Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.8.2013

Se alkaa taas. En pää­se kokouk­seen vaan sin­ne menee sijas­ta­ni Mik­ko Säre­lä, joten tämä selos­tus on aika kursorinen.

Kvar­te­ret Victoria

Ruot­sin­kie­li­sel­le väes­töl­le suun­na­tun ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mis­kort­te­lin ase­ma­kaa­vaa muu­te­taan niin, että kun kort­te­lis­sa piti olla eri­lai­sia toi­min­to­ja omil­la ton­teil­laan, nuo toi­min­not voi nyt sekoit­taa ja talo­jen tont­tien sisäl­lä. Samal­la raken­nusoi­keus vähän nousee.   Ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­nen on hyvä asia, kos­ka kun asuk­kaat tun­te­vat alun perin toi­sen­sa, kort­te­liin tulee hyvä yhteishenki.

Teol­li­suus­ta­lo Laut­ta­saa­res­sa asuintaloksi

Taas. Nämä tule­vat pis­te­kaa­voi­na. On jo myö­häis­tä vaa­tia täs­tä koko­nais­suun­ni­tel­maa. Naa­pu­rit eivät pidä lii­an tehok­kaas­ta rakentamisesta.

Mel­lun­mäen osta­rin kaava

Van­hen­tu­nut osta­ri pure­taan ja tilal­le raken­ne­taan asuin­ta­lo­ja, joi­hin voi sijoit­taa niin pal­jon lii­ke­ti­laa, että osta­rin toi­min­not mah­tu­vat sin­ne. Päi­vä­ko­dil­le on oma iso tont­tin­sa. Minua vähän ihme­tyt­tää, kan­nat­taa­ko näi­tä päi­vä­ko­te­ja raken­taa omiin raken­nuk­siin­sa sen sijaan, että ne oli­si­vat asuin­ta­lo­jen ala­ker­rois­sa niin, että ne voi­daan halu­tes­sa muut­taa asunnoiksi.

Lausun­to HSL:n budjetista

Olin tätä bud­jet­tia hyväk­sy­mäs­sä HSL:n hal­li­tuk­ses­sa. Hier­tä­mään jäi tar­kas­tus­mak­sun korot­ta­mi­nen sataan euroon. Se on pal­jon sii­tä, että ei ole huo­man­nut kuu­kausi­kor­tin men­neen van­hak­si. Pum­mil­la pysä­köin­nis­tä tulee pal­jon pie­nem­mät rapsut.

Voi kysyä, kan­nat­taa­ko tätä kut­suplus ‑kokei­lua jat­kaa ja laa­jen­taa. Se on suo­a­lai­nen inno­vaa­tio, mut­ta sopii parem­min vaik­ka­pa Lati­na­lai­seen Amerikkaan.

Kovaa kiis­taa HSL:ssä on sii­tä, miten Kehä­ra­dan kus­tan­nuk­set jae­taan kun­tien välil­lä. Hel­sin­ki ja Espoo halua­vat, että ne jae­taan sii­nä suh­tees­sa kuin kehä­ra­taa käy­te­tään ja Van­taa sii­nä suh­tees­sa, kun junia yli­pään­sä käy­te­tään. Miten HSL saa­tet­tiin perus­taa jät­täen täl­lai­nen sopimatta?

Lisäk­si

Run­saas­ti lausun­to­ja ja vas­tauk­sia pon­siin ja aloitteisiin.

 

104 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.8.2013”

  1. P<ri hyvää huomiota.

    Kan­nat­ta­nee ehdot­taa, että pide­tään tar­kas­tus­mak­su 80 euros­sa. Oleel­lis­ta on, että val­von­taa on riit­tä­väs­ti. — ark­ki­pum­me­ja­han täl­lä ei pelo­tel­la, ja muu­ten­kin rike­mak­su­jen on olta­va kohtuullisia.

    Kos­kee myös psyäköintivirhemaksuja.

    Aiv­na oikea huo­mio päi­vä­koi­deis­ta. Minul­la on tääl­lä­Kirk­ko­num­men Heik­kils­sä naa­pu­ris­sa ollut jo 40 vuot­ta talon poh­ja­ker­ros­päi­vä­ko­ti. Yksi kun­nan par­haim­pia, aina­kin jos mit­ta­ri­na pide­tään hen­ki­lö­ku­nan pysy­vyyt­tä ja sairauspoissaoloja.

  2. Kovaa kiis­taa HSL:ssä on sii­tä, miten Kehä­ra­dan kus­tan­nuk­set jae­taan kun­tien välil­lä. Hel­sin­ki ja Espoo halua­vat, että ne jae­taan sii­nä suh­tees­sa kuin kehä­ra­taa käy­te­tään ja Van­taa sii­nä suh­tees­sa, kun junia yli­pään­sä käy­te­tään. Miten HSL saa­tet­tiin perus­taa jät­täen täl­lai­nen sopimatta?”

    Se oli mah­do­ton­ta sil­loin sopia. Niin­kuin kaik­kea muu­ta­kin on mah­do­to­na sopia etu­kä­teen. Löy­det­tä­vä vain jokin jär­ke­vä kompromissi. 

    Onko Odes­ta sovun­ra­ken­ta­jak­si? Tämä ei ole reto­ri­nen kysymys.

  3. Mikä on perus­te­lu­na sil­le, että pysä­köin­ti­vir­he­mak­su on jat­ku­vas­ti sel­väs­ti mata­lam­pi kuin jouk­ko­lii­ken­teen tarkastusmaksu?

    Nämä rike­mak­sut voi­si aset­taa saman nimik­keen alle ja nii­den kuu­lui­si olla saman suu­rui­sia. Molem­mat ovat aivan yhtä pahek­sut­ta­via rikkeitä.

  4. Kort­te­li Victoriasta:

    Mie­len­kiin­tois­ta, että muu­ten segre­gaa­tio­ta vas­tus­te­taan vih­reis­sä, mut­ta ruot­sin­kie­lis­ten koh­dal­la ei. 

    Eikö tätä taus­taan perus­tu­vaa asui­na­luet­ta jon­kin sor­tin syr­jin­tä­nä­kin voi pitää, jos ei pää­se halua­mal­leen asui­na­lu­eel­le koval­la rahal­la­kaan kotia perustamaan.

  5. Olet­te­han Osmo ja Mik­ko sit­ten tark­ka­na, että Vic­to­rian HITAS-asun­not arvo­taan kau­pun­gin nyky­ään vaa­ti­mal­la tas­a­puo­li­sel­la tavalla.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ruot­sin­kie­li­sel­le väes­töl­le suun­na­tun ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mis­kort­te­lin ase­ma­kaa­vaa muu­te­taan niin, että kun kort­te­lis­sa piti olla eri­lai­sia toi­min­to­ja omil­la ton­teil­laan, nuo toi­min­not voi nyt sekoit­taa ja talo­jen tont­tien sisäl­lä. Samal­la raken­nusoi­keus vähän nousee. Ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­nen on hyvä asia, kos­ka kun asuk­kaat tun­te­vat alun perin toi­sen­sa, kort­te­liin tulee hyvä yhteishenki.

    Mik­si samaa ei voi­si jat­kaa pidem­mäl­le? Esi­mer­kik­si vain suo­men­kie­li­sil­le suun­na­tut kau­pun­gin­osat tai tie­tyil­le maa­han­muut­ta­ja­ryh­mil­le omat ghetot.

  7. Jos­kus vuo­sia sit­ten kun sain elä­mä­ni ainoan tar­kas­tus­mak­sun, sil­loin 60e, sai kym­pin takai­sin vas­ti­neek­si palau­te­ky­se­lyn täyt­tä­mi­ses­tä. Tuon sai mat­ka­kor­til­leen arvo­na tai muis­taak­se­ni kau­te­na­kin. Mitä jos tuo ehdol­li­ses­ti “takai­sin­mak­set­ta­va” osuus oli­si rei­lus­ti isom­pi­kin, vaik­ka 40/100e? Logiik­ka­na seu­raa­va: ne ihan aidot unoh­te­li­jat ovat olleet toden­nä­köi­sem­min vakio­asiak­kai­ta, ja siten he hyö­tyi­si­vät tuos­ta palau­tuk­ses­ta suh­teel­li­ses­ti enem­män — täl­le jou­kol­le sak­ko oli­si siis efek­tii­vi­ses­ti esim. 65 euroa ottaen huo­mioon kor­keam­man toden­nä­köi­syy­den että mat­ka­kort­tia jou­tui­si joka tapauk­ses­sa lataa­maan tule­vai­suu­des­sa. Mitä vähem­män jouk­ko­lii­ken­net­tä ylei­ses­ti ottaen käyt­tää (esi­mer­kik­si auto­no­mis­tuk­sen, tapa­pum­mei­lun tms syyn vuok­si), sen enem­män tuo 40 rahan pako­tet­tu kor­va­mer­kit­se­mi­nen satut­tai­si. Ja par­haim­mil­laan toi­si HSL:lle muu­ta­man uuden mak­sa­van asiak­kaan­kin, samaan tapaan kuin taan­noi­nen mak­sut­to­man kausi­li­pun jaka­mi­nen autoilijoille.

  8. OS: “Voi kysyä, kan­nat­taa­ko tätä kut­suplus ‑kokei­lua jat­kaa ja laa­jen­taa. Se on suo­a­lai­nen inno­vaa­tio, mut­ta sopii parem­min vaik­ka­pa Lati­na­lai­seen Amerikkaan.”

    On sil­lä aika hulp­pea ajel­la, ja nyt kun tal­vi on tulos­sa, oli­si taas käyt­töä. Lii­ken­teen laa­jen­ta­mi­sen sijaan lait­tai­sin kyl­lä enem­män resurs­se­ja sof­tan käy­tet­tä­vyy­teen. Esi­mer­kik­si pysä­kit tar­kem­min koh­dal­leen, ja joku hyvä yhdel­lä peu­ka­lol­la käy­tet­tä­vä Android-sovel­lus jos­sa “hae minut tääl­tä heti kotiin” ‑nap­pi.

    Yli­pää­tään kes­tää aina häm­mäs­tyt­tä­vän pit­kään ennen kuin uusis­ta pal­ve­luis­ta tulee val­ta­vir­taa oli­vat ne kuin­ka hyviä tahansa.

    Jos osto­tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta, kut­suplus pitäi­si saa­da kou­lu­jen käyt­töön joten­kin jous­ta­vas­ti. Nyt siir­ty­mi­siin esi­mer­kik­si lii­kun­ta­tun­neil­la menee tol­kut­to­mas­ti aikaa.

  9. Has­sua.

    Minun koti­kort­te­lis­sa­ni on sekai­sin hitas-omis­tusa­sun­to­ja, asu­mi­soi­keus­a­sun­to­ja ja aravavuokra-asuntoja. 

    Se yhteis­hen­ki toden tot­ta puut­tuu, mut­ta jos­tain syys­tä tämä rat­kai­su on aika­naan todet­tu hyväk­si ja edistettäväksi. 

    Kuu­lem­ma tapah­tuu arvos­tet­ta­vaa sekoit­tu­mis­ta (käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si sil­lä taval­la että ara­va­vuo­kra­ta­lon ros­kat, isom­mat jät­teet, riko­tut pul­lot ja romuau­tot pää­ty­vät mei­dän puo­lel­lem­me ja toi­saal­ta vas­taa­vas­ti mei­dän talo­yh­tiöm­me pyö­rä­va­jan sisäl­löt tai las­ten lelut hiek­ka­laa­ti­kol­ta pää­ty­vät käyt­töön hei­dän puolelleen…).

    Nyky­ään ilmei­ses­ti sit­ten kelk­ka on kään­ty­nyt kun jol­le­kin tie­tyl­le ryh­mäl­le vara­tut kort­te­lit onkin hyvä asia. Hie­noa että näis­tä vai­keis­ta asiois­ta uskal­le­taan vii­mein puhua ilman tur­haa itsesensuuria!

    (…vaik­ka toi­saal­ta eikö jokai­nen suo­ma­lai­nen ole lopul­ta ruot­sin­kie­li­nen kos­ka jokai­nen on opis­kel­lut kiel­tä koulussa…)

  10. Vaik­ka olen itse ruot­sin­kie­li­nen niin en oikein suh­tau­du suo­peas­ti tuol­lai­sel­le Kvar­te­ret Vic­to­ria ‑ilmi­öön. Sel­lai­nen ajat­te­lu on peräi­sin 100 vuo­den takaa eikä tar­vi­ta nykyi­sin enää. Jos kai­paa niin voi kokeil­la ostaa asun­to jos­tain ete­lä­hel­sin­ki­läi­ses­tä van­has­ta talo­yh­tiös­tä jos­sa on lunas­tus­py­kä­lä voimassa. 

    Kyl­lä eri kie­lis­ten, eri ihon­vä­ris­ten ja eri maa­il­man­kat­so­mus­ten omaa­vien pitää voi­da asua samas­sa kort­te­lis­sa, jos on kyse työi­käi­sis­tä ja ter­veis­tä ihmisistä.

  11. Olin tätä bud­jet­tia hyväk­sy­mäs­sä HSL:n hal­li­tuk­ses­sa. Hier­tä­mään jäi tar­kas­tus­mak­sun korot­ta­mi­nen sataan euroon. Se on pal­jon sii­tä, että ei ole huo­man­nut kuu­kausi­kor­tin men­neen van­hak­si. Pum­mil­la pysä­köin­nis­tä tulee pal­jon pie­nem­mät rapsut. 

