Denialistin logiikka

En ole jak­sa­nut kom­men­toi­da A‑studion uuti­sank­ka –blog­gauk­sen run­sas­ta kom­men­toin­tia, kos­ka töi­tä­kin pitää teh­dä. Haluan kui­ten­kin ihme­tel­lä denia­lis­tien logiik­kaa, jos­sa minus­ta on käsit­tä­mät­tö­miä ristiriitaisuuksia.

Ilmas­ton läm­pö­ti­lan vaih­te­lu on ihan normaalia. 

Vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na on ollut läm­pi­mäm­piä ja vähem­män läm­pi­miä kausia, joten läm­pö­ti­lan nousu vuo­des­ta 1970 alkaen ei todis­ta mitään. Seu­raa­vas­sa virk­kees­sä sano­taan, että läm­pe­ne­mi­sen sei­sah­tu­mi­nen kym­me­nek­si vuo­dek­si osoit­taa, että käsi­tys hii­li­diok­si­dis­ta ilmas­ton läm­mit­tä­jä­nä on vir­heel­li­nen. Nämä eivät mah­du samaan koko­nai­suu­teen.  Ensim­mäi­nen kumo­aa jäl­kim­mäi­sen.

 Fluktuoiva trendi

Alem­pi sini­nen sini­käy­rä kuvaa sinän­sä uskot­ta­vaa väi­tet­tä, että maa­pal­lon läm­pö­ti­las­sa on syklis­tä vaih­te­lua. Ylem­mäs­sä punais­sa käy­räs­sä tämä sini­käy­rä on las­ket­tu yhteen nouse­van tren­din kans­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na on por­tait­tain nouse­va käy­tä. Näin­hän läm­pö­ti­la on kehit­ty­nyt. 1980-luvul­la nousu pysäh­tyi ja alkoi hyvin nopea­na uudes­taan 1990-luvul­la ja sei­sah­tui taas. Jos pitää läh­tö­koh­ta­na sitä, että läm­pö­ti­la vaih­te­lee hii­li­diok­si­dis­ta riip­pu­mat­to­mis­ta syis­tä, ei voi väit­tää, että läm­pe­ne­mi­sen ajoit­tai­nen sei­sah­tu­mi­nen on osoi­tus tren­din tait­tu­mi­ses­ta vaan sen kuu­luu­kin men­nä portaittain.

Maa­pal­lon ilmas­to on niin moni­mut­kai­nen asia, ettei sii­tä voi sanoa mitään varmaa.
Näin voi var­maan­kin väit­tää, mut­ta miten voi samal­la vuo­ren var­mas­ti tie­tää, ettei hii­li­diok­si­din lisää­mi­nen maa­pal­lon ilma­ke­häs­sä kui­ten­kaan voi tuot­taa mitään vai­keuk­sia. Ske­naa­riot sii­tä, mitä nel­jän asteen läm­pe­ne­mi­nen mer­kit­see, ovat niin hälyt­tä­viä, että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä kan­nat­taa vähen­tää, vaik­ka uhkas­ke­naa­rion toden­nä­köi­syys oli­si vain 30 %. Kadun­kul­mas­sa­kin kan­nat­taa hidas­taa, vaik­ka ei voi tie­tää, että siel­tä tulee var­mas­ti auto.

323 vastausta artikkeliin “Denialistin logiikka”

  1. Maa­pal­lon ilmas­to on niin moni­mut­kai­nen asia, ettei sii­tä voi sanoa mitään var­maa. Näin voi var­maan­kin väit­tää, mut­ta miten voi samal­la vuo­ren var­mas­ti tie­tää, ettei hii­li­diok­si­din lisää­mi­nen maa­pal­lon ilma­ke­häs­sä kui­ten­kaan voi tuot­taa mitään vaikeuksia.

    Juu, hymyi­lyt­tää­hän se että epä­var­muus näh­dään yksi­sil­mäi­ses­ti posi­tii­vi­seen suun­taan, vaik­ka ris­ki on toi­seen­kin suun­taan: voi olla että ennus­teet aliar­vioi­vat ilmas­ton­muu­tos­ta. Lisäk­si epä­var­muus pahen­taa ilmas­ton­muu­tok­sen muka­naan tuo­mia ongel­mia. Jos tie­täi­sim­me miten ja mil­loin ilmas­to muut­tuu ihan maa­ta­sol­la, niin sii­hen oli­si pal­jon hel­pom­pi ja hal­vem­pi varau­tua, voi­tai­siin hel­pom­min las­kea kuin­ka pal­jon sii­hen kan­nat­taa panos­taa, ja niin edelleen.

  2. Alem­pi punai­nen sini­käy­rä (?) kun alem­pi sini­käy­rä on sini­nen. Ja ylem­pi sini­käy­rä on punai­nen, meni­kö piir­rus­tus vää­rin tai teks­ti? Ymmär­rän kyl­lä (hyvän ja nase­van) itse teks­tin ja aiheen, ja olen täs­sä samaa miel­tä kans­sa­si; kaik­ki on suh­teel­lis­ta mut­ta johon­kin on kiin­ni­tyt­tä­vä kuten kas­va­tuk­ses­sa­kin. Vaik­ka kaik­ki on mah­dol­lis­ta, kaik­ki ei ole luon­no­ses­sa suh­tees­sa elin­kaa­reen mahdollista.

    1. Bhris
      Kii­to skor­jauk­ses­ta. Vika on Bill Gate­sin. Kun kuva siir­tyi Exce­lis­tä power­point­tiin muun­ne­ta­vak­si png-muo­toon, se muut­ti väre­jä. Taas kerran.

  3. Ensin­nä­kään mitään ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole havait­ta­vis­sa ja sitä­pait­si havait­tu ilmas­ton­muu­tos on täy­sin luon­nol­lis­ta eikä joh­du ihmisestä. 

    😉

  4. Minun mie­les­tä­ni kes­kus­te­lu on ollut asial­lis­ta, ei paho­ja louk­kauk­sia, ehkä muu­ta­ma hie­man kiih­keäm­pi kom­ment­ti, mut­ta ei mitään ns. “rasi­mis­kes­kus­te­lu­tyy­liin” viit­taa­vaa. Tot­ta kai huo­maa tie­tyt “lei­rit” mut­ta niin se on aina ollut. Eni­ten kai­pai­sin kes­kus­te­lua sii­tä, MITÄ pitä­si teh­dä? Olen muu­ta­maan ker­taan kysy­nyt asi­aa bogis­sa­si, ja hie­man pro­vo­soi­vas­ti epäil­lyt, että muu­to­seh­do­tus­ten teke­mi­nen on poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta (ei nähin kysy­myk­siin kukaan uskal­la vas­ta­ta). Paras­ta vain kes­kus­tel­la teo­reet­ti­ses­ti uhka­ku­vias­ta ja esit­tää että ilmas­tos­kep­ti­kot ovat tyh­miä tai alar­mis­tit hysteerisiä.

  5. Kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen vai­ku­tus­ta il­mas­toon ei kiis­tä enää juu­ri ku­kaan. Ener­gian­tuo­tan­non ja ku­lu­tuk­sen on muu­tut­ta­va.” kir­joit­ta­vat Green­peacean edus­ta­jat tämän päi­vän Hel­sin­gin Sanomissa.

    Eikun het­ki­nen, tämä onkin Ener­gia­teol­li­suus ry.:n vas­ti­ne Greenpeacelle…

  6. Psy­ko­lo­gi­ses­ti on yllät­tä­vän yleis­tä, että jopa sel­kei­tä fak­to­ja kiis­te­tään. Monet ihmi­set käyt­tä­vät aikaa vuo­si­tol­kul­la yrit­täes­sään kiis­tää jotain ilmi­sel­vää fak­taa, jon­ka tar­kis­ta­mi­nen vei­si alle vartin.

    Itse olen havain­nut, että useat halua­vat kiis­tää 500€-setelin ole­mas­sao­lon. Joh­tuen sii­tä ettei­vät ole kos­kaan näh­neet yli vii­den­kym­pin seteliä.

    Ilmei­ses­ti ihmis­ten ener­gia on aika­lail­la lopus­sa, ja ajat­te­lu vei­si lopun­kin ener­gian, kun tun­ne­poh­jai­nen kiis­tä­mi­nen ei kulu­ta ener­gi­aa juu­ri lainkaan.

  7. Denia­lis­miin kuu­luu kyky olla koko­naan ais­ti­mat­ta argu­ment­te­ja, jot­ka kumoa­vat hei­dän “teo­rian­sa”. Olen tuo­ta vaih­te­lut + nouse­va tren­di ‑käy­rää tar­jon­nut heil­le monis­sa yhteyk­sis­sä. Kos­kaan en ole saa­nut mitään vastausta. 

    He vas­taa­vat — ja oi, miten vuo­laas­ti sil­loin vas­taa­vat­kin — vain, mikä­li kysy­mys sat­tuu kos­ke­maan jota­kin, johon he voi­vat sovit­taa jon­kin muu­ta­mas­ta puh­ki­ku­lu­nees­ta oljenkorrestaan.

  8. Jos ilmas­ton­muu­tok­sen uti­li­teet­ti­funk­tio on kon­kaa­vi, ts. jos hai­tat per aste ovat aina suu­rem­pia ja suu­rem­pia, sym­met­ri­nen epä­var­muus lisää hait­to­jen odo­tusar­voa. Yleen­sä epä­var­muus ei edes ole sym­met­ris­tä, vaan mah­dol­li­suuk­sien jakau­man hän­tä on pitem­pi yläpäässä. 

    Näin siis vaik­kei oltai­si ris­kiä vält­tä­viä. Yleen­sä ollaan (ris­kia­ver­sio), jol­loin epä­var­muus lisää entis­tä enem­män syy­tä toi­mia. Tämä mm. kos­ka epä­var­muus vai­keut­taa val­mis­tau­tu­mis­ta muutoksiin.

  9. Mul­la ei ole min­kään­lais­ta perus­tel­tua kan­taa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tai sen syis­tä suun­taan tai toi­seen, mut­ta sivus­ta­seu­raa­ja­na olen tie­tyis­tä yksi­tyis­koh­dis­ta hie­man hämmentynyt. 

    Jos hyväk­sy­tään seu­raa­vat premissit:

    1. Ilmas­to on läm­pe­ne­mäs­sä yli “kriit­ti­sen” rajan nykymenolla

    2. Kriit­ti­sen rajan ylit­ty­mi­sen seu­rauk­set ovat niin tuhoi­sat kuin alar­mis­ti­puo­li esittää

    3. Hii­li­diok­si­di­pääs­töil­lä on läm­pe­ne­mi­ses­sä mer­kit­tä­vä rooli

    Mik­si näi­den pre­mis­sien hyväk­sy­jät eivät tun­nu ole­van val­mii­ta teke­mään kaik­kia mah­dol­li­sia toi­men­pi­tei­tä pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si? Olet­taen maa­la­tun kata­stro­fis­ke­naa­rion vaka­vuu­den, mik­si esim. ydin­voi­maa ei tar­kas­tel­la var­tee­no­tet­ta­va­na kei­no­na pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä? Onko argu­ment­ti­na se, että ydin­voi­man lisää­mi­nen aiheut­taa suu­rem­pia ongel­mia kuin ilmas­ton­muu­tos vai se, että on ole­mas­sa ydin­voi­maa tehok­kaam­pia tapo­ja vähen­tää päästöjä?

  10. Sylt­ty:
    Ensin­nä­kään mitään ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole havait­ta­vis­sa ja sitä­pait­si havait­tu ilmas­ton­muu­tos on täy­sin luon­nol­lis­ta eikä joh­du ihmisestä. 

    Rehel­li­syy­den nimis­sä on muis­tet­ta­va: tyyp­pi joka sanoo ettei ilmas­to­muu­tos­ta ole havait­ta­vis­sa, saat­taa olla eri hem­mo kuin se jon­ka mie­les­tä muu­tos ei joh­tu ihmisestä.

    Jos hesa­rin kes­kus­te­lu­pals­tan miel­tää yhdek­si ajat­te­le­vak­si olen­nok­si, niin aika skit­so­free­ni­sia sen mie­li­pi­teet ovat.

  11. Olen­nai­nen asia täs­sä on kysy­mys ilmas­to­herk­kyy­des­tä, eli sii­tä miten pal­jon ilmas­ton arvel­laan läm­pe­ne­vän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den kak­sin­ker­tais­tues­sa. IPCC:n vuo­den 2007 “best esti­ma­te” oli kol­me astetta.

    Vii­me vuo­si­na on kui­ten­kin jul­kais­tu koko jouk­ko tut­ki­muk­sia, jot­ka pää­ty­vät sel­väs­ti alem­piin ilmas­to­herk­kyy­sar­vioi­hin (noin 1,6 — 2,2 astet­ta). Niin sanot­tu­jen denia­lis­tien mie­les­tä myös uudet tut­ki­muk­set oli­si syy­tä ottaa tar­kas­te­luun mukaan ja lisäk­si oli­si syy­tä alkaa miet­tiä, mik­si ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen on jun­nan­nut pai­koil­laan yli 15 vuot­ta, samal­la kun ihmis­kun­ta on pääs­tä­nyt ilmoil­le lähes 30% kai­kis­ta hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tään. Miten se on mah­dol­lis­ta, jos hii­li­diok­si­di on niin mer­kit­tä­vä ilmas­ton läm­mit­tä­jä kuin meil­le on kerrottu?

    Läm­pö kato­aa nyt meriin” sano­taan täl­lä het­kel­lä, mut­ta kysees­sä on vas­ta teo­ria, eikä kadon­nut­ta läm­pöä ole vie­lä löy­det­ty. Mer­ten läm­pö­ti­lois­ta on kun­nol­lis­ta dataa vas­ta noin vuo­des­ta 2003 asti.

    Point­ti: alar­mis­tien on syy­tä päi­vit­tää tie­ton­sa uusien ilmas­to­herk­kyy­sar­vioi­den osal­ta. Nyky­tie­don valos­sa yli nel­jän (tai edes kol­men) asteen läm­pe­ne­miss­ke­naa­riot näyt­tä­vät yhä epä­to­den­nä­köi­sem­mil­tä, vaik­ka pääs­töt jat­kui­si­vat nyky­tah­tia. Tämän on myön­tä­nyt myös moni nime­käs ilmastotutkija.

  12. Sus­sa Björk­holm:
    Denia­lis­miin kuu­luu kyky olla koko­naan ais­ti­mat­ta argu­ment­te­ja, jot­ka kumoa­vat hei­dän “teo­rian­sa”. Olen tuo­ta vaih­te­lut + nouse­va tren­di ‑käy­rää tar­jon­nut heil­le monis­sa yhteyk­sis­sä. Kos­kaan en ole saa­nut mitään vastausta. 

    He vas­taa­vat– ja oi, miten vuo­laas­ti sil­loin vas­taa­vat­kin – vain, mikä­li kysy­mys sat­tuu kos­ke­maan jota­kin, johon he voi­vat sovit­taa jon­kin muu­ta­mas­ta puh­ki­ku­lu­nees­ta oljenkorrestaan.

    Ahaa… minä taas olen ollut huo­maa­vi­na­ni, että alar­mis­teil­la tun­tuu joku nap­sah­ta­van pääs­sä, kun tuol­lais­ta vas­taa­vaa käy­rää tar­joi­lee. Se kun näet hävit­tää illuusion 1970-luvun lopus­ta alka­nees­ta “ennen­nä­ke­mät­tö­män nopeas­ta läm­pe­ne­mi­ses­tä” ja sii­tä, että oli­sim­me nyt joten­kin kiis­tä­mät­tö­mäs­ti eks­po­nent­ti­aa­li­sen nousun juurella.

    Toi­nen mik­si täl­lai­nen käy­rä on aika han­ka­la on se, että aina­kin minun mie­les­tä se ei oikein sovi val­lit­se­vaan “kon­sen­sus­se­li­tyk­seen” sii­tä, että CO2-pääs­töt alkoi­vat vai­kut­taa (näky­väs­ti) vas­ta 1940-luvul­la (min­kä tosin ne kuvi­tel­lut aero­so­lit mas­ka­si­vat) ja että sii­hen asti mitään muu­tok­sia ei oikein ollut näky­vis­sä — tai lät­kä­mai­lan mukaan läm­pö­ti­lat oli­vat oikeas­taan laskussa.

    Täl­lai­nen mal­li kuin­te­kin tun­tui­si viit­taa­van, että läm­pö­ti­lo­jen kehi­tys näy­täi­si jat­ku­neen aika saman­lai­se­na koko instru­ment­tia­jan — ja että mikä­li haja­nai­siin todis­tei­siin on usko­mi­nen, niin mal­li voi­si hyvin­kin päteä aina jon­ne­kin 1600-luvul­le asti.

    Eli siis — Sus­sa, Osmo ja muut — jos te haluat­te käyt­tää tätä mal­lia osoit­taak­sen­ne denia­lis­tien type­ryy­den, niin olet­te­ko val­mii­ta lusi­koi­maan sop­pan­ne lop­puun ja kertomaan/pohtimaan mikä vai­ku­tus täl­lä on CO2-pääs­tö­jen ole­te­tul­le merkitykselle?

  13. Poth1ue1: Ahaa…

    Tuli­pas ehkä vähän ehkä ei-yksi­kä­sit­tei­nen kir­joi­tus — eli siis kaik­ki “täl­lai­nen malli/käyrä” tms. viit­taa­vat siis “tren­di + luon­nol­li­nen vaih­te­lu” ‑käy­rään.

  14. Ja puheet “Kes­kia­jan läm­pö­kausis­ta” tai “Pik­ku jää­kausis­ta” alar­mis­ti hui­tai­see lät­kä­mai­lal­la sivuun. Sivu­men­nen, ei yhtään ihme­ty­tä ettei Osmoa tilas­to­tie­tei­li­jä­nä kiin­nos­ta puut­tua lät­kä­jouk­ku­een mene­tel­miin. Menep­pä nii­tä kri­ti­soi­maan, olet lei­mat­tu öljy- ja hii­li­teol­li­suu­den palk­ka­lis­toil­le ja holo­kaus­tin ja ilmas­ton­muu­tok­sen kiel­tä­jäk­si yhtä nopeas­ti kuin ent­te­riä painat.

  15. On myös mah­dol­lis­ta, että seu­raa­vas­sa IPCC:n rapor­tis­sa ilmas­to­herk­kyyt­tä kuvaa­van haa­ru­kan alem­pi piik­ki las­kee hie­man. Täl­lai­sia­kin juo­ru­ja on kuul­tu. Se var­mas­ti oli­si denia­lis­til­le suu­ri uuti­nen, vaik­ka kyse oli­si pie­nes­tä­kin vii­lauk­ses­ta alas­päin eikä romah­duk­ses­ta nol­laan. Kui­ten­kin oleel­lis­ta on se että se ylä­reu­na joka kuvaa sitä ris­kiä ihmis­kun­nal­le, jon­ka vuok­si ilmas­to­po­li­tiik­ka on perus­tel­tua, ei näi­den huhu­pu­hei­den muka­na oli­si liik­ku­mas­sa aina­kaan alaspäin.

  16. Mik­ko Kivi­ran­ta: Rehel­li­syy­den nimis­sä on muis­tet­ta­va: tyyp­pi joka sanoo ettei ilmas­to­muu­tos­ta ole havait­ta­vis­sa, saat­taa olla eri hem­mo kuin se jon­ka mie­les­tä muu­tos ei joh­tu ihmisestä.

    Niin — ja sit­ten voi tie­tys­ti olla kol­mas­kin tyyp­pi, joka kyl­lä tun­nus­taa sen 97% kon­sen­sus­nä­ke­myk­sen oikeak­si (so. “ilmas­to on läm­men­nyt vii­mei­sen 100 vuo­den aika­na” ja “ihmis­ten toi­mil­la on ollut vai­ku­tus läm­pe­ne­mi­seen”), mut­ta samaan hen­gen­ve­toon tote­aa, että luon­nol­li­sen vaih­te­lun mer­ki­tys­tä on vähä­tel­ty ja CO2-pääs­tö­jen mer­ki­tys­tä lii­oi­tel­tu — ja että näit­ten ole­tus­ten varaan raken­ne­tut mal­lit anta­vat suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä vää­rän kuvan tulevasta.

    Mut­ta mitäs näi­tä ero­tel­le­maan — jokai­sel­le vain denia­lis­tin lei­ma otsaan ja sit­ten sor­mel­la osoit­te­le­maan kuin­ka ver­tai­sar­vioi­dut tut­ki­muk­set kiis­tat­ta osoit­ta­vat denia­lis­tien ole­van evo­luu­tion ja tupa­kan vaa­rat kiis­tä­viä kiih­kous­ko­vai­sia tie­teen­vi­haa­jia, jot­ka kat­so­vat Fox-kana­vaa ympä­ri vuo­ro­kau­den ja usko­vat kaik­ki suur­ten öljy-yhtiöi­den mil­jar­deil­la dol­la­reil­la rahoit­ta­mien epäi­lys­ten kaup­piai­den läpi­nä­ky­vät valheet.

  17. Osmo:

    Näin voi var­maan­kin väit­tää, mut­ta miten voi samal­la vuo­ren var­mas­ti tie­tää, ettei hii­li­diok­si­din lisää­mi­nen maa­pal­lon ilma­ke­häs­sä kui­ten­kaan voi tuot­taa mitään vai­keuk­sia. Ske­naa­riot sii­tä, mitä nel­jän asteen läm­pe­ne­mi­nen mer­kit­see, ovat niin hälyt­tä­viä, että hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä kan­nat­taa vähen­tää, vaik­ka uhkas­ke­naa­rion toden­nä­köi­syys oli­si vain 30 %.

    Jos pidät uhkaa niin vaka­va­na, niin mik­si olet ydin­voi­ma­de­nia­lis­ti? Haluat­ko tuho­ta maapallon?

    Maa­pal­lo ei läm­pe­ne nel­jää astet­ta. Tätä ei tar­vit­se mal­lin­taa, vaan sil­le on vank­ka empii­ri­nen näyt­tö. Hii­li­diok­si­din vai­ku­tus läm­pe­ne­mi­seen on loga­rit­mi­nen, sen itse­näi­sek­si pakot­teek­si on arvioi­tu n. 1C, tämä on myös alar­mis­teil­le ylei­nen kan­ta. Täs­tä ilmas­to­pa­kot­tees­ta mer­kit­tä­vän osan oli­si pitä­nyt jo toteu­tua. Kor­keam­mat läm­pö­ti­lan nousun ennus­teet tule­vat mal­lin­nuk­sis­sa palau­te­kyt­ken­nöis­tä. Puhu­taan esi­mer­kik­si, että (nät­ti tasa­lu­ku) 2C läm­pe­ne­mi­nen esi­teol­li­seen aikaan näh­den oli­si “tip­ping point”. Eli nykyis­tä rei­lun 1C läm­pi­mäm­pi maa­pal­lo sai­si aikaan voi­mak­kai­ta läm­pe­ne­mis­vai­ku­tuk­sia palau­te­kyt­ken­tö­jen kaut­ta ja tulok­se­na oli­si vie­lä pal­jon läm­pi­mäm­pi maa­pal­lo. Näin ei ole. Mik­si näin ei ole? Kos­ka eivät palau­te­kyt­ken­nät kat­so sitä, mikä tämän nii­hin vai­kut­ta­van “poh­ja­läm­pe­ne­mi­sen” on aiheut­ta­nut. Ja nykyi­ses­tä geo­lo­gi­ses­ta ajas­ta löy­tyy pit­kiä läm­pi­miä kausia, jot­ka oli­vat huo­mat­ta­vas­ti yli tuon “tip­ping poin­tin”, mut­ta näi­tä palau­te­kyt­ken­tö­jä, “4C läm­pe­ne­mis­tä” ei löy­dy. Löy­tyy lopul­ta vii­le­ne­mi­nen ja uusi jää­kausi. Näin myös edel­li­sen Eem-intergla­si­aa­lin jäl­keen. Näyt­tö Eem-intergla­si­aa­lin mak­si­min aina­kin 2C nykyis­tä kor­keam­mas­ta maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­las­ta on hyvin vah­vaa. Val­ta­me­rien pin­ta oli usei­ta met­re­jä kor­keam­mal­la (Skan­di­na­via oli saa­ri, jota ympä­röi Eem-meri), vir­ta­he­von levin­nei­syys ulot­tui Tha­mes-joel­le saak­ka (samal­le, jon­ka jääl­lä 1400–1800-luvuilla pidet­tiin mark­ki­noi­ta), samoin usei­den mui­den lajien levin­nei­syy­sa­lu­eet ker­to­vat kor­keam­mis­ta läm­pö­ti­lois­ta glo­baa­lis­ti, eri­tyi­ses­ti läm­pi­mäm­pää oli poh­joi­sel­la napa­seu­dul­la, jon­ka “jää­ka­dos­ta syn­ty­vää vähen­neen albe­don posi­tii­vis­ta palau­te­kyt­ken­tää” nyt pelä­tään, n. 5C nykyis­tä läm­pi­mäm­pää, pai­koin jopa 8C (Suo­men kes­ki­läm­pö­ti­lak­si on arvioi­tu n. 4C nykyis­tä kor­keam­pi.), ja havu­met­sät ulot­tui­vat kau­as nykyi­sen “iki­rou­dan” alu­eel­le, jon­ka “metaa­nin vapau­tu­mi­sen posi­tii­vis­ta palau­te­kyt­ken­tää” pelä­tään, jos rou­ta sulaa. Iki­rou­dan alu­een ohel­la jää­ti­köt oli­vat nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä laajuudeltaan. 

    Jos CO2:n tuot­ta­ma n. 1C:n läm­pe­ne­mi­nen aiheut­taa mer­kit­tä­vän lisä­läm­pe­ne­mi­sen palau­te­kyt­ken­tö­jen myö­tä, niin mik­si tuo­ta lisä­läm­pe­ne­mis­tä ei näh­ty eem-intergla­si­aa­lin aika­na, vaik­ka läm­pö­ti­lat koho­si­vat ylit­se nyt pelät­ty­jen tip­ping poin­tien (Eemin läm­pi­mim­mät vuo­si­sa­dat lie­ne­vät olleen aina­kin 3C läm­pi­mäm­piä kuin nykyi­nen esi­teol­li­nen aika, johon ver­taam­me), vaan intergla­si­aa­lia seu­ra­si jää­kausi ja jää­kaut­ta lopul­ta holo­see­ni, jon­ka sen­kin mak­si­mi oli toden­nä­köi­ses­ti sel­väs­ti nykyis­tä läm­pi­mäm­pi ilman merk­kiä voi­mak­kais­ta palau­te­kyt­ken­nöis­tä. Sula­neen iki­jään alta pal­jas­tui Kana­das­sa 7000 vuot­ta van­haa metsää.

    Jos kata­stro­faa­li­sen läm­pe­ne­mi­sen palau­te­kyt­ken­tö­jen teo­ria pitäi­si paik­kan­sa, sii­tä pitäi­si olla näyt­töä edel­li­sel­tä pal­jon nykyis­tä läm­pi­mäm­mäl­tä intergla­si­aa­lil­ta ja muil­ta nykyis­tä läm­pi­mem­mil­tä ei vain edel­li­sel­tä. Holo­see­ni lie­nee vii­leä intergla­si­aa­li. “Geo­lo­gi­nen ilmas­toai­ka” on kui­ten­kin sama (aurin­gon sätei­ly­voi­mak­kuus, man­te­rei­den sijain­ti, val­ta­mer­ten vai­ku­tus jne.).
    Tätä näyt­töä nykyis­tä kor­keam­pien läm­pö­ti­lo­jen voi­mak­kaas­ta posi­tii­vi­ses­ta palau­te­kyt­ken­näs­tä ei ole, joten se erit­täin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä ei pidä paik­kaan­sa. Sii­hen on syyn­sä, mik­si ilmas­toa laa­jas­sa his­to­rial­li­ses­sa pers­pek­tii­vis­sä kat­so­vat geo­lo­git ovat luku­mää­rään­sä näh­den monin­ker­tai­ses­ti edus­tet­tui­na skep­ti­koi­den joukossa.

    Vie­lä sanas­ta denia­lis­ti, voit­ko perus­tel­la, mik­si sitä käy­tät? Paran­taa­ko todel­la kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria, jos ruve­taan kut­su­maan toi­sia hör­höik­si, hih­hu­leik­si, idioo­teik­si tms.? Sanal­la on vai­kea näh­dä mitään muu­ta funk­tio­ta kuin louk­kaa­mis­tar­koi­tus; sii­nä tie­ten­kin epä­on­nis­tuen, mut­ta sii­hen kui­ten­kin pyr­kien. Muut­kin voit­te toki vas­ta­ta, mik­si käy­tät­te niin itse­pin­tai­ses­ti denia­lis­ti-sanaa? “Alar­mis­ti” ei ole lain­kaan vas­taa­vas­ti asso­sioi­tu­va käsi­te, vaan pal­jon har­mit­to­mam­pi. Jotain sel­lais­ta kuten palo­kun­nal­le soit­ta­mi­nen, kun ruo­ka käräh­tää uunis­sa tai katol­le kii­peä­mi­nen kun lähei­sen puron pin­ta hie­man nousee.
    Denia­lis­ti-käsi­te on tie­toi­ses­ti alku­jaan joh­det­tu asso­si­aa­tios­ta holo­kaus­tin kiel­tä­mi­seen ja sitä myö­ten tul­lut käyt­töön ilmas­to­kes­kus­te­luis­sa. Siten se on aika mau­ton. Ilmas­to­tie­de ei tar­vit­se asso­si­aa­tio­ta ruu­mis­ka­soi­hin. Eem-läm­pö­kau­den ja holo­see­nin väli­nen Veik­sel-jää­kausi ei kuu­lu yhteen Veik­sel-jokeen hävi­te­tyn kre­ma­to­rioi­den tuh­kan kanssa.

  18. Sylt­ty: Ensin­nä­kään mitään ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole havait­ta­vis­sa ja sitä­pait­si havait­tu ilmas­ton­muu­tos on täy­sin luon­nol­lis­ta eikä joh­du ihmisestä. 

    Ja pysäh­tyi jo vuon­na 1998! 😉

  19. Denia­lis­tien logii­kas­ta olen samaa miel­tä, mut­ta hei­tä on itse asias­sa mel­ko vähän tänä päi­vä­nä. Sen sijaan on pal­jon­kin erään­lai­sia skep­tik­ko­ja, joi­den jou­kos­sa on hyvin mer­kit­tä­viä­kin tie­de­mie­hiä. Useim­mat heis­tä ovat luon­non­tie­tei­li­jöi­tä. Esim. Ric­hard Lindzen ei ole ollut kos­kaan var­si­nai­nen denia­lis­ti, vaan on muis­taak­se­ni arvioi­nut ilmas­ton läm­pe­ne­vän 1,5–2 C. Ylei­ses­ti on alet­tu epäil­lä ilmas­to­herk­kyyt­tä ja hii­li­diok­si­din vai­ku­tuk­sen suu­ruut­ta. Täs­tä oli link­ki esim yksi link­ki edel­lä. Ilmas­ton muu­tos ei ole kos­kaan ollut kovin sään­nöl­lis­tä sykliä, jos ei sel­lai­sek­si las­ke­ta Milan­ko­vicin sykle­jä ja jää­kausia, jot­ka tääl­lä poh­joi­ses­sa ovat nor­maa­li tilan­ne. Van­ho­jen jää­tik­kö­kai­raus­ten mukaan ilmas­to läm­pe­ni Grön­lan­nin alu­eel­la noin 7 C (13 F) 50 vuo­den aika­na vii­mei­sen jää­kau­den lop­pues­sa. Eli ei tämä nyt ihan ennen­nä­ke­mä­tön­tä ole. Ohei­ses­sa van­has­sa artik­ke­lis­sa on käy­rä Dans­gaar­din jäätikkökairauksista.

    http://williamcalvin.com/1990s/1998AtlanticClimate.htm

  20. Kir­joi­tan nimi­merk­ki Roguen innoit­ta­ma­na. Haluai­sin näh­dä Vih­rei­den paris­sa poh­dis­kel­ta­van fis­sio­voi­maa ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti tämän­het­ki­ses­sä tilan­tees­sa. Minä, enti­nen kiih­ko­mie­li­nen ydin­voi­man vas­tus­ta­ja, olen vähin kal­lis­tu­mas­sa ydin­voi­man puol­ta­jak­si. Ympä­ris­tö­mies James Love­loc­kin kir­ja “Gai­an kos­to” oli täs­sä muis­taak­se­ni aika mer­kit­tä­vä alkusy­säys muu­ta­mia vuo­sia sitten.

    Vähän niin­hän se tun­tuu ole­van, että hyviä ener­gian­tuo­tan­to­muo­to­ja (suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa) ei oikein ole. Tök­kii pahas­ti aja­tus, että meren­ran­ni­kot, mäen­nyp­py­lät ja pel­toau­kiot oli­si­vat täyn­nä rumia humi­se­via (lin­tu­ja ja lepa­koi­ta tap­pa­via) tuu­li­myl­ly­jä, jot­ta par­haan tuu­len val­li­tes­sa saa­tai­siin joku­nen pro­sent­ti säh­kös­tä tuulesta. 

    Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä pidän tämän het­ken tie­to­jen valos­sa erit­täin vaka­va­na uhka­na. Fos­sii­lis­ten ja nopeam­min uusiu­tu­vien bio­ener­gia­läh­tei­den (kau­hu­ku­va­na nykyi­ses­tään­kin kiih­ty­vä pel­lon­rai­vaus ener­gia­kas­vien kas­vat­ta­mi­seen) käyt­tö tun­tuu vihon­vii­mei­sel­tä vaih­toeh­dol­ta. Vesi­voi­man ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set hir­vit­tä­vät. Aurin­ko­pa­nee­lit ovat hyvä lisä, mut­ta aika mar­gi­naa­li­nen apu.

    Siis: onko ydin­voi­ma niin hai­tal­lis­ta tai niin suu­ri uhka, että joku muu nyt käy­tös­sä ole­va (tai toden­nä­köi­nen lähi­tu­le­vai­suu­den) ener­gian­tuo­tan­to­muo­to oli­si mie­lek­kääm­pi? Vai onko sätei­lyn pel­ko vähän saman­lais­ta suh­tee­ton­ta pel­koa kuin joi­den­kin ‑sano­taan nyt vaik­ka sata­kun­ta­lais­ten- susipelko?

    Jos­kus on mai­nit­tu uhka­ku­va, että tukeu­tu­mi­nen ydin­voi­maan vähen­täi­si kiin­nos­tus­ta panos­taa uusien puh­tai­den ja hai­tat­to­mien ener­gian­tuo­tan­to­muo­to­jen kehit­tä­mi­seen. Toi­saal­ta voi­tai­siin­han sel­lai­nen sisäl­lyt­tää uuden ydin­voi­man ehdok­si (kuta enäm­pi ydin­voi­maa sitä enäm­pi rahoi­tus­ta puh­taan ener­gian kehittämiseen).

    (anteek­si asian vie­res­tä ja lii­an pit­käs­ti ja huo­nos­ti kir­joit­ta­mi­nen, mut­ta samaa miel­tä Osmon kans­sa avauk­ses­ta, ei lisättävää)

  21. Rogue: Mik­si näi­den pre­mis­sien hyväk­sy­jät eivät tun­nu ole­van val­mii­ta teke­mään kaik­kia mah­dol­li­sia toi­men­pi­tei­tä pääs­tö­jen vähentämiseksi?

    Hyvä kysy­mys. Mah­dol­li­sis­sa toi­men­pi­teis­sä­kin on hyviä ja huo­no­ja, sekä sel­lai­sia, joi­den hyö­dyl­li­syyt­tä on vai­hea arvioi­da. Jos läh­de­tään sii­tä että ennenm­min tai myö­hen­min ydin­voi­ma­la räjäh­tää, ydin­voi­maa ei kan­na­ta rakentaa. 

    Muis­sa­kin hii­li­diok­sii­di­va­pais­sa ener­gian­tuo­tan­to­ta­vois­sa on aina jotain ongel­mia mm. elin­kaa­reen liit­tyen, samoin ener­gian sääs­tä­mi­ses­sä. – Ehkä tur­val­li­sin­ta on hajaut­taa eli hyö­dyn­tää usei­ta kei­no­ja, käy­tän­tö osoit­taa ajan mit­taan mit­kä tem­put on parhaita.

  22. Kuten joku tääl­lä jo moni­mut­kai­sem­min sanoi­kin, epä­var­muus hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen aiheut­ta­mien ongel­mien suu­ruu­des­ta ei suin­kaan ole argu­ment­ti sen puo­les­ta, ettei kan­na­ta teh­dä juu­ri mitään, vaan vah­va argu­ment­ti sen puo­les­ta, että pitäi­si teh­dä pal­jon. Vähin­tään­kin pitäi­si teh­dä kaik­ki ne toi­met, jot­ka oli­si­vat jär­ke­viä, vaik­ka hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä ei oli­si­kaan kovin pal­jon hait­taa. Niis­sä­kin on jo var­sin iso (ja var­sin vih­reä) agenda:

    - Lopet­taa fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den sub­ven­toin­ti (joka glo­baa­lis­ti on pal­jon isom­paa kuin uusiu­tu­vien subventointi),

    - Siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­te sel­lai­sis­ta asiois­ta, joi­ta haluam­me lisää, nii­hin asioi­hin, joi­ta emme halua lisää,

    - Pysäyt­tää met­sien hävittäminen, 

    - Suun­ni­tel­la ja raken­taa eli­nym­pä­ris­tö­jä, jois­sa ihmis­ten on kivem­pi asua,

    - Paran­taa ihmis­ten eli­no­lo­ja ja ter­veyt­tä köy­his­sä mais­sa niin, ettei van­huu­den tur­vak­si ole niis­sä enää pak­ko hank­kia suur­ta lapsilaumaa,

    - Vähen­tää elä­män­muo­tom­me läpi­kau­pal­li­suut­ta, jos­sa yhä suu­rem­pi osa ajas­tam­me kuluu mai­nos­ra­hoit­tei­sen ajan­viet­teen ja aineel­li­sen kulu­tuk­sen paris­sa kai­ken muun kustannuksella,

    - Panos­taa ener­gian­sääs­tön, uusiu­tu­van ener­gian ja muun puh­taan tek­no­lo­gian tut­ki­mi­seen ja kehittämiseen.

  23. hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä kan­nat­taa vähen­tää, vaik­ka uhkas­ke­naa­rion toden­nä­köi­syys oli­si vain 30 %.

    Minä luu­len että täs­sä on ongel­man ydin. Suuri(n?) osa ihmi­sis­tä ei yksin­ker­tai­ses­ti halua/osaa aja­tel­la epä­var­mo­ja ja vai­kei­ta asioi­ta toden­nä­köi­syyk­sien avul­la, vaan tar­vit­se­vat Totuu­den mihin uskoa (tämä pätee toki täs­sä kes­kus­te­lus­sa kum­paan­kin lei­riin). Olen tätä täl­lä pals­tal­la useam­man­kin ker­ran eks­pe­ri­men­toi­nut, ja jon­kun­lai­sen ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syy­sar­vion pyy­tä­mi­nen denia­lis­teil­ta on poik­keuk­set­ta pää­ty­nyt joi­den­kin aika sel­väs­ti alar­mis­ti­sik­si osoit­tau­tu­vien toden­nä­köi­syy­sar­vioi­den jäl­kei­seen hil­jai­suu­teen. Tämä­kin teks­ti jää­nee kär­pä­sen suri­nak­si denia­lis­tin korvissa.

  24. Kuten olen sano­nut, ilmas­to muut­tuu, mutta:
    — emme tie­dä syi­tä muutokseen
    — emme tie­dä muu­tok­sen nopeutta
    — emme­kä edes tie­dä muu­tok­sen suuntaa.

    Tode­nä­köi­ses­ti olem­me menos­sa koh­ti kyl­mem­pää jak­soa, mut­ta sekään ei ole var­maa. 😉 Asi­aa kan­nat­taa tutkia.

    Sadan vuo­den jak­son käyt­tä­mi­nen on ilmas­to­tut­ki­muk­ses­sa on nau­ret­ta­van ja itket­tä­vän raja­mail­ta. Oikea aika­jak­so on sato­ja­tu­han­sia vuo­sia tai mil­joo­nia vuosia.

  25. Jokai­sel­le yksit­täi­sel­le toi­mi­jal­le omien pääs­tö­vä­hen­nys­ten kus­tan­nuk­set ovat suu­rem­mat kuin omis­ta pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­tä itsel­le koh­dis­tu­vat hyö­dyt. Vaik­ka ole­tet­tai­siin, että pääs­tö­vä­hen­nys­ten glo­baa­lit hyö­dyt oli­si­vat suu­rem­mat kuin yksit­täi­sel­le toi­mi­jal­le tule­vat kus­tan­nuk­set, niin pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen oli­si sil­ti van­gin ongel­ma tyyp­pi­nen päätöksentekotilanne. 

    Eli riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä muut teke­vät on aina kan­nat­ta­vam­paa jät­tää vähen­tä­mät­tä pääs­tö­jään, vaik­ka alku­pe­räi­sel­lä ole­tuk­sel­la pääs­täi­siin parem­paan lop­pu­tu­lok­seeen, jos kaik­ki vähen­täi­si­vät kuin jos kukaan ei vähennä. 

    Teo­rias­sa asian voi­si yrit­tää rat­kais­ta neu­vot­te­le­mal­la, mut­ta kuten vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten koke­muk­set osoit­ta­vat käy­tän­nös­sä se ei onnistu.

    Jos pääs­tö­vä­hen­nys­ten jat­ka­mis­ta esi­te­tään, oli­si rehel­lis­tä ker­toa pal­jon­ko ne mak­sa­vat ja pal­jon­ko niis­tä on hyö­tyä, ettei jat­kos­sa käy­tet­täi­si mil­jar­de­ja rahaa sii­hen, että ilmas­ton­muu­tos ole­tet­ta­vas­ti hidas­tuu muu­ta­mal­la tunnilla.

  26. Ilma­tie­teen­lai­tok­sen mukaan ilmas­ton­muu­tos on aina 1970-luvul­le saak­ka joh­tu­nut pää­osin luon­nol­li­ses­ta vaih­te­lus­ta. Sen jäl­keen ilmas­to on läm­men­nyt vauh­dil­la ja nyt sit­ten läm­pe­ne­mi­nen on hidastunut.

    Se, että kuin­ka suu­ri osa täs­tä läm­pe­ne­mi­ses­tä joh­tuu ihmi­ses­tä, ei voi­da sanoa varmaksi.

    Mitä käp­py­röi­hin tulee niin voi­daan piir­tää kiva aal­toi­le­va käy­rä vii­me jää­kau­des­ta ja sii­nä on nouse­va tren­di. Jos taas vede­tään se alku­pää sin­ne maa­pal­lon syn­ty­ajoil­le saak­ka niin saa­daan las­ke­va trendi.

    On mel­ko hyvä toden­nä­köi­syys sil­le, että Suo­mi­kin on vie­lä useam­pi kilo­met­ri­sen jää­mas­san alla, kun seu­raa­va jää­kausi taas tulee. Sii­tä kan­nat­taa huo­leh­tia yhtä pal­jon kuin sii­tä, että Grön­lan­nin man­ner­jää­tik­kö voi sulaa tuhan­nen tai kol­men­tu­han­nen vuo­den kulut­ta tai, että komeet­ta voi jos­kus iskey­tyä Maahan.

    Entä­pä, jos varo­vai­suus­pe­riat­teen sijaan käy­tet­täi­siin­kin “parem­pi kat­soa kuin katua”-periaatetta?

    Jos nyt pal­jas­tui­si, että ilmas­to vii­le­nee, niin alet­tai­siin­ko varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen mukai­ses­ti työn­tä­mään hii­li­diok­si­dia ilma­ke­hään, jot­ta se lämpenisi?

    Ei maa­pal­lo kai­paa yhtä tiet­tyä lajia, tai tiet­ty­jä laje­ja. Maa­pal­lon elä­mä on koke­nut vii­si jouk­ko­tu­hoa, on aika toden­nä­köis­tä että tulee vie­lä kuu­des, ehkä jopa kymmeneskin. 

    Onko jouk­ko­tu­hon aiheut­ta­ja sit­ten tuli­vuo­ri­toi­min­ta, aste­roi­di, komeet­ta tai vaik­ka­pa yksi laji, niin sil­lä ei ole var­si­nai­sen luon­non kier­to­ku­lun näkö­kul­mas­ta mitään merkitystä.

    Ihmis­kun­ta on ollut ole­mas­sa täs­sä muo­dos­sa muu­ta­man sata­tu­hat­ta vuot­ta, sinä aika­na laje­ja on kuol­lut suku­puut­toon ja uusia syn­ty­nyt. Me olem­me yksi sil­män­rä­päys koko maa­pal­lon kehi­tyk­ses­sä, emme­kä miten­kään vält­tä­mät­tö­miä tai tar­peel­li­sia maa­pal­lon kan­nal­ta. Ei ole jää­kar­hu­kaan, ei naa­li, ei mikään laji.

    Vaik­ka kes­ki­läm­pö­ti­la nousi­si takai­sin esi­his­to­rial­li­siin luke­miin, ei elä­mä kuo­li­si maa­pal­lol­ta. Sii­hen tar­vit­tai­sin kas­vi­huo­neil­miön tuhou­tu­mi­nen ja ilma­ke­hän kar­kaa­mi­nen avaruuteen.

    Lop­pu­jen lopuk­si uni­ver­su­min kan­nal­ta on ihan yks hai­lee mitä me pik­ku­rui­set oliot täl­lä yhdel­lä kiven muri­kal­la tehdään.

    Läm­min­tä on siis luvas­sa, aina­kin seu­raa­vaan jää­kau­teen tai super­tu­li­vuo­ren purkautumiseen. 

    Ran­nik­ko­kau­pun­ke­ja odo­tet­ta­vas­ti jou­du­taan siir­tä­mään, Poh­jois-Venä­jäs­tä tulee val­ta­va kukois­ta­va alue ja Kana­dan ete­lä­ra­jal­la tor­ju­taan aidoil­la ilmas­to­pa­ko­lai­sik­si jou­tu­nei­ta yhdysvaltaisia.

    Minä en aina­kaan unia­ni mene­tä ilmas­ton­muu­tok­sen vuok­si, nau­tin elä­mäs­tä ja naut­ti­kaa te muutkin 🙂

    P.S Bio­ener­gia­tuil­la Suo­men suht sie­det­tä­vät talous­met­sät muut­tu­vat Bor­neon sade­met­sien kal­tai­sik­si homo­gee­ni­sik­si ener­gia­puu­pel­loik­si. Puu pitäi­si ole­tusar­voi­ses­ti kas­vat­taa tuk­ki­puuk­si, jot­ta yhdes­tä puus­ta saa­daan moneen eri tuot­tee­seen raa­ka-ainet­ta, kuten minis­te­ri Vapaa­vuo­ri­kin blo­gis­saan mainitsi.

  27. JaSa:
    Kuten joku tääl­lä jo moni­mut­kai­sem­min sanoi­kin, epä­var­muus hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen aiheut­ta­mien ongel­mien suu­ruu­des­ta ei suin­kaan ole argu­ment­ti sen puo­les­ta, ettei kan­na­ta teh­dä juu­ri mitään, vaan vah­va argu­ment­ti sen puo­les­ta, että pitäi­si teh­dä pal­jon. Vähin­tään­kin pitäi­si teh­dä kaik­ki ne toi­met, jot­ka oli­si­vat jär­ke­viä, vaik­ka hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä ei oli­si­kaan kovin pal­jon hait­taa. Niis­sä­kin on jo var­sin iso (ja var­sin vih­reä) agenda:

    - Lopet­taa fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den sub­ven­toin­ti (joka glo­baa­lis­ti on pal­jon isom­paa kuin uusiu­tu­vien subventointi),

    - Siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­te sel­lai­sis­ta asiois­ta, joi­ta haluam­me lisää, nii­hin asioi­hin, joi­ta emme halua lisää,

    - Pysäyt­tää met­sien hävittäminen, 

    - Suun­ni­tel­la ja raken­taa eli­nym­pä­ris­tö­jä, jois­sa ihmis­ten on kivem­pi asua,

    - Paran­taa ihmis­ten eli­no­lo­ja ja ter­veyt­tä köy­his­sä mais­sa niin, ettei van­huu­den tur­vak­si ole niis­sä enää pak­ko hank­kia suur­ta lapsilaumaa,

    - Vähen­tää elä­män­muo­tom­me läpi­kau­pal­li­suut­ta, jos­sa yhä suu­rem­pi osa ajas­tam­me kuluu mai­nos­ra­hoit­tei­sen ajan­viet­teen ja aineel­li­sen kulu­tuk­sen paris­sa kai­ken muun kustannuksella,

    - Panos­taa ener­gian­sääs­tön, uusiu­tu­van ener­gian ja muun puh­taan tek­no­lo­gian tut­ki­mi­seen ja kehittämiseen.

    Hie­no­ja asioi­ta, kan­na­tan jokaista.

    Miten tuo toteutetaan?

  28. Osmo, täs­sä ei ole kysy­mys ilmas­ton­muu­tok­ses­ta vaan simu­laa­tiois­ta. Sinä voit pos­tail­la sini­käy­riä­si vaik­ka maa­il­man tap­piin asti, mut­ta se ei muu­ta sitä seik­kaa mis­tä täs­sä 15 vuo­des­sa oli kysy­mys: Sii­tä että simu­laa­tiot eivat toi­mi ja ennus­ta oikein.

    Koi­te­taan vähän rau­ta­lan­ka­mal­lia tähän men­nes­sä käy­dys­tä keskustelusta:

    Ennus­ta­ja: Huo­men­na sataa. Hir­lam sanoo niin.
    Epäiii­jä: Mitäs jos ei sada?
    Ennus­ta­ja: No sit­ten sataa seu­raa­va­na päivänä.
    Epäiii­jä: Mitäs jos sit­ten­kään ei sada?
    Ennus­ta­ja: No sit­ten sataa sitä seu­raa­va­na päivänä.
    Epäi­li­jä: No mon­ta­ko päi­vää pitää sataa, että voi­daan sanoa, että Hir­lam on rikki?
    Epäiii­jä: 15
    [15 päi­vän jäl­keen joi­na ei satanut]
    Ennus­ta­ja: No jopas jotakin
    Epäiii­jä: Niin­pä. Hir­lam tai­taa olla rikki.
    Osmo Soi­nin­vaa­ra: EPÄILIJÄ ON DENAIALISTI JOKA KIELTÄÄ TIETEEN JA VÄITTÄÄ ETTÄ ASUMME AAVIKOLLA.
    [Osmo pos­tai­lee sini­käy­riä, joil­la todis­tel­laan sateen tilas­tol­lis­ta vaihtelua]
    Epäiii­jä: Uh… Siis tieteessä…
    Osmo Soi­nin­vaa­ra: HILJAA! DENAIALISTIT OVAT EPÄTIETEELLISIÄ.

  29. Täs­sä Val­tao­jal­ta hyvä kir­joi­tus, vaik­ka ei ihan tätä asi­aa suo­raan koskekaan:


    Demo­kra­tian ja tasa-arvon ongel­ma tii­vis­tyy kan­sa­nää­nes­tyk­sis­sä, joi­ta tuon tuos­ta­kin ollaan vaa­ti­mas­sa Suo­meen­kin, mil­loin EU:sta, mil­loin ydin­voi­mas­ta tai jos­tain muus­ta. Maa­il­man moni­mut­kai­set ongel­mat latis­te­taan gal­lu­pik­si: ras­ti ruu­tuun, ei, juu, vaa­rin­housut, ja hom­ma on sel­vä. Kan­sa­nää­nes­tys toi­sen­sa jäl­keen on osoit­ta­nut, että niis­sä äänes­te­tään yleen­sä jos­tain aivan muus­ta kuin itse asia­ky­sy­myk­ses­tä – ylei­sim­min hal­li­tuk­sen puo­les­ta tai sitä vas­taan. Tai­vas mei­tä var­jel­koon suo­ral­ta demokratialta
    .…

    Yhä moni­mut­kai­sem­pi maa­il­ma ei kai­paa popu­lis­mia ja mutu­tun­tei­ta, vaan yhä enem­män tie­toa mie­li­pi­tei­den sijaan. Miten sovit­taa yhteen demo­kraat­ti­nen tasa-arvo ja mie­li­pi­tei­den eriarvoisuus?”

  30. Vie­lä ilmastoherkkyydestä.
    Ilmas­to­tut­ki­ja James Annan kir­joit­ti taan­noin New York Time­sin ympä­ris­tö­toi­mit­ta­ja Andy Revkinille:

    Anyway, the­re have now been seve­ral recent papers showing much the same — nume­rous fac­tors inclu­ding: the inc­rea­se in posi­ti­ve forcing (CO2 and the recent work on black car­bon), dec­rea­se in esti­ma­ted nega­ti­ve forcing (aero­sols), com­bi­ned with the stub­born refusal of the pla­net to warm as had been pre­dic­ted over the last deca­de, all makes a high cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty inc­rea­singly unte­nable. A value (slight­ly) under 2 is cer­tain­ly loo­king a who­le lot more plausible than anyt­hing abo­ve 4.5.”

    http://dotearth.blogs.nytimes.com/2013/01/26/weaker-global-warming-seen-in-study-promoted-by-norways-research-council/?comments&_r=0#permid=20

    Entä mik­si täl­lä on merkitystä?
    Jos ilmas­to läm­pe­nee tämän vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä vain pari astet­ta tai alle, mis­sä se kata­stro­fi on? Mik­si EU halu­aa edel­leen sitou­tua usei­den kymm­me­nien pro­sent­tien pääs­tö­vä­hen­nyk­siin jo lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä, jos käy ilmi, että hii­li­diok­si­din läm­mit­tä­vä vai­ku­tus on yliar­vioi­tu raskaasti?

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan” käy­te­tyil­le luke­mat­to­mil­le mil­jar­deil­le euroil­le oli­si var­mas­ti parem­paa­kin käyt­töä myös ihan oikean ympä­ris­tön­suo­je­lun saralla.

    Asteit­tai­nen fos­sii­li­sis­ta luo­pu­mi­nen on täy­sin jär­ke­vä ja kan­na­tet­ta­va pää­mää­rä, mut­ta täl­lä het­kel­lä eni­ten epäi­lyt­tää se hir­vit­tä­vä kii­re, jol­la asi­aa aje­taan eteen­päin. Hosu­mi­sel­la syn­tyy vain, no, tie­dät­te­hän te.

  31. Kal­le:
    ‘snip’
    Sadan vuo­den jak­son käyt­tä­mi­nen on ilmas­to­tut­ki­muk­ses­sa on nau­ret­ta­van ja itket­tä­vän raja­mail­ta. Oikea aika­jak­so on sato­ja­tu­han­sia vuo­sia tai mil­joo­nia vuosia.

    Antaa tul­la sitä dataa sitten!

  32. Hii­li­diok­si­din vai­ku­tus läm­pe­ne­mi­seen on loga­rit­mi­nen, sen itse­näi­sek­si pakot­teek­si on arvioi­tu n. 1C, tämä on myös alar­mis­teil­le ylei­nen kan­ta. Täs­tä ilmas­to­pa­kot­tees­ta mer­kit­tä­vän osan oli­si pitä­nyt jo toteutua.

    Ilmas­to­herk­kyy­det ovat tasa­pai­no­ti­lo­jen herk­kyyk­siä, jois­sa osa palau­te­kyt­ken­nöis­tä ole­te­taan mukaan, osa jäte­tään pois kos­ka nii­tä ei tie­de­tä. 1°C läm­pe­ne­mi­nen CO2-kak­sin­ker­tais­tu­mi­sen jäl­keen siis viit­taa myös tasa­pai­no­ti­laan. Eikä CO2-pitoi­suus ole vie­lä edes kak­sin­ker­tais­tu­nut. Min­kä “mer­kit­tä­vän osan” oli­si pitä­nyt toteutua?

    Osa palau­te­me­ka­nis­meis­ta on hyvin hitai­ta, esim. kas­vil­li­suu­teen liittyvät. 

    Palau­te­me­ka­nis­mit ole­te­taan yleen­sä mel­ko line­aa­rik­si, joten mai­nin­ta­si “tip­ping poin­teis­ta” eivät kuu­lu asiayh­tey­teen miten­kään. 4°C ei ole “alar­mis­ti­nen” vaan IPCC:n toden­nä­köi­syys­ja­kau­man “likely”-alueella (en tie­dä mitä kvan­tii­le­ja ne ovat). 

    Mitä paleokli­ma­to­lo­gi­aan tulee, esti­maa­tit ovat hyvin saman­tyyp­pi­siä kuin IPCC:n, 3°C ympä­ril­lä mut­ta sisäl­täen huo­mat­ta­via epä­var­muuk­sia (Far­ley 2008). Uudem­pi pape­ri sanoo: 2.3 °C and uncer­tain­ty 1.7–2.6 °C (66% pro­ba­bi­li­ty ran­ge), ja pois­sul­kee luo­kaa 6°C ole­vat herkkyydet. 

    Annan and Hargrea­ves (2006) käyt­tä­vät meto­do­lo­gi­aa jos­ta tyk­kään (Bayes!) ja nojau­tuen pel­käs­tään obser­va­tio­naa­li­seen paleo- ja instru­men­taa­li­da­taan saa­vat arvon 2,9°C, 97.5% ylä­ra­jak­si 4,9°C. On tosin epä­sel­vää onko yhdis­tet­ty evi­dens­si riip­pu­ma­ton­ta sii­nä mie­les­sä kuin kir­joit­ta­jat kuvit­te­le­vat. Jos ei, luot­ta­mus­vä­li kasvaa. 

    Sit­ten on vie­lä mui­ta, ja yhteen­ve­to­na review-artik­ke­lis­ta: “A lite­ra­tu­re review by Knut­ti and Hegerl (2008)[35] conclu­ded that “various obser­va­tions favour a cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty value of about 3 °C, with a like­ly ran­ge of about 2–4.5 °C. Howe­ver, the phy­sics of the res­pon­se and uncer­tain­ties in forcing lead to dif­ficul­ties in ruling out hig­her values.””

    Jos ripus­tau­du­taan par­haa­seen oljen­kor­teen yllä, eli yhden tut­ki­muk­sen anta­maan paleokli­ma­to­lo­gi­seen 2.3 °C:een, ja pol­te­taan kaik­ki fos­sii­li­set polt­toai­neet, pääs­tään johon­kin 1000ppm:n tuol­le puo­len, eli ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus 3–4 ‑ker­tais­tuu. Tuol­la herk­kyy­del­lä ilma­ke­hän läm­pö­ti­la nousee hyvin­kin yli nel­jä astet­ta. Suo­mes­sa se nousee sil­loin ehkä noin 8°, tal­vi­sin enem­män, ehkä 12°. Ei tun­nu missään?

    Toi­vot­ta­vas­ti kaik­ki palaut­teet ovat muka­na, ja ei käy huo­no tuu­ri ja olla tuon 50% kvan­tii­lin ylä­puo­lel­la. Siis ole­te­taan että koli­kol­la tulee kruu­na, mitä pie­nis­tä riskeistä. 

    Niin ja ole­te­taan että yksi zil­joo­nas­ta ilmas­to­herk­kyy­teen liit­ty­väs­tä tut­ki­muk­ses­ta on oikeas­sa ja ne muut väärässä. 

    Mik­sei siis maa­pal­lo voi läm­me­tä nel­jää astetta?

    Sen sijaan että sävel­lät omaa käsi­tys­tä­si maa­il­mas­ta, voi­sit vil­kais­ta val­lit­se­vaa käsi­tys­tä maa­il­mas­ta esim. Wiki­pe­dias­ta. (Tie­dän, Wiki­pe­dian taka­na on jon­kin­lai­nen alarmisti-konsensus-salaliitto.)

    Minus­ta ihmis­tä joka ei uskal­la kat­soa totuut­ta sil­miin, ja tätä ehdo­tet­taes­sa alkaa puhua sala­lii­tois­ta, voi­daan kut­sua denia­lis­tik­si. Voit itse päät­tää kos­kee­ko tämä sinua.

  33. Vie­lä ilmas­to­herk­kyy­ses­ti­maa­teis­ta: ei kan­na­ta sitee­ra­ta pis­te-esti­maat­te­ja, vaan luot­ta­mus­vä­le­jä tai toden­nä­köi­syys­ja­kau­mia. Se että joku tut­ki­mus antaa toden­nä­köi­sim­mäk­si arvok­si 1° ei anna aihet­ta juh­liin, jos sii­nä ympä­ril­lä on 3–4 asteen epävarmuus!

    Ja huo­mat­kaa että epä­var­muu­det on joh­det­tu yleen­sä tilas­tol­li­ses­ta mal­lis­ta, joten ne ovat ehdol­la ko. mal­li ja muut pape­rin ole­tuk­set. Koko tou­hu menee vää­rin jos mal­lis­sa tai ole­tuk­sis­sa on vikaa. Sik­si ilmoi­te­tut for­maa­lit epä­var­muu­det ovat vain oikean epä­var­muu­den alarajoja. 

    Tämä pätee tie­ten­kin myös ilmastomalleihin. 

    Ja vie­lä: jos yksi tut­ki­mus sanoo 1° ja kym­me­nen muu­ta 3°, onko toden­nä­köi­sem­pää että 1° tut­ki­muk­sen ole­tuk­sis­sa on vikaa vai 3° tut­ki­muk­sen ole­tuk­sis­sa? No tie­tys­ti ne 3° tut­ki­muk­set voi­vat käyt­tää kaik­ki samo­ja ole­tuk­sia, jol­loin asia ei ole enää itses­tään­sel­vä. Mut­ta ylei­ses­ti, yksi pape­ri ei kesää tee. Ellei ole­te­ta sala­liit­toa ja san­ka­ria joka yrit­tää kor­ja­ta val­lit­se­van vääryyden.

  34. Osmon tie­tä­mys ilmas­to­asiois­sa näyt­tää ole­van hyvin kepo­sel­la poh­jal­la, kuten polii­ti­koil­la yleen­sä. Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­sä on jo 17 vuo­den paus­si. NOOA:n (NASA) rapor­tis­sa 2008 todet­tiin, että jos paus­si kes­tää yli 15 vuot­ta ovat ilmas­to­mal­lit 95% toden­nä­köi­syy­del­lä epä­on­nis­tu­neet. Sen jäl­keen on alka­nut hir­vit­tä­vä maa­li­tolp­pien siir­te­ly ilmas­to­y­li­pap­pien toi­mes­ta (Lät­kä­jen­gi: Phil Jones Gavin Smith James Han­sen jne.) Otan mil­loin hyvän­sä jul­ki­sen väit­te­lyn täs­sä asiass­sa Osmon tai kenen tahan­sa AGW-kan­nat­ta­jan kans­sa. AGW-kupla puhkeaa.
    Läm­pö­tio­jen kehi­tyk­sen voi tar­kis­taa tuolta:
    http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:1997/trend/plot/hadsst2gl/from:1997/trend/plot/hadcrut3gl/from:1997/plot/hadsst2gl/from:1997/plot/rss/from:1997/plot/rss/from:1997/trend/plot/esrl-co2/from:1997/normalise:0.5/offset:0.4

    1997 jäl­keen maa­mit­taus­a­se­mien adjusoi­ma­ton data osoit­taa tren­dik­si 0 sate­liit­ti­mit­tauk­set osoit­taa saman, kuin myös mer­ten pin­ta­läm­po­ti­la. CO2-pitoi­suus on sama­na aika­na nous­sut 10% ilma­ke­häs­sä ja glo­baa­lit pääs­töt ovat kas­va­neet 60% Mis­sä läm­pe­ne­mi­nen. Se on Kevin Ternberth:in tie­to­ko­ne­mal­lin­nuk­sis­sa. Luon­nos­ta sitä ei saa mitat­tua muu­toin kuin rik­ko­mal­la mit­ta­rit tai vää­ren­tä­mäl­lä nii­den anta­maa tietoa.

  35. Käväi­sin luke­mas­sa ilma­tie­teen­lai­tok­sen sivuil­ta hei­dän käsi­tyk­si­ään tule­vas­ta ilmas­tos­ta Suo­mes­sa. Vai­ku­tel­ma­ni oli, että muu­tok­set oli­si­vat mel­ko mal­til­li­sia ja jopa myön­tei­siä: pidem­pi kas­vu­kausi, lau­hat tal­vet, vähem­män jää­tä itämeressä.

    Täl­lä perus­teel­la ihmet­te­len nii­tä, jot­ka näke­vät syy­tä voi­mak­kai­siin toimenpiteisiin.

  36. Denia­lis­ti on sel­keäs­ti mää­ri­tel­ty käsi­te, jol­la vii­ta­taan pyr­ki­myk­seen esit­tää jon­kin asian, jos­sa jo on saa­vu­tet­tu tie­teel­li­nen yksi­mie­li­syys, ole­van muka tie­teel­li­ses­ti yhä kiis­ta­na­lai­nen. Denia­lis­ti ei yleen­sä ota kan­taa sii­hen, kum­pi hänen kiis­ta­na­lai­se­na näke­män­sä deba­tin osa­puo­lis­ta on oikeas­sa, kos­ka otta­mal­la jon­kin kan­nan hänel­le syn­tyi­si todistustaakka.

    Alar­mis­ti taas on sel­lai­nen, joka väit­tää että on syy­tä suu­rem­paan huo­leen kuin mis­tä on tie­teel­li­nen konsensus.

    Skep­tik­ko on sel­lai­nen joka nou­dat­taa tie­teel­lis­tä mene­tel­mää, eikä usko väit­tä­miin, sel­lai­siin­kaan jot­ka ovat popu­laa­re­ja, joil­le ei ole tie­teel­lis­tä näyttöä.

  37. Juha M: Hyvä kysy­mys. Mah­dol­li­sis­sa toi­men­pi­teis­sä­kin on hyviä ja huo­no­ja, sekä sel­lai­sia, joi­den hyö­dyl­li­syyt­tä on vai­hea arvioi­da. Jos läh­de­tään sii­tä että ennenm­min tai myö­hen­min ydin­voi­ma­la räjäh­tää, ydin­voi­maa ei kan­na­ta rakentaa. 

    Muis­sa­kin hii­li­diok­sii­di­va­pais­sa ener­gian­tuo­tan­to­ta­vois­sa on aina jotain ongel­mia mm. elin­kaa­reen liit­tyen, samoin ener­gian sääs­tä­mi­ses­sä. – Ehkä tur­val­li­sin­ta on hajaut­taa eli hyö­dyn­tää usei­ta kei­no­ja, käy­tän­tö osoit­taa ajan mit­taan mit­kä tem­put on parhaita.

    Ai että “ydin­voi­ma­la räjäh­tää”? Mil­lä sinä saat 3%:ksi rikas­te­tun uraa­nin — siis sel­lai­sen, jota käy­te­tään voi­ma­loi­den polt­toai­nee­na — räjäh­tä­mään? Kysy­mys on reto­ri­nen ja vas­taan sii­hen itse: et millään.

    Pom­miin, sel­lai­seen jol­la on edel­ly­tyk­set spon­taa­niin ket­ju­reak­tioon ja edel­leen, räjäh­tä­mi­seen, tar­vi­taan vähin­tään 95% rikas­tet­tua uraa­nia. Ja sit­ten­kin se on “vai­kea­ta”. Jopa P‑Korean lah­jak­kaim­mil­la fyy­si­koil­la on vie­lä 2010-luvul­la vaikeuksia.

  38. Mitä denia­lis­ti sanoi­si aste­roi­dien muo­dos­ta­mas­ta maailmanloppu-uhasta ? 

    -“Rahas­tus­ta — big bisnes”
    -“pelk­kä mate­maat­ti­nen malli”
    -“tes­taa­ma­ton, toi­mii vain tietokoneella”
    -“perus­tuu algo­rit­miin joka tulos­taa sitä mitä toi­vo­taan­kin — roskaa”
    -“on sat­tu­nut ennen­kin maa­pal­lon his­to­rias­sa ja sil­ti eletään”
    -“aste­roi­de­ja tulee ja menee”
    -“100000 ton­nia meteo­riit­te­ja pitäis muka tip­pua joka päe­vä vaan eepä oo Suo­me­sa 1900- ja 2000-luvul­la näky­ny pie­nen pien­tä muruakkaa”
    ?

    (Täh­ti­tie­tei­li­jät varautukoon..)

  39. Rogue: Mik­si näi­den pre­mis­sien hyväk­sy­jät eivät tun­nu ole­van val­mii­ta teke­mään kaik­kia mah­dol­li­sia toi­men­pi­tei­tä pääs­tö­jen vähentämiseksi? 

    1. Teet kyl­lä mel­koi­sen reto­ri­sen kär­ryn­pyö­rän, kun toteat että käy­tän­nös­sä kaik­ki edel­li­sen hyväk­sy­jät vas­tus­ta­vat ydinvoimaa

    2. Ydin­voi­maan nega­tii­vi­ses­ti suh­tau­tu­via on vain 23%. Loput suo­ma­lai­sis­ta suh­tau­tu­vat ydin­voi­maan myön­tei­ses­ti taik­ka neutraalisti.

    3. Lisäk­si vain 16% ihmi­sis­tä uskoo, että ilmas­ton­muu­tos on enem­män luon­nol­lis­ta kuin ihmi­sen toi­min­nas­ta johtuvaa.

    Koh­das­ta 2 ja 3 seu­raa, että vaik­ka KAIKKI denia­lis­tit oli­si­vat ydin­voi­ma­myön­tei­siä, sil­ti­kin suu­rin osa ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen myön­tä­vis­tä kan­nat­taa ydin­voi­maa. Ja per­su­je esi­merk­ki­hän osoit­taa, että ilmas­to­de­nia­lis­ti voi ihan hyvin vas­tus­taa ydin­voi­maa kos­ka halu­aa ennen­kaik­kea rahaa maa­seu­dul­le polt­ta­mal­la puu­ta, risu­ja ja turvetta.

    http://energia.fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/energiateollisuus-ryn-gallup-suomalaisten-ydinvoiman-kannatus-vakaa

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/HS-gallup+Lama+ja+neuvottelufiasko+veiv%C3%A4t+huomion+ilmastonmuutokselta/1135260148470

    Sil­ti huo­mio on vali­di, jos se rajoi­te­taan kos­ke­maan _vain_ sitä poruk­kaa, joka on nur­ja ydin­voi­mal­le ja huo­les­tu­nut ilmas­ton­muu­tok­ses­ta yhtä­ai­kaa. Vih­rei­den kan­na­tus­pro­sent­ti lie­nee aika hyvä hat­tuar­vio tämän sakin yleisyydestä.

  40. Osmo,

    tee sel­lai­nen kuvio jos­sa aika­sar­ja koos­tuu kol­mes­ta komponentista:
    ‑pai­kal­li­sen tren­din kul­ma­ker­roin (esim. kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen vaikutuksesta)
    ‑lyhyen aika­vä­lin sykli­nen kom­po­nent­ti jon­ka ampli­tu­di on koh­tuul­li­sen pie­ni mut­ta syklin pituus­kin koh­tuul­li­sen pieni
    ‑pit­kän aika­vä­lin sykli­nen kom­po­nent­ti jon­ka ampli­tu­di on erit­täin suu­ri mut­ta syklin pituus­kin sit­ten erit­täin suuri

    Englan­ti­lai­nen tilas­to­tie­tei­li­jä G Yule kir­joit­ti aika­sar­jois­ta ja nii­den havain­noin­tiin lyhyes­sä ikku­nas­sa liit­ty­vis­tä ongel­mis­ta jo 1920-luvulla.

    Siis jos aika­sar­jan vaih­te­lus­ta on havain­not vain lyhyes­sä ikku­nas­sa suh­tees­sa sen koko poten­ti­aa­li­seen käyt­täy­ty­mi­seen, niin sil­loin ollaan ongel­mis­sa jos halu­taan pää­tel­lä jotain ominaisuuksia.

  41. JaSa:
    Kuten joku tääl­lä jo moni­mut­kai­sem­min sanoi­kin, epä­var­muus hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen aiheut­ta­mien ongel­mien suu­ruu­des­ta ei suin­kaan ole argu­ment­ti sen puo­les­ta, ettei kan­na­ta teh­dä juu­ri mitään, vaan vah­va argu­ment­ti sen puo­les­ta, että pitäi­si teh­dä pal­jon. Vähin­tään­kin pitäi­si teh­dä kaik­ki ne toi­met, jot­ka oli­si­vat jär­ke­viä, vaik­ka hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä ei oli­si­kaan kovin pal­jon hait­taa. Niis­sä­kin on jo var­sin iso (ja var­sin vih­reä) agenda:

    - Lopet­taa fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den sub­ven­toin­ti (joka glo­baa­lis­ti on pal­jon isom­paa kuin uusiu­tu­vien subventointi),

    Jotain pitäi­si hii­len tilal­le kek­siä? Ja tie­tys­ti kysy­mys mitä saa sub­ven­toi­da ja mitä ei?

    - Siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­te sel­lai­sis­ta asiois­ta, joi­ta haluam­me lisää, nii­hin asioi­hin, joi­ta emme halua lisää,

    Mitäs me sit­ten haluam­me ja emme halua? Kuka päät­tää mitä haluam­me. Vero­tus on sii­nä mie­les­sä eli­tis­ti­nen, että vain pie­ni eliit­ti voi kor­kei­den vero­jen jäl­keen teh­dä mitä haluaa.

    - Pysäyt­tää met­sien hävittäminen, 

    Eli mää­ri­tel­lään mit­kä met­sät ja tavoitteet.

    - Suun­ni­tel­la ja raken­taa eli­nym­pä­ris­tö­jä, jois­sa ihmis­ten on kivem­pi asua,

    Mitä on kiva asu­mi­nen, onko kai­kil­la ihmi­sil­lä samat halut, jos ei niin mitä tehdään?

    - Paran­taa ihmis­ten eli­no­lo­ja ja ter­veyt­tä köy­his­sä mais­sa niin, ettei van­huu­den tur­vak­si ole niis­sä enää pak­ko hank­kia suur­ta lapsilaumaa,

    Tämä on erit­täin tär­keä ellei tär­kein asia mikä pitää hoi­taa. Kyse on myös ihmi­soi­keus­ky­sy­myk­ses­tä ja menee tai pitä­si men­nä heit­tä­mäl­lä “tuu­li­myl­ly­kes­kus­te­lun” ohi. 

