Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.8.2013

Se alkaa taas. En pääse kok­ouk­seen vaan sinne menee sijas­tani Mikko Särelä, joten tämä selostus on aika kursorinen.

Kvarteret Vic­to­ria

Ruotsinkieliselle väestölle suun­natun ryh­märaken­nut­tamisko­rt­telin ase­makaavaa muute­taan niin, että kun kort­telis­sa piti olla eri­laisia toim­into­ja omil­la ton­teil­laan, nuo toimin­not voi nyt sekoit­taa ja talo­jen tont­tien sisäl­lä. Samal­la raken­nu­soikeus vähän nousee.   Ryh­märaken­nut­ta­mi­nen on hyvä asia, kos­ka kun asukkaat tun­te­vat alun perin toisen­sa, kort­teli­in tulee hyvä yhteishenki.

Teol­lisu­usta­lo Laut­tasaa­res­sa asuintaloksi

Taas. Nämä tule­vat pis­tekaavoina. On jo myöhäistä vaa­tia tästä kokon­ais­su­un­nitel­maa. Naa­pu­rit eivät pidä liian tehokkaas­ta rakentamisesta.

Mel­lun­mäen ostarin kaava

Van­hen­tunut ostari pure­taan ja tilalle raken­netaan asuin­talo­ja, joi­hin voi sijoit­taa niin paljon liiketi­laa, että ostarin toimin­not mah­tu­vat sinne. Päiväkodille on oma iso tont­tin­sa. Min­ua vähän ihme­tyt­tää, kan­nat­taako näitä päiväkote­ja rak­en­taa omi­in raken­nuk­si­in­sa sen sijaan, että ne oli­si­vat asuin­talo­jen alak­er­rois­sa niin, että ne voidaan halutes­sa muut­taa asunnoiksi.

Lausun­to HSL:n budjetista

Olin tätä bud­jet­tia hyväksymässä HSL:n hal­li­tuk­ses­sa. Hiertämään jäi tarkas­tus­mak­sun korot­ta­mi­nen sataan euroon. Se on paljon siitä, että ei ole huo­man­nut kuukausiko­rtin men­neen van­hak­si. Pum­mil­la pysäköin­nistä tulee paljon pienem­mät rapsut.

Voi kysyä, kan­nat­taako tätä kut­su­plus ‑kokeilua jatkaa ja laa­jen­taa. Se on suoalainen inno­vaa­tio, mut­ta sopii parem­min vaikka­pa Lati­nalaiseen Amerikkaan.

Kovaa kiis­taa HSL:ssä on siitä, miten Kehäradan kus­tan­nuk­set jae­taan kun­tien välil­lä. Helsin­ki ja Espoo halu­a­vat, että ne jae­taan siinä suh­teessa kuin kehärataa käytetään ja Van­taa siinä suh­teessa, kun junia ylipään­sä käytetään. Miten HSL saatet­ti­in perus­taa jät­täen täl­lainen sopimatta?

Lisäk­si

Run­saasti lausun­to­ja ja vas­tauk­sia pon­si­in ja aloitteisiin.

 

104 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.8.2013”

  1. P<ri hyvää huomiota.

    Kan­nat­ta­nee ehdot­taa, että pide­tään tarkas­tus­mak­su 80 eurossa. Oleel­lista on, että valvon­taa on riit­tävästi. — arkkipum­me­ja­han täl­lä ei pelotel­la, ja muutenkin rike­mak­su­jen on olta­va kohtuullisia.

    Kos­kee myös psyäköintivirhemaksuja.

    Aiv­na oikea huomio päiväkoideista. Min­ul­la on tääl­läKirkkon­um­men Heikkilssä naa­puris­sa ollut jo 40 vuot­ta talon poh­jak­er­rospäiväkoti. Yksi kun­nan parhaimpia, ainakin jos mit­ta­ri­na pide­tään henkilöku­nan pysyvyyt­tä ja sairauspoissaoloja.

    Vastaa

  2. “Kovaa kiis­taa HSL:ssä on siitä, miten Kehäradan kus­tan­nuk­set jae­taan kun­tien välil­lä. Helsin­ki ja Espoo halu­a­vat, että ne jae­taan siinä suh­teessa kuin kehärataa käytetään ja Van­taa siinä suh­teessa, kun junia ylipään­sä käytetään. Miten HSL saatet­ti­in perus­taa jät­täen täl­lainen sopimatta?”

    Se oli mah­do­ton­ta sil­loin sopia. Niinkuin kaikkea muu­takin on mah­do­tona sopia etukä­teen. Löy­det­tävä vain jokin järkevä kompromissi. 

    Onko Odes­ta sovun­rak­en­ta­jak­si? Tämä ei ole retori­nen kysymys.

    Vastaa

  3. Mikä on perustelu­na sille, että pysäköin­tivirhe­mak­su on jatku­vasti selvästi mata­lampi kuin joukkoli­iken­teen tarkastusmaksu?

    Nämä rike­mak­sut voisi aset­taa saman nimik­keen alle ja niiden kuu­luisi olla saman suu­ruisia. Molem­mat ovat aivan yhtä pahek­sut­tavia rikkeitä.

    Vastaa

  4. Kort­teli Victoriasta:

    Mie­lenki­in­toista, että muuten seg­re­gaa­tio­ta vas­tuste­taan vihreis­sä, mut­ta ruotsinkielis­ten kohdal­la ei. 

    Eikö tätä taus­taan perus­tu­vaa asuinaluet­ta jonkin sortin syr­jin­tänäkin voi pitää, jos ei pääse halu­a­malleen asuinalueelle koval­la rahal­lakaan kotia perustamaan.

    Vastaa

  5. Olet­te­han Osmo ja Mikko sit­ten tarkkana, että Vic­to­ri­an HITAS-asun­not arvotaan kaupun­gin nykyään vaa­ti­mal­la tas­a­puolisel­la tavalla.

    Vastaa

  6. Osmo Soin­in­vaara: Ruotsinkieliselle väestölle suun­natun ryh­märaken­nut­tamisko­rt­telin ase­makaavaa muute­taan niin, että kun kort­telis­sa piti olla eri­laisia toim­into­ja omil­la ton­teil­laan, nuo toimin­not voi nyt sekoit­taa ja talo­jen tont­tien sisäl­lä. Samal­la raken­nu­soikeus vähän nousee. Ryh­märaken­nut­ta­mi­nen on hyvä asia, kos­ka kun asukkaat tun­te­vat alun perin toisen­sa, kort­teli­in tulee hyvä yhteishenki.

    Mik­si samaa ei voisi jatkaa pidem­mälle? Esimerkik­si vain suomenkielisille suun­natut kaupungi­nosat tai tiety­ille maa­han­muut­ta­jaryh­mille omat ghetot.

    Vastaa

  7. Joskus vuosia sit­ten kun sain elämäni ain­oan tarkas­tus­mak­sun, sil­loin 60e, sai kympin takaisin vasti­neek­si palauteky­se­lyn täyt­tämis­es­tä. Tuon sai matkako­r­tilleen arvona tai muis­taak­seni kaut­e­nakin. Mitä jos tuo ehdol­lis­es­ti “takaisin­mak­set­ta­va” osu­us olisi reilusti isom­pikin, vaik­ka 40/100e? Logi­ikkana seu­raa­va: ne ihan aidot uno­hteli­jat ovat olleet toden­näköisem­min vakioasi­akkai­ta, ja siten he hyö­ty­i­sivät tuos­ta palau­tuk­ses­ta suh­teel­lis­es­ti enem­män — tälle joukolle sakko olisi siis efek­ti­ivis­es­ti esim. 65 euroa ottaen huomioon korkeam­man toden­näköisyy­den että matkako­rt­tia jou­tu­isi joka tapauk­ses­sa lataa­maan tule­vaisu­udessa. Mitä vähem­män joukkoli­iken­net­tä yleis­es­ti ottaen käyt­tää (esimerkik­si auton­o­mis­tuk­sen, tapapum­meilun tms syyn vuok­si), sen enem­män tuo 40 rahan pakotet­tu kor­vamerk­it­sem­i­nen sat­ut­taisi. Ja parhaim­mil­laan toisi HSL:lle muu­ta­man uuden mak­sa­van asi­akkaankin, samaan tapaan kuin taan­noinen mak­sut­toman kausilipun jakami­nen autoilijoille.

    Vastaa

  8. OS: “Voi kysyä, kan­nat­taako tätä kut­su­plus ‑kokeilua jatkaa ja laa­jen­taa. Se on suoalainen inno­vaa­tio, mut­ta sopii parem­min vaikka­pa Lati­nalaiseen Amerikkaan.”

    On sil­lä aika hulp­pea ajel­la, ja nyt kun talvi on tulos­sa, olisi taas käyt­töä. Liiken­teen laa­jen­tamisen sijaan lait­taisin kyl­lä enem­män resursse­ja sof­t­an käytet­tävyy­teen. Esimerkik­si pysäk­it tarkem­min kohdalleen, ja joku hyvä yhdel­lä peukalol­la käytet­tävä Android-sovel­lus jos­sa “hae min­ut täältä heti koti­in” ‑nap­pi.

    Ylipäätään kestää aina häm­mästyt­tävän pitkään ennen kuin uusista palveluista tulee val­tavir­taa oli­vat ne kuin­ka hyviä tahansa.

    Jos ostoteknis­es­ti mah­dol­lista, kut­su­plus pitäisi saa­da koulu­jen käyt­töön jotenkin jous­tavasti. Nyt siir­tymisi­in esimerkik­si liikun­tatun­neil­la menee tolkut­tomasti aikaa.

    Vastaa

  9. Has­sua.

    Min­un kotiko­rt­telis­sani on sekaisin hitas-omis­tusasun­to­ja, asum­isoikeusasun­to­ja ja aravavuokra-asuntoja. 

    Se yhteishen­ki toden tot­ta puut­tuu, mut­ta jostain syys­tä tämä ratkaisu on aikanaan todet­tu hyväk­si ja edistettäväksi. 

    Kuulem­ma tapah­tuu arvostet­tavaa sekoit­tumista (käytän­nössä esimerkik­si sil­lä taval­la että aravavuokrat­alon roskat, isom­mat jät­teet, riko­tut pul­lot ja romuau­tot pää­tyvät mei­dän puolellemme ja toisaal­ta vas­taavasti mei­dän taloy­htiömme pyörä­va­jan sisäl­löt tai las­ten lelut hiekkalaatikol­ta pää­tyvät käyt­töön hei­dän puolelleen…).

    Nykyään ilmeis­es­ti sit­ten kelk­ka on kään­tynyt kun jollekin tietylle ryh­mälle varatut kort­telit onkin hyvä asia. Hienoa että näistä vaikeista asioista uskalletaan viimein puhua ilman turhaa itsesensuuria!

    (…vaik­ka toisaal­ta eikö jokainen suo­ma­lainen ole lop­ul­ta ruotsinkieli­nen kos­ka jokainen on opiskel­lut kieltä koulussa…)

    Vastaa

  10. Vaik­ka olen itse ruotsinkieli­nen niin en oikein suh­taudu suo­peasti tuol­laiselle Kvarteret Vic­to­ria ‑ilmiöön. Sel­l­ainen ajat­telu on peräisin 100 vuo­den takaa eikä tarvi­ta nyky­isin enää. Jos kaipaa niin voi kokeil­la ostaa asun­to jostain etelähelsinkiläis­es­tä van­has­ta taloy­htiöstä jos­sa on lunas­tus­pykälä voimassa. 

    Kyl­lä eri kielis­ten, eri ihon­väris­ten ja eri maail­mankat­so­musten omaavien pitää voi­da asua samas­sa kort­telis­sa, jos on kyse työikäi­sistä ja ter­veistä ihmisistä.

    Vastaa

  11. Olin tätä bud­jet­tia hyväksymässä HSL:n hal­li­tuk­ses­sa. Hiertämään jäi tarkas­tus­mak­sun korot­ta­mi­nen sataan euroon. Se on paljon siitä, että ei ole huo­man­nut kuukausiko­rtin men­neen van­hak­si. Pum­mil­la pysäköin­nistä tulee paljon pienem­mät rapsut. 

