Kaupungin neljä kehää

Ohei­nen teks­ti­ni on syn­ty­nyt raken­nus­lii­ke SRV:n kool­le kut­su­mas­sa idea­rii­hes­sä ja tul­laan aika­naan jul­kai­se­maan osa­na hei­dän laa­jem­mas­sa asu­mi­sen tule­vai­suut­ta hah­mot­ta­vaa muistiotaan.

Kir­jas­saan Triumph of the City kau­pun­kien kehi­tyk­seen eri­kois­tu­nut eko­no­mis­ti Edward Glae­ser ker­too, mik­si useim­pien ame­rik­ka­lais­ten kau­pun­kien kes­kus­tat ovat köy­hien asut­ta­mia, mut­ta par­hai­ten menes­ty­neis­sä kau­pun­geis­sa kes­kus­tas­sa asu­vat rik­kaim­mat. Seli­tys löy­tyy lii­ken­ne­po­li­tii­kas­ta. Autoon perus­tu­vas­sa yhdys­kun­nas­sa kes­kus­ta on kau­pun­gin vai­keim­min saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­va alue ja sik­si epä­suo­sit­tu. Mik­si asua kes­kus­tas­sa, jos­sa aikaa tär­väy­tyy liik­ku­mi­seen, kun lii­ken­ne vie­lä tekee alu­ees­ta asui­nym­pä­ris­tö­nä vastenmielisen?

Jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gis­sa asia on toi­sin päin. Kes­kus­ta on alu­een par­hai­ten saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­va pis­te. Siel­lä asu­vat käyt­tä­vät vähi­ten aikaa liik­ku­mi­seen, usein jal­kai­sin tai lyhyi­tä ratik­ka- tai met­ro­mat­ko­ja teh­den. Lii­ken­teen rajoit­ta­mi­nen tekee asui­nym­pä­ris­tös­tä viihtyisän.

Uusi tren­di Yhdys­val­tain par­hais­sa kau­pun­geis­sa on, että asun­not val­taa­vat kes­kus­taa ja työ­pai­kat työn­ty­vät kau­pun­gin ulko­puo­lel­le jouk­ko­lii­ken­teel­lä hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­viin paik­koi­hin. Moni asuu kes­kus­tas­sa ja käy töis­sä jos­sain radan­var­res­sa. Täs­sä on logiik­kaa. Työ­mat­ko­ja teh­dään vain kym­me­nen vii­kos­sa, vapaa-ajan mat­ko­ja pal­jon enem­män. Asu­mi­nen ja pal­ve­lut hyö­ty­vät kes­kei­ses­tä sijain­nis­ta enem­män kuin toi­mis­tot, tai aina­kin sel­lai­set toi­mis­tot, jois­ta ei työ­päi­vän aika­na pois­tu­ta. Pitäi­si­kö mei­dän­kin Hel­sin­gis­sä hyväk­syä se, että nyt on jär­ke­vää muut­taa toi­mis­to­ja asun­noik­si toi­sin kuin 30 vuot­ta sit­ten, jol­loin mei­tä vai­va­si piilokonttoriongelma?

Glea­ser esit­tää teo­rian jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gin ren­gas­mai­ses­ta rakenteesta:

• Sisem­pi varak­kai­den ker­ros­ta­lo­kes­kus­ta (Töö­lö, Kruununhaka)
• Ulom­pi kes­ki­tu­lois­ten ker­ros­ta­lo­kes­kus­ta (Val­li­la, Kal­lio, Punavuori)
• Sisem­pi vara­kas auto­kau­pun­ki­vyö­hy­ke (Tapio­la, Pakila)
• Ulom­pi auto­kau­pun­ki­vyö­hy­ke, jos­sa asuu alem­paa kes­ki­luok­kaa. (Kehys­kun­tien omakotialueet)

Luet­te­los­ta puut­tu­vat euroop­pa­lai­set radan­var­ren ker­ros­ta­lo­lä­hiöt, kos­ka nii­tä ei Yhdys­val­lois­sa juu­ri ole.

Tämän päi­vän Hel­sin­gis­sä pidäm­me itses­tään sel­vyy­te­nä, että kal­leim­mat asun­not ovat kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Tämä ei kui­ten­kaan ole eikä ole aina ollut mikään itses­tään­sel­vyys. 1960-luvul­la Kruu­nun­haas­ta sai asun­non hal­vem­mal­la kuin Tapio­las­ta. Elä­mä Kruu­nun­haas­sa oli lii­ken­teen vai­vaa­maa, liik­ku­mi­nen oli ruuh­kien vuok­si hidas­ta ja talo­koh­tai­nen kok­si­läm­mi­tys teki ilmas­ta epä­ter­veel­li­sen hen­git­tää. Smith & Pol­vi­sen lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma näyt­ti, mihin tämä tie joh­taa. Val­tuus­to päät­ti, että tätä me emme halua ja teki äkki­kään­nök­sen lii­ken­ne­po­li­tii­kas­sa. Pysä­köin­tiä kes­kus­tas­sa alet­tiin rajoit­taa ja jouk­ko­lii­ken­net­tä tukea. Sen jäl­keen autois­tu­mi­nen Suo­mes­sa on lisään­ty­nyt voi­mak­kaas­ti, mut­ta lii­ken­ne Hel­sin­gin nie­mel­lä se ei ole kas­va­nut lain­kaan. Kun talo­koh­tai­nen kok­si­läm­mi­tys­kin kor­vat­tiin kau­ko­läm­möl­lä, asu­mi­so­lo­suh­teet kes­kus­tas­sa para­ni­vat olen­nai­ses­ti. Hel­sin­ki muut­tui kau­pun­gis­ta, jon­ka kes­kus­ta slum­miu­tuu, kau­pun­gik­si, jon­ka kes­kus­ta kukoistaa.

Suun­taus on jat­ku­nut kiih­ty­väs­ti. Asu­mi­nen suo­sio kan­ta­kau­pun­gis­sa vain kas­vaa. Tämä näkyy myös asun­to­jen hin­nois­sa. Kan­ta­kau­pun­gin par­hai­den aluei­den hin­ta­ta­so on vetä­nyt koko 2000-luvun kau­laa muun seu­dun hin­ta­ta­soon näh­den ja aivan vii­me vuo­si­na eron kas­vu on vain kiih­ty­nyt. Lap­si­per­heet eivät muu­ta­kaan kehys­kun­tiin, mikä on yllät­tä­nyt päi­vä­hoi­don niin, ettei­vät pai­kat rii­tä miten­kään kas­va­neil­le lapsimäärille.

Hel­sin­ki vas­taa kysyn­tään raken­ta­mal­la nyt sata­mal­ta vapau­tu­neil­le alueil­le asun­to­ja niin, että kan­ta­kau­pun­gin asu­kas­mää­rä nousee noin 80 000 asuk­kaal­la. Kun­tien väli­sen kil­pai­lun takia asun­to-osa­keyh­tiöt pako­te­taan kaa­voi­tuk­sel­la raken­ta­maan pysä­köin­ti­paik­ko­ja enem­män kuin ne haluai­si­vat. Ole­tus on, että autoi­le­va asu­kas on parem­pi veron­mak­sa­ja kuin auto­ton. Argu­ment­ti tai­taa olla vää­rä jopa etu­mer­kil­tään. Toki vara­kas asu­kas Jät­kä­saa­res­sa omis­taa mie­lel­lään auton, mut­ta ei halua, että vii­si­tu­hat­ta muu­ta­kin omis­taa. Olen yhä vakuut­tu­neem­pi, että Hel­sin­ki on teh­nyt suu­ren vir­heen näi­den pysä­köin­ti­vaa­ti­mus­ten kans­sa. Emme hei­tä vain sato­ja mil­joo­nia euro­ja Kank­ku­lan kai­voon. Pak­koau­tois­ta­mi­nen pilaa asui­nym­pä­ris­töä ja alen­taa kan­ta­kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuut­ta juu­ri nii­den hyvien veron­mak­sa­jien sil­mis­sä. Mec­he­lin­ka­dun asuk­kaat aina­kaan eivät kas­va­vas­ta lii­ken­tees­tä näy­tä iloitsevan.

Pysä­köin­ti­pai­kan pak­ko­myy­mi­nen asun­non kyl­kiäi­se­nä ei tie­ten­kään pako­ta ketään osta­maan autoa, mut­ta jos autoon liit­ty­väs­tä inves­toin­nis­ta 30 % on auton hin­taa ja 70 % pysä­köin­ti­pai­kan hin­taa, tuon 70 pro­sen­tin pak­ko­myy­mi­nen tar­koit­taa käy­tän­nös­sä pak­koau­toi­lua. Pal­jon pie­nem­pi mää­rä pysä­köin­ti­paik­ko­ja riit­täi­si, jos asun­non sai­si ostaa mak­sa­mat­ta pysäköinnistä.

Tuo kak­kos­vyö­hy­ke elää mie­len­kiin­tois­ta aikaa. Kal­lios­sa on meneil­lään suu­ri muu­tos, kun nuo­ret hyvin kou­lu­te­tut mut­ta eivät vie­lä niin varak­kaat hips­te­rit val­taa­vat kau­pun­gin­osaa sen van­hoil­ta asuk­kail­ta. Tuo luo­vuu­den kes­kit­ty­mä on nos­ta­nut kau­pun­ki­kult­tuu­rin aivan uuteen kukois­tuk­seen. Vie­lä elä­vät nuo­ret jupit ja pult­sa­rit tois­ten­sa naa­pu­rei­na toi­nen tois­taan hyvin sie­täen, mut­ta veik­kaan mark­ki­na­voi­mien ennen pit­kää lopet­ta­van tämän rinnakkainelon.

Kol­mos­vyö­hy­ke, varak­kai­den auto­kau­pun­ki elää tasais­ta menes­tys­tä, mut­ta juu­ri nyt kehys­kun­tien kas­vu yskii. Vie­lä kym­me­nen vuot­ta sit­ten Hel­sin­gin seu­dun väes­tön­kas­vus­ta meni puo­let kehys­kun­tiin, mut­ta vii­me vuon­na enää 14 %. Toki on nii­tä­kin, jot­ka halua­vat asua vähän syr­jem­mäl­lä rau­has­sa, mut­ta useim­mat muut­ta­vat kau­as, kos­ka lähel­le ei mah­du. Tek­ni­ses­ti tämä joh­tuu asun­to­jen kor­keis­ta hin­nois­ta, mut­ta asun­to­jen hin­nat joh­tu­vat riit­tä­mät­tö­mäs­tä tar­jon­nas­ta – siis sii­tä, että ei mah­du. Niin­pä kehys­kun­nat toi­mi­vat erään­lai­se­na seu­dun pai­sun­ta­säi­liö­nä. Jos pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat saa­vat asun­to­tuo­tan­non vauh­tiin, ei kehys­kun­tiin rii­tä tulijoita.

Entä Glae­se­ril­ta puut­tu­vat radan­var­ren lähiöt? Niis­sä on mah­dol­li­suu­det joko todel­la hyvään tai todel­la huo­noon kehi­tyk­seen. Euroo­pas­ta löy­tyy vie­hät­tä­viä ja hyvin halut­tu­ja ja siten eli­tis­ti­siä radan­var­ren pik­ku­kau­pun­ke­ja. Niis­sä ele­tään pik­ku­kau­pun­gin tur­val­lis­ta ja muka­vaa elä­mään samal­la, kun suur­kau­pun­gin ilot ovat parin­kym­me­nen minuu­tin juna­mat­kan pääs­sä. Onhan meil­lä­kin Kau­niai­nen. Jos radan var­ren kun­ta halu­aa menes­tyä, sen ei pidä raken­taa lähiö­tä, vaan pik­ku­kau­pun­kia kes­kus­toi­neen ja kävelykatuineen.

Kes­ki-Euroo­pas­sa radan­var­ren lähiöis­tä löy­tyy myös todel­la vinoon kehit­ty­nei­tä slum­me­ja. Olen pro­fes­so­ri Mari Vaat­to­vaa­ral­ta oppi­nut, että Rans­kas­sa teh­tiin hir­veä vir­he, kun sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa alet­tiin siro­tel­la ympä­ri Parii­sin seu­tua. Etääm­mäl­lä ole­vis­ta lähiöis­tä tuli paik­ko­ja, joi­hin kukaan ei halun­nut, mut­ta huo­no-osai­sim­mat jou­tui­vat. Tätä vir­het­tä ei pidä tois­taa Suo­mes­sa. On mui­ta­kin kei­no­ja taa­kan­jaon toteut­ta­mi­sek­si kun­tien välil­lä. On kek­sit­ty esi­mer­kik­si raha.

 

127 vastausta artikkeliin “Kaupungin neljä kehää”

  1. Itse suo­si­sin vaih­toeh­toa autoi­lun kus­tan­nus­ten las­ke­mi­sek­si. Täl­lä het­kel­lä mak­sat kal­liin hin­nan autos­ta, pääl­le verot ja vakuu­tuk­set. Auto on kui­ten­kin pakol­li­nen työs­sä jou­dun liik­ku­maan autol­la (en asu pk-seu­dul­la) jo pel­käs­tään työ­pai­kal­le pää­sy vie 1h kau­em­min kuin omal­la autol­la. Lisäk­si työn­ku­vaan kuu­luu mat­kus­ta­mi­nen maaseudulla.

    Mut­ta nyt kun on hank­ki­nut auton ei sitä viit­si sei­sot­taa pihal­la tur­han pant­ti­na. Eli kan­nat­taa suo­sia autol­la aja­mis­ta kos­ka sil­loin mak­sut joi­ta autos­ta syn­tyy jakaan tuu pie­nem­mäl­le kilo­met­ri kus­tan­nuk­sil­le. Käy­tän­nös­sä omaa autoa en tar­vit­se vapaa-ajal­la mut­ta jul­kis­ta ei kan­na­ta suo­si pel­käs­tään hin­nan takia.

  2. Hyvä kitey­tys Osmol­ta. Kom­men­toi­sin kah­del­la tarkennksella:
    — Sosi­aa­li­sen asu­mi­sen ongel­mat mm. Parii­sis­sa, Tuk­hol­mas­sa ja Hel­sin­gis­sä sijoit­tu­vat usein pahem­pi­na niil­le alueil­le, joil­la rai­de­lii­ken­neyh­teys perus­tuu syöt­tö­lii­ken­tee­seen eikä suo­raan käve­lye­täi­syy­teen rai­de­lii­ken­teen asemille.
    — Suo­men suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, kuten myös monis­sa Euroo­pan kau­pun­geis­sa sekä jouk­ko­lii­ken­teen joko palaut­ta­neis­sa tai sen yllä­pi­tä­neis­sä USA:n kau­pun­geis­sa on sekä auto­kau­pun­ki että joukkoliikennekaupunki.

  3. Muu­ten, mut­ta ihan sem­moi­nen mit­ta­kaa­va­jut­tu: Sano­taan nyt että Hel­sin­gin seu­dul­la on 200 000 toi­mis­to­työ­paik­kaa, en tie­dä mut­ta jotain tuol­lais­ta se lie­nee. Arva­taan 10 neliö­tä per työ­paik­ka, voi olla enem­män tai vähem­män (rea­goi hin­taan, siel­lä mis­sä neliöt on kal­liim­pia ne käy­te­tään tehok­kaam­min). Tämä on noin kak­si mil­jo­naa neliö­tä toi­mis­to­ti­laa, joka itsea­sias­sa ei ole niin hir­veän pal­jon: pel­käs­tään Kam­pis­sa on tuon ver­ran toi­mi­ti­laa, koko Hel­sin­gin toi­mi­ti­las­ta tuo on noin kym­me­nes, samoin Hel­sin­gin asun­to­jen pinta-alasta.

    Ei ne toi­mis­tot vie niin pal­jon tilaa, että nii­den sijoit­te­lu ede­lyt­täi­si hajaut­ta­mis­ta. Joku tilaa vie­vä toi­min­ta, vaik­ka­pa varas­tot, on asia erikseen.

  4. maxe­lix:
    Itse suo­si­sin vaih­toeh­toa autoi­lun kus­tan­nus­ten laskemiseksi.

    Autoi­lu on jo nyt ihan lii­an hal­paa Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la suh­tees­sa sen ulkois­hait­toi­hin. Mut­ta auto­ve­ro ja ajo­neu­vo­ve­ro ovat huo­no­ja tapo­ja kat­taa autoi­lun kus­tan­nuk­sia, kos­ka ker­ta­sum­man mak­sa­mi­sen jäl­keen aja­mi­nen kan­nat­taa. Polt­toai­ne­ve­ro oli­si parem­pi, kos­ka se koh­dis­tui­si sii­hen kulu­tuk­seen. Ei tal­lis­sa sei­so­vaa autoa tar­vit­se verot­taa, ei se kum­mem­min enää saas­tu­ta, jos sil­lä ei aja.

    Joku voi las­kea, että mon­ta­ko kym­men­tä sent­tiä polt­toai­nees­sa pitäi­si olla lisää veroa, että kas­va­neet polt­toai­neen vero­tuo­tot voi­si­vat kor­va­ta auto­ve­ron ja ajo­neu­vo­ve­ron yhtei­sen verokertymän.

  5. maxe­lix:

    Mut­ta nyt kun on hank­ki­nut auton ei sitä viit­si sei­sot­taa pihal­la tur­han pant­ti­na. Eli kan­nat­taa suo­sia autol­la aja­mis­ta kos­ka sil­loin mak­sut joi­ta autos­ta syn­tyy jakaan tuu pie­nem­mäl­le kilo­met­ri kus­tan­nuk­sil­le. Käy­tän­nös­sä omaa autoa en tar­vit­se vapaa-ajal­la mut­ta jul­kis­ta ei kan­na­ta suo­si pel­käs­tään hin­nan takia.

    Sun kan­na­tai­si käyt­tää nimi­merk­ki­nä “Oma leh­mä ojas­sa” tai “Vie­rai­li­ja Tuu­li­la­sin palstalta” 😉

    Tie­tys­ti jos Suo­mi oli­si joku banaa­ni­val­tio jon­ka pää­e­lin­kei­not on raa­ka-ainei­den tuot­ta­mi­nen rik­kaam­pien val­tioi­den tar­pei­siin (tie­dä vaik­ka se oli­si, voi olla että elän itse vää­ris­sä mie­li­ku­vis­sa) niin kan­nat­ta suo­sia haja-asu­tus­ta ja autoi­lua pois­ta­mal­la sen verot ja ajaa alas jok­ko­lii­ken­ne ja pis­tää ne ihmi­set jot­ka banaa­ni­val­tio­mei­nin­kiin eivät ole tyy­ty­väi­siä, johon­kin muu­al­le, mak­saa heil­le menolippu. 

    Kyse on poh­jim­mil­laan sii­tä haluam­me­ko pää­kau­pun­kia oheis­toi­min­toi­neen yli­pään­sä Suo­meen vai tyy­dy­tään­kö sii­hen että Tuk­hol­ma, Mos­ko­va, Frank­furt, Brys­sel ja Lon­too ajaa sen asian.

  6. Simo Mele­nius: Mut­ta auto­ve­ro ja ajo­neu­vo­ve­ro ovat huo­no­ja tapo­ja kat­taa autoi­lun kus­tan­nuk­sia, kos­ka ker­ta­sum­man mak­sa­mi­sen jäl­keen aja­mi­nen kan­nat­taa. Polt­toai­ne­ve­ro oli­si parem­pi, kos­ka se koh­dis­tui­si sii­hen kulu­tuk­seen. Ei tal­lis­sa sei­so­vaa autoa tar­vit­se verot­taa, ei se kum­mem­min enää saas­tu­ta, jos sil­lä ei aja.

    Joku voi las­kea, että mon­ta­ko kym­men­tä sent­tiä polt­toai­nees­sa pitäi­si olla lisää veroa, että kas­va­neet polt­toai­neen vero­tuo­tot voi­si­vat kor­va­ta auto­ve­ron ja ajo­neu­vo­ve­ron yhtei­sen verokertymän.

    Sitä on muis­taak­se­ni jos­kus las­ket­tu ja todet­tu että aika mon­ta kym­men­tä sent­tiä pitäis nos­taa. Ja miten kävi­si die­se­lin? Pitäi­si­kö kuor­ma-autoi­li­joi­den mak­saa samaa hin­taa die­se­lis­tään kuin yksi­tyi­sau­toi­li­joi­den, ja jos heil­le annet­tai­siin eri­va­pauk­sia, miten se toteu­tet­tai­sii­tai miten alvot­tai­siin että hen­ki­lö­au­toi­li­jat eivät tank­kai­si lie­vem­min vero­tet­tua ammat­ti­käyt­töön tar­koi­tet­tua dieseliä?

    Auto­ve­ron kor­vaa­mi­sel­la polt­toai­ne­ve­ron nos­tol­la oli­si ennen pit­kää sel­lai­set vai­ku­tuk­set kuten että ihmi­set läh­ti­si­vät kau­em­paa kuin vain Kot­kan itä­puo­lel­ta Torf­ja­nof­kaan tank­kaa­maan joka lau­an­tai, ja Tal­link jär­jes­täi­si mah­dol­li­ses­ti auto­laut­toi­hin­sa yli­mää­räi­set säi­liöt jos­ta saa 95–98 oktaa­nis­ta Viron hin­noil­la kun­han käyt­tää auto­aan yhden edes­ta­kai­sen vuo­ron ver­ran merellä.

    Auto­ve­roa voi oikeu­den­mu­kai­ses­ti kor­va­ta vain auton paik­ka­tie­toi­hin perus­tu­val­la ajo­mat­koi­hin perus­tu­val­la verol­la mut­ta sel­lai­seen eivät kan­sa­lai­set suos­tu, “iso­ve­li val­voo” jär­jes­tel­män pelossa.