    - Vähen­tää elä­män­muo­tom­me läpi­kau­pal­li­suut­ta, jos­sa yhä suu­rem­pi osa ajas­tam­me kuluu mai­nos­ra­hoit­tei­sen ajan­viet­teen ja aineel­li­sen kulu­tuk­sen paris­sa kai­ken muun kustannuksella,

    Nyt pela­taan taas mie­li­ku­vil­la, käsit­tei­tä oli­si hyvä tar­ken­taa, vas­taa­mal­la esim kysy­myk­seen “min­kä kai­ken muun kustannuksella”.

    - Panos­taa ener­gian­sääs­tön, uusiu­tu­van ener­gian ja muun puh­taan tek­no­lo­gian tut­ki­mi­seen ja kehittämiseen.

    Ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä, tut­ki­muk­seen panos­tus on a ja o. Ener­gia­ku­lu­tuk­ses­ta sen ver­ran, että oli­si toi­si­aan hyvä ensik­si mää­ri­tel­lä kuin­ka pal­jon ener­gi­aa vi esim. tääl­lä Suo­mes­sa käyt­tää. Yksi läh­tö­ti­lan­ne oli­si mää­rit­tää ener­gian­ku­lu­tus / hen­ki­lö­vuo­si. Näin voism­me arvioi­da mitä kon­kreet­ti­sia toi­men­pi­tei­tä voi­sim­me tehdä.

    Yllä esi­tet­ty lis­ta ei ole sinän­sä mitään uut­ta. Näin moi­sia ensim­mäi­sen ker­ran jo 70-luvun lopus­sa. Ongel­ma­na­han on ettei kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia voi teh­dä (=poliit­ti­nen itse­mur­ha) jol­loin on paras­ta pidät­täy­tyä slo­ga­nei­hin. Toi­saal­ta näper­te­ly saat­taa pila­ta hyvän asian (ns mW eko­lo­gi­aa, nyp­pään latu­rin sei­näs­tä kun en tar­vit­se sitä).

  42. az:
    .. Mik­si näin ei ole? Kos­ka eivät palau­te­kyt­ken­nät kat­so sitä, mikä tämän nii­hin vai­kut­ta­van “poh­ja­läm­pe­ne­mi­sen” on aiheut­ta­nut. Ja nykyi­ses­tä geo­lo­gi­ses­ta ajas­ta löy­tyy pit­kiä läm­pi­miä kausia, jot­ka oli­vat huo­mat­ta­vas­ti yli tuon “tip­ping poin­tin”, mut­ta näi­tä palau­te­kyt­ken­tö­jä, “4C läm­pe­ne­mis­tä” ei löy­dy. Löy­tyy lopul­ta vii­le­ne­mi­nen ja uusi jää­kausi. Näin myös edel­li­sen Eem-intergla­si­aa­lin jäl­keen. Näyt­tö Eem-intergla­si­aa­lin mak­si­min aina­kin 2C nykyis­tä kor­keam­mas­ta maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­las­ta on hyvin vah­vaa. Val­ta­me­rien pin­ta oli usei­ta met­re­jä kor­keam­mal­la (Skan­di­na­via oli saa­ri, jota ympä­röi Eem-meri), vir­ta­he­von levin­nei­syys ulot­tui Tha­mes-joel­le saak­ka (samal­le, jonka 

    On kiel­tä­mät­tä haus­ka aja­tel­la että toi­sek­si vii­mei­sen je vii­mei­sim­män jää­kau­den väli­nen Eem-kausi oli aikaa jol­loin jo Nean­dert­ha­li­lai­set ja Homo Sapien­sit nahis­te­li­vat kes­ke­nään. Ja että ilmas­to on vai­kut­ta­nut ihmi­sen leviä­mi­seen — mm. Ame­rik­ka asu­tet­tiin kai vii­mei­sim­män jää­kau­den aika­na kun laa­ja jää­ti­köi­ty­mi­nen las­ki meren­pin­taa sata met­riä ja Berin­gin­sal­mi oli kui­va (Vaat­teet piti olla kek­sit­ty ennen tuo­ta). Lie­kö Eede­nin para­tii­si jon­kin­lai­nen muis­ti­jäl­ki Eem-kaudesta?

    No, pien­ten met­säs­tä­jä-keräi­li­jä­hei­mo­jen on täy­ty­nyt olla aika jous­ta­via liik­ku­maan läm­pi­mäm­mil­le tai kyl­mem­mil­le seu­duil­le aina sen mukaan miten jää­ti­köt vetäy­tyi­vät tai levisivät.

    Täs­tä näkyy hyvin jää­kau­det ja läm­pi­mät jak­sot. Sii­tä muu­ten näkyy myös että jää­kausia ei ole ollut aina, ne käyn­nis­tyi­vät noin kol­me mil­joo­naa vuot­ta sit­ten 41 000 vuo­den sykleis­sä, ja noin mil­joo­na vuot­ta sit­ten syklin­pi­tuus vaih­tui 11 000 vuodeksi.

    Jos CO2:n tuot­ta­ma n. 1C:n läm­pe­ne­mi­nen aiheut­taa mer­kit­tä­vän lisä­läm­pe­ne­mi­sen palau­te­kyt­ken­tö­jen myö­tä, niin mik­si tuo­ta lisä­läm­pe­ne­mis­tä ei näh­ty eem-intergla­si­aa­lin aika­na, vaik­ka läm­pö­ti­lat koho­si­vat ylit­se nyt pelät­ty­jen tip­ping poin­tien (Eemin läm­pi­mim­mät vuo­si­sa­dat lie­ne­vät olleen aina­kin 3C läm­pi­mäm­piä kuin nykyi­nen esi­teol­li­nen aika, johon vertaamme), 

    En tie­dä mitä tar­koi­tat ‘tip­ping poin­teil­la’, en ole pereh­ty­nyt, mutta…

    Otta­mat­ta kan­taa sii­hen ettei­kö Skan­di­na­vian muut­tu­mi­sel­la saa­rek­si oli­si mui­ta­kin seu­rauk­sia kuin että pitää hank­kia vene — maa­il­mas­sa jos­sa on 7 mil­jar­dia tan­kein ja hävit­tä­jin varus­tet­tua asu­kas­ta sen sijaan että oli­si kou­ral­li­nen jousi­pys­syl­li­siä met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­tä — ilmas­to­dy­na­mii­kan­kin kan­nal­ta nyky­ti­lan­tees­sa on yksi ero. 

    Uuteen Eede­niin läh­de­tään tilan­tees­sa jos­sa mel­koi­nen osa maan­kuo­ren fos­sii­lis­ta hiil­tä on ilma­ke­häs­sä CO2:na. Edel­li­sen Eede­nin (Eeme­nin?) aikaan 150 000 v sit­ten kysei­nen hii­li oli tiu­kas­ti maan poves­sa, ja on ollut siel­lä luul­lak­se­ni kivi­hii­li­kau­des­ta asti, tai jotain, joka tapauk­se­sa kym­me­net tai sadat mil­joo­nat vuodet.

    Isot pojat väit­tä­vät että tämä näkyy myös suo­raan CO2-pitoi­suuk­sis­sa. Toi­sek­si vii­mei­sen jää­kau­den päät­ti ja Eem-kau­den aloit­ti CO2-pitoi­suu­den nousu 200 -> 290 ppm noin 7000 vuo­den aika­na, jos uskoo Vos­tok-reiäs­tä kai­rat­tuun jää­näy­tee­seen ja jää­hän lok­kuun­tu­nei­den ilma­kuplien ana­lyy­siin. Nyky­ään CO2-pitoi­suus on nous­sut 310 ppm:stä 380 ppm:ään 50 vuodessa.

    Riip­pu­mat­ta sii­tä läh­tee­kö uusi-Eem liik­keel­le spon­taa­nis­ti vai ihmis­kun­nan trig­gaa­ma­na, tuom­moi­sia CO2-pitoi­suuk­sia on täl­lä pla­nee­tal­la näh­ty edel­li­sen ker­ran kym­me­niä mil­joo­nia ellei sato­ja mil­joo­nia vuo­sia sit­ten. Se oli aikaa jol­loin läm­pö­ti­la oli, ei kak­si vaan kym­me­nen astet­ta enem­män kuin nyky­ään. Olen tosin muis­ta­vi­na­ni että aurin­ko oli nykyis­tä pie­nem­pi sii­hen aikaan, mut­ta saa­tan olla vää­räs­sä. Joka tapauk­ses­sa man­te­reet oli­vat eri pai­kas­sa, joten ilmas­to lie­nee nyky­ään kään­ty­mäs­sä koh­ti ihan uut­ta ja ennenkokematonta.

    Vie­lä sanas­ta denia­lis­ti, voit­ko perus­tel­la, mik­si sitä käy­tät? Paran­taa­ko todel­la kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria, jos ruve­taan kut­su­maan toi­sia hör­höik­si, hih­hu­leik­si, idioo­teik­si tms.? Sanal­la on vai­kea näh­dä mitään muu­ta funk­tio­ta kuin loukkaamistarkoitus; 

    No just niin! Itse yri­tän käyt­tää ‘denia­lis­tia’ ja ‘alar­mis­tia’ tas­a­puo­li­ses­ti, vakiin­tu­nei­na nimi­tyk­si­nä kah­del­le kat­san­to­kan­nal­le, joi­den louk­kaa­va mer­ki­tys on jo unoh­tu­nut. Vähän niin­kuin nor­su on kon­ser­va­tii­vien sym­bo­li ja aasi demo­kraat­tien USAssa.

    Disclai­me­ri­na: yllä­kir­joi­tet­tu voi olla vää­rin, muis­ti­ku­vien ja hämä­rän detal­jien­ha­pui­lun tulos. Mut­ta Halk­ko var­maan on jos vas­tan­nut päte­väm­min, hän tun­tuu ole­van hyvin sel­vil­lä asioista.

  43. Osmo:

    Alem­pi sini­nen sini­käy­rä kuvaa sinän­sä uskot­ta­vaa väi­tet­tä, että maa­pal­lon läm­pö­ti­las­sa on syklis­tä vaih­te­lua. Ylem­mäs­sä punais­sa käy­räs­sä tämä sini­käy­rä on las­ket­tu yhteen nouse­van tren­din kans­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na on por­tait­tain nouse­va käy­tä. Näin­hän läm­pö­ti­la on kehittynyt.

    Täs­sä­hän on vähän saman­nä­köi­nen käp­py­rä — tren­di plus oskil­laa­tio. Hui­put näyt­täi­si­vät sil­mä­mu­nai­le­mal­la osu­van yksiin El Nino:n kans­sa ja laak­sot La Ninan, pait­si vuon­na 1993 jol­loin El Nino esiin­tyi samaan aikaan Pina­tu­bon pur­kauk­sen kanssa.

    Jän­nä näh­dä mitä täl­le 16 vuo­den pysäh­dyk­sel­le tapah­tuu kun/jos seu­raa­va El Nino alkaa — vai tapah­tuu­ko mitään. Tätä­hän Halk­ka­kin jo odot­te­li.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bhris
    Kii­to skor­jauk­ses­ta. Vika on Bill Gate­sin. Kun kuva siir­tyi Exce­lis­tä power­point­tiin muun­ne­ta­vak­si png-muo­toon, se muut­ti väre­jä. Taas kerran. 

    Ymmär­rän ettei Soi­ni­vaa­ra oikeas­ti syy­tä Bill Gate­sia jon­kun ohjel­man vir­hees­tä, mikä hyväs­sä lykys­sä saat­taa olla ihan vain Soi­nin­vaa­ran osaamattomuutta.

    Mut­ta joten­kin huvit­taa, että voi­daan noin vain heit­tää jon­kun ole­van syyl­li­nen johon­kin asi­aan, vaik­ka jos­sain toi­ses­sa yhtey­des­sä sano­ja oli­si vaik­ka­pa vih­rei­den mie­les­tä rasis­ti ja tör­keä yleistäjä.

    Vai mil­täs tun­tui­si sanot­ta­van, että Vil­le Nii­nis­tö on syyl­li­nen Tal­vi­vaa­ran päästöihin.

  45. Denia­lis­tien kans­sa käy­tä­vä kes­kus­te­lu on sikä­li tur­haut­ta­vaa, että ei voi edes odot­taa, että denia­lis­tit hyväk­syi­si­vät evi­dens­siä, joka todis­tai­si ihmi­sen aiheut­ta­man läm­pö­ti­lan nousun. 

    Perus­on­gel­ma kes­kus­te­lun osal­ta on, että kos­ka läm­pö­ti­lan nousu on luon­non­tie­teel­li­se­nä ilmiö­nä niin moni­mut­kai­nen, että sitä oikeas­ti osaa tut­kia ja arvioi­da vain har­va­lu­kui­nen tie­de­mies­ten jouk­ko (mak­si­mis­saan vain muu­ta­man kym­me­nen tuhat­ta luon­non­tie­teen tut­ki­jaa), on maal­li­kon vaih­toeh­dot joka uot­taa tie­teen kykyyn tuot­taa oikea­ta tie­toa tai ei.

    Jos uskoo tie­teen kykyyn tuot­taa luo­tet­ta­vaa tie­toa, niin ei pitäi­si olla pie­nin­tä­kään epä­sel­vyyt­tä ihmi­sen aiheut­ta­mas­ta läm­pö­ti­lan nousus­ta. Tie­de­maa­il­ma on käy­tän­nös­sä yksi­mie­li­nen suu­res­ta lin­jas­ta ja vaik­ka yksi­tyis­koh­dat elä­vät, niin erit­täin epä­to­den­nä­köis­tä, että tie­de oli­si teh­nyt vää­rän johtopäätöksen.

    Jos taas ei usko tie­teen kykyyn luo­da luo­tet­ta­vaa tie­toa, (vaan uskoo esim. tuhan­sien tie­de­mies­ten yhtei­seen sala­liit­to­teo­ri­aan), dia­lo­gia denia­lis­tien kans­sa on tur­ha käy­dä. Aina on ihmi­siä, jot­ka usko­vat, että tupak­ka ei aiheu­ta syö­pää tai leh­mät osaa lentää.

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta kysy­mys denia­lis­teil­le: mikä todis­tusai­neis­to sai­si tei­dät vakuut­tu­neek­si, että ihmi­sen toi­min­ta aiheut­ta läm­pö­ti­lan nousua. Pitää­kö odot­taa, että kes­ki­läm­pö­ti­lan nousee 100 astet­ta, ennen kuin olet­te vakuuttuneita?

  46. Minul­la oli­si kysy­mys ilmas­to­jär­jes­tel­män luon­tee­seen liit­tyen. Sen on sanot­tu ole­van kaoot­ti­nen, min­kä takia emme voi kuu­lem­ma ymmär­tää sen toi­min­taa kuin osak­si, saa­ti sit­ten ennus­taa tule­vai­suu­den kehi­tys­tä. Toi­nen sanoo, että ei ole kaoot­ti­nen vaan sto­kas­ti­nen, jol­loin voim­me toden­nä­köi­syyk­sien avul­la jopa ennus­taa tule­vai­suu­den kehi­tyk­sen, luon­nol­li­ses­ti eri luot­ta­mus­vä­leil­lä ja todennäköisyyksillä. 

    Minä olen ihme­tel­lyt, että onko todel­la niin, että kaoot­ti­suus ja sto­kas­ti­suus sul­ki­si­vat toi­sen­sa pois. Pyy­täi­sin tei­tä, jot­ka näis­tä ymmär­rät­te enem­män, kom­men­toi­maan tuo­ta. Havain­toi­hin ja mit­tauk­siin perus­tuen voim­me ennus­taa sään ja myös ilmas­ton muu­tok­sia lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Olen näh­nyt denia­lis­tin tai ehkä pikem­min­kin skep­ti­kon vetoa­van kaoot­ti­suu­teen ja alar­mis­tin taas kiis­tä­vän sen. 

    Minun mie­les­tä­ni ilmas­to, jos mikä, on kaoot­ti­nen. Alar­mis­tit­han pelot­te­le­vat, että jos tiet­ty kriit­ti­nen kyn­nys ylit­tyy, ilmas­ton­muu­tok­sen takai­sin­kyt­ken­tö­jen kaut­ta tilan­ne kar­kaa aivan mah­dot­to­mak­si. Eikö se ole juu­ri kaoot­ti­suut­ta? Tun­net­tu esi­merk­ki­hän on kynt­ti­län savu tyy­nes­sä ilmas­sa. Ensin savu vir­taa hie­nos­ti ja vir­taus­vii­vat ovat yhden­suun­tai­set. Sit­ten vir­taus­vii­voi­hin alkaa tul­la pie­niä mut­kia, kun­nes yhtäk­kiä vir­taus muut­tuu täy­sin kaoot­ti­sek­si pyör­tei­lyk­si. Täs­sä­hän on sel­vä ana­lo­gia alar­mis­tin pelot­te­luun: tie­tyn kyn­nyk­sen jäl­keen (jota emme voi tar­kal­leen tie­tää) ilmas­to saa hepu­lin, aivan niin kuin savu­vir­ta­kin. Näin ollen minus­ta ilmas­ton kaoot­ti­nen luon­ne pitäi­si olla ennem­min­kin alar­mis­tin kuin denia­lis­tin argumentti.

  47. az: Hii­li­diok­si­din vai­ku­tus läm­pe­ne­mi­seen on loga­rit­mi­nen, sen itse­näi­sek­si pakot­teek­si on arvioi­tu n. 1C, tämä on myös alar­mis­teil­le ylei­nen kan­ta. Täs­tä ilmas­to­pa­kot­tees­ta mer­kit­tä­vän osan oli­si pitä­nyt jo toteutua.

    Mer­kit­tä­vien ongel­mien syn­ty­mi­seen ei tar­vi­ta vält­tä­mät­tä suur­ta läm­pö­ti­lan nousua, sil­lä maa­pal­lon ilmas­to- ja meri(virta)järjestemät joka tapauk­ses­sa rea­goi­vat lisään­ty­nee­seen sätei­lye­ner­gian net­to­vuo­hon, nousi kes­ki­mää­räi­nen pin­ta­pin­ta­läm­pö­ti­la tai ei. Sys­tee­miin syn­tyy uusi (dynaa­mi­nen) tasa­pai­no, joka vas­taa kor­keam­pia kasvihuonekaasupitoisuuksia.

    Ilmas­to siis muut­tuu ja sen seu­rauk­se­na elä­mi­sen ehdot jos­sain para­ne­vat, jos­sain huo­no­ne­vat. Ennem­min tai myö­hem­min syn­tyy suu­ria muut­to­vir­to­ja, jot­ka ovat aina aihet­ta­neet ongel­mia sivilisaatioissa.

  48. Sylt­ty, joo kär­jis­tin, mut­ta kat­son sil­ti että argu­men­til­la on rele­vans­sia esim. suomalaisessa/eurooppalaisessa poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa. Sun vas­ti­neen totuusar­vo riip­puu myös pal­jon sii­tä, mää­rit­te­let­kö “ydin­voi­ma­myön­tei­sek­si” hen­ki­lön, joka ei vaa­di ydin­voi­man vähen­tä­mis­tä nykyi­ses­tä vai hen­ki­lön, joka kan­nat­taa vaik­ka­pa huo­mat­ta­vaa ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mis­ta kor­vaa­maan pääs­tö­jä tuot­ta­vaa ener­gian­tuo­tan­toa. En usko että nii­tä jot­ka kan­nat­taa huo­mat­ta­vaa ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mis­ta on hir­veän suur­ta osaa popu­las­ta esim. euroopassa.

  49. Ilmas­to­tut­ki­ja James Annan kir­joit­ti taan­noin New York Time­sin ympä­ris­tö­toi­mit­ta­ja Andy Revkinille:

    Anyway, the­re have now been seve­ral recent papers showing much the same – nume­rous fac­tors inclu­ding: the inc­rea­se in posi­ti­ve forcing (CO2 and the recent work on black car­bon), dec­rea­se in esti­ma­ted nega­ti­ve forcing (aero­sols), com­bi­ned with the stub­born refusal of the pla­net to warm as had been pre­dic­ted over the last deca­de, all makes a high cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty inc­rea­singly unte­nable. A value (slight­ly) under 2 is cer­tain­ly loo­king a who­le lot more plausible than anyt­hing abo­ve 4.5.”

    Annan ei sano että toden­nä­köi­sin ilmas­to­herk­kyys on siel­lä kak­ko­sen alla, vaan jos­sain välil­lä 2–3°. Lähin­nä Anna­nin point­ti on ollut, että suu­ret herk­kyy­det, sel­väs­ti yli 4°, ovat äärim­mäi­sen epätodennäköisiä. 

    Ilmas­to­herk­kyy­des­sä ei ole kyse asteis­ta vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä. Läm­pe­ne­mi­nen riip­puu pääs­töis­tä, ja toi­saal­ta läm­pe­ne­mi­ses­sä on vii­vet­tä, kym­me­niä vuosia.

  50. Minul­la oli­si kysy­mys ilmas­to­jär­jes­tel­män luon­tee­seen liit­tyen. Sen on sanot­tu ole­van kaoot­ti­nen, min­kä takia emme voi kuu­lem­ma ymmär­tää sen toi­min­taa kuin osak­si, saa­ti sit­ten ennus­taa tule­vai­suu­den kehi­tys­tä. Toi­nen sanoo, että ei ole kaoot­ti­nen vaan sto­kas­ti­nen, jol­loin voim­me toden­nä­köi­syyk­sien avul­la jopa ennus­taa tule­vai­suu­den kehi­tyk­sen, luon­nol­li­ses­ti eri luot­ta­mus­vä­leil­lä ja todennäköisyyksillä.

    Tot­ta­kai ilmas­to on kaoot­ti­nen, mut­ta kaoot­ti­ses­ta­kin sys­tee­mis­tä voi ennus­taa joi­tain integraaleja. 

    Jos kei­tät vet­tä lie­del­lä, voi haih­dun­nas­ta, sätei­lys­tä, läm­pö­ka­pa­si­tee­teis­ta ja lie­den tehos­ta ennus­taa kat­ti­lan veden läm­pe­ne­mi­sen var­sin lois­ta­vas­ti, vaik­ka yksit­täis­ten mole­kyy­lien tai kie­hu­van veden vir­taus­ku­vioi­den ennus­ta­mi­nen onkin mahdotonta. 

    Eli kaik­ki riip­puu sii­tä mitä halu­taan ennustaa. 

    Sää ei ole ennus­tu­va pitem­mäl­le aika­vä­lil­le. Tosin pro­ba­bi­li­tis­ti­ses­sa mie­les­sä se on pal­jon pitem­mäl­le ennus­tu­va kuin dynaa­mi­ses­ti mal­lin­ta­mal­la, joil­tain piir­teil­tään. Eli esim. tule­van syk­syn tai tal­ven kes­ki­läm­pö­ti­lois­ta voi­daan sanoa jotain toden­nä­köi­syys­mie­les­sä, jos­kaan Suo­men osal­ta ei kovin paljon. 

    Maan­pin­nan kes­ki­läm­pö­ti­la CO2-pakot­teen alla on jos­sain mää­rin ennus­tu­va. Tip­ping poin­tit, jois­ta puhu­taan jos­kus, ovat nii­tä epä­li­ne­aa­ri­suuk­sia joi­den takia kes­ki­läm­pö­ti­la­kin voi olla huo­nos­ti ennustuva. 

    CO2-pakot­teen aiheut­ta­mat lokaa­lit muu­tok­set ovat huo­nom­min ennus­tu­via kuin kes­ki­läm­pö­ti­la. Esim. ark­tik­sen sula­mis­no­peu­des­ta ei ole var­muut­ta, ja voi olla että lyhyel­lä aika­vä­lil­lä läm­pe­ne­mi­nen kyl­men­tää tal­viam­me, jne.

  51. Asias­ta kiin­nos­tu­nut:
    Ilmas­to­tut­ki­ja James Annan 

    Anyway, the­re have now been seve­ral recent papers showing much the same – nume­rous fac­tors inclu­ding: the inc­rea­se in posi­ti­ve forcing (CO2 and the recent work on black car­bon), dec­rea­se in esti­ma­ted nega­ti­ve forcing (aero­sols), com­bi­ned with the stub­born refusal of the pla­net to warm as had been pre­dic­ted over the last deca­de, all makes a high cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty inc­rea­singly untenable.

    Entä mik­si täl­lä on merkitystä? 

    Jaa nyt­kö ne ilmas­to­tut­ki­jat ja mal­lit ovat­kin niin luo­tet­ta­via, että niis­tä voi­daan vetää var­mo­ja johtopäätöksiä?

  52. Poth1ue1: Eli siis – Sus­sa, Osmo ja muut – jos te haluat­te käyt­tää tätä mal­lia osoit­taak­sen­ne denia­lis­tien type­ryy­den, niin olet­te­ko val­mii­ta lusi­koi­maan sop­pan­ne lop­puun ja kertomaan/pohtimaan mikä vai­ku­tus täl­lä on CO2-pääs­tö­jen ole­te­tul­le merkitykselle?

    Jäi­kö­hän tämä haas­te vähän tur­han epä­mää­räi­sek­si, kun vas­tauk­sia ei ole kuulunut?

    Tasai­nen tren­di + sykli­nen luon­nol­li­nen vaih­te­lu” ‑mal­li tie­tys­ti tar­koit­taa sitä, että samal­la kun se selit­tää vii­me aiko­jen läm­pe­ne­mi­sen pysäh­ty­mi­sen, niin se pakos­ti selit­tää myös osan aiem­mas­ta läm­pe­ne­mi­ses­tä, eikö.

    Jois­sain ana­lyy­seis­sä on pää­dyt­ty sii­hen, että luon­tai­sen vaih­te­lun ampli­tu­di voi­si 0,3 °C — ja samaan­han se “A‑studio” ‑säi­kees­sä pikai­ses­ti hie­ro­ma­ni yksin­ker­tai­nen mal­li­kin pää­tyi (ei siis 0,5 °C, kuten muis­ti­ni väit­ti). Kun vii­mei­nen läm­pe­ne­mis­jak­so on ollut n. 0,5°C kol­mes­sa vuo­si­kym­me­nes­sä ts. luon­tai­sen vaih­te­lusyklin puo­lik­kaas­sa ja luon­tai­nen vaih­te­lu selit­täi­si tuos­ta 0,3 °C, niin var­si­nai­sek­si läm­pe­ne­mi­sek­si jäi­si 0,2°C (mikä sopii hyvin 0,07°C per vuo­si­kym­men trendiin).

    Nyt pää­sem­me sii­hen, että luon­tai­ses­ta vaih­te­lus­ta puh­dis­tet­tu läm­pe­ne­mi­nen onkin vain tuo 0,07 °C per vuo­si­kym­men eikä niin kovas­ti mai­nos­tet­tu AGW:stä “kiis­tä­mät­tö­mäs­ti todis­ta­va ennen­nä­ke­mä­tön” 0,17 °C per vuo­si­kym­men. Täs­tä taas seu­raa, ettei läm­pe­ne­mi­nen oli­si ollut­kaan “lähel­lä” ilmas­to­mal­lien 0,2–0,3 °C per vuo­si­kym­men tah­tia vaan aika kau­ka­na siitä.

    Lisäk­si pitäi­si tie­tys­ti poh­tia onko kaik­ki tuos­ta 7 mK/a nousus­ta CO2-pääs­tö­jen seu­raus­ta vai­ko onko muka­na pidem­män ajan luon­nol­lis­ta vaih­te­lua vai ei. Pidem­mis­tä­kin sykleis­tä kun on todis­tei­ta mm. 200 ja 1500-vuo­ti­sis­ta sykleis­tä. Mut­ta oli­vat syyt mit­kä tahan­sa, niin tuol­la tah­tia kata­stro­fit eivät tai­da ihan olla oven taka­na kolkuttelemassa.

    Täs­sä­hän voi­si antaa jopa ennus­tuk­sen, että ilmas­to jääh­tyy n. 0,1 °C vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­ta 2030-luvul­le men­nes­sä. Täs­tä pitäi­si alkaa uusi 30-vuo­ti­nen läm­pe­ne­mis­jak­so, jol­loin kes­ki­läm­pö­ti­lat oli­si­vat 2060-luvul­la n. 0,4 °C kuin nyt. Sit­ten taas las­ke­tel­tai­siin 2090-luvul­le 0,1 °C tuos­ta alas…

    Mut­ta miten­käs nyt siis on Sus­sa ja Osmo — pidät­te­kö kiin­ni mal­lis­tan­ne ja tun­nus­tat­te, ettei aiem­pi läm­pe­ne­mi­nen ollut­kaan luo­tai­sen vaih­te­lun vuok­si niin suur­ta kuin se näyt­ti — vai hyl­käät­te­kö mal­lin­ne ja toteat­te, että “ei-läm­pe­ne­mi­nen” joh­tui­kin jos­tain muusta?

  53. Kim­mo: Perus­on­gel­ma kes­kus­te­lun osal­ta on, että kos­ka läm­pö­ti­lan nousu on luon­non­tie­teel­li­se­nä ilmiö­nä niin moni­mut­kai­nen, että sitä oikeas­ti osaa tut­kia ja arvioi­da vain har­va­lu­kui­nen tie­de­mies­ten jouk­ko (mak­si­mis­saan vain muu­ta­man kym­me­nen tuhat­ta luon­non­tie­teen tut­ki­jaa), on maal­li­kon vaih­toeh­dot joka uot­taa tie­teen kykyyn tuot­taa oikea­ta tie­toa tai ei.

    Ihan­ko tot­ta? Onko ilmas­to­tie­de todel­la­kin niin eso­tee­ris­ta, ettei jon­kun muun luon­non­tie­teel­li­sen alan asian­tun­ti­ja voi tutus­tua ilmas­to­tut­ki­musen tulok­siin ja pää­tel­lä itse vai­kut­taa­ko tut­ki­mus huo­lel­li­ses­ti teh­dyl­tä, onko valit­tu­ja tut­ki­mus­me­ne­tel­miä käy­tet­ty asian­mu­kai­ses­ti ja tukee­ko data ja ana­lyy­si tut­ki­joi­den teke­miä johtopäätöksiä?

    Eikö kukaan alan ulko­puo­li­nen pys­ty tut­ki­muk­seen paneu­tu­mal­la huo­maa­maan, että sil­le mitä jos­sain uuti­sis­sa ja leh­dis­tö­tie­doit­teis­sa väi­te­tään ei löy­dy mitään tukea var­si­nai­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta — tai ettei tut­ki­mus edes sivua kyseis­tä yksityiskohtaa?

    Kum­mal­lis­ta — vaik­ka en halua esit­tää väi­tet­tä, että ilmas­to­tut­ki­mus oli­si uskon­toa, niin jos vas­taus noi­hin kysy­myk­siin on myön­tei­nen, niin alkaa­han tämä vähän muis­tut­taa jotain Raa­ma­tun luke­mis­ta — eikös se ollut niin, van­ha äijä oli lait­ta­nut kir­joi­tuk­siin­sa niin suu­ren eksy­tyk­sen, että vii­saat eksyi­si­vät ja autuai­ta oli­si­vat vain yksinkertaiset?

  54. Juha Kin­nu­nen: Minä olen ihme­tel­lyt, että onko todel­la niin, että kaoot­ti­suus ja sto­kas­ti­suus sul­ki­si­vat toi­sen­sa pois. Pyy­täi­sin tei­tä, jot­ka näis­tä ymmär­rät­te enem­män, kom­men­toi­maan tuo­ta. Havain­toi­hin ja mit­tauk­siin perus­tuen voim­me ennus­taa sään ja myös ilmas­ton muu­tok­sia lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Olen näh­nyt denia­lis­tin tai ehkä pikem­min­kin skep­ti­kon vetoa­van kaoot­ti­suu­teen ja alar­mis­tin taas kiis­tä­vän sen. 

    Mie­les­tä­ni yksi oleel­li­nen seik­ka “kaot­ti­suu­des­sa” on ilmas­ton luon­tai­sen vaih­te­lun dyna­miik­ka. “Alar­mis­ti­nen” läh­tö­koh­ta on pel­kis­te­tys­ti suu­rin­piir­tein se, että ilmas­to on suh­teel­li­sen vakaa ja luon­tai­nen vaih­te­lu vähäis­tä ja lyhyt­jak­sois­ta. “Denia­lis­ti­nen” läh­tö­koh­ta on taas se, että vaih­te­lua tapah­tuu useas­sa aikas­kaa­las­sa ja se voi sisäl­tää huo­mat­ta­via­kin siir­ty­miä tilo­jen välillä.

    Tämä taas tar­koit­taa sitä, että “alar­mis­tien” mie­les­tä ilmas­ton vaih­te­luun tar­vi­taan aina jokin ulko­puo­li­nen pako­te ja että koh­tuu­li­sen lyhyt­kin aika (esim. 30 vuot­ta) riit­tää täl­lai­sen pakot­teen ole­mas­sao­lon osoit­ta­mi­seen. “Denia­lis­tien” mie­les­tä kaik­ki vaih­te­lu voi olla sisä­syn­tyis­tä ja että meil­lä ei ole vält­tä­mät­tä mitään kei­no­ja erot­taa mikä muu­tos on ollut luon­nol­li­nen ja mikä jon­kun pakot­teen aja­ma — ja jos jotain voi­tai­siin­kin tun­nis­taa, niin tar­kas­te­lua­jan­jak­sok­si tar­vit­tai­siin vähin­tään vuosisatoja.

    Tii­vis­te­tys­ti voi­si kait sanoa, että “alar­mis­tien” mie­les­tä sää muut­tuu ilmas­tok­si tie­tys­sä skaa­las­sa ja ilmas­toa voi käsi­tel­lä tämän vuok­si hel­pom­min mene­tel­min — “denia­lis­tin” mie­les­tä täl­lais­ta jakoa ei ole vaan ilmas­to­kin on sää­tä suu­rem­mas­sa aikaskaalassa.

  55. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Täs­sä­hän on vähän saman­nä­köi­nen käp­py­rä – tren­di plus oskillaatio.. 

    Mai­nos­tan nyt vie­lä, kun asia liit­tyy suo­raan blo­gis­tin avauk­seen. Kuva oli siis suun­nil­leen tämmöinen:

    ....................................../--\
    ...................................../ \
    ..................................../ \--/
    ........HADCRUT-3........./--\...../
    ........................./....\---/
    ....................../-/
    ........./---\......./
    ../\----/.....\...../
    ./.............\---/
    /
    ........................................EL.NINOs.
    ........*****...***.......*****....***...........
    ........................................PINATUBO.
    ...............xxxxx.............................

    Aika sel­keän näköi­nen kor­re­laa­tio, ellei tuo­ta ole joten­kin kir­si­kan­poi­mit­tu tai muu­ten vaan hämär­ret­ty. Denialistit?

    Sivus­ton mis­sio väit­tää pyr­ki­vän­sä neutraaliuteen.

  56. Mik­ko Kivi­ran­ta: Aika sel­keän näköi­nen kor­re­laa­tio, ellei tuo­ta ole joten­kin kir­si­kan­poi­mit­tu tai muu­ten vaan hämär­ret­ty. Denialistit?

    OK, yksi ilmei­nen kysy­mys on: mik­si on valit­tu juu­ri nuo vuo­det? SOI-indek­si näyt­tää mer­ki­tyn suun­nil­leen oikein, vaik­ka jon­kin ver­ran tul­kin­nan varaa on sii­nä mikä nyt El Ninok­si lasketaan.

    Kun ver­taan SOI-indek­siä pidem­pään aika­sar­jaan niin ehkä tuol­ta on myös vuo­sien ‑71, ‑74 ja ‑76 Ninat ynnä ‑69 ja ‑72 Ninot tun­nis­tet­ta­vis­sa. Pitäis las­kea kor­re­laa­tion mer­kit­tä­vyys kunnolla.

    Ehkä on tyh­mää hih­kua jul­ki­ses­ti täm­möi­ses­tä kor­re­laa­tios­ta … kysy­mys ENSOn ja kes­ki­läm­pö­jen yhtey­des­tä on niin ilmei­nen että fik­sum­mis­sa pii­reis­sä se var­maan on yleis­tä tietoa…

  57. Sylt­ty: Jaa nyt­kö ne ilmas­to­tut­ki­jat ja mal­lit ovat­kin niin luo­tet­ta­via, että niis­tä voi­daan vetää var­mo­ja johtopäätöksiä?

    Pitää­hän tut­ki­joil­le toki jät­tää mah­dol­li­suus tar­kis­taa ajat­te­lu­aan, jos evi­dens­si sitä vaa­tii. Ei se minua hait­taa, jos Anna­nin kal­tai­nen val­ta­vir­taa edus­ta­va tut­ki­ja tote­aa itse­kin sen, mitä skep­ti­kot ovat sano­neet jo vuo­sia: ilmas­to­herk­kyys arvioi­tiin vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä toden­nä­köi­ses­ti lii­an suureksi.

  58. Mar­ko Hami­lo on jos­sa­kin kom­ment­ti­ket­jus­sa aiem­min jo osu­vas­ti toden­nut, että sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä mon­ta­ko ns. “ilmas­tos­kep­tik­koa” Suo­mes­ta tahi mei­kä­läi­sis­tä net­ti­kes­kus­te­luis­ta löy­tyy. Vain Yhdys­val­ta­lais­ten äänes­tä­jien ymmär­ryk­sel­lä on täl­lä het­kel­lä rele­vant­tia mer­ki­tys­tä, sil­lä USA:n hal­lin­to pää­tök­si­neen on nyt kes­kei­sin glo­baa­lin ilmas­to­po­li­tii­kan onnistumisen/epäonnistumisen kannalta.
    Siten suo­ma­lai­sen net­ti­kan­san kans­sa väit­te­ly on aika­lail­la huk­kaan hei­tet­tyä aikaa, ellei sii­tä sit­ten jos­tain syys­tä har­ras­tuk­se­na eri­tyi­ses­ti nauti.

    Nimi­merk­ki ‘az’ onnis­tui edel­lä saa­maan kak­si asi­aa ihan oikein, eli että hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den kak­sin­ker­tais­tu­mi­sen suo­ra vai­ku­tus ei ole kiis­ta­na­lai­nen kysy­mys, se on +1,2 C ja että jär­jel­li­nen ilmas­to­kes­kus­te­lu kie­tou­tuu ilmas­ton palau­te­kyt­ken­nöis­tä seu­raa­van ilmas­to­herk­kyy­den arvion ympärille. 

    Kai­kil­le niil­le jot­ka oikeas­ti ovat kiin­nos­tu­nei­ta oppi­maan jotain ja ymmär­tä­mään perus­tei­ta ilmas­to­herk­kyy­den eri arvoil­le, suo­sit­te­len Knut­ti & Hegerl’n mel­ko yleis­ta­jui­sen tut­ki­musar­tik­ke­lin lukemista

    http://www.iac.ethz.ch/people/knuttir/papers/knutti08natgeo.pdf

    Sen luke­mi­seen ja sisäis­tä­mi­seen käy­tet­ty aika on var­mas­ti pal­jon enem­män hyö­dyk­si kuin ilmas­toai­heis­ten kom­ment­ti­ket­ju­jen luke­mi­seen ja niis­sä esiin­ty­vien “vir­he­väit­tä­mien kor­jaa­mi­seen” käy­tet­ty luppoaika.

  59. New Scien­tist via Mar­ko Hami­lo: The last IPCC report sta­ted that cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty for a doubling in CO2 levels was between 2 and 4.5 °C, most­ly like­ly 3 °C. Now an article in The Eco­no­mist, based on a lea­ked draft of the next report, due in Sep­tem­ber, claims it will give a figu­re between 1.5 and 4.5 °C, with no most like­ly value.

    Sem­mois­ta­kin olen kes­kus­te­luis­sa kuul­lut väi­tet­tä­vän, että ilmas­to­mal­lit kehit­ty­vät parem­mik­si ja tar­kem­mik­si. Jos­tain syys­tä IPCC kui­ten­kin kat­soo tar­peel­li­sek­si laa­jen­taa haa­ruk­kaa eikä kaven­taa, jos tuo uuti­nen nyt pitää kutin­sa. Ei-ilmas­toa­lan luon­non­tie­tei­li­jä­nä, joka on jos­kus teh­nyt myös simu­laa­tioi­ta, täs­sä­kin ket­jus­sa kuvat­tu ilmas­to­mal­lien läh­tö­olet­ta­mien vali­koi­mi­nen, vaih­ta­mi­nen ja veik­kai­le­mi­nen kuu­los­taa var­sin vil­lil­tä meiningiltä.

  60. Jan­ne S:

    Ja vie­lä: jos yksi tut­ki­mus sanoo 1° ja kym­me­nen muu­ta 3°, onko toden­nä­köi­sem­pää että 1° tut­ki­muk­sen ole­tuk­sis­sa on vikaa vai 3° tut­ki­muk­sen ole­tuk­sis­sa? No tie­tys­ti ne 3° tut­ki­muk­set voi­vat käyt­tää kaik­ki samo­ja ole­tuk­sia, jol­loin asia ei ole enää itses­tään­sel­vä. Mut­ta ylei­ses­ti, yksi pape­ri ei kesää tee. Ellei ole­te­ta sala­liit­toa ja san­ka­ria joka yrit­tää kor­ja­ta val­lit­se­van vääryyden.

    Tosin jos siir­rym­me vii­me vuo­si­kym­me­nel­tä täl­le vuo­si­kym­me­nel­le, täs­sä ihan vii­me vuo­si­na sitä pie­nem­pää ilmas­to­herk­kyyt­tä ennus­ta­via pape­rei­ta on tul­lut jo useas­ta suun­nas­ta, kuten Annan­kin sanoi. Vie­lä­kö kysees­sä on vain mar­gi­naa­li-ilmiö tie­teen valtavirrassa?

  61. Jan­ne S:
    Läm­pe­ne­mi­nen riip­puu pääs­töis­tä, ja toi­saal­ta läm­pe­ne­mi­ses­sä on vii­vet­tä, kym­me­niä vuosia.

    Eikös tämä ole se syy, mik­si varo­vai­suus­pe­ri­aa­tet­ta halu­taan käyttää?

  62. Juha Kin­nu­nen: Minä olen ihme­tel­lyt, että onko todel­la niin, että kaoot­ti­suus ja sto­kas­ti­suus sul­ki­si­vat toi­sen­sa pois. Pyy­täi­sin tei­tä, jot­ka näis­tä ymmär­rät­te enem­män, kom­men­toi­maan tuota. 

    Kaoot­ti­suus sinän­sä löy­tyi tut­ki­mus­koh­teek­si nime­no­maan sää­tie­teen kaut­ta, kun joku (Lorenz) alkoi ihme­tel­lä las­ken­nan rajal­li­sen tark­kuu­den suur­ta vai­ku­tus­ta sinän­sä kesys­ti käyt­täy­ty­vän sys­tee­min kulkuun.

    Kaoot­ti­set sys­tee­mit ovat jär­jes­tel­miä, jois­sa pie­net muu­tok­set alkuar­vois­sa joh­ta­vat myö­hem­min suu­riin muu­tok­siin. Sää on täl­lai­nen ilmiö, pie­ni hei­lah­dus jos­sain voi vai­kut­taa pal­jon­kin kah­den vii­kon kulut­tua toi­saal­la ole­vaan säähän.

    Kaoot­ti­suus ei kui­ten­kaan sinän­sä tar­koi­ta sitä, että asiat läh­ti­si­vät väis­tä­mät­tä hans­kas­ta. Vaik­ka per­ho­sen hei­lah­dus Kii­nas­sa voi siir­tää hur­ri­kaa­nin koh­ti asu­tus­kes­kus­ta toi­sel­la puo­lel­la maa­il­maa, mel­kein kaik­ki per­ho­sen sii­pien lepa­tuk­set ovat täy­sin merkityksettömiä.

    Vii­kon pää­hän teh­ty läm­pö­ti­laen­nus­te voi heit­tää kym­me­nen astet­ta todel­li­ses­ta. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että vuo­den pää­hän hei­tet­ty läm­pö­ti­laen­nus­te heit­täi­si 500 astet­ta todellisesta.

    Sto­kas­ti­suus taas satun­nai­suu­den mer­ki­tyk­ses­sä on jol­lain taval­la sukua kaoot­ti­suu­del­le. Jos jär­jes­tel­mä on herk­kä alkuar­voil­le, pie­net satun­nai­set muu­tok­set alkuar­vois­sa teke­vät jäl­jes­tä satunnaista.

    Alar­mis­tien uhkas­ke­naa­riois­sa taas puhu­taan vähän toi­ses­ta asias­ta. Suu­re­na mör­kö­nä on se, että jos­tain vai­hees­sa läm­pe­ne­mis­tä takai­sin­kyt­ken­tä­me­ka­nis­mit muut­tu­vat, jon­ka jäl­keen läm­pe­ne­mi­nen kar­kaa käsis­tä. Tähän on esi­tet­ty joi­ta­kin kan­di­daat­te­ja (albe­don muu­tos, metaa­nin vapau­tu­mi­nen). Tämä käy­tös ei edel­ly­tä kaoottisuutta.

    Tilas­to­jen tul­kin­nan kan­nal­ta taas sil­lä ei ole isoa mer­ki­tys­tä, mik­si sig­naa­li on satun­nai­sen oloi­nen. Jos me emme ymmär­rä satun­nai­suu­den taus­taa sil­lä tasol­la, että voi­sim­me sitä käyt­tää mal­leis­sa hyväk­si, mei­dän on pak­ko käsi­tel­lä ilmiö­tä satun­nai­se­na. Sig­naa­lin­kä­sit­te­lyn kan­nal­ta kat­sot­tu­na edes­sä on sil­loin teh­tä­vä mah­do­ton, kos­ka jos emme tie­dä sig­naa­lis­ta oikein mitään etu­kä­teen, sen ennus­ta­mi­nen­kaan ei onnis­tu, eikä edes mah­dol­li­sen tren­din löytäminen.

    Sig­naa­leis­ta voi­daan usein teh­dä jotain ole­tuk­sia. Jos maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la ole­te­taan sig­naa­lik­si, jos­sa on tren­di ja satun­nais­ko­hi­naa, niin sitä pääs­tään joten­kin käsit­te­le­mään. Jos pöy­tään lyö­dään vaik­ka­pa vii­mei­sen 15 vuo­den kes­ki­läm­pö­ti­lat ja kysy­tään, onko niis­tä näky­vis­sä läm­pe­ne­vä tren­di, vas­taus on sel­väs­ti kiel­tei­nen. Jos kysy­myk­se­nä esi­te­tään se, voi­daan­ko nii­den perus­teel­la sanoa, että nouse­vaa tren­diä ei ole, vas­taus on edel­leen kiel­tei­nen. Vain kohi­naan näh­den hyvin nopeas­ti nouse­va tai las­ke­va tren­di voi­tai­siin koh­tuul­li­sel­la toden­nä­köi­syy­del­lä identifioida.

  63. Mrr­KAT:
    Mitä denia­lis­ti sanoi­si aste­roi­dien muo­dos­ta­mas­ta maailmanloppu-uhasta ? 

    -”Rahas­tus­ta – big bisnes”
    -”pelk­kä mate­maat­ti­nen malli”
    -”tes­taa­ma­ton, toi­mii vain tietokoneella”
    -”perus­tuu algo­rit­miin joka tulos­taa sitä mitä toi­vo­taan­kin – roskaa”
    -”on sat­tu­nut ennen­kin maa­pal­lon his­to­rias­sa ja sil­ti eletään”
    -”aste­roi­de­ja tulee ja menee”
    -”100000 ton­nia meteo­riit­te­ja pitäis muka tip­pua joka päe­vä vaan eepä oo Suo­me­sa1900- ja 2000-luvul­la näky­ny pie­nen pien­tä muruakkaa”
    ?

    (Täh­ti­tie­tei­li­jät varautukoon..)

    Aurin­ko­kun­nan kap­pa­lei­den rato­jen las­ke­mi­nen on about zil­joo­na ker­taa simp­pe­lim­pi jut­tu kuin maa­pal­lon ilma­ke­hän, merien ja maa-aluei­den muo­dos­ta­man jär­jes­tel­män mal­lin­ta­mi­nen. Aurin­ko­kun­nas­sa kun teki­jöi­tä, joil­la on mer­ki­tys­tä, on hyvin vähän ja näis­tä­kin kak­si domi­noi aika rei­lul­la kädel­lä muita.

  64. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: “Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan” käy­te­tyil­le luke­mat­to­mil­le mil­jar­deil­le euroil­le oli­si var­mas­ti parem­paa­kin käyt­töä myös ihan oikean ympä­ris­tön­suo­je­lun saralla.

    Ker­ro vie­lä, mis­sä ne Suo­mes­sa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan käy­te­tyt val­ta­vat raha­sum­mat ovat? Jos “mil­jar­dit eurot” viit­tais­vat koko Euroop­paan, niin sii­tä tulee muu­ta­ma euro nup­pia kohden.

    Ja vas­taus­kin löy­tyy; Suo­mes­sa ne eurot on pyrit­ty käyt­tä­mään elin­kei­no- ja alue­po­li­tiik­kaan. Ei meil­lä mitään mer­kit­tä­vää oikeas­ti ole tehty.

    Sak­sas­sa on käy­tet­ty oikeas­ti isom­pia raho­ja ener­gia­po­li­tiik­kaan, mut­ta siel­lä­kin on var­sin visus­ti pyrit­ty huo­leh­ti­maan sii­tä, että rahat jää­vät Saksaan.

    Käy­tän­nös­sä pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­sä on yhteis­maan ongel­ma. Vähen­nyk­sis­tä kär­sii vähen­tä­jä, hyö­dyn kan­ta­vat kaik­ki. Mui­nai­set foi­ni­kia­lai­set kek­si­vät kyl­lä tähän oivan tavan jakaa tus­kaa, mut­ta kan­sain­vä­lis­ten pitä­vien sopi­mus­ten aikaan­saa­mi­nen on vähän vai­ke­aa, kun sopi­muk­sen häviä­jiä ujos­tut­taa lait­taa nime­ään alle…


  65. Ihan mie­len­kiin­nos­ta kysy­mys denia­lis­teil­le: mikä todis­tusai­neis­to sai­si tei­dät vakuut­tu­neek­si, että ihmi­sen toi­min­ta aiheut­ta läm­pö­ti­lan nousua. Pitää­kö odot­taa, että kes­ki­läm­pö­ti­lan nousee 100 astet­ta, ennen kuin olet­te vakuuttuneita?

    Alle­kir­joit­ta­neen vakuut­ta­mi­ses­sa asias­ta aut­tai­si suu­res­ti mm. seu­raa­vat tapahtumat:
    CO2:n läm­mit­tä­vä vai­ku­tus pys­tyt­täi­si labo­ra­to­rio-olo­suh­teis­sa mit­taa­maan — olen noin 6 vuot­ta etsi­nyt täl­lais­ta tut­ki­mus­ta tuloksetta
    — Pit­kä­aal­toi­sen takai­sin­sä­tei­lyn kas­vu maan pin­nal­la pys­tyt­täi­siin toden­ta­maan mit­tauk­sin — Tämä: http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2011JCLI4210.1 on ainoa löy­tä­mä­ni tut­ki­mus, joka käsit­te­lee pit­kä­ai­kais­mit­tauk­sia ja sii­nä sätei­ly on vähentynyt
    — Ilmas­to­mal­lien ennus­ta­ma yläil­ma­ke­hän läm­min “käden­jäl­ki” löy­tyi­si — ei ole löytynyt
    — “Läm­pe­ne­mi­nen” sit­ten 1940-luvun ylit­täi­si läm­pö­ti­la­sar­joi­hin teh­dyt homo­ge­noin­nit ja adjusoin­nit — kaik­ki nykyi­seen maan­pin­nan pit­kä­ai­kais­läm­pö­sar­jat sisäl­tä­vät läm­pe­ne­mis­tä koros­ta­via kor­jauk­sia n. saman ver­ran mitä läm­pe­ne­mi­sen väi­te­tään olevan
    — Kau­pun­ki­läm­pö-ilmiö kor­jat­tai­siin läm­pö­ti­la­sar­joi­hin asian­mu­kai­ses­ti — nyt vii­mei­sen 100 vuo­den maa­il­man­laa­jui­nen kau­pun­gis­tu­mi­nen vää­ris­tää mit­tauk­sia olennaisesti

  66. Ilmas­to­herk­kyy­des­tä on jul­kais­tu vii­mei­sen vuo­den aika­na lukui­sia uusia tut­ki­muk­sia ja nii­den yhtei­se­nä nimit­tä­jä­nä arviot läm­pe­ne­mi­ses­tä ovat jat­ku­vas­ti laskeneet:

    Lewis, N. 2013. An objec­ti­ve Baye­sian, impro­ved approach for applying opti­mal fin­gerprint tech­niques to esti­ma­te cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty. Jour­nal of Cli­ma­te, doi: 10.1175/JCLI-D-12–00473.1.
    ECS 1.6 astetta.

    Aldrin, M., et al., 2012. Baye­sian esti­ma­tion of cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty based on a simple cli­ma­te model fit­ted to obser­va­tions of hemisp­he­ric tem­pe­ra­tu­re and glo­bal ocean heat con­tent. Envi­ron­met­rics, doi: 10.1002/env.2140.
    ECS 2.0 astetta.

    Otto et al 2013. Ener­gy bud­get con­straints on cli­ma­te res­pon­se, http://dx.doi.org/10.1038/ngeo1836
    ECS 2.0 astet­ta ja TCR 1.3 astetta

    Skeie et al 2013 A lower and more con­strai­ned esti­ma­te of cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty using upda­ted obser­va­tions and detai­led radia­ti­ve forcing time series
    http://www.earth-syst-dynam-discuss.net/4/785/2013/esdd‑4–785-2013.html
    ECS 1.84

    Ei siis tar­vit­se olla denia­lis­ti väit­tääk­seen, että huo­li läm­pe­ne­mi­ses­tä on yli­mi­toi­tet­tua. Ilmas­to­tie­de itse kor­jaa itse­ään ja tote­aa väistämättömän.

    Mikä­li tau­ko läm­pe­ne­mi­ses­sä jat­kuu esi­mer­kik­si 5 vuot­ta, ei ECS ole enää astettakaan.

  67. Niin ja ole­te­taan että yksi zil­joo­nas­ta ilmas­to­herk­kyy­teen liit­ty­väs­tä tut­ki­muk­ses­ta on oikeas­sa ja ne muut väärässä. 

    Jan­ne, sinul­la on jää­nyt pääl­le van­hen­tu­nut “tie­tous”, jos nyt tie­to­ko­ne­mal­le­ja on kos­kaan sel­lai­sek­si voi­tu las­kea­kaan. Kon­sen­sus läm­pe­ne­mi­ses­tä on sel­väs­ti las­ke­nut sit­ten vuo­den 2008.

  68. Sylt­ty: Jaa nyt­kö ne ilmas­to­tut­ki­jat ja mal­lit ovat­kin niin luo­tet­ta­via, että niis­tä voi­daan vetää var­mo­ja johtopäätöksiä?

    Heh, heh, noin sanoi tupak­ka­teoll­si­uus 1952 tupa­kan syö­pä­vai­ku­tuk­ses­ta, ei ole var­maa — doubt is our business. 

    Mikä on sinul­le varmaa?

    Tark­ko­ja joh­to­pää­tök­siä voi­daan jo vetää.
    Oleel­lis­ta on, että fysii­kan mal­lit eivät ole muut­tu­neet ja ne toi­mi­vat muu­al­la­kin kuin ilmas­to­mal­leis­sa ja lisäk­si eri­lai­set malin­nuk­set ovat kaik­ki olleet niin kau­an kuin nii­tä o tehn­ty 70-luvun alus­ta tulos­il­taan samaan suun­taan, samal­la heh­taa­ril­la ja perus­ku­va ei ole muut­tu­nut. Jos kys­mys oli­si kiis­ta­na­lai­set­sa teo­rias­ta, tulok­set oli­vat hei­te­le­let ja fysiik­ka­kin oli­si muuttunut.

    Höy­ry­ko­neet­kin oli­si­vat eri­lai­sia nykyään.

  69. Mitä oli­si teh­tä­vä Suo­mes­sa riip­puu sii­tä halaum­me­ko Suo­mes­sa ole­van vien­ti­teol­li­suut­ta jatkossa?

    Jos emme kai­paa vien­ti­teol­li­suut­ta, lisää­mem ydin­voi­maa ja jat­kam­me kuten ennen­kin. Nykyi­nen teol­li­suus rapau­tuu omaan vapaa­seen tahtiinsa.

    Jos kai­paam­me vien­ti­teoll­si­uut­ta, nor­mioh­jaus on teho­kas väli­ne lisä­tä inno­va­tii­vi­suut­ta ja sitä, että koti­mark­ki­na on ede­lis­tyk­sel­li­nen glo­baa­lis­ti ja käy sen ansios­ta refe­rens­sik­si myy­des­sä kas­va­vi­lel mark­ki­noil­le. Siis mitä tiu­kem­mat ympä­ris­tö­nor­mit on Suo­mes­sa, sen nopeam­min kehi­te­tään ja ote­taan käyt­töön nii­tä vas­ta­vaa tek­no­lo­gi­aa, joka samal­la kel­paa vientiin.

    Arkie­lä­män esi­merk­ki on led-tek­no­lo­gia kehi­tys sen jäl­keen kun perin­te­siet hehu­lam­put sul­jet­tiin mark­ki­nal­ta. Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys sai uusia kier­rok­sia ja myös kulut­ta­ja­hin­nat putosivat.

    Jäte­ve­si­tek­no­lo­gi­aa myy­dään maa­il­mal­le, kos­ka sitä oli tääl­lä pak­ko kehit­tää ensimmäisenä.

    Vet­tä sääs­tä­vää tek­no­lo­gi­aa ekhi­te­tään inno­ka­kim­min mais­sa, jois­sa vedes­tä on todel­la pulaa, eikä tääl­lä run­sas­ve­ti­ses­sä ja run­sas­sa­tei­ses­sa maassa.

    Tek­no­lo­gia­teoll­siu­del­le vink­ki — koit­ta­kaa edes vähän pelas­taa jäse­ny­ri­tyk­siän­ne tuhoa­mas­ta itseään.

  70. Kiusal­li­sia tosi­asioi­ta ovat kui­ten­kin esim. se että KAIKKI alar­mis­tien ennus­te­mal­lit ovat men­neet ns. käteen ja se että kii­na­lais­ten pääs­töt per asu­kas ovat jo samaa luok­kaa kuin euroop­pa­lais­ten, sen maa­il­man­lo­pun­han piti tul­la kun kai­kil­la kii­na­laisl­la on jää­kaap­pi. Nyt on ja lisäk­si tau­lu­telk­ka­ri, koh­ta useim­mil­la uusi auto ja ilmas­toin­ti.. No sai­han tei­dän poruk­ka tapet­tua tääl­tä Suo­mes­ta teol­li­suu­den, sen maa­il­man puh­taim­man, ja var­mas­ti me saam­me jos­tain rahat tei­dän vero­ra­hoit­teis­ten suo­ja­työ­paik­ko­jen­ne pys­tys­sä pitämiseen 🙂

  71. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Jos nyt pal­jas­tui­si, että ilmas­to vii­le­nee, niin alet­tai­siin­ko varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen mukai­ses­ti työn­tä­mään hii­li­diok­si­dia ilma­ke­hään, jot­ta se lämpenisi?

    Se ei vält­tä­mät­tä oli­si niin kii­reel­lis­tä, sil­lä se on niin pal­jon hel­pom­paa ja hal­vem­paa kuin hii­li­diok­si­din ime­mi­nen pois ilma­ke­häs­tä. Ja tie­tys­ti sitä teh­dään jo, vaik­ka pal­jas­tuk­set ovat olleet toi­seen suun­taan. Tämän pitäi­si myös ker­toa se, kum­pi on hel­pom­paa talous‑, yhteis­kun­ta- ja ener­gia­po­liit­ti­ses­ti eli siis hel­pom­pi jär­jes­tää tar­vit­taes­sa suu­res­sa mittakaavassa.

  72. Täs­sä hie­man sofis­ti­koi­tu­neem­pi “tren­di + sykli­nen vaih­te­lu” ‑mal­li, jos­sa on käy­tet­ty 69, 148, 21 ja 9,2 vuo­den syklejä:

    (jos tuo kuva ei tule näky­viin, niin se löy­tyy tääl­tä)

    Ilmas­to­mal­lei­hein ver­rat­tu­na tuo näyt­tää toi­mi­van ihan kelvollisesti:

    (link­ki var­muu­den vuok­si)

    …mut­ta toki­han SkS, RC ja Ilmas­to­tie­to tie­tä­vät ker­toa, että Hum­lum ja Sol­heim ovat van­ho­ja höp­pä­niä prof­fia, ket­kä ovat demen­toi­tu­neet jo niin pahas­ti, että hei­dän höpi­nät kan­na­taa jät­tää kuulematta.

  73. åke:
    Käväi­sin luke­mas­sa ilma­tie­teen­lai­tok­sen sivuil­ta­hei­dän käsi­tyk­si­ään tule­vas­ta ilmas­tos­ta Suo­mes­sa. Vai­ku­tel­ma­ni oli, että muu­tok­set oli­si­vat mel­ko mal­til­li­sia ja jopa myön­tei­siä: pidem­pi kas­vu­kausi, lau­hat tal­vet, vähem­män jää­tä itämeressä.

    Täl­lä perus­teel­la ihmet­te­len nii­tä, jot­ka näke­vät syy­tä voi­mak­kai­siin toimenpiteisiin.

    Suo­meen vai­ku­tuk­set kuu­los­ta­vat muka­vil­ta. (Poh­jois-Saks­na ilmas­to). Vali­tet­ta­vat­si vain ete­läimsm­mil­lä­kin levey­sas­teil­la on luvas­sa läm­pi­mäm­pää, siis hei­dän tapauk­ses­saan kuumaa.

    Sipe­rin iki­rou­dan sula­mi­nen ei ole niin kivaa kui ensi kuu­le­mal­ta tuntuu-

  74. Sto­kas­ti­suus taas satun­nai­suu­den mer­ki­tyk­ses­sä on jol­lain taval­la sukua kaoot­ti­suu­del­le. Jos jär­jes­tel­mä on herk­kä alkuar­voil­le, pie­net satun­nai­set muu­tok­set alkuar­vois­sa teke­vät jäl­jes­tä satunnaista. 

    Sto­kas­ti­nen on oikeas­taan deter­mi­nis­ti­sen vas­ta­koh­ta. Eli sto­kas­ti­nen sys­tee­mi on sel­lai­nen, jon­ka dyna­mii­kas­sa (kehi­tyk­ses­sä) on satun­nais­kom­po­nent­ti, ettei nykyi­ses­tä tilas­ta seu­raa ilman muu­ta juu­ri tiet­tyä tule­vai­suu­den tilaa.

    Sto­kas­ti­suus on lähin­nä mal­lien tai kor­kein­taan erit­täin hyvin kont­rol­loi­tu­jen fysi­kaa­lis­ten sys­tee­mien omi­nai­suus. Luon­non sto­kas­ti­suus on lähin­nä filo­so­fi­nen tai meta­fyy­si­nen kysymys.

    Kaoot­ti­suus taas on ilma­ke­hän tapauk­ses­sa itses­tään selvää.

    Mut­ta kuten yllä kir­joi­tin, kaoot­ti­suus ei tar­koi­ta että sys­tee­min kaik­ki piir­teet oli­si­vat ennustamattomia.

  75. Kon­sen­sus läm­pe­ne­mi­ses­tä on sel­väs­ti las­ke­nut sit­ten vuo­den 2008.

    Uskon tuon, jos kon­sen­sus tar­koit­taa tut­ki­joi­den arvaus­ten keskiarvoa.

    Jään odot­ta­maan tut­ki­joi­den yhteen­ve­to­ja sen suh­teen, kuin­ka pal­jon muu­tos­ta on tapah­tu­nut, ja onko kyse epä­var­muu­den vähen­ty­mi­ses­tä ylem­pien esti­maat­tien muu­tut­tua epä­to­den­nä­köi­sem­mäk­si, vai epä­var­muu­den kas­va­mi­ses­ta alem­pien muu­tut­tua todennäköisemmäksi.

    Mut­ta ei sekoi­te­ta tätä “läm­pe­ne­mi­nen on pysäh­ty­nyt” ‑huu­haa­seen.

  76. JTS: Jos emme kai­paa vien­ti­teol­li­suut­ta, lisää­mem ydin­voi­maa ja jat­kam­me kuten ennen­kin. Nykyi­nen teol­li­suus rapau­tuu omaan vapaa­seen tahtiinsa.

    Jos kai­paam­me vien­ti­teoll­si­uut­ta, nor­mioh­jaus on teho­kas väli­ne lisä­tä inno­va­tii­vi­suut­ta ja sitä, että koti­mark­ki­na on ede­lis­tyk­sel­li­nen glo­baa­lis­ti ja käy sen ansios­ta refe­rens­sik­si myy­des­sä kas­va­vi­lel mark­ki­noil­le. Siis mitä tiu­kem­mat ympä­ris­tö­nor­mit on Suo­mes­sa, sen nopeam­min kehi­te­tään ja ote­taan käyt­töön nii­tä vas­ta­vaa tek­no­lo­gi­aa, joka samal­la kel­paa vientiin.

    Denia­lis­tien väi­te, että ilmas­ton­muu­tos­ta ei tapah­du tai jos tapah­tuu, niin se ei rii­pu ihmi­ses­tä, on pal­jon uskot­ta­vam­pi kuin tuol­lai­nen viherhaihattelu.

    Kat­so­taan­pa mitä seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa tapah­tuu kun joku hal­li­tus menee tuhoa­maan Suo­men talou­del­li­sen perus­tan. Minä väi­tän että sel­lais­ta seu­raa oikein kun­non JYTKY volu­me III. Ja sen tie­tää mitä sii­tä seu­raa tuol­la luon­non­suo­je­lun saralla.

    Eli juu­ri tuol­lai­set täy­sin epä­rea­lis­ti­set viher hai­hat­te­lut ovat osa pahe­ne­vaa ongel­maa. Tuo on täyt­tä unel­moin­tia ja toi­vea­jat­te­lua jol­la ei ole mitään teke­mis­tä todel­li­suu­den kans­sa. Aivan kuin Suo­men suu­ret teol­li­suus­fir­mat alkai­si­vat­kin tuot­ta­maan jotain clean­tec­hiä, kun­han nii­tä vain vähän kepi­tet­täi­siin. Ja BTW se vih­der­tek­no­lo­gia, sehän se vas­ta var­si­na­ne kul­ta­kai­vos onkin. Moven­tas, kon­kurs­sis­sa, Winwind, kon­kurs­sis­sa. Euroo­pan aurin­ko­pa­nee­li­teol­li­suus, lakkautettu.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bhris
    Kii­to skor­jauk­ses­ta. Vika on Bill Gate­sin. Kun kuva siir­tyi Exce­lis­tä power­point­tiin muun­ne­ta­vak­si png-muo­toon, se muut­ti väre­jä. Taas kerran. 

    Etkö voi­si vaih­taa johon­kin luo­tet­ta­vam­paan käyt­tö­jär­jes­tel­mään ja toi­mis­to-ohjel­mis­toon. Vaih­toeh­to­ja on sekä ame­rik­ka­lai­sis­sa hedel­mis­sä että Ete­lä­man­te­reen linnuissa. 😉

  78. Rai­mo K: Antaa tul­la sitä dataa sitten! 

    Dataa on ole­mas­sa, kos­ka itsek­kin olen sel­lai­sia esi­tyk­siä näh­nyt. Dataa on muu­ten sekä geo­lo­geil­la että kas­vi­tie­tei­li­jöil­lä! Eli mate­ri­aals­ta ei ole puutetta.

  79. Kal­le: Dataa on ole­mas­sa, kos­ka itsek­kin olen sel­lai­sia esi­tyk­siä näh­nyt. Dataa on muu­ten sekä geo­lo­geil­la että kas­vi­tie­tei­li­jöil­lä! Eli mate­ri­aals­ta ei ole puutetta.

    No antaa tul­la sitten!

  80. ano­nyy­mi: Se ei vält­tä­mät­tä oli­si niin kii­reel­lis­tä, sil­lä se on niin pal­jon hel­pom­paa ja hal­vem­paa kuin hii­li­diok­si­din ime­mi­nen pois ilma­ke­häs­tä. Ja tie­tys­ti sitä teh­dään jo, vaik­ka pal­jas­tuk­set ovat olleet toi­seen suun­taan. Tämän pitäi­si myös ker­toa se, kum­pi on hel­pom­paa talous‑, yhteis­kun­ta- ja ener­gia­po­liit­ti­ses­ti eli siis hel­pom­pi jär­jes­tää tar­vit­taes­sa suu­res­sa mittakaavassa.

    Kysyin tätä sil­lä, että aikoo­ko ihmis­kun­ta alkaa hal­lit­se­maan maa­pal­lon ilmas­toa ja luon­non omia syklejä?

    Kuka mää­rit­te­lee mikä on “opti­maa­li­nen” taso ilmas­tol­le? Suu­rin talous? G20 maat?

    Ilmas­to oli­si läm­men­nyt ilman ihmi­sen vai­ku­tus­ta­kin, kuten se on todis­te­tus­ti teh­nyt vii­me jää­kau­des­ta saakka.

    Ole­te­taan, että ihmis­kun­ta leik­kaa pääs­tön­sä ja että tut­ki­jat ovat oikeas­sa ilmas­ton kehi­tyk­sen kan­nal­ta, niin mil­lä perus­teel­la ilmas­ton luon­nol­li­nen läm­pe­ne­mi­nen loppuisi? 

    Eikö lop­pu­tu­los ole kui­ten­kin sama, mut­ta vain hitaam­man kehi­tyk­sen kautta? 

    Ymmär­rän kyl­lä, ettei luon­to tai ihmi­set vält­tä­mät­tä kyke­ne sopeu­tu­maan nope­aan muu­tok­seen, mut­ta ei se hidas­kaan muu­tos pois­ta näi­den kau­hus­ke­naa­rioi­den toteutumista. 

    Meri­ve­si siis laa­je­nee yhtä pal­jon, läm­pe­ni se nopeas­ti tai hitaas­ti. Hel­sin­ki­kin kas­tuu, tuli se 4 astet­ta 100 vuo­des­sa tai 200 vuodessa.

    Eli, aio­taan­ko myös se luon­nol­li­nen läm­pe­ne­mis­pro­ses­si pysäyt­tää? Se kun ei ole min­nek­kään hävin­nyt vaan ihmi­nen vain voi­mis­taa sitä.

    Vai lei­ka­taan­ko pääs­töt ja tyy­dy­tään sit­ten kohtaloon? 

    Mie­les­tä­ni tär­kein­tä oli­si kehit­tää ihmis­kun­nal­le tek­no­lo­gi­aa, jol­la sel­vi­ää niin läm­pi­mäm­mäs­sä kuin vii­leäm­mäs­sä­kin ilmas­tos­sa. Tai siir­tyä ava­ruu­teen ja jät­tää maa­pal­lo “luon­non­suo­je­lua­lu­eek­si”.

  81. Kal­le: Etkö voi­si vaih­taa johon­kin luo­tet­ta­vam­paan käyt­tö­jär­jes­tel­mään ja toi­mis­to-ohjel­mis­toon. Vaih­toeh­to­ja on sekä ame­rik­ka­lai­sis­sa hedel­mis­sä että Ete­lä­man­te­reen linnuissa. 

    Tie­tys­ti, jos halu­aa vähän enem­män katu-uskot­ta­vuut­ta ana­lyy­sien teki­jä­nä, niin sit­ten kan­na­taa tyys­tin unoh­taa toi­mis­to-ohjel­mat ja siir­tyä käyt­tä­mään R ‑nimis­tä ohjel­maa. Aina­kin ilkei­den denials­tien kes­kuu­des­sa se tun­tuu nykyi­sin ole­van lähes stan­dar­di ja val­mii­ta ilmas­to­da­tan ana­ly­soin­tis­krip­te­jä löy­tyy moneen läh­töön vaik­ka­pa Climateauditista.

  82. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Kysyin tätä sil­lä, että aikoo­ko ihmis­kun­ta alkaa hal­lit­se­maan maa­pal­lon ilmas­toa ja luon­non omia syklejä?

    No jos nyt ihmis­kun­ta ensin hal­lit­si­si oman toi­min­tan­sa seu­rauk­set, niin kat­so­taan sitä luon­non toi­min­taa sen jäl­keen, kun se tulee ajankohtaiseksi.

  83. Poth1ue1: Ihan­ko tot­ta? Onko ilmas­to­tie­de todel­la­kin niin eso­tee­ris­ta, ettei jon­kun muun luon­non­tie­teel­li­sen alan asian­tun­ti­ja voi tutus­tua ilmas­to­tut­ki­musen tulok­siin ja pää­tel­lä itse vai­kut­taa­ko tut­ki­mus huo­lel­li­ses­ti teh­dyl­tä, onko valit­tu­ja tut­ki­mus­me­ne­tel­miä käy­tet­ty asian­mu­kai­ses­ti ja tukee­ko data ja ana­lyy­si tut­ki­joi­den teke­miä johtopäätöksiä?

    Eikö kukaan alan ulko­puo­li­nen pys­ty tut­ki­muk­seen paneu­tu­mal­la huo­maa­maan, että sil­le mitä jos­sain uuti­sis­sa ja leh­dis­tö­tie­doit­teis­sa väi­te­tään ei löy­dy mitään tukea var­si­nai­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta – tai ettei tut­ki­mus edes sivua kyseis­tä yksityiskohtaa?

    Kum­mal­lis­ta – vaik­ka en halua esit­tää väi­tet­tä, että ilmas­to­tut­ki­mus oli­si uskon­toa, niin jos vas­taus noi­hin kysy­myk­siin on myön­tei­nen, niin alkaa­han tämä vähän muis­tut­taa jotain Raa­ma­tun luke­mis­ta – eikös se ollut niin, van­ha äijä oli lait­ta­nut kir­joi­tuk­siin­sa niin suu­ren eksy­tyk­sen, että vii­saat eksyi­si­vät ja autuai­ta oli­si­vat vain yksinkertaiset?