    Tätä ongel­maa ei olisi, jos olisi teknis­es­ti estet­ty pum­mil­la matkus­t­a­mi­nen. Ainakin itse olisin tyy­tyväisem­pi jos huo­maisin sen van­hen­tu­misen jo portilla.

    Toki tätä vas­tuste­taan jos mis­täkin kek­si­tys­tä tai kuvitel­lus­ta syys­tä. Tulee kuulem­ma niin ruma että matkus­ta­jil­ta menee taju.

    Tosialli­nen syy lie­nee se, ettei sen jäl­keen voisi matkus­taa pum­mil­la. Sama syy lie­nee yleen­sä tarkas­tus­mak­sun nos­tamisen takana. (En usko että nyt Soin­in­vaar­al­la, mut­ta muil­la viher­vasem­mis­tossa varmasti)

    Vastaa

  12. R.Silfverberg:
    Vaik­ka olen itse ruotsinkieli­nen niin en oikein suh­taudu suo­peasti tuol­laiselle Kvarteret Vic­to­ria ‑ilmiöön. Sel­l­ainen ajat­telu on peräisin 100 vuo­den takaa eikä tarvi­ta nyky­isin enää. Jos kaipaa niin voi kokeil­la ostaa asun­to jostainetelähelsinkiläis­es­tä van­has­ta taloy­htiöstä jos­sa on lunas­tus­pykälä voimassa. 

    Kyl­lä eri kielis­ten, eri ihon­väris­ten ja eri maail­mankat­so­musten omaavien pitää voi­da asua samas­sa kort­telis­sa, jos on kyse työikäi­sistä jater­veistä ihmisistä.

    Kyse­hän on tulon­si­ir­rosta, tuol­laisen yli 20 000 neliön raken­nu­soikeu­den jyvit­tämi­nen tarkkaan rajat­ulle joukolle ryh­märaken­nut­tamiseen merk­it­see kym­me­nien miljoonien tulon­si­ir­toa näille onnekkaille. Täm­möistähän vihrei­den poli­ti­ik­ka on suos­in­ut jo pitkään muus­sakin kaupunkisuunnittelussa.

    Vastaa

  13. Koti-isä: Mikä on perustelu­na sille, että pysäköin­tivirhe­mak­su on jatku­vasti selvästi mata­lampi kuin joukkoli­iken­teen tarkastusmaksu?

    Kos­ka niil­lä ei ole mitään tekemistä tois­t­en­sa kanssa.

    Toinen on virheel­listä pysäköin­tiä ja toinen on liput­ta matkus­tamista. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa ymmärtää.

    Vastaa

  14. Min­ul­la ei ole koskaan ollut kausiko­rt­tia. Tuleeko sen van­hen­e­mis­es­ta joku muis­tu­tus? Tek­stari voisi olla kätevä. Tämän­hän piti olla kän­nykkäin­no­vaa­tioiden luvat­tu maa.

    Joskus yritin ham­maslääkäriä mak­saes­sani vingut­taa juuri van­hen­tunut­ta pankkiko­rt­tia. Muis­tu­tus siitä, että uusi olisi ollut noudet­tavis­sa, oli tul­lut vain ja ain­oas­taan verkkopankin vies­tiosas­tolle, jota en ollut tain­nut eläis­säni lukea. No, kort­ti odot­ti naa­pu­ri­talos­sa sijait­sevas­sa pankkikont­toris­sa, joten ham­maslääkärikin sai mak­sun­sa aika nopeasti.

    Las­ten­tarho­jen sijoit­telus­sa saat­taa kum­mitel­la epäi­lyk­set äänieristyk­ses­tä. Asia var­maan voidaan hoitaa kun­toon jos vähän paneudu­taan. Siskoni asui joskus 70-luvun ele­ment­ti­talos­sa neljän­nessä ker­rokses­sa katu­ta­son päiväkodin yläpuolel­la, ja las­ten­laulut kuu­lui­v­at siskon opiske­li­jakäm­pässä varsin selvästi. Tosin päiväkoti lieni sijoitet­tu taloon jotenkin hätäis­es­ti jälkikä­teen, sen tilat näyt­tivät ainakin ulospäin asun­nok­si suunnitelluilta.

    Vastaa

  15. ■“R.Silfverberg kir­joit­ti 19.8.2013 kel­lo 14:34 Kyl­lä eri kielis­ten, eri ihon­väris­ten ja eri maail­mankat­so­musten omaavien pitää voi­da asua samas­sa kort­telis­sa, jos on kyse työikäi­sistä ja ter­veistä ihmisistä.”

    Siis työkyvyt­tömät, sairaat, inva­lid­it ja liian van­hat asukoot vaik­ka huitsin nevadas­sa, kun­han eivät tule pilaa­maan ilmaa tei­dän parem­pi­en ihmis­ten kortteleihin.

    Min­ul­la on ehdo­tus: raken­netaan heille/meille sel­l­aiset leir­it, niistähän on europ­palaista koke­mus­ta vuosil­ta 1930–1945. Saat­te sit­ten muu­ta­man vuo­den sisäl­lä “puhdis­te­tun” kansan, ei ole enää köy­hiä eikä kipeitä teil­lä vas­tuksi­nanne. Voitte vielä purkaa ne inhoa­manne lähiötkin, jois­sa tuo rupusakki/me nyt asustelee.

    Vastaa

  16. R.Silfverberg:
    Sel­l­ainen ajat­telu on peräisin 100 vuo­den takaa eikä tarvi­ta nyky­isin enää. 

    Miten niin ei tarvi­ta enää? Jonkin ajat­te­lu­ta­van van­hu­us ei ole kestävä peruste sen hylkäämiselle. Tarvet­ta selvästi on, kuten voimme huo­ma­ta Kvarteret Vic­to­ri­an tapauksesta.

    Kysymys on lähin­nä siitä, että kuin­ka pitkälle oikeasti poli­itikot ovat valmi­ita men­emään tässä asi­as­sa, ja onko tässä ole­mas­sa kak­soi­s­tan­dar­di, jota ei halu­ta tunnustaa.

    R.SilfverbergKyl­lä eri kielis­ten, eri ihon­väris­ten ja eri maail­mankat­so­musten omaavien pitää voi­da asua samas­sa kort­telis­sa, jos on kyse työikäi­sistä jater­veistä ihmisistä.

    Onks pakko, jos ei taho?

    Vastaa

  17. Min­ua vähän ihme­tyt­tää, kan­nat­taako näitä päiväkote­ja rak­en­taa omi­in raken­nuk­si­in­sa sen sijaan, että ne oli­si­vat asuin­talo­jen alak­er­rois­sa niin, että ne voidaan halutes­sa muut­taa asunnoiksi.

    Mis­tä kar­si­taan? Päiväkodin vai asuin­talon pihasta?

    Vastaa

  18. TPi:

    Siis työkyvyt­tömät, sairaat, inva­lid­it ja liian van­hat asukoot vaik­ka huitsin nevadas­sa, kun­han eivät tule pilaa­maan ilmaa tei­dän parem­pi­en ihmis­ten kortteleihin.

    Min­ul­la on ehdo­tus: raken­netaan heille/meille sel­l­aiset leir­it, niistähän on europ­palaista koke­mus­ta vuosil­ta 1930–1945. Saat­te sit­ten muu­ta­man vuo­den sisäl­lä “puhdis­te­tun” kansan, ei ole enää köy­hiä eikä kipeitä teil­lä vas­tuksi­nanne. Voitte vielä purkaa ne inhoa­manne lähiötkin, jois­sa tuo rupusakki/me nyt asustelee.

    Taisit ymmärtää väärin mitä tarkoitin. 

    Van­hainko­tien ja eri­lais­ten eri­ty­is­ryh­mien kuten kehi­tys­vam­mais­ten ym hoitoko­tien osalta hyväksyn että esim samaa kieltä puhu­vat asu­vat samas­sa talos­sa niin että hoita­jat ja muu henkilökun­ta voidaan rekry­toi­da kyseistä kieltä puhuvista.

    Vastaa

  19. Osmon (vai lau­takun­nan?) muo­toilu oli epätäs­mälli­nen. Koko Vic­to­ria ei ole ruotsinkielisille suun­nat­tu ryh­märaken­nut­tamis­hanke, vaan sisältää ryh­märaken­nut­tamiso­sion, taval­lisia hitak­sia jot­ka jae­taan hitas-arpa­jaisil­la, ja lisäk­si vuokra-asun­to­ja. Näin ainakin min­un tietääkseni.

    Ryh­märaken­nut­tamista saa har­joit­taa mikä poruk­ka tahansa. Ruotsinkieliset, jokin ammat­tiryh­mä, sat­un­naiset tut­ta­vat tai vaik­ka tiet­tynä viikon­päivänä syn­tyneet. Hitas-ryh­märaken­nut­tamista on muis­taak­seni Ruo­hik­ses­sa tai Jätkäsaa­res­sa jo ennestään. Siitä, onko koko hitas-ryh­mis-vir­i­tys tulon­si­ir­to onnekkialle, voidaan toki olla mon­taa mieltä. Minus­ta siinä yhdis­tyy kak­si ainakin peri­aat­teessa hyvää ideaa, joista hitas kaipaaa säätöä ja ryh­märaken­nut­ta­mi­nen lisää tietoa ja kokemuksia. 

    Vic­to­ri­an alku­vai­heessa oli kyl­lä nau­rus­sa tai itkus­sa pitelemistä, kun yrit­tivät rak­en­taa vuokra-asun­to­ja Hitas-ehdoil­la. Siitä on kuitenkin jo aikaa.

    Vastaa

  20. Eli­nalle ja muillekin tuos­ta seg­re­gaa­tioon liit­tyvästä näen­näis­es­tä kog­ni­ti­ivis­es­ta dis­so­nanssista huolestuneille tiedok­si: ainakaan Soin­in­vaara (en tiedä muista vihreistä) ei ole ollut mikään ehdo­ton kaiken seg­re­gaa­tion vas­tus­ta­ja. Vaan lähin­nä huono-osaisu­u­den rypästymisen, ks. esim:

    http://www.soininvaara.fi/2011/02/09/omaleimaista-vai-sekoittamista/

    Vic­to­ria-kort­telin tapaisen keskit­tymän syn­tymisen (kun­han tapah­tuu ns. reilusti eikä perus­teet­tomien etuoikeuk­sien tms kaut­ta) huonona puole­na voi pitää lähin­nä tuo­ta viimeistä kap­palet­ta, mut­ta sekään ei liene oikeas­t­aan ongel­ma kos­ka ruot­si on edelleen toinen kansalliskielemme.

    Vastaa

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pienem­pi rikko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen?

    Kum­mas­sakin ran­gais­tuk­sen pitäisi olla jotenkin suh­teessa rik­keeseen. Lainku­u­li­aisu­u­den kannal­ta paras­ta olisi se, että kiin­ni­jäämis­ris­ki olisi suuri ja ran­gais­tuk­set kohtu­ullisia. Pienen kiin­ni­jäämis­riskin ja kovien ran­gais­tusten ongel­mana on niiden kohtu­ut­to­muus tilanteis­sa, jois­sa ne johtu­vat henkilöko­htais­es­ta huolimattomuudesta.

    Raha voisi olla ihan hyvä kon­sult­ti kum­mas­sakin. Val­i­taan jokin kohtu­ulli­nen ran­gais­tus­ta­so ja valvotaan niin paljon, että rahavir­ta (valvon­tat­u­lot, mak­su­tu­lot, valvon­taku­lut) mak­si­moituu. Jos halu­taan tuot­taa kansalaisille oikeu­den­mukaisu­u­den tun­tei­ta, valvon­taa voi tehdä vielä hiukan enemmän.

    Eri­tyis­es­ti pysäköin­tivirhe­mak­su on suo­ras­taan koomi­nen. Saman tasara­han saa mak­saa tyhjäl­lä katu­vierel­lä mak­sut­toman pyäsköin­ti­a­jan yli­tyk­ses­tä ja auton maku­ut­tamis­es­ta päivä­tolkul­la mon­ta euroa tun­ti mak­saval­la paikalla tai kuor­ma-auton pysäköimis­es­tä suo­ja­tien eteen.

