Oheinen tekstini on syntynyt rakennusliike SRV:n koolle kutsumassa ideariihessä ja tullaan aikanaan julkaisemaan osana heidän laajemmassa asumisen tulevaisuutta hahmottavaa muistiotaan.
Kirjassaan Triumph of the City kaupunkien kehitykseen erikoistunut ekonomisti Edward Glaeser kertoo, miksi useimpien amerikkalaisten kaupunkien keskustat ovat köyhien asuttamia, mutta parhaiten menestyneissä kaupungeissa keskustassa asuvat rikkaimmat. Selitys löytyy liikennepolitiikasta. Autoon perustuvassa yhdyskunnassa keskusta on kaupungin vaikeimmin saavutettavissa oleva alue ja siksi epäsuosittu. Miksi asua keskustassa, jossa aikaa tärväytyy liikkumiseen, kun liikenne vielä tekee alueesta asuinympäristönä vastenmielisen?
Joukkoliikennekaupungissa asia on toisin päin. Keskusta on alueen parhaiten saavutettavissa oleva piste. Siellä asuvat käyttävät vähiten aikaa liikkumiseen, usein jalkaisin tai lyhyitä ratikka- tai metromatkoja tehden. Liikenteen rajoittaminen tekee asuinympäristöstä viihtyisän.
Uusi trendi Yhdysvaltain parhaissa kaupungeissa on, että asunnot valtaavat keskustaa ja työpaikat työntyvät kaupungin ulkopuolelle joukkoliikenteellä helposti saavutettaviin paikkoihin. Moni asuu keskustassa ja käy töissä jossain radanvarressa. Tässä on logiikkaa. Työmatkoja tehdään vain kymmenen viikossa, vapaa-ajan matkoja paljon enemmän. Asuminen ja palvelut hyötyvät keskeisestä sijainnista enemmän kuin toimistot, tai ainakin sellaiset toimistot, joista ei työpäivän aikana poistuta. Pitäisikö meidänkin Helsingissä hyväksyä se, että nyt on järkevää muuttaa toimistoja asunnoiksi toisin kuin 30 vuotta sitten, jolloin meitä vaivasi piilokonttoriongelma?
Gleaser esittää teorian joukkoliikennekaupungin rengasmaisesta rakenteesta:
• Sisempi varakkaiden kerrostalokeskusta (Töölö, Kruununhaka)
• Ulompi keskituloisten kerrostalokeskusta (Vallila, Kallio, Punavuori)
• Sisempi varakas autokaupunkivyöhyke (Tapiola, Pakila)
• Ulompi autokaupunkivyöhyke, jossa asuu alempaa keskiluokkaa. (Kehyskuntien omakotialueet)
Luettelosta puuttuvat eurooppalaiset radanvarren kerrostalolähiöt, koska niitä ei Yhdysvalloissa juuri ole.
Tämän päivän Helsingissä pidämme itsestään selvyytenä, että kalleimmat asunnot ovat kaupungin keskustassa. Tämä ei kuitenkaan ole eikä ole aina ollut mikään itsestäänselvyys. 1960-luvulla Kruununhaasta sai asunnon halvemmalla kuin Tapiolasta. Elämä Kruununhaassa oli liikenteen vaivaamaa, liikkuminen oli ruuhkien vuoksi hidasta ja talokohtainen koksilämmitys teki ilmasta epäterveellisen hengittää. Smith & Polvisen liikennesuunnitelma näytti, mihin tämä tie johtaa. Valtuusto päätti, että tätä me emme halua ja teki äkkikäännöksen liikennepolitiikassa. Pysäköintiä keskustassa alettiin rajoittaa ja joukkoliikennettä tukea. Sen jälkeen autoistuminen Suomessa on lisääntynyt voimakkaasti, mutta liikenne Helsingin niemellä se ei ole kasvanut lainkaan. Kun talokohtainen koksilämmityskin korvattiin kaukolämmöllä, asumisolosuhteet keskustassa paranivat olennaisesti. Helsinki muuttui kaupungista, jonka keskusta slummiutuu, kaupungiksi, jonka keskusta kukoistaa.
Suuntaus on jatkunut kiihtyvästi. Asuminen suosio kantakaupungissa vain kasvaa. Tämä näkyy myös asuntojen hinnoissa. Kantakaupungin parhaiden alueiden hintataso on vetänyt koko 2000-luvun kaulaa muun seudun hintatasoon nähden ja aivan viime vuosina eron kasvu on vain kiihtynyt. Lapsiperheet eivät muutakaan kehyskuntiin, mikä on yllättänyt päivähoidon niin, etteivät paikat riitä mitenkään kasvaneille lapsimäärille.
Helsinki vastaa kysyntään rakentamalla nyt satamalta vapautuneille alueille asuntoja niin, että kantakaupungin asukasmäärä nousee noin 80 000 asukkaalla. Kuntien välisen kilpailun takia asunto-osakeyhtiöt pakotetaan kaavoituksella rakentamaan pysäköintipaikkoja enemmän kuin ne haluaisivat. Oletus on, että autoileva asukas on parempi veronmaksaja kuin autoton. Argumentti taitaa olla väärä jopa etumerkiltään. Toki varakas asukas Jätkäsaaressa omistaa mielellään auton, mutta ei halua, että viisituhatta muutakin omistaa. Olen yhä vakuuttuneempi, että Helsinki on tehnyt suuren virheen näiden pysäköintivaatimusten kanssa. Emme heitä vain satoja miljoonia euroja Kankkulan kaivoon. Pakkoautoistaminen pilaa asuinympäristöä ja alentaa kantakaupungin houkuttelevuutta juuri niiden hyvien veronmaksajien silmissä. Mechelinkadun asukkaat ainakaan eivät kasvavasta liikenteestä näytä iloitsevan.
Pysäköintipaikan pakkomyyminen asunnon kylkiäisenä ei tietenkään pakota ketään ostamaan autoa, mutta jos autoon liittyvästä investoinnista 30 % on auton hintaa ja 70 % pysäköintipaikan hintaa, tuon 70 prosentin pakkomyyminen tarkoittaa käytännössä pakkoautoilua. Paljon pienempi määrä pysäköintipaikkoja riittäisi, jos asunnon saisi ostaa maksamatta pysäköinnistä.
Tuo kakkosvyöhyke elää mielenkiintoista aikaa. Kalliossa on meneillään suuri muutos, kun nuoret hyvin koulutetut mutta eivät vielä niin varakkaat hipsterit valtaavat kaupunginosaa sen vanhoilta asukkailta. Tuo luovuuden keskittymä on nostanut kaupunkikulttuurin aivan uuteen kukoistukseen. Vielä elävät nuoret jupit ja pultsarit toistensa naapureina toinen toistaan hyvin sietäen, mutta veikkaan markkinavoimien ennen pitkää lopettavan tämän rinnakkainelon.
Kolmosvyöhyke, varakkaiden autokaupunki elää tasaista menestystä, mutta juuri nyt kehyskuntien kasvu yskii. Vielä kymmenen vuotta sitten Helsingin seudun väestönkasvusta meni puolet kehyskuntiin, mutta viime vuonna enää 14 %. Toki on niitäkin, jotka haluavat asua vähän syrjemmällä rauhassa, mutta useimmat muuttavat kauas, koska lähelle ei mahdu. Teknisesti tämä johtuu asuntojen korkeista hinnoista, mutta asuntojen hinnat johtuvat riittämättömästä tarjonnasta – siis siitä, että ei mahdu. Niinpä kehyskunnat toimivat eräänlaisena seudun paisuntasäiliönä. Jos pääkaupunkiseudun kunnat saavat asuntotuotannon vauhtiin, ei kehyskuntiin riitä tulijoita.
Entä Glaeserilta puuttuvat radanvarren lähiöt? Niissä on mahdollisuudet joko todella hyvään tai todella huonoon kehitykseen. Euroopasta löytyy viehättäviä ja hyvin haluttuja ja siten elitistisiä radanvarren pikkukaupunkeja. Niissä eletään pikkukaupungin turvallista ja mukavaa elämään samalla, kun suurkaupungin ilot ovat parinkymmenen minuutin junamatkan päässä. Onhan meilläkin Kauniainen. Jos radan varren kunta haluaa menestyä, sen ei pidä rakentaa lähiötä, vaan pikkukaupunkia keskustoineen ja kävelykatuineen.
Keski-Euroopassa radanvarren lähiöistä löytyy myös todella vinoon kehittyneitä slummeja. Olen professori Mari Vaattovaaralta oppinut, että Ranskassa tehtiin hirveä virhe, kun sosiaalista asuntotuotantoa alettiin sirotella ympäri Pariisin seutua. Etäämmällä olevista lähiöistä tuli paikkoja, joihin kukaan ei halunnut, mutta huono-osaisimmat joutuivat. Tätä virhettä ei pidä toistaa Suomessa. On muitakin keinoja taakanjaon toteuttamiseksi kuntien välillä. On keksitty esimerkiksi raha.
Itse suosisin vaihtoehtoa autoilun kustannusten laskemiseksi. Tällä hetkellä maksat kalliin hinnan autosta, päälle verot ja vakuutukset. Auto on kuitenkin pakollinen työssä joudun liikkumaan autolla (en asu pk-seudulla) jo pelkästään työpaikalle pääsy vie 1h kauemmin kuin omalla autolla. Lisäksi työnkuvaan kuuluu matkustaminen maaseudulla.
Mutta nyt kun on hankkinut auton ei sitä viitsi seisottaa pihalla turhan panttina. Eli kannattaa suosia autolla ajamista koska silloin maksut joita autosta syntyy jakaan tuu pienemmälle kilometri kustannuksille. Käytännössä omaa autoa en tarvitse vapaa-ajalla mutta julkista ei kannata suosi pelkästään hinnan takia.
Hyvä kiteytys Osmolta. Kommentoisin kahdella tarkennksella:
– Sosiaalisen asumisen ongelmat mm. Pariisissa, Tukholmassa ja Helsingissä sijoittuvat usein pahempina niille alueille, joilla raideliikenneyhteys perustuu syöttöliikenteeseen eikä suoraan kävelyetäisyyteen raideliikenteen asemille.
– Suomen suurissa kaupungeissa, kuten myös monissa Euroopan kaupungeissa sekä joukkoliikenteen joko palauttaneissa tai sen ylläpitäneissä USA:n kaupungeissa on sekä autokaupunki että joukkoliikennekaupunki.
Muuten, mutta ihan semmoinen mittakaavajuttu: Sanotaan nyt että Helsingin seudulla on 200 000 toimistotyöpaikkaa, en tiedä mutta jotain tuollaista se lienee. Arvataan 10 neliötä per työpaikka, voi olla enemmän tai vähemmän (reagoi hintaan, siellä missä neliöt on kalliimpia ne käytetään tehokkaammin). Tämä on noin kaksi miljonaa neliötä toimistotilaa, joka itseasiassa ei ole niin hirveän paljon: pelkästään Kampissa on tuon verran toimitilaa, koko Helsingin toimitilasta tuo on noin kymmenes, samoin Helsingin asuntojen pinta-alasta.
Ei ne toimistot vie niin paljon tilaa, että niiden sijoittelu edelyttäisi hajauttamista. Joku tilaa vievä toiminta, vaikkapa varastot, on asia erikseen.
Autoilu on jo nyt ihan liian halpaa Helsingin kaupungin alueella suhteessa sen ulkoishaittoihin. Mutta autovero ja ajoneuvovero ovat huonoja tapoja kattaa autoilun kustannuksia, koska kertasumman maksamisen jälkeen ajaminen kannattaa. Polttoainevero olisi parempi, koska se kohdistuisi siihen kulutukseen. Ei tallissa seisovaa autoa tarvitse verottaa, ei se kummemmin enää saastuta, jos sillä ei aja.
Joku voi laskea, että montako kymmentä senttiä polttoaineessa pitäisi olla lisää veroa, että kasvaneet polttoaineen verotuotot voisivat korvata autoveron ja ajoneuvoveron yhteisen verokertymän.
Sun kannataisi käyttää nimimerkkinä ”Oma lehmä ojassa” tai ”Vierailija Tuulilasin palstalta” 😉
Tietysti jos Suomi olisi joku banaanivaltio jonka pääelinkeinot on raaka-aineiden tuottaminen rikkaampien valtioiden tarpeisiin (tiedä vaikka se olisi, voi olla että elän itse väärissä mielikuvissa) niin kannatta suosia haja-asutusta ja autoilua poistamalla sen verot ja ajaa alas jokkoliikenne ja pistää ne ihmiset jotka banaanivaltiomeininkiin eivät ole tyytyväisiä, johonkin muualle, maksaa heille menolippu.