    Tätä ongel­maa ei oli­si, jos oli­si tek­ni­ses­ti estet­ty pum­mil­la mat­kus­ta­mi­nen. Aina­kin itse oli­sin tyy­ty­väi­sem­pi jos huo­mai­sin sen van­hen­tu­mi­sen jo portilla.

    Toki tätä vas­tus­te­taan jos mis­tä­kin kek­si­tys­tä tai kuvi­tel­lus­ta syys­tä. Tulee kuu­lem­ma niin ruma että mat­kus­ta­jil­ta menee taju.

    Tosial­li­nen syy lie­nee se, ettei sen jäl­keen voi­si mat­kus­taa pum­mil­la. Sama syy lie­nee yleen­sä tar­kas­tus­mak­sun nos­ta­mi­sen taka­na. (En usko että nyt Soi­nin­vaa­ral­la, mut­ta muil­la viher­va­sem­mis­tos­sa varmasti)

  12. R.Silfverberg:
    Vaik­ka olen itse ruot­sin­kie­li­nen niin en oikein suh­tau­du suo­peas­ti tuol­lai­sel­le Kvar­te­ret Vic­to­ria ‑ilmi­öön. Sel­lai­nen ajat­te­lu on peräi­sin 100 vuo­den takaa eikä tar­vi­ta nykyi­sin enää. Jos kai­paa niin voi kokeil­la ostaa asun­to jos­tai­ne­te­lä­hel­sin­ki­läi­ses­tä van­has­ta talo­yh­tiös­tä jos­sa on lunas­tus­py­kä­lä voimassa. 

    Kyl­lä eri kie­lis­ten, eri ihon­vä­ris­ten ja eri maa­il­man­kat­so­mus­ten omaa­vien pitää voi­da asua samas­sa kort­te­lis­sa, jos on kyse työi­käi­sis­tä jater­veis­tä ihmisistä.

    Kyse­hän on tulon­siir­ros­ta, tuol­lai­sen yli 20 000 neliön raken­nusoi­keu­den jyvit­tä­mi­nen tark­kaan raja­tul­le jou­kol­le ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­seen mer­kit­see kym­me­nien mil­joo­nien tulon­siir­toa näil­le onnek­kail­le. Täm­möis­tä­hän vih­rei­den poli­tiik­ka on suo­si­nut jo pit­kään muus­sa­kin kaupunkisuunnittelussa.

  13. Koti-isä: Mikä on perus­te­lu­na sil­le, että pysä­köin­ti­vir­he­mak­su on jat­ku­vas­ti sel­väs­ti mata­lam­pi kuin jouk­ko­lii­ken­teen tarkastusmaksu?

    Kos­ka niil­lä ei ole mitään teke­mis­tä tois­ten­sa kanssa.

    Toi­nen on vir­heel­lis­tä pysä­köin­tiä ja toi­nen on liput­ta mat­kus­ta­mis­ta. Ei pitäi­si olla kovin vai­ke­aa ymmärtää.

  14. Minul­la ei ole kos­kaan ollut kausi­kort­tia. Tulee­ko sen van­he­ne­mi­ses­ta joku muis­tu­tus? Teks­ta­ri voi­si olla käte­vä. Tämän­hän piti olla kän­nyk­käin­no­vaa­tioi­den luvat­tu maa.

    Jos­kus yri­tin ham­mas­lää­kä­riä mak­saes­sa­ni vin­gut­taa juu­ri van­hen­tu­nut­ta pank­ki­kort­tia. Muis­tu­tus sii­tä, että uusi oli­si ollut nou­det­ta­vis­sa, oli tul­lut vain ja ainoas­taan verk­ko­pan­kin vies­tio­sas­tol­le, jota en ollut tain­nut eläis­sä­ni lukea. No, kort­ti odot­ti naa­pu­ri­ta­los­sa sijait­se­vas­sa pank­ki­kont­to­ris­sa, joten ham­mas­lää­kä­ri­kin sai mak­sun­sa aika nopeasti.

    Las­ten­tar­ho­jen sijoit­te­lus­sa saat­taa kum­mi­tel­la epäi­lyk­set äänie­ris­tyk­ses­tä. Asia var­maan voi­daan hoi­taa kun­toon jos vähän paneu­du­taan. Sis­ko­ni asui jos­kus 70-luvun ele­ment­ti­ta­los­sa nel­jän­nes­sä ker­rok­ses­sa katu­ta­son päi­vä­ko­din ylä­puo­lel­la, ja las­ten­lau­lut kuu­lui­vat sis­kon opis­ke­li­ja­käm­päs­sä var­sin sel­väs­ti. Tosin päi­vä­ko­ti lie­ni sijoi­tet­tu taloon joten­kin hätäi­ses­ti jäl­ki­kä­teen, sen tilat näyt­ti­vät aina­kin ulos­päin asun­nok­si suunnitelluilta.

  15. ■“R.Silfverberg kir­joit­ti 19.8.2013 kel­lo 14:34 Kyl­lä eri kie­lis­ten, eri ihon­vä­ris­ten ja eri maa­il­man­kat­so­mus­ten omaa­vien pitää voi­da asua samas­sa kort­te­lis­sa, jos on kyse työi­käi­sis­tä ja ter­veis­tä ihmisistä.”

    Siis työ­ky­vyt­tö­mät, sai­raat, inva­li­dit ja lii­an van­hat asu­koot vaik­ka huit­sin neva­das­sa, kun­han eivät tule pilaa­maan ilmaa tei­dän parem­pien ihmis­ten kortteleihin.

    Minul­la on ehdo­tus: raken­ne­taan heille/meille sel­lai­set lei­rit, niis­tä­hän on europ­pa­lais­ta koke­mus­ta vuo­sil­ta 1930–1945. Saat­te sit­ten muu­ta­man vuo­den sisäl­lä “puh­dis­te­tun” kan­san, ei ole enää köy­hiä eikä kipei­tä teil­lä vas­tuk­si­nan­ne. Voit­te vie­lä pur­kaa ne inhoa­man­ne lähiöt­kin, jois­sa tuo rupusakki/me nyt asustelee.

  16. R.Silfverberg:
    Sel­lai­nen ajat­te­lu on peräi­sin 100 vuo­den takaa eikä tar­vi­ta nykyi­sin enää. 

    Miten niin ei tar­vi­ta enää? Jon­kin ajat­te­lu­ta­van van­huus ei ole kes­tä­vä perus­te sen hyl­kää­mi­sel­le. Tar­vet­ta sel­väs­ti on, kuten voim­me huo­ma­ta Kvar­te­ret Vic­to­rian tapauksesta.

    Kysy­mys on lähin­nä sii­tä, että kuin­ka pit­käl­le oikeas­ti polii­ti­kot ovat val­mii­ta mene­mään täs­sä asias­sa, ja onko täs­sä ole­mas­sa kak­sois­tan­dar­di, jota ei halu­ta tunnustaa.

    R.SilfverbergKyl­lä eri kie­lis­ten, eri ihon­vä­ris­ten ja eri maa­il­man­kat­so­mus­ten omaa­vien pitää voi­da asua samas­sa kort­te­lis­sa, jos on kyse työi­käi­sis­tä jater­veis­tä ihmisistä.

    Onks pak­ko, jos ei taho?

  17. Minua vähän ihme­tyt­tää, kan­nat­taa­ko näi­tä päi­vä­ko­te­ja raken­taa omiin raken­nuk­siin­sa sen sijaan, että ne oli­si­vat asuin­ta­lo­jen ala­ker­rois­sa niin, että ne voi­daan halu­tes­sa muut­taa asunnoiksi.

    Mis­tä kar­si­taan? Päi­vä­ko­din vai asuin­ta­lon pihasta?

  18. TPi:

    Siis työ­ky­vyt­tö­mät, sai­raat, inva­li­dit ja lii­an van­hat asu­koot vaik­ka huit­sin neva­das­sa, kun­han eivät tule pilaa­maan ilmaa tei­dän parem­pien ihmis­ten kortteleihin.

    Minul­la on ehdo­tus: raken­ne­taan heille/meille sel­lai­set lei­rit, niis­tä­hän on europ­pa­lais­ta koke­mus­ta vuo­sil­ta 1930–1945. Saat­te sit­ten muu­ta­man vuo­den sisäl­lä “puh­dis­te­tun” kan­san, ei ole enää köy­hiä eikä kipei­tä teil­lä vas­tuk­si­nan­ne. Voit­te vie­lä pur­kaa ne inhoa­man­ne lähiöt­kin, jois­sa tuo rupusakki/me nyt asustelee.

    Tai­sit ymmär­tää vää­rin mitä tarkoitin. 

    Van­hain­ko­tien ja eri­lais­ten eri­tyis­ryh­mien kuten kehi­tys­vam­mais­ten ym hoi­to­ko­tien osal­ta hyväk­syn että esim samaa kiel­tä puhu­vat asu­vat samas­sa talos­sa niin että hoi­ta­jat ja muu hen­ki­lö­kun­ta voi­daan rek­ry­toi­da kyseis­tä kiel­tä puhuvista.

  19. Osmon (vai lau­ta­kun­nan?) muo­toi­lu oli epä­täs­mäl­li­nen. Koko Vic­to­ria ei ole ruot­sin­kie­li­sil­le suun­nat­tu ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mis­han­ke, vaan sisäl­tää ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­so­sion, taval­li­sia hitak­sia jot­ka jae­taan hitas-arpa­jai­sil­la, ja lisäk­si vuo­kra-asun­to­ja. Näin aina­kin minun tietääkseni.

    Ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mis­ta saa har­joit­taa mikä poruk­ka tahan­sa. Ruot­sin­kie­li­set, jokin ammat­ti­ryh­mä, satun­nai­set tut­ta­vat tai vaik­ka tiet­ty­nä vii­kon­päi­vä­nä syn­ty­neet. Hitas-ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mis­ta on muis­taak­se­ni Ruo­hik­ses­sa tai Jät­kä­saa­res­sa jo ennes­tään. Sii­tä, onko koko hitas-ryh­mis-viri­tys tulon­siir­to onnek­kial­le, voi­daan toki olla mon­taa miel­tä. Minus­ta sii­nä yhdis­tyy kak­si aina­kin peri­aat­tees­sa hyvää ide­aa, jois­ta hitas kai­paaa sää­töä ja ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­nen lisää tie­toa ja kokemuksia. 

    Vic­to­rian alku­vai­hees­sa oli kyl­lä nau­rus­sa tai itkus­sa pite­le­mis­tä, kun yrit­ti­vät raken­taa vuo­kra-asun­to­ja Hitas-ehdoil­la. Sii­tä on kui­ten­kin jo aikaa.

  20. Eli­nal­le ja muil­le­kin tuos­ta segre­gaa­tioon liit­ty­väs­tä näen­näi­ses­tä kog­ni­tii­vi­ses­ta dis­so­nans­sis­ta huo­les­tu­neil­le tie­dok­si: aina­kaan Soi­nin­vaa­ra (en tie­dä muis­ta vih­reis­tä) ei ole ollut mikään ehdo­ton kai­ken segre­gaa­tion vas­tus­ta­ja. Vaan lähin­nä huo­no-osai­suu­den rypäs­ty­mi­sen, ks. esim:

    http://www.soininvaara.fi/2011/02/09/omaleimaista-vai-sekoittamista/

    Vic­to­ria-kort­te­lin tapai­sen kes­kit­ty­män syn­ty­mi­sen (kun­han tapah­tuu ns. rei­lus­ti eikä perus­teet­to­mien etuoi­keuk­sien tms kaut­ta) huo­no­na puo­le­na voi pitää lähin­nä tuo­ta vii­meis­tä kap­pa­let­ta, mut­ta sekään ei lie­ne oikeas­taan ongel­ma kos­ka ruot­si on edel­leen toi­nen kansalliskielemme.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pie­nem­pi rik­ko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen?

    Kum­mas­sa­kin ran­gais­tuk­sen pitäi­si olla joten­kin suh­tees­sa rik­kee­seen. Lain­kuu­liai­suu­den kan­nal­ta paras­ta oli­si se, että kiin­ni­jää­mis­ris­ki oli­si suu­ri ja ran­gais­tuk­set koh­tuul­li­sia. Pie­nen kiin­ni­jää­mis­ris­kin ja kovien ran­gais­tus­ten ongel­ma­na on nii­den koh­tuut­to­muus tilan­teis­sa, jois­sa ne joh­tu­vat hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta huolimattomuudesta.

    Raha voi­si olla ihan hyvä kon­sult­ti kum­mas­sa­kin. Vali­taan jokin koh­tuul­li­nen ran­gais­tus­ta­so ja val­vo­taan niin pal­jon, että raha­vir­ta (val­von­ta­tu­lot, mak­su­tu­lot, val­von­ta­ku­lut) mak­si­moi­tuu. Jos halu­taan tuot­taa kan­sa­lai­sil­le oikeu­den­mu­kai­suu­den tun­tei­ta, val­von­taa voi teh­dä vie­lä hiu­kan enemmän.

    Eri­tyi­ses­ti pysä­köin­ti­vir­he­mak­su on suo­ras­taan koo­mi­nen. Saman tasa­ra­han saa mak­saa tyh­jäl­lä katu­vie­rel­lä mak­sut­to­man pyäs­köin­tia­jan yli­tyk­ses­tä ja auton makuut­ta­mi­ses­ta päi­vä­tol­kul­la mon­ta euroa tun­ti mak­sa­val­la pai­kal­la tai kuor­ma-auton pysä­köi­mi­ses­tä suo­ja­tien eteen.

    Samoin jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä tulee sama rap­su riip­pu­mat­ta sii­tä, onko kyse eilen van­hen­tu­nees­ta kau­des­ta rai­tio­vau­nus­sa vai kol­man­nes­ta liput­to­muu­des­ta vuo­den sisäl­lä seutuliikenteessä.