    Samoin julkises­sa liiken­teessä tulee sama rap­su riip­pumat­ta siitä, onko kyse eilen van­hen­tuneesta kaud­es­ta raitio­vaunus­sa vai kol­mannes­ta liput­to­muud­es­ta vuo­den sisäl­lä seutuliikenteessä.

    Minus­ta pum­mil­la pysäköin­ti ja pum­mil­la matkus­t­a­mi­nen ovat ver­ran­nol­lisia rikkeitä keskenään; kum­mas­sakin lais­te­taan mak­samista. Ero tulee ehkä siitä, että pysäköin­nis­sä on paljon asioi­ta, joi­ta ei saa lail­lis­es­ti tehdä mil­lään rahal­la. Osa näistä voi olla täysin har­mit­to­mia, osa taas hyvinkin haitallisia, jopa vaarallisia.

    Vastaa

  22. spot­tu: On sil­lä aika hulp­pea ajel­la, ja nyt kun talvi on tulos­sa, olisi taas käyt­töä. Liiken­teen laa­jen­tamisen sijaan lait­taisin kyl­lä enem­män resursse­ja sof­t­an käytettävyyteen. 

    Min­ua kiin­nos­taisi kut­su­plus­san tuotan­tokus­tan­nuk­sen (pl. tuoteke­hi­tyskus­tan­nus) ja asi­akas­mak­su­jen suhde. Mak­su­ja kat­sel­lessa on mar­gin­aalis­es­ti mah­dol­lista, että palvelu rahoit­taa itsen­sä. Jos näin on, niin palvelu on erinomainen.

    Jos taas palvelu ei näytä kan­nat­taval­ta, niin en ole ihan vaku­ut­tunut kimp­pataksin hyvyy­destä sub­ven­tion kohteena. Suurin ongel­ma on se, että kimp­patak­si ei ainakaan luvat­ul­la palve­lu­ta­sol­laan pysty kil­paile­maan yksi­ty­isau­ton kanssa.

    Löy­ty­isiköhän jostain matkus­ta­jak­ilo­me­tre­ja, käyt­tökus­tan­nuk­sia ja käyttöasteita?

    Vastaa

  23. HSL kokeilee lop­ut­tomi­in mil­loin minkin­laista van­huk­sille tarkoitet­tua pikkubussien asioin­tili­iken­net­tä, mut­ta lop­putu­los on aina, että bus­sit vaan huris­tel­e­vat vuodes­ta toiseen tyhjil­lään ympäri kaupunkia.

    Kaupun­gin tulisi käyt­tää näi­hin palvelukul­je­tuk­si­in hyvin toimi­vaa ja jo ole­mas­saol­e­vaa tak­si­jär­jestelmää, jota kul­je­tus­ta tarvit­se­vat voisi­vat käyt­tää ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la lähikyytei­hin. Kaupun­ki tuk­isi tietyn määrän lähikyyte­jä kuukaudessa palveluseteleil­lä. Tulisi paljon halvem­mak­si kuin jatku­va uusien pikkubus­si­jär­jestelmien kehit­tämi­nen, joi­ta kukaan ei käytä.

    Vastaa

  24. Pum­mil­la pysäköin­ti on jär­jel­lä ajatellen vähin­tään yhtä suuri rikko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen.

    Kyökkievop­sykologi­nen seli­tys on se, että keskimääräi­nen ihmi­nen kokee autoil­lessaan omaa­vansa hyvän sosi­aalisen ase­man ja kokee pysäköin­ti­ra­joituk­set epäreilu­na hait­tana, kun taas pum­mil­la matkus­ta­jat koetaan sosi­aalis­es­ti alem­mik­si (puliukot jne.) tai vihol­lisik­si (anarko­markot, hip­it, nuorisorikol­liset jne.)

    Keskimääräi­nen keskilu­okkainen ihmi­nen pysäköi paljon toden­näköisem­min ns. sakkopaikalle kuin matkus­taa pummilla.

    Vastaa

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pienem­pi rikko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen? 

    Mik­si pum­mil­la lef­faan men­e­mis­es­tä ei tule samaa maksua? 

    Se, että kah­teen eri asi­aan liitetään sama sana (pum­mi) ei tee siitä samaa asi­aa. Eikä automaat­tis­es­ti toisi­in­sa verrattavaa.

    Pysäköin­ti on eri asia kuin matkustaminen. 

    Ja näistä on eri­laiset haitat.

    Pitääkö tämä oikeesti sanoa ääneen?

    Tilanne voisi hyvin olla myös toisin päin. Kuten on Lon­toos­sa. Väärästä pysäköin­nistä voi tipah­taa 130punnan lasku ja liput­ta matkus­tamis­es­tai 40puntaa (jos mak­saa ajoissa).

    Vastaa

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pienem­pi rikko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen?

    Bus­si­in meno ilman lip­pua on toden­näköis­es­ti tahal­lista. Jos pysäköin­timit­tari­in panee mak­sun, mut­ta myöhästyy, se ei ole niin tahallista.

    Vastaa

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pienem­pi rikko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen? 

    Mar­gin­aa­likus­tan­nus lisä­matkus­ta­jas­ta (se pum­mil­la matkus­ta­ja) lie­nee aika pieni. Pysäköin­tipaikko­ja sen sijaan on rajal­lis­es­ti ja niiden käyt­töaste on usein korkea, joten mak­samat­ta jätetylle paikalle löy­ty­isi yleen­sä mak­sa­va käyt­täjä tilalle.
    Helsin­gin keskus­tas­sa pysäköin­ti­mak­sua pitää mak­saa vas­ta klo 9 alka­en, mik­sei siihen asti saa matkus­taa ilmaisek­si joukkoliikenteellä?

    Vastaa

  28. Koti-isä:
    Mikä on perustelu­na sille, että pysäköin­tivirhe­mak­su on jatku­vasti selvästi mata­lampi kuin joukkoli­iken­teen tarkastusmaksu… 

    Tähän voisi vas­ta­ta, että mak­savien asi­akkaiden pitääkin päästä helpom­mal­la kuin siiv­el­läeläjien. 😉 Jätän sen kuitenkin sanomatta.

    Joukkoli­iken­teen ongel­ma on, ettei Suomes­sa edes pääkaupunkiseudun yhdyskun­tarakenne tue joukkoli­iken­net­tä kokon­aisu­udessaan, vaan sitä pitää sub­ven­toi­da aivan tolkut­tomasti. Joukkoli­ikenne on kan­nat­tavaa vain kaupunki­maises­sa ympäristössä ja sitä on kovin vähän Helsin­gin niemen eteläosissa. 

    Muu yhteiskun­ta ei kat­so hyväl­lä tois­t­en siiv­el­lä eläviä joukkoli­iken­teen käyt­täjiä — joi­hin itsekkin kuu­lun. Kun joukkoli­ikenne on kan­nat­tavaa, ei täl­laista vas­takkainaset­telua syn­ny. Pitkän päälle olemme kestämät­tömässä tilanteessa.

    Vastaa

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pienem­pi rikko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen?

    Sik­si minus­ta matkaliput­ta matkus­tamisen rike­mak­sua ei olisi pitänyt nos­taa edes 80 euroon.

    En halua että täsätä maas­ta tulee pikkurikkeitä kyt­täävien pikku­nilkkien onnela.

    Vastaa

  30. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: (…vaik­ka toisaal­ta eikö jokainen suo­ma­lainen ole lop­ul­ta ruotsinkieli­nen kos­ka jokainen on opiskel­lut kieltä koulussa…)

    Muis­te­len joskus luke­neeni suomenkielis­es­tä per­heestä, joka päät­ti ryhtyä ruotsinkielisik­si, kos­ka he kat­soi­vat hyö­tyvän­sä tästä. Lap­sille helpom­pi päästä korkeak­oulu­opin­toi­hin jne…

    Mitä siis suomenkielisen asun­nonet­si­jän pitäisi tehdä jos halu­aisi päästä asumaan Kvarteret Vic­to­ri­aan? Ei kai sinne sen­tään jär­jestetä kielikokei­ta? Pitääkö ilmoit­taa johonkin rek­isteri­in ole­vansa nyt ruotsinkieli­nen? Närkästyvätkö tule­vat naa­pu­rit jos puhe ruot­sik­si hie­man takkuilee?

    Ryh­märaken­nut­ta­mi­nen var­mankin edel­lyt­tää muu­ta­maa saman­mielistä tut­tavaa. Löy­ty­isikö siis tältä pal­stal­ta muitakin kiinnostuneita?

    Vastaa

  31. Viherinssi: Min­ua kiin­nos­taisi kut­su­plus­san tuotan­tokus­tan­nuk­sen (pl. tuoteke­hi­tyskus­tan­nus) ja asi­akas­mak­su­jen suhde.

    Aika vähän kehitet­täisi­in koskaan mitään jos kehi­tystyön pitäisi aina mak­saa itsen­sä takaisin alun­perin kaavail­lus­sa muo­dos­sa. Tuol­lais­ten pilot­ti­hankkei­den hyö­ty pidem­mäl­lä tähtäimel­lä on että ne ohjaa­vat jatkoke­hi­tys­tä oikeaan suuntaan.

    Kut­su­plus­saa ei ole vielä inte­groitu edes reit­tiop­paaseen, eikä palvelus­sa ole kun­non kimp­pakyy­tiom­i­naisuuk­sia (moniosoitekohde/lähtö, reit­ti pysäkkien kaut­ta). Vähän aikaista tehdä johtopäätök­siä nykyisel­lä toimin­nal­lisu­udel­la ja kesän jäl­keen, kun rel­e­van­tein liikku­mistapa on kuitenkin kävely.

    Vastaa

  32. Markku af Heurlin:En halua että täsätä maas­ta tulee pikkurikkeitä kyt­täävien pikku­nilkkien onnela.

    Min­ulle itses­tään­selvyys on se, että joukkoli­iken­teel­lä matkus­tamis­es­ta mak­se­taan. Tai jos siitä ei mak­se­ta, niin sit­ten siitä ei mak­se­ta tasapuolisesti. 

    Se ei ole henkilöko­htainen val­in­ta halu­aako siitä itse mak­saa. Ja tämän­laista käyt­täy­tymistä ei saa palki­ta ilmaisel­la matkalla.

    Ja jos asi­as­sa on joku ongel­ma, se ei ole se, että joku valvoo mak­sun maksamista.

    Vastaa

  33. spot­tu: Kovaa kiis­taa HSL:ssä on siitä, miten Kehäradan kus­tan­nuk­set jae­taan kun­tien välil­lä. Helsin­ki ja Espoo halu­a­vat, että ne jae­taan siinä suh­teessa kuin kehärataa käytetään ja Van­taa siinä suh­teessa, kun junia ylipään­sä käytetään. Miten HSL saatet­ti­in perus­taa jät­täen täl­lainen sopimatta?

    No siten, että Helsingillä on paljon joukkoli­iken­nein­fraa (ratik­ka, metro, pari juna-ase­maa, jne.), Van­taal­la ja Espool­la taas ei juuri lainkaan, ja se minkä suu­ruisik­si vuosi­mak­suik­si tuo infra arvote­taan on makua­sia (korkokan­nat ja silleen), jol­la on kym­me­nien miljoonien vaiku­tuk­set osa­puolten kukka­roon. Ei tuom­moi­sest pysty sopi­maan, osa­puolten tilanne on yksinker­tais­es­ti niin erillainen.

    Eli käytän­nössä kai sovit­ti­in että kukin kaupun­ki vas­taa joukkoli­iken­nein­fra­s­ta alueel­laan, mikä on huono ratkaisu sik­si että se hämärtää yhtey­den infran ja kulu­jen välil­lä, jos investoidaan enem­män (ratoi­hin) saadaan (yleen­sä) pienem­mät (bussien) liiken­nöin­tiku­lut ja toisin päin.

    No Van­taa sit­ten kekkasi, että tämä heitin rata voitaisi­in kuitenkin jakaa kaikkien kesken. Saa sitä pyytää, mut­ta oikeasti tuo on aivan nau­ret­ta­va ajatus.