  7. R.Silfverberg: Sun kan­na­tai­si käyt­tää nimi­merk­ki­nä “Oma leh­mä ojas­sa” tai “Vie­rai­li­ja Tuu­li­la­sin palstalta” 

    Minus­ta kom­ment­ti ker­too tilan­tees­ta kau­em­pa­na, ei suin­kaan vält­tä­mät­tä halut­tua asiantilaa.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kes­ki-Euroo­pas­sa radan­var­ren lähiöis­tä löy­tyy myös todel­la vinoon kehit­ty­nei­tä slum­me­ja. Olen pro­fes­so­ri Mari Vaat­to­vaa­ral­ta oppi­nut, että Rans­kas­sa teh­tiin hir­veä vir­he, kun sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa alet­tiin siro­tel­la ympä­ri Parii­sin seu­tua. Etääm­mäl­lä ole­vis­ta lähiöis­tä tuli paik­ko­ja, joi­hin kukaan ei halun­nut, mut­ta huo­no-osai­sim­mat jou­tui­vat. Tätä vir­het­tä ei pidä tois­taa Suo­mes­sa. On mui­ta­kin kei­no­ja taa­kan­jaon toteut­ta­mi­sek­si kun­tien välil­lä. On kek­sit­ty esi­mer­kik­si raha.

    Miten oli­si esim. parem­pi ja jär­ke­väm­pi maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka, sen sijaan, että kyy­ky­te­tään veronmaksajia?

    1. Joil­le­kin kaik­ki sosi­aa­li­set ongel­mat oat pelk­kää maa­han­muut­toa. Kyl­lä vuo­kra­ka­sar­mei­hin riit­tää syr­jäy­ty­nei­tä suo­ma­lai­sia. He niis­sä yleen­sä ongel­mat muodostavat.

  9. Lap­si­per­heet eivät muu­ta­kaan kehys­kun­tiin, mikä on yllät­tä­nyt päi­vä­hoi­don niin, ettei­vät pai­kat rii­tä miten­kään kas­va­neil­le lapsimäärille.”

    Näh­däk­se­ni suur­kau­pun­gin suu­rin ongel­ma on sen alt­tius min­kä tahan­sa resurs­sin yli­ky­syn­näl­le. Ihmis­pal­jous on niin suu­ri esim. resurs­sien abso­luut­ti­seen kap­pa­le­mää­rään näh­den. Tyy­pil­li­ses­ti puhu­taan vain suur­kau­pun­gin lii­ken­tees­tä con­ges­tion game­na. Itse näen, että mis­tä tahan­sa niuk­kuu­des­ta voi tul­la sel­lai­nen. Asun­nois­ta. Päi­vä­hoi­to­pai­kois­ta. Kou­luis­ta. Kon­ser­teis­ta. Päi­vit­täis­kau­pois­ta. Koko suur­kau­pun­ki itses­sään on con­ges­tion game. Joka iki­nen päi­vä ja het­ki. Vai­kut­ta­vin­ta se lie­nee asun­to­jen kysyn­näs­sä ja tar­jon­nas­sa. Eli nii­den hin­nois­sa. Ei ole pois­sul­jet­tua että juu­ri asun­to­jen hin­nat ovat talou­den ns boom-bust ‑ilmiön ykkös­te­ki­jä. Inves­toin­ti sei­niin, lat­tioi­hin ja kat­toi­hin ei ole kai­kin puo­lin jär­ke­vää. Mut­ta kenen­kään ei kan­na­ta jää­dä pois kos­ka se hel­pot­tai­si mui­den tilan­net­ta. Ei kukaan jää kon­sert­ti­ta­pah­tu­mas­ta­kaan pois kos­ka muut pää­se­vät sin­ne hel­pom­min. Price of anarc­hy. Jos­sain sen on pak­ko näkyä.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ja enna­koin­ti on aliar­vos­tet­tu taiteenlaji?

    Uudet asui­na­lu­eet kan­ta­kau­pun­gis­sa hel­pot­ta­vat asun­to­jen peliä. Mihin se (peli) siir­tyy? Lopu se ei koskaan.

  10. R.Silfverberg: Sitä on muis­taak­se­ni jos­kus las­ket­tu ja todet­tu että aika mon­ta kym­men­tä sent­tiä pitäis nos­taa. Ja miten kävi­si die­se­lin? Pitäi­si­kö kuor­ma-autoi­li­joi­den mak­saa samaa hin­taa die­se­lis­tään kuin yksi­tyi­sau­toi­li­joi­den, ja jos heil­le annet­tai­siin eri­va­pauk­sia, miten se toteu­tet­tai­sii­tai miten alvot­tai­siin että hen­ki­lö­au­toi­li­jat eivät tank­kai­si lie­vem­min vero­tet­tua ammat­ti­käyt­töön tar­koi­tet­tua dieseliä?

    Auto­ve­ron kor­vaa­mi­sel­la polt­toai­ne­ve­ron nos­tol­la oli­si ennen pit­kää sel­lai­set vai­ku­tuk­set kuten että ihmi­set läh­ti­si­vät kau­em­paa kuin vain Kot­kan itä­puo­lel­ta Torf­ja­nof­kaan tank­kaa­maan joka lau­an­tai, ja Tal­link jär­jes­täi­si mah­dol­li­ses­ti auto­laut­toi­hin­sa yli­mää­räi­set säi­liöt jos­ta saa 95–98 oktaa­nis­ta Viron hin­noil­la kun­han käyt­tää auto­aan yhden edes­ta­kai­sen vuo­ron ver­ran merellä.

    Auto­ve­roa voi oikeu­den­mu­kai­ses­ti kor­va­ta vain auton paik­ka­tie­toi­hin perus­tu­val­la ajo­mat­koi­hin perus­tu­val­la verol­la mut­ta sel­lai­seen eivät kan­sa­lai­set suos­tu, “iso­ve­li val­voo” jär­jes­tel­män pelossa.

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si tie­ten­kin kerä­tä nuo mak­sut pysä­köin­nis­tä. Sehän on täy­sin idioot­tien puu­haa, että täl­lä het­kel­lä Hel­sin­gis­sä on saa­ta­va­na asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­pia. Ainut paik­ka Suo­mes­sa, jos­sa jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii riit­tä­väs­ti ettei autoa tar­vit­se! Ne jot­ka vält­tä­mät­tä tar­vit­se­vat autoa ja halua­vat asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa voi­vat kyl­lä mak­saa kun­nol­li­set kor­vauk­set auto­pai­kois­taan. Auton ja auto­pai­kan yhteis­hin­nal­la saa yllät­tä­vän mon­ta mat­kaa taksilla.

    Ongel­ma onkin sii­nä, että juu­ri Hel­sin­ki­läi­set itse päät­tä­vät kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa täl­lais­ten asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen ole­mas­sao­los­ta. Help­po rat­kai­su kiin­nos­taa, vaik­ka ulkois­vai­ku­tuk­sil­taa tuo pää­tös on hel­sin­ki­läi­sil­le­kin huono. 

    Sama vai­ku­tus on Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­sel­la. Hel­sin­gis­tä kiin­teis­tö­jä omis­ta­vat päät­tä­vät Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­ses­ta, joten uusia asun­to­ja ei kaa­voi­te­ta riit­tä­väs­ti jot­ta van­hat kiin­teis­töt säi­lyt­tä­vät arvonsa.

  11. Simo Mele­nius: Polt­toai­ne­ve­ro oli­si parem­pi, kos­ka se koh­dis­tui­si sii­hen kulutukseen.

    Polt­toai­ne­ve­ro toi­mii huo­nos­ti kes­kus­ta-autoi­lun suit­si­mi­seen. Jos moder­nin auton kulu­tus kau­pun­kia­jos­sa on 5 l/100 km, ja jos kau­pun­kia­jon kes­ki­no­peus on 20–30 km/h, tun­nis­sa menee polt­toai­net­ta 1,0–1,5 l. Sii­hen voi lait­taa vaik­ka vito­sen lit­ra veroa, eikä se nii­hin ruuh­kas­sa kök­ki­viin satu.

    Jos ruuh­kat ovat ongel­ma, las­ku­te­taan ruuh­kas­sa aja­mis­ta. Ruuhkamaksu.

  12. Simo Mele­nius: Joku voi las­kea, että mon­ta­ko kym­men­tä sent­tiä polt­toai­nees­sa pitäi­si olla lisää veroa, että kas­va­neet polt­toai­neen vero­tuo­tot voi­si­vat kor­va­ta auto­ve­ron ja ajo­neu­vo­ve­ron yhtei­sen verokertymän.

    Las­kes­ke­lin tätä jos­kus, ja jyvit­tä­mis­ta­vas­ta riip­puen vas­tauk­set ovat kol­mi­nu­me­roi­sia sent­ti­mää­riä. Polt­toai­neen hin­nas­sa puhu­taan suu­ruus­luo­kas­sa 3 e/l.

    1. Aoto- ja ajo­neu­vo­ve­roa kerät­tään noin kak­si mil­jar­dia euroa. Ben­saa menee suun­nil­leen 2,4 mil­jar­dia lit­raa ja die­se­liä vähän enem­män. Jos nuo verot siir­ret­täi­siin vain ben­san hin­taan, se nousi­si noin 85 sen­til­lä ja jos se ulo­tet­tai­siin myös die­se­liin, molem­pien hin­ta nousi­si noin 40 sen­til­lä lit­ra. Jos kehi­te­tään jokin palau­tus­me­ka­nis­mi ras­kaal­le lii­ken­teel­le, hen­ki­lö­au­to­jen meno­ve­den hin­ta nousi­si noin 70 sen­til­lä lit­ra. Tämä vii­mei­nen luku on hihas­ta vedetty.

  13. Simo Mele­nius: Autoi­lu on jo nyt ihan lii­an hal­paa Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la suh­tees­sa sen ulkois­hait­toi­hin. Mut­ta auto­ve­ro ja ajo­neu­vo­ve­ro ovat huo­no­ja tapo­ja kat­taa autoi­lun kus­tan­nuk­sia, kos­ka ker­ta­sum­man mak­sa­mi­sen jäl­keen aja­mi­nen kan­nat­taa. Polt­toai­ne­ve­ro oli­si parem­pi, kos­ka se koh­dis­tui­si sii­hen kulu­tuk­seen. Ei tal­lis­sa sei­so­vaa autoa tar­vit­se verot­taa, ei se kum­mem­min enää saas­tu­ta, jos sil­lä ei aja. 

    Pal­jol­ti samaa miel­tä. Hel­sin­gin eri­tyis­ta­pauk­seen tuo­kaan ei tai­da aut­taa. Mitä suju­vam­pi lii­ken­ne sitä hou­kut­te­le­vam­pi pala­ta hen­ki­lö­au­toon. Ben­saa ei pala. Mil­tei vapaal­la voi rul­la­ta. Ja jos en palaa ne muut hyö­ty­vät sen­kin edes­tä. Per­ha­na. Ajo­tie on niuk­kuus­hyö­dy­ke jol­le on lopu­ton poten­ti­aa­li­nen kysyntä.

    Vain abso­luut­ti­set toi­met pure­vat. Ikä­vä joh­to­pää­tök­se­ni on tie­tul­li. Jos siis yksi­tyi­sau­toi­lua halu­taan vähen­tää abso­luut­ti­ses­ti. Tie­tul­liin ei pure se mitä vie­rus­ka­ve­ri tekee. Ja se, mitä vie­rus­ka­ve­ri tekee, on täy­sin oleel­lis­ta Helsingissä.

  14. R.Silfverberg:
    ‘snip’
    Auto­ve­roa voi oikeu­den­mu­kai­ses­ti kor­va­ta vain auton paik­ka­tie­toi­hin perus­tu­val­la ajo­mat­koi­hin perus­tu­val­la verol­la mut­ta sel­lai­seen eivät kan­sa­lai­set suos­tu, “iso­ve­li val­voo” jär­jes­tel­män pelossa.

    Polt­toai­ne­ve­rol­la on samat vai­ku­tuk­set, mut­ta ilman laitteistokuluja.

    Se, että Venä­jäl­tä tai Tal­lin­nas­ta haet­tai­siin polt­toai­net­ta jäi­si kyl­lä erit­täin mar­gi­naa­li­sek­si — tai sit­ten pitäi­si ben­san olla vii­nan hinnoissa 😉

  15. Simo Mele­nius:
    Joku voi las­kea, että mon­ta­ko kym­men­tä sent­tiä polt­toai­nees­sa pitäi­si olla lisää veroa, että kas­va­neet polt­toai­neen vero­tuo­tot voi­si­vat kor­va­ta auto­ve­ron ja ajo­neu­vo­ve­ron yhtei­sen verokertymän. 

    Tämän vuo­den talousarviosta:

    - auto­ve­ro 1034 miljoonaa
    — ajo­neu­vo­ve­ro 882 miljoonaa
    — polt­toai­ne­ve­ro (ben­sii­ni) 1300 miljoonaa
    — polt­toai­ne­ve­ro (die­sel) 1340 miljoonaa
    (yhteen­sä 4556 miljoonaa)

    Jos­sa moot­to­ri­ben­sii­nin vero 65,04 sent­tiä lit­ral­ta ja die­se­lin vero 46,95 sent­tiä litralta.

    Jos moot­to­ri­ben­sii­nil­le ja die­se­lil­le lai­tet­tai­siin yhtä suu­ri vero, niin tuo yllä­ole­va vero­ker­ty­mä saa­tai­siin kokoon lait­ta­mal­la polt­toai­ne­ve­rok­si noin 94 sent­tiä lit­ral­ta, olet­taen että kulu­tus pysyi­si sama­na. Vero nousi­si siis ben­sii­nin osal­ta noin 29 sent­tiä ja die­se­lin osal­ta 47 sent­tiä lit­ral­ta. Jos die­se­lil­le halu­aa lait­taa eri veroas­teen kuin moot­to­ri­ben­sii­nil­le, niin tulok­sek­si tulee jota­kin muuta.

    Las­kel­mas­sa ei ole otet­tu huo­mioon mah­dol­li­sia vai­ku­tuk­sia arvon­li­sä­ve­ron kertymään.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä vuo­kra­ka­sar­mei­hin riit­tää syr­jäy­ty­nei­tä suo­ma­lai­sia. He niis­sä yleen­sä ongel­mat muodostavat. 

    Parii­sis­sa­kin? Tai Mal­mös­sä tai Tukholmassa…

  17. Pitäi­si­kö mei­dän­kin Hel­sin­gis­sä hyväk­syä se, että nyt on jär­ke­vää muut­taa toi­mis­to­ja asun­noik­si toi­sin kuin 30 vuot­ta sit­ten, jol­loin mei­tä vai­va­si piilokonttoriongelma?”

    Siis ongel­ma oli se, että oli tar­vet­ta toi­mis­to­ti­lal­le enem­män kuin asun­noil­le joil­lain pai­koil­la. Se oli­si ollut hel­pos­ti rat­kais­ta­vis­sa ilman byro­kraat­tien ja sat­raap­pien touhuja.
    Nyt tilan­ne on toi­nen ja voi­tai­siin ihan hyvin muut­taa asun­noik­si aivan kuten teollisuustilojakin.
    Ongel­ma se on niil­le, joil­le on ongel­mia, kun ihmis­ten tar­peet ovat eri­lai­set kuin mitä on pää­tet­ty. Aivan samoin kuin pie­nil­le asun­noil­le oli­si tar­vet­ta, mut­ta vaa­di­taan suu­reh­koa keskikokoa.
    Eihän näi­den pitäi­si olla “mei­tä vai­vaa­via ongelmia”.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joil­le­kin kaik­ki sosi­aa­li­set ongel­mat oat pelk­kää maa­han­muut­toa. Kyl­lä vuo­kra­ka­sar­mei­hin riit­tää syr­jäy­ty­nei­tä suo­ma­lai­sia. He niis­sä yleen­sä ongel­mat muodostavat.

    Välil­lä taas yleis­te­tään sosi­aa­lis­ten ongel­mien liit­ty­vän vuo­kra­ka­sar­mei­hin. Kyl­lä ongel­mia riit­tää varak­kai­den­kin asui­nym­pä­ris­töis­sä, sil­lä hei­dän jou­kos­taan löy­tyy aina nii­tä, jot­ka ovat tot­tu­neet teke­mään, mitä tah­to­vat — muis­ta ja yhtei­sis­tä sään­nöis­tä välittämättä.

    Olen usein poh­ti­nut, mik­si vuo­kra-asu­mi­seen suh­tau­du­taan Suo­mes­sa nega­tii­vi­ses­ti. Monis­sa mais­sa­han vuo­kral­la asu­mi­nen on pikem­min­kin nor­mi kuin väliai­kai­nen olo­ti­la, jos­ta tuli­si tavoi­tel­la pois. 

    Ehkä Suo­men osal­ta kyse on myö­häi­ses­tä kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta. Taval­laan­han asun­to-osak­keet ovat agraa­riyh­teis­kun­taan parem­min sopi­van asu­mis­muo­don kau­pun­ki­lais­ver­sio. Kau­pun­kio­lois­sa vuo­kra-asu­mi­sel­la oli­si kui­ten­kin monia etu­ja omis­ta­mi­seen ver­rat­tu­na, esi­mer­kik­si jous­ta­vuus elä­män­ti­lan­tei­den muuttuessa.

    1. Suo­mes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei vuo­kral­la asu­mi­ses­sa ole mitään jär­keä, jos suh­teet pank­kiin vain ovat kunnossa.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joil­le­kin kaik­ki sosi­aa­li­set ongel­mat oat pelk­kää maahanmuuttoa. 

    No, eikö meil­lä jat­ku­vas­ti jul­ki­suu­des­sa puhu­ta täs­tä ongel­mas­ta, ja kai­ken lisäk­si hyvin usein pai­no­te­taan sitä, että maa­han­muut­ta­jat ovat sitä pahin­ta ris­ki­ryh­mää täs­sä asias­sa. Var­sin­kin siis sosi­aa­lis­pe­räi­set maahanmuuttajat.

    Parem­pi maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka on vain yksi osa mah­dol­lis­ta rat­kai­sua, mut­ta joka tapauk­ses­sa hyvin oleel­li­nen. Sen sivuut­ta­mi­nen ei mie­les­tä­ni ole järkevää.

  20. R.Silfverberg: Sun kan­na­tai­si käyt­tää nimi­merk­ki­nä “Oma leh­mä ojas­sa” tai “Vie­rai­li­ja Tuu­li­la­sin palstalta” 😉

    Tie­tys­ti jos Suo­mi oli­si joku banaa­ni­val­tio jon­ka pää­e­lin­kei­not on raa­ka-ainei­den tuot­ta­mi­nen rik­kaam­pien val­tioi­den tar­pei­siin (tie­dä vaik­ka se oli­si, voi olla että elän itse vää­ris­sä mie­li­ku­vis­sa) niin kan­nat­ta suo­sia haja-asu­tus­ta ja autoi­lua pois­ta­mal­la sen verot ja ajaa alas jok­ko­lii­ken­ne ja pis­tää ne ihmi­set jot­ka banaa­ni­val­tio­mei­nin­kiin eivät ole tyy­ty­väi­siä, johon­kin muu­al­le, mak­saa heil­le menolippu.

    Kyse on poh­jim­mil­laan sii­tä haluam­me­ko pää­kau­pun­kia oheis­toi­min­toi­neen yli­pään­sä Suo­meen vai tyy­dy­tään­kö sii­hen että Tuk­hol­ma, Mos­ko­va, Frank­furt, Brys­sel ja Lon­too ajaa sen asian.

    En oikein ymmär­tä­nyt että mitä ajat takaa banaa­ni­val­tiol­la. Tai koko vies­til­lä­si joten itsel­tä saat­taa tul­la muu­ta­ma virhe.

    Kenel­le oli­sit hom­maa­mas­sa lipun? Miten raa­ka-ainei­den tuot­ta­mi­nen liit­tyy jouk­ko­lii­ken­tee­seen tai polt­toai­ne veroon?

    Kan­nat­taa myös tie­dos­taa että ihmi­siä asuu kehä 1 ulko­puo­lel­la. Vai miten kuvit­te­let että sanon asiak­kail­le että ei onnis­tu kos­ka et asu jul­ki­sen­lii­ken­teen lähel­lä? Voin antaa sul­le lis­tan kuin­ka mon­ta paik­kaa pitää päi­väs­sä käy­dä niin voit las­kea pal­jon­ko jul­ki­sel­la se vie aikaa. Tie­tys­ti on täy­sin eri asia huu­del­la pks että käyt­tä­kää jul­kis­ta. Mie­les­tä­ni se vas­taa banaa­ni­val­tio­ta että ihmi­sil­lä ei ole varaa eikä mah­dol­li­suut­ta mat­kus­taa. Itse en aina­kaan viih­dy suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, tie­tys­ti pitää­kö täs­tä ympä­ris­tö hös­sö­tyk­ses­tä mak­saa omal­la mie­len­ter­vey­del­lä? Samal­la olen miet­ti­nyt että jot­kut jot­ka paa­saa­vat ympä­ris­tön puo­les­ta mat­kus­ta­vat len­to­ko­neil­la, käyt­tää tuot­tei­ta jot­ka on tuo­tet­tu Kii­nas­sa jne.

    Mut­ta toi­saal­ta itseä­ni sää­lit­tää ihmi­set jot­ka eivät voi aset­tua toi­sen ase­maan edes täl­läi­ses­sä asias­sa. Suo­sit­te­len että muu­tat pie­nem­mäl­le paik­ka­kun­nal­le vaik­ka 1kk ajak­si niin huo­maan mitä elä­mä siel­lä on.

    Oma point­ti­ni oli että jos mak­sut koh­dis­te­taan aikaan (kk) eikä todel­li­seen mat­kaan (km) niin ei kan­na­ta sei­sot­taa auto pihas­sa vaan kan­nat­taa teh­dä pie­net­kin mat­kat sil­lä jot­ta kus­tan­nuk­set km koh­ti las­kee. Toi­saal­ta jul­ki­nen lii­ken­teen hin­ta on jo nyt niin suo­lai­nen esim. Mat­ka hel­sin­kiin mak­saa n.30e kun autol­la saman mat­kan tekee 20e (sis. huo­lot +vakuu­tuk­set+ verot +polt­toai­neet). Kun huo­mioi­daan että autoi­li­ja on val­tion rakas lyp­sy­leh­mä jol­la mak­sa­te­taan jul­kis­ta yms. lii­ken­net­tä niin miten on mah­dol­lis­ta että jul­ki­nen on kal­liim­paa? Tei­den kun­nos­sa­pi­toon ne rahat eivät aina­kaan mene!