    Kyl­lä, peri­aat­tees­sa ammat­ti­tai­toi­sel­la (luonnon)tieteen tut­ki­jal­la on ole­mas­sa poh­ja­kou­lu­tus teh­dä itse­näi­nen ana­lyy­si ilmas­to­tie­teen tut­ki­mus­me­ne­tel­mis­tä ja teh­dyis­tä joh­to­pää­tök­sis­tä. Sil­ti olen­nai­nen kysy­mys on, miten alan ulko­puo­li­nen hen­ki­lö, joka ei ole käyt­tä­nyt tuhan­sia tun­te­ja alan tut­ki­mus­me­to­dien ja työ­ka­lu­jen opis­ke­luun, tie­teel­li­siin artik­ke­lei­hin syven­ty­mi­seen ja myös omaan tut­ki­muk­seen (niin kuin ilmas­to­tie­tei­den tut­ki­jat ovat kaik­ki teh­neet) pys­tyi­si kumoa­maan tuhan­sien tut­ki­joi­den kon­sen­sus­nä­ke­myk­sen. Tämä ei vain ole miten­kään todennäköistä.

    Asian voin sanoa myös hie­man rumasti:(luonnon)tieteet ei ole demo­kra­tia, jos­sa tut­ki­mus­ten joh­to­pää­tös­ten tul­kin­nas­sa maal­li­koi­den mie­li­pi­teil­lä oli­si pai­noar­voa. Yksi­kin laa­du­kas tie­teel­li­nen tut­ki­mus on pai­noar­vol­taan yli­voi­mai­nen ver­rat­tu­na mil­joo­nan maal­li­kon mie­li­pi­tee­seen. Täs­tä näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na tämä­kin tääl­lä käy­ty kes­kus­te­lu on “tur­haa”, kos­ka ole­tan, ettei tääl­lä ole yhtään alan tut­ki­jaa, vain maal­li­koi­den mielipiteitä.

    Koko­naan toi­nen asia on, mitä yhteis­kun­nal­li­sia (johto)päätöksiä tie­teel­li­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta teh­dään. Vaik­ka tie­teel­li­nen tut­ki­mus tukee erit­täin vah­vas­ti ihmi­sen aiheut­ta­maa ilmas­ton­muu­tos­ta, niin sii­tä teh­tä­vät poliit­ti­set joh­to­pää­tök­set ovat puh­taas­ti arvo­va­lin­to­ja. Eri­tyi­ses­ti kun ilmas­to­muu­tok­set pysäyt­tä­mi­sen (tai edes hidas­ta­mi­sen) kus­tan­nuk­set ovat val­ta­vat. On kui­ten­kin älyl­li­ses­ti epä­re­hel­lis­tä perus­tel­la poliit­ti­sia pää­tök­siä sil­lä, että mitään ilmas­to­muu­tos­ta ei oli­si olemassa.

  84. Sylt­ty: Aivan kuin Suo­men suu­ret teol­li­suus­fir­mat alkai­si­vat­kin tuot­ta­maan jotain clean­tec­hiä, kun­han nii­tä vain vähän kepitettäisiin.

    Suo­ma­lai­set fir­mat tuot­ta­vat clean­tec­hiä min­kä ker­kiä­vät. Ener­gi­aa sääs­tä­vä tek­no­lo­gia ja ympä­ris­tö­tek­no­lo­gia ovat suo­ma­lais­ten tek­no­lo­giay­ri­tys­ten valtteja. 

    Wärt­si­län die­se­lit ovat maa­il­man huip­pua ener­gia­te­hok­kuu­des­saan, Vai­sa­la on maa­il­man joh­ta­va sään­mit­taa­ja, Vaco­nin taa­juus­muut­ta­jat ovat hyvin­kin sääs­te­liäi­tä, Koneen his­seis­sä ener­gia­te­hok­kuus on yksi myyn­ti­val­teis­ta, suo­ma­lai­nen met­sä­teol­li­suus on edel­lä­kä­vi­jä ympä­ris­tö­asiois­sa, Nes­te Oilin NexBTL tuot­taa mine­raa­liöl­jy­poh­jai­sen veroi­sia tai parem­pia bio­polt­toai­nei­ta, Outo­tec pur­su­aa ympäristöteknologiaa.

    Näi­den lisäk­si Suo­mes­sa on run­sas alus­kas­vil­li­suus pie­nem­piä teol­li­sen tek­no­lo­gian yri­tyk­siä, joil­la on maa­il­man­luo­kan sääs­tä­vää teknologiaa.

    Clean­tech on Suo­mel­le jo nyt erit­täin tär­ke­ää. Jos­tain syys­tä kui­ten­kin nykyi­nen clean­tech ei näy­tä tar­peek­si vih­reäl­tä, jot­ta sitä jak­set­tai­siin muistaa.

    Ja siis Syl­tyn kans­sa olen samaa miel­tä sii­tä, että tätä yllä­ole­vaa osaa­mis­ta tuhoa­mal­la emme pää­se eteen­päin. Mel­kein kai­kil­la Län­si-Euroo­pan mail­la on stra­te­gia­na sel­vi­tä ympä­ris­tö­tek­no­lo­gial­la voit­ta­jak­si. Kiva stra­te­gia, joka ei yleen­sä aja maan eikä ympä­ris­tön etua.

    Aidos­ti eko­te­hot­to­man tuo­tan­non kan­nat­taa toki antaa hävi­tä. Sitä ei kui­ten­kaan Suo­mes­sa vapaal­la sek­to­ril­la kovin pal­jon ole.

  85. Rai­mo K: No antaa tul­la sitten! 

    No kun en ole geo­lo­gi enkä kas­vi­tie­tei­li­jä. 😀 Täy­tyy kysyä heiltä.

  86. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Meri­ve­si siis laa­je­nee yhtä pal­jon, läm­pe­ni se nopeas­ti tai hitaas­ti. Hel­sin­ki­kin kas­tuu, tuli se 4 astet­ta 100 vuo­des­sa tai 200 vuodessa.

    Sil­lä on kui­ten­kin eroa, tulee­ko se 4 astet­ta 100 vuo­des­sa vai 10 000 vuo­des­sa. Ymmär­tääk­se­ni mikään jää­kausi­syklei­hin liit­ty­vä asia ei ennus­ta astet­ta vuosisadassa.

  87. Kal­le: Dataa on muu­ten sekä geo­lo­geil­la että kasvitieteilijöillä!

    Has­sua kyl­lä, tämä data tai­taa olla luon­teel­taan nii­tä ihan samo­ja proxy­jä, joi­den ylei­ses­tä luo­tet­ta­vuu­des­ta käy­dään kes­kus­te­lua eri puolilla. 

    Itse edus­tan sitä näke­mys­tä, että proxyi­hin liit­tyy huo­mat­ta­via haas­tei­ta ja epä­var­muus­te­ki­jöi­tä riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä ne läm­pö­ti­lois­ta ker­to­vat. Tosin jos useam­pi eri proxy ker­too jos­tain aika­kau­des­ta samaa tari­naa ilman, että nii­tä on viri­tet­ty juu­ri sen aika­kau­den mukaan, asias­sa on jo vähän uskottavuutta.

  88. JTS: Arkie­lä­män esi­merk­ki on led-tek­no­lo­gia kehi­tys sen jäl­keen kun perin­te­siet hehu­lam­put sul­jet­tiin mark­ki­nal­ta. Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys sai uusia kier­rok­sia ja myös kulut­ta­ja­hin­nat putosivat.

    Itse asias­sa tuos­sa on käy­nyt pal­jol­ti toi­sin päin. Tek­no­lo­gia kehi­tet­tiin ensin. Yleis­ty­mi­nen on pudot­ta­nut lähin­nä kulut­ta­ja­hin­to­ja, jos­sain mää­rin myös tuo­tan­to­hin­to­ja. Hal­po­jen LED-lamp­pu­jen tek­no­lo­gia ei ole aivan uutta.

  89. Poth1ue1: Tie­tys­ti, jos halu­aa vähän enem­män katu-uskot­ta­vuut­ta ana­lyy­sien teki­jä­nä, niin sit­ten kan­na­taa tyys­tin unoh­taa toi­mis­to-ohjel­mat ja siir­tyä käyt­tä­mään R ‑nimis­tä ohjel­maa. Aina­kin ilkei­den denials­tien kes­kuu­des­sa se tun­tuu nykyi­sin ole­van lähes stan­dar­di ja val­mii­ta ilmas­to­da­tan ana­ly­soin­tis­krip­te­jä löy­tyy moneen läh­töön vaik­ka­pa Climateauditista.

    Kun R tuli mai­nit­tua ja tääl­lä­kin on taas kes­kus­tel­tu sii­tä, mitä tie­tyt aika­sar­jat tar­koit­ta­vat tai eivät, niin pitää kait mai­nos­taa mitä löy­tyy vaik­ka­pa hakusa­noil­la “R time series ana­ly­sis tutorial”:

    Time Series Ana­ly­sis and Its Applica­tions: With R Examples
    Time Series Ana­ly­sis with R — Part I
    Time Series Ana­ly­sis with R

    …ja niin edes päin. Mate­ri­aa­lia löy­tyy ton­neit­tain ja en miten­kään mene väit­tä­mään, että nuo oli­si­vat joten­kin par­hai­ta tai edes hyviä oppai­ta. Saa niis­tä kui­ten­kin toden­nä­köi­ses­ti nop­sah­kos­ti kel­vol­li­sen ensi­vai­ku­tel­man sii­tä mitä voi teh­dä ja miten.

    (Toki täy­tyy tun­nus­taa, että oppi­mis­kyn­nys R:llä on var­mas­ti kor­keam­pi kuin monel­la muul­la ohjel­mal­la, mut­ta kyn­nyk­sen yli­tyk­sen jäl­keen har­voin jää kai­paa­maan mitään taulukkolaskentavirityksiä.)

  90. Poth1ue1:
    Täs­sä hie­man sofis­ti­koi­tu­neem­pi “tren­di + sykli­nen vaih­te­lu” ‑mal­li, jos­sa on käy­tet­ty 69, 148, 21 ja 9,2 vuo­den syklejä: 

    Ihan täl­lai­nen sig­naa­lin­kä­sit­te­lyl­li­nen kom­ment­ti: Fou­rier-muun­nos on muka­va asia. Ts. otta­mal­la riit­tä­väs­ti taa­juus­kom­po­nent­te­ja dataan saa­daan kyl­lä hyvä sovitus.

    Mut­ta tämä on kyl­lä sii­tä aivan erin­omai­nen mal­li, että se on fal­si­fioi­ta­vis­sa ja laa­jen­net­ta­vis­sa sekä taak­se­päin että eteen­päin. Odo­tel­laan vähän ja kat­so­taan, mil­tä näyttää. 

    Hatun­nos­to sii­tä, että tuot esiin ihan aidos­ti fal­si­fioi­ta­van mallin!

  91. On täy­sin mah­dol­lis­ta, että maa­il­man­lop­pu ei ole tulos­sa, vaan menos­sa. Geo­lo­gi­nen ja bio­lo­gi­nen aikas­kaa­la vaan ovat kovin hitai­ta ihmi­sil­mäl­le. Itsea­sias­sa, jos jokin point of no return on ole­mas­sa, sen ohit­ta­mi­ses­ta ei seu­raa mitään dra­maat­tis­ta yhden, kym­me­nen tai edes kah­den­kym­me­nen vuo­den sisäl­lä, vaan tuhan­nen vuo­den sisäl­lä. Nykyi­nen mas­sa­su­ku­puut­to­kin on nopeam­paa ja täy­del­li­sem­pää kuin per­mi-trias­kau­den suu­ri suku­puut­to, joka englan­nik­si tun­ne­taan nimel­lä “The Great Dying”. 

    Jos ilma­ke­hä läm­pe­nee muu­ta­man asteen, napa­jäi­den­kin sula­mi­seen mene­vä aika mita­taan tuhan­sis­sa vuo­sis­sa. Mut­ta hei, who cares, kos­ka pal­jon tär­keäm­pää on se, ettei juu­ri mun tili­pus­si kevene.

  92. Sitä vaan, että väit­teet joi­den mukaan mitään kata­stro­fe­ja ei ennen­kään ole tul­lut, ja että palau­te­kyt­ken­nät eivät ole mikään ongel­ma jne jne, ovat ihan potaskaa. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Extinction_event

    http://en.wikipedia.org/wiki/Permian%E2%80%93Triassic_extinction_event

    Jos kaik­ki ihmi­sen toi­min­ta lope­tet­tai­siin nyt ja ihmi­set vie­täi­siin pois, niin 50 mil­joo­nan vuo­den pääs­tä fos­sii­li­to­dis­tusai­neis­tos­sa näkyi­si saman­ta­pai­nen suku­puut­to­aal­to kuin aiemmat. 

    Voi­daan tie­ten­kin sanoa, että täl­lä ei ole mitään väliä. En väi­tä sii­tä mitään, se on arvostuskysymys.

  93. Ongel­ma on edel­leen tuon ikku­noin­nin epä­var­muus, aika­sar­jois­ta on vähän havain­to­ja suh­tees­sa koko potentiaaliin.

    Sik­si eri­lai­set käy­rän­so­vi­tus­tek­nii­kat tuot­ta­vat eri­lai­sia tulok­sia ilman salaliittoja..

    Tulok­sen rat­kai­see ennus­te­vir­he kun tulok­sia kat­so­taan objektiivisesti.

  94. Hii­len käyt­tö Suo­mes­sa on vah­vas­sa kas­vus­sa. Kas­vu jat­kuu, vaik­ka meil­lä on Vih­reä ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri. Tämä on suu­ri häpeä puo­lu­eel­le ja suu­ri tap­pio pai­kal­li­ses­sa tais­te­lus­sa ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan. Toki seli­tyk­siä löy­tyy aina ja nii­tä on kuul­tu tämän asian tii­moil­ta myös Vil­le Nii­nis­tön suus­ta, mut­ta se ei muu­ta sitä fak­taa, että tämän hal­li­tuk­sen aika­na Suo­mi muut­tuu hii­len­mus­taan suun­taan. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö voi­si puu­hail­la tämän tee­man ympä­ril­lä ja jät­tää todel­li­suu­den kan­nal­ta irre­le­van­tit ja kal­liit ener­gia­to­dis­tuk­set hau­tu­maan ja odot­ta­maan jatkokehittelyä.

  95. Vih­rei­den uskon­nol­li­nen maa­il­man­ku­va perus­tuu aja­tuk­seen, että ilmas­ton­muu­tok­ses­ta joh­tu­va maa­il­man­lop­pu on tulossa. 

    Jos maa­il­man­lo­pun tule­mi­nen näyt­tää aiem­paa epä­var­mem­mal­ta, sii­tä saat­tai­si seu­ra­ta, että nuo­ri­so ei enää oli­si niin kiin­nos­tu­nut vihe­rus­kon­nos­ta kuin aiem­min. Sik­si on syy­tä pitää epä­luo­tet­ta­vi­na ja petol­li­si­na kaik­kia nii­tä, joi­den mie­les­tä ilmas­ton­muu­tos ei ole maa­il­man­lo­pun kysymys.

    (Tämän lisäk­si todet­ta­koon, että itse uskon ilmas­ton läm­men­neen ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta, mut­ta samal­la totean, että aina­kaan minul­la ei ole kris­tal­li­pal­loa, jos­ta voi­sin sanoa, kuin­ka pal­jon ilmas­to on läm­men­nyt tai kyl­men­nyt kym­me­nen saa­ti sadan vuo­den pääs­tä. Toi­von, että emme tuhoa poh­joi­sen Suo­mem­me teol­li­suut­ta ja kil­pai­lu­ky­kyä enää nykyis­tä enem­pää ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­sen nimis­sä. Jo tähä­nas­ti­set koke­muk­set ovat olleet Suo­men työl­li­syy­sas­teel­le ja talou­del­le myrkkyä.)

  96. Ongel­mal­li­sim­pa­na omal­ta koh­dal­ta näen täs­sä vihe­rus­kon­nos­sa sen että he yrit­tä­vät pak­ko­syöt­tää sen kai­kil­le ja puut­tu­vat ihmis­ten elä­män­va­lin­toi­hin. Nat­sit halusi­vat estää rodul­lis­ta rap­pio­ta, alar­mis­tit pelas­taa maa­pal­lon, tie­teel­li­set perus­te­lut molemmilla. 

    Pys­ty­vät­kö enää lap­se­ni poi­mi­maan mus­ta­vii­ni­mar­jo­ja piha­pen­sais­taan, tai hake­maan pii­rak­ka­mus­ti­koi­taan lähi­met­säs­tä kun nämä jiha­dis­tit minis­te­riön tuel­la estä­vät asu­mis­ta ruu­tu­kaa­van ulkopuolella.

  97. Skep­ti­kon vakuut­ta­mi­nen – vih­jei­tä: — CO2:n läm­mit­tä­vä vai­ku­tus pys­tyt­täi­si labo­ra­to­rio-olo­suh­teis­sa mit­taa­maan – olen noin 6 vuot­ta etsi­nyt täl­lais­ta tut­ki­mus­ta tuloksetta

    Sitä on vähän vai­kea löy­tää, kun tut­ki­muk­set teh­tiin jo 1800-luvulla.

    Mik­si ihmees­sä täs­sä kes­kus­te­lus­sa kes­ki­ty­tään vain maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­lan nousuun ? Koh­tee­na­han on ilmas­to­muu­tos ja ilmas­toon kuu­luu muu­ta­kin kuin läm­pö­ti­la, esim tuu­let, pil­vet, sade.

    Miten denia­lis­tit kiis­tä­vät sen, ettei lisään­ty­nyt ener­gian net­toe­ner­gia­vuo ajan mit­taan yhtään muut­tai­si ilmas­toa? Monet nois­ta läm­pö­ti­lan nousua hil­lit­se­vi­sä palau­te­me­ka­nis­meis­tä tar­koit­ta­vat sel­lai­se­naan ilmas­to­muu­tos­ta, esim. pil­vi­syy­den lisään­ty­mi­nen. Myös mereen varas­toi­tu­nut läm­pö vää­jää­mät­tä vai­kut­taa ilmastoon.

    Tar­kat aika­tau­lut ovat sit­ten asia erikseen.

  98. Tie­de­mies:
    On täy­sin mah­dol­lis­ta, että maa­il­man­lop­pu ei ole tulos­sa, vaan menos­sa. Geo­lo­gi­nen ja bio­lo­gi­nen aikas­kaa­la vaan ovat kovin hitai­ta ihmi­sil­mäl­le. Itsea­sias­sa, jos jokin point of no return on ole­mas­sa, sen ohit­ta­mi­ses­ta ei seu­raa mitään dra­maat­tis­ta yhden, kym­me­nen tai edes kah­den­kym­me­nen vuo­den sisäl­lä, vaan tuhan­nen vuo­den sisäl­lä. Nykyi­nen mas­sa­su­ku­puut­to­kin on nopeam­paa ja täy­del­li­sem­pää kuin per­mi-trias­kau­den suu­ri suku­puut­to, joka englan­nik­si tun­ne­taan nimel­lä “The Great Dying”. 

    Jos ilma­ke­hä läm­pe­nee muu­ta­man asteen, napa­jäi­den­kin sula­mi­seen mene­vä aika mita­taan tuhan­sis­sa vuo­sis­sa. Mut­ta hei, who cares, kos­ka pal­jon tär­keäm­pää on se, ettei juu­ri mun tili­pus­si kevene.

    Mihin perus­tuu ole­tus, että läm­pe­ne­mi­nen ja napa­jäi­den sula­mi­nen on pysyvää?

    Esi­mer­kik­si poh­joi­nen napa­jää­tik­kö voi­si sulaa vaik­ka kesä, mut­ta sil­ti se jää­tyi­si taas joka talvi.

    Se, että napa­jää­tik­kö pysyi­si sula­na myös tal­vel­la vaa­ti­si luul­ta­vas­ti lähes Venuk­sen kal­tai­sen kaa­su­ke­hän. var­sin­kin näin kau­ka­na Auringosta.

  99. JTS:
    Arkie­lä­män esi­merk­ki on led-tek­no­lo­gia kehi­tys sen jäl­keen kun perin­te­siet hehu­lam­put sul­jet­tiin mark­ki­nal­ta. Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys sai uusia kier­rok­sia ja myös kulut­ta­ja­hin­nat putosivat. 

    Heh­ku­lamp­pu­kiel­to vai­kut­ti ja vai­kut­taa pien­lois­te­lamp­pu­jen val­mis­ta­jien lob­baa­mal­ta kei­nol­ta hidas­taa led-val­lan­ku­mous­ta ja ehtiä myy­dä edes vuo­si­kym­me­nen tai kah­den ajan sur­ke­aa väli­kausi­tek­no­lo­gi­aa, joka on valon laa­dul­taan huo­nom­pi kuin heh­ku­lamp­pu- tai led-tek­no­lo­gia, joka hävi­ää ener­gia­te­hok­kuu­des­sa ledeil­le ja joka tuot­taa elo­ho­pea­pääs­tö­jä, toi­sin kuin­heh­ku­lam­put tai ledit.

  100. JaSa:
    Vähin­tään­kin pitäi­si teh­dä kaik­ki ne toi­met, jot­ka oli­si­vat jär­ke­viä, vaik­ka hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä ei oli­si­kaan kovin pal­jon hait­taa. Niis­sä­kin on jo var­sin iso (ja var­sin vih­reä) agenda:

    :

    - Suun­ni­tel­la ja raken­taa eli­nym­pä­ris­tö­jä, jois­sa ihmis­ten on kivem­pi asua,

    - Paran­taa ihmis­ten eli­no­lo­ja ja ter­veyt­tä köy­his­sä mais­sa niin, ettei van­huu­den tur­vak­si ole niis­sä enää pak­ko hank­kia suur­ta lapsilaumaa,

    - Vähen­tää elä­män­muo­tom­me läpi­kau­pal­li­suut­ta, jos­sa yhä suu­rem­pi osa ajas­tam­me kuluu mai­nos­ra­hoit­tei­sen ajan­viet­teen ja aineel­li­sen kulu­tuk­sen paris­sa kai­ken muun kustannuksella,

    - Panos­taa ener­gian­sääs­tön, uusiu­tu­van ener­gian ja muun puh­taan tek­no­lo­gian tut­ki­mi­seen ja kehittämiseen. 

    Täs­sä on nyt sit­ten hyvä esim­merk­ki sii­tä vihreystä.

    - Näh­dään ja tun­nus­te­taan ongel­ma (kas­vi­huo­neil­miö)
    — Ehdo­te­taan rat­kai­su­ja joil­la ei ole mitään teke­mis­tä ongel­man rat­kai­sun kan­sa (asun­not jois­sa on kivem­pi elää)
    — Näprä­tään kei­noil­la jot­ka ovat lähin­nä poliit­tis­ta reto­riik­kaa ja ympä­ri­pyö­rei­tä yleis­rat­kai­su­ja (“sat­sa­taan uusiutuviin”)

    Toi­sin sanoen, itse ongel­ma on lähin­nä kep­pi­he­vo­nen jol­la halu­taan ajaa läpi omia poliit­ti­sia visioi­ta, välit­tä­mät­tä sen itse ongel­man ratkaisemisesta.

    Ehkä tämän takia lop­pu­tu­lok­set ovat mitä ovat.

  101. Vihe­rins­si: Ihan täl­lai­nen sig­naa­lin­kä­sit­te­lyl­li­nen kom­ment­ti: Fou­rier-muun­nos on muka­va asia. Ts. otta­mal­la riit­tä­väs­ti taa­juus­kom­po­nent­te­ja dataan saa­daan kyl­lä hyvä sovitus.
    Mut­ta tämä on kyl­lä sii­tä aivan erin­omai­nen mal­li, että se on fal­si­fioi­ta­vis­sa ja laa­jen­net­ta­vis­sa sekä taak­se­päin että eteen­päin. Odo­tel­laan vähän ja kat­so­taan, mil­tä näyttää.
    Hatun­nos­to sii­tä, että tuot esiin ihan aidos­ti fal­si­fioi­ta­van mallin!

    Uudes­sa “tut­ki­muk­ses­saan” her­rat eivät mai­nit­se, kuin­ka hyvän sovi­tuk­sen sai­vat käy­räl­leen. Onko ole­mas­sa aineis­toon parem­min sopi­via nel­jään sini­aal­toon ja nouse­vaan tren­diin perus­tu­via käy­riä? Mil­lä perus­teel­la tämä juu­ri käy­rä valit­tiin jul­kai­sun arvoiseksi? 🙂

    Tut­ki­mus” on jul­kais­tu nor­ja­lai­ses­sa blogikirjoituksessa:
    http://www.geoforskning.no/klimadebatten/517-en-enkel-empirisk-harmonisk-klimamodell

    Sivu­huo­mio blo­gin sponsoreista:
    Lun­din Petroleum
    RWE Dea
    Det nors­ke olje­sels­kap ASA
    Tul­low Oil
    Gassnova
    Tec­to­nor AS

    Kan­nat­taa lukea her­ro­jen var­hai­sem­pi tut­ki­mus “Iden­ti­fying natu­ral cont­ri­bu­tions to late Holoce­ne cli­ma­te chan­ge” , joka on oikeas­ti jul­kais­tu tie­teel­li­ses­sä aika­kausi­leh­des­sä (Glo­bal and Pla­ne­ta­ry Chan­ge). Ilmei­ses­ti se perus­tuu aivan samaan lähes­ty­mis­ta­paan. Aineis­to oli sil­loin eri, syklit oli­vat toi­sia ja nii­den suh­de luon­nol­li­siin syklei­hin hyvin­kin spe­ku­la­tii­vi­nen ja sumea. Joi­den­kin astro­no­mis­ten syklien esit­te­ly antoi vai­ku­tel­man, että hei­dän valit­se­man­sa syklit ovat jol­la­kin tapaa luon­nol­li­sia — “luon­nol­lis­ta vaih­te­lua”. Läm­pö­ti­lan vaih­te­lu selit­tyy­kin sit­ten puh­taas­ti “luon­nol­li­sen vaih­te­lun” (eli sopi­vas­ti valit­tu­jen syklien) avul­la — hii­li­diok­si­dia tai otso­nia ei tar­vi­ta lain­kaan selit­tä­mään läm­pö­ti­lan vaih­te­lua! Kuin­ka IPCC tämän selittää!

    http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=humlumetal&source=web&cd=1&ved=0CDEQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.klimarealistene.com%2Fweb-content%2F11IdentifyingNaturalContributionsToLateHoloceneClimateChange%2520%2520HumlumEtAl%2520%2520GlobalAndPlanetaryChange%25201012pdf.pdf&ei=k1IPUu6gAYOU4ATHgoD4DA&usg=AFQjCNEjcu55yC1CUm5q8rJ6suZGX7LZvg&bvm=bv.50768961,d.bGE

    Mut­ta “mal­li” (ilmei­ses­ti nel­jän käsin vali­tun sini­aal­lon ja nouse­van tren­din sum­ma) on tosi­aan fal­si­fioi­ta­vis­sa. Ja uusi tar­koi­tuk­seen sopi­va “mal­li” voi­daan tuot­taa aina tar­vit­taes­sa enne­kuin edel­lis­tä on ehdit­ty fal­si­fioi­maan. Ehkä aluk­si voi­si kokeil­la samaa, kuin mitä hei­dän edel­li­sel­le käy­rä­funk­tiol­leen teh­tiin: sovel­le­taan sitä kym­me­niä tuhan­sia vuo­sia taak­se­päin ja kat­so­taan antaa­ko aivan absur­de­ja tuloksia…

    Olen iloi­nen, jos Vihe­rins­si viit­sii aihee­seen pereh­tyä ja sii­tä parem­min rapor­toi­da. Minul­la ei ole luon­non­tie­teel­lis­tä taus­taa eikä ymmär­rys­tä, mut­ta tutus­tu­mi­se­ni hei­dän tut­ki­mus­me­to­diin­sa ja sii­tä rapor­toin­tiin joh­ti sii­hen, että epäi­len jopa hei­dän motiiveitaan.

    Her­ro­jen edel­li­siä tut­ki­muk­sia on tosi­aan ammut­tu alas “alar­mis­tien” sivuilla:

    http://www.realclimate.org/index.php/archives/2011/12/curve-fitting-and-natural-cycles-the-best-part/

    http://www.skepticalscience.com/search.php?Search=humlum&x=0&y=0

  102. OS: “Kadun­kul­mas­sa­kin kan­nat­taa hidas­taa, vaik­ka ei voi tie­tää, että siel­tä tulee var­mas­ti auto.”

    Suo­ma­lai­sit­tain ja ehkä­pä jopa euroop­pa­lai­sit­tain voi kysyä: entä­pä jos itse on vain pel­kää­jän pai­kal­la ja autoa hal­lit­see piit­taa­ma­ton kors­to? Kan­nat­taa­ko pol­kea ima­gi­naa­ris­ta jar­rua? Tulee­ko sii­tä edes parem­pi mieli?

  103. Jari Mus­to­nen: Osmo, täs­sä ei ole kysy­mys ilmas­ton­muu­tok­ses­ta vaan simu­laa­tiois­ta. Koi­te­taan vähän rau­ta­lan­ka­mal­lia tähän men­nes­sä käy­dys­tä keskustelusta:Ennustaja: Huo­men­na sataa. Hir­lam sanoo niin.Epäiiijä: Mitäs jos ei sada?Ennustaja: No sit­ten sataa seu­raa­va­na päivänä.Epäiiijä: Mitäs jos sit­ten­kään ei sada?Ennustaja: No sit­ten sataa sitä seu­raa­va­na päivänä.Epäilijä: No mon­ta­ko päi­vää pitää sataa, että voi­daan sanoa, että Hir­lam on rikki?.

    humo­rio asiis. Sypä­lää­kä­ri sanoo “syö­kää, jokaa, nai­kaa, vosi on elin­ai­kaa”… Täs­sä vai­hees­sa totat, että mal­lit ovat seka­via ja ris­ti­rii­tai­sia ja jat­kat kuten ennen­kin. Vuo­den kulut­tuia sanot lää­kä­ril­le, että “mal­li­si on väää­rin”. Johon vas­ta­taan “onko kipua” — “joo, mak­si­mit on mor­fii­nis­ta jo annet­tu, lisää annos­ta niin hen­gi­tys lamaan­tuu — niin mitä sanoitkaan?”

    Ensi­kis mal­lit perus­tu­vat perus­fy­siik­kaan? Ilmei­ses­ti sinus­ta len­to­ko­neet eivät lennä?

    Entä nuo mal­leis­ta riip­pu­mat­to­mat empii­ri­set aineistot?

    Ilmas­to muu­tuu, syyt tie­de­tään, kehi­tys­kul­ku myös tie­de­tään. Täs­sä kesäl­lä taas yksi skep­tik­ko kään­si kyl­ken­sä ja pyy­si anteeksi… 

    Mitä hem­put­tia täs­sä vie­lä jah­na­taan? Eikö tämä jo riitä.

  104. Heh, onh­jan aina ihmi­siä jot­ka halu­vat sei­soa radal­la ja sanoa pysäyt­tä­vän­sä tule­van junan aja­tuk­sen voimalla.

    Sylt­ty: . Aivan kuin Suo­men suu­ret teol­li­suus­fir­mat alkai­si­vat­kin tuot­ta­maan jotain clean­tec­hiä, kun­han nii­tä vain vähän kepitettäisiin. 

    Joo, tuot­ta­vat jo, kos­ka osaa­vat las­kea ja ymmär­tä­vät, että fir­mois­ta ei jää mitään jäl­jel­le jos tuo­te­va­li­moi­ma pysyy ennal­laan. Jokai­sen fir­man tuo­te­va­li­moi­mas­sa muu­tos näkyy. Kysy­mys onkin, että löy­tyy­kö vient­fir­mo­jen tuot­tei­lel koti­mark­ki­naa refe­rens­sik­si? Ellei, teke­mi­nen läh­tee sin­ne mis­tä löytyy.

    Ay-dema­reil­le ja Per­suil­le tämä on paha ras­ti, maa­il­ma kun muut­tuu ympä­ril­lä. Voi­han sitä Eddus­kun­nus­sa puhua toi­vei­ta ja unel­mia. Ei auta.

    Kun dema­rit ja perust sano­vat säi­lyt­tä­vän­sä nykyel­li­suu­den Suomessa,s e tar­koit­taa uuden maa­ta­lous­tuen luo­mis­ta. Ei fir­moil­la sitä vas­taan mitään ole, kan­sa­lai­sil­la kylläkin. 

    Sylt­ty, dema­rien teol­lio­suus­po­liit­ti­sis­ta kyvyis­tä ei kan­na­ta pal­joa kehus­kel­la. Siel­lä se konurs­si­va­na löytyykin.

  105. Kim­mo: Kyl­lä, peri­aat­tees­sa ammat­ti­tai­toi­sel­la (luonnon)tieteen tut­ki­jal­la on ole­mas­sa poh­ja­kou­lu­tus teh­dä itse­näi­nen ana­lyy­si ilmas­to­tie­teen tut­ki­mus­me­ne­tel­mis­tä ja teh­dyis­tä joh­to­pää­tök­sis­tä. Sil­ti olen­nai­nen kysy­mys on, miten alan ulko­puo­li­nen hen­ki­lö, joka ei ole käyt­tä­nyt tuhan­sia tun­te­ja alan tut­ki­mus­me­to­dien ja työ­ka­lu­jen opis­ke­luun, tie­teel­li­siin artik­ke­lei­hin syven­ty­mi­seen ja myös omaan tut­ki­muk­seen (niin kuin ilmas­to­tie­tei­den tut­ki­jat ovat kaik­ki teh­neet) pys­tyi­si kumoa­maan tuhan­sien tut­ki­joi­den kon­sen­sus­nä­ke­myk­sen. Tämä ei vain ole miten­kään todennäköistä.

    Tus­kin­pa kukaan täy­sis­sä jär­jis­sä tai edel­leen työ­elä­mäs­sä ole­va kuvit­te­lee kaa­ta­van­sa koko­nai­sen tie­tee­na­lan tulok­sia. Kyse on enem­män sii­tä, että asi­aan tutus­tues­sa häm­ment­tyy ensin sii­tä, ettei mitään sel­lais­ta kon­sen­sus­ta ole­kaan oikeas­taan ole­mas­sa mitä meil­le on mai­nos­tet­tua — tai jos jokin kon­sen­sus onkin, niin se kat­taa aika pie­nen jou­kon asioi­ta. (Esim. Bray ja von Storch ovat tut­ki­neet mis­tä tut­ki­jat ovat yhtä miel­tä ja mis­sä “kon­sen­sus” hajo­aa pahasti)

    Toi­nen häm­men­nyk­sen aihe liit­tyy sii­hen miten ole­mat­to­mil­la todis­teil­la väi­te­tään havai­tun jotain (esim. väi­tet­tään, että jos­sain on kor­re­laa­tio vaik­ka r^2 = 0.02) — ja vaik­ka artik­ke­lis­sa tun­nus­tet­tai­siin­kin, että tar­vi­taan vie­lä lisää dataa muu­ta­mal­ta tule­val­ta vuo­si­kym­me­nel­tä, jot­ta asias­ta voi­si sanoa jotain vähän­kin var­maa. Samoin vir­he­ra­jo­jen käyt­tö on monas­ti var­sin luo­vaa — vali­taan tapa, joka tukee kul­loin­kin halut­tua joh­to­pää­tös­tä (pie­net rajat -> tulok­set ovat tark­ko­ja, suu­ret rajat -> aiem­mat ennus­teet mah­tu­vat vie­lä rajo­jen sisään).

    Kui­ten­kin täl­lai­set hyvin­kin epä­var­mat ja kiis­ta­na­lai­set tulok­set ote­taan “fak­toi­na”, kun raken­ne­taan toi­sia teo­ree­mo­ja, joi­den kehit­te­lys­sä ei tie­ten­kään uhra­ta aja­tus­ta­kaan sii­hen mitä käy­tet­ty­jen “fak­to­jen” epä­var­muu­det aiheut­ta­vat sen oman teo­ria luo­tet­ta­vuu­del­le. Ja näi­tä tulok­sia käy­te­tään taas seu­raa­van tason hypo­tee­sien kehit­te­lyyn jne. Kyl­lä täs­sä vähän­kin jon­kin­lais­ta tut­ki­mus­ta teh­neel­le tyy­pil­le tulee aika äkkiä mie­leen, että kyse on aika­moi­ses­ta kort­ti­ta­los­ta, jos­sa ei ole ensim­mäis­tä­kään tuke­vaa osaa.

    Kol­mas asia mitä voi hel­pos­ti pää­tyä ihmet­te­le­mään, on mal­lien ja mal­lin­ta­jien ase­ma ilms­to­tut­ki­muk­ses­sa (tätä muu­ten kri­ti­soi­vat monet ilmas­to­tut­ki­jat­kin). Ensin­nä ilmoi­te­taan, ettei mal­le­ja voi­da fal­si­fioi­da eikä veri­fioi­da ja että kaik­kien on vain elet­tä­vä sen fak­tan kans­sa. Kui­ten­kin mal­le­ja pide­tään monas­ti suu­rim­pa­na auk­tor­ti­teet­ti­nä alal­la — ja jopa mit­taus­da­ta saa jous­taa sen edes­sä. Tie­tys­ti mit­tauk­sis­sa on aina vir­hei­tä, mut­ta se, että ilmei­sen epä­täy­del­li­set mal­lit sane­li­si­vat mikä havain­to on tot­ta ja mikä ei, on aika kummallista.

    Ja tätä datan “jous­ta­mis­ta­han” tapah­tuu enem­män kuin moni asi­aan pereh­ty­mä­tön arvaa­kaan. Esim. his­to­rial­li­sia merien pin­ta­läm­pö­ti­la­sar­jo­ja on “adjusoi­tu” eri­lai­sin kor­jaus­ter­mein sil­lä perus­teel­la, ettei­vät mal­lien mukaan havai­tut SST:n muu­tok­set ovat “mah­dot­to­mia”. Samoin radio­son­dien havait­se­mat ilma­ke­hän läm­pö­ti­la­pro­fii­lit on hei­tet­ty “epä­kel­poi­na” ros­kiin ja raken­net­tu uudet kier­to­teit­se mal­lien avulla.

    Jäl­leen ker­ran jon­kun toi­sen alan tut­ki­jal­le voi­si tul­la mie­leen, että eikö edes kan­nat­tai­si har­ki­ta, että mal­lien tulos­ten ja havain­toai­neis­ton ris­ti­rii­ta voi­si vih­ja­ta myös mah­dol­li­sis­ta vir­heis­tä malleissa?

    Tie­tys­ti se, että pys­ty­vät­kö ilmas­to­mal­lit raken­teen­sa vuok­si ensin­nä­kään las­ke­maan luo­tet­ta­via tulok­sia, herät­tää hel­pos­ti vähän­kin asi­aa tun­te­vas­sa kysy­myk­siä, mut­ta näis­tä tai­si­kin tul­la jo puhut­tua “A‑studio” ‑säi­kees­sä…

    Koko­naan toi­nen asia on, mitä yhteis­kun­nal­li­sia (johto)päätöksiä tie­teel­li­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta teh­dään. Vaik­ka tie­teel­li­nen tut­ki­mus tukee erit­täin vah­vas­ti ihmi­sen aiheut­ta­maa ilmas­ton­muu­tos­ta, niin sii­tä teh­tä­vät poliit­ti­set joh­to­pää­tök­set ovat puh­taas­ti arvo­va­lin­to­ja. Eri­tyi­ses­ti kun ilmas­to­muu­tok­set pysäyt­tä­mi­sen (tai edes hidas­ta­mi­sen) kus­tan­nuk­set ovat val­ta­vat. On kui­ten­kin älyl­li­ses­ti epä­re­hel­lis­tä perus­tel­la poliit­ti­sia pää­tök­siä sil­lä, että mitään ilmas­to­muu­tos­ta ei oli­si olemassa.

    Minus­ta tun­tuu aika­lail­la sil­tä, että täs­sä on kyse pahas­ti poli­ti­soi­tu­nees­ta tie­tees­tä (enkä usko, että olen näke­myk­si­ne­ni yksin). Var­maan­kin jos­sain vai­hees­sa oli vähäis­ten tie­to­jen poh­jal­ta syy­tä herät­tää poliit­ti­sen ken­tän tie­toi­suus mah­dol­li­sis­ta uhka­ku­vis­ta — mis­sä onnis­tut­tiin­kin hämäs­tyt­tä­vän hyvin, kos­ka aika nopeas­ti­han IPCC, UNFCCC yms. saa­tiin pol­kais­tua pys­tyy ja haa­lit­tua poliit­ti­nen tuki nii­den taakse.

    Voi­daan tie­tys­ti kiis­tel­lä, että oli­ko alku­vai­hees­sa perus­tel­tua esit­tää äärim­mäi­siä uhka­ku­via poliit­ti­sil­le päät­tä­jil­le ja esi­tel­tiin­kö asi­aan liit­ty­vät epä­var­muu­det asin­mu­kai­ses­ti vai­ko pii­lo­tel­tiin­ko nii­tä tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti. Nyt ollaan kui­ten­kin täs­sä tilan­tees­sa — ja väit­täi­sin, että ilmas­to­tut­ki­mus on ajau­tu­nut oman poli­ti­soi­tu­mi­sen­sa van­gik­si. Asi­aan on inves­toi­tu ei pel­käs­tään val­ta­via raha­sum­mia vaan myös ennen­nä­ke­mät­tö­miä mää­riä poliit­tis­ta pää­omaa ja mer­kit­tä­vien tut­ki­joi­den, vir­ka­mies­ten sekä poliit­tis­ten joh­ta­jien hen­ki­lö­koh­tais­ta vaikutusvaltaa.

    Kaik­ki nämä inves­toin­nit ovat vaa­ras­sa romut­tua, jos ilmas­ton­muu­tos osoit­tau­tui­si­kin pie­nek­si kiusak­si, joka voi­tai­siin hel­pos­ti hoi­taa vaik­ka jat­ket­tai­siin­kin “busi­ness as usual” ‑stra­te­gial­la. Val­ta­vat poliit­ti­set ambi­tiot tör­mäi­si­vät sei­nään, “minis­te­rin vävyt” ja muut rahas­tuk­sen pai­kan hais­ta­neet aja­tui­si­vat vara­rik­koon, tut­ki­joi­den ja vir­ka­mies­ten urat kat­kea­si­vat kuin oljenkorsi.

    Niin­pä on aika help­po näh­dä, ettei tari­nas­ta voi­da luo­pua vaan sen­saa­tio­näl­käi­sil­le tuo­mio­päi­vää odot­ta­vil­le taval­li­sil­le kan­sa­lai­sil­le on teh­tail­ta­va aina vaan uusia super­ka­ta­stro­fi­ta­ri­noi­ta suo­tui­san ilma­pii­rin luo­mi­sek­si. Ja mitäs sii­tä vaik­ka suu­reen tari­naan oli­si­kin alka­nut ilmaan­tu­maan yhä pahem­pia auk­ko­ja? Eihän tavik­set lue alku­pe­räi­sar­tik­ke­lie­ta GRL:stä, Sciences­tä tai Natu­res­ta — ja joku läm­pe­ne­mi­sen pysäh­ty­mi­nen muka — aha — läm­pö­hän on vain men­nyt meriin jos­ta se kyl­lä tulee vie­lä ran­kai­se­maan lap­siam­me seit­se­män­teen pol­veen asti — tai oikeas­taan ihan hamaan maa­il­man­lop­puun asti.

  106. JTS: Ensi­kis mal­lit perus­tu­vat perusfysiikkaan?Ilmeisesti sinus­ta len­to­ko­neet eivät lennä?

    Ker­ro­pas nyt vih­doin­kin miten raken­nat ilmas­to­mal­lin lukio­fyy­sii­kan ja ohjel­moi­nin perus­kurs­sin poh­jal­ta, jookos?

  107. Lepo­ti­la zZ:
    Sivu­huo­mio blo­gin sponsoreista:
    Lun­din Petroleum
    RWE Dea
    Det nors­ke olje­sels­kap ASA
    Tul­low Oil
    Gassnova
    Tec­to­nor AS

    Niin… Oikeat Ilmas­to­tu­ki­jat­han pidät­ty­ty­vät aina visus­ti yri­tys­ten rahoi­tuk­ses­ta — var­sin­kin öljy-yhtiöi­den — säi­lyt­tääk­seen riip­pu­mat­to­muu­ten­sa ja objektiivisuutensa.

    Vai kuin­ka?

    Palaeocli­ma­te Chan­ge: High-lati­tu­des & Ocean Circulation

    * Thurs­day 2nd and Fri­day 3rd June 2005
    * The Geo­lo­gical Socie­ty of Lon­don, Bur­ling­ton House

    The full list of invi­ted spea­kers is now avai­lable on the Con­fe­rence website:
    http://www.nerc.ac.uk/funding/earthsci/iodpconference.shtml

    Hos­ted by the UK Inte­gra­ted Ocean Dril­ling Pro­gram (IODP), NERC with spon­sors­hip from IMAGES, The Tyn­dall Cent­re, RAPID, Geo­tek Ltd., Sta­toil, BP and Exxon Mobil Inter­na­tio­nal.”

    …mut­ta eihän täl­lai­ses­sa rahoi­tuk­ses­sa ole kui­ten­kaan mitään ehtoja?

    Mike
    Had a very good mee­ting with Shell yes­ter­day. Only a minor part of the agen­da, but I expect they will accept an invi­ta­tion to act as a stra­te­gic part­ner and will cont­ri­bu­te to a stu­dentship fund though under cer­tain con­di­tions.

    Oho?

    As noted ear­lier, Neil and I see this pro­ject as deli­ve­ring mul­tiple bene­fits to the Tyn­dall Cent­re on the basis of a limi­ted, ‘value-added’ invest­ment, not least in terms of tying Shell Inter­na­tio­nal to the Centre.”

  108. JTS:
    Joo, tuot­ta­vat jo, kos­ka osaa­vat las­kea ja ymmär­tä­vät, että fir­mois­ta ei jää mitään jäl­jel­le jos tuo­te­va­li­moi­ma pysyy ennallaan.

    Verot­ta­mal­la ne kuo­li­aak­si se var­mas­ti uudis­tuu. NOT.

    Sel­väs­ti­kään et tun­ne ollen­kaan teol­li­suut­ta ja kuvit­te­let, että kun pape­ri­teh­taat kiel­le­tään, ne kon­ver­toi­daan näp­pä­räs­ti tuot­ta­maan fuusio­voi­ma­la­oi­ta ja tuu­li­myl­ly­jä liu­ku­hih­nal­ta. Vihe­rins­si luet­te­li­kin kai­ken­lai­sia clean­tech-tuot­tei­ta. Luu­let­ko tosi­aan että esi­mer­kik­si ne Wärt­si­län die­sel­moot­to­reis­ta tai Koneen his­seis­tä tulee entis­tä­kin vih­reäm­piä, jos nii­den val­mis­tu­kus­tan­nuk­set nouse­vat? Ei, kyl­lä sii­nä käy niin että nii­den val­mis­tus kar­kaa lopul­li­ses­ti ulkomaille.

    Teol­li­suus kyl­lä kato­aa ihan itsek­seen, jos­mark­ki­nat katoa­vat, ei sii­nä tar­vi­ta kyl­lä enää yhtään val­tion lisä­avus­tus­ta. En käsi­tä näi­tä tum­man­vih­rei­tä, joi­den mie­les­tä perus­teol­li­suus on ihan pas­se ja lopuu Suo­mes­ta aivan jus­tiin­sa, niin mik­si sii­hen pitää sit­ten sen kum­mem­min sekaan­tua? Sen­kus antaa men­nä? Vai pelot­taa­ko ettei se nyt sit­ten ehkä ihan vie­lä ole­kaan tul­lut suo­ma­lai­sen kone­pa­ja­teol­li­suu­den tuomionpäivä?

    Kyl­lä minä ymmär­rän mik­si joku luon­non­suo­je­li­ha halu­aa lak­kaut­taa teol­li­suu­den. On vain tie­tois­ta valeh­te­lua, että nyky­teol­li­suus tap­pa­mal­la Suo­mi muka läh­tee johon­kin uuteen nousuun eli on entis­tä enem­män kivaa nan­naa kai­kil­le jaet­ta­vak­si. Pitää sanoa suo­raan, että halu­taan romut­taa teol­li­suus ihan sama mitä se tekee taloudelle. 

    Usko­ma­ton­ta on, että sama sak­ki jot­ka saar­naa talou­den pelas­ta­mi­ses­ta romut­ta­mal­la sen, nau­res­ke­lee perus­suo­ma­lais­ten kat­teet­to­mil­le lupauksille.

  109. Poth1ue1: Minus­ta tun­tuu aika­lail­la sil­tä, että täs­sä on kyse pahas­ti poli­ti­soi­tu­nees­ta tie­tees­tä […] Niin­pä on aika help­po näh­dä, ettei tari­nas­ta voi­da luo­pua vaan sen­saa­tio­näl­käi­sil­le tuo­mio­päi­vää odot­ta­vil­le taval­li­sil­le kan­sa­lai­sil­le on teh­tail­ta­va aina vaan uusia super­ka­ta­stro­fi­ta­ri­noi­ta suo­tui­san ilma­pii­rin luo­mi­sek­si. Ja mitäs sii­tä vaik­ka suu­reen tari­naan oli­si­kin alka­nut ilmaan­tu­maan yhä pahem­pia auk­ko­ja? Eihän tavik­set lue alku­pe­räi­sar­tik­ke­lie­ta GRL:stä, Sciences­tä tai Natu­res­ta – ja joku läm­pe­ne­mi­sen pysäh­ty­mi­nen muka – aha – läm­pö­hän on vain men­nyt meriin jos­ta se kyl­lä tulee vie­lä ran­kai­se­maan lap­siam­me seit­se­män­teen pol­veen asti – tai oikeas­taan ihan hamaan maa­il­man­lop­puun asti. 

    Niin eli tuo vas­tus­tuk­se­si perus­tuu aika pit­käl­le mutu-tun­tu­maan, ja ehkä­pä yti­mes­sä on skep­ti­syy­te­si mal­le­ja koh­taan ja epäi­ly sii­tä että hyvän alun jäl­keen ilmas­to­tie­tei­li­jöi­den val­tao­sa on nyt lähin­nä pelas­ta­mas­sa nahkaansa?

    Minus­ta mal­lien epäi­ly on ter­vet­tä, ja tuos­sa koh­taa voi­sin jopa kuvi­tel­la jon­kin­lai­sen epä­ter­veen para­dig­man muo­dos­tu­van. Huom: tämä ei tar­koi­ta että väit­täi­sin noin ole­van, sanon vain että tie­teen­his­to­rial­li­ses­ti ei oli­si ainut­laa­tuis­ta jos niin oli­si käy­nyt. Kyl­lä­hän fysii­kan puo­lel­la esim. säie­teo­ria on aika domi­noi­va ollut pit­kään HEP-puo­lel­la, ja sil­lä on hie­man kir­kol­li­nen ase­ma yli­opis­tois­sa, jota vas­taan on paha tais­tel­la. Ongel­ma säie­teo­rias­sa on, ettei se n. 30–40 vuo­ti­sen his­to­rian­sa aika­na ole tuot­ta­nut yhtään veri­fioi­ta­vaa ennustusta. 

    Lop­pu­ta­ri­naa en ymmär­rä. Suu­rin osa kan­sas­ta ei odo­ta tuo­mio­päi­vää, vaan sitä että saa­vat syö­dä lihan­sa, kaa­su­tel­la moot­to­ti­tiel­lä ja käy­dä kau­koi­däs­sä kenen­kään häi­rit­se­mät­tä. Suh­teel­li­sen rank­kaa vas­tus­tus­ta­han siel­tä löy­tyy jos joku yrit­tää puut­tua näi­hin yksi­lön perus­oi­keuk­siin ympäristöargumentein. 

    Eli että tilaus­ta on enem­män denia­lis­til­le kuin maa­il­man­lo­pun ennus­ta­jal­le. En myös­kään usko että polii­ti­kot halua­vat kuul­la ennus­tuk­sen maa­il­man­lo­pus­ta, kos­ka sen vaa­ti­mien toi­men­pi­tei­den jal­kaut­ta­mi­nen oli­si mah­dot­to­man epäsuosittua. 

    Kan­sa ei tosi­aan lue GRL:ää tai Natu­rea, noin pää­sään­töi­ses­ti. Sehän täs­sä suu­rin ongel­ma onkin. Läm­pe­ne­mi­sen pysäh­ty­mi­ses­tä­kin puhu­taan vain blo­gosfää­ris­sä. GRL:ssä sano­taan että läm­pö kar­kaa meriin. [1]

    Seit­se­män­nen pol­ven ran­kai­su ei ole GRL:stä, mut­ta osuu psy­ko­lo­gi­ses­ti asian yti­meen. Ilmas­to­tie­tei­li­jä tulee ker­to­maan miten pitäi­si elää ja uhkaa vie­lä lap­sia peri­ka­dol­la. Se on äärim­mäi­sen ärsyttävää. 

    [1] MA. Bal­ma­se­da, KE. Tren­berth, E. Källén (2013) Dis­tinc­ti­ve cli­ma­te sig­nals in rea­na­ly­sis of glo­bal ocean heat con­tent, GRL 40, 1754–1759.

  110. Poth1ue1: Lepo­ti­la zZ:
    Sivu­huo­mio blo­gin sponsoreista:
    Lun­din Petroleum
    RWE Dea
    Det nors­ke olje­sels­kap ASA
    Tul­low Oil
    Gassnova
    Tec­to­nor AS

    Niin… Oikeat Ilmas­to­tu­ki­jat­han pidät­ty­ty­vät aina visus­ti yri­tys­ten rahoi­tuk­ses­ta – var­sin­kin öljy-yhtiöi­den – säi­lyt­tääk­seen riip­pu­mat­to­muu­ten­sa ja objektiivisuutensa.

    Kysees­sä on oli pie­ni sivu­huo­mio, joka minun oli­si kan­nat­ta­nut jät­tää mai­nit­se­mat­ta — nyt kes­kus­te­lu lui­suu sivu­rai­teel­le. Hum­lum on nor­ja­lai­nen geo­lo­gian pro­fes­so­ri ja blo­gi käsit­te­lee geo­lo­gian alaa. Eikö­hän nor­jas­sa geo­lo­gian lai­tos­ten ja öljy-yhtiöi­den välien tule­kin olla hyvin läm­pi­mät ja mai­nos­ban­ne­rien käyt­tö on hyvin rehel­lis­tä. Fair enough…

    Odo­tan nyt kui­ten­kin innol­la seli­tys­tä, miten voit edes punas­tu­mat­ta ver­ra­ta Hum­lu­min ja Sol­hei­min käy­rää todel­li­siin ilmas­to­mal­lei­hin. Se ei mal­lin­na yhtään “luon­nol­lis­ta” vaih­te­lua sen enem­pää kuin ihmi­sen vai­ku­tus­ta­kaan. Vali­tuil­la sykleil­lä ei ole mitään todel­lis­ta suh­det­ta astro­no­mi­siin syklei­hin. Ja syklit tosi­aan vaih­tu­vat aina aineis­ton muka­na. Olet­tai­si aina­kin niin fre­kvens­sin pysy­vän sama­na aineis­tos­ta toi­seen, jos kysees­sä on astro­no­mi­set syklit?

    Ellet toi­sin osaa perus­tel­la, näyt­tää sil­tä, että he ovat vain kek­si­neet, kuin­ka mon­ta sykliä he halua­vat käyt­tää, gene­roi­neet eri­lai­sia “mal­le­ja” ja valin­neet sen, jon­ka käy­rä hei­tä eni­ten miel­lyt­ti. Ja sinä hei­tät sen oikeas­ti vaih­toeh­to­na todel­li­sil­le ilmastomalleille?

  111. Kal­le: No kun en ole geo­lo­gi enkä kas­vi­tie­tei­li­jä. Täy­tyy kysyä heiltä.

    Mut­ta kai­ken­lais­ta voi sil­ti väittää?

  112. Jan­ne S:

    Eli että tilaus­ta on enem­män denia­lis­til­le kuin maa­il­man­lo­pun ennus­ta­jal­le. En myös­kään usko että polii­ti­kot halua­vat kuul­la ennus­tuk­sen maa­il­man­lo­pus­ta, kos­ka sen vaa­ti­mien toi­men­pi­tei­den jal­kaut­ta­mi­nen oli­si mah­dot­to­man epäsuosittua. 

    Kan­sa ei tosi­aan lue GRL:ää tai Natu­rea, noin pää­sään­töi­ses­ti. Sehän täs­sä suu­rin ongel­ma onkin. Läm­pe­ne­mi­sen pysäh­ty­mi­ses­tä­kin puhu­taan vain blo­gosfää­ris­sä. GRL:ssä sano­taan että läm­pö kar­kaa meriin. [1]

    [1] MA. Bal­ma­se­da, KE. Tren­berth, E. Källén (2013) Dis­tinc­ti­ve cli­ma­te sig­nals in rea­na­ly­sis of glo­bal ocean heat con­tent, GRL 40, 1754–1759.

    Päät­tä­jät eivät toki kai­paa maa­il­man­lop­pua ja he kyl­lä tie­tä­vät, että ei siel­tä sel­lais­ta ole tulos­sa­kaan. Tosin väi­tet­ty ilmas­to­krii­si tar­jo­aa pal­jon eri­lai­sia ja hou­kut­te­le­via vero­tus­mah­dol­li­suuk­sia. Lisäk­si Vil­le Nii­nis­tön kai­paa­ma vah­va ilmas­to­la­ki ohjai­li­si näp­pä­räs­ti lähes jokais­ta elä­män osa-aluetta.

    Mitä Bal­ma­se­dan ja Tren­bert­hin pape­riin tulee, ilmas­to­tut­ki­ja Judith Cur­ry tote­si sen pää­tel­mien ole­van “inconclusi­ve”, joten kadon­neen läm­mön etsin­tä jat­kuu yhä.

    http://judithcurry.com/2013/03/29/has-trenberth-found-the-missing-heat/

  113. Haluan kui­ten­kin ihme­tel­lä denia­lis­tien logiik­kaa, jos­sa minus­ta on käsit­tä­mät­tö­miä ristiriitaisuuksia. 

    Jos tar­koi­tus on pitää yhteis­kun­nan sta­tus quo ja väl­tel­lä uudis­tuk­sia, on erit­täin jär­ke­vä stra­te­gia hajaut­taa kes­kus­te­lu lukui­siin (enem­män tai vähem­män jär­ke­viin) yksi­tyis­koh­tiin ja väit­tei­siin ja nii­den poh­din­taan. Denia­lis­tien (stra­te­gian) logiik­ka voi siis olla (ylei­sel­lä tasol­la, hei­dän tavoit­tei­den­sa näkö­kul­mas­ta) kun­nos­sa, vaik­ka hei­dän esit­tä­mis­sään yksit­täi­sis­sä asiois­sa logiik­ka oli­si hei­kom­paa­kin. Lisäk­si tuo lei­ri voi sisäl­tää sekä kes­kus­te­lua (stra­te­gi­sel­la tasol­la) ohjaa­via taho­ja, ja taho­ja, jot­ka toi­mi­vat vain väit­te­lyn käsi­kas­sa­roi­na (kai­kin mah­dol­li­sin argu­men­tein). Käsit­tä­mät­tö­mät ris­ti­rii­tai­suu­det­kin voi­vat siis toi­mia denia­lis­tien eduksi.

  114. Maa­pal­lon ja eliös­tön kan­nal­ta on ihan hyvä jos ihmis­kun­nan omien toi­mien joh­dos­ta olo­suh­teet nykyi­sen suu­rui­sel­le ihmis­mää­räl­le muut­tu­vat sie­tä­mät­tö­mik­si. Meri­ve­den pin­ta siis nousee, väki vähe­nee ja kalat saa­vat olla rau­has­sa. Mikä­li mitään ei taph­du niin meret kalas­te­taan tyhjäksi.
    Toki hyvän­tah­toi­set ja humaa­nit vih­reät eivät edes halua puhua sii­tä, että ihmi­siä on lii­kaa. Oma iso­palk­kai­nen jee­sus­te­lu­vir­ka Brys­se­lis­sä taik­ka jos­sa­kin vero­va­roin pide­tys­sä työ­pai­kas­sa on tärkeintä.

  115. OS: tämä ilmas­to-asia on sen ver­ran iso jut­tu, että sitä ei kan­na­ta käsi­tel­lä pel­käs­tään popu­lis­ti­sel­la denia­lis­ti / alarmisti-akselilla.

    Itse olen tai­pu­vai­nen skep­ti­syy­teen myös­kin täs­sä asias­sa ja mie­les­tä­ni hyvis­tä syistä:

    1) Koko län­si­mai­nen tie­de perus­tuu voi­mas­sa ole­vien para­dig­mo­jen jat­ku­vaan kriit­ti­seen tarkasteluun.
    Kuten his­to­rias­ta tie­däm­me, yksi­kään para­dig­ma ei ole säi­ly­nyt voi­mas­sa kovin­kaan pit­kään, sil­lä uudet tut­ki­mus­tu­lok­set ovat sen jos­sain vai­hees­sa todis­ta­neet osit­tain tai koko­naan vää­räk­si. Var­sin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä myös­kin nykyi­nen ilmas­to-para­dig­mam­me kär­sii saman kohtalon.

    2) Ihmis-eläi­mel­lä on tai­pu­mus sel­lai­seen ajat­te­luun, että maa­il­ma pyö­rii juu­ri hänen napan­sa ympä­ri. Täs­tä esi­merk­ki­nä se, että aikai­sem­min luul­tiin aurin­gon pyö­ri­vän maan ympä­ri ja luu­lo sii­tä, että ihmi­nen ei ole eläin vaan jotain aivan muu­ta ihmeel­lis­tä, yms.
    Täs­sä ilmas­ton läm­pe­ne­mis-asias­sa tyr­ky­te­tään nyt sel­lais­ta ide­aa, että maan käsit­tä­mät­tö­män moni­mut­kai­nen ilmas­to-sys­tee­mi oli­si suu­rel­ta osin ihmi­sen aiheut­ta­mien CO2-pääs­tö­jen ohjauksessa.

    3) Itse­kin jos­kus fysi­kaa­lis-mate­maat­ti­sia simu­laa­tio­mal­le­ja teh­nee­nä osaan aina­kin ylei­sel­lä tasol­la arvioi­da nii­den ennus­tus­tark­kuut­ta ja virhelähteitä.
    Taval­li­ses­ti näis­sä mal­leis­sa ensin jae­taan tut­kit­ta­va sys­tee­mi usei­siin osiin ja pyri­tään sit­ten kehit­tä­mään fysiik­kaan perus­tu­vat yhtä­lö­jo­kot kun­kin osan kuvaa­mi­seen. Lopuk­si sit­ten sum­ma­taan eri osat yhteen.

    Tätä reduk­tio­nis­tis­ta meto­dia on käy­tet­ty myös ilmas­to­mal­lin kohdalla.

    Täs­sä meto­dis­sa on aina­kin vii­si perus­ta­vaa laa­tua ole­vaa virhemahdollisuutta:
    — Osien ris­tik­käis-vai­ku­tuk­sis­ta joh­tuen sum­ma-sys­te­mi onkin jotain aivan muu­ta, kuin osat erik­seen. Esi­mer­kik­si on todet­tu, että ihmi­sen suo­lis­to-bak­tee­rit vai­kut­ta­vat aivo­jen kehi­tyk­seen tai sil­ta-raken­ne voi jou­tua tuu­les­sa reso­nans­siin, joka romaut­taa muu­ten riit­tä­vän vah­van sillan.
    — Puut­teel­lis­ten tie­to­jen joh­dos­ta sys­tee­mi jae­taa osiin vää­rin. Esim. ilmas­to­mal­lin tapauk­ses­sa vas­ta vii­me aika­oi­na on alet­tu ottaa huo­mioon merien vai­ku­tus, jot­ka varas­toi­vat tuhat ker­taa enem­män läm­pöä kuin ilmakehä.
    — Sys­tee­miin kuu­luu vie­lä tun­te­nat­to­mia osia. Esim. ilmas­to­mal­lis­sa ei ote­ta ollen­kaan huo­mioon ava­ruus­pö­lyä / eri­ko­koi­sia meteo­riit­te­ja, ym., vaan ole­te­taan ava­ruus homo­gee­ni­sek­si, jota se ei tie­ten­kään ole.
    — Mal­lis­ta tulee hel­pos­ti niin suu­ri / moni­mut­kai­nen, että sen las­ken­nal­li­nen hal­lin­ta käy mah­dot­to­mak­si, tai sii­tä tulee hait­se­ma­ton “kaa­os”, jota jou­du­taan kei­no­te­koi­ses­ti tuu­naa­maan tai yksin­ker­tais­ta­maan. Täs­tä syys­tä sää­tä ei pys­ty­tä ennus­ta­maan luo­tet­ta­vas­ti paria päi­vää pidemmälle…
    — Onnis­tuak­seen lmas­ton simu­laa­tio­mal­li tar­vit­see perus­tak­seen hyvät mit­taus-datat. Täs­sä onkin ilmas­to-mail­lin suu­rin ongelma.
    Datat ovat nimit­täin hyvin­kin epä­luo­tet­ta­via; nii­tä on vain har­vois­ta pai­kois­ta (pil­vis­tä ja meris­tä tus­kin ollen­kaan) ja ver­rat­tain lyhyel­tä ajal­ta, ava­ruu­des­ta tule­via teki­jöi­tä ale­taan vas­ta nyt joten­kin hahmottamaan.…

    Kai­ken kaik­ki­aan näyt­tää ole­van suu­ri ris­ki sil­le, että koko nykyi­nen ilmas­to­mal­li pal­jas­tuu ennen pitää yhdek­si tie­teen suu­rim­mis­ta virheistä.

    Sit­ten ruve­taan­kin hake­maan syyl­li­siä ja maksumiehiä!

    Sii­nä vai­hees­sa kai­ken­kar­vai­set popu­lis­tit ja maa­il­man­lo­pun ennus­ta­jat ovat­kin jo kek­si­neet jotain ihan muu­ta kivaa; esi­mer­kik­si sel­lai­sen suo­si­tun pelin, jos­sa agry-finns rit­soil­la ammu­taan kaik­ki ilmas­to-ter­ro­ris­tit avaruuteen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä ja skeptikko

  116. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: Mitä Bal­ma­se­dan ja Tren­bert­hin pape­riin tulee, ilmas­to­tut­ki­ja Judith Cur­ry tote­si sen pää­tel­mien ole­van “inconclusi­ve”, joten kadon­neen läm­mön etsin­tä jat­kuu yhä.

    http://judithcurry.com/2013/03/29/has-trenberth-found-the-missing-heat/

    Kii­tos lin­kis­tä. Cur­ry ei sano, aina­kaan link­kiä­si pikai­ses­ti vil­kais­ten, nime­no­maan että “läm­mön met­säs­tys jat­kui­si”, vaik­ka sanoo­kin että Tren­bert­hin pape­ri ei vie­lä ole täy­sin pitä­väl­lä pohjalla.

    Spe­si­fi­ses­ti, hän sanoo käsit­tääk­se­ni kak­si asiaa:

    (1) ORAS4:n, useis­ta läh­teis­tä yhdis­te­tyn mer­ten tilaa kuvaa­van data­jou­kon, raken­ta­mi­ses­sa käy­te­tyt tilas­tol­li­set tek­nii­kat pitää käy­dä riip­pu­mat­to­mas­ti läpi ja pera­ta kun­toon. Cur­ryn mie­les­tä pitää sul­kea pois mah­dol­li­suus että vuon­na 2000 alka­nut syvien vesien läm­pe­ne­mi­nen oli­si datan tilas­tol­li­ses­ta käsit­te­lys­tä joh­tu­va arte­fak­ta. Fair enough, olen samaa mieltä.

    (2) 2000 yht’äk­kiä käyn­nis­ty­neel­le syvien vesien läm­pe­ne­mi­sel­le pitää löy­tää joku fysi­kaa­li­nen meka­nis­mi. Cur­ry mai­nit­see hypo­tee­si­na vuon­na 2000 tapah­tu­neen meri­vir­to­jen mas­sii­vi­sen uudel­leen­jär­jes­ty­mi­sen Tyy­nel­lä­me­rel­lä, mut­ta sanoo että tapah­tu­man vai­ku­tuk­sia ei ole juu­ri­kaan ana­ly­soi­tu. En ole ennen kuul­lut­kaan tuom­moi­ses­ta uudelleenjärjestymisestä.

    Siis Cur­ryn mie­les­tä Trenh­ber­tin tapaus on nime­no­maan ‘inconclusi­ve’, hän ei sul­je pois mah­dol­li­suut­ta ettei­kö läm­pö meni­si meriin ja Tren­berth-pape­rin havain­not voi­si olla merk­ki täs­tä. Mut­ta että asia on kesken. 

    Itseä­ni häi­rit­see sätei­ly­ta­sa­pai­no. Jos aurin­ko ei ole him­men­nyt vaan siel­tä tulee edel­leen se 175 petawat­tia, eikä läm­pö­te­hon pois hei­jas­tu­mi­ses­sa ole tapah­tu­nut muu­tok­sia (sitä­hän kai? seu­ra­taan mm. täl­lä veh­keel­lä … nojaa tuo ei ole ehti­nyt olla radal­la tar­peek­si kau­aa) niin että jon­ne­kin­han sen tehon on mentävä.

    Merien läm­pe­ne­mi­sen, vaik­ka sit­ten poh­jal­ta, pitäi­si muu­ten olla havait­ta­vis­sa meren­pin­nan nousu­na veden läm­pö­laa­je­ne­mi­sen vuok­si. Mut­ta eipä tuos­sa osu mut­kaa sil­mään vuo­den 2000 kohdalla…

  117. Rai­mo K: Mut­ta kai­ken­lais­ta voi sil­ti väittää? 

    Ihmi­nen pys­tyy kerää­mään tie­toa moni­puo­li­ses­ti, jos halu­aa. Nykyi­si­sä “ilmas­to asian­tun­ti­jois­sa” on se vika, että on löy­det­ty teo­ria, joka tukee omia isme­jä, eikä edes viit­si­tä kuun­nel­la laa­jem­min asi­aan liit­ty­vää keskustelua.

    Itse olen mel­ko var­ma, että ilmas­to muut­tuu. Kaik­ki muu onkin sit­ten hämä­rän pei­tos­sa. 🙂 Tar­vi­taan lisää tut­ki­mus­ta, kos­ka asia on mer­ki­tä­vä. Tut­ki­muk­sen on toi­vot­ta­vaa perus­tua laa­ja-alai­ses­ti saa­ta­vis­sa ole­viin tie­toi­hin, ei johon­kin nau­ret­taa­vaan muu­ta­man kym­me­nen vuo­den mit­tai­seen aikasarjaan.

  118. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    — Osien ris­tik­käis-vai­ku­tuk­sis­ta joh­tuen sum­ma-sys­te­mi onkin jotain aivan muu­ta, kuin osat erik­seen. Esi­mer­kik­si on todet­tu, että ihmi­sen suo­lis­to-bak­tee­rit vai­kut­ta­vat aivo­jen kehi­tyk­seen tai sil­ta-raken­ne voi jou­tua tuu­les­sa reso­nans­siin, joka romaut­taa muu­ten riit­tä­vän vah­van sillan.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä ja skeptikko 

    Aivan.
    Lie­nee tot­ta, että suo­lis­to­bak­tee­rien vai­ku­tus­ta ei ole ilmas­ton muu­tok­ses­sa otet­tu riit­tä­väs­ti huomioon.
    Taco­ma Nar­rows sil­lan romah­dukss­ta v. 1940 lie­nee sitä­vas­toin opit­tu, kos­ka vas­taa­vaa ei nykyi­sin tapahdu.

  119. AH: Maa­pal­lon ja eliös­tön kan­nal­ta on ihan hyvä jos ihmis­kun­nan omien toi­mien joh­dos­ta olo­suh­teet nykyi­sen suu­rui­sel­le ihmis­mää­räl­le muut­tu­vat sie­tä­mät­tö­mik­si. Meri­ve­den pin­ta siis nousee, väki vähe­nee ja kalat saa­vat olla rau­has­sa. Mikä­li mitään ei taph­du niin meret kalas­te­taan tyhjäksi.

    Jos ilmas­to muut­tuu, niin samal­la häviä­vät vil­je­lys­maat, tulee kato­vuo­sia, jne. eli tulee nälän­hä­tää, jol­loin meret myös­kin kalas­te­taan tyh­jäk­si jopa nyky­tah­tia nopeammin.

  120. Tääl­lä­kään ei ole tul­lut pahem­min kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia pääs­tö­jen vähenemiseen.

    Jos minä oli­si Vih­reä, niin vaa­ti­sin hii­li­voi­ma­loil­le käyt­tö­kiel­toa ja ydin­voi­ma­loi­den lisärakentamista.

    Kos­ka Vih­reät aja­vat täy­sin päin­vas­tais­ta poli­tiik­kaa eli ydin­voi­ma­lat käyt­tö­kiel­toon ja hii­li­voi­ma­lat tilal­le, niin eipä nii­tä­kään pääs­töt kau­heas­ti huo­le­ta. Ihme­tyt­tää vain kovas­ti moko­ma toiminta.

  121. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Itseä­ni häi­rit­see sätei­ly­ta­sa­pai­no. Jos aurin­ko ei ole him­men­nyt vaan siel­tä tulee edel­leen se 175 petawat­tia, eikä läm­pö­te­hon pois hei­jas­tu­mi­ses­sa ole tapah­tu­nut muu­tok­sia (sitä­hän kai? seu­ra­taan mm. täl­lä veh­keel­lä … nojaa tuo ei ole ehti­nyt olla radal­la tar­peek­si kau­aa) niin että jon­ne­kin­han sen tehon on mentävä.

    Albe­dos­ta löy­tyy kyl­lä pidem­pää­kin sar­jaa, esim.:

    Pallé et al., Chan­ges in the Earth’s reflec­tance over the past two deca­des, Science 2004

    Sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen huo­mio, että koko läm­pe­ne­mis­jak­son ajan albe­do on pie­nen­ty­nyt ja kun läm­pö alkoi men­nä merin, niin albe­do kään­tyi kas­vuun. Havait­tu muu­tos vas­tai­si suu­ruu­del­taan jopa 6,8 W/m^2, jon­ka suu­rem­pi kuin IPCC:n arvio ihmis­kun­nan pääs­tö­jen aiheut­ta­mas­ta säteilypakotteesta.