    Vastaa

  34. Olisi­pa kiin­nos­tavaa nähdä kuin­ka suo­peasti poli­itikot suh­tau­tu­isi­vat raken­nushankkeeseen, joka olisi suun­nat­tu pelkästään suomalaisille.

    Tai ei siinä oikeas­t­aan olisi mitään kiin­nos­tavaa, nat­seik­si, rasis­teik­si ja ties mik­si haukut­taisi­in sekä han­ke tor­pat­taisi­in jol­lain tekosyyllä.

    Han­kkeen puuhamiehet jou­tu­isi­vat toden­näköis­es­ti vielä oikeu­teenkin viharakentamisesta.

    Vastaa

  35. K. Uok­ka: Tätä ongel­maa ei olisi, jos olisi teknis­es­ti estet­ty pum­mil­la matkus­t­a­mi­nen. Ainakin itse olisin tyy­tyväisem­pi jos huo­maisin sen van­hen­tu­misen jo portilla.
    Toki tätä vas­tuste­taan jos mis­täkin kek­si­tys­tä tai kuvitel­lus­ta syys­tä. Tulee kuulem­ma niin ruma että matkus­ta­jil­ta menee taju.

    Porteis­sa on ongel­ma että ne mak­sa­vat miljoo­nia per ase­ma, hidas­ta­vat matkus­tamista, kos­ka muo­dosta­vat jonoa, ja samas­ta syys­tä vievät paljon tilaa. Ja kun seu­raa tuo­ta lai­tu­ri­ovipu­uhastelua, niin ei ole ehkä syytä olla rajat­toman opti­misti­nen toimivu­u­den suh­teen. Hyö­ty­puolel­la on aika mar­gin­aa­li­nen kasvu lip­putu­lois­sa, pum­mil­la matkus­t­a­mi­nen on kuitenkin suh­teel­lisen harv­inaista ja osa pum­maa­jista on joka tapauk­ses­sa maksukyvyttömiä.

    Eli ei niistä porteista saa kan­nat­tavia oikein mil­lään, eikä siinä että niitä ei ole otet­tu käyt­töön ole mis­tään sen kum­mem­mas­ta kysymys. Asia ei min­un käsit­tääk­seni herätä poli­it­tisia intohimoja.

    Vastaa

  36. Eli­na:
    Kort­teli Victoriasta:

    Mie­lenki­in­toista, että muuten seg­re­gaa­tio­ta vas­tuste­taan vihreis­sä, mut­ta ruotsinkielis­ten kohdal­la ei. 

    Eikö tätä taus­taan perus­tu­vaa asuinaluet­ta jonkin sortin syr­jin­tänäkin voi pitää, josei pääse halu­a­malleen asuinalueelle koval­la rahal­lakaan kotia perustamaan.

    Aat­telit sit­ten että ryh­märaken­nushankkei­den ryh­mien pitäisi koos­t­ua ihmi­sistä joil­la ei ole mitään yhteistä?

    Eli siis minäkään en ymmär­rä miten tämä olen­nais­es­ti eroaa vaikka­pa siitä että Hämäläi­nen osakun­ta rak­en­taa talon.

    Vastaa

  37. “Kovaa kiis­taa HSL:ssä on siitä, miten Kehäradan kus­tan­nuk­set jae­taan kun­tien välillä.”

    Entäs jos tilanne olisi niin päin että kiis­teltäisi­in miten voitot jae­taan, mil­laiset ehdo­tuk­set oli­si­vat silloin?

    Vastaa

  38. tpyy­lu­o­ma: Eli siis minäkään en ymmär­rä miten tämä olen­nais­es­ti eroaa vaikka­pa siitä että Hämäläi­nen osakun­ta rak­en­taa talon.

    Olen­naisu­us on suh­teel­lista. Suomenkieli­nen verkos­toi­tu­ma­ton voi vapaasti anoa ryh­märak­en­tamis­tont­tia Lah­den­väylän ja Tat­tarisuon teol­lisu­usalueen välistä. Olen­nais­es­ti sama asia kuin lupa rak­en­taa kiv­i­ta­lo kaupunki­in puis­ton laidalle.

    Vastaa

  39. Päiväkoti alak­er­ras­sa vaatisi jo maini­tun pihaval­tauk­sen lisäk­si eril­lisen ilman­vai­h­don (kalli­impi talotekni­ik­ka muille asukkaille), tuot­taa meluhait­to­ja vähin­tään lähimpi­in asun­toi­hin (korkeam­mat äänieristysvaatimukset=kalliimpi rak­en­taa, asun­non arvonalen­nus), lisää liiken­net­tä talon ovien välit­tömässä ympäristössä ja edel­lyt­tää mutkikkai­ta sopimuk­sia korkeampi­en ylläpi­tokus­tan­nusten jaos­ta. Hel­poin­ta kaavoit­taa oma raken­nus eril­lisek­si, niin asukkail­la ei tule asi­aan sananvaltaa. 🙂

    Vastaa

    1. Has­sua. Kata­janokalla päiväkodin rak­en­t­a­mi­nen asuin­talon sisään on onnis­tunut eri­no­mais­es­ti. Se var­maan joh­tui siitä, ettei kukaan ker­tonut, mik­si se on mahdotonta.

      Vastaa

  40. tpyy­lu­o­ma: Aat­telit sit­ten että ryh­märaken­nushankkei­den ryh­mien pitäisi koos­t­ua ihmi­sistä joil­la ei ole mitään yhteistä?

    Eli siis minäkään en ymmär­rä miten tämä olen­nais­es­ti eroaa vaikka­pa siitä että Hämäläi­nen osakun­ta rak­en­taa talon.

    Eli eri asi­u­naluei­den pitäsi siis muo­dos­tua ihmi­sistä, joil­la on jotain yhteistä. Mitähän se mah­taa tarkoittaa?
    PS hie­man kum­mallista on perustel­la asioi­ta niin, että joku muukin on tehnyt niin (vrt. Hämäläi­nen osakun­ta). Täl­löin voisi perustel­la tekemisiään aina sil­lä että joku muukin on sen tehnyt. Eet­tiseti hie­man ongelmallista.

    Vastaa

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Has­sua. Kata­janokalla päiväkodin rak­en­t­a­mi­nen asuin­talon sisään on onnis­tunut eri­no­mais­es­ti. Se var­maan joh­tui siitä, ettei kukaan ker­tonut, mik­si se on mahdotonta.

    Osmon kom­ment­ti osoit­taa hyvin kuin­ka poli­itikkomme ovat täysin pihal­la päätösten­sä seu­rauk­sista. Päivähoitotilo­jen käyt­tö- ja tur­val­lisu­us­määräyk­siä, äänener­istyso­hjei­ta ja monia muitakin sään­nök­siä on viime vuosi­na muutel­tu niin älyt­tömik­si, ettei niitä kohtu­ullisin kus­tan­nuksin voi­da sijoit­taa asuintaloihin. 

    Ylipäätään rak­en­tamisen säädök­set ovat niin mon­i­naiset ja seka­vat, että niiden nou­dat­ta­mi­nen alkaa olla mah­do­ton­ta. Lop­putule­m­ana on täysin päin­vas­tainen tilanne kuin tavoite, raken­nuk­set home­n­tu­vat käsi­in, kun säädök­siä laa­dit­taes­sa ei ymmär­retä raken­nus­fysi­ikan alkeitakaan. Jätkäsaa­res­sa ja Kru­unuvuoren­ran­nas­sa jo kaavas­sa on määrät­ty rak­en­ta­maan taval­la, joka johtaa väistämät­tä homet­aloi­hin. Mik­si kaavoit­ta­ja jo tekee tuol­laisia älyttömyyksiä?

    Vastaa

  43. K. Uok­ka: Min­ulle itses­tään­selvyys on se, että joukkoli­iken­teel­lä matkus­tamis­es­ta mak­se­taan. Tai jos siitä ei mak­se­ta, niin sit­ten siitä ei mak­se­ta tasapuolisesti. 

    Se ei ole henkilöko­htainen val­in­ta halu­aako siitä itse mak­saa. Ja tämän­laista käyt­täy­tymistä ei saa palki­ta ilmaisel­la matkalla.

    Ja jos asi­as­sa on joku ongel­ma, se ei ole se, että joku valvoo mak­sun maksamista.

    Tois­tan. mitä kirjoitin: 

    En halua että täsätä maas­ta tulee pikkurikkeitä kyt­täävien pikku­nilkkien onnela.

    Vastaa

  44. Tpyy­lu­o­ma­lle,

    Onhan niitä senior­i­talo­ja ja kai muitakin han­kkei­ta elämän­ta­van ja ‑tilanteen mukaan. Ihan ok!

    Ruotsinkielisyyt­tä kuitenkin voi pitää etnisenä taus­tana ja yleinen pyrkimys vält­tää seg­re­gaa­tio­ta ja ihmis­rymi­nen vas­takkainaset­telua heit­tää tässä härän­pyl­lyä kerrakseen.

    Oli­si­vatko vihreät yhtä innois­saan soma­liko­rt­telista samal­la kon­sep­til­la? En tiedä, ehkä olisivatkin.. 

    Onko muuten hämäläisen osakun­nan talois­sa isän­nöin­tipalve­lut Hämeen murteella?

    Vastaa

  45. tpyy­lu­o­ma: Porteis­sa on ongel­ma että ne mak­sa­vat miljoo­nia per ase­ma, hidas­ta­vat matkus­tamista, kos­ka muo­dosta­vat jonoa, ja samas­ta syys­tä vievät paljon tilaa. Ja kun seu­raa tuo­ta lai­tu­ri­ovipu­uhastelua, niin ei ole ehkä syytä olla rajat­toman opti­misti­nen toimivu­u­den suh­teen. Hyö­ty­puolel­la on aika mar­gin­aa­li­nen kasvu lip­putu­lois­sa, pum­mil­la matkus­t­a­mi­nen on kuitenkin suh­teel­lisen harv­inaista ja osa pum­maa­jista on joka tapauk­ses­sa maksukyvyttömiä.

    Eli ei niistä porteista saa kan­nat­tavia oikein mil­lään, eikä siinä että niitä ei ole otet­tu käyt­töön ole mis­tään sen kum­mem­mas­ta kysymys. Asia ei min­un käsit­tääk­seni herätä poli­it­tisia intohimoja.

    Jaa. Aika moni suurkaupunkikin on valin­nut port­tien käytön. Mm. New York ja Lon­too ja käyt­täjiä on muu­ta­ma suu­ru­us­lu­ok­ka enen­pi kuin Hel­sigis­sä, ja pienem­mistä Tukholma.

    Vastaa

  46. hukkaan meni: Hel­poin­ta kaavoit­taa oma raken­nus eril­lisek­si, niin asukkail­la ei tule asi­aan sananvaltaa. 

    Ja ton­tin saa muuhun käyt­töön, jos päiväko­tia ei enää tarvita.

    Eli­na: Onko muuten hämäläisen osakun­nan talois­sa isän­nöin­tipalve­lut Hämeen murteella?

    Se sen­tään vielä ymmär­ret­tävää. Entäs jos olisi rau­malaisia (tms.)?

    Vastaa

  47. Päiväko­tine sijoit­ta­mi­nen kel­larei­hin olisi kaupunkiku­val­lis­es­ti hyvä idea. Saisi ne arkkite­htien vihaa­mat pimeät kivi­jalat ilmeikkääm­mik­si ja voihan niihin tehdä vaik­ka ryh­mäkodin demen­tikoille kun lapset kas­vaa isoiksi.

    Nykyi­nen kun­nalli­nen päätök­sen­teko­ma­lli ei ole täl­laiseen hallinto­muo­toon valmis, kaupunkien poli­it­tiset päät­täjät muut­ta­vat mieltään omat- / ostopalve­lut ja ‑tilat neljän vuo­den välein. Rak­en­tamisen ja kaavoituk­sen syk­li on niin pitkä että strate­gia ehtii muut­tua lau­takun­nan vaihtuessa.