    Minus­ta pum­mil­la pysä­köin­ti ja pum­mil­la mat­kus­ta­mi­nen ovat ver­ran­nol­li­sia rik­kei­tä kes­ke­nään; kum­mas­sa­kin lais­te­taan mak­sa­mis­ta. Ero tulee ehkä sii­tä, että pysä­köin­nis­sä on pal­jon asioi­ta, joi­ta ei saa lail­li­ses­ti teh­dä mil­lään rahal­la. Osa näis­tä voi olla täy­sin har­mit­to­mia, osa taas hyvin­kin hai­tal­li­sia, jopa vaarallisia.

  22. spot­tu: On sil­lä aika hulp­pea ajel­la, ja nyt kun tal­vi on tulos­sa, oli­si taas käyt­töä. Lii­ken­teen laa­jen­ta­mi­sen sijaan lait­tai­sin kyl­lä enem­män resurs­se­ja sof­tan käytettävyyteen. 

    Minua kiin­nos­tai­si kut­suplus­san tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen (pl. tuo­te­ke­hi­tys­kus­tan­nus) ja asia­kas­mak­su­jen suh­de. Mak­su­ja kat­sel­les­sa on mar­gi­naa­li­ses­ti mah­dol­lis­ta, että pal­ve­lu rahoit­taa itsen­sä. Jos näin on, niin pal­ve­lu on erinomainen.

    Jos taas pal­ve­lu ei näy­tä kan­nat­ta­val­ta, niin en ole ihan vakuut­tu­nut kimp­pa­tak­sin hyvyy­des­tä sub­ven­tion koh­tee­na. Suu­rin ongel­ma on se, että kimp­pa­tak­si ei aina­kaan luva­tul­la pal­ve­lu­ta­sol­laan pys­ty kil­pai­le­maan yksi­tyi­sau­ton kanssa.

    Löy­tyi­si­kö­hän jos­tain mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­re­ja, käyt­tö­kus­tan­nuk­sia ja käyttöasteita?

  23. HSL kokei­lee loput­to­miin mil­loin min­kin­lais­ta van­huk­sil­le tar­koi­tet­tua pik­ku­bus­sien asioin­ti­lii­ken­net­tä, mut­ta lop­pu­tu­los on aina, että bus­sit vaan huris­te­le­vat vuo­des­ta toi­seen tyh­jil­lään ympä­ri kaupunkia.

    Kau­pun­gin tuli­si käyt­tää näi­hin pal­ve­lu­kul­je­tuk­siin hyvin toi­mi­vaa ja jo ole­mas­sao­le­vaa tak­si­jär­jes­tel­mää, jota kul­je­tus­ta tar­vit­se­vat voi­si­vat käyt­tää ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la lähi­kyy­tei­hin. Kau­pun­ki tuki­si tie­tyn mää­rän lähi­kyy­te­jä kuu­kau­des­sa pal­ve­luse­te­leil­lä. Tuli­si pal­jon hal­vem­mak­si kuin jat­ku­va uusien pik­ku­bus­si­jär­jes­tel­mien kehit­tä­mi­nen, joi­ta kukaan ei käytä.

  24. Pum­mil­la pysä­köin­ti on jär­jel­lä aja­tel­len vähin­tään yhtä suu­ri rik­ko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen.

    Kyök­kie­vop­sy­ko­lo­gi­nen seli­tys on se, että kes­ki­mää­räi­nen ihmi­nen kokee autoil­les­saan omaa­van­sa hyvän sosi­aa­li­sen ase­man ja kokee pysä­köin­ti­ra­joi­tuk­set epä­rei­lu­na hait­ta­na, kun taas pum­mil­la mat­kus­ta­jat koe­taan sosi­aa­li­ses­ti alem­mik­si (puliu­kot jne.) tai vihol­li­sik­si (anar­ko­mar­kot, hipit, nuo­ri­so­ri­kol­li­set jne.)

    Kes­ki­mää­räi­nen kes­ki­luok­kai­nen ihmi­nen pysä­köi pal­jon toden­nä­köi­sem­min ns. sak­ko­pai­kal­le kuin mat­kus­taa pummilla.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pie­nem­pi rik­ko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen? 

    Mik­si pum­mil­la lef­faan mene­mi­ses­tä ei tule samaa maksua? 

    Se, että kah­teen eri asi­aan lii­te­tään sama sana (pum­mi) ei tee sii­tä samaa asi­aa. Eikä auto­maat­ti­ses­ti toi­siin­sa verrattavaa.

    Pysä­köin­ti on eri asia kuin matkustaminen. 

    Ja näis­tä on eri­lai­set haitat.

    Pitää­kö tämä oikees­ti sanoa ääneen?

    Tilan­ne voi­si hyvin olla myös toi­sin päin. Kuten on Lon­toos­sa. Vää­räs­tä pysä­köin­nis­tä voi tipah­taa 130punnan las­ku ja liput­ta mat­kus­ta­mi­ses­tai 40puntaa (jos mak­saa ajoissa).

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pie­nem­pi rik­ko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen?

    Bus­siin meno ilman lip­pua on toden­nä­köi­ses­ti tahal­lis­ta. Jos pysä­köin­ti­mit­ta­riin panee mak­sun, mut­ta myö­häs­tyy, se ei ole niin tahallista.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pie­nem­pi rik­ko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen? 

    Mar­gi­naa­li­kus­tan­nus lisä­mat­kus­ta­jas­ta (se pum­mil­la mat­kus­ta­ja) lie­nee aika pie­ni. Pysä­köin­ti­paik­ko­ja sen sijaan on rajal­li­ses­ti ja nii­den käyt­tö­as­te on usein kor­kea, joten mak­sa­mat­ta jäte­tyl­le pai­kal­le löy­tyi­si yleen­sä mak­sa­va käyt­tä­jä tilalle.
    Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa pysä­köin­ti­mak­sua pitää mak­saa vas­ta klo 9 alkaen, mik­sei sii­hen asti saa mat­kus­taa ilmai­sek­si joukkoliikenteellä?

  28. Koti-isä:
    Mikä on perus­te­lu­na sil­le, että pysä­köin­ti­vir­he­mak­su on jat­ku­vas­ti sel­väs­ti mata­lam­pi kuin jouk­ko­lii­ken­teen tarkastusmaksu… 

    Tähän voi­si vas­ta­ta, että mak­sa­vien asiak­kai­den pitää­kin pääs­tä hel­pom­mal­la kuin sii­vel­läe­lä­jien. 😉 Jätän sen kui­ten­kin sanomatta.

    Jouk­ko­lii­ken­teen ongel­ma on, ettei Suo­mes­sa edes pää­kau­pun­ki­seu­dun yhdys­kun­ta­ra­ken­ne tue jouk­ko­lii­ken­net­tä koko­nai­suu­des­saan, vaan sitä pitää sub­ven­toi­da aivan tol­kut­to­mas­ti. Jouk­ko­lii­ken­ne on kan­nat­ta­vaa vain kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ja sitä on kovin vähän Hel­sin­gin nie­men eteläosissa. 

    Muu yhteis­kun­ta ei kat­so hyväl­lä tois­ten sii­vel­lä elä­viä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiä — joi­hin itsek­kin kuu­lun. Kun jouk­ko­lii­ken­ne on kan­nat­ta­vaa, ei täl­lais­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua syn­ny. Pit­kän pääl­le olem­me kes­tä­mät­tö­mäs­sä tilanteessa.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pie­nem­pi rik­ko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen?

    Sik­si minus­ta mat­ka­li­put­ta mat­kus­ta­mi­sen rike­mak­sua ei oli­si pitä­nyt nos­taa edes 80 euroon.

    En halua että täsä­tä maas­ta tulee pik­ku­rik­kei­tä kyt­tää­vien pik­ku­nilk­kien onnela.

  30. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: (…vaik­ka toi­saal­ta eikö jokai­nen suo­ma­lai­nen ole lopul­ta ruot­sin­kie­li­nen kos­ka jokai­nen on opis­kel­lut kiel­tä koulussa…)

    Muis­te­len jos­kus luke­nee­ni suo­men­kie­li­ses­tä per­hees­tä, joka päät­ti ryh­tyä ruot­sin­kie­li­sik­si, kos­ka he kat­soi­vat hyö­ty­vän­sä täs­tä. Lap­sil­le hel­pom­pi pääs­tä kor­kea­kou­luo­pin­toi­hin jne…

    Mitä siis suo­men­kie­li­sen asun­no­net­si­jän pitäi­si teh­dä jos haluai­si pääs­tä asu­maan Kvar­te­ret Vic­to­ri­aan? Ei kai sin­ne sen­tään jär­jes­te­tä kie­li­ko­kei­ta? Pitää­kö ilmoit­taa johon­kin rekis­te­riin ole­van­sa nyt ruot­sin­kie­li­nen? När­käs­ty­vät­kö tule­vat naa­pu­rit jos puhe ruot­sik­si hie­man takkuilee?

    Ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mi­nen var­man­kin edel­lyt­tää muu­ta­maa saman­mie­lis­tä tut­ta­vaa. Löy­tyi­si­kö siis täl­tä pals­tal­ta mui­ta­kin kiinnostuneita?

  31. Vihe­rins­si: Minua kiin­nos­tai­si kut­suplus­san tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen (pl. tuo­te­ke­hi­tys­kus­tan­nus) ja asia­kas­mak­su­jen suhde.

    Aika vähän kehi­tet­täi­siin kos­kaan mitään jos kehi­tys­työn pitäi­si aina mak­saa itsen­sä takai­sin alun­pe­rin kaa­vail­lus­sa muo­dos­sa. Tuol­lais­ten pilot­ti­hank­kei­den hyö­ty pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä on että ne ohjaa­vat jat­ko­ke­hi­tys­tä oike­aan suuntaan.

    Kut­suplus­saa ei ole vie­lä integroi­tu edes reit­tiop­paa­seen, eikä pal­ve­lus­sa ole kun­non kimp­pa­kyy­tio­mi­nai­suuk­sia (moniosoitekohde/lähtö, reit­ti pysäk­kien kaut­ta). Vähän aikais­ta teh­dä joh­to­pää­tök­siä nykyi­sel­lä toi­min­nal­li­suu­del­la ja kesän jäl­keen, kun rele­van­tein liik­ku­mis­ta­pa on kui­ten­kin kävely.

  32. Mark­ku af Heur­lin:En halua että täsä­tä maas­ta tulee pik­ku­rik­kei­tä kyt­tää­vien pik­ku­nilk­kien onnela.

    Minul­le itses­tään­sel­vyys on se, että jouk­ko­lii­ken­teel­lä mat­kus­ta­mi­ses­ta mak­se­taan. Tai jos sii­tä ei mak­se­ta, niin sit­ten sii­tä ei mak­se­ta tasapuolisesti. 

    Se ei ole hen­ki­lö­koh­tai­nen valin­ta halu­aa­ko sii­tä itse mak­saa. Ja tämän­lais­ta käyt­täy­ty­mis­tä ei saa pal­ki­ta ilmai­sel­la matkalla.

    Ja jos asias­sa on joku ongel­ma, se ei ole se, että joku val­voo mak­sun maksamista.

  33. spot­tu: Kovaa kiis­taa HSL:ssä on sii­tä, miten Kehä­ra­dan kus­tan­nuk­set jae­taan kun­tien välil­lä. Hel­sin­ki ja Espoo halua­vat, että ne jae­taan sii­nä suh­tees­sa kuin kehä­ra­taa käy­te­tään ja Van­taa sii­nä suh­tees­sa, kun junia yli­pään­sä käy­te­tään. Miten HSL saa­tet­tiin perus­taa jät­täen täl­lai­nen sopimatta?

    No siten, että Hel­sin­gil­lä on pal­jon jouk­ko­lii­ken­nein­fraa (ratik­ka, met­ro, pari juna-ase­maa, jne.), Van­taal­la ja Espool­la taas ei juu­ri lain­kaan, ja se min­kä suu­rui­sik­si vuo­si­mak­suik­si tuo infra arvo­te­taan on makua­sia (kor­ko­kan­nat ja sil­leen), jol­la on kym­me­nien mil­joo­nien vai­ku­tuk­set osa­puol­ten kuk­ka­roon. Ei tuom­moi­sest pys­ty sopi­maan, osa­puol­ten tilan­ne on yksin­ker­tai­ses­ti niin erillainen.

    Eli käy­tän­nös­sä kai sovit­tiin että kukin kau­pun­ki vas­taa jouk­ko­lii­ken­nein­fras­ta alu­eel­laan, mikä on huo­no rat­kai­su sik­si että se hämär­tää yhtey­den infran ja kulu­jen välil­lä, jos inves­toi­daan enem­män (ratoi­hin) saa­daan (yleen­sä) pie­nem­mät (bus­sien) lii­ken­nöin­ti­ku­lut ja toi­sin päin.

    No Van­taa sit­ten kek­ka­si, että tämä hei­tin rata voi­tai­siin kui­ten­kin jakaa kaik­kien kes­ken. Saa sitä pyy­tää, mut­ta oikeas­ti tuo on aivan nau­ret­ta­va ajatus.

  34. Oli­si­pa kiin­nos­ta­vaa näh­dä kuin­ka suo­peas­ti polii­ti­kot suh­tau­tui­si­vat raken­nus­hank­kee­seen, joka oli­si suun­nat­tu pel­käs­tään suomalaisille.