    No, ehkä täl­lai­siin tulok­siin kan­nat­taa suh­tau­tua tie­tyil­lä varauk­sil­la, kos­ka käsit­tääk­se­ni Oikeaop­pi­sis­sa pii­reis­sä Palléa pide­tään vähin­tään yhtä kajah­ta­nee­na hör­hö­nä kuin Svens­mar­kia ja että Pallé voi näi­den mie­li­pi­tei­den mukaan työn­tää albe­don­sa samaan paik­kan kuin Svens­mark kos­mi­set säteensä…

  122. Mit­taus­ten luo­tet­ta­vuus on pal­jon ollut esillä. 

    Minun mie­les­tä­ni läm­pö­ti­lo­jen mit­tauk­sen ohel­la ja täy­den­nyk­se­nä pitäi­si mita­ta myös ilmanpaineita.

    Kan­san­omai­ses­ti asi­aa pel­kis­täen läm­pö­mit­ta­rien rin­nal­la oli­si hyvä olla ilman­pai­ne­mit­ta­ri. Ilman­pai­nees­ta voi­daan las­kea ilma­seok­sen omi­nai­suuk­sien mukai­nen keskilämpötila. 

    Ilman­pai­ne­me­tel­mä ei ole samal­la taval­la herk­kä ympä­ris­tö­te­ki­jöil­le kuin läm­pö­ti­la­mit­taus. Erääs­sä tut­ki­muk­ses­sa esi­mer­kik­si todet­tiin, että Kai­sa­nie­men mit­taus­pis­teen kes­ki­läm­pö­ti­la on nous­sut kol­mi­sen astet­ta kau­pun­gin kas­vun myötä.

    Kai­sa­nie­men ilman­pai­nei­siin kau­pun­gin tuo­ma läm­pö ei ole voi­nut vai­kut­taa. Täs­tä­kin syys­tä ilman­pai­ne­mit­taus oli­si har­kit­se­mi­sen arvoi­nen asia.

  123. Jan­ne S: Niin eli tuo vas­tus­tuk­se­si perus­tuu aika pit­käl­le mutu-tun­tu­maan, ja ehkäpä 

    Ker­ro­pa mis­tä täl­tä pal­lol­ta löy­tyy sel­lai­nen ihme yksi­lö, jon­ka asen­noi­tu­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­seen perus­tuu johon­kin muu­hun kuin mutuun? Riit­tää kun selai­lee jotain AR4:n lis­to­ja tun­te­mat­to­mis­ta tai huo­nos­ti­tun­ne­tuis­ta teki­jöis­tä, niin voi vakuut­tua, että jokai­ki­sen ilmas­to­tut­ki­jan käsi­tys­kin koko­nai­su­des­ta on mutua.

    Tie­tys­ti voi aina argu­men­toi­da sen puo­les­ta, että asi­aan per­he­ty­neen tut­ki­jan mutu on mui­den mutua tar­kem­pi (vaik­ka näin ei vält­tä­mät­tä ole esim. omaan itse­ke­hit­tä­mään lem­pi­teo­ri­aan­sa rakas­tu­neen tut­ki­jan koh­dal­la). Tut­ki­joi­den kon­sen­suk­seen vetoa­mi­ses­sa kan­nat­taa muis­taa se pie­ni ryh­mäp­sy­ko­lo­gi­nen havain­to, että yksi­löt voi­vat ryh­mäs­sä pää­tyä pal­jon jyr­kem­pään kan­taan kuin yksi­kään ryh­män jäse­nis­tä yksin päätyisi.

    Lop­pu­ta­ri­naa en ymmär­rä. Suu­rin osa kan­sas­ta ei odo­ta tuo­mio­päi­vää, vaan sitä että saa­vat syö­dä lihan­sa, kaa­su­tel­la moot­to­ti­tiel­lä ja käy­dä kau­koi­däs­sä kenen­kään häi­rit­se­mät­tä. Suh­teel­li­sen rank­kaa vas­tus­tus­ta­han siel­tä löy­tyy jos joku yrit­tää puut­tua näi­hin yksi­lön perus­oi­keuk­siin ympäristöargumentein. 

    Kyl­lä kan­sal­le on myy­ty mie­li­ku­va vää­jää­mät­tö­mäs­tä tuo­mio­päi­väs­tä ja niin­pä monet tun­tu­vat suo­ras­taan hin­ku­van yhä kau­heam­pia kata­stro­fis­ke­naa­rioi­ta. Vai mik­si meil­lä muu­ten ei vie­lä näy vihai­sia kan­san­liik­kei­tä vaa­ti­mas­sa asia­pi­toi­sem­paa uuti­soin­tia ja valis­tus­ta? Päin vas­toin — jos joku paha ja ilkeä jäl­ki­pol­via vihaa­va denia­lis­ti pää­se jon­kun ker­ran ääneen, niin kan­san kes­kuu­des­ta nouse­vat spon­taa­nit lynk­kaus­jou­kot mobi­li­soi­tu­vat het­kes­sä sää­li­mät­tö­mään ilmastorikollisjahtiin.

    Kan­sa ei tosi­aan lue GRL:ää tai Natu­rea, noin pää­sään­töi­ses­ti. Sehän täs­sä suu­rin ongel­ma onkin. Läm­pe­ne­mi­sen pysäh­ty­mi­ses­tä­kin puhu­taan vain blo­gosfää­ris­sä. GRL:ssä sano­taan että läm­pö kar­kaa meriin. [1]

    Minä nyt en ihan ymmär­rä tuo­ta sinun argu­ment­tia — mik­si ihmees­sä useat kym­me­net — sadat huip­pu­tut­ki­jat ja tut­ki­mus­ryh­mät ovat suun­nan­neet ilmei­sen suu­ren panos­tuk­sen etsies­sään kadon­nut­ta läm­pöä tai jotain muu­ta seli­tys­tä sil­le mik­si ei ole ihan läm­men­nyt­kään niin kuin piti, jos asias­ta puhu­taan vain jos­sain “blo­gosfää­ris­sä”? Haas­kaa­vat­ko he veron­mak­sa­jien raho­ja ole­mat­to­mien asioi­den jahtaamiseen?

    [1] MA. Bal­ma­se­da, KE. Tren­berth, E. Källén (2013) Dis­tinc­ti­ve cli­ma­te sig­nals in rea­na­ly­sis of glo­bal ocean heat con­tent, GRL 40, 1754–1759.

    Ja yksi­kö tuo­re pape­ri rat­kai­seen koko ongel­man? Tuo­ta­han ovat arvos­tel­leet Cur­ryn lisäk­si monet muut­kin tut­ki­jat ja jopa aiem­mas­sa kes­kus­te­lus­sa esiin­pul­pah­ta­neen MetOf­ficen rapor­tin mukaan asias­ta ei ole riit­tä­väs­ti mit­taus­tie­to­ja, jot­ta sii­nä voi­tai­siin ottaa kan­taa suun­taan tai toi­seen — näin vaik­ka ko. rapor­tin kir­joit­ta­jat itse usko­vat kysei­seen hypoteesiin.

  124. Lepo­ti­la zZ: Ellet toi­sin osaa perus­tel­la, näyt­tää sil­tä, että he ovat vain kek­si­neet, kuin­ka mon­ta sykliä he halua­vat käyt­tää, gene­roi­neet eri­lai­sia “mal­le­ja” ja valin­neet sen, jon­ka käy­rä hei­tä eni­ten miellytti.Ja sinä hei­tät sen oikeas­ti vaih­toeh­to­na todel­li­sil­le ilmastomalleille?

    Todel­li­sis­sa ilmas­to­mal­leis­sa ei sit­ten ole yhtään arvauk­sia — ja sovi­tuk­sia — muka­na? Has­su jut­tu, että jokai­nen mal­li käyt­tää aika­lail­la oman kal­tais­ta set­tiä pakot­tei­den suu­ruuk­sis­ta, takai­sin­kyt­ken­nöis­tä yms. ja tuot­ta­vat siten hyvin haja­nai­sen setin “arvauk­sia” ilmas­to­herk­kyy­del­le. Ja kai­kes­ta täs­tä huo­li­mat­ta kaik­ki mal­lit tois­ta­vat lähes hel­lyyt­tä­vän yksi­mie­li­ses­ti men­nei­syy­den ja tuot­ta­vat yhte­ne­väi­set ennus­teet tulevaisuudesta.

    Jos ilmas­to­mal­lit jote­kin vas­tai­si­vat oike­aa todel­li­suut­ta, niin luu­li­si, että oike­aan tulok­seen pää­tyy vain yksi mal­li ja vain yhdet arviot pakot­teis­ta ja muus­ta oli­si­vat oikeat. Kun näin ei ole, niin mie­les­tä­ni on aika oikeu­tet­tua väit­tää, että ko. mal­lit ovat vain älyt­tö­män kal­lis ja ras­kas tapa teh­dä käyränsovitusta.

  125. Juho Laa­tu: Jos tar­koi­tus on pitää yhteis­kun­nan sta­tus quo ja väl­tel­lä uudis­tuk­sia, on erit­täin jär­ke­vä stra­te­gia hajaut­taa kes­kus­te­lu lukui­siin (enem­män tai vähem­män jär­ke­viin) yksi­tyis­koh­tiin ja väit­tei­siin ja nii­den poh­din­taan. Denia­lis­tien (stra­te­gian) logiik­ka voi siis olla (ylei­sel­lä tasol­la, hei­dän tavoit­tei­den­sa näkö­kul­mas­ta) kun­nos­sa, vaik­ka hei­dän esit­tä­mis­sään yksit­täi­sis­sä asiois­sa logiik­ka oli­si hei­kom­paa­kin. Lisäk­si tuo lei­ri voi sisäl­tää sekä kes­kus­te­lua (stra­te­gi­sel­la tasol­la) ohjaa­via taho­ja, ja taho­ja, jot­ka toi­mi­vat vain väit­te­lyn käsi­kas­sa­roi­na (kai­kin mah­dol­li­sin argumentein). 

    Tulin­kin tuos­sa juu­ri pai­kal­li­sen denia­lis­ti­loo­sin stra­te­gia­pa­la­ve­ris­ta, jos­sa poh­dit­tiin kuin­ka jal­kau­tam­me päi­vi­te­tyn glo­baa­lin denia­lis­ti­stra­te­gian pai­kal­li­sel­le tasol­le. Lisäk­si kes­kus­te­lim­me Bil­der­berg-seu­ran ja Illu­mi­naa­tin edus­ta­jien kans­sa miten koor­di­noim­me hank­keet kaik­kien mah­dol­lis­ten uudis­tus­ten torpedoimiseksi.

    Ihan antoi­sa kokous — var­sin­kin, kun täl­lä ker­taa taas jaet­tiin öljy-yhtiöi­den palk­kio­se­kit bonus­ten kera ansiok­kaas­ta disin­for­maa­tion levittämisestä.

    Käsit­tä­mät­tö­mät ris­ti­rii­tai­suu­det­kin voi­vat siis toi­mia denia­lis­tien eduksi.

    Niin — tai voi­si­ko­han miten­kään olla mah­dol­lis­ta, että Suu­res­sa Ker­to­muk­ses­sa Kau­his­tut­ta­vas­ta Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta voi­si itses­sään olla käsit­tä­mät­tö­miä ris­ti­rii­tai­suuk­sia ynnä muu­ta kummallista?

  126. Kan­sa ei tosi­aan lue GRL:ää tai Natu­rea, noin pää­sään­töi­ses­ti. Sehän täs­sä suu­rin ongel­ma onkin. Läm­pe­ne­mi­sen pysäh­ty­mi­ses­tä­kin puhu­taan vain blo­gosfää­ris­sä. GRL:ssä sano­taan että läm­pö kar­kaa meriin. [1]

    [1] MA. Bal­ma­se­da, KE. Tren­berth, E. Källén (2013) Dis­tinc­ti­ve cli­ma­te sig­nals in rea­na­ly­sis of glo­bal ocean heat con­tent, GRL 40, 1754–1759.

    Tren­bert­hin pape­ri perus­taa väit­teen­sä läm­mön “kar­kaa­mi­ses­ta meriin” jäl­leen ker­ran mal­lei­hin. Mit­tauk­sil­la täl­lais­ta väi­tet­tä ei ole voi­tu todentaa.

    Tren­bert­hil­tä puut­tuu myös fysi­kaa­li­nen mal­li, jol­la läm­min vesi voi­si siir­tyä noin syväl­le. Meris­sä ker­ros­tu­nei­suus on joko läm­pö- tai suo­lai­suus­poh­jais­ta. Läm­min tai vähä­suo­lai­nen jää pinnalle.

  127. Tapio: Sitä on vähän vai­kea löy­tää, kun tut­ki­muk­set teh­tiin jo 1800-luvulla.

    Mik­si ihmees­sä täs­sä kes­kus­te­lus­sa kes­ki­ty­tään vain maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­lan nousuun ? Koh­tee­na­han on ilmas­to­muu­tos ja ilmas­toon kuu­luu muu­ta­kin kuin läm­pö­ti­la, esim tuu­let, pil­vet, sade.

    Miten denia­lis­tit kiis­tä­vät sen, ettei lisään­ty­nyt ener­gian net­toe­ner­gia­vuo ajan mit­taan yhtään muut­tai­si ilmas­toa? Monet nois­ta läm­pö­ti­lan nousua hil­lit­se­vi­sä palau­te­me­ka­nis­meis­tä tar­koit­ta­vat sel­lai­se­naan ilmas­to­muu­tos­ta, esim. pil­vi­syy­den lisään­ty­mi­nen. Myös mereen varas­toi­tu­nut läm­pö vää­jää­mät­tä vai­kut­taa ilmastoon. 

    1800-luvul­la vii­tan­net Svan­te Arr­he­niuk­sen alkeel­li­siin “spekt­ri­mit­tauk­siin”, joi­ta hän jul­kai­si 1896 ulos tul­lees­sa pape­ris­saan. Tuos­sa pape­ris­sa hän arvioi hii­li­diok­si­din mää­rän tuplaan­tu­mi­sen aiheut­ta­van 5–6 asteen lämpenemisen.

    Arr­he­nius kui­ten­kin huo­ma­si teh­neen vir­heen ja kor­ja­si tuo­ta arvio­ta 1906 ulos tul­lees­sa pape­ris­sa 1.6 astee­seen — lukuun, joka on lähel­lä vii­me­ai­kai­sia vuo­den 2012–2013 tut­ki­muk­sia aiheesta.

    1.6 astet­ta on niin vähäi­nen luku, ettei sen vuok­si ole mitään syy­tä teh­dä mitään.

    Anyway, tuo­kin ilmiö pitäi­si havai­ta maan pin­nal­ta teh­tä­vis­tä takai­sin­sä­tei­lyn mit­tauk­sis­ta. Vali­tet­ta­vas­ti nuo pit­kä­ai­kais­mit­tauk­set näyt­tä­vät tren­diä vää­rään suun­taan (läm­pe­ne­mis­teo­rioi­den näkö­kul­mas­ta) 1)

    Mitä tulee tuu­li­suu­teen, pil­vi­syy­teen ja satei­suu­teen, ei niis­sä ole mis­sään havait­ta­vis­sa mitään sel­vää tren­diä mihin­kään suuntaan. 

    Myös­kään merien läm­pe­ne­mi­ses­tä on tur­ha puhua, sil­lä läm­pe­ne­mi­nen on ollut hyvin lähel­lä ole­ma­ton­ta vuo­den 2003 jäl­keen. Mis­tään läm­mön hyp­pää­mi­ses­tä syvyyk­siin ei ole mitään suo­ria todisteita.

    1) Gero, P. Jonat­han, David D. Tur­ner, 2011: Long-Term Trends in Downwel­ling Spect­ral Infra­red Radiance over the U.S. Sout­hern Great Plains. J. Cli­ma­te, 24, 4831–4843.

    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2011JCLI4210.1

  128. Mik­ko Kivi­ran­ta: …meri­vir­to­jen mas­sii­vi­sen uudelleenjärjestymisen…

    Ter­mi on itse asias­sa ‘circu­la­tion’ joka voi tar­koit­taa joko meri­vir­to­ja tai tuulisysteemejä.

  129. Poth1ue1: Tulin­kin tuos­sa juu­ri pai­kal­li­sen denia­lis­ti­loo­sin stra­te­gia­pa­la­ve­ris­ta, jos­sa poh­dit­tiin kuin­ka jal­kau­tam­me päi­vi­te­tyn glo­baa­lin denia­lis­ti­stra­te­gian pai­kal­li­sel­le tasol­le. Lisäk­si kes­kus­te­lim­me Bil­der­berg-seu­ran ja Illu­mi­naa­tin edus­ta­jien kans­sa miten koor­di­noim­me hank­keet kaik­kien mah­dol­lis­ten uudis­tus­ten torpedoimiseksi. 

    En halua väit­tää, että pai­kal­li­nen loo­si oli­si vas­tuus­sa stra­te­gias­ta. Ehkä loo­sin­ne toi­mii tais­te­lus­sa käsikassarana. 😉

    Vähän vaka­vam­min. Ehkä olem­me yhtä miel­tä sii­tä, että kes­kus­te­lun hajaut­ta­mi­nen kaik­kien yksi­tyis­koh­tien epäi­lyk­si on edul­li­nen stra­te­gia muu­tos­ta vas­tus­ta­vil­le denia­lis­teil­le (otta­mat­ta kan­taa sii­hen koor­di­noi­ko joku tätä stra­te­gi­aa vai ei). Olet­ko samaa mieltä?

    Ihan antoi­sa kokous – var­sin­kin, kun täl­lä ker­taa taas jaet­tiin öljy-yhtiöi­den palk­kio­se­kit bonus­ten kera ansiok­kaas­ta disin­for­maa­tion levittämisestä. 

    En myös­kään väi­tä, että sai­sit hank­keel­le­si rahoi­tus­ta jos­tain. Ehkä­pä omien talou­del­lis­ten etu­jen tur­vaa­mi­nen on riit­tä­vä motiivi.

    Niin – tai voi­si­ko­han miten­kään olla mah­dol­lis­ta, että Suu­res­sa Ker­to­muk­ses­sa Kau­his­tut­ta­vas­ta Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta voi­si itses­sään olla käsit­tä­mät­tö­miä ris­ti­rii­tai­suuk­sia ynnä muu­ta kummallista? 

    Näin­hän denia­lis­tien kuu­luu sanoa, kos­ka se on heil­le stra­te­gi­ses­ti edul­lis­ta (= monien mah­dol­lis­ten epä­var­muus­koh­tien tuo­mi­nen esil­le). Lisäk­si väi­te on tot­ta sii­nä mie­les­sä, että var­maan­kin jokai­ses­sa ilmas­to­muu­tos­mal­lis­sa lie­nee epä­täs­mäl­li­syyk­siä, yleis­tyk­siä, ja tie­ten­kin huo­mat­ta­vaa epä­var­muut­ta tulos­ten tark­kuu­den suh­teen. Tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen on tun­ne­tus­ti vaikeaa.

    Minus­ta mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on se, kum­mal­la osa­puo­lel­la on todis­tus­taak­ka. Tulee­ko alar­mis­tien todis­taa, että maa­pal­lo pok­sah­taa var­mas­ti tai ympä­ris­töm­me tila huo­no­nee var­mas­ti, vai tulee­ko denia­lis­tien todis­taa, että nykyi­sel­lä tiel­lä voi­daan ede­tä tur­val­li­ses­ti? Molem­mat ovat tie­ten­kin aika mah­dot­to­mia teh­tä­viä. Ehkä voim­me vedo­ta ihmis­kun­nan pahaan tie­toa kasaa­van mene­tel­män eli tie­teen tulok­siin. Tie­teel­li­nen totuus­han on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti sama kuin tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus. Sel­lai­nen­han meil­lä jo on, eli voim­me pitää totuu­te­na, että ihmi­sen toi­mil­la on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus ilmas­toon. Polii­tik­ko­jen (ja äänes­tä­jien) asia on kai päät­tää, anne­taan­ko men­nä iloi­ses­ti eteen­päin enti­seen tapaan, vai jar­ru­tel­laan­ko ilmas­ton muutosta.

    Näi­den kes­keis­ten asioi­den rin­nal­la eri mal­lien eri­lai­set epä­var­muus­te­ki­jät lie­ne­vät aika saman­te­ke­viä. Samoin sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä, onko denia­lis­tien stra­te­gia kes­kus­joh­toi­nen, yksit­täis­ten ihmis­ten itse kek­si­mä, vai satun­nai­nen tulos. Hyvä stra­te­gia tuo kes­kus­te­lun hajaut­ta­mi­nen ja kai­ken kiis­tä­mi­nen kui­ten­kin on. Se on sel­väs­ti aja­nut alar­mis­tien lei­rin puo­lus­tus­a­se­miin, puo­lus­ta­maan jokais­ta lät­kä­mai­lan yksi­tyis­koh­taa. Kes­kus­te­lun haja­nai­suu­den vuok­si myös poliit­kot ovat sii­nä “onnel­li­ses­sa” ase­mas­sa, että hei­dän ei tar­vit­se teh­dä ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­nan vaa­ti­mia ikä­viä päätöksiä.

    Ehkä roh­ke­nen väit­tää, että denia­lis­tien jou­kos­sa on aina­kin joi­tain tai­ta­via yksi­löi­tä, jot­ka ymmär­tä­vät eri­lais­ten väit­te­ly­stra­te­gioi­den mer­ki­tyk­sen, ja sik­si ymmär­tä­vät myös laa­jan vas­ta-argu­ment­ti­vii­da­kon gene­roi­mi­sen kes­kus­te­lua hidas­ta­van ja har­ha­teil­le ohjaa­van (ja sik­si aina­kin joi­den­kin denia­lis­tien tavoit­tei­ta pal­ve­le­van) vai­ku­tuk­sen hyödyllisyyden.

  130. Mei­dän jälkee,me vedepaisumus…”

    Eilen oli kau­nis kesäil­ta. Pää­tin viih­dyt­tää itse­nä­ni avoau­toa­je­lul­la Inkoo­seen ja takai­sin. Kotiin tul­tua sopi lukea Eco­no­mis­tis­ta Kii­nan ympäristöongelmista.

    Olen myös lujal­la tie­tä­mät­tö­myy­teen perus­tu­val­la vakau­muk­sel­la pää­ty­nyt tulok­seen, että maa­il­man ljy­va­rat riit­tä­vät vie­lä 100 vuot­ta, mut­ta ei pidem­pään. Minä voin jat­kaa unia­ni ja unlemointiani.

    Jo län­si­mai­sen­kin perin hätäi­sen his­to­rian­kä­si­tyk­sen mukaan tuhat vuottt on aika lyhyt aika. Sitä aikaa fos­sii­li­set polt­toai­neet eivät kes­tä nykyi­sel­lä käytöllä.

  131. Poth1ue1: Tulin­kin tuos­sa juu­ri pai­kal­li­sen denia­lis­ti­loo­sin stra­te­gia­pa­la­ve­ris­ta, jos­sa poh­dit­tiin kuin­ka jal­kau­tam­me päi­vi­te­tyn glo­baa­lin denia­lis­ti­stra­te­gian pai­kal­li­sel­le tasol­le. Lisäk­si kes­kus­te­lim­me Bil­der­berg-seu­ran ja Illu­mi­naa­tin edus­ta­jien kanssa…

    Olet­te sel­väs­ti­kin sopi­neet siel­lä Bil­der­berg-seu­ras­sa mai­nit­se­van­ne Illu­mi­na­tin, teh­däk­sen­ne epäi­li­jät naurunalaisiksi.

  132. Fak­taa: 1800-luvul­la vii­tan­net Svan­te Arr­he­niuk­sen alkeel­li­siin “spekt­ri­mit­tauk­siin”, joi­ta hän jul­kai­si 1896 ulos tul­lees­sa pape­ris­saan. Tuos­sa pape­ris­sa hän arvioi hii­li­diok­si­din mää­rän tuplaan­tu­mi­sen aiheut­ta­van 5–6 asteen lämpenemisen.

    Anteek­si, että jank­kaan peri­aat­teel­lis­ta erot­te­lua hii­li­diok­si­din ja mui­den kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen läm­mit­tä­vän vai­ku­tuk­sen, siis kas­vi­huo­neil­miön, ja ilmas­to­muu­tok­sen välillä.

    Fysi­kaa­li­nen kas­vi­huo­neil­miö on teo­reet­ti­ses­ti ennus­tet­tu ja labo­ra­to­rios­sa tar­ka­si mitat­tu fak­ta. Sen kiis­tä­mi­seen on tur­ha käyt­tää aikaa.

    Kun kas­vi­huo­ne­kaa­su­pi­toi­suu­det nouse­vat, maa­pal­lol­le pyr­kii kas­vi­huo­neil­miön takia jää­mään aiem­paa enem­män ener­gi­aa, mikä käyn­nis­tää eri­lai­sia vas­ta­vai­ku­tuk­sia, jois­ta monet näky­vät ilmas­to­muu­tok­se­na. Yli­mää­räe­ner­gian­han on jon­ne­kin kulu­tet­ta­va eikä se p.o. tasoil­la voi muut­tua suo­raan aineeksi.

    Odo­tan mie­len­kiin­nol­la, miten e.m. tapah­tu­ma­ket­ju kiis­te­tään. Sen sijaan ilmas­to­muu­tok­sen suu­ruu­des­ta, maan­tie­tees­tä ja aika­tau­lus­ta voi­daan kiis­tel­lä maa­il­man tap­piin asti, aina­han joku voi vaa­tia ennus­teil­ta 99,999…9% varmuutta.

    Ainoa kei­no estää ilmas­to­muu­tos on vai­kut­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­pi­toi­suuk­siin (-mää­riin). Peri­aat­tees­sa jot­kut vas­ta­vai­ku­tuk­set, siis palau­te­me­ka­nis­mit, voi­si­vat sta­bi­loi­da pitoi­suu­det jol­le­kin hai­tat­to­mal­le tasol­le. On kui­ten­kin vai­kea näh­dä jotain (luon­nol­lis­ta) palau­te­me­ka­nis­mia, joka ei vai­kut­tai­si muu­hun luon­toon. Esim. vaik­ka meret sito­vat CO2:a, ne hap­pa­moi­tu­vat samal­la, mis­tä on omat haittansa.

  133. Juho Laa­tu:

    Minus­ta mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on se, kum­mal­la osa­puo­lel­la on todis­tus­taak­ka. Tulee­ko alar­mis­tien todis­taa, että maa­pal­lo pok­sah­taa var­mas­ti tai ympä­ris­töm­me tila huo­no­nee var­mas­ti, vai tulee­ko denia­lis­tien todis­taa, että nykyi­sel­lä tiel­lä voi­daan ede­tä tur­val­li­ses­ti? Molem­mat ovat tie­ten­kin aika mah­dot­to­mia tehtäviä.
    Ehkä voim­me vedo­ta ihmis­kun­nan pahaan tie­toa kasaa­van mene­tel­män eli tie­teen tulok­siin. Tie­teel­li­nen totuus­han on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti sama kuin tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus. Sel­lai­nen­han meil­lä jo on, eli voim­me pitää totuu­te­na, että ihmi­sen toi­mil­la on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus ilmastoon. 

    Todis­tus­taak­ka on tie­tys­ti alar­mis­teil­la, kos­ka hehän tämän sir­kuk­sen alul­le lait­toi­vat. Hei­dän oli­si aina­kin syy­tä muis­taa Carl Saga­nin sanat:

    Kovat väit­teet vaa­ti­vat kovia todisteita.”

    Tois­tai­sek­si ilmas­to on läm­men­nyt esi­teol­li­ses­ta ajas­ta (sat­tu­mal­ta pik­ku­jää­kau­den lopus­ta) noin 0,8 astet­ta, ja mil­lai­sia epä­suo­tui­sia vai­ku­tuk­sia sil­lä on ollut?

    Jat­kon suh­teen olem­me vain eri­lais­ten tie­to­ko­ne­mal­lien, ske­naa­rioi­den ja ennus­tus­ten varas­sa. Nykyi­set mal­lit ovat kui­ten­kin vaa­ras­sa fal­si­fioi­tua seu­raa­vien muu­ta­man vuo­den aika­na, joten nii­den­kö perus­teel­la täs­sä pitäi­si muut­taa maa­kuop­paan asumaan?

  134. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: Todis­tus­taak­ka on tie­tys­ti alar­mis­teil­la, kos­ka hehän tämän sir­kuk­sen alul­le lait­toi­vat. Hei­dän oli­si aina­kin syy­tä muis­taa Carl Saga­nin sanat:

    Kovat väit­teet vaa­ti­vat kovia todisteita.”

    Tie­deyh­tei­sön mie­li­pi­de siis on, että ihmi­sen toi­mil­la on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus ilmas­toon. Seu­raa­vak­si pitää poh­tia muu­tos­ten vaa­ral­li­suu­den ja hai­tal­li­suu­den astet­ta. Osa esi­te­tyis­tä uskot­ta­vis­ta ske­naa­riois­ta on jopa ihmis­kun­nan eloon­jää­mi­sen kan­nal­ta vaa­ral­li­sia ja osa ihmi­sel­le ja luon­nol­le mer­kit­tä­vis­sä mää­rin hai­tal­li­sia. Täl­lai­sia lop­pu­tu­lok­sia emme halua. Meil­lä on kar­keas­ti kak­si vaih­toeh­toa. Joko luo­tam­me sii­hen, että ongel­mia ei tule, ja jat­kam­me aiem­paan tyy­liin, tai vaih­toeh­toi­ses­ti vähen­näm­me ilmas­toon vai­kut­ta­via toi­miam­me niin, että ris­kis­ke­naa­rioi­den toteu­tu­mis­to­den­nä­köi­syys puto­aa lähel­le nollaa.

    Nämä vaih­toeh­dot tie­de siis tar­jo­aa sekä alar­mis­teil­le että denia­lis­teil­le. Alar­mis­tien ei tar­vit­se todis­taa jon­kin yksit­täi­sen mal­lin toi­mi­vuut­ta tai joi­den­kin yksi­tyis­koh­tien oikeel­li­suut­ta. Riit­tää kun ottaa kan­taa tuo­hon edel­lä mai­nit­tuun peruskysymykseen.

    Valin­ta siis on joko arpa­no­pan heit­to maa­pal­lon, luon­non ja ihmis­kun­nan tule­vai­suu­des­ta tai ihmi­sen ympä­ris­töään hor­jut­ta­van käy­tök­sen oleel­li­nen vähen­tä­mi­nen. Vaik­ka vaka­van tuhon toden­nä­köi­syys oli­si vain esi­mer­kik­si yksi kuu­des­ta, voi hyvin pitää perus­tel­tu­na olla heit­tä­mät­tä tuo­ta noppaa.

    Mei­dän tulee siis toi­mia nyt nykyi­sen tie­tä­myk­sem­me varas­sa. Sel­lai­nen aja­tus, että valit­si­sim­me arpa­no­pan hei­ton sik­si, että emme vie­lä täy­sin tie­dä mil­lai­sia tulok­sia mil­lä­kin nume­rol­la saa­daan on äly­tön. Meil­lä on jo jon­kin­lai­nen käsi­tys sii­tä, mil­lai­set lop­pu­tu­lok­set voi­vat olla mah­dol­li­sia. Ja var­maa tie­toa tule­vai­suu­des­ta on tie­ten­kin mah­do­ton saa­da. Todis­tus­taak­kaa ei siis voi käyt­tää niin, että se oli­si perus­te rat­kai­su­jen vii­väs­tyt­tä­mi­sel­le, tai tuki ilmas­ton muok­kaa­mi­sen jat­ka­mi­sel­le. Pää­tös on teh­tä­vä nyt niil­lä tie­doil­la, jot­ka meil­lä nyt on.

    Tois­tai­sek­si ilmas­to on läm­men­nyt esi­teol­li­ses­ta ajas­ta (sat­tu­mal­ta pik­ku­jää­kau­den lopus­ta) noin 0,8 astet­ta, ja mil­lai­sia epä­suo­tui­sia vai­ku­tuk­sia sil­lä on ollut?

    Vai­kea sanoa mitä hait­taa tuo muu­tos on meil­le aiheut­ta­nut tai tulee aiheut­ta­maan. Esi­te­tyis­tä ylei­sem­mis­tä ske­naa­riois­ta pahim­mis­sa kai maa­pal­lon ilmas­to seko­aa tyys­tin. Lie­vem­mis­sä­kin yksi kes­kei­nen ongel­ma on bio­di­ver­si­tee­tin vähe­ne­mi­nen nopei­den muu­tos­ten seurauksena.

    Jat­kon suh­teen olem­me vain eri­lais­ten tie­to­ko­ne­mal­lien, ske­naa­rioi­den ja ennus­tus­ten varas­sa. Nykyi­set mal­lit ovat kui­ten­kin vaa­ras­sa fal­si­fioi­tua seu­raa­vien muu­ta­man vuo­den aika­na, joten nii­den­kö perus­teel­la täs­sä pitäi­si muut­taa maa­kuop­paan asumaan?

    Yri­tin edel­lä kuva­ta jo tär­keim­mät tode­tut fak­tat. Emme ole tie­to­ko­ne­mal­lien ja eri­lais­ten tule­vai­suuss­ke­naa­rioi­den varas­sa. Nii­tä voi kehit­tää vapaas­ti lisää, eikä niis­tä yksi­kään voi olla oikea ja tark­ka. Oleel­lis­ta on se, otam­me­ko ris­kin ja hei­täm­me arpaa, vai vähen­näm­me­kö maa­pal­lon ilmas­toa muok­kaa­vaa käytöstämme.

    Pitää ottaa huo­mioon vie­lä se, että ongel­mal­li­sim­mat aineet eli fos­sii­li­set hii­li­ker­ty­mät lop­pu­vat ennus­tei­den mukaan joka tapauk­ses­sa mel­ko pian. Kyse on siis sii­tä, pol­tam­me­ko ne kaik­ki ja jätäm­me sopeu­tu­mi­sen vas­ta seu­raa­vil­le suku­pol­vil­le, vai lope­tam­me­ko nii­den polt­ta­mi­sen jo tämän suku­pol­ven aika­na. Ikui­suuk­siin ne eivät siis rii­tä. Kyse on vain sii­tä, jätäm­me­ko pian lop­pu­vas­ta fos­sii­li­ses­ta hii­les­tä osan maan alle vai jätäm­me­kö kai­ken hii­len pol­tet­tu­na ilmaan. Ottaa­ko sulu­pol­vem­me kai­ken fos­sii­li­sis­ta ker­ty­mis­tä saa­ta­van hel­pon talou­del­li­sen hyö­dyn itsel­leen, vai luo­puu­ko se osas­ta näis­tä mah­dol­li­suuk­sis­taan oman ja tule­vien suku­pol­vien ympä­ris­tön eduksi?

    Yksi kysy­mys vie­lä. Kat­sot­ko todis­te­tuk­si, että mitään vaka­vaa hait­taa ei tule, vaik­ka jat­kai­sim­me fos­sii­lien polt­ta­mis­ta nykyi­seen tahtiin?

  135. Asias­ta kiin­nos­tu­nut:
    ‘snip’
    Jat­kon suh­teen olem­me vain eri­lais­ten tie­to­ko­ne­mal­lien, ske­naa­rioi­den ja ennus­tus­ten varas­sa. Nykyi­set mal­lit ovat kui­ten­kin vaa­ras­sa fal­si­fioi­tua seu­raa­vien muu­ta­man vuo­den aika­na, joten nii­den­kö perus­teel­la täs­sä pitäi­si muut­taa maa­kuop­paan asumaan?

    Mik­si olet har­kin­nut maa­kuop­paan muut­ta­mis­ta? Mitä näyt­töä sen ilmas­to­vai­ku­tuk­sis­ta on?

  136. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: P>Jatkon suh­teen olem­me vain eri­lais­ten tie­to­ko­ne­mal­lien, ske­naa­rioi­den ja ennus­tus­ten varas­sa. Nykyi­set mal­lit ovat kui­ten­kin vaa­ras­sa fal­si­fioi­tua seu­raa­vien muu­ta­man vuo­den aika­na, joten nii­den­kö perus­teel­la täs­sä pitäi­si muut­taa maa­kuop­paan asumaan?

    Tois­te­taan vie­lä Navier-Sto­kes yhtä­löi­den falis­fioi­tu­mi­nen riit­tää minul­le fal­si­fioi­maan mal­lit. 40 vuo­des­sa niin ei ole tapahtunut.

    Mikä sinul­le riittää?

    Tule­vai­suu­des­ta — kuten kuo­le­mi­ses­ta keuh­ko­syö­pään — on ilmei­ses­ti sinun maa­il­man kuval­le­si lii­an vähän todis­tei­ta? Mil­lä perus­teel­la luu­let että huo­men­na aurin­ko nouse? Sekin on kova väi­te ja teoreettinen.

    Kovia todis­teio­ta on ollut sanoi­sin noin 80-luvun lopus­ta saak­ka ja tämän koko kes­kus­te­lun piti lop­pua suun­nil­leen kovin skep­ti­sen Ster­nin rapor­tin ilmes­ty­mi­seen. Ei loppunut. 

    Tupak­kaa ei kiel­let­ty 50-luvun lopus­sa, vas­ta nyt 60 vuot­ta myö­hem­min. Kovien tod­si­tei­den olles­sa olemassa.

  137. Fak­taa:
    1.6 astet­ta on niin vähäi­nen luku, ettei sen vuok­si ole mitään syy­tä teh­dä mitään.

    Anyway, tuo­kin ilmiö pitäi­si havai­ta maan pin­nal­ta teh­tä­vis­tä takai­sin­sä­tei­lyn mit­tauk­sis­ta. Vali­tet­ta­vas­ti nuo pit­kä­ai­kais­mit­tauk­set näyt­tä­vät tren­diä vää­rään suun­taan (läm­pe­ne­mis­teo­rioi­den näkö­kul­mas­ta) 1)

    1) Gero, P. Jonat­han, David D. Tur­ner, 2011: Long-Term Trends in Downwel­ling Spect­ral Infra­red Radiance over the U.S. Sout­hern Great Plains. J. Cli­ma­te, 24, 4831–4843.

    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2011JCLI4210.1

    Nuo mit­tauk­set kos­ke­vat Yhdys­val­tain Suu­ria tasan­ko­ja. Mit­taus­tu­lok­set ker­to­vat ensi­si­jai­ses­ti muu­tok­sis­ta pil­vi­syy­des­sä. Eli pil­vi­syys on vähen­ty­nyt kesien, syk­sy­jen ja tal­vien osal­ta, ja lisään­ty­nyt keväi­sin. Artik­ke­lin kir­joit­ta­jien mukaan hei­dän datan­sa tar­jo­aa aineis­toa ilmas­to­mal­lien tes­taa­mi­sek­si. Mikä siis sii­nä on vali­tet­ta­vaa ilmas­to­mal­leil­le? Ovat­ko mal­lit ennus­ta­neet lisään­ty­vää pil­vi­syyt­tä Suu­ril­le tasangoille?

  138. Fol­low the money
    ‑Joku täs­tä alar­mis­tien masi­noi­mas­ta Suo­men ja Euroo­pan talou­del­li­ses­ta alas­ajos­ta hyö­tyy rahal­li­ses­ti. Joku hyö­tyy sii­tä, että taval­li­nen kan­sa kur­jis­te­taan vih­reän äly­mys­tö­elii­tin maa­il­man­ku­vaa vas­taa­vak­si. Fik­su kapi­ta­lis­ti lie­nee val­lan innois­saan käy­tös­sään ole­vas­ta peli­mer­kis­tä; Huo­noa omaa­tun­toa pote­va viher­po­lii­tik­ko­jen lau­ma, jon­ka talou­del­li­nen ase­ma ei ole miten­kään riip­pu­vai­nen vaik­ka­pa teol­li­suu­den ole­mas­sao­los­ta omas­sa maas­sa tai Euroopassa.

  139. Sylt­ty: P>Uskomatonta on, että sama sak­ki jot­ka saar­naa talou­den pelas­ta­mi­ses­ta romut­ta­mal­la sen, nau­res­ke­lee perus­suo­ma­lais­ten kat­teet­to­mil­le lupauksille.

    Pape­ri­teh­taat läh­te­vät sin­ne mis­sä ovat kulut­ta­jat, siis Kii­naan. Eivät ne tän­ne Suo­meen palaa tai jää, lupa­si­vat tai teke­vät Per­sut ihan mitä tahansa. 

    Deval­vaa­tio voi olla ihan hie­no idea, mut­ta ennen­kin se seu­rauk­set ovat kar­mei­ta. Palk­ka leik­kaan­tuiu 20% mut­ta sii­tä ei puhu­ta Tupos­sa vaans e vain teh­dään — ei voi syyt­tää Metal­lia eikäö EK:ta… eikä poliitikoitakaan. 

    No, Ruot­si on yliar­vos­te­tun valuut­tan­sa kans­sa liris­sä, tosin heil­lä on maa­han­muu­ta­jia ja väe­kä sen ver­ran enem­män, että koti­mark­ki­na hie­man vai­men­taa. Maa­han­muut­ta­jien avul­la Ruo­ti raken­taa vau­raut­ta ja urhei­lu­me­nes­tys­tä, tääl­lä taas tämä ei mene Perus­uil­la jakoon lainkaan.

    Peru­jen inhi­mil­li­ses­ti ymmär­ret­tä­vä ongel­ma on, että paha maa­il­ma tor­ju­taan toi­vo­mal­la sinän­sä hyviä asioita. 

    Jos ilmas­ton­muu­tos katoa­si toi­vo­mal­la, hie­noa. Ei vain onnis­tu. Voi­si­han Peru­jen puo­lueoh­jel­mas­sa pai­no­voi­man tode­ta ole­van kiis­ta­na­lai­nen ja epäil­ty teo­ria (kuten onkin) ja sik­si sii­tä ei tar­vit­se välit­tää, vaan par­vek­keil­ta voi hypä­tä tur­val­li­ses­ti maa­han pää edel­lä. Sitä­hän tuo Peru­jen teol­li­suus­po­li­tiik­ka ja muu tou­hu on.

  140. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: Todis­tus­taak­ka on tie­tys­ti alar­mis­teil­la, kos­ka hehän tämän sir­kuk­sen alul­le lait­toi­vat. Hei­dän oli­si aina­kin syy­tä muis­taa Carl Saga­nin sanat:

    Kovat väit­teet vaa­ti­vat kovia todisteita.”

    Sik­si minä en usko­kaan alar­mis­tei­hin, ei heil­lä ole lain­kaan kel­vol­lis­ta todis­tei­ta sen tuek­si, että CO2-tuplaus joh­tai­si vii­den asteen läm­pe­ne­mi­seen tai enemmän.

  141. Täs­sä ihan hyvää ajat­te­le­mi­sen aihetta:

    Proac­tio­na­ry principle

    Ehkä kiis­tat ilmas­ton­muu­tok­sen vaka­vuu­den astees­ta, ilmas­to­tie­teen luo­tet­ta­vuu­des­ta jne. voi­si­vat olla vähän rau­hal­li­sem­pia, jos ongel­maa läh­det­täi­siin rat­kai­se­maan em. ratio­naa­li­sel­ta poh­jal­ta eikä sil­lä rai­vo­hul­lun dog­maat­ti­sel­la ja vaih­toeh­dot­to­mal­la taval­la kuin nyt. Täl­lä het­kel­lä malt­tia on välil­lä vähän vai­kea pitää, kun tie­de on val­jas­tet­tu kep­pi­he­vo­sek­si “takai­sin peru­na­kuop­piin” ‑ideo­lo­gial­le.

  142. Juho Laa­tu:
    Yri­tin edel­lä kuva­ta jo tär­keim­mät tode­tut fak­tat. Emme ole tie­to­ko­ne­mal­lien ja eri­lais­ten tule­vai­suuss­ke­naa­rioi­den varas­sa. Nii­tä voi kehit­tää vapaas­ti lisää, eikä niis­tä yksi­kään voi olla oikea ja tark­ka. Oleel­lis­ta on se, otam­me­ko ris­kin ja hei­täm­me arpaa, vai vähen­näm­me­kö maa­pal­lon ilmas­toa muok­kaa­vaa käytöstämme.

    Yksi kysy­mys vie­lä. Kat­sot­ko todis­te­tuk­si, että mitään vaka­vaa hait­taa ei tule, vaik­ka jat­kai­sim­me fos­sii­lien polt­ta­mis­ta nykyi­seen tahtiin? 

    En näh­nyt teks­tis­sä­si mui­ta fak­to­ja, kuin viit­tauk­sen “tie­deyh­tei­sön kan­taan”. Ilmei­ses­ti tar­koi­tat ilmas­to­tut­ki­joi­ta, kos­ka en muis­ta, että asias­ta oli­si pyy­det­ty mie­li­pi­det­tä koko tiedeyhteisötä?

    Mut­ta kui­ten­kin, kysei­nen ilmas­to­tut­ki­joi­den kan­ta perus­tuu juu­ri­kin ilmas­to­mal­le­hin, joil­la on vii­me vuo­si­na ollut kau­niis­ti sanot­tu­na haas­tei­ta todel­li­suu­den kuvaa­mi­sen kans­sa. Havain­nol­lis­ta­va kuva vuo­de­tus­ta IPCC AR5:stä:

    http://fabiusmaximus.files.wordpress.com/2012/12/20121216-ipcc_fig1-4_models_obs.png

    Mitä fos­sii­lis­ten polt­ta­mi­seen tulee, tois­tan saman jon­ka kir­joi­tin jo aiemm­min: asteit­tai­nen fos­sii­li­sis­ta luo­pu­mi­nen on täy­sin jär­ke­vä ja kan­na­tet­ta­va pää­mää­rä, kos­ka lop­pu­vat­han ne jos­sain vai­hees­sa. Sen sijaan en kan­na­ta sitä hir­vit­tä­vää kii­ret­tä, jol­la asi­aa ollaan hoi­ta­mas­sa, kos­ka kor­vaa­va tek­niik­ka on vie­lä täy­sin riit­tä­mä­tön­tä. Toki meil­lä oli­si ydin­voi­maa, mut­ta samat pii­rit jot­ka vaa­ti­vat äänek­käim­min pääs­tö­leik­kauk­sia vas­tus­ta­vat usein lähes samal­la innol­la myös ydin­voi­maa. Han­ka­la tilanne.

  143. JTS: Tois­te­taan vie­lä Navier-Sto­kes yhtä­löi­den falis­fioi­tu­mi­nen riit­tää minul­le fal­si­fioi­maan mallit.40 vuo­des­sa niin ei ole tapahtunut.

    Mikä sinul­le riittää?

    Tule­vai­suu­des­ta – kuten kuo­le­mi­ses­ta keuh­ko­syö­pään – on ilmei­ses­ti sinun maa­il­man kuval­le­si lii­an vähän todis­tei­ta? Mil­lä perus­teel­la luu­let että huo­men­na aurin­ko nouse? Sekin on kova väi­te ja teoreettinen.

    Kovia todis­teio­ta on ollut sanoi­sin noin 80-luvun lopus­ta saak­ka ja tämän koko kes­kus­te­lun piti lop­pua suun­nil­leen kovin skep­ti­sen Ster­nin rapor­tin ilmes­ty­mi­seen. Ei loppunut. 

    En ymmär­rä tuol­lais­ta argumentointia.
    Mil­lä perus­teel­la ihmi­sen aiheut­ta­man (vaa­ral­li­sen) ilmas­ton­muu­tok­sen toden­nä­köi­syys oli­si ver­rat­ta­vis­sa aurin­gon nouse­mi­seen? Se ei aina­kaan ole ylis­te­tyn tie­deyh­tei­sön kanta.

    Tai­dat olla sel­lai­nen “alar­mis­ti”, kun lisäk­si väi­tit Ster­nin raport­tia skeptiseksi?

  144. Muu­ta­mia tar­ken­nuk­sia: maa­pal­lon keskläm­pö­ti­la on täl­lä haa­vaa sii­nä 14,0 astet­ta, 1998 oli pii­ki 14,58 Celsius-astetta .

    Suo­men kes­ki­läm­pö­ti­las­ta on huo­no puhua, kos­ka eläm­me pit­käs­sä maas­sa näin kor­keil­la leveys­pii­reil­lä. Hel­sin­gis­sä vuo­den kes­ki­läm­pö­tiö­la on n 5 , Jokioi­sis­sa n. 4 ja Sodan­ky­läs­sä n. ‑2 astetta.

    0,8 asteen muu­tos on veden jää­ty­mis­pis­tees­tä mitat­tu­na lähes 6 %:n nousu. Ei mitä­tön luon­non prosesseissa.

    Jok­sus pie­net asiat vai­kut­ta­vat. Baga­tel­li esi­merk­ki eili­sen astraa­li­sia sfää­re­jä hipo­van kes­kus­te­lun pohjalta:

    Tänä ilta­na Kirk­ko­nu­me­mal­la on enm­mäi­sen ker­ran tänä keäs­nä täy­sin pime­ää (ns. täh­ti­tie­teel­li­nen pimeys) 5 minuut­tia. Huo­men­na, jo lähes tun­ti. Vuo­ro­kau­den tuo­ma lisäys on mel­koi­nen juu­ri näi­nä päi­vi­nä, kun sopial­la taval­la aurin­ko käy tar­peek­si hori­son­tin ala­puo­lel­la ja hipoo hämärärajaa.

  145. Juho Laa­tu:

    Vai­kea sanoa mitä hait­taa tuo muu­tos on meil­le aiheut­ta­nut tai tulee aiheut­ta­maan. Esi­te­tyis­tä ylei­sem­mis­tä ske­naa­riois­ta pahim­mis­sa kai maa­pal­lon ilmas­to seko­aa tyys­tin. Lie­vem­mis­sä­kin yksi kes­kei­nen ongel­ma on bio­di­ver­si­tee­tin vähe­ne­mi­nen nopei­den muu­tos­ten seurauksena.

    Välil­lä tulee mie­leen sekin, että ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na ennus­te­taan vain tuhoa. Tuo­mio­päi­vän pes­si­mis­ti­set pro­fee­tat ovat vauhdissa.

    Mut­ta suo­meen ennus­te­taan poh­jois-sak­san miel­lyt­tä­vää ilmas­toa. Entä jos saha­ras­sa alkaa sataa ja sii­tä tulee vilja-aitta?

    MInul­la ei luon­nol­li­ses­ti ole aavis­tus­ta­kaan mitä tulee tapah­tu­maan. Point­ti­ni on, että pelot­te­le­mal­la mei­tä yri­te­tään mani­pu­loi­da. Vähän kuin pyh­kou­lus­sa aikoi­naan: jos et usko jou­dut helvettiin.

  146. JTS: Pape­ri­teh­taat läh­te­vät sin­ne mis­sä ovat kulut­ta­jat, siis Kii­naan. Eivät ne tän­ne Suo­meen palaa tai jää, lupa­si­vat tai teke­vät Per­sut ihan mitä tahansa. 

    Jaa, euroo­pas­sa­ko lope­te­taan pape­rin kulu­tus jos­kus ensi vuonna? 

    Miten­kä tämä nyt sit­ten ero­aa sii­tä “ilmas­ton­muu­tok­seen ei suo­men toi­mil­la ole mitään mer­ki­tys­tä , joten mei­dän ei kan­na­ta teh­dä mitään”-argumentoinnisa?

    Vas­taan: Ei miten­kään. Kos­ka kaik­ki on jo mene­tet­ty, mei­dän ei kan­na­ta eikä tar­vit­se teh­dän yhti­käs mitään. On päi­vän­sel­vää että pape­rin­ku­lu­tus las­kee. Mitä sit­ten? Oli­si­ko suo­ma­lais­ten hevo­sen­ken­kien val­mis­ta­jien pitä­nyt lyö­dä hans­kat tis­kiin jo vuon­na 1890 kos­ka “tule­vai­suu­des­sa kaik­ki liik­ku­vat autoil­la, hevo­set katoa­vat, hevo­sen­ken­kiä ei tarvita”?

    Jos ilmas­ton­muu­tos katoa­si toi­vo­mal­la, hienoa. 

    No se on toden­nä­köi­sem­pää kuin se, että romut­ta­mal­la tie­ten tah­toen teol­li­suus, syn­tyy­kin uusi vah­vem­pi teol­li­suus huip­pu­vauh­tia. Siis ver­rat­tu­na sii­hen, että anne­taan asioi­den men­nä luon­nol­lis­ta tietään.

    Voi­si­han Peru­jen puo­lueoh­jel­mas­sa pai­no­voi­man tode­ta ole­van kiis­ta­na­lai­nen ja epäil­ty teo­ria (kuten onkin) ja sik­si sii­tä ei tar­vit­se välit­tää, vaan par­vek­keil­ta voi hypä­tä tur­val­li­ses­ti maa­han pää edellä.

    Tuo­han alkaa kuu­los­ta­maan suun­nil­leen yhtä ter­veel­tä kuin vih­rei­den talous­po­liit­ti­nen ohjelma.

    PS Mis­sä­hän nii­tä maa­il­man­lo­pun tuo­mio­päi­vän ske­naa­rioi­ta on uuti­soi­tu? Ei nii­tä ole kyl­lä aina­kaan omiin sil­mii­ni vii­me­ai­koi­na hir­veäs­ti näkynyt.

  147. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: En ymmär­rä tuol­lais­ta argumentointia.Millä perus­teel­la ihmi­sen aiheut­ta­man (vaa­ral­li­sen) ilmas­ton­muu­tok­sen toden­nä­köi­syys oli­si ver­rat­ta­vis­sa aurin­gon nouse­mi­seen? Se ei aina­kaan ole ylis­te­tyn tie­deyh­tei­sön kanta.Taidat olla sel­lai­nen “alar­mis­ti”, kun lisäk­si väi­tit Ster­nin raport­tia skeptiseksi?

    Perus­kou­lun ope­tus lie­nee Suo­mes­sa epä­on­nis­tu­nut, kun ei oikein ymmär­re­tä, että aurin­gon nouse­mi­nen aamui­sin (maa­pal­lon kie­ro­to­lii­ke aurin­gon ympäri)ennustetaan var­maans sinus­ta kovin vaja­vai­sil­la ja epä­luo­tet­ta­vil­la malleilla. 

    Kan­nat­taa lukea Ster­nin raport­ti, sii­nä hän läh­tö­koh­tai­ses­ti suh­tau­tuu ilmas­ton­muu­tok­seen kriit­ti­ses­ti ja alus­sa olet­ti sen ole­van lii­oit­te­lua sek­kä tekee varo­vai­sia arvioi­ta. Lop­pu­tu­los muut­ti hänen kantaansa.

    Täs­sä vii­me vuo­del­ta ker­to­mus aiheesta:
    The Con­ver­sion of a Cli­ma­te-Chan­ge Skeptic
    By RICHARD A. MULLER
    Publis­hed: July 28, 2012 NY Times

    CALL me a con­ver­ted skep­tic. Three years ago I iden­ti­fied problems in pre­vious cli­ma­te stu­dies that, in my mind, threw doubt on the very exis­tence of glo­bal war­ming. Last year, fol­lowing an inten­si­ve research effort invol­ving a dozen scien­tists, I conclu­ded that glo­bal war­ming was real and that the prior esti­ma­tes of the rate of war­ming were cor­rect. I’m now going a step furt­her: Humans are almost enti­re­ly the cause. 

    http://www.nytimes.com/2012/07/30/opinion/the-conversion-of-a-climate-change-skeptic.html?pagewanted=all&_r=0

    Hom­ma palaa kysy­myk­seen — mikä riittää?

  148. åke: Välil­lä tulee mie­leen sekin, että ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na ennus­te­taan vain tuhoa. Tuo­mio­päi­vän pes­si­mis­ti­set pro­fee­tat ovat vauhdissa.

    Jos sinukl­le ennus­te­taan palo­va­maa seu­rauk­se­na käden työ­tä­mi­ses­tä nuo­tioon, onko sekin alarmismia?

    Ilmans­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­set tar­koit­ta­vat nyky­tie­dol­la Suo­mes­sa sade­mää­rän kas­vua — vet­tä ja lun­ta sekä myrs­ky­jen ja myrs­ky­tu­ho­jen lisään­ty­mis­tä. Ääri-ilmiöt lsiääntyvät.

    Kan­sain­omai­ses­ti sanot­tu­na säät tun­tu­vat oudoilta.

    Maan­vil­je­lyä hait­taa­vat uduet tuho­lai­set, joi­ta tal­vi ei aina perin­te­sieen tapaan jyrää.

    Raken­nus­kan­tam­me on teh­ty nykyi­seen ilams­toon, jos on hip­pu­kyl­miä tavl­via tai huip­pu­kuu­mia kesiä, epä­mu­ka­vuut­ta on luvassa.

    Tuo­ko Väli­me­ren alu­een kuu­me­ne­mi­nen tän­ne turis­mia, ehkä. 

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa kau­pun­ki­tul­vien ehkäi­syys tar­vi­taan puis­toa­luei­ta ja isom­pia vie­mä­rei­tä. Lumen kans­sa sel­viä­mi­seen aina­kin väliai­kai­sia säilytyspaikkoja.

    Jos vän­kää­mi­nen ihan perus­ai­ois­ta lop­pui­si, voi­tai­siin pääs­tä kiin­nos­ta­vam­paan kes­kus­te­luun seu­rauk­sis­ta ja mitä se vaikuttaa.

  149. Poth1ue1:
    Täs­sä ihan hyvää ajat­te­le­mi­sen aihetta:

    Proac­tio­na­ry principle

    Ehkä kiis­tat ilmas­ton­muu­tok­sen vaka­vuu­den astees­ta, ilmas­to­tie­teen luo­tet­ta­vuu­des­ta jne. voi­si­vat olla vähän rau­hal­li­sem­pia, jos ongel­maa läh­det­täi­siin rat­kai­se­maan em. ratio­naa­li­sel­ta poh­jal­ta eikä sil­lä rai­vo­hul­lun dog­maat­ti­sel­la ja vaih­toeh­dot­to­mal­la taval­la kuin nyt. Täl­lä het­kel­lä malt­tia on välil­lä vähän vai­kea pitää, kun tie­de on val­jas­tet­tu kep­pi­he­vo­sek­si “takai­sin peru­na­kuop­piin” ‑ideo­lo­gial­le.

    Yllä mai­ni­tus­sa teks­tis­sä on se vir­he, ettei ongel­maa on hyvin vähän yri­tet­ty rat­kais­ta rai­vo­hul­lun lailla,rationaalisesti tai mil­lään muul­la­kaan mene­tel­mäl­lä. kes­kus­te­lu­han on käy­ty vain sii­tä läm­pi­ää­kö vai ei ja mil­lä nopeu­del­la, sekä hie­man epä­mää­räi­si­sä ske­na­rio­ta sii­tä mitä tulee tapah­tu­maan (ns. kata­stro­fi­teo­ria, jota kukaan ei voi oikeas­taan mää­ri­tel­lä tarkemmin).
    Jäl­leen ker­ran kon­kre­tia puut­tuu. Asial­li­sen kes­kus­te­lun lisäk­si olen huo­man­nut myös hie­man epä­asial­lis­ta tyy­liä. Näi­tä Osmon blo­ge­ja luke­nee­na ympä­ris­tö­muutk­ses­ta huo­les­tu­neet ovat arvio­ni mukaan useam­min agrs­sii­vi­sem­pia ja epä­asial­li­sem­pia kun ne nämä kau­heat “denia­lis­tit”.

  150. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: En näh­nyt teks­tis­sä­si mui­ta fak­to­ja, kuin viit­tauk­sen “tie­deyh­tei­sön kantaan”.

    Aivan, tuo (ihmis­ten toi­mien mer­kit­tä­vä vai­ku­tus ilmas­toon) oli ainoa ja argu­men­toin­nil­le­ni riit­tä­vä tie­deyh­tei­sön tuot­ta­ma tulos.

    Ilmei­ses­ti tar­koi­tat ilmas­to­tut­ki­joi­ta, kos­ka en muis­ta, että asias­ta oli­si pyy­det­ty mie­li­pi­det­tä koko tiedeyhteisötä?

    Tie­deyh­tei­sö ei toi­mi niin, että kysy­myk­set esi­tet­täi­siin jol­le­kin osal­le sitä. Kaik­ki kiin­nos­tu­neet ja tie­teen para­dig­man mukaan toi­mi­vat ovat ter­ve­tul­lei­ta vah­vis­ta­maan tai kiis­tä­mään tulok­sia. Koko tie­deyh­tei­sön mie­li­pi­det­tä on siis kysyt­ty, ja ilmas­to­tut­ki­muk­ses­ta kiin­nos­tu­neet ovat vastanneet.

    Mut­ta kui­ten­kin, kysei­nen ilmas­to­tut­ki­joi­den kan­ta perus­tuu juu­ri­kin ilmas­to­mal­le­hin, joil­la on vii­me vuo­si­na ollut kau­niis­ti sanot­tu­na haas­tei­ta todel­li­suu­den kuvaa­mi­sen kans­sa. Havain­nol­lis­ta­va kuva vuo­de­tus­ta IPCC AR5:stä:

    Kukin tie­tei­li­jä perus­taa kan­tan­sa omiin läh­tei­siin­sä. Kai­ken tuon tie­don ja poh­din­nan sum­ma­na on syn­ty­nyt tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus. Haluat ilmei­ses­ti väit­tää tie­deyh­tei­sön tulos­ten ole­van vää­riä, ja että tut­ki­jat ovat usko­neet vää­riä läh­tei­tä. (Tai jos haluat vain tode­ta monien mal­lien ole­van jos­sain mää­rin epä­tark­ko­ja, voim­me olla asias­ta samaa mieltä.)

    Läh­den sii­tä ole­tuk­ses­ta, että täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa tie­teen tulok­set voi olet­taa anne­tuk­si läh­tö­koh­dak­si (joka ole­te­taan todek­si, ja jon­ka kiis­tä­mi­seen tar­vi­taan vah­vo­ja argu­ment­te­ja). Eli ihmis­ten toi­mil­la on vah­va vai­ku­tus immas­ton muut­tu­mi­seen, sii­tä riip­pu­mat­ta, miten tark­ko­ja mit­kä­kin tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­sen mal­lit ovat.

    Mitä fos­sii­lis­ten polt­ta­mi­seen tulee, tois­tan saman jon­ka kir­joi­tin jo aiemm­min: asteit­tai­nen fos­sii­li­sis­ta luo­pu­mi­nen on täy­sin jär­ke­vä ja kan­na­tet­ta­va pää­mää­rä, kos­ka lop­pu­vat­han ne jos­sain vai­hees­sa. Sen sijaan en kan­na­ta sitä hir­vit­tä­vää kii­ret­tä, jol­la asi­aa ollaan hoi­ta­mas­sa, kos­ka kor­vaa­va tek­niik­ka on vie­lä täy­sin riit­tä­mä­tön­tä. Toki meil­lä oli­si ydin­voi­maa, mut­ta samat pii­rit jot­ka vaa­ti­vat äänek­käim­min pääs­tö­leik­kauk­sia vas­tus­ta­vat usein lähes samal­la innol­la myös ydin­voi­maa. Han­ka­la tilanne.

    Ok, ehdo­tat muu­tok­sia vas­ta kun kor­vaa­va tek­niik­ka on val­mis. Minun mie­les­tä­ni vahin­gol­lis­ten toi­mien vähen­tä­mi­nen pitäi­si aloit­taa välit­tö­mäs­ti, sil­lä nyky­me­non hai­tat ovat var­sin suu­ria, ihmis­kun­nal­la on varaa hie­man pudot­taa­kin elin­ta­so­aan, vähen­nys­toi­met toi­si­vat itse asias­sa voit­toa parem­man ympä­ris­tön ja yhteis­kun­nan muo­dos­sa, en halua lyhyen täh­täi­men etu­ja tule­vien suku­pol­vien vaka­vam­pien vai­keuk­sien kus­tan­nuk­sel­la, ja kyse on vain polii­tik­ko­jen kyvyt­tö­myy­des­tä teh­dä vai­kei­ta pää­tök­sia, ja kyvyt­tö­myy­des­tä teh­dä vähen­nyk­set niin, että kaik­kia maa­pal­lon ask­kai­ta koh­del­laan tasapuolisesti.

    Vali­tet­ta­vas­ti voi hel­pos­ti käy­dä myös niin, että kun odot­te­lem­me uut­ta tek­niik­ka, ja samal­la otam­me käyt­töön uut­ta uusia ener­gia­läh­tei­tä, olem­me kym­me­nen vuo­den pääs­tä tasan samas­sa tilan­tees­sa, odot­ta­mas­sa vie­lä uusia ener­gia­muo­to­ja, joil­la voi­si kor­va­ta jo käyt­töön ote­tut fos­sii­li­set ener­gia­va­rat. Uudet läh­teet on siis otet­tu käyt­töön van­ho­jen *lisäk­si*. Vähim­mäis­vaa­ti­muk­sen (kai sinul­le­kin) pitäi­si siis olle se, että jokais­ta käyt­tön otet­tua uut­ta läh­det­tä pitää vas­ta­ta vas­taa­van kokoi­nen käy­tös­tä pois­tet­tu fos­sii­li­nen läh­de. Näin­hän emme toi­mi nyt, vaan myös uusia fos­sii­li­sia läh­tei­tä etsi­tään, ja ensim­mäis­tä­kään hel­pos­ti hyö­dyn­net­tä­vää öljy­läh­det­tä ei tie­tääk­se­ni ole vie­lä sul­jet­tu lopul­li­ses­ti pois käy­tös­tä. Tämän het­ken poli­tii­kan toden­nä­köi­nen tulos näyt­täi­si siis ole­van hel­pos­ti hyö­dyn­net­tä­vien fos­sii­lis­ten läh­tei­den polt­ta­mi­nen loppuun.

  151. åke: Välil­lä tulee mie­leen sekin, että ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na ennus­te­taan vain tuhoa. Tuo­mio­päi­vän pes­si­mis­ti­set pro­fee­tat ovat vauhdissa.

    Ongel­ma ei ole se, että tuo­mio­päi­vä oli­si var­mas­ti tulos­sa, vaan se, että ympä­ris­tön tila on liu­ku­mas­sa huo­nom­mak­si, ja että pahim­mis­sa ske­naa­riois­sa voi­si tapah­tua myös jotan hyvin vakavaa.

    Mut­ta suo­meen ennus­te­taan poh­jois-sak­san miel­lyt­tä­vää ilmas­toa. Entä jos saha­ras­sa alkaa sataa ja sii­tä tulee vilja-aitta?

    Kaik­ki nopeat muu­tok­set ovat eko­sys­tee­meil­le vaa­ral­li­sia. Jos haluam­me kas­vat­taa banaa­nei­ta, vii­saam­paa on perus­taa far­mi jon­ne­kin läm­pi­mään maa­han kuin yrit­tää muut­taa Suo­men ilmas­to banaa­neil­le suotuisaksi.

    MInul­la ei luon­nol­li­ses­ti ole aavis­tus­ta­kaan mitä tulee tapah­tu­maan. Point­ti­ni on, että pelot­te­le­mal­la mei­tä yri­te­tään mani­pu­loi­da. Vähän kuin pyh­kou­lus­sa aikoi­naan: jos et usko jou­dut helvettiin.

    Minul­la­kaan ei ole (kovin var­maa) aavis­tus­ta sii­tä mitä tulee tapah­tu­maan. Minun point­ti­ni on se, että tilan­tees­sa jos­sa ilmas­ton käyt­täy­ty­mi­ses­tä ei ole var­muut­ta, mut­ta uskom­me suur­ten­kin ongel­mien ole­van mah­dol­li­sia, ei ole vii­sas­ta muut­taa ilmas­toa vaja­vai­sen tie­tom­me varas­sa. (Lisäk­si minus­ta on sel­vää, että kaik­ki nopeat ilmas­to­muu­tok­set tapaa­vat vähen­tää biodiversiteettiä.)

    Ei siis tar­vit­se pelä­tä tuo­mio­päi­vän kau­hu­ja. Riit­tää kun ymmär­tää, että ihmi­sen toi­met vie­vät tilan­net­ta huo­nom­paan suun­taan. Jo tämän perus­teel­la voi tode­ta fos­sii­lien lop­puun polt­ta­mi­sen ole­van ihmis­kun­nal­le pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kan­nat­ta­ma­ton hanke.

  152. Juho Laa­tu:ja kyse on vain polii­tik­ko­jen kyvyt­tö­myy­des­tä teh­dä vai­kei­ta päätöksia

    Ei tuo kyvyt­tö­myys teh­dä vai­kei­ta pää­tök­siä kos­ke vain polii­tik­ko­ja, se kos­kee ihan yhtä lail­la koko vih­re­ää liikettä.

    Polii­ti­koil­le on epäin­hi­mil­li­sen vai­kea­ta sitou­tua pääs­tö­vä­hen­nyk­siin ja aivan yhtä­pi­tä­väs­ti vih­reäl­le liik­keel­le on epäin­hi­mil­li­sen vai­kea­ta pyör­tää ydin­voi­ma­kan­ta vaik­ka ilmas­ton­muu­tok­sel­le pitäi­si teh­dä jotain ja nopeasti. 

    Eli luon­non­suo­je­li­joi­den on ihan tur­ha syy­tel­lä polii­tik­ko­ja sii­tä samas­ta asias­ta, vai­kei­den pää­tös­ten kier­tä­mi­ses­tä, mitä he itse har­ras­ta­vat. Itsea­sias­sa luon­non­suo­je­li­jat ovat pää­vas­tuus­sa sii­tä, että ilmas­to­tal­koot ovat palt­tia­ral­laa 20v myöhässä.

  153. JTS: Perus­kou­lun ope­tus lie­nee Suo­mes­sa epä­on­nis­tu­nut, kun ei oikein ymmär­re­tä, että aurin­gon nouse­mi­nen aamui­sin (maa­pal­lon kie­ro­to­lii­ke aurin­gon ympäri)ennustetaan var­maans sinus­ta kovin vaja­vai­sil­la ja epä­luo­tet­ta­vil­la malleilla.

    Hom­ma palaa kysy­myk­seen – mikä riittää?

    Hoh­hoi­jaa.
    Eli jos joku mal­li osoit­taa maa­pal­lon kier­tä­vän aurin­koa, se todis­taa myös ilmas­to­mal­lit yhtä luo­tet­ta­vik­si? Mal­le­ja on oikeas­ti moneen läh­töön ja toi­set ovat luo­tet­ta­vam­pia kuin toiset.

    Tai kuten eräs mal­lin­ta­ja tote­si: “All models are wrong, but some are use­ful.” Itse odot­te­len vie­lä ilmas­to­mal­lia, joka ennus­tai­si edes jotain oikein.

    Ric­hard Mul­le­rin ker­rot­tiin ole­van joku “kään­ty­nyt” skep­tik­ko, vaik­ka ei hän ole kos­kaan perus­asioi­ta kiis­tä­nyt. Eivät skep­ti­kot­kaan kiis­tä Mul­le­rin BEST-pro­jek­tin havain­toa, eli sitä että maa­pal­lo läm­pe­ni 1900-luvulla.

    Minul­le riit­täi­si edes se, että ilmas­to­herk­kyy­del­le saa­tai­siin yksi­se­lit­tei­nen lukuar­vo. Sen jäl­keen tie­det­täi­siin, miten suu­riin toi­men­pi­tei­siin on syytä.

    Vas­ta­ky­sy­mys: miten mon­ta vuot­ta maa­pal­lon nykyi­nen läm­pe­ne­mät­tö­myys saa vie­lä jat­kua, ennen kuin AGW-teo­ri­aa on syy­tä alkaa korjata?

  154. Juho Laa­tu:

    Ei siis tar­vit­se pelä­tä tuo­mio­päi­vän kau­hu­ja. Riit­tää kun ymmär­tää, että ihmi­sen toi­met vie­vät tilan­net­ta huo­nom­paan suun­taan. Jo tämän perus­teel­la voi tode­ta fos­sii­lien lop­puun polt­ta­mi­sen ole­van ihmis­kun­nal­le pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kan­nat­ta­ma­ton hanke.

    Kyseis­ten tut­ki­joi­den asen­teel­li­suu­des­ta ker­too pal­jon se, että tut­ki­muk­sis­sa on koros­tet­tu muu­tok­sen ole­van lähes pel­käs­tään huo­noon suun­taan. Itse voi­sin kuvi­tel­la pal­jon­kin hyö­ty­jä mal­til­li­ses­ta asteen-parin läm­mön­nousus­ta. Toki ongel­mia tuli­si var­mas­ti, jos ääris­ke­naa­riot toteu­tui­si­vat ja näki­sim­me yli nel­jän asteen läm­pe­ne­mi­sen, mut­ta sen toden­nä­köi­syys on nyky­tie­don valos­sa lähes olematon.

  155. JTS: Tois­te­taan vie­lä Navier-Sto­kes yhtä­löi­den falis­fioi­tu­mi­nen riit­tää minul­le fal­si­fioi­maan mallit.40 vuo­des­sa niin ei ole tapahtunut.

    Kun sinä tun­nut ole­van tääl­lä kaik­kein paras asian­tun­ti­ja mal­lin­nuk­sen, fysii­kan ja tie­teel­li­sen las­ken­nan suh­teen, var­maan­kin voi­sit häl­ven­tää mei­dän epä­tie­tois­ten häm­men­nys­tä aina­kin muu­ta­mien moni­mut­kai­sil­ta tun­tu­vien asioi­den koh­dal­ta. Siis jos sinul­la vain on aikaa sel­lais­ten sinul­le joka­päi­väis­ten itses­tään sel­vyyk­sien toistamiseen.

    Voi­sit­ko esi­mer­kik­si kuvail­la miten pil­vien käyt­täy­ty­mi­nen on mal­lin­net­tu suo­raan lukion perus­fy­sii­kan kaa­vois­ta johtamalla?

    Entä miten tur­bu­lens­siin liit­ty­vät ongel­mat on rat­kais­tu suo­raan Navier-Sto­kes yhtä­löis­tä (ja mik­si kukaan ilmas­ton­mal­lin­ta­ja ei ole käy­nyt kuit­taa­mas­sa täs­tä luvat­tua mil­joo­nan USD palkintoa)?

    Tie­tys­ti mal­lin­ta­mi­ses­ta puhut­taes­sa kiin­nos­tai­si ylei­ses­ti se, että miten dis­kreet­tien mal­lien epä­tark­kuu­det saa­daan täy­sin eli­mi­noi­tua siten, että nii­den voi­daan todis­taa ole­van sama­nar­voi­sia lukion perus­fy­sii­kan kanssa?