    Vastaa

  48. Markku af Heurlin: Tois­tan. mitä kirjoitin: 

    En halua että täsätä maas­ta tulee pikkurikkeitä kyt­täävien pikku­nilkkien onnela. 

    Ei kan­na­ta vaan kir­joit­taa samaa uud­estaan ja uud­estaan. Joku vielä haukkuu jankuttajaksi.

    Mut­ta ehkä voit ava­ta asi­aa, mikä tässä nyt on se hiertävä asia.

    Kos­ka oletet­tavasti ymmär­rät mitä tapah­tuu jos lip­pu pitää ostaa, mut­ta kukaan ei val­vo että näin tapahtuu.

    Vastaa

    1. Tarkas­tus­mak­sus­sa on se ongel­ma, että sen joutuu mak­samaan myös, jos kuudek­si kuukaudek­si ostet­tu näyt­tölip­pu on huo­maa­mat­ta men­nyt van­hak­si. Näi­den osu­us tarkas­tus­mak­su­ista — ainakin niistä jot­ka myös mak­se­taan — merkit­tävä osa on viat­to­mia unohduksia.
      Edelleen, jos ottaa k’ytän­nök­si, ettei koskaan mak­sa pysäköin­ti­mak­sua, pääsee halvem­mal­la kuin kiltisti mak­samal­la, kos­ka pysäköin­ti­mak­su on niin pieni suh­teessa kiin­ni­jäämis­riski­in. Mil­lä ihmeen perus­teel­la tämä on pienem­pi rikko­mus kuin pum­mil­la matkus­t­a­mi­nen ratikas­sa. Minus­ta lähtöko­h­ta on, että molem­mat ovat yhtä pah­ja rikko­muk­sia, joten olisi oikein ja kohtu­ullista, että niistä per­itään sama maksu.
      Tämän lisäk­si muu­ta liiken­net­tä huo­mat­tavasti hait­taavas­ta pysäköin­nistä pitäisi per­iä suurem­pi mak­su, kos­ka sel­l­ais­es­ta piit­taa­mat­to­muud­es­ta on paljon enem­män hait­taa. Ran­skas­sa inva­paikalle pysäköin­nistä saa 700 euroa.

      Vastaa

  49. newyork­ista: Jaa. Aika moni suurkaupunkikin on valin­nut port­tien käytön. Mm. New York ja Lon­too ja käyt­täjiä on muu­ta­ma suu­ru­us­lu­ok­ka enen­pi kuin Hel­sigis­sä, ja pienem­mistä Tukholma.

    Ja liiken­nevir­ta on eri luokkaa…

    Vastaa

  50. newyork­ista: Jaa. Aika moni suurkaupunkikin on valin­nut port­tien käytön. Mm. New York ja Lon­too ja käyt­täjiä on muu­ta­ma suu­ru­us­lu­ok­ka enen­pi kuin Hel­sigis­sä, ja pienem­mistä Tukholma.

    Suo­rana snaoen minus­ta on hvyä, jos joskus pystyy matkus­ta­maan pum­mil­la. Esim. lap­si hukan­nut rahansa, tai rahat muuten vain per­heeltä lopus­sa ja pistä päsäät mummolaan.

    Vastaa

  51. Markku af Heurlin: Tois­tan. mitä kirjoitin: 

    En halua että täsätä maas­ta tulee pikkurikkeitä kyt­täävien pikku­nilkkien onnela. 

    Eikö tämä maa sit­ten muka ole jo sellainen?

    Vastaa

  52. Rike­mak­sui­hin on yksinker­tainen ja reilu ratkaisu: por­tait­tain nou­se­va tarkas­tus­mak­su, joka kas­vaa sitä suurem­mak­si mitä use­am­min liput­ta matkus­taa. Esim. kolme por­ras­ta: 50%,100% ja 200%. Sum­man saat­te päät­tää val­tu­us­tossa. 5 vuot­ta van­hat rik­keet pois­te­taan rekisteristä.

    Samaa voitaisi­in soveltaa pysäköin­tivirhe­mak­su­un. Selvästi lain­vas­taiset ja muu­ta liiken­net­tä hait­taa­vat pysäköin­nit pitäisi hoitaa poli­isin toimes­ta joko rike- tai päiväsakoil­la. Näille myös ren­gaslukot ja hin­auk­set akti­iviseen käyttöön.

    Nyt kumpaakin mak­sua korote­taan kil­paa, kun auto- ja ratikka­puolueet nokit­tel­e­vat toisi­aan. Alkaa tul­la tavan tal­laa­jalle pikku erheistä aika suo­lainen hintalappu.

    Vastaa

  53. Osmo Soin­in­vaara: Edelleen, jos ottaa k’ytännöksi, ettei koskaan mak­sa pysäköin­ti­mak­sua, pääsee halvem­mal­la kuin kiltisti mak­samal­la, kos­ka pysäköin­ti­mak­su on niin pieni suh­teessa kiinnijäämisriskiin.

    Mihinköhän dataan tämä väite perus­tuu. Voidaan­han me tehdä tästä pieni vedonlyön­ti. Pysäköin esim. kuukau­den ajan mak­samat­ta pysäköin­ti­mak­sua. Jos jään voiton puolel­la, mak­san Soin­vaar­alle ero­tuk­sen. Jos taas käy tois­in­päin, niin Soin­in­vaara mak­saa min­ulle erotuksen.
    Olisiko tuo Kale­vankatu siinä Man­ner­hein­in­tien kul­mas­sa yksi sopi­va testipaikka?

    Vastaa

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si pum­mil­la pysä’köinhti on pienem­pi rikko­mus kuin pum­mil­la matkustaminen?

    Joillekin poli­itikoille annetut ikuiset vapaaliput ovat myös tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la — siis pum­mil­la — matkus­tamista. Sel­l­ai­sista pitäisi myös luop­ua, tai sel­l­aisen saanei­den pitäisi itse ymmärtää niistä luop­ua. Jos päät­täjät palk­it­se­vat toisi­aan tuol­laisil­la ikuisil­la etuuk­sil­la, ei oikein voi vaa­tia minkään­laista rike­mak­sua toisil­ta pum­mil­la matkustavilta

    Vastaa

  55. R.Silfverberg: Taisit ymmärtää väärin mitä tarkoitin. 

    Van­hainko­tien ja eri­lais­ten eri­ty­is­ryh­mien kuten kehi­tys­vam­mais­ten ym hoitoko­tien osalta hyväksyn että esim samaa kieltä puhu­vat asu­vat samas­sa talos­sa niin että hoita­jat ja muu henkilökun­ta voidaan rekry­toi­da kyseistä kieltä puhuvista.

    Niin­pä, vai samaa kieltä puhu­vat poti­laat ja hoita­jat samaan rakennukseen/hoitolaitokseen. Tämähän OIKEUS tietysti kos­kee vain ruotsinkielisiä. Suo­ma­laisi­a­han hoita­vat ympäri maail­maa haal­i­tut lääkärit ja hoita­jat, viros­ta, venäjältä, fil­ip­pi­ineiltä ja espan­jas­ta. Menepä kuule tutus­tu­maan vaik­ka Kon­tu­lan ter­veysase­malle tai Meilah­den sairaalaan aku­ut­tiosas­tolle ja yritä saa­da jotain selvää venäläisen lääkärin tai fil­ip­pi­iniläisen hoita­jan puheesta. Siinähän mietit mikähän sil­lä omaisel­la oikein on ja mitä sille on tehty. 

    Mut­ta eihän tämä oikeus saa­da esim. lääkäri­palvelu­ja oma­l­la äidinkielel­lä koske meitä suomenkielisiä. Päin­vas­toin, mei­dät on val­jastet­tu palvele­maan vajaan 5 %:n “her­rakansaa” pakko­ruot­sil­la. Kukaan ei puo­lus­ta suomenkielisen poti­laan oikeuk­sia saa­da hoitoa oma­l­la äidinkielel­lään. Tästä on vankkaa koke­mus­ta jo use­am­man vuo­den ajalta. 

    MILLOINKAHAN NIITÄ PALVELUJA SAISI SUOMENKIELINENKIN IHAN OMALLA ÄIDINKIELELLÄÄN? 

    Vastaa

  56. spot­tu: Aika vähän kehitet­täisi­in koskaan mitään jos kehi­tystyön pitäisi aina mak­saa itsen­sä takaisin alun­perin kaavail­lus­sa muo­dos­sa. Tuol­lais­ten pilot­ti­hankkei­den hyö­ty pidem­mäl­lä tähtäimel­lä on että ne ohjaa­vat jatkoke­hi­tys­tä oikeaan suuntaan.

    Kyl­lä minä tuon ostan, eivät uudet asi­at heti ole kan­nat­tavia. Ja jos huo­m­a­sit, nimeno­maan pois­suljin kehi­tyskus­tan­nuk­set, kos­ka niil­lä ei pitkäl­lä aikavälil­lä ole tässä merkitystä. 

    Piloteista kuitenkin yleen­sä on ole­mas­sa pitkän tähtäi­men kan­nat­tavu­us­laskel­ma. Sen lisäk­si niiden kus­tan­nus­rak­en­teen kehit­tymistä­ja mui­ta vaiku­tuk­sia seu­rataan hyvinkin tarkasti, kos­ka siitäkin voidaan arvioi­da sitä, oli­vatko alku­peräiset ole­tuk­set ja laskel­mat oikein.

    Tätä dataa siis kaipailin ihan aidos­ta mie­lenki­in­nos­ta asi­aa kohtaan. Ei sen tarvitse olla rahasam­po, mut­ta jos sil­lä on poten­ti­aalia kehit­tyä itsen­sä kan­nat­tavak­si jol­lain aikavälil­lä, asi­aan pitää suh­tau­tua eri tavoin kuin sub­ven­toitavaan asiaan.

    Vastaa

  57. Osmo Soin­in­vaara: Tarkas­tus­mak­sus­sa on se ongel­ma, että sen joutuu mak­samaan myös, jos kuudek­si kuukaudek­si ostet­tu näyt­tölip­pu on huo­maa­mat­ta men­nyt vanhaksi. 

    Tarkas­tus­mak­su on aika yhden­tekevä ja har­voin kohdalle osu­va har­mi kyt­täämiseen menevän ajan rin­nal­la. On kohta­laisen äly­va­paa­ta seisot­taa bus­sil­lista matkus­ta­jia odot­tele­mas­sa etuoves­ta täyt­tämistä. En oikein jak­sa nähdä mitä tämä palvelee.

    Vastaa

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    … lisäk­si muu­ta liiken­net­tä huo­mat­tavasti hait­taavas­ta pysäköin­nistä pitäisi per­iä suurem­pi mak­su, kos­ka sel­l­ais­es­ta piit­taa­mat­to­muud­es­ta on paljon enem­män haittaa. 

    Entäs vas­taavasti mui­ta matkus­ta­jia hait­taa­va pum­mil­la matkus­tus (kuten vaik­ka alleen laskenut alko­holisti tai aggres­si­ivi­nen pirinisti…)?

    Vastaa

    1. Sen alko­holistin matkus­tamiseen taas ei vaiku­ta mitään, onko tarkas­tus­mak­su sata­nen tai vaik­ka ton­ni. Se vaikut­taa vain siihen kuukausiko­rt­tin­sa uusimisen unohtaneeseen.

      Vastaa

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Tarkas­tus­mak­sus­sa on se ongel­ma, että sen joutuu mak­samaan myös, jos kuudek­si kuukaudek­si ostet­tu näyt­tölip­pu on huo­maa­mat­ta men­nyt vanhaksi. 

    Mikäs ongel­ma tuo 6 kuukaut­ta on? Kaikki­han me tiedämme, että joukkoli­iken­neli­pus­ta mak­se­taan vain n. ½:et ja lop­pu on sub­ven­tio­ta. Oikeas­t­aan ½:et vuodes­ta kaik­ki aja­vat pummilla.

    Vastaa

  60. Mikko:
    Olet­te­han Osmo ja Mikko sit­ten tarkkana, että Vic­to­ri­an HITAS-asun­not arvotaan kaupun­gin nykyään vaa­ti­mal­la tas­a­puolisel­la tavalla. 