    Tai ei sii­nä oikeas­taan oli­si mitään kiin­nos­ta­vaa, nat­seik­si, rasis­teik­si ja ties mik­si hau­kut­tai­siin sekä han­ke tor­pat­tai­siin jol­lain tekosyyllä.

    Hank­keen puu­ha­mie­het jou­tui­si­vat toden­nä­köi­ses­ti vie­lä oikeu­teen­kin viharakentamisesta.

  35. K. Uok­ka: Tätä ongel­maa ei oli­si, jos oli­si tek­ni­ses­ti estet­ty pum­mil­la mat­kus­ta­mi­nen. Aina­kin itse oli­sin tyy­ty­väi­sem­pi jos huo­mai­sin sen van­hen­tu­mi­sen jo portilla.
    Toki tätä vas­tus­te­taan jos mis­tä­kin kek­si­tys­tä tai kuvi­tel­lus­ta syys­tä. Tulee kuu­lem­ma niin ruma että mat­kus­ta­jil­ta menee taju.

    Por­teis­sa on ongel­ma että ne mak­sa­vat mil­joo­nia per ase­ma, hidas­ta­vat mat­kus­ta­mis­ta, kos­ka muo­dos­ta­vat jonoa, ja samas­ta syys­tä vie­vät pal­jon tilaa. Ja kun seu­raa tuo­ta lai­tu­rio­vi­puu­has­te­lua, niin ei ole ehkä syy­tä olla rajat­to­man opti­mis­ti­nen toi­mi­vuu­den suh­teen. Hyö­ty­puo­lel­la on aika mar­gi­naa­li­nen kas­vu lip­pu­tu­lois­sa, pum­mil­la mat­kus­ta­mi­nen on kui­ten­kin suh­teel­li­sen har­vi­nais­ta ja osa pum­maa­jis­ta on joka tapauk­ses­sa maksukyvyttömiä.

    Eli ei niis­tä por­teis­ta saa kan­nat­ta­via oikein mil­lään, eikä sii­nä että nii­tä ei ole otet­tu käyt­töön ole mis­tään sen kum­mem­mas­ta kysy­mys. Asia ei minun käsit­tääk­se­ni herä­tä poliit­ti­sia intohimoja.

  36. Eli­na:
    Kort­te­li Victoriasta:

    Mie­len­kiin­tois­ta, että muu­ten segre­gaa­tio­ta vas­tus­te­taan vih­reis­sä, mut­ta ruot­sin­kie­lis­ten koh­dal­la ei. 

    Eikö tätä taus­taan perus­tu­vaa asui­na­luet­ta jon­kin sor­tin syr­jin­tä­nä­kin voi pitää, josei pää­se halua­mal­leen asui­na­lu­eel­le koval­la rahal­la­kaan kotia perustamaan.

    Aat­te­lit sit­ten että ryh­mä­ra­ken­nus­hank­kei­den ryh­mien pitäi­si koos­tua ihmi­sis­tä joil­la ei ole mitään yhteistä?

    Eli siis minä­kään en ymmär­rä miten tämä olen­nai­ses­ti ero­aa vaik­ka­pa sii­tä että Hämä­läi­nen osa­kun­ta raken­taa talon.

  37. Kovaa kiis­taa HSL:ssä on sii­tä, miten Kehä­ra­dan kus­tan­nuk­set jae­taan kun­tien välillä.”

    Entäs jos tilan­ne oli­si niin päin että kiis­tel­täi­siin miten voi­tot jae­taan, mil­lai­set ehdo­tuk­set oli­si­vat silloin?

  38. tpyy­luo­ma: Eli siis minä­kään en ymmär­rä miten tämä olen­nai­ses­ti ero­aa vaik­ka­pa sii­tä että Hämä­läi­nen osa­kun­ta raken­taa talon.

    Olen­nai­suus on suh­teel­lis­ta. Suo­men­kie­li­nen ver­kos­toi­tu­ma­ton voi vapaas­ti anoa ryh­mä­ra­ken­ta­mis­tont­tia Lah­den­väy­län ja Tat­ta­ri­suon teol­li­suusa­lu­een välis­tä. Olen­nai­ses­ti sama asia kuin lupa raken­taa kivi­ta­lo kau­pun­kiin puis­ton laidalle.

  39. Päi­vä­ko­ti ala­ker­ras­sa vaa­ti­si jo mai­ni­tun piha­val­tauk­sen lisäk­si eril­li­sen ilman­vaih­don (kal­liim­pi talo­tek­niik­ka muil­le asuk­kail­le), tuot­taa melu­hait­to­ja vähin­tään lähim­piin asun­toi­hin (kor­keam­mat äänieristysvaatimukset=kalliimpi raken­taa, asun­non arvon­alen­nus), lisää lii­ken­net­tä talon ovien välit­tö­mäs­sä ympä­ris­tös­sä ja edel­lyt­tää mut­kik­kai­ta sopi­muk­sia kor­keam­pien yllä­pi­to­kus­tan­nus­ten jaos­ta. Hel­poin­ta kaa­voit­taa oma raken­nus eril­li­sek­si, niin asuk­kail­la ei tule asi­aan sananvaltaa. 🙂

    1. Has­sua. Kata­ja­no­kal­la päi­vä­ko­din raken­ta­mi­nen asuin­ta­lon sisään on onnis­tu­nut erin­omai­ses­ti. Se var­maan joh­tui sii­tä, ettei kukaan ker­to­nut, mik­si se on mahdotonta.

  40. tpyy­luo­ma: Aat­te­lit sit­ten että ryh­mä­ra­ken­nus­hank­kei­den ryh­mien pitäi­si koos­tua ihmi­sis­tä joil­la ei ole mitään yhteistä?

    Eli siis minä­kään en ymmär­rä miten tämä olen­nai­ses­ti ero­aa vaik­ka­pa sii­tä että Hämä­läi­nen osa­kun­ta raken­taa talon.

    Eli eri asiu­na­luei­den pitä­si siis muo­dos­tua ihmi­sis­tä, joil­la on jotain yhteis­tä. Mitä­hän se mah­taa tarkoittaa?
    PS hie­man kum­mal­lis­ta on perus­tel­la asioi­ta niin, että joku muu­kin on teh­nyt niin (vrt. Hämä­läi­nen osa­kun­ta). Täl­löin voi­si perus­tel­la teke­mi­si­ään aina sil­lä että joku muu­kin on sen teh­nyt. Eet­ti­se­ti hie­man ongelmallista.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Has­sua. Kata­ja­no­kal­la päi­vä­ko­din raken­ta­mi­nen asuin­ta­lon sisään on onnis­tu­nut erin­omai­ses­ti. Se var­maan joh­tui sii­tä, ettei kukaan ker­to­nut, mik­si se on mahdotonta.

    Osmon kom­ment­ti osoit­taa hyvin kuin­ka polii­tik­kom­me ovat täy­sin pihal­la pää­tös­ten­sä seu­rauk­sis­ta. Päi­vä­hoi­to­ti­lo­jen käyt­tö- ja tur­val­li­suus­mää­räyk­siä, ääne­ne­ris­tys­oh­jei­ta ja monia mui­ta­kin sään­nök­siä on vii­me vuo­si­na muu­tel­tu niin älyt­tö­mik­si, ettei nii­tä koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin voi­da sijoit­taa asuintaloihin. 

    Yli­pää­tään raken­ta­mi­sen sää­dök­set ovat niin moni­nai­set ja seka­vat, että nii­den nou­dat­ta­mi­nen alkaa olla mah­do­ton­ta. Lop­pu­tu­le­ma­na on täy­sin päin­vas­tai­nen tilan­ne kuin tavoi­te, raken­nuk­set homen­tu­vat käsiin, kun sää­dök­siä laa­dit­taes­sa ei ymmär­re­tä raken­nus­fy­sii­kan alkei­ta­kaan. Jät­kä­saa­res­sa ja Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa jo kaa­vas­sa on mää­rät­ty raken­ta­maan taval­la, joka joh­taa väis­tä­mät­tä home­ta­loi­hin. Mik­si kaa­voit­ta­ja jo tekee tuol­lai­sia älyttömyyksiä?

  42. K. Uok­ka: Minul­le itses­tään­sel­vyys on se, että jouk­ko­lii­ken­teel­lä mat­kus­ta­mi­ses­ta mak­se­taan. Tai jos sii­tä ei mak­se­ta, niin sit­ten sii­tä ei mak­se­ta tasapuolisesti. 

    Se ei ole hen­ki­lö­koh­tai­nen valin­ta halu­aa­ko sii­tä itse mak­saa. Ja tämän­lais­ta käyt­täy­ty­mis­tä ei saa pal­ki­ta ilmai­sel­la matkalla.

    Ja jos asias­sa on joku ongel­ma, se ei ole se, että joku val­voo mak­sun maksamista.

    Tois­tan. mitä kirjoitin: 

    En halua että täsä­tä maas­ta tulee pik­ku­rik­kei­tä kyt­tää­vien pik­ku­nilk­kien onnela.

  43. Tpyy­luo­mal­le,

    Onhan nii­tä senio­ri­ta­lo­ja ja kai mui­ta­kin hank­kei­ta elä­män­ta­van ja ‑tilan­teen mukaan. Ihan ok!

    Ruot­sin­kie­li­syyt­tä kui­ten­kin voi pitää etni­se­nä taus­ta­na ja ylei­nen pyr­ki­mys vält­tää segre­gaa­tio­ta ja ihmis­ry­mi­nen vas­tak­kai­na­set­te­lua heit­tää täs­sä härän­pyl­lyä kerrakseen.

    Oli­si­vat­ko vih­reät yhtä innois­saan soma­li­kort­te­lis­ta samal­la kon­sep­til­la? En tie­dä, ehkä olisivatkin.. 

    Onko muu­ten hämä­läi­sen osa­kun­nan talois­sa isän­nöin­ti­pal­ve­lut Hämeen murteella?

  44. tpyy­luo­ma: Por­teis­sa on ongel­ma että ne mak­sa­vat mil­joo­nia per ase­ma, hidas­ta­vat mat­kus­ta­mis­ta, kos­ka muo­dos­ta­vat jonoa, ja samas­ta syys­tä vie­vät pal­jon tilaa. Ja kun seu­raa tuo­ta lai­tu­rio­vi­puu­has­te­lua, niin ei ole ehkä syy­tä olla rajat­to­man opti­mis­ti­nen toi­mi­vuu­den suh­teen. Hyö­ty­puo­lel­la on aika mar­gi­naa­li­nen kas­vu lip­pu­tu­lois­sa, pum­mil­la mat­kus­ta­mi­nen on kui­ten­kin suh­teel­li­sen har­vi­nais­ta ja osa pum­maa­jis­ta on joka tapauk­ses­sa maksukyvyttömiä.

    Eli ei niis­tä por­teis­ta saa kan­nat­ta­via oikein mil­lään, eikä sii­nä että nii­tä ei ole otet­tu käyt­töön ole mis­tään sen kum­mem­mas­ta kysy­mys. Asia ei minun käsit­tääk­se­ni herä­tä poliit­ti­sia intohimoja.

    Jaa. Aika moni suur­kau­pun­ki­kin on valin­nut port­tien käy­tön. Mm. New York ja Lon­too ja käyt­tä­jiä on muu­ta­ma suu­ruus­luok­ka enen­pi kuin Hel­si­gis­sä, ja pie­nem­mis­tä Tukholma.

  45. huk­kaan meni: Hel­poin­ta kaa­voit­taa oma raken­nus eril­li­sek­si, niin asuk­kail­la ei tule asi­aan sananvaltaa. 

    Ja ton­tin saa muu­hun käyt­töön, jos päi­vä­ko­tia ei enää tarvita.

    Eli­na: Onko muu­ten hämä­läi­sen osa­kun­nan talois­sa isän­nöin­ti­pal­ve­lut Hämeen murteella?

    Se sen­tään vie­lä ymmär­ret­tä­vää. Entäs jos oli­si rau­ma­lai­sia (tms.)?

  46. Päi­vä­ko­ti­ne sijoit­ta­mi­nen kel­la­rei­hin oli­si kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti hyvä idea. Sai­si ne ark­ki­teh­tien vihaa­mat pimeät kivi­ja­lat ilmeik­kääm­mik­si ja voi­han nii­hin teh­dä vaik­ka ryh­mä­ko­din demen­ti­koil­le kun lap­set kas­vaa isoiksi.

    Nykyi­nen kun­nal­li­nen pää­tök­sen­te­ko­mal­li ei ole täl­lai­seen hal­lin­to­muo­toon val­mis, kau­pun­kien poliit­ti­set päät­tä­jät muut­ta­vat miel­tään omat- / osto­pal­ve­lut ja ‑tilat nel­jän vuo­den välein. Raken­ta­mi­sen ja kaa­voi­tuk­sen sykli on niin pit­kä että stra­te­gia ehtii muut­tua lau­ta­kun­nan vaihtuessa.

  47. Mark­ku af Heur­lin: Tois­tan. mitä kirjoitin: 

    En halua että täsä­tä maas­ta tulee pik­ku­rik­kei­tä kyt­tää­vien pik­ku­nilk­kien onnela. 

    Ei kan­na­ta vaan kir­joit­taa samaa uudes­taan ja uudes­taan. Joku vie­lä hauk­kuu jankuttajaksi.

    Mut­ta ehkä voit ava­ta asi­aa, mikä täs­sä nyt on se hier­tä­vä asia.

    Kos­ka ole­tet­ta­vas­ti ymmär­rät mitä tapah­tuu jos lip­pu pitää ostaa, mut­ta kukaan ei val­vo että näin tapahtuu.