Kyse on pohjimmillaan siitä haluammeko pääkaupunkia oheistoimintoineen ylipäänsä Suomeen vai tyydytäänkö siihen että Tukholma, Moskova, Frankfurt, Bryssel ja Lontoo ajaa sen asian.
Sitä on muistaakseni joskus laskettu ja todettu että aika monta kymmentä senttiä pitäis nostaa. Ja miten kävisi dieselin? Pitäisikö kuorma-autoilijoiden maksaa samaa hintaa dieselistään kuin yksityisautoilijoiden, ja jos heille annettaisiin erivapauksia, miten se toteutettaisiitai miten alvottaisiin että henkilöautoilijat eivät tankkaisi lievemmin verotettua ammattikäyttöön tarkoitettua dieseliä?
Autoveron korvaamisella polttoaineveron nostolla olisi ennen pitkää sellaiset vaikutukset kuten että ihmiset lähtisivät kauempaa kuin vain Kotkan itäpuolelta Torfjanofkaan tankkaamaan joka lauantai, ja Tallink järjestäisi mahdollisesti autolauttoihinsa ylimääräiset säiliöt josta saa 95-98 oktaanista Viron hinnoilla kunhan käyttää autoaan yhden edestakaisen vuoron verran merellä.
Autoveroa voi oikeudenmukaisesti korvata vain auton paikkatietoihin perustuvalla ajomatkoihin perustuvalla verolla mutta sellaiseen eivät kansalaiset suostu, ”isoveli valvoo” järjestelmän pelossa.
Minusta kommentti kertoo tilanteesta kauempana, ei suinkaan välttämättä haluttua asiantilaa.
Miten olisi esim. parempi ja järkevämpi maahanmuuttopolitiikka, sen sijaan, että kyykytetään veronmaksajia?
Joillekin kaikki sosiaaliset ongelmat oat pelkkää maahanmuuttoa. Kyllä vuokrakasarmeihin riittää syrjäytyneitä suomalaisia. He niissä yleensä ongelmat muodostavat.
”Lapsiperheet eivät muutakaan kehyskuntiin, mikä on yllättänyt päivähoidon niin, etteivät paikat riitä mitenkään kasvaneille lapsimäärille.”
Nähdäkseni suurkaupungin suurin ongelma on sen alttius minkä tahansa resurssin ylikysynnälle. Ihmispaljous on niin suuri esim. resurssien absoluuttiseen kappalemäärään nähden. Tyypillisesti puhutaan vain suurkaupungin liikenteestä congestion gamena. Itse näen, että mistä tahansa niukkuudesta voi tulla sellainen. Asunnoista. Päivähoitopaikoista. Kouluista. Konserteista. Päivittäiskaupoista. Koko suurkaupunki itsessään on congestion game. Joka ikinen päivä ja hetki. Vaikuttavinta se lienee asuntojen kysynnässä ja tarjonnassa. Eli niiden hinnoissa. Ei ole poissuljettua että juuri asuntojen hinnat ovat talouden ns boom-bust -ilmiön ykköstekijä. Investointi seiniin, lattioihin ja kattoihin ei ole kaikin puolin järkevää. Mutta kenenkään ei kannata jäädä pois koska se helpottaisi muiden tilannetta. Ei kukaan jää konserttitapahtumastakaan pois koska muut pääsevät sinne helpommin. Price of anarchy. Jossain sen on pakko näkyä.
Kaupunkisuunnittelu ja ennakointi on aliarvostettu taiteenlaji?
Uudet asuinalueet kantakaupungissa helpottavat asuntojen peliä. Mihin se (peli) siirtyy? Lopu se ei koskaan.
Toinen vaihtoehto olisi tietenkin kerätä nuo maksut pysäköinnistä. Sehän on täysin idioottien puuhaa, että tällä hetkellä Helsingissä on saatavana asukaspysäköintilupia. Ainut paikka Suomessa, jossa joukkoliikenne toimii riittävästi ettei autoa tarvitse! Ne jotka välttämättä tarvitsevat autoa ja haluavat asua Helsingin keskustassa voivat kyllä maksaa kunnolliset korvaukset autopaikoistaan. Auton ja autopaikan yhteishinnalla saa yllättävän monta matkaa taksilla.
Ongelma onkin siinä, että juuri Helsinkiläiset itse päättävät kaupunginvaltuustossa tällaisten asukaspysäköintipaikkojen olemassaolosta. Helppo ratkaisu kiinnostaa, vaikka ulkoisvaikutuksiltaa tuo päätös on helsinkiläisillekin huono.
Sama vaikutus on Helsingin kaavoituksella. Helsingistä kiinteistöjä omistavat päättävät Helsingin kaavoituksesta, joten uusia asuntoja ei kaavoiteta riittävästi jotta vanhat kiinteistöt säilyttävät arvonsa.
Polttoainevero toimii huonosti keskusta-autoilun suitsimiseen. Jos modernin auton kulutus kaupunkiajossa on 5 l/100 km, ja jos kaupunkiajon keskinopeus on 20-30 km/h, tunnissa menee polttoainetta 1,0-1,5 l. Siihen voi laittaa vaikka vitosen litra veroa, eikä se niihin ruuhkassa kökkiviin satu.
Jos ruuhkat ovat ongelma, laskutetaan ruuhkassa ajamista. Ruuhkamaksu.
Laskeskelin tätä joskus, ja jyvittämistavasta riippuen vastaukset ovat kolminumeroisia senttimääriä. Polttoaineen hinnassa puhutaan suuruusluokassa 3 e/l.
Aoto- ja ajoneuvoveroa kerättään noin kaksi miljardia euroa. Bensaa menee suunnilleen 2,4 miljardia litraa ja dieseliä vähän enemmän. Jos nuo verot siirrettäisiin vain bensan hintaan, se nousisi noin 85 sentillä ja jos se ulotettaisiin myös dieseliin, molempien hinta nousisi noin 40 sentillä litra. Jos kehitetään jokin palautusmekanismi raskaalle liikenteelle, henkilöautojen menoveden hinta nousisi noin 70 sentillä litra. Tämä viimeinen luku on hihasta vedetty.
Paljolti samaa mieltä. Helsingin erityistapaukseen tuokaan ei taida auttaa. Mitä sujuvampi liikenne sitä houkuttelevampi palata henkilöautoon. Bensaa ei pala. Miltei vapaalla voi rullata. Ja jos en palaa ne muut hyötyvät senkin edestä. Perhana. Ajotie on niukkuushyödyke jolle on loputon potentiaalinen kysyntä.
Vain absoluuttiset toimet purevat. Ikävä johtopäätökseni on tietulli. Jos siis yksityisautoilua halutaan vähentää absoluuttisesti. Tietulliin ei pure se mitä vieruskaveri tekee. Ja se, mitä vieruskaveri tekee, on täysin oleellista Helsingissä.
Polttoaineverolla on samat vaikutukset, mutta ilman laitteistokuluja.
Se, että Venäjältä tai Tallinnasta haettaisiin polttoainetta jäisi kyllä erittäin marginaaliseksi – tai sitten pitäisi bensan olla viinan hinnoissa 😉
Tämän vuoden talousarviosta:
– autovero 1034 miljoonaa
– ajoneuvovero 882 miljoonaa
– polttoainevero (bensiini) 1300 miljoonaa
– polttoainevero (diesel) 1340 miljoonaa
(yhteensä 4556 miljoonaa)
Jossa moottoribensiinin vero 65,04 senttiä litralta ja dieselin vero 46,95 senttiä litralta.
Jos moottoribensiinille ja dieselille laitettaisiin yhtä suuri vero, niin tuo ylläoleva verokertymä saataisiin kokoon laittamalla polttoaineveroksi noin 94 senttiä litralta, olettaen että kulutus pysyisi samana. Vero nousisi siis bensiinin osalta noin 29 senttiä ja dieselin osalta 47 senttiä litralta. Jos dieselille haluaa laittaa eri veroasteen kuin moottoribensiinille, niin tulokseksi tulee jotakin muuta.
Laskelmassa ei ole otettu huomioon mahdollisia vaikutuksia arvonlisäveron kertymään.
Pariisissakin? Tai Malmössä tai Tukholmassa…
”Pitäisikö meidänkin Helsingissä hyväksyä se, että nyt on järkevää muuttaa toimistoja asunnoiksi toisin kuin 30 vuotta sitten, jolloin meitä vaivasi piilokonttoriongelma?”
Siis ongelma oli se, että oli tarvetta toimistotilalle enemmän kuin asunnoille joillain paikoilla. Se olisi ollut helposti ratkaistavissa ilman byrokraattien ja satraappien touhuja.
Nyt tilanne on toinen ja voitaisiin ihan hyvin muuttaa asunnoiksi aivan kuten teollisuustilojakin.
Ongelma se on niille, joille on ongelmia, kun ihmisten tarpeet ovat erilaiset kuin mitä on päätetty. Aivan samoin kuin pienille asunnoille olisi tarvetta, mutta vaaditaan suurehkoa keskikokoa.
Eihän näiden pitäisi olla ”meitä vaivaavia ongelmia”.
Välillä taas yleistetään sosiaalisten ongelmien liittyvän vuokrakasarmeihin. Kyllä ongelmia riittää varakkaidenkin asuinympäristöissä, sillä heidän joukostaan löytyy aina niitä, jotka ovat tottuneet tekemään, mitä tahtovat – muista ja yhteisistä säännöistä välittämättä.
Olen usein pohtinut, miksi vuokra-asumiseen suhtaudutaan Suomessa negatiivisesti. Monissa maissahan vuokralla asuminen on pikemminkin normi kuin väliaikainen olotila, josta tulisi tavoitella pois.
Ehkä Suomen osalta kyse on myöhäisestä kaupungistumisesta. Tavallaanhan asunto-osakkeet ovat agraariyhteiskuntaan paremmin sopivan asumismuodon kaupunkilaisversio. Kaupunkioloissa vuokra-asumisella olisi kuitenkin monia etuja omistamiseen verrattuna, esimerkiksi joustavuus elämäntilanteiden muuttuessa.
Suomessa verotus saa aikaan sen, ettei vuokralla asumisessa ole mitään järkeä, jos suhteet pankkiin vain ovat kunnossa.
No, eikö meillä jatkuvasti julkisuudessa puhuta tästä ongelmasta, ja kaiken lisäksi hyvin usein painotetaan sitä, että maahanmuuttajat ovat sitä pahinta riskiryhmää tässä asiassa. Varsinkin siis sosiaalisperäiset maahanmuuttajat.
Parempi maahanmuuttopolitiikka on vain yksi osa mahdollista ratkaisua, mutta joka tapauksessa hyvin oleellinen. Sen sivuuttaminen ei mielestäni ole järkevää.
En oikein ymmärtänyt että mitä ajat takaa banaanivaltiolla. Tai koko viestilläsi joten itseltä saattaa tulla muutama virhe.
Kenelle olisit hommaamassa lipun? Miten raaka-aineiden tuottaminen liittyy joukkoliikenteeseen tai polttoaine veroon?
Kannattaa myös tiedostaa että ihmisiä asuu kehä 1 ulkopuolella. Vai miten kuvittelet että sanon asiakkaille että ei onnistu koska et asu julkisenliikenteen lähellä? Voin antaa sulle listan kuinka monta paikkaa pitää päivässä käydä niin voit laskea paljonko julkisella se vie aikaa. Tietysti on täysin eri asia huudella pks että käyttäkää julkista. Mielestäni se vastaa banaanivaltiota että ihmisillä ei ole varaa eikä mahdollisuutta matkustaa. Itse en ainakaan viihdy suurissa kaupungeissa, tietysti pitääkö tästä ympäristö hössötyksestä maksaa omalla mielenterveydellä? Samalla olen miettinyt että jotkut jotka paasaavat ympäristön puolesta matkustavat lentokoneilla, käyttää tuotteita jotka on tuotettu Kiinassa jne.
Mutta toisaalta itseäni säälittää ihmiset jotka eivät voi asettua toisen asemaan edes tälläisessä asiassa. Suosittelen että muutat pienemmälle paikkakunnalle vaikka 1kk ajaksi niin huomaan mitä elämä siellä on.