    Minkä ihmeen takia yleen­sä vielä tehdään HITAS-asun­to­ja? Tiede­tään, että markki­nahäir­iöt vain nos­ta­vat hin­to­ja. Ai niin, mulle ja munkin kavereille pitää saa­da asun­not hal­val­la niin, että ne voidaan myy­dä muu­ta­man vuo­den päästä kalli­il­la! 😀 HITAS-asun­to­ja törkeäm­pää puliveivaus­ta on vaikea keksiä.

    Vastaa

  61. No eipä vaiku­ta pysäköin­tivirhe­mak­sukaan niihin van­hoil­la ruos­tuneil­la jap­si­au­toil­la tai ruotsin rek­isteris­sä olevil­la volvoil­la liikku­vi­in (tai pysäköin­nin tapauk­ses­sa liikkumattomiin).

    Ja aluelli­nen tasa-arvo toteu­tuu pysäköin­nin­valvon­nas­sa vähän samaan tapaan kuin sil­loin jos joukkoli­iken­teessä rat­sat­taisi­in ain­oas­taan 4 ja 18 kun taas hakaniemen torin kaut­ta kulke­vat lin­jat ja metro jätet­täisi­in matkus­ta­jien oman­tun­non ja suun­nit­telijoiden suosi­man hömp­pälauseen, “sosi­aalisen kon­trol­lin” varaan. 

    Jostain syys­tä kuvitel­laan usein että piit­taa­mat­to­muu­teen liit­tyy aina se kli­seinen espoolainen työsuhdekatumaasturi.

    Olisiko por­tit mitään? Sekä joukkokulkimi­in että kaduille!

    Vastaa

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin Sanomat teki täl­laisen kokeen ja sen mukaan kan­nat­taa jät­tää aina pysäköin­ti­mak­su maksamatta. 

    Tästä en tiedä, mut­ta ainakin junal­la ja metrol­la matkus­taes­sa mak­sami­nen olisi täysin turhaa. Tarkas­ta­jia tulee liian har­voin suh­teessa tarkas­tus­mak­su­un. Jär­jestelmä siis kan­nus­taa virheel­lis­es­ti liput­ta matkustamiseen.

    Viimek­si kun näin tarkas­ta­jan, tapah­tui muuten erikoinen tapah­tu­ma. Yksi matkus­ta­jista ojen­si mitään sanomat­ta tarkas­tun­mak­sun tarkas­ta­jalle. Taisi olla varautunut että näin tapah­tuu aina välil­lä, mut­ta halvem­mal­la ja helpom­mal­la pääsee.

    Minä en ole mikään suun­na­ton joukkoli­iken­teen fani. Ihan hyvä asia sinän­sä, mut­ta toivoisin että sen käyt­täjät mak­saisi­vat itse omat matkansa eivätkä vaatisi mui­ta maksamaan.

    Mut­ta jos fan­it eivät halua kerätä kaikkia lip­putu­lo­ja, tai eivät ymmär­rä että se raha pois on joukkoli­iken­teeltä itseltään, tämä valitet­tavasti herät­tää minus­sa lähin­nä iro­nisen hymyn. 

    (Ei, ei saisi. Pitäisi olla kär­siväl­lisyyt­tä selit­tää tämä asia ihmisille, mut­ta joskus turhau­tuu, ja toteaa vain ihmis­ten lop­ul­ta saa­van mitä ansaitsevat.)

    Vastaa

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin Sanomat teki täl­laisen kokeen ja sen mukaan kan­nat­taa jät­tää aina pysäköin­ti­mak­su maksamatta.

    Sit­ten­hän vedonlyön­ti­in kan­nat­taa ryhtyä kanssani. Olen edelleen valmis. En pelkää Hesaria.

    Vastaa

  64. ‘mui­ta matkus­ta­jia hait­taa­va pum­mil­la matkus­tus (kuten vaik­ka alleen laskenut alko­holisti tai aggres­si­ivi­nen pirin­isti…’ (pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja)
    Inkon­ti­nen­tit den­sat ja piripäät ovat ihan yhtä häir­it­se­viä vaik­ka mak­saisi­vat matkansa.

    Vastaa

  65. Eihän Kvarteret Vic­to­ria uusi jut­tu ole, mut­ta nyt taas aktu­al­isoitues­saan aikaansaa voima­ton­ta avut­to­muut­ta. Tai jotain sen tapaista tunnetta.

    Ensin luulin että kyse on rikkaiden vapaara­hoit­teis­es­ta ely­si­u­mista, johon ei tietysti olisi mitään san­omista (pait­si että kaa­vat muut­tuvat tarvit­taes­sa, mut­ta niin­hän ne tekevät), mut­ta ei Ksv:n uuti­nen oikein siltä vaikuta: 

    Tavoit­teena on toteut­taa kort­teli­in asun­to­ja useil­la eri hallinta­muodoil­la, kuten tuet­tua asun­to­tuotan­toa, ryh­märaken­nut­tamista, vuokra-asun­to­ja, opiske­li­ja-asun­to­ja, Hitas-asun­to­ja, vapaara­hoit­teisia asun­to­ja sekä vieraileville taiteil­i­joille suun­nat­tu huoneistohotelli.

    Vastaa

  66. Kut­su­plus­san isoin ongel­ma on, että se palvelee Kehä I:n sisäpuolel­la aluet­ta, jol­la joukkoli­ikenne on muutenkin Suomen paras­ta ja kel­lon­aikaan, jol­loin tuo Suomen paras joukkoli­ikenne rul­laa parhait­en. Voisin mielel­läni käyt­tää Kut­su­plus­saa kor­vaa­maan tak­sia jostain Pohjois-Helsin­gin omako­tialueil­ta illanis­tu­jais­ten päät­teek­si, eli paikkaa­maan joukkoli­iken­teen nyky­isiä aukkoja.

    Vastaa

  67. a_l: Näille myös ren­gaslukot ja hin­auk­set akti­iviseen käyttöön.

    Suo­rat hin­auk­set heti käyt­töön. Ei ren­gaslukko­ja (ne jät­tävät autot siihen muiden tielle) ellei sit­ten puolek­si tun­niksi hin­aus­ta odottaessa.

    Vastaa

  68. TPi:
    MILLOINKAHAN NIITÄ PALVELUJA SAISI SUOMENKIELINENKIN IHAN OMALLA ÄIDINKIELELLÄÄN? 

    Ter­ve aikuinen pystyy asioimaan lääkärin luona joka puhuu äidinkie­lenään eri kieltä kuin itse ja niin joutuukin tässä lääkäri- ja hoita­japu­lan riivaa­mas­sa etelä-Suomes­sa tekemään, mut­ta lap­si, vam­mainen, tai demen­toin­ut van­hus ei. Olen itse joutunut poti­laana Meilahdessa ollessani toim­i­maan tulkki­na eräälle down-syn­dro­maiselle miehelle joka oli kotoisin Paraisil­ta ja joka ei osanut suomea, vaan ruot­sia ain­oas­taan ja sitäkin aika puuro­mais­es­ti, ja osa hoita­jista taas eivät osan­neet ruot­sia juuri ollenkaan.

    Vastaa

  69. R.Silfverberg: …ja osa hoita­jista taas eivät osan­neet ruot­sia juuri ollenkaan. 

    Oli­vatko hoita­jat fil­ip­pi­ineiltä tsp. vai tapah­tuiko tämä ennen kun ns. “pakko­ruot­si” otet­ti­in suo­ma­laisk­ouluis­sa oppiaineeksi?

    Kos­ka kyl­lähän suo­ma­lais­ten koulua käynei­den hoita­jien nyt ker­ta kaikki­aan pitää osa­ta ruot­sia kun sitä on sen­tään heille opetet­tu ja resursse­ja asi­aan käytetty. 

    Ei kai siinä muuten mitään mieltä olisi. Eihän?

    Vastaa

  70. Kut­su plus­sa yrit­tää kor­ja­ta joukkoli­iken­teen suur­in­ta ongel­maa autoil­i­jan näkökulmasta,

    ”Joukkoli­ikenne ei kul­je­ta min­ua suo­raan paikas­ta A paikkaan B sil­loin kun haluan.”

    Tuo­hon tarpeeseen sopii tak­si parem­min ja jos yhteiskun­ta halu­aa tukea sitä, mak­sakoon sit­ten suo­raa tukea tak­si­au­toil­i­joille vähän niin kuin maat­aloustuel­la las­ke­taan ruoan hintaa.

    Mielestäni yhteiskun­nan tulisi keskit­tyä joukkoli­iken­teeseen eli miten saadaan siir­ret­tyä mah­dol­lisim­man suuria joukko­ja halu­amien­sa paikko­jen välil­lä mah­dol­lisim­man nopeasti ja tehokkaasti.

    Vastaa

  71. Sinus­ta siis ter­ve suo­ma­lainen aikuinen pystyy kom­mu­nikoimaan vaik­ka kiinaksi, jos vain halua ja tah­toa riit­tää. Mik­si sit­ten tämä ei päde ter­veisi­in aikuisi­in ruotsinkielisi­in. Mik­si heille pitää olla oma­l­la äidinkielel­lään omat eriyte­tyt palvelut?

    Vastaa

  72. KariS: Osmon kom­ment­ti osoit­taa hyvin kuin­ka poli­itikkomme ovat täysin pihal­la päätösten­sä seu­rauk­sista. Päivähoitotilo­jen käyt­tö- ja tur­val­lisu­us­määräyk­siä, äänener­istyso­hjei­ta ja monia muitakin sään­nök­siä on viime vuosi­na muutel­tu niin älyt­tömik­si, ettei niitä kohtu­ullisin kus­tan­nuksin voi­da sijoit­taa asuintaloihin. 

    —

    Pikaises­ti esi­tys­lis­taa vilkaise­mal­la sain käsi­tyk­sen että siinä Vik­to­ria kort­telis­sa päiväkoti saadaan sijoitet­tua 8- tai 9‑kerroksisen talon pohjakerrokseen.

    Vastaa

  74. TPi:
    Sinus­ta siis ter­ve suo­ma­lainen aikuinen pystyy kom­mu­nikoimaan vaik­ka kiinaksi, jos vain halua ja tah­toa riit­tää. Mik­si sit­ten tämä ei päde ter­veisi­in aikuisi­in ruotsinkielisi­in. Mik­si heille pitää olla oma­l­la äidinkielel­lään omat eriyte­tyt palvelut?

    Ei kiinaa sentään.

    Kyl­lähän Suomes­sa töis­sä ole­vat ulko­maalaiset hoita­jat ja lääkärit osaa­vat aut­tavasti suomea tai jos eivät osaa niin ainakin englan­tia. Pait­si Raase­poris­sa jos­sa he osaa­vat ruot­sia kos­ka hei­dät on rekry­toitu Ruot­sista tai muista Pohjo­is­maista, mut­ta eivät sit­ten juuri suomea. Mut­ta englan­tia hekin osaavat.

    Vastaa

  75. Jaah. Päästy jo pakkoruotsiin.

    Sinäsä type­r­ää — varsinkin suomen­ruot­slais­ten kannal­ta — edel­lyt­tää kaikkien perusk­oul­u­lais­ten opiskel­la ruot­sia. Kakil­la ei ole edel­ly­tyk­siä opetel­la kahat itsellen vieras­ta kieltä. Ja kaikil­la, varsinkan ran­nikkoalueen ja Tornio­joen laak­son ulkop­uolel­la ei myöskään ole luon­nol­lista tarvet­ta käyt­tää ruot­sia, joten ahkeru­udel­lakin han­kit­tu taito ruostuu.

    Ystäväni, sairana­hoita­ja oli töis­sä val­tion ylläpitämässä sairaalas­sa eli Kau­nialas­sa. Hän oli yliop­pi­las­tutkin­nos­sa suorit­tanut ruotsin kie­len kokeen, mut­ta eihäneltä koskaan ollut mitään kieli­todis­tus­ta kysytty.

    Vastaa

  76. antti: Pikaises­ti esi­tys­lis­taa vilkaise­mal­la sain käsi­tyk­sen että siinä Vik­to­ria kort­telis­sa päiväkoti saadaan sijoitet­tua 8- tai 9‑kerroksisen talon pohjakerrokseen.