    1. Tar­kas­tus­mak­sus­sa on se ongel­ma, että sen jou­tuu mak­sa­maan myös, jos kuu­dek­si kuu­kau­dek­si ostet­tu näyt­tö­lip­pu on huo­maa­mat­ta men­nyt van­hak­si. Näi­den osuus tar­kas­tus­mak­suis­ta — aina­kin niis­tä jot­ka myös mak­se­taan — mer­kit­tä­vä osa on viat­to­mia unohduksia.
      Edel­leen, jos ottaa k’y­tän­nök­si, ettei kos­kaan mak­sa pysä­köin­ti­mak­sua, pää­see hal­vem­mal­la kuin kil­tis­ti mak­sa­mal­la, kos­ka pysä­köin­ti­mak­su on niin pie­ni suh­tees­sa kiin­ni­jää­mis­ris­kiin. Mil­lä ihmeen perus­teel­la tämä on pie­nem­pi rik­ko­mus kuin pum­mil­la mat­kus­ta­mi­nen rati­kas­sa. Minus­ta läh­tö­koh­ta on, että molem­mat ovat yhtä pah­ja rik­ko­muk­sia, joten oli­si oikein ja koh­tuul­lis­ta, että niis­tä peri­tään sama maksu.
      Tämän lisäk­si muu­ta lii­ken­net­tä huo­mat­ta­vas­ti hait­taa­vas­ta pysä­köin­nis­tä pitäi­si periä suu­rem­pi mak­su, kos­ka sel­lai­ses­ta piit­taa­mat­to­muu­des­ta on pal­jon enem­män hait­taa. Rans­kas­sa inva­pai­kal­le pysä­köin­nis­tä saa 700 euroa.

  48. newy­or­kis­ta: Jaa. Aika moni suur­kau­pun­ki­kin on valin­nut port­tien käy­tön. Mm. New York ja Lon­too ja käyt­tä­jiä on muu­ta­ma suu­ruus­luok­ka enen­pi kuin Hel­si­gis­sä, ja pie­nem­mis­tä Tukholma.

    Ja lii­ken­ne­vir­ta on eri luokkaa…

  49. newy­or­kis­ta: Jaa. Aika moni suur­kau­pun­ki­kin on valin­nut port­tien käy­tön. Mm. New York ja Lon­too ja käyt­tä­jiä on muu­ta­ma suu­ruus­luok­ka enen­pi kuin Hel­si­gis­sä, ja pie­nem­mis­tä Tukholma.

    Suo­ra­na snaoen minus­ta on hvyä, jos jos­kus pys­tyy mat­kus­ta­maan pum­mil­la. Esim. lap­si hukan­nut rahan­sa, tai rahat muu­ten vain per­heel­tä lopus­sa ja pis­tä päsäät mummolaan.

  50. Mark­ku af Heur­lin: Tois­tan. mitä kirjoitin: 

    En halua että täsä­tä maas­ta tulee pik­ku­rik­kei­tä kyt­tää­vien pik­ku­nilk­kien onnela. 

    Eikö tämä maa sit­ten muka ole jo sellainen?

  51. Rike­mak­sui­hin on yksin­ker­tai­nen ja rei­lu rat­kai­su: por­tait­tain nouse­va tar­kas­tus­mak­su, joka kas­vaa sitä suu­rem­mak­si mitä useam­min liput­ta mat­kus­taa. Esim. kol­me por­ras­ta: 50%,100% ja 200%. Sum­man saat­te päät­tää val­tuus­tos­sa. 5 vuot­ta van­hat rik­keet pois­te­taan rekisteristä.

    Samaa voi­tai­siin sovel­taa pysä­köin­ti­vir­he­mak­suun. Sel­väs­ti lain­vas­tai­set ja muu­ta lii­ken­net­tä hait­taa­vat pysä­köin­nit pitäi­si hoi­taa polii­sin toi­mes­ta joko rike- tai päi­vä­sa­koil­la. Näil­le myös ren­gas­lu­kot ja hinauk­set aktii­vi­seen käyttöön.

    Nyt kum­paa­kin mak­sua koro­te­taan kil­paa, kun auto- ja ratik­ka­puo­lu­eet nokit­te­le­vat toi­si­aan. Alkaa tul­la tavan tal­laa­jal­le pik­ku erheis­tä aika suo­lai­nen hintalappu.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Edel­leen, jos ottaa k’ytännöksi, ettei kos­kaan mak­sa pysä­köin­ti­mak­sua, pää­see hal­vem­mal­la kuin kil­tis­ti mak­sa­mal­la, kos­ka pysä­köin­ti­mak­su on niin pie­ni suh­tees­sa kiinnijäämisriskiin.

    Mihin­kö­hän dataan tämä väi­te perus­tuu. Voi­daan­han me teh­dä täs­tä pie­ni vedon­lyön­ti. Pysä­köin esim. kuu­kau­den ajan mak­sa­mat­ta pysä­köin­ti­mak­sua. Jos jään voi­ton puo­lel­la, mak­san Soin­vaa­ral­le ero­tuk­sen. Jos taas käy toi­sin­päin, niin Soi­nin­vaa­ra mak­saa minul­le erotuksen.
    Oli­si­ko tuo Kale­van­ka­tu sii­nä Man­ner­hei­nin­tien kul­mas­sa yksi sopi­va testipaikka?

    1. Hel­sin­gin Sano­mat teki täl­lai­sen kokeen ja sen mukaan kan­nat­taa jät­tää aina pysä­köin­ti­mak­su maksamatta.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pie­nem­pi rik­ko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen?

    Joil­le­kin polii­ti­koil­le anne­tut ikui­set vapaa­li­put ovat myös tois­ten kus­tan­nuk­sel­la — siis pum­mil­la — mat­kus­ta­mis­ta. Sel­lai­sis­ta pitäi­si myös luo­pua, tai sel­lai­sen saa­nei­den pitäi­si itse ymmär­tää niis­tä luo­pua. Jos päät­tä­jät pal­kit­se­vat toi­si­aan tuol­lai­sil­la ikui­sil­la etuuk­sil­la, ei oikein voi vaa­tia min­kään­lais­ta rike­mak­sua toi­sil­ta pum­mil­la matkustavilta

  54. R.Silfverberg: Tai­sit ymmär­tää vää­rin mitä tarkoitin. 

    Van­hain­ko­tien ja eri­lais­ten eri­tyis­ryh­mien kuten kehi­tys­vam­mais­ten ym hoi­to­ko­tien osal­ta hyväk­syn että esim samaa kiel­tä puhu­vat asu­vat samas­sa talos­sa niin että hoi­ta­jat ja muu hen­ki­lö­kun­ta voi­daan rek­ry­toi­da kyseis­tä kiel­tä puhuvista.

    Niin­pä, vai samaa kiel­tä puhu­vat poti­laat ja hoi­ta­jat samaan rakennukseen/hoitolaitokseen. Tämä­hän OIKEUS tie­tys­ti kos­kee vain ruot­sin­kie­li­siä. Suo­ma­lai­sia­han hoi­ta­vat ympä­ri maa­il­maa haa­li­tut lää­kä­rit ja hoi­ta­jat, viros­ta, venä­jäl­tä, filip­pii­neil­tä ja espan­jas­ta. Mene­pä kuu­le tutus­tu­maan vaik­ka Kon­tu­lan ter­veys­a­se­mal­le tai Mei­lah­den sai­raa­laan akuut­tio­sas­tol­le ja yri­tä saa­da jotain sel­vää venä­läi­sen lää­kä­rin tai filip­pii­ni­läi­sen hoi­ta­jan puhees­ta. Sii­nä­hän mie­tit mikä­hän sil­lä omai­sel­la oikein on ja mitä sil­le on tehty. 

    Mut­ta eihän tämä oikeus saa­da esim. lää­kä­ri­pal­ve­lu­ja omal­la äidin­kie­lel­lä kos­ke mei­tä suo­men­kie­li­siä. Päin­vas­toin, mei­dät on val­jas­tet­tu pal­ve­le­maan vajaan 5 %:n “her­ra­kan­saa” pak­ko­ruot­sil­la. Kukaan ei puo­lus­ta suo­men­kie­li­sen poti­laan oikeuk­sia saa­da hoi­toa omal­la äidin­kie­lel­lään. Täs­tä on vank­kaa koke­mus­ta jo useam­man vuo­den ajalta. 

    MILLOINKAHAN NIITÄ PALVELUJA SAISI SUOMENKIELINENKIN IHAN OMALLA ÄIDINKIELELLÄÄN

  55. spot­tu: Aika vähän kehi­tet­täi­siin kos­kaan mitään jos kehi­tys­työn pitäi­si aina mak­saa itsen­sä takai­sin alun­pe­rin kaa­vail­lus­sa muo­dos­sa. Tuol­lais­ten pilot­ti­hank­kei­den hyö­ty pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä on että ne ohjaa­vat jat­ko­ke­hi­tys­tä oike­aan suuntaan.

    Kyl­lä minä tuon ostan, eivät uudet asiat heti ole kan­nat­ta­via. Ja jos huo­ma­sit, nime­no­maan pois­sul­jin kehi­tys­kus­tan­nuk­set, kos­ka niil­lä ei pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ole täs­sä merkitystä. 

    Pilo­teis­ta kui­ten­kin yleen­sä on ole­mas­sa pit­kän täh­täi­men kan­nat­ta­vuus­las­kel­ma. Sen lisäk­si nii­den kus­tan­nus­ra­ken­teen kehit­ty­mis­tä­ja mui­ta vai­ku­tuk­sia seu­ra­taan hyvin­kin tar­kas­ti, kos­ka sii­tä­kin voi­daan arvioi­da sitä, oli­vat­ko alku­pe­räi­set ole­tuk­set ja las­kel­mat oikein.

    Tätä dataa siis kai­pai­lin ihan aidos­ta mie­len­kiin­nos­ta asi­aa koh­taan. Ei sen tar­vit­se olla raha­sam­po, mut­ta jos sil­lä on poten­ti­aa­lia kehit­tyä itsen­sä kan­nat­ta­vak­si jol­lain aika­vä­lil­lä, asi­aan pitää suh­tau­tua eri tavoin kuin sub­ven­toi­ta­vaan asiaan.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tar­kas­tus­mak­sus­sa on se ongel­ma, että sen jou­tuu mak­sa­maan myös, jos kuu­dek­si kuu­kau­dek­si ostet­tu näyt­tö­lip­pu on huo­maa­mat­ta men­nyt vanhaksi. 

    Tar­kas­tus­mak­su on aika yhden­te­ke­vä ja har­voin koh­dal­le osu­va har­mi kyt­tää­mi­seen mene­vän ajan rin­nal­la. On koh­ta­lai­sen äly­va­paa­ta sei­sot­taa bus­sil­lis­ta mat­kus­ta­jia odot­te­le­mas­sa etuo­ves­ta täyt­tä­mis­tä. En oikein jak­sa näh­dä mitä tämä palvelee.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    … lisäk­si muu­ta lii­ken­net­tä huo­mat­ta­vas­ti hait­taa­vas­ta pysä­köin­nis­tä pitäi­si periä suu­rem­pi mak­su, kos­ka sel­lai­ses­ta piit­taa­mat­to­muu­des­ta on pal­jon enem­män haittaa. 

    Entäs vas­taa­vas­ti mui­ta mat­kus­ta­jia hait­taa­va pum­mil­la mat­kus­tus (kuten vaik­ka alleen las­ke­nut alko­ho­lis­ti tai aggres­sii­vi­nen pirinisti…)?

    1. Sen alko­ho­lis­tin mat­kus­ta­mi­seen taas ei vai­ku­ta mitään, onko tar­kas­tus­mak­su sata­nen tai vaik­ka ton­ni. Se vai­kut­taa vain sii­hen kuu­kausi­kort­tin­sa uusi­mi­sen unohtaneeseen.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tar­kas­tus­mak­sus­sa on se ongel­ma, että sen jou­tuu mak­sa­maan myös, jos kuu­dek­si kuu­kau­dek­si ostet­tu näyt­tö­lip­pu on huo­maa­mat­ta men­nyt vanhaksi. 

    Mikäs ongel­ma tuo 6 kuu­kaut­ta on? Kaik­ki­han me tie­däm­me, että jouk­ko­lii­ken­ne­li­pus­ta mak­se­taan vain n. ½:et ja lop­pu on sub­ven­tio­ta. Oikeas­taan ½:et vuo­des­ta kaik­ki aja­vat pummilla.

  59. Mik­ko:
    Olet­te­han Osmo ja Mik­ko sit­ten tark­ka­na, että Vic­to­rian HITAS-asun­not arvo­taan kau­pun­gin nyky­ään vaa­ti­mal­la tas­a­puo­li­sel­la tavalla. 

    Min­kä ihmeen takia yleen­sä vie­lä teh­dään HITAS-asun­to­ja? Tie­de­tään, että mark­ki­na­häi­riöt vain nos­ta­vat hin­to­ja. Ai niin, mul­le ja mun­kin kave­reil­le pitää saa­da asun­not hal­val­la niin, että ne voi­daan myy­dä muu­ta­man vuo­den pääs­tä kal­liil­la! 😀 HITAS-asun­to­ja tör­keäm­pää puli­vei­vaus­ta on vai­kea keksiä.

  60. No eipä vai­ku­ta pysä­köin­ti­vir­he­mak­su­kaan nii­hin van­hoil­la ruos­tu­neil­la jap­si­au­toil­la tai ruot­sin rekis­te­ris­sä ole­vil­la vol­voil­la liik­ku­viin (tai pysä­köin­nin tapauk­ses­sa liikkumattomiin).