Oma pointtini oli että jos maksut kohdistetaan aikaan (kk) eikä todelliseen matkaan (km) niin ei kannata seisottaa auto pihassa vaan kannattaa tehdä pienetkin matkat sillä jotta kustannukset km kohti laskee. Toisaalta julkinen liikenteen hinta on jo nyt niin suolainen esim. Matka helsinkiin maksaa n.30e kun autolla saman matkan tekee 20e (sis. huolot +vakuutukset+ verot +polttoaineet). Kun huomioidaan että autoilija on valtion rakas lypsylehmä jolla maksatetaan julkista yms. liikennettä niin miten on mahdollista että julkinen on kalliimpaa? Teiden kunnossapitoon ne rahat eivät ainakaan mene!
Välillä olen miettinyt kun täällä päin kulkee linja-auto siinä on keskimäärin 1 matkustaja ja ennätys mitä olen nähnyt on 7. Onko tälläistä reittiä ympäristönkannalta järkevä ajaa?
Jep, lähiöraitilla, pubissa ja kotonaan melskaava kantasuomalainen perusjuoppo toki raitistuisi/ryhdistäytyisi sosiaalisesti ongelmattomaksi samantien kun laitettaisiin rajat kiinni! Alkaisi innolla vaikkapa siivoojaksi taikka bussikuskiksi kun niiitäkin hommia taas olisi tarjolla. Ihanaa.
Kiitos ja anteeksi poliittisesti epäkorrektista viestistäni..
Ajomatkaan perustuva vero voidaan hoitaa vuosikatsastuksen yhteydessä tehtävällä ajomatkan tarkistuksella. Nykyaikaisen auton matkamittarin takaisinpäin kelaaminen ilman, että sitä huoltoliitännästä näkee, Ei ihan amatööriltä onnistu. lienee helpompi huijata paikannusta. Tuo olisi siis helppo ja halpa tapa. Lienee perusteita muitakin valita.
Jos mennään kilometrilaskutukseen, ei ole mitään järkeä, että kilometrillä on sama hinta ruuhka-aikaan ja ruuhka-ajan ulkopuolella ja maateillä ja kaupungeissa.
Jotenkin pidän ajatusta asumistuista vääränä, koska kun tiedetään vuokralla olijan mini niin halvimmat vuokrat asetetaan tämän yläpuolelle, toisaalta kuullostaa poliittisesti hienolta että tuetaan vähäosaisia. Asuntojen hinnatkin muutenkin. Vuokrat ovat kalliita kun laskee yhtiövastikkeet ja tietysti ne verot päälle ei katteet ole niin suuret (vuokrassa pitää huomioida asunon arvon aleneminen sekä tulevat remontit).
Asuntojen hintoja voidaan laskea rakennusmääräyksiä muuttamalla. Nykyään joka talossa pitää olla hissi, ylöspäin rakentamista rajoitetaan, joka huoneistossa pitää olla esteetön eli pääsee pyörätuolilla liikkumaan. Ja lisäksi vielä keskineliökoko asunnoissa!? Eli pakko rakentaa suuria asuntoja jos haluat pieniä ja isot eivät mene kaupaksi.
Entä omistusasumisen verotuki. Eikö se muka valu hintoihin? Sehän on rahamääräisesti paljon suurempi.
Ehkä siihen suhtaudutaan siksi negatiivisesti, koska se on lähinnä köyhien prolejen juttu. En ymmärrä miksi vuokralla-asumiseen PITÄISI suhtautua positiivisesti. Aivan turha glorifioida jotain niinkin banaalia asiaa kuin vuokra-asumista.
Se, että jotakin juttua tehdään tai on normi jossain muualla, ei tarkoita sitä, että sitä pitää tänne apinoida. Tällainen ajattelutapa on ilmeisesti osa suomalaista alemmuuskompleksia.
En nyt näkisi noita mainittuja suurina ongelmina, lukuun ottamatta asuntoja ja liikennettä, jotka väistämättä vaativat tilaa. Päivähoidon järjestämisen pitäisi kaiken järjen mukaan olla tehokkaampaa ja helpompaa siellä, missä on paljon lapsia tiuhassa. Sama koskee tietysti kouluja ja konsertteja. Konserttisalikin on parempi investointi siellä, missä se tulee buukattua täyteen. Helsingissä ei ole sellaista ahtautta, etteikö päiväkoteja, kouluja ja konserttisaleja voitaisi mahduttaa keskustaankin tarpeeksi.
Eri asia sitten on, saadaanko asioita sovittua. Osmo ihmetteli blogissa taannoin Punavuoreen naapurikerrostaloihin kiinni rakennettavaa muistaakseni kolmikerroksista asuintaloa. Vanha kaava oli luemma sellainen, eikä tontin omistaja jaksanut ryhtyä ruljanssiin, joka olisi vaadittu naapurien korkuisen, 6- tai 7-kerroksisen talon kaavoittamiseen.
Varainsiirtovero taitaa kuitenkin viedä aika siivun korkovähennyshyödystä?
Omistusasumisen suurin verotuki vuokra-asumiseen verrattuna on asuntotulon verottomuus. Se, että vuokrasuhde ei kannata näkyy kuvitteellisessa esimerkikssä, jossa kaksi asunnon omistajaa asuu toistensa ausnnossa vuokralla. Paljolta veronmaksulta he välttyvät, kun muuttavat omiin asuntoihinsa. Vaikka näitä rist5iin asumisia ei varmaankaan käytännössä ole, vuokra-asumisesta menee sellaista veroa, jota omistusasumisesta ei mene ja siksi vuokralla ei kannata asua.
Autovastaisuutesi Osmo saa joskus hupaisia piirteitä, kun muuten looginen ihminen päätyy päättelyketjussaan ihan päättömään ratkaisuun. 😀 😀 😀 Olet oikeassa, että normaalilla ihmisellä on nyky-yhteiskunnassa auto tai jopa useampia. Jotta ne eivät pyöri kaupungilla joka päivä, tarvitaan riittävät, edulliset ja turvalliset paikoitustilat jättää auto kotiin. Minäkin jättäisin autoni kotiin lähes joka päivä, jos sille olisi kohtuuhintainen talli tai hallipaikka.
Joukkoliikennekaupunki, autoliikennekaupunki ja jalankulkukaupunki elävät lähes jokaisella kaupunkialueella erikokoisina vyöhykkeinä osin limittyen. Helsingissä joukkoliikennakaupunki on vallitseva vyöhyke, naapurikunnissa autokaupungilla on suurempi osuus ja kehyskunnissa autokaupunki on vallitseva asiantila.
Jalankulkukaupunkia on vielä vähän. Aikanaan tämä kaupunkien vallitseva toiminnallinen vyöhyke kutistui autoistumisen myötä. Nyt sitä kasvatetaan lähes kaikilla kaupunkiseuduilla ja autokaupunki kutistuu myös joukkoliikennekaupungin laajentuessa.
Asuntomarkkinoiden reagointi Suomen omistusasuntokulttuurissa poikkeaa eurooppalaisesta kaupunkikehityksestä, kun kohtuullinen ja riittävä vuokra-asuntokanta puuttuu. Poliittisesti tilanne ei ole liikkunut mihinkään, vaikka globaalit virtaukset nopeina tuotantorakennemuutoksina pyyhkivätkin maata yhä rajummin. Tämä on selvä riskitekijä segregaatiokehityksen suuntaan.
Varakkaiden asuinalueihin olen tutustunut vain läpi pyöräilemällä joten niiden todelliset ongelmat on kokematta mutta muutamassa lähiössä asuneena tunnistan tuon mainitsemasi öykkärihenkisen ja narsistispsykopaattisen välinpitämättömyyden kyllä. Esiintyy usein nimenomaan aravavuokratalojen lähistöllä. Kai se sitten on sitä sisäistä varallisuutta…
Kehoittaisin katsomaan tätä julkaisua, koska se vähän toisella tapaa lähestyy tuota rakennettasi ja Kuopion mittakaavassa. Leo Kosonen on tekemässä mallistaan väitöskirjaa.
SY36/2007 Kuopio 2015
Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki
Leo Kosonen, 2007
Suomen ympäristö 36/2007, Rakennettu ympäristö, s. 100. Ympäristöministeriö. URN:ISBN:978-952-11-2853-0. ISBN 978-952-11-2853-0 (PDF). Julkaisu on saatavana myös painetussa muodossa ISBN 978-952-11-2852-3.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=301609
Suomessa verotus saa aikaan sen, ettei asumisessa tässä maassa ylipäätään ole mitään järkeä. Tälläkin palstalla lähtökohta useimmilla on se, että kaikki raha on Valtion Rahaa, ja sitten erilaiset intellektuellit vain päättelevät kuinkako suuri (pieni) osa siitä voidaan jättää ihmisten omaan käyttöön taskurahaksi.
Asuin pari vuotta pienellä paikkakunnalla Sysmässä. Tämä aika sai minut entistä vakuuttuneemmaksi, että autotta pärjää, myös kehä ykkösen ulkopuolella.
Kyse on toki valinnoista: asuin Sysmässäkin parin sadan metrin päässä kaupoista ja muista paikallisista palveluista, eikä bussiasemalle tai töihin ollut sen pidempää matkaa. Toki nyt täällä Töölössä palvelut ovat tätäkin lähempänä.
Samalla tavalla kuin pääkaupunkiseutulaiset ajavat mökeilleen, matkustin bussilla viikonlopunviettoon kaupunkiin: ei minkäänlaisia ongelmia. Varmasti yksinkertaisempaa (hinnasta en tiedä)kuin autonpito. En tietenkään kiistä, etteikö autolle joskus olisi ollut tarvetta.
Tällä tarkoitan sanoa, että pelkästään asuinpaikka ei sanele sitä, onko auto tarpeen, se on pikemmin tottumiskysymys, valinta. Niin maalla kuin kaupungissakin tehdään sellaisia valintoja tai ollaan sellaisissa elämäntilanteissa, että auto on tarpeen tai sitten vain harmi, joka käy kalliiksi. Omat valinnat ovat kuitenkin vain valintoja, eivät aina pakon sanelemia, eivätkä varsinkaan yleistettävissä.
Aasiassa ja Afrikassa asuneena voin sanoa, että kaupunginosien asumisjärjestely veronmaksukyvyn mukaan johtaa juurikin logistisiin ongelmiin, koska palvelut ja työ siirtyy aina toisaalle ja tarve liikkumiseen kasvaa.
Suurkaupungeissa korttelin on oltava kuin puu, joka tarjoaa sosioekonomisen lokeron mahdollisimman monille eläjille. Näin palvelut ja työ on lähellä, eikä aikaa tärväydy pakastearkkujen täyttämiseen kehäteiden marketeissa.
Oligopolisessa Suomessa tämmöinen ajattelu on tietenkin mahdottomuus. Lisäksi varallisuuseroihin perustuva asunto ja liikennepolitiikka vaikuttaa Suomen oloihin sopeutetulta kastijärjestelmältä.
Kiinassa voi havaita, että kaikista epäonnistuneimmat kaupungit ovat arkkitehtien suunnittelemia. Näistä kaupungeista nimenomaan tämä sosioekknominen orgaanisuus puuttuu.
Rikkaan sosioekonomisen kokonaisuuden edellytyksenä on asumisen ja taloudellisen toiminnan kustannusrakenteiden kirjavuus verrattain pienen alueen sisällä. Tämä tosin näyttää olevan mahdottomuus suomalaisessa asuntopolitiikassa kuin myös verotuksellisesti.
En tarkoita, että pitäisi suhtautua positiivisesti tai glorifioida, mutta miksei vuokralla asumiseen voisi suhtautua neutraalisti?
Monille on itsestään selvää, että suhtautumisen pitäisi olla sama henkilön ihonväristä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Miksi lokeroiminen asumismuodon mukaan näyttää olevan hyväksytympää?
Mitä tarkoitat asuntotulolla? Tarkoitatko jotakin laskennallista hyötyä minkä saa asumalla omistusasunnossa? Tästäkin on joskus puhuttu ja sitä pitäisi verottaa.
Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra kuvaa kotitalouden saamaa etua verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen.
Kyllä sitten mennään jo sellaisiin asiohin, että on täydellisen verokapinan paikka.
Kaikkiaan ongelmien äiti on täällä liiallinen moninkertainen ja sekava verotus. Julkinen sektori on paisunut ja tehoton. Verojen nostot eivät enää paranna palveluja vaan siirtävät julkisensektorin ongelmat toisten työttömyydeksi.