    Välil­lä olen miet­ti­nyt kun tääl­lä päin kul­kee lin­ja-auto sii­nä on kes­ki­mää­rin 1 mat­kus­ta­ja ja ennä­tys mitä olen näh­nyt on 7. Onko täl­läis­tä reit­tiä ympä­ris­tön­kan­nal­ta jär­ke­vä ajaa?

  21. Pro­met­heus: Miten oli­si esim. parem­pi ja jär­ke­väm­pi maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka, sen sijaan, että kyy­ky­te­tään veronmaksajia?

    Jep, lähiö­rai­til­la, pubis­sa ja koto­naan mels­kaa­va kan­ta­suo­ma­lai­nen perus­juop­po toki raitistuisi/ryhdistäytyisi sosi­aa­li­ses­ti ongel­mat­to­mak­si saman­tien kun lai­tet­tai­siin rajat kiin­ni! Alkai­si innol­la vaik­ka­pa sii­voo­jak­si taik­ka bus­si­kus­kik­si kun niii­tä­kin hom­mia taas oli­si tar­jol­la. Ihanaa.

    Kii­tos ja anteek­si poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­tis­ta viestistäni..

  22. Ajo­mat­kaan perus­tu­va vero voi­daan hoi­taa vuo­si­kat­sas­tuk­sen yhtey­des­sä teh­tä­väl­lä ajo­mat­kan tar­kis­tuk­sel­la. Nyky­ai­kai­sen auton mat­ka­mit­ta­rin takai­sin­päin kelaa­mi­nen ilman, että sitä huol­to­lii­tän­näs­tä näkee, Ei ihan ama­töö­ril­tä onnis­tu. lie­nee hel­pom­pi hui­ja­ta pai­kan­nus­ta. Tuo oli­si siis help­po ja hal­pa tapa. Lie­nee perus­tei­ta mui­ta­kin valita.

    1. Jos men­nään kilo­met­ri­las­ku­tuk­seen, ei ole mitään jär­keä, että kilo­met­ril­lä on sama hin­ta ruuh­ka-aikaan ja ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la ja maa­teil­lä ja kaupungeissa.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei vuo­kral­la asu­mi­ses­sa ole mitään jär­keä, jos suh­teet pank­kiin vain ovat kunnossa.

    Joten­kin pidän aja­tus­ta asu­mis­tuis­ta vää­rä­nä, kos­ka kun tie­de­tään vuo­kral­la oli­jan mini niin hal­vim­mat vuo­krat ase­te­taan tämän ylä­puo­lel­le, toi­saal­ta kuul­los­taa poliit­ti­ses­ti hie­nol­ta että tue­taan vähä­osai­sia. Asun­to­jen hin­nat­kin muu­ten­kin. Vuo­krat ovat kal­lii­ta kun las­kee yhtiö­vas­tik­keet ja tie­tys­ti ne verot pääl­le ei kat­teet ole niin suu­ret (vuo­kras­sa pitää huo­mioi­da asu­non arvon ale­ne­mi­nen sekä tule­vat remontit).

    Asun­to­jen hin­to­ja voi­daan las­kea raken­nus­mää­räyk­siä muut­ta­mal­la. Nyky­ään joka talos­sa pitää olla his­si, ylös­päin raken­ta­mis­ta rajoi­te­taan, joka huo­neis­tos­sa pitää olla estee­tön eli pää­see pyö­rä­tuo­lil­la liik­ku­maan. Ja lisäk­si vie­lä kes­ki­ne­liö­ko­ko asun­nois­sa!? Eli pak­ko raken­taa suu­ria asun­to­ja jos haluat pie­niä ja isot eivät mene kaupaksi.

    1. Joten­kin pidän aja­tus­ta asu­mis­tuis­ta vää­rä­nä, kos­ka kun tie­de­tään vuo­kral­la oli­jan mini niin hal­vim­mat vuo­krat ase­te­taan tämän ylä­puo­lel­le, toi­saal­ta kuul­los­taa poliit­ti­ses­ti hie­nol­ta että tue­taan vähäosaisia.

      Entä omis­tusa­su­mi­sen vero­tu­ki. Eikö se muka valu hin­toi­hin? Sehän on raha­mää­räi­ses­ti pal­jon suurempi.

  24. Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Olen usein poh­ti­nut, mik­si vuo­kra-asu­mi­seen suh­tau­du­taan Suo­mes­sa nega­tii­vi­ses­ti. Monis­sa mais­sa­han vuo­kral­la asu­mi­nen on pikem­min­kin nor­mi kuin väliai­kai­nen olo­ti­la, jos­ta tuli­si tavoi­tel­la pois. 

    Ehkä sii­hen suh­tau­du­taan sik­si nega­tii­vi­ses­ti, kos­ka se on lähin­nä köy­hien pro­le­jen jut­tu. En ymmär­rä mik­si vuo­kral­la-asu­mi­seen PITÄISI suh­tau­tua posi­tii­vi­ses­ti. Aivan tur­ha glo­ri­fioi­da jotain niin­kin banaa­lia asi­aa kuin vuokra-asumista.

    Se, että jota­kin jut­tua teh­dään tai on nor­mi jos­sain muu­al­la, ei tar­koi­ta sitä, että sitä pitää tän­ne api­noi­da. Täl­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa on ilmei­ses­ti osa suo­ma­lais­ta alemmuuskompleksia.

  25. max: Tyy­pil­li­ses­ti puhu­taan vain suur­kau­pun­gin lii­ken­tees­tä con­ges­tion game­na. Itse näen, että mis­tä tahan­sa niuk­kuu­des­ta voi tul­la sel­lai­nen. Asun­nois­ta. Päi­vä­hoi­to­pai­kois­ta. Kou­luis­ta. Konserteista. 

    En nyt näki­si noi­ta mai­nit­tu­ja suu­ri­na ongel­mi­na, lukuun otta­mat­ta asun­to­ja ja lii­ken­net­tä, jot­ka väis­tä­mät­tä vaa­ti­vat tilaa. Päi­vä­hoi­don jär­jes­tä­mi­sen pitäi­si kai­ken jär­jen mukaan olla tehok­kaam­paa ja hel­pom­paa siel­lä, mis­sä on pal­jon lap­sia tiu­has­sa. Sama kos­kee tie­tys­ti kou­lu­ja ja kon­sert­te­ja. Kon­sert­ti­sa­li­kin on parem­pi inves­toin­ti siel­lä, mis­sä se tulee buu­kat­tua täy­teen. Hel­sin­gis­sä ei ole sel­lais­ta ahtaut­ta, ettei­kö päi­vä­ko­te­ja, kou­lu­ja ja kon­sert­ti­sa­le­ja voi­tai­si mah­dut­taa kes­kus­taan­kin tarpeeksi. 

    Eri asia sit­ten on, saa­daan­ko asioi­ta sovit­tua. Osmo ihmet­te­li blo­gis­sa taan­noin Puna­vuo­reen naa­pu­ri­ker­ros­ta­loi­hin kiin­ni raken­net­ta­vaa muis­taak­se­ni kol­mi­ker­rok­sis­ta asuin­ta­loa. Van­ha kaa­va oli luem­ma sel­lai­nen, eikä ton­tin omis­ta­ja jak­sa­nut ryh­tyä rul­jans­siin, joka oli­si vaa­dit­tu naa­pu­rien kor­kui­sen, 6- tai 7‑kerroksisen talon kaavoittamiseen.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei vuo­kral­la asu­mi­ses­sa ole mitään jär­keä, jos suh­teet pank­kiin vain ovat kunnossa.

    Varain­siir­to­ve­ro tai­taa kui­ten­kin vie­dä aika sii­vun korkovähennyshyödystä?

    1. Omis­tusa­su­mi­sen suu­rin vero­tu­ki vuo­kra-asu­mi­seen ver­rat­tu­na on asun­to­tu­lon verot­to­muus. Se, että vuo­kra­suh­de ei kan­na­ta näkyy kuvit­teel­li­ses­sa esi­mer­kiks­sä, jos­sa kak­si asun­non omis­ta­jaa asuu tois­ten­sa ausn­nos­sa vuo­kral­la. Pal­jol­ta veron­mak­sul­ta he vält­ty­vät, kun muut­ta­vat omiin asun­toi­hin­sa. Vaik­ka näi­tä rist5iin asu­mi­sia ei var­maan­kaan käy­tän­nös­sä ole, vuo­kra-asu­mi­ses­ta menee sel­lais­ta veroa, jota omis­tusa­su­mi­ses­ta ei mene ja sik­si vuo­kral­la ei kan­na­ta asua.

  27. Auto­vas­tai­suu­te­si Osmo saa jos­kus hupai­sia piir­tei­tä, kun muu­ten loo­gi­nen ihmi­nen pää­tyy päät­te­ly­ket­jus­saan ihan päät­tö­mään rat­kai­suun. 😀 😀 😀 Olet oikeas­sa, että nor­maa­lil­la ihmi­sel­lä on nyky-yhteis­kun­nas­sa auto tai jopa useam­pia. Jot­ta ne eivät pyö­ri kau­pun­gil­la joka päi­vä, tar­vi­taan riit­tä­vät, edul­li­set ja tur­val­li­set pai­koi­tus­ti­lat jät­tää auto kotiin. Minä­kin jät­täi­sin auto­ni kotiin lähes joka päi­vä, jos sil­le oli­si koh­tuu­hin­tai­nen tal­li tai hallipaikka.

  28. Jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­ki, auto­lii­ken­ne­kau­pun­ki ja jalan­kul­ku­kau­pun­ki elä­vät lähes jokai­sel­la kau­pun­kia­lu­eel­la eri­ko­koi­si­na vyö­hyk­kei­nä osin limit­tyen. Hel­sin­gis­sä jouk­ko­lii­ken­na­kau­pun­ki on val­lit­se­va vyö­hy­ke, naa­pu­ri­kun­nis­sa auto­kau­pun­gil­la on suu­rem­pi osuus ja kehys­kun­nis­sa auto­kau­pun­ki on val­lit­se­va asiantila.

    Jalan­kul­ku­kau­pun­kia on vie­lä vähän. Aika­naan tämä kau­pun­kien val­lit­se­va toi­min­nal­li­nen vyö­hy­ke kutis­tui autois­tu­mi­sen myö­tä. Nyt sitä kas­va­te­taan lähes kai­kil­la kau­pun­ki­seu­duil­la ja auto­kau­pun­ki kutis­tuu myös jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gin laajentuessa.

    Asun­to­mark­ki­noi­den rea­goin­ti Suo­men omis­tusa­sun­to­kult­tuu­ris­sa poik­ke­aa euroop­pa­lai­ses­ta kau­pun­ki­ke­hi­tyk­ses­tä, kun koh­tuul­li­nen ja riit­tä­vä vuo­kra-asun­to­kan­ta puut­tuu. Poliit­ti­ses­ti tilan­ne ei ole liik­ku­nut mihin­kään, vaik­ka glo­baa­lit vir­tauk­set nopei­na tuo­tan­to­ra­ken­ne­muu­tok­si­na pyyh­ki­vät­kin maa­ta yhä rajum­min. Tämä on sel­vä ris­ki­te­ki­jä segre­gaa­tio­ke­hi­tyk­sen suuntaan.

  29. Han­na-Lee­na Yli­nen Kyl­lä ongel­mia riit­tää varak­kai­den­kin asui­nym­pä­ris­töis­sä, sil­lä hei­dän jou­kos­taan löy­tyy aina nii­tä, jot­ka ovat tot­tu­neet teke­mään, mitä tah­to­vat – muis­ta ja yhtei­sis­tä sään­nöis­tä välittämättä. 

    Varak­kai­den asui­na­luei­hin olen tutus­tu­nut vain läpi pyö­räi­le­mäl­lä joten nii­den todel­li­set ongel­mat on koke­mat­ta mut­ta muu­ta­mas­sa lähiös­sä asu­nee­na tun­nis­tan tuon mai­nit­se­ma­si öyk­kä­ri­hen­ki­sen ja nar­sis­tisp­sy­ko­paat­ti­sen välin­pi­tä­mät­tö­myy­den kyl­lä. Esiin­tyy usein nime­no­maan ara­va­vuo­kra­ta­lo­jen lähis­töl­lä. Kai se sit­ten on sitä sisäis­tä varallisuutta…

  30. Kehoit­tai­sin kat­so­maan tätä jul­kai­sua, kos­ka se vähän toi­sel­la tapaa lähes­tyy tuo­ta raken­net­ta­si ja Kuo­pion mit­ta­kaa­vas­sa. Leo Koso­nen on teke­mäs­sä mal­lis­taan väitöskirjaa.

    SY36/2007 Kuo­pio 2015
    Jalankulku‑, jouk­ko­lii­ken­ne- ja autokaupunki
    Leo Koso­nen, 2007

    Suo­men ympä­ris­tö 36/2007, Raken­net­tu ympä­ris­tö, s. 100. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö. URN:ISBN:978–952-11–2853‑0. ISBN 978–952-11–2853‑0 (PDF). Jul­kai­su on saa­ta­va­na myös pai­ne­tus­sa muo­dos­sa ISBN 978–952-11–2852‑3.

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=301609

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei vuo­kral­la asu­mi­ses­sa ole mitään jär­keä, jos suh­teet pank­kiin vain ovat kunnossa.

    Suo­mes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei asu­mi­ses­sa täs­sä maas­sa yli­pää­tään ole mitään jär­keä. Täl­lä­kin pals­tal­la läh­tö­koh­ta useim­mil­la on se, että kaik­ki raha on Val­tion Rahaa, ja sit­ten eri­lai­set intel­lek­tuel­lit vain päät­te­le­vät kuin­ka­ko suu­ri (pie­ni) osa sii­tä voi­daan jät­tää ihmis­ten omaan käyt­töön taskurahaksi.

  32. maxe­lix: Mut­ta toi­saal­ta itseä­ni sää­lit­tää ihmi­set jot­ka eivät voi aset­tua toi­sen ase­maan edes täl­läi­ses­sä asias­sa. Suo­sit­te­len että muu­tat pie­nem­mäl­le paik­ka­kun­nal­le vaik­ka 1kk ajak­si niin huo­maan mitä elä­mä siel­lä on.

    Asuin pari vuot­ta pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la Sys­mäs­sä. Tämä aika sai minut entis­tä vakuut­tu­neem­mak­si, että autot­ta pär­jää, myös kehä ykkö­sen ulkopuolella.

    Kyse on toki valin­nois­ta: asuin Sys­mäs­sä­kin parin sadan met­rin pääs­sä kau­pois­ta ja muis­ta pai­kal­li­sis­ta pal­ve­luis­ta, eikä bus­sia­se­mal­le tai töi­hin ollut sen pidem­pää mat­kaa. Toki nyt tääl­lä Töö­lös­sä pal­ve­lut ovat tätä­kin lähempänä. 

    Samal­la taval­la kuin pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­set aja­vat mökeil­leen, mat­kus­tin bus­sil­la vii­kon­lo­pun­viet­toon kau­pun­kiin: ei min­kään­lai­sia ongel­mia. Var­mas­ti yksin­ker­tai­sem­paa (hin­nas­ta en tiedä)kuin auton­pi­to. En tie­ten­kään kiis­tä, ettei­kö autol­le jos­kus oli­si ollut tarvetta. 

    Täl­lä tar­koi­tan sanoa, että pel­käs­tään asuin­paik­ka ei sane­le sitä, onko auto tar­peen, se on pikem­min tot­tu­mis­ky­sy­mys, valin­ta. Niin maal­la kuin kau­pun­gis­sa­kin teh­dään sel­lai­sia valin­to­ja tai ollaan sel­lai­sis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa, että auto on tar­peen tai sit­ten vain har­mi, joka käy kal­liik­si. Omat valin­nat ovat kui­ten­kin vain valin­to­ja, eivät aina pakon sane­le­mia, eivät­kä var­sin­kaan yleistettävissä.

  33. Aasias­sa ja Afri­kas­sa asu­nee­na voin sanoa, että kau­pun­gi­no­sien asu­mis­jär­jes­te­ly veron­mak­su­ky­vyn mukaan joh­taa juu­ri­kin logis­ti­siin ongel­miin, kos­ka pal­ve­lut ja työ siir­tyy aina toi­saal­le ja tar­ve liik­ku­mi­seen kasvaa.
    Suur­kau­pun­geis­sa kort­te­lin on olta­va kuin puu, joka tar­jo­aa sosio­eko­no­mi­sen loke­ron mah­dol­li­sim­man monil­le elä­jil­le. Näin pal­ve­lut ja työ on lähel­lä, eikä aikaa tär­väy­dy pakas­teark­ku­jen täyt­tä­mi­seen kehä­tei­den marketeissa.
    Oli­go­po­li­ses­sa Suo­mes­sa täm­möi­nen ajat­te­lu on tie­ten­kin mah­dot­to­muus. Lisäk­si varal­li­suuse­roi­hin perus­tu­va asun­to ja lii­ken­ne­po­li­tiik­ka vai­kut­taa Suo­men oloi­hin sopeu­te­tul­ta kastijärjestelmältä. 

    Kii­nas­sa voi havai­ta, että kai­kis­ta epä­on­nis­tu­neim­mat kau­pun­git ovat ark­ki­teh­tien suun­nit­te­le­mia. Näis­tä kau­pun­geis­ta nime­no­maan tämä sosio­ekk­no­mi­nen orgaa­ni­suus puuttuu.

    Rik­kaan sosio­eko­no­mi­sen koko­nai­suu­den edel­ly­tyk­se­nä on asu­mi­sen ja talou­del­li­sen toi­min­nan kus­tan­nus­ra­ken­tei­den kir­ja­vuus ver­rat­tain pie­nen alu­een sisäl­lä. Tämä tosin näyt­tää ole­van mah­dot­to­muus suo­ma­lai­ses­sa asun­to­po­li­tii­kas­sa kuin myös verotuksellisesti.

  34. Pro­met­heus: Ehkä sii­hen suh­tau­du­taan sik­si nega­tii­vi­ses­ti, kos­ka se on lähin­nä köy­hien pro­le­jen jut­tu. En ymmär­rä mik­si vuo­kral­la-asu­mi­seen PITÄISI suh­tau­tua posi­tii­vi­ses­ti. Aivan tur­ha glo­ri­fioi­da jotain niin­kin banaa­lia asi­aa kuin vuokra-asumista.

    En tar­koi­ta, että pitäi­si suh­tau­tua posi­tii­vi­ses­ti tai glo­ri­fioi­da, mut­ta mik­sei vuo­kral­la asu­mi­seen voi­si suh­tau­tua neutraalisti?

    Monil­le on itses­tään sel­vää, että suh­tau­tu­mi­sen pitäi­si olla sama hen­ki­lön ihon­vä­ris­tä, suku­puo­les­ta tai sek­su­aa­li­ses­ta suun­tau­tu­mi­ses­ta riip­pu­mat­ta. Mik­si loke­roi­mi­nen asu­mis­muo­don mukaan näyt­tää ole­van hyväksytympää?

  35. Mitä tar­koi­tat asun­to­tu­lol­la? Tar­koi­tat­ko jota­kin las­ken­nal­lis­ta hyö­tyä min­kä saa asu­mal­la omis­tusa­sun­nos­sa? Täs­tä­kin on jos­kus puhut­tu ja sitä pitäi­si verottaa.

    Asun­to­tu­lo eli las­ken­nal­li­nen net­to­vuo­kra kuvaa koti­ta­lou­den saa­maa etua ver­rat­tu­na vas­taa­van­lai­ses­sa mark­ki­na­hin­tai­ses­sa vuo­kra-asun­nos­sa asu­vaan kotitalouteen.

    Kyl­lä sit­ten men­nään jo sel­lai­siin asio­hin, että on täy­del­li­sen vero­ka­pi­nan paikka. 

    Kaik­ki­aan ongel­mien äiti on tääl­lä lii­al­li­nen monin­ker­tai­nen ja seka­va vero­tus. Jul­ki­nen sek­to­ri on pai­su­nut ja teho­ton. Vero­jen nos­tot eivät enää paran­na pal­ve­lu­ja vaan siir­tä­vät jul­ki­sen­sek­to­rin ongel­mat tois­ten työttömyydeksi. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ran­kin kaik­ki ehdo­tuk­set teke­vät sys­tee­mis­tä vie­lä seka­vam­man ja vaa­ti­vat aina uusia byro­kra­tia­häk­ky­röi­tä sekä uusia vir­ka­mie­hiä hoi­ta­maan asioita.

    Mehän mak­sam­me jo verois­ta­kin veroa. Esim säh­kö­ve­ro ja polt­toai­ne­ve­ro sekä monet muut. Aivan älytöntä. 

    Jul­kis­ta sek­to­ria on vain leikattava.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei vuo­kral­la asu­mi­ses­sa ole mitään jär­keä, jos suh­teet pank­kiin vain ovat kunnossa.