    Pahoit­te­len vie­lä, että kyse­lin täl­lai­sia kal­tai­sel­le­si eri­kois­asian­tun­ti­jal­le päi­vän sel­viä asioita.

  156. Ale När­vä­nen: Yllä mai­ni­tus­sa teks­tis­sä on se vir­he, ettei ongel­maa on hyvin vähän yri­tet­ty rat­kais­ta rai­vo­hul­lun lailla,rationaalisesti tai mil­lään muul­la­kaan­me­ne­tel­mäl­lä. kes­kus­te­lu­han on käy­ty vain sii­tä läm­pi­ää­kö vai ei ja mil­lä nopeudella, 

    Viit­ta­sin lähin­nä sii­hen mitä ongel­man rat­kai­se­mi­sek­si on yleen­sä pyrit­ty teke­mään — eli siis esim. aja­maan tuu­li­pro­pel­le­ja ja aurin­ko­pa­ne­lei­ta joka nie­meen ja not­koon vaik­ka kai­kil­le pitäi­si vii­meis­tään nyt olla sel­vää, että moko­ma “tuu­ri­voi­ma” aiheut­taa vain val­ta­via ongel­mia vähen­tä­mät­tä pääs­tö­jä pät­kää­kään. Mut­ta kun ker­ta on pää­tet­ty, että näin teh­dään, niin pää­tös­tä­hän ei peru­ta ennen kuin säh­kön­tuo­tan­to rapau­tuu toi­mi­mat­to­mak­si ja val­tion kirs­tus­ta lopuu vii­mei­nen­kin velak­si otet­tu euro (onnek­si me tääl­lä Suo­mes­sa ollaan sen­tään jäl­ki­ju­nas­sa mm. Sak­saan ja Espan­jaan nähden).

    Yksin­ker­tai­sin­ta­han oli­si poliit­ti­sel­la tasol­la päät­tää vain pääs­tö­jen vähen­tä­mis­ta­voit­teis­ta ja jät­tää toteu­tus­ta­vat auki. Mut­ta kun ei vaan käy — ideo­lo­gia ja etu­jen kah­mi­mi­nen omil­le etu­ryh­mil­le kun mää­rää tah­din — sik­si pitää olla pakol­la hai­hat­te­lu­voi­maa, risu­pa­ket­te­ja ja ener­gian­sää­tö­lamp­pu­ja — ja ydin­voi­ma pitää ehdot­to­mas­ti pela­ta pelis­tä pois.

    Ihan samal­la taval­la pitäi­si yhteis­kun­nal­li­ses­sa varau­tu­mi­ses­sa lait­taa toi­men­pi­teet kyl­mäs­ti jonoon kus­tan­nus-hyö­ty ‑suh­teen mukai­ses­ti ja kat­soa mihin on varaa. Mut­ta ei tämä­kään käy — luku­jen vaa­ti­mi­nen­han on ilke­ää epä­hu­maa­nia uus­li­be­ra­lis­mia ja kyl­lä­hän kaik­keen rahaa löy­tyy, jos vain on riit­tä­väs­ti poliit­tis­ta tahtoa.

    Jep.

  157. Yksin­ker­tai­sin­ta­han oli­si poliit­ti­sel­la tasol­la päät­tää vain pääs­tö­jen vähen­tä­mis­ta­voit­teis­ta ja jät­tää toteu­tus­ta­vat auki. Mut­ta kun ei vaan käy – ideo­lo­gia ja etu­jen kah­mi­mi­nen omil­le etu­ryh­mil­le kun mää­rää tah­din – sik­si pitää olla pakol­la hai­hat­te­lu­voi­maa, risu­pa­ket­te­ja ja ener­gian­sää­tö­lamp­pu­ja – ja ydin­voi­ma pitää ehdot­to­mas­ti pela­ta pelis­tä pois.

    Ihan samal­la taval­la pitäi­si yhteis­kun­nal­li­ses­sa varau­tu­mi­ses­sa lait­taa toi­men­pi­teet kyl­mäs­ti jonoon kus­tan­nus-hyö­ty ‑suh­teen mukai­ses­ti ja kat­soa mihin on varaa. Mut­ta ei tämä­kään käy – luku­jen vaa­ti­mi­nen­han on ilke­ää epä­hu­maa­nia uus­li­be­ra­lis­mia ja kyl­lä­hän kaik­keen rahaa löy­tyy, jos vain on riit­tä­väs­ti poliit­tis­ta tahtoa.

    Vali­tet­ta­vas­ti ilman luku­ja ei pääs­tä mihin­kään kon­kret­ti­seen. Tämän pitäi­si olla koh­tuul­li­sen yksin­ker­tais­ta, pää­te­tään vähen­nys­ta­voi­te, sit­ten kor­vaa­vien enr­gia­läh­tei­den mää­rä ja laa­tu, tämän pitäi­si onnis­tua las­ke­mal­la kuin­ka pal­jon ener­gi­aa tuo­te­taan megawa­teis­sa pääs­tä­mäl­lä 1 hii­li­diok­sii­di­ton­ni tai ben­sa­lit­ra tms. tai­vaal­le ja las­ke­mal­la kor­vaa­vien ener­gia­läh­tei­den ener­gia­tuot­to ja sii­tä edel­leen pal­jon­ko ko.lähteitä tar­vi­taan. Tämä nyt meni rau­ta­lan­ka­mal­lik­si anteek­si. Kus­tan­nus­ten las­ke­mi­nen ei pitäi­si olla mitään raket­ti­tie­det­tä, jos tie­däm­me ym. para­met­rit. Jos taas pitää sääs­tää niin voi­tai­siin­ko las­kea ener­gian­ku­lu­tus / hen­ki­lö­vuo­si ja sii­tä vähen­nys­tar­ve ja toimenpiteet.

  158. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: miten mon­ta vuot­ta maa­pal­lon nykyi­nen läm­pe­ne­mät­tö­myys saa vie­lä jat­kua, ennen kuin AGW-teo­ri­aa on syy­tä alkaa korjata?

    Mikä läm­pe­ne­mät­tö­myys? Läm­pö­mit­ta­ri mit­taa ilman läm­pö­ti­laa. Se on pelk­kä proxy. Aina­kin jää­pei­te on läm­men­nyt, samoin meri. HTH.

  159. Tie­de­mies: Mikä läm­pe­ne­mät­tö­myys? Läm­pö­mit­ta­ri mit­taa ilman läm­pö­ti­laa. Se on pelk­kä proxy. Aina­kin jää­pei­te on läm­men­nyt, samoin meri. HTH.

    Nyt­kö ilman läm­pö­ti­la on “pelk­kä proxy”?
    Jää­pei­te on läm­men­nyt, eli sula­nut hie­man poh­joi­ses­sa ja kas­va­nut ete­läs­sä. Merien läm­pö­si­säl­lön havait­se­mi­sen ongel­mia on käsi­tel­ty jo täs­sä ketjussa.

    Ihmi­sen aiheut­ta­ma kata­stro­faa­li­nen ilmas­ton­muu­tos” myy­tiin meil­le nimen omaan ilma­ke­hän läm­pe­ne­mi­se­nä, jos­ta seu­raa sit­ten pal­jon mui­ta ongel­mia ja lähes raa­ma­tul­li­sia vitsauksia.

    Läm­pö­mit­ta­rit eivät ole kui­ten­kaan kyseis­tä ongel­maa havain­neet enää yli 15 vuo­teen, joten yhtäk­kiä ilman läm­pö­ti­la onkin pelk­kä proxy. Var­sin käte­vää, vaik­ka moni alkaa­kin tus­kas­tua täl­lai­seen maa­li­tolp­pien siirtelyyn.

  160. Tie­de­mies: Mikä läm­pe­ne­mät­tö­myys? Läm­pö­mit­ta­ri mit­taa ilman läm­pö­ti­laa. Se on pelk­kä proxy. Aina­kin jää­pei­te on läm­men­nyt, samoin meri. HTH.

    Min­käs mit­ta­rin mukaan jää­pei­te tai meri oli­si lämminnyt?

  161. Täs­sä vii­me vuo­del­ta ker­to­mus aiheesta:
    The Con­ver­sion of a Cli­ma­te-Chan­ge Skeptic
    By RICHARD A. MULLER
    Publis­hed: July 28, 2012 NY Times

    CALL me a con­ver­ted skep­tic. Three years ago I iden­ti­fied problems in pre­vious cli­ma­te stu­dies that, in my mind, threw doubt on the very exis­tence of glo­bal war­ming. Last year, fol­lowing an inten­si­ve research effort invol­ving a dozen scien­tists, I conclu­ded that glo­bal war­ming was real and that the prior esti­ma­tes of the rate of war­ming were cor­rect. I’m now going a step furt­her: Humans are almost enti­re­ly the cause. 

    Kun seu­raat hie­man Mul­le­rin his­to­ri­aa, niin Mul­ler ei ole kos­kaan ollut skep­tik­ko — ei lähelläkään. 

    Hän on ollut ensim­mäi­siä ilmas­toak­tii­ve­ja. 80-luvul­la hän ero­si Sier­ra Clu­bis­ta vas­ta­lausee­na tois­ten vähät­te­le­vään suh­tau­tu­mi­seen ilmastonmuutokseen:

    Do you con­si­der your­self an environmentalist?
    Oh yes. [Laughs.] In fact, back in the ear­ly ’80s, I resig­ned from the Sier­ra Club over the issue of glo­bal war­ming. At that time, they were oppo­sing nuclear power. What I wro­te them in my let­ter of resig­na­tion was that, if you oppo­se nuclear power, the U.S. will beco­me much more hea­vi­ly depen­dent on fos­sil fuels, and that this is a pol­lu­tant to the atmosp­he­re that is very like­ly to lead to glo­bal warming.”

    Jos nyt Mul­le­rin his­to­rias­ta jotain halu­aa ammen­taa, niin Osmo­kin voi­si siir­tää panos­tuk­sen­sa ydin­voi­man tuke­mi­seen — jos siis todel­la uskoo ilmas­ton­muu­tok­seen. Se on nimit­täin — vesi­voi­man ohel­la — ainoa ener­gia­muo­to, jol­la todel­la saa­daan aikaan hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen alentumista.

  162. Lepo­ti­la zZ: Nuo mit­tauk­set kos­ke­vat Yhdys­val­tain Suu­ria tasan­ko­ja. Mit­taus­tu­lok­set ker­to­vat ensi­si­jai­ses­ti muu­tok­sis­ta pil­vi­syy­des­sä. Eli pil­vi­syys on vähen­ty­nyt kesien, syk­sy­jen ja tal­vien osal­ta, ja lisään­ty­nyt keväi­sin. Artik­ke­lin kir­joit­ta­jien mukaan hei­dän datan­sa tar­jo­aa aineis­toa ilmas­to­mal­lien tes­taa­mi­sek­si. Mikä siis sii­nä on vali­tet­ta­vaa ilmas­to­mal­leil­le? Ovat­ko mal­lit ennus­ta­neet lisään­ty­vää pil­vi­syyt­tä Suu­ril­le tasangoille? 

    Mit­taus­tu­lok­set ker­to­vat myös pil­vet­tö­män tai­vaan infra­pu­na­sä­tei­lyn vähentymisestä:

    The most dis­tinct result from the­se plots is that clears­ky sce­nes are get­ting col­der (i.e., less downwel­ling radiance) for all sea­sons and spect­ral regions (Fig. 7). Since the downwel­ling infra­red radiance is very sen­si­ti­ve to chan­ges in preci­pi­table water vapor (PWV) (Tur­ner et al. 2004), this almost cer­tain­ly indica­tes a dec­rea­se in PWV at this site over this period.”

    AERI-instru­ment­te­ja on asen­net­tu myös mui­hin paik­koi­hin (mm. Alas­kaan ja Afrik­kaan). Tiet­tääk­se­ni enää Alas­kas­sa tuo instru­ment­ti on toi­min­nas­sa — ken­ties mui­den paik­ko­jen tulok­set eivät olleet kiin­nos­ta­via tulos­ten men­nes­sä vää­rään suuntaan.

    Koko pape­ri on täällä:
    http://technews.tmcnet.com/news/2011/10/01/5820529.htm

    Fak­ta on edel­leen se, että todis­tei­ta pit­kä­aal­toi­sen takai­sin­sä­tei­lyn lisään­ty­mi­ses­tä ei ole olemassa.

    Ilmas­ton­muu­tos­teo­rioil­le tämä on heik­ko jut­tu, sil­lä tämä­hän on noi­den teo­rioi­den ydin­tä: Jos takai­sin­sä­tei­ly ei lisään­ny, ei myös­kään kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen aiheut­ta­maan läm­pe­ne­mis­tä ole olemassa.

  163. Tapio:
    Fysi­kaa­li­nen kas­vi­huo­neil­miö on teo­reet­ti­ses­ti ennus­tet­tu ja labo­ra­to­rios­sa tar­ka­si mitat­tu fak­ta. Sen kiis­tä­mi­seen on tur­ha käyt­tää aikaa.

    Kun kas­vi­huo­ne­kaa­su­pi­toi­suu­det nousevat,maapallolle pyr­kii kas­vi­huo­neil­miön takia­jää­mään aiem­paa enem­män ener­gi­aa, mikä käyn­nis­tää eri­lai­sia vas­ta­vai­ku­tuk­sia, jois­ta monet näky­vät ilmas­to­muu­tok­se­na. Yli­mää­räe­ner­gian­han on jon­ne­kin kulu­tet­ta­va eikä se p.o. tasoil­la voi muut­tua suo­raan aineeksi. 

    Fysi­kaa­li­sen kas­vi­huo­neil­miö on todis­tet­tu; sii­tä ei lie­ne epäilystä. 

    Se ei ole­kaan asian point­ti. Jo alku­pe­räi­ses­sä 1896 jul­kais­tus­sa pape­ris­saan antoi Arr­he­nius vai­ku­tuk­sel­le kaa­van, joka on loga­rit­mi­nen — mitä enem­män hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus nousee, sitä vähem­män lisäys enää vaikuttaa.

    Jo alku­pe­räi­seen 1896 jul­kai­suun pape­riin­sa Arr­he­nius sai run­saas­ti kri­tiik­kiä sii­tä, että hii­li­diok­si­din vai­ku­tus on jo nykyi­sil­lä pitoi­suuk­sil­la lähes saturoitunut.

    Tuon väit­teen poh­jal­ta Arr­he­nius pala­si pii­rus­tus­pöy­dän ääreen ja jul­kai­si 1906 uuden sel­väs­ti alhai­sem­man arvion hii­li­diok­si­din vai­ku­tuk­ses­ta (1.6 astet­ta pitoi­suu­den tuplaan­tues­sa). Täl­lai­sen nousun poh­jal­ta ei ole syy­tä käyt­tää euroa­kaan min­kään­lai­siin toi­men­pi­tei­siin hiilidioksidi-“päästöjen” vähentämiseen.

    Mitä tulee labo­ra­to­rioi­den tark­koi­hin mit­tauk­siin hii­li­diok­si­din vai­ku­tuk­ses­ta, niin sel­lais­ta pape­ria, jos­sa nämä mit­tauk­set esi­tet­täi­siin olen etsi­nyt koh­ta 7 vuot­ta. Jos nii­tä labo­ra­to­rio­mit­tauk­sia on, on ne aika tehok­kaas­ti jem­mat­tu, sil­lä mikään artik­ke­li­tie­to­kan­ta ei nii­tä tunnista.

    Tai ken­ties nii­tä ei kui­ten­kaan ole. Surul­lis­ta, sil­lä kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen vai­ku­tuk­sen todis­ta­mi­nen pitäi­si läh­teä juu­ri näis­tä laboratoriomittauksista.

  164. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: Jää­pei­te on läm­men­nyt, eli sula­nut hie­man poh­joi­ses­sa ja kas­va­nut etelässä.

    Eikö tämä ole aivan hyvä osoi­tus ilmas­ton muuttumisesta? 

    Ei kai kukaan kuvit­te­le, että ilmas­to­muu­tos on sitä, että läm­pö­ti­la muut­tuu yhtä pal­jon maa­pal­lon jokai­sel­la heh­taa­ril­la, tai että läm­pö­ti­la on ilmas­to­muu­tok­sen ainoa mittari.

    1. Mitä tar­koi­te­taan täl­lä jää­peit­teen kas­vul­la ete­läi­sel­lä pal­lon­puo­lis­kol­la, tila­vuut­ta vai pin­ta-alaa? Jos tar­koi­te­taan tila­vuut­ta, se menee juu­ri kuin ennus­tet­tiin. Satei­den lisään­ty­mi­nen lisää jää­tä ete­lä­na­van ympä­ril­lä,. mikäö hidas­taa meren pin­nan nousua.

  165. Sylt­ty: Ei tuo kyvyt­tö­myys teh­dä vai­kei­ta pää­tök­siä kos­ke vain polii­tik­ko­ja, se kos­kee ihan yhtä lail­la koko vih­re­ää liikettä.

    Myös vih­rei­tä polii­tik­ko­ja, ja myös kaik­kia kan­sa­lai­sia, vih­reän liik­keen jäse­net mukaan lukien. Vih­reil­le saat­taa olla hie­man vähem­män vai­ke­aa teh­dä uhrauk­sia kulu­tuk­sen­sa tasos­sa kuin muil­la kes­ki­mää­rin. Mut­ta toki useim­mil­la vih­reil­lä on omat kipu­koh­tan­sa (kuten vaik­ka­pa Hel­sin­gin vih­reil­lä Hel­sin­gin hii­li­voi­mal­la kää­ri­mät muh­keat voitot).

    Polii­ti­koil­le on epäin­hi­mil­li­sen vai­kea­ta sitou­tua pääs­tö­vä­hen­nyk­siin ja aivan yhtä­pi­tä­väs­ti vih­reäl­le liik­keel­le on epäin­hi­mil­li­sen vai­kea­ta pyör­tää ydin­voi­ma­kan­ta vaik­ka ilmas­ton­muu­tok­sel­le pitäi­si teh­dä jotain ja nopeasti. 

    Jotain nykyis­tä sel­keäm­min fos­sii­lis­ten polt­toa vähen­tä­mään täh­tää­viä kan­nan­ot­to­ja vih­reil­tä tosi­aan kai­vat­tai­siin. Ydin­voi­ma voi­si olla heil­le yksi vaih­toeh­to. Mui­ta vaih­toeh­to­ja vaik­ka­pa ener­gian kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen. Nyt vih­reät näyt­tä­vät kan­nat­ta­van koko Suo­men luon­non val­jas­ta­mis­ta uusiu­tu­van ener­gian tuo­tan­toon, ilman että sitou­dut­tai­siin vas­taa­viin vähen­nyk­siin fos­sii­lis­ten kulu­tuk­ses­sa. (Ja tie­ten­kin he kan­nat­ta­vat talou­den ja kulu­tuk­sen kiih­dyt­tä­mis­tä vas­tauk­se­na tämän het­ken matalasuhdanteeseen.)

    Eli luon­non­suo­je­li­joi­den on ihan tur­ha syy­tel­lä polii­tik­ko­ja sii­tä samas­ta asias­ta, vai­kei­den pää­tös­ten kier­tä­mi­ses­tä, mitä he itse har­ras­ta­vat. Itsea­sias­sa luon­non­suo­je­li­jat ovat pää­vas­tuus­sa sii­tä, että ilmas­to­tal­koot ovat palt­tia­ral­laa 20v myöhässä.

    En näe luon­non­suo­je­li­joi­ta pää­vas­tuul­li­si­na, vaik­ka hei­dän­kin toi­mis­saan pal­jon arvos­tel­ta­vaa onkin. Toki­han polii­ti­kot ovat suo­rem­min vas­tuus­sa, samoin ne, jot­ka kan­nat­ta­vat kulu­tuk­sen kas­vat­ta­mis­ta tai fosii­lis­ten pol­ton vapaa­ta jatkamista.

  166. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: Kyseis­ten tut­ki­joi­den asen­teel­li­suu­des­ta ker­too pal­jon se, että tut­ki­muk­sis­sa on koros­tet­tu muu­tok­sen ole­van lähes pel­käs­tään huo­noon suuntaan.

    Minä aina­kin puhuin koko (ilmas­to­asiois­ta kiin­nos­tu­neen) tie­deyh­tei­sön muo­dos­ta­mas­ta kon­sen­suk­ses­ta, en jon­kun eril­li­sen vali­koi­dun jou­kon mie­li­pi­teis­tä. Epäi­let­kö koko tie­deyh­tei­sön ole­van asen­teel­li­nen johon­kin totuut­ta vää­ris­tä­vään suuntaan?

    Itse voi­sin kuvi­tel­la pal­jon­kin hyö­ty­jä mal­til­li­ses­ta asteen-parin läm­mön­nousus­ta. Toki ongel­mia tuli­si var­mas­ti, jos ääris­ke­naa­riot toteu­tui­si­vat ja näki­sim­me yli nel­jän asteen läm­pe­ne­mi­sen, mut­ta sen toden­nä­köi­syys on nyky­tie­don valos­sa lähes olematon.

    Voin minä­kin kuvi­tel­la pari hyö­tyä, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti myös pal­jon suu­rem­man mää­rän hait­to­ja. Minus­ta on hul­luut­ta tavoi­tel­la yhden­kään asteen nousua. Tär­kein syy on se, että toi­mi­van eko­sys­tee­min reu­naeh­to­jen muok­kaa­mi­nen isoil­la työ­ka­luil­la ja nopeal­la aika­tau­lul­la joh­taa suu­rel­la toden­nö­köi­syy­del­lä häi­riöi­hin tuon eko­sys­tee­min toi­min­nas­sa. Toden­nä­köi­syys sil­le, että eko­sys­tee­min toi­min­ta para­ni­si on noin nol­la. Pie­net paran­nuk­set vaik­ka­pa kesä­mö­kin kuis­tin läm­pö­ti­las­sa ovat jou­ta­via argu­ment­te­ja, kun pelis­sä on pal­jon isom­pia­kin asioita.

  167. Poth1ue1: Ehkä kiis­tat ilmas­ton­muu­tok­sen vaka­vuu­den astees­ta, ilmas­to­tie­teen luo­tet­ta­vuu­des­ta jne. voi­si­vat olla vähän rau­hal­li­sem­pia, jos ongel­maa läh­det­täi­siin rat­kai­se­maan em. ratio­naa­li­sel­ta poh­jal­ta eikä sil­lä rai­vo­hul­lun dog­maat­ti­sel­la ja vaih­toeh­dot­to­mal­la taval­la kuin nyt.

    Jos minä suh­tau­tui­sin johon­kin epä­var­maan asi­aan uskon­nol­li­sel­la vakau­muk­sel­la ilman min­kään­lais­ta kykyä käsi­tel­lä tuo­ta epä­var­maa asi­aa nor­maa­leil­la työ­ka­luil­la, mil­lä epä­var­muuk­sia nor­maa­lis­ti ratio­naa­li­ses­sa ana­lyy­sis­sä käsi­tel­lään (avain­sa­no­ja: toden­nä­köi­syys, luot­ta­mus­vä­lit), oli­sin hie­man varo­vai­nen kut­su­maan omaa näke­mys­tä­ni ratio­naa­li­sek­si ja oppo­nent­te­ja rai­vo­hul­luik­si dog­maa­ti­koik­si. (Vaik­ka joil­la­kin niis­tä oppo­nen­teis­ta oli­si­kin yhtä uskon­nol­li­nen vakaumus.)

  168. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: Jää­pei­te on läm­men­nyt, eli sula­nut hie­man poh­joi­ses­sa ja kas­va­nut etelässä.

    Kun asi­aa täs­sä blo­gis­sa vään­net­tiin, kon­sen­suk­sek­si jäi just toi­sin­päin, eli sula­nut poh­joi­ses­sa ja kas­va­nut hie­man ete­läs­sä. Ja se Pot­sik­sen esiin­kai­va­ma käy­rä näyt­ti minus­ta sil­tä että jää vähe­ni­si sekä ete­läs­sä että poh­joi­ses­sa, mut­ta Pot­sis­han sanoi­kin kai­va­neen­sa esiin vää­rän käy­rän. Ehkä sit­ten poruk­ka vain väsäh­ti vän­kää­mään — minä en tie­dä mikä oli­si vii­mei­nen sana asias­ta, vaa­ti­si lii­kaa surf­faa­mis­ta tähän hätään.

    Merien läm­pö­si­säl­lön havait­se­mi­sen ongel­mia on käsi­tel­ty jo täs­sä ketjussa.

    Vaik­ka sanoin­kin aiem­min että meren­pin­nan nousus­sa ei näy äkki­kiih­ty­mis­tä vuo­den 2000 jäl­keen, niin ei se nousu näy­tä pysäh­ty­neen­kään — läm­pö­laa­je­ne­mi­nen­han sitä pin­taa kai nos­taa, ja man­ner­jäi­den sulaminen? 

    Ihmi­sen aiheut­ta­ma kata­stro­faa­li­nen ilmas­ton­muu­tos” myy­tiin meil­le nimen omaan ilma­ke­hän lämpenemisenä…

    Fair enough, en tie­dä mitä ostit, mut­ta kyl­lä se kau­pus­te­li­ja­puo­li myös meren­pin­nan nousua möi. Voi­han olla että se nousu­kin vie­lä pysäh­tyy, tai sen aiheut­taa joku muu kuin läm­pö­laa­je­ne­mi­nen — meren­poh­ja nousee, tai jotain. Sitä en usko että ilma­ke­hä ei enää läm­pe­ni­si, jos meret jat­ka­vat läm­pe­ne­mis­tään — jos se pai­su­mi­nen nyt on läm­pe­ne­mi­sek­si tul­kit­ta­vis­sa. Mut­ta tuos­sa on jo mon­ta JOSsia.

    Läm­pö­mit­ta­rit eivät ole kui­ten­kaan kyseis­tä ongel­maa havain­neet enää yli 15 vuo­teen, joten yhtäk­kiä ilman läm­pö­ti­la onkin 

    Kyl­lä mit­ta­rit yhä edel­leen sen havait­se­vat että kol­mes­ta­tois­ta läm­pö­mit­taus­his­to­rian kuu­mim­mas­ta vuo­des­ta kak­si­tois­ta osuu vuo­siin 2001–2012. Ja se kol­mas­tois­ta­kin oli 1998. 

    Mut­ta niin­kuin sanoin näyt­tää­hän tuo vii­mei­nen tasan­ne epäi­lyt­tä­vän pit­käl­tä maal­li­kon sil­mään. Pitäi­si vain itse teh­dä tilas­tol­li­nen ana­lyy­si sen mer­kit­se­vyy­des­tä, ilman että kukaan käär­me­öl­jy­kaup­pias tulee aut­ta­maan — mut­ta duu­neil­ta ei oikein ehdi paneutua…

    Var­sin käte­vää, vaik­ka moni alkaa­kin tus­kas­tua täl­lai­seen maa­li­tolp­pien siirtelyyn.

    Hei, nyt ei ole kysees­sä mikään vedon­lyön­ti kapa­kas­sa kal­ja­tuo­pis­ta eikä edes fudis­mat­si. Luon­to on luon­to ja kaik­ki siir­rot ovat sil­le sal­lit­tu­ja. Min­kä minä sil­le mah­dan että meren­pin­ta jat­kaa nousu­aan, vaik­ka ilma­ke­hän läm­pe­ne­mi­ses­sä on tauko?

  169. Löy­tyi­si­kö jos­tain GWR (geo­grap­hical­ly weigh­ted regression)-karttaa glo­baa­lis­ta ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä? USA:ssa koko maa­ta kos­ke­va kas­vien kuk­ki­mi­sai­kaa kos­ke­va aineis­to näyt­ti, että kukin­ta oli­si siir­ty­nyt myö­hem­mäk­si kuin aiem­min, mikä oli ris­ti­rii­das­sa glo­baa­lin läm­pe­ne­mi­sen kans­sa. Kun teh­tiin GWR-ana­lyy­si, huo­mat­tiin, että kukin­nat oli­vat pää­osin aikais­tu­neet — van­hem­pi aineis­to pai­not­tui maan itä­osaan ja uudem­pi län­sio­saan, mikä aiheut­ti vir­heen mal­liin. Glo­baa­lis­ti on var­sin toden­nä­köis­tä, että läm­pe­ne­mi­nen ei ole tasai­ses­ti jakau­tu­nut kaik­kial­le, eli pai­kal­li­ses­ti läm­pe­ne­mi­nen voi olla pal­jon kes­ki­mää­räis­tä suurempaa.

  170. Höpö höpö. Tuo on juu­ri denia­lis­tien logiik­kaa. Lai­ta jää­murs­kaa kat­ti­laan ja pis­tä sii­hen pääl­le läm­pö­mit­ta­ri. Sit­ten lai­tat levyn pääl­le. Läm­pö­mit­ta­ri alkaa nous­ta vas­ta kun jää on sula­nut. Väi­tät­kö tosis­saan että tämä todis­taa että sii­nä välis­sä ei tapah­du mitään lämpenemistä?

  171. Poth1ue1:
    ‘snip’
    Ehkä kiis­tat ilmas­ton­muu­tok­sen vaka­vuu­den astees­ta, ilmas­to­tie­teen luo­tet­ta­vuu­des­ta jne. voi­si­vat olla vähän rau­hal­li­sem­pia, jos ongel­maa läh­det­täi­siin rat­kai­se­maan em. ratio­naa­li­sel­ta poh­jal­ta eikä sil­lä rai­vo­hul­lun dog­maat­ti­sel­la ja vaih­toeh­dot­to­mal­la taval­la kuin nyt. Täl­lä het­kel­lä malt­tia on välil­lä vähän vai­kea pitää, kun tie­de on val­jas­tet­tu kep­pi­he­vo­sek­si “takai­sin peru­na­kuop­piin” ‑ideo­lo­gial­le.

    Kenel­lä on “takai­sin peru­na­kuop­piin” ‑ideo­lo­gia? Itse olet keksinyt.
    Ja aiem­min­han jo eräs hep­pu ilmoit­ti luo­pu­neen­sa maa­kuop­piin muuttamisesta.

  172. Aja­tus­ta­ni ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen mit­taa­mi­sek­si luo­tet­ta­vas­ti ilman­pai­neen avul­la kai­paa kirkastusta.

    Kär­jis­tän aja­tus­ta hie­man. Ote­taan sul­jet­tu tila . Siel­lä on toi­nen toi­se­na läm­pö­ti­lat kumoa­va läm­min­pu­hal­lin ja kylmäpuhallin.

    Voin mita­ta tilan kes­ki­läm­pö­ti­laa vai­ka kol­mel­la mit­ta­ril­la ja vaih­del­la mit­ta­rien paik­ko­ja. Saan näi­den kes­kiar­von joka on koko tilan kes­ki­läm­pö­ti­lan esti­maat­ti. Mitä enem­män on mit­ta­rei­ta sitä tar­kem­pi on tulos, mut­ta sil­ti­kin se on vain estimaatti.

    Ilman­pai­neen mit­taa­mal­la saan luo­tet­ta­vas­ti las­ket­tua yhden mit­ta­rin näyt­tä­mäs­tä koko tilan ilma­mas­san läm­pö­ti­lan ja vie­lä­pä yhdel­lä kertaa.

  173. Tämä artik­ke­li saat­taa kiin­nos­taa blo­gin luki­joi­ta, niin alar­mis­te­ja, skep­ti­koi­ta kuin denialistejakin:

    http://thebulletin.org/closing-consensus-gap-public-support-climate-policy

    Why attack the con­sen­sus? In recent years, social scien­tists have star­ted to put the pieces toget­her. A stu­dy publis­hed in the jour­nal Natu­re Cli­ma­te Chan­ge in 2011, replica­ted by a 2013 stu­dy publis­hed in the jour­nal Cli­ma­tic Chan­ge, found that public percep­tions about scien­ti­fic agree­ment are lin­ked to sup­port for policy to miti­ga­te cli­ma­te chan­ge. When people think that scien­tists are still deba­ting about what’s causing cli­ma­te chan­ge, they’re less like­ly to sup­port cli­ma­te action.

    Social scien­tists were not the first to come to this rea­liza­tion. Poli­tical con­sul­tant Frank Luntz advi­sed Republicans in the 2000 pre­si­den­tial elec­tion to cast doubt on the con­sen­sus, arguing “should the public come to belie­ve that the scien­ti­fic issues are sett­led, their views about glo­bal war­ming will chan­ge accor­dingly.” More than a deca­de befo­re social scien­tists obser­ved the link between percei­ved con­sen­sus and sup­port for cli­ma­te policy, oppo­nents of cli­ma­te action unders­tood this link and imple­men­ted com­mu­nica­tion stra­te­gies desig­ned to ero­de public sup­port for cli­ma­te policy.

  174. Juho Laa­tu: Minä aina­kin puhuin koko (ilmas­to­asiois­ta kiin­nos­tu­neen) tie­deyh­tei­sön muo­dos­ta­mas­ta kon­sen­suk­ses­ta, en jon­kun eril­li­sen vali­koi­dun jou­kon mie­li­pi­teis­tä. Epäi­let­kö koko tie­deyh­tei­sön ole­van asen­teel­li­nen johon­kin totuut­ta vää­ris­tä­vään suuntaan?

    Minä aina­kin kuvit­te­len tun­te­va­ni luok­kaa muu­ta­man tusi­nan tie­deyh­tei­sön jäsen­tä, jot­ka eivät mis­sään nimes­sä halua puhua epäi­lyk­sis­tään ilmas­ton­muu­tos­kaa­no­nin suh­teen — ja epä­vi­ral­li­sis­sa­kin yhteyk­sis­sä moni halu­aa välit­tö­mäs­ti vaih­taa puhee­nai­het­ta sian tules­sa esiin.

    Sii­tä, mik­si näin tapah­tuu, ei tie­ten­kään halu­ta iki­nä kes­kus­tel­la, mut­ta luu­len (en siis tie­dä, kos­ka olen kou­lut­ta­ma­ton tie­det­tä­vi­haa­va fox-kana­van kat­so­ja) että taus­tal­la voi­si olla ehkä sel­lai­nen pik­ku seik­ka, että ilmas­ton­muu­tos on nyky­ään ensin­nä­kin vaa­ti­mus jokai­sel­le yli­opis­tol­le ja tut­ki­mus­lai­tok­sel­le — ja toi­saal­ta paras&varmin sau­ma rahoitushauissa[1]. Tämä mer­kit­see käy­tän­nös­sä siis sitä, että ilmas­ton­muu­tos on tasan tar­kaan muka­na stra­te­giois­sa ja että aiheen tut­ki­mi­seen vara­tut rahat yri­tet­tään rahas­taa vii­mei­seen sent­tiin astin. Ja auta armias, jos satut ole­maan se tyh­mä hölö­sui­nen tut­ki­ja, joka saat­taa lai­tok­sen sitou­tu­mi­sen yle­viin ilmas­ton­muu­tos­ta­voit­tei­siin jul­ki­suu­des­sa kyseenalaiseksi…

    No, mut­ta tämä­hän oli vain minun denia­lis­tien har­hau­tuk­siin sor­tu­neen päl­lin pahaa päi­vä­un­ta — eihän täl­lais­ta iki­nä kos­kaan mis­sään tapah­du vaan pyyt­teet­tö­mäs­ti ja objek­tii­vi­ses­ti tie­det­tä teke­vät tut­ki­jat ker­to­vat aina esteet­tä oman kan­tan­sa, jos sii­hen tar­vet­ta näkevät.

    [1] Kysyin jos­kus aiko­ja sit­ten jos­sain semi­naa­ris­sa, että mitä ihmet­tä EU-hake­mus­ten kai­kein­maa­il­man gen­der ja kehi­tys­maa jutui­hin pitäi­si oikein kir­jail­la, jos tut­ki­mus ei vil­lim­mäl­lä­kään mie­li­ku­vi­tuk­sen käy­töl­lä sivua mitään mikä oli­si lähel­lä­kään em. asio­ta. Tähän kysy­myk­seen vas­ta­si suo­ma­lai­nen nais­puo­li­nen komis­sion edus­ta­ja, että sii­hen vaan pitää kir­joit­taa joku uskot­ta­va tari­na eikä asias­ta pidä ottaa tur­haa stres­siä. Eli siis ohje oli, että valeh­te­le, kos­ka kaik­ki muut­kin teke­vät niin — samoin tun­tuu ole­van ilmas­ton­muu­tok­sen kans­sa — vaik­ka tut­ki­muk­sel­la ei miten­kään muu­ten oli­si asi­aan liit­ty­mä­koh­tia, niin aina kui­ten­kin kan­nat­taa sisäl­lyt­tää hake­muk­seen satu sii­tä kuin­ka ilkeä ja han­ka­la AGW on ja että kuin­ka tämä­kin tut­ki­mus omal­ta osal­taan aut­taa rat­kai­se­maan liirumlaarumdiipadaapaa.

    …mut­ta tämä­hän on vain pel­kää denia­lis­ti­di­sin­for­maa­tio­ta, kos­ka minä olen vain pelk­kä mitään ymmär­tä­mä­tön pälli.

    Miten­kö­hän täs­sä tuli­kin taas mie­leen, että voi­si läh­teä sil­le puu­ve­nei­den veis­to­kurs­sil­le ja muut­taa siten jon­ne­kin ulkosaaristoon…

  175. Juho Laa­tu:
    Voin minä­kin kuvi­tel­la pari hyö­tyä, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti myös pal­jon suu­rem­man mää­rän hait­to­ja. Minus­ta on hul­luut­ta tavoi­tel­la yhden­kään asteen nousua. Tär­kein syy on se, että toi­mi­van eko­sys­tee­min reu­naeh­to­jen muok­kaa­mi­nen isoil­la työ­ka­luil­la ja nopeal­la aika­tau­lul­la joh­taa suu­rel­la toden­nö­köi­syy­del­lä häi­riöi­hin tuon eko­sys­tee­min toi­min­nas­sa. Toden­nä­köi­syys sil­le, että eko­sys­tee­min toi­min­ta para­ni­si on noin nolla. 

    Ilmas­to ei ole ihan niin sta­bii­li jär­jes­tel­mä kuin ehkä kuvit­te­let. En minä­kään ole tavoit­te­le­mas­sa mitään nousua, mut­ta en toi­saal­ta tie­dä, mikä on se opti­maa­li­nen ilmas­to joka mei­dän pitäi­si yrit­tää säilöä.

    Se esi­teol­li­nen aika pik­ku­jää­kausi­neen (hrr!), vai ken­ties nyky­het­ki? Väi­tän edel­leen, että asteen-parin nousu tuot­tai­si enem­män hyö­ty­jä kuin hait­to­ja. Kas­vu­kau­den piden­ty­mi­sen poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la luu­li­si ole­van myös ympä­ris­tö­väen mie­leen ja his­to­ri­aa tar­kas­te­le­mal­la on help­poa näh­dä, että läm­pi­mät kau­det ovat aina olleet ihmis­kun­nal­le suo­siol­li­sem­pia kuin kylmät.

    Se, että edes vähäi­nen läm­pe­ne­mi­nen on näin voi­mak­kaas­ti demo­ni­soi­tu ker­too omaa kiel­tään kes­kus­te­lua hal­lin­neen väen asenteista.

  176. Mik­ko Kivi­ran­ta:

    Kyl­lä mit­ta­rit yhä edel­leen sen havait­se­vat että kol­mes­ta­tois­ta läm­pö­mit­taus­his­to­rian kuu­mim­mas­ta vuo­des­ta kak­si­tois­ta osuu vuo­siin 2001–2012. Ja se kol­mas­tois­ta­kin oli 1998. 

    Toki, mut­ta samal­la taval­la 50-vuo­tias mies on mita­tun pituus­his­to­rian­sa pisin, vaik­ka hän ei oli­si­kaan kas­va­nut enää 30 vuoteen.

    Se ei siis sinän­sä todis­ta mitään läm­pe­ne­mi­sen jat­ku­mi­ses­ta, mut­ta ei tie­tys­ti sitä­kään, että läm­pe­ne­mi­nen oli­si lopul­li­ses­ti pysäh­ty­nyt (kuten ilmas­toak­ti­vis­tit väit­ti­vät A‑studiossa ker­ro­tun). Se on kui­ten­kin fak­taa, että 1990-lukuun ver­rat­tu­na läm­pe­ne­mi­nen on pitä­nyt jo huo­mat­ta­van pit­kän tauon.

  177. Evert The Never­Rest:
    Aja­tus­ta­ni ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen mit­taa­mi­sek­si luo­tet­ta­vas­ti ilman­pai­neen avul­la kai­paa kirkastusta.

    Kär­jis­tän aja­tus­ta hie­man. Ote­taan sul­jet­tu tila . Siel­lä on toi­nen toi­se­na läm­pö­ti­lat kumoa­va läm­min­pu­hal­lin ja kylmäpuhallin.

    Voin mita­ta tilan kes­ki­läm­pö­ti­laa vai­ka kol­mel­la mit­ta­ril­la ja vaih­del­la mit­ta­rien paik­ko­ja. Saan näi­den kes­kiar­von joka on koko tilan kes­ki­läm­pö­ti­lan esti­maat­ti. Mitä enem­män on mit­ta­rei­ta sitä tar­kem­pi on tulos, mut­ta sil­ti­kin se on vain estimaatti.

    Ilman­pai­neen mit­taa­mal­la saan luo­tet­ta­vas­ti las­ket­tua yhden mit­ta­rin näyt­tä­mäs­tä koko tilan ilma­mas­san läm­pö­ti­lan ja vie­lä­pä yhdel­lä kertaa. 

    Ilmai­ne­pai­ne maan­pin­nal­la (pois­lu­kien vir­taus­dy­na­mii­kan aiheut­ta­mat ym. lokaa­lit ilmiöt) on mei­dän ylläm­me ole­van ilma­mää­rän pai­no pin­ta-alayk­sik­köä koh­ti. Ensim­mäi­se­nä aprok­si­maa­tio­na sen enem­pää ilma­ke­hän mas­saan kuin pai­no­voi­maan ei vai­ku­ta läm­pö­ti­la miten­kään, eikä täten myös­kään kes­ki­mää­ri­seen ilmanpaineeseen. 

    Ole­tat sii­hen huo­nee­see­si luon­nol­li­ses­ti vakio­ti­la­vuu­den (jous­ta­mat­to­mat sei­nät). Tämä ei päde ilmakehään.

  178. en toi­saal­ta tie­dä, mikä on se opti­maa­li­nen ilmas­to joka mei­dän pitäi­si yrit­tää säi­löä’ (Asias­ta kiinnostunut)
    Nykyi­nen ilmas­to on tie­dos­sa, sen kans­sa on opit­tu pär­jää­mään. Radi­kaa­lis­ti eri­lai­ses­ta ilmas­tos­ta emme tie­dä mitään var­maa, mut­ta kun muu­tos on aloi­tet­tu, sen peru­mi­nen on vähin­tään­kin haasteellista.
    Täl­lai­ses­sa valin­ta­ti­lan­tees­sa tun­ne­tun jär­jes­tel­män ja val­lan­ku­mouk­sel­li­sen muu­tok­sen välil­lä varo­vai­nen kon­ser­va­tii­vi valit­see sen tunnetun.

  179. Fak­taa: Mitä tulee labo­ra­to­rioi­den tark­koi­hin mit­tauk­siin hii­li­diok­si­din vai­ku­tuk­ses­ta, niin sel­lais­ta pape­ria, jos­sa nämä mit­tauk­set esi­tet­täi­siin olen etsi­nyt koh­ta 7 vuot­ta. Jos nii­tä labo­ra­to­rio­mit­tauk­sia on, on ne aika tehok­kaas­ti jem­mat­tu, sil­lä mikään artik­ke­li­tie­to­kan­ta ei nii­tä tunnista.

    Kun­han käyt ymmär­ryk­sel­lä läpi esim. seu­raa­van artik­ke­lin ja sen viit­teet sekä artik­ke­lit, jois­sa vii­ta­taan a.o. artik­ke­liin, saat aika pal­jon kai­paa­ma­si informaatiota.

    http://ga.ifac.cnr.it/images/stories/niro_2005a%20jqrst.pdf

    Tie­ten­kin aina voi väi­tel­lä, mikä on tark­kaa, mikä ei.

  180. Evert The Never­Rest:
    ‘snip’
    Ilman­pai­neen mit­taa­mal­la saan luo­tet­ta­vas­ti las­ket­tua yhden mit­ta­rin näyt­tä­mäs­tä koko tilan ilma­mas­san läm­pö­ti­lan ja vie­lä­pä yhdel­lä kertaa. 

    Mis­sä sul­je­tus­sa tilas­sa ajat­te­lit mitata?

  181. Poth1ue1: Minä aina­kin kuvit­te­len tun­te­va­ni luok­kaa muu­ta­man tusi­nan tie­deyh­tei­sön jäsen­tä, jot­ka eivät mis­sään nimes­sä halua puhua epäi­lyk­sis­tään ilmas­ton­muu­tos­kaa­no­nin suh­teen – ja epä­vi­ral­li­sis­sa­kin yhteyk­sis­sä moni halu­aa välit­tö­mäs­ti vaih­taa puhee­nai­het­ta sian tules­sa esiin.

    Tie­deyh­tei­sös­sä eri­lais­ten todis­tei­den esiin kai­va­mi­nen on peri­aat­tees­sa neut­raa­li toi­men­pi­de. Jos sel­viä todis­tei­ta tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus­ta vas­taan on, ne voi vapaas­ti tuo­da esiin. En usko että kukaan mitään vakuut­ta­via todis­tei­ta pii­lot­te­lee. Ehkä nuo tut­tusi kipui­le­vat enem­män sitä vas­taan, että eivät haluai­si tie­deyh­tei­sön kon­sen­suk­sen ole­van sitä, mikä se on. Omaa uskoa ei tar­vit­se julis­taa, eikä aset­tua tois­ten uskoa vas­taan. Todis­teet pöy­tään vain, niin tie­deyh­tei­sö voi muo­dos­taa uuden kon­sen­suk­sen, jos tar­vet­ta on.

    Toki tie­deyh­tei­sös­sä­kin on muo­ti­vir­tauk­sia, mut­ta olet­tai­sin sen kui­ten­kin tar­joa­van kai­kil­le riit­tä­väs­ti tilaa. Ja aina­kin itse tie­de (toi­sin kuin tie­de­uu­ti­soin­ti) on luon­teel­taan var­sin muo­dol­li­nen pro­ses­si, joka sik­si tar­jo­aa parem­min tilaa neut­raa­lil­le ajat­te­lul­le kuin poliit­ti­set ja kahvipöytäväittelyt.

    [1] Kysyin jos­kus aiko­ja sit­ten jos­sain semi­naa­ris­sa, että mitä ihmet­tä EU-hake­mus­ten kai­kein­maa­il­man gen­der ja kehi­tys­maa jutui­hin pitäi­si oikein kir­jail­la, jos tut­ki­mus ei vil­lim­mäl­lä­kään mie­li­ku­vi­tuk­sen käy­töl­lä sivua mitään mikä oli­si lähel­lä­kään em. asio­ta. Tähän kysy­myk­seen vas­ta­si suo­ma­lai­nen nais­puo­li­nen komis­sion edus­ta­ja, että sii­hen vaan pitää kir­joit­taa joku uskot­ta­va tari­na eikä asias­ta pidä ottaa tur­haa stressiä.

    Poliit­ti­nen tie­teen rahoi­tuk­sen hal­lin­noin­ti voi olla oma omi­tui­nen maa­il­man­sa. Onnek­si tie­deyh­tei­sön mie­li­pi­teen­muo­dos­tus ei suo­raan seu­raa tuol­lais­ten pro­ses­sien ohjus­ta. En usko että vie­lä oltai­siin tasol­la, jol­la rahat kana­voi­tui­si­vat vain niil­le tut­ki­joil­le, joi­den aiem­pien tut­ki­mus­ten tulok­set ovat olleet yhdel­le tie­tyl­le rahoi­tus­po­lii­tik­ko­jou­kol­le mie­lui­sia. Rahoi­tus­läh­tei­tä on yhä sik­si monia, että muut­kin kuin polii­ti­koi­den kuvit­te­le­mia tut­ki­mus­tar­pei­ta (ja ‑tulok­sia) tuot­ta­vat tut­ki­muk­set pääs­se­vät pin­nal­le, jos ovat tie­teel­li­ses­ti vakuuttavia.

    Eli siis ohje oli, että valeh­te­le, kos­ka kaik­ki muut­kin teke­vät niin

    Näin asia voi (jos­sain mää­rin) hel­pos­ti olla rahoi­tuk­sen osal­ta. Onnek­si tulok­sia ei ja tie­tei­li­jöi­den ver­tai­sar­vioi­ta ei kont­rol­loi­da samaan tyyliin.

    Miten­kö­hän täs­sä tuli­kin taas mie­leen, että voi­si läh­teä sil­le puu­ve­nei­den veis­to­kurs­sil­le ja muut­taa siten jon­ne­kin ulkosaaristoon…

    Usko­taan sii­hen, että tie­deyh­tei­sös­sä ja jär­ke­väs­sä kes­kus­te­lus­sa totuus pul­lah­taa aina lopul­ta pin­nal­le, häi­riöis­tä välit­tä­mät­tä. Kir­jo­ja nykyi­ses­sä yhtei­sös­säm­me ei sen­tään vie­lä polteta.

  182. Fak­taa: Mit­taus­tu­lok­set ker­to­vat myös pil­vet­tö­män tai­vaan infra­pu­na­sä­tei­lyn vähentymisestä:

    The most dis­tinct result from the­se plots is that clears­ky sce­nes are get­ting col­der (i.e., less downwel­ling radiance) for all sea­sons and spect­ral regions (Fig. 7). Since the downwel­ling infra­red radiance is very sen­si­ti­ve to chan­ges in preci­pi­table water vapor (PWV) (Tur­ner et al. 2004), this almost cer­tain­ly indica­tes a dec­rea­se in PWV at this site over this period.” 

    Muo­toi­len siis kysy­myk­se­ni uudelleen:
    Ovat­ko ilmas­to­mal­lit ennus­ta­neet lisään­ty­vää pil­vi­syyt­tä ja ilman­kos­teut­ta Suu­ril­le tasangoille?

    Muus­sa tapauk­ses­sa en ymmär­rä miten tut­ki­muk­sen havain­not ovat “vali­tet­ta­via läm­pe­ne­mis­teo­rioi­den näkökulmasta”.

    Fak­taa:

    AERI-instru­ment­te­ja on asen­net­tu myös mui­hin paik­koi­hin (mm. Alas­kaan ja Afrik­kaan). Tiet­tääk­se­ni enää Alas­kas­sa tuo instru­ment­ti on toi­min­nas­sa – ken­ties mui­den paik­ko­jen tulok­set eivät olleet kiin­nos­ta­via tulos­ten men­nes­sä vää­rään suuntaan.

    Aja­tuk­sen juok­susi ei ole joh­don­mu­kais­ta. Ensin­nä­kin lai­na­sit hei­dän mit­tauk­siin­sa perus­tu­vaa tut­ki­mus­ta todis­tee­na sii­tä, että kehi­tys on mene­mäs­sä “vää­rään suun­taan”. Seu­raa­vak­si syy­tät samaa lai­tos­ta sii­tä, että se ei mit­taa tai jul­kai­se “vää­rään suun­taan” mene­viä tulok­sia. What?

  183. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: En minä­kään ole tavoit­te­le­mas­sa mitään nousua, mut­ta en toi­saal­ta tie­dä, mikä on se opti­maa­li­nen ilmas­to joka mei­dän pitäi­si yrit­tää säilöä. 

    Yksi kes­kei­nen ongel­ma on nopeat muu­tok­set. Hitai­siin muu­tok­siin luon­to ehtii sopeu­tua, mut­ta nopeat aiheut­ta­vat tuho­ja. Ihmi­sen aiheut­ta­mat lmas­to­muu­tok­set ovat var­sin nopei­ta (tule­vat ehkä monien hitai­den luon­non pro­ses­sien kan­nal­ta lähes aste­roi­dien tai tuli­vuor­ten vai­ku­tus­ten nopeu­del­la). Kos­ka ihmi­sen toi­met kyke­ne­vät aiheut­ta­maan mer­kit­tä­viä ilmas­to­muu­ok­sia ja ihmi­sen ymmär­rys on mitä on, vii­sain­ta oli­si olla kos­ke­mat­ta sää­ti­miin. Tilan­ne on vähän kuin antai­si lap­sil­le hiek­ka­laa­ti­kol­la kone­tu­lia­sei­ta lek­ki­ka­luik­si, ja sit­ten kat­sot­tai­siin saa­vat­ko lap­set nii­lä jotain hyö­dyl­lis­tä aikaan. Oikea rat­kai­su on lait­taa aseet luk­ko­jen taa, ja luot­taa enem­män perin­tei­siin las­ten­kas­va­tus­me­ne­tel­miin. Kone­tu­lia­seil­le­kin voi löy­tyä jos­kus hyö­ty­käyt­töä, mut­ta ei las­ten huvit­te­lus­sa tai pikais­ten voit­to­jen tavoittelussa.

    Vii­sas­ta oli­si siis antaa ilmas­ton kehit­tyä omaan tah­tiin ja olla muut­ta­mat­ta sitä. Ihmi­nen on lii­an vah­va ja lii­an tyh­mä peu­ka­loi­dak­seen oman pla­neet­tan­sa dyna­miik­kaa. Ilmas­ton peu­ka­loin­nis­ta tulee jok­seen­kin var­mas­ti tap­pioi­ta. Lyhyen täh­täi­men edut, kuten vaik­ka­pa muu­ta­ma vuo­tui­nen loma­mat­ka ete­lään, ovat ainoa (ja var­sin itse­käs) syy polt­taa fos­sii­lit ilmaan yhden tai parin suku­pol­ven aikana.

    Aktii­vis­ta jon­kin ilmas­ton säi­lö­mis­tä ei tar­vi­ta — näpit vain irti ydin­so­dan punai­sis­ta napeis­ta ja maa­na­lai­sis­ta fos­sii­li­sis­ta varannoista.

  184. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: Kas­vu­kau­den piden­ty­mi­sen poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la luu­li­si ole­van myös ympä­ris­tö­väen mie­leen ja his­to­ri­aa tar­kas­te­le­mal­la on help­poa näh­dä, että läm­pi­mät kau­det ovat aina olleet ihmis­kun­nal­le suo­siol­li­sem­pia kuin kylmät.

    Olet­ko var­ma, että nämä (Euroo­pan) läm­pi­mät kau­det ovat olleet koko ihmis­kun­nal­le suosiollisia?

    Itse näen akuu­teim­mak­si uhkak­si sen, että suh­teel­li­sen pie­ni­kin ilmas­to­muu­tos saat­taa hei­ken­tää elä­mi­sen ehto­ja tiheäs­ti asu­tuil­la alueil­la, mis­tä seu­rai­si vai­keas­ti hal­lit­ta­via pako­lais- ja siir­to­lais­vir­to­ja. IPPC:n maan­tie­teel­li­set simu­laa­tiot eivät aina­kaan sul­je pois tätä mahdollisuutta.

    Sii­nä var­maan olet oikeas­sa, ettei 1800…1900-luvun ilmas­to ole mikään opti­mi-ilmas­to, mut­ta ihmis­kun­ta vain on sii­hen sopeu­tu­nut ja täyt­tä­nyt maan.

  185. Olen ainoa tääl­lä, joka on tuo­nut esil­le ilman­pai­neen. Nyt havait­sin, että on tut­kit­tua tie­toa, joka vah­vis­taa väitteitäni:

    Unli­ke the tem­pe­ra­tu­re record, sur­face pres­su­re is unaf­fec­ted by the acti­vi­ties of man. We can have much more con­fi­dence in the sur­face pres­su­re record than the tem­pe­ra­tu­re record.”

    Täs­tä ja muus­ta voi­pi lukea vaik­ka­pa täältä:
    http://climatechange1.wordpress.com/

    p.s. Ilman­pai­nei­den muu­tok­sil­la on val­ta­vat vai­ku­tuk­set meren­pin­nan tasoon. Aikai­sem­min tääl­lä Oden blo­gis­sa toin esiin tek­to­nii­kan eli­mi­noi­van vai­ku­tuk­sen meren pin­nan nousuun. Se onkin otet­tu näi­nä päi­vi­nä huo­mioon meren­pin­nan nousua kos­ke­vis­sa deba­teiss­sa. Tilal­le on nos­tet­tu vesien läm­pö­laa­je­ne­mi­nen. Ilman­pai­nei­den vai­ku­tus on seu­raa­va askel, joka toi­vot­ta­vas­ti noteerataan. 

    Ilmas­to­teo­ria on kuin sir­pa­leis­ta teflo­nia, jos­ta ei tah­do saa­da kun­non otet­ta. Tut­ki­joil­la pitäi­si olla enem­män älyk­kyyt­tä ja vähem­män dataa.

  186. Rai­mo K: Mis­sä sul­je­tus­sa tilas­sa ajat­te­lit mitata?

    No meil­lä­hän on jo ilma­mas­sa­mit­ta­rit. Nii­tä autois­sa käy­tet­tiin, ehkä käy­te­tään jois­sain vie­lä­kin, vaik­ka MAP-sen­so­rit ovat ne kai jo korvanneet.

  187. Juho Laa­tu:
    Usko­taan sii­hen, että tie­deyh­tei­sös­sä ja jär­ke­väs­sä kes­kus­te­lus­sa totuus pul­lah­taa aina lopul­ta pin­nal­le, häi­riöis­tä välit­tä­mät­tä. Kir­jo­ja nykyi­ses­sä yhtei­sös­säm­me ei sen­tään vie­lä polteta.

    Laa­tu raken­te­lee argu­ment­tia tie­tees­tä itse­ään­kor­jaa­va­na täy­del­li­se­nä konee­na joka tuot­taa totuut­ta meil­le. Ja täs­sä on tär­keä­nä osa­na peer-review ja jul­kai­sut. Ja näin­hän se on usein ollut­kin. Hyvää työtä.

    Laa­tu tosin lii­oit­te­lee kon­sen­sus­ta ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen suh­teen. Ver­taa new­to­nin lakei­hin joi­hin tääl­lä vedo­taan. Ne tun­ne­taan huo­mat­ta­vas­ti parem­min kuin ilmas­ton­muu­tos. Niis­tä on aito kon­sen­sus. Lap­set voi­vat las­kea koe­teh­tä­viä niis­tä eikä kukaan huo­mat­te­le mitään. Roh­ke­nen maal­lik­ko­na­kin sanoa että ihmi­sen aiheut­ta­mas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta meka­nis­mei­neen ja suruus­luok­ki­neen ei vie­lä ole. 

    Ja ensim­mäi­nen joka aloit­taa vas­ta­väit­teet: “Jo Arr­he­nius osoit­ti, että…” on täy­del­li­ses­ti mis­san­nut pointin.

  188. Juho Laa­tu: Yksi kes­kei­nen ongel­ma on nopeat muu­tok­set. Hitai­siin muu­tok­siin luon­to ehtii sopeu­tua, mut­ta nopeat aiheut­ta­vat tuho­ja. Ihmi­sen aiheut­ta­mat lmas­to­muu­tok­set ovat var­sin nopei­ta (tule­vat ehkä monien hitai­den luon­non pro­ses­sien kan­nal­ta lähes aste­roi­dien tai tuli­vuor­ten vai­ku­tus­ten nopeu­del­la). Kos­ka ihmi­sen toi­met kyke­ne­vät aiheut­ta­maan mer­kit­tä­viä ilmas­to­muu­ok­sia ja ihmi­sen ymmär­rys on mitä on, vii­sain­ta oli­si olla kos­ke­mat­ta sää­ti­miin. Tilan­ne on vähän kuin antai­si lap­sil­le hiek­ka­laa­ti­kol­la kone­tu­lia­sei­ta lek­ki­ka­luik­si, ja sit­ten kat­sot­tai­siin saa­vat­ko lap­set nii­lä jotain hyö­dyl­lis­tä aikaan. Oikea rat­kai­su on lait­taa aseet luk­ko­jen taa, ja luot­taa enem­män perin­tei­siin las­ten­kas­va­tus­me­ne­tel­miin. Kone­tu­lia­seil­le­kin voi löy­tyä jos­kus hyö­ty­käyt­töä, mut­ta ei las­ten huvit­te­lus­sa tai pikais­ten voit­to­jen tavoittelussa.

    Vii­sas­ta oli­si siis antaa ilmas­ton kehit­tyä omaan tah­tiin ja olla muut­ta­mat­ta sitä. Ihmi­nen on lii­an vah­va ja lii­an tyh­mä peu­ka­loi­dak­seen oman pla­neet­tan­sa dyna­miik­kaa. Ilmas­ton peu­ka­loin­nis­ta tulee jok­seen­kin var­mas­ti tap­pioi­ta. Lyhyen täh­täi­men edut, kuten vaik­ka­pa muu­ta­ma vuo­tui­nen loma­mat­ka ete­lään, ovat ainoa (ja var­sin itse­käs) syy polt­taa fos­sii­lit ilmaan yhden tai parin suku­pol­ven aikana.

    Aktii­vis­ta jon­kin ilmas­ton säi­lö­mis­tä ei tar­vi­ta – näpit vain irti ydin­so­dan punai­sis­ta napeis­ta ja maa­na­lai­sis­ta fos­sii­li­sis­ta varannoista.

    Aajt­te­lin kui­ten­kin kokoa ajan pro­vo­soi­da, entäs sit­ten, miten aiot estää peka­loin­nin???? Onko tämä kui­ten­kin pseu­doin­tel­lek­tuel­lien keskustelufoorumi.

  189. åke: Laa­tu raken­te­lee argu­ment­tia tie­tees­tä itse­ään­kor­jaa­va­na täy­del­li­se­nä konee­na joka tuot­taa totuut­ta meille.

    Viit­ta­sin tie­tee­seen ihmis­kun­nan par­haa­na tie­toa kasaa­va­na mene­tel­mä­nä, mut­ta en toki täy­del­li­se­nä tai vir­heet­tö­mä­nä. Luot­ta­kaam­me sii­hen enem­män kuin kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lui­hin ja tar­koi­tuk­sel­li­seen mai­non­taan suun­taan tai toiseen.

    Laa­tu tosin lii­oit­te­lee kon­sen­sus­ta ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen suhteen.

    Lähe­tin tuos­sa edel­lä lin­kin (vas­taus Mar­ko Hami­lon lähet­tä­mään link­kiin). Tie­tyis­sä perus­ky­sy­myk­sis­sä tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus näyt­täi­si ole­van aika vahva.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Surveys_of_scientists%27_views_on_climate_change

  190. Cati­li­na: No meil­lä­hän on jo ilma­mas­sa­mit­ta­rit. Nii­tä autois­sa käy­tet­tiin, ehkä käy­te­tään jois­sain vie­lä­kin, vaik­ka MAP-sen­so­rit ovat ne kai jo korvanneet.

    Tus­kin niil­lä ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä voi­daan mita­ta, pait­si tie­tys­ti autossa.

  191. Mik­ko Kivi­ran­ta: Kyl­lä mit­ta­rit yhä edel­leen sen havait­se­vat että kol­mes­ta­tois­ta läm­pö­mit­taus­his­to­rian kuu­mim­mas­ta vuo­des­ta kak­si­tois­ta osuu vuo­siin 2001–2012. Ja se kol­mas­tois­ta­kin oli 1998. 

    Vaa­tii kyl­lä tie­tyn­lais­ta denia­lis­tin logiik­kaa huo­ma­ta miten läm­pe­ne­mi­nen on “pysäh­ty­nyt” ja koko teo­ria kumot­tu, kun samal­la ele­tään mit­taus­his­to­rian läm­pi­min­tä aikaa.

    Vuo­den 2013 denia­lis­mi on näkö­jään läm­pe­ne­mi­sen pysäh­ty­mi­nen. Sitä ennen meil­lä oli (hui­jauk­sek­si osoit­tau­tu­nut) Cli­ma­te­ga­te, aurin­gon aktii­vi­suus läm­pe­ne­mi­sen syy­nä, mit­taus­vir­heet (Urban Heat Island) läm­pe­ne­mi­sen syy­nä tai ei mitään havait­tua läm­pe­ne­mis­tä lain­kaan. Jän­ni­tyk­sel­lä odo­tam­me mil­lä veruk­keel­la ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen ensi vuon­na kumotaan.

    Kuvit­te­li­ko joku todel­la, että ilmas­to läm­pe­nee pri­kul­leen mal­lien mukaan, ilman mitään yllä­tyk­siä? Toki elä­mä on epä­var­muuk­sia täyn­nä, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta voi ris­ke­jä pyr­kiä hal­lit­se­maan. On minul­la koti­va­kuu­tus­kin ilman 100% var­muut­ta että asun­to­ni tulee tuli­pa­los­sa tuhoutumaan.

  192. Ehkä­pä fanaat­tis­ten lin­ko­la­lais­ten kan­nat­tai­si jos­kus aset­tua, jon­kun muun ase­maan ja miet­tiä miten sitä elä­mää voi­si jär­ke­väs­ti muuttaa.

    Inter­ne­tis­sä on hyvä huu­del­la, miten tois­ten pitäi­si elää elä­mään­sä. Var­sin­kin lap­set­to­mien on help­po ker­toa miten vai­va­ton­ta se vih­reäs­sä uto­pias­sa lei­ju­mi­nen on.

    Se että istu­taan pimeäs­sä luke­mas­sa sitä kuu­lui­saa vih­re­ää lan­kaa kuin piru raa­mat­tua, ei ole rat­kai­su ihmis­kun­nan ongelmiin.

    http://www.avaruus.fi/uutiset/maa-ja-lahiavaruus/satelliittimittaukset-paljastivat-miksi-valtamerten-pinta-laski.html

    Mie­len­kiin­tois­ta tietoa.

  193. Poth1ue1: Tie­tys­ti mal­lin­ta­mi­ses­ta puhut­taes­sa kiin­nos­tai­si ylei­ses­ti se, että miten dis­kreet­tien mal­lien epä­tark­kuu­det saa­daan täy­sin eli­mi­noi­tua siten, että nii­den voi­daan todis­taa ole­van sama­nar­voi­sia lukion perus­fy­sii­kan kanssa?

    Yksin­ker­tai­nen maa­il­ma yksi­ner­tai­sil­le ihmisille.
    Vali­te­ta­vas­ti ilmas­to tar­koit­taa sään tilas­tol­li­sia ominaisuuksia.

    Navier-Stok­ses dif­fe­ren­ti­aa­liyh­tä­löt siis kel­pai­si­vat? Sin­ne vain tie­to­ko­neel­le nii­tä ratkomaan.

    Saman arvois­ta lukion perus­fy­sii­kan kans­sa? No aina­kin se, että jos tar­jot­tai­siin jotain uut­ta, joka selit­tai­si parem­min niin hie­noa — samal­la Navier-Sto­ke­sit ja vähän muu­kin menee uusiksi.

    Aurinko+tulivuoret eivät aina­kaans eli­tä mittauksia.

    Tur­haa­han tämä lie­nee, mut­ta jotain lukion fysii­kan osaa­mis­ta voi­si toivoa.

  194. http://iopscience.iop.org/1748–9326/8/2/024024/article

    We find that 66.4% of abstracts expres­sed no posi­tion on AGW, 32.6% endor­sed AGW, 0.7% rejec­ted AGW and 0.3% were uncer­tain about the cause of glo­bal warming.”

    Among abstracts expres­sing a posi­tion on AGW, 97.1% endor­sed the con­sen­sus posi­tion that humans are causing glo­bal warming.”

    Yksi kol­mas­osa rei­lus­ta 11 000 jul­kai­sus­ta (1991–2011) ottaa kan­taa ja kak­si kol­mas­osaa ei ota kan­taa ihmis­kun­nan vai­ku­tuk­seen ilmas­ton lämpenemisessä.

    Vaja­vai­nen englan­nin­kie­len tai­to­ni voi toki aiheut­taa vir­heen ymmärryksessäni.

    Eli niis­tä, jot­ka otta­vat kan­taa, 97,1 % on sitä miel­tä että ihmis­kun­ta aiheut­taa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen (ilmei­ses­ti tar­koi­te­taan nope­aa muutosta).

    Aika suu­ri osa tut­ki­muk­sis­ta (ja tut­ki­jois­ta­kin?) ei siis ota kan­taa lai­sin­kaan vaan ainoas­taan ker­to­vat vain tutkimustuloksista.

  195. Lisäys aiem­paan kommenttiini.

    Tau­luk­ko 3 ker­too, että 10 188 tut­ki­jaa on samaa meil­tä AGW väit­teen kans­sa ja 18 930 ei ota kantaa.

    Mik­si suu­rin osa tut­ki­jois­ta ei tah­do ottaa kan­taa, jos ker­ran asias­sa ei ole mitään epä­sel­vyyk­siä? Mis­tä on kyse? Liit­tyy­kö se sii­hen, että joi­den­kin tut­ki­mus­ten poh­jal­ta ei vain voi­da teh­dä sel­lais­ta olet­ta­mus­ta? Onko suu­rin osa tut­ki­muk­sis­ta sellaisia?

    Avat­kaa­pa tätä taviksillekkin 🙂

  196. Poth1ue1: vaik­ka tut­ki­muk­sel­la ei miten­kään muu­ten oli­si asi­aan liit­ty­mä­koh­tia, niin aina kui­ten­kin kan­nat­taa sisäl­lyt­tää hake­muk­seen satu sii­tä kuin­ka ilkeä ja han­ka­la AGW on ja että kuin­ka tämä­kin tut­ki­mus omal­ta osal­taan aut­taa rat­kai­se­maan liirumlaarumdiipadaapaa

    Tuos­sa olet vali­tet­ta­van oikeas­sa. Tosin täs­sä yhtey­des­sä kan­na­taa muis­taa että aivan vas­taa­vaa hake­mus­lii­rum­laa­ru­mia kir­joi­te­taan myös muo­dos­sa “X on val­ta­van tär­keä epä­var­muus ilmas­ton­muu­tok­sen mal­lin­ta­mi­ses­sa, ja X pitäi­si ottaa huo­mioon ihan joka kään­tees­sä, ja X:n tar­kem­pi tut­ki­mus saat­taa mul­lis­taa koko ilmas­to­tie­teen” jnpp. Ja näi­tä hake­mus­teks­te­jä tai vas­taa­via artik­ke­li­joh­dan­to­ja sit­ten sitee­ra­taan “todis­tee­na” X:n mer­kit­tä­vyy­des­tä. Eikä täs­sä itses­sään mitään vikaa; monet asiat *ovat* mer­kit­tä­viä epä­var­muuk­sia ilmas­ton­mal­lin­nuk­ses­sa, alkaen nyt vaik­ka niis­tä pil­vis­tä jois­ta tääl­lä­kin on puhut­tu. Mut­ta välil­lä tun­tuu että mel­kein­pä jokai­ki­nen tut­ki­muk­sen koh­tee­na ole­va fysii­kan tai kemian ilmiö halu­taan kyt­keä ilmas­ton­muu­tok­sen “epä­var­muus­te­ki­jäk­si”, ja rat­sas­taa sil­lä että sen tar­kem­mal­la tut­ki­muk­sel­la voi­daan täy­sin mul­lis­taa ilmas­to­tie­de tai aina­kin joku sen osa-alue. 

    Toi­ne, tähän löy­häs­ti liit­ty­vä asia on joka puo­lel­la har­ras­tet­ta­va “läpi­mur­to­teh­tai­lu”, jos­sa aivan rutii­nin­omai­sia (jos­kin sinän­sä yleen­sä ihan päte­viä) mit­taus- tai mal­lin­nus­tu­lok­sia yri­te­tään heh­kut­taa mas­sii­vi­si­na läpi­mur­toi­na ja mul­lis­ta­vi­na uutuuk­si­na jot­ta ne saa­daan jul­kais­tua huip­pu­leh­dis­sä. Ja jos mul­lis­tuk­sen koh­tee­na on ilmas­to­tie­de niin sekös vas­ta rie­mas­tut­taa leh­dis­tö­tie­dot­teen laa­ti­joi­ta. Täl­lä mene­tel­mäl­lä gene­roi­daan sit­ten vuo­ruon­pe­rään “ilmas­ton­muu­tos luul­tua pahem­pi teki­jän X takia, koh­ta kuol­laan kaik­ki” ja “ilmas­ton­muu­tos perut­tu, uusi mul­lis­ta­va teki­jä X löy­det­ty” otsi­koi­ta. Ei ihme että net­ti­kes­kus­te­lu polarisoituu 😛

  197. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Lisäys aiem­paan kommenttiini.

    Tau­luk­ko 3 ker­too, että 10 188 tut­ki­jaa on samaa meil­tä AGW väit­teen kans­sa ja 18 930 ei ota kantaa.

    Mik­si suu­rin osa tut­ki­jois­ta ei tah­do ottaa kan­taa, jos ker­ran asias­sa ei ole mitään epä­sel­vyyk­siä? Mis­tä on kyse? Liit­tyy­kö se sii­hen, että joi­den­kin tut­ki­mus­ten poh­jal­ta ei vain voi­da teh­dä sel­lais­ta olet­ta­mus­ta? Onko suu­rin osa tut­ki­muk­sis­ta sellaisia?

    Avat­kaa­pa tätä taviksillekkin 

    Joh­tui­si­ko sii­tä, että nämä tut­ki­jat tut­ki­vat jotain ihan muuta?

  198. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Lisäys aiem­paan kommenttiini.

    Tau­luk­ko 3 ker­too, että 10 188 tut­ki­jaa on samaa meil­tä AGW väit­teen kans­sa ja 18 930 ei ota kantaa.

    Mik­si suu­rin osa tut­ki­jois­ta ei tah­do ottaa kan­taa, jos ker­ran asias­sa ei ole mitään epä­sel­vyyk­siä? Mis­tä on kyse? Liit­tyy­kö se sii­hen, että joi­den­kin tut­ki­mus­ten poh­jal­ta ei vain voi­da teh­dä sel­lais­ta olet­ta­mus­ta? Onko suu­rin osa tut­ki­muk­sis­ta sellaisia?

    Avat­kaa­pa tätä taviksillekkin 

    Mik­si suu­rim­mas­sa osas­sa tut­ki­muk­sis­ta ei esi­tet­ty kan­taa ihmi­sen osuu­des­ta ilmastonmuutokseen?