Osmo Soininvaarankin kaikki ehdotukset tekevät systeemistä vielä sekavamman ja vaativat aina uusia byrokratiahäkkyröitä sekä uusia virkamiehiä hoitamaan asioita.
Mehän maksamme jo veroistakin veroa. Esim sähkövero ja polttoainevero sekä monet muut. Aivan älytöntä.
Julkista sektoria on vain leikattava.
Kannattaa myös miettiä historiallisia syitä, miksi asunnon omistaminen asetaan vuokraamisen edelle. Agraariyhteiskunnan perintö, oma tupa – oma lupa. Myöhemmin vuokrasäännöstely ja julkinen kielteinen suhtautumien vuokranantajiin piti huolen siitä, että vuokra-asuntojen tarjoaminen väheni. YLEn ohjelmissa toitotettiin, kuinka alhaisia nilviäisiä vuokranantajat olivat. Muistan erään vakuutusyhtiön edustajan puheen harjannostajaisissa. ”Tämä on viimeinen vuokratalo, jonka teemme”. Siis juuri mainituista syistä päätettiin mieluummin sijoittaa toimistotaloihin. Kun vuokra-asuntoa ei saanut maksamatta edelliselle vuokralaiselle kynnysrahaa, ei ole ihme, että omistusasumisesta tuli houkuttelevampaa.
Kun ensin poliitikot saivat vuokra-asuntopulan aikaan, he nyt keksivät ”asuntotulon” verottamisen, jotta omistusasumistakin vaikeutettaisiin. Siis tämä maksettaisiin olemattomasta tulosta. Vasta laskettiin, että asunnon hinnasta noin 40% on veroa. Ja vielä pitäisi lisätä asumisen kustannuksia.
Ehdotus:
Korjataan tämä epäsuhta. Asuntotulon verottaminen on liian epäsuosittu idea, joten siitä ei tule mitään. Vapautetaan sen sijaan asunnosta saatava vuokratulo kokonaan pääomatuloverosta.
Kompensoidaan tästä aiheutuva verotulojen menetys korottamalla kiinteistöveroja. Kiinteistöverot jyvittyvät vastikkeisiin ja näin ollen vuokriin aika luonnollisesti likimain asunnon arvon perusteella.
Tällaista muutosta ei toki voida tehdä yhdessä yössä, koska kiinteistöveron korotukset olisivat sen verran tuntuvia. Mutta onko jollakulla hyvää perustetta sille, miksi näin ei pitäisi tehdä?
Tätä asuntotuloa voisi laajentaa. Kuinka paljon säästänkään kun teen ruokani itse enkä käy ravintolassa. Ajan omaa autoa enkä vuokraa. Hyppään sänkyyn vaimon kanssa enkä käy huorissa.
Asuntotulon selittäminen ymmärrettävästi kansalle on mahdotonta, siksi koko jutun voisi haudata.
Jussi
Jo Mauno Koivisto sanoi, että asuntotulon selittäminen kansalle on mahdotonta, mutta on kuitenkin ymmärrettävä, miksi kukaan järjissään ja pankkisuhteissa oleva ei asu vuokralla.
Tämän verotuksesta johtuvan markkinavirheen voi tietysti korjata vuokra-asumisen puolella tekemällä joko vuokratulon verovapaaksi tgai oswan vuokrasta (sen, mikä ei johdu hoitokuluista) verotuksessa vähennyskelpoiseksi pääomaveroprosentin mukaan. Vuokratulo on verotonta esimerkiksi Belgiassa.
Sinulla on poikkeuksellinen ammatti, suurin osa ihmisistä työskentelee yhdessä ja samassa paikassa ja menevät sinne 8-9 paikkeila ja palaavat 16-18. Sinä saat työnantajaltasi km-korvauksia työajoistasi ja se kattaa autoilusi kulut, myös vapaa-ajan autoilusi jos et aja huippukalliilla autolla, tai vaihtoehtoisesti ajat työsuhdeautolla ja maksat vain kuukausittaista veroa luontaisedustasi. Arvaa kuka todellisuudessa maksaa autoilusi? Me muut veronmaksajat ja asiakasyrityksesi asiakkaat eli kuluttajat loppupäässä.
Itselläni on auto mutta en kulje sillä työmatkojani, sitä käyttää perheeni lähinnä vapaa-ajan matkoihin joita kertyy n 10.000 km vuodessa. Auto on keskikokoinen perheauto, se oli kun ostin sen 5 vuotta vanha ja vaihdan autoa 5 vuoden välein koska sillä tavalla perheeni liikkumiskustannukset ovat halvimmat, ottaen huomioon että pääsen töihin julkisilla tai polkupyörällä kohtalaisen nopeasti ja edullisemmin kuin jos ajaisin autolla. Enkä asu kehä I:n sisäpuolella vaan aika reilusti sen ulkopuolella.
Se on oma valinta jos asuu kymmenien kilometrien päässä työpaikaltaan, syrjäkylässä jonne ei joukkoliikenneyhteydet pelaa. Toisaalta jos pystyy työllistämään itseään niin että myy erilaisia tuotteita ja työnantaja maksaa autoilukulut niin siloinhan se on pelkkää plussaa, mutta nykyisessä teollisuus-/tietoyhteiskunnassa ei kaikilla ole mahdollisuutta siihen. Suomi ei ole mikään banaanivaltio jossa kaikki raatavat jollain plantaasilla mutta ei myyöskään mikään Luxemburg jossa kaikki voivat valita itselleen mukavan edustustyön kuninkaallisessa hovissa tai valtionpankissa. Suomen ongelma on lähinnä se että täällä asuu liian vähän ihmisiä kaiken kaikkiaan ja siksi liikenne ja muun infrastruktuutin ylläpito maksaa enemmän asukasta kohti kuin jossain tiheään asutussa maassa.
Näetkö vuokra- tai jossakin ”moninkeskisessä” autoilussa mahdollisuuksia? Auton käyttötarpeen ja kiinteät kustannukset huomioiden se voisi soveltua esimerkiksi itselleni, mutta asuinpaikkani pienuuden huomioiden on epärealistista. Siksi kommentoinkin vahvasti kulutusveron (l. polttoaine, tietullit) puolesta varallisuusveroja (l. ajoneuvovero) vastaan.
Minä käytän CityCarClubin autoja aina kun autoa satun tarvitsemaan. Kätevää ja vaivatonta ja tulaa paljon halvemmaksi. Kuten olen aiemmin tällä blogilla kertonut, auton vuokraamisen hinta alittaa kilometrikorvauksena maksetun hinnan. Silti, kun maksaa keskimääräisen hinnan mukaan eikä marginaalikustannuksia, autoa tulee käyttäneeksi aika vähän.
Sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa -kommenteissa käytetään esimerkkiä jossa insinöörit pesevät paitansa itse sen sijaan että maksaisivat siitä toiselle. Verotonta sekin.
Eikö siinäkin ole lopulta kysymys epäoikeudenmukaisesta veronkierrosta jossa ahne insinööri tahallaan välttelee työnantajamaksuja ja julmasti sysää yhden paidanpesijän yhteiskunnan elätettäväksi.
Ratkaisu olisi pimeän oman työn ankarampi, tiukempi ja rankempi verottaminen.
Eiköhän näillä kahdella konkreettisella parannuksella saataisi yhdessä Suomi nousuun? Kansa olisi varmasti muutoksen takana!
“Pitäisikö meidänkin Helsingissä hyväksyä se, että nyt on järkevää muuttaa toimistoja asunnoiksi toisin kuin 30 vuotta sitten, jolloin meitä vaivasi piilokonttoriongelma?”
Pitäjänmäellä on tyhjiä uudehkoja toimistoja, aika ajanut ohi ja eivät kelpaa mihinkään käyttöön järkevällä vuokratasolla.
Olisi pelin paikka hyödyntää PKS alueen kaupunkien oikeutta kevennettyyn kaavoitusmenettelyyn / tulkintaan ja tuottaa alueelle asuntoja.
Ohjausryhmä pitäisi resurssoida poikkitieteellisesti ettei tule sosiaalisia ongelmia väärän asuntojakauman johdosta tms.
Tuotaan aina välillä levitetään totena, mutta itse asiassa siinä lähinnä todennetaan suomalaisen verotuksen suurin ongelma. Professori Tikan jälkeen meillä ei ole yhtään henkilöä, joka kykenisi edes arvioimaan verotuksen kokonaisvaikutuksia. 🙁 Tikkakin katseli maailmaa värillisten silmälasien läpi, mutta hän sentään ymmärsi verotuksesta jotain. 🙂
Suomalaista verotusta kehitetään lyhytnäköisessti ja suurin eteenpäinajava voima on kateus. Siinä mielessä kansalaiset voivat vain voittaa, kun verotusoikeutta vähitellen siirretään kansalliselta tasolta EU:lle. 😉 Yhtenäistämällä verotusta EU:ssa saadaan autoveron kaltaisia hölmöilyjä karsittua pois. Samalla kokoanisveroastetta pystytään laskemaan, millä on iso merkitys, koska yhteiskuntamme ei kestä nykyistä tasoa.
Minulla on D-kortti ja tiedän liikenteestä jotain.
Teiden kavennukset ja kiertoliittymät hidastavat joukkoliikennettä melkoisesti.
Asiaa voidaan parantaa mm.
– kanttareista ja korokkeista aiheutuneet onnettomuudet ja renkaiden rikkoutumiset tulisi kokonaan kunnan korvattaviksi
– teiden kavennukset ja keskikorokkeet on purettava
– korokkeet ja tiekiveykset on merkittävä keltaisella maalilla, jotta ne erottuu harmaasta maisemasta .
Kun joukkoliikenteen keskinopeus on 10-30km tunnissa, se ei paranna kenenkään viihtyvyyttä.
Vihreät pitävät ideaalina ihmisten vähäistä liikkumista. Silloin pitää työpaikkojen ja asuntojen olla lähelä toisiaan.
Helsingin vanhan rakennuskannan voisi purkaa ja rakentaa tilalle 30-kerroksia taloja, jolloin kaikki mahtuvat kantakaupunkiin. Autot voidaan kieltää ja kaikki kulkevat jalan, suksin ja hevosella. Kun joku saa sairauskohtauksen tai internetti hyytyy, voi joutua odottamaan tovin apua. Ja kauppojen hyllyt ei täyty eksoottisista tuotteista yhtä tiuhaan.
Miksei kaupunginsuunnitelualautakunta ole tullut ajatelleeksi ulkonaliikkumiskieltoa,se ratkaisisi kaikki ongelmat: ei päästöjä ja kaikilla on viihtyisää kotona eikä kenenkään tarvitse astella pitkiä matkoja.
”Moni asuu keskustassa ja käy töissä jossain radanvarressa. Tässä on logiikkaa. Työmatkoja tehdään vain kymmenen viikossa, vapaa-ajan matkoja paljon enemmän.”
Ei ole logiikkaa, koko kirjoitus lähtee heti alussa vikaan. Kyllä työmatkojen osuus on vapaa-ajan matkoja huomattavasti suurempi. Sörnäisten rantatiellä suhisee työssäkäyvien autot aamusta iltaan ja metrossa ei olla aamu- ja iltapäivän ruuhkassa vapaa-ajan matkalla. Vapaa-ajan matkat ovat lyhyempiä lähelle asuinpaikkaa.
Jos työpaikat siirtysisvät kehä kolmoselle, myös ruuhkat siirtyisivät sinne. Jos pyöräily kasvaisi merkittäväksi liikkumismuodoksi se hidastusi luonnollisesti myös ruuhkiin. Nykytilanteen korjaaminen siirtämällä minkä tahansa niukan hyödykkeen kysyntä toisen paikkaan ei ratkaise ongelmia.
Juha Alakoski
Vapaa-ajan matkat ovat lyhyitä juuri siellä, missä näitä mahdollisuuksia on paljon. Jos asuu keskellä korpea kaukana ihan kaikesta, tai vaikka vain Nurmijärven savipelloilla, vapaa-ajan matkatkin ovat pitkiä. Koska vapaa-ajanmatkoja on enemmän lukumääräisesti ja koska ne menevät minne sattuu, kannattaa asua kaupungissa, jossa kaikki matkat ovat lyhyitä.