    Kan­nat­taa myös miet­tiä his­to­rial­li­sia syi­tä, mik­si asun­non omis­ta­mi­nen ase­taan vuo­kraa­mi­sen edel­le. Agraa­riyh­teis­kun­nan perin­tö, oma tupa — oma lupa. Myö­hem­min vuo­kra­sään­nös­te­ly ja jul­ki­nen kiel­tei­nen suh­tau­tu­mien vuo­kra­nan­ta­jiin piti huo­len sii­tä, että vuo­kra-asun­to­jen tar­joa­mi­nen vähe­ni. YLEn ohjel­mis­sa toi­to­tet­tiin, kuin­ka alhai­sia nil­viäi­siä vuo­kra­nan­ta­jat oli­vat. Muis­tan erään vakuu­tus­yh­tiön edus­ta­jan puheen har­jan­nos­ta­jai­sis­sa. “Tämä on vii­mei­nen vuo­kra­ta­lo, jon­ka teem­me”. Siis juu­ri mai­ni­tuis­ta syis­tä pää­tet­tiin mie­luum­min sijoit­taa toi­mis­to­ta­loi­hin. Kun vuo­kra-asun­toa ei saa­nut mak­sa­mat­ta edel­li­sel­le vuo­kra­lai­sel­le kyn­nys­ra­haa, ei ole ihme, että omis­tusa­su­mi­ses­ta tuli houkuttelevampaa.
    Kun ensin polii­ti­kot sai­vat vuo­kra-asun­to­pu­lan aikaan, he nyt kek­si­vät “asun­to­tu­lon” verot­ta­mi­sen, jot­ta omis­tusa­su­mis­ta­kin vai­keu­tet­tai­siin. Siis tämä mak­set­tai­siin ole­mat­to­mas­ta tulos­ta. Vas­ta las­ket­tiin, että asun­non hin­nas­ta noin 40% on veroa. Ja vie­lä pitäi­si lisä­tä asu­mi­sen kustannuksia.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Omis­tusa­su­mi­sen suu­rin vero­tu­ki vuo­kra-asu­mi­seen ver­rat­tu­na on asun­to­tu­lon verot­to­muus. Se, että vuo­kra­suh­de ei kan­na­ta näkyy kuvit­teel­li­ses­sa esi­mer­kiks­sä, jos­sa kak­si asun­non omis­ta­jaa asuu tois­ten­sa ausn­nos­sa vuo­kral­la. Pal­jol­ta veron­mak­sul­ta he vält­ty­vät, kun muut­ta­vat omiin asun­toi­hin­sa. Vaik­ka näi­tä rist5iin asu­mi­sia ei var­maan­kaan käy­tän­nös­sä ole, vuo­kra-asu­mi­ses­ta menee sel­lais­ta veroa, jota omis­tusa­su­mi­ses­ta ei mene ja sik­si vuo­kral­la ei kan­na­ta asua. 

    Ehdo­tus:

    Kor­ja­taan tämä epä­suh­ta. Asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen on lii­an epä­suo­sit­tu idea, joten sii­tä ei tule mitään. Vapau­te­taan sen sijaan asun­nos­ta saa­ta­va vuo­kra­tu­lo koko­naan pääomatuloverosta.

    Kom­pen­soi­daan täs­tä aiheu­tu­va vero­tu­lo­jen mene­tys korot­ta­mal­la kiin­teis­tö­ve­ro­ja. Kiin­teis­tö­ve­rot jyvit­ty­vät vas­tik­kei­siin ja näin ollen vuo­kriin aika luon­nol­li­ses­ti liki­main asun­non arvon perusteella. 

    Täl­lais­ta muu­tos­ta ei toki voi­da teh­dä yhdes­sä yös­sä, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuk­set oli­si­vat sen ver­ran tun­tu­via. Mut­ta onko jol­la­kul­la hyvää perus­tet­ta sil­le, mik­si näin ei pitäi­si tehdä?

  38. Tätä asun­to­tu­loa voi­si laa­jen­taa. Kuin­ka pal­jon sääs­tän­kään kun teen ruo­ka­ni itse enkä käy ravin­to­las­sa. Ajan omaa autoa enkä vuo­kraa. Hyp­pään sän­kyyn vai­mon kans­sa enkä käy huorissa.

    Asun­to­tu­lon selit­tä­mi­nen ymmär­ret­tä­väs­ti kan­sal­le on mah­do­ton­ta, sik­si koko jutun voi­si haudata.

    1. Jus­si
      Jo Mau­no Koi­vis­to sanoi, että asun­to­tu­lon selit­tä­mi­nen kan­sal­le on mah­do­ton­ta, mut­ta on kui­ten­kin ymmär­ret­tä­vä, mik­si kukaan jär­jis­sään ja pank­ki­suh­teis­sa ole­va ei asu vuokralla.
      Tämän vero­tuk­ses­ta joh­tu­van mark­ki­na­vir­heen voi tie­tys­ti kor­ja­ta vuo­kra-asu­mi­sen puo­lel­la teke­mäl­lä joko vuo­kra­tu­lon vero­va­paak­si tgai oswan vuo­kras­ta (sen, mikä ei joh­du hoi­to­ku­luis­ta) vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­sek­si pää­oma­ve­ro­pro­sen­tin mukaan. Vuo­kra­tu­lo on vero­ton­ta esi­mer­kik­si Belgiassa. 

  39. maxe­lix:

    Kan­nat­taa myös tie­dos­taa että ihmi­siä asuu kehä 1 ulko­puo­lel­la. Vai miten kuvit­te­let että sanon asiak­kail­le että ei onnis­tu kos­ka et asu jul­ki­sen­lii­ken­teen lähel­lä? Voin antaa sul­le lis­tan kuin­ka mon­ta paik­kaa pitää päi­väs­sä käy­dä niin voit las­kea pal­jon­ko jul­ki­sel­la se vie aikaa. Tie­tys­ti on täy­sin eri asia huu­del­la pks että käyt­tä­kää julkista. 

    Sinul­la on poik­keuk­sel­li­nen ammat­ti, suu­rin osa ihmi­sis­tä työs­ken­te­lee yhdes­sä ja samas­sa pai­kas­sa ja mene­vät sin­ne 8–9 paik­kei­la ja palaa­vat 16–18. Sinä saat työ­nan­ta­jal­ta­si km-kor­vauk­sia työ­ajois­ta­si ja se kat­taa autoi­lusi kulut, myös vapaa-ajan autoi­lusi jos et aja huip­pu­kal­liil­la autol­la, tai vaih­toeh­toi­ses­ti ajat työ­suh­deau­tol­la ja mak­sat vain kuu­kausit­tais­ta veroa luon­tai­se­dus­ta­si. Arvaa kuka todel­li­suu­des­sa mak­saa autoi­lusi? Me muut veron­mak­sa­jat ja asia­kas­yri­tyk­se­si asiak­kaat eli kulut­ta­jat loppupäässä.

    :

    Oma point­ti­ni oli että jos mak­sut koh­dis­te­taan aikaan (kk) eikä todel­li­seen mat­kaan (km) niin ei kan­na­ta sei­sot­taa auto pihas­sa vaan kan­nat­taa teh­dä pie­net­kin mat­kat sil­lä jot­ta kus­tan­nuk­set km koh­ti las­kee. Toi­saal­ta jul­ki­nen lii­ken­teen hin­ta on jo nyt niin suo­lai­nen esim. Mat­ka hel­sin­kiin mak­saa n.30e kun autol­la saman mat­kan tekee 20e (sis. huo­lot +vakuu­tuk­set+ verot +polt­toai­neet). Kun huo­mioi­daan että autoi­li­ja on val­tion rakas lyp­sy­leh­mä jol­la mak­sa­te­taan jul­kis­ta yms. lii­ken­net­tä niin miten on mah­dol­lis­ta että jul­ki­nen on kal­liim­paa? Tei­den kun­nos­sa­pi­toon ne rahat eivät aina­kaan mene! 

    Itsel­lä­ni on auto mut­ta en kul­je sil­lä työ­mat­ko­ja­ni, sitä käyt­tää per­hee­ni lähin­nä vapaa-ajan mat­koi­hin joi­ta ker­tyy n 10.000 km vuo­des­sa. Auto on kes­ki­ko­koi­nen per­heau­to, se oli kun ostin sen 5 vuot­ta van­ha ja vaih­dan autoa 5 vuo­den välein kos­ka sil­lä taval­la per­hee­ni liik­ku­mis­kus­tan­nuk­set ovat hal­vim­mat, ottaen huo­mioon että pää­sen töi­hin jul­ki­sil­la tai pol­ku­pyö­räl­lä koh­ta­lai­sen nopeas­ti ja edul­li­sem­min kuin jos ajai­sin autol­la. Enkä asu kehä I:n sisä­puo­lel­la vaan aika rei­lus­ti sen ulkopuolella. 

    Se on oma valin­ta jos asuu kym­me­nien kilo­met­rien pääs­sä työ­pai­kal­taan, syr­jä­ky­läs­sä jon­ne ei jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det pelaa. Toi­saal­ta jos pys­tyy työl­lis­tä­mään itse­ään niin että myy eri­lai­sia tuot­tei­ta ja työ­nan­ta­ja mak­saa autoi­lu­ku­lut niin siloin­han se on pelk­kää plus­saa, mut­ta nykyi­ses­sä teol­li­suus-/tie­to­yh­teis­kun­nas­sa ei kai­kil­la ole mah­dol­li­suut­ta sii­hen. Suo­mi ei ole mikään banaa­ni­val­tio jos­sa kaik­ki raa­ta­vat jol­lain plan­taa­sil­la mut­ta ei myyös­kään mikään Luxem­burg jos­sa kaik­ki voi­vat vali­ta itsel­leen muka­van edus­tus­työn kunin­kaal­li­ses­sa hovis­sa tai val­tion­pan­kis­sa. Suo­men ongel­ma on lähin­nä se että tääl­lä asuu lii­an vähän ihmi­siä kai­ken kaik­ki­aan ja sik­si lii­ken­ne ja muun infra­struk­tuu­tin yllä­pi­to mak­saa enem­män asu­kas­ta koh­ti kuin jos­sain tihe­ään asu­tus­sa maassa.

  40. Kal­le:
    Auto­vas­tai­suu­te­si Osmo saa jos­kus hupai­sia piir­tei­tä, kun muu­ten loo­gi­nen ihmi­nen pää­tyy päät­te­ly­ket­jus­saan ihan päät­tö­mään rat­kai­suun. Olet oikeas­sa, että nor­maa­lil­la ihmi­sel­lä on nyky-yhteis­kun­nas­sa auto tai jopa useam­pia. Jot­ta ne eivät pyö­ri kau­pun­gil­la joka päi­vä, tar­vi­taan riit­tä­vät, edul­li­set ja tur­val­li­set pai­koi­tus­ti­lat jät­tää auto kotiin. Minä­kin jät­täi­sin auto­ni kotiin lähes joka päi­vä, jos sil­le oli­si koh­tuu­hin­tai­nen tal­li tai hallipaikka. 

    Näet­kö vuo­kra- tai jos­sa­kin “monin­kes­ki­ses­sä” autoi­lus­sa mah­dol­li­suuk­sia? Auton käyt­tö­tar­peen ja kiin­teät kus­tan­nuk­set huo­mioi­den se voi­si sovel­tua esi­mer­kik­si itsel­le­ni, mut­ta asuin­paik­ka­ni pie­nuu­den huo­mioi­den on epä­rea­lis­tis­ta. Sik­si kom­men­toin­kin vah­vas­ti kulu­tus­ve­ron (l. polt­toai­ne, tie­tul­lit) puo­les­ta varal­li­suus­ve­ro­ja (l. ajo­neu­vo­ve­ro) vastaan.

    1. Minä käy­tän CityCarClu­bin auto­ja aina kun autoa satun tar­vit­se­maan. Käte­vää ja vai­va­ton­ta ja tulaa pal­jon hal­vem­mak­si. Kuten olen aiem­min täl­lä blo­gil­la ker­to­nut, auton vuo­kraa­mi­sen hin­ta alit­taa kilo­met­ri­kor­vauk­se­na mak­se­tun hin­nan. Sil­ti, kun mak­saa kes­ki­mää­räi­sen hin­nan mukaan eikä mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sia, autoa tulee käyt­tä­neek­si aika vähän.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Omis­tusa­su­mi­sen suu­rin vero­tu­ki vuo­kra-asu­mi­seen ver­rat­tu­na on asun­to­tu­lon verottomuus. 

    Sosi­aa­li­tur­vas­ta vas­tik­keel­li­sem­paa ‑kom­men­teis­sa käy­te­tään esi­merk­kiä jos­sa insi­nöö­rit pese­vät pai­tan­sa itse sen sijaan että mak­sai­si­vat sii­tä toi­sel­le. Vero­ton­ta sekin.

    Eikö sii­nä­kin ole lopul­ta kysy­mys epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ta veron­kier­ros­ta jos­sa ahne insi­nöö­ri tahal­laan vält­te­lee työ­nan­ta­ja­mak­su­ja ja jul­mas­ti sysää yhden pai­dan­pe­si­jän yhteis­kun­nan elätettäväksi.

    Rat­kai­su oli­si pimeän oman työn anka­ram­pi, tiu­kem­pi ja ran­kem­pi verottaminen. 

    Eikö­hän näil­lä kah­del­la kon­kreet­ti­sel­la paran­nuk­sel­la saa­tai­si yhdes­sä Suo­mi nousuun? Kan­sa oli­si var­mas­ti muu­tok­sen takana!

  42. Pitäi­si­kö mei­dän­kin Hel­sin­gis­sä hyväk­syä se, että nyt on jär­ke­vää muut­taa toi­mis­to­ja asun­noik­si toi­sin kuin 30 vuot­ta sit­ten, jol­loin mei­tä vai­va­si piilokonttoriongelma?”

    Pitä­jän­mäel­lä on tyh­jiä uudeh­ko­ja toi­mis­to­ja, aika aja­nut ohi ja eivät kel­paa mihin­kään käyt­töön jär­ke­väl­lä vuokratasolla.

    Oli­si pelin paik­ka hyö­dyn­tää PKS alu­een kau­pun­kien oikeut­ta keven­net­tyyn kaa­voi­tus­me­net­te­lyyn / tul­kin­taan ja tuot­taa alu­eel­le asuntoja.

    Ohjaus­ryh­mä pitäi­si resurs­soi­da poik­ki­tie­teel­li­ses­ti ettei tule sosi­aa­li­sia ongel­mia vää­rän asun­to­ja­kau­man joh­dos­ta tms.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aoto- ja ajo­neu­vo­ve­roa kerät­tään noin kak­si mil­jar­dia euroa… 

    Tuo­taan aina välil­lä levi­te­tään tote­na, mut­ta itse asias­sa sii­nä lähin­nä toden­ne­taan suo­ma­lai­sen vero­tuk­sen suu­rin ongel­ma. Pro­fes­so­ri Tikan jäl­keen meil­lä ei ole yhtään hen­ki­löä, joka kyke­ni­si edes arvioi­maan vero­tuk­sen koko­nais­vai­ku­tuk­sia. 🙁 Tik­ka­kin kat­se­li maa­il­maa väril­lis­ten sil­mä­la­sien läpi, mut­ta hän sen­tään ymmär­si vero­tuk­ses­ta jotain. 🙂

    Suo­ma­lais­ta vero­tus­ta kehi­te­tään lyhyt­nä­köi­sess­ti ja suu­rin eteen­päi­na­ja­va voi­ma on kateus. Sii­nä mie­les­sä kan­sa­lai­set voi­vat vain voit­taa, kun vero­tusoi­keut­ta vähi­tel­len siir­re­tään kan­sal­li­sel­ta tasol­ta EU:lle. 😉 Yhte­näis­tä­mäl­lä vero­tus­ta EU:ssa saa­daan auto­ve­ron kal­tai­sia höl­möi­ly­jä kar­sit­tua pois. Samal­la kokoa­nis­ve­roas­tet­ta pys­ty­tään las­ke­maan, mil­lä on iso mer­ki­tys, kos­ka yhteis­kun­tam­me ei kes­tä nykyis­tä tasoa.

  44. Minul­la on D‑kortti ja tie­dän lii­ken­tees­tä jotain.

    Tei­den kaven­nuk­set ja kier­to­liit­ty­mät hidas­ta­vat jouk­ko­lii­ken­net­tä melkoisesti.
    Asi­aa voi­daan paran­taa mm.
    — kant­ta­reis­ta ja korok­keis­ta aiheu­tu­neet onnet­to­muu­det ja ren­kai­den rik­kou­tu­mi­set tuli­si koko­naan kun­nan korvattaviksi
    — tei­den kaven­nuk­set ja kes­ki­ko­rok­keet on purettava
    — korok­keet ja tie­ki­veyk­set on mer­kit­tä­vä kel­tai­sel­la maa­lil­la, jot­ta ne erot­tuu har­maas­ta maisemasta .

    Kun jouk­ko­lii­ken­teen kes­ki­no­peus on 10–30km tun­nis­sa, se ei paran­na kenen­kään viihtyvyyttä.
    Vih­reät pitä­vät ide­aa­li­na ihmis­ten vähäis­tä liik­ku­mis­ta. Sil­loin pitää työ­paik­ko­jen ja asun­to­jen olla lähe­lä toisiaan.
    Hel­sin­gin van­han raken­nus­kan­nan voi­si pur­kaa ja raken­taa tilal­le 30-ker­rok­sia talo­ja, jol­loin kaik­ki mah­tu­vat kan­ta­kau­pun­kiin. Autot voi­daan kiel­tää ja kaik­ki kul­ke­vat jalan, suk­sin ja hevo­sel­la. Kun joku saa sai­raus­koh­tauk­sen tai inter­net­ti hyy­tyy, voi jou­tua odot­ta­maan tovin apua. Ja kaup­po­jen hyl­lyt ei täy­ty eksoot­ti­sis­ta tuot­teis­ta yhtä tiuhaan.
    Mik­sei kau­pun­gin­suun­ni­te­lua­lau­ta­kun­ta ole tul­lut aja­tel­leek­si ulkonaliikkumiskieltoa,se rat­kai­si­si kaik­ki ongel­mat: ei pääs­tö­jä ja kai­kil­la on viih­tyi­sää koto­na eikä kenen­kään tar­vit­se astel­la pit­kiä matkoja.

  45. Moni asuu kes­kus­tas­sa ja käy töis­sä jos­sain radan­var­res­sa. Täs­sä on logiik­kaa. Työ­mat­ko­ja teh­dään vain kym­me­nen vii­kos­sa, vapaa-ajan mat­ko­ja pal­jon enemmän.”

    Ei ole logiik­kaa, koko kir­joi­tus läh­tee heti alus­sa vikaan. Kyl­lä työ­mat­ko­jen osuus on vapaa-ajan mat­ko­ja huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi. Sör­näis­ten ran­ta­tiel­lä suhi­see työs­sä­käy­vien autot aamus­ta iltaan ja met­ros­sa ei olla aamu- ja ilta­päi­vän ruuh­kas­sa vapaa-ajan mat­kal­la. Vapaa-ajan mat­kat ovat lyhyem­piä lähel­le asuinpaikkaa.

    Jos työ­pai­kat siir­ty­sis­vät kehä kol­mo­sel­le, myös ruuh­kat siir­tyi­si­vät sin­ne. Jos pyö­räi­ly kas­vai­si mer­kit­tä­väk­si liik­ku­mis­muo­dok­si se hidas­tusi luon­nol­li­ses­ti myös ruuh­kiin. Nyky­ti­lan­teen kor­jaa­mi­nen siir­tä­mäl­lä min­kä tahan­sa niu­kan hyö­dyk­keen kysyn­tä toi­sen paik­kaan ei rat­kai­se ongelmia.

    1. Juha Ala­kos­ki
      Vapaa-ajan mat­kat ovat lyhyi­tä juu­ri siel­lä, mis­sä näi­tä mah­dol­li­suuk­sia on pal­jon. Jos asuu kes­kel­lä kor­pea kau­ka­na ihan kai­kes­ta, tai vaik­ka vain Nur­mi­jär­ven savi­pel­loil­la, vapaa-ajan mat­kat­kin ovat pit­kiä. Kos­ka vapaa-ajan­mat­ko­ja on enem­män luku­mää­räi­ses­ti ja kos­ka ne mene­vät min­ne sat­tuu, kan­nat­taa asua kau­pun­gis­sa, jos­sa kaik­ki mat­kat ovat lyhyitä.

  46. vapaa-ajan mat­ko­ja pal­jon enemmän”

    Vain virii­lien yli­so­si­aa­lis­ten kan­sa­lais­ten kes­kuu­des­sa, jot­ka pää­osin asu­vat siel­lä kes­kus­tas­sa. Kau­pas­sa­kin käy­dään koti­mat­kal­la mah­dol­li­nen päi­vä­hoi­dos­ta haet­tu lap­si kär­ryis­sä par­ku­mas­sa. Suu­ri osa kan­sas­ta saa ihmis­suh­teis­ta tar­peek­seen työ­päi­vän aika­na ja istuu illat koto­na; kave­rit kut­su­taan pari ker­taa vuo­des­sa mut­ta sil­loin men­nään tak­sil­la kun takai­sin ei voi ajaa huma­las­sa. Vain jos lap­set on jää­kiek­koi­li­joi­ta tms. jät­ti­mäi­sen varus­te­kas­sin kul­je­tus­ta vaa­ti­vaa lajia har­ras­ta­via, hei­tä kul­je­tel­laan ympä­riin­sä, mut­ta noi­ta urhei­lu­hul­lu­ja­kin on pie­ni vähemmistö.

  47. Pro­met­heus: Miten oli­si esim. parem­pi ja jär­ke­väm­pi maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka, sen sijaan, että kyy­ky­te­tään veronmaksajia?

    Hen­gi­tat nyt ihan syvään ja mutus­te­let virkettä: 

    Etääm­mäl­lä ole­vis­ta lähiöis­tä tuli paik­ko­ja, joi­hin kukaan ei halun­nut, mut­ta huo­no-osai­sim­mat joutuivat.

    Jos tuol­lai­sia aluei­ta teh­dään, niin sin­ne kasaan­tu­vat nime­no­maan he joil­la ei ole varaa vali­ta. Tämä on voit­to­puo­li­ses­ti hyvin huo­no asia ihan ko. huo­no-osais­ten ihon­vä­ris­tä, äidin­kie­les­tä, suku­puo­les­ta, tms. riippumatta. 