    En sanonutkaan etteikö se olisi mah­dol­lista, mut­ta kalli­ik­si rak­en­t­a­mi­nen asuin­talon yhtey­teen tulee jos ja kun säädösvi­idakkoa nou­dat­taa. Kaupun­ki ei suos­tu (eikä pidäkkään) mak­samaan sel­l­aisia tilavuokria jot­ka seu­raa­vat kalli­ista investoin­nista. Tähän kort­teli­in tuskin tulee suomenkielistä nor­maalia kaupun­gin päiväko­tia, joten rahat löy­tyvät helpommin.

    Vastaa

  77. Tietylle kieliryh­mälle suun­nat­tu asuinko­rt­teli? Tun­tuu aika käsit­tämät­tömältä ajatuk­selta nykyaikana, tämähän rajaa tehokkaasti mm. maa­han­muut­ta­jat kuvion ulkopuolelle.

    Korkeampi­en yhteiskun­talu­okkien osalta Suo­mi tun­tuu vaipu­van tilanteeseen, jos­sa puheet ovat kau­ni­ita ja uus­suo­ma­laiset kel­paa­vat kyl­lä työ­muu­ra­haisik­si yhteiskun­nan ala­por­taille, mut­ta oman viiteryh­män lähelle (tai asuinkortteliin/kouluun) heitä ei haluta.

    Ruot­sis­sa asi­as­ta on keskustel­tu paljon ja Suomes­sa asian on aiheel­lis­es­ti ottanut esi­in mm. Umayya Abu-Hanna.

    Vastaa

  78. KariS: En sanonutkaan etteikö se olisi mah­dol­lista, mut­ta kalli­ik­si rak­en­t­a­mi­nen asuin­talon yhtey­teen tulee jos ja kun säädösvi­idakkoa nou­dat­taa. Kaupun­ki ei suos­tu (eikä pidäkkään) mak­samaan sel­l­aisia tilavuokria jot­ka seu­raa­vat kalli­ista investoin­nista. Tähän kort­teli­in tuskin tulee suomenkielistä nor­maalia kaupun­gin päiväko­tia, joten rahat löy­tyvät helpommin.

    Oma­lle ton­tille raken­net­tu päiväkoti se vas­ta kalli­ik­si tulisikin, jos vähän istuu alas ja räknaa.

    Sitä­pait­si päiväkodin tai koulun raken­nuskus­tan­nuk­set vas­taa­vat vain kol­men vuo­den käyttömenoja.

    Vastaa

  79. Siis mitä minä oikein luin Osmon blo­gis­sa, kort­teli vain ruotsinkielisille? Näin maalais­es­ta tämä kuu­lostaa aivan järkyt­tävältä uutiselta. EIhän täl­laista voi nykypäivänä sal­lia? Kuten tuos­sa joku jo edel­lä kir­joit­ti, niin miltä kuu­lostaisi talo, joka raken­netaan vain suomenkielisiä varten? Kyl­lä tämä nyt jos ei rasis­mil­ta, niin ainakin syr­jin­nältä haisee. Ja poli­ti­ikas­sa­han asi­at ovat sitä miltä ne näyt­tävät. Tämä ei näytä hyvältä, vaik­ka var­masti hyviä seli­tyk­siä tällekin han­kkeelle löytyy.

    Vastaa

  80. “Soin­in­vaara: Se alkaa taas.”
    Helsin­gin asun­top­u­la voidaan pois­taa kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan päätök­sil­lä. Valitet­tavasti sel­l­aisia päätök­siä ei tun­nu syn­tyvän koskaan. Hitas oli aikoinaan yri­tys siihen suun­taan mut­ta muut­tui taval­lisek­si keinot­telu­vä­li­neek­si. Myös vuokrasään­nöste­ly oli yri­tys­tä siihen suun­taan sekä sodan­jälkeinen määräys, että jokaiseen huoneis­toon on otet­ta­va alivuokralainen. 

    Vuosikymmen­estä toiseen poli­itikot yrit­tävät ratkaista tätä hei­dän itsen­sä rak­en­ta­maa ongel­maa — sik­si se ei tule ratkea­maan koskaan. 

    Kun teol­lisu­uski­in­teistö taan­noin tiedusteli mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa kat­to­huoneis­to­ja kiin­teistövi­ras­ton virkami­esten jär­jet­tömäk­si hin­noitel­lul­la kaupun­gin vuokra­ton­til­la seiso­van talon­sa katolle, ilmoit­ti­vat kiin­teistövi­ras­ton virkamiehet, että vaik­ka saisit­tekin luvan, kiin­teistövi­ras­to leikkaa mah­dol­liset asun­to­jen myyn­nistä saata­vat tuo­tot itselleen ton­tin vuokran ylimääräisenä korotuksena. 

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton virkamiehet(naiset) taas lausui­v­at, että tämän kaltaista rak­en­tamista ei tul­la suosit­tele­maan, kos­ka Vihd­in­tien liikenne on asun­torak­en­tamiselle liian häir­it­sevä! Olen kyl­lä itse kuul­lut joidenkin viihtyvän main­iosti Man­ner­heim­intien var­ren asunnoissa.

    Olen ehdot­tomasti sitä mieltä, että Helsin­ki ei olisi oleel­lis­es­ti huonom­pi paik­ka asua vaik­ka kaupunkisun­nit­telu­lau­takun­nan jäsenet eivät olisi koskaan kokoon­tuneet tekemään ensim­mäistäkään päätöstään vaan kaupun­ki olisi rak­en­tunut sen asukkaiden ja yrit­täjien yksipuolisil­la päätöksillä. 

    Sik­si kan­natan Vic­to­ri­an raken­nushankkei­ta. Niit­ten liit­tämi­nen syr­jin­tään on yhtä nau­ret­tavaa kuin Faz­erin neek­eripoikalakrit­san vetämi­nen markkinoilta.

    Ehdo­tus Helsin­gin täy­den­nys­rak­en­tamisen perus­lähtöko­hdak­si: Lopete­taan mod­ernin paatos puh­taas­ta ja hyvästä ja annetaan ihmis­ten rak­en­taa omat pesän­sä ilman virkamiehen home­elta haiskah­tavaa sormenheiluttelua. 

    Onko Helsinki­in mil­loinkaan lupa rak­en­taa oheisen kuvan peri­aat­teil­la asun­to­ja? Ja jos ei niin mik­si ei? http://pinterest.com/pin/350366045981083249/

    Vastaa

  81. Osmo Soin­in­vaara: Tietoni, jon­ka mukaan kort­te­lik­si olisi vain ruotsinkielisille oli väärä tai ainakin liioiteltu.

    Aika hausko­ja vai­hei­ta tässä pro­jek­tis­sa kyl­lä on ollut. Jonkin stif­telsen tai föreningin tuloau­tomaat­ti on varsin inno­vati­ivista hitas-jär­jestelmän soveltamista.

    Vastaa

  82. Onko Helsinki­in mil­loinkaan lupa rak­en­taa oheisen kuvan peri­aat­teil­la asun­to­ja? Ja jos ei niin mik­si ei? http://pinterest.com/pin/350366045981083249/

    Raken­nuslu­pa irtoaa kun täyt­tää seu­raav­ista kri­teereistä vähin­tään kaksi:

    - Rumuus
    — Tylsyys
    — Henk­i­nen ankeutus

    Esimerkkisi saa nol­la pistettä.

    Vastaa

  83. Tietoni, jon­ka mukaan kort­te­lik­si olisi vain ruotsinkielisille oli väärä tai ainakin liioitel­tu. Pahoittelen.

    Joku voisi käy­dä viiden vuo­den päästä laske­mas­sa kort­telin asu­jaimis­ton kieli­jakau­man ja rapor­toi­da tälle palstalle.

    Vastaa

  84. Markku af Heurlin: Tois­tan. mitä kirjoitin:
    En halua että täsätä maas­ta tulee pikkurikkeitä kyt­täävien pikku­nilkkien onnela. 

    Mut­ta sitähän tämä on! 😀 😀 😀 Eihän mis­sään muus­sa maas­sa ole näin idioot­ti­maisia ylinopeussakko­ja kuin Suomes­sa. Toisin sanoen poli­isin voimavaro­ja käytetään täysin tois­ar­voisi­in tehtäviin. 

    Kun muu­ta­ma vuosi sit­ten joku onneton kansane­dus­ta­ja lait­toi Lah­den suun­nal­la kort­tin­sa hyl­lylle kuukausik­si ja sai vielä tuhan­sien euro­jen sakot, niin vilka­isin mitä samas­ta rik­keestä olisi saanut Ran­skas­sa. Siel­lä siitä olisi men­nyt 2/10 pis­tet­tä ja 138€ rike­mak­sua. Sitä saa mitä tilaa. Kun äänestämme type­r­iä kukka­hat­tutäte­jä, niin tulos on tämä.

    Sama lin­ja jatkuu kaut­ta lain­säädän­nön. Vähän aikaa sit­ten kun­telin yhden aikaisem­min fik­suna pitämäni kansane­dus­ta­jan puhet­ta, miten hän kehui olleen­sa sok­eriveron aloit­teen­tek­i­jöitä. Ei tule koskaan saa­maan ään­täni, vaik­ka asu­isin samas­sa vaalipi­iris­sä. Ei ole ihan kaik­ki kotona, jos halu­aa olla fik­sumpi kuin minä karkinsyönnissäni.

    Vastaa

  85. ‘Eihän mis­sään muus­sa maas­sa ole näin idioot­ti­maisia ylinopeussakko­ja kuin Suomes­sa. ’ (Kalle)
    Sakot ovat ongel­ma vain niille, jot­ka eivät osaa ajaa. Mut­ta kun kaikil­la on auto, niin liikenne on täyn­nä tumpu­loi­ta, joiden ei pitäisi kul­jet­taa minkään­laista ajoneuvoa.

    Vastaa

  86. Hesarin mukaan pk-seudul­la on miljoona neliötä tyhjää toimis­toti­laa, jos­ta vähiten halu­tulle osalle on erit­täin vaikea (= mah­do­ton­ta) löytää vuokralaisia.

    http://www.hs.fi/talous/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla+joka+kymmenes+toimistotila+tyhjill%C3%A4%C3%A4n+/a1377147843700

    Kuitenkin: “Toimis­toaluei­den purkau­tu­mi­nen asuinalueik­si alka­akin tyyp­il­lis­es­ti asuinalueisi­in rajau­tu­vien toimis­toaluei­den reunoil­ta. Sitä tapah­tuu esimerkik­si Pitäjän­mäessä. Toimis­to­jen kor­vaami­nen asun­noil­la vaatii kuitenkin ase­makaava­muu­tok­sen, johon voi men­nä viisikin vuot­ta.”

    Olisko­han tuo­ta kaavoitus­ta mil­lään mah­dol­lista hie­man nopeuttaa? 

    Uusien aluei­den kaavoituk­seen menee aikaa, kun kaikki­ti­etävät kaa­va-arkkite­hdit määräävät joka puun paikan, katon kallis­tuskul­man ja auto­tallin taka­seinän värisävyn. Eikä tämä ole vitsi.

    Voisiko yksi­tyisko­h­tien hieromisen sijaan välil­lä keskit­tyä kaavoituk­sen määrään? Aloite­taan vaik­ka muut­ta­mal­la hylä­tyt toimis­tokaupungi­nosat asuinalueik­si. Ne ovat jo valmi­in kun­nal­lis­tekni­ikan ja hyvien yhteyk­sien piirissä.

    Vastaa

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen alko­holistin matkus­tamiseen taas ei vaiku­ta mitään, onko tarkas­tus­mak­su sata­nen tai vaik­ka ton­ni. Se vaikut­taa vain siihen kuukausiko­rt­tin­sa uusimisen unohtaneeseen.

    Kuukausiko­rtin uusimisen uno­htanut = lipu­ton = tarkas­tus­mak­sun alainen.