    Ja aluel­li­nen tasa-arvo toteu­tuu pysä­köin­nin­val­von­nas­sa vähän samaan tapaan kuin sil­loin jos jouk­ko­lii­ken­tees­sä rat­sat­tai­siin ainoas­taan 4 ja 18 kun taas haka­nie­men torin kaut­ta kul­ke­vat lin­jat ja met­ro jätet­täi­siin mat­kus­ta­jien oman­tun­non ja suun­nit­te­li­joi­den suo­si­man hömp­pä­lauseen, “sosi­aa­li­sen kont­rol­lin” varaan. 

    Jos­tain syys­tä kuvi­tel­laan usein että piit­taa­mat­to­muu­teen liit­tyy aina se kli­sei­nen espoo­lai­nen työsuhdekatumaasturi.

    Oli­si­ko por­tit mitään? Sekä jouk­ko­kul­ki­miin että kaduille!

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin Sano­mat teki täl­lai­sen kokeen ja sen mukaan kan­nat­taa jät­tää aina pysä­köin­ti­mak­su maksamatta. 

    Täs­tä en tie­dä, mut­ta aina­kin junal­la ja met­rol­la mat­kus­taes­sa mak­sa­mi­nen oli­si täy­sin tur­haa. Tar­kas­ta­jia tulee lii­an har­voin suh­tees­sa tar­kas­tus­mak­suun. Jär­jes­tel­mä siis kan­nus­taa vir­heel­li­ses­ti liput­ta matkustamiseen.

    Vii­mek­si kun näin tar­kas­ta­jan, tapah­tui muu­ten eri­koi­nen tapah­tu­ma. Yksi mat­kus­ta­jis­ta ojen­si mitään sano­mat­ta tar­kas­tun­mak­sun tar­kas­ta­jal­le. Tai­si olla varau­tu­nut että näin tapah­tuu aina välil­lä, mut­ta hal­vem­mal­la ja hel­pom­mal­la pääsee.

    Minä en ole mikään suun­na­ton jouk­ko­lii­ken­teen fani. Ihan hyvä asia sinän­sä, mut­ta toi­voi­sin että sen käyt­tä­jät mak­sai­si­vat itse omat mat­kan­sa eivät­kä vaa­ti­si mui­ta maksamaan.

    Mut­ta jos fanit eivät halua kerä­tä kaik­kia lip­pu­tu­lo­ja, tai eivät ymmär­rä että se raha pois on jouk­ko­lii­ken­teel­tä itsel­tään, tämä vali­tet­ta­vas­ti herät­tää minus­sa lähin­nä iro­ni­sen hymyn. 

    (Ei, ei sai­si. Pitäi­si olla kär­si­väl­li­syyt­tä selit­tää tämä asia ihmi­sil­le, mut­ta jos­kus tur­hau­tuu, ja tote­aa vain ihmis­ten lopul­ta saa­van mitä ansaitsevat.)

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin Sano­mat teki täl­lai­sen kokeen ja sen mukaan kan­nat­taa jät­tää aina pysä­köin­ti­mak­su maksamatta.

    Sit­ten­hän vedon­lyön­tiin kan­nat­taa ryh­tyä kans­sa­ni. Olen edel­leen val­mis. En pel­kää Hesaria.

  63. mui­ta mat­kus­ta­jia hait­taa­va pum­mil­la mat­kus­tus (kuten vaik­ka alleen las­ke­nut alko­ho­lis­ti tai aggres­sii­vi­nen piri­nis­ti…’ (pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja)
    Inkon­ti­nen­tit den­sat ja piri­päät ovat ihan yhtä häi­rit­se­viä vaik­ka mak­sai­si­vat matkansa.

  64. Eihän Kvar­te­ret Vic­to­ria uusi jut­tu ole, mut­ta nyt taas aktua­li­soi­tues­saan aikaan­saa voi­ma­ton­ta avut­to­muut­ta. Tai jotain sen tapais­ta tunnetta.

    Ensin luu­lin että kyse on rik­kai­den vapaa­ra­hoit­tei­ses­ta ely­siu­mis­ta, johon ei tie­tys­ti oli­si mitään sano­mis­ta (pait­si että kaa­vat muut­tu­vat tar­vit­taes­sa, mut­ta niin­hän ne teke­vät), mut­ta ei Ksv:n uuti­nen oikein sil­tä vaikuta: 

    Tavoit­tee­na on toteut­taa kort­te­liin asun­to­ja useil­la eri hal­lin­ta­muo­doil­la, kuten tuet­tua asun­to­tuo­tan­toa, ryh­mä­ra­ken­nut­ta­mis­ta, vuo­kra-asun­to­ja, opis­ke­li­ja-asun­to­ja, Hitas-asun­to­ja, vapaa­ra­hoit­tei­sia asun­to­ja sekä vie­rai­le­vil­le tai­tei­li­joil­le suun­nat­tu huoneistohotelli.

  65. Kut­suplus­san isoin ongel­ma on, että se pal­ve­lee Kehä I:n sisä­puo­lel­la aluet­ta, jol­la jouk­ko­lii­ken­ne on muu­ten­kin Suo­men paras­ta ja kel­lon­ai­kaan, jol­loin tuo Suo­men paras jouk­ko­lii­ken­ne rul­laa par­hai­ten. Voi­sin mie­lel­lä­ni käyt­tää Kut­suplus­saa kor­vaa­maan tak­sia jos­tain Poh­jois-Hel­sin­gin oma­ko­tia­lueil­ta illa­nis­tu­jais­ten päät­teek­si, eli paik­kaa­maan jouk­ko­lii­ken­teen nykyi­siä aukkoja.

  66. a_l: Näil­le myös ren­gas­lu­kot ja hinauk­set aktii­vi­seen käyttöön.

    Suo­rat hinauk­set heti käyt­töön. Ei ren­gas­luk­ko­ja (ne jät­tä­vät autot sii­hen mui­den tiel­le) ellei sit­ten puo­lek­si tun­nik­si hinaus­ta odottaessa.

  67. TPi:
    MILLOINKAHAN NIITÄ PALVELUJA SAISI SUOMENKIELINENKIN IHAN OMALLA ÄIDINKIELELLÄÄN

    Ter­ve aikui­nen pys­tyy asioi­maan lää­kä­rin luo­na joka puhuu äidin­kie­le­nään eri kiel­tä kuin itse ja niin jou­tuu­kin täs­sä lää­kä­ri- ja hoi­ta­ja­pu­lan rii­vaa­mas­sa ete­lä-Suo­mes­sa teke­mään, mut­ta lap­si, vam­mai­nen, tai demen­toi­nut van­hus ei. Olen itse jou­tu­nut poti­laa­na Mei­lah­des­sa olles­sa­ni toi­mi­maan tulk­ki­na erääl­le down-syndro­mai­sel­le mie­hel­le joka oli kotoi­sin Parai­sil­ta ja joka ei osa­nut suo­mea, vaan ruot­sia ainoas­taan ja sitä­kin aika puu­ro­mai­ses­ti, ja osa hoi­ta­jis­ta taas eivät osan­neet ruot­sia juu­ri ollenkaan.

  68. R.Silfverberg: …ja osa hoi­ta­jis­ta taas eivät osan­neet ruot­sia juu­ri ollenkaan. 

    Oli­vat­ko hoi­ta­jat filip­pii­neil­tä tsp. vai tapah­tui­ko tämä ennen kun ns. “pak­ko­ruot­si” otet­tiin suo­ma­lais­kou­luis­sa oppiaineeksi?

    Kos­ka kyl­lä­hän suo­ma­lais­ten kou­lua käy­nei­den hoi­ta­jien nyt ker­ta kaik­ki­aan pitää osa­ta ruot­sia kun sitä on sen­tään heil­le ope­tet­tu ja resurs­se­ja asi­aan käytetty. 

    Ei kai sii­nä muu­ten mitään miel­tä oli­si. Eihän?

  69. Kut­su plus­sa yrit­tää kor­ja­ta jouk­ko­lii­ken­teen suu­rin­ta ongel­maa autoi­li­jan näkökulmasta,

    ”Jouk­ko­lii­ken­ne ei kul­je­ta minua suo­raan pai­kas­ta A paik­kaan B sil­loin kun haluan.”

    Tuo­hon tar­pee­seen sopii tak­si parem­min ja jos yhteis­kun­ta halu­aa tukea sitä, mak­sa­koon sit­ten suo­raa tukea tak­si­au­toi­li­joil­le vähän niin kuin maa­ta­lous­tuel­la las­ke­taan ruo­an hintaa.

    Mie­les­tä­ni yhteis­kun­nan tuli­si kes­kit­tyä jouk­ko­lii­ken­tee­seen eli miten saa­daan siir­ret­tyä mah­dol­li­sim­man suu­ria jouk­ko­ja halua­mien­sa paik­ko­jen välil­lä mah­dol­li­sim­man nopeas­ti ja tehokkaasti.

  70. Sinus­ta siis ter­ve suo­ma­lai­nen aikui­nen pys­tyy kom­mu­ni­koi­maan vaik­ka kii­nak­si, jos vain halua ja tah­toa riit­tää. Mik­si sit­ten tämä ei päde ter­vei­siin aikui­siin ruot­sin­kie­li­siin. Mik­si heil­le pitää olla omal­la äidin­kie­lel­lään omat eriy­te­tyt palvelut?

  71. KariS: Osmon kom­ment­ti osoit­taa hyvin kuin­ka polii­tik­kom­me ovat täy­sin pihal­la pää­tös­ten­sä seu­rauk­sis­ta. Päi­vä­hoi­to­ti­lo­jen käyt­tö- ja tur­val­li­suus­mää­räyk­siä, ääne­ne­ris­tys­oh­jei­ta ja monia mui­ta­kin sään­nök­siä on vii­me vuo­si­na muu­tel­tu niin älyt­tö­mik­si, ettei nii­tä koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin voi­da sijoit­taa asuintaloihin. 

    Pikai­ses­ti esi­tys­lis­taa vil­kai­se­mal­la sain käsi­tyk­sen että sii­nä Vik­to­ria kort­te­lis­sa päi­vä­ko­ti saa­daan sijoi­tet­tua 8- tai 9‑kerroksisen talon pohjakerrokseen.

  72. TPi:
    Sinus­ta siis ter­ve suo­ma­lai­nen aikui­nen pys­tyy kom­mu­ni­koi­maan vaik­ka kii­nak­si, jos vain halua ja tah­toa riit­tää. Mik­si sit­ten tämä ei päde ter­vei­siin aikui­siin ruot­sin­kie­li­siin. Mik­si heil­le pitää olla omal­la äidin­kie­lel­lään omat eriy­te­tyt palvelut?

    Ei kii­naa sentään.

    Kyl­lä­hän Suo­mes­sa töis­sä ole­vat ulko­maa­lai­set hoi­ta­jat ja lää­kä­rit osaa­vat aut­ta­vas­ti suo­mea tai jos eivät osaa niin aina­kin englan­tia. Pait­si Raa­se­po­ris­sa jos­sa he osaa­vat ruot­sia kos­ka hei­dät on rek­ry­toi­tu Ruot­sis­ta tai muis­ta Poh­jois­mais­ta, mut­ta eivät sit­ten juu­ri suo­mea. Mut­ta englan­tia hekin osaavat.

  73. Jaah. Pääs­ty jo pakkoruotsiin.

    Sinä­sä type­rää — var­sin­kin suo­men­ruots­lais­ten kan­nal­ta — edel­lyt­tää kaik­kien perus­kou­lu­lais­ten opis­kel­la ruot­sia. Kakil­la ei ole edel­ly­tyk­siä ope­tel­la kahat itsel­len vie­ras­ta kiel­tä. Ja kai­kil­la, var­sin­kan ran­nik­koa­lu­een ja Tor­nio­joen laak­son ulko­puo­lel­la ei myös­kään ole luon­nol­lis­ta tar­vet­ta käyt­tää ruot­sia, joten ahke­ruu­del­la­kin han­kit­tu tai­to ruostuu.

    Ystä­vä­ni, sai­ra­na­hoi­ta­ja oli töis­sä val­tion yllä­pi­tä­mäs­sä sai­raa­las­sa eli Kau­nia­las­sa. Hän oli yli­op­pi­las­tut­kin­nos­sa suo­rit­ta­nut ruot­sin kie­len kokeen, mut­ta eihä­nel­tä kos­kaan ollut mitään kie­li­to­dis­tus­ta kysytty.

  74. ant­ti: Pikai­ses­ti esi­tys­lis­taa vil­kai­se­mal­la sain käsi­tyk­sen että sii­nä Vik­to­ria kort­te­lis­sa päi­vä­ko­ti saa­daan sijoi­tet­tua 8- tai 9‑kerroksisen talon pohjakerrokseen.

    En sano­nut­kaan ettei­kö se oli­si mah­dol­lis­ta, mut­ta kal­liik­si raken­ta­mi­nen asuin­ta­lon yhtey­teen tulee jos ja kun sää­dös­vii­dak­koa nou­dat­taa. Kau­pun­ki ei suos­tu (eikä pidäk­kään) mak­sa­maan sel­lai­sia tila­vuo­kria jot­ka seu­raa­vat kal­liis­ta inves­toin­nis­ta. Tähän kort­te­liin tus­kin tulee suo­men­kie­lis­tä nor­maa­lia kau­pun­gin päi­vä­ko­tia, joten rahat löy­ty­vät helpommin.

  75. Tie­tyl­le kie­li­ryh­mäl­le suun­nat­tu asuin­kort­te­li? Tun­tuu aika käsit­tä­mät­tö­mäl­tä aja­tuk­sel­ta nyky­ai­ka­na, tämä­hän rajaa tehok­kaas­ti mm. maa­han­muut­ta­jat kuvion ulkopuolelle.