    Tuol­lais­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ei nyt vaan pidä tehdä.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juha Alakoski
    Vapaa-ajan mat­kat ovat lyhyi­tä juu­ri siel­lä, mis­sä näi­tä mah­dol­li­suuk­sia on pal­jon. Jos asuu kes­kel­lä kor­pea kau­ka­na ihan kai­kes­ta, tai vaik­ka vain Nur­mi­jär­ven savi­pel­loil­la, vapaa-ajan mat­kat­kin ovat pit­kiä. Kos­ka vapaa-ajan­mat­ko­ja on enem­män luku­mää­räi­ses­ti ja kos­ka ne mene­vät min­ne sat­tuu, kan­nat­taa asua kau­pun­gis­sa, jos­sa kaik­ki mat­kat ovat lyhyitä. 

    Seu­raa­va näkö­kul­ma. Toi­vot­ta­vas­ti tätä ei ote­ta “Aja­tel­kaa edes lap­sia” ‑kom­ment­ti­na vaan aja­tel­laan­pa las­ten kan­nal­ta ‑kom­ment­ti :).

    Kai­kis­ta suur­kau­pun­gin liik­ku­jis­ta lap­set ovat kaik­kein anar­kis­ti­sim­pia. Kuin­ka hyvin tai mil­lä kei­noin suur­kau­pun­gin tiu­ha ydin, kan­ta­kau­pun­ki, down­town, on mie­le­käs asui­nym­pä­ris­tö heil­le? Onko kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä hyvis­tä tai huo­nois­ta ilmiöis­tä. Kii­tok­sia taasen.

    1. max
      Luu­len, että pik­ku­lap­sen toden­nä­köi­syys kuol­la lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa on pie­nem­pi kau­pun­gis­sa kuin maal­la. Helö­sin­gis­sä lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuo­lee hyvin vähän ihmi­siä ja kan­ta­kaupn­gis­sa sitä­kin vähemmän.

  49. mer­vi vir­ta­nen: Kun jouk­ko­lii­ken­teen kes­ki­no­peus on 10–30km tun­nis­sa, se ei paran­na kenen­kään viihtyvyyttä.

    No kyl­lä se oikeas­taan paran­taa. Kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa katu­ti­lat ovat enem­män tai vähem­män jaet­tu­ja, eikä sii­hen aja­tuk­seen istu 20–40 ton­nia lin­ja-autoa tai ratik­kaa lähiö­no­peuk­sil­la. Dedi­koi­dut väy­lät ovat tie­tys­ti asia erikseen.

    Tämä on dilem­ma jol­le ei val­miik­si raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa oikein löy­dy muu­ta rat­kai­sua kuin siir­tää jouk­ko­lii­ken­ne maan alle kos­ka maan­pääl­li­ses­sä lii­ken­tees­sä on aina jokin suun­nit­te­le­ma­ton ja han­ka­las­ti kont­rol­loi­ta­va teki­jä hidas­ta­mas­sa matkantekoa.

  50. Mer­vi Vir­ta­sel­la on jo niin pit­käl­le vie­ty olkiuk­ko, että se on jo haus­ka. Tie­tys­ti kyse on iro­nias­ta, mut­ta sil­ti käsi­tys vih­rei­den halus­ta kiel­tää autoi­lu ja hidas­taa lii­ken­net­tä elää.

    Kukaan ei ole kiel­tä­mäs­sä autoi­lua. Ole­mas­sa ole­via katu­ja ei olla pur­ka­mas­sa eikä juu­ri­kaan sul­ke­mas­sa. Vaa­ti­mus sii­tä, että täy­tyy panos­taa jouk­ko­lii­ken­tee­sen, pyö­räi­lyyn ja käve­lyyn sekä rajoit­taa ehkä vähän autoi­lua, tuot­taa jos­tain syys­tä kui­ten­kin tuon käsi­tyk­sen. Tosia­sias­sa parem­pi jouk­ko­lii­ken­ne, käve­ly ja pyö­räi­ly on vain tehok­kaam­pi ja hal­vem­pi tapa kehit­tää lii­ken­net­tä. Suu­rem­pi mää­rä ihmi­siä pää­see pie­nem­mäs­sä tilas­sa samas­sa ajas­sa tie­tyn matkan.

    Jos tei­tä raken­ne­taan lisää, ruuh­kat jat­ku­vat, mat­kat pite­ne­vät, saas­teet lisään­ty­vät ja viih­tyi­syys vähe­nee. Huom! Raken­ne­taan lisää — kukaan ei ole siis edel­leen­kään pur­ka­mas­sa nii­tä teitä.

    Itsel­lä­ni ei ole vih­rei­tä luot­ta­mus­teh­tä­viä, joten en vas­taa yllä kuvaa­mas­ta­ni vih­reäs­tä lin­jas­ta. Käsit­tääk­se­ni se on tuo, ja tuol­lai­se­na tehok­kaam­pi kuin auto­tei­den rakentaminen.

  51. Pro­met­heus: Ehkä sii­hen suh­tau­du­taan sik­si nega­tii­vi­ses­ti, kos­ka se on lähin­nä köy­hien pro­le­jen jut­tu. En ymmär­rä mik­si vuo­kral­la-asu­mi­seen PITÄISI suh­tau­tua posi­tii­vi­ses­ti. Aivan tur­ha glo­ri­fioi­da jotain niin­kin banaa­lia asi­aa kuin vuokra-asumista.

    Hel­sin­gin asun­nois­ta noin 45% on vuo­kral­la, ja 21% asun­nois­ta on jul­ki­sia vuo­kra-asun­to­ja. Aika pal­jon köy­hiä proleja.

    Tos­sa vie­lä suu­ruus­jär­jes­tyk­ses­sä (vuo­del­ta 2011):
    Omis­taa asun­non osak­keet 135 515 / 40,88 %
    Muu vuo­kra-asun­to 79 126 / 23,87 %
    Ara­va- tai kor­ko­tu­ki­vuo­kra-asun­to 68 983 / 20,81 %
    Muu tai tun­te­ma­ton hal­lin­ta­pe­rus­te 29 076 / 8,77 %
    Omis­taa talon 11 542 / 3,48 %
    Asu­mi­soi­keus­a­sun­to 7 243 / 2,19 %

    Läh­de http://www.aluesarjat.fi/
    Hel­sin­gin seu­tu > Asun­to- ja raken­nus­kan­ta > Asuntokanta

  52. > Luu­len, että pik­ku­lap­sen toden­nä­köi­syys kuol­la lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa on pie­nem­pi kau­pun­gis­sa kuin maal­la. Hel­sin­gis­sä lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuo­lee hyvin vähän ihmi­siä ja kan­ta­kaupn­gis­sa sitä­kin vähemmän.

    Niin­pä! Eikö­hän voi­tai­si kään­tää tren­di ja pois­taa näi­tä nau­ret­ta­via töys­sy­jä ja nos­taa 30 nopeus­ra­joi­tuk­sia, joi­ta on nyky­ään kaikkialla.

    1. kom­men­taat­to­ri
      Tar­koi­tat­ko, että pik­ku­las­ten kuol­lei­suus kau­pun­geis­sa pitäi­si nos­taa val­ta­kun­nal­li­sel­le tasolle?

  53. mer­vi vir­ta­nen: Kun jouk­ko­lii­ken­teen kes­ki­no­peus on 10–30km tun­nis­sa, se ei paran­na kenen­kään viihtyvyyttä.

    30km/h tun­nis­sa on jouk­ko­lii­ken­teen kes­ki­no­peu­dek­si pal­jon, ja mel­kein mikä tahan­sa lii­ken­ne kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa jää tuon alle. 30 km/h nope­dul­la esim. Tapio­la — Pasi­la väli tait­tui­si vartissa.

    Spot­tun iha­noi­ma kau­pun­ki­tun­ne­li­met­ro muu­ten saa­vut­taa käy­tän­no­sä noin 30km/h kes­ki­no­peu­den 700 met­rin ase­ma­vä­lil­lä (esim. Kamp­pi — Uuden­maan­ka­tu). Pidem­mäl­lä ase­ma­vä­leil­lä toki pääs­tään suu­rem­piin nopeuk­siin, joku R juna tai­taa olla 70km/h, mut­ta sit­ten taas pitää vaih­taa, kävel­lä, jne. enem­män. Riip­puu täy­sin etäi­syyk­sis­tä, ja noin nyrk­ki­sään­tö­nä jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii sitä parem­min mitä lyhyem­mät etäi­syy­det, sen takia jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gin pitäi­si olla tii­vis­tä jot­ta etäi­syy­det jää­vät lyhyiksi.

  54. tpyy­luo­ma: 30km/h tun­nis­sa on jouk­ko­lii­ken­teen kes­ki­no­peu­dek­si pal­jon, ja mel­kein mikä tahan­sa lii­ken­ne kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa jää tuon alle. 30 km/h nope­dul­la esim. Tapio­la – Pasi­la väli tait­tui­si vartissa.

    Spot­tun iha­noi­ma kau­pun­ki­tun­ne­li­met­ro muu­ten saa­vut­taa käy­tän­no­sä noin 30km/h keskinopeuden700 met­rin ase­ma­vä­lil­lä (esim. Kamp­pi – Uuden­maan­ka­tu). Pidem­mäl­lä ase­ma­vä­leil­lä toki pääs­tään suu­rem­piin nopeuk­siin, joku R juna tai­taa olla 70km/h, mut­ta sit­ten taas pitää vaih­taa, kävel­lä, jne. enem­män. Riip­puu täy­sin etäi­syyk­sis­tä, ja noin nyrk­ki­sään­tö­nä jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii sitä parem­min mitä lyhyem­mät etäi­syy­det, sen takia jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gin pitäi­si olla tii­vis­tä jot­ta etäi­syy­det jää­vät lyhyiksi.

    Tähän pitä­nee lisä­tä, että yksi­tyi­sau­ton kes­ki­no­pe­rus Hel­sin­gis­sä välil­lä Erot­ta­ja — Tul­lin­puo­mi sekä välil­lä Tull­lin­puo­mi — Kona­la on hyvis­sä olo­suh­teis­sa samoin 30 km/h.

    Mat­kaan Kirk­ko­num­mi- Kamp­pi bus­si . samoin kuin juna vie aikaa n. 40 minuut­tia. mat­kaa on bus­sil­le 30 km (junal­le 35 km), joten kes­ki­no­peus on 45 km /h. Hyvis­sä olo­suh­tei­sa yksi­tyi­sau­tol­la mat­kan ajaa 30 minuut­tiin. eli kes­ki­no­pe­rus on 60 km/h.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    max
    Luu­len, että pik­ku­lap­sen toden­nä­köi­syys kuol­la lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa on pie­nem­pi kau­pun­gis­sa kuin maal­la. Helö­sin­gis­sä lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuo­lee hyvin vähän ihmi­siä ja kan­ta­kaupn­gis­sa sitä­kin vähemmän. 

    Tuo on abso­luut­ti­nen hyve. Tar­koi­tin mah­dol­li­ses­ti osin myös, että onko väliä miten asu­mi­nen ja pal­ve­lut ovat kie­tou­tu­neet. Kun tila on kor­til­la ja sil­lä on kor­kea mark­ki­na-arvo. Pal­ve­lui­den lie­peil­le saat­taa syn­tyä jopa enem­män vapaa­ta liik­ku­mis­ti­laa kuin asui­na­lu­eel­le? Onko mil­lais­ta käden­vään­töä lap­sil­le tai muil­le­kin pyhi­tet­ty­jen kent­tien (leikki,urheilu,viherkaistat,joutomaa jne) kans­sa? Onko rea­lis­mia olet­taa, että esim. autoi­lul­ta vapau­tu­va tila allo­koi­tai­siin­kin lap­sil­le (ja sen myö­tä kai­kil­le “anar­kis­ti­sil­le” liik­ku­jil­le) mark­ki­noi­den sijaan? Voi­ko suur­kau­pun­ki iki­nä irtau­tua kai­kel­la on tiet­ty funk­tio ‑ajat­te­lus­ta. Väl­jä, mut­ta vas­taa­vas­ti kor­keas­ti raken­net­tu kau­pun­ki oli­si kai tällainen.

  56. tpyy­luo­ma: Spot­tun iha­noi­ma kau­pun­ki­tun­ne­li­met­ro muu­ten saa­vut­taa käy­tän­no­sä noin 30km/h kes­ki­no­peu­den 700 met­rin ase­ma­vä­lil­lä (esim. Kamp­pi – Uudenmaankatu). 

    Joo, vas­taa aika hyvin omaa ide­aa­lia­ni met­ros­ta kau­pun­ki­kau­pun­gis­sa. Esi­mer­kik­si välil­tä Kamp­pi-Ruo­ho­lah­ti puut­tuu asema.

  57. Mark­ku af Heur­lin: Mat­kaan Kirk­ko­num­mi- Kamp­pi bus­si . samoin kuin juna vie aikaa n. 40 minuut­tia. mat­kaa on bus­sil­le 30 km (junal­le 35 km), joten kes­ki­no­peus on 45 km /h. Hyvis­sä olo­suh­tei­sa yksi­tyi­sau­tol­la mat­kan ajaa 30 minuut­tiin. eli kes­ki­no­pe­rus on 60 km/h.

    Niin. Taas ker­ran Tai­val­lah­des­ta ran­to­ja pit­kin lii­ken­ne­mö­käs­sä kävel­les­sä tuli mie­leen että kun Län­si­väy­läs­tä nyky­muo­dos­saan pääs­tään jos­kus eroon, tule­vat suku­pol­vet tule­vat kyl­lä ihmet­te­le­mään mik­si mota­ri sai olla pai­kal­laan niin­kin pitkään.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä käy­tän CityCarClu­bin auto­ja aina kun autoa satun tar­vit­se­maan. Käte­vää ja vai­va­ton­ta ja tulaa pal­jon hal­vem­mak­si. Kuten olen aiem­min täl­lä blo­gil­la ker­to­nut, auton vuo­kraa­mi­sen hin­ta alit­taa kilo­met­ri­kor­vauk­se­na mak­se­tun hin­nan. Sil­ti, kun mak­saa kes­ki­mää­räi­sen hin­nan mukaan eikä mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sia, autoa tulee käyt­tä­neek­si aika vähän.

    Muis­tan tuon raflaa­van esi­merk­ki­si (lyhyt vuo­kra-aikaa ja pit­kä ajo­mat­ka), mut­ta olet­ko sitä miel­tä, että kilo­met­ri­kor­vauk­sen suu­ruus pitäi­si mää­ri­tel­lä CityCarClu­bin hin­noit­te­lun mukaan? Kilo­met­ri­kor­vaus­ten nos­ta­jat oli­si­vat tähän jär­jes­te­lyyn oikein tyytyväisiä.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    kommentaattori
    Tar­koi­tat­ko, että pik­ku­las­ten kuol­lei­suus kau­pun­geis­sa pitäi­si nos­taa val­ta­kun­nal­li­sel­le tasolle? 

    Tuo vai­kut­taa sosi­aa­li­de­mo­kra­tial­ta. Kai­kil­le samat mah­dol­li­suu­det hin­nas­ta välittämättä. 😀 😀 😀

  60. tpyy­luo­ma: 30km/h tun­nis­sa on jouk­ko­lii­ken­teen kes­ki­no­peu­dek­si pal­jon, ja mel­kein mikä tahan­sa lii­ken­ne kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa jää tuon alle. 30 km/h nope­dul­la esim. Tapio­la – Pasi­la väli tait­tui­si vartissa.”

    Mie­len­kiin­tois­ta­han on, että esim- väli Kamp­pi — Suo­me­no­ja todel­la tait­taa bus­sil­la var­tis­sa (16 min).Joskus 70-luvul­la olen kuke­nut Iivis­ni­meen ruuh­ka-aika­na 15 minuu­tis­sa, ihan kotiovelle.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­mes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei vuo­kral­la asu­mi­ses­sa ole mitään jär­keä, jos suh­teet pank­kiin vain ovat kunnossa.

    Onko­han noin?
    Vuo­kral­la asu­mi­ses­sa ei yleen­sä­kään lie­ne jär­keä, jos asun­non­tar­ve ei ole akuut­ti tai lyhy­tai­kai­nen tai jos asun­to­sääs­tä­mi­nen ei vain jos­tain syys­tä onnis­tu. Peri­aat­tees­sa omis­tusa­su­ja mak­saa yhtiö­vas­tik­keen + muut kulut. Vuo­kra-asu­ja mak­saa tuon pääl­le omis­ta­jan halua­man vuo­kra­tuo­ton, kos­ka omis­ta­ja ei asun­toa taa­tus­ti tap­piol­la vuokraa.

  62. R.Silfverberg: maxe­lix
    Sinul­la on poik­keuk­sel­li­nen ammat­ti, suu­rin osa ihmi­sis­tä työs­ken­te­lee yhdes­sä ja samas­sa pai­kas­sa ja mene­vät sin­ne 8–9 paik­kei­la ja palaa­vat 16–18. Sinä saat työ­nan­ta­jal­ta­si km-kor­vauk­sia työ­ajois­ta­si ja se kat­taa autoi­lusi kulut, myös vapaa-ajan autoi­lusi jos et aja huip­pu­kal­liil­la autol­la, tai vaih­toeh­toi­ses­ti ajat työ­suh­deau­tol­la ja mak­sat vain kuu­kausit­tais­ta veroa luon­tai­se­dus­ta­si. Arvaa kuka todel­li­suu­des­sa mak­saa autoi­lusi? Me muut veron­mak­sa­jat ja asia­kas­yri­tyk­se­si asiak­kaat eli kulut­ta­jat loppupäässä.

    Tot­ta­kai aina kun men­nään ravin­to­ket­jus­sa alas­päin pää­dy­tään kulut­ta­jaan. Toi­saal­ta asiak­kaan on olta­va val­mis mak­sa­maan halua­mas­taan pal­ve­lus­ta sii­tä aiheu­tu­vat kulut. Auto on oma, suu­rin syy tähän on että omis­tin auton jo sii­nä vai­hees­sa kun menin työ­hin kysei­seen paik­kaan. Ja työ­nan­ta­jal­le sopi että käy­tän omaa autoa. Kyl­lä pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la pär­jää autot­ta aika pit­käl­le. Itse en aja vapaa-ajal­la juu­ri­kaan opis­ke­lu­jen aikaan huo­noa sys­tee­mis­sä oli se että tar­vit­sin autoa 1–3krt/kk sen takia jou­duin mak­sa­maan verot yms. näis­tä vajais­ta 200 km aje­luis­ta, muu­ten oli­sin pitä­nyt autoa seisonnassa.

    Autoi­lu vaan on Suo­mes­sa teh­ty niin kal­liik­si sil­lä rahoi­te­taan jul­ki­nen lii­ken­ne. Itsek­kin suo­si­sin jul­ki­sia tääl­lä pie­nes­sä kau­pun­gis­sa, mut­ta kun bus­si­lip­pu mak­saa 3,2€/suunta eli kau­pas­sa käyn­ti tuli­si mak­sa­maan 6,4€ ker­ta. Omiin ajoi­hin vai­kut­taa “lais­ka” luon­tee­ni kun ker­ran pää­sen kotiin en jak­sa liik­kua enään. Eli kaup­pa­reis­sut teen kun palaan töis­tä ja pyrin teke­mään piten­pää päi­vää kun tie­dän että on henk.kohtaisia meno­ja esim. har­ras­tuk­set. Tie­tys­ti pyrin suo­si­maan apos­to­lin kyy­tiä aina kun se on mah­dol­lis­ta kaup­paan itsel­lä on sen ver­ran lyhyt mat­ka että 0,5 km että sen tait­taa jalan mikä on yleen­sä nopeam­pi­kin. Mut­ta iki­nä en ole aja­tel­lut tätä vaih­toeh­toa ympä­ris­tön­kan­nal­ta vaan hyö­ty­lii­kun­ta­na kun päi­vät istuu autos­sa työn­puo­les­ta niin muka­vaa vaih­te­lua että saa liikuntaa.

    Har­ras­tuk­sis­sa kul­ke­mi­nen näis­sä jul­ki­sia hyväk­si käyt­täen on haas­ta­vaa. Koi­tap­pa jos­kus kul­kea bus­si­sa jää­kiek­ko varus­teet muka­na. Toi­nen mikä on myös kun pele­jä jär­jes­te­tään eri paik­ka­kun­nil­la lin­ja-auto vuo­kraus on sen ver­ran kal­lis­ta että kan­nat­taa vali­ta hen­ki­lö­au­to sitä var­ten. Tie­tys­ti tätä voi­tai­siin hel­pot­taa lain sää­dän­nöl­lä, esim. c‑kortilla saa ajaa satun­nai­ses­ti lin­ja-auto jos­sa on matkustajia.

    Itse myös nau­tin mök­kie­lä­mäs­tä “kau­ka­na kau­pun­gis­ta” joten tätä ei mah­dol­lis­ta ilman omaa autoa. Eten­kin kun mukaan ottaa vii­kon tar­peet ei bus­si sii­hen sovellu.

    -jos autoi­lua halu­taan halu­taan vähen­tää voi­tai­siin ottaa pie­nem­mil­lä paik­ka kun­nil­la käyt­töön jul­ki­siin ilmai­nen kokei­lu tai päi­vä lip­pu joka mak­sai­si 1€. Kos­ka ne autoi­li­jat jo nyt kus­tan­ta­vat jul­ki­sen lii­ken­teen mik­si heil­le ei voi­si tar­jo­ta ilmais­ta bilet­tiä kun jo nyt mak­sa­vat siitä.
    On huvit­ta­van näköis­tä kat­sel­la ohi kii­tä­viä 22 paik­kai­sia bus­se­ja kun samat ajot voi­tai­sii hoi­taa paket­ti­au­toil­la (ns. 8 paik­kai­sil­la pikkubusseilla).
    — Eräs kun­ta­po­lii­tik­ko sanoi aika­naa “ilman yksi­tyis­tä autoi­lua meil­lä ei oli­si jul­kis­ta­kaan.” mikä var­mas­ti pitää paik­kan­sa kun huo­mioon ote­taan tei­den raken­ta­mi­set yms. jot­ka tie­tys­ti on edel­ly­tys jul­ki­sel­le kuin ras­kaal­le liikenteellekkin.