    Tut­ki­muk­sen anta­ma vas­taus on:

    Tut­ki­muk­set eivät yleen­sä esi­tä kan­to­jaan kysy­myk­siin, jot­ka kat­so­taan selvitetyksi:

    Of note is the lar­ge pro­por­tion of abstracts that sta­te no posi­tion on AGW. This result is expec­ted in con­sen­sus situa­tions whe­re scien­tists gene­ral­ly focus their discus­sions on ques­tions that are still dis­pu­ted or unanswe­red rat­her than on mat­ters about which eve­ry­one agrees’ (Ores­kes 2007, p 72). This expla­na­tion is also con­sis­tent with a description
    of con­sen­sus as a ‘spi­ral tra­jec­to­ry’ in which ‘ini­tial­ly inten­se con­tes­ta­tion gene­ra­tes rapid sett­le­ment and induces a spi­ral of new ques­tions’ (Shwed and Bear­man 2010); the fun­da­men­tal science of AGW is no lon­ger cont­ro­ver­sial among the publis­hing science com­mu­ni­ty and the remai­ning deba­te in the field has moved to other topics. This is sup­por­ted by the fact that more than half of the self-rated endor­se­ment papers did not express a posi­tion on AGW in their abstracts. 

  199. a_l:
    Kuvit­te­li­ko joku todel­la, että ilmas­to läm­pe­nee pri­kul­leen mal­lien mukaan, ilman mitään yllätyksiä? 

    Science is Sett­led”, “The Deba­te is Over”, “Meil­lä on 95% var­muus…” ja mitä muu­ta kaik­kea tuos­sa vie­lä vii­si vuot­ta sit­ten vie­lä huudeltiin.

    Vuon­na 2007 IPCC ennus­ti lähi­vuo­si­kym­me­nil­le 0,2 asteen läm­pe­ne­mis­tä per vuo­si­kym­men. Onko nyt niin, että he eivät tien­neet­kään mis­tä puhuivat?

  200. Sat­tui­pas taas sopi­vas­ti, ikään kuin tilattuna:

    Judith Cur­ry: Scien­tists and moti­va­ted reasoning

    Muu­ta­ma lainaus:

    Last year, I encoun­te­red a stark example of this. One of my col­lea­gues was thin­king about publis­hing a paper that chal­len­ges the IPCC interpre­ta­tion of the pre­vious pause during the 1940s to 1970′s. My col­lea­gue sent a .ppt pre­sen­ta­tion on this topic to three col­lea­gues, each of whom is a very res­pec­ted senior scien­tist and none of whom have been par­ticu­lar­ly vocal advoca­tes on the sub­ject of cli­ma­te chan­ge (names are with­held to pro­tect the guilty/innocent). Each of the­se scien­tists strongly encou­ra­ged my col­lea­gue NOT to publish this paper, since it would only pro­vi­de fod­der for the skeptics.

    My ‘ostracism’ from the IPCC advocacy ’tri­be’ has been noted by other scien­tists that are qui­et­ly sym­pat­he­tic to my posi­tion. As an example, seve­ral years ago at a con­fe­rence, one of the spea­kers was qui­te cri­tical of one piece of the con­ven­tio­nal IPCC wis­dom, but pre­faced the talk with the sta­te­ment somet­hing like this: ’Whi­le my talk con­tains some evi­dence that chal­len­ges some of the fin­dings of the IPCC, I want to sta­te up front that I sup­port the IPCC con­sen­sus on cli­ma­te chan­ge.’ After the talk, I asked this scien­tist why he felt the need to pre­face his talk with a sta­te­ment of IPCC alle­giance, when his research was rat­her devas­ta­ting to part of the IPCC’s argu­ment. He sta­ted ‘I don’t want to have to put up with what you have had to, so I make it very clear that I sup­port the IPCC consensus.’

    1. Täs­sä on se ongel­ma, että kun demia­lis­tiet “tie­teel­li­set” poh­din­nat ovat lähin­nä hölyn­pö­lyä, sen joka halu­aa kri­ti­soi­da jotain val­ta­vir­ran ajat­te­lu­ta­paa, on sanou­dut­ta­va irti tuos­ta hölyn­pö­lys­tä tul­lak­seen yli pään­sä kuun­nel­luk­si, kos­ka tuo­ta hölyn­pö­lyä on tar­jol­la kyllk­si. Sama ilmiö toi­suu kai­kes­sa inhi­mil­li­ses­sä kanssakäymisessä.

  201. Juho Laa­tu: Viit­ta­sin tie­tee­seen ihmis­kun­nan par­haa­na tie­toa kasaa­va­na mene­tel­mä­nä, mut­ta en toki täy­del­li­se­nä tai vir­heet­tö­mä­nä. Luot­ta­kaam­me sii­hen enem­män kuin kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lui­hin ja tar­koi­tuk­sel­li­seen mai­non­taan suun­taan tai toiseen.

    Lähe­tin tuos­sa edel­lä lin­kin (vas­taus Mar­ko Hami­lon lähet­tä­mään link­kiin). Tie­tyis­sä perus­ky­sy­myk­sis­sä tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus näyt­täi­si ole­van aika vahva.

    Vii­mei­nen lause kuu­los­ti pöly­ni­mu­ri­kaupp­pi­aan eufemismilta.

    Luot­ta­kaam­me vaan tie­tee­seen mut­ta ei vie­lä. Anne­taan tide­mie­hil­le aikaa paran­taa ymmär­rys­tään. Yllä­tyk­siä on tul­lut heil­le­kin, joten uskoi­sin, että kehi­tys­tä tulee vie­lä paljon.

  202. Vaik­ka olen­kin denia­lis­ti lähet­ti sak­sa­lai­nen yhtiö hil­jat­tain sopi­mus­luon­nok­sen jos­sa mak­sai­si­vat minul­le tuu­li­puis­to­kor­vauk­sia 30 000 euroa vuo­des­sa voi­ma­lal­ta, vas­ta­ten lähes 4 % voi­ma­lan n 700 000 euron vuo­si­tuo­tos­ta. Mikäs on mak­sel­les­sa kun itse saa­vat takuu­hin­ta­na käy­vän hin­nan n.3 ‑4 ker­tai­se­na. Tämä ilmas­ton­muu­to­sus­ko sopii kyl­lä hyvin kuk­ka­rol­le­ni, voin alkaa vaik­ka pää­toi­mi­sek­si denia­lis­tik­si alar­mis­tien hank­ki­mil­la rahoil­la. Huna­ja­pur­kil­la näyt­tää käy­vän kova kuhi­na, sää­lik­si käy vain mak­sa­vaa osapuolta.

  203. Jos täs­sä yrit­tää hah­mot­taa denia­lis­tin logiik­kaa, se vai­kut­tai­si seuraavalta:

    - Kas­vi­huo­ne-efek­ti on ole­mas­sa, mut­ta sitä ei tun­ne­ta kvantitatiivisesti.
    — Ainoa ilmas­to­muu­tok­sen mit­ta­ri on maa­pal­lon pin­nan keskilämpötila.
    — Kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pitoi­suuk­sien nousus­ta ei ole enää har­mia, sil­lä pitoi­suuk­sien vai­ku­tus on loga­rit­mi­ses­ti hiipuva.
    — Kos­ka ilmas­to ei ole enää vähään aikaan läm­men­nyt, ilmas­to­herk­kyys­ker­roin on lähe­ne­mäs­sä yhtä.

    Joh­to­pää­tös: Ei syy­tä huoleen.

    Kukaan kes­kus­te­li­jois­ta ei ole kiis­tä­nyt esit­tä­mää­ni väi­tet­tä, että ener­gian kumu­loi­tu­mi­ses­ta seu­raa vää­jää­mät­tä muu­tok­sia, myös mui­ta kuin läm­pö­ti­lan nousu. On ainoas­taan todet­tu, ettei nii­tä ole havaittu.

    Eikö­hän tämä osal­ta­ni rii­tä. Pysyn kui­ten­kin väitteessäni.

    Tapio
    alias “Onka­pan­nun lämmittäjä”

    PS: Kumu­loi­tu­mi­nen näyt­tää jatkuvan:

    Obser­ved dec­rea­ses in BT trends are expec­ted due to ten years of inc­rea­sed green­house gas­ses even though glo­bal sur­face tem­pe­ra­tu­res have not risen subs­tan­tial­ly over the last decade.” 

    http://proceedings.spiedigitallibrary.org/proceeding.aspx?articleid=1690262

  204. Ale När­vä­nen: Aajt­te­lin kui­ten­kin kokoa ajan pro­vo­soi­da, entäs sit­ten, miten aiot estää peka­loin­nin???? Onko tämä kui­ten­kin pseu­doin­tel­lek­tuel­lien keskustelufoorumi. 

    Peu­ka­loin­tia on yhden ihmi­sen vai­kea estää. Kehit­ty­nein hal­li­to­mal­lim­me, demo­kra­tia on kai paras veik­kaus peu­ka­loin­nin estä­jäk­si. Ehkä lai­tam­me toi­vom­me Katai­seen, Urpi­lai­seen ja nel­jään hän­nys­te­li­jään. Demo­kra­tiam­me ei tosin tai­da kye­tä edes hal­lit­tuun sisäi­seen deva­vaa­tioon (vas­tauk­se­na euron ongel­miin), saa­ti sit­ten hal­lit­tuun hel­pos­ti saa­ta­vil­la ole­vien het­kel­lis­tä elin­ta­soa nos­ta­vien resurs­sien käy­tön rajoit­ta­mi­seen. Vähän men­nään kädes­tä suu­hun (ilman hal­lit­tu­ja pidem­män täh­täi­men suun­ni­telk­mia) vie­lä täs­sä ihmis­kun­nan kehi­tyk­sen vaiheessa.

    Tämän kes­kus­te­lu­foo­ru­min voi­si kat­soa edus­ta­van yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua par­haim­mil­laan. Mut­ta ei kai täs­tä­kään tasos­ta kovin ylpeä voi olla :-).

  205. Onko kukaan arvoi­sis­ta kir­joit­ta­jis­ta luke­nut Alun Anders­so­nin kir­jaa Kun Ark­tis sulaa?

  206. Tapio:
    Jos täs­sä yrit­tää hah­mot­taa denia­lis­tin logiik­kaa, se vai­kut­tai­si seuraavalta:

    - Kas­vi­huo­ne-efek­ti on ole­mas­sa, mut­ta sitä ei tun­ne­ta kvantitatiivisesti. 

    Tätä ei tai­da yksi­kään ilmas­to­tut­ki­ja tai IPCC:kään kiistää?

    — Ainoa ilmas­to­muu­tok­sen mit­ta­ri on maa­pal­lon pin­nan keskilämpötila. 

    En meni­si väit­tä­mään täl­lais­ta — ja aihees­ta lisää alempana.

    — Kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pitoi­suuk­sien nousus­ta ei ole enää har­mia, sil­lä pitoi­suuk­sien vai­ku­tus on loga­rit­mi­ses­ti hiipuva. 

    Minun mie­les­tä­ni tämä on vähän lii­an pit­käl­le vie­ty väi­te, mut­ta kyl­lä­hän se aika usein unoh­tuu, että vai­ku­tus on toi­si­aan­kin loga­rit­mi­nen ja että CO2:n sätei­ly­pa­kot­teen kaa­va on käsit­tääk­se­ni enem­min havain­to­jen poh­jal­ta pää­tel­ty kuin “lukio­fy­sii­kas­ta” johdettu.

    — Kos­ka ilmas­to ei ole enää vähään aikaan läm­men­nyt, ilmas­to­herk­kyys­ker­roin on lähe­ne­mäs­sä yhtä. 

    Aikais­ta­han täs­sä vie­lä täl­lais­ta on men­nä päät­te­le­mään, mut­ta kos­ka arvon ilmas­to­tut­ki­jat itse mää­rit­te­le­vät ilmas­to­mal­leis­sa ole­van pahas­ti jotain vial­la, jos läm­pe­ne­mi­nen jää uupu­maan 15–20 vuo­dek­si, niin kai­pa täs­sä voi jo ryh­tyä vähän ennak­koon arve­le­maan aiem­pien ennus­tei­den ole­van enem­män tai vähem­män pielessä.

    Joh­to­pää­tös: Ei syy­tä huoleen. 

    Eikö­hän täs­sä koh­ta pitäi­si olla uhkien uudel­lee­nar­vioin­nin aika?

    Kukaan kes­kus­te­li­jois­ta ei ole kiis­tä­nyt esit­tä­mää­ni väi­tet­tä, että ener­gian kumu­loi­tu­mi­ses­ta seu­raa vää­jää­mät­tä muu­tok­sia, myös mui­ta kuin läm­pö­ti­lan nousu. On ainoas­taan todet­tu, ettei nii­tä ole havaittu.

    Jos ja kun kat­soo ilmas­to­tut­ki­joi­den kir­joit­ta­mia artik­ke­lei­ta (esim. Levi­tuk­sen tuo­tok­set) tai lukee IPCCn raport­te­ja, niin on aika ilmi­sel­vää, että suu­rin osa läm­mös­tä sitou­tuu meriin. Toi­saal­ta, kos­ka merien läm­pö­ka­pa­si­teet­ti on niin suu­ri ja läm­pe­ne­mi­nen siten hidas­ta, pitäi­si ilma­ke­hän läm­pö­ti­lo­jen rea­goi­da nopeam­min. Kaik­ki muut “muu­tok­set” huk­ku­vat ener­gia­vir­rois­sa suu­rin­piir­tein pyöristysvirheisiin.

    Kun täl­lä het­kel­lä merien ylä­osis­sa (0–700/2000m) ei ole havait­tu läm­pe­ne­mis­tä, merien pin­ta­läm­pö­ti­lat eivät ole nousus­sa ja ilma­ke­hän läm­pö­ti­la mataa samois­sa luvuis­sa, niin kyl­lä meil­lä pitäi­si olla aika val­ta­va mää­rä yli­mää­räis­tä ener­gi­aa jos­sain jos­ta sitä ei vie­lä osa­ta suo­raa mita­ta tai ei edes osa­ta etsiä.

    Tulee vain jote­kin mie­leen, että eikö yksin­ker­tai­sem­pi seli­tys oli­si se, ettei ener­gia­vir­to­jen epä­ta­sa­pai­no oli­si­kaan ollut sitä luok­kaa kuin on arvioi­tu ja ettei koko “kadon­nut­ta ener­gi­aa” ole­kaan ollut ole­mas­sa muu­al­la kuin jos­sain mal­lien syö­ve­reis­sä ole­vas­sa laskuvirheessä?

  207. Käsit­tääk­se­ni ihmi­nen aiheut­taa maa­pal­lol­la ilman­pai­neen nousua. CO2:n mää­rä kasvaa
    ->kaik­ki läm­pe­nee ->H2O-höyryn(kaasun) mää­rä kas­vaa ->meret ja suot läm­pe­nee ->CO2:ta, N2:ta, O2:ta ja CH4:ää nousee ilma­ke­hään (liu­koi­suus pie­nem­pi läm­pi­mäs­sä meres­sä) ->enem­män kaa­su­mo­le­kyy­le­jä ilma­ke­häs­sä. Enem­män kaa­sua ilmas­sa väis­tä­mät­tä tar­koit­taa suu­rem­paa pai­net­ta maan­pin­nal­la. (Ääri­ta­pauk­se­na vrt Venuk­sen hir­vit­tä­vä ilmanpaine).

    nimim2. Kemi­ral­le teh­nyt hom­mia tehnyt..

  208. Pel­kään pahoin, että ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa sor­ru­taan ereh­dy­tään argu­men­toi­maan niis­tä osis­ta jois­ta osam­me argu­men­toi­da. Tämä tar­koit­taa sitä, että ilmas­ton­muu­tok­sen puo­lus­ta­jat käyt­tä­vät lähes yhtä rik­ki­näi­siä perus­te­lui­ta kuin skeptikot/denialistit.

    Tie­teel­li­nen tuki ilmas­ton­muu­tok­sen puo­les­ta tai sen jat­ku­mi­sen puo­les­ta ei syn­ny ole tilas­to­tie­tees­tä tai his­to­rial­li­sen ilmas­to­käy­rien tark­kai­lus­ta ja tren­dien havain­noin­nis­ta. Nii­den avul­la ei voi­da sanoa mitään kovin var­maa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen jat­ku­mi­ses­ta tai sen syis­tä. Esim. tämä 15 vuo­den vaih­te­lu ei voi jää­dä mys­tee­rik­si (kuten se jäi­si jos ilmas­to­tie­de perus­tui­si käy­rien kat­se­luun), vaan pitää pys­tyä selit­tä­mään min­ne läm­pö­ener­gia jon­ka kas­vi­huo­neil­miö varas­toi ilma­ke­hään menee. Alus­ta­vas­ti näyt­tää toden­nä­köi­sel­tä, että läm­pö­ener­gia on varas­toi­tu­nut meriin. 

    IPCC perus­taa lähes täy­del­li­sen var­muu­ten­sa ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen jat­ku­mi­seen ilmas­ton fysi­kaa­li­siin omi­nai­suuk­siin. Ilmas­to on fysi­kaa­li­nen pro­ses­si ja syy- ja seu­raus­suh­teet ovat epä­var­muuk­sis­ta huo­li­mat­ta aika hyvin tie­dos­sa. Havain­to­jen osuus tuos­sa “Phy­sical Science Basis of Cli­ma­te Chan­ge” ei rii­tä denialistien/skeptikoiden argu­ment­tien voittamiseen.

  209. Tapio:
    Jos täs­sä yrit­tää hah­mot­taa denia­lis­tin logiik­kaa, se vai­kut­tai­si seuraavalta:

    Joh­to­pää­tös: Ei syy­tä huoleen.

    Tavik­sen logiik­ka on taas sel­lai­nen, että se haluai­si hyvin toden­nä­köi­ses­ti teh­dä asial­le jotain, mut­ta se myös haluai­si elää elämäänsä.

    Pala­taan sii­hen Suo­men suun­ni­tel­tuun ilmas­to­la­kiin ja päästötavoitteisiin. 

    Tavik­sil­la on jo nyt aika­lail­la ras­kas­ta ja kal­lis­ta elää täs­sä maas­sa. Innos­tus maa­il­man pelas­ta­mi­seen lisä­ve­ro­jen kaut­ta on tasan nolla. 

    Var­sin­kin kun tie­de­tään että Kii­na ja Yhdys­val­lat vas­taa kah­des­taan lähes puo­les­ta glo­baa­leis­ta kokonaispäästöistä.

    Sen sijaan että suo­ma­lai­sia tavik­sia hau­ku­taan ja syyl­lis­te­tään ilmas­ton tuhoa­jik­si, voi­si sen muut­taa kan­nus­ta­vak­si ja ihan oikeas­ti tuo­da esil­le vaih­toeh­to­ja, jot­ka eivät tar­koi­ta lisä­kus­tan­nuk­sia viher­pe­sun kustannuksella.

    Yhdes­sä Kii­nan suur­kau­pun­gis­sa on enem­män auto­ja kuin koko Suo­mes­sa on. Suo­ma­lai­nen auto­kan­ta on van­haa ja saas­tut­ta­vaa val­tion lyp­sy­leh­mä­nä ole­mi­sen vuok­si. Auto­ve­ro­tus­ta pitäi­si las­kea uusien vähä­pääs­töis­ten auto­jen koh­dal­la huo­mat­ta­vas­ti, ehkä jopa nol­laan, että auto­kan­ta uudis­tui­si ja pääs­töt leikkautuisivat. 

    Ollaan ole­vi­naan niin edis­tyk­sel­lien maa, mut­ta auto­kan­ta on siel­tä 10–20 vuo­den takaa.

    Jos ilmas­toa yri­te­tään pelas­taa lisä­mak­suil­la ja kepil­lä niin se on tuhoon tuo­mit­tu yritys.

    Valis­tus ja rea­lis­tis­ten vaih­toeh­to­jen esil­le tuo­mi­nen on pal­jon tehok­kaam­pi keino.

  210. Mark­ku af Heur­lin:
    Onko kukaan arvoi­sis­ta kir­joit­ta­jis­ta luke­nut Alun Anders­so­nin kir­jaa Kun Ark­tis sulaa?

    Unoh­din lisä­tä, että kir­jan tii­moil­ta jär­jet­tiin Hanas­sa­res­sa mar­ras­kuusa 201 semi­naa­ri, jos­sa oli Ander­so­nin lisäk­si alus­ta­ji­na sel­väs­ti asin­tun­te­va kan­sain­vä­li­nen jouk­ko mm. venä­läi­nen pro­fe­sos­ri ja ame­rik­ka­lai­nen vara-ami­raa­li. Paikl­la oli hyvin edus­tet­tui­na ulko­miaet lähe­ty­töt, m. USA suurlähettiläs.

    En huo­man­nut yhtään dem­rai­en kan­san­edus­ta­jaa tai muu­ta sil­mää­te­ke­vää. Miten oli­vat vih­rei­tä paikalla?

  211. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:Valis­tus ja rea­lis­tis­ten vaih­toeh­to­jen esil­le tuo­mi­nen on pal­jon tehok­kaam­pi keino.

    En ymmär­rä miten tämä liit­tyy denialismiin.

    Vas­taa­vas­ti­han voi­si yrit­tää väit­tää, ettei täs­sä maas­sa ker­ta­kaik­ki­ses­ti tar­vi­ta min­kään­lais­ta eri­kois­sai­raan­hoi­toa ja että syö­pä para­nee ruo­ka­soo­dal­la. Sit­ten kun joku kyse­li­si mik­si suol­taa täm­möis­ta pas­kaa, niin vas­tai­si että kyl­lä­hän minä tie­dän että eri­kois­sai­raan­hoi­toa tar­vi­taan ja miten syö­pää hoi­de­taan, mut­ta kun se on niin kallista.

  212. dio­di:
    Esim. tämä 15 vuo­den vaih­te­lu ei voi jää­dä mys­tee­rik­si (kuten se jäi­si jos ilmas­to­tie­de perus­tui­si käy­rien kat­se­luun), vaan pitää pys­tyä selit­tä­mään min­ne läm­pö­ener­gia jon­ka kas­vi­huo­neil­miö varas­toi ilma­ke­hään menee. Alus­ta­vas­ti näyt­tää toden­nä­köi­sel­tä, että läm­pö­ener­gia on varas­toi­tu­nut meriin. 

    Kau­an­ko­han tämä “läm­pö meni meriin” jau­ha­mis­ta pitää tääl­lä­kin jat­kaa? Monien — ellei useim­pien — ilmas­to­tut­ki­joi­den­kin käsi­tys asias­ta on “inconclusi­ve”. Onhan päät­te­ly­ket­ju asian puo­les­ta mal­lia “meil­lä on yli­mää­räis­tä ener­gi­aa, jon­ka on pak­ko olla men­nyt jon­ne­kin — havain­not eivät sul­je pois mah­dol­li­suut­ta, ettei­kö se oli­si men­nyt syväl­le meriin — ergo — läm­pö on men­nyt meriin, q.e.d.!”

    Joten­kin minä en aina­kaan antai­si täl­le sen suu­rem­paa toden­nä­köi­syyt­tä kuin epäi­le­väi­set ilmastotutkijatkaan.

    IPCC perus­taa lähes täy­del­li­sen var­muu­ten­sa ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen jat­ku­mi­see­nil­mas­ton fysi­kaa­li­siin omi­nai­suuk­siin. Ilmas­to on fysi­kaa­li­nen pro­ses­si ja syy- ja seu­raus­suh­teet ovat epä­var­muuk­sis­ta huo­li­mat­ta aika hyvin tiedossa.Havaintojen osuus tuos­sa “Phy­sical Science Basis of Cli­ma­te Chan­ge” ei rii­tä denialistien/skeptikoiden argu­ment­tien voittamiseen.

    Ihan samas­ta IPCC:n rapor­tis­ta löy­tyy tie­dot sii­tä, että pro­sen­tiyk­si­kön muu­tos maa­pal­lon albe­doon riit­täi­si selit­tä­mään läm­pe­ne­mi­sen. Samas­ta rapo­tis­ta löy­tyy myös tie­dot sii­tä, että tie­teel­li­nen ymmär­rys pil­vien vai­ku­tuk­ses­ta albe­doon on mata­la ja monet muut­kin albe­doon vai­kut­ta­vat teki­jät ovat kor­kein­taan kes­kin­ker­tai­ses­ti ymmä­ret­ty­jä — ja osas­ta ei käy­tän­nös­sä ole mitään varmuutta.

    Kyl­lä täl­lai­ses­ta valis­tu­nut luki­ja pys­tyy päät­te­le­mään, että on ole­mas­sa mui­ta­kin fysi­kaa­li­sia pro­ses­se­ja, jot­ka vai­kut­ta­vat asi­aan ja että CO2-pitoi­suuk­sien nousun nos­ta­mi­nen pää­e­päil­lyk­si tun­tuu vähän kei­no­te­koi­sel­ta ja pako­te­kom­po­nent­tien suu­ruuk­sien arvioin­ti tarkoistushakuiselta.

    IPCC AR4 WG1: Uncer­tain­ties in Radia­ti­ve Forcing

    Tie­tys­ti moni voi pää­tyä pitä­mään IPCCn arvioi­ta samoil­la perus­teil­la aivan jär­ke­vil­tä, mut­ta joka tapauk­ses­sa on aika­mois­ta vää­ris­te­lyä väit­tää, ettei epäi­lyl­le oli­si perus­tei­ta ja että epäi­li­jät oli­si­vat jote­kin tie­teen­vas­tai­sia tai tie­det­tä ymmärtämättömiä.

    Lisäk­si on ehkä hive­nen har­haut­ta­vaa väit­tää, ettei­kö “käy­rien kat­se­lul­la” oli­si oleel­li­nen osuus ilmas­to­tie­tees­sä — prok­se­ja, havaih­to­ja jne. kun käy­te­tään hyvin ahke­raan mm. koi­tet­taes­sa pää­tel­lä ilmas­to­herk­kyy­den arvoa ja perus­tel­taes­sa, että pää­tel­mät ilma­ke­hän “fysi­kaa­li­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta” ovat oikean­suun­tai­sia. Ei siis ole miten­kään perus­tee­ton­ta poh­tia “käy­rien” muut­taes­sa suun­taa, että ovat­ko aiem­pien “käy­rien kat­se­lui­den” perus­teel­la teh­dyt pää­tel­mät enää valideja.

  213. Vihe­rins­si: Ker­ro vie­lä, mis­sä ne Suo­mes­sa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan käy­te­tyt val­ta­vat raha­sum­mat ovat?

    Nii­tä kus­tan­nuk­sia ovat esi­mer­kik­si nämä:
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=436885&lan=FI
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=434950&lan=FI

    Ja var­si­nai­nen kus­tan­nus­han ei tule ole­maan se, että talo syö vähem­män ener­gi­aa (sehän oli­si myös hyvä) vaan se, että talo ei tek­ni­ses­ti toi­mi ja sitä pitää kor­ja­ta, asuk­kaat sai­ras­tu­vat jne.

    (Nämä vain yksit­täi­siä esi­merk­ke­jä, mui­ta kus­tan­nuk­sia höpe­reh­di­tään muil­la aloilla.)

  214. Evert The Never­Rest:
    Olen ainoa tääl­lä, joka on tuo­nut esil­le ilman­pai­neen. Nyt havait­sin, että on tut­kit­tua tie­toa, joka vah­vis­taa väitteitäni:

    Unli­ke the tem­pe­ra­tu­re record, sur­face pres­su­re is unaf­fec­ted by the acti­vi­ties of man. 

    En ymmär­rä miten tuo lai­na­tut vah­vis­taa sinun väit­tei­tä­si, ja lin­kat­tu kir­joi­tus­kin käsit­te­lee pai­ne­neen vaih­te­lui­ta pai­kas­ta toi­seen maan­pin­nan suun­nas­sa ja kor­keu­den funktiona. 

    Joka tapauk­ses­sa ihan sama mitä sii­nä lukee, jos et kyke­ne esit­tä­mään edes kar­keas­ti miten (aja­tuk­sie­si mukai­ses­ti) pin­ta­läm­pö­ti­lan nousu näkyi­si kes­ki­mää­räi­ses­sä ilman­pai­nees­sa. Ajat­te­let­ko sen kas­vat­ta­van ilma­ke­hän kaa­su­mää­rää vai kas­vat­ta­van gra­vi­taa­tio­va­kion arvoa (tus­kin sen­tään tuo­ta) vai mitä? Tähän men­nes­sä esit­tä­mä­si ana­lo­gia sul­jet­tuun tilaan ja ide­aa­li- tai muu­hun kaa­sun­ti­layh­tä­löön toi­mi­si, jos meil­lä todel­la oli­si kiin­teä tai­vaan­kan­si, joka pitäi­si ilma­ke­hän tila­vuu­den vakiona.

  215. Poth1ue1…jos läm­pe­ne­mi­nen jää uupu­maan 15–20 vuo­dek­si, niin kai­pa täs­sä voi jo ryh­tyä vähän ennak­koon arve­le­maan aiem­pien ennus­tei­den ole­van enem­män tai vähem­män pielessä.

    … niin on aika ilmi­sel­vää, että suu­rin osa läm­mös­tä sitou­tuu meriin. Toi­saal­ta, kos­ka merien läm­pö­ka­pa­si­teet­ti on niin suu­ri ja läm­pe­ne­mi­nen siten hidas­ta, pitäi­si ilma­ke­hän läm­pö­ti­lo­jen rea­goi­da nopeam­min. Kaik­ki muut “muu­tok­set” huk­ku­vat ener­gia­vir­rois­sa suu­rin­piir­tein pyöristysvirheisiin…

    …meil­lä pitäi­si olla aika val­ta­va mää­rä yli­mää­räis­tä ener­gi­aa jos­sain jos­ta sitä ei vie­lä osa­ta suo­raa mita­ta tai ei edes osa­ta etsiä…

    Tulee vain jote­kin mie­leen, että eikö yksin­ker­tai­sem­pi seli­tys oli­si se, ettei ener­gia­vir­to­jen epä­ta­sa­pai­no oli­si­kaan ollut sitä luok­kaa kuin on arvioi­tu ja ettei koko “kadon­nut­ta ener­gi­aa” ole­kaan ollut ole­mas­sa muu­al­la kuin jos­sain mal­lien syö­ve­reis­sä ole­vas­sa laskuvirheessä?

    Kyl­lä tuo Pot­hik­sen kan­ta ihan perus­tel­ta­vis­sa on — sil­lä varauk­sil­la että oli­sin kuvi­tel­lut sätei­ly­ta­sa­pai­nos­ta ole­van ihan mitat­tua dataa, sekä satel­lii­teis­ta että maan­pin­nal­ta. En jou­da pen­ko­maan, mut­ta omis­ta töis­tä­ni (THz-detek­to­rit) tie­dän ennes­tään että zeniit­ti näyt­tää pit­käl­lä IR:llä / THz:lla erit­täin kyl­mäl­tä ver­rat­tu­na hori­sont­tiin — syys­tä että sil­mäs­tä läh­te­vä säde jou­tuu kul­ke­maan hori­sont­tiin kat­soes­saan pidem­män mat­kaa sen ‘läm­pi­män vil­tin’ läpi ennen kun ava­ruu­den 2.7 K tulee vas­taan. Ja tuo on tie­det­ty esi­mer­kik­si mm-aal­lon­pi­tuuk­sil­la ihan kvan­ti­ta­vii­sel­la tark­kuu­del­la jos­tain 50-luvul­ta asti, tut­ka­mies­ten ja radio­astro­no­mien työn kaut­ta. Luu­li­sin (mut­ten tie­dä) että vas­taus kysy­myk­seen “kadon­neen ener­gian” ole­mas­sao­los­ta tai ole­mat­to­muu­des­ta on ihan tie­dos­sa ja esiin kai­vet­ta­vis­sa ole­mas­sao­le­vas­ta datasta.

  216. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­sä on se ongel­ma, että kun demia­lis­tiet “tie­teel­li­set” poh­din­nat ovat lähin­nä hölyn­pö­lyä, sen joka halu­aa kri­ti­soi­da jotain val­ta­vir­ran ajat­te­lu­ta­paa, on sanou­dut­ta­va irti tuos­ta hölyn­pö­lys­tä tul­lak­seen yli pään­sä kuun­nel­luk­si, kos­ka tuo­ta hölyn­pö­lyä on tar­jol­la kyllk­si. Sama ilmiö toi­suu kai­kes­sa inhi­mil­li­ses­sä kanssakäymisessä.

    Nyt en ymmär­tä­nyt Osmon kommenttia

    1. Suo­mes­sa ja var­maan­kin muu­al­la­kin on tavan­omais­ta, että jos olet jon­kin kiis­ta­na­lai­sen hen­ki­lön kans­sa samaa miel­tä jos­tain, sinun ole­te­taan ole­van hänen kans­saan samaa miel­tä kai­kes­ta muus­ta­kin. Tupa­kan vas­tus­ta­jat jou­tui­vat Sak­sas­sa vakuut­ta­maan, että vaik­ka vas­tus­ta­vat tupa­koin­tia, eivät kan­na­ta juu­ta­lais­ten jouk­ko­mur­hia, kos­ka nat­sit vas­tus­ti­vat tupa­koin­tia. Täl­lai­nen on epä-älyl­lis­tä, mut­ta inhimillistä.

  217. Mik­ko Kivi­ran­ta: Kyl­lä tuo Pot­hik­sen kan­ta ihan perus­tel­ta­vis­sa on – sil­lä varauk­sil­la että oli­sin kuvi­tel­lut sätei­ly­ta­sa­pai­nos­ta ole­van ihan mitat­tua dataa, sekä satel­lii­teis­ta että maanpinnalta.

    Täl­lai­nen kuvi­tel­ma minul­la­kin oli aiem­min, mut­ta ilmei­ses­ti aina­kaan satel­liit­ti­mit­tauk­set eivät ole miten­kään suo­ra­vii­vai­sia. En ole miten­kään tavat­to­man syväl­li­ses­ti asi­aan pereh­ty­nyt, mut­ta vaik­ka oma eks­per­tii­si on vähän eri allal­la, niin luu­li­sin jotain asias­ta ymmärtäväni.

    Perus­on­gel­ma on oikeas­taan sii­nä, ettei ole yhtä instru­ment­tia, jol­la asian voi­si mita­ta vaan tulos­ten saa­mi­sek­si pitää yhdis­tel­lä usei­den lait­tei­den havain­to­ja. Lisäk­si satel­lii­tit eivät ole vält­tä­mät­tä opti­maa­li­sil­la radoil­la juu­ri säte­ly­ta­sa­pai­non mit­taa­mi­sen kan­nal­ta eli esim. monet polaa­ri­ra­doil­la ole­vat sää­sa­tel­lii­tit ylit­tä­vät tie­tyn alu­een aina samaan kel­lon aikaan, jol­loin sätei­lyn vuo­ro­kausi­vaih­te­lu jää havaitsematta.

    Int­stru­ment­tien suh­teen on taas sel­lai­sia ongel­mia, että jot­kut pys­ty­vät mit­taa­maan sätei­lyä ainoas­taan pil­vet­tö­mil­tä aluei­ta ja pil­vien koh­dal­la ne vain satu­roi­tu­vat eli mene­vät tap­piin. Tätä var­ten pitää havain­to­jen post­pro­ses­soin­nis­sa raken­taa ensin pil­vi­mas­ke­ja käyt­tö­kel­poi­sen data erot­ta­mi­sek­si roskasta.

    Käsit­tääk­se­ni sätei­ly­ta­sa­pai­no las­ke­taan­kin ilmas­to­mal­lien avul­la samaan tapaan kuin sää­ha­vain­not assi­mi­loi­daan sää­en­nus­te­mal­lei­hin — eli siis kaik­ki ole­mas­sa ole­vat havain­not ote­taan mal­lei­hin alkuar­voik­si ja mal­le­ja pyö­ri­te­tään kun­nes sen tuot­ta­mat ennus­teet vas­taa­vat havain­to­ja. Tämän jäl­keen voi­daan­kin sit­ten integroi­da kaik­ki mal­lin anta­mat arvot jot­ta saa­daan arvio ulos­sä­tei­lyn voimakkuudesta.

    Eli kyl­lä­hän täs­sä aika­lail­la komplek­si­suut­ta löy­tyy ja ilmei­ses­ti ensim­mäi­set yri­tyk­set tuot­ti­vat n. deka­dil­la pie­les­sä ole­via arvioita.

  218. Ris­to: Tähän men­nes­sä esit­tä­mä­si ana­lo­gia sul­jet­tuun tilaan ja ide­aa­li- tai muu­hun kaa­sun­ti­layh­tä­löön toi­mi­si, jos meil­lä todel­la oli­si kiin­teä tai­vaan­kan­si, joka pitäi­si ilma­ke­hän tila­vuu­den vakiona

    Kiin­teäl­lä tilal­la halusin taval­laan koeo­lush­teis­sa havain­nol­lis­taa asi­aa. Luit­ko sitä edel­tä­vän postauksen?

    Meil­lä ei ole kiin­te­ää tai­vaan­kant­ta, eikä kiin­te­ää meren poh­jaa, kuten jot­kut ovat väittäneet.

  219. <a href=”#comment-Esim. tämä 15 vuo­den vaih­te­lu ei voi jää­dä mys­tee­rik­si (kuten se jäi­si jos ilmas­to­tie­de perus­tui­si käy­rien kat­se­luun), vaan pitää pys­tyä selit­tä­mään min­ne läm­pö­ener­gia jon­ka kas­vi­huo­neil­miö varas­toi ilma­ke­hään menee. Alus­ta­vas­ti näyt­tää toden­nä­köi­sel­tä, että läm­pö­ener­gia on varas­toi­tu­nut meriin. 

    Aivan yhtä ilmei­nen seli­tys on se, ettei yli­mää­räis­tä läm­pöä ole kos­kaan ollutkaan. 

    Ilma­ke­hän “hot spot­tia” ei ole havait­tu, eikä takai­sin­sä­tei­ly ilma­ke­häs­tä ole mit­taus­ten mukaan lisään­ty­nyt. Myös­kään merien pin­ta­läm­pö­ti­lat eivät ole pit­kään aikaan nousseet.

    Mikään ei osoi­ta, että tuo­ta yli­mää­räis­tä kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen aiheut­ta­maa läm­pöä oli­si kos­kaan ollut olemassakaan.

    1. Mikään ei osoi­ta, että tuo­ta yli­mää­räis­tä kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen aiheut­ta­maa läm­pöä oli­si kos­kaan ollut olemassakaan.

      Eikä maa­pal­lon läm­pö­ti­la ole 30 vuo­des­sa lain­kaan noussut?

  220. Lepo­ti­la zZ: Muo­toi­len siis kysy­myk­se­ni uudelleen:Ovatko ilmas­to­mal­lit ennus­ta­neet lisään­ty­vää pil­vi­syyt­tä ja ilman­kos­teut­ta Suu­ril­le tasangoille?Muussa tapauk­ses­sa en ymmär­rä miten tut­ki­muk­sen havain­not ovat “vali­tet­ta­via läm­pe­ne­mis­teo­rioi­den näkökulmasta”.Ajatuksen juok­susi ei ole joh­don­mu­kais­ta. Ensin­nä­kin lai­na­sit hei­dän mit­tauk­siin­sa perus­tu­vaa tut­ki­mus­ta todis­tee­na sii­tä, että kehi­tys on mene­mäs­sä “vää­rään suun­taan”. Seu­raa­vak­si syy­tät samaa lai­tos­ta sii­tä, että se ei mit­taa tai jul­kai­se “vää­rään suun­taan” mene­viä tulok­sia. What?

    Kuten tuos­sa toi­ses­sa vies­tis­sä tote­sin, niin lin­kit­tä­mä­ni pape­ri tote­aa myös pil­vet­ty­män tai­vaan sätei­lyn vähen­ty­neen kaik­ki­na vuo­de­nai­koi­na. Pil­vi­syy­den vaih­te­lul­la ei siis ole mer­ki­tys­tä olen­nai­sen joh­to­pää­tök­sen kannalta.

    Tuo pape­ri perus­tuu AERI-instru­men­tin käyt­töön sen kehit­tä­neen yli­opis­ton toi­mes­ta. Ko. instru­ment­tia asen­net­tiin myös use­aan muu­hun paik­kaan, mut­ta niis­tä ei ole joko pit­kä­ai­kai­sia tulok­sia tai instru­men­tin käyt­tö on syys­tä tai toi­ses­ta lopetettu.

    Perus­fak­tak­si jää, että ainoas­sa pai­kas­sa maa­il­mas­sa, jos­sa tätä ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­sen kan­nal­ta erit­täin olen­nais­ta perus­asi­aa on pit­kä­ai­kais­mi­tat­tu, on pit­kä­aal­toi­nen infra­pu­na­sä­tei­ly vähen­ty­nyt. Tämä siis täy­sin teo­rioi­den vastaisesti.

    Jos väi­te­tään kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen lisää­vän ilma­ke­hän takai­sin­sä­tei­lyä pitäi­si aivan ensim­mäi­se­nä osoit­taa, että näin on tapahtunut.

  221. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Eikä maa­pal­lon läm­pö­ti­la ole 30 vuo­des­sa lain­kaan noussut?

    Jos kat­so­taan ilmas­to­his­to­ri­aa, niin läm­pö­ti­lat eivät ole yhden­kään 30 vuo­den jak­son aika­na olleet sta­bii­lit. Ilmas­ton on aina muut­tu­nut jon­ne­kin suun­taan — vii­len­ty­nyt tai lämmennyt.

    Läm­pö­ti­lat nousu­vat 1900-luvun alus­ta noin vuo­teen 1940 hie­man nopeam­min kuin 1970-luvul­ta 2000-luvul­le. Mik­si näin? Mik­si jäl­kim­mäi­nen läm­pe­ne­mi­nen oli­si ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­maa, mut­ta ensim­mäi­nen luonnollista?

    Mitä tulee itse läm­pe­ne­mi­seen, niin nykyi­set läm­pö­ti­la­sar­jat ovat pahas­ti kon­ta­mi­noi­tu­neet adjusoin­nin, ase­mien vää­rän sijoi­tuk­sen sekä kau­pun­ki­läm­pöil­miön vuoksi.

    UHIa on vii­me aikoi­na tut­kit­tu mm. Koreas­sa 1), jos­sa puo­let vuo­den 1954 jäl­keis­tä läm­pe­ne­mi­ses­tä on todet­tu UHI:n aiheut­ta­mak­si ja Kii­nas­sa, jos­sa kesä­kausien läm­pe­ne­mi­ses­tä 36–68& joh­tuu UHIs­ta 2). Maa­il­man­laa­jui­ses­ti mer­kit­tä­vä osa “läm­pe­ne­mi­ses­tä” on olet­ta­vas­ti kaupunkilämpöä.

    Koko­nai­suu­te­na 30 vuo­den läm­pe­ne­mi­nen, jos­ta mer­kit­tä­vä osa on epä­to­del­lis­ta ei ole todis­te mis­tään muus­ta kuin nor­maa­lien läm­pö­ti­la­vaih­te­lui­den jat­ku­mi­ses­ta aivan his­to­rial­li­seen tyyliinsä.

    1) Quan­ti­ta­ti­ve esti­ma­tes of war­ming by urba­niza­tion in South Korea over the past 55 years (1954–2008) http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1352231011007540
    2) Urba­niza­tion and hete­ro­ge­neous sur­face war­ming in eas­tern China
    http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs11434-012‑5627‑8

  222. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä tar­koi­te­taan täl­lä jää­peit­teen kas­vul­la ete­läi­sel­lä pal­lon­puo­lis­kol­la, tila­vuut­ta vai pin­ta-alaa? Jos tar­koi­te­taan tila­vuut­ta, se menee juu­ri kuin ennus­tet­tiin. Satei­den lisään­ty­mi­nen lisää jää­tä ete­lä­na­van ympä­ril­lä,. mikäö hidas­taa meren pin­nan nousua.

    Jää­peit­teen pin­ta-ala on Antark­tik­sen ympä­ril­lä kas­va­nut. Tänä­kin vuon­na ollaan ennä­tyk­sel­li­sen posi­tii­vi­ses­sa ano­ma­lias­sa ja seu­raa­vien viik­ko­jen aika­na sel­vi­ää saa­vu­te­taan­ko uusi ennätys.

    Perus­fy­siik­kaan kuu­luu se, että meri­jään lisään­ty­mi­nen tai vähen­ty­mi­nen ei muu­ta meren pin­taa mihin­kään, mut­ta sen­hän var­maan tiesitkin?

    Ilmas­to­mal­lit ovat ennus­ta­neet Antark­tis­ta ympä­röi­vän meri­jään vähe­ne­vän, ei kas­va­van, joten aivan mää­rään suun­taan mennään. 

    Ennus­teet vähen­ty­mi­ses­tä kos­ke­vat niin vuo­den 2007 IPCC-rapor­tis­sa käy­tet­ty­jä mal­le­ja 2) kuin uusia 1).

    1) Tur­ner, John, Tho­mas J. Brace­gird­le, Tony Phil­lips, Gareth J. Mars­hall, J. Scott Hos­king, 2013: An Ini­tial Assess­ment of Antarc­tic Sea Ice Extent in the CMIP5 Models. J. Cli­ma­te, 26, 1473–1484.
    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/JCLI-D-12–00068.1

    2)Sen Gup­ta, Alexan­der, Agus San­to­so, Andréa S. Taschet­to, Caro­li­ne C. Ummen­ho­fer, Jes­sica Tre­ve­na, Matt­hew H. England, 2009: Pro­jec­ted Chan­ges to the Sout­hern Hemisp­he­re Ocean and Sea Ice in the IPCC AR4 Cli­ma­te Models. J. Cli­ma­te, 22, 3047–3078.
    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/2008JCLI2827.1

  223. Evert The Never­Rest: Kiin­teäl­lä tilal­la halusin taval­laan koeo­lush­teis­sa havain­nol­lis­taa asiaa.

    En mah­da sil­le mitään, että se mie­les­tä­ni havain­nol­lis­ti vain aja­tus­vir­het­tä. Huo­neen ilman­pai­neen ja kes­ki­mää­räi­sen läm­pö­ti­lan välil­le ei saa joh­det­tua mitään relaa­tio­ta, jol­lei ole­ta sen ole­van sul­jet­tu ja tila­vuu­del­taan vakion. 

    Tois­te­taan: Mil­lä meka­nis­mil­la kes­ki­mää­räi­sen läm­pö­ti­lan tai sen muu­tok­sen pitäi­si näkyä kes­ki­mää­räi­ses­sä ilman­pai­nees­sa maan pinnalla?

    Luit­ko sitä edel­tä­vän postauksen?

    Kyl­lä

    Meil­lä ei ole kiin­te­ää tai­vaan­kant­ta, eikä kiin­te­ää meren poh­jaa, kuten jot­kut ovat väittäneet.

    Se on men­nyt huo­maa­mat­ta, jos joku on jotain ket­jus­sa meren­poh­jas­ta väit­tä­nyt (mut­ta ei se aina­kaan ilman­pai­neen muka­na pal­joa “elä”)

  224. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Tavik­sen logiik­ka on taas sel­lai­nen, että se haluai­si hyvin toden­nä­köi­ses­ti teh­dä asial­le jotain, mut­ta se myös haluai­si elää elämäänsä.

    Pala­taan sii­hen Suo­men suun­ni­tel­tuun ilmas­to­la­kiin ja päästötavoitteisiin. 

    Tavik­sil­la on jo nyt aika­lail­la ras­kas­ta ja kal­lis­ta elää täs­sä maas­sa. Innos­tus maa­il­man pelas­ta­mi­seen lisä­ve­ro­jen kaut­ta on tasan nolla. 

    Var­sin­kin kun tie­de­tään että Kii­na ja Yhdys­val­lat vas­taa kah­des­taan lähes puo­les­ta glo­baa­leis­ta kokonaispäästöistä.

    Sen sijaan että suo­ma­lai­sia tavik­sia hau­ku­taan ja syyl­lis­te­tään ilmas­ton tuhoa­jik­si, voi­si sen muut­taa kan­nus­ta­vak­si ja ihan oikeas­ti tuo­da esil­le vaih­toeh­to­ja, jot­ka eivät tar­koi­ta lisä­kus­tan­nuk­sia viher­pe­sun kustannuksella.

    Yhdes­sä Kii­nan suur­kau­pun­gis­sa on enem­män auto­ja kuin koko Suo­mes­sa on. Suo­ma­lai­nen auto­kan­ta on van­haa ja saas­tut­ta­vaa val­tion lyp­sy­leh­mä­nä ole­mi­sen vuok­si. Auto­ve­ro­tus­ta pitäi­si las­kea uusien vähä­pääs­töis­ten auto­jen koh­dal­la huo­mat­ta­vas­ti, ehkä jopa nol­laan, että auto­kan­ta uudis­tui­si ja pääs­töt leikkautuisivat. 

    Ollaan ole­vi­naan niin edis­tyk­sel­lien maa, mut­ta auto­kan­ta on siel­tä 10–20 vuo­den takaa.

    Jos ilmas­toa yri­te­tään pelas­taa lisä­mak­suil­la ja kepil­lä niin se on tuhoon tuo­mit­tu yritys.

    Valis­tus ja rea­lis­tis­ten vaih­toeh­to­jen esil­le tuo­mi­nen on pal­jon tehok­kaam­pi keino.

    Vii­ta­ten vii­mei­seen lausee­seen “valis­tus.….” kun sitä tie­toa ei saa mis­tään, tai se on joko “hii­li­diok­sii­din kulu­tus­ta pitää vähen­tää vero­tuk­sel­li­sin toi­men­pi­tein” (ssi mitä ja kun­ka pal­jon) tai jokai­sen pitää teh­dä kaik­ken­sa, että pääs­töt vähe­ne­vät. Aika­semm­ni­kin olen kut­su­nut kiih­keim­pä ns. mW-eko­lo­geik­si, nyp­pää latu­ri sei­näs­tä niin aina­kin tun­tuu hyvältä.

  225. åke: Luot­ta­kaam­me vaan tie­tee­seen mut­ta ei vie­lä. Anne­taan tide­mie­hil­le aikaa paran­taa ymmär­rys­tään. Yllä­tyk­siä on tul­lut heil­le­kin, joten uskoi­sin, että kehi­tys­tä tulee vie­lä paljon.

    Har­voin tie­deyh­tei­sö noin sel­väs­tä kon­sen­suk­ses­ta (ihmi­sen toi­mien mer­kit­tä­vä vai­ku­tus ilmas­toon) peruut­taa, joten ote­taan se totuu­te­na, ja jäte­tään pie­ni tila sil­le, että joku jos­kus osoit­taa tie­deyh­tei­sön olleen vää­räs­sä. Muut­tui­han maa­pal­lo­kin lit­teäs­tä pyö­reäk­si aika­naan. Ja voi muut­tua taas takai­sin lit­teäk­si — peri­aat­tees­sa. Arve­len että tämä lähes kaik­kien tie­tei­li­jöi­den kon­sen­sus kui­ten­kin pitää.

  226. Poth1ue1: Täl­lai­nen kuvi­tel­ma minul­la­kin oli aiem­min, mut­ta ilmei­ses­ti aina­kaan satel­liit­ti­mit­tauk­set eivät ole miten­kään suo­ra­vii­vai­sia. En ole miten­kään tavat­to­man syväl­li­ses­ti asi­aan pereh­ty­nyt, mut­ta vaik­ka oma eks­per­tii­si on vähän eri allal­la, niin luu­li­sin jotain asias­ta ymmärtäväni.

    Ei saa kiusa­ta ute­lias­ta miel­tä, kun töi­tä­kin pitäi­si kere­tä tekemään…

    Täm­möi­nen kui­ten­kin löy­tyi nopsahkosti:

    Tren­berth, Kevin E., John T. Fasul­lo, Jef­frey Kiehl, 2009: Earth’s Glo­bal Ener­gy Bud­get. Bull. Amer. Meteor. Soc., 90, 311–323.

    Täy­ty­nee lukea huo­lel­li­ses­ti, mut­ta pika­vi­lai­sul­la sil­mään sat­tui mm.:

    DATASETS. Satel­li­te mea­su­re­ments pro­vi­de the “best esti­ma­te” of TOA terms. Satel­li­te ret­rie­vals from the ERBE and the CERES (Wie­lic­ki et al. 1996) data­sets are used (see Fasul­lo and Tren­berth 2008a for details)…

    The­re is a TOA imba­lance of 6.4 W m−2 from CERES data and this is out­si­de of the realm of cur­rent esti­ma­tes of glo­bal imba­lances (Wil­lis et al. 2004; Han­sen et al. 2005; Huang 2006) that are expec­ted from obser­ved inc­rea­ses in car­bon dioxi­de and other green­house gases in the atmosp­he­re. The TOA ener­gy imba­lance can pro­bably be most accu­ra­te­ly deter­mi­ned from cli­ma­te models and is esti­ma­ted to be 0.85 ± 0.15 W m−2 by Han­sen et al. (2005) and is sup­por­ted by esti­ma­ted recent chan­ges in ocean heat con­tent (Wil­lis et al. 2004; Han­sen et al. 2005). …

    …esti­ma­te, based on com­pa­ri­sons with ERBE, limi­ted CERES, and some sur­face data, that the errors are of the order of 5–10 W m−2 at TOA and 10–15 W m‑2 at the sur­face. For their data­set the net radia­tion at the TOA is +4.7 W m−2 for the ERBE period. …

    Eli satel­liit­ti­mit­tauk­sia tosi­aan on, mut­ta käsi­tys niis­tä on, ettei­vät ne voi pitää paik­kan­sa? Ja/tai sit­ten vir­heet ovat 10 W luok­kaa, kun pitäi­si havai­ta kym­me­nes­osawa­tin muutoksia?

  227. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Tavik­sen logiik­ka on taas sel­lai­nen, että se haluai­si hyvin toden­nä­köi­ses­ti teh­dä asial­le jotain, mut­ta se myös haluai­si elää elämäänsä.

    Pala­taan sii­hen Suo­men suun­ni­tel­tuun ilmas­to­la­kiin ja päästötavoitteisiin. 

    Tavik­sil­la on jo nyt aika­lail­la ras­kas­ta ja kal­lis­ta elää täs­sä maas­sa. Innos­tus maa­il­man pelas­ta­mi­seen lisä­ve­ro­jen kaut­ta on tasan nolla. 

    Var­sin­kin kun tie­de­tään että Kii­na ja Yhdys­val­lat vas­taa kah­des­taan lähes puo­les­ta glo­baa­leis­ta kokonaispäästöistä.

    Sen sijaan että suo­ma­lai­sia tavik­sia hau­ku­taan ja syyl­lis­te­tään ilmas­ton tuhoa­jik­si, voi­si sen muut­taa kan­nus­ta­vak­si ja ihan oikeas­ti tuo­da esil­le vaih­toeh­to­ja, jot­ka eivät tar­koi­ta lisä­kus­tan­nuk­sia viher­pe­sun kustannuksella.

    Yhdes­sä Kii­nan suur­kau­pun­gis­sa on enem­män auto­ja kuin koko Suo­mes­sa on. Suo­ma­lai­nen auto­kan­ta on van­haa ja saas­tut­ta­vaa val­tion lyp­sy­leh­mä­nä ole­mi­sen vuok­si. Auto­ve­ro­tus­ta pitäi­si las­kea uusien vähä­pääs­töis­ten auto­jen koh­dal­la huo­mat­ta­vas­ti, ehkä jopa nol­laan, että auto­kan­ta uudis­tui­si ja pääs­töt leikkautuisivat. 

    Ollaan ole­vi­naan niin edis­tyk­sel­lien maa, mut­ta auto­kan­ta on siel­tä 10–20 vuo­den takaa.

    Jos ilmas­toa yri­te­tään pelas­taa lisä­mak­suil­la ja kepil­lä niin se on tuhoon tuo­mit­tu yritys.

    Valis­tus ja rea­lis­tis­ten vaih­toeh­to­jen esil­le tuo­mi­nen on pal­jon tehok­kaam­pi keino.

    Vii­ta­ten vii­mei­seen lausee­seen “valis­tus.….” kun sitä tie­toa ei saa mis­tään, tai se on joko “hii­li­diok­sii­din kulu­tus­ta pitää vähen­tää vero­tuk­sel­li­sin toi­men­pi­tein” (mitä ja kuin­ka pal­jon???) tai jokai­sen pitää teh­dä kaik­ken­sa, että pääs­töt vähe­ne­vät. Esim. käyt­tää suih­ku­vet­tä ves­san huuh­te­le­mi­seen. Aika­semm­ni­kin olen kut­su­nut kiih­keim­pä ns. mW-eko­lo­geik­si, nyp­pää latu­ri sei­näs­tä niin aina­kin tun­tuu hyvältä.

  228. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa ja var­maan­kin muu­al­la­kin on tavan­omais­ta, että jos olet jon­kin kiis­ta­na­lai­sen hen­ki­lön kans­sa samaa miel­tä jos­tain, sinun ole­te­taan ole­van hänen kans­saan samaa miel­tä kai­kes­ta muus­ta­kin. Tupa­kan vas­tus­ta­jat jou­tui­vat Sak­sas­sa vakuut­ta­maan, että vaik­ka vas­tus­ta­vat tupa­koin­tia, eivät kan­na­ta juu­ta­lais­ten jouk­ko­mur­hia, kos­ka nat­sit vas­tus­ti­vat tupa­koin­tia. Täl­lai­nen on epä-älyl­lis­tä, mut­ta inhimillistä.

    En ymmär­tä­nyt tätä­kään, tupa­kan­polt­to ja nat­sit!? Oli­si­ko kui­ten­kin paras­ta kes­kus­tel­la käy­tän­nön toi­men­pi­teis­tä ympä­ris­tö­asios­sa, tämä­hän alkaa olla absurdia?

  229. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa ja var­maan­kin muu­al­la­kin on tavan­omais­ta, että jos olet jon­kin kiis­ta­na­lai­sen hen­ki­lön kans­sa samaa miel­tä jos­tain, sinun ole­te­taan ole­van hänen kans­saan samaa miel­tä kai­kes­ta muustakin. 

    Toi­saal­ta uskot­ta­vuus kär­sii, jos ollaan eri miel­tä ihmis­ten kans­sa ei sii­tä mitä he sano­vat, vaan sii­tä mitä he ovat (tai ovat sanoneet).

  230. Poth1ue1: The­re is a TOA imba­lance of 6.4 W m−2 from CERES data and this is out­si­de of the realm of cur­rent esti­ma­tes of glo­bal imba­lances (Wil­lis et al. 2004; Han­sen et al. 2005; Huang 2006) that are expec­ted from obser­ved inc­rea­ses in car­bon dioxi­de and other green­house gases in the atmosp­he­re. The TOA ener­gy imba­lance can pro­bably be most accu­ra­te­ly deter­mi­ned from cli­ma­te models and is esti­ma­ted to be 0.85 ± 0.15 W m−2 by Han­sen et al. (2005) and is sup­por­ted by esti­ma­ted recent chan­ges in ocean heat con­tent (Wil­lis et al. 2004; Han­sen et al. 2005). ……esti­ma­te, based on com­pa­ri­sons with ERBE, limi­ted CERES, and some sur­face data, that the errors are of the order of 5–10 W m−2 at TOA and 10–15 W m‑2 at the sur­face. For their data­set the net radia­tion at the TOA is +4.7 W m−2 for the ERBE period. …Eli satel­liit­ti­mit­tauk­sia tosi­aan on, mut­ta käsi­tys niis­tä on, ettei­vät ne voi pitää paik­kan­sa? Ja/tai sit­ten vir­heet ovat 10 W luok­kaa, kun pitäi­si havai­ta kym­me­nes­osawa­tin muutoksia?

    Jätit kopioi­mat­ta olen­nai­sen koh­dan tuon ylhääl­lä ole­van teks­tin perästä:

    A compre­hen­si­ve error ana­ly­sis of the CERES mean bud­get (Wie­lic­ki et al. 2006) is used in Fasul­lo and Tren­berth (2008a) to gui­de adjust­ments of the CERES TOA fluxes so as to match the esti­ma­ted glo­bal imbalance.

    CERE­Sin tark­kuus ei ole riit­tä­nyt havait­se­maan min­kään­lais­ta epä­ta­sa­pai­noa sisään- ja ulos­me­ne­vän sätei­lyn välillä.

    Niin­pä CERES-dataa on adjusoi­tu vas­taa­maan ilmas­to­mal­le­ja ja näin todis­ta­maan epä­ta­sa­pai­non olemassaoloa.

    Fak­ta on kui­ten­kin edel­leen se, että epä­ta­sa­pai­noa ei pys­ty­tä mit­taa­maan. “Todis­tus” asial­le on edel­leen täy­sin ilmastomallipohjainen.

    Tämä on niin tyy­pil­lis­tä ilmastotieteelle.

  231. Fak­taa: Skep­tical Science ei tie­tys­ti kel­paa pri­mää­ri­läh­teek­si, mut­ta koh­tuul­li­nen kokoel­ma viit­tei­tä IR-sätei­lyn mit­tauk­sis­ta löy­tyy näkö­jään tuolta:

    http://www.skepticalscience.com/print.php?r=35

    Nopeal­la vil­kai­sul­la vai­kut­tai­si tosi­aan sil­tä että “alhaal­ta ylös” (ts maan­pin­nal­la ilma­ke­hän IR-sätei­ly mit­taa­vat) tut­ki­muk­set ovat enim­mäk­seen epä­suo­ria, esim tuon link­ki­lis­tan Wang 2009 näkö­jään las­kee takai­sin­sä­tei­lyn läm­pö­ti­lan ja RH:n avul­la. (Toi­saal­ta Phi­li­po­na 2004 näyt­täi­si yhtä­lail­la nopeal­la vil­kai­sul­la ole­van suo­ra mit­taus; sii­nä tosin löy­det­tiin huo­mat­ta­vas­ti *suu­rem­pi* efek­ti kuin mitä pel­käs­tä kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen lisään­ty­mi­ses­tä voi­si olet­taa.) Mut­ta “ylhääl­tä alas” mit­tauk­set (esim tuon lis­tan Har­ries 2001) osoit­ta­vat ihan sel­keän vähe­ne­mi­sen maa­pal­lol­ta ava­ruu­teen kar­kaa­vas­sa IR-säteilyssä. 

    Ilmas­to­herk­kyy­des­tä nämä sätei­ly­pa­ko­te­mit­tauk­set eivät tie­tys­ti sano juu­ri mitään, eikä näil­lä näi­nol­len voi­da sitä sinun heh­kut­ta­maa 1.6 asteen arvoa sul­kea pois, mut­ta kyl­lä se khk-sätei­ly­pa­ko­te on ole­mas­sa ja about tun­net­tu. (Sit­ten on tie­tys­ti läjä mui­ta pakot­tei­ta, aero­so­leis­ta alkaen, jot­ka tun­ne­taan pal­jon huonommin).

  232. Tapio: Olet­ko var­ma, että nämä (Euroo­pan) läm­pi­mät kau­det ovat olleet koko ihmis­kun­nal­le suosiollisia?

    Itse näen akuu­teim­mak­si uhkak­si sen, että suh­teel­li­sen pie­ni­kin ilmas­to­muu­tos saat­taa hei­ken­tää elä­mi­sen ehto­ja tiheäs­ti asu­tuil­la alueil­la, mis­tä seu­rai­si vai­keas­ti hal­lit­ta­via pako­lais- ja siir­to­lais­vir­to­ja. IPPC:n maan­tie­teel­li­set simu­laa­tiot eivät aina­kaan sul­je pois tätä mahdollisuutta.

    Sii­nä var­maan olet oikeas­sa, ettei 1800…1900-luvun ilmas­to ole mikään opti­mi-ilmas­to, mut­ta ihmis­kun­ta vain on sii­hen sopeu­tu­nut ja täyt­tä­nyt maan.

    1800 — 1900 luvun ilmas­to on ollut ole­mas­sa koko biosfää­ril­le, ei ole ole­mas­sa mitään opti­mi-ilmas­toa kenel­le­kään. Jos on sitä miel­tä, että evo­luu­tion nykyi­set teo­riat kuvaa­vat koh­tuu hyvin koko maa­pal­lon his­to­ri­aa, pitä­nee muis­taa, ettei evo­luu­tiol­la ole suun­taa tai tavoi­tet­ta ja eikä ole ole­mas­sa opti­mi­ti­lan­net­ta. Se mitä me teem­me on mei­dän nyt elä­vien ihmis­ten kuva par­haas­ta mah­dol­li­ses­ta, esim eläin­ten oikeu­det ovat mei­dän luo­miam­me mie­li­ku­via ei eläin­ten puo­lel­ta tule­via vaa­ti­muk­sia. Eli asi­aan MITÄ PITÄISI TEHDÄ, jos on huo­les­tu­nut asiois­ta. Tätä tai­dan jan­kut­taa hamaan tule­vai­suu­teen, toi­von vain ettei taas tule agres­sii­vi­sia vas­tei­ta sii­tä mikä minä olen mitään vaatimaan.

  233. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: “Science is Sett­led”, “The Deba­te is Over”, “Meil­lä on 95% var­muus…” ja mitä muu­ta kaik­kea tuos­sa vie­lä vii­si vuot­ta sit­ten vie­lä huudeltiin.Vuonna 2007 IPCC ennus­ti lähi­vuo­si­kym­me­nil­le 0,2 asteen läm­pe­ne­mis­tä per vuo­si­kym­men. Onko nyt niin, että he eivät tien­neet­kään mis­tä puhuivat?

    Ei vii­si vuot­ta sit­ten, vaan yhä edelleen.

    Tie­tääk­se­ni nois­sa IPCC:n rapor­teis­sa on jos jon­kin­lais­ta epä­var­muut­ta, vaih­te­lu­vä­liä ja puhet­ta mah­dol­li­sis­ta tip­ping pointeista.

    Suu­ri kuva pysyy kui­ten­kin yhä sama­na. Ihmi­sen toi­min­ta, eten­kin CO2-pääs­töt, läm­mit­tä­vät ilmas­toa ja täs­tä on poten­ti­aa­li­ses­ti erit­täin nega­tii­vi­set seu­rauk­set tule­vai­suu­des­sa. Täl­tä osin tie­de näyt­tää ole­van aika lail­la taputeltua.

    Denia­lis­til­le riit­tää IPCC:n rapor­tis­ta löy­ty­nyt pilk­ku­vir­he, kos­ka hänen mie­les­tään sel­lai­nen fal­si­fioi koko AGW-teo­rian ja ilmastotieteen.

  234. Juho Laa­tu: Har­voin tie­deyh­tei­sö noin sel­väs­tä kon­sen­suk­ses­ta (ihmi­sen toi­mien mer­kit­tä­vä vai­ku­tus ilmas­toon) peruut­taa, joten ote­taan se totuu­te­na, ja jäte­tään pie­ni tila sil­le, että joku jos­kus osoit­taa tie­deyh­tei­sön olleen vää­räs­sä. Muut­tui­han maa­pal­lo­kin lit­teäs­tä pyö­reäk­si aika­naan. Ja voi muut­tua taas takai­sin lit­teäk­si – peri­aat­tees­sa. Arve­len että tämä lähes kaik­kien tie­tei­li­jöi­den kon­sen­sus kui­ten­kin pitää.

    Aja­tus­ko­kee­na: jos suos­tui­sin tuo­hon maa­nit­te­luusi ja alkai­sin tun­nus­taa väriä täs­sä asias­sa, niin kaven­tai­si­ko se ase­maa­ni itse­näi­ne­nä ajattelijana/toimijana?

    Mitä kaik­kea jou­tui­sin hyväk­sy­mään ja mitä rajoit­tei­ta sai­sin, jos nyt sanoi­sin, että ok MINÄ USKON!

    En tie­dä ymmä­rät­kö mitä ajan takaa.

  235. Fak­taa:
    […]Kii­nas­sa, jos­sa kesä­kausien läm­pe­ne­mi­ses­tä 36–68& joh­tuu UHIs­ta 2). 

    Lai­naus tutkimuksesta:

    (5) The urban war­ming accounts for 12%–24%, 36%–
    68% and 20%–32% of the total regio­nal war­ming, res­pec­ti­ve­ly, in the BTH, YRD and PRD regions. Most stri­kingly, the cont­ri­bu­tion rate of urban war­ming in the YRD region is the lar­gest and explains around half of the total regio­nal warming.

    YRD = Yangtze River Del­ta != Kiina

  236. Fak­taa: Jätit kopioi­mat­ta olen­nai­sen koh­dan tuon ylhääl­lä ole­van teks­tin perästä:

    Juu — täy­tyy lukea se artik­ke­li jos­sain välis­sä koko­naan ja ehkä tutus­tua aihee­seen enem­män­kin. Olin näet ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että satel­liit­ti­mit­tauk­sis­ta tul­ki­tut pos­ket­to­mat epä­ta­sa­pai­not oli­si saa­tu oikeas­ti kor­jat­tua — mut­ta näem­mä ei. Ilmei­ses­ti se on niin, että kun ilmas­to­tut­ki­ja avaa suun­sa, niin vas­tuu siir­tyy kuulijalle…

    No, joka tapauk­ses­sa se ylei­nen käsi­tys, että epä­ta­sa­pai­no oli­si mitat­tu satel­lii­teis­ta ikään kuin niis­sä oli­si joku lah­jo­ma­ton kWh-mit­ta­ri, jos­ta mit­tausar­von voi suo­raan lukea, on joka tapauk­ses­sa väärä.

  237. a_l:

    Suu­ri kuva pysyy kui­ten­kin yhä sama­na. Ihmi­sen toi­min­ta, eten­kin CO2-pääs­töt, läm­mit­tä­vät ilmas­toa ja täs­tä on poten­ti­aa­li­ses­ti erit­täin nega­tii­vi­set seu­rauk­set tule­vai­suu­des­sa. Täl­tä osin tie­de näyt­tää ole­van aika lail­la taputeltua.

    Denia­lis­til­le riit­tää IPCC:n rapor­tis­ta löy­ty­nyt pilk­ku­vir­he, kos­ka hänen mie­les­tään sel­lai­nen fal­si­fioi koko AGW-teo­rian ja ilmastotieteen. 

    Kat­sel­laan nyt mihin suun­taan tämä vie­lä kääntyy.
    The Eco­no­mist arve­li taan­noin, että “tie­teel­li­nen kon­sen­sus” ilmas­ton­muu­tok­sen vaka­vuu­des­ta alkaa horjua:

    http://www.economist.com/blogs/democracyinamerica/2013/06/climate-change

    The mora­li­sing stri­dency of so many argu­ments for cap-and-tra­de, car­bon taxes, and glo­bal emis­sions trea­ties was foun­ded on the idea that the­re is a con­sen­sus about how much war­ming the­re would be if car­bon emis­sions con­ti­nue on trend. The rat­her hea­ted deba­tes we have had about the like­ly eco­no­mic and social dama­ge of car­bon emis­sions have been based on that idea that the­re is somet­hing like a scien­ti­fic con­sen­sus about the ran­ge of war­ming we can expect. If that con­sen­sus is now fal­ling apart, as it seems it may be, that is, for good or ill, a very big deal.”

    Vii­mei­nen kap­pa­lee­si oli pelk­kää olkiuk­koi­lua, joten ei sii­tä sen enempää.

  238. Lepo­ti­la zZ: Lai­naus tutkimuksesta:

    YRD = Yangtze River Del­ta != Kiina 

    On tut­kit­tu Kii­nas­sa, jota tuo alue tiet­tä­väs­ti on. Kukaan ei väit­tä­nyt, että tut­ki­mus oli­si kat­ta­nut jokai­sen Kii­nan neliömetrin.

  239. Poth1ue1: Ilmei­ses­ti se on niin, että kun ilmas­to­tut­ki­ja avaa suun­sa, niin vas­tuu siir­tyy kuulijalle…

    …niin tulee täs­sä vähän sel­lai­nen­kin mie­leen, että ensin eräs Tren­berth ryh­mi­neen las­kee satel­lit­ti­ha­vain­nois­ta sel­vän posi­tii­vi­sen ener­gia­vuon epä­ta­sa­pai­non ja seu­raa­vak­si samai­nen pop­poo löy­tää em. epä­ta­sa­pai­non vuok­si ker­ty­neen, mut­ta hukas­sa olleen ener­gian merien syvän­teis­tä. Nyt voim­me­kin jää­dä mie­len­kiin­nol­la odot­ta­maan mitä Tren­berth lead aut­ho­rin roo­lis­sa kir­jaa asias­ta IPCC:n seu­raa­vaan AR:ään…

  240. Fak­taa: Mitä tulee itse läm­pe­ne­mi­seen, niin nykyi­set läm­pö­ti­la­sar­jat ovat pahas­ti kon­ta­mi­noi­tu­neet adjusoin­nin, ase­mien vää­rän sijoi­tuk­sen sekä kau­pun­ki­läm­pöil­miön vuoksi.

    UHIa on vii­me aikoi­na tut­kit­tu mm. Koreas­sa 1), jos­sa puo­let vuo­den 1954 jäl­keis­tä läm­pe­ne­mi­ses­tä on todet­tu UHI:n aiheut­ta­mak­si ja Kii­nas­sa, jos­sa kesä­kausien läm­pe­ne­mi­ses­tä 36–68& joh­tuu UHIs­ta 2). Maa­il­man­laa­jui­ses­ti mer­kit­tä­vä osa “läm­pe­ne­mi­ses­tä” on olet­ta­vas­ti kaupunkilämpöä.

    Jos kat­soo NASAn ani­maa­tioi­ta maa­pal­lon pin­ta­läm­pö­ti­lo­jen kehit­ty­mi­ses­tä 1880–2012 GISS-sar­jan poh­jal­ta, eni­ten läm­men­nei­nä pis­tä­vät sil­mään Sipe­rian itä­osat ja Labra­do­rin niemimaa. 

    Jos GISS-sar­ja oli­si kau­pun­ki­läm­mön pilaa­ma, eikös sii­nä pitäi­si suur­kau­pun­kien ja väes­tö­kes­kit­ty­mien hypä­tä sil­mil­le kirk­kai­na kuu­mi­na spot­tei­na? Esi­mer­kik­si mai­nit­se­ma­si Korea ja Kii­na eivät miten­kään eri­tyi­ses­ti pis­tä sil­mään, pää­osa läm­pe­ne­mi­ses­tä on tuon mukaan tapah­tu­nut ihan muualla.

  241. åke: Aja­tus­ko­kee­na: jos suos­tui­sin tuo­hon maa­nit­te­luusi ja alkai­sin tun­nus­taa väriä täs­sä asias­sa, niin kaven­tai­si­ko se ase­maa­ni itse­näi­ne­nä ajattelijana/toimijana?