”vapaa-ajan matkoja paljon enemmän”
Vain viriilien ylisosiaalisten kansalaisten keskuudessa, jotka pääosin asuvat siellä keskustassa. Kaupassakin käydään kotimatkalla mahdollinen päivähoidosta haettu lapsi kärryissä parkumassa. Suuri osa kansasta saa ihmissuhteista tarpeekseen työpäivän aikana ja istuu illat kotona; kaverit kutsutaan pari kertaa vuodessa mutta silloin mennään taksilla kun takaisin ei voi ajaa humalassa. Vain jos lapset on jääkiekkoilijoita tms. jättimäisen varustekassin kuljetusta vaativaa lajia harrastavia, heitä kuljetellaan ympäriinsä, mutta noita urheiluhullujakin on pieni vähemmistö.
Hengitat nyt ihan syvään ja mutustelet virkettä:
Jos tuollaisia alueita tehdään, niin sinne kasaantuvat nimenomaan he joilla ei ole varaa valita. Tämä on voittopuolisesti hyvin huono asia ihan ko. huono-osaisten ihonväristä, äidinkielestä, sukupuolesta, tms. riippumatta.
Tuollaista kaupunkirakennetta ei nyt vaan pidä tehdä.
Seuraava näkökulma. Toivottavasti tätä ei oteta ”Ajatelkaa edes lapsia” -kommenttina vaan ajatellaanpa lasten kannalta -kommentti :).
Kaikista suurkaupungin liikkujista lapset ovat kaikkein anarkistisimpia. Kuinka hyvin tai millä keinoin suurkaupungin tiuha ydin, kantakaupunki, downtown, on mielekäs asuinympäristö heille? Onko konkreettisia esimerkkejä hyvistä tai huonoista ilmiöistä. Kiitoksia taasen.
max
Luulen, että pikkulapsen todennäköisyys kuolla liikenneonnettomuudessa on pienempi kaupungissa kuin maalla. Helösingissä liikenneonnettomuuksissa kuolee hyvin vähän ihmisiä ja kantakaupngissa sitäkin vähemmän.
No kyllä se oikeastaan parantaa. Kaupunkiolosuhteissa katutilat ovat enemmän tai vähemmän jaettuja, eikä siihen ajatukseen istu 20-40 tonnia linja-autoa tai ratikkaa lähiönopeuksilla. Dedikoidut väylät ovat tietysti asia erikseen.
Tämä on dilemma jolle ei valmiiksi rakennetussa kaupungissa oikein löydy muuta ratkaisua kuin siirtää joukkoliikenne maan alle koska maanpäällisessä liikenteessä on aina jokin suunnittelematon ja hankalasti kontrolloitava tekijä hidastamassa matkantekoa.
Mervi Virtasella on jo niin pitkälle viety olkiukko, että se on jo hauska. Tietysti kyse on ironiasta, mutta silti käsitys vihreiden halusta kieltää autoilu ja hidastaa liikennettä elää.
Kukaan ei ole kieltämässä autoilua. Olemassa olevia katuja ei olla purkamassa eikä juurikaan sulkemassa. Vaatimus siitä, että täytyy panostaa joukkoliikenteesen, pyöräilyyn ja kävelyyn sekä rajoittaa ehkä vähän autoilua, tuottaa jostain syystä kuitenkin tuon käsityksen. Tosiasiassa parempi joukkoliikenne, kävely ja pyöräily on vain tehokkaampi ja halvempi tapa kehittää liikennettä. Suurempi määrä ihmisiä pääsee pienemmässä tilassa samassa ajassa tietyn matkan.
Jos teitä rakennetaan lisää, ruuhkat jatkuvat, matkat pitenevät, saasteet lisääntyvät ja viihtyisyys vähenee. Huom! Rakennetaan lisää – kukaan ei ole siis edelleenkään purkamassa niitä teitä.
Itselläni ei ole vihreitä luottamustehtäviä, joten en vastaa yllä kuvaamastani vihreästä linjasta. Käsittääkseni se on tuo, ja tuollaisena tehokkaampi kuin autoteiden rakentaminen.
Helsingin asunnoista noin 45% on vuokralla, ja 21% asunnoista on julkisia vuokra-asuntoja. Aika paljon köyhiä proleja.
Tossa vielä suuruusjärjestyksessä (vuodelta 2011):
Omistaa asunnon osakkeet 135 515 / 40,88 %
Muu vuokra-asunto 79 126 / 23,87 %
Arava- tai korkotukivuokra-asunto 68 983 / 20,81 %
Muu tai tuntematon hallintaperuste 29 076 / 8,77 %
Omistaa talon 11 542 / 3,48 %
Asumisoikeusasunto 7 243 / 2,19 %
Lähde http://www.aluesarjat.fi/
Helsingin seutu > Asunto- ja rakennuskanta > Asuntokanta
> Luulen, että pikkulapsen todennäköisyys kuolla liikenneonnettomuudessa on pienempi kaupungissa kuin maalla. Helsingissä liikenneonnettomuuksissa kuolee hyvin vähän ihmisiä ja kantakaupngissa sitäkin vähemmän.
Niinpä! Eiköhän voitaisi kääntää trendi ja poistaa näitä naurettavia töyssyjä ja nostaa 30 nopeusrajoituksia, joita on nykyään kaikkialla.
kommentaattori
Tarkoitatko, että pikkulasten kuolleisuus kaupungeissa pitäisi nostaa valtakunnalliselle tasolle?
30km/h tunnissa on joukkoliikenteen keskinopeudeksi paljon, ja melkein mikä tahansa liikenne kaupunkiolosuhteissa jää tuon alle. 30 km/h nopedulla esim. Tapiola – Pasila väli taittuisi vartissa.
Spottun ihanoima kaupunkitunnelimetro muuten saavuttaa käytännosä noin 30km/h keskinopeuden 700 metrin asemavälillä (esim. Kamppi – Uudenmaankatu). Pidemmällä asemaväleillä toki päästään suurempiin nopeuksiin, joku R juna taitaa olla 70km/h, mutta sitten taas pitää vaihtaa, kävellä, jne. enemmän. Riippuu täysin etäisyyksistä, ja noin nyrkkisääntönä joukkoliikenne toimii sitä paremmin mitä lyhyemmät etäisyydet, sen takia joukkoliikennekaupungin pitäisi olla tiivistä jotta etäisyydet jäävät lyhyiksi.
Tähän pitänee lisätä, että yksityisauton keskinoperus Helsingissä välillä Erottaja – Tullinpuomi sekä välillä Tulllinpuomi – Konala on hyvissä olosuhteissa samoin 30 km/h.
Matkaan Kirkkonummi- Kamppi bussi . samoin kuin juna vie aikaa n. 40 minuuttia. matkaa on bussille 30 km (junalle 35 km), joten keskinopeus on 45 km /h. Hyvissä olosuhteisa yksityisautolla matkan ajaa 30 minuuttiin. eli keskinoperus on 60 km/h.
Tuo on absoluuttinen hyve. Tarkoitin mahdollisesti osin myös, että onko väliä miten asuminen ja palvelut ovat kietoutuneet. Kun tila on kortilla ja sillä on korkea markkina-arvo. Palveluiden liepeille saattaa syntyä jopa enemmän vapaata liikkumistilaa kuin asuinalueelle? Onko millaista kädenvääntöä lapsille tai muillekin pyhitettyjen kenttien (leikki,urheilu,viherkaistat,joutomaa jne) kanssa? Onko realismia olettaa, että esim. autoilulta vapautuva tila allokoitaisiinkin lapsille (ja sen myötä kaikille ”anarkistisille” liikkujille) markkinoiden sijaan? Voiko suurkaupunki ikinä irtautua kaikella on tietty funktio -ajattelusta. Väljä, mutta vastaavasti korkeasti rakennettu kaupunki olisi kai tällainen.
Joo, vastaa aika hyvin omaa ideaaliani metrosta kaupunkikaupungissa. Esimerkiksi väliltä Kamppi-Ruoholahti puuttuu asema.
Niin. Taas kerran Taivallahdesta rantoja pitkin liikennemökässä kävellessä tuli mieleen että kun Länsiväylästä nykymuodossaan päästään joskus eroon, tulevat sukupolvet tulevat kyllä ihmettelemään miksi motari sai olla paikallaan niinkin pitkään.
Muistan tuon raflaavan esimerkkisi (lyhyt vuokra-aikaa ja pitkä ajomatka), mutta oletko sitä mieltä, että kilometrikorvauksen suuruus pitäisi määritellä CityCarClubin hinnoittelun mukaan? Kilometrikorvausten nostajat olisivat tähän järjestelyyn oikein tyytyväisiä.
Kilometrikorvaus pitäisi määritellä kuten Ruotsissa, marginaalikustannusten mukaan.
Tuo vaikuttaa sosiaalidemokratialta. Kaikille samat mahdollisuudet hinnasta välittämättä. 😀 😀 😀
”tpyyluoma: 30km/h tunnissa on joukkoliikenteen keskinopeudeksi paljon, ja melkein mikä tahansa liikenne kaupunkiolosuhteissa jää tuon alle. 30 km/h nopedulla esim. Tapiola – Pasila väli taittuisi vartissa.”
Mielenkiintoistahan on, että esim- väli Kamppi – Suomenoja todella taittaa bussilla vartissa (16 min).Joskus 70-luvulla olen kukenut Iivisnimeen ruuhka-aikana 15 minuutissa, ihan kotiovelle.
Onkohan noin?
Vuokralla asumisessa ei yleensäkään liene järkeä, jos asunnontarve ei ole akuutti tai lyhytaikainen tai jos asuntosäästäminen ei vain jostain syystä onnistu. Periaatteessa omistusasuja maksaa yhtiövastikkeen + muut kulut. Vuokra-asuja maksaa tuon päälle omistajan haluaman vuokratuoton, koska omistaja ei asuntoa taatusti tappiolla vuokraa.
Tottakai aina kun mennään ravintoketjussa alaspäin päädytään kuluttajaan. Toisaalta asiakkaan on oltava valmis maksamaan haluamastaan palvelusta siitä aiheutuvat kulut. Auto on oma, suurin syy tähän on että omistin auton jo siinä vaiheessa kun menin työhin kyseiseen paikkaan. Ja työnantajalle sopi että käytän omaa autoa. Kyllä pienemmillä paikkakunnilla pärjää autotta aika pitkälle. Itse en aja vapaa-ajalla juurikaan opiskelujen aikaan huonoa systeemissä oli se että tarvitsin autoa 1-3krt/kk sen takia jouduin maksamaan verot yms. näistä vajaista 200 km ajeluista, muuten olisin pitänyt autoa seisonnassa.
Autoilu vaan on Suomessa tehty niin kalliiksi sillä rahoitetaan julkinen liikenne. Itsekkin suosisin julkisia täällä pienessä kaupungissa, mutta kun bussilippu maksaa 3,2€/suunta eli kaupassa käynti tulisi maksamaan 6,4€ kerta. Omiin ajoihin vaikuttaa ”laiska” luonteeni kun kerran pääsen kotiin en jaksa liikkua enään. Eli kauppareissut teen kun palaan töistä ja pyrin tekemään pitenpää päivää kun tiedän että on henk.kohtaisia menoja esim. harrastukset. Tietysti pyrin suosimaan apostolin kyytiä aina kun se on mahdollista kauppaan itsellä on sen verran lyhyt matka että 0,5 km että sen taittaa jalan mikä on yleensä nopeampikin. Mutta ikinä en ole ajatellut tätä vaihtoehtoa ympäristönkannalta vaan hyötyliikuntana kun päivät istuu autossa työnpuolesta niin mukavaa vaihtelua että saa liikuntaa.
Harrastuksissa kulkeminen näissä julkisia hyväksi käyttäen on haastavaa. Koitappa joskus kulkea bussisa jääkiekko varusteet mukana. Toinen mikä on myös kun pelejä järjestetään eri paikkakunnilla linja-auto vuokraus on sen verran kallista että kannattaa valita henkilöauto sitä varten. Tietysti tätä voitaisiin helpottaa lain säädännöllä, esim. c-kortilla saa ajaa satunnaisesti linja-auto jossa on matkustajia.
Itse myös nautin mökkielämästä ”kaukana kaupungista” joten tätä ei mahdollista ilman omaa autoa. Etenkin kun mukaan ottaa viikon tarpeet ei bussi siihen sovellu.