    Asia jul­ki­sen suh­teen on tie­tys­ti pks, tam­pe­re, oulu yms isot paik­ka­kun­nat jois­sa jul­ki­nen lii­ken­ne on suh­teel­li­sen hyvä. Jos oikein olen ymmär­tä­nyt niin Hel­sin­gis­sä poi­kit­tais­liik­ken­ne vaa­ti­si kehittämistä.

    1. Autoi­lu vaan on Suo­mes­sa teh­ty niin kal­liik­si sil­lä rahoi­te­taan jul­ki­nen liikenne.

      Mihin tuo väi­tye perus­tuu? Enem­mis­tö jul­ki­sen lii­ken­teen suo­rit­teis­ta on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la HSL:n topi­meen­pa­ne­ma­na ja kun­tien sub­ven­toi­ma­na. Val­tio ei osal­lis­tu sii­hen miten­kään eivät­kä kun­nat saa mitää tulo­ja autoi­lus­ta. Val­tion osal­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä on VR, joka on yri­tyk­se­nä voitollinen.

  63. ano­nyy­mi: Onko­han noin?
    Vuo­kral­la asu­mi­ses­sa ei yleen­sä­kään lie­ne jär­keä, jos asun­non­tar­ve ei ole akuut­ti tai lyhy­tai­kai­nen tai jos asun­to­sääs­tä­mi­nen ei vain jos­tain syys­tä onnis­tu. Peri­aat­tees­sa omis­tusa­su­ja mak­saa yhtiö­vas­tik­keen + muut kulut. Vuo­kra-asu­ja mak­saa tuon pääl­le omis­ta­jan halua­man vuo­kra­tuo­ton, kos­ka omis­ta­ja ei asun­toa taa­tus­ti tap­piol­la vuokraa. 

    Kun men­nään syvem­mäl­le luku­jen ja talou­den ja verot­ta­jien byro­kraat­tis­ten käsit­tei­den taak­se. Vuo­kra-asu­mi­nen on kate­go­ri­ses­ti kal­liim­paa kuin omis­tusa­su­mi­nen. Nyt tark­ka­na! Kos­ka vie­raan asut­ta­mi­nen on RISKI.

    Tuos­ta ris­ki­no­tos­ta sit­ten ihmi­se­liön eri­tyis­ta­pauk­ses­sa syn­tyy vuo­kra­tuot­toa jos­ta mak­se­taan veroa. En tie­dä kuin­ka hom­ma toi­mii muil­la eliöil­lä. On täy­sin epä­re­le­vant­tia kuin­ka vuo­kra­nan­ta­ja, pää­oma­tu­lon saa­ja, itse asuu. Omis­tusa­sun­nos­sa ei syn­ny tuloa SAMASTA SYYSTÄ. Tai saa­han sii­tä iske­vän mai­nok­sen “ole oma ris­ki­si”:). Täs­tä syys­tä asun­to­tu­lon vero­tus oli­si täy­sin eri asia. Sil­le pitää kek­siä mui­ta hämä­riä perus­te­lu­ja kuin ver­tai­lu vuo­kra-asu­mi­seen päittäin.

  64. Jus­si:

    Asun­to­tu­lon selit­tä­mi­nen ymmär­ret­tä­väs­ti kan­sal­le on mah­do­ton­ta, sik­si koko jutun voi­si haudata.

    Onko se oikeas­ti mah­do­ton­ta? Koe­ta selit­tää tulo­ve­ro, alv, tul­li, pää­oma­ve­ro tms. kuvit­teel­li­sel­le hen­ki­löl­le joka ei oli­si niis­tä kuul­lut. Minun oli­si pal­jon vai­keam­paa vas­ta­ta kysy­myk­seen, mik­si vuo­kra­lai­nen jou­tuu mak­sa­maan veroa, mut­ta asun­non omis­ta­ja ei. Jos täs­tä on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä, voi­tai­siin­ko yrit­tää asun­to­tu­lon selit­tä­mis­tä? Muut verot ovat kui­ten­kin vaih­toeh­to työn verottamiselle.

  65. Pari­kin ihmis­tä vai­kut­ti­vat ajat­te­le­van että polt­toai­nei­den veron­ko­ro­tuk­sen ei tuli­si kos­kea ras­kas­ta lii­ken­net­tä, mik­si näin? Itse kek­sin nämä syyt polt­toai­nei­den verotukseen:
    Liik­ku­va auto hidas­taa mui­ta liikkujia.
    Liik­ku­va auto aiheut­taa onnettomuuksia.
    Pääs­töt & tei­den kuluminen.
    Nämä kaik­ki kos­ke­vat ras­kas­ta lii­ken­net­tä sii­nä mis­sä kevyttäkin.

  66. ano­nyy­mi: Onko­han noin?
    Vuo­kral­la asu­mi­ses­sa ei yleen­sä­kään lie­ne jär­keä, jos asun­non­tar­ve ei ole akuut­ti tai lyhy­tai­kai­nen tai jos asun­to­sääs­tä­mi­nen ei vain jos­tain syys­tä onnis­tu. Peri­aat­tees­sa omis­tusa­su­ja mak­saa yhtiö­vas­tik­keen + muut kulut. Vuo­kra-asu­ja mak­saa tuon pääl­le omis­ta­jan halua­man vuo­kra­tuo­ton, kos­ka omis­ta­ja ei asun­toa taa­tus­ti tap­piol­la vuokraa.

    Tämä ei pidä alkuun­kaan paik­kaan­sa. Jos ymmär­tää rahoi­tuk­sen tai talous­tie­teen perus­teet tämä on itses­tään­sel­vää. Omis­tusa­su­ja saa sijoit­ta­mal­leen pää­omal­le (asun­to) vuo­kra­tuot­toa (asun­to­tu­lo). Vas­taa­vas­ti vuo­kral­la asu­jan ei tar­vit­se sijoit­taa pää­omaa asun­toon vaan valit­se­maan­sa sijoi­tus­koh­tee­seen jos hän saa tuot­toa. Itsea­sias­sa useim­mil­le ihmi­sil­le opti­maa­li­seen sijoi­tus­port­fo­lioon ei toden­nä­köi­ses­ti kuu­lu oma asun­to, jo sik­si että se on yksit­täi­se­nä sijoi­tuk­se­na var­sin suu­ri ver­rat­tu­na koko­nais­va­ral­li­suu­teen. Voi­si jopa sanoa että omis­tusa­su­mi­ses­sa ei oli­si useim­mil­le jär­keä jos vero­tus oli­si neutraali.

    Vero­tus muut­taa tilan­teen omis­tusa­su­mis­ta suo­si­vak­si mm. kos­ka asun­to­tu­loa ei veroteta.

  67. max: Kun men­nään syvem­mäl­le luku­jen ja talou­den ja verot­ta­jien byro­kraat­tis­ten käsit­tei­den taak­se. Vuo­kra-asu­mi­nen on kate­go­ri­ses­ti kal­liim­paa kuin omis­tusa­su­mi­nen. Nyt tark­ka­na! Kos­ka vie­raan asut­ta­mi­nen on RISKI.

    Tuos­ta ris­ki­no­tos­ta sit­ten ihmi­se­liön eri­tyis­ta­pauk­ses­sa syn­tyy vuo­kra­tuot­toa jos­ta mak­se­taan veroa. En tie­dä kuin­ka hom­ma toi­mii muil­la eliöil­lä. On täy­sin epä­re­le­vant­tia kuin­ka vuo­kra­nan­ta­ja, pää­oma­tu­lon saa­ja, itse asuu. Omis­tusa­sun­nos­sa ei syn­ny tuloa SAMASTA SYYSTÄ. Tai saa­han sii­tä iske­vän mai­nok­sen “ole oma ris­ki­si”:). Täs­tä syys­tä asun­to­tu­lon vero­tus oli­si täy­sin eri asia. Sil­le pitää kek­siä mui­ta hämä­riä perus­te­lu­ja kuin ver­tai­lu vuo­kra-asu­mi­seen päittäin.

    Mik­si itse oli­sit sit­ten niin vähä­ris­ki­nen vuo­kra­lai­nen, kun tuo­ta vuo­kra­tu­loa ei käy­tän­nös­sä tar­vit­se edes mak­saa itselleen:)

    Väit­tä­mä­si on samaa sar­jaa, kuin että kan­nat­taa sijoit­taa sääs­tön­sä saman fir­man osak­kei­siin jos­sa on itse töis­sä. Näin ei kui­ten­kaan ole, jos fir­ma menee konk­kaan mene­tät sekä sääs­tö­si että työ­paik­ka­si. Sen sijaan kan­nat­taa sijoit­taa sääs­töt jon­kun toi­sen fir­man osak­kei­siin, vaik­ka fir­ma meni­si konk­kaan sinul­le jää työ­paik­ka ja vaik­ka oma työ­paik­ka menee konk­kaan sinul­le jää säästöt.

    Sijoi­tuk­sen kan­nal­ta ei ole niin että ulko­puo­li­nen vuo­kra­lai­nen on RISKI mut­ta itse ei oli­si. Peri­aat­tees­sa oma insen­tii­vi­si olla itsel­le­si hyvä vuo­kra­lai­nen on aika heik­ko kos­ka tus­kin itseä­si hei­tät ulos omas­ta käm­päs­tä­si. Näin itsen­sä pitä­mi­nen oma­na vuo­kra­lai­se­na ei vält­tä­mät­tä ole optimaalista

  68. Pet­ja Y: Pari­kin ihmis­tä vai­kut­ti­vat ajat­te­le­van että polt­toai­nei­den veron­ko­ro­tuk­sen ei tuli­si kos­kea ras­kas­ta lii­ken­net­tä, mik­si näin? 

    Maa kut­suu, maa kut­suu, kuuntelen…

    Reaa­li­po­li­tiik­kaa: Elin­kei­no­po­li­tiik­ka, kil­pai­lu­ky­ky ulko­mai­sia lii­ken­nöit­si­jöi­tä vas­taan, suo­ma­lais­ten tuot­tei­den kan­sain­vä­li­nen kil­pai­lu­ky­ky, tuot­tei­den hin­nan tasa­ve­ron­omai­nen nouse­mi­nen, alue­po­li­tiik­ka. Lisäk­si vie­lä nämä yleen­sä sot­ke­taan samaan sop­paan ja nos­te­taan juu­ri päi­vän kes­kus­te­luun ja kuu­li­ja­kun­taan sopi­va argumentti.

    Itse asias­sa ras­kai­den die­se­lien hen­gi­ty­sil­ma­pääs­töt ovat tyy­pil­li­ses­ti aika kor­keat kulu­tet­tua polt­toai­ne­lit­raa koh­den, joten nii­tä pitäi­si verot­taa vie­lä sii­tä erik­seen. Jos siis läh­tö­koh­ta oli­si hait­ta­ve­ro­tus, mut­ta kun ei se nyt oikeas­ti ole.

  69. Vuo­kra­tu­lo pitäi­si olla vero­va­paa­ta sil­tä osin kuin sitä käy­te­tään toi­sen asun­non vuo­kran mak­sa­mi­seen. Täl­löin vaik­ka­pa työ­paik­kaa vaih­ta­va hen­ki­lö voi­si hel­pos­ti vuo­kra­ta omis­ta­man­sa asun­non pois ja sen tilal­le toi­sen eri sijain­nil­la. Paran­tai­si asun­to­mark­ki­noi­den toimivuutta.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jussi
    Jo Mau­no Koi­vis­to sanoi, että asun­to­tu­lon selit­tä­mi­nen kan­sal­le on mah­do­ton­ta, mut­ta on kui­ten­kin ymmär­ret­tä­vä, mik­si kukaan jär­jis­sään ja pank­ki­suh­teis­sa ole­va ei asu vuokralla.
    Tämän vero­tuk­ses­ta joh­tu­van mark­ki­na­vir­heen voi tie­tys­ti kor­ja­ta vuo­kra-asu­mi­sen puo­lel­la teke­mäl­lä joko vuo­kra­tu­lon vero­va­paak­si tgai oswan vuo­kras­ta (sen, mikä ei joh­du hoi­to­ku­luis­ta) vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­sek­si pää­oma­ve­ro­pro­sen­tin mukaan. Vuo­kra­tu­lo on vero­ton­ta esi­mer­kik­si Belgiassa.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jo Mau­no Koi­vis­to sanoi, että asun­to­tu­lon selit­tä­mi­nen kan­sal­le on mahdotonta 

    Asun­to­tu­lon käsit­teen ongel­ma ei ole niin­kään asian­tun­te­mat­to­mat kuu­li­jat, vaan huo­no mal­li. Pitäi­si etsiä Occa­min peri­aat­tei­den mukaan yksin­ker­tai­sia mal­le­ja. Asun­to­tu­lo­kä­sit­teen käyt­tä­mi­nen joh­taa välit­tö­mäs­ti pai­da­pe­su­tu­lon käsit­tee­seen, sen verot­ta­mi­seen jne.

    EKK esit­ti edel­lä käy­tän­nös­sä mah­dol­li­suut­ta vähen­tää mak­set­tu vuo­kra saa­duis­ta vuo­kra­tu­lois­ta. Eikö vuo­kra-asu­mi­sen ja omis­tusa­su­mi­sen ero­ja ja tilan­teen kor­jaa­mis­ta voi­si yrit­tää selit­tää jol­lain tuol­lai­sel­la yksin­ker­tai­sem­mal­la mal­lil­la? Asun­to­tu­lon käsi­te toden­nä­köi­ses­ti joh­tai­si asian­tun­te­mat­to­mis­sa käsis­sä (= kan­san­edus­ta­jat 🙂 ) vain entis­tä han­ka­lam­piin, moni­mut­kai­sem­piin ja lukui­sam­piin lain kie­mu­roi­hin. EKK:n tyy­li­sel­lä yksin­ker­tai­sem­mal­la mal­lil­la hom­man voi­si hoi­taa pian­kin kun­toon, ja lait nykyis­tä jär­ke­väm­mik­si ja kan­sa­lais­ten kan­nal­ta hyvksyttävämmiksi.

    Myös Bel­gia-esi­mer­kin kal­tai­nen vuo­kra­tu­lon verot­to­muus joh­taa hel­pos­ti har­ha­po­luil­le, sil­lä sii­nä yhden tyyp­pis­tä pää­omal­la saa­tua tuloa koh­del­tai­siin eri taval­la kuin toi­sia pää­omal­la saa­tu­ja tulo­ja. Tuo­kin mal­li kai­pai­si siis välit­tö­mäs­ti paik­kaa pai­kan päälle.

    Käy­te­te­ään yksin­ker­tai­sia mal­le­ja, kun sel­lai­sia­kin on saa­ta­vil­la. Kan­sa on oikeas­sa, kun se ei halua omaa pää­tään ja omaa rakas­ta yhteis­kun­taan­sa sekoi­tet­ta­van asun­to­tu­lon kal­tai­sil­la opti­maa­lis­ta rei­lus­ti huo­nom­mil­la uuskäsitteillä.

    1. EKK:n mal­li kor­jaa vain htty­sen kokoi­sen ongel­ma, ris­tiin asu­mi­sen. Se ei kor­jaa sitä, että vuo­kra-asu­mi­ses­ta syn­tyy vero­tu­lo­ja ja omis­tusa­su­mi­ses­ta ei syn­ny, jol­loin vuo­kra-asu­mi­nen on noi­den vero­jen ver­ran kal­liim­paa. Bel­gian mal­li kor­jaa ongel­man koko­naan. Toki se syr­jii asu­mi­sen omis­ta­mis­ta muu­ta pää­oma­tu­loa koh­taan, mut­ta asu­mi­nen on muu­ten­kin eri ase­mas­sa. Niin­hän asun­non omis­ta­mis­ta suo­si­taan omis­tusa­su­mi­sen osal­ta­kin muju­ta sijoi­tus­toi­min­taa koh­taan, min­kä seu­rauk­se­na meil­lä on vai­keuk­sia löy­tää pää­omia yritystoimintaan.

    2. EKK:n mal­li kor­jaa vain htty­sen kokoi­sen ongel­ma, ris­tiin asu­mi­sen. Se ei kor­jaa sitä, että vuo­kra-asu­mi­ses­ta syn­tyy vero­tu­lo­ja ja omis­tusa­su­mi­ses­ta ei syn­ny, jol­loin vuo­kra-asu­mi­nen on noi­den vero­jen ver­ran kal­liim­paa. Bel­gian mal­li kor­jaa ongel­man koko­naan. Toki se syr­jii asu­mi­sen omis­ta­mis­ta muu­ta pää­oma­tu­loa koh­taan, mut­ta asu­mi­nen on muu­ten­kin eri ase­mas­sa. Niin­hän asun­non omis­ta­mis­ta suo­si­taan omis­tusa­su­mi­sen osal­ta­kin muju­ta sijoi­tus­toi­min­taa koh­taan, min­kä seu­rauk­se­na meil­lä on vai­keuk­sia löy­tää pää­omia yritystoimintaan.
      Lisäk­si EKK:n mal­lis­sa tai­taa oola se vika, että se yli­mioit­taa kor­jauk­sen. Jos koko vuo­kra on vähen­nys­kel­poi­nen, vähen­nys­kel­poi­sek­si tulee myös hoi­to­vas­tik­keen osuus vuokrasta.

  71. Jos omis­tus- ja vuo­kra-asu­mi­sen väli­nen ero halu­taan häi­vyt­tää, tar­vi­taan asun­to­tu­lon vero­tus pää­oma­tu­lon mukaan.

    Tämä rat­kai­su on kui­ten­kin moni­mut­kai­suu­des­saan heik­ko, ja sii­nä tulee monen­lais­ta arvos­tus­haas­tet­ta. Vuo­kra­mark­ki­nat ovat ole­mas­sa vain tie­tyl­le asun­to­ryh­mäl­le, ja on aika vai­kea pääs­tä kiin­ni ryh­mään “itsel­le itse raken­net­tu oma­ko­ti­ta­lo”. Eli vaik­ka lop­pu­tu­los oli­si teo­rias­sa hyvä, lii­an suu­ri osa kan­sas­ta ei ymmär­täi­si yhtään, mis­tä veros­sa on kyse.

    Huo­mat­ta­vas­ti yksin­ker­tai­sem­pi vaih­toeh­to on nos­taa kiin­teis­tö­ve­ro jol­le­kin rea­lis­ti­sel­le tasol­le (esi­mer­kik­si 1 % vuo­des­sa käy­väs­tä arvos­ta) ja teh­dä vuo­kra­tu­lois­ta verovapaata.

    Rat­kai­su toki vinout­taa eri­lais­ten sijoi­tus­ten vero­koh­te­lua ja on sikä­li huo­no. Se tuot­taa kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä parem­man lop­pu­tu­lok­sen ja on help­po ymmär­tää. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä vero­muu­tos alen­taa asun­to­jen hin­to­ja ja hel­pot­taa muut­ta­mis­ta sekä tätä kaut­ta että vuo­kra-asu­mis­ta lisäämällä.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    EKK:n mal­li kor­jaa vain htty­sen kokoi­sen ongel­ma, ris­tiin asu­mi­sen. Se ei kor­jaa sitä, että vuo­kra-asu­mi­ses­ta syn­tyy vero­tu­lo­ja ja omis­tusa­su­mi­ses­ta ei syn­ny, jol­loin vuo­kra-asu­mi­nen on noi­den vero­jen ver­ran kalliimpaa. 

    Jos on vuo­kra­tu­lo­ja, mut­ta ei vuo­kra­me­no­ja (kos­ka asuu omas­sa asun­nos­sa), eikö sil­loin voi­si aja­tel­la, että nois­ta (toi­seen omis­tet­tuun asun­toon liit­ty­vis­tä) voi­tois­ta ote­taan ihan nor­maa­li pää­oma­tu­lo­jen vero? Ei kai tuo vie­lä vuo­kra-asu­mis­ta sorra?

    Omas­ta asun­nos­ta jou­tuu mak­sa­maan aina­kin sijoi­te­tun pää­oman mene­tet­ty­jen kor­ko­jen ver­ran, plus hoi­to­ku­lu­ja. Vuo­kra-asun­nos­ta mak­se­taan vuo­kra­nan­ta­jal­le vas­taa­va sum­ma, ja vähän ekstraa asun­to­asioi­den hoi­ta­mi­ses­ta. Vuo­kra­nan­ta­ja mak­sai­si vero­ja vas­ta voi­tois­ta (kaik­kien jär­jel­lis­ten vähen­nys­ten jäl­keen), ei lii­ke­vaih­dos­ta. Kai mark­ki­nat sää­tä­vät tuon voi­ton sopi­val­le, jär­jes­te­ly­jen vai­vaa ja ris­ke­jä vas­taa­val­le tasolle.

    Jos vapau­tam­me vuo­kra-asu­mi­sen koko­naan verois­ta, pitäi­si kai seu­raa­vak­si har­ki­ta, haluam­me­ko pois­taa myös valin­ta­myy­mä­löil­tä kaik­ki verot, kos­ka ostet­tua ruo­kaa vero­te­taan, vaik­ka itse tuo­tet­tua ei vero­te­ta jne.

    Kuvit­te­len edel­leen, että vähen­nys­tyy­li­nen mal­li, jos­sa kai­kis­ta pää­oma­tu­lois­ta (= voi­tois­ta vähen­nys­ten jäl­keen) ote­taan nor­maa­li pää­oma­tu­lo­jen vero, toi­mi­si hyvin (sor­ta­mat­ta vuo­kra-asu­mis­ta) ja oli­si yksin­ker­tai­nen. Olen­ko jät­tä­nyt jon­kin tilan­net­ta vää­ris­tä­vän lisä­ve­ron huo­miot­ta, vai toi­mii­ko tämä mal­li nor­maa­lin mark­ki­na­ta­lou­den tapaan?