    Enem­män jurp­pii ettei nyky­isin saa tarkas­tus­mak­sua mitätöidyk­si jos on uno­htanut lip­pun­sa kotia. Pysäköin­tirike­mak­sun sen­tään voi saa­da peru­utet­tua ja nykyään­hän noil­la uusil­la parkkipirkko­jen tietokoneil­la näkee suo­raan onko kär­ryl­lä asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta. Mik­si lipun­tarkas­ta­jat eivät voi tarkas­taa onko ihmisel­lä voimas­sa ole­vaa kausilippua?

    Vastaa

    1. Saat tarkas­tus­mak­sun mitätöidyk­si, kun menet sen mak­sun ja voimas­sa ole­van ja olleen näyt­tölipun kanssa HSL:n palvelupisteeseen.

      Vastaa

  88. Antsa: Helsin­gin asun­top­u­la voidaan pois­taa kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan päätök­sil­lä. Valitet­tavasti sel­l­aisia päätök­siä ei tun­nu syn­tyvän koskaan. Hitas oli aikoinaan yri­tys siihen suun­taan mut­ta muut­tui taval­lisek­si keinot­telu­vä­li­neek­si. Myös vuokrasään­nöste­ly oli yri­tys­tä siihen suun­taan sekä sodan­jälkeinen määräys, että jokaiseen huoneis­toon on otet­ta­va alivuokralainen.

    Näistä ain­oas­taan alivuokralais­määräys voi edes olla jos­sain määrin tehokas asun­top­u­lan vähentäjä.

    Hitas on hilpeä siinä, että siinä ymmär­rys kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta menee poskelleen. Jos raken­netaan ali­hin­taisia asun­to­ja, jot­ka arvotaan, markki­nahin­ta on sen jäl­keen korkeampi kuin jos raken­net­taisi­in sama määrä markki­nahin­taisia asuntoja.

    Tämä voi tun­tua epäin­tu­iti­iviselta, mut­ta syy löy­tyy kysyn­nän mak­sukyvys­tä. Jos raken­netaan sata kovan rahan asun­toa, ne menevät sadalle mak­sukyky­isim­mälle halukkaalle. Jos sit­ten raken­netaan sata asun­toa lisää, ne menevät halvem­mal­la, kos­ka ne seu­raa­vat sata mak­sukyky­is­in­tä ovat jo vähän vähem­män maksukykyisiä.

    Jos raken­netaan sata asun­toa ali­hin­taista tuotan­toa, ne menevät paljon tasaisem­min, kos­ka mah­dol­lisia osta­jia on paljon enem­män. Näin ollen ne eivät hävitä kysyn­nästä mak­sukyky­isimpiä ja sitä kaut­ta alen­na hin­to­ja. Jos sen jäl­keen myy­dään sata kovan rahan asun­toa, niiden hin­ta onkin korkeampi kuin jos olisi raken­net­tu alun­perinkin kovan rahan tuotantoa.

    Asun­to­jen hin­nat alenevat vain, jos asun­to­jen kysyn­tä mak­sukykymielessä ale­nee. Tämä voidaan saa­da aikaan sil­lä, että raken­netaan lisää, jol­loin harvem­pi ihmi­nen on osta­mas­sa asun­toa. Markki­nae­htoinen tuotan­to on tehokkain tapa siiv­ota mak­sukykyä pois markkinoilta.

    Vastaa

  89. R.Silfverberg: Ter­ve aikuinen pystyy asioimaan lääkärin luona joka puhuu äidinkie­lenään eri kieltä kuin itse ja niin joutuukin tässä lääkäri- ja hoita­japu­lan riivaa­mas­sa etelä-Suomes­sa tekemään

    Pakko­han se täl­lä het­kel­lä on, mut­ta täy­tyy sanoa, että muu­tamia ker­to­ja on ras­san­nut kun on täl­läisen kanssa ollut aika ja on ollut selvä tunne, että kom­mu­nikaa­tio ei kumpaakaan suun­taan ole ollut niin hyvä kuin sen voisi toivoa ole­van. Onnek­si varsi­nainen vai­va oli selvä. 

    Englan­tia? Juu, uskoisin puhu­vani parem­min kuin selvästi yli 90% suo­ma­lai­sista, mut­ta A) en siltikään niin hyvin kuin suomea, ja joskus tuol­lakin voi olla merk­i­tys­tä ja mikä tärkeäm­pää: B) ei se englan­tikaan olisi ollut kyseis­ten lääkärien äidinkieli. Yri­tys vai­h­taa kieltä olisi mah­dol­lis­es­ti vain ärsyt­tänyt tai her­mostut­tanut heitä.

    (Anteek­si, kauhen vähän täl­lä on kaupunkisu­un­nit­telun kanssa tekemistä)

    Vastaa

  90. a_l:
    Voisiko yksi­tyisko­h­tien hieromisen sijaan välil­lä keskit­tyä kaavoituk­sen määrään? 

    Ehkä me tarvi­taan puolue tai ehdokas jon­ka selvä lupaus on lisätä kaavoituk­sen määrää ja nopeut­ta. Ja har­ras­taa vähem­män mikro­man­ageer­aus­ta ja hinkkausta. 

    Mä ymmär­rän kaavoituk­sen siinä mielessä tär­keenä että ne tiet sinne pitää tehdä. 

    Mut­ta kuin­ka tarkasti pitää sanel­la vaikka­pa raken­nuk­sen ulkopin­nan mate­ri­aale­ja? Korkeut­ta? Mille seinälle saa lait­taa parvekkeita?

    Mä ymmär­rän että näille kaikille asioille saa pitkäl­lä seli­tyk­sel­lä löy­det­tyä perus­teet, haluisin vaan että se sama ener­gia käytet­täisi­in asun­to­jen määrän nos­tamiseen ja hin­nan laskemiseen. 

    (Ja ei, oikea tapa laskea hin­taa ei ole se, että kaupun­ki mak­saa osan kus­tan­nuk­sista. Kaupunki­lais­ten kukkaros­ta sekin raha tulee.)

    Vastaa

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Saat tarkas­tus­mak­sun mitätöidyk­si, kun menet sen mak­sun ja voimas­sa ole­van ja olleen näyt­tölipun kanssa HSL:n palvelupisteeseen.

    Niin­päs voikin. Muistin väärin uutisen jos­sa ker­rot­ti­in ettei tarkas­tu­mak­sua voi perua. Se koskikin VR:n junalippuja.

    Vastaa

  92. Antsa: Onko Helsinki­in mil­loinkaan lupa rak­en­taa oheisen kuvan peri­aat­teil­la asun­to­ja? Ja jos ei niin mik­si ei? http://pinterest.com/pin/350366045981083249/

    Toki tuon esimerkin suurin ongel­ma on se, että raken­nuk­set näyt­tävät siltä kuin ne olisi raken­net­tu jäte­lau­doista ja puruku­mista kah­den talon väli­in jääneeseen tilaan ja raken­nus­su­un­nitel­ma olisi muotoutunut sen mukaan, minkälaisia lau­to­ja mihinkin kohtaan on tul­lut naulattua.

    Vastaa

  93. anonyy­mi: Toki tuon esimerkin suurin ongel­ma on se, että raken­nuk­set näyt­tävät siltä kuin ne olisi raken­net­tu jäte­lau­doista ja puruku­mista kah­den talon väli­in jääneeseen tilaan ja raken­nus­su­un­nitel­ma olisi muotoutunut sen mukaan, minkälaisia lau­to­ja mihinkin kohtaan on tul­lut naulattua.

    Esimerk­ki paradok­sista, jos­sa keskinker­tai­sista ite-arkkite­htu­uria edus­tavista röt­telöistä muo­dos­tuu pit­tores­ki kokon­aisu­us, kun taas yksit­täiset wau-arkkite­htu­urin edus­ta­jat katoa­vat tur­is­tikier­rosten pakol­lis­ten kuvioiden har­maaseen massaan.

    Tarkem­mas­sa tarkastelus­sa yksit­täiset ite-talot ovat pahim­mil­laan muo­tok­ieleltään kum­mallisia härveleitä, ryt­mis­es­ti köm­pelöitä ja rah­vaanomaisia. Eri­tyis­es­ti huonokun­toise­na ilmeistä purkuka­maa. Nyky­ma­te­ri­aaleil­la toteutet­tuna ja eri­tyis­es­ti ele­menteistä kasat­tuna per­in­teinen ite-arkkite­htu­uri olisi jotain aivan kauheaa, mut­ta kun käytetään hap­tisia mate­ri­aale­ja (esim. Suomes­sa hienosa­hat­tua lau­taa, puna­mul­taa, ruuk­in­ti­iltä, luon­nonkiveä jnpp) puh­taasti visuaalisen esteti­ikan vajavaisu­us uno­htuu ja talot luo­vat ympärilleen oikeas­t­aan aika viihty­isän miljöön. Eikä tämä johdu pelkästään siitä että talo­jen ympärille on vuosien mit­taan ehtinyt yleen­sä kas­vaa puita.

    Näen­näi­nen paradok­si selit­tyy tietysti sil­lä että ympäristö koetaan muutenkin kuin näköaistilla.

    Vastaa

  94. Rolling Heurlin: Sit­ten­hän vedonlyön­ti­in kan­nat­taa ryhtyä kanssani. Olen edelleen valmis. En pelkää Hesaria.

    Heurlin voit­taa.

    Vastaa

  96. Viherinssi: Tämä voi tun­tua epäin­tu­iti­iviselta, mut­ta syy löy­tyy kysyn­nän mak­sukyvys­tä. Jos raken­netaan sata kovan rahan asun­toa, ne menevät sadalle mak­sukyky­isim­mälle halukkaalle. Jos sit­ten raken­netaan sata asun­toa lisää, ne menevät halvem­mal­la, kos­ka ne seu­raa­vat sata mak­sukyky­is­in­tä ovat jo vähän vähem­män maksukykyisiä.

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta läh­estytkö asi­aa vähän liian yksioikois­es­ti? Mak­sukyvyn lisäk­si vaikut­taa myös mak­suhalukku­us, sekä muut oman kodin pref­er­enssit. Joku pain­ot­taa hyvää sijain­tia, toinen tilaa, kol­mas ympäristöä, neljän­nelle on tärkein­tä hal­pa hinta.

    Eivät ihmiset halua käyt­tää asumiseen rahaa niin paljon kuin pystyvät, vaan sen ver­ran kuin on vält­tämätön­tä halu­tun tason saavut­tamisek­si. Lidlillekin riit­tää asi­akkai­ta vaik­ka Stock­an herkus­sa on parem­mat valikoimat. 

    Eivät autotkaan halpene, jos markki­noille tulee pelkkiä Ferrareita.

    Tärkein­tä olisikin tuot­taa tarpeek­si asun­to­ja joka markki­naseg­ment­ti­in. Julkisen val­lan rooli on mah­dol­lis­taa tämä, ja siinä ei nyt oikein onnistuta.

    Vastaa

  97. Mikko H: Pajusen ja virkami­esten suun­nitel­mas­sa vis­si­in tosin ensin­nä jätetään pois pyörä- ja raide­väylät ja sit­ten valikoidaan eri­ta­soristeysten joukos­ta ne, joi­hin on varaa.

    Minus­ta tämä on ihan lin­jas­sa Kokoomuk­sen nykyisen toim­intata­van kanssa:
    Ensin laite­taan jotain kauhea­ta ulos “herät­tämään keskustelua” ja, mikäli keskustelu ei tuo­ta muu­tok­sia ehdo­tuk­seen, toteutetaan ehdo­tus. Mikäli muu­tok­sia saadaan “lyö­tyä läpi”, niistä neu­votel­laan. Tämä on hyvin tehokas tapa lyödä yksipuolis­es­ti lukkoon suuret lin­jat ja antaa muiden sit­ten tapel­la keskenään yksi­tyisko­hdista, mikä myös tuot­taa hajaan­nus­ta vas­tus­ta­jien leiri­in ja vaikeut­taa ehdo­tuk­sen torjumista.

    Vaik­ka kevyt ja julki­nen liikenne säästy­isi, tässä parhaim­mil­laankin vain säästetään lamas­sa eikä investoi­da ja hyö­dyn­netä sitä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.