-jos autoilua halutaan halutaan vähentää voitaisiin ottaa pienemmillä paikka kunnilla käyttöön julkisiin ilmainen kokeilu tai päivä lippu joka maksaisi 1€. Koska ne autoilijat jo nyt kustantavat julkisen liikenteen miksi heille ei voisi tarjota ilmaista bilettiä kun jo nyt maksavat siitä.
On huvittavan näköistä katsella ohi kiitäviä 22 paikkaisia busseja kun samat ajot voitaisii hoitaa pakettiautoilla (ns. 8 paikkaisilla pikkubusseilla).
– Eräs kuntapoliitikko sanoi aikanaa ”ilman yksityistä autoilua meillä ei olisi julkistakaan.” mikä varmasti pitää paikkansa kun huomioon otetaan teiden rakentamiset yms. jotka tietysti on edellytys julkiselle kuin raskaalle liikenteellekkin.
Asia julkisen suhteen on tietysti pks, tampere, oulu yms isot paikkakunnat joissa julkinen liikenne on suhteellisen hyvä. Jos oikein olen ymmärtänyt niin Helsingissä poikittaisliikkenne vaatisi kehittämistä.
Mihin tuo väitye perustuu? Enemmistö julkisen liikenteen suoritteista on pääkaupunkiseudulla HSL:n topimeenpanemana ja kuntien subventoimana. Valtio ei osallistu siihen mitenkään eivätkä kunnat saa mitää tuloja autoilusta. Valtion osalta julkista liikennettä on VR, joka on yrityksenä voitollinen.
Kun mennään syvemmälle lukujen ja talouden ja verottajien byrokraattisten käsitteiden taakse. Vuokra-asuminen on kategorisesti kalliimpaa kuin omistusasuminen. Nyt tarkkana! Koska vieraan asuttaminen on RISKI.
Tuosta riskinotosta sitten ihmiseliön erityistapauksessa syntyy vuokratuottoa josta maksetaan veroa. En tiedä kuinka homma toimii muilla eliöillä. On täysin epärelevanttia kuinka vuokranantaja, pääomatulon saaja, itse asuu. Omistusasunnossa ei synny tuloa SAMASTA SYYSTÄ. Tai saahan siitä iskevän mainoksen ”ole oma riskisi”:). Tästä syystä asuntotulon verotus olisi täysin eri asia. Sille pitää keksiä muita hämäriä perusteluja kuin vertailu vuokra-asumiseen päittäin.
Onko se oikeasti mahdotonta? Koeta selittää tulovero, alv, tulli, pääomavero tms. kuvitteelliselle henkilölle joka ei olisi niistä kuullut. Minun olisi paljon vaikeampaa vastata kysymykseen, miksi vuokralainen joutuu maksamaan veroa, mutta asunnon omistaja ei. Jos tästä on enemmän haittaa kuin hyötyä, voitaisiinko yrittää asuntotulon selittämistä? Muut verot ovat kuitenkin vaihtoehto työn verottamiselle.
Parikin ihmistä vaikuttivat ajattelevan että polttoaineiden veronkorotuksen ei tulisi koskea raskasta liikennettä, miksi näin? Itse keksin nämä syyt polttoaineiden verotukseen:
Liikkuva auto hidastaa muita liikkujia.
Liikkuva auto aiheuttaa onnettomuuksia.
Päästöt & teiden kuluminen.
Nämä kaikki koskevat raskasta liikennettä siinä missä kevyttäkin.
Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Jos ymmärtää rahoituksen tai taloustieteen perusteet tämä on itsestäänselvää. Omistusasuja saa sijoittamalleen pääomalle (asunto) vuokratuottoa (asuntotulo). Vastaavasti vuokralla asujan ei tarvitse sijoittaa pääomaa asuntoon vaan valitsemaansa sijoituskohteeseen jos hän saa tuottoa. Itseasiassa useimmille ihmisille optimaaliseen sijoitusportfolioon ei todennäköisesti kuulu oma asunto, jo siksi että se on yksittäisenä sijoituksena varsin suuri verrattuna kokonaisvarallisuuteen. Voisi jopa sanoa että omistusasumisessa ei olisi useimmille järkeä jos verotus olisi neutraali.
Verotus muuttaa tilanteen omistusasumista suosivaksi mm. koska asuntotuloa ei veroteta.
Miksi itse olisit sitten niin vähäriskinen vuokralainen, kun tuota vuokratuloa ei käytännössä tarvitse edes maksaa itselleen:)
Väittämäsi on samaa sarjaa, kuin että kannattaa sijoittaa säästönsä saman firman osakkeisiin jossa on itse töissä. Näin ei kuitenkaan ole, jos firma menee konkkaan menetät sekä säästösi että työpaikkasi. Sen sijaan kannattaa sijoittaa säästöt jonkun toisen firman osakkeisiin, vaikka firma menisi konkkaan sinulle jää työpaikka ja vaikka oma työpaikka menee konkkaan sinulle jää säästöt.
Sijoituksen kannalta ei ole niin että ulkopuolinen vuokralainen on RISKI mutta itse ei olisi. Periaatteessa oma insentiivisi olla itsellesi hyvä vuokralainen on aika heikko koska tuskin itseäsi heität ulos omasta kämpästäsi. Näin itsensä pitäminen omana vuokralaisena ei välttämättä ole optimaalista
Maa kutsuu, maa kutsuu, kuuntelen…
Reaalipolitiikkaa: Elinkeinopolitiikka, kilpailukyky ulkomaisia liikennöitsijöitä vastaan, suomalaisten tuotteiden kansainvälinen kilpailukyky, tuotteiden hinnan tasaveronomainen nouseminen, aluepolitiikka. Lisäksi vielä nämä yleensä sotketaan samaan soppaan ja nostetaan juuri päivän keskusteluun ja kuulijakuntaan sopiva argumentti.
Itse asiassa raskaiden dieselien hengitysilmapäästöt ovat tyypillisesti aika korkeat kulutettua polttoainelitraa kohden, joten niitä pitäisi verottaa vielä siitä erikseen. Jos siis lähtökohta olisi haittaverotus, mutta kun ei se nyt oikeasti ole.
Vuokratulo pitäisi olla verovapaata siltä osin kuin sitä käytetään toisen asunnon vuokran maksamiseen. Tällöin vaikkapa työpaikkaa vaihtava henkilö voisi helposti vuokrata omistamansa asunnon pois ja sen tilalle toisen eri sijainnilla. Parantaisi asuntomarkkinoiden toimivuutta.
Asuntotulon käsitteen ongelma ei ole niinkään asiantuntemattomat kuulijat, vaan huono malli. Pitäisi etsiä Occamin periaatteiden mukaan yksinkertaisia malleja. Asuntotulokäsitteen käyttäminen johtaa välittömästi paidapesutulon käsitteeseen, sen verottamiseen jne.
EKK esitti edellä käytännössä mahdollisuutta vähentää maksettu vuokra saaduista vuokratuloista. Eikö vuokra-asumisen ja omistusasumisen eroja ja tilanteen korjaamista voisi yrittää selittää jollain tuollaisella yksinkertaisemmalla mallilla? Asuntotulon käsite todennäköisesti johtaisi asiantuntemattomissa käsissä (= kansanedustajat 🙂 ) vain entistä hankalampiin, monimutkaisempiin ja lukuisampiin lain kiemuroihin. EKK:n tyylisellä yksinkertaisemmalla mallilla homman voisi hoitaa piankin kuntoon, ja lait nykyistä järkevämmiksi ja kansalaisten kannalta hyvksyttävämmiksi.
Myös Belgia-esimerkin kaltainen vuokratulon verottomuus johtaa helposti harhapoluille, sillä siinä yhden tyyppistä pääomalla saatua tuloa kohdeltaisiin eri tavalla kuin toisia pääomalla saatuja tuloja. Tuokin malli kaipaisi siis välittömästi paikkaa paikan päälle.
Käyteteään yksinkertaisia malleja, kun sellaisiakin on saatavilla. Kansa on oikeassa, kun se ei halua omaa päätään ja omaa rakasta yhteiskuntaansa sekoitettavan asuntotulon kaltaisilla optimaalista reilusti huonommilla uuskäsitteillä.
EKK:n malli korjaa vain httysen kokoisen ongelma, ristiin asumisen. Se ei korjaa sitä, että vuokra-asumisesta syntyy verotuloja ja omistusasumisesta ei synny, jolloin vuokra-asuminen on noiden verojen verran kalliimpaa. Belgian malli korjaa ongelman kokonaan. Toki se syrjii asumisen omistamista muuta pääomatuloa kohtaan, mutta asuminen on muutenkin eri asemassa. Niinhän asunnon omistamista suositaan omistusasumisen osaltakin mujuta sijoitustoimintaa kohtaan, minkä seurauksena meillä on vaikeuksia löytää pääomia yritystoimintaan.
EKK:n malli korjaa vain httysen kokoisen ongelma, ristiin asumisen. Se ei korjaa sitä, että vuokra-asumisesta syntyy verotuloja ja omistusasumisesta ei synny, jolloin vuokra-asuminen on noiden verojen verran kalliimpaa. Belgian malli korjaa ongelman kokonaan. Toki se syrjii asumisen omistamista muuta pääomatuloa kohtaan, mutta asuminen on muutenkin eri asemassa. Niinhän asunnon omistamista suositaan omistusasumisen osaltakin mujuta sijoitustoimintaa kohtaan, minkä seurauksena meillä on vaikeuksia löytää pääomia yritystoimintaan.
Lisäksi EKK:n mallissa taitaa oola se vika, että se ylimioittaa korjauksen. Jos koko vuokra on vähennyskelpoinen, vähennyskelpoiseksi tulee myös hoitovastikkeen osuus vuokrasta.
Jos omistus- ja vuokra-asumisen välinen ero halutaan häivyttää, tarvitaan asuntotulon verotus pääomatulon mukaan.
Tämä ratkaisu on kuitenkin monimutkaisuudessaan heikko, ja siinä tulee monenlaista arvostushaastetta. Vuokramarkkinat ovat olemassa vain tietylle asuntoryhmälle, ja on aika vaikea päästä kiinni ryhmään ”itselle itse rakennettu omakotitalo”. Eli vaikka lopputulos olisi teoriassa hyvä, liian suuri osa kansasta ei ymmärtäisi yhtään, mistä verossa on kyse.
Huomattavasti yksinkertaisempi vaihtoehto on nostaa kiinteistövero jollekin realistiselle tasolle (esimerkiksi 1 % vuodessa käyvästä arvosta) ja tehdä vuokratuloista verovapaata.
Ratkaisu toki vinouttaa erilaisten sijoitusten verokohtelua ja on sikäli huono. Se tuottaa kuitenkin huomattavasti nykyistä paremman lopputuloksen ja on helppo ymmärtää. Pidemmällä aikavälillä veromuutos alentaa asuntojen hintoja ja helpottaa muuttamista sekä tätä kautta että vuokra-asumista lisäämällä.
Jos on vuokratuloja, mutta ei vuokramenoja (koska asuu omassa asunnossa), eikö silloin voisi ajatella, että noista (toiseen omistettuun asuntoon liittyvistä) voitoista otetaan ihan normaali pääomatulojen vero? Ei kai tuo vielä vuokra-asumista sorra?
Omasta asunnosta joutuu maksamaan ainakin sijoitetun pääoman menetettyjen korkojen verran, plus hoitokuluja. Vuokra-asunnosta maksetaan vuokranantajalle vastaava summa, ja vähän ekstraa asuntoasioiden hoitamisesta. Vuokranantaja maksaisi veroja vasta voitoista (kaikkien järjellisten vähennysten jälkeen), ei liikevaihdosta. Kai markkinat säätävät tuon voiton sopivalle, järjestelyjen vaivaa ja riskejä vastaavalle tasolle.
Jos vapautamme vuokra-asumisen kokonaan veroista, pitäisi kai seuraavaksi harkita, haluammeko poistaa myös valintamyymälöiltä kaikki verot, koska ostettua ruokaa verotetaan, vaikka itse tuotettua ei veroteta jne.
Kuvittelen edelleen, että vähennystyylinen malli, jossa kaikista pääomatuloista (= voitoista vähennysten jälkeen) otetaan normaali pääomatulojen vero, toimisi hyvin (sortamatta vuokra-asumista) ja olisi yksinkertainen. Olenko jättänyt jonkin tilannetta vääristävän lisäveron huomiotta, vai toimiiko tämä malli normaalin markkinatalouden tapaan?