    1. Juho Laa­tu
      Jos olet sitä miel­tä, että yhteis­kujn­nan on syy­tä ohja­ta ihmi­set osa­maan omis­tusa­sun­nois­sa vuo­kra-asu­mi­sen sijaan, mal­li­si on hyvä. Jos haluat vuo­kra- ja omis­tusa­su­mi­sel­le neut­raa­lin koh­te­lun kes­ke­nään, mal­li­si on huo­no. Mal­lis­sa­si hen­ki­lön, jol­la on sii­oi­tus­kel­pois­ta varal­li­suut­ta kan­nat­taa aina sijoit­taa ensin omaan asun­tonn ja vas­ta kun se on vela­ton, har­ki­ta mui­ta sijoituskohteita.

  73. Vihe­rins­si: Maa kut­suu, maa kut­suu, kuuntelen…

    Reaa­li­po­li­tiik­kaa: Elin­kei­no­po­li­tiik­ka, kil­pai­lu­ky­ky ulko­mai­sia lii­ken­nöit­si­jöi­tä vas­taan, suo­ma­lais­ten tuot­tei­den kan­sain­vä­li­nen kil­pai­lu­ky­ky, tuot­tei­den hin­nan tasa­ve­ron­omai­nen nouse­mi­nen, alue­po­li­tiik­ka. Lisäk­si vie­lä nämä yleen­sä sot­ke­taan samaan sop­paan ja nos­te­taan juu­ri päi­vän kes­kus­te­luun ja kuu­li­ja­kun­taan sopi­va argumentti.

    Itse asias­sa ras­kai­den die­se­lien hen­gi­ty­sil­ma­pääs­töt ovat tyy­pil­li­ses­ti aika kor­keat kulu­tet­tua polt­toai­ne­lit­raa koh­den, joten nii­tä pitäi­si verot­taa vie­lä sii­tä erik­seen. Jos siis läh­tö­koh­ta oli­si hait­ta­ve­ro­tus, mut­ta kun ei se nyt oikeas­ti ole.

    Tuo on vaan sii­tä outoa, että kun yri­tyk­siä muu­ten vero­te­taan niin pal­jon, niin mik­sei tässä?
    Toki polt­toai­ne­ve­ro­jen nos­ton yhtey­des­sä voi­tai­siin las­kea mui­ta yri­tys­toi­min­taan liit­ty­viä veroja.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mal­lis­sa­si hen­ki­lön, jol­la on sii­oi­tus­kel­pois­ta varal­li­suut­ta kan­nat­taa aina sijoit­taa ensin omaan asun­tonn ja vas­ta kun se on vela­ton, har­ki­ta mui­ta sijoituskohteita. 

    Mie­les­tä­ni mal­lis­sa hen­ki­lö, jol­la on asun­non ver­ran varal­li­suut­ta, voi sijoit­taa sen joko omaan asun­toon, tai sit­ten muu­al­le, ja mak­saa tuon sijoi­tuk­sen tuo­toil­la vuo­kra-asun­ton­sa vuo­kran. Lisäk­si vuo­kra-asun­non tapauk­ses­sa hän mak­saa vuo­kra­nan­ta­jal­le vähän ekstraa jär­jes­te­lyis­tä, ris­kis­tä ja ehkä vähän sii­tä, että voi vaih­taa asuin­paik­ka hel­pos­ti mil­lon vain. Mis­sä menee pie­leen? Mik­si hänen ei kan­na­ta asua vuo­kral­la noil­la ehdoil­la? Val­tio saa vero­tu­lo­ja vain, jos vuo­kra­nan­ta­ja tekee bis­nek­sel­lään voittoa.

    1. Jos hen­ki­löl­lä on 200 000 euroa omai­suut­ta, hän voi ostaa sil­lä joko val­tion obli­gaa­tioi­ta tai yksiön Hel­sin­gis­tä. Ole­te­taan, että yksiös­tä on yhtiö­vas­ti­ket­ta ja mui­ta meno­ja 150 €/kk ja vuo­kra 600 €/kk eli omi­sy­ta­jan vero­tet­ta­va tulos on 450 €/kk eli 5400 €/vuosi. Ole­te­taan edel­leen, että val­tion kor­ko­tuot­to on 5400 €/vuosi. Korol­la voi siis mak­saa vuo­kras­ta sen osan, jota ei jou­tui­si mak­sa­maan yhtiä­vas­tik­kee­na. Kaik­ki on siis kunnossa?

      Ei ole. Sii­tä koros­ta jou­tuu mak­sa­maan 30 % veroa, eli 1620 €. Vuo­krai­sän­tä mak­saa myös veroa 1620 € eli veroa tulee yhteen­sä 3280 euroa. Jos osaa vaih­de­taan, hen­ki­lö ostaa sen yksiön ja vuo­krai­son­tä ostaa sil­lä rahal­la val­tion obli­gaa­tioi­ta, vero­ja mak­se­taan­kin enää tuos­ta obli­gaa­ito­ko­ros­ta. Sik­si vuo­kra-asu­mi­nen on kan­nat­ta­ma­ton­ta omis­tusa­su­mi­seen verrattuna.

  75. USA:ssa on vii­me vuo­si­na siir­ryt­ty mones­sa suu­res­sa kau­pun­gis­sa mini­mi­py­sä­köin­ti­nor­mis­ta mak­si­mi­py­sä­köin­ti­nor­miin. Kau­pun­kien kes­kus­tois­ta on myös puret­tu moot­to­ri­tei­tä ja teh­ty bule­var­de­ja tilal­le. Esim. Kali­for­nias­sa on yri­tyk­siä, jot­ka tar­joa­vat työn­te­ki­jöil­le omia (eksklusii­vi­sia) jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lui­ta ja uusi raken­ta­mi­nen sal­li­taan vain kau­pun­kien ydin­a­lu­eel­la, jos­sa jul­kis­ta lii­ken­net­tä samal­la tehostetaan.
    Suo­men on sanot­tu otta­van mal­lia Ame­ri­kas­ta, mut­ta enää näin ei vali­tet­ta­vas­ti ole.

  76. Ode:

    EKK:n mal­li kor­jaa vain htty­sen kokoi­sen ongel­ma, ris­tiin asu­mi­sen. Se ei kor­jaa sitä, että vuo­kra-asu­mi­ses­ta syn­tyy vero­tu­lo­ja ja omis­tusa­su­mi­ses­ta ei syn­ny, jol­loin vuo­kra-asu­mi­nen on noi­den vero­jen ver­ran kalliimpaa.

    Lii­oit­te­let ongel­man suu­ruut­ta. Lähes puo­let vuo­kra-asun­nois­ta omis­ta­vat eri­lai­set vero­ja mak­sa­mat­to­mat yhtei­söt (esim kunnat).
    Lisäk­si vuo­kra-asun­nois­ta korot ovat täy­si­mää­räi­ses­ti vähen­net­tä­vis­sä vuo­kra­tu­lois­ta, omis­tusa­sun­nois­sa vain osa on vähennyskelpoista.

    1. pek­ka
      Omis­tusa­sun­nos­ta ei voi vähen­tää kor­ko­me­no­ja asun­to­tu­los­ta, kos­ka asun­toi­tu­lo ei ole verotettavaa.
      Tuo on tot­ta, että kai­kis­ta vuo­kra­tu­lois­ta ei mak­se­ta veroa, mut­ta sil­tä osin kun mak­se­taan, se syr­jii vuo­kral­la asumista.

  77. Ode:

    pekka
    Omis­tusa­sun­nos­ta ei voi vähen­tää kor­ko­me­no­ja asun­to­tu­los­ta, kos­ka asun­toi­tu­lo ei ole verotettavaa.

    En ihan ymmär­rä point­tia­si, mut­ta jos haluat omis­tus- ja vuo­kra-asu­mi­sen vero­tuk­sen samal­la vii­val­le, jou­du­taan nykyis­tä asun­to­lai­no­jen kor­ko­vä­hen­nys­tä kos­ke­vat rajoi­tuk­set pois­ta­maan (siis ylä­ra­jat pois ja vero­vä­hen­nys täy­si­mää­räi­sek­si nykyi­sen 80% sijasta).

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra

    Tei­dän mie­les­tä vuo­kra-asu­mi­nen ja omis­tusa­su­mi­nen ovat siis sym­met­ri­siä kai­kil­ta muil­ta osin pait­si vero­tuk­sen osalta?

    Minä taa­sen olen sitä miel­tä, että niis­sä on eri­lai­nen tieto/epävarmuus/riski. Jo sii­tä­kin läh­tö­koh­das­ta, että kenel­lä­kään ei ole vel­vol­li­suut­ta olla vuo­kra­lai­nen. Kun pois­sul­je­taan sym­met­ri­set vakuu­tuk­set ja yllä­pi­to- ja hoi­to­me­not­kin. Omis­tusa­su­ja on ikään­kuin sisä­pii­ri­läi­nen mah­dol­li­sim­man täy­del­lis­tä tie­toa naut­ti­va. Vuo­kra­nan­ta­ja ja vuo­kra­lai­nen elä­vät vähem­män täy­del­li­ses­sä tiedossa.

    Joh­taa sii­hen, että:

    Omis­tusa­su­jan vaih­toeh­toi­nen tuot­to täl­le var­muu­del­leen on enin­tään ris­ki­tön, inflaa­tio­suo­jat­tu korkotalletus.

    Vuo­kra­nan­ta­jan vaih­toeh­toi­nen tuot­to täl­le epä­var­muu­del­leen on kar­keas­ti arvioi­den pörs­si-indek­sien tuotto.

    Joo, sanot­te että onhan meil­lä lähdeverokin.

    Lopuk­si: Minus­ta oli­si siis rei­lua sanoa, että “asun­to­tu­lon” kom­po­nen­tit eivät ole täs­mäl­leen samo­ja kuin vuokratulon.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos hen­ki­löl­lä on 200 000 euroa omai­suut­ta, hän voi ostaa sillä … 

    Osmo, ei se ihan noin mene, mut­ta olet oikeil­la jäl­jil­lä ja pidän yksin­ker­tais­tuk­ses­ta­si. 😀 Ongel­ma on, kuten tuos­sa toteat, lii­an kova pää­oma­ve­ro­tus. Kun tuo­hon lisä­tään euroop­pa­lai­sit­tain lähes käsit­tä­mä­tön perin­tö­ve­ro­tus ja iso­ja, puo­luei­ta lähel­lä ole­via pelu­rei­ta suo­si­va tont­ti­ja­ko, niin kuka vie­lä ihmet­te­lee, että asu­mi­nen ja ennen kaik­kea vuo­kra-asu­mi­nen on tol­kut­to­man kallista.

  80. Pet­ja Y:
    Pari­kin ihmis­tä vai­kut­ti­vat ajat­te­le­van että polt­toai­nei­den veron­ko­ro­tuk­sen ei tuli­si kos­kea ras­kas­ta liikennettä… 

    Sen takia, että yhteis­kun­tam­me ei kes­tä edes nykyist polt­toai­nei­den veroas­tet­ta. Se syö lii­kaa elin­ta­soam­me. Pet­ja, lis­ta­si on ihan huuhaata. 😀 😀 😀

    Suo­mes­sa on teh­ty jo 40-luvul­la ne rat­kai­sut, joi­den kans­sa on vain elet­tä­vä ja yri­tet­tä­vä ottaa irti se mitä on otet­ta­vis­sa. Lii­ken­ne­polt­toai­nei­den vero­tus kos­kee eni­ten ihmi­sä, jot­ka elä­vät maa­seu­dul­la. Jos elää Helisn­gin kes­kus­tas­sa tai sen välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä, ei polt­toai­ne­ve­ro­tuk­sel­la ole pal­joa väliä.

    Suo­mes­sa teh­tiin aikoi­naan vir­he ja läh­det­tiin raken­ta­maan lähiöik­si hajaan­tu­nei­ta taa­ja­mia. Se tar­koit­taa, ettei jouk­ko­lii­ken­ne ole Suo­mes­sa jär­ke­vä rat­kai­su kuin muu­ta­mil­le ihmi­sil­le Hel­sin­gin, Tam­pe­reen ja Turun kes­kus­tois­sa. Muu­al­la sii­hen käy­tet­ty raha on huk­kaan hei­tet­tyä. Suo­men eli­neh­to on toi­mi­va ja edul­li­nen henkilöautoliikenne.

  81. Kal­le: Suo­mes­sa on teh­ty jo 40-luvul­la ne rat­kai­sut, joi­den kans­sa on vain elet­tä­vä ja yri­tet­tä­vä ottaa irti se mitä on otettavissa. 

    Kaik­ki rat­kai­sut ovat luon­teel­taan väliai­kai­sia, vain aika­jän­ne vaih­te­lee. 40-luvun rat­kai­sut ovat sel­lai­sia suku­pol­ven mit­tai­sia. Sil­loin asu­te­tut ihmi­set alka­vat olla hau­das­sa ja talot tul­leet talou­del­li­sen käyt­töi­kän­sä pää­hän joten yhdys­kun­ta­ra­ken­tei­ta on tul­lut aika arvioi­da uudelleen.

    Tämä ei ole edes poliit­ti­ses­ti eri­tyi­sen vai­ke­aa kun vir­ta vie muu­ten­kin kes­kuk­siin. Pel­käs­tään jo kaa­voi­tuk­sel­la pääs­tään eteenpäin.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sii­tä koros­ta jou­tuu mak­sa­maan 30 % veroa, eli 1620 €. Vuo­krai­sän­tä mak­saa myös veroa 1620 € eli veroa tulee yhteen­sä 3280 euroa. 

    Aja­tus oli, että jos voit­toa ei kenel­le­kään syn­ny (kuten kai tuos­sa esi­mer­kis­sä), val­tio­kaan ei saa vero­tu­lo­ja. Vähen­ny­so­rien­toi­tu­nees­sa mal­lis­sa vähen­ny­soi­keuk­sien tuli­si siis osua noi­hin mai­nit­tui­hin vero­tet­ta­viin summiin.

    Vuo­kraa­ja sai­si vähen­tää mak­sa­man­sa oman asun­non vuo­kran (ehkä katol­la) saa­mis­taan korkotuloista.

    Vuo­kra­nan­ta­ja sai­si vähen­tää asun­non pää­oman kor­ko­ku­lut saa­mas­taan vuokratulosta.

    Onko jokin täl­lai­nen vähen­nys­ve­toi­nen mal­li toimiva?

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    mis­tä tulos­ta se oman asun­non asun­to­lai­na vähen­net­täi­siin kun omis­tusa­su­mi­ses­ta ei tule tuloa. 

    Asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nys tuli­si pois­taa. Ensin sen voi­si siir­tää muun sosi­aa­li­tur­van jouk­koon ellei se jo siel­lä ole. Niput­taa val­tao­sa sosi­aa­li­tur­vas­ta perus­tu­lok­si. Jos perus­tu­lon tasoon jää jokin kom­po­nent­ti van­haa asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nys­tä niin loh­dut­ta­koon se. Asu­mis­tu­ki samaan veneeseen. 

    ASP-jär­jes­tel­mä on vähän kii­kun­kaa­kun. Kuten aiem­min kom­men­toin näen omis­tusa­su­mi­sen edus­ta­van suu­rem­paa mää­rää hyö­dyl­lis­tä tie­toa (asuin­ra­ken­nus­kan­nas­ta) kuin vuo­kra-asu­mi­sen. Tämä ennus­taa omis­tus­ko­tien ole­van parem­min hoi­det­tu­ja kuin vuo­kra­ko­tien. En tie­dä onko näin. Jos ase­tel­ma on toi­sin tai oleen­nais­ta eroa ei ole täy­tyy poh­tia uusik­si. Joten: ASP-jär­jes­tel­mää voi­si aja­tel­la jon­kin­lai­se­na omis­tusa­su­mi­sen perus­kou­lu­na (kan­sa­lai­nen sitout­taa itsen­sä hyväk­si kat­sot­ta­vaan asi­aan) jota yhteis­kun­ta voi tukea. Mut­ta sit­ten kun se asun­to han­ki­taan yhteis­kun­ta siir­tyy syrjään.

    Tämä pois­sul­kee jon­kin­ver­ran työ­mark­ki­noi­den dyna­miik­kaa. Mut­ta minul­la nyt onkin sel­lai­nen ihmis­kä­si­tys, että he asu­vat mis­sä huvit­taa. He mak­sa­vat täs­tä hin­taa huo­noi­na pal­ve­lui­na. Mut­ta yhteis­kun­nan­kin on sopeu­dut­ta­va. Jos ihmi­set eivät halua jär­jes­tää elä­mään­sä niin, että se mah­dol­lis­taa vie­lä yhden “jää­hal­lin” raken­ta­mi­sen niin paha men­nä pakottamaankaan.

  84. Tämä kesk­su­te­lu omis­tusaus­mi­ses­ta on sivus­sa aihees­ta ja men­nyt juu­pas-eipäs väittelyksi.

    Asun­to­tu­lo — siis omist­jan oman asun­non asu­mi­soi­ek­duen arvo — on kyl­lä ihan reaa­li­ses­ti ihmi­sen talou­des­sa mer­kit­se­vä, vaik­ka näky­mä­tön vero­tuk­sen ulkou­o­lel­la tuloe­rä. Vero­tus taas näkyy tava­lal tia toi­sel­la vuokra.asumisessa.

    Oman asun­non verot­ta­mi­seen — oli kye kiit­neis­tö­ve­ros­ta tai las­ken­nal­li­ses­ta asun­to­tu­lo­ve­ros­ta — on mah­do­ton­ta löy­tää rat­kai­sua, joka samal­la oli­si sekä jul­ki­se­lel taou­de­lel tode­lal mer­kit­se­vä että ei joh­tai­si kohtuuttomuuksiin.

    Toi­enn ais on, että asun­non omis­ta­jal­la on toi­nen int­res­si toi­mia huo­nei­sotn eteen ja talon yhteis­ne hyvän eteen kuin vuotkralaisella.

    Näis­sä kiin­teis­tö­hom­mis­sa on oppi­nut, että 25 vuot­ta on pelk­kä kvarttaali.

  85. Kal­le:
    Suo­mes­sa teh­tiin aikoi­naan vir­he ja läh­det­tiin raken­ta­maan lähiöik­si hajaan­tu­nei­ta taa­ja­mia. Se tar­koit­taa, ettei jouk­ko­lii­ken­ne ole Suo­mes­sa jär­ke­vä rat­kai­su kuin muu­ta­mil­le ihmi­sil­le Hel­sin­gin, Tam­pe­reen ja Turun kes­kus­tois­sa. Muu­al­la sii­hen käy­tet­ty raha on huk­kaan hei­tet­tyä. Suo­men eli­neh­to on toi­mi­va ja edul­li­nen henkilöautoliikenne.

    Samat vir­heet teh­tiin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa­kin mut­ta ne on alet­tu kor­ja­ta tietulleilla. 

    Kyl­lä mä väi­tän että useim­mis­sa pk-seu­dun lähiöis­sä, myös Espoos­sa ja Van­taal­la, voi elää ilman että on riip­pu­vai­nen henkilöautosta. 

    Lii­an hal­pa autoi­lu pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tuo vain enem­män ruuh­kia ja se han­ka­loit­taa kaik­kien elä­mää, myös autoilijoiden.

  86. Jos vuo­kra- ja omis­tusa­su­mi­sen ero­ja halu­taan häi­vyt­tää, pitää myös pois­taa omis­tusa­sun­to­jen varain­siir­to­ve­ro, joka näis­sä kes­kus­te­luis­sa yleen­sä käte­väs­ti “unoh­de­taan”.

    Asun­to­tu­lon” vero­tus näyt­tää kyl­lä lähin­nä kep­pi­he­vo­sel­ta tais­te­lus­sa por­va­ril­li­suut­ta vas­taan. Mut­ta jos las­ken­nal­li­nen asun­to­tu­lo on vero­tet­ta­vaa, pitäi­si myös asun­to­tu­lon todel­lis­ten tulon­hank­ki­mis­me­no­jen olla vähen­nys­kel­poi­sia. Eli korot täy­si­mää­räi­ses­ti, kor­jaus- ja yllä­pi­to­ku­lut jne.

    Tämä voi­si tie­tys­ti olla sikä­li hie­no asia, että omis­tusa­sun­nos­sa asu­vien vähen­ny­soi­keu­det lisään­tyi­si­vät, eri­lai­sia pal­ve­lu­ja (kor­jaa­mi­nen, ympä­ris­tön kun­nos­sa­pi­to) kan­nat­tai­si käyt­tää enem­män, jne.

    Jos taas idea­na on vaan verot­taa lisää siten että kek­si­tään kuvit­teel­li­nen tulo jos­ta ei saa vähen­tää sen hank­ki­mi­seen tar­vit­ta­via todel­li­sia meno­ja, niin se nyt on vaan lähin­nä ryöstö.

  87. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Sosi­aa­li­tur­vas­ta vas­tik­keel­li­sem­paa ‑kom­men­teis­sa käy­te­tään esi­merk­kiä jos­sa insi­nöö­rit pese­vät pai­tan­sa itse sen sijaan että mak­sai­si­vat sii­tä toi­sel­le. Vero­ton­ta sekin.

    Eikö sii­nä­kin ole lopul­ta kysy­mys epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ta veron­kier­ros­ta jos­sa ahne insi­nöö­ri tahal­laan vält­te­lee työ­nan­ta­ja­mak­su­ja ja jul­mas­ti sysää yhden pai­dan­pe­si­jän yhteis­kun­nan elätettäväksi.

    Rat­kai­su oli­si pimeän oman työn anka­ram­pi, tiu­kem­pi ja ran­kem­pi verottaminen. 

    Kyl­lä tuo kuvaa­ma­si itse­pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta on ongel­ma sekin, ja ongel­ma pit­käl­ti vero­tuk­sen seu­rauk­se­na. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­se­nä on yri­tet­ty lait­taa laas­ta­ria johon­kin kohtaan.

    Totean; en osaa esit­tää kun­nol­lis­ta korjausehdotusta.