    Kor­keam­pien yhteis­kun­ta­luok­kien osal­ta Suo­mi tun­tuu vai­pu­van tilan­tee­seen, jos­sa puheet ovat kau­nii­ta ja uus­suo­ma­lai­set kel­paa­vat kyl­lä työ­muu­ra­hai­sik­si yhteis­kun­nan ala­por­tail­le, mut­ta oman vii­te­ryh­män lähel­le (tai asuinkortteliin/kouluun) hei­tä ei haluta.

    Ruot­sis­sa asias­ta on kes­kus­tel­tu pal­jon ja Suo­mes­sa asian on aiheel­li­ses­ti otta­nut esiin mm. Umayya Abu-Hanna.

  76. KariS: En sano­nut­kaan ettei­kö se oli­si mah­dol­lis­ta, mut­ta kal­liik­si raken­ta­mi­nen asuin­ta­lon yhtey­teen tulee jos ja kun sää­dös­vii­dak­koa nou­dat­taa. Kau­pun­ki ei suos­tu (eikä pidäk­kään) mak­sa­maan sel­lai­sia tila­vuo­kria jot­ka seu­raa­vat kal­liis­ta inves­toin­nis­ta. Tähän kort­te­liin tus­kin tulee suo­men­kie­lis­tä nor­maa­lia kau­pun­gin päi­vä­ko­tia, joten rahat löy­ty­vät helpommin.

    Omal­le ton­til­le raken­net­tu päi­vä­ko­ti se vas­ta kal­liik­si tuli­si­kin, jos vähän istuu alas ja räknaa.

    Sitä­pait­si päi­vä­ko­din tai kou­lun raken­nus­kus­tan­nuk­set vas­taa­vat vain kol­men vuo­den käyttömenoja.

  77. Siis mitä minä oikein luin Osmon blo­gis­sa, kort­te­li vain ruot­sin­kie­li­sil­le? Näin maa­lai­ses­ta tämä kuu­los­taa aivan jär­kyt­tä­väl­tä uuti­sel­ta. EIhän täl­lais­ta voi nyky­päi­vä­nä sal­lia? Kuten tuos­sa joku jo edel­lä kir­joit­ti, niin mil­tä kuu­los­tai­si talo, joka raken­ne­taan vain suo­men­kie­li­siä var­ten? Kyl­lä tämä nyt jos ei rasis­mil­ta, niin aina­kin syr­jin­näl­tä hai­see. Ja poli­tii­kas­sa­han asiat ovat sitä mil­tä ne näyt­tä­vät. Tämä ei näy­tä hyväl­tä, vaik­ka var­mas­ti hyviä seli­tyk­siä täl­le­kin hank­keel­le löytyy.

    1. Tie­to­ni, jon­ka mukaan kort­te­lik­si oli­si vain ruot­sin­kie­li­sil­le oli vää­rä tai aina­kin lii­oi­tel­tu. Pahoittelen.

  78. Soi­nin­vaa­ra: Se alkaa taas.”
    Hel­sin­gin asun­to­pu­la voi­daan pois­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan pää­tök­sil­lä. Vali­tet­ta­vas­ti sel­lai­sia pää­tök­siä ei tun­nu syn­ty­vän kos­kaan. Hitas oli aikoi­naan yri­tys sii­hen suun­taan mut­ta muut­tui taval­li­sek­si kei­not­te­lu­vä­li­neek­si. Myös vuo­kra­sään­nös­te­ly oli yri­tys­tä sii­hen suun­taan sekä sodan­jäl­kei­nen mää­räys, että jokai­seen huo­neis­toon on otet­ta­va alivuokralainen. 

    Vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen polii­ti­kot yrit­tä­vät rat­kais­ta tätä hei­dän itsen­sä raken­ta­maa ongel­maa — sik­si se ei tule rat­kea­maan koskaan. 

    Kun teol­li­suus­kiin­teis­tö taan­noin tie­dus­te­li mah­dol­li­suut­ta raken­taa kat­to­huo­neis­to­ja kiin­teis­tö­vi­ras­ton vir­ka­mies­ten jär­jet­tö­mäk­si hin­noi­tel­lul­la kau­pun­gin vuo­kra­ton­til­la sei­so­van talon­sa katol­le, ilmoit­ti­vat kiin­teis­tö­vi­ras­ton vir­ka­mie­het, että vaik­ka sai­sit­te­kin luvan, kiin­teis­tö­vi­ras­to leik­kaa mah­dol­li­set asun­to­jen myyn­nis­tä saa­ta­vat tuo­tot itsel­leen ton­tin vuo­kran yli­mää­räi­se­nä korotuksena. 

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton virkamiehet(naiset) taas lausui­vat, että tämän kal­tais­ta raken­ta­mis­ta ei tul­la suo­sit­te­le­maan, kos­ka Vih­din­tien lii­ken­ne on asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le lii­an häi­rit­se­vä! Olen kyl­lä itse kuul­lut joi­den­kin viih­ty­vän mai­nios­ti Man­ner­hei­min­tien var­ren asunnoissa.

    Olen ehdot­to­mas­ti sitä miel­tä, että Hel­sin­ki ei oli­si oleel­li­ses­ti huo­nom­pi paik­ka asua vaik­ka kau­pun­ki­sun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäse­net eivät oli­si kos­kaan kokoon­tu­neet teke­mään ensim­mäis­tä­kään pää­tös­tään vaan kau­pun­ki oli­si raken­tu­nut sen asuk­kai­den ja yrit­tä­jien yksi­puo­li­sil­la päätöksillä. 

    Sik­si kan­na­tan Vic­to­rian raken­nus­hank­kei­ta. Niit­ten liit­tä­mi­nen syr­jin­tään on yhtä nau­ret­ta­vaa kuin Faze­rin nee­ke­ri­poi­ka­la­krit­san vetä­mi­nen markkinoilta.

    Ehdo­tus Hel­sin­gin täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen perus­läh­tö­koh­dak­si: Lope­te­taan moder­nin paa­tos puh­taas­ta ja hyväs­tä ja anne­taan ihmis­ten raken­taa omat pesän­sä ilman vir­ka­mie­hen homeel­ta hais­kah­ta­vaa sormenheiluttelua. 

    Onko Hel­sin­kiin mil­loin­kaan lupa raken­taa ohei­sen kuvan peri­aat­teil­la asun­to­ja? Ja jos ei niin mik­si ei? http://pinterest.com/pin/350366045981083249/

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tie­to­ni, jon­ka mukaan kort­te­lik­si oli­si vain ruot­sin­kie­li­sil­le oli vää­rä tai aina­kin liioiteltu.

    Aika haus­ko­ja vai­hei­ta täs­sä pro­jek­tis­sa kyl­lä on ollut. Jon­kin stif­tel­sen tai före­nin­gin tuloau­to­maat­ti on var­sin inno­va­tii­vis­ta hitas-jär­jes­tel­män soveltamista.

  80. Onko Hel­sin­kiin mil­loin­kaan lupa raken­taa ohei­sen kuvan peri­aat­teil­la asun­to­ja? Ja jos ei niin mik­si ei? http://pinterest.com/pin/350366045981083249/

    Raken­nus­lu­pa irto­aa kun täyt­tää seu­raa­vis­ta kri­tee­reis­tä vähin­tään kaksi:

    - Rumuus
    — Tylsyys
    — Hen­ki­nen ankeutus

    Esi­merk­ki­si saa nol­la pistettä.

  81. Tie­to­ni, jon­ka mukaan kort­te­lik­si oli­si vain ruot­sin­kie­li­sil­le oli vää­rä tai aina­kin lii­oi­tel­tu. Pahoittelen.

    Joku voi­si käy­dä vii­den vuo­den pääs­tä las­ke­mas­sa kort­te­lin asu­jai­mis­ton kie­li­ja­kau­man ja rapor­toi­da täl­le palstalle.

  82. Mark­ku af Heur­lin: Tois­tan. mitä kirjoitin:
    En halua että täsä­tä maas­ta tulee pik­ku­rik­kei­tä kyt­tää­vien pik­ku­nilk­kien onnela. 

    Mut­ta sitä­hän tämä on! 😀 😀 😀 Eihän mis­sään muus­sa maas­sa ole näin idioot­ti­mai­sia yli­no­peus­sak­ko­ja kuin Suo­mes­sa. Toi­sin sanoen polii­sin voi­ma­va­ro­ja käy­te­tään täy­sin toi­sar­voi­siin tehtäviin. 

    Kun muu­ta­ma vuo­si sit­ten joku onne­ton kan­san­edus­ta­ja lait­toi Lah­den suun­nal­la kort­tin­sa hyl­lyl­le kuu­kausik­si ja sai vie­lä tuhan­sien euro­jen sakot, niin vil­kai­sin mitä samas­ta rik­kees­tä oli­si saa­nut Rans­kas­sa. Siel­lä sii­tä oli­si men­nyt 2/10 pis­tet­tä ja 138€ rike­mak­sua. Sitä saa mitä tilaa. Kun äänes­täm­me type­riä kuk­ka­hat­tu­tä­te­jä, niin tulos on tämä.

    Sama lin­ja jat­kuu kaut­ta lain­sää­dän­nön. Vähän aikaa sit­ten kun­te­lin yhden aikai­sem­min fik­su­na pitä­mä­ni kan­san­edus­ta­jan puhet­ta, miten hän kehui olleen­sa soke­ri­ve­ron aloit­teen­te­ki­jöi­tä. Ei tule kos­kaan saa­maan ään­tä­ni, vaik­ka asui­sin samas­sa vaa­li­pii­ris­sä. Ei ole ihan kaik­ki koto­na, jos halu­aa olla fik­sum­pi kuin minä karkinsyönnissäni.

  83. Eihän mis­sään muus­sa maas­sa ole näin idioot­ti­mai­sia yli­no­peus­sak­ko­ja kuin Suo­mes­sa. ’ (Kal­le)
    Sakot ovat ongel­ma vain niil­le, jot­ka eivät osaa ajaa. Mut­ta kun kai­kil­la on auto, niin lii­ken­ne on täyn­nä tum­pu­loi­ta, joi­den ei pitäi­si kul­jet­taa min­kään­lais­ta ajoneuvoa.

  84. Hesa­rin mukaan pk-seu­dul­la on mil­joo­na neliö­tä tyh­jää toi­mis­to­ti­laa, jos­ta vähi­ten halu­tul­le osal­le on erit­täin vai­kea (= mah­do­ton­ta) löy­tää vuokralaisia.

    http://www.hs.fi/talous/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla+joka+kymmenes+toimistotila+tyhjill%C3%A4%C3%A4n+/a1377147843700

    Kui­ten­kin: “Toi­mis­toa­luei­den pur­kau­tu­mi­nen asui­na­lueik­si alkaa­kin tyy­pil­li­ses­ti asui­na­luei­siin rajau­tu­vien toi­mis­toa­luei­den reu­noil­ta. Sitä tapah­tuu esi­mer­kik­si Pitä­jän­mäes­sä. Toi­mis­to­jen kor­vaa­mi­nen asun­noil­la vaa­tii kui­ten­kin ase­ma­kaa­va­muu­tok­sen, johon voi men­nä vii­si­kin vuot­ta.

    Olis­ko­han tuo­ta kaa­voi­tus­ta mil­lään mah­dol­lis­ta hie­man nopeuttaa? 

    Uusien aluei­den kaa­voi­tuk­seen menee aikaa, kun kaik­ki­tie­tä­vät kaa­va-ark­ki­teh­dit mää­rää­vät joka puun pai­kan, katon kal­lis­tus­kul­man ja auto­tal­lin taka­sei­nän väri­sä­vyn. Eikä tämä ole vitsi.

    Voi­si­ko yksi­tyis­koh­tien hie­ro­mi­sen sijaan välil­lä kes­kit­tyä kaa­voi­tuk­sen mää­rään? Aloi­te­taan vaik­ka muut­ta­mal­la hylä­tyt toi­mis­to­kau­pun­gin­osat asui­na­lueik­si. Ne ovat jo val­miin kun­nal­lis­tek­nii­kan ja hyvien yhteyk­sien piirissä.

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sen alko­ho­lis­tin mat­kus­ta­mi­seen taas ei vai­ku­ta mitään, onko tar­kas­tus­mak­su sata­nen tai vaik­ka ton­ni. Se vai­kut­taa vain sii­hen kuu­kausi­kort­tin­sa uusi­mi­sen unohtaneeseen.

    Kuu­kausi­kor­tin uusi­mi­sen unoh­ta­nut = lipu­ton = tar­kas­tus­mak­sun alainen.

    Enem­män jurp­pii ettei nykyi­sin saa tar­kas­tus­mak­sua mitä­töi­dyk­si jos on unoh­ta­nut lip­pun­sa kotia. Pysä­köin­ti­ri­ke­mak­sun sen­tään voi saa­da peruu­tet­tua ja nyky­ään­hän noil­la uusil­la park­ki­pirk­ko­jen tie­to­ko­neil­la näkee suo­raan onko kär­ryl­lä asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta. Mik­si lipun­tar­kas­ta­jat eivät voi tar­kas­taa onko ihmi­sel­lä voi­mas­sa ole­vaa kausilippua?

    1. Saat tar­kas­tus­mak­sun mitä­töi­dyk­si, kun menet sen mak­sun ja voi­mas­sa ole­van ja olleen näyt­tö­li­pun kans­sa HSL:n palvelupisteeseen.