Juho Laatu
Jos olet sitä mieltä, että yhteiskujnnan on syytä ohjata ihmiset osamaan omistusasunnoissa vuokra-asumisen sijaan, mallisi on hyvä. Jos haluat vuokra- ja omistusasumiselle neutraalin kohtelun keskenään, mallisi on huono. Mallissasi henkilön, jolla on siioituskelpoista varallisuutta kannattaa aina sijoittaa ensin omaan asuntonn ja vasta kun se on velaton, harkita muita sijoituskohteita.
Tuo on vaan siitä outoa, että kun yrityksiä muuten verotetaan niin paljon, niin miksei tässä?
Toki polttoaineverojen noston yhteydessä voitaisiin laskea muita yritystoimintaan liittyviä veroja.
Mielestäni mallissa henkilö, jolla on asunnon verran varallisuutta, voi sijoittaa sen joko omaan asuntoon, tai sitten muualle, ja maksaa tuon sijoituksen tuotoilla vuokra-asuntonsa vuokran. Lisäksi vuokra-asunnon tapauksessa hän maksaa vuokranantajalle vähän ekstraa järjestelyistä, riskistä ja ehkä vähän siitä, että voi vaihtaa asuinpaikka helposti millon vain. Missä menee pieleen? Miksi hänen ei kannata asua vuokralla noilla ehdoilla? Valtio saa verotuloja vain, jos vuokranantaja tekee bisneksellään voittoa.
Jos henkilöllä on 200 000 euroa omaisuutta, hän voi ostaa sillä joko valtion obligaatioita tai yksiön Helsingistä. Oletetaan, että yksiöstä on yhtiövastiketta ja muita menoja 150 €/kk ja vuokra 600 €/kk eli omisytajan verotettava tulos on 450 €/kk eli 5400 €/vuosi. Oletetaan edelleen, että valtion korkotuotto on 5400 €/vuosi. Korolla voi siis maksaa vuokrasta sen osan, jota ei joutuisi maksamaan yhtiävastikkeena. Kaikki on siis kunnossa?
Ei ole. Siitä korosta joutuu maksamaan 30 % veroa, eli 1620 €. Vuokraisäntä maksaa myös veroa 1620 € eli veroa tulee yhteensä 3280 euroa. Jos osaa vaihdetaan, henkilö ostaa sen yksiön ja vuokraisontä ostaa sillä rahalla valtion obligaatioita, veroja maksetaankin enää tuosta obligaaitokorosta. Siksi vuokra-asuminen on kannattamatonta omistusasumiseen verrattuna.
USA:ssa on viime vuosina siirrytty monessa suuressa kaupungissa minimipysäköintinormista maksimipysäköintinormiin. Kaupunkien keskustoista on myös purettu moottoriteitä ja tehty bulevardeja tilalle. Esim. Kaliforniassa on yrityksiä, jotka tarjoavat työntekijöille omia (eksklusiivisia) joukkoliikennepalveluita ja uusi rakentaminen sallitaan vain kaupunkien ydinalueella, jossa julkista liikennettä samalla tehostetaan.
Suomen on sanottu ottavan mallia Amerikasta, mutta enää näin ei valitettavasti ole.
Ode:
Liioittelet ongelman suuruutta. Lähes puolet vuokra-asunnoista omistavat erilaiset veroja maksamattomat yhteisöt (esim kunnat).
Lisäksi vuokra-asunnoista korot ovat täysimääräisesti vähennettävissä vuokratuloista, omistusasunnoissa vain osa on vähennyskelpoista.
pekka
Omistusasunnosta ei voi vähentää korkomenoja asuntotulosta, koska asuntoitulo ei ole verotettavaa.
Tuo on totta, että kaikista vuokratuloista ei makseta veroa, mutta siltä osin kun maksetaan, se syrjii vuokralla asumista.
Ode:
En ihan ymmärrä pointtiasi, mutta jos haluat omistus- ja vuokra-asumisen verotuksen samalla viivalle, joudutaan nykyistä asuntolainojen korkovähennystä koskevat rajoitukset poistamaan (siis ylärajat pois ja verovähennys täysimääräiseksi nykyisen 80% sijasta).
mistä tulosta se oman asunnon asuntolaina vähennettäisiin kun omistusasumisesta ei tule tuloa.
Teidän mielestä vuokra-asuminen ja omistusasuminen ovat siis symmetrisiä kaikilta muilta osin paitsi verotuksen osalta?
Minä taasen olen sitä mieltä, että niissä on erilainen tieto/epävarmuus/riski. Jo siitäkin lähtökohdasta, että kenelläkään ei ole velvollisuutta olla vuokralainen. Kun poissuljetaan symmetriset vakuutukset ja ylläpito- ja hoitomenotkin. Omistusasuja on ikäänkuin sisäpiiriläinen mahdollisimman täydellistä tietoa nauttiva. Vuokranantaja ja vuokralainen elävät vähemmän täydellisessä tiedossa.
Johtaa siihen, että:
Omistusasujan vaihtoehtoinen tuotto tälle varmuudelleen on enintään riskitön, inflaatiosuojattu korkotalletus.
Vuokranantajan vaihtoehtoinen tuotto tälle epävarmuudelleen on karkeasti arvioiden pörssi-indeksien tuotto.
Joo, sanotte että onhan meillä lähdeverokin.
Lopuksi: Minusta olisi siis reilua sanoa, että ”asuntotulon” komponentit eivät ole täsmälleen samoja kuin vuokratulon.
Osmo, ei se ihan noin mene, mutta olet oikeilla jäljillä ja pidän yksinkertaistuksestasi. 😀 Ongelma on, kuten tuossa toteat, liian kova pääomaverotus. Kun tuohon lisätään eurooppalaisittain lähes käsittämätön perintöverotus ja isoja, puolueita lähellä olevia pelureita suosiva tonttijako, niin kuka vielä ihmettelee, että asuminen ja ennen kaikkea vuokra-asuminen on tolkuttoman kallista.
Sen takia, että yhteiskuntamme ei kestä edes nykyist polttoaineiden veroastetta. Se syö liikaa elintasoamme. Petja, listasi on ihan huuhaata. 😀 😀 😀
Suomessa on tehty jo 40-luvulla ne ratkaisut, joiden kanssa on vain elettävä ja yritettävä ottaa irti se mitä on otettavissa. Liikennepolttoaineiden verotus koskee eniten ihmisä, jotka elävät maaseudulla. Jos elää Helisngin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä, ei polttoaineverotuksella ole paljoa väliä.
Suomessa tehtiin aikoinaan virhe ja lähdettiin rakentamaan lähiöiksi hajaantuneita taajamia. Se tarkoittaa, ettei joukkoliikenne ole Suomessa järkevä ratkaisu kuin muutamille ihmisille Helsingin, Tampereen ja Turun keskustoissa. Muualla siihen käytetty raha on hukkaan heitettyä. Suomen elinehto on toimiva ja edullinen henkilöautoliikenne.
Kaikki ratkaisut ovat luonteeltaan väliaikaisia, vain aikajänne vaihtelee. 40-luvun ratkaisut ovat sellaisia sukupolven mittaisia. Silloin asutetut ihmiset alkavat olla haudassa ja talot tulleet taloudellisen käyttöikänsä päähän joten yhdyskuntarakenteita on tullut aika arvioida uudelleen.
Tämä ei ole edes poliittisesti erityisen vaikeaa kun virta vie muutenkin keskuksiin. Pelkästään jo kaavoituksella päästään eteenpäin.
Ajatus oli, että jos voittoa ei kenellekään synny (kuten kai tuossa esimerkissä), valtiokaan ei saa verotuloja. Vähennysorientoituneessa mallissa vähennysoikeuksien tulisi siis osua noihin mainittuihin verotettaviin summiin.
Vuokraaja saisi vähentää maksamansa oman asunnon vuokran (ehkä katolla) saamistaan korkotuloista.
Vuokranantaja saisi vähentää asunnon pääoman korkokulut saamastaan vuokratulosta.
Onko jokin tällainen vähennysvetoinen malli toimiva?
Asuntolainan korkovähennys tulisi poistaa. Ensin sen voisi siirtää muun sosiaaliturvan joukkoon ellei se jo siellä ole. Niputtaa valtaosa sosiaaliturvasta perustuloksi. Jos perustulon tasoon jää jokin komponentti vanhaa asuntolainan korkovähennystä niin lohduttakoon se. Asumistuki samaan veneeseen.
ASP-järjestelmä on vähän kiikunkaakun. Kuten aiemmin kommentoin näen omistusasumisen edustavan suurempaa määrää hyödyllistä tietoa (asuinrakennuskannasta) kuin vuokra-asumisen. Tämä ennustaa omistuskotien olevan paremmin hoidettuja kuin vuokrakotien. En tiedä onko näin. Jos asetelma on toisin tai oleennaista eroa ei ole täytyy pohtia uusiksi. Joten: ASP-järjestelmää voisi ajatella jonkinlaisena omistusasumisen peruskouluna (kansalainen sitouttaa itsensä hyväksi katsottavaan asiaan) jota yhteiskunta voi tukea. Mutta sitten kun se asunto hankitaan yhteiskunta siirtyy syrjään.
Tämä poissulkee jonkinverran työmarkkinoiden dynamiikkaa. Mutta minulla nyt onkin sellainen ihmiskäsitys, että he asuvat missä huvittaa. He maksavat tästä hintaa huonoina palveluina. Mutta yhteiskunnankin on sopeuduttava. Jos ihmiset eivät halua järjestää elämäänsä niin, että se mahdollistaa vielä yhden ”jäähallin” rakentamisen niin paha mennä pakottamaankaan.
Tämä kesksutelu omistusausmisesta on sivussa aiheesta ja mennyt juupas-eipäs väittelyksi.
Asuntotulo – siis omistjan oman asunnon asumisoiekduen arvo – on kyllä ihan reaalisesti ihmisen taloudessa merkitsevä, vaikka näkymätön verotuksen ulkouolella tuloerä. Verotus taas näkyy tavalal tia toisella vuokra.asumisessa.
Oman asunnon verottamiseen – oli kye kiitneistöverosta tai laskennallisesta asuntotuloverosta – on mahdotonta löytää ratkaisua, joka samalla olisi sekä julkiselel taoudelel todelal merkitsevä että ei johtaisi kohtuuttomuuksiin.
Toienn ais on, että asunnon omistajalla on toinen intressi toimia huoneisotn eteen ja talon yhteisne hyvän eteen kuin vuotkralaisella.
Näissä kiinteistöhommissa on oppinut, että 25 vuotta on pelkkä kvarttaali.
Samat virheet tehtiin Ruotsissa ja Norjassakin mutta ne on alettu korjata tietulleilla.
Kyllä mä väitän että useimmissa pk-seudun lähiöissä, myös Espoossa ja Vantaalla, voi elää ilman että on riippuvainen henkilöautosta.
Liian halpa autoilu pääkaupunkiseudulla tuo vain enemmän ruuhkia ja se hankaloittaa kaikkien elämää, myös autoilijoiden.
Jos vuokra- ja omistusasumisen eroja halutaan häivyttää, pitää myös poistaa omistusasuntojen varainsiirtovero, joka näissä keskusteluissa yleensä kätevästi ”unohdetaan”.
”Asuntotulon” verotus näyttää kyllä lähinnä keppihevoselta taistelussa porvarillisuutta vastaan. Mutta jos laskennallinen asuntotulo on verotettavaa, pitäisi myös asuntotulon todellisten tulonhankkimismenojen olla vähennyskelpoisia. Eli korot täysimääräisesti, korjaus- ja ylläpitokulut jne.
Tämä voisi tietysti olla sikäli hieno asia, että omistusasunnossa asuvien vähennysoikeudet lisääntyisivät, erilaisia palveluja (korjaaminen, ympäristön kunnossapito) kannattaisi käyttää enemmän, jne.
Jos taas ideana on vaan verottaa lisää siten että keksitään kuvitteellinen tulo josta ei saa vähentää sen hankkimiseen tarvittavia todellisia menoja, niin se nyt on vaan lähinnä ryöstö.
Kyllä tuo kuvaamasi itsepalveluyhteiskunta on ongelma sekin, ja ongelma pitkälti verotuksen seurauksena. Kotitalousvähennyksenä on yritetty laittaa laastaria johonkin kohtaan.
Totean; en osaa esittää kunnollista korjausehdotusta.