  88. newy­or­kis­ta: Varain­siir­to­ve­ro tai­taa kui­ten­kin vie­dä aika sii­vun korkovähennyshyödystä? 

    Varain­siir­to­ve­roa kai useim­mi­ten jou­tuu mak­sa­maan vas­ta sii­tä ensia­sun­toa seu­raa­vas­ta asun­nos­ta, ja useim­mat myös­kin lie­ne­vät sääs­tä­neet myyn­ti­voi­ton verot­to­muu­del­la enem­män, kuin varain­siir­to­ve­ro­na maksavat.

    Niin, kai­kis­ta muis­ta sijoi­tus­muo­dois­ta saa mak­saa niin reaa­li­ses­ta myyn­ti­voi­tos­ta kuin inflaa­tios­ta­kin val­tiol­le aika runsaasti. 

    (varain­siir­to­ve­ro tie­tys­ti myös kos­kee vuo­kra-asun­to­ja­kin, mut­ta myön­nän, että nii­tä aina­kin kau­pun­ki­seu­duil­la myy­tä­neen harvemmin)

  89. Ilk­ka: Omis­tusa­su­ja saa sijoit­ta­mal­leen pää­omal­le (asun­to) vuo­kra­tuot­toa (asun­to­tu­lo).

    Mitä ihmeen vuo­kra­tuot­toa saa omas­sa asun­nos­saan asu­va henkilö?
    Kas, kun ei vero­te­ta koti­ruo­kaa syö­vil­tä “voit­toa”, jon­ka he saa­vat ole­mal­la syö­mät­tä ravintolassa.

    Vas­taa­vas­ti vuo­kral­la asu­jan ei tar­vit­se sijoit­taa pää­omaa asun­toon vaan valit­se­maan­sa sijoi­tus­koh­tee­seen jos hän saa tuottoa.

    Ole­tat, että vuo­kra-asu­ja yleen­sä­kään sijoit­taa pää­omaa mihin­kään. Jos ver­ra­taan omis­tusa­su­jaan, vuo­kra-asu­ja on vuo­kra­so­pi­muk­ses­saan peri­aat­tees­sa tyh­jän pääl­lä ja oli­si muu­ta­man vuo­den pääs­tä mak­sa­nut pois vuo­kran “yli­mää­räi­syyk­sil­lä” ison osan asuntolainaa.

    Oli­si kiva näh­dä ver­tai­lu yhtiö­vas­tik­keen + lai­na­ly­hen­nyk­sen ja vuo­kran välil­lä. Minus­ta nimit­täin tun­tuu sil­tä, että pun­tit ovat aika pit­käl­ti tasan pait­si, että omis­tusa­su­ja saa lai­nan mak­se­tun osuu­den takai­sin pois­muut­taes­saan eikä voi jou­tua muut­ta­maan asun­nos­ta pois muu­ta­man kuu­kau­den varoitusajalla.

  90. Ris­to: Kyl­lä tuo kuvaa­ma­si itse­pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta on ongel­ma sekin, ja ongel­ma pit­käl­ti vero­tuk­sen seu­rauk­se­na. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­se­nä on yri­tet­ty lait­taa laas­ta­ria johon­kin kohtaan. 

    Kävin joku päi­vä sit­ten työ­pai­kan kah­vi­huo­nees­sa hake­mas­sa kupil­li­sen. Siel­lä oli kol­me kol­le­gaa kes­kus­te­le­mas­sa kuin­ka pit­käl­le tie­tyn­merk­ki­sen etu­ve­toi­sen auton keu­laa pitää pur­kaa että pää­see teke­mään vaihteistoremontin.

    Seu­raa­va­na päi­vä­nä kah­via hakies­sa eri kol­le­ga ker­toi kuin­ka tis­ki­ko­neen ovi­luu­kun sole­noi­di oli ollut jumis­sa, ja sen ime­mä vika­vir­ta oli sekoit­ta­nut koneen prosessorin.

    Olis hie­noa jos he voi­si­vat kes­kit­tää tek­nis­tie­teel­li­set voi­ma­va­ran­sa uusien lei­pä­pui­den löy­tä­mi­seen Suo­mel­le jon­ka teol­li­set har­tiat kape­ne­vat pelot­ta­vaa vauhtia.

  91. Onko­han sama “ongel­ma” myös muis­sa mais­sa, vai vero­te­taan­ko asun­to­tu­loa jossakin?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Omis­tusa­su­mi­sen suu­rin vero­tu­ki vuo­kra-asu­mi­seen ver­rat­tu­na on asun­to­tu­lon verot­to­muus. Se, että vuo­kra­suh­de ei kan­na­ta näkyy kuvit­teel­li­ses­sa esi­mer­kiks­sä, jos­sa kak­si asun­non omis­ta­jaa asuu tois­ten­sa ausn­nos­sa vuo­kral­la. Pal­jol­ta veron­mak­sul­ta he vält­ty­vät, kun muut­ta­vat omiin asun­toi­hin­sa. Vaik­ka näi­tä rist5iin asu­mi­sia ei var­maan­kaan käy­tän­nös­sä ole, vuo­kra-asu­mi­ses­ta menee sel­lais­ta veroa, jota omis­tusa­su­mi­ses­ta ei mene ja sik­si vuo­kral­la ei kan­na­ta asua.

    1. Asun­to­tu­loa vero­te­taan, vero­tet­tiin myös Suo­mes­sa 1990-luvul­le saak­ka. Usein sitä kut­su­taan kliin­teis­tö­ve­rok­si. Esi­mer­kik­si Yhdys­val­loiis­sa se on pai­kal­lis­hal­lin­non tär­kein vero. Toi­nen vaih­toeh­to on teh­dä vuo­kra­tu­los­ta vero­va­paa. Monis­sa mais­sa vuo­kra-asun­not ovat yhteis­kun­nal­liss­ti tai puo­liyh­teis­kun­nal­li­ses­ti omis­tet­tu­ja, jol­loin vuo­kra­tu­loa ei vero­te­ta, niin kuin ei meil­lä­kään vero­te­ta kun­tien omis­ta­mien vuo­kra-asun­to­jen vuokratuloa.

  92. Olen olut muu­ta­man kuu­kau­den vapaa mies enkä ole enää kyt­täyk­sen ja rngais­tuk­sen kohde.

    Nin­pä olen viet­tä­nyt aikaa­ni pie­nel­lä Krei­kan saa­rel­la, jos­sa asuu n 2000 asu­kas­ta. Tämä­kin on muut­to­tap­pio­aluet­ta ja lau­taik­ku­nai­sia ja myyn­nis­sä ole­via asun­to­ja on runsaasti.

    Kui­ten­kin tääl­tä löy­tyy lää­kä­rei­tä ‚ham­mas­lää­kä­rei­tä, apteek­ke­ja, polii­si, pos­ti, tuli, pos­ti etc eikä nii­tä olla lak­kaut­ta­mas­sa vaik­ka val­tio leik­kaa vähän kaikkea.

    Lii­ken­ne­kin kul­kee tak­seil­la ja jul­ki­sel­la liikenteellä.

    Bus­siyh­tiö on pie­nin mah­dol­li­nen eli yksi bus­si ja yhtiön työn­te­ki­jöi­nä ovat isä poi­ka ja Pyhä Hen­ki eli per­heen mam­ma, joka ottaa rahas­ta­jan roo­lin , kun tar­vi­taan ruokarahaa.

    Pal­ve­lu toi­mii aamus­ta klo 6::sta ilta 11:ta

    Vuo­ro­vä­li ei ole aivan alle vii­den minuu­tin , mut­ta puo­len tun­nin välil­lä­kin pär­jää. Aika­tau­lu­kaan. Ei ole kovin tark­ka, mut­ta eipä kukaan kor­vauk­sia vaatinut.

    Hin­ta­ki­non sie­det­tä­vä, ker­ta­lip­pu on 1,5 euroa ja yhtiö toi­mi ilman tukiaisia.

    Naa­ma­baa­ri­kin toi­mii kuin Suo­mes­sa eli elä­ke­läis­mie­het istu­vat kapa­kas­sa , pelaa­vat, juo­vat kah­via ja ouzoa ja paran­ta­vat maailmaa.

    Joh­to­pää­tök­set ovat hyvin saman­ta­pai­sia kuin Ivalossa.
    Euro­krii­si on lähin­nä EU-hyvä­ve­li ver­kos­ton aikaansaannoksia,
    Tuki­pa­ke­teil­la pelas­te­taan vain kave­rei­den omai­suuk­sia ja kans­ta maksavat.

    EU-elii­til­le on aivan sama miten kan­soil­le käy ja se näkyy siinä,etei kym­me­nien mil­joo­nien työt­tö­mien lau­mat aiheu­ta kuin nau­rua ja sar­jan toi­nen tois­taan hulum­pia esi­tyk­siä, iten työt­tö­miä kyy­ky­te­tään ja nöyryytetääb.

    Jae­taan­ko­han hul­luim­mas­ta esi­tyk­ses­tä jokin palkintokin ?

  93. Siis tätä kiin­teis­tö­ve­roa­ko ei siis peri­tä (yksi­tyi­so­mis­tuk­ses­sa ole­vis­ta) vuokra-asunnoista?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asun­to­tu­loa vero­te­taan, vero­tet­tiin myös Suo­mes­sa 1990-luvul­le saak­ka. Usein sitä kut­su­taan kliin­teis­tö­ve­rok­si. Esi­mer­kik­si Yhdys­val­loiis­sa se on pai­kal­lis­hal­lin­non tär­kein vero. Toi­nen vaih­toeh­to on teh­dä vuo­kra­tu­los­ta vero­va­paa. Monis­sa mais­sa vuo­kra-asun­not ovat yhteis­kun­nal­liss­ti tai puo­liyh­teis­kun­nal­li­ses­ti omis­tet­tu­ja, jol­loin vuo­kra­tu­loa ei vero­te­ta, niin kuin ei meil­lä­kään vero­te­ta kun­tien omis­ta­mien vuo­kra-asun­to­jen vuokratuloa.

  94. Kiin­teis­tö­ve­ro on oleel­li­ses­ti eri asia kuin “asun­to­tu­lo”, kos­ka se peri­tään kiin­teis­tön omis­ta­jal­ta joka tapauk­ses­sa, ei vain sii­tä että kiin­teis­tön omis­ta­ja asuu omas­sa asunnossaan.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä asun­to­tu­lo on vero­tet­ta­vaa sil­loin­kin, kun asujn­to on vuokralla.

    Nyt tipuin kär­ryl­tä. Ongel­man­han piti olla, että se on (nykyi­sin) vero­tet­ta­vaa sil­loin ja vain sil­loin, kun asun­to on vuokralla?

    1. Kyl­lä asun­to­tu­lo on vero­tet­ta­vaa sil­loin­kin, kun asun­to on vuokralla.

      Nyt tipuin kär­ryl­tä. Ongel­man­han piti olla, että se on (nykyi­sin) vero­tet­ta­vaa sil­loin ja vain sil­loin, kun asun­to on vuokralla?

      Se oli vas­taus kommenttiin: 

      Kiin­teis­tö­ve­ro on oleel­li­ses­ti eri asia kuin “asun­to­tu­lo”, kos­ka se peri­tään kiin­teis­tön omis­ta­jal­ta joka tapauk­ses­sa, ei vain sii­tä että kiin­teis­tön omis­ta­ja asuu omas­sa asunnossaan.

  96. En kyl­lä edel­leen­kään ymmär­rä mitä Ode tar­koit­taa. Edel­lä kir­joi­tin (mut­ta sii­hen tuli lapsus):

    Kiin­teis­tö­ve­ro on oleel­li­ses­ti eri asia kuin “asun­to­tu­lo”, …

    siis piti olla 

    Kiin­teis­tö­ve­ro on oleel­li­ses­ti eri asia kuin “asun­to­tu­lon” vero, …

    ja tar­koi­tat­ko Ode nyt sit­ten, että omis­tus- ja vuo­kra-asu­mi­sen epä­suh­taa kor­ja­taan siten että asun­to­tu­lo on vero­tet­ta­vaa, tapah­tui asu­mi­nen sit­ten omas­sa tai vuo­kra-asun­nos­sa? Tus­kin sentään.

    Minus­ta kiin­teis­tö­ve­ro on oleel­li­ses­ti eri asia kuin “asun­to­tu­lon” vero­tus, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ro peri­tään kai­kis­ta kiin­teis­töis­tä, riip­pu­mat­ta sii­tä, kuka niis­sä asuu. Las­ken­nal­li­sen “asun­to­tu­lon” vero­tus­ta haa­veil­laan vain omistusasujille. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro on neut­raa­li omis­tus- ja vuo­kra-asu­mi­sen kes­ken, ja kiin­teis­töt eivät pake­ne maas­ta, joten ne ovat sikä­li hyvä vero­tus­koh­de. Tie­tys­ti kiin­teis­tö­jen­kin arvon voi tuho­ta verot­ta­mal­la, eli ei se mikään vero­ker­ty­mien hopea­luo­ti ole.

    1. Asun­to­tu­lo on jo nyt vero­tet­ta­vaa vuo­kra-asun­nos­sa. Veron mak­saa vuokranantaja.
      Asun­toon koh­dis­tu­va vero­tus saa­daan neut­raa­lik­si, kun se kor­va­taan mui­den mai­den tapaan kiin­teis­tö­ve­rol­la (sil­lä rahoi­te­taan muu­ta­kin kun lumen­pois­to) ja vapau­te­taan vuo­kra­tu­lo verotuksesta.

  97. Plus pois­te­taan varain­siir­to­ve­ro, joka käy­tän­nös­sä koh­dis­tuu asun­toa vaih­ta­viin omis­tusa­su­jiin, ei vuokra-asuntoihin.

    Ja sit­ten voim­me­kin jää­dä odot­te­le­maan sitä ihmet­tä, että kun jotain veroa kiris­te­tään ja tois­ta vas­taa­vas­ti on tar­koi­tus löy­sen­tää, se löy­sen­nys todel­la­kin tapah­tuu… en pidä­tä hen­keä­ni odotellessani.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­toon koh­dis­tu­va vero­tus saa­daan neut­raa­lik­si, kun se kor­va­taan mui­den mai­den tapaan kiin­teis­tö­ve­rol­la (sil­lä rahoi­te­taan muu­ta­kin kun lumen­pois­to) ja vapau­te­taan vuo­kra­tu­lo verotuksesta. 

    Mut­ta mik­si näin ei teh­dä? Kuka tätä vas­tus­taa ja mil­lä perusteella?

    1. Tätä vas­tus­ta­vat kaikki:
      — kokoo­mus: omis­tusa­su­mis­ta ei saa verottaa
      — sdp, vas, pers: kiin­teis­tö­ve­ro nos­taa asu­mi­sen hintaa
      — pers, vas, sdp: riis­to­ka­pi­ta­lis­tin vuo­kra­tu­lot vero­va­paik­si ja pie­ne­lä­jien pank­ki­tal­le­tus­ten kor­ko on verotettavaa

  99. Olis­han ton voi­nut heti sanoa. Tämä on olen­nais­ta tas­a­puo­li­suu­den kan­nal­ta. Minus­ta kiin­teis­tö­ve­ro on sit­ten vähän eri asia.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: … ja vapau­te­taan vuo­kra­tu­lo verotuksesta.

  100. Espan­ja aikoo alkaa verot­taa kan­sa­lais­ten omil­la aurin­ko­pa­nee­leil­la tuo­tet­tua ener­gi­aa — ener­gia­tu­lo­ve­ro siis!

    Tämä lois­ta­va inno­vaa­tio lan­see­ra­taan kai Suo­meen­kin kohta…?

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­tu­lo on jo nyt vero­tet­ta­vaa vuo­kra-asun­nos­sa. Veron mak­saa vuokranantaja.
    Asun­toon koh­dis­tu­va vero­tus saa­daan neut­raa­lik­si, kun se kor­va­taan mui­den mai­den tapaan kiin­teis­tö­ve­rol­la (sil­lä rahoi­te­taan muu­ta­kin kun lumen­pois­to) ja vapau­te­taan vuo­kra­tu­lo verotuksesta. 

    Kuten tääl­lä on jo moni kom­men­toi­nut (ja mihin et ole mitään vas­tan­nut), niin haluat­ko vero­tuk­sen kan­nal­ta neut­raa­lik­si kai­ken muun­kin yhteis­kun­nas­sa? Jos kas­va­tan omal­la taka­pi­hal­la pork­ka­noi­ta, niin en jou­du mak­sa­maan niis­tä alv:ia kuten jou­dun, jos ostan ne kau­pas­ta. Jos teen oikeas­taan mitä tahan­sa työ­tä itse­ni hyväk­si, niin pitäi­si­kö tätä verot­taa sekä tulo­ve­ron että alv:n verran? 

    Ja tär­keim­pä­nä, jos käy­tän mitä tahan­sa itse omis­ta­maa­ni asi­aa omak­si hyväk­se­ni, niin pitäi­si­kö tätä verot­taa, kos­ka jos vuo­kraan sen, jou­dun mak­sa­maan veroa vuokrassa? 

    En ymmär­rä, miten kiin­teis­tö­ve­ro täs­sä muut­taa omis­tus- ja vuo­kra-asu­mi­sen suh­det­ta oikeas­taan mihin­kään. Kiin­teis­tö­ve­ro­han koh­dis­tuu molem­piin ja joh­taa asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen las­kuun, mikä puo­les­taan pit­käl­lä aika­vä­lil­lä palaut­taa asun­non omis­ta­mi­sen omak­si asun­nok­si ja vuo­krat­ta­vak­si osta­mi­sen yhtä kan­nat­ta­vak­si kuin, mitä se oli­si ilman kiinteistöveroakin. 

    Mitä vuo­kra­tu­lo­jen verot­to­mak­si teke­mi­seen tulee, niin se teki­si tosi­aan vuo­kraa­mi­ses­ta nykyis­tä kan­nat­ta­vam­paa, mut­ta sil­loin pitäi­si kysyä, että mik­si asun­to­jen vuo­kraa­mi­sen pitäi­si olla kan­nat­ta­vam­paa sijoi­tus­toi­min­taa kuin mikä tahan­sa muu sijoi­tus­toi­min­ta, vaik­ka nii­den val­tion obli­gaa­tioi­den omis­ta­mi­nen. Jos tähän ei ole mitään hyvää vas­taus­ta, niin sit­ten pitäi­si kaik­ki pää­oma­tu­lo teh­dä verot­to­mak­si, mis­tä sit­ten puo­les­taan jou­dut­tai­siin seu­raa­vaan kysy­myk­seen, että mik­si pää­oma­tu­lon pitäi­si olla vero­va­paa­ta, mut­ta ansio­tu­lon ei (ja ansio­tu­lon veroa­han pitäi­si var­maan täl­lai­sen uudis­tuk­sen yhtey­des­sä nos­taa, jot­ta mene­te­tyt vero­tu­lot saa­tai­siin kerättyä)?

    1. Jos vuo­kra­tu­lo oli­si vero­va­paa­ta, vuo­krat kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa ale­ni­si­vat sen veron ver­ran. Kysyt siis oikeas­taan, mik­si vuo­kral­la-asu­mi­sen pitäi­si olla hal­vem­paa, eikö rii­tä että omis­tusa­su­mi­nen on.

  102. Samu­li Saa­rel­ma: En ymmär­rä, miten kiin­teis­tö­ve­ro täs­sä muut­taa omis­tus- ja vuo­kra-asu­mi­sen suh­det­ta oikeas­taan mihinkään. 

    Ei muu­ta muu­ten, mut­ta jos se vuo­kra-asu­mi­seen koh­dis­tu­va pää­oma­tu­lo­ve­ro kor­va­taan kiin­teis­tö­ve­rol­la, vero jakaan­tuu tasaisesti.

    Toden­nä­köi­ses­ti paras palet­ti olisi:

    1. Pää­oma­tu­lo­ve­ro pois vuokratuloista
    2. Varain­siir­to­ve­ro pois kiinteistöiltä
    3. Kiin­teis­tö­ve­ro esi­mer­kik­si 1 % kiin­teis­tön käy­väs­tä arvosta
    4. Luo­vu­tus­voi­ton vero­tus samak­si kai­kis­sa tapauk­sis­sa riip­pu­mat­ta asun­non käytöstä.

    Tämä lisäi­si asu­mi­sen vero­ra­si­tus­ta, mut­ta asia kom­pen­soi­tuu asun­to­jen hin­nois­sa. Lop­pu­kä­des­sä tulon­siir­to tapah­tui­si maa­no­mis­ta­jien ja jul­ki­sen talou­den välil­lä. Varain­siir­to­ve­ron pois­to ja kiin­teis­tö­ve­ron nos­to lisäi­si­vät asun­to­jen vaih­tu­vuut­ta ja oikeas­sa käy­tös­sä ole­mis­ta. (Moti­vaa­tio muut­taa isos­ta oma­ko­ti­ta­los­ta pois las­ten var­tut­tua paranee.)

    Luo­vu­tus­voi­ton vero­tus on vai­kea. Toi­saal­ta sen pitäi­si olla sama kuin mis­sä hyvän­sä sijoi­tuk­ses­sa. Toi­saal­ta inflaa­tio voi teh­dä kovat tep­po­set, jol­loin vain reaa­lis­ta voit­toa pitäi­si verot­taa. Lisäk­si tulee kysy­mys sii­tä, mitä luo­vu­tus­tap­piol­le teh­täi­siin, kos­ka sym­met­rian mukaan sen pitäi­si olla vähennettävissä. 

    Ilmei­ses­ti kui­ten­kin luo­vu­tus­voi­ton verot­ta­mi­nen jon­kin ver­ran peh­men­täi­si asun­to­jen hin­to­jen hei­lun­taa. Tämä sik­si, että verot­ta­mi­nen vähen­täi­si hin­to­jen nousu­ti­lan­tees­sa asun­non­vaih­ta­jien mak­su­ky­kyä, mikä hil­lit­si­si hin­to­jen nousua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.