    Mitä kaik­kea jou­tui­sin hyväk­sy­mään ja mitä rajoit­tei­ta sai­sin, jos nyt sanoi­sin, että ok MINÄ USKON!

    En tie­dä ymmä­rät­kö mitä ajan takaa.

    Minä en halua yllyt­tää ketään otta­maan jotain ilmas­to­kan­taa uskon­kap­pa­leek­seen. Parem­pi jos kaik­ki säi­lyt­tä­vät ajat­te­lun vapau­den, ja myös mah­dol­li­suu­den vaih­taa ole­tuk­sia tar­peen mukaan. Tai aina­kin mie­len­kiin­toi­sim­mat kes­kus­te­li­jat jät­tä­vät jotain jous­toa­kin, eivät­kä tyy­dy vain tois­ta­maan opin­kap­pa­lei­taan ulkoa.

    Tie­deyh­tei­sön kon­sen­sus, tai sen saa­vut­ta­ma “tie­teell­nen totuus” on kui­ten­kin vain mal­li, joka selit­tää tie­tyl­le ilmiöl­le kek­si­tyis­tä selityksistä/malleista sitä par­hai­ten (täl­lä het­kel­lä, tämän het­ken tie­to­jen perus­teel­la). Jos uusia todis­tei­ta ilme­nee, riit­tää tode­ta, että uudes­sa tilan­tees­sa paras seli­tys­mal­li onkin jokin toi­nen kuin aiem­mas­sa tilan­tees­sa. Tur­ha van­noa ja vakuut­taa, että nykyis­tä seli­tys­mal­lia (tai omaa suo­sik­kia) parem­paa mal­lia ei mil­loin­kaan voi löytyä.

    Minä en tun­nus­tau­du min­kään sor­tin ilmas­tous­ko­vai­sek­si. Huvik­se­ni täs­sä pun­nit­sen eri­lai­sia seli­tys­vaih­toeh­to­ja, samoin kuin eri­lai­sia aihee­seen liit­ty­viä poli­tii­kan mah­dol­li­sia kehi­tys­kul­ku­ja, ja tie­ten­kin myös yksi­löi­den mah­do­li­sia syi­tä teh­dä asian timoil­la yhtä ja tois­ta. Vaik­ka lai­tan­kin eri­lai­sia pai­no­ker­toi­mia eri asioil­le ja eri seli­tys­mal­leil­le ja jopa eri­lai­sil­le mah­dol­li­sil­le tule­vai­suu­den tiloil­le, en kat­so kaven­ta­nee­ni ase­maa­ni itse­näi­se­nä ajattelijana/toimijana. Joi­tain pai­no­ja minun pitää ase­tel­la, jot­ta saan kes­kus­te­lua syn­ty­mään, ja herä­tän kiin­nos­tus­ta asian ja eri vaih­toeh­to­jen poh­din­taan myös kans­sa­kes­kus­te­li­jois­sa­ni. Ehkä kes­kus­te­lem­me vain neut­raa­lis­ti sii­tä, mil­lai­set pai­not näyt­tä­vät toi­mi­vim­mil­ta ja luontevimmilta.

  242. Fak­taa: Ilma­ke­hän “hot spot­tia” ei ole havait­tu, eikä takai­sin­sä­tei­ly ilma­ke­häs­tä ole mit­taus­ten mukaan lisään­ty­nyt. Myös­kään merien pin­ta­läm­pö­ti­lat eivät ole pit­kään aikaan 

    Fak­taa: Jos väi­te­tään kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen lisää­vän ilma­ke­hän takai­sin­sä­tei­lyä pitäi­si aivan ensim­mäi­se­nä osoit­taa, että näin on tapahtunut.

    Et nyt ole viit­si­nyt lukea Tapion lin­kit­tä­mää artikkelia:
    http://proceedings.spiedigitallibrary.org/proceeding.aspx?articleid=1690262

    Meren läm­pe­ne­mi­ses­tä on puo­les­taan ker­rot­tu tällaista:

    http://www.oco.noaa.gov/resources/Documents/Lyman_OceanHeat_Nature2010.pdf

    En nyt ole mikään IPCC-usko­vai­nen, mut­ta tuo­ta ener­gi­aa näyt­tää vain kertyvän.

  243. Fak­taa:
    On tut­kit­tu Kii­nas­sa, jota tuo alue tiet­tä­väs­ti on. Kukaan ei väit­tä­nyt, että tut­ki­mus oli­si kat­ta­nut jokai­sen Kii­nan neliömetrin.

    Sanoit:
    “UHIa on vii­me aikoi­na tut­kit­tu […] Kii­nas­sa, jos­sa kesä­kausien läm­pe­ne­mi­ses­tä 36–68& joh­tuu UHIs­ta 2).”

    Kii­nan kesä­kausien läme­ne­mi­ses­tä 36–68% ei joh­du UHI:sta. Tut­ki­muk­sen teki­jöi­den mukaan 11,4 % itäi­sen Kii­nan läm­pe­ne­mi­ses­tä joh­tuu UHI:sta. Koko Kii­nan lukua he eivät mai­nit­se, mut­ta se lie­nee sitä­kin sel­väs­ti pie­nem­pi joh­tuen väes­tön (ja siis suur­kau­pun­kien) pai­not­tu­mi­ses­ta Kii­nan itäi­seen osaan.

  244. Vol­tai­re:
    Fak­taa: Skep­tical Science ei tie­tys­ti kel­paa pri­mää­ri­läh­teek­si, mut­ta koh­tuul­li­nen kokoel­ma viit­tei­tä IR-sätei­lyn mit­tauk­sis­ta löy­tyy näkö­jään tuolta:

    http://www.skepticalscience.com/print.php?r=35

    Nopeal­la vil­kai­sul­la vai­kut­tai­si tosi­aan sil­tä että “alhaal­ta ylös” (ts maan­pin­nal­la ilma­ke­hän IR-sätei­ly mit­taa­vat) tut­ki­muk­set ovat enim­mäk­seen epä­suo­ria, esim tuon link­ki­lis­tan Wang 2009 näkö­jään las­kee takai­sin­sä­tei­lyn läm­pö­ti­lan ja RH:n avul­la. (Toi­saal­ta Phi­li­po­na 2004 näyt­täi­si yhtä­lail­la nopeal­la vil­kai­sul­la ole­van suo­ra mit­taus; sii­nä tosin löy­det­tiin huo­mat­ta­vas­ti *suu­rem­pi* efek­ti kuin mitä pel­käs­tä kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen lisään­ty­mi­ses­tä voi­si olet­taa.) Mut­ta “ylhääl­tä alas” mit­tauk­set (esim tuon lis­tan Har­ries 2001) osoit­ta­vat ihan sel­keän vähe­ne­mi­sen maa­pal­lol­ta ava­ruu­teen kar­kaa­vas­sa IR-säteilyssä. 

    Har­ries 2001 oli aikoi­naan tar­kan luke­mi­sen koh­tee­na — se oli yöpöy­tä­lu­ke­mi­se­na mone­na iltana.

    SkS lai­naa Har­rie­sin pape­ris­ta simu­loi­dun spekt­rin kuvaa. Todel­li­nen vuo­sien 1970 ja 1997 spekt­rien ero on muo­dol­taa saman­lai­nen, mut­ta kaut­taal­taan n. 2K simu­loi­dun ylä­puo­lel­la. Tämä näkyy pape­rin kuvas­sa 1b. 

    Integroi­tu koko­nais­te­hon muu­tos infra­pu­na-alu­eel­la on sil­mä­mää­räi­ses­ti jok­seen­kin nol­la — tätä inte­graa­lia ei muu­ten ole ker­rot­tu pape­ris­sa, joten aivan tark­kaa lukua on vai­kea sanoa.

    Har­rie­sin pape­ri ei väi­tä, että infra­pu­na­sä­tei­lyn koko­nais­mää­rä oli­si muut­tu­nut — eikä se ko. pape­rin tar­koi­tus ole­kaan. Pape­ri yrit­tää vain simu­loi­da spekt­rin muutosta.

    Har­ries 2001 löy­tyy PDF-muo­dos­sa googlet­ta­mal­la Google Scholarista.

    Phi­li­po­nan uudem­pi pape­ri vuo­del­ta 2009 jat­kaa vuo­den 2004 pape­rin lin­joil­la ja tote­aa vuo­sien 1980–2005 läm­pe­ne­mi­ses­tä (Sveit­sin Alpeil­la) 2/3 joh­tu­van ilman puh­dis­tu­mi­ses­ta sit­ten 1980-luvun puo­len välin. Infra­pu­na­sä­tei­lyn kas­vus­ta puo­les­taan n. 80–90% joh­tuu läm­pe­ne­mi­ses­tä. Kas­vi­huo­ne­kaa­suil­le ei juu­ri roo­lia jää.

    Mie­len­kiin­tois­ta muu­ten, että uudem­mas­sa pape­ris­sa Phi­li­po­na ei vai­vau­du edes viit­taa­maan van­hem­paan omaan pape­riin­sa, vaik­ka aihe on käy­tän­nös­sä sama.

    Phi­li­po­na, R.,K. Beh­rens, andC. Ruckstuhl
    (2009), How decli­ning aero­sols and rising green­house gases forced rapid war­ming in Euro­pe since the 1980s, Geop­hys. Res. Lett., 36,
    L02806, doi:10.1029/2008GL036350.

  245. Fak­taa: Perus­fak­tak­si jää, että ainoas­sa pai­kas­sa maa­il­mas­sa, jos­sa tätä ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­sen kan­nal­ta erit­täin olen­nais­ta perus­asi­aa on pit­kä­ai­kais­mi­tat­tu, on pit­kä­aal­toi­nen infra­pu­na­sä­tei­ly vähen­ty­nyt. Tämä siis täy­sin teo­rioi­den vastaisesti.

    En tie­dä mitä teo­riat ovat Suur­ten tasan­ko­jen suh­teen ennus­ta­neet, mut­ta yleen­sä on pelo­tel­tu ääri-ilmiöi­den vah­vis­tu­mi­sel­la. Ennes­tään kui­vah­kon alu­een, kuten Suu­ret tasan­got, olet­tai­si siis kui­vu­van ennes­tään. Kuten mit­tauk­set osoittivat.

    Nimi­merk­ki Vol­tai­re edel­lä antoi lin­kin Scep­tical Science sivus­tol­le, jos­sa tätä­kin kysy­mys­tä on käsi­tel­ty. Hei­dän mukaan­sa takai­sin­sä­tei­ly on lisään­ty­nyt. He viit­taa­vat seu­raa­viin tutkimuksiin:

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2009JD011800/abstract

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2003GL018765/abstract

    https://ams.confex.com/ams/Annual2006/techprogram/paper_100737.htm

  246. Fak­taa: On tut­kit­tu Kii­nas­sa, jota tuo alue tiet­tä­väs­ti on. Kukaan ei väit­tä­nyt, että tut­ki­mus oli­si kat­ta­nut jokai­sen Kii­nan neliömetrin.

    Lai­nauk­se­si perus­teel­la se kat­toi aina­kin kak­si muu­ta­kin aluetta:

    YTZ=Yangtze River Delta=Shanghai
    PRD=Pearl River Delta=Shenzhen-Guangzhou
    BTH=Beijing-Tianjin-Hebei

    Toi­sin sanoen kau­pun­ki­läm­mön vai­ku­tus on todet­tu mer­kit­tä­väk­si räjäh­dys­mäi­ses­ti kas­va­neil­la suur­kau­pun­kia­lueil­la. Kuka­pa oli­si arvannut.

  247. Fak­taa: On tut­kit­tu Kii­nas­sa, jota tuo alue tiet­tä­väs­ti on. Kukaan ei väit­tä­nyt, että tut­ki­mus oli­si kat­ta­nut jokai­sen Kii­nan neliömetrin. 

    Kun kir­joi­tat että:

    Kii­nas­sa, jos­sa kesä­kausien läm­pe­ne­mi­ses­tä 36–68& joh­tuu UHIsta

    niin kyl­lä tuo lause tar­koit­taa tai sen pitäi­si suo­men kie­liop­pi­sään­tö­jen mukaan tar­koit­taa, että koko Kii­nas­sa tai aina­kin Kii­nas­sa kes­ki­mää­rin vai­ku­tus oli­si tuo.

  248. Yri­tän nyt koros­taa yhtä kes­keis­tä näkö­kul­maa täs­sä kes­kus­te­lus­sa. Kysy­mäl­lä kysy­myk­sen, johon Osmo, ymmär­tääk­se­ni, ei iki­nä ole otta­nut kan­taa, ja mitä kysy­mys­tä ilmas­to­huo­les­tu­neet ylei­ses­ti vält­te­le­vät, vaik­ka tämän kysy­myk­sen pitäi­si ilmas­to­huo­les­tu­nei­den pre­mis­seil­lä olla maa­il­man tär­kein poliit­ti­nen kysy­mys: Mil­lai­sel­la mal­lil­la pääs­tö­jä pyrit­täi­siin glo­baa­lis­ti las­ke­maan, mil­lai­sin ener­gia­läh­tein, mil­lai­sin taa­kan­ja­oin (…) ja mil­lai­set sen talou­del­li­set ja sosi­aa­li­set kus­tan­nuk­set eri tahoil­le oli­si­vat?

    Kii­na­lais­ten elin­aja­no­do­te on kak­sin­ker­tais­tu­nut vain kah­des­sa suku­pol­ves­sa. CO2-pääs­tö­jen vas­ti­neek­si on saa­tu val­ta­vas­ti hyvää. Oli­si­ko inhi­mil­li­nen kehi­tys ollut mah­dol­li­nen ilman run­sai­ta CO2-päästöjä?
    Samaan hyvään pyr­kii Kii­nan vana­ve­des­sä Intia ja moni muu maa. Mitä näil­le mail­le on tar­jo­ta vas­ti­neek­si hypo­teet­ti­ses­ta CO2-pääs­tö­jen­sä kas­vun tait­ta­mi­ses­ta? Kuin­ka pal­jon talou­del­li­set ja inhi­mil­li­set kus­tan­nuk­set eri vaa­ka­ku­peis­sa pai­na­vat (vrt. Maa­il­man­pan­kin lin­jan­ve­to, ettei kehi­tys­hank­keis­sa enää tuet­tai­si fos­sii­li­sen ener­gian raken­nus­hank­kei­ta)? Kuin­ka yhdis­tää ympä­ris­töl­li­nen, talou­del­li­nen ja inhi­mil­li­nen? Toteut­taa tämä reaa­li­po­liit­ti­ses­ti ja reaalitaloudellisesti?

    Rea­lis­mi on ensi­si­jai­sen tär­keä pai­no­tus. Pape­ril­la voi haa­veil­la kuten Green­peace tai Tynk­ky­nen, käsin poi­mien luku­ja, muut­taa Suo­men pel­lois­ta puo­let ruo­ko­hel­ven vil­je­lyyn ja tie­na­ta mil­jar­de­ja SDP:n har­mik­si, mut­ta siir­ty­vät­kö haa­veil­lut luvut pape­ril­ta todel­li­suu­teen on aivan toi­nen kysy­mys. Stern kor­ja­si 1%:nsa maa­il­man vuo­sit­tai­ses­ta BKT:sta 2%:iin kri­tii­kin myö­tä, entä jos luku on vie­lä pal­jon suu­rem­pi kuten lukui­sat Ster­nin krii­ti­kot ovat esit­tä­neet? Entä jos kon­kreet­ti­set pääs­tö­vä­hen­nyk­set sat­tui­si­vat eri­tyi­ses­ti kehit­ty­viin talouk­siin? EU:n pääs­töt ovat n. 10% glo­baa­leis­ta pääs­töis­tä ja osuus laskee.

    On kak­si­nais­mo­ra­lis­mia kes­kit­tyä puhu­maan denia­lis­teis­ta, nat­seis­ta (käsit­tä­mä­tön­tä), tee­kut­su­liik­kees­tä ja mitä kaik­kea Osmo on täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa sivun­nut, mut­ta ei tätä kes­kei­sin­tä ja tär­kein­tä kysymystä.
    Ei kos­kaan 20+ vuo­den aika­na kun ongel­ma on ollut “maa­il­man suu­rin”? Joku voi kor­ja­ta, jos on täl­lai­sen esi­tyk­sen jos­kus nähnyt.
    Kuten yllä todet­tiin, tämä on absur­dia. Aivan kuin jon­kin­lais­ta sosi­aa­lis­ta peliä, jos­sa on perus­tel­tua epäil­lä itse­ko­ros­tuk­sel­la ole­van kes­kei­sen ase­man. Lopu­ton­ta mora­li­soin­tia ja anta­go­nis­tis­ta pola­ri­soin­tia denia­lis­tei­neen, hen­ki­ses­ti hyvän puo­les­ta, mut­ta ilman kon­kreet­ti­sen vaih­toeh­don esit­tä­mis­tä, työs­tä­mis­tä, ana­ly­soin­tia, punnitsemista.

    *******

    Seu­raa­vas­sa yksi his­to­rial­li­nen esi­tys toi­ses­ta vaa­ka­ku­pis­ta, vii­ta­ten vaik­ka­pa kii­na­lais­ten ja mik­sei etio­pia­lais­ten­kin jää­kaap­pei­hin, ruo­an­kul­je­tuk­seen, sai­raa­loi­hin, asun­to­jen lämmittämiseen/viilentämiseen ja muu­hun luo­tet­ta­vaa ja run­sas­ta ener­gi­aa edel­lyt­tä­vään hyvinvointi-infraan.

    Maa­il­man huo­no-osais­ten tilan­ne jää usein tun­teel­li­ses­ti etäi­sek­si. Täl­le saat­taa olla ihmi­sen, evo­luu­tion muok­kaa­maan, pit­käl­ti syn­nyn­näi­seen, tri­ba­lis­ti­seen moraa­lips­ky­ko­lo­gi­aan liit­ty­viä syi­tä. Sik­si esi­mer­kik­si kysy­mys Intian inhi­mil­lis­ten kus­tan­nus­ten vaa­ka­ku­pis­ta hypo­teet­ti­ses­sa CO2-leik­kaus­ten maa­il­mas­sa ei herä­tä voi­mak­kai­ta tun­tei­ta, jot­ka sai­si­vat asi­aa poh­ti­maan; ja toi­saal­ta omis­ta turis­ti­mat­kois­ta ja muis­ta CO2-pääs­tö­jä tuot­ta­vis­ta muka­vuuk­sis­ta on ilmas­to­huo­les­tu­neen­kin län­si­maa­lai­sen mah­dot­to­man vai­kea luopua.

    Eli tätä kysy­mys­tä vas­ten kei­nois­ta, inhi­mil­li­sis­tä ja talou­del­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta, rea­lis­mis­ta, taa­kan­jaos­ta, ener­gian­saan­nin riit­tä­vyy­des­tä ja luo­tet­ta­vuu­des­ta, ver­taus­ku­val­li­sis­ta jää­kaa­peis­ta, puo­les­ta mil­jar­dis­ta kes­ki­luok­kaan nous­sees­ta kii­na­lai­ses­ta, kes­ki­luok­kaan kur­juu­des­ta hala­ja­vis­ta mil­jar­deis­ta ihmi­sis­tä (…) refe­roin seu­raa­van, joka itsel­le­ni, kun kir­jat taan­noin luin, taval­lis­ta vah­vem­min tun­neas­so­sioi kes­ki­luok­kai­sen kehi­tyk­sen yleis­maa­il­mal­lis­ta vält­tä­mät­tö­myyt­tä ja toivottavuutta:

    1930-luvun alku­puo­lel­la ilmes­ty­nees­sä kak­sio­sai­ses­sa teok­ses­saan Pit­kän­sil­lan poh­jois­puo­li­sen työ­läi­syh­tei­sön syn­nys­tä ja kehi­tyk­ses­tä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun tait­teen Hel­sin­gis­sä, sosio­lo­gi Heik­ki Waris kuva­si laa­jaan tilas­to- ja haas­tat­te­luai­neis­toon noja­ten tuon ajan ihmis­ten asu­mis- ja elämisoloja. 

    Vie­lä vuo­den 1900 Hel­sin­gis­sä Pit­kän­sil­lan poh­jois­puo­li­ses­sa työ­läi­syh­tei­sös­sä oli las­ten kuol­lei­suus ensim­mäi­sen elin­vuo­den aika­na n. 29% ja sil­loi­ses­sa mitas­sa vau­raam­mas­sa osas­sa kau­pun­kia n. 27%. Suu­ri osa ensim­mäi­ses­tä elin­vuo­des­taan sel­vin­neis­tä kuo­li ennen vii­det­tä ikä­vuot­taan. Laa­jas­sa lää­ke­tie­teel­li­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa kou­lu­lais­ten ravin­non­saan­nis­ta kym­me­niä pro­sent­te­ja lap­sis­ta osoit­tau­tui ali­ra­vi­tuik­si, mikä joh­ti vaa­tei­siin kou­lu­ruo­kai­lus­ta ja las­ten ruo­ka­loi­den vapaa­eh­toi­siin hankkeisiin.
    Aikuis­ten ylei­sin kuo­lin­syy oli tuberkuloosi.
    Warik­sen kerää­mäs­tä aineis­tos­ta välit­tyy kuin­ka har­vi­nais­ta nyky­maa­il­man van­husi­kään elä­mi­nen oli. 

    Pit­kän­sil­lan poh­jois­puo­len työ­väen yhtei­sös­sä ihmi­siä asui kes­ki­mää­rin n. 4 hen­keä yhtä huo­net­ta koh­den. Näi­den huo­nei­den kes­ki­mää­räi­nen pin­ta-ala oli tus­kin 20 m². Kos­ka kysees­sä on kes­kiar­vo, asui monis­sa huo­neis­sa vie­lä pal­jon useam­pia henkilöitä.
    Alkusyk­sys­tä myö­häis­ke­vää­seen oli asun­to­jen kaik­kein tär­kein vaa­de läm­mi­tys. Asun­not oli­vat tie­ten­kin puu­läm­mit­tei­siä ja oli vält­tä­mä­tön­tä saa­da tuo­tet­tu läm­pö pysy­mään huo­neen sisäl­lä. Tämä joh­ti huo­nei­den mah­dol­li­sim­man tark­kaan til­kit­se­mi­seen ulkoa tule­val­ta kyl­mäl­tä ilmal­ta ja täten erit­täin huo­noon ilman­kier­toon. Tämä joh­ti myös laa­jaan homeon­gel­maan, pak­sui­hin home­ker­rok­siin kos­tu­neis­sa sei­nä­pa­pe­reis­sa. Waris kuvaa vau­raam­piin oloi­hin tot­tu­nei­den ihmis­ten tukeh­tu­mi­sen tun­net­ta jo muu­ta­man täl­lai­sis­sa huo­neis­sa vie­te­tyn minuu­tin kulues­sa. Huo­neis­sa, joi­den kal­tai­sis­sa suu­rin osa sil­loi­sis­ta suo­ma­lai­sis­ta nuk­kui ja viet­ti usei­ta tun­te­ja hereil­lä­oloa­jas­taan joka päi­vä, sil­lä asun­to-olot eivät olleet sen parem­pia torp­pa­rien ja mäki­tu­pa­lais­ten maaseudulla. 

    Täit, luteet ja muut loi­se­läi­met oli­vat ylei­siä vie­rai­ta. Koros­tu­neen lisä­hai­tan kau­pun­gis­sa muo­dos­ti­vat hygie­nia ja veden­saan­ti. Kes­ti pit­kään ennen kuin useil­le työ­väe­na­lueis­ta vedet­tiin vesi­joh­to­ve­si ja raken­net­tiin vie­mä­röin­ti­jär­jes­tel­mä. Sii­hen saak­ka näi­den yhtei­sö­jen asuk­kaat sai­vat tyy­tyä nou­ta­maan veten­sä kai­vois­ta, joi­den vesi oli tut­ki­tus­ti hyvin saas­tu­nut­ta. Lavan­tau­tia esiin­tyi ylei­ses­ti. Käy­mä­lät sijait­si­vat puu­kort­te­lei­den sisä­pi­hoil­la ja nii­den jätök­set kasat­tiin suu­rik­si tun­kioik­si. Hajun sanot­tiin olleen ulko­puo­li­sil­le kuvot­ta­van, asuk­kaat lie­ni­vät sii­hen jos­sain mää­rin tottuneet.
    Olo­jen rujuut­ta peit­te­le­mät­tä Waris kuvaa, kuin­ka Kal­lion kau­pun­gin­osas­sa rank­ka­sa­tei­den tul­les­sa näi­den suur­ten tun­kioi­den aines­ta valui vesien muka­na rin­tei­tä alas kaduil­le ja alem­pien kort­te­lei­den asuin­pi­hoil­le. Jät­tei­tä valui satei­den muka­na myös näi­den yhtei­sö­jen talous­ve­den läh­tee­nä toi­mi­nei­siin kaivoihin.

    Run­saas­ti sai­ras­te­le­val­le väes­töl­le ei löy­ty­nyt juu­ri toi­voa sai­raa­lois­ta, sil­lä sai­raa­la­paik­ko­ja ei Hel­sin­gis­sä ollut tuol­loin kuin nimek­si. Yksit­täis­ten kau­pun­gin­osa­lää­kä­rei­den­kin aikai­sek­si saa­mi­nen vei aikan­sa. Koti­syn­ny­tyk­set oli­vat ylei­siä ja tapah­tui­vat usein hyvin epä­hy­giee­ni­sis­sä oloissa. 

    Ruo­ka oli pait­si riit­tä­mä­tön­tä usein myös pilaan­tu­nut­ta. Eten­kin maa­seu­dul­ta kär­ryil­lä tuo­dut mai­to ja liha pilaan­tui­vat her­käs­ti. Elin­tar­vi­ke­tark­kai­lun aikaan­saa­mi­nen ja sää­dös­ten nou­dat­ta­mi­nen oli­vat suu­ria ongel­mia ja usein myy­ty mai­to oli jat­ket­tua ja liha tie­det­tiin pilaan­tu­neek­si. Ravin­to oli hyvin yksi­puo­lis­ta, koos­tuen lei­vän ja kui­va­tun kalan kal­tai­sis­ta päi­väs­tä toi­seen käy­te­tyis­tä tuot­teis­ta. Ylei­nen työ­väen läm­min­ruo­ka oli keit­to, jos­sa oli pal­jon peru­noi­ta ja hal­vim­pia juu­rek­sia ja hie­man mauk­si lihaa seas­sa. Kei­ton keit­ti per­heen äiti kol­mi­ja­lal­la uunin pesäs­sä, mis­sä usein varo­vai­nen ja har­jaan­tu­nut­kin polt­ti itse­ään. Hel­la­le­vy­jä ei näis­sä uuneis­sa ollut.
    Työ­mie­het naut­ti­vat suu­ren osan ravin­non­saan­nis­taan oluen muodossa. 

    Vuo­kra­lais­ten ase­ma oli hyvin heik­ko ja vuo­kra­so­pi­mus­ten irti­sa­no­mi­set ylei­siä. Työ oli usein kausi­luon­teis­ta ja työt­tö­myy­den osues­sa koh­dal­le ei ollut tukia joi­den varaan aset­tua, vaan elet­tiin velak­si ja näh­tiin näl­kää. Hää­dön jäl­keen kasat­tiin vähäi­set tava­rat mukaan ja läh­det­tiin etsi­mään per­heel­le uut­ta asun­toa jos­ta­kin ehkä vie­lä huo­nom­mas­ta lou­kos­ta, joi­ta löy­tyi mm. Tou­ko­lan ja Val­li­lan lai­ta­kau­pun­kia­luei­den suun­nal­ta. Työ oli ras­kas­ta, huo­nos­ti pal­kat­tua, vain niu­kan elan­non per­heel­le tar­joa­vaa ja työ­päi­vät usein 12 tun­ti­sia ja pidempiäkin.
    Oli­ko yllät­tä­vää, jos täl­lai­sis­sa eli­no­lois­sa kehit­tyi myös se maa­il­ma, jos­sa kau­pun­gi­no­sien poi­ka­jen­git tap­pe­li­vat kes­ke­nään, hau­reut­ta esiin­tyi ylei­ses­ti, sala­ka­pak­ka­toi­min­ta kukois­ti, lap­set kas­va­tet­tiin pahoin­pi­te­lyn uhal­la ja Sör­kän hur­ja­luon­toi­set työ­mie­het oli­vat huon­omai­nei­sia kau­pun­gin parem­man väen keskuudessa.

    Ei niin­kään, että tätä parem­paa väkeä oli­si nyky­mi­tas­sa juu­ri­kaan ollut. Kam­mot­ta­vas­sa köy­hyy­des­sä elet­tiin nyky­mit­ta­ril­la suu­rim­mas­sa osas­sa myös Pit­kän­sil­lan ete­lä­puo­lis­ta Hel­sin­kiä, muu­ta­mis­sa osis­sa kuten Pasi­lan lai­ta­kau­pun­gil­la aivan yhtä huonosti.
    Jos vau­raam­mis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa huo­nees­sa sit­ten saat­toi asua vain kol­me hen­keä nel­jän sijaan ja las­ten ali­ra­vit­se­mus­ta oli hie­man vähem­män ja tuber­ku­loo­sin kuol­tiin hie­man har­vem­min, lie­ni­kö tuol­la juu­ri näky­vää eroa. Nyky­mi­tas­sa vau­raas­ti saa­tet­tiin kat­soa ele­tyn vain muu­ta­mis­sa suu­ris­ta her­ras­kar­ta­nois­ta ja hie­nom­mis­ta kes­kus­tan kivi­sis­tä kau­pun­kia­sun­nois­ta, mut­ta ei tuo vau­raus nii­den­kään asuk­kai­ta juu­ri lap­si­kuo­le­mil­ta tai tuber­ku­loo­sil­ta tuon ajan maa­il­mas­sa säästänyt. 

    Kuvaa­vaa tuon ajan Suo­men (suu­ret näl­kä­vuo­det oli­vat olleet vain suku­pol­vea aiem­min) talous­ti­lan­teel­le oli se, että monet nuo­ret pojat ja tytöt läh­ti­vät Hämees­tä ja Poh­jan­maal­ta Hel­sin­kiin parem­man elä­män toi­vos­sa. Tai sit­ten Atlan­tin taak­se Ame­ri­kan Yhdysvaltoihin.
    Nuor­ten mies­ten ja nais­ten työt­tö­myys ja haja­nai­nen kädes­tä suu­hun elä­mi­nen oli­vat tuon ajan Suo­men maa­seu­dul­la hyvin yleis­tä, kos­ka pal­kat­tua työ­tä oli niu­kas­ti tar­jol­la koti­seu­duil­la ja sik­si syn­tyi­vät Suo­men 1800-luvun lop­pu­puo­len suu­ret muuttoaallot.

    *******

    Ilmas­tos­kep­ti­syys on itse­näi­nen ratio­naa­li­nen posi­tion­sa, mut­ta ei sitä kyl­lä myös­kään hei­ken­nä skep­ti­syys ilmas­to­po­li­tii­kan ja ilmas­to­ta­lou­den väi­tet­ty­jen kus­tan­nus­ten ja väi­te­tyn rea­lis­min suh­teen. Monia vih­reis­tä esi­tyk­sis­tä on syy­tä vas­tus­taa, vaik­ka oli­si ilmas­tos­ta huolestunut.

    Kehit­ty­vät talou­det tuot­ta­vat jo aina­kin 60% maa­il­man CO2-pääs­töis­tä. Miten ne jat­ka­vat pit­kää edes­sä ole­vaa kehi­tys­tai­val­taan pois kur­juu­des­ta koh­den jää­kaap­pi-kes­ki­luok­kai­suut­ta samal­la radi­kaa­lis­ti CO2-pääs­tö­jään laskien?
    Voi­sit­ko, Osmo, yrit­tää vas­ta­ta tähän, uskoak­se­ni, tär­ke­ään kysy­myk­seen lap­sel­li­sen denia­lis­tin hoke­mi­sen sijaan.

  249. az:

    Kehit­ty­vät talou­det tuot­ta­vat jo aina­kin 60% maa­il­man CO2-pääs­töis­tä. Miten ne jat­ka­vat pit­kää edes­sä ole­vaa kehi­tys­tai­val­taan pois kur­juu­des­ta koh­den jää­kaap­pi-kes­ki­luok­kai­suut­ta samal­la radi­kaa­lis­ti CO2-pääs­tö­jään laskien?
    Voi­sit­ko, Osmo, yrit­tää vas­ta­ta tähän, uskoak­se­ni, tär­ke­ään kysy­myk­seen lap­sel­li­sen denia­lis­tin hoke­mi­sen sijaan.

    Erin­omai­nen alus­tus, pidän aina sii­tä, että nyky­ai­kaa luo­da­taan men­ne­seen. Meil­lä vie­lä 70-luvul­la oltiin huo­lis­sam­me köy­his­tä myös glo­baa­li­ses­ti (pait­si Lin­ko­la, joka oli sitä miel­tä että sau­nan taak­se koko poruk­ka). Nyky­ään ei kukaan ole kiin­nos­tu­nut enää niin pal­jon ihmi­soi­keuk­sis­ta, se on kor­vat­tu bio­di­ver­si­tee­til­lä ja olem­me huo­lis­sam­me Suo­mes­sa lähin­nä onko jol­lain kasvilla/eläimillä “oikeus” asua Suo­mes­sa (vie­ras­la­ji­kes­kus­te­lu). Olem­me­ko joten­kin käper­ty­neet omaan oma­hy­väi­syy­teem­me, eikö ihmi­soi­keuk­sil­la ole enää mitään pai­noar­voa? Tämä on hyvä kysy­mys, kos­ka minun mie­les­tä­ni vain ihmis­kum­man glo­baa­li hyvin­voin­ti joh­taa väes­tö­mää­rän las­kuun ja ympä­ris­tön “kohe­ne­mi­seen”.

  250. Juho Laa­tu: Minä en tun­nus­tau­du min­kään sor­tin ilmas­tous­ko­vai­sek­si. Huvik­se­ni täs­sä pun­nit­sen eri­lai­sia seli­tys­vaih­toeh­to­ja, samoin kuin eri­lai­sia aihee­seen liit­ty­viä poli­tii­kan mah­dol­li­sia kehi­tys­kul­ku­ja, ja tie­ten­kin myös yksi­löi­den mah­do­li­sia syi­tä teh­dä asian timoil­la yhtä ja tois­ta. Vaik­ka lai­tan­kin eri­lai­sia pai­no­ker­toi­mia eri asioil­le ja eri seli­tys­mal­leil­le ja jopa eri­lai­sil­le mah­dol­li­sil­le tule­vai­suu­den tiloil­le, en kat­so kaven­ta­nee­ni ase­maa­ni itse­näi­se­nä ajattelijana/toimijana. Joi­tain pai­no­ja minun pitää ase­tel­la, jot­ta saan kes­kus­te­lua syn­ty­mään, ja herä­tän kiin­nos­tus­ta asian ja eri vaih­toeh­to­jen poh­din­taan myös kans­sa­kes­kus­te­li­jois­sa­ni. Ehkä kes­kus­te­lem­me vain neut­raa­lis­ti sii­tä, mil­lai­set pai­not näyt­tä­vät toi­mi­vim­mil­ta ja luontevimmilta.

    Yllä ole­va on myös erin­omai­nen kan­nan­ot­to, tietn­kään et ole kaven­ta­nut mitään, sinä esi­tät vain mie­li­pi­tei­tä. Jos joku hau­aa “lei­ma­ta” sinut niin se on hänen häpeän­sä. Juho, voi­sit­ko täl­lä foo­ru­mil­la valot­taa hie­man mitä poliit­ti­ses­ti rele­vant­te­ja vaih­toeh­to­ja on ole­mas­sa sinun mielestäsi?

  251. Fak­taa: Phi­li­po­nan uudem­pi pape­ri vuo­del­ta 2009 jat­kaa vuo­den 2004 pape­rin lin­joil­la ja tote­aa vuo­sien 1980–2005 läm­pe­ne­mi­ses­tä (Sveit­sin Alpeil­la) 2/3 joh­tu­van ilman puh­dis­tu­mi­ses­ta sit­ten 1980-luvun puo­len välin. Infra­pu­na­sä­tei­lyn kas­vus­ta puo­les­taan n. 80–90% joh­tuu läm­pe­ne­mi­ses­tä. Kas­vi­huo­ne­kaa­suil­le ei juu­ri roo­lia jää.

    Tut­ki­muk­sen mukaan kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen lisään­ty­mi­nen on vas­tuus­sa 0,2 asteen läm­pe­ne­mi­ses­tä vuo­si­kym­me­nes­sä ja se tulee sen mukaan jat­ku­maan. Aero­so­lien vai­ku­tus selit­tää, mik­si Euroo­pan läm­pö­ti­la las­ki 1950 luvul­ta 1980 luvul­le, ja mik­si se nousi vah­vas­ti sii­tä eteen­päin. Kas­vi­huo­ne­kaa­suil­le siis jää juu­ri se roo­li, mikä sil­le yleen­sä annetaankin.

    Slight­ly dec­rea­sing tem­pe­ra­tu­res since the 1950s (green) are in line with rising aero­sols and a solar dim­ming, which off­set anth­ro­po­ge­nic green­house war­ming [Charl­son et al., 1992]. Of the rapid tem­pe­ra­tu­re rise since the 1980s (blue) howe­ver, about two thirds are shown by our ana­ly­sis to be like­ly forced by aero­sol decli­ne and rela­ted solar brigh­te­ning that strongly rein­forced anth­ro­po­ge­nic green­house forcing. With anth­ro­po­ge­nic aero­sols now reac­hing low and stable values over Euro­pe [Rucks­tuhl et al., 2008; Slig­gers and Kake­bee­ke, 2004], solar brigh­te­ning will sub­si­de and tem­pe­ra­tu­re trends for the next deca­des will like­ly reduce to about +0.2°C dec , a level simi­lar to the ove­rall long-term inc­rea­se since 1950 (red), which in the futu­re will main­ly be dri­ven by anth­ro­po­ge­nic green­house gas warming.

  252. az: Yri­tän nyt koros­taa yhtä kes­keis­tä näkö­kul­maa täs­sä keskustelussa.

    Erit­täin hyvä huo­le­nai­he! Jos­tain syys­tä nyky­ään on ihan suo­sit­tua tode­ta, että “noh, ilmas­to voi muut­tua mei­dän toi­miem­me vuok­si, mut­tei sil­le mitään voi”. Tai sen, että “ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­seen teh­dyt toi­met ovat epä­te­hok­kai­ta ja talou­del­le vahin­gol­li­sia”. Tai ihan vain “tulee lii­an kalliiksi”.

    Jol­lain logii­kan taka­pe­rin kerien hei­te­tyl­lä kuper­kei­kal­la näis­tä saa­daan sit­ten denia­lis­ti­sia argu­ment­te­ja, vaik­ka asioil­la ei mitään suo­raa yhteyt­tä olekaan.

    Vaik­ka ilmas­ton­muu­tok­sen nimeä hyväk­si­käy­te­tään poliit­ti­ses­ti kovin­kin ahnees­ti, se ei ker­ro yhtään mitään ilmas­to­herk­kyy­des­tä. Sama jut­tu alar­mis­tien ja denia­lis­tien väli­ses­sä väit­te­lys­sä. Vaik­ka toi­sel­la puo­lel­la 99 % poru­kas­ta oli­si pitä­mät­tö­miä argu­ment­te­ja loo­gi­ses­ti vää­rin käyt­tä­viä idioot­te­ja, se ei muu­ta itse asi­aa yhtään mihinkään.

    = = =

    Otan täs­sä kan­taa muu­ta­maan sil­miin­pis­tä­vään asi­aan, joil­la voi olla rele­vans­sia koko­nai­suu­den kannalta.

    az: Stern kor­ja­si 1%:nsa maa­il­man vuo­sit­tai­ses­ta BKT:sta 2%:iin kri­tii­kin myö­tä, entä jos luku on vie­lä pal­jon suu­rem­pi kuten lukui­sat Ster­nin krii­ti­kot ovat esittäneet?

    Olen kri­tii­kin kans­sa kovas­ti samaa miel­tä. Tun­tuu aika usko­mat­to­mal­ta, että pää­si­sim­me fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta vapaa­seen tai nii­tä vähän käyt­tä­vään elä­mään noin pie­nil­lä uhrauksilla.

    Toi­saal­ta täs­sä on sel­lai­nen aika­pers­pek­tii­via­sia, että maa­il­man brut­to­kan­san­tuo­te nousee muu­ta­man pro­sen­tin vuo­des­sa, joten yhden pro­sen­tin isku sii­hen vas­taa nel­jän kuu­kau­den kas­vua. Minus­ta maa­il­ma ei ollut ihan sur­kea paik­ka huhtikuussakaan…

    Jos BKT las­kee lais­sez-fai­re ‑men­ta­li­teet­tiin näh­den 10 % seu­raa­vien 20 vuo­den aika­na, se tar­koit­taa esi­mer­kik­si sitä, että BKT:n kas­vu on vain 2,5 % vuo­des­sa, ei 3 % vuo­des­sa. Suu­reh­koil­la­kaan kus­tan­nuk­sil­la ei puhu­ta laskusta.

    Poliit­ti­nen reaa­li­teet­ti kui­ten­kin tör­mää näi­hin lukui­hin sii­nä, että kukaan ei tie­ten­kään ole val­mis anta­maan omas­ta kas­vus­taan myö­ten — ei aina­kaan ilman, että kaik­ki muut­kin teke­vät sen.

    az: EU:n pääs­töt ovat n. 10% glo­baa­leis­ta pääs­töis­tä ja osuus laskee.

    Tähän pari huo­mio­ta. Ensim­mäi­nen ihan tilas­tol­li­nen huo­mio sii­tä, että emme me tuol­la luke­mal­la ole sit­ten maa­pal­lon kes­kiar­von ala­puo­lel­la (väes­tö noin 7,3 %). Toi­nen on se, että kysei­nen luku ker­too EU:ssa syn­ty­vis­tä pääs­töis­tä, ei EU-väes­tön aiheut­ta­mis­ta pääs­töis­tä. Jäl­kim­mäis­ten mää­rit­tä­mi­nen vaa­ti­si ana­lyy­siä vien­nin ja tuon­nin päästövaikutuksista.

    Omat pääs­töm­me ehkä tuo­vat meil­le moraa­li­sen oikeu­tuk­sen heris­tää sor­mea niil­le mail­le, jois­sa pääs­töt ovat suu­rem­pia. Suu­rin osa maa­il­man väes­tös­tä ei kuu­lu tähän joukkoon.

    az: Kii­na­lais­ten elin­aja­no­do­te on kak­sin­ker­tais­tu­nut vain kah­des­sa suku­pol­ves­sa. CO2-pääs­tö­jen vas­ti­neek­si on saa­tu val­ta­vas­ti hyvää.

    Ener­gian­ku­lu­tuk­sen lisään­ty­mi­sel­lä on var­mas­ti jokin vai­ku­tus elin­aja­no­dot­teen piden­ty­mi­seen. Kor­re­laa­tio hajo­aa kui­ten­kin tie­tyn kulu­tuk­sen jäl­keen. Suu­rin osa pääs­töis­täm­me syn­tyy sii­tä, että meil­lä oli­si kivaa ja muka­vaa, ei sii­tä, että pysyi­sim­me ter­vei­nä. Kii­na­lais­ten­kaan elin­aja­no­do­te tus­kin kak­sin­ker­tais­tuu enää kah­des­sa suku­pol­ves­sa, vaik­ka pääs­tö­jä lisät­täi­siin kuin­ka paljon.

  253. Lepo­ti­la zZ:
    Nimi­merk­ki Vol­tai­re edel­lä antoi lin­kin Scep­tical Science sivus­tol­le, jos­sa tätä­kin kysy­mys­tä on käsi­tel­ty. Hei­dän mukaan­sa takai­sin­sä­tei­ly on lisään­ty­nyt. He viit­taa­vat seu­raa­viin tutkimuksiin:

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2009JD011800/abstract

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2003GL018765/abstract

    https://ams.confex.com/ams/Annual2006/techprogram/paper_100737.htm

    Wang 2009 mit­taa sätei­lyn muu­tos­ta All-Sky-olo­suh­teis­sa ja esit­tää vain las­ken­nal­li­sen arvion pil­vet­tö­män tai­vaan sätei­lyn muu­tok­sis­ta. All-Sky-muu­tok­set eivät ker­ro muus­ta kuin pil­vi­syy­den ja mui­den sää­il­miöi­den aiheut­ta­mis­ta muu­tok­sis­ta. Kas­vi­huo­neil­miön voi­mis­tu­mis­ta voi mita­ta ainoas­taan pil­vet­tö­män tai­vaan olosuhteista.

    Phi­li­po­na 2004 tuli jo käsi­tel­tyä toi­ses­sa vastauksessa.

    Evans ver­taa mal­lin­net­tua esi­teol­lis­ta alas­sä­tei­lyä mitat­tuun tal­vien 1998/99 sätei­lyyn ja ver­taa noi­ta tulok­sia koko­naan mal­lin­net­tui­hin tulok­siin. Evans ei siis mit­taa suo­raan infra­pu­na­sä­tei­lyn muutosta.

    Kai­kis­sa mit­tauk­sis­sa on toki ongel­mal­lis­ta erot­taa läm­pö­ti­lan- ja kos­teu­den­vaih­te­lun vai­ku­tuk­set kas­vi­huo­neil­miös­tä. Kuten tuos­sa Phil­po­nan 2009 pape­ris­sa tode­taan, voi esi­mer­kik­si aero­so­li­pääs­tö­jen vähen­ty­mi­nen sot­kea mit­tauk­set täydellisesti.

    Edel­leen­kin ollaan siis tilan­tees­sa, jos­sa suo­ria mit­tauk­sia kas­vi­huo­neil­miön voi­mis­tu­mi­ses­ta ei ole löytynyt.

    PS. Kaik­ki em. pape­rit löy­ty­vät PDF-muo­dos­sa Googlettamalla.

  254. a_l:
    Toi­sin sanoen kau­pun­ki­läm­mön vai­ku­tus on todet­tu mer­kit­tä­väk­si räjäh­dys­mäi­ses­ti kas­va­neil­la suur­kau­pun­kia­lueil­la. Kuka­pa oli­si arvannut. 

    Noi­den pape­rei­den löy­döt ovat nime­no­maan olen­nai­sia sik­si, että kau­pun­gis­tu­mi­nen on 1800-luvul­ta nyky­päi­vään sot­ke­nut läm­pö­ti­la­mit­tauk­sia kai­kil­la man­te­reil­la laajasti.

    Esi­mer­kik­si Hel­sin­ki on nyt aivan eri kau­pun­ki ener­gia­käy­töl­tään kuin 1800-luvulla.

    Ongel­maa pahen­taa lähes kaik­kien läm­pö­ti­la­sar­jo­jen poh­ja­na käy­tet­tä­vän GHCN-datan algo­rit­mit, jot­ka kor­jaa­vat kau­pun­kia ympä­röi­vien ase­mien mit­taustren­diä vas­taa­maan kau­pun­gin tren­diä, eikä päi­vas­toin kuten kaik­ki logiik­ka olettaisi.

  255. Fak­taa: ai että sil­mä­mää­räi­ses­ti integroi­den. 😀 No hyvä että epä­mää­räi­sen ja epä­luo­tet­ta­val­le IPCC-tie­teel­le löy­tyy noin­kin vah­vaa vas­ta­näyt­töä. No ei vais­kaan, perus­teel­li­ses­ti olet sel­keäs­ti nuo luke­nut, pitää­kin itse paneu­tua tähän asi­aan parem­mal­la ajal­la kun ope­tus­hom­mil­ta ehtii. 

    Onko sul­la muu­ten hyvää näke­mys­tä sii­tä mik­si sii­nä sun suu­ret tasan­got — pape­ris­sa noi 678 ja 703 aal­to­lu­vun kais­toil­la (vas­taa­vat CO2:n absorp­tio­taa­juuk­sia) mita­tut tren­dit ovat huo­mat­ta­van pal­jon kor­keam­mal­la kuin ylei­nen tren­di (ollen toki edel­leen juu­ri ja juu­ri nol­lan ala­puo­lel­la pait­si keväi­sin)? Jäl­kim­mäi­nen kun joh­tu­nee sii­tä että juu­ri tuos­sa koh­das­sa ilma on kui­vu­nut ja jääh­ty­nyt tuol­la perio­dil­la. (Täs­tä asias­ta ei kai sinän­sä olla edes eri miel­tä; ainoas­taan sii­tä kuin­ka pal­jon joh­to­pää­tök­siä sii­tä voi vetää.) Mä näki­sin että tuos­sa­kin datas­sa näkyy ihan sel­keäs­ti se miten CO2:n absor­boi­mil­la taa­juuk­sil­la sätei­lyä palaa maan­pin­nal­le yhä enem­män — mikä nyt sinän­sä on ihan itses­tään sel­vää jol­lei ole­te­ta että CO2 ilma­ke­häs­sä absor­boi eri taval­la kuin labo­ra­to­rios­sa. Täs­sä tapauk­ses­sa tätä ilmiö­tä vaan kom­pen­soi vie­lä voi­mak­kaam­pi pai­kal­li­nen kui­vu­mi­nen ja jääh­ty­mi­nen joka joh­taa sii­hen että takai­sin­sä­tei­ly on koko­nai­suu­des­saan vähen­ty­nyt. (Ja joo, jos tämä kui­vu­mi­nen ja jääh­ty­mi­nen tapah­tui­si tosi mones­sa pai­kas­sa niin se toki jo impli­koi­si mata­laa ilmas­to­herk­kyyt­tä, mut­ta tuos­ta yhden pai­kan mit­tauk­ses­ta nyt ei voi kovin pit­käl­le ekstra­po­loi­da. Esim. alpeil­la tosi­aan saa­daan täs­mäl­leen päin­vas­tai­nen havainto.)

  256. az: Mil­lai­sel­la mal­lil­la pääs­tö­jä pyrit­täi­siin glo­baa­lis­ti las­ke­maan, mil­lai­sin ener­gia­läh­tein, mil­lai­sin taa­kan­ja­oin (…) ja mil­lai­set sen talou­del­li­set ja sosi­aa­li­set kus­tan­nuk­set eri tahoil­le olisivat?

    Eikö tuon kysy­myk­sen alkuo­sa nyt vähän muis­tu­ta enti­sen neu­vos­to­liit­to­lai­sen byro­kraa­tin ihmet­te­lyä, että kuka mark­ki­na­ta­lou­des­sa oikein päät­tää kuin­ka pal­jon pork­ka­noi­ta vil­jel­lään? Glo­baa­lil­la pääs­tö­ve­rol­la ja/tai pääs­tö­kau­pal­la pääs­töt vähe­ne­vät siel­lä mis­sä se on järkevintä. 

    Mitä lop­puo­saan tulee, ratio­naa­li­nen kes­kus­te­lu pää­tök­sen­teos­ta käy­täi­siin poh­ti­mal­la kum­pi on kal­liim­paa, ilmas­to­ka­ta­stro­fin ris­kin mini­moin­ti pääs­tö­jä vähen­tä­mäl­lä, vai ilmas­to­ka­ta­stro­fin aiheut­ta­mien kus­tan­nus­ten nyky­ar­vo asial­li­sel­la dis­kont­tauk­sel­la (riip­puu mm. ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syy­des­tä ja suku­pol­vien väli­sis­tä moraa­liar­vois­ta). Tämän kes­kus­te­lun käy­mi­nen ei vain vai­ku­ta kovin rea­lis­ti­sel­ta, kun val­tao­sa kes­kus­te­li­jois­ta tun­tuu suh­tau­tu­van asi­aan uskon­nol­li­sel­la vakau­muk­sel­la, ilman sen suu­rem­paa aiko­mus­ta edes ratio­naa­li­sen ana­lyy­sin yrit­tä­mi­seen. (Oma näp­pi­tun­tu­ma­ni on, että tuon ana­lyy­sin lop­pu­tu­los on, että jon­kun­lai­siin pääs­tö­vä­hen­nys­tal­koi­siin kan­nat­tai­si läh­teä. Mut­ta kun en ole kovin tark­kaa ana­lyy­siä asias­ta teh­nyt, tutus­tui­sin mie­lel­lä­ni jon­kun skep­ti­kon nume­roi­hin ja ole­tuk­siin, mil­lä pää­tyy toi­seen lopputulokseen.)

    az: Kehit­ty­vät talou­det tuot­ta­vat jo aina­kin 60% maa­il­man CO2-pääs­töis­tä. Miten ne jat­ka­vat pit­kää edes­sä ole­vaa kehi­tys­tai­val­taan pois kur­juu­des­ta koh­den jää­kaap­pi-kes­ki­luok­kai­suut­ta samal­la radi­kaa­lis­ti CO2-pääs­tö­jään laskien?
    Voi­sit­ko, Osmo, yrit­tää vas­ta­ta tähän, uskoak­se­ni, tär­ke­ään kysy­myk­seen lap­sel­li­sen denia­lis­tin hoke­mi­sen sijaan.

    Näki­sin, että ainoa mah­dol­li­suus (tämä ei siis ole ennus­te, pikem­min­kin toi­ve) on se, että kehi­tys­mai­den infra pys­tyi­si hyp­pää­mään suo­raan tämän län­si­mai­sen fos­sii­li­siin perus­tu­van infran yli hajau­tet­tuun uusiu­tu­vaan (tai pie­ni­muo­toi­seen ydin­voi­maan, jose sen kus­tan­nus­ra­ken­ne sal­lii) ene­gian­tuo­tan­toon. Aurin­ko­säh­kön kus­tan­nus­ta­so alkaa olla jo mones­sa pai­kas­sa yllät­tä­vän kil­pai­lu­ky­kyis­tä kun ver­ra­taan nii­hin säh­kön­tuo­tan­non koko­nais­kus­tan­nuk­siin kun mukaan las­ke­taan säh­kö­ver­kon kustannukset.

  257. dio­di:
    Pel­kään pahoin, että ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa sor­ru­taan ereh­dy­tään argu­men­toi­maan niis­tä osis­ta jois­ta osam­me argu­men­toi­da. Tämä tar­koit­taa sitä, että ilmas­ton­muu­tok­sen puo­lus­ta­jat käyt­tä­vät lähes yhtä rik­ki­näi­siä perus­te­lui­ta kuin skeptikot/denialistit.

    Näin se juu­ri on. Moni kave­ri on innos­tu­nut lii­kaa googlauk­sen ja van­ho­jen opin­to­jen perus­teel­la. Läväyt­tää sit­ten “hui­kean” argu­ment­tin­sa pöy­tään mut­ta ei yllä kuin pie­neen osa­to­tuu­teen jos edes siihen.

    Tämä puo­lus­ta­jien hyvän­tah­toi­nen mut­ta heik­ko argu­men­toin­ti onkin mie­les­tä­ni yksi syy näi­hin netis­sä vel­lo­viin ilmas­ton­muu­tos­ke­kus­te­lui­hin. Tääl­lä val­lit­see kult­tuu­ri huo­maut­taa vir­heis­tä. Ja nii­tä löy­tyy myös puo­lus­ta­jien jutuista.

    Mikä sit­ten neu­vok­si? En tosi­aan tie­dä, mut­ta ehkä tämä “vel­lo­mi­nen” on vält­tä­mä­tön­tä ennen­kuin johon­kin pää­dy­tään. Jos siis pää­dy­tään. Ilmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­lu on suu­ril­ta osin vain epä-ölyl­lis­tä var­jo­nyrk­kei­lyä jos­sa ei ole pää­tök­sen­te­ko­pak­koa kum­mal­la­kaan puo­lel­la. Eli mis­tään hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta kan­na­no­tos­ta ei seu­raa mitään.

    Mones­ti puo­lus­ta­jat näyt­tä­vät ker­taa­van meil­le epäi­li­jöil­le fysii­kan perus­tei­ta jot­ta ymmär­täi­sim­me. Mut­ta ei se niin mene. Me vain tar­vi­ti­si­sim­me kovem­paa vas­tus­ta. Mut­ta kuka­pa osaa­va tän­ne viit­si­si tul­la vän­kää­mään ilmaiseksi…

    Lop­pu­jen lopuk­si luu­len että eri­mie­li­syy­det itse tie­tees­tä ovat huo­mat­ta­vas­ti vähäi­sem­piä kuin vaik­ka täs­tä kes­kus­te­lus­ta voi­si pää­tel­lä. toi­nen suu­ri syy vän­kää­mi­seen on se, että näin val­ta­vas­ta ja suu­rel­ta osin kokeel­li­ses­ta tie­tees­tä ei voi miten­kään muo­toil­la jotain New­to­nin lakia, joka voi­daan aset­taa mik­ros­koo­pin alle ja todis­taa täy­sin ymmär­re­tyk­si. Val­ta­va jouk­ko tie­de­mie­hiä tekee mit­tauk­sia ja las­kel­mia ympä­ri maa­il­man. Täs­tä “datas­ta” löy­tyy loput­to­mas­to väiteltävää. 

    Ennus­tan siis, että lopul­lis­ta yhtei­sym­mär­rys­tä ei tule löy­ty­mään. Ja kol­man­te­na syy­nä tähän on osin se, että polii­ti­kot tar­vit­se­vat tämän “science is sett­led” isku­lauseen, ennen­kuin tätä voi­daan tur­val­li­ses­ti käyt­tää poli­tii­kan tuke­na. Polii­tik­ko ei näet inhoa mitään niin pal­jon kuin fak­toi­hin sot­keu­tu­mis­ta. Mut­ta reto­ri­se­na asee­na “science is sett­led” on niin hou­kut­te­le­va, että välil­lä polii­ti­kot käy­vät kokei­le­mas­sa, että oli­si­ko se jo tarjolla.

    Kes­kus­te­lu” jat­ku­koon. Lop­pu­ka­neet­ti­na täy­tyy huo­maut­taa että muu­ta­ma kave­ri tääl­lä vai­kut­taa ihan aidos­ti kiin­nos­tu­neen ja pereh­ty­neen asiaan.

  258. Ale När­vä­nen: Jos joku hau­aa “lei­ma­ta” sinut niin se on hänen häpeänsä.

    Oli­si oikeas­taan kiusal­lis­ta tul­la lei­ma­tuk­si jon­kun ilmas­tous­kon­to­kun­nan kri­tii­kit­tö­mäk­si puo­lus­ta­jak­si. Suun­taa tun­nus­ta­va nyky­ti­lan kom­men­toin­ti sopii kyllä.

    Juho, voi­sit­ko täl­lä foo­ru­mil­la valot­taa hie­man mitä poliit­ti­ses­ti rele­vant­te­ja vaih­toeh­to­ja on ole­mas­sa sinun mielestäsi?

    Rele­van­tein on kai nyky­me­non jat­ku­mi­nen. Puhu­taan ilmas­to­asioi­den tär­key­des­tä, jat­ke­taan fos­sii­lis­ten kulut­ta­mis­ta, ote­taan käyt­töön uusia ener­gia­läh­tei­tä, tie­ten­kin entis­ten lisäk­si. Ehkä hii­len käyt­töä saa­daan vähen­net­tyä­kin vähän. Joku hii­li­läh­de voi jää­dä jopa hyö­dyn­tä­mät­tä vaik­ka oli­si kan­nat­ta­va. Mui­den fos­sii­lis­ten käyt­tö jat­kuu ja uusia läh­tei­tä etsi­tään. Aina on joku syy (esim. euron krii­si) kas­vat­taa talout­ta juu­ri nyt.

    No entä vaih­toeh­to­ja sit­ten? Ehkä joku jouk­ko val­tioi­ta voi­si läh­teä omal­le mui­ta ilmas­to­myön­tei­sem­mäl­le tiel­leen, aset­taen rajoil­leen tar­vit­ta­via saas­te­tul­le­ja yms. Ehkä polii­tik­ko­jen maa­il­man­ko­kouk­sis­sa voi­si tapah­tua joi­tain lii­kah­duk­sia, jos jokin luo­ma­kun­nan kolk­ka kup­sah­tai­si jos­sain nopeas­ti ja näyt­tä­väs­ti. Ehkä kan­sa­lai­set jos­sain vai­hees­sa ohit­ta­vat polii­ti­kot, ja lait­ta­vat niin vah­van liik­keen pys­tyyn, että polii­ti­koi­den on sitä kuun­nel­ta­va. Ehkä köy­him­mät kehi­tys­maat nos­ta­vat mek­ka­lan, ja pai­nos­ta­vat rik­kai­ta parem­paan moraa­liin. Ehkä Kii­na näyt­tää meil­le mal­lia van­han kome­to­ta­lou­den tyy­liin saa­tu­aan ensin kai­kil­le asuk­kail­leen jää­kaa­pin ja auton. Suo­sik­ki­vaih­toeh­to­ni on se, jos­sa mar­si­lai­set käy­vät varas­ta­mas­sa maan fos­sii­li­va­rat. Vali­tet­ta­vas­ti tämän toden­nä­köi­syys on aika pieni. 🙂

  259. Denia­lis­tin logiik­ka — siis alku­pe­räi­sen otsi­kon mukaan — on aivan sel­vä: ilma­ke­hään pääs­te­tään hil­lit­tö­mät mää­rät hii­li­diok­si­dia (ja muu­ta­kin), mut­ta se ei vai­ku­ta mitään (vai­kut­taa vain laboratoriossa).

    Ana­lo­gia Lon­toos­ta: sato­ja vuo­sia lon­too­lai­set uskoi­vat, että Tha­me­siin voi kaa­taa, pääs­tää, valut­taa, heit­tää mitä tahan­sa, sil­lä joki kor­jaa itse itsen­sä. Sit­tem­min ilme­ni, että ei korjaa.

    Loo­gi­ses­ti aja­tel­len oli­si aika kum­mal­lis­ta, jos kas­vi­huo­ne­kaa­suil­la ei oli­si mitään vai­ku­tus­ta. Sii­tä, mitä nämä vai­ku­tuk­set täs­mäl­leen ovat, voi­daan kes­kus­tel­la — ja tääl­lä kes­kus­tel­laan­kin innok­kaas­ti, mut­ta suu­rin osa mene mei­kä­läi­sel­tä maal­li­kol­ta niin­sa­no­tus­ti yli hil­seen — mut­ta logiik­ka on edel­lä kuvaamani.

  260. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: Kat­sel­laan nyt mihin suun­taan tämä vie­lä kääntyy.
    The Eco­no­mist arve­li taan­noin, että “tie­teel­li­nen kon­sen­sus” ilmas­ton­muu­tok­sen vaka­vuu­des­ta alkaa horjua:

    Olet­ko ihan var­ma että The Eco­no­mist on täs­sä aihees­sa puo­lu­ee­ton ja luo­tet­ta­va lähde?

  261. az: On kak­si­nais­mo­ra­lis­mia kes­kit­tyä puhu­maan denia­lis­teis­ta, nat­seis­ta (käsit­tä­mä­tön­tä), tee­kut­su­liik­kees­tä ja mitä kaik­kea Osmo on täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa sivun­nut, mut­ta ei tätä kes­kei­sin­tä ja tär­kein­tä kysymystä.

    Mie­les­tä­ni kysees­sä on kak­si täy­sin eri kysy­mys­tä. Kes­kus­te­lu­nai­hee­na on ollut ilmas­to­tie­de ja denia­lis­mi. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mis­yri­tys­ten taloi­del­li­set tai poliit­ti­set aspek­tit eivät lii­ty tähän. 

    Nekin toki ovat kiin­nos­ta­via aihei­ta, mut­ta ne eivät kui­ten­kaan vai­ku­ta sii­hen luot­taa­ko tie­teen val­ta­nä­ke­myk­seen vai ei — tai aina­kaan kenen­kään ratio­naa­li­ses­ti ajat­te­le­van ei pitäi­si antaa nii­den vai­kut­taa, muu­ten ollaan jo siel­lä tie­de­de­nia­lis­min pulella.

  262. åke:

    Mitä kaik­kea jou­tui­sin hyväk­sy­mään ja mitä rajoit­tei­ta sai­sin, jos nyt sanoi­sin, että ok MINÄ USKON!

    Usko on aika vää­rä sana kuvaa­maan asi­aa: kitey­tet­ty­nä usko on nime­no­maan vain uskoa johon­kin, asia­pe­rus­tei­ta ei tarvita.

    Täs­sä tapauk­ses­sa kyse on sii­tä luot­taa­ko tie­teen val­ta­nä­ke­myk­seen: tähän taas on hyvät perustelut. 

    Jos val­tao­sa asi­aan eri­kois­tu­neis­ta tut­ki­jois­ta on vakuut­tu­nut näy­tös­tä, on loo­gis­ta luot­taa sii­hen että he osaa­vat asiansa.

    Tie­teen val­ta­nä­ke­mys on myös aiem­min lähes poik­keuk­set­ta osoit­tau­tu­nut luo­tet­ta­vim­mak­si ja toden­mu­kai­sim­mak­si kan­nak­si kul­loin­kin saa­ta­vis­sa ole­vien tie­to­jen valos­sa. Tie­teel­lä on aika vah­va CV.

  263. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: Vuon­na 2007 IPCC ennus­ti lähi­vuo­si­kym­me­nil­le 0,2 asteen läm­pe­ne­mis­tä per vuo­si­kym­men. Onko nyt niin, että he eivät tien­neet­kään mis­tä puhuivat?

    Tähän asti ollaan kyl­lä oltu aika lähel­lä tuo­ta. Vuo­si­kym­men 2000–2009 oli 0,185 astet­ta läm­pi­mä­pi kuin edel­li­nen vuo­si­kym­men 1990–1999, joka on hyvin odo­te­tun vaih­te­lu­vä­lin sisällä.

    http://woodfortrees.org/data/hadcrut4gl/from:1970/compress:120

    Jos taas las­kee vuo­si­kym­me­net täs­tä kesäs­tä taak­se­päin, siis puo­len vuo­den tark­kuu­del­la 1993,5 — 2003,5 ja 2003,5 — 2013,5 ver­tai­luar­vo on pie­nem­pi, 0.130 astet­ta, jos­ta voi­si aja­tel­la läm­pe­ne­mi­sen ole­van vähem­män kuin odotettiin.

    http://woodfortrees.org/data/hadcrut4gl/from:1973.5/compress:120

    Tämä ero osoit­taa kui­ten­kin lähin­nä vain sen, että vuo­sit­tai­nen vaih­te­lu on suur­ta. Vas­taa­vas­ti valit­se­mal­la vuo­si­kym­me­nen alka­maan 1987 ja 1997 saa­daan läm­mön­nousuk­si hulp­peat 0.242 astet­ta, eli arvioi­tua enem­män jne.

    http://woodfortrees.org/data/hadcrut4gl/from:1977/compress:120

    Sum­ma sum­ma­rum: aika hyvin ennus­teen mukai­sel­la tiel­lä men­nään, valitettavasti.

  264. Fak­taa: Noi­den pape­rei­den löy­döt ovat nime­no­maan olen­nai­sia sik­si, että kau­pun­gis­tu­mi­nen on 1800-luvul­ta nyky­päi­vään sot­ke­nut läm­pö­ti­la­mit­tauk­sia kai­kil­la man­te­reil­la laajasti.

    Esi­mer­kik­si Hel­sin­ki on nyt aivan eri kau­pun­ki ener­gia­käy­töl­tään kuin 1800-luvulla.

    Ongel­maa pahen­taa lähes kaik­kien läm­pö­ti­la­sar­jo­jen poh­ja­na käy­tet­tä­vän GHCN-datan algo­rit­mit, jot­ka kor­jaa­vat kau­pun­kia ympä­röi­vien ase­mien mit­taustren­diä vas­taa­maan kau­pun­gin tren­diä, eikä päi­vas­toin kuten kaik­ki logiik­ka olettaisi.

    Mihin perus­tat tämän väit­tee­si? Aina­kaan NOAA:n mukaan hom­ma ei mene noin (3.4 eteen­päin tuolta):

    ftp://205.167.25.101/pub/data/ushcn/papers/lawrimore-etal2011.pdf

    UHI ‑ilmiö­tä on tut­kit­tu aika laa­jas­ti, esi­mer­kik­si ver­taa­mal­la kaik­kien ase­mien tulos­ta pelk­kiin maa­seu­tua­se­miin, ja havait­tu että ero on aika mitä­tön. Ks. vaik­ka tämä:

    http://tinyurl.com/klkuvlp

  265. az: mitäen olet miettinyt?

    Kun syy­tät kehit­ty­viä talouk­sia, niin miten aiot ker­toa kii­na­lai­se­lel her­ra Hu:lle että hänen on syy­tä elää lop­pue­lä­män­sä kur­juu­des­sa kun taas suo­ma­lai­nen Kor­ho­nen saa jat­kaa nyky­tah­tiibn, vaik­ka Koro­nen tuot­taa kym­me­nen ekr­taa enem­män kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä kuin Hu.

    Per­sut ja Eija-Riit­ta Kor­ho­nen yleen­sä mui­tut­ta­vat, että Suo­mi tuot­taa väö­hän pääs­tö­jä. No, Suo­mi tuot­taa hyvin vähän yhtään mitään — hen­keä koh­ti taas hyvin­kin pal­jon enem­män kuin sen alle pro­mil­len osuuden.

    Fak­taa: tar­kis­ta nyt ne fak­ta­si, jois­sa pidät ihmi­siä type­ri­nä. Tämä mit­taus­hö­pe­rih­din­tä on kyl­lä sel­vi­tet­ty riit­tä­vän moneen ekrtan.
    Täs­sä se skep­ti­sin analyysi -
    http://www.nytimes.com/2012/07/30/opinion/the-conversion-of-a-climate-change-skeptic.html?pagewanted=all&_r=0 — ei tuo­ta kes­kus­te­lua enää tarvita.

  266. Itä­ra­jal­la ei bit­ti kul­ke­nut, mut­ta kom­men­toin­pa­han näin jäl­keen­päin, että nimi­merk­ki az löi nau­lan kantaan!

  267. Erk­ki Halk­ka: Olet­ko ihan var­ma että The Eco­no­mist on täs­sä aihees­sa puo­lu­ee­ton ja luo­tet­ta­va lähde?

    Olen. Ensin­nä­kin kos­ka The Eco­no­mist on yksi maa­pal­lon arvos­te­tuim­pia leh­tiä ja eten­kin sik­si, että vie­lä taan­noin The Eco­no­mist sei­soi muun val­ta­me­dian tavoin vah­vas­ti “AGW-lei­ris­sä”, jos täl­lai­nen ilmaus sallitaan.

    Laa­tu­leh­den merk­ki onkin, että se kyke­nee tar­vit­taes­sa tar­kis­ta­maan kantojaan.

    http://www.economist.com/news/science-and-technology/21574461-climate-may-be-heating-up-less-response-greenhouse-gas-emissions

    1. Tuo eco­no­mis­tin artik­ke­li on oikein hyvä yhteen­ve­to asias­ta ja kan­nat­taa lukea. Sii­nä ei sano­ta, että ilmas­ton­muu­tos on peruu­tet­tu. Par­hai­ten tilan­ne sum­mau­tuu seu­raa­vaan leh­del­le tyy­pil­li­seen ilmaisuun:

      If cli­ma­te scien­tists were cre­dit-rating agencies, cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty would be on nega­ti­ve watch. But it would not yet be downgraded.”

  268. Rai­mo K:
    Denia­lis­tin logiik­ka – siis alku­pe­räi­sen otsi­kon mukaan – on aivan sel­vä: ilma­ke­hään pääs­te­tään hil­lit­tö­mät mää­rät hii­li­diok­si­dia (ja muu­ta­kin), mut­ta se ei vai­ku­ta mitään (vai­kut­taa vain laboratoriossa).

    Ana­lo­gia Lon­toos­ta: sato­ja vuo­sia lon­too­lai­set uskoi­vat, että Tha­me­siin voi kaa­taa, pääs­tää, valut­taa, heit­tää mitä tahan­sa, sil­lä joki kor­jaa itse itsen­sä. Sit­tem­min ilme­ni, että ei korjaa.

    Loo­gi­ses­ti aja­tel­len oli­si aika kum­mal­lis­ta, jos kas­vi­huo­ne­kaa­suil­la ei oli­si mitään vaikutusta. 

    Ehkä se on loo­gis­ta, jos ver­taa hii­li­diok­si­dia ulos­tei­siin ja mui­hin jät­tei­siin, joi­ta lon­too­lai­set Tha­me­siin dump­pa­si­vat, mut­ta ei juu­ri muuten.

  269. Erk­ki Halk­ka: Tie­teel­lä on aika vah­va CV.

    Tot­ta.

    Kun kat­so­taan ilmas­to­tut­ki­mus­ta vii­mei­sen 50 vuo­den ajal­ta niin muu­tos on ollut kyl­lä suu­ri. Kas­vi­huo­neil­miön kal­tai­nen perus­tie­to on pysy­nyt suh­teel­li­sen sama­na, mut­ta pal­jon on muut­tu­nut. Van­ho­ja kir­jo­ja sääs­tä ja ilmas­tos­ta, tai ylei­sem­min van­ho­ja tie­to­kir­jo­ja, on haus­kaa lukea. Pal­jon ovat käsi­tyk­set muuttuneet.

    Edel­leen­kin kyse on sii­tä, että mitä sen tut­ki­muk­sen poh­jal­ta pitäi­si teh­dä, ei sii­tä onko se tut­ki­mus oikeas­sa vai ei. Oikeas­sa­han se on hyvin suu­rel­la todennäköisyydellä.

    Ilmas­to­tut­ki­muk­ses­ta on tul­lut lyhyen täh­täi­men poliit­ti­nen lyö­mä­ase, jol­la eri tahot voi­vat saa­da omia int­res­se­jään lävit­se. Itse mah­dol­li­nen kata­stro­fi voi tapah­tua sadan tai useam­man sadan vuo­den kuluessa.

    Kun kat­som­me ihmis­kun­nan kehi­tys­tä vii­mei­sel­tä sadal­ta vuo­del­ta niin ei ole mitään syy­tä olet­taa, ettei­kö ihmis­kun­ta kek­si­si rat­kai­sua myös läm­men­nees­sä ilmas­tos­sa elä­mi­seen tai pääs­tö­jen roi­maan leikkaamiseen.

    Sitä pait­si on kor­kea ris­ki, että hätä­päis­sään teh­dyt rat­kai­sut voi­vat jopa huo­non­taa tilannetta. 

    Voi­sim­me toki Suo­mes­sa voi­sim­me lopet­taa kai­ken kulut­ta­mi­sen ja se ei näkyi­si Kii­nan pääs­töis­sä­kään juu­ri miten­kään. Sen ver­ran vähän abso­luut­ti­ses­ti tän­ne tuo­daan tava­raa Kiinasta.

    Ilmas­ton­muu­tos on tot­ta ja se läm­pe­nee, mut­ta mitä jos kes­kus­tel­tai­siin sii­tä, että miten tätä elä­mää voi­daan muut­taa rea­lis­ti­ses­ti, talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vas­ti ja ilman viherpesua?

  270. Ei pidä puhua edel­li­ses­tä jää­kau­des­ta vaan mene­nil­lään ole­vas­ta. Eläm­me jää­kau­den läm­min­tä vai­het­ta, mikä on hiu­kan pelot­ta­va aja­tus. Nykyi­sen läm­pö­kau­den huip­pu saa­vu­tet­tiin ilmei­ses­ti jo pari­sen tuhat­ta vuot­ta sitten. 

    Kyl­mät vai­heet ovat lop­pu­neet yllät­tä­vän nopeas­ti, jopa yhden ihmi­se­lä­män aika­na. Ovat­ko ne myös alka­neet nopeas­ti? Yht’äk­kiä kato­vuo­si seu­raa tois­ta, jäät läh­tä­vät vas­ta kesä­kuus­sa, Poh­jois-Suo­mes­sa edel­lis­vuo­den lumi ei ehdi sulaa ennen kuin jo sataa uut­ta. Vii­mek­si näin tai­si tapah­tua 1866–8. Onnek­si ei pahen­tu­nut vuo­si vuo­del­ta vaan meni ohi.

    Suo­ma­lai­se­na pidän, ilmas­ton­muu­tok­sis­ta jos pitää vali­ta, parem­pa­na vaih­toeh­to­na läm­pe­ne­mis­tä kuin parin kilo­met­rin jää­kant­ta armaan koto­maam­me kama­ral­la. On “kata­stro­fe­ja” ja katastrofeja.

    Kun oikea kata­stro­fi iskee, ihmis­kun­nan oli­si syy­tä tie­tää, miten maa­pal­lon läm­pö­ti­laa voi nos­taa tai las­kea tar­peen mukaan. Tähän toi­voi­si sat­sat­ta­van. Toi­saal­ta, vaik­ka tie­det­täi­siin, mikä takai­si, että kei­no­ja myös käy­tet­täi­siin? Yhden kata­stro­fi on toi­sen sivuseik­ka. Sen on todis­ta­nut nykyi­nen glo­baa­li ilmastopolitiikka.

  271. Asias­ta kiin­nos­tu­nut: Ehkä se on loo­gis­ta, jos ver­taa hii­li­diok­si­dia ulos­tei­siin ja mui­hin jät­tei­siin, joi­ta lon­too­lai­set Tha­me­siin dump­pa­si­vat, mut­ta ei juu­ri muuten.

    Jäte mikä jäte.

  272. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:

    Edel­leen­kin kyse on sii­tä, että mitä sen tut­ki­muk­sen poh­jal­ta pitäi­si teh­dä, ei sii­tä onko se tut­ki­mus oikeas­sa vai ei. Oikeas­sa­han se on hyvin suu­rel­la todennäköisyydellä.

    Nii­tä jot­ka kiis­tä­vät tämän on enem­män kuin tarpeeksi…

    Sitä pait­si on kor­kea ris­ki, että hätä­päis­sään teh­dyt rat­kai­sut voi­vat jopa huo­non­taa tilannetta. 

    Myös se että jat­ke­taan van­hoil­la sää­döil­lä eikä teh­dä käy­tän­nös­sä pal­jon mitään muu­tok­sia, olet­taen että hom­ma kyl­lä hoi­tuu itses­tään tek­nii­kan kehit­tyes­sä on “rat­kai­su”.

    Tätä (mie­les­tä­ni hätä­päis­tä) “rat­kai­sua” pul­maan on kokeil­tu nyt muu­ta­mia kym­me­niä vuo­sia. Aika huo­nol­la menestyksellä.

  273. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo eco­no­mis­tin artik­ke­li on oikein hyvä yhteen­ve­to asias­ta ja kan­nat­taa lukea. Sii­nä ei sano­ta, että ilmas­ton­muu­tos on peruu­tet­tu. Par­hai­ten tilan­ne sum­mau­tuu seu­raa­vaan leh­del­le tyy­pil­li­seen ilmaisuun:

    If cli­ma­te scien­tists were cre­dit-rating agencies, cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty would be on nega­ti­ve watch. But it would not yet be downgraded.”

    Tämä toka Eco­no­mis­tin jut­tu oli toki neut­raa­lim­man oloi­nen kuin se enim­mäi­nen kirjoitus.

    Jutus­sa kui­ten­kin vii­ta­taan vain tut­ki­muk­siin jois­sa ilmas­to­herk­kyy­dek­si on saa­tu toden­nä­köi­sim­pä­nä pide­tyn 3 asteen alle jää­viä arvo­ja, mut­ta käsit­tääk­se­ni myös vii­me vuo­si­na on teh­ty sel­lai­sia­kin tut­ki­muk­sia jois­sa tuo arvo on yli 3 astet­ta. Näi­tä ei lain­kaan mai­nit­tu jutussa.

    Kan­nat­taa lukea myös Skep­ticalsciencen blo­gi­pos­taus jut­tuun liittyen:
    http://www.skepticalscience.com/hausfather-economist-sense-of-sensitivity.html

  274. Per­sut ja Eija-Riit­ta Kor­ho­nen yleen­sä mui­tut­ta­vat, että Suo­mi tuot­taa väö­hän pääs­tö­jä. No, Suo­mi tuot­taa hyvin vähän yhtään mitään – hen­keä koh­ti taas hyvin­kin pal­jon enem­män kuin sen alle pro­mil­len osuuden”

    Vas­taa­vas­ti voi­si kyl­lä argu­men­toi­da, että jos kii­na­lai­set ovat päät­tä­neet lisään­tyä kuin kanit niin se valin­ta aiheut­taa alem­man elin­ta­son. Eikö­hän hel­po­ta kun 1 lap­sen poli­tiik­ka alkaa kun­nol­la vaikuttaa.

  275. JTS: az: mitäen olet miettinyt?Faktaa: tar­kis­ta nyt ne fak­ta­si, jois­sa pidät ihmi­siä type­ri­nä. Tämä mit­taus­hö­pe­rih­din­tä on kyl­lä sel­vi­tet­ty riit­tä­vän moneen ekrtan.Tässä se skep­ti­sin ana­lyy­si –http://www.nytimes.com/2012/07/30/opinion/the-conversion-of-a-climate-change-skeptic.html?pagewanted=all&_r=0 – ei tuo­ta kes­kus­te­lua enää tarvita.

    Kuten jo aikai­sem­min­kin mai­nit­tiin, ei Mul­ler ole kos­kaan ollut ilmas­tos­kep­tik­ko. Hän on ollut jo Sier­ra Clu­bin aikoi­hin 1980-luvul­la mitä voi­mak­kain ilmastoaktivisti.

    Kuten Mul­ler on itse­kin “kään­ty­mi­ses­tään” selit­tä­nyt, oli hän yhdes­sä vai­hees­sa kovin huo­lis­saan sii­tä mil­lai­sel­la ros­kal­la ilmas­ton­muu­tos­ta yri­te­tään meil­le myy­dä. Huo­li kos­ki siis vain ilmas­to­vies­tin­nän laatua.

  276. Erk­ki Halk­ka: UHI ‑ilmiö­tä on tut­kit­tu aika laa­jas­ti, esi­mer­kik­si ver­taa­mal­la kaik­kien ase­mien tulos­ta pelk­kiin maa­seu­tua­se­miin, ja havait­tu että ero on aika mitä­tön. Ks. vaik­ka tämä:http://tinyurl.com/klkuvlp

    GHCN-läm­pö­ti­la­sar­jo­jen kor­jausal­go­rit­mien kehit­tä­jä Peter­son tekee pape­rin omien algo­rit­mien­sa toi­min­nas­ta. Ja lop­pu­tu­lok­se­na on, että ne toi­mi­vat. Yllättävää?

    Peter­son käyt­tää homo­ge­noi­tua ja adjusoi­tua GHCN-dataa raa­ka­da­tan sijaan. Kun ver­tai­lu tois­te­taan raa­ka­da­tal­la, löy­tyy rural ja urban-ase­mien välil­tä erit­täin sel­vä trendi:
    http://climateaudit.org/2007/08/04/1859/

    Lisäk­si Peter­son unoh­taa koko UHI:n idean: Se, että ase­ma on kau­pun­gis­sa ei itses­sään tuo­ta yli­mää­räis­tä läm­pe­ne­mi­stren­diä, vaan se, että tuo kau­pun­ki mit­taus­jak­son aika­na kas­vaa tai sen ener­gian­käy­tön pro­fii­li mer­kit­tä­väs­ti muuttuu.

    Jos unoh­de­taan Peter­so­nin työ­pöy­tä­har­joi­tuk­set, löy­tyy UHI-ilmiön ole­mas­sao­los­ta run­saas­ti aivan oikei­siin­kin mit­tauk­siin perus­tu­via papereita.

    Suo­mes­sa­kin tut­ki­muk­sis­sa havait­tu UHI-ilmiö on vai­ku­tuk­sel­taan läm­pö­sar­joi­hin merkittävä:
    http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_1978_15_2_171_heino.pdf

    Tuo pape­ri on ajal­ta ennen ilmas­toin­ti­lait­tei­ta ja läm­mi­tet­ty­jä käve­ly­ka­tu­ja — täl­lä het­kel­lä vai­ku­tus on lie­nee tuos­sa esi­tet­tyä suurempi.

    Nyky­ään muu­ten Hel­sin­gin kes­kus­tan läm­pö­mit­taus­a­se­ma on läm­mi­te­tyn ves­san katolla.

  277. Fak­taa — siis todel­la pidät ihmi­siä typeryksinä?
    Jos­sain Kal­lion kup­pi­las­sa var­maan kän­ni­set voi­vat uskoa höpi­nää­si. Tota­mus­ke­si ons amaa tasoa, että ‘kos­ka autojn nopeus on kas­va­nut, nii­den jar­ru­jen teho ei rii­tä pysähtymiseen’.

    Vuo­si­sa­dan ver­ran nämä kau­pun­kien vai­ku­tuk­set on osat­tu huo­mioi­da ja las­kea ihan oikein. (Lukion kur­sil­la ei ehkä sitä tehty.)

  278. Fak­taa:Se, että ase­ma on kau­pun­gis­sa ei itses­sään tuo­ta yli­mää­räis­tä läm­pe­ne­mi­stren­diä, vaan se, että tuo kau­pun­ki mit­taus­jak­son aika­na kas­vaa tai sen ener­gian­käy­tön pro­fii­li mer­kit­tä­väs­ti muuttuu…Suomessakin tut­ki­muk­sis­sa havait­tu UHI-ilmiö on vai­ku­tuk­sel­taan läm­pö­sar­joi­hin merkittävä…Tuo pape­ri on ajal­ta ennen ilmas­toin­ti­lait­tei­ta ja läm­mi­tet­ty­jä käve­ly­ka­tu­ja – täl­lä het­kel­lä vai­ku­tus on lie­nee tuos­sa esi­tet­tyä suurempi.

    En ole juu­ri pereh­ty­nyt kau­pun­ki­läm­pöön, mut­ta jos se on kor­jaa­mat­ta, mik­si se ei näy maa­pal­lon mit­tauk­siin perus­tu­vis­sa (ja kor­ja­tuis­sa) lämpötilakartoissa?

    Täs­sä on kart­ta jos­ta näkee mis­sä läm­pe­ne­mis­tä on tapah­tu­nut. Täs­tä näkee mis­sä kau­pun­git ja urbaa­nit alu­eet ovat.

    Maal­lik­ko kuvit­te­li­si että kau­pun­ki­läm­mön läh­teet oli­si nime­no­maan kor­jat­tu oikein pois nois­ta kar­tois­ta, mukaan­lu­kien se väi­tet­ty mit­taus­a­se­ma ves­san katol­la. Vai mis­san­ko nyt jotain olennaista?

    Nyky­ään muu­ten Hel­sin­gin kes­kus­tan läm­pö­mit­taus­a­se­ma on läm­mi­te­tyn ves­san katolla

    Tar­koi­tat­ko Hel­sin­ki-Kai­sa­nie­men mit­taus­pis­tet­tä? Aina­kin uutis­ten sää­tie­do­tuk­sis­sa puhu­taan aina “läm­pö­ti­las­ta Kai­sa­nie­mes­sä”. Valo­ku­va ase­mas­ta on täs­sä.

  279. Jäl­leen, en ota täs­sä kan­taa ilmas­to­muu­tok­seen yli­pään­sä — sätei­ly­ta­sa­pai­no ja kysy­mys onko sii­tä ole­mas­sa luo­tet­ta­via suo­ria mit­tauk­sia häi­rit­see minua yhä — mut­ta kau­pun­ki­läm­möl­lä rat­sas­ta­mi­nen kuul­los­taa tooo­del­la van­han ja väsy­neen kaa­kin piis­kaa­mi­sel­ta. Olen toki kiin­nos­tu­nut tule­maan oikais­tuk­si jos elän vää­räs­sä käsityksessä.

    Fak­taa: GHCN-läm­pö­ti­la­sar­jo­jen kor­jausal­go­rit­mien kehit­tä­jä Peter­son tekee pape­rin omien algo­rit­mien­sa toi­min­nas­ta. Ja lop­pu­tu­lok­se­na on, että ne toi­mi­vat. Yllättävää?

    Sama se kuka tut­ki­muk­sen kir­joit­taa, oli se sit­ten vaik­ka Pyhä Pie­ta­ri, kun­han tut­ki­muk­sen sisäl­tö on oikein. Suh­tel­li­suus­teo­ri­aa­kin puo­lus­ti kri­ti­soi­jia vas­taan 1900 luvun alus­sa Eins­tein itse, eikä se puo­lus­tus­ta päte­mät­tö­mäk­si teh­nyt — kos­ka puo­lus­tus­pu­heen­vuo­ro­jen sisäl­tö oli pätevää. 

    Peter­son käyt­tää homo­ge­noi­tua ja adjusoi­tua GHCN-dataa raa­ka­da­tan sijaan. Kun ver­tai­lu tois­te­taan raa­ka­da­tal­la, löy­tyy rural ja urban-ase­mien välil­tä erit­täin sel­vä trendi:
    http://climateaudit.org/2007/08/04/1859/

    Eiks toi ole koko jutun tar­koi­tus? Raa­ka­da­tas­sa on ero, kau­pun­kia­se­mat näyt­tä­vät kor­keam­paa läm­pö­ti­laa kos­ka lähis­töl­lä on raken­nuk­sia jne. Tämä vir­he kor­ja­taan jol­lain algo­rit­mil­la, ja jos algo­rit­mi toi­mii oikein “homo­ge­noi­dus­sa ja adjusoi­dus­sa” ero maa­seu­dun ja kau­pun­ki­mit­taus­pis­tei­den välil­lä häviää?

    Ymmär­tääk­se­ni tär­keim­piä syi­tä mik­si “vää­ris­ty­nei­tä” mit­ta­pis­tei­tä yli­pään­sä on kau­pun­geis­sa, on se että jos halu­taan näh­dä tren­de­jä ja käyt­tää vuo­des­ta 1850 läh­tien teh­ty­jä mit­tauk­sia, on vain hyväk­syt­tä­vä että tuo­hon aikaan meteo­ro­lo­gin­ty­pe­ryk­set pys­tyt­te­li­vät ase­mi­aan enem­män kau­pun­kei­hin kuin vaik­ka Kana­dan tai Sipe­rian kes­kio­siin. Ja nyky­ään­kin, sää­tie­do­tuk­sia seu­raa­vat rivi­kan­sa­lai­set ovat kiin­nos­tu­neem­pia sää­ti­las­ta kau­pun­gis­sa jos­sa asu­vat kuin esi­mer­kik­si sää­ti­las­ta Jokioisissa.

  280. az: Seu­raa­vas­sa yksi his­to­rial­li­nen esi­tys toi­ses­ta vaa­ka­ku­pis­ta, vii­ta­ten vaik­ka­pa kii­na­lais­ten ja mik­sei etio­pia­lais­ten­kin jää­kaap­pei­hin, ruo­an­kul­je­tuk­seen, sai­raa­loi­hin, asun­to­jen lämmittämiseen/viilentämiseen ja muu­hun luo­tet­ta­vaa ja run­sas­ta ener­gi­aa edel­lyt­tä­vään hyvinvointi-infraan.

    Kuvaus oli erin­omai­nen, mut­ta tämän kes­kus­te­lun kan­nal­ta sii­tä jäi tär­kein puut­tu­maan, eli se, mit­kä asiat nii­den Hel­sin­gin kur­jien tilan­tees­sa ovat paran­tu­neet fos­sii­lis­ten pol­ton ansios­ta ja mit­kä asiat ovat paran­tu­neet ihan muis­ta syistä.

    Esi­mer­kik­si tulee mie­leen las­ten kuol­lei­suus. Sii­nä tär­keä­nä teki­jä­nä on tar­tun­ta­tau­tien oikea hoi­to ja ennal­taeh­käi­sy (hygie­nia, roko­tuk­set). Samoin las­ten ruo­ka­ti­lan­teen paran­tu­mi­nen on aut­ta­nut. Mut­ta kuin­ka pal­jon näis­sä kah­des­sa asias­sa fos­sii­lis­ten pol­tol­la on oikeas­taan mitään mer­ki­tys­tä? Ruu­an tuo­tan­nos­sa vai­ku­tus­ta ehkä on (mikä voi olla yksi syy, mik­si maa­ta­lout­ta koh­del­laan silk­ki­han­sik­kain pääs­tö­ra­joi­tuk­sia ase­tet­taes­sa), mut­ta muu­ten ei var­maan juu­ri lainkaan. 

    Entä sit­ten se asun­to­jen läm­mi­tys. Sen ajan talois­sa ei ollut kun­non eris­tys­tä, eikä kol­min­ker­tai­sia lase­ja. Läm­mi­tys tapah­tui tosi­aan suo­raan savu­piip­puun vetä­väl­lä avo­ta­kal­la. Tämä on erit­täin teho­ton tapa läm­mit­tää. Ei ole minus­ta miten­kään itses­tään­sel­vää, että teho­kas kau­ko­läm­pö­lai­tos yhdis­tet­ty­nä hyvin eris­tet­tyi­hin asun­toi­hin kes­kus­läm­mi­tyk­si­neen kulut­taa ener­gi­aa juu­ri­kaan enem­pää, vaik­ka lop­pu­tu­los asu­mis­mu­ka­vuu­den kan­nal­ta onkin kuin toi­sel­ta planeetalta. 

    Vesi- ja vie­mä­ri­jär­jes­tel­mien kan­nal­ta ei fos­sii­li­sil­la ole juu­ri mitään merkitystä.

    Mitä mei­dän nyky­ajan ihmis­ten ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa sit­ten on sel­lais­ta, jon­ka pois jät­tä­mi­nen vei­si mei­dät sin­ne 1900-luvun alun kur­juu­teen? Oikeas­taan vain jää­kaap­pi tulee mie­leen. On tie­ten­kin kasoit­tain mui­ta­kin säh­kö­ve­kot­ti­mia, jot­ka teke­vät elä­mäs­tä muka­vam­man, mut­ta val­tao­sa näis­tä näyt­täi­si nii­den 1900-luku­lias­ten sil­mis­sä puh­taal­ta luk­suk­sel­ta, jota ilman tulee ihan hyvin toimeen. 

    Liik­ku­mi­sem­me on myös fos­sii­lis­ten varas­sa, mut­ta sitä, ettei pai­kas­ta toi­seen pää­se vai­vat­to­mas­ti autol­la ja toi­sel­le puo­lel­le maa­pal­loa len­to­ko­neel­la, ei tun­tui­si miten­kään kur­jal­ta 1900-lukulaisille. 

    Vai­keam­pi oli­si sit­ten arvioi­da sen mer­ki­tys­tä, että teol­li­suus kulut­taa n. puo­let Suo­men ener­gias­ta. Tämä ei tie­ten­kään näy suo­raan ihmis­ten arkie­lä­mäs­sä, mut­ta tie­ten­kin vai­kut­taa sii­hen, että sen ansiois­ta ihmi­sil­lä on rahaa ostaa asioi­ta, jot­ka eivät suo­raan kulu­ta niin pal­joa energiaa.

  281. JTS:
    Fak­taa – siis todel­la pidät ihmi­siä typeryksinä?
    Jos­sain Kal­lion kup­pi­las­sa var­maan kän­ni­set voi­vat uskoa höpi­nää­si. Tota­mus­ke­si ons amaa tasoa, että ‘kos­ka autojn nopeus on kas­va­nut, nii­den jar­ru­jen teho ei rii­tä pysähtymiseen’.

    Ker­kiäi­si­kö pro­fes­so­ri JTS jos­sain välis­sä vas­taa­maan nii­hin ilmas­to­mal­leis­ta esi­tet­tyi­hin kysy­myk­siin? Tie­tys­ti arvos­tam­me suu­res­ti näi­tä uusia­kin fak­to­ja, joi­ta vai­vo­ja­si sääs­tä­mät­tä jake­let meil­le, mut­ta oli­si ihan kiva saa­da joi­hin­kin asioi­hin pie­niä tar­ken­nuk­sia, jot­tei ilkei­den denia­lis­tien type­ris­tä argu­men­teis­ta jää kiveä kiven päälle.

  282. Fak­taa: GHCN-läm­pö­ti­la­sar­jo­jen kor­jausal­go­rit­mien kehit­tä­jä Peter­son tekee pape­rin omien algo­rit­mien­sa toi­min­nas­ta. Ja lop­pu­tu­lok­se­na on, että ne toi­mi­vat. Yllättävää?

    Pear­son ker­toi tuos­sa mitä mene­tel­mää he käyt­tä­vät ase­mien homo­ge­ni­soin­tiin — se poik­ke­aa väit­tä­mäs­tä­si, sik­si otin esiin juu­ri tuon paperin.

    UHI:n vai­ku­tus tilas­tois­sa näky­vään läm­pe­ne­mi­seen on tie­tys­ti osoi­tet­tu aika mer­ki­tyk­set­tö­mäk­si moneen ker­taan, toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mien ryh­mien toi­mes­ta. Tulos ei siis rii­pu Pear­so­nin pape­ris­ta. Vii­mei­sin näis­tä lie­nee Ber­ke­leyyn Yli­opis­ton BEST ‑läm­pö­ti­la­sar­ja jota teh­des­sä aihee­seen (ja mui­hin­kin “krii­ti­koi­den” point­tei­hin) kiin­ni­tet­tiin eri­tyis­tä huo­mio­ta — mut­ta tuu­lok­set oli­vat sil­ti hyvin samat Met Officen ja NASA:n kanssa.

    Ja tie­tys­ti meil­lä on vie­lä satel­liit­ti­mit­tauk­set, jot­ka anta­vat samo­ja tulok­sia läm­pö­mit­ta­ri­da­tan kans­sa — nii­hin ei UHI vai­ku­ta lainkaan.

  283. Kuten Mul­ler on itse­kin “kään­ty­mi­ses­tään” selit­tä­nyt, oli hän yhdes­sä vai­hees­sa kovin huo­lis­saan sii­tä mil­lai­sel­la ros­kal­la ilmas­ton­muu­tos­ta yri­te­tään meil­le myy­dä. Huo­li kos­ki siis vain ilmas­to­vies­tin­nän laatua.

    Niin­kö? Eka lause lin­ka­tus­ta artikkelista:

    CALL me a con­ver­ted skep­tic. Three years ago I iden­ti­fied problems in pre­vious cli­ma­te stu­dies that, in my mind, threw doubt on the very exis­tence of glo­bal warming.”

    Tuon lisäk­si Mul­ler oli vakuut­tu­nut McIn­ty­ren (vir­heel­li­ses­tä) väit­tees­tä että Man­nin lät­kä­mai­la oli rikki:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_A._Muller#Hockey_stick_graph

    That disco­ve­ry hit me like a bombs­hell, and I sus­pect it is having the same effect on many others. Sud­den­ly the hoc­key stick, the pos­ter-child of the glo­bal war­ming com­mu­ni­ty, turns out to be an arti­fact of poor mat­he­ma­tics. How could it happen?”

    Ei kuu­los­ta ihan pel­käl­tä huo­lel­ta kor­rek­tis­ta viestinnästä…

  284. No, yksi asia on sel­vä: Mitä iki­nä se fos­sii­lien polt­ta­mi­nen lop­pu­pe­leis­sä aiheut­taa, niin mik­si ris­ki pitää yli­pään­sä ottaa? Kun ainoa tapa, jol­la asia voi­daan kor­ja­ta, on teke­mäl­lä ener­gias­ta hal­paa, joten mik­si ihmees­sä vih­reät vaa­ti­vat että sii­tä pitää teh­dä kallista? 

    En ymmär­rä sen kum­meem­min denia­lis­te­ja kuin vih­rei­tä­kään täs­sä asiassa.

  285. sunimh:
    Eikö­hän hel­po­ta kun 1 lap­sen poli­tiik­ka alkaa kun­nol­la vaikuttaa. 

    Itsea­sias­sa se vai­kut­taa jo lii­an­kin hyvin ja kii­na­lai­set van­he­ne­vat vauh­dil­la. Kii­nas­sa har­kin­taan­kin jo 1 lap­sen rajoi­tuk­ses­ta luopumista.

  286. Mik­ko Kiviranta
    Ei kuu­los­ta ihan pel­käl­tä huo­lel­ta kor­rek­tis­ta viestinnästä… 

    Ric­hard Mul­ler sanoo:
    “It is iro­nic if some people treat me as a trai­tor, since I was never a skep­tic — only a scien­ti­fic skep­tic,” he said in a recent email exc­han­ge with The Huf­fing­ton Post. “Some people cal­led me a skep­tic because in my best-sel­ler ‘Phy­sics for Futu­re Pre­si­dents’ I had drawn atten­tion to the nume­rous scien­ti­fic errors in the movie ‘An Incon­ve­nient Truth.’ But I never felt that poin­ting out mis­ta­kes qua­li­fied me to be cal­led a cli­ma­te skeptic.”

    http://www.huffingtonpost.com/2011/11/03/its-science-not-skepticis_n_1072419.html

  287. Erk­ki Halk­ka: Pear­son ker­toi tuos­sa mitä mene­tel­mää he käyt­tä­vät ase­mien homo­ge­ni­soin­tiin – se poik­ke­aa väit­tä­mäs­tä­si, sik­si otin esiin juu­ri tuon paperin. 

    Ja niin mil­tä osin poikkeaa?

    GHCN-homo­ge­noin­nit eivät kor­jaa UHI-vää­ris­ty­miä — päin­vas­toin, ne lisää­vät läm­pe­ne­mis­tä. GHCN-sar­ja siir­tää UHI-vai­ku­tuk­sen alla ole­vien ase­mien tren­de­jä nii­tä ympä­röi­vil­le maa­seu­dun ase­mil­le — ei päin­vas­toin, kuten kaik­ki logiik­ka odottaisin.

    Mut­ta älä usko denia­lis­tia, usko ver­tai­sar­vioi­tua tiedettä:

    Stei­rou, E., and D. Kout­so­yian­nis, Inves­ti­ga­tion of met­hods for hydrocli­ma­tic data homo­ge­niza­tion, Euro­pean Geosciences Union Gene­ral Assembly 2012, Geop­hy­sical Research Abstracts, Vol. 14, Vien­na, 956–1, Euro­pean Geosciences Union, 2012

    http://itia.ntua.gr/getfile/1212/2/documents/EGU2012-956–1.pdf
    http://itia.ntua.gr/getfile/1212/1/documents/2012EGU_homogenization_1.pdf

  288. Kyl­lä se yhden lap­sen poli­tiik­ka näkyy jo, nimit­täin niin usko­mat­to­mal­ta kuin se tun­tuu­kin, niin Kii­nas­sa on työi­käi­sen väes­tön mää­rä alka­nut pienentyä!

  289. GHCN-sar­ja siir­tää UHI-vai­ku­tuk­sen alla ole­vien ase­mien tren­de­jä nii­tä ympä­röi­vil­le maa­seu­dun ase­mil­le – ei päin­vas­toin, kuten kaik­ki logiik­ka odottaisin.

    En toki ole asian­tun­ti­ja, mut­ta jos oikein ymmär­sin, ei tuo link­kaa­ma­si pape­rin­kaan mukaan pidä paik­kaan­sa: se tren­di joka muut­tuu on sen yksit­täi­sen ongel­ma-ase­man tren­di, ei nii­den ympä­röi­vien ase­mien johon sitä verrataan.

    Homo­ge­ni­soin­nis­sa pois­te­taan raa­ka­da­tas­sa näky­viä hyp­päyk­siä, jot­ka poik­kea­vat ympä­ris­tön ase­mis­ta, vai­kut­ti­vat ne sit­ten suun­taan tai toiseen.

    Se, että tämän homo­ge­ni­soin­nin tulok­se­na tren­di useam­min kas­vaa kuin las­kee on ihan nor­maa­lia ja odo­tet­ta­vis­sa: usein hyp­päys aika­sar­jas­sa joh­tuu sii­tä että ase­maa siir­re­tään kau­em­mas asu­tuk­ses­ta. Hyp­päyk­set toi­seen suun­taan ovat har­vi­nai­sem­pia, mut­ta eivät toki tavat­to­mia nekään.

    Käsit­tääk­se­ni homo­ge­ni­soin­nis­sa ei vält­tä­mät­tä vie­lä pois­te­ta UHI:a, sii­nä vain pyri­tään saa­maan kun­kin ase­man aika­sar­ja johdonmukaiseksi.

    UHI ‑pois­to voi­daan teh­dä homo­ge­ni­soi­dul­le datal­le, esim. satel­liit­tien yöku­viin ver­taa­mal­la (mitä enem­män valo­ja ase­man lähei­syy­des­sä, sitä toden­nä­köi­sem­min UHI vaikuttaa).

    Kuten sanot­tu, ymmär­tääk­se­ni näin käsi­tel­lys­sä datas­sa ei joka tapauk­ses­sa ole mer­kit­tä­vää eroa urbaa­nien ase­mien ja maa­seu­tua­se­mien välillä.

  290. Erk­ki Halk­ka: Kuten sanot­tu, ymmär­tääk­se­ni näin käsi­tel­lys­sä datas­sa ei joka tapauk­ses­sa ole mer­kit­tä­vää eroa urbaa­nien ase­mien ja maa­seu­tua­se­mien välillä. 

    Ei niin. Mut­ta hyvä jos joku jak­saa nois­ta hei­tois­ta ottaa kop­pe­ja, kos­ka näin asiois­ta jää oikeam­pi kuva. 

    Ja lisäk­si tääl­lä on jo moneen ker­taan todet­tu että läm­pe­ne­mi­stren­di on ihan muu­al­la kuin kau­pun­geis­sa, eli voi­mak­kain ark­ti­sil­la alueil­la kuten teo­rian ja mal­lien mukaan pitää­kin. Mitä lähi­his­to­ri­aan (10–30 vuot­ta) tulee, meren­pin­ta nousee sula­mi­sen ja läm­pö­laa­je­ne­mi­sen seu­rauk­se­na, ark­ti­nen jää sulaa, jää­ti­köi­den ter­mi­nuk­set ovat siir­ty­neet his­to­rial­li­sis­ta sijain­neis­taan ts. jää­ti­köt ovat sula­neet, ja alat­ro­posfää­ri läm­pe­nee satel­liit­ti­mit­taus­ten perus­teel­la http://en.wikipedia.org/wiki/Satellite_temperature_measurements samal­la kun stra­tosfää­ri jääh­tyy (kuten pitääkin). 

    Tuo pos­ti­tet­tu “ver­tai­sar­vioi­tua tie­det­tä” sisäl­tä­vä homo­ge­ni­saa­tio­link­ki on kon­fe­rens­siab­strak­tiin ja kal­voi­hin, jois­ta aina­kin kal­voi­hin on saa­nut kir­joi­tel­la mitä huvit­taa ilman sen kum­mem­paa vertaisarviointia. 

    Yllä mai­nit­tu Mül­ler halusi vält­tä­mät­tä ana­ly­soi­da instru­men­taa­li­da­tan itse, omas­ta mie­les­tään perus­tel­luin tilas­tol­li­sin mene­tel­min. (Ja voi hyvin olla että mene­tel­mät oli­vat­kin parem­pia.) Ei tulos sii­tä muut­tu­nut: http://en.wikipedia.org/wiki/Berkeley_Earth_Surface_Temperature

    Sitä en ymmär­rä mitä evi­dens­siä Mül­le­rin sta­tus “skep­tik­ko­na” antaa suun­taan tai toi­seen? Ilmei­ses­ti nimi­mer­kin Fak­taa logiik­ka menee niin että jos Mül­ler jos­sain tote­ai­si ettei oli­si iki­nä ollut­kaan ns. skep­tik­ko, hänen ana­lyy­si­tu­lok­sen­sa oli­si­vat vähem­mä uskot­ta­via, kos­ka oli­si alun­pe­rin­kin ollut vää­rää lei­riä? Niin tai näin, minus­ta täs­sä alkaa evi­dens­si olla jo aika heikkoa!

    Port­sun sitee­raa­man James Anna­nin “best esti­ma­te” ilmas­to­herk­kyy­del­le on muu­ten 2,5°C — siis sub­jek­tii­vi­nen arvaus. 

    Samu­li Saa­rel­man kans­sa olen kyl­lä vähän eri miel­tä fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den his­to­rial­li­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta. Voi­si kuvi­tel­la että hal­pa ener­gia on vai­kut­ta­nut talou­del­li­seen, tie­teel­li­seen ja yhteis­kun­nal­li­seen kehi­tyk­seen ylei­ses­ti, mut­ta sen vai­ku­tuk­sen erot­ta­mi­nen kai­kes­ta muu­ta on jäl­ki­kä­teen aika mah­do­ton­ta. Mut­ta onko täl­lä mitään väliä tule­vai­suu­den kan­nal­ta? Ei fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den roo­li enää ole sama kuin teol­lis­tu­mi­sen alkuai­koi­na, edes kehitysmaissa.

  291. Erk­ki Halk­ka: Homo­ge­ni­soin­nis­sa pois­te­taan raa­ka­da­tas­sa näky­viä hyp­päyk­siä, jot­ka poik­kea­vat ympä­ris­tön ase­mis­ta, vai­kut­ti­vat ne sit­ten suun­taan tai toiseen. 

    Juu­ri täl­lä taval­la saa­daan dataan kaik­kein var­mim­min aikai­sek­si posi­tii­vi­nen bias, jos UHI on olemassa.

    Ihmet­te­len, mik­si adjusoin­neis­sa hylät­tiin ase­ma­koh­tai­sen meta­da­tan käyt­tö. Toki ase­ma­tie­dois­sa (instru­ment­ti­vaih­dot, uudel­leen­si­joi­tuk­set) on puut­tei­ta ja vir­heel­li­syyk­siä, mut­ta usko sii­hen, että joku mekaa­ni­nen “yhden­koon” algo­rit­mi hoi­tai­si asian luo­tet­ta­vam­min on vähin­tään­kin outo.

    Tun­tui­si mie­len­kiin­toi­sel­ta kokeil­la mitä kun­non tie­don­lou­hin­ta löy­täi­si ase­ma­koh­tai­sis­ta datois­ta esim. klus­te­roi­mal­la saman­ta­pai­ses­ti kehit­ty­nei­tä mit­taus­sar­jo­ja yhteen ja kat­so­mal­la mitä yhtei­siä piir­tei­tä voi­si löytyä.

    …vaan mitä­pä täl­lai­nen Fox-kana­van kat­so­ja voi­si näis­tä ymmär­tää, joten tur­ha läh­teä näpertelemään.

    UHI ‑pois­to voi­daan teh­dä homo­ge­ni­soi­dul­le datal­le, esim. satel­liit­tien yöku­viin ver­taa­mal­la (mitä enem­män valo­ja ase­man lähei­syy­des­sä, sitä toden­nä­köi­sem­min UHI vaikuttaa). 

    Tämä kui­ten­kin tai­det­tiin teh­dä vain CONUS-osuu­del­ta eli hyt­ty­sen fla­tuk­sen ver­ran koko­nai­suu­teen nähden?

    Kuten sanot­tu, ymmär­tääk­se­ni näin käsi­tel­lys­sä datas­sa ei joka tapauk­ses­sa ole mer­kit­tä­vää eroa urbaa­nien ase­mien ja maa­seu­tua­se­mien välillä.

    UHI on voi­mak­kaas­ti loga­rit­mi­nen ja käy­tän­nös­sä esim. em. satel­liit­ti­mas­kaus var­sin ilmei­ses­ti mis­saa juu­ri sen osuu­den, jos­sa vai­ku­tus on lähes line­aa­ri­nen. Toi­sek­seen — eihän ongel­ma ole sinän­sä erot­taa maa­seu­tua kau­pun­kia­lueis­ta vaan tun­nis­taa alu­eet, joil­la asu­tus kasvaa.

    Tun­tuu vähän sil­tä, että ongel­ma näis­sä maa-ase­mien mit­taus­ten jäl­ki­kä­teis­kor­jai­luis­sa on se, että hom­ma on oikeas­ti val­ta­va — jokai­sen ase­man his­to­ria pitäi­si käy­dä läpi ei pel­käs­tään ase­ma­tie­toi­hin liit­tet­ty­jen muu­tos­ten osal­ta vaan myös ympä­röi­vän yhtei­sön kehi­tyk­sen osal­ta. Pitäi­si siis teh­dä tur­haut­ta­vaa ja ras­kas­ta jal­ka­työ­tä, joka ei tai­da sopia exce­lien pyö­rit­te­lyyn tot­tu­neil­le kor­kea-arvoi­sil­le Ilmastotutkijoille.

    No, jot­kut sen­tää tätä työ­tä yrit­tä­vät teh­dä ihan vapaa­eh­tois­poh­jal­ta Surfacestations.org

    Lopuk­si täy­tyy tode­ta, että tus­kin­pa UHI- tai muut­kaan vir­heet aiheut­ta­vat monen­kaan kym­me­nyk­sen heit­toa vuo­si­sa­dan mit­tai­seen tren­diin ja sinän­sä kiis­tal­la on vähäi­nen mer­ki­tys koko kiis­taan (toki oli­si se met­kaa, jos 1930–40-lukujen läm­min jak­so myön­net­täi­siin edes yhtä läm­pi­mäk­si kuin nykyi­nen läm­min vuo­si­kym­men — eikä tämä kait niin mah­do­ton­ta­kaan oli­si, kos­ka näin­hän tilas­tot osoit­ta­vat joka pai­kas­sa, jos­ta on käy­tet­tä­vis­sä luo­tet­ta­vat pit­kä­ai­kai­set mittaussarjat…)

  292. Mik­ko Kivi­ran­ta: Jäl­leen, en ota täs­sä kan­taa ilmas­to­muu­tok­seen yli­pään­sä – sätei­ly­ta­sa­pai­no ja kysy­mys onko sii­tä ole­mas­sa luo­tet­ta­via suo­ria mit­tauk­sia häi­rit­see minua yhä

    Sätei­ly­ta­sa­pai­noa olen itse­kin yrit­tä­nyt ymmär­tää. Vähän tur­han mones­sa pai­kas­sa asia kui­ta­taan vain ylei­sel­lä totea­muk­sel­la sii­tä, että CO2 lisää pit­kä­aal­toi­sen läm­pö­sä­tei­lyn absorp­tio­ta. IPCC:n edel­li­ses­sä rapor­tis­sa asial­le omis­te­taan 1–2 kap­pa­let­ta ja tode­taan, että v. 1987 tren­diä ei ole syy­tä kor­ja­ta. Onko­han asias­ta kun­nol­li­sia, vii­me­ai­kai­sia julkaisuja?

    Kun tääl­lä http://hitran.iao.ru/ piir­te­lee eri spekt­ria­lueil­le, ilman­pai­neil­le ja läm­pö­ti­loil­le ilman absorp­tio- ja emis­sio-omi­nai­suuk­sia, alkaa vai­kut­taa sil­tä, että lisään­ty­vä CO2 ei oikeas­taan lisää ilman absorp­tio­ta vaan ennen kaik­kea muut­taa ilma­ke­hän emissio-ominaisuuksia. 

    Kun CO2-pitoi­suus kas­vaa, ilma­ke­hä muut­tuu läpäi­se­väk­si aiem­paa kor­keam­mal­la, jol­loin emis­sio tapah­tuu aiem­paa kyl­mem­mis­tä ilma­ke­hän osis­ta ja kyl­mä ilma sätei­lee vähem­män kuin läm­min. Suu­rin vai­ku­tus lie­nee tro­posfää­rin ylem­mis­sä osissa. 

    CO2-emis­sion “jääh­ty­mi­nen” on kai pys­tyt­ty mit­taa­maan satel­lii­tein, ja samat mit­tauk­set osoit­ti­vat, että maan pin­ta ei ole läm­men­nyt. Ehkä muu­tok­set ilma­ke­hän ylä­osien sätei­lys­sä eivät kyt­key­dy­kään kovin suo­raan maa­pal­lon pintalämpötilaan?

  293. Jan­ne S:Ei fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den roo­li enää ole sama kuin teol­lis­tu­mi­sen alkuai­koi­na, edes kehitysmaissa. 

    Päin­vas­toin, ihmis­kun­ta on täl­lä het­kel­lä täy­sin riip­pu­vai­nen fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta. Ei ole hevos­kär­ry­jä tai pur­je­lai­vo­ja varas­tois­sa odot­ta­mas­sa, eikä niil­lä nykyi­nen jär­jes­tel­mä pysyi­si kasas­sa edes päivääkään.

    Ilman nii­tä koko maa­il­man talous pysäh­tyi­si kertaheitolla.

    Maa­ta­lous on täy­sin riip­pu­vai­nen polt­to­öl­jys­tä ja kul­je­tus­ket­jut die­se­lis­tä. Kai­vos­teol­li­suus pyö­rii myös täy­sin raa­ka­öl­jyn varas­sa. Mar­ket­tien hyl­lyt täyt­ty­vät vain fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den avulla. 

    Suo­mes­sa tus­kin on yhtään ihmis­tä, joka oli­si täy­sin riip­pu­ma­ton raa­ka-öljys­tä. Maa­il­mas­sa on joi­ta­kin alkua­su­kas­hei­mo­ja, jot­ka ovat.

    Höy­ry­ko­neen kek­si­mi­nen nopeut­ti muu­tos­ta, polt­to­moot­to­ri ja raa­ka­öl­jy teki­vät mah­dol­li­sek­si entis­tä laa­jem­man ja nopeam­man talous­kas­vun, joka ruok­ki myös tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hi­tys­tä hyvin voi­mak­kaas­ti 1900-luvulla. 

    Hyvin suu­ri osa tie­teel­li­sis­tä läpi­mur­rois­ta oli­si jää­nyt teke­mät­tä ilman kun­nol­lis­ta rahoi­tus­ta jo his­to­rial­li­si­na aikoina.

  294. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Päin­vas­toin, ihmis­kun­ta on täl­lä het­kel­lä täy­sin riip­pu­vai­nen fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta. Ei ole hevos­kär­ry­jä tai pur­je­lai­vo­ja varas­tois­sa odot­ta­mas­sa, eikä niil­lä nykyi­nen jär­jes­tel­mä pysyi­si kasas­sa edes päivääkään.

    Ilman nii­tä koko maa­il­man talous pysäh­tyi­si kertaheitolla. 

    Juu, mut­ta maa­il­man­ta­lous pysäh­tyi­si ker­ta­hei­tol­la monen muun­kin osan yhtäk­ki­sel­lä poistamisella. 

    Tar­koi­tin enem­män sel­lais­ta, että voi­daan­ko fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta (lähes­tul­koon) luo­pua hal­li­tus­ti ilman että pala­taan kivi­kau­del­le, luo­laan, kes­kiai­kaan tai muu­hun epä­suo­ta­vaan olo­ti­laan. Ja että kehi­tys sii­tä huo­li­mat­ta jatkuisi. 

    Ja näin var­maan on. Eli siis kysee­na­lais­tai­sin sel­lai­sen logii­kan, jon­ka mukaan hii­lii­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä on odo­tet­ta­vis­sa suu­ri kur­juus, kos­ka hii­li­pääs­töt ovat vii­me vuo­si­sa­dal­la olleet suu­res­ta kur­juu­des­ta nouse­mi­sen sivutuote. 

    Toi­saal­ta: Stern lie­nee las­ke­nut asian parem­min kuin täs­sä mutui­len, mut­ta hänen esti­maat­tin­sa fos­sii­lis­ten luo­pu­mi­sen hin­nas­ta kuu­los­ta­vat matalilta. 

    Län­si­mai­ses­ta kulu­tuk­ses­ta yhä suu­rem­pi osa on cons­picuo­us ‑tyy­lis­tä, ts. ei lisää onnel­li­suut­ta kos­ka refe­rens­si­ta­so nousee. Pitäi­si miet­tiä miten sel­lai­ses­ta kulu­tuk­ses­ta voi­tai­siin tinkiä.

  295. Poth1ue1: …vaan mitä­pä täl­lai­nen Fox-kana­van kat­so­ja voi­si näis­tä ymmär­tää, joten tur­ha läh­teä näpertelemään. 

    Minus­ta tun­tuu, tämän ja mui­den kom­ment­tie­si perus­teel­la, että ilmas­to­tie­tees­sä sinua häi­rit­see tai louk­kaa se, että jot­kut ovat teh­neet tie­teen puo­les­ta­si, ilman että itse ymmär­rät pro­ses­sin jokais­ta yksi­tyis­koh­taa tai edes lop­pu­tu­los­ta, ja sit­ten näi­tä lop­pu­tu­lok­sia käy­te­tään joh­ta­maan moraa­li­sia dis­po­si­tioi­ta elä­män­ta­vas­ta­si ja sii­tä mitä sinun pitäi­si tehdä. 

    Tämä siis samal­la kun koet ole­va­si var­sin näp­pä­rä datan, mal­lien, fysii­kan tai jon­kun sel­lai­sen kans­sa, niin että sun peri­aat­tees­sa pitäi­si ymmär­tää jotain. Et luo­ta nii­hin tyyp­pei­hin jot­ka hom­maa amma­tik­si teke­vät ollen­kaan. Joko ne eivät osaa tie­det­tään, tai sit­ten joh­to­pää­tök­set sot­kee vää­rä arvomaailma. 

    Kaik­kien kan­nat­tai­si kuun­nel­la Kah­ne­ma­nin esi­tel­mä Long Now Foun­da­tio­nin podcast-sar­jas­sa: http://blog.longnow.org/02013/08/06/daniel-kahneman-seminar-primer/ ja http://blog.longnow.org/02013/08/20/daniel-kahneman-seminar-media/

    Stewart Brand on muu­ten vih­reä, ollut ehkä­pä ark­ki­tyyp­pi­nen sel­lai­nen, ja kan­nat­taa ydin­voi­maa ja geenimanipulaatiota.

  296. Juu­ri täl­lä taval­la saa­daan dataan kaik­kein var­mim­min aikai­sek­si posi­tii­vi­nen bias, jos UHI on olemassa.

    Voi­sit­ko perus­tel­la mik­si näin?

    Ihmet­te­len, mik­si adjusoin­neis­sa hylät­tiin ase­ma­koh­tai­sen meta­da­tan käyttö.

    Käsit­tääk­se­ni mois­ta dataa ei ole riit­tä­vän kat­ta­vas­ti ja luo­tet­ta­vas­ti saatavilla.

    Tun­tui­si mie­len­kiin­toi­sel­ta kokeil­la mitä kun­non tie­don­lou­hin­ta löy­täi­si ase­ma­koh­tai­sis­ta datois­ta esim. klus­te­roi­mal­la saman­ta­pai­ses­ti kehit­ty­nei­tä mit­taus­sar­jo­ja yhteen ja kat­so­mal­la mitä yhtei­siä piir­tei­tä voi­si löytyä.

    Sii­tä vaan lou­hi­maan — jos jotain jäns­kää löy­tyi­si, jul­kai­su­kyn­nys voi­si hyvin­kin ylittyä.

    No, jot­kut sen­tää tätä työ­tä yrit­tä­vät teh­dä ihan vapaa­eh­tois­poh­jal­ta Surfacestations.org

    Ei tuo­ta kai kui­ten­kaan ihan pelk­kä­nä vapaa­eh­tois­työ­nä teh­dä, aina­kaan mitä Watt­siin jne. tulee — vii­me vuon­na tai­si­vat saa­da vajaat sata ton­nia Heart­lan­dil­ta, sen vuo­ta­neen bud­jet­ti­paprun mukaan… mut­ta hom­maan osal­lis­tu­neet vapaa­eh­toi­set teki­vät ihan arvo­kas­ta työ­tä kum­min­kin, ei sii­nä mitään.

    Tuos­ta­kaan ei sil­ti löy­dy seli­tys­tä läm­pe­ne­mi­stren­diin — itse asias­sa sur­faces­ta­tion­sin “hyvät” ase­mat näyt­tä­vät him­pun ver­ran enem­män läm­pe­ne­mis­tä kuin “huo­not”.

    http://www1.ncdc.noaa.gov/pub/data/ushcn/v2/monthly/menne-etal2010.pdf

    Lopuk­si täy­tyy tode­ta, että tus­kin­pa UHI- tai muut­kaan vir­heet aiheut­ta­vat monen­kaan kym­me­nyk­sen heit­toa vuo­si­sa­dan mit­tai­seen tren­diin ja sinän­sä kiis­tal­la on vähäi­nen mer­ki­tys (snip)

    Jep, tätä juu­ri olem­me koit­ta­neet toi­tot­taa… itse pidän epä­to­den­nä­köi­se­nä että kyse oli­si edes sii­tä ensim­mäi­ses­tä­kään kymmenyksestä.

  297. Ikui­nen skep­tik­ko: Sätei­ly­ta­sa­pai­noa olen itse­kin yrit­tä­nyt ymmär­tää. Vähän tur­han mones­sa pai­kas­sa asia kui­ta­taan vain ylei­sel­lä totea­muk­sel­la sii­tä, että CO2 lisää pit­kä­aal­toi­sen läm­pö­sä­tei­lyn absorp­tio­ta. IPCC:n edel­li­ses­sä rapor­tis­sa asial­le omis­te­taan 1–2 kap­pa­let­ta ja tode­taan, että v. 1987 tren­diä ei ole syy­tä kor­ja­ta. Onko­han asias­ta kun­nol­li­sia, vii­me­ai­kai­sia julkaisuja?

    Täs­sä asias­sa löy­tyy kaik­kein suo­rin­ta tie­toa satel­liit­ti­mit­tauk­sis­ta, jois­sa näkyy, että takai­sin ava­ruu­teen palaa­va sätei­ly on suh­teel­li­ses­ti pie­nen­ty­nyt CO2, CH4 ja O3 absorptiotaajuuksilla.

    Läh­tö­tie­to­ja löy­tyy mm. aiem­min anta­mas­ta­ni lin­kis­tä: http://proceedings.spiedigitallibrary.org/proceeding.aspx?articleid=1690262

  298. Poth1ue1: jot­tei ilkei­den denia­lis­tien type­ris­tä argu­men­teis­ta jää kiveä kiven päälle.

    Sori vaan, täs­sä kah­des­sa vuo­si­kym­me­nes­sä denia­lis­tien ansiot ovat luok­kaa nol­la, kos­ka argu­ment­te­ja ei oikeas­taan ole lain­kaan. Sen sijaan sii­nä tois­te­taan samo­ja jut­tu­ja kert­ra toi­sen­sa jäl­keen, ikään kuin he hoke­mal­la type­ryyk­siä sai­si­vat maa­il­man muuttumaan.

    Jos mikään ei muut denia­lis­tin mie­li­pi­det­tä, kes­ku­te­lu­kaan ei kan­na­ta. He voi­vat elää litel­lä maa­pal­lo­laan, jota aurin­ko kier­tää ja tele­vi­sio on taikuutta. 

    Ode, ehkä on jo aika lai­taa tämä ket­ju poik­ki. Ei täs­sä enää alun jäl­keen ole pal­joa syn­ty­nyt mitään. Mikä toki oli arvat­ta­vis­sa. kii­tos­ket myös mode­roin­nis­ta, maa­il­mal­la täs­sä yhdes­sä oli­sin saa­nut noin sata uskot­ta­vaa tap­pouh­kaus­ta ja muu­ta vas­ta­vaa. Sen ver­ran arka asia on denia­lis­tin her­kän mie­len jär­kyt­tä­mi­nen todellisuudella.

  299. Onka­pan­nun läm­mit­tä­jä: Täs­sä asias­sa löy­tyy kaik­kein suo­rin­ta tie­toa satel­liit­ti­mit­tauk­sis­ta, jois­sa näkyy, että takai­sin ava­ruu­teen palaa­va sätei­ly on suh­teel­li­ses­ti pie­nen­ty­nyt CO2, CH4 ja O3 absorptiotaajuuksilla.

    Läh­tö­tie­to­ja löy­tyy mm. aiem­min anta­mas­ta­ni lin­kis­tä: http://proceedings.spiedigitallibrary.org/proceeding.aspx?articleid=1690262

    Tuo on mie­len­kiin­toi­nen pape­ri, jos­sa on mitat­tu ilma­ke­häs­tä läh­te­vää IR-sätei­lyä, ja toden tot­ta on näh­ty sätei­lyn hei­ken­ty­vän esim. juu­ri CO2 ja CH4 absorp­tio­vöi­den koh­dal­la, mut­ta toi­saal­ta maan­pin­nan sätei­lys­sä ei ole näh­ty muu­tos­ta: Surpri­singly, howe­ver, glo­bal sur­face tem­pe­ra­tu­res have not inc­rea­sed over the last deca­de as is seen from the Longwa­ve Sur­face chan­nel (800–1000cm‑1). This fin­ding is con­sis­tent with sur­face sta­tion reports from GISS, Ber­ke­ley and Hadley.

    Minus­ta tut­ki­joi­den pää­tel­mä, että hei­ken­ty­vä emis­sio osoit­tai­si ilma­ke­hän lisään­ty­vää absorp­tio­ta on vähän hätäi­nen eten­kin CO2:n osal­ta. Hyvin mer­kit­tä­väl­tä osin näyt­täi­si ole­van kyse sii­tä, että ilma­ke­hän emis­sio­pro­fii­li muut­tuu, ja kor­keal­la ilma on kyl­mem­pää. Sta­tosfää­ri on suu­rel­ta osin tasa­läm­pöi­nen ja tämä näkyy­kin sii­nä, että 650–700 1/cm tie­noil­la emis­sio ei ole juu­ri muut­tu­nut vaik­ka ollaan CO2-absorp­tio­vyön kes­kel­lä (Fig 2).

    En oikein pidä sii­tä, että data esi­te­tään sätei­ly­läm­pö­ti­la­na. Instru­men­tin reso­luu­tio ei rii­tä erot­te­maan spekt­rin todel­lis­ta raken­net­ta, joten jokai­seen data­pis­tee­seen tulee kes­kiar­vois­tet­tua sätei­lyä hyvin­kin laa­jal­ta alu­eel­ta syvyy­suun­nas­sa. Toki sätei­lyn mää­räs­tä voi las­kea sitä vas­taa­van läm­pö­ti­lan mut­ta sil­lä ei ole suo­raa fysi­kaa­lis­ta merkitystä.

  300. Jan­ne S: Samu­li Saa­rel­man kans­sa olen kyl­lä vähän eri miel­tä fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den his­to­rial­li­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta. Voi­si kuvi­tel­la että hal­pa ener­gia on vai­kut­ta­nut talou­del­li­seen, tie­teel­li­seen ja yhteis­kun­nal­li­seen kehi­tyk­seen ylei­ses­ti, mut­ta sen vai­ku­tuk­sen erot­ta­mi­nen kai­kes­ta muu­ta on jäl­ki­kä­teen aika mah­do­ton­ta. Mut­ta onko täl­lä mitään väliä tule­vai­suu­den kan­nal­ta? Ei fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den roo­li enää ole sama kuin teol­lis­tu­mi­sen alkuai­koi­na, edes kehitysmaissa.

    Niin, poh­dis­ke­lu­ni kos­ki ennem­min­kin sitä, mitä seu­rai­si, jos fos­sii­lis­ten käyt­tö las­ki­si nyky­ti­lan­tees­ta rajus­ti. Käsi­tin az:n poin­tin olleen se, että se hänen kuvauk­sen­sa mukai­nen Hel­sin­ki oli­si seu­rauk­se­na, jos fos­sii­li­sis­ta suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa luo­vut­tai­siin. Täs­tä olen eri miel­tä. Minun mie­les­tä­ni moni niis­tä asiois­ta, jot­ka meil­lä on rei­lus­ti parem­min kuin vuo­den 1900 ihmi­sil­lä, pys­tyt­täi­siin hyvin säi­lyt­tä­mään, vaik­ka fos­sii­lis­ten käyt­töä rajus­ti vähen­net­täi­siin. En sano, ettei­kö elin­mu­ka­vuu­tem­me las­ki­si sil­ti rajus­ti, mut­ta sel­lai­seen az:n kuvauk­sen mukai­seen kur­juu­teen emme sil­ti mie­les­tä­ni putoaisi.

  301. Minus­ta tut­ki­joi­den pää­tel­mä, että hei­ken­ty­vä emis­sio osoit­tai­si ilma­ke­hän lisään­ty­vää absorp­tio­ta on vähän hätäi­nen eten­kin CO2:n osal­ta. Hyvin mer­kit­tä­väl­tä osin näyt­täi­si ole­van kyse sii­tä, että ilma­ke­hän emis­sio­pro­fii­li muut­tuu, ja kor­keal­la ilma on kyl­mem­pää. Sta­tosfää­ri on suu­rel­ta osin tasalämpöinen”

    Umm…what? Stra­tosfää­ris­sä läm­pö­ti­la nousee kor­keu­den kas­vaes­sa sii­nä mis­sä se tro­posfää­ris­sä las­kee kor­keu­den kas­vaes­sa; ei se nyt tasa­läm­pöi­nen kui­ten­kaan ole. Tuo ilma­ke­hän “emis­sio­pro­fii­lin muu­tos” on sivu­men­nen sanoen juu­ri se mis­tä kas­vi­huo­neil­miön voi­mis­tu­mi­ses­sa on kyse — tai toi­sel­la taval­la ilmais­tu­na, juu­ri tuo emis­sio­pro­fii­lin muu­tos on se todis­te fysi­kaa­li­sen kas­vi­huo­neil­miön voi­mis­tu­mi­ses­ta mitä tääl­lä niin kovas­ti kai­pail­laan, tosin en ole kovin yllät­ty­nyt ettei se nyt yhtäk­kiä sit­ten kel­paa­kaan todis­teek­si. Rau­ta­lan­gas­ta: kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen absor­boi­des­sa jol­la­kin aal­to­lu­vul­la enem­män, niin tuol­la aal­to­lu­vul­la (kes­ki­mää­räi­nen) emis­sio­kor­keus nousee kor­keam­mal­le ja kor­keam­mal­le, ja siten emis­sio­läm­pö­ti­la las­kee kos­ka ilma­ke­hän läm­pö­ti­la las­kee kor­keu­den funk­tio­na — aina­kin niin kau­an kuin emis­sio­kor­keus pysyy tro­posfää­rin puo­lel­la. (Tän voi aja­tel­la niin että se kor­keus jon­ne asti ilma­ke­hä on tie­tyl­lä aal­to­lu­vul­la “satu­roi­tu­nut” nousee kor­keam­mal­le kun absorp­tio kas­vaa.) Tää on ihan perus­op­pi­kir­ja­ka­maa, min­kä aina­kin yllä­mai­ni­tut tut­ki­jat kyl­lä tie­tä­vät (eivät ehkä ole artik­ke­liin kir­joit­ta­neet auki kos­ka a.o. oppi­kir­jat ole­te­taan lue­tuik­si). Toki on sit­ten tot­ta että joil­la­kin aal­to­lu­vuil­la (joil­la absor­bans­si on voi­mak­kain­ta) emis­sio­kor­keus on jo val­miik­si stra­tosfää­ris­sä, jol­loin asia hie­man mutkistuu.

  302. Ikui­nen skep­tik­ko: Tuo on mie­len­kiin­toi­nen pape­ri, jos­sa on mitat­tu ilma­ke­häs­tä läh­te­vää IR-sätei­lyä, ja toden tot­ta on näh­ty sätei­lyn hei­ken­ty­vän esim. juu­ri CO2 ja CH4 absorp­tio­vöi­den kohdalla,

    Noniin, sii­nä­hän nyt on yksi suo­ra mit­taus­to­dis­te sätei­ly­ta­sa­pai­nos­ta. Jou­dun kyl­lä pal­jas­ta­maan oman tie­tä­mät­tö­myy­te­ni: jos AIRS ja MODIS ovat ensim­mäi­set instru­men­tit kier­to­ra­dal­la, jon­ka sta­bii­li­suus riit­tää vuo­si­kym­me­nen yli pitä­mään sem­moi­sen tark­kuu­den jol­la näh­dään ~0.1 K vaih­te­lut sätei­ly­läm­pö­ti­las­sa, min­kä­lai­sil­la satel­liit­ti­poh­jai­sil­la instru­men­teil­la sit­ten on mitat­tu maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­lan kehi­tys aikai­sem­min? Wiki­pe­dian mukaan ilma­ke­hän läm­pö­ti­laa on mitat­tu vuo­des­ta ‑78 ja merien vuo­des­ta ‑67. Ne ovat var­maan­kin olleet leveä­kais­tai­sia radio­met­re­ja, eivät­kä spekt­ro­met­re­ja — täy­tyy­pä vähän pen­koa taustoja.

    Eikö­hän myös Envi­sat’in kyy­dis­sä ole instru­ment­te­ja joil­la tuon sätei­ly­ta­sa­pai­non näki­si? Tosin sekin on ollut radal­la vas­ta vuo­des­ta 2002.

    mut­ta toi­saal­ta maan­pin­nan sätei­lys­sä ei ole näh­ty muutosta:

    Siis myös Chap­man et al näke­vät että pin­ta­läm­pö­ti­lo­jen nousu on ollut pysäh­dyk­sis­sä mit­taus­jak­son 2003-12 aika­na (olet­taen että tasan­ne on tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­vä), kun kat­so­taan maan­pin­taa ava­ruu­des­ta aal­lon­pi­tuuk­sil­la joi­ta kas­vi­huo­ne­kaa­sut eivät blok­kaa. Eli sama tulos joka aloit­ti säi­keen A‑studion uuti­ses­ta, mut­ta maan­pin­nal­ta mitat­tu­jen läm­pö­ti­lo­jen perusteella.

    Sätei­ly­te­hon on sil­loin kai pak­ko joko (i) men­nä varas­toon jon­ne­kin (meriin?), tai (ii) ilma­ke­hään sisään­tu­le­va opti­nen teho pie­ne­nee samaa tah­tia kuin kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen muo­dos­ta­ma “läm­pö­huo­pa” pak­su­nee. Aurin­ko tus­kin him­me­nee, ja on vai­kea uskoa että opti­nen albe­do­kaan oli­si kas­va­mas­sa niin että sitä ei näh­täi­si mit­tauk­sis­sa. Vai?

  303. Ikui­nen skep­tik­ko: Minus­ta tut­ki­joi­den pää­tel­mä, että hei­ken­ty­vä emis­sio osoit­tai­si ilma­ke­hän lisään­ty­vää absorp­tio­ta on vähän hätäi­nen eten­kin CO2:n osal­ta. Hyvin mer­kit­tä­väl­tä osin näyt­täi­si ole­van kyse sii­tä, että ilma­ke­hän emis­sio­pro­fii­li muut­tuu, ja kor­keal­la ilma on kylmempää.

    Niin­kuin Vol­tai­re jo huo­maut­ti­kin, niin tuo­han on just se meka­nis­mi jol­la kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen ole­te­taan toi­mi­van. Ainoa tapa jol­la CO2-kais­tal­la läh­te­vä läm­pö­sä­tei­ly voi pie­nen­tyä, on se että CO2-pat­jan ylä­pin­nan täy­tyy kylmetä.

    Jos CO2-pat­ja on niin tiheä että koko­nais­pak­suus on oleel­li­ses­ti läpi­nä­ky­mä­tön, läm­pö siir­tyy sen läpi vähän niin­kuin dif­fusoi­tu­mal­la [*], eikä lukio­fy­sii­kan taval­la jos­sa sätei­ly kyl­lä menee sätei­ly­muo­dos­sa läpi mut­ta osa sii­tä absor­boi­tuu. Sil­loin ilma­ke­hän pys­ty­suun­tais­ta läm­pö­ja­kau­maa sää­te­le­vien meka­nis­mien vuok­si kor­keus, jos­sa läm­mön kul­je­tus CO2-pat­jas­sa muut­tuu dif­fuusio­luon­tei­ses­ta takai­sin sätei­ly­luon­tei­sek­si, sat­tuu ole­maan sama kuin ilma­ke­hän läm­pö­ti­la muu­ten­kin kysei­sel­lä kor­keu­del­la. Mut­ta kor­keu­del­la ei ole mitään väliä: pää­asia on että CO2-pat­jan ylä­pää näyt­tää kyl­mem­mäl­tä, jol­loin se myös sätei­lee vähem­män k.o. aallonpituuksilla.

    ..Instru­men­tin reso­luu­tio ei rii­tä erot­te­maan spekt­rin todel­lis­ta raken­net­ta, joten jokai­seen data­pis­tee­seen tulee kes­kiar­vois­tet­tua sätei­lyä hyvin­kin laa­jal­ta alu­eel­ta syvyysuunnassa…

    Häh? 2378 mit­taus­pis­tet­tä aal­lon­pi­tuuk­sien 3.75 … 15.3 um välil­lä ei rii­tä spekt­rin muo­don näke­mi­seen?? Vai tar­koi­tat­ko että instru­ment­ti ei pys­ty erot­ta­maan ilma­ke­hän syvyys­suun­nas­sa sätei­lyn läh­tö­pai­kaa? No ensin­nä­kin syvyy­se­rot­te­ly­ky­ky oli­si aika hem­me­tin pal­jon vaa­dit­tu; ja toi­sek­si, nykyi­nen “syvyys­suun­nas­sa kes­kiar­vois­tet­tu läm­pö­ti­la­ja­kau­ma” on just se oikea jakau­ma sätei­ly­ta­sa­pai­no­ky­sy­myk­sen kan­nal­ta: mikä on maa­pal­lol­ta pois läh­te­vä nettoteho.

    ———————————–
    [*] Tuo ‘dif­fuusio­tyyp­pi­nen’ läm­mön­kul­je­tus, on vai­kea seli­tet­tä­vä maal­li­koil­le, kos­ka ihan täy­sin vas­taa­van­lais­ta sys­tee­miä ei löy­dy mat­ti­mei­kä­läi­setn arki­ko­ke­mus­ten pii­ris­tä. Esi­mer­kik­si kun lamp­pua kat­soo pape­riar­kin läpi, koko arkin pin­ta näyt­tää vaa­leam­mal­ta mut­ta itse lam­pun ääri­vii­vo­ja ei ero­ta. Tuos­sa tapauk­ses­sa valon kul­je­tus pape­ris­sa on dif­fusio­luon­teis­ta, mut­ta sekään ei ole ihan sama kuin mitä CO2-pat­jas­sa tapah­tuu. Jos lamp­pu oli­si niin kuu­ma että se kuu­men­tai­si pape­rin puna­heh­kui­sek­si, ja sit­ten jokai­nen pape­rin pak­suus­suun­tai­nen ker­ros läm­pö­sä­tei­lyl­lään kuu­men­tai­si seu­raa­van ker­rok­sen puna­heh­kui­sek­si, sil­loin oltai­siin lähel­lä sitä mitä CO2-pat­jas­sa tapah­tuu. Mut­ta noin ei tai­da arki­maa­il­mas­sa mis­sään käy­dä — pait­si ehkä lasia puhallettaessa?

  304. Vol­tai­re
    kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen absor­boi­des­sa jol­la­kin aal­to­lu­vul­la enem­män, niin tuol­la aal­to­lu­vul­la (kes­ki­mää­räi­nen) emis­sio­kor­keus nousee kor­keam­mal­le ja kor­keam­mal­le, ja siten emis­sio­läm­pö­ti­la las­kee kos­ka ilma­ke­hän läm­pö­ti­la las­kee kor­keu­den funk­tio­na – aina­kin niin kau­an kuin emis­sio­kor­keus pysyy tro­posfää­rin puo­lel­la. (Tän voi aja­tel­la niin että se kor­keus jon­ne asti ilma­ke­hä on tie­tyl­lä aal­to­lu­vul­la “satu­roi­tu­nut” nousee kor­keam­mal­le kun absorp­tio kasvaa.)

    Suun­nil­leen näin. Absorp­tio tosin ei juu­ri­kaan lisään­ny, kos­ka se on jok­seen­kin täy­del­li­nen absorp­tio­vyön koh­dal­la joka tapauk­ses­sa. Koko­nai­suu­te­na tilan­ne on aika moni­mut­kai­nen, kun spekt­ri­vii­vat kape­ne­vat pai­neen alentuessa.

    Täs­sä pari esi­merk­kiä 700–800 1/cm alueelta
    Pin­nal­la: http://aijaa.com/pm0JM6
    Tro­posfää­rin ylä­osas­sa: http://aijaa.com/KZZ0cI
    Pys­ty­ak­se­lil­la on log(absorbanssi), ja arvo ‑5 vas­taa absor­bans­sia 1/km ja ‑6 0.1/km. Kar­keas­ti, kun k yli 1/km, ilma­ke­hä absor­boi voi­mak­kaas­ti ja kun k alle 0.1/km ilma­ke­hä on jok­seen­kin läpinäkyvä.

    Chap­ma­nin pape­ris­sa suu­rin vai­ku­tus näh­dään 700–750 1/cm koh­dal­la. Em. spekt­reis­tä on näh­tä­vis­sä, että maan­pin­nal­la ilma­ke­hä absor­boi tuol­la var­sin voi­mak­kaas­ti mut­ta tro­po­pausin tie­noil­la ilma­ke­hä on jo var­sin läpi­nä­ky­vä. CO2-pitoi­suu­den kas­vu vai­kut­taa sii­hen, mihin maan­pin­nan sätei­ly absor­boi­tuu ja mis­tä ulos­sä­tei­ly läh­tee, mut­ta ei juu­ri­kaan sii­hen miten suu­ri osa maan­pin­nan sätei­lys­tä absorboituu. 

    Tut­ki­jat kui­ten­kin tari­noi­vat vain “lisään­ty­väs­tä absorp­tios­ta” jok­seen­kin kai­kis­sa jul­kai­suis­saan. Mik­si ei ker­ro­ta, että kyse on lähin­nä muu­tok­sis­ta emis­sios­sa? Kun satun­nai­nen asias­ta kiin­nos­tu­nut lukee artik­ke­lin, saa hän aivan vää­ris­ty­neen kuvan koko ilmiöstä.

    En oikein voi käsit­tää, mikä saa tut­ki­jan toi­sen­sa jäl­keen kir­joit­ta­maan absorp­tios­ta emis­sion sijaan, jos tut­ki­jat ker­ran ovat hyvin peril­lä ilmiön todel­li­ses­ta luon­tees­ta. Mitä etääm­mäl­lä luki­ja on spekt­ros­ko­pian fines­seis­tä sitä toden­nä­köi­sem­pää on että luki­ja alkaa teh­dä omaa työ­tään vää­ris­ty­neen mie­li­ku­van pohjalta.

  305. Ikui­nen skep­tik­ko: Tut­ki­jat kui­ten­kin tari­noi­vat vain “lisään­ty­väs­tä absorp­tios­ta” jok­seen­kin kai­kis­sa jul­kai­suis­saan. Mik­si ei ker­ro­ta, että kyse on lähin­nä muu­tok­sis­ta emis­sios­sa? Kun satun­nai­nen asias­ta kiin­nos­tu­nut lukee artik­ke­lin, saa hän aivan vää­ris­ty­neen kuvan koko ilmiöstä.

    Tää on ihan päte­vä huomautus.

  306. Ikui­nen skep­tik­ko: En oikein voi käsit­tää, mikä saa tut­ki­jan toi­sen­sa jäl­keen kir­joit­ta­maan absorp­tios­ta emis­sion sijaan, jos tut­ki­jat ker­ran ovat hyvin peril­lä ilmiön todel­li­ses­ta luonteesta.

    Joo, tai­ta­vat käsit­teet joil­la kuil­la olla sekaisin!

  307. Pak­ko heit­tää vie­lä link­ki jut­tuun uudes­ta Natu­re Cli­ma­te Chan­ge ‑leh­des­sä ilmes­ty­nees­tä artik­ke­lis­ta. Nyt on siis mus­taa val­koi­sel­la ihan ver­tai­sar­vioi­dus­ti eikä enää tar­vit­se luot­taa vain täl­lai­sen denia­lis­tin höpötyksiin:

    New paper in Natu­re Cli­ma­te Chan­ge says IPCC uses sta­tis­tical tech­niques ‘out of date by well over a decade’

    Because the cli­ma­te sys­tem is so complex, invol­ving non­li­near coupling of the atmosp­he­re and ocean, the­re will always be uncer­tain­ties in assess­ments and pro­jec­tions of cli­ma­te chan­ge. This makes it hard to pre­dict how the inten­si­ty of tro­pical cyclo­nes will chan­ge as the cli­ma­te warms, the rate of sea-level rise over the next cen­tu­ry or the pre­va­lence and seve­ri­ty of futu­re droughts and floods, to give just a few well-known examples. Indeed, much of the disagree­ment about the policy implica­tions of cli­ma­te chan­ge revol­ves around a lack of cer­tain­ty. The forthco­ming Inter­go­vern­men­tal Panel on Cli­ma­te Chan­ge (IPCC) Fifth Assess­ment Report (AR5) and the US Natio­nal Cli­ma­te Assess­ment Report will not adequa­te­ly address this issue. Wor­se still, pre­vai­ling tech­niques for quan­ti­fying the uncer­tain­ties that are inhe­rent in obser­ved cli­ma­te trends and pro­jec­tions of cli­ma­te chan­ge are out of date by well over a deca­de. Modern sta­tis­tical met­hods and models could impro­ve this situa­tion dramatically.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.