Varainsiirtoveroa kai useimmiten joutuu maksamaan vasta siitä ensiasuntoa seuraavasta asunnosta, ja useimmat myöskin lienevät säästäneet myyntivoiton verottomuudella enemmän, kuin varainsiirtoverona maksavat.
Niin, kaikista muista sijoitusmuodoista saa maksaa niin reaalisesta myyntivoitosta kuin inflaatiostakin valtiolle aika runsaasti.
(varainsiirtovero tietysti myös koskee vuokra-asuntojakin, mutta myönnän, että niitä ainakin kaupunkiseuduilla myytäneen harvemmin)
Mitä ihmeen vuokratuottoa saa omassa asunnossaan asuva henkilö?
Kas, kun ei veroteta kotiruokaa syöviltä ”voittoa”, jonka he saavat olemalla syömättä ravintolassa.
Oletat, että vuokra-asuja yleensäkään sijoittaa pääomaa mihinkään. Jos verrataan omistusasujaan, vuokra-asuja on vuokrasopimuksessaan periaatteessa tyhjän päällä ja olisi muutaman vuoden päästä maksanut pois vuokran ”ylimääräisyyksillä” ison osan asuntolainaa.
Olisi kiva nähdä vertailu yhtiövastikkeen + lainalyhennyksen ja vuokran välillä. Minusta nimittäin tuntuu siltä, että puntit ovat aika pitkälti tasan paitsi, että omistusasuja saa lainan maksetun osuuden takaisin poismuuttaessaan eikä voi joutua muuttamaan asunnosta pois muutaman kuukauden varoitusajalla.
Kävin joku päivä sitten työpaikan kahvihuoneessa hakemassa kupillisen. Siellä oli kolme kollegaa keskustelemassa kuinka pitkälle tietynmerkkisen etuvetoisen auton keulaa pitää purkaa että pääsee tekemään vaihteistoremontin.
Seuraavana päivänä kahvia hakiessa eri kollega kertoi kuinka tiskikoneen oviluukun solenoidi oli ollut jumissa, ja sen imemä vikavirta oli sekoittanut koneen prosessorin.
Olis hienoa jos he voisivat keskittää teknistieteelliset voimavaransa uusien leipäpuiden löytämiseen Suomelle jonka teolliset hartiat kapenevat pelottavaa vauhtia.
Onkohan sama ”ongelma” myös muissa maissa, vai verotetaanko asuntotuloa jossakin?
Asuntotuloa verotetaan, verotettiin myös Suomessa 1990-luvulle saakka. Usein sitä kutsutaan kliinteistöveroksi. Esimerkiksi Yhdysvalloiissa se on paikallishallinnon tärkein vero. Toinen vaihtoehto on tehdä vuokratulosta verovapaa. Monissa maissa vuokra-asunnot ovat yhteiskunnallissti tai puoliyhteiskunnallisesti omistettuja, jolloin vuokratuloa ei veroteta, niin kuin ei meilläkään veroteta kuntien omistamien vuokra-asuntojen vuokratuloa.
Olen olut muutaman kuukauden vapaa mies enkä ole enää kyttäyksen ja rngaistuksen kohde.
Ninpä olen viettänyt aikaani pienellä Kreikan saarella, jossa asuu n 2000 asukasta. Tämäkin on muuttotappioaluetta ja lautaikkunaisia ja myynnissä olevia asuntoja on runsaasti.
Kuitenkin täältä löytyy lääkäreitä ,hammaslääkäreitä, apteekkeja, poliisi, posti, tuli, posti etc eikä niitä olla lakkauttamassa vaikka valtio leikkaa vähän kaikkea.
Liikennekin kulkee takseilla ja julkisella liikenteellä.
Bussiyhtiö on pienin mahdollinen eli yksi bussi ja yhtiön työntekijöinä ovat isä poika ja Pyhä Henki eli perheen mamma, joka ottaa rahastajan roolin , kun tarvitaan ruokarahaa.
Palvelu toimii aamusta klo 6::sta ilta 11:ta
Vuoroväli ei ole aivan alle viiden minuutin , mutta puolen tunnin välilläkin pärjää. Aikataulukaan. Ei ole kovin tarkka, mutta eipä kukaan korvauksia vaatinut.
Hintakinon siedettävä, kertalippu on 1,5 euroa ja yhtiö toimi ilman tukiaisia.
Naamabaarikin toimii kuin Suomessa eli eläkeläismiehet istuvat kapakassa , pelaavat, juovat kahvia ja ouzoa ja parantavat maailmaa.
Johtopäätökset ovat hyvin samantapaisia kuin Ivalossa.
Eurokriisi on lähinnä EU-hyväveli verkoston aikaansaannoksia,
Tukipaketeilla pelastetaan vain kavereiden omaisuuksia ja kansta maksavat.
EU-eliitille on aivan sama miten kansoille käy ja se näkyy siinä,etei kymmenien miljoonien työttömien laumat aiheuta kuin naurua ja sarjan toinen toistaan hulumpia esityksiä, iten työttömiä kyykytetään ja nöyryytetääb.
Jaetaankohan hulluimmasta esityksestä jokin palkintokin ?
Siis tätä kiinteistöveroako ei siis peritä (yksityisomistuksessa olevista) vuokra-asunnoista?
Kiinteistövero on oleellisesti eri asia kuin ”asuntotulo”, koska se peritään kiinteistön omistajalta joka tapauksessa, ei vain siitä että kiinteistön omistaja asuu omassa asunnossaan.
Kyllä asuntotulo on verotettavaa silloinkin, kun asujnto on vuokralla.
Nyt tipuin kärryltä. Ongelmanhan piti olla, että se on (nykyisin) verotettavaa silloin ja vain silloin, kun asunto on vuokralla?
Se oli vastaus kommenttiin:
En kyllä edelleenkään ymmärrä mitä Ode tarkoittaa. Edellä kirjoitin (mutta siihen tuli lapsus):
Kiinteistövero on oleellisesti eri asia kuin “asuntotulo”, …
siis piti olla
Kiinteistövero on oleellisesti eri asia kuin “asuntotulon” vero, …
ja tarkoitatko Ode nyt sitten, että omistus- ja vuokra-asumisen epäsuhtaa korjataan siten että asuntotulo on verotettavaa, tapahtui asuminen sitten omassa tai vuokra-asunnossa? Tuskin sentään.
Minusta kiinteistövero on oleellisesti eri asia kuin ”asuntotulon” verotus, koska kiinteistövero peritään kaikista kiinteistöistä, riippumatta siitä, kuka niissä asuu. Laskennallisen ”asuntotulon” verotusta haaveillaan vain omistusasujille.
Kiinteistövero on neutraali omistus- ja vuokra-asumisen kesken, ja kiinteistöt eivät pakene maasta, joten ne ovat sikäli hyvä verotuskohde. Tietysti kiinteistöjenkin arvon voi tuhota verottamalla, eli ei se mikään verokertymien hopealuoti ole.
Asuntotulo on jo nyt verotettavaa vuokra-asunnossa. Veron maksaa vuokranantaja.
Asuntoon kohdistuva verotus saadaan neutraaliksi, kun se korvataan muiden maiden tapaan kiinteistöverolla (sillä rahoitetaan muutakin kun lumenpoisto) ja vapautetaan vuokratulo verotuksesta.
Plus poistetaan varainsiirtovero, joka käytännössä kohdistuu asuntoa vaihtaviin omistusasujiin, ei vuokra-asuntoihin.
Ja sitten voimmekin jäädä odottelemaan sitä ihmettä, että kun jotain veroa kiristetään ja toista vastaavasti on tarkoitus löysentää, se löysennys todellakin tapahtuu… en pidätä henkeäni odotellessani.
Mutta miksi näin ei tehdä? Kuka tätä vastustaa ja millä perusteella?
Tätä vastustavat kaikki:
– kokoomus: omistusasumista ei saa verottaa
– sdp, vas, pers: kiinteistövero nostaa asumisen hintaa
– pers, vas, sdp: riistokapitalistin vuokratulot verovapaiksi ja pieneläjien pankkitalletusten korko on verotettavaa
Olishan ton voinut heti sanoa. Tämä on olennaista tasapuolisuuden kannalta. Minusta kiinteistövero on sitten vähän eri asia.
Espanja aikoo alkaa verottaa kansalaisten omilla aurinkopaneeleilla tuotettua energiaa – energiatulovero siis!
Tämä loistava innovaatio lanseerataan kai Suomeenkin kohta…?
Kuten täällä on jo moni kommentoinut (ja mihin et ole mitään vastannut), niin haluatko verotuksen kannalta neutraaliksi kaiken muunkin yhteiskunnassa? Jos kasvatan omalla takapihalla porkkanoita, niin en joudu maksamaan niistä alv:ia kuten joudun, jos ostan ne kaupasta. Jos teen oikeastaan mitä tahansa työtä itseni hyväksi, niin pitäisikö tätä verottaa sekä tuloveron että alv:n verran?
Ja tärkeimpänä, jos käytän mitä tahansa itse omistamaani asiaa omaksi hyväkseni, niin pitäisikö tätä verottaa, koska jos vuokraan sen, joudun maksamaan veroa vuokrassa?
En ymmärrä, miten kiinteistövero tässä muuttaa omistus- ja vuokra-asumisen suhdetta oikeastaan mihinkään. Kiinteistöverohan kohdistuu molempiin ja johtaa asuntojen myyntihintojen laskuun, mikä puolestaan pitkällä aikavälillä palauttaa asunnon omistamisen omaksi asunnoksi ja vuokrattavaksi ostamisen yhtä kannattavaksi kuin, mitä se olisi ilman kiinteistöveroakin.
Mitä vuokratulojen verottomaksi tekemiseen tulee, niin se tekisi tosiaan vuokraamisesta nykyistä kannattavampaa, mutta silloin pitäisi kysyä, että miksi asuntojen vuokraamisen pitäisi olla kannattavampaa sijoitustoimintaa kuin mikä tahansa muu sijoitustoiminta, vaikka niiden valtion obligaatioiden omistaminen. Jos tähän ei ole mitään hyvää vastausta, niin sitten pitäisi kaikki pääomatulo tehdä verottomaksi, mistä sitten puolestaan jouduttaisiin seuraavaan kysymykseen, että miksi pääomatulon pitäisi olla verovapaata, mutta ansiotulon ei (ja ansiotulon veroahan pitäisi varmaan tällaisen uudistuksen yhteydessä nostaa, jotta menetetyt verotulot saataisiin kerättyä)?
Jos vuokratulo olisi verovapaata, vuokrat kilpailutilanteessa alenisivat sen veron verran. Kysyt siis oikeastaan, miksi vuokralla-asumisen pitäisi olla halvempaa, eikö riitä että omistusasuminen on.
Ei muuta muuten, mutta jos se vuokra-asumiseen kohdistuva pääomatulovero korvataan kiinteistöverolla, vero jakaantuu tasaisesti.
Todennäköisesti paras paletti olisi:
1. Pääomatulovero pois vuokratuloista
2. Varainsiirtovero pois kiinteistöiltä
3. Kiinteistövero esimerkiksi 1 % kiinteistön käyvästä arvosta
4. Luovutusvoiton verotus samaksi kaikissa tapauksissa riippumatta asunnon käytöstä.
Tämä lisäisi asumisen verorasitusta, mutta asia kompensoituu asuntojen hinnoissa. Loppukädessä tulonsiirto tapahtuisi maanomistajien ja julkisen talouden välillä. Varainsiirtoveron poisto ja kiinteistöveron nosto lisäisivät asuntojen vaihtuvuutta ja oikeassa käytössä olemista. (Motivaatio muuttaa isosta omakotitalosta pois lasten vartuttua paranee.)
Luovutusvoiton verotus on vaikea. Toisaalta sen pitäisi olla sama kuin missä hyvänsä sijoituksessa. Toisaalta inflaatio voi tehdä kovat tepposet, jolloin vain reaalista voittoa pitäisi verottaa. Lisäksi tulee kysymys siitä, mitä luovutustappiolle tehtäisiin, koska symmetrian mukaan sen pitäisi olla vähennettävissä.
Ilmeisesti kuitenkin luovutusvoiton verottaminen jonkin verran pehmentäisi asuntojen hintojen heiluntaa. Tämä siksi, että verottaminen vähentäisi hintojen nousutilanteessa asunnonvaihtajien maksukykyä, mikä hillitsisi hintojen nousua.