  86. Ant­sa: Hel­sin­gin asun­to­pu­la voi­daan pois­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan pää­tök­sil­lä. Vali­tet­ta­vas­ti sel­lai­sia pää­tök­siä ei tun­nu syn­ty­vän kos­kaan. Hitas oli aikoi­naan yri­tys sii­hen suun­taan mut­ta muut­tui taval­li­sek­si kei­not­te­lu­vä­li­neek­si. Myös vuo­kra­sään­nös­te­ly oli yri­tys­tä sii­hen suun­taan sekä sodan­jäl­kei­nen mää­räys, että jokai­seen huo­neis­toon on otet­ta­va alivuokralainen.

    Näis­tä ainoas­taan ali­vuo­kra­lais­mää­räys voi edes olla jos­sain mää­rin teho­kas asun­to­pu­lan vähentäjä.

    Hitas on hil­peä sii­nä, että sii­nä ymmär­rys kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta menee pos­kel­leen. Jos raken­ne­taan ali­hin­tai­sia asun­to­ja, jot­ka arvo­taan, mark­ki­na­hin­ta on sen jäl­keen kor­keam­pi kuin jos raken­net­tai­siin sama mää­rä mark­ki­na­hin­tai­sia asuntoja.

    Tämä voi tun­tua epäin­tui­tii­vi­sel­ta, mut­ta syy löy­tyy kysyn­nän mak­su­ky­vys­tä. Jos raken­ne­taan sata kovan rahan asun­toa, ne mene­vät sadal­le mak­su­ky­kyi­sim­mäl­le haluk­kaal­le. Jos sit­ten raken­ne­taan sata asun­toa lisää, ne mene­vät hal­vem­mal­la, kos­ka ne seu­raa­vat sata mak­su­ky­kyi­sin­tä ovat jo vähän vähem­män maksukykyisiä.

    Jos raken­ne­taan sata asun­toa ali­hin­tais­ta tuo­tan­toa, ne mene­vät pal­jon tasai­sem­min, kos­ka mah­dol­li­sia osta­jia on pal­jon enem­män. Näin ollen ne eivät hävi­tä kysyn­näs­tä mak­su­ky­kyi­sim­piä ja sitä kaut­ta alen­na hin­to­ja. Jos sen jäl­keen myy­dään sata kovan rahan asun­toa, nii­den hin­ta onkin kor­keam­pi kuin jos oli­si raken­net­tu alun­pe­rin­kin kovan rahan tuotantoa.

    Asun­to­jen hin­nat ale­ne­vat vain, jos asun­to­jen kysyn­tä mak­su­ky­ky­mie­les­sä ale­nee. Tämä voi­daan saa­da aikaan sil­lä, että raken­ne­taan lisää, jol­loin har­vem­pi ihmi­nen on osta­mas­sa asun­toa. Mark­ki­naeh­toi­nen tuo­tan­to on tehok­kain tapa sii­vo­ta mak­su­ky­kyä pois markkinoilta.

  87. R.Silfverberg: Ter­ve aikui­nen pys­tyy asioi­maan lää­kä­rin luo­na joka puhuu äidin­kie­le­nään eri kiel­tä kuin itse ja niin jou­tuu­kin täs­sä lää­kä­ri- ja hoi­ta­ja­pu­lan rii­vaa­mas­sa ete­lä-Suo­mes­sa tekemään

    Pak­ko­han se täl­lä het­kel­lä on, mut­ta täy­tyy sanoa, että muu­ta­mia ker­to­ja on ras­san­nut kun on täl­läi­sen kans­sa ollut aika ja on ollut sel­vä tun­ne, että kom­mu­ni­kaa­tio ei kum­paa­kaan suun­taan ole ollut niin hyvä kuin sen voi­si toi­voa ole­van. Onnek­si var­si­nai­nen vai­va oli selvä. 

    Englan­tia? Juu, uskoi­sin puhu­va­ni parem­min kuin sel­väs­ti yli 90% suo­ma­lai­sis­ta, mut­ta A) en sil­ti­kään niin hyvin kuin suo­mea, ja jos­kus tuol­la­kin voi olla mer­ki­tys­tä ja mikä tär­keäm­pää: B) ei se englan­ti­kaan oli­si ollut kyseis­ten lää­kä­rien äidin­kie­li. Yri­tys vaih­taa kiel­tä oli­si mah­dol­li­ses­ti vain ärsyt­tä­nyt tai her­mos­tut­ta­nut heitä.

    (Anteek­si, kau­hen vähän täl­lä on kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kans­sa tekemistä)

  88. a_l:
    Voi­si­ko yksi­tyis­koh­tien hie­ro­mi­sen sijaan välil­lä kes­kit­tyä kaa­voi­tuk­sen määrään? 

    Ehkä me tar­vi­taan puo­lue tai ehdo­kas jon­ka sel­vä lupaus on lisä­tä kaa­voi­tuk­sen mää­rää ja nopeut­ta. Ja har­ras­taa vähem­män mik­ro­ma­na­gee­raus­ta ja hinkkausta. 

    Mä ymmär­rän kaa­voi­tuk­sen sii­nä mie­les­sä tär­kee­nä että ne tiet sin­ne pitää tehdä. 

    Mut­ta kuin­ka tar­kas­ti pitää sanel­la vaik­ka­pa raken­nuk­sen ulko­pin­nan mate­ri­aa­le­ja? Kor­keut­ta? Mil­le sei­näl­le saa lait­taa parvekkeita?

    Mä ymmär­rän että näil­le kai­kil­le asioil­le saa pit­käl­lä seli­tyk­sel­lä löy­det­tyä perus­teet, halui­sin vaan että se sama ener­gia käy­tet­täi­siin asun­to­jen mää­rän nos­ta­mi­seen ja hin­nan laskemiseen. 

    (Ja ei, oikea tapa las­kea hin­taa ei ole se, että kau­pun­ki mak­saa osan kus­tan­nuk­sis­ta. Kau­pun­ki­lais­ten kuk­ka­ros­ta sekin raha tulee.)

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Saat tar­kas­tus­mak­sun mitä­töi­dyk­si, kun menet sen mak­sun ja voi­mas­sa ole­van ja olleen näyt­tö­li­pun kans­sa HSL:n palvelupisteeseen.

    Niin­päs voi­kin. Muis­tin vää­rin uuti­sen jos­sa ker­rot­tiin ettei tar­kas­tu­mak­sua voi perua. Se kos­ki­kin VR:n junalippuja.

  90. Ant­sa: Onko Hel­sin­kiin mil­loin­kaan lupa raken­taa ohei­sen kuvan peri­aat­teil­la asun­to­ja? Ja jos ei niin mik­si ei? http://pinterest.com/pin/350366045981083249/

    Toki tuon esi­mer­kin suu­rin ongel­ma on se, että raken­nuk­set näyt­tä­vät sil­tä kuin ne oli­si raken­net­tu jäte­lau­dois­ta ja puru­ku­mis­ta kah­den talon väliin jää­nee­seen tilaan ja raken­nus­suun­ni­tel­ma oli­si muo­tou­tu­nut sen mukaan, min­kä­lai­sia lau­to­ja mihin­kin koh­taan on tul­lut naulattua.

  91. ano­nyy­mi: Toki tuon esi­mer­kin suu­rin ongel­ma on se, että raken­nuk­set näyt­tä­vät sil­tä kuin ne oli­si raken­net­tu jäte­lau­dois­ta ja puru­ku­mis­ta kah­den talon väliin jää­nee­seen tilaan ja raken­nus­suun­ni­tel­ma oli­si muo­tou­tu­nut sen mukaan, min­kä­lai­sia lau­to­ja mihin­kin koh­taan on tul­lut naulattua.

    Esi­merk­ki para­dok­sis­ta, jos­sa kes­kin­ker­tai­sis­ta ite-ark­ki­teh­tuu­ria edus­ta­vis­ta röt­te­löis­tä muo­dos­tuu pit­to­res­ki koko­nai­suus, kun taas yksit­täi­set wau-ark­ki­teh­tuu­rin edus­ta­jat katoa­vat turis­ti­kier­ros­ten pakol­lis­ten kuvioi­den har­maa­seen massaan.

    Tar­kem­mas­sa tar­kas­te­lus­sa yksit­täi­set ite-talot ovat pahim­mil­laan muo­to­kie­lel­tään kum­mal­li­sia här­ve­lei­tä, ryt­mi­ses­ti köm­pe­löi­tä ja rah­vaan­omai­sia. Eri­tyi­ses­ti huo­no­kun­toi­se­na ilmeis­tä pur­ku­ka­maa. Nyky­ma­te­ri­aa­leil­la toteu­tet­tu­na ja eri­tyi­ses­ti ele­men­teis­tä kasat­tu­na perin­tei­nen ite-ark­ki­teh­tuu­ri oli­si jotain aivan kau­he­aa, mut­ta kun käy­te­tään hap­ti­sia mate­ri­aa­le­ja (esim. Suo­mes­sa hien­osa­hat­tua lau­taa, puna­mul­taa, ruu­kin­tiil­tä, luon­non­ki­veä jnpp) puh­taas­ti visu­aa­li­sen este­tii­kan vaja­vai­suus unoh­tuu ja talot luo­vat ympä­ril­leen oikeas­taan aika viih­tyi­sän mil­jöön. Eikä tämä joh­du pel­käs­tään sii­tä että talo­jen ympä­ril­le on vuo­sien mit­taan ehti­nyt yleen­sä kas­vaa puita.

    Näen­näi­nen para­dok­si selit­tyy tie­tys­ti sil­lä että ympä­ris­tö koe­taan muu­ten­kin kuin näköaistilla.

  92. Joh­ta­ja Paju­nen ilmei­ses­ti käyn­nis­tää osal­taan Soi­nin­vaa­ran perään­kuu­lut­ta­maa peri­aa­te­kes­kus­te­lua Hel­sin­gin lii­ken­ne­hank­keis­ta. Pajusen ja vir­ka­mies­ten suun­ni­tel­mas­sa vis­siin tosin ensin­nä jäte­tään pois pyö­rä- ja rai­de­väy­lät ja sit­ten vali­koi­daan eri­ta­so­ris­teys­ten jou­kos­ta ne, joi­hin on varaa. Ks.

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1377318839760?jako=847509248a0c8c5b60b44b199d9555ef&ref=fb-share

  93. Vihe­rins­si: Tämä voi tun­tua epäin­tui­tii­vi­sel­ta, mut­ta syy löy­tyy kysyn­nän mak­su­ky­vys­tä. Jos raken­ne­taan sata kovan rahan asun­toa, ne mene­vät sadal­le mak­su­ky­kyi­sim­mäl­le haluk­kaal­le. Jos sit­ten raken­ne­taan sata asun­toa lisää, ne mene­vät hal­vem­mal­la, kos­ka ne seu­raa­vat sata mak­su­ky­kyi­sin­tä ovat jo vähän vähem­män maksukykyisiä.

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta lähes­tyt­kö asi­aa vähän lii­an yksioi­koi­ses­ti? Mak­su­ky­vyn lisäk­si vai­kut­taa myös mak­su­ha­luk­kuus, sekä muut oman kodin pre­fe­rens­sit. Joku pai­not­taa hyvää sijain­tia, toi­nen tilaa, kol­mas ympä­ris­töä, nel­jän­nel­le on tär­kein­tä hal­pa hinta.

    Eivät ihmi­set halua käyt­tää asu­mi­seen rahaa niin pal­jon kuin pys­ty­vät, vaan sen ver­ran kuin on vält­tä­mä­tön­tä halu­tun tason saa­vut­ta­mi­sek­si. Lid­lil­le­kin riit­tää asiak­kai­ta vaik­ka Stoc­kan her­kus­sa on parem­mat valikoimat. 

    Eivät autot­kaan hal­pe­ne, jos mark­ki­noil­le tulee pelk­kiä Ferrareita.

    Tär­kein­tä oli­si­kin tuot­taa tar­peek­si asun­to­ja joka mark­ki­na­seg­ment­tiin. Jul­ki­sen val­lan roo­li on mah­dol­lis­taa tämä, ja sii­nä ei nyt oikein onnistuta.

  94. Mik­ko H: Pajusen ja vir­ka­mies­ten suun­ni­tel­mas­sa vis­siin tosin ensin­nä jäte­tään pois pyö­rä- ja rai­de­väy­lät ja sit­ten vali­koi­daan eri­ta­so­ris­teys­ten jou­kos­ta ne, joi­hin on varaa.

    Minus­ta tämä on ihan lin­jas­sa Kokoo­muk­sen nykyi­sen toi­min­ta­ta­van kanssa:
    Ensin lai­te­taan jotain kau­hea­ta ulos “herät­tä­mään kes­kus­te­lua” ja, mikä­li kes­kus­te­lu ei tuo­ta muu­tok­sia ehdo­tuk­seen, toteu­te­taan ehdo­tus. Mikä­li muu­tok­sia saa­daan “lyö­tyä läpi”, niis­tä neu­vo­tel­laan. Tämä on hyvin teho­kas tapa lyö­dä yksi­puo­li­ses­ti luk­koon suu­ret lin­jat ja antaa mui­den sit­ten tapel­la kes­ke­nään yksi­tyis­koh­dis­ta, mikä myös tuot­taa hajaan­nus­ta vas­tus­ta­jien lei­riin ja vai­keut­taa ehdo­tuk­sen torjumista.

    Vaik­ka kevyt ja jul­ki­nen lii­ken­ne sääs­tyi­si, täs­sä par­haim­mil­laan­kin vain sääs­te­tään lamas­sa eikä inves­toi­da ja hyö­dyn­ne­tä sitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.