A‑studion uutisankka ei valitettavasti ole totta

A‑Studion kohu-uuti­nen ilmas­ton­muu­tok­sen pysäh­ty­mi­ses­tä on kumot­tu jo mon­ta ker­taa, mut­ta esi­te­tään nyt vie­lä ker­ran, mik­si toi­mit­ta­jat julis­ti­vat silk­kaa epä­tie­det­tä ja tie­tä­mät­tö­myyt­tä aika­sar­ja-ana­lyy­sin perus­teis­ta. He perus­ta­vat tämän val­lan­ku­mouk­sel­li­sen tie­don ohei­sen kal­tai­seen esi­tyk­seen. Kuvas­sa on maa­pal­lon läm­pö­ti­lan poik­kea­ma vuo­sien 1951–80 kes­kiar­vos­ta mitat­tu­na asteen sada­so­si­na. Tämä ei ole sama kuva kuin ohjel­mas­sa käy­tet­ty, mut­ta peri­aa­te on sama. Huo­maam­me, että vuo­den 1998 läm­pö­ti­la oli kor­keam­pi kuin vuo­den 2012 läm­pö­ti­la. Muu­tos on siis ohi?

Dia2

Voi kun oli­si­kin, mut­ta mitään sel­lais­ta tämä aika­sar­ja ei osoi­ta. Kum­ma kun A‑Studiossa ei hok­sat­tu, että tämä on jo toi­nen ker­ta, kun läm­pe­ne­mi­nen pysäh­tyy. Se pysäh­tyi nimit­täin myös vuon­na 1980 niin, että 1990-luvun alun läm­pö­ti­lat oli­vat vuot­ta 1980 alemmat.

Kukaan ei ole väit­tä­nyt, että hii­li­diok­si­di oli­si ainoa seik­ka, joka vai­kut­taa maa­pal­lon läm­pö­ti­lan kehi­tyk­seen. Ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa läm­pö­ti­lal­le kas­va­van tren­din, jon­ka ympä­ril­lä läm­pö­ti­la vaih­te­lee satun­nai­ses­ti. Satun­nais­ter­mi ei ole aidos­ti satun­nai­nen, kos­ka suu­ri osa sii­tä voi­daan selit­tää esi­mer­kik­si meri­vir­to­jen (El Nino) muu­tok­sil­la ja aurin­gon aktii­vi­suu­del­la. Olen­nais­ta on, että tuo jään­nös­ter­mi on jon­kin ver­ran auto­kor­re­loi­tu­nut. Jos se on yhte­nä vuo­te­na posi­tii­vi­nen, se on toden­nä­köi­ses­ti posi­tii­vi­nen seu­raa­va­na­kin vuon­na ja päinvastoin.

Tämän havain­nol­lis­ta­mi­sek­si tein simu­loi­dun aika­sar­jan, jos­sa lai­ton tren­dik­si 0,02 astet­ta vuo­des­sa eli kak­si astet­ta sadas­sa vuo­des­sa ja auto­kor­re­loi­tu­neen satun­nais­osan, joka muo­dos­tet­tiin kol­men vuo­den liu­ku­va­na kes­kiar­vo­na muut­tu­jas­ta, joka oli nor­maa­li­ja­kau­tu­nut kes­kiar­vol­la nol­la ja hajon­nal­la 0,2 astet­ta. Tämän kokeen voi jokai­nen Exce­lin omis­ta­ja tois­taa omal­la koneel­laan. Vaik­ka poh­jal­la ole­va tren­di on täy­sin suo­ra­vii­vai­nen, havait­tu aika­sar­ja sisäl­tää nousu­ja ja las­ku­ja. A‑Studio voi­si parin­kym­me­nen vuo­den välien tuot­taa uuti­san­kan tait­tu­nees­ta tren­dis­tä. Kas­va­vas­sa auto­kor­re­loi­tu­nees­sa aika­sar­jas­sa on täl­lai­sia kas­vun pysäh­dys­vai­hei­ta. Jos aika­sar­ja ei oli­si kas­va­va, sii­nä oli­si ajoit­tai­sia laskuja.

Dia1

Aika­sar­jas­ta satun­nais­osa tape­taan tasoit­ta­mal­la aika­sar­jaa. Hel­poin on liu­ku­va kes­kiar­vo. Ilmas­to­tut­ki­joi­den mukaan maa­pal­lon läm­pö­ti­laa pitää tar­kas­tel­la 30 vuo­den aika­jak­sol­la, joten tein maa­pal­lon havai­tuis­ta läm­pö­ti­lois­ta 30 vuo­den liu­ku­van kes­kiar­von. Sii­tä ei näe mitään nousun katkeamista.

Dia3

Kos­ka A‑studion toi­mi­tus voi­si väit­tää, että 30 vuo­den tasoi­tus on lii­an pit­kä osoit­ta­maan tait­tu­mis­ta vii­mei­sen 15 vuo­den aika­na, tein myös kym­me­nen vuo­den tasoi­tuk­sen. Aika­sar­jan hei­lun­nas­ta var­sin­kin jak­son alku­pääs­sä näkee, että 10 vuot­ta on lii­an lyhyt tasoi­tus­jak­so, mut­ta sil­ti kuva ei tuo väi­tet­tä läm­pe­ne­mi­sen pysähtymisestä.

Dia4

Har­mi. Oli­si ollut yksi iso huo­li vähemmän.

260 vastausta artikkeliin “A‑studion uutisankka ei valitettavasti ole totta”

  1. Tämä­hän on usein käy­tet­ty ani­maa­tio läm­pö­ti­la­his­to­rian tul­kin­nas­ta, en sit­ten tie­dä, vii­mei­nen tasan­ne näyt­tää aika pit­käl­tä näin ama­töö­rin sil­min — pitäi­si näh­dä se vai­va että teki­si kun­non tilas­tol­li­sen analyysin.

    Enem­män minua askar­rut­taa tämä käy­rä: nii­den 16 vuo­den aika­na jona läm­pö­ti­lan nousu on kuu­lem­ma lakan­nut, poh­joi­nen meri­jää on jat­ka­nut sula­mis­taan kiih­ty­väl­lä vauhdilla. 

    Ilmiö muis­tut­taa inhot­ta­val­la taval­la tätä fysii­kan perus­il­miö­tä: jos umpi­jääs­sä ole­vaan vesi­la­sil­li­seen työn­net­tään läm­pöä vakio­te­hol­la, ensin jään läm­pö­ti­la koho­aa koh­ti nol­laa, mut­ta nol­lan saa­vu­tet­tu­aan jää alkaa sulaa eikä läm­pö­ti­la nouse vaan pysyy nol­las­sa kun­nes kaik­ki jää on sula­nut. Tämän jäl­keen veden läm­pö­ti­la jat­kaa nousu­aan. Syy on että nol­las­sa astees­sa teho ei mene läm­pö­ti­lan nos­ta­mi­seen van jään faasimuutokseen.

  2. Hei,
    mis­tä tuon 30 vuo­den liu­ku­van kes­kiar­von käy­rän saa käyt­töön­sä, WMO:stako?
    Asteik­ko tai­taa olla 100=1 Celsius-aste?
    t: Pent­ti R

    1. Hei,
      mis­tä tuon 30 vuo­den liu­ku­van kes­kiar­von käy­rän saa käyt­töön­sä, WMO:stako?
      Asteik­ko tai­taa olla 100=1 Cel­sius-aste? t: Pent­ti R

      Käy­tin läh­tee­nä tätä, copy­peis­ta­sin luvut Exce­liin ja las­kin liu­ku­vat kes­kiar­vot ihan itse. Mit­tayk­sik­kö, asteen sadas­osa oli mie­les­tä­ni ker­rot­tu tekstissä.

      1. Tie­dät var­mas­ti, että GHCN-aika­sar­ja on todel­la voi­mak­kaas­ti adjusoi­tu eri­tyi­ses­ti Pen­ne et al:in pairwi­se homo­ge­na­tion-algo­rit­mil­lä. Kysei­nen algo­rit­mi levit­tää tehok­kaas­ti kau­pun­ki­läm­pöil­miön aiheut­ta­man läm­pe­ne­mi­sen maa­seu­dun asemille.

        Vali­tet­ta­vas­ti GHCN-datan ja mm. sii­tä vie­lä lisää adjusoi­dun GISS­TEMP-aika­sar­jan todis­tusar­vo on kovin vähäinen.

        Par­hai­ten maa­pal­lon läm­pö­his­to­rias­ta sit­ten vuo­den 1979 ker­too UAH-satellittisarja.

  3. Mik­ko Kivi­ran­ta: … nii­den 16 vuo­den aika­na jona läm­pö­ti­lan nousu on kuu­lem­ma lakan­nut, poh­joi­nen meri­jää on jat­ka­nut sula­mis­taan kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la… ensin jään läm­pö­ti­la koho­aa koh­ti nol­laa, mut­ta nol­lan saa­vu­tet­tu­aan jää alkaa sulaa eikä läm­pö­ti­la nouse vaan pysyy nol­las­sa kun­nes kaik­ki jää on sula­nut. Tämän jäl­keen veden läm­pö­ti­la jat­kaa nousuaan…

    Rehel­li­syy­den nimis­sä on sanot­ta­va että poh­din tätä kevääl­lä kun joku (Poth1ue1?) oli esit­tä­nyt täl­lä pals­tal­la väit­teen 16-vuo­ti­ses­ta läm­mön­nousun pysäh­ty­mi­ses­tä, ja las­kin kar­kean arvion ark­ti­sen sula­mi­sen faa­si­muu­tos­läm­mös­tä mut­ta luvut eivät sil­loin täs­män­neet. Jos poh­joi­set napa­jäät sula­mi­sel­laan joten­kin regu­loi­vat maa­pal­lon läm­mön­nousua, muka­na pelis­sä täy­tyy olla pak­sum­pi jäi­den ala­puo­li­nen vesipatja.

  4. Mik­si aloi­tit aika­sar­jan vuo­des­ta 1951?

    Mil­tä sama ana­lyy­si näyt­täi­si, jos aika­sar­ja alkai­si­kin vuo­des­ta 1900?

    1. Kuva on aloi­tet­tu vuo­des­ta 1930. Minul­la on aika­sar­ja vuo­des­ta 1880. Alku on kovin tasais­ta, mut­ta toki sii­tä sai­si parem­man arvion nor­maa­lis­ta fluktuaatiosta.

  5. - CO2 ker­ty­mä alkoi kas­va­maan ja ilmas­ton läm­pö­ti­laa on suh­teel­li­sen tar­kas­ti pys­tyt­ty mittaamaan/arvioimaan 1850-luvun tie­noil­ta. Useim­mat esi­tyk­set alka­vat­kin siel­tä. Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen pysäh­tyi myös 1940-luvul­la, mel­kein 30-vuo­dek­si. Mikä näkyy­kin Osmon käy­ris­tä mut­ta jos­ta tämä aiem­pi tren­di on pois­tet­tu. Mik­si läm­pe­ne­mi­nen pysäh­tyi 30-vuodeksi ?
    — Vuo­tui­set ilmas­ton kes­ki­läm­pö­ti­la vaih­te­le­vat hyvin pal­jon. Saa­te­taan men­nä kes­ki­läm­mös­tä mon­ta astet­ta ylös tai mon­ta astet­ta kes­ki­läm­mös­tä alas­päin. Sahaus­lii­ke on kova. Suu­rem­pi, kuin tämä puhut­tu kes­ki­läm­pö­ti­lan nouse­mi­nen. Jos teo­ri­aa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen ei oli­si kek­sit­ty, niin luul­ta­vim­min tilas­to­tie­tei­li­jät ker­toi­si­vat toden­nä­köi­syy­den nyt näh­tyi­hin muu­tok­siin ole­van aivan nor­maa­lien vaih­te­lu­vä­lien puit­teis­sa. Myös tämän kes­kit­ren­din kasvamisen.

  6. Anteek­si, mut­ta kun seu­raa aihees­ta ilmes­ty­vää tie­teel­lis­tä kir­joit­te­lua (vaik­ka­pa nii­tä niin ylis­tet­ty­jä ver­tai­sar­vioi­tu­ja tie­teel­li­siä artik­ke­lei­ta), niin on aika ilmi­sel­vää, että ilmas­to­tut­ki­jat ovat jo useam­man vuo­den tar­kas­tel­leet aiheit­ta “mik­si läm­pe­ne­mi­nen on pysäh­ty­nyt”. Muis­te­li­sin itse kiin­nit­tä­nee­ni huo­mio­ta tähän vuon­na 2009. Luu­len­pa, että täs­sä tapauk­ses­sa kal­lis­tun usko­maan ilmas­to­tut­ki­joi­ta Osmon ja mm. “läm­pe­ne­mis­por­taat” lan­see­ran­nei­den alar­mis­ti­blog­ga­rien sijaan.

    Ongel­ma­han lie­nee sii­nä, että täl­lai­nen pysäh­ty­mi­nen ei oikein ole nykyis­ten ilmas­to­mal­lien mukaan mah­dol­lis­ta (lue: äärim­mäi­sen epä­to­den­nä­köis­tä) [1]. Seli­tyk­siä täl­le poik­kea­mal­le on esi­tet­ty toki monen­lai­sia aina jos­tain auri­gon UV-spekt­rin aiem­min havait­se­mat­to­mis­ta muu­tok­sis­ta jon­ne­kin läm­mön katoa­mi­seen meriin asti. Joka tapauk­ses­sa jotain perus­ta­van laa­tui­sia ongel­mia ilmas­to­mal­leis­sa mitä ilmei­sem­min on ja aiem­mat väit­teet sii­tä, että ihmis­kun­nan CO2-pääs­töt ovat jo peit­tä­neet luon­tai­sen vaih­te­lun alleen, lie­ne­vät vähin­tään­kin liioiteltuja.

    Mitä tulee noi­hin “läm­pe­ne­mis­por­tai­siin” tilas­tol­li­se­na mene­tel­mä­nä, niin mitäs jos meil­lä jani­pet­te­rin, 30-vee, pituus­ka­suvs­ta tie­dot: 0v — 50cm, 10v — 120cm, 20v — 180cm ja 30v — 180cm ja las­kem­me täs­tä 10-vuo­ti­set kes­kiar­vot eli 0–9v — 85cm, 10–19v — 150cm ja 20–29v — 180cm, niin pää­sem­me totea­maan, että jani­pet­te­rin pituus­kas­vu on aivan ilmi­sel­väs­ti jat­ku­nut vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aikan­kin, vai?

    Yksi kysy­mys vie­lä nois­ta kah­des­ta vii­mei­ses­tä kuvaa­jas­ta — mitä mene­tel­mää kes­kiar­vo­jen las­ke­mi­seen on käy­tet­ty? Lähin­nä kiin­nos­tai­si tie­tää, mis­tä mene­tel­mä “tai­koo” arvot voi­daak­seen las­kea kes­kiar­vot vuo­teen 2012 asti?

    [1] Sta­te of the Cli­ma­te 2008, BAMS, Aug. 2009 — kap­pa­le: Knight et al., Do glo­bal tem­pe­ra­tu­re trends over the last deca­de fal­si­fy cli­ma­te predictions?

    1. Minul­la näyt­tää ole­van vir­he (omas­ta mie­les­tä­ni vir­he) sijoit­taa kes­kiar­vo vii­mei­sen vuo­den koh­dal­le. Pidän sitä vir­hee­nä, vaik­ka käy­tän­tö on ylei­nen. Se pitäi­si pan­na kes­kim­mäi­sen vuo­den koh­dal­le. Kym­me­nen vuo­den liu­ku­va kes­kiar­vo las­ke­taan kuten kym­me­nen vuo­den kes­kiar­vo vuo­sis­ta 1- 10. Seur4aavaan havain­toon kesk,iarvo suo­sis­ta 2–11 ja niin edelleen.

  7. Kii­tos Ode. Olen päi­vi­tel­lyt sitä, että toi­mit­ta­jat jat­ka­vat edel­leen sen väit­tä­mis­tä, että läm­pö­ti­lan nousu oli­si joten­kin tila­päi­ses­ti pysäh­ty­nyt, vaik­ka se ei ole. Pelas­ta­vat tois­ten toi­mit­ta­jien kas­vo­ja, kun kukaan ei toh­di sanoa, että alku­pe­räi­ses­sä tilas­to­luen­nas­sa ei ole mitään jär­keä eikä sii­tä voi pää­tel­lä, että yhtään mikään oli­si pysähtynyt. 

    Minus­ta oli­si aivan vas­taa­vaa väit­tää, että sanon ilmas­ton­muu­tok­sen pysy­neen, jos sanon sen pys(äht)yneen.

  8. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Enem­män minua askar­rut­taa tämä käy­rä: nii­den 16 vuo­den aika­na jona läm­pö­ti­lan nousu on kuu­lem­ma lakan­nut, poh­joi­nen meri­jää on jat­ka­nut sula­mis­taan kiih­ty­väl­lä vauhdilla. 

    Ilmiö muis­tut­taa inhot­ta­val­la taval­la tätä fysii­kan perus­il­miö­tä: jos umpi­jääs­sä ole­vaan vesi­la­sil­li­seen työn­net­tään läm­pöä vakio­te­hol­la, ensin jään läm­pö­ti­la koho­aa koh­ti nol­laa, mut­ta nol­lan saa­vu­tet­tu­aan jää alkaa sulaa eikä läm­pö­ti­la nouse vaan pysyy nol­las­sa kun­nes kaik­ki jää on sula­nut. Tämän jäl­keen veden läm­pö­ti­la jat­kaa nousu­aan. Syy on että nol­las­sa astees­sa teho ei mene läm­pö­ti­lan nos­ta­mi­seen van jään faasimuutokseen.

    Hyvä teo­ria, mut­ta poh­din­nois­ta­si ehkä unoh­tui se, että glo­baa­lis­ti meri­jään mää­räs­sä ei näy sel­vää muu­to­stren­diä, kos­ka ete­läi­nen meri­jää on jat­ka­nut kas­vu­aan ihan yhtä kiih­ty­väl­lä vauhdilla:

    Glo­bal sea ice area

    Myös luku­jen valos­sa seli­tys tun­tuu vähän kum­mal­li­sel­ta — aina­kin yhden läh­teen anta­mien tie­to­jen mukaan vain noin 0,3 pro­mil­lea maa­pal­loon sitou­tu­nees­ta läm­mös­tä 1955–1998 oli­si men­nyt poh­joi­sen meri­jään sulat­ta­mi­seen [1]. Vai­kea ihan täl­tä istu­mal­ta uskoa, että sula­mi­nen oli­si sen­tään niin mer­kit­tä­väs­ti alka­nut syö­mään ener­gi­aa, että lähes kaik­ki “yli­jää­mä” sitou­tui­si siihen.

    [1] Levi­tus et al., War­ming of the world ocean, 1955–2003, GRL 2005

  9. Poth1ue1: Myös luku­jen valos­sa seli­tys tun­tuu vähän kum­mal­li­sel­ta – aina­kin yhden läh­teen anta­mien tie­to­jen mukaan vain noin 0,3 pro­mil­lea maa­pal­loon sitou­tu­nees­ta läm­mös­tä 1955–1998 oli­si men­nyt poh­joi­sen meri­jään sulat­ta­mi­seen [1].

    Täs­tä olen samaa miel­tä. Jos­tain syys­tä jat­ko­kom­ment­ti­ni ei ole vie­lä­kään men­nyt läpi mode­roin­ti­seu­las­ta, ennen kuin ehdit kir­joit­taa oman viestisi.

  10. Syy on että nol­las­sa astees­sa teho ei mene läm­pö­ti­lan nos­ta­mi­seen van jään faasimuutokseen. 

    Samaa asi­aa olen täs­sä kym­men­kun­ta vuot­ta itse­kin miet­ti­nyt. Näin taval­li­sen työt­tö­män näkö­kul­mas­ta tar­kas­tel­tu­na voi­si aja­tel­la läm­pö­ti­lan nousun joh­tu­van sii­tä että maa­pal­lon ener­gia­ta­sa­pai­no on siir­ty­mäs­sä läm­pi­mäm­män suun­taan, eli läm­piä­mi­se­nä näky­vä yli­mää­räe­ner­gia kas­vaa koko ajan. Läm­möl­lä on tai­pu­mus siir­tyä kyl­mem­pään (ter­mo­dy­na­mii­kan II pää­sään­tö) joten pin­ta­me­ri­ve­den kohon­nut läm­pö läm­mit­tää ennen pit­kää jää­tä. Läm­pi­män pin­ta­ve­den läm­pö ei ymmär­tääk­se­ni kul­keu­du hel­pos­ti syvem­piin meri­ker­rok­siin, en ole asian­tun­ti­ja. Jää alkaa sulaa ja sitä on CU-Boul­de­rin tut­ki­muk­sen mukaan hävin­nyt suu­rin piir­tein 1000 kuu­tio­mai­lia aika­vä­lil­lä 2003–2010 joka vas­taa maan pääl­tä sula­neen jään osal­ta 1,2 cm:n meren­pin­nan nousua. Jos­sain vai­hees­sa kaik­ki jää sulaa ja läm­pö­ta­sa­pai­no on sii­nä odo­tel­les­sa siir­ty­nyt saman­ai­kai­ses­ti edel­leen läm­pi­mäm­män suun­taan. Jos halu­taan teh­dä pseu­do­tie­det­tä tun­te­mat­ta sen tar­kem­min ilmiö­tä (aina val­mii­na 😀 ), täs­sä on mie­len­kiin­tois­ten las­kel­mien paik­ka. Jään omi­nais­läm­pö­ka­pa­si­tee­tin ja sula­mis­läm­mön suh­tees­ta (4182/333) saa­daan minun hei­kol­la ja ehkä rik­ki­näi­sel­lä­kin matik­ka­pääl­lä­ni ja muu­ta­mal­la sin­ne­päin ole­val­la mut­ta var­maan­kin vää­räl­lä ole­tuk­sel­la (mm. lisä­läm­mön line­aa­ri­nen kas­vu, yms.), että sula­mi­sen jäl­keen samas­sa ajas­sa joka on kulu­nut kai­ken jään sulat­ta­mi­seen läm­mi­tet­täi­siin _sama määrä_ vet­tä 12,5 * 3 = 37,5 astet­ta. Käy­tän­nös­sä juu­ri näin ei tie­ten­kään tapah­du kos­ka läm­mi­tet­tä­vää vii­le­ää pin­ta­vet­tä on huo­mat­ta­vas­ti pal­jon enem­män kun sula­nut­ta jää­tä on ja läm­möl­lä on edel­leen tapa­na siir­tyä kyl­mem­pään, mut­ta aja­tus­leik­ki on mie­len­kiin­toi­nen ja antaa ehkä viit­tei­tä sii­tä mitä jään sula­mi­nen käy­tän­nös­sä sit­ten jos­kus ehkä mer­kit­see ilmas­ton läm­pö­ti­lan koe­tul­le kas­vu­no­peu­del­le, jos jään sula­mi­nen hidas­taa nyt koet­tua läm­pö­ti­lan kasvua.

  11. Sam­po Vil­la­nen:
    Kii­tos Ode. Olen päi­vi­tel­lyt sitä, että toi­mit­ta­jat jat­ka­vat edel­leen sen väit­tä­mis­tä, että läm­pö­ti­lan nousu oli­si joten­kin tila­päi­ses­ti pysäh­ty­nyt, vaik­ka se ei ole. Pelas­ta­vat tois­ten toi­mit­ta­jien kas­vo­ja, kun kukaan ei toh­di sanoa, että alku­pe­räi­ses­sä tilas­to­luen­nas­sa ei ole mitään jär­keä eikä sii­tä voi pää­tel­lä, että yhtään mikään oli­si pysähtynyt. 

