenek­si vuodek­si osoit­taa, että käsi­tys hiilid­iok­sidista ilmas­ton läm­mit­täjänä on virheelli­nen. Nämä eivät mah­du samaan kokon­aisu­u­teen.  Ensim­mäi­nen kumoaa jälkim­mäisen. Jat­ka lukemista “Denial­istin logiikka”

Kaupungin neljä kehää

Oheinen tek­s­ti­ni on syn­tynyt raken­nus­li­ike SRV:n koolle kut­sumas­sa ideari­ihessä ja tul­laan aikanaan julkaise­maan osana hei­dän laa­jem­mas­sa asumisen tule­vaisu­ut­ta hah­mot­tavaa muistiotaan.

Kir­jas­saan Tri­umph of the City kaupunkien kehi­tyk­seen erikois­tunut ekon­o­misti Edward Glaeser ker­too, mik­si useimpi­en amerikkalais­ten kaupunkien kesku­s­tat ovat köy­hien asut­tamia, mut­ta parhait­en men­estyneis­sä kaupungeis­sa keskus­tas­sa asu­vat rikkaim­mat. Seli­tys löy­tyy liiken­nepoli­ti­ikas­ta. Autoon perus­tu­vas­sa yhdyskun­nas­sa keskus­ta on kaupun­gin vaikeim­min saavutet­tavis­sa ole­va alue ja sik­si epä­su­osit­tu. Mik­si asua keskus­tas­sa, jos­sa aikaa tärväy­tyy liikku­miseen, kun liikenne vielä tekee alueesta asuinympäristönä vastenmielisen?

Joukkoli­iken­nekaupungis­sa asia on toisin päin. Keskus­ta on alueen parhait­en saavutet­tavis­sa ole­va piste. Siel­lä asu­vat käyt­tävät vähiten aikaa liikku­miseen, usein jalka­isin tai lyhy­itä ratik­ka- tai metro­matko­ja tehden. Liiken­teen rajoit­ta­mi­nen tekee asuinympäristöstä viihty­isän. Jat­ka lukemista “Kaupun­gin neljä kehää”

Suomi öljyn jälkeen

Kolme insinööriä (?), Rauli Par­ta­nen, Har­ri Palo­heimo ja Heik­ki Waris ovat kir­joit­ta­neet yli 300-sivuisen tiiliskiv­en öljy­hui­pus­ta.  Siinä ker­ro­taan, että hal­van öljyn aika on ohi ja että siitä seu­raa kaikkea ikävää.

Kir­ja on todel­la ansiokas tietopaket­ti vähän kaikesta mikä liit­tyy öljyyn ja sen korvikkeisi­in. Kan­nat­taa lukea fak­to­jen takia, vaik­ka ei johtopäätök­sistä olisi samaa mieltä. Har­mi, ettei kir­jas­sa ole selkeäm­pää jäsen­nys­tä ja/tai hakemis­toa, kos­ka arvokas­ta tietoa on han­kala löytää, jos ei muista, mis­sä tarkalleen käsitelti­in asi­aa, johon halu­aisi vielä pala­ta. Halu­an korostaa kir­jan ansioi­ta, kos­ka seu­raavas­sa keski­tyn niihin kohti­in, joista olen eri mieltä. Jat­ka lukemista “Suo­mi öljyn jälkeen”

Sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa?

Iltale­hden mukaan olen tyr­män­nyt MTV3:n haas­tat­telus­sa sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Paula Risikon esi­tyk­sen vastik­keel­lisem­mas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta. En tyr­mää, mut­ta asi­aan liit­tyy ongelmia.

Pohjo­is­mais­sa sosi­aal­i­tur­va, eri­tyis­es­ti nuorten sosi­aal­i­tur­va on täysin vastik­keel­lista. Se on toimin­ut kohta­laisen hyvin, parem­min ainakin kuin suo­ma­lainen rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ylläpitävä käytän­tö. Vastik­keel­lisu­ut­ta perustel­laan nuorten aktivoin­nil­la ja totut­tau­tu­misel­la työelämään, mut­ta vastik­keel­lisu­u­den talous­te­o­reet­ti­nen perustelu on ihan muual­la. Tätä talous­te­o­reet­tista perustelua pohjo­is­maiset asiantun­ti­jat pain­ot­ta­vat sem­i­naareis­sa, vaan eivät julk­isu­udessa. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­vas­ta vastikkeellisempaa?”

Lisääkö vai vähentääkö kantakaupungin asukasmäärän kasvu liikennettä?

Helsin­gin kan­takaupunki­in kaavail­laan liki 80 000 uut­ta asukas­ta, kun­han Kalasa­ta­ma, Jätkäsaari, Her­ne­saari ja muut vas­taa­vat ovat valmi­ita. Jos vaik­ka joka toisel­la ruokakun­nal­la olisi auto, on help­po laskea, että liikenne kan­takaupungis­sa tulee lisään­tymään ja siihen on varauduttava.

Tämä kuu­lostaa itses­tään­selvyy­deltä, mut­ta ei sitä ole. Jat­ka lukemista “Lisääkö vai vähen­tääkö kan­takaupun­gin asukas­määrän kasvu liikennettä?”

A‑studion uutisankka ei valitettavasti ole totta

A‑Studion kohu-uuti­nen ilmas­ton­muu­tok­sen pysähtymis­es­tä on kumot­tu jo mon­ta ker­taa, mut­ta esitetään nyt vielä ker­ran, mik­si toimit­ta­jat julis­ti­vat silkkaa epätiedet­tä ja tietämät­tömyyt­tä aikasar­ja-ana­lyysin perusteista. He perus­ta­vat tämän val­lanku­mouk­sel­lisen tiedon oheisen kaltaiseen esi­tyk­seen. Kuvas­sa on maa­pal­lon läm­pöti­lan poikkea­ma vuosien 1951–80 keskiar­vos­ta mitat­tuna asteen sada­sosi­na. Tämä ei ole sama kuva kuin ohjel­mas­sa käytet­ty, mut­ta peri­aate on sama. Huo­maamme, että vuo­den 1998 läm­pöti­la oli korkeampi kuin vuo­den 2012 läm­pöti­la. Muu­tos on siis ohi?

Dia2

Jat­ka lukemista “A‑studion uuti­sank­ka ei valitet­tavasti ole totta”

Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (5/5): Sopimuksen osat, ainakin

Liiken­nepoli­it­ti­nen kokon­ais­ratkaisu sisältäisi Helsingis­sä ainakin seu­raa­vat kohdat:

1.    Helpote­taan uusien aluei­den pysäköin­ti­vaa­timuk­sia siel­lä, mis­sä se on vielä mah­dol­lista anta­mal­la lykkäys­tä paikko­jen toteut­tamises­sa ja vaa­ti­mal­la, että ne on toteutet­ta­va, jos mak­suhalukas­ta kysyn­tää ilmaantuu.

2.    Sovi­taan kan­nat­tavien auto­tun­nelien rak­en­tamis­es­ta ja samas­sa yhtey­dessä auto­jen käytössä ole­van tilan vas­taavas­ta vähen­tämis­es­tä maan pääl­lä. Eri­ty­istä huomio­ta kiin­nitetään joukkoli­iken­teen suju­vu­u­den paran­tamiseen omien kaisto­jen ja val­oe­tuuk­sien avul­la. Tun­neleista toteutetaan ne, joiden hyödyt viihty­isyy­den parane­mise­na ja joukkoli­iken­teen nopeu­tu­mise­na riit­tävät kat­ta­maan rakentamiskustannukset.

3.     Ote­taan käyt­töön ruuhka­mak­sut niin pian kun tekni­ik­ka ja laki sen sal­lii. Jos maan pääl­lä autoilua rajoite­taan riit­tävästi, ruuhka­mak­sut voidaan toteut­taa yksinker­tais­es­ti tun­nelien käyttömaksuina.

Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (4/5): liikenteen rajoittaminen

Kuvit­teel­lis­es­ta maail­mas­ta, jos­sa liiken­teen määrä on kiin­nitet­ty ja auto­tun­nelit paran­ta­vat olo­suhtei­ta maan pääl­lä voi tehdä tot­ta kahdel­la taval­la: pois­ta­mal­la sama määrä kap­a­siteet­tia maan päältä tai ruuhkamaksuilla.

Suures­sa liiken­nepoli­it­tises­sa kom­pro­mis­sis­sa voitaisi­in sopia tarpeel­lisim­mista tun­neleista, jos samal­la sovit­taisi­in liiken­net­tä rajoit­tavista toimista maan pääl­lä. Täl­löin tun­nelit eivät suju­voit­taisi liiken­net­tä, kos­ka kap­a­siteet­ti ei kas­vaisi ja liikenne ruuhkau­tu­isi yhtä hel­posti kuin nyt. Jos ei ruuhkau­tu­isi, suju­vu­u­den parane­m­i­nen houkut­telisi lisää liiken­net­tä. Kun autoli­ikenne maan pääl­lä vähe­nee, joukkoli­iken­teelle tulee enem­män tilaa ja aikaa liiken­neval­ois­sa eli joukkoli­ikenne suju­voi­tu­isi. Täl­lainen kom­pro­mis­si olisi nykyti­laa parem­pi sekä vihrei­den että val­is­tunei­den kokoomus­lais­ten tavoit­tei­den kannal­ta. Liiken­nesu­un­nit­teli­jat jou­tu­isi­vat opet­tele­maan uuden­laista kustannus/hyötylaskentaa. Hyödyt eivät tulisi autoli­iken­teen aikasäästöistä vaan joukkoli­iken­teen suju­vu­u­den parane­mis­es­ta ja asum­isvi­ihty­isyy­den parane­mis­es­ta sekä kaup­po­jen paran­tuneesta kil­pailukyvys­tä kehätei­den mar­ket­tei­hin näh­den. Jat­ka lukemista “Helsin­gin liiken­teestä pitäisi jo sopia (4/5): liiken­teen rajoittaminen”

Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (3/5): tunnelit

Helsin­gin liiken­nepoli­it­tis­ten erim­ielisyyk­sien keskip­is­teessä ovat auto­ja suo­si­vat kalli­it tun­nelit, keskus­tatun­neli näistä tärkeim­pänä. Niitä on tyrkyl­lä mil­jar­di­en euro­jen edestä. Kokoomus kan­nat­taa jok­seenkin aina ja vihreät yleen­sä vastustavat.

Kysymys auto­jen ohjaamis­es­ta maan alle ei ole yksioikois­es­ti hyvä tai huono. Se olisi oikein hyvä asia, jos sama määrä liiken­teestä pois­tu­isi maan päältä ja saisimme enem­män tilaa joukkoli­iken­teelle, jalankulk­i­joille ja fil­lareille sekä vähem­män melua ja pakokaasuja.

Helsin­ki on kuitenkin aivan liian suuri kaupun­ki, jot­ta tääl­lä voitaisi­in ruuhkia pois­taa väyliä rak­en­ta­mal­la. Tei­den ruuhkau­tu­mi­nen on määräävä autoli­iken­teen määrää rajoit­ta­va tek­i­jä. Uusi väylä houkut­telee lisää liiken­net­tä niin, että mat­ka-ajat pysyvät jok­seenkin yhtä pitk­inä, mut­ta liiken­teen määrä kas­vaa uuden väylän ver­ran. Tämän takia vihreät yleen­sä vas­tus­ta­vat auto­tun­nelei­ta. Vihrei­denkin olisi syytä kan­nat­taa autoli­iken­teen tun­neloin­tia, jos saisimme yksin päät­tää koko liiken­nepoli­ti­ikas­ta, mut­ta kun tähän on vielä matkaa, vas­tus­tamme tun­nelei­ta, kos­ka nyky­poli­ti­ikalla ne lisäävät liiken­net­tä eivätkä vähen­nä liiken­teen haittoja.

Tilanne olisi aivan toinen kuvit­teel­lises­sa maail­mas­sa, jos­sa liiken­teen määrä on vakioitu ja auto­jen ohjaami­nen tun­nelei­hin olisi pois maan­pääl­lis­es­tä liiken­teestä. Siinä maail­mas­sa vihrei­den olisi syytä kan­nat­taa jopa keskus­tatun­nelia, kos­ka sen avul­la olisi mah­dol­lista paran­taa olo­suhtei­ta maan pääl­lä huomattavasti.