    Tämän ker­tai­nen medias­pek­taak­ke­li joh­taa juu­ren­sa ilmei­ses­ti tähän UK MetOf­ficen kol­mio­sai­seen raport­tiin: The recent pause in war­ming. Minun mie­les­tä­ni tuos­sa puhu­taan aika yksi­kä­sit­tei­sen sel­väs­ti täs­tä ilmiös­tä nimel­lä “recent pause in war­ming” ja tode­taan jopa, että “Glo­bal mean sur­face tem­pe­ra­tu­res rose rapid­ly from the 1970s, but have been rela­ti­ve­ly flat over the most recent 15 years to 2013.”

    Minun ymmär­ryk­sel­lä tuo­ta on aika vai­kea tul­ki­ta muu­ten kuin siten, että juu­ri nime­no­maan “läm­pö­ti­lan nousu oli­si joten­kin tila­päi­ses­ti pysäh­ty­nyt”. Läh­teen­kin pitäi­si olla var­sin luo­tet­ta­va, kos­ka UKMOa käsit­tääk­se­ni pide­tään yhte­nä joh­ta­vis­ta ilmas­ton­mal­lin­ta­jis­ta. Lisäk­si luu­li­si asia ole­van jok­seen­kin tär­keä, kos­ka kysei­nen lai­tos on vai­vau­tu­nut täl­lai­sen rapor­tin kokoa­maan — ja näem­mä pane­maan mai­neen­sa peliin kii­vam­pien intoi­li­joi­den kyl­vä­mäs­sä lokasateessa.

    Minus­ta oli­si aivan vas­taa­vaa väit­tää, että sanon ilmas­ton­muu­tok­sen pysy­neen, jos sanon sen pys(äht)yneen.

    Eikä ole. Ainoa indi­kaa­tio on se, ettei ole men­nyt ihan niin kuin ennus­tet­tiin. Se mitä tämä taas mer­kit­see ilmas­to­tie­teen para­dig­mo­jen ja tule­van mah­dol­li­sen läm­pe­ne­mi­sen suh­teen jää näh­tä­väk­si. Kon­sen­sus­nä­ke­mys lie­nee se, että teo­riat ovat edel­leen peri­aa­tees­sa oikeas­sa ja että läm­pe­ne­mi­nen tulee jat­ku­maan lähi­vuo­si­na. Toki kan­nan­ot­to­ja alem­man ilmas­to­herk­kyy­den puo­les­ta on mutun perus­teel­la alka­nyt näky­mään aiem­paa enemmän.

    Noh — täy­nee itse­kin lukea tar­kem­min tuo UKMOn raport­ti, mut­ta sel­lai­nen sat­tui sil­mään, että jopa 30 vuo­den läm­pe­ne­mis­tau­ko sopi­si nyky­ään ilmas­to­mal­leil­le. Ilmei­ses­ti täs­sä suh­tees­sa on vii­me­ai­koi­na edis­tyt­ty, kos­ka vie­lä 2009 todet­tiin, että:
    “Near-zero and even nega­ti­ve trends are com­mon for inter­vals of a deca­de or less in the simu­la­tions, due to the model’s inter­nal cli­ma­te varia­bi­li­ty. The simu­la­tions rule out (at the 95% level) zero trends for inter­vals of 15 yr or more, sug­ges­ting that an obser­ved absence of war­ming of this dura­tion is nee­ded to crea­te a disc­re­pancy with the expec­ted pre­sent-day war­ming rate.” [1]

    [1] Sta­te of the Cli­ma­te 2008, BAMS, Aug. 2009 – kap­pa­le: Knight et al., Do glo­bal tem­pe­ra­tu­re trends over the last deca­de fal­si­fy cli­ma­te predictions?

  12. Kai­ken­lai­sia eri graa­fe­ja monis­ta eri ilmas­to­ti­las­tos­ta voi teh­dä hel­pos­ti woodfortrees.org sivustolla.

    Täs­sä esi­mer­kik­si 30 vuo­den juok­se­va kes­kiar­vo HADCRU4 läm­pö­ti­las­tos­ta alkaen vuo­des­ta 1850:

    http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut4gl/mean:360

    Vii­me vuo­si­sa­dan kes­kio­sa ei ole yhtä tasai­nen kuin Osmol­la, toden­nä­köi­ses­ti kos­ka täs­sä muka­na vai­kut­ta­mas­sa ovat myös aiem­mat vuodet.

  13. Poth1ue1: Hyvä teo­ria, mut­ta poh­din­nois­ta­si ehkä unoh­tui se, että glo­baa­lis­ti meri­jään mää­räs­sä ei näy sel­vää muu­to­stren­diä, kos­ka ete­läi­nen meri­jää on jat­ka­nut kas­vu­aan ihan yhtä kiih­ty­väl­lä vauhdilla:

    Glo­bal sea ice area

    Kyl­lä tuos­sa graa­fis­sa näkyy hyvin­kin sel­vä tren­di. Alku­pääs­sä arvot ovat aika tasai­ses­ti medi­aa­nin molem­min puo­lin, vii­meis­ten kym­me­nen vuo­den aika­na pää­osin sen alla.

    Ete­läi­sen meri­jään kas­vu on monin­ker­tai­ses­ti pie­nem­pää kuin poh­joi­sen meri­jään väheneminen.

    Tääl­lä aihees­ta lisää:
    http://www.skepticalscience.com/arctic-antarctic-sea-ice.htm

  14. Eihän tämä “uuti­nen” nyt mikään täy­si ank­ka ollut, kos­ka samaa kysy­mys­tä on poh­dit­tu pal­jon­kin oikei­den tie­teel­lis­ten leh­tien pals­toil­la ja artik­ke­leis­sa. Syyk­si on tar­jot­tu mm. läm­mön varas­toi­tu­mis­ta syväl­le meriin ja Kii­nan hiuk­kas­pääs­tö­jen vii­len­tä­vää vaikutusta.

    Puh­taas­ti hii­li­diok­si­din kak­sin­ker­tais­tu­mi­sen aiheut­ta­ma sätei­ly­pa­ko­te nos­taa läm­pö­ti­laa noin 1 C. Mut­ta ilmas­to­mal­leis­sa­han on muka­na eri­lai­sia feed­back-vai­ku­tuk­sia (mm. pil­vi­syy­den muu­tok­set, albe­don muu­tok­set), joi­ta osa­taan arvioi­da huo­mat­ta­vas­ti epä­var­mem­min kuin suo­ria fysi­kaa­li­sia vai­ku­tuk­sia. Lisäk­si tule­vat aurin­gon aktii­vi­suu­den, mui­den kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen ja hiuk­kas­ten vai­ku­tuk­set. Kon­sen­susen­nus­te­han lie­nee se, että hiil­diok­si­di­pi­toi­suu­den kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen esi­teol­li­ses­ta 280 ppm nos­taa läm­pö­ti­laa noin 3 C eli noin 2 C nykyi­ses­tä. Nyt kaik­ki ei aivan näy­tä mene­vän näin ja läm­pö­ti­la kar­kaa käyrältä.

    Mik­si­kö­hän 30 v. on juu­ri se oikea tar­kas­te­lu­vä­li, eikä esim. 10 tai 50 vuot­ta? Itse asias­sa vii­mei­nen esit­tä­mä­si kuva/laskelmahan näyt­tää läm­pe­ne­mi­sen pysäh­ty­neen. Ei kai täl­le 30 vuo­del­le ole mitään muu­ta perus­tet­ta kuin se, että tilas­tol­li­nen voi­ma kas­vaa aika­ja­nan muka­na. Satel­liit­ti­mit­tauk­set­han, joi­ta pidän luo­tet­ta­vim­pi­na, osoit­ta­vat noin 1,5 C lämpenemistrendiä/100 vuot­ta. Ja nii­tä­hän on teh­ty vuo­des­ta 1979 alkaen eli yli 33 vuot­ta. Mik­sem­me luo­ta niihin ?

  15. Ns. ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­sä on se vika, että täs­sä­kin käy­te­tyt aika­ja­nat ovat nau­ret­ta­van lyhyi­tä. Oikea aika­pers­pek­tii­vi on vahin­tään 100 000 vuot­ta, mie­lum­min joi­ta­kin mil­joo­nia vuosia.

    Se on var­maa, että ilmas­to muut­tuu. Emme vain tiedä:
    — mikä sii­hen vaikuttaa
    — kuin­ka nopeas­ti se muut­tuu emmekä
    — edes muu­tok­sen suuntaa.

    Oma arvauk­se­ni on, että ilmas­to kyl­me­nee ja suu­rin vai­kut­ta­va teki­jä on aurin­ko. Saat­taa olla, että arvaus on yhtä huo­no kuin ns. asiantuntijoillakin. 😀

    Muu­tos on kui­ten­kin sen ver­ran iso asia, että sitä kan­nat­taa tut­kia. Parin, kol­men sadan vuo­den pääs­tä olem­me ehkä vähän viisaampia.

  16. Olem­me varus­ta­neet autom­me hin­ta­vil­la kata­ly­saat­to­reil­la, vaih­ta­neet heh­ku­lam­put ener­gian­sääs­tö­lamp­pui­hin, raken­ta­neet kal­lii­ta pas­sii­vi­ta­lo­ja jne. jot­ta ilmas­to ei lämpenisi.

    Lisäk­si pääs­tö­kaup­pa ja kor­keat ener­gia­kus­tan­nuk­set ovat aja­neet teol­li­suut­ta maan­pa­koon Kii­naan ja muu­al­le kaukaisuuteen.

    Mei­dät on pako­tet­tu lait­ta­maan val­ta­via sum­mia ilmas­to­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­seen, ja läm­pe­ne­mi­nen ei ole­kaan pysäh­ty­nyt yhtään.

    Mei­tä on hui­jat­tu ja pahem­man kerran.

  17. Poth1ue1: Tämän ker­tai­nen medias­pek­taak­ke­li joh­taa juu­ren­sa ilmei­ses­ti tähän UK MetOf­ficen kol­mio­sai­seen raport­tiin: The recent pause in war­ming. Minun mie­les­tä­ni tuos­sa puhu­taan aika yksi­kä­sit­tei­sen sel­väs­ti täs­tä ilmiös­tä nimel­lä “recent pause in war­ming” ja tode­taan jopa, että “Glo­bal mean sur­face tem­pe­ra­tu­res rose rapid­ly from the 1970s, but have been rela­ti­ve­ly flat over the most recent 15 years to 2013.”

    Tuo raport­ti tai­taa olla enem­män­kin vas­taus väitteisiin.

    Oli­si luul­lut Met Officen jo ymmär­tä­vän että jul­ki­suu­teen kir­si­kan­poi­mi­taan vain tuo lause / otsik­ko, ja itse sisäl­tö jää huo­miot­ta, siis ne tämän­kal­tai­set lauseet…

    ***

    The obser­va­tions show that:

    A wide ran­ge of cli­ma­te quan­ti­ties con­ti­nue to show chan­ges. For ins­tance, we have obser­ved a con­ti­nued decli­ne in Arc­tic sea ice and a rise in glo­bal sea level. The­se chan­ges are con­sis­tent with our unders­tan­ding of how the cli­ma­te sys­tem res­ponds to inc­rea­sing atmosp­he­ric green­house gases.

    Glo­bal mean sur­face tem­pe­ra­tu­res remain high, with the last deca­de being the war­mest on record. 

    Alt­hough the rate of sur­face war­ming appears to have slowed con­si­de­rably over the most re cent deca­de, such slowing for a deca­de or so has been seen in the past in obser­va­tions and is simu­la­ted in cli­ma­te models, whe­re they are tem­po­ra­ry events.

    ***

    The recent pause in glo­bal sur­face tem­pe­ra­tu­re rise does not inva­li­da­te pre­vious esti­ma­tes of cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty. Nor does it mate­rial­ly alter the risks of subs­tan­tial war­ming of the Earth by the end of this century.

  18. Hii­li­diok­si­din mää­rä ilma­ke­häs­sä kas­vaa ihmi­sen polt­taes­sa fos­sii­li­sia ainei­ta. Hii­li­diok­si­din mää­rän kas­vu hap­pa­moit­taa. Hap­pa­moi­tu­mi­ses­ta puhut­taes­sa tar­koi­te­taan vesis­tön ja maa­pe­rän hap­pa­muu­den lisään­ty­mis­tä, eli PH arvon laskua.

    Olen yrit­tä­nyt sel­vit­tää hii­li­diok­si­din kas­vun mer­ki­tys­tä hyön­tei­sil­le. Kos­ka en ole bio­lo­gi, enkä kemis­ti, asia on minul­le mys­tee­ri. Mitä hyön­tei­sil­le tapah­tuu kun ilma­ke­hä happamoituu.

    Olen tätä sel­vit­täes­sä­ni tör­män­nyt sii­hen, että hap­pa­moi­tu­mis­ta käsi­tel­lään vesis­tön, ja vesis­tön elol­li­sen, sekä maa­pe­rän, kan­nal­ta. Ilma­ke­hän hii­li­diok­si­din mää­rän kas­vu ja kas­vun vai­ku­tus hyön­tei­siiin on jää­nyt salaisuudeksi.

    Hyön­tei­set ovat herk­kiä. Var­sin­kin len­tä­vien hyön­teis­ten mas­san kevey­den vuok­si ne eivät kan­na sisäl­lään nes­te­las­tia. Hap­pa­muu­den ja emäk­si­syy­den sää­te­lyyn kui­ten­kin tar­vi­taan nes­tei­tä. Var­sin­kin len­tä­vät hyön­tei­set eivät sää­te­le hap­pa­muut­ta kuten nisäkkäät. 

    Mehi­läis­ten jouk­ko­kuo­le­mat ovat puhu­tut­ta­neet. Tal­veh­ti­vis­ta mehi­läi­sis­tä sel­vi­ää nykyi­sin hen­gis­sä vähem­män kuin aiem­min. Tal­vel­la hii­li­diok­si­din mää­rä ilmas­sa kas­vaa sil­lä luon­to ei tal­vel­la yhtey­tä, mut­ta ihmi­set kyl­lä syy­tä­vät ilmaan palamisjätteitä.

    Voi­ko hii­li­diok­si­din mää­rä sää­del­lä hyön­teis­ten tal­viun­ta pesäs­sä? Voi­ko mää­rän kas­vu herät­tää ne kes­ken unien ja tap­paa ne? Voi­ko hii­li­diok­si­di sää­del­lä nii­den käyttäytymistä?

    Mik­sei. Koi­ra­kin hais­taa pie­net­kin mole­kyy­li mää­rät. Sen käy­tös muut­tuu. Lihak­set supis­tu­vat. Se ryn­tää jänik­sen hajun perään. Mik­sei siis hyön­tei­set ais­ti hii­li­diok­si­din vaih­te­lua? Luon­nos­sa­han sen mää­rä vaih­te­lee huo­mat­ta­vas­ti kas­vu- ja tal­veh­ti­mis­kausien mukaan.

  19. Erk­ki Halk­ka: Tuo raport­ti tai­taa olla enem­män­kin vas­taus väitteisiin.

    Oli­si luul­lut Met Officen jo ymmär­tä­vän että jul­ki­suu­teen kir­si­kan­poi­mi­taan vain tuo lause / otsik­ko, ja itse sisäl­tö jää huo­miot­ta, siis ne tämän­kal­tai­set lauseet… 

    Voi p… Enkö minä nimen­omai­ses­ti sano­nut, että kyse on vain pin­ta­läm­pö­ti­lois­ta ja että “Ainoa indi­kaa­tio on se, ettei ole men­nyt ihan niin kuin ennus­tet­tiin. Se mitä tämä taas mer­kit­see ilmas­to­tie­teen para­dig­mo­jen ja tule­van mah­dol­li­sen läm­pe­ne­mi­sen suh­teen jää näh­tä­väk­si. Kon­sen­sus­nä­ke­mys lie­nee se, että teo­riat ovat edel­leen peri­aa­tees­sa oikeas­sa ja että läm­pe­ne­mi­nen tulee jat­ku­maan lähivuosina.”

    Sano­pa nyt ihan rehel­li­ses­ti, että onko UKMOn rapor­tin poh­jal­ta perus­tel­tua sanoa pin­ta­läm­pö­ti­lo­jen nousun pysäh­ty­neen — vai onko kysees­sä tosi­aan­kin pel­kää muu­ta­man har­haan­joh­de­tun toi­mit­ta­jan hörhöilyä? 

    ***

    The obser­va­tions show that:

    …ja lisäk­si:

    The scien­ti­fic ques­tions posed by the cur­rent pause in glo­bal sur­face war­ming requi­re us to unders­tand in much grea­ter detail the flows of ener­gy into, out of, and around the Earth sys­tem. Cur­rent obser­va­tions are not detai­led enough or of long enough dura­tion to pro­vi­de defi­ni­ti­ve answers on the causes of the recent pause, and the­re­fo­re do not enable us to clo­se the Earth’s ener­gy bud­get. The­se are major scien­ti­fic chal­len­ges that the research com­mu­ni­ty is acti­ve­ly pur­suing, drawing on explo­ra­tion and expe­ri­men­ta­tion using a com­bi­na­tion of theo­ry, models and observations.”

    Onko täs­sä jotain muu­ta yri­tet­ty väittää?

  20. Poth1ue1: Noh – täy­nee itse­kin lukea tar­kem­min tuo UKMOn raport­ti, mut­ta sel­lai­nen sat­tui sil­mään, että jopa 30 vuo­den läm­pe­ne­mis­tau­ko sopi­si nyky­ään ilmas­to­mal­leil­le. Ilmei­ses­ti täs­sä suh­tees­sa on vii­me­ai­koi­na edis­tyt­ty, kos­ka vie­lä 2009 todet­tiin, että:

    Tuli­pas sil­mäil­tyä vähän tur­han hätäi­ses­ti, kos­ka oikeas­ti­han siel­lä sanottiin:
    “…the results also show that bey­ond periods of 20 years and lon­ger, a pause of that dura­tion occur­ring from natu­ral, inter­nal varia­bi­li­ty in the absence of other chan­ges in exter­nal forcing appears to be unlikely.”

    Elik­kä raja onkin siir­ty­nyt vain 20 vuo­teen — siis vii­si vuot­ta vie­lä pitää odotella…

  21. Evert The Neve­Rest: Mei­dät on pako­tet­tu lait­ta­maan val­ta­via sum­mia ilmas­to­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­seen, ja läm­pe­ne­mi­nen ei ole­kaan pysäh­ty­nyt yhtään.

    Eikös se jo aikoi­naan ollut tie­dos­sa, että se onnis­tuu, jos koko maa­il­man parin vuo­den talous­kas­vun ver­ran suos­tu­taan käyt­tä­mään rahaa.
    Ei taa­tus­ti ole sen ver­taa käytetty.

  22. Jos­tain syys­tä tämän artik­ke­lin kom­men­toin­ti on ollut esty­nee­nä. En tie­dä, miten niin on käy­nyt, mut­ta nyt se toi­mii taas.

  23. Mik­ko Kivi­ran­ta: Juu­ri niin. Jos ainoa tie­to­si ovat kysei­set pituus­nu­me­rot, pituus­kas­vun jat­ku­mi­nen on paras arvio tilanteesta.

    Poth1ue1: Tämä lie­nee jote­kin lip­sah­ta­nut vää­rään säi­kee­seen, mut­ta tar­jon­net toki tilas­to­tie­tee­seen poh­jau­tu­vat perus­te­lut täl­le väitteellesi.

    Tie­det­tä tai ei, seli­tys­mal­lien uskot­ta­vuut­ta arvioi­des­sa on tapa­na yrit­tää löy­tää jokin mal­lin hyvyyt­tä kuvaa­va suu­re. Yksi suo­sit­tu tapa on las­kea yhteen havai­tun vir­heen (mal­lin ja toteu­tu­neen ero­tuk­sen) neliöt, ja aja­tel­la että mal­li on sitä parem­pi (kuvaa­vam­pi) mitä pie­nem­pi tuo neliöi­den sum­ma on. Täs­sä koh­taa on luon­te­vaa oikais­ta, eli olet­taa ilmiöl­le jokin lai­na­lai­suus ja sovit­taa para­met­rit niin että ne mini­moi­vat vir­hei­den neliöi­den summan.

    Jos tie­toa on vain kah­des­ta muut­tu­jas­ta, on vai­kea löy­tää perus­tei­ta muul­le kuin yhden selit­tä­vän muut­tu­jan mal­lil­le. Edel­leen, ilman muu­ta tie­toa on vai­kea perus­tel­la sel­lais­ta lai­na­lai­suut­ta (sano­taan nyt vaik­ka poly­no­mis­ta funk­tio­ta), joka tuot­tai­si kyl­lä pie­nem­män neliö­vir­heen mut­ta ennus­tai­si ettei lukusar­jan kas­vu jatku.

    Paras arvio” siis palau­tuu täs­sä tapauk­ses­sa suo­sit­tuun usko­muk­seen että mal­lit ja seli­tyk­set ovat pikem­min­kin yksin­ker­tai­sia kuin monimutkaisia.

  24. Olen lait­ta­nut mer­kil­le, että ilmas­ton­tut­ki­joi­den luo­tet­ta­vuus tun­tuu nouse­van skep­ti­koi­den sil­mis­sä rake­tin lail­la, kun tut­kin­to­tu­lok­set näyt­tä­vät itsel­le sopi­vaa tulosta.

    Muu­ten koko sak­ki on pelk­kiä huijareita 😉

  25. OS: “Huo­maam­me, että vuo­den 1998 läm­pö­ti­la oli kor­keam­pi kuin vuo­den 2012 läm­pö­ti­la. Muu­tos on siis ohi?”

    Itse tele­vi­sio-ohjel­maa en näh­nyt, mut­ta ei minus­ta ohjel­man taus­ta­tie­dois­sa mitään tuol­lais­ta väi­tet­ty. Sen sijaan esi­tet­tiin väi­te että IPCC:n käyt­tä­mä mal­li on alail­ma­ke­hän läm­pö­ti­lo­jen selit­tä­jä­nä toden­nä­köi­ses­ti rikki.

    Pikai­ses­ti googlaa­mal­la vai­kut­taa sil­tä että asian­tun­ti­jat pitä­vät toden­nä­köi­se­nä syy­nä tähän puut­teel­lis­ta ymmär­rys­tä merien ener­gia­ta­seen muu­tok­sis­ta eivät­kä radi­kaa­le­ja muu­tok­sia säteilypakotteessa.

  26. Poth1ue1: Voi p… Enkö minä nimen­omai­ses­ti sano­nut, että kyse on vain pin­ta­läm­pö­ti­lois­ta ja…

    Vas­taus­ta­ni ei ollut niin­kään tar­koi­tet­tu juu­ri sinun vies­ti­si sisäl­töön, vaan ylei­sem­min. Lai­na­sin vies­tiä­si refe­rens­sik­si keskustelunaiheesta.

    Onko täs­sä jotain muu­ta yri­tet­ty väittää?

    Kyl­lä. Tai tar­kem­min, et sinä, mut­ta YLE:n Mat­ti Vir­ta­nen kyllä. 

    Kun läh­de puhui “tauos­ta alail­ma­ke­hän läm­pö­ti­lo­jen nousus­sa” ilmas­ton­muu­tok­sen jat­kues­sa, Vir­ta­nen väit­ti ettei ilmas­to ole läm­men­nyt vuosiin.

    Ero on ratkaiseva.

  27. Sano­pa nyt ihan rehel­li­ses­ti, että onko UKMOn rapor­tin poh­jal­ta perus­tel­tua sanoa pin­ta­läm­pö­ti­lo­jen nousun pysäh­ty­neen – vai onko kysees­sä tosi­aan­kin pel­kää muu­ta­man har­haan­joh­de­tun toi­mit­ta­jan hörhöilyä?

    Tämä jäi vie­lä vas­taa­mat­ta tar­kem­min, vaik­ka edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni asi­aa jo raapaisinkin.

    UKMO:n rapor­ting poh­jal­ta EI ole perus­tel­tua sanoa läm­pö­ti­lo­jen nousun “pysäh­ty­neen”.

    Tauon­neen” kyl­lä, tai sinun ilmaus­ta­si käyt­täen vaik­ka­pa “väliai­kai­ses­ti pysähtyneen”.

    Jäl­leen, ero on rat­kai­se­va. “Pysäh­ty­mi­nen” tar­koit­taa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen loppumista.

    Tauo­koa­mi­nen” taas vas­taa UKMO:n näke­mys­tä sii­tä, että kysees­sä on väliai­kai­nen, nor­maa­liin vaih­te­luun kuu­lu­va tasan­ko nouse­vas­sa kehityksessä.

  28. Poth1ue1 kir­joit­ti:

    Hyvä teo­ria, mut­ta poh­din­nois­ta­si ehkä unoh­tui se, että glo­baa­lis­ti meri­jään mää­räs­sä ei näy sel­vää muu­to­stren­diä, kos­ka ete­läi­nen meri­jää on jat­ka­nut kas­vu­aan ihan yhtä kiih­ty­väl­lä vauhdilla:

    Glo­bal sea ice area

    Mie­len­kiin­toi­nen käp­py­rä, kiitokset. 

    Minua ihme­tyt­tää mik­si käy­räs­tös­sä glo­baa­lin meri­jään pin­ta-alan vuo­tui­nen mini­mi on aina tam­mi­kuus­sa? Ole­tan että vuo­sia erot­ta­va pys­ty­vii­va on samas­sa koh­den kuin vuo­den­vaih­de alma­na­kois­sa (vuo­den 2013 käy­rän ulot­tu­mi­nen sopi­vas­ti hei­na-elo­kuul­le tukee tätä tul­kin­taa). Itse kuvit­te­li­sin että sil­loin poh­joi­nen meri­jää on laa­jim­mil­laan, eikä uskoi­si että ete­läi­nen merijää voi kutis­tua niin pal­jon että se kumoai­si poh­joi­sen vai­ku­tuk­sen ja vie­lä syn­tyi­si noin hir­mui­nen kuop­pa. Ete­läs­sä­hän on kyl­lä pal­jon man­nerjää­tä, mut­ta ete­läis­tä meri­jää­tä ei luu­lis ole­van aivan val­ta­vaa mää­rää eikä sekään voi sulaa sen pidem­mäl­le kuin kaik­ki lah­det ja pou­ka­mat avoi­mik­si man­te­reen reu­naan asti. (Täs­sä käy­tän MuTua että Ark­tis ja Antark­tis jää­ty­vät kesinään/talvinaan suun­nil­leen samal­le levey­sas­teel­le asti — mikä ei var­maan­kaan pidä paik­kaan­sa meri­vir­to­jen vuok­si ja sik­si että Ark­tik­sel­la­kin tule­vat reu­na­man­te­reet vastaan).

    Toi­nen ihme­tyk­sen aihe ovat kak­si vuo­tuis­ta jää­pin­ta-alan mak­si­mia — tou­ko­kuun huip­pu lie­nee ete­län tal­ven hui­pen­tu­ma ja mar­ras­kuu poh­joi­sen (vaik­ka minus­ta ne tule­vat pari kuu­kaut­ta aikai­sem­min kuin maa­lais­jär­ki sanoi­si). Ver­taan ohut­ta rus­ke­aa vii­vaa, kes­ki­mää­räis­tä jää­mää­rän vuo­den­si­säis­tä vaih­te­lua 1979–2008, ja sinis­tä vii­vaa, kuna­kin vuon­na toteu­tu­nut­ta vaih­te­lua. Esi­mer­kik­si 2013 mar­ras­kuun jää­mak­si­mi oli 1.5 milj km^2 alle kes­kiar­von, tou­ko­kuun mak­si­mi 1 milj. km^2 alle kes­kiar­von ja tam­mi­kuun mini­mi 1 milj. km^2 alle kes­kiar­von. Vuon­na 2012 vas­taa­vas­ti 1 milj. , 0.8 milj. ja 1 milj. km^2 alle kes­kiar­von. Mik­si “alar­mis­ti­nen” käy­rä näyt­tää pal­jon suu­rem­paa jopa 4 mil­joo­nan km^2 vajaus­ta poh­joi­ses­sa meri­jääs­sä? Kum­pi käy­ris­tä on oikein?

    Kol­man­nek­si ihmet­te­len kuin­ka tul­kit­set anta­mas­ta­si käy­räs­tä ete­läi­sen meri­jään kas­va­van? Niin molem­mat vuo­tui­set jää­mak­si­mit kuin mini­mi­kin kaik­ki vajoa­vat kes­kiar­vo­jen ala­puo­lel­le sitä mukaa kun aika etenee.

    Tul­kit­sen käy­rää­si var­maan joten­kin väärin…

  29. Minä:

    Toi­nen ihme­tyk­sen aihe ovat kak­si vuo­tuis­ta jää­pin­ta-alan mak­si­mia … Vuon­na 2012 vas­taa­vas­ti 1 milj. , 0.8 milj. ja 1 milj. km^2 alle kes­kiar­von. Mik­si “alar­mis­ti­nen” käy­rä näyt­tää pal­jon suu­rem­paa jopa 4 mil­joo­nan km^2 vajaus­ta poh­joi­ses­sa meri­jääs­sä? Kum­pi käy­ris­tä on oikein?

    Het­ki­nen, “alar­mis­ti­sen” käy­rän 4 mil­joo­naa­han ovat suh­tees­sa *mak­si­miin* s.o. alku­pis­tee­seen, eikä kes­kiar­voon. Sama näkyy Poth1hue1:n lin­kaa­mas­sa käy­räs­sä, alku­pään vuo­det ovat sii­nä yli kes­kiar­von ja lop­pu­pään vuo­det alle keskiarvon. 

    Eipä nii­den välil­lä tai­da­kaan olla aina­kaan suur­ta ristiriitaa…

  30. spot­tu:
    Tie­det­tä tai ei, seli­tys­mal­lien uskot­ta­vuut­taar­vioi­des­sa on tapa­na yrit­tää löy­tää jokin mal­lin hyvyyt­tä kuvaa­va suu­re. Yksi suo­sit­tu tapa on las­kea yhteen havai­tun vir­heen (mal­lin ja toteu­tu­neen ero­tuk­sen) neliöt, ja aja­tel­la että mal­li on sitä parem­pi (kuvaa­vam­pi) mitä pie­nem­pi tuo neliöi­den sum­ma on. Täs­sä koh­taa on luon­te­vaa oikais­ta, eli olet­taa ilmiöl­le jokin lai­na­lai­suus ja sovit­taa para­met­rit niin että ne mini­moi­vat vir­hei­den neliöi­den summan.

    Jos tie­toa on vain kah­des­ta muut­tu­jas­ta, on vai­kea löy­tää perus­tei­ta muul­le kuin yhden selit­tä­vän muut­tu­jan mal­lil­le. Edel­leen, ilman muu­ta tie­toa on vai­kea perus­tel­la sel­lais­ta lai­na­lai­suut­ta (sano­taan nyt vaik­ka poly­no­mis­ta funk­tio­ta), joka tuot­tai­si kyl­lä pie­nem­män neliö­vir­heen mut­ta ennus­tai­si ettei lukusar­jan kas­vu jatku.

    Vai­kut­ta­vat­ko luvut (aja­tel­laan, että käy­tös­sä oli­si vaik­ka­pa vuo­sit­tai­set pituus­mit­tauk­sen tulok­set) täs­sä tapauk­ses­sa toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mil­ta ja ident­ti­ses­ti jakau­tu­neil­ta? Jos ei, niin miten­kö­hän käy, jos alam­me raken­te­le­maan mal­lia regres­sio­na­na­lyy­sin (esim. pie­nim­män neliö­sum­man mene­tel­män) avulla?

  31. Sylt­ty:
    Olen lait­ta­nut mer­kil­le, että ilmas­ton­tut­ki­joi­den luo­tet­ta­vuus tun­tuu nouse­van skep­ti­koi­den sil­mis­sä rake­tin lail­la, kun tut­kin­to­tu­lok­set näyt­tä­vät itsel­le sopi­vaa tulosta.

    Vas­taa­vas­ti alar­mis­tien kes­kuu­des­sa “tut­kin­to­tu­los­ten” luo­tet­ta­vuus näy­tää las­ke­van kuin leh­män hän­tä sitä mukaa, kun ne muut­tu­vat vähem­män hälyyt­tä­vik­si — samal­la blo­git ja net­ti­si­vus­tot, joi­hin vain sää­lit­tä­vät “denia­lis­tit” tukeu­tui­vat aiem­min, nouse­vat arvoon arvaamattomaan.

  32. spot­tu: Itse tele­vi­sio-ohjel­maa en näh­nyt, mut­ta ei minus­ta ohjel­man taus­ta­tie­dois­sa mitään tuol­lais­ta väi­tet­ty. Sen sijaan esi­tet­tiin väi­te että IPCC:n käyt­tä­mä mal­li on alail­ma­ke­hän läm­pö­ti­lo­jen selit­tä­jä­nä toden­nä­köi­ses­ti rikki.

    Pikai­ses­ti googlaa­mal­la vai­kut­taa sil­tä että asian­tun­ti­jat pitä­vät toden­nä­köi­se­nä syy­nä tähän puut­teel­lis­ta ymmär­rys­tä merien ener­gia­ta­seen muu­tok­sis­ta eivät­kä radi­kaa­le­ja muu­tok­sia säteilypakotteessa.

    Näin juu­ri.

    Toi­saal­ta joku kyl­lä saat­tai­si ihme­tel­lä, että alkoi­vat­ko meret käyt­täy­ty­mään vas­ta nyt joten­kin kum­mal­li­ses­ti — vai eikö nii­den pro­ses­se­ja aiem­min­kaan ymmär­ret­ty kun­nol­la. Jos jäl­kim­mäi­nen pitää paik­kan­sa, niin eikö täl­löin oli­si joten­kin perus­tel­tua epäil­lä, ettei­vät ne mal­lit ihan olleet kun­nos­sa aiemminkaan?

    No, vai­kea sanoa. Joka tapauk­ses­sa UKMOn raport­ti mai­nit­see “läm­pö on men­nyt merien syvän­tei­siin” ‑teo­rioi­den luo­tat­ta­vuu­des­ta seuraavaa:
    “In addi­tion, direct mea­su­re­ments of the exc­han­ge of heat between the upper and deep ocean do not exist because the pre­sent ocean obser­ving network does not sample the ocean below 2000m adequa­te­ly. Even if it did, the poten­tial chan­ges in tem­pe­ra­tu­re could be very small, remem­be­ring that the ener­gy imba­lances invol­ved are less than 1Wm‑2 (Figu­re 10) and the­re­fo­re poten­tial­ly not detec­table as tem­pe­ra­tu­re chan­ges. Howe­ver, some ocean ana­ly­ses (Bal­ma­se­da et al, 2013; Levi­tus et al, 2012) show a con­ti­nued upta­ke of heat by the dee­per ocean throug­hout the period, con­sis­tent with our conclusion that chan­ges in TOAR may not play a lea­ding role.”

    Eli siis mit­taus­tu­lok­sia ei käy­tän­nös­sä ole — ja vaik­ka oli­si­kin, niin muu­tok­set eivät niis­sä kovin­kaan toden­nä­köi­ses­ti näkyisi.

  33. Erk­ki Halk­ka:
    Jäl­leen, ero on rat­kai­se­va. “Pysäh­ty­mi­nen” tar­koit­taa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen loppumista.

    Tauo­koa­mi­nen” taas vas­taa UKMO:n näke­mys­tä sii­tä, että kysees­sä on väliai­kai­nen, nor­maa­liin vaih­te­luun kuu­lu­va tasan­ko nouse­vas­sa kehityksessä.

    Väit­täi­sin vah­vas­ti, että ver­bin pysäh­tyä mer­ki­tyk­siin kuu­luu myös tau­koa­mi­nen. Vai onko ilmas­to­asiois­sa sanoil­la jote­kin nor­maa­lis­ta poik­kea­via mer­ki­tyk­siä kuin kre­mo­lo­lo­gias­sa aikoinaan?

    1. Jos pysäh­ty­mi­ses­tä seu­raa, että ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­nen on osoit­tau­tu­nut tar­peet­to­mak­si, sil­loin pysäh­ty­mi­sel­lä täy­tyy tar­koit­taa lopul­lis­ta pysähtymistä.

  34. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Tul­kit­sen käy­rää­si var­maan joten­kin väärin…

    No, itsea­sias­sa lät­käi­sin vain jokun käy­rän tuo­hon ja se ei ehkä ollut paras mah­dol­li­nen — tai ehkä asia oli­si vaa­ti­nut useam­man käy­rän esittämisen.

    Riit­tä­vä mää­rä mate­ri­aa­lia löy­nee tätä kaut­ta.

    Joka tapauk­ses­sa poh­joi­ses­sa jään mak­si­mi­han ajoit­tuu maa­lis­kuul­le ja mini­mi syys­kuul­le — ja ete­läs­sä tie­tys­ti päin­vas­tai­ses­ti. Pikai­ses­ti sil­mä­mu­nal­la arvoi­den poh­joi­sen jään mak­si­mit vaih­te­le­vat 13–14 milj. km^2 ja mini­mit 3–5 milj. km^2 — ete­läs­sä vaih­te­lu näyt­tää ole­van 15–16 milj. km^2 ja 2–3 milj. km^2.

    Väi­te jään mää­rän kas­vus­ta saa­taa olla ehkä hie­man perus­tee­ton — vaik­ka täl­lä het­kel­lä toki ano­ma­lioi­den sum­ma on toki positiivinen.

  35. Jos nyt osoit­tau­tuu, että ilmas­to kui­ten­kin läh­ti­si koh­ti uut­ta pik­ku­jää­kaut­ta, niin tuli­si­ko mei­dän sit­ten kom­pen­sa­to­ri­ses­ti pyr­kiä lisää­mään jyr­käs­ti CO2-pääs­tö­jä, vaik­ka nykyis­ten havain­to­jen mukaan niil­lä ei edes oli­si vaikutusta?
    Mitäs tuos­ta. Pää­asia, että rahaa palaa ja saa­daan hyvä mieli.

  36. Mik­si ilmas­toa pitää mal­lin­taa simuloinneilla?

    Eikö aika­sar­ja-ana­lyy­si riittäisi?

    Esim:

    y(t)=H(t)z(t)+B(t)x(t)+u(t)
    z(t)=A(t)z(t‑1)+w(t)

    ja w(t) ja u(t) ovat eril­li­siä innovaatioprosesseja.

    Täl­lai­nen mal­li sisäl­täi­si vek­to­ris­sa x(t) aurin­go­nak­ti­vi­tee­tin, ihmis­ten aiheut­ta­man pääs­tö­mää­rän jne.

    Kaik­ki para­met­ri­mat­rii­sit voi­si­vat olla aikariippuvia.

    Tuon mal­lin tuot­ta­ma suo­da­tet­tu pol­ku havain­noil­le voi­si olla tul­kin­ta läm­pö­ti­las­ta kun muut satun­nais­te­ki­jät on filt­te­röi­ty pois.

    Jos line­aa­ri­nen mal­li ei rii­tä niin EKF suo­da­tin voi­daan esti­moi­da line­aa­ri­se­na approk­si­maa­tio­na alla ole­val­la han­ka­lam­mal­le muodolle:

    y(t)=F(z(t))+G(x(t))+u(t)
    z(t)=A(z(t‑1))+w(t)

  37. Poth1ue1: No, itsea­sias­sa lät­käi­sin vain jokun käy­rän tuo­hon ja se ei ehkä ollut paras mah­dol­li­nen – tai ehkä asia oli­si vaa­ti­nut useam­man käy­rän esittämisen.

    Riit­tä­vä mää­rä mate­ri­aa­lia löy­nee tätä kaut­ta.

    Joka tapauk­ses­sa poh­joi­ses­sa jään mak­si­mi­han ajoit­tuu maa­lis­kuul­le ja mini­mi syys­kuul­le – ja ete­läs­sä tie­tys­ti päin­vas­tai­ses­ti. Pikai­ses­ti sil­mä­mu­nal­la arvoi­den poh­joi­sen jään mak­si­mit vaih­te­le­vat 13–14 milj. km^2 ja mini­mit 3–5 milj. km^2 – ete­läs­sä vaih­te­lu näyt­tää ole­van 15–16 milj. km^2 ja 2–3 milj. km^2.

    Väi­te jään mää­rän kas­vus­ta saa­taa olla ehkä hie­man perus­tee­ton – vaik­ka täl­lä het­kel­lä toki ano­ma­lioi­den sum­ma on toki positiivinen.

    Pin­ta-ala­mi­tan käyt­tä­mi­nen jään mää­rän mit­taa­mi­seen on rele­vant­tia, jos sama neliö­ki­lo­met­ri­mää­rä jää­tä indi­koi samaa jään tila­vuut­ta. Jään pak­suus kui­ten­kin riip­puu meri­vir­rois­ta, meri­ve­den läm­pö­ti­las­ta kesä­kau­del­la, ulkoil­man läm­pö­ti­las­ta jää­ty­mis­kau­del­la, jne.

    Täl­lä en tie­ten­kään voi väit­tää, ettei­kö pin­ta-ala­mit­taus oli­si hyvin­kin rele­vant­ti. Tun­tuu kui­ten­kin sil­tä, että pin­ta-ala­muu­tok­set voi­vat toi­mia indi­kaat­to­ri­na jos­tain muu­tok­sis­ta, mut­ta kovin pal­jon sen pidem­mäl­le nii­den kans­sa ei pääse.

  38. Evert The Neve­Rest:
    Olem­me varus­ta­neet autom­me hin­ta­vil­la kata­ly­saat­to­reil­la, vaih­ta­neet heh­ku­lam­put ener­gian­sääs­tö­lamp­pui­hin, raken­ta­neet kal­lii­ta pas­sii­vi­ta­lo­ja jne. jot­ta ilmas­to ei lämpenisi.

    Lisäk­si pääs­tö­kaup­pa ja kor­keat ener­gia­kus­tan­nuk­set ovat aja­neet teol­li­suut­ta maan­pa­koon Kii­naan ja muu­al­le kaukaisuuteen.

    Mei­dät on pako­tet­tu lait­ta­maan val­ta­via sum­mia ilmas­to­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­seen, ja läm­pe­ne­mi­nen ei ole­kaan pysäh­ty­nyt yhtään.

    Mei­tä on hui­jat­tu ja pahem­man kerran.

    Osa näis­tä toi­mis­ta on jär­ke­viä riip­pu­mat­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Tämä ei tar­koi­ta, että kaik­ki ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan nimis­sä teh­dyt pää­tök­set oli­si­vat järkeviä.

    Öljyn reaa­li­hin­ta on vuo­si­kes­kiar­vol­la mitat­tu­na kor­kein­ta 150 vuo­teen ja nelin­ker­tais­tu­nut noin kym­me­nes­sä vuo­des­sa ja kivi­hii­len­kin hin­ta on suh­teel­li­sen kor­keal­la. Sii­nä on syy­tä ker­rak­seen pyr­kiä fos­sii­li­ses­ta ener­gias­ta eroon aina­kin siel­lä mis­sä vaih­toeh­to ei ole suh­teet­to­man kallis.

  39. Poth1ue1: Eli siis mit­taus­tu­lok­sia ei käy­tän­nös­sä ole – ja vaik­ka oli­si­kin, niin muu­tok­set eivät niis­sä kovin­kaan toden­nä­köi­ses­ti näkyisi.

    Nyt ale­taan­kin pääs­tä sii­hen ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen pie­neen han­ka­luu­teen. Kyse on erit­täin moni­mut­kai­ses­ta sys­tee­mis­tä, jos­sa puhu­taan val­ta­vis­ta ener­gia­mää­ris­tä ja muu­tok­sis­ta, jot­ka tapah­tu­vat hitaas­ti. Nyt me yri­täm­me näh­dä mit­taus­tu­lok­sis­ta alku­vai­hees­saan mah­dol­li­ses­ti eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti tapah­tu­vaa kehi­tys­tä kohi­nai­ses­ta signaalista.

    Vaik­ka kat­sot­tai­siin jota­kin luo­tet­ta­vas­ti ehkä mitat­ta­vis­sa ole­vaa yksit­täis­tä suu­ret­ta (esi­mer­kik­si maa­pal­lon pin­ta­läm­pö­ti­lan vuo­si­kes­kiar­vo), se pitää satun­nais­vaih­te­lui­den vuok­si suo­dat­taa jol­lain suh­teel­li­sen pit­kän ajan kat­ta­val­la suo­da­tuk­sel­la. Liu­ku­va kes­kiar­vo on hyvä kan­di­daat­ti sik­si, että se on tehok­kain tapa hävit­tää satun­nais­ko­hi­naa. (Jos­kin jos sig­naa­lin kohi­nan luon­tees­ta on tar­kem­paa tie­toa, parem­pia­kin mene­tel­miä voi löytyä.)

    Tämä koko proble­ma­tiik­ka pitää oikeas­ti pilk­koa aika moneen palaseen:

    1. Aiheut­ta­vat­ko ihmi­sen tuot­ta­mat pääs­töt muu­tok­sia ilma- ja vesi­ke­hän energiataseeseen?

    Kas­vi­huo­ne­kaa­su­pi­toi­suu­det ilma­ke­häs­sä ovat mit­taus­ten mukaan nous­seet ja nousus­sa, mut­ta kaik­kia takai­sin­kyt­ken­tä­me­ka­nis­me­ja ei tun­ne­ta. Pää­osa tut­ki­jois­ta on sitä miel­tä, että ener­gia­ta­se on muut­tu­nut, mut­ta sii­tä on sit­ten vähem­män tie­toa, mihin se läm­pö­ener­gia on mennyt.

    2. Ovat­ko nämä muu­tok­set sel­lai­sia, että ne tule­vat muut­ta­maan eli­no­lo­suh­tei­ta maa­pal­lol­la jol­lain olen­nai­sel­la tavalla?

    Vai­kea vas­ta­ta. Tämän het­ken mal­lit tun­tu­vat ennus­ta­van ihan mer­kit­tä­viä ilmas­ton­muu­tok­sia. Toi­saal­ta mal­leis­sa on var­muu­del­la vaja­vai­suuk­sia, ja jokin tois­tai­sek­si huo­nos­ti tun­net­tu takai­sin­kyt­ken­tä­te­ki­jä voi muut­taa tilannetta.

    3. Kuka/ketkä/mikä hyö­tyy tai kär­sii muu­tok­sis­ta? Kuin­ka paljon?

    Vas­taus on vie­lä epä­mää­räi­sem­pi, kos­ka se riip­puu edel­li­ses­tä. Eri­lai­sia ske­naa­rioi­ta on vaik­ka kuin­ka pal­jon alkaen Suo­men kukois­ta­vas­ta maa­ta­lou­des­ta ja pää­tyen kan­sain­vael­luk­sen aikai­sem­mas­ta paran­net­tuun ver­sio 2.0:aan, jos­sa apo­ka­lyp­ti­set rat­sas­ta­ja­ka­ve­ruk­set pää­se­vät tositoimiin.

    4. Jos kehi­tys on hai­tal­li­nen, voim­me­ko teh­dä jotain sen kään­tä­mi­sek­si? (Pääs­tö­vä­hen­nyk­set, geoengineering?)

    Voim­me vähen­tää pääs­tö­jä, mut­ta se on poliit­ti­ses­ti vai­ke­aa, kos­ka se joh­taa liki väis­tä­mät­tä tehok­kuu­den heik­ke­ne­mi­seen. Voim­me har­joit­taa geoen­gi­nee­rin­giä, mut­ta se on sekä poliit­ti­ses­ti epä­suo­tui­saa, että poten­ti­aa­lis­ti ris­kial­tis­ta muu­ten­kin. Jos koko­nai­suu­den takai­sin­kyt­ken­tä­me­ka­nis­mit ovat jos­sain mää­rin vie­lä hakuses­sa, nii­hin sot­keu­tu­mi­nen voi tuot­taa jän­nit­tä­viä asioita.

    5. Jos kehi­tys on hai­tal­li­nen, voim­me­ko teh­dä jotain seu­raus­ten mini­moi­mi­sek­si? (Väes­tön siir­rot etu­kä­teen, vil­je­ly­kas­vien sopi­va valin­ta, sää­il­miöi­hin varau­tu­mi­nen tek­ni­sin keinoin…)

    Tämä­kin on epä­sel­vää. Jos meil­lä on jokin epä­mää­räi­nen uhka, sii­hen varau­tu­mi­nen etu­kä­teen on vai­ke­aa. Toi­min­nas­ta tulee väki­sin­kin pikem­min reak­tii­vis­ta kuin proak­tii­vis­ta, kun­nes tie­de­tään, mikä mei­tä odot­taa — jos mikään.

    = = =

    Sum­ma sum­ma­rum: Meil­lä on käsis­säm­me erit­täin moni­mut­kai­nen ilmiö, jon­ka poten­ti­aa­li­nen tuho­voi­ma on huo­nos­sa tapauk­ses­sa hyvin­kin äärim­mäi­nen glo­baa­lil­la tasol­la. Emme tun­ne ilmiö­tä hyvin, mut­ta meil­lä on yksi sel­vä meka­nis­mi, johon vai­ku­tam­me hyvin voi­mak­kaas­ti itse. Lisäk­si suu­rin osa mal­leis­ta on sitä miel­tä, että jos odo­tam­me ilmiön veri­fioi­mis­ta käy­tän­nön labo­ra­to­rio­ko­keil­la, emme ole enää tilan­tees­sa, jos­sa voi­sim­me pysäyt­tää junaa.

    Minus­ta oikea rat­kai­su on panos­taa huo­mat­ta­van pal­jon asian sel­vit­tä­mi­seen ja eri vaih­toeh­to­jen tut­ki­mi­seen. Tämä tar­koit­taa esi­mer­kik­si mil­jar­de­ja geoen­gi­nee­rin­gin ihmet­te­le­mi­seen ja bil­joo­nia ener­gia­tut­ki­muk­seen. Kata­stro­faa­li­nen ilmas­ton­muu­tos ei ole miten­kään var­ma asia, mut­ta ris­kiä hyvin epä­miel­lyt­tä­viin muu­tok­siin on kovin vai­kea raja­ta pois.

  40. Mik­ko Kivi­ran­ta: Jos poh­joi­set napa­jäät sula­mi­sel­laan joten­kin regu­loi­vat maa­pal­lon läm­mön­nousua, muka­na pelis­sä täy­tyy olla pak­sum­pi jäi­den ala­puo­li­nen vesipatja.

    Nyt kun tätä meri­jää­asi­aa tulee pähkäiltyä … 

    Laten­tin läm­mön ja läm­pö­ka­pa­si­tee­tin suh­tees­ta nah­dään nyrk­ki­sään­tö että met­rin pak­sui­sen meri­jään sulat­ta­mi­nen vaa­tii saman ver­ran ener­gi­aa kuin 80-met­ri­sen vesi­ker­rok­sen läm­mit­tä­mi­nen yhdel­lä asteella. 

    Sula­mi­sen yksi sivu­vai­ku­tus on että kun neliö­ki­lo­met­ri meri­jää­tä hävi­ää, samal­la pal­jas­tuu neliö­ki­lo­met­rin ver­ran sel­lai­sen vesi­pat­saan ylä­pää­tä joka pys­tyy peri­aat­tees­sa toi­mi­maan pys­ty­suo­ra­na liu­ku­hih­na­na ja kul­jet­ta­maan läm­pöä pin­nal­ta syvyyk­siin. Kos­ka pal­jas­tu­nut pin­ta on nol­la-asteis­ta, pyl­vää­seen pitäi­si muo­dos­tua spon­taa­ni pys­ty­kon­vek­tio — jos pin­ta­ve­si läm­pe­nee yksias­tei­sek­si (absor­boi­des­saan läm­pöä ilma­ke­häs­tä), se muut­tuu ras­kaam­mak­si ja alkaa vajo­ta. Vesi­hän on ras­kaim­mil­laan vas­ta +4 C:ssa.

    Muis­sa kuin napa­me­ris­sä vesi tup­paa kai ker­ros­tu­maan, +4 C poh­jal­le ja läm­pi­mäm­pää sii­tä ylös­päin, jos vet­tä ei joku ulkoi­nen meka­nis­mi pis­tä pys­ty­suun­tai­seen liikkeeseen.

  41. Olen aikoi­naan opis­kel­lut ympä­ris­tön­suo­je­lua Pek­ka Nuor­te­van lai­tok­sel­la ja saa­nut siis kor­keim­man ympä­ris­tö­teo­lo­gi­sen kou­lu­tuk­sen. Nyt olen kui­ten­kin jo pit­kään ollut ympä­ris­tö­ateis­ti, sil­lä niin fun­da­men­ta­lis­tius­ko­vai­sek­si on ympä­ris­tö­lii­ke men­nyt. Sel­kein esi­merk­ki on ilmas­ton­muu­to­sus­kon­to, kaik­ki tosi­asiat ovat jo pit­kään osoit­ta­neet että apo­ka­lyp­ti­set näyt ovat aivan yliammuttuja. 

    Minus­ta ympä­ris­tö­liik­keel­lä tuli­si olla vah­vem­pi moraa­li­nen sel­kä­ran­ka kuin saas­tut­ta­jil­la, enkä hyväk­sy tur­vau­tu­mis­ta sel­viin val­hei­siin, lii­oit­te­luun tai yksi­sil­mäi­seen green­peace tutkimusliturgiaan.

    En pys­ty usko­maan että Osmo Soi­nin­vaa­ra tilas­to­tie­tei­li­jä­nä voi uskoa ilmas­to­mal­lin­nuk­sien ennus­tuk­siin jot­ka sel­väs­ti ovat ris­ti­rii­das­sa havai­tun läm­pö­ti­la­ke­hi­tyk­sen kans­sa. Alan tut­ki­jat­kin ovat säh­kö­pos­teis­saan ker­to­neet pyr­ki­vän­sä pitä­mään toi­si­na­jat­te­le­vat pois­sa tie­de­jul­kai­suis­ta ettei (maa­il­man­pe­las­ta­mi­sen) asia vaarannu. 

    Sik­si uskon että on vain ajan kysy­mys kun ympä­ris­tö­liik­keis­sä­kin joku jät­tää ilmas­ton­muu­to­sus­kon­non uppoa­van lai­van jon­ka muka­na uhkaa men­nä syvyyk­siin kaik­ki unel­mat parem­mas­ta maailmasta.

  42. Vihe­rins­si: Pin­ta-ala­mi­tan käyt­tä­mi­nen jään mää­rän mit­taa­mi­seen on rele­vant­tia, jos sama neliö­ki­lo­met­ri­mää­rä jää­tä indi­koi samaa jään tila­vuut­ta. Jään pak­suus kui­ten­kin riip­puu meri­vir­rois­ta, meri­ve­den läm­pö­ti­las­ta kesä­kau­del­la, ulkoil­man läm­pö­ti­las­ta jää­ty­mis­kau­del­la, jne. 

    Tai­taa vaan olla niin, että meri­jään tila­vuu­den mit­taa­mi­nen on vähin­tään­kin han­ka­laa. Ellen val­lan vää­rin muis­ta, niin nykyi­set tila­vuusar­viot perus­tu­vat mal­liin, joka kali­broi­tiin yhden muu­ta­man vuo­den toi­min­nas­sa olleen satel­lii­tin mit­taus­tu­los­ten kans­sa. Sen jäl­keen ollaan oltu puh­taas­ti ko. mal­lin varas­sa — ilmei­ses­ti nyt tai­taa kui­ten­kin kier­to­ra­dal­la olla aina­kin yksi satel­liit­ti, jon­ka tulok­sis­ta saa­ta­nee uut­ta mate­ri­aa­lia em. mallille.

    Toki täs­sä pitä­nee kait mai­ni­ta täy­del­li­syy­den vuok­si se, ettei sen pin­ta-alan­kaan mit­taa­mi­nen sula­mis­kau­den aika­na ole niin simp­pe­liä. Suu­rim­pa­na vai­keu­te­na on erot­taa jään pääl­lä ole­vat sula­mis­lam­mi­kot (tai ‑jär­vet niin kuin taa­noi­ses­sa “Poh­jois­na­pa on sula” ‑uuti­soin­nis­sa) oikeas­ti sulas­ta meres­tä. Lisäk­si jää­kent­tiä hajot­ta­vat myrs­kyt tai­ta­vat aiheut­taa aika­moi­sia loik­kia suun­taan jos toi­seen jäätilastoissa.

    Täl­lä en tie­ten­kään voi väit­tää, ettei­kö pin­ta-ala­mit­taus oli­si hyvin­kin rele­vant­ti. Tun­tuu kui­ten­kin sil­tä, että pin­ta-ala­muu­tok­set voi­vat toi­mia indi­kaat­to­ri­na jos­tain muu­tok­sis­ta, mut­ta kovin pal­jon sen pidem­mäl­le nii­den kans­sa ei pääse.

    Eikös mei­dän kotoi­nen ITL juu­ri jul­ki­tuo­nut tut­ki­muk­sen, jon­ka mukaan pin­ta-ala­muu­tok­set vai­kut­tai­si­vat napa-alu­een albe­doon? Link­ki tiedotteeseen.

  43. Vihe­rins­si: Kata­stro­faa­li­nen ilmas­ton­muu­tos ei ole miten­kään var­ma asia, mut­ta ris­kiä hyvin epä­miel­lyt­tä­viin muu­tok­siin on kovin vai­kea raja­ta pois.

    Varau­tu­mi­seen oli­si huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi suh­tau­tua, jos ihan oikeas­ti läh­det­täi­siin teke­mään pääs­tö­vä­hen­nyk­siä siel­tä “no-regret” ‑pääs­tä — ja kun tuol­lai­set koh­teet lop­pu­vat, niin pan­tai­siin loput paran­nuseh­do­tuk­set €/CO2-ekvi­va­lent­ti­ton­ni ‑jär­jes­tyk­seen ja aloi­tet­tai­siin toi­met siel­tä hal­vim­mas­ta päästä.

    Nyt men­nään kui­ten­kin aivan puh­taas­ti ideo­lo­gia ja pelot edel­lä häsä­ten täy­sin tur­hien tai jopa ilmas­tol­le hai­tal­lis­ten puu­has­te­lui­den paris­sa. Tun­tuu, että ainoat hyö­ty­jät ovat kai­ken­maa­il­man puo­li­vil­lai­set lii­ke­mies­koi­ja­rit, jot­ka osaa­vat mak­si­maa­li­ses­ti rahas­taa eri­lai­set tuki­au­to­maa­tit (alkaen vaik­ka meil­lä koti­maas­sa erään hal­lin­no­na­lan erään enti­sen minis­te­rin erääs­tä pankkiirisukulaisesta…)

    Joten­kin tun­tui­si jär­keen­käy­väl­tä, että vaik­ka ilmas­ton­muu­tok­sen voi­mak­kuu­des­ta ja syyl­li­sis­tä ei pääs­täi­si­kään yhtei­sym­mär­ryk­seen, niin että edes jär­ke­vim­mis­tä pääs­tö­jen­vä­hen­nys­kei­nois­ta voi­tai­siin joten­kin saa­vut­taa kon­sen­sus. Kum­mal­li­ses­ti vain tun­tuu sil­tä, että täs­sä yhtei­seen näke­myk­seen pää­ty­mi­nen oli­si jopa vaikeampaa…

    Vii­mei­sin EU-vihers­tal­la­ri­by­ro­kraat­tien hul­lu­tus näyt­tää ole­van se, että jat­kos­sa lähes kaik­kiin hen­ki­lö­au­toi­hin tulee oma fluo­ri­ve­ty­ge­ne­raat­to­ri, jol­la vähän­kin vaka­vam­mas­sa onnet­to­muus­ti­lan­tees­sa saa­daan tapet­tua auton mat­kus­ta­jat ja hyväs­sä lykys­sä vie­lä pai­kal­le rien­tä­neet pelastushenkilöt.

  44. Poth1ue1:

    Poth1ue1:

    Mitä tulee noi­hin “läm­pe­ne­mis­por­tai­siin” tilas­tol­li­se­na mene­tel­mä­nä, niin mitäs jos meil­lä jani­pet­te­rin, 30-vee, pituus­ka­suvs­ta tie­dot: 0v – 50cm, 10v – 120cm, 20v – 180cm ja 30v – 180cm ja las­kem­me täs­tä 10-vuo­ti­set kes­kiar­vot eli 0–9v – 85cm, 10–19v – 150cm ja 20–29v – 180cm, niin pää­sem­me totea­maan, että jani­pet­te­rin pituus­kas­vu on aivan ilmi­sel­väs­ti jat­ku­nut vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aikan­kin, vai?

    Mik­ko Kiviranta:

    Juu­ri niin. Jos ainoa tie­to­si ovat kysei­set pituus­nu­me­rot, pituus­kas­vun jat­ku­mi­nen on paras arvio tilanteesta.

    Jos pituus­nu­me­roi­den sijas­ta käy­tät­kin aprio­ris­ta tie­toa että kysees­sä on jani­pet­te­ri, ole­tet­ta­vas­ti ihmi­nen, voit täy­den­tää annet­tu­ja pituus­lu­ke­mia 7 mil­jar­dis­ta ihmi­syk­si­lön perus­teel­la saa­ta­vil­la ole­val­la, huo­mat­ta­vas­ti tar­kem­mal­la ja tiu­hem­paan sämplä­tyl­lä datalla.

    Tämä lie­nee jote­kin lip­sah­ta­nut vää­rään säi­kee­seen, mut­ta tar­jon­net toki tilas­to­tie­tee­seen poh­jau­tu­vat perus­te­lut täl­le väitteellesi. 

    Sor­ry, läh­din vas­taa­maan väit­tee­seen jota et esit­tä­nyt: ettei­kö data­jou­kos­ta f(2.4)=1.2 , f(7.7)=2.1 , f(13)=2.5 voi­si (aika yleis­pä­te­vin prio­rein, jol­lai­set käy­vät jär­keen myös läm­pö­ti­la-aika­sar­jois­sa) väit­tää että df/dx pis­teen x=13 ympä­ris­tös­sä on posi­tii­vi­nen, mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä kuin että df/dx oli­si nega­tii­vi­nen tai (jos­sain rajois­sa) nol­la. Kysy­mys on nimit­täin mie­len­kiin­toi­nen [*] : mitä on mah­dol­lis­ta sanoa lukusar­jan seu­raa­vas­ta luvus­ta, jos tie­tää lukusar­jan alun — ilman prio­re­ja ei kai mitään. 

    Mut­ta nyt kun kat­son teks­tiä­si tar­kem­min en ole var­ma mitä yri­tät sanoa? Että alar­mis­tiplo­tin läm­pe­ne­mis­por­taat ovat huo­no esti­moin­ti­me­ne­tel­mä? No niin ovat, nehän on ilmi­sel­väs­ti tar­koi­tet­tu kari­ka­tyy­rik­si mol­laa­maan denia­lis­tien muka keh­noa tilas­to­ma­te­maat­tis­ta osaamista. 

    Vai yri­tät­kö sanoa että kes­kiar­vois­ta­mi­nen (ali­pääs­tö­suo­dat­ta­mi­nen) on huo­no mene­tel­mä, kos­ka se luo tren­din dataan jos­sa sitä ei alun­pe­rin ole (aina­kin maa­lais­jär­jel­lä kat­soen, f(20):hän on sama kuin f(30))? Mut­ta kes­kiar­vois­ta­mi­nen­han on teh­ty päin prink­ka­laa tuos­sa esi­mer­kis­sä­si. Data on dis­kre­toi­tu kym­me­nen vuo­den välein, ja dataan on sit­ten koh­dis­tet­tu filt­te­ri jon­ka aika­va­kio on myös 10 vuo­den luok­kaa. Filt­te­ri aset­tu­mi­sai­kan­sa vuok­si tekee tie­ten­kin arte­fak­tan dataan. Tulos oli­si pal­jon parem­pi jos jani­pet­te­rin pituus näyt­teis­tet­täi­siin päi­vit­täin, ja dataan koh­dis­tet­tai­siin filt­te­ri jon­ka aika­va­kio on vaik­ka­pa kuu­kausi. Välin 20…30 vuot­ta aika­na tuom­moi­nen filt­te­ri aset­tui­si jo erit­täin kau­niis­ti näyt­tä­mään nol­lat­ren­diä, jos alku­pe­räis­da­tas­sa tren­diä ei ole (mikä sekään ei ole sel­vää pel­käs­tään tie­don f(20)=f(30) nojalla).

    ———————————–

    [*] Mie­len­kiin­toi­nen sik­si että tilas­tol­li­sen mal­lin ravis­ta­mi­nen hihas­ta on se “tie­teel­li­sen meto­din” vai­keam­pi puo­li. Kun mal­li on löy­det­ty, tilas­to­ma­te­ma­tiik­ka antaa kyl­lä työ­ka­lut mal­lin para­met­rien esti­moin­tiin. Esi­mer­kik­si Kepler kek­si käyt­tää ellip­se­jä mal­li­na ennus­ta­maan kier­to­täh­tien käyt­täy­ty­mis­tä, mut­ta sil­loin ei ollut, eikä ole tänään, mitään sys­te­maat­tis­ta tilas­to­ma­te­maat­tis­ta pro­se­duu­ria jol­la ellip­sit oli­si löydetty.

  45. Austrian:
    Mik­si ilmas­toa pitää mal­lin­taa simuloinneilla?

    Eikö aika­sar­ja-ana­lyy­si riittäisi?

    Toki­han näi­tä ana­lyy­se­jä on kehi­tel­ty aina Jup­pi­te­rin ja Satur­nuk­sen rata­pa­ra­met­re­jä myö­ten — kuten esim.: Empi­rical evi­dence for a celes­tial ori­gin of the cli­ma­te oscil­la­tions and its implica­tions. Ilmas­ton­mal­lin­ta­jat vas­tus­ta­vat täl­lai­sia “tilas­tol­li­sia kala­tus­ret­kiä” sne poh­jal­ta, ettei­vät ne yleen­sä tar­joa fysi­kaa­lis­ta seli­tys­mal­lia — mut­ta kun ottaa huo­mioon kuin­ka pal­jon ilmas­to­mal­lei­ses­sa itses­sään on heu­ris­tiik­kaan ja tilas­tol­li­seen ana­lyy­siin perus­tu­via para­met­ri­soin­te­ja, niin joku voi­si poh­tia, että soi­mai­si­ko täs­sä pata kat­ti­laa vai miten…

  46. Poth1ue1: Toki­han näi­tä ana­lyy­se­jä on kehi­tel­ty aina Jup­pi­te­rin ja Satur­nuk­sen rata­pa­ra­met­re­jä myö­ten – kuten esim.: Empi­rical evi­dence for a celes­tial ori­gin of the cli­ma­te oscil­la­tions and its implica­tions. Ilmas­ton­mal­lin­ta­jat vas­tus­ta­vat tällaisia.. 

    Ilmas­to­nih­mi­set perus­taa luon­non­tie­tei­siin ja mekanismeihin. 

    Denia­lis­ti­set tilas­to­räplää­jät ohei­sel­la taval­la voi­vat osoit­taa vaik­ka­pa, että Skor­pio­neil­la on nor­maa­lia vähem­män ja Häril­lä muis­ta enem­pi MS-tau­tia tai että aurin­gon olles­sa Jousi­mie­hes­sä syn­ty­väs­tä lap­ses­ta tulee keh­nom­pi urhei­li­ja voik­ka­tun­neil­le kuin aurin­gon olles­sa Vesi­mie­hen tun­tu­mas­sa. Vaik­ka data sopii, seli­tys ei (tai sitä ei edes oikeas­taan ole astro­lo­ge­ja enempää).

  47. Ilmas­to­tut­ki­muk­ses­sa on vie­lä pal­jon teh­tä­vää, ennen kuin voi­daan men­nä niin­kin pit­käl­le kuin Suo­mes­sa ollaan menossa.

    Pitää ottaa kui­ten­kin huo­mioon Suo­men abso­luut­ti­nen osuus ihmis­kun­nan päästöissä.

    Ilmas­to on tilas­tol­li­nen käsi­te, se ei ole olemassa. 

    Sää on ole­mas­sa ja ilmas­to on tilas­toi­tu­ja sään arvoja.

    On pää­tet­ty, että 30 vuo­den ajan­jak­so kuvaa tar­peek­si hyvin yli 4 mil­jar­din vuo­den ikäi­sen maa­pal­lon ilma­ke­hän jär­jes­tel­mien muut­tu­mis­ta. Sinän­sä se riit­tää, kos­ka muu­tos on toden tot­ta näky­vis­sä, mut­ta eihän sitä muu­tos­ta kukaan todel­li­suu­des­sa kiistä. 

    Käp­py­rän muo­to riip­puu myös pal­jon, mis­tä vuo­des­ta tuo 30 vuot­ta läh­de­tään las­ke­maan. Vuo­des­ta 1935–1965 saa­daan las­ke­va tren­di. Niin ikään, 1880–1910 saa­daan las­ke­va tren­di. Mut­ta toi­saal­ta, noi­den kah­den väli­nen ero ker­too sil­ti, että ilmas­to on lämmennyt.

    Kuin­ka suu­ri osa täs­tä muu­tok­ses­ta on ihmi­sen aikaan saamaa?

    Miten seli­te­tään esi­mer­kik­si kyl­män sodan syvim­pien vuo­sien vii­leät vuo­det 50‑, 60‑, ja 70-luvuilla?

    Miten voi­daan olla var­mo­ja, että muu­tos joh­tuu ihmis­kun­nan pääs­töis­tä, eikä maa­pal­lon tai jopa aurin­ko­kun­nan tois­tai­sek­si tun­te­mat­to­mis­ta mekanismeistä?

    Miten seli­te­tään, että jäi­den läh­tö on aikais­tu­nut vaik­ka­pa tor­nion­joel­la jo kol­men­sa­dan vuo­den ajan, vaik­ka teol­lis­tu­mis­ta on ollut vain rei­lun sadan vuo­den ajan? 

    Ilmas­ton muu­tos on tot­ta ja ei var­mas­ti tule het­keä, jol­loin sää­ti­la maa­pal­lon ilma­ke­häs­sä oli­si sta­bii­li. Kah­ta saman­lais­ta mata­lan jär­jes­tel­mää ei tule mil­joo­niin­kaan vuosiin.

    Hii­li­diok­si­din kier­to­kul­ku on hyvin tun­net­tu, kuten myös muut sekoit­tu­neet kaa­sut. Otso­ni­kin on jo mel­ko hyvin tunnettu.

    Maan albe­do tun­ne­taan huo­nos­ti, sen arvos­ta ei pääs­tä yksi­mie­li­syy­teen ja pro­sent­tei­na ero on val­ta­va. Pil­vis­sä ole­vat pien­hiuk­ka­set tun­ne­taan huo­nos­ti, len­to­ko­nei­den jät­tö­va­nat tun­ne­taan huo­nos­ti, aurin­gon sätei­lyn vai­ku­tus tun­ne­taan huo­nos­ti. Stra­tosfää­rin vesi­höy­ryn vai­ku­tus tun­ne­taan huo­nos­ti, pien­hiuk­kas­ten suo­ra vai­ku­tus tun­ne­taan niin ikään huonosti.

    Tar­vi­taan todel­li­suu­des­sa aivan val­ta­vas­ti lisää kon­kreet­ti­sia havain­to­ja, jot­ta täs­tä mas­sii­vi­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä, johon koko maa­pal­lon elä­vät ja elot­to­mat jär­jes­tel­mät nivou­tu­vat, ennen kuin voi­daan teh­dä suu­ria päätöksiä.

    On sinän­sä hul­lun­ku­ris­ta väit­tää, että ennus­te 100 vuo­den pää­hän on var­ma, kun sää­en­nus­te 10 päi­vän pää­hän ei ole edes 30 % varma.

    Täs­tä kri­tii­kis­sä on yllä esi­te­tyn lisäk­si kyse. Ilmas­ton­muu­tok­sen ennus­te­taan käyt­täy­ty­vän niin ja näin, mut­ta kukaan ei voi olla var­ma miten.

    Sään ennus­ta­mi­ses­sa käy­tet­tä­vät mal­lit ovat “rau­ta­lan­ka­mal­lil­taan” niin har­vo­ja, että ennus­tei­ta jou­du­taan ruk­kaa­maan käsin, jos esi­mer­kik­si syn­ty­vä mata­la jää pis­tei­den väliin. Sitä ei siis ennus­tees­sa oli­si ole­mas­sa, mut­ta var­mas­ti se siel­lä on. Jos meteo­ro­lo­gi ei tee muu­tok­sia, on parin päi­vän pää­hän sijoit­tu­va sää­en­nus­te sata­var­mas­ti pielessä.

    Huvit­ta­vaa on että Googlel­la on enem­män las­ken­ta­te­hoa käy­tet­tä­vis­sä kuin kai­kil­la ilma­tie­teen­lai­tok­sil­la maa­il­mas­sa yhteensä.

    Me emme yksin­ker­tai­ses­ti tun­ne tai tie­dä tar­peek­si hyvin kaik­kia Aurin­koa, Maa­ta, aurin­ko­kun­taa kos­ke­via jär­jes­tel­miä, voi­dak­sem­me olla var­mo­ja mikä vai­kut­taa mihin­kin ja miten­kä paljon.

    Sit­ten on vie­lä yllä­tys­te­ki­jät, aste­roi­dit ja tuli­vuo­ret ja niin edel­leen. Näil­lä voi olla mas­sii­vi­nen vai­ku­tus ilmas­toon, mut­ta kukaan ei voi nii­tä ennustaa.

    Suo­raan sanot­tu­na, mitä ne tiu­kat pääs­tö­lait tääl­lä poh­jo­lan perä­hi­kiäl­lä aut­ta­vat, kun tääl­lä ei enää koh­ta ole mitään?

    Saas­tut­ta­mi­nen on tyh­mää, mut­ta väi­tän että erit­täin tiuk­ka ilmas­to­la­ki suh­tees­sa muu­hun maa­il­maan on vain tyh­mää viher­pe­sua, jol­la ei maa­pal­lon tilan­tee­seen ole min­kään­lais­ta vaikutusta. 

    Ilmas­to­lail­la ei ihmis­ten päi­vit­täi­nen kulu­tus muu­tu yhtään miksikään.

  48. Ihan kau­pun­ki­lais­jär­jel­lä aja­tel­len tun­tuu, että täy­tyy täl­lä val­ta­val­la pääs­tö­mää­räl­lä jota­kin vai­kuts­ta olla. Maa­pal­lon his­to­rias­sa tämä on kui­ten­kin ainutlaatuista.
    Tie­ten­kin ilmas­to muut­tuu muuu­ten­kin jat­ku­vas­ti ja kai­ken­lai­sia mul­lis­tuk­sia on ollut. Mut­ta täl­lais­ta ihmis­mää­rää ja ihmi­sen muok­kaus­ta maa­il­ma ei ole ennen koke­nut. Mitä sit­ten oikeas­ti tapah­tuu, se näh­dään tule­vas­sa ajas­sa. Mut­ta joten­ki Osmon ja vih­rei­den puheis­sa pais­taa, että hei­dän maa­il­man­ku­van­sa romah­taa, jos joku uskal­taa arvos­tel­la. Jos tuli­sim­me hys­tee­ri­sik­si ja lopet­tai­sim­me autol­la ajon, suih­kus­sa käy­mi­sen ja alkai­sim­me syö­mään pork­ka­noi­ta. He oli­si­vat tyy­ty­väi­siä, mut­ta ei se mitään auttaisi.

    Jos kas­vi­huo­neil­miö on tot­ta, mitä voim­me teh­dä. Suo­mes­sa emme voi sitä pysäyt­tää. Maa­il­man kas­vi­huo­ne­pääs­töt nouse­vat siten, että vaik­ka suo­mi asuk­kai­neen lopet­tet­tai­siin huo­men­na. Kah­den vii­kon pääs­tä pääs­töt oli­si­vat samat. Eli mei­dän ei kan­na­ta tuho­ta suo­men teol­li­suut­ta ja talout­ta. Jär­ke­vät toi­met kan­nat­taa teh­dä ja pysyä kehi­tyk­ses­sä muka­na. Ener­gian tuo­tan­to tapo­ja kan­nat­taa aina kehit­tää ja sääs­tä­väi­syys on hyve. Se aut­taa kil­pai­lus­sa­kin pit­käl­lä aika välil­lä. Mut­ta sii­nä se.
    Ongel­ma on sii­nä, että kii­na ja muut kehit­ty­vät talou­det, yhdys­val­la, ete­lä-ame­rik­ka ja ara­bi­maat eivät sitou­du ilmas­to­ta­voit­tei­siin. Eli jos näin jat­kuu mei­dän on vain sopeu­dut­ta­va tulevaan. 

    Jos muu­tos saa­daan aikaan, se saa­daan vain tek­niik­kaa kehit­tä­mäl­lä. Mitään paluu­ta van­haan ei ole.
    Ja jos ei ilmas­to­muu­tuk­kaan. Niin hyvä, ei sääs­tä­väi­syy­des­sä sil­ti mitään pahaa ole.

  49. Mik­ko Kivi­ran­ta: Nyt kun tätä meri­jää­asi­aa tulee pähkäiltyä … 

    Laten­tin läm­mön ja läm­pö­ka­pa­si­tee­tin suh­tees­ta nah­dään nyrk­ki­sään­tö että met­rin pak­sui­sen meri­jään sulat­ta­mi­nen vaa­tii saman ver­ran ener­gi­aa kuin 80-met­ri­sen vesi­ker­rok­sen läm­mit­tä­mi­nen yhdel­lä asteella. 

    Sula­mi­sen yksi sivu­vai­ku­tus on että kun neliö­ki­lo­met­ri meri­jää­tä hävi­ää, samal­la pal­jas­tuu neliö­ki­lo­met­rin ver­ran sel­lai­sen vesi­pat­saan ylä­pää­tä joka pys­tyy peri­aat­tees­sa toi­mi­maan pys­ty­suo­ra­na liu­ku­hih­na­na ja kul­jet­ta­maan läm­pöä pin­nal­ta syvyyk­siin. Kos­ka pal­jas­tu­nut pin­ta on nol­la-asteis­ta, pyl­vää­seen pitäi­si muo­dos­tua spon­taa­ni pys­ty­kon­vek­tio – jos pin­ta­ve­si läm­pe­nee yksias­tei­sek­si (absor­boi­des­saan läm­pöä ilma­ke­häs­tä), se muut­tuu ras­kaam­mak­si ja alkaa vajo­ta. Vesi­hän on ras­kaim­mil­laan vas­ta +4 C:ssa.

    Muis­sa kuin napa­me­ris­sä vesi tup­paa kai ker­ros­tu­maan, +4 C poh­jal­le ja läm­pi­mäm­pää sii­tä ylös­päin, jos vet­tä ei joku ulkoi­nen meka­nis­mi pis­tä pys­ty­suun­tai­seen liikkeeseen.

    Joo, makea vesi on ras­kaim­mil­laan 4 astei­se­na. Suo­lai­nen vesi taas ei.

  50. Mik­ko Kivi­ran­ta: Sor­ry, läh­din vas­taa­maan väit­tee­seen jota et esit­tä­nyt: ettei­kö data­jou­kos­ta f(2.4)=1.2 , f(7.7)=2.1 , f(13)=2.5 voisi

    Ja tuos­sa data­jou­kos­sa­han siis on jani­pet­te­rin kes­kiar­vois­tet­tu pituus arsi­noi­na, kun ikä ilmais­taan Mar­sin vuosissa. 

    Otin vapau­den sumen­taa asi­aa vähän, jot­tei se aprio­ri­nen tie­to että kysees­sä on ihmi­sen pituus­kas­vu, pää­se vai­kut­ta­maan joh­to­pää­tök­siin joi­ta data­jou­kos­ta voi (yleis­pä­te­väm­min) tehdä.

  51. Mik­ko Kivi­ran­ta: Minua ihme­tyt­tää mik­si käy­räs­tös­sä glo­baa­lin meri­jään pin­ta-alan vuo­tui­nen mini­mi on aina tam­mi­kuus­sa? Ole­tan että vuo­sia erot­ta­va pys­ty­vii­va on samas­sa koh­den kuin vuo­den­vaih­de alma­na­kois­sa (vuo­den 2013 käy­rän ulot­tu­mi­nen sopi­vas­ti hei­na-elo­kuul­le tukee tätä tul­kin­taa). Itse kuvit­te­li­sin että sil­loin poh­joi­nen meri­jää on laa­jim­mil­laan, eikä uskoi­si että ete­läi­nen meri­jää voi kutis­tua niin pal­jon että se kumoai­si poh­joi­sen vai­ku­tuk­sen ja vie­lä syn­tyi­si noin hir­mui­nen kuoppa. 

    Taas­kaan ei mutu toi­mi; noin itse­kin luu­lin. Mut­ta ete­läs­sä onkin meri­jää­tä yllät­tä­vän pal­jon sii­tä kes­kel­lä nököt­tä­väs­tä, sula­vas­ta jää­te­lö­ka­sas­ta huo­li­mat­ta. Ja vuo­tui­nen vaih­te­lu on siel­lä myös pal­jon suurempi.

    Poh­joi­nen vs. ete­lä, NSIDC

  52. JP Leh­to:

    Jos kas­vi­huo­neil­miö on tot­ta, mitä voim­me tehdä.

    Tähän on aivan pak­ko tarttua.

    Kas­vi­huo­neil­miö on totta!!!

    Muu­ten täl­lä pal­lol­la kes­ki­läm­pö­ti­la oli­si rei­lus­ti pak­ka­sen puo­lel­la ja ihmis­kun­taa ei oli­si ole­mas­sa­kaan. Kas­vi­huo­neil­miö on elin­tär­keä mekanismi.

  53. Koko A‑Studion ohjel­man point­ti ei ollut läm­pe­ne­mi­ses­sä, vaan ilmas­to­lais­sa, jota Suo­meen ollaan rukkaamassa.

    Mie­les­tä­ni on hul­lua alkaa val­mis­te­le­maan kan­sal­li­sel­la tasol­la tiuk­kaa ilmas­to­la­kia, kun meil­lä on kui­ten­kin yksi yhtei­nen ilmakehä.

    Ilmas­to­la­kien pitäi­si tul­la YK:n tahol­ta ja sito­vi­na kan­sain­vä­li­si­nä sopi­muk­si­na, aivan kuten otso­ni­ka­don tapauk­ses­sa tehtiin.

  54. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Ilmas­to­tut­ki­muk­ses­sa on vie­lä pal­jon tehtävää…

    Vaik­ka olen itse­kin varo­vai­sen kriit­ti­sel­lä kan­nal­la, en mal­ta olla puut­tu­mat­ta muu­ta­maan yksityiskohtaan:

    Pitää ottaa kui­ten­kin huo­mioon Suo­men abso­luut­ti­nen osuus ihmis­kun­nan päästöissä.

    Ihmis­kun­nan voi aina jakaa niin pie­niin osiin että yksit­täi­sel­lä osal­la ei ole vai­ku­tus­ta. Huang­pu’n, Shang­hain kau­pun­gin­osan asuk­kai­den ei kan­na­ta vähen­tää pääs­tö­jään kun ne ovat niin pie­ni osa maa­pal­lon koko­nai­suu­des­ta. John Doen ei kan­na­ta luo­pua Hum­mer-autos­taan, kun ei se koko­nai­suu­des­sa mitään kui­ten­kaan vaikuta. 

    Tämä on peli­teo­reet­ti­ses­ti yhteis­maan tra­ge­dian ongel­ma. Jokai­sen toi­mi­jan opti­moi­des­sa omaa etu­aan saa­daan pie­nem­pi hyö­ty, kuin jos toi­mi­jat voi­vat teh­dä kaik­kia sito­van sopi­muk­sen. Kano­ni­nen esi­merk­ki Eco­no­mic Natu­ra­list ‑kir­jas­ta oli Kas­pian meren sam­pi­kan­nan romah­ta­mi­nen. Venä­jän, Kazaks­ta­nin, Turk­me­nis­ta­nin ja Azer­baidza­nin (joo, yksi puut­tuu) kan­nat­taa pyy­dys­tää sam­pea ja myy­dä kavi­aa­ria täy­sil­lä ennen kuin muut ehti­vät tyh­jen­tää kala­ve­det. Neu­vos­to­lii­ton aikoi­na kaik­ki oli­vat yhden kes­kus­hal­lin­non kont­rol­lis­sa, ja kavi­aa­ria riitti.

    Ilmas­to on tilas­tol­li­nen käsi­te, se ei ole olemassa.

    Tot­ta kai ilmas­to on ole­mas­sa erit­täin kou­riin­tun­tu­val­la taval­la. Jos maa­il­man ja sen muka­na Suo­men ilmas­to kyl­me­nee, ennen­van­haan oli­sit palel­tu­nut tai näl­kiin­ty­nyt hen­gil­tä, nyky­ään ener­gia­las­kusi kas­vaa tai saat hedel­mäl­li­sem­pää seu­tua etsi­vät sota­jou­kot nis­kaa­si. Ker­ro sii­nä sit­ten niil­le sota­jou­koil­le että ilmas­to on vain tilas­tol­li­nen käsite. 

    Kuin­ka suu­ri osa täs­tä muu­tok­ses­ta on ihmi­sen aikaan saamaa?

    Tämä on moni­mut­kai­nen kysy­mys, johon on vai­kea saa­da luo­tet­ta­vaa vas­taus­ta. Ja vie­lä vai­keam­pi perus­tel­la vas­taus (jos se löy­tyy / kun se on löy­ty­nyt) ymmär­ret­tä­väl­lä ja vakuut­ta­val­la taval­la äänes­tä­jil­le, olet­taen että demo­kra­tia vallitsee.

    Miten voi­daan olla var­mo­ja, että muu­tos joh­tuu ihmis­kun­nan pääs­töis­tä, eikä maa­pal­lon tai jopa aurin­ko­kun­nan tois­tai­sek­si tun­te­mat­to­mis­ta mekanismeistä?

    Täs­sä pitäi­si men­nä lii­an syväl­le Pop­pe­riin ja fals­fioin­ti­jut­tui­hin, ettie aika oikein riitä…

    Miten seli­te­tään, että jäi­den läh­tö on aikais­tu­nut vaik­ka­pa tor­nion­joel­la jo kol­men­sa­dan vuo­den ajan, vaik­ka teol­lis­tu­mis­ta on ollut vain rei­lun sadan vuo­den ajan?

    En tun­ne asi­aa, mut­ta onko se ollut glo­baa­li ilmiö? Glo­baa­li läm­pe­ne­mi­nen on nimen­sä mukai­ses­ti nime­no­maan globaalia.

    On sinän­sä hul­lun­ku­ris­ta väit­tää, että ennus­te 100 vuo­den pää­hän on var­ma, kun sää­en­nus­te 10 päi­vän pää­hän ei ole edes 30 % varma.

    Saat­taa olla että ilmas­toen­nus­te 100 vuo­den pää­hän on yhtä fun­da­men­taa­leis­ta syis­tä (kaoot­ti­suus) tuhoon tuo­mit­tu kuin sään­kin ennus­ta­mi­nen, mut­ta asi­aa ei voi perus­tel­la sään kaoot­ti­suu­del­la. On pal­jon kaoot­ti­sia sys­tee­me­jä, joi­den kes­kiar­voi­nen käyt­täy­ty­mi­nen on erit­täin ennustettavaa.

    - Vaik­ka kos­kes­sa yksit­täis­ten veden­pyör­tei­den syn­ty­mis­tä ei pys­ty­tä mal­lit­ta­maan, koko vesi­mas­sa liik­kuu erit­täin ennus­tet­ta­val­la taval­la ala­juok­sul­le päin.

    - Maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la rea­goi ennus­tet­ta­val­la taval­la sätei­ly­pa­kot­teen muu­tok­siin (ne tun­ne­taan nimel­lä “kesä” ja “tal­vi”, vaik­ka sää­tä ei ei pys­ty ennus­ta­maan 10 päi­vää kauemmas.

    - Chi­gacon kau­pun­gin joka loka­kui­nen kes­ki­läm­pö­ti­la tun­ne­taan var­sin hyvin.

    - Kaoot­ti­sen sys­tee­min pro­to­tyyp­pi, logis­ti­nen kart­ta on mate­maat­ti­ses­ti kon­struoi­tu siten että sen arvo pysyy aina nol­lan ja ykkö­sen välis­sä. Ehkä yksin­ker­tai­sin jat­ku­va kaoot­ti­nen sys­tee­mi, Chua’n kyt­ken­tä, pysyy myös aina käyt­tö­jän­nit­tei­den­sä välis­sä. Mie­les­tä­ni nämä rajoit­teet muis­tut­ta­vat sitä kuin­ka mm. ener­gian säi­ly­mi­nen ja sätei­ly­ta­sa­pai­no aset­ta­vat rajat maa­pal­lon läm­pö­ti­la­vaih­te­lul­le, ken­ties ennus­tet­ta­val­la taval­la, vaik­ka yksit­täi­sen paik­ka­kun­nan täs­mäl­lis­tä läm­pö­ti­la­vaih­te­lua ei voi ennustaa.

    Joka tapauk­ses­sa simu­laa­tioi­den raken­ta­mi­nen niin että ne anta­vat luo­tet­ta­via tulok­sia edes ei-kaoot­ti­sis­ta sys­tee­meis­tä, on kaik­kea muu­ta kuin help­poa. Koke­mus­ta on elekt­ro­nii­kan simu­loin­nis­ta kun mon­ta osail­miö­tä yhdis­te­tään, ja siel­lä sen­tään jokai­nen mal­lin­net­ta­va osail­miö tun­ne­taan perin­poh­jai­ses­ti, kos­ka ilmiöis­tä voi teh­dä kont­rol­loi­tu­ja kokei­ta. Vaik­ka onpa maa­il­mal­la toi­saal­ta myös aika isot voi­ma­va­rat ilmas­to­mal­le­ja työs­tä­mäs­sä ja debuggaamassa.

    Sit­ten on vie­lä yllä­tys­te­ki­jät, aste­roi­dit ja tuli­vuo­ret ja niin edel­leen. Näil­lä voi olla mas­sii­vi­nen vai­ku­tus ilmas­toon, mut­ta kukaan ei voi nii­tä ennustaa.

    Mik­si söi­sit ter­veel­li­ses­ti, vaik­ka rek­ka saat­taa ajaa ylit­se­si mil­loin hyvänsä?

  55. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Ilmas­to­tut­ki­muk­ses­sa on vie­lä pal­jon teh­tä­vää, ennen kuin voi­daan men­nä niin­kin pit­käl­le kuin Suo­mes­sa ollaan menossa.

    Pitää ottaa kui­ten­kin huo­mioon Suo­men abso­luut­ti­nen osuus ihmis­kun­nan päästöissä

    Ei se noin mene, vali­tet­ta­vas­ti. Kaik­ki maa­il­man maat voi­si­vat vapau­tua pääs­tö­ra­joi­tuk­sis­ta tuol­la logiikalla.

    Min­kään yksit­täi­sen maan pääs­töt eivät erik­seen rii­tä teke­mään suur­ta muu­tos­ta. Ei edes Jenk­kien tai Kii­nan, joi­den kum­man­kin osuus on kar­keas­ti noin kym­me­nes­osan huja­koil­la maa­il­man päästöistä.

    Kyse on maa­il­man­laa­jui­ses­ta ongel­mas­ta, jon­ka rat­kai­se­mi­seen kaik­kien mai­den pitää osal­lis­tua, jos rat­kai­suun halu­taan päästä.

    Vuo­des­ta 1935–1965 saa­daan las­ke­va tren­di. Niin ikään, 1880–1910 saa­daan las­ke­va tren­di. Mut­ta toi­saal­ta, noi­den kah­den väli­nen ero ker­too sil­ti, että ilmas­to on lämmennyt

    Kuin­ka suu­ri osa täs­tä muu­tok­ses­ta on ihmi­sen aikaan saamaa?

    Alle puo­let, mikä­li muis­tan oikein.

    Miten seli­te­tään esi­mer­kik­si kyl­män sodan syvim­pien vuo­sien vii­leät vuo­det 50‑, 60‑, ja 70-luvuilla?

    Suu­rin syy oli tut­ki­joi­den mukaan lähin­nä aero­so­lien mää­rän kas­vu ilmakehässä.

    Miten voi­daan olla var­mo­ja, että muu­tos joh­tuu ihmis­kun­nan pääs­töis­tä, eikä maa­pal­lon tai jopa aurin­ko­kun­nan tois­tai­sek­si tun­te­mat­to­mis­ta mekanismeistä?

    Yksin­ker­tai­suu­den vuok­si puhun täs­sä vain hii­li­diok­si­dis­ta, vaik­ka muut­kin kas­vi­huo­ne­kaa­sut, maan­käy­tön muu­tok­set jne. vaikuttavat. 

    Hii­li­diok­si­din ilmas­toa läm­mit­tä­vä vai­ku­tus on tun­net­tu 1800 ‑luvul­ta asti. Se voi­mis­taa kasvihuoneilmiötä.

    Ihmis­kun­ta on pääs­tä­nyt ilma­ke­hään yhä ene­ne­väs­sä mää­rin hii­li­diok­si­dia. Ver­taa­mal­la pääs­tö­ti­las­to­ja hil­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den mit­tauk­siin, näyt­tää sil­tä että noin puo­let näis­tä pääs­töis­tä jää ilma­ke­hään. Tämä on vah­vis­tet­tu myös isotooppimittauksin.

    Kas­vi­huo­neil­miön voi­mis­tu­mi­nen näkyy myös satel­liit­ti­mit­tauk­sis­sa, ja niis­tä näkee että voi­mis­tu­mi­nen tapah­tuu juu­ri niil­lä aal­lon­pi­tuuk­sil­la joil­la hii­li­diok­si­di vaikuttaa.

    Lisäk­si on sit­ten vie­lä tämän­ker­tai­nen kes­kus­te­lun aihe, läm­pö­ti­la­mit­tauk­set. Maa­pal­lol­le on tul­lut ener­gi­aa enem­män kuin siel­tä on läh­te­nyt pois: tämä näkyy läm­pö­ti­lan nousu­na niin ilma­ke­häs­sä kuin meris­sä­kin, sekä mui­na muu­tok­si­na kuten jään sula­mi­nen jne.

    Lopul­ta, mikään muu tun­net­tu muut­tu­ja ei kyke­ne selit­tä­mään toteu­tu­nut­ta kehitystä.

    Tämä ei osoi­ta sata­pro­sent­ti­sel­la var­muu­del­la että läm­pe­ne­mi­nen on ihmi­sen aiheut­ta­maa, mut­ta on sil­ti san­gen vah­va näyt­tö sii­tä että hyvin toden­nä­köi­ses­ti näin on.

    Miten seli­te­tään, että jäi­den läh­tö on aikais­tu­nut vaik­ka­pa tor­nion­joel­la jo kol­men­sa­dan vuo­den ajan, vaik­ka teol­lis­tu­mis­ta on ollut vain rei­lun sadan vuo­den ajan?

    Luon­nol­li­nen vaih­te­lu ei ole kadon­nut min­ne­kään, eikä yhden paik­ka­kun­nan yhden läm­pö­ti­la­proxyn tapah­tu­mis­ta voi oikein vetää joh­to­pää­tök­siä suun­taan tai toi­seen, eten­kään kun datas­sa on vie­lä tren­diin ver­rat­tu­na pal­jon vuo­sit­tais­ta vaih­te­lua niin kuin täs­sä tapauk­ses­sa on.

    Olen näh­nyt yhden graa­fin tuos­ta Tor­nion jää­ti­lan­tees­ta, sii­nä oli ainoas­taan raa­ka­da­ta ja tren­di koko mit­tausa­jal­ta. Oli­si ollut kiin­nos­ta­vaa näh­dä myös esim. 30 vuo­den liu­ku­va tren­di, jos­ta oli­si näh­nyt sel­keäm­min miten muu­tos­no­peus vaih­te­lee noi­den kol­men­sa­dan vuo­den aikana.

    Tar­vi­taan todel­li­suu­des­sa aivan val­ta­vas­ti lisää kon­kreet­ti­sia havain­to­ja, jot­ta täs­tä mas­sii­vi­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä, johon koko maa­pal­lon elä­vät ja elot­to­mat jär­jes­tel­mät nivou­tu­vat, ennen kuin voi­daan teh­dä suu­ria päätöksiä.

    Sata­pro­sent­tis­ta var­muut­ta ei tul­la kos­kaan saa­vut­ta­maan, mut­ta näyt­tö on jo nyt erit­täin vah­vaa. Pää­tök­siä pitää osa­ta teh­dä ilman täyt­tä varmuutta.

    On sinän­sä hul­lun­ku­ris­ta väit­tää, että ennus­te 100 vuo­den pää­hän on var­ma, kun sää­en­nus­te 10 päi­vän pää­hän ei ole edes 30 % varma.

    Ei se “var­ma” ole, vaan “toden­nä­köi­nen”, eikä edes “ennus­te” vaan “ske­naa­rio”, joi­ta on usei­ta, eri ole­tuk­sil­la tule­vas­ta kehityksestä. 

    Yksin­ker­tais­tet­tu­na:

    Ennus­te: Tulet hyp­pää­mään talo­si katol­ta, ja satut­ta­maan nilkkasi.

    Skenaario1: Jos hyp­päät katol­ta, saa­tat suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä satut­taa nilkkasi.

    Skenaario2: Jos hyp­päät katol­ta, ja alla on pomp­pu­lin­na, on mah­dol­lis­ta, mut­tei kovin toden­nä­köis­tä että satu­tat nilkkasi.

    Skenaario3: Jos et hyp­pää katol­ta, on epä­to­den­nä­köis­tä että satu­tat nilkkasi.

    Mitä tuo­hon ennus­ta­mi­sen vai­keu­teen tulee, sää­tä on ker­ta­luok­kia vai­keam­pi ennus­taa kuin ilmastoa.

    En osaa ker­toa sinul­le mil­lai­nen sää on vii­kon pääs­tä, mut­ta osaan ker­toa sinul­le että Suo­mes­sa on hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä vii­leäm­pää ensi Tam­mi­kuus­sa kuin nyt.

    Täs­tä kri­tii­kis­sä on yllä esi­te­tyn lisäk­si kyse. Ilmas­ton­muu­tok­sen ennus­te­taan käyt­täy­ty­vän niin ja näin, mut­ta kukaan ei voi olla var­ma miten.

    Ei voi­kaan. Jos hyp­päät katol­ta, ei ole var­maa että satu­tat itse­si. Vain erit­täin todennäköistä.

    Me emme yksin­ker­tai­ses­ti tun­ne tai tie­dä tar­peek­si hyvin kaik­kia Aurin­koa, Maa­ta, aurin­ko­kun­taa kos­ke­via jär­jes­tel­miä, voi­dak­sem­me olla var­mo­ja mikä vai­kut­taa mihin­kin ja miten­kä paljon.

    Sit­ten on vie­lä yllä­tys­te­ki­jät, aste­roi­dit ja tuli­vuo­ret ja niin edel­leen. Näil­lä voi olla mas­sii­vi­nen vai­ku­tus ilmas­toon, mut­ta kukaan ei voi nii­tä ennustaa.

    Niin. Kun menet hyp­pää­mään katol­ta­si, joku voi olla sat­tu­mal­ta pys­tyt­tä­nyt alas­tu­lo­pai­kal­le­si pomp­pu­lin­nan jol­loin sel­viät hyväl­lä onnel­la naarmuitta. 

    On kui­ten­kin jär­ke­vää teh­dä pää­tök­siä tun­ne­tun tie­don poh­jal­ta, vaik­ka kaik­kia muut­tu­jia ei tunnetakaan.

  56. Mik­ko Kivi­ran­ta:
    Mut­ta nyt kun kat­son teks­tiä­si tar­kem­min en ole var­ma mitä yri­tät sanoa? Että alar­mis­tiplo­tin läm­pe­ne­mis­por­taat ovat huo­no esti­moin­ti­me­ne­tel­mä? No niin ovat, nehän on ilmi­sel­väs­ti tar­koi­tet­tu kari­ka­tyy­rik­si mol­laa­maan denia­lis­tien muka keh­noa tilas­to­ma­te­maat­tis­ta osaamista. 

    Kri­ti­soin lähin­nä sitä, että nii­tä por­tai­ta — tai vas­taa­via 10-vuo­ti­sia kes­kiar­vo­ja — käy­te­tään myös “todis­ta­maan”, että läm­pe­ne­mi­nen jat­kuu. “Jokai­nen vuo­si­kym­men on ollut edel­lis­tä läm­pi­mäm­pi -> läm­pe­ne­mi­nen siis jat­kuu” ‑argu­ment­tia­han on käyt­tet­ty aina kan­sal­li­sis­ta ilmas­to­lai­tok­sis­ta alkaen (NOAA tulee ensim­mäi­se­nä mieleeen).

    Vai yri­tät­kö sanoa että kes­kiar­vois­ta­mi­nen (ali­pääs­tö­suo­dat­ta­mi­nen) on huo­no mene­tel­mä, kos­ka se luo tren­din dataan jos­sa sitä ei alun­pe­rin ole (aina­kin maa­lais­jär­jel­lä kat­soen, f(20):hän on sama kuin f(30))? Mut­ta kes­kiar­vois­ta­mi­nen­han on teh­ty päin prink­ka­laa tuos­sa esi­mer­kis­sä­si. Data on dis­kre­toi­tu kym­me­nen vuo­den välein, ja dataan on sit­ten koh­dis­tet­tu filt­te­ri jon­ka aika­va­kio on myös 10 vuo­den luok­kaa. Filt­te­ri aset­tu­mi­sai­kan­sa vuok­si tekee tie­ten­kin arte­fak­tan dataan. Tulos oli­si pal­jon parem­pi jos jani­pet­te­rin pituus näyt­teis­tet­täi­siin päi­vit­täin, ja dataan koh­dis­tet­tai­siin filt­te­ri jon­ka aika­va­kio on vaik­ka­pa kuu­kausi. Välin 20…30 vuot­ta aika­na tuom­moi­nen filt­te­ri aset­tui­si jo erit­täin kau­niis­ti näyt­tä­mään nol­lat­ren­diä, jos alku­pe­räis­da­tas­sa tren­diä ei ole (mikä sekään ei ole sel­vää pel­käs­tään tie­don f(20)=f(30) nojalla).

    Toki. Eikö täl­lais­ta voi­si käyt­tää sit­ten kes­ki­läm­pö­ti­lo­jen suhteen?

  57. Mrr­KAT: Ilmas­to­nih­mi­set perus­taa luon­non­tie­tei­siin ja mekanismeihin. 

    Denia­lis­ti­set tilas­to­räplää­jät ohei­sel­la taval­la voi­vat osoit­taa vaik­ka­pa, että Skor­pio­neil­la on nor­maa­lia vähem­män ja Häril­lä muis­ta enem­pi MS-tau­tia tai että aurin­gon olles­sa Jousi­mie­hes­sä syn­ty­väs­tä lap­ses­ta tulee keh­nom­pi urhei­li­ja voik­ka­tun­neil­le kuin aurin­gon olles­sa Vesi­mie­hen tun­tu­mas­sa. Vaik­ka data sopii, seli­tys ei (tai sitä ei edes oikeas­taan ole astro­lo­ge­ja enempää).

    Miten tämä liit­tyy kysei­seen tutkimukseen?

    Sca­fet­tan teo­ria­han on, että aurin­gon lii­ke (r ~ aurin­gon hal­kai­si­ja) aurin­ko­kun­nan mas­sa­kes­ki­pis­teen ympä­ri vai­kut­tai­si aurin­gon sätei­le­mään tehoon. Kysei­nen vai­ku­tus­me­ka­nis­mi on tois­tai­sek­si tun­te­ma­ton (jos sitä siis onkaan), mut­ta eihän aurin­ko ole mikään jäyk­kä kap­pa­le ja sen kier­to­ra­ta ei ole yksin­ker­tai­nen, niin mik­si­pä ei jotain vai­ku­tus­ta voi­si olla.

    Jupi­ter ja Satur­nus liit­ty­vä asi­aa tie­tys­ti s.e. nii­den vai­ku­tus mas­sa­kes­ki­pis­teen sijain­tiin on tie­tys­ti merkittävin.

    Itse suh­tau­dun täl­lai­siin teo­rioi­hin kui­ten­kin hie­man skep­ti­ses­ti — kyl­lä joku kun­non teo­ria pitäi­si olla sii­tä, miten aurin­gon tehon muu­tok­set tapah­tu­vat. Kui­ten­kin Sca­fet­tan lei­maa­mi­nen astro­lo­gik­si on kyl­lä vähän lii­oi­tel­tua — ja tun­tuu perus­tu­van pelk­kiin ennakkoluuloihin.

  58. Vihe­rins­si: mut­ta sii­tä on sit­ten vähem­män tie­toa, mihin se läm­pö­ener­gia on mennyt.

    Ottaen huo­mioon myrs­ky­jen ja ääri­sää­il­miöi­den lisään­ty­mi­sen, näyt­täi­si kovas­ti sil­tä, että se on men­nyt ilma­ke­hään lii­ke-ener­giak­si. Todis­ta­mi­nen on toki eri asia.

    Poth1ue1: Ilmas­ton­mal­lin­ta­jat vas­tus­ta­vat täl­lai­sia “tilas­tol­li­sia kala­tus­ret­kiä” sne poh­jal­ta, ettei­vät ne yleen­sä tar­joa fysi­kaa­lis­ta selitysmallia

    Minus­ta ihan perus­jär­jel­lä pitäi­si kai nyt ensin edes kek­siä joku sel­lai­nen ylem­män tason abstrak­tio, joka voi­si pla­nee­tan mit­ta­kaa­vas­sa läm­pö­ti­laa las­kea ja jota ei mit­taus­tu­lok­sil­la saa heti tyr­mät­tyä, jot­ta aal­to­liik­keen ole­mas­sao­loa kan­nat­tai­si yleen­sä­kään olet­taa. Tai­vaan­kap­pa­lei­den liik­kees­sä­kin sen­tään veto­voi­ma­kom­po­nen­tin suun­ta vaih­tuu koor­di­naat­tiak­se­lin yli­tyk­ses­sä gra­vi­taa­tio­kes­kuk­sen olles­sa ori­gos­sa. Ei kai tark­kaa meka­nis­mia kukaan ensim­mäi­sek­si kaipaa.

    JP Leh­to: Jos kas­vi­huo­neil­miö on tot­ta, mitä voim­me teh­dä. Suo­mes­sa emme voi sitä pysäyttää.

    Jos Suo­mi poh­joi­se­na ja siten ener­gi­aa pal­jon kulut­ta­va­na maa­na kyke­nee lait­ta­maan omat pääs­tön­sä kuriin ja esit­tä­mään suun­ni­tel­man ja/tai tek­niik­kaa, mil­lä parem­mas­sa ilmas­tos­sa sijait­se­vat maat pää­se­vät nol­la­tu­lok­seen tai aina­kin lähem­mäk­si sitä, ovat Suo­men pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen vai­ku­tuk­set tosia­sial­li­ses­ti sen ilmei­siä vai­ku­tuk­sia pal­jon suuremmat.
    Esi­mer­kin voi­ma on suuri.

  59. Poth1ue1: Kri­ti­soin lähin­nä sitä, että nii­tä por­tai­ta – tai vas­taa­via 10-vuo­ti­sia kes­kiar­vo­ja – käy­te­tään myös “todis­ta­maan”, että läm­pe­ne­mi­nen jatkuu.

    Rei­luu­den nimis­sä käy­te­tys­tä datas­ta lie­nee aika vai­kea­ta raken­taa sem­moi­sia por­tai­ta, jot­ka mene­vät pit­kän täh­täi­men tren­de­jä vas­taan. Sii­nä mie­les­sä sekin on aika kova todis­te lämpenemisestä.

  60. Erk­ki Halk­ka:
    On kui­ten­kin jär­ke­vää teh­dä pää­tök­siä tun­ne­tun tie­don poh­jal­ta, vaik­ka kaik­kia muut­tu­jia ei tunnetakaan.

    Olet aivan oikeassa.

    Sik­si pitää­kin arvioi­da, että min­kä­lai­nen pai­noar­vo ilmas­toen­nus­teil­le voi­daan antaa, kun suun­ni­tel­laan Suo­meen uut­ta lainsäädäntöä.

    Onko Suo­mi tai suo­ma­lai­set val­mii­ta ole­maan esi­merk­ki­nä muul­le maa­il­mal­le, hin­nal­la mil­lä hyvänsä?

    Jos Suo­men talous romah­taa, tääl­lä pol­te­taan kivi­hiil­tä, puu­ta ja tur­vet­ta, kos­ka muu­hun ei ole varaa.

    Esi­mer­kik­si nyt mei­dän ker­ros­ta­lo­kak­sios­sa menee säh­kö­ener­gi­aan 12–13 euroa kuu­kau­des­sa (siir­to rei­lut 50 % pääl­le). Jos jou­dun osta­maan uuden ener­gian­sääs­tö­lam­pun, se mak­saa 8–15 euroa. Jos minul­la ei ole sii­hen varaa, jou­dun osta­maan hal­vem­man sau­na­lam­pun (heh­ku­lam­pun), joka kulut­taa enem­män sähköä.

    Sama pätee muu­al­la­kin. Jos ei ole varaa inves­toi­da ja hank­kia uut­ta vähä­pääs­töis­tä tek­no­lo­gi­aa, pot­kii tiu­kat sää­dök­set persuuksille.

    Mut­ta, jos talous on kun­nos­sa niin voi­daan hank­kia uut­ta tek­no­lo­gi­aa ja näin ollen las­kea kulu­tus­ta ja sen myö­tä päästöjä.

    En siis yri­tä kumo­ta ilmas­to­tie­te­li­jöi­den tut­ki­muk­sia, vaan yrit­tää poh­tia, että mikä oli­si se kul­tai­nen kes­ki­tie, jol­la Suo­mi voi­si tai­teil­la koh­ti tulevaisuutta. 

    Mihin on varaa ja mihin ei?

    1. Lau­ri. Tie­dät­kö lain­kaan, että Suo­men kas­vi­hu­ne­pääs­töt hen­keä koh­taan kulu­vat maa­il­man kor­keim­piin. Huo­noa esi­merk­ki­tä näytämme.

  61. En jak­sa lukea aiem­pia kom­ment­te­ja läpi, mut­ta satel­lii­teis­ta ei ole pal­jon ollut puhet­ta? Niis­sä on kai vii­me vuo­si­na näky­nyt parem­pi nousut­ren­di kuin pintamittauksissa?

    Nousut­ren­din ei-mer­kit­se­vyys­hän ei vie­lä pal­jon tar­koi­ta, kos­ka datan auto­kor­re­laa­tion takia tren­din esti­maa­tit ovat vie­lä epä­var­mem­pia kuin perus­regres­siol­la saa­dun tren­dies­ti­maa­tin. (Tai oikeam­min: auto­kor­re­laa­tio ei ilme­ne datas­sa vaan mal­lin resi­du­aa­leis­sa, jos mal­lis­sa on vain mel­ko jäyk­kä nousut­ren­di. Parem­man mal­lin resi­du­aa­lit voi­vat hyvin olla riippumattomia.)

    Siis tuo on vain vähän tek­ni­sem­pi ilmai­su sil­le, että aika­sar­jas­sa on tois­tu­via tasanteita. 

    Auto­kor­re­laa­tio­ta voi dekon­struoi­da ja siel­tä löy­tyy ENSO:a, aurin­koa ja tuli­vuo­ren­pur­kauk­sia. Ja nii­den takaa nousutrendi:
    http://tamino.wordpress.com/2011/01/20/how-fast-is-earth-warming/
    http://tamino.wordpress.com/2011/01/06/sharper-focus/

    Minus­ta nuo mai­ni­tut kak­si link­kiä riit­tä­vät aika hyvin aika­sar­jao­rien­toi­tu­neek­si vas­tauk­sek­si pysähtymisväittelle. 

    Toki läm­mön varas­toi­tu­mi­nen meriin ja muu­tok­set ko. pro­ses­sis­sa ovat mielenkiintoisia. 

    Myös kan­nat­taa lukea http://blogit.yle.fi/tiedeprisma/yle-hs-ja-ilmastojournalismin-kriisi

  62. Osmo. Tie­dät­kö lain­kaan että Suo­mes­ta val­mis­te­taan esim ruos­tu­ma­ton­ta teräs­tä jota vie­dään ulko­mail­le. Jos sama mää­rä teräs­tä val­mis­tet­tai­siin ulko­mail­la eikä Suo­mes­sa, Suo­men kas­vi­huo­ne­pääs­töt hen­keä koh­ti toki las­ki­si, mut­ta jos­sain muu­al­la taas nousi­si. Mikä syy tuos­sa on syyl­lis­tää suomalaisia?

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lau­ri. Tie­dät­kö lain­kaan, että Suo­men kas­vi­hu­ne­pääs­töt hen­keä koh­taan kulu­vat maa­il­man kor­keim­piin. Huo­noa esi­merk­ki­tä näytämme.

    Ei täs­sä sit­ten tai­da aut­taa muu, kuin alkaa myön­tä­mään val­tion inves­toin­ti­tu­kea uusil­le ydinvoimalaitoksille.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lau­ri. Tie­dät­kö lain­kaan, että Suo­men kas­vi­hu­ne­pääs­töt hen­keä koh­taan kulu­vat maa­il­man kor­keim­piin. Huo­noa esi­merk­ki­tä näytämme.

    Suu­rim­mat kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen aiheut­ta­jat Suo­mes­sa ovat ener­gian­tuo­tan­to ja liikenne.

    Suo­men kas­vi­huo­ne­pääs­töt las­ki­vat 2011–2012 kah­dek­san pro­sent­tia. En pitäi­si tuo­ta huo­no­na esimerkkinä.

    Meil­lä pääs­töt las­ke­vat, muu­al­la ne nousevat.

  65. Tren­dien pai­kal­li­si­na tai pit­kä­ai­kai­si­na pitäi­si löy­tyä jos moniu­lot­tei­nen aika­sar­ja­mal­li sovi­te­taan näil­le sarjoille.

    A Har­vey sekä Dur­bin ja Koop­mans ovat näi­den epäs­ta­tio­naa­ri­sil­le aika­sar­joil­le sovi­tet­ta­vien moniu­lot­teis­ten aika­sar­ja­mal­lien guruja.

    Osmon yksiu­lot­tei­nen ana­lyy­si on yksin­ker­tai­ses­ti lii­an kar­kea menetelmä.

  66. Ei minul­la tähän kes­kus­te­luun oikeas­taan muu­ta kuin että en edel­leen­kään ole tör­män­nyt yhteen­kään ilmas­tos­kep­tik­koon joka oli­si kiin­nos­tu­nut lyö­mään ilmas­to­ka­ta­stro­fis­ta vetoa ker­toi­mil­la, jot­ka impli­koi­si­vat skep­ti­kon pitä­vän ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syyt­tä pie­nem­pä­nä kuin 50%. Niin kau­an kuin on näin, en näe syy­tä uhra­ta aikaa näi­den höpi­si­jöi­den kans­sa väittelyyn.

  67. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Sik­si pitää­kin arvioi­da, että min­kä­lai­nen pai­noar­vo ilmas­toen­nus­teil­le voi­daan antaa, kun suun­ni­tel­laan Suo­meen uut­ta lainsäädäntöä.

    Ei pidä unoh­taa varovaisuusperiaatetta.
    Ilmas­ton­muu­tos on aivan jär­je­tön riski.

    Öljys­tä irti­pää­sy ei aina­kaan hait­taa — se lop­puu ennem­min tai myö­hem­min ja sitä tar­vi­taan raa­ka-ainee­na­kin. Toriu­miin kan­nat­tai­si siis var­maan­kin panostaa.

  68. tcrown, jos tun­ti­sin sinut, oli­sin val­mis lyö­mään vetoa pal­jon pie­nem­mäl­lä ker­toi­mel­la. Arvioi­sin ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syy­dek­si, mukaan luet­tu­na “merien hap­pa­moi­tu­mi­nen” ja muut uhka­ku­vat, mitä ihmis­ten CO2-pääs­töi­hin lii­te­tään, alle 10%. Jos 2080 on 1C läm­pi­mäm­pää (mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pia nousu­ja pidän erit­täin epä­to­den­nä­köi­se­nä) kuin nyt, niin ei ole edes sel­vää, onko se ihmis­kun­nal­le hyö­dyk­si vai hai­tak­si, joka tapauk­ses­sa vai­ku­tus ei tule ole­maan lähi­main­kaan “kata­stro­faa­lis­ta”.

    Itseä­ni ei tosin myös­kään ole juu­ri kiin­nos­ta­nut väit­te­ly aiheen tie­tees­tä enää muu­ta­maan vuo­teen. Mie­les­tä­ni tie­de on täy­sin vas­taan sano­mat­to­mas­ti skep­ti­koi­den kan­nal­la ja hei­dän tie­teel­li­nen argu­men­taa­tion­sa yli­ver­tais­ta alar­mis­tei­hin näh­den. En enää edes pidä alar­mis­te­ja tie­teen vaan jon­kin­lai­sen maal­li­sen kor­vi­ke-uskon­nol­li­suu­den mää­rit­tä­mä­nä jouk­ko­na. Näen myös van­kas­ti, että näin asia tul­laan psy­ko­lo­gian tut­ki­muk­ses­sa näke­mään 50 vuo­den päästä.

    Esi­mer­kik­si Pasi Toi­viai­sen yllä lin­ki­tet­ty kir­joi­tus on näkö­kul­mas­ta­ni uskon­nol­li­nen kir­joi­tus, ja todel­li­sen tie­teel­li­syy­den kans­sa sil­lä on kovin vähän­lai­ses­ti tekemistä.

    Ja saman sanoi­sin täs­tä Osmon tar­koi­tus­ha­kui­ses­ta aloi­tuk­ses­ta. En usko het­keä­kään, että alar­mis­min mer­kit­tä­väk­si osak­si iden­ti­teet­ti­ään elä­nyt ihmi­nen oli­si tyy­ty­väi­nen, jos alar­mis­mi osoit­tau­tui­si sel­keäs­ti vää­räk­si. Tulok­se­na tulee ole­maan mil­joo­nit­tain masennusta.

    Ihmi­set eivät oikeas­ti juu­ri tun­ne suo­raa yhteyt­tä meil­le evo­luu­tion muok­kaa­mi­na tun­ne­mie­li­nä hyvin kau­kai­seen, edes laa­ja­mit­tai­seen kol­lek­tii­vi­seen hätään (vrt. Soma­lian sisäl­li­so­ta, Ruan­da, nais­ten ase­ma Intias­sa tai Jeme­nis­sä), vaan tun­te­vat omaa mer­ki­tys­tään nii­hin iden­ti­fioi­tu­mi­sen kaut­ta, jos ja mikä­li iden­ti­fioi­tu­vat. Muu­ten sel­lai­nen ei juu­ri kos­ke­ta mei­tä, jos olem­me rehellisiä.

    Jos on vuo­si­kym­me­niä puhu­nut sii­tä, kuin­ka ilmas­to­ka­ta­stro­fi uhkaa mei­tä ja yhteis­kun­taa on radi­kaa­lis­ti muu­tet­ta­va sen tor­ju­mi­sek­si ja luke­mat­to­mis­sa myös sosi­aa­li­ses­ti ja psy­ko­lo­gi­ses­ti pola­ri­soi­tu­neis­sa yhteyk­sis­sä — ilme­ten esi­mer­kik­si vas­ta­puo­len kut­su­mi­se­na denia­lis­teik­si (tai välin­pi­tä­mät­tö­mik­si, tupak­kayh­tiöi­den laki­mie­hik­si tms.), holo­kaus­tin kiel­tä­mi­ses­tä joh­det­tu, hyvin tun­ne­la­tau­tu­nut ja asian hen­ki­lö­koh­tai­sek­si nos­ta­va käsi­te — samais­tu­nut tiet­tyyn kan­taan, niin on val­ta­va oman mer­ki­tyk­sen, kun­nian, oman­tun­non, oma­nar­von­tun­non tap­pio olla vää­räs­sä. Jul­ki­nen roo­li, kuten näky­väl­lä polii­ti­kol­la, tie­de­mie­hel­lä tai kolum­nis­til­la, koros­taa tätä tun­ne­la­taus­ta. Kuten koros­ta­vat omat vii­te­ryh­mät, joi­hin on samaistuttu.

    Ihmi­set halua­vat esit­tää, ettei näin ole, että haluam­me ylei­ses­ti hyvää, olim­me oikeas­sa tai emme, oikeas­sa ole­via tai emme, mut­ta ylei­ses­ti meil­lä on tiet­ty luon­to, jota vas­taan on hyvin vai­kea kamp­pail­la, ja jota ei pys­ty vain päät­tä­mään toiseksi.
    Esi­mer­kik­si Pasi Toi­viai­sen ja Osmon koh­dal­la voi­daan kar­keas­ti yleis­tää, että alar­mis­ti­sen ske­naa­rion toteu­tues­sa he ovat olleet kau­ko­nä­köi­siä, ymmär­tä­viä, oikeal­la asial­la, mer­kit­tä­viä mie­li­pi­de­vai­kut­ta­jia, vaik­ka maa­il­mal­le oli­si tapah­tu­mas­sa jotain kama­laa… skep­ti­sen ske­naa­rion toteu­tues­sa lis­ta, jota en nyt viit­si eri­tel­lä, ei ole lain­kaan yhtä mai­rit­te­le­va heil­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, vaik­ka maa­il­man tilan­ne oli­si pal­jon parempi.

    Haluam­me näh­dä itsem­me sel­lai­si­na, että toi­vom­me täl­lai­sis­sa tilan­teis­sa jäl­kim­mäis­tä vaih­toeh­toa, mut­ta me olem­me vain rajal­li­ses­ti itsem­me mää­rit­tä­jiä. Psy­ko­lo­gian tut­ki­muk­ses­ta löy­tyy hyvin vähän­lai­ses­ti tukea sil­le, että ihmi­nen pys­tyi­si irtau­tu­maan vah­vas­ti hen­ki­löi­ty­nees­tä suh­tees­ta, irtau­tu­maan sii­tä jon­kin­lai­seen yle­vään ja irral­li­seen yleis­maa­il­mal­li­seen moraaliin.

    Sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gi Jonat­han Haid­tin kir­jas­sa, jota juu­ri luen, tätä kut­su­taan oman elä­män nar­ra­tii­vik­si. Haluam­me ker­toa itses­täm­me (masen­nus tekee tähän mer­kit­tä­vän poik­keuk­sen) tari­naa, jos­sa mei­hin liit­tyy hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti posi­tii­vi­sia mää­rei­tä. Laa­jem­pi maa­il­ma on täs­sä väli­kap­pa­le. Väli­täm­me välil­li­ses­ti ja iden­ti­fioi­tu­nees­ti. Ratio­na­lis­mi (ml. eet­ti­nen ratio­na­lis­mi) on hen­ki­ses­ti, tun­teel­li­ses­ti ja psy­ko­lo­gi­ses­ti äärim­mäi­sen vai­ke­aa. Ihmi­nen enem­män iden­ti­fioi­tuu maa­il­mas­ta välit­tä­väk­si kuin maa­il­mas­ta välit­tää jon­kin­lai­se­na per­soo­nat­to­ma­na hyvä­nä tah­to­na. Jos näin ei oli­si, niin niin luke­mat­to­mia ker­to­ja ei oli­si tie­tä kata­stro­faa­li­siin pää­tök­siin kivet­ty hyvin aikein, vaan ihmi­set oli­si­vat havah­tu­neet pal­jon aiem­min näke­mään, kysee­na­lais­ta­maan hyvän ja itsen­sä hyvä­nä näke­mi­sen eron.

    Jos on vuo­si­kym­me­niä hyvin vah­vas­ti iden­ti­fioi­tu­nut, sosi­aa­lis­tu­nut, sito­nut älyl­li­sen kun­nian­tun­ton­sa (…) alar­mis­miin, niin siloin alar­mis­min uhkaa­va tap­pio on myös useim­mil­le uhkaa­va hen­ki­lö­koh­tai­nen tap­pio, ja uskon, että reak­tiot, joi­ta tulem­me näke­mään tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä, tule­vat hei­jas­ta­maan nime­no­maan tätä. Epä­toi­vois­ta roik­ku­mis­ta val­ta­me­riin läm­mön kans­sa hävin­nee­seen yhteis­kun­nal­li­seen oma­nar­von­tun­toon ja (tämän suh­teen) oman mer­ki­tyk­sen koke­mi­seen; yhä tois­tu­vin ja yhä epä­toi­voi­sem­min vakuut­te­luin sii­tä, että kata­stro­fi on tulos­sa. Sen toi­voo ole­van tulossa.

  69. tcrown:
    en edel­leen­kään ole tör­män­nyt yhteen­kään ilmas­tos­kep­tik­koon joka oli­si kiin­nos­tu­nut lyö­mään ilmas­to­ka­ta­stro­fis­ta vetoa ker­toi­mil­la, jot­ka impli­koi­si­vat skep­ti­kon pitä­vän ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syyt­tä pie­nem­pä­nä kuin 50%. 

    Miten täl­lai­nen veto rat­kais­taan ihmi­se­lä­män aika­na? Mit­kä ovat kri­tee­rit sil­le, että veto kat­so­taan ratkaistuksi?

  70. tcrown:
    Ei minul­la tähän kes­kus­te­luun oikeas­taan muu­ta kuin että en edel­leen­kään ole tör­män­nyt yhteen­kään ilmas­tos­kep­tik­koon joka oli­si kiin­nos­tu­nut lyö­mään ilmas­to­ka­ta­stro­fis­ta vetoa ker­toi­mil­la, jot­ka impli­koi­si­vat skep­ti­kon pitä­vän ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syyt­tä pie­nem­pä­nä kuin 50%. Niin kau­an kuin on näin, en näe syy­tä uhra­ta aikaa näi­den höpi­si­jöi­den kans­sa väittelyyn.

    Kukaan ei lyö tuol­lai­ses­ta vetoa, kos­ka moraa­li­ses­ti vää­rin vie­dä toi­sen rahat vedon­lyön­nis­sä. Toi­sek­seen sinä tai kukaan muu­kaan ei ole enää todis­ta­mas­sa sitä, mitä mah­dol­li­ses­ti tapah­tuu 100+ vuo­den kuluttua.

  71. Olen ymmär­tä­nyt, että tie­tee­seen kuu­luu olen­nai­se­na osa­na kyseenalaistaminen.

    Toi­sin, kuin vaik­ka­pa uskon­to­jen koh­dal­la, tie­tees­sä edel­leen­kin tes­ta­taan jo laik­si­kin mää­ri­tel­ty­jä asioi­ta vaik­ka nii­tä ope­te­taan “totuuk­si­na”.

    En siis jo tämän poh­jal­ta ymmär­rä sitä, mik­si ilmas­to­mal­lien ennus­ta­mia ske­naa­rioi­ta ei sai­si kyseenalaistaa.

    Mei­na­si­han tuos­sa het­ki sit­ten men­nä fyy­si­koil­la pas­mat sekai­sin suh­teel­li­suus­teo­rian kans­sa. En kui­ten­kaan ole kos­kaan huo­man­nut kenen­kään vas­tus­ta­van sitä, että suh­teel­li­suus­teo­ri­aa tes­ta­taan tai kyseenalaistetaan.

    Se pyö­rii sittenkin!” 😉

  72. Poth1ue1: Väit­täi­sin vah­vas­ti, että ver­bin pysäh­tyä mer­ki­tyk­siin kuu­luu myös tau­koa­mi­nen. Vai onko ilmas­to­asiois­sa sanoil­la jote­kin nor­maa­lis­ta poik­kea­via mer­ki­tyk­siä kuin kre­mo­lo­lo­gias­sa aikoinaan?

    Kun vil­kai­sin Jan­ne S:n viit­taa­maa YLE-blo­gia, siel­lä­kin vään­ne­tään kät­tä, onnek­si alku­kie­lel­lä, sano­jen “Pause” ja “Stop” mer­ki­ty­se­ros­ta. Ennen­van­haan kaset­ti­nau­hu­reis­sa oli sekä Stop- että Pause-näp­päin, mikä ker­to­nee sano­jen vivah­de-eros­ta englan­tia äidin­kie­le­nään puhu­vien suussa.

    Asial­la on toki väliä vain jos halu­aa rat­sas­taa UKMO-rapor­tin auk­to­ri­tee­til­la, joka tosin Poth1ue1:n mukaan on lau­kais­sut koko tämän­ker­tai­sen kohun.

  73. az:
    En usko het­keä­kään, että alar­mis­min mer­kit­tä­väk­si osak­si iden­ti­teet­ti­ään elä­nyt ihmi­nen oli­si tyy­ty­väi­nen, jos alar­mis­mi osoit­tau­tui­si sel­keäs­ti vää­räk­si. Tulok­se­na tulee ole­maan mil­joo­nit­tain masennusta. 

    Ovat­ko kaik­ki ilmas­ton­muu­tok­sen toru­jun­taa vaa­ti­vat näi­tä “alar­mis­te­ja”, vai vain jot­kut heis­tä? Vii­me päi­vi­nä aihees­ta kir­joi­tuk­sia luke­nee­na, eni­ten minua on alka­nut vai­vaa­maan se, että enem­mis­tö kom­men­teis­ta kes­kit­tyy kiis­tan osa­puol­ten luon­ne­ku­vauk­siin. Näi­tä ste­reo­ty­pioi­ta sovel­le­taan osa­puol­ten älyl­li­sen uskot­ta­vuu­den hor­jut­ta­mi­sek­si. Siis puh­das­ta ad homi­nem mätkintää.

    az:n kir­joi­tus on har­vi­nai­sen syvää­luo­taa­va ad homi­nen puheen­vuo­rok­si, mut­ta yhtä­lail­la joh­dat­te­lee kes­kus­te­lua pois var­si­nai­ses­ta kysymyksestä.

    az:n kir­joi­tus ker­too, kuin­ka “alar­mis­tin” toi­min­ta poh­jaa mui­hin kuin älyl­li­siin argu­ment­tei­hin ja kuin­ka hänen per­soo­nal­li­suu­ten­sa heik­kous tekee vir­hei­den tun­nus­ta­mi­ses­ta mahdotonta.

    Yleen­sä­kin maa­il­man­pa­ran­ta­jat eivät oikeas­ti halua hyvää muil­le, vaan hei­dän maa­il­ma­pa­ran­ta­mi­sen­sa on vain väli­ne hei­dän minä­ku­van­sa kiil­lot­ta­mi­seen. “Alar­mis­tin” suu­rin rak­kaus on hänen minä­ku­van­sa. az osoit­taa ymmär­rys­tä näi­tä hei­kom­pia koh­taan: ei ole help­poa tais­tel­la “mei­dän” ihmis­luon­toam­me vas­taan, az näkee syväl­le jota­kai­sen ihmi­sen sie­luun, näkee hän­tä lii­kut­ta­vat motii­vit. Ja on riit­tä­vän rehel­li­nen ne myön­tä­mään. Vain har­vat kyke­ne­vät täl­lä tavoin nouse­maan nii­den ylä­puo­lel­le ja näke­mään asiat niin kuin ne ovat. Näi­tä yli-ihmi­siä lie­nee az:n lisäk­si muut lau­man ylä­puo­lel­le nous­seet ympäristöskeptikot. 

    az:
    Jos on vuo­si­kym­me­niä hyvin vah­vas­ti iden­ti­fioi­tu­nut, sosi­aa­lis­tu­nut, sito­nut älyl­li­sen kun­nian­tun­ton­sa (…) alar­mis­miin, niin siloin alar­mis­min uhkaa­va tap­pio on myös useim­mil­le uhkaa­va hen­ki­lö­koh­tai­nen tap­pio, ja uskon, että reak­tiot, joi­ta tulem­me näke­mään tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä, tule­vat hei­jas­ta­maan nime­no­maan tätä. Epä­toi­vois­ta roik­ku­mis­ta val­ta­me­riin läm­mön kans­sa hävin­nee­seen yhteis­kun­nal­li­seen oma­nar­von­tun­toon ja (tämän suh­teen) oman mer­ki­tyk­sen koke­mi­seen; yhä tois­tu­vin ja yhä epä­toi­voi­sem­min vakuut­te­luin sii­tä, että kata­stro­fi on tulos­sa. Sen toi­voo ole­van tulossa. 

    Nyt kun näem­me syväl­le “alar­mis­tin” sie­lun syö­ve­rei­hin, voim­me­kin kysyä, onko mitään tut­ki­muk­sia teh­ty ympä­ris­tön­muu­tok­sen tor­jun­taa vaa­ti­vien sie­lu­ne­lä­mäs­tä. Onko heis­sä havait­tu enem­män kyvyt­tö­myyt­tä perus­taa mie­li­pi­teen­sä jär­kiar­gu­ment­tei­hin kuin “skep­tik­ko­jen”? Onko per­soo­nal­li­suus­tes­tit, tai edes gal­lup­ky­se­lyt, osoit­ta­neet osoit­ta­neet ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taa vaa­ti­vien per­soo­nal­li­suu­den ole­van enem­män “uskon­nol­li­nen” kuin kiis­tan toi­sen osapuolen?

  74. Itseä­ni ihme­tyt­tää kovas­ti, että jos hii­li­diok­si­pääs­töt todal­la täy­tyy lait­taa kuriin, niin mitään kon­kreet­tis­ta ei asian eteen tehdä.

    Joku Sak­sa ja Tans­ka, jot­ka pais­tat­te­le­vat muka­mas vih­rei­nä esi­merk­ki­mai­na eivät ole mitään muu­ta kuin kivi­hii­li­voi­ma­la­hel­vet­te­jä. Aina­kin jos asia ajat­te­lee vihreästi.

    Samoin EU meso­aa kovas­ti omien pääs­tö­vä­hen­nys­ten­sä kans­sa, mut­ta ei vaa­di mitään pääs­tö­jen vähen­nys­tä kaup­pa­kump­pa­neil­taan. Tyy­pil­li­nen mie­li­ku­va on, että euroop­pa­lai­nen huip­pu­mo­der­ni ja vähä­pääs­töi­nen teh­das, jos­sa on hyvä­palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä joi­den sosi­aa­li­tur­va ja työ­olot ovat huip­pu­luok­kaa siir­re­tään johon­kin Kii­naan. Siel­lä se saa sit­ten saas­tut­taa ja pol­kea työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia aivan vapaas­ti ja myy­dä tuot­teen­sa EU:n alueelle.

    Kun tilan­ne on tämä, nin minä aina­kin hais­ta­ta­tan pit­kät koko ilmas­to­höm­pö­tyk­sel­le. Se on pelk­kää ane­kaup­paa eikä oikeas­ti mer­kit­tä­viä toi­mia teh­dä, lähin­nä vain hai­ta­taan ja kyy­ky­te­tään oman maan kansalaisia.

    1. Samoin EU meso­aa kovas­ti omien pääs­tö­vä­hen­nys­ten­sä kans­sa, mut­ta ei vaa­di mitään pääs­tö­jen vähen­nys­tä kauppakumppaneiltaan. 

      Olet­ko tutus­tu­nut sii­hen, mitä Aasias­sa, esi­mer­kik­si Thai­maas­sa ja jopa Kii­nas­sa teh­dään pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si ja ennen kaik­kea BKT/hiilitonni suh­teen parantamiseksi?

  75. az: Itseä­ni ei tosin myös­kään ole juu­ri kiin­nos­ta­nut väit­te­ly aiheen tie­tees­tä enää muu­ta­maan vuo­teen. Mie­les­tä­ni tie­de on täy­sin vas­taan sano­mat­to­mas­ti skep­ti­koi­den kan­nal­la ja hei­dän tie­teel­li­nen argu­men­taa­tion­sa yli­ver­tais­ta alar­mis­tei­hin nähden.

    Outoa näh­dä uskon­tun­nus­tus (mitä muu­ta­kaan on raken­ne “Mie­les­tä­ni X — En väit­te­le X:stä”)…

    En enää edes pidä alar­mis­te­ja tie­teen vaan jon­kin­lai­sen maal­li­sen kor­vi­ke-uskon­nol­li­suu­den mää­rit­tä­mä­nä joukkona. 

    …jota heti seu­raa uskontokritiikki!

    Saman­lai­sia tosin kuu­lee sil­loin täl­löin keh­nom­man pään alar­mis­tien suusta.

  76. Jen­keis­sä ja var­maan muu­al­la­kin ilmas­ton­muu­tok­seen suh­tau­tu­mi­nen kor­re­loi vah­vas­ti kon­ser­va­tii­vi vs. libe­raa­li ‑akse­liin, ja tämän pola­ri­saa­tion psy­ko­lo­gi­aa ja jopa gene­tiik­kaa on kyl­lä tut­kit­tu paljon. 

    Jonat­han Haid­tin kir­ja on ilmei­ses­ti ihan hyvä kir­ja ja oli­si luke­mi­sen arvoi­nen poli­tii­kan psy­ko­lo­gias­ta kiin­nos­tu­neil­le, tai polii­ti­koil­le, vaik­ka az kir­jan yllä tuo­kin esiin vähän kum­mas­sa kon­teks­tis­sa. Aina­kin aiem­pi kir­ja “Hap­pi­ness hypot­he­sis” on loistava.

  77. az: Ihmi­set halua­vat esit­tää, ettei näin ole, että haluam­me ylei­ses­ti hyvää, olim­me oikeas­sa tai emme, oikeas­sa ole­via tai emme, mut­ta ylei­ses­ti meil­lä on tiet­ty luon­to, jota vas­taan on hyvin vai­kea kamp­pail­la, … sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gi Jonat­han Haid­tin kir­jas­sa, jota juu­ri luen, tätä kut­su­taan oman elä­män nar­ra­tii­vik­si. Haluam­me ker­toa itsestämme…

    Tämä oli­si mie­len­kiin­tois­ta poh­din­taa jos kes­kus­tel­tai­siin ihmis­luon­nos­ta yleen­sä. Mut­ta jos kes­kus­tel­laan ilmas­to­muu­tok­ses­ta (ja koh­dis­te­taan argu­ment­ti yhteen kes­kus­te­luos­a­puo­leen), sehän on vain van­ha väsy­nyt kyök­kip­sy­ko­lo­gi­nen show-stop­per “..väi­tät noin vain sik­si että sinä ali­ta­jui­ses­ti..” . Az on vain pakan­nut sen hie­nos­tu­nee­seen ja läh­de­viit­teel­lä varus­tet­tuun kaapuun.

    Saman väit­teen, jota täs­sä kut­su­taan elä­män­nar­ra­tii­vien ohjaa­vak­si voi­mak­si, voi­vat nimit­täin esit­tää (ja ovat esit­tä­neet­kin) niin alar­mis­tit denia­lis­teis­ta kuin denia­lis­tit alar­mis­teis­ta. Ja kes­kus­te­lu lop­pui sii­hen: kum­pi­kaan kes­kus­te­luos­a­puo­li ei ole (vas­ta­puo­len mie­les­tä) kyke­ne­vä vää­ris­ty­mät­tö­mään ajat­te­luun. Kan­nat­taa yrit­tää pysyä kau­ka­na moisesta.

    Poh­din­taa ilmas­to­muu­tos­ky­sy­myk­sen todel­li­suu­des­ta tai epä­to­del­li­suu­des­ta voi toki teh­dä myös ver­taa­mal­la denia­lis­tien elä­män­nar­ra­tii­ve­ja alar­mis­tien nar­ra­tii­vei­hin tai päin­vas­toin, mut­ta se on mie­les­tä­ni vie­lä vai­keam­paa ja epä­var­mem­paa kun ilmas­to­muu­tos­ky­sy­myk­sen luon­non­tie­teel­li­sen taus­tan ruo­ti­mi­nen. Vähän kuin yrit­täi­si löy­tää tien Tur­kuun, ei luke­mal­la tien­viit­to­ja, vaan tien­viit­to­jen hei­jas­tuk­sia lähei­ses­tä lammesta.

    Az:in vies­ti tulee var­maan saa­maan pal­jon peu­ku­tuk­sia — mikä­pä oli­si suu­rem­pi hel­po­tus kuin tode­ta että minun ei tar­vit­se enää näh­dä vai­vaa, vas­ta­puo­li on julis­tet­tu oikeustoimikelvottomaksi!

  78. Mää­kin pyö­räi­len: Itseä­ni ihme­tyt­tää kovas­ti, että jos hii­li­diok­si­pääs­töt todal­la täy­tyy lait­taa kuriin, niin mitään kon­kreet­tis­ta ei asian eteen tehdä.

    Joku Sak­sa ja Tans­ka, jot­ka pais­tat­te­le­vat muka­mas vih­rei­nä esi­merk­ki­mai­na eivät ole mitään muu­ta kuin kivi­hii­li­voi­ma­la­hel­vet­te­jä. Aina­kin jos asia ajat­te­lee vihreästi.

    Yhteis­maan ongel­man peli­teo­reet­tis­ta dyna­miik­kaa seu­ra­ten, kaik­ki pelu­rit pitää saa­da yhtei­sen sopi­muk­sen pii­riin, ennen­kuin yhden­kään kan­nat­taa alkaa alen­taa pääs­tö­jään. Se ei ole helppoa. 

    Ei var­sin­kaan kun läh­töpre­mis­si­si “hii­li­diok­si­pääs­töt todal­la täy­tyy lait­taa kuriin” vas­taan­sa­no­ma­ton perus­te­le­mi­nen ei ole help­poa (jos se on edes mah­dol­lis­ta). Nimi­merk­ki Az juu­ri äsken kir­joit­ti blo­gin mar­gi­naa­liin että hänel­lä on todel­la kau­nis todis­tus CO2-pääs­tö­ra­joi­tus­ten tar­peet­to­muu­des­ta, mut­ta sen mah­dut­ta­mi­seen blo­gin mar­gi­naa­lis­sa on lii­an vähän tilaa 🙂

  79. Myös Ari Joki­mäel­tä hyvää teks­tiä: http://jokimaki.wordpress.com/2013/08/05/ilmaston-lampeneminen-ei-ole-pysahtynyt/

    (Oras Tynk­ky­sen tvii­tin kaut­ta bongattu.)

    az:n iden­ti­fi­kaa­tio­kir­joi­tuk­ses­sa on kyl­lä point­tin­sa, mut­ta en ole ihan var­ma että se pätee tuos­sa mit­ta­kaa­vas­sa kovin moneen, ja ettei se päti­si jos­sain mit­ta­kaa­vas­sa moneen muu­hun­kin. Lisäk­si läh­tö­koh­ta on aika kyy­ni­nen, ettei muka kukaan välit­täi­si aidos­ti mistään. 

    Ja nyt hake­maan masen­nus­lääk­kei­tä huo­mi­sen varal­ta, jos alkaa­kin jääkausi!

  80. Kos­ka kes­kus­te­luun on osl­lis­tu­nut sel­lai­sia hen­ki­löi­tä jot­ka ovat sel­keäs­ti tutus­tu­neet aihee­seen ja ansiok­kaas­ti kes­kus­tel­leet ilmas­ton läm­pö­ti­las­ta, sekä edel­leen hen­ki­löi­tä jot­ka ovat arvioi­neet min­kä­lai­sia hen­ki­löi­tä “ilmas­tos­kep­ti­kot” ja “alar­mis­tit” ovat, niin ehdo­tan jär­ke­vän kes­kus­te­lun jat­kok­si muu­ta­mia kysy­myk­siä (refe­rens­sit ovat aina hyviä);

    1. mitä tar­koit­taa ympäristökatastrofi?
    2. kuin­ka pal­jon kuka­kin maa tuot­taa hiilidioksiidia?
    3. Mis­tä tulee kah­den asteen sääntö?
    4. Kuin­ka pal­jon pitää pääs­tö­jä vähen­tää globaalisesti?
    5. Kuin­ka pal­jon suo­ma­lai­nen voi kulut­taa ener­gi­aa, jot­ta se oli­si hyväksyttävää?
    6. Onko hiilidioksidi/metaani ainaoa ongelma?

    Mie­lel­lään ei sel­lai­sia vas­tauk­sia kuten “pääs­tö­jä pitää vähen­tää niin että pääs­tö­vä­hen­nyk­sia on tarpeeksi”.

    Tie­ten­kin kysy­mys mit­kä ovat lain­sää­dän­nöl­li­set toi­men­pi­teet, mut­ta kysy­mys tai­taa olla aiva lii­an vai­kea. Ylei­sin vas­taus­han on “lan­sää­dän­nöl­lä pyri­tään vähen­tä­mään hiilidioksidipäästöjä”.

  81. Jan­ne S:
    Jen­keis­sä ja var­maan muu­al­la­kin ilmas­ton­muu­tok­seen suh­tau­tu­mi­nen kor­re­loi vah­vas­ti kon­ser­va­tii­vi vs. libe­raa­li ‑akse­liin, ja tämän pola­ri­saa­tion psy­ko­lo­gi­aa ja jopa gene­tiik­kaa on kyl­lä tut­kit­tu paljon. 

    Kan­nat­tai­si vain olla tark­ka­na ja sel­vit­tää mitä itsea­sias­sa ihmi­sil­tä on kysyt­ty. Esim. yhden “kon­ser­va­tii­vit eivät luo­ta tie­tee­seen” ‑tut­ki­muk­sen kysy­myk­sek­si pal­jas­tuu vähän jotain muu­ta kuin mitä heti ensiar­vauk­sel­la veikkaisi:

    I am going to name some ins­ti­tu­tions in this count­ry. As far as the people run­ning the­se ins­ti­tu­tions are concer­ned, would you say you have a great deal of con­fi­dence, only some con­fi­dence, or hard­ly any con­fi­dence at all in them [the Scien­ti­fic Com­mu­ni­ty]?” Res­pon­dents were then given the choice to res­pond “a great deal,” “only some,” or “hard­ly any” (they could also choo­se “don’t know” or “refuse”).

    Mie­les­tä­ni tuos­sa kysy­tään lähin­nä luot­ta­mus­ta tut­ki­mus­lai­tos­ten johtoon.

    Do Con­ser­va­ti­ves Distrust Science More Than Liberals?

    Minus­ta ale­taan mene­mään kyl­lä asias­sa aika­pa­has­ti met­sään, kun tie­teis­sä ale­taan puhu­maan kiis­tä­mät­tö­mis­tä totuuk­sis­ta ja näi­den totuuk­sien epäi­lyä ale­taan psy­ko­lo­gi­soi­maan tai jopa hake­maan “hul­luu­del­le” perin­nöl­li­siä syi­tä. Seu­raa­vak­si “denia­lis­mil­le” var­maan­kin mää­ri­tel­lään oma ICD-luo­ki­tus ja “tau­dis­ta” kär­si­vät voi­daan sul­kea jul­kis­ten vir­ko­jen ulko­puo­lel­le ja tar­vit­ta­ses­sa mää­rä­tä tah­don­vas­tai­seen pakkohoitoon.

    1. Jos kon­ser­va­tii­veil­tä Yhdys­val­lois­sa kysy­tään, he eivät usko evo­luu­tioon eivät­kä oikein mni­hin­kään muu­hun­kaan nykytieteeseen.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lau­ri. Tie­dät­kö lain­kaan, että Suo­men kas­vi­hu­ne­pääs­töt hen­keä koh­taan kulu­vat maa­il­man kor­keim­piin. Huo­noa esi­merk­ki­tä näytämme.

    Suo­mes­sa on suh­teel­li­sen pal­jon ener­giain­ten­sii­vis­tä vien­ti­teol­li­suut­ta. Täl­tä osin tui­jot­ta­mi­nen pääs­töt/h­lö-lukui­hin on glo­baa­lil­ta kan­nal­ta harhaanjohtavaa.

    Jos sama tava­ra tuo­tet­tai­siin esim. Kii­nas­sa, kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt oli­si­vat toden­nä­köi­ses­ti suuremmat.

    1. On ole­mas­sa myös las­kel­ma sii­tä, mikä on kun­kin maan hii­li­ta­so, kun vien­nin ja tuon­nin pii­le­vät hii­li­pääs­töt ote­taan huo­mioon. Suo­men tilan­ne ei sii­tä pal­jon kohe­ne. Kii­nan pääs­töt taas pie­ne­ni­si­vät oen­nai­ses­ti, jos myös he las­ki­si­vat omis­ta pääs­töis­tään pois vien­ti­teol­li­suu­den päästöt.

  83. Jos­ko vaik­ka minä yrit­täi­sin vas­tail­la jotain…

    1. mitä tar­koit­taa ympäristökatastrofi?

    Tähän ei aina­kaan minul­la ole sel­keäs­ti rajat­tua vas­taus­ta. Sanaa käy­te­tään aika vapaa­muo­toi­ses­ti kuvaa­maan mitä tahan­sa yksit­täi­seen jokeen valu­nei­den saas­tei­den aiheut­ta­mas­ta pai­kal­li­ses­ta tuhos­ta vaik­ka­pa luon­non­mul­lis­tuk­sen aiheut­ta­maan lajien joukkosukupuuttoon.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen kan­nal­ta ympä­ris­tö­ka­ta­stro­faa­li­sia (onko tuo edes sana?) seu­rauk­sia saat­ta­vat olla esi­mer­kik­si koral­li­riut­to­jen eko­sys­tee­min tuhou­tu­mi­nen, lajien suku­puu­tot jne. Myös vaik­ka­pa läm­pe­ne­mi­sen ole­tet­ta­vas­ti tule­vai­suu­des­sa aiheut­ta­mia ruu­an­tuo­tan­non ongel­mia voi­daan kut­sua ympäristökatastrofiksi.

    2. kuin­ka pal­jon kuka­kin maa tuot­taa hiilidioksiidia?

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions

    3. Mis­tä tulee kah­den asteen sääntö?

    Käsit­tääk­se­ni tuo ei sinän­sä ole luon­non­tie­teel­li­ses­ti mikään eri­tyi­sen ihmeel­li­nen kyn­ny­sar­vo jon­ka ala­puo­lel­la on kaik­ki hyvin, ja ylä­puo­lel­la jou­dum­me kadotukseen.

    Jot­ta pää­tök­siä toi­mis­ta voi­daan suun­ni­tel­la, tar­vit­tiin kui­ten­kin jokin raja-arvo johon tähdätä.

    Läm­pe­ne­mi­sen hai­tat kas­va­vat enem­män tai vähem­män tasai­ses­ti läm­mön nous­tes­sa, mut­ta suun­nil­leen tuon kah­den asteen jäl­keen ne alka­vat tut­ki­joi­den arvioi­den mukaan olla jo todel­la vakavia.

    Toki oli­si hyvä (ja myös maa­il­man­ta­lou­del­li­ses­ti hal­vem­paa) pääs­tä tuos­ta alem­mas­kin, vaik­ka se tai­taa olla käy­tän­nön mahdottomuus.

    4. Kuin­ka pal­jon pitää pääs­tö­jä vähen­tää globaalisesti?

    Jos tavoit­tee­na pide­tään tuo­ta kah­ta astet­ta, muis­te­len että seu­raa­vien kym­me­nen vuo­den aika­na pitäi­si ensin saa­da pääs­tö­jen kas­vu pysäy­tet­tyä, sit­ten vähen­tää pääs­tö­jä niin, että vuon­na 2050 oltai­siin noin puo­les­sa nykyi­sis­tä päästöistä.

    5. Kuin­ka pal­jon suo­ma­lai­nen voi kulut­taa ener­gi­aa, jot­ta se oli­si hyväksyttävää?

    Se riip­puu ilmas­ton kan­nal­ta erit­täin pal­jon sii­tä miten tuo ener­gia tuo­te­taan. Ydin­säh­köä saa kulut­taa enem­män kuin hii­li­voi­maa jne.

    6. Onko hiilidioksidi/metaani ainaoa ongelma?

    Eivät toki, mut­ta tär­keim­mät asian kan­nal­ta nyky­tie­tä­myk­sen valossa.

  84. Erk­ki Halk­ka: On kui­ten­kin jär­ke­vää teh­dä pää­tök­siä tun­ne­tun tie­don poh­jal­ta, vaik­ka kaik­kia muut­tu­jia ei tunnetakaan.

    Täs­mäl­leen, sil­lä kas­vi­huo­neil­miö on fysi­kaa­li­se­na ilmiö­nä täy­sin var­ma. Miten ja mil­lä aika­tau­lul­la se sit­ten joh­taa ilmas­ton­muu­tok­seen, on eri asia. 

    Samoin kiis­te­ly sii­tä, joh­tuu­ko havait­tu läm­pe­ne­mi­nen aurin­gon akti­vi­tee­tin muu­tok­ses­ta, kas­vi­huo­neil­miös­tä tai jos­tain muus­ta, on har­haan­joh­ta­mis­ta. Todel­li­suu­des­sa­han vai­ku­tuk­set summautuvat.

  85. az: tcrown, jos tun­ti­sin sinut, oli­sin val­mis lyö­mään vetoa pal­jon pie­nem­mäl­lä ker­toi­mel­la. Arvioi­sin ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syy­dek­si, mukaan luet­tu­na “merien hap­pa­moi­tu­mi­nen” ja muut uhka­ku­vat, mitä ihmis­ten CO2-pääs­töi­hin lii­te­tään, alle 10%

    Kii­tos, vii­mek­si­hän kes­kus­te­lu tyreh­tyi sii­hen, että en saa­nut kai­vet­tua sinus­ta min­kään­lais­ta toden­nä­köi­syys­nu­me­roa ulos. Minul­la kun ei ole tuon ilmas­to­tie­teen suh­teen juu­ri min­kään­lais­ta kom­pe­tens­sia, niin nyt pääs­tään kes­kus­te­le­maan asiois­ta, mis­tä olen vähän parem­min kär­ryil­lä lukion mate­ma­tii­kan perusteella.

    Eli jat­ko­ky­sy­mys: Onko mie­les­tä­si 10% toden­nä­köi­syys ilmas­to­ka­ta­stro­fil­le todel­la niin pie­ni, että sen vuok­si ei tar­vit­se teh­dä mitään? Min­kä­lai­siin arvioi­hin ilmas­to­ka­ta­stro­fin ja sen tor­jun­nan kus­tan­nuk­sis­ta tai min­kä­lai­seen suku­pol­vien väli­seen moraa­li­fi­lo­so­fi­aan tuo näke­mys perus­tuu? Minun mie­les­tä­ni kun 10% toden­nä­köi­syys sil­le, että alar­mis­tit ovat oikeas­sa, on niin suu­ri, että jos se pitää paik­kan­sa, pitäi­si ilmas­ton­muu­tos ottaa hyvin vakavasti. 

    ano­nyy­mi alar­mis­tin kau­hu: Kukaan ei lyö tuol­lai­ses­ta vetoa, kos­ka moraa­li­ses­ti vää­rin vie­dä toi­sen rahat vedon­lyön­nis­sä. Toi­sek­seen sinä tai kukaan muu­kaan ei ole enää todis­ta­mas­sa sitä, mitä mah­dol­li­ses­ti tapah­tuu 100+ vuo­den kuluttua.

    Cati­li­na: Miten täl­lai­nen veto rat­kais­taan ihmi­se­lä­män aika­na? Mit­kä ovat kri­tee­rit sil­le, että veto kat­so­taan ratkaistuksi?

    Minä luu­lin, että on moraa­li­ses­ti vää­rin antaa type­rys­ten pitää rahan­sa. Mut­ta vedon voi kon­struoi­da vaik­ka niin, että kyl­lä minä olen osto­lai­dal­la, jos joku ilmas­tos­kep­tik­ko myy 100 000 euron ilmas­to­ka­ta­stro­fi­va­kuu­tus­ta 30 vuo­dek­si sel­lai­sel­la hin­nal­la, joka impli­koi niin pien­tä kata­stro­fi­to­den­nä­köi­syyt­tä, että ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ei ole tar­ve välit­tää. Saat­te itse mää­ri­tel­lä kata­stro­fin mit­ta­rin kun­han se on objek­tii­vies­ti mää­ri­tel­tä­vis­sä (esi­mer­kik­si ilma­ke­hän läm­pö­ti­lan nousu, napa­jäi­den sula­mi­sen mää­rä tai meren­pin­nan nousu). Jäte­tään tois­tai­sek­si täs­tä aja­tus­lei­kis­tä luot­to­ris­ki ja inflaa­tio­ky­sy­myk­set pois, joten sai­sin­ko nume­roi­ta tis­kiin? Az kiven­ko­va­na skep­tik­ko­na läh­ti liik­keel­le 10 000 eurol­la, irto­aa­ko hal­vem­mal­la? (Edel­leen, 10% ei minun mie­les­tä­ni todel­la­kaan ole “pie­ni” todennäköisyys)

    (Jos jol­la­kin jäi lukion mate­ma­tiik­ka väliin, vakuu­tuk­sen­tar­joa­jan näke­myk­sen toden­nä­köi­syy­des­tä saa las­ket­tua hel­pos­ti tar­jo­tus­ta hin­nas­ta. Jos 100 000 euron vakuu­tuk­ses­ta halu­taan 1 000 euroa, tar­jo­ja­ja pitää vakuu­tus­mak­su­ta­pah­tu­man toden­nä­köi­syy­te­nä 1%.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On ole­mas­sa myös las­kel­ma sii­tä, mikä on kun­kin maan hii­li­ta­so, kun vien­nin ja tuon­nin pii­le­vät hii­li­pääs­töt ote­taan huo­mioon. Suo­men tilan­ne ei sii­tä pal­jon kohe­ne. Kii­nan pääs­töt taas pie­ne­ni­si­vät oen­nai­ses­ti, jos myös he las­ki­si­vat omis­ta pääs­töis­tään pois vien­ti­teol­li­suu­den päästöt.

    Aika yllät­tä­vää, sil­lä suo­ma­lai­nen vien­ti­teol­li­suus on, tai aina­kin oli suh­teel­li­sen ener­gia­te­ho­kas­ta. Selit­tä­jik­si ei tai­da jää­dä muu kuin kyl­mät tal­vet, lät­tä­nä maa, kor­kea elin­ta­so ja hajal­laan ole­va asu­tus. Ja tie­ten­kin lii­al­li­nen saunominen.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos kon­ser­va­tii­veil­tä Yhdys­val­lois­sa kysy­tään, he eivät usko evo­luu­tioon eivät­kä oikein mni­hin­kään muu­hun­kaan nykytieteeseen.

    Mik­si­kö­hän kysei­sen tut­ki­muk­sen teki­jä ei sit­ten suo­raan kysy­nyt luot­ta­mus­ta tie­tee­seen? Luu­li­si, että vas­tauk­set oli­si­vat olleet toi­vo­tun kal­tai­sia täs­sä­kin tapauk­ses­sa, kos­ka kaik­ki kon­ser­va­tii­vit ovat mää­rei­tel­män mukai­ses­ti “young earth” ‑krea­tio­nis­te­ja ja “born again” ‑ääri­kris­tit­ty­jä.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On ole­mas­sa myös las­kel­ma sii­tä, mikä on kun­kin maan hii­li­ta­so, kun vien­nin ja tuon­nin pii­le­vät hii­li­pääs­töt ote­taan huo­mioon. Suo­men tilan­ne ei sii­tä pal­jon kohe­ne. Kii­nan pääs­töt taas pie­ne­ni­si­vät oen­nai­ses­ti, jos myös he las­ki­si­vat omis­ta pääs­töis­tään pois vien­ti­teol­li­suu­den päästöt.

    Täs­sä refe­rens­sik­si yksi kivas­ti visua­li­soi­tu maailmankartta:

    http://carbonfootprintofnations.com/

    Täs­sä yhtey­des­sä muis­tu­tan taas sii­tä, että hel­po­tuk­sia on ole­mas­sa, jos nii­tä vaan halut­tai­siin käyt­tää eikä vas­tus­taa. Ruot­sin pääs­töt ovat tuos­sa puo­let Suo­men päästöistä.

  89. Poth*, kyl­lä poli­tii­kan tai ilmas­ton­muu­tok­sen psy­ko­lo­gi­aa tai jopa gene­tiik­kaa voi tut­kia ihan jär­ke­väs­ti, ja tut­ki­taan­kin. Ei sii­hen taus­tal­le tar­vi­ta mitään a prio­ri ‑arvoa­se­tel­maa subs­tans­sin suhteen.

    Toi­saal­ta tut­ki­muk­sen neut­raa­lius ei pois­sul­je mah­dol­li­suut­ta että tut­kit­ta­vien kog­ni­tios­ta pal­jas­tuu jotain noloa. Ja näin­hän käy­kin. Kyl­lä ihmis­ten mie­li­pi­teen­muo­dos­tuk­ses­sa ns. fak­tu­aa­li­sis­ta­kin asiois­ta on sosi­aa­li­sil­la sei­koil­la, tem­pe­ra­men­til­la, heu­ris­tii­koil­la jne. huo­mat­ta­va mer­ki­tys. Jos ei oli­si, ei tätä­kään kes­kus­te­lua ehkä käy­täi­si. (Tie­de on pro­ses­si joka yrit­tää kai­kes­ta huo­li­mat­ta tuot­taa jotain objek­tii­vis­ta, jos­kus jopa onnistuen.)

    Tämä siis meta­kom­ment­ti­na inhi­mil­li­sen ratio­naa­li­suu­den rajoi­tuk­sis­ta, jois­ta voi ehkä olla samaa miel­tä aja­tel­koon ilmas­tos­ta mitä hyvän­sä. Tie­ten­kin voi tode­ta pääl­le itse ole­van­sa subs­tans­sia­sias­sa oikeas­sa ja mui­den väärässä 🙂

    Ilmei­ses­ti Kah­ne­ma­nin “Thin­king fast, thin­king slow” on myös hyvä kir­ja näi­hin ratio­naa­li­suu­den rajoi­tuk­siin liittyen.

    Mitä jenk­ki­kon­ser­va­tii­vei­hin tulee, aina­kin teo­rias­sa he voi­vat olla kes­ki­mää­rin puo­li­hul­lu­ja mut­ta denia­lis­tit sil­ti oikeas­sa. Eli kon­ser­va­tii­vien ei ole pak­ko olla hyviä tyyp­pe­jä vain kos­ka he epäi­le­vät ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä? Vai liit­tyy­kö tänä joku jul­ki­lausu­ma­ton epä­ra­tio­naa­li­nen kyt­kös? 🙂 (Denialisti–alarmisti ‑akse­lia ja poliit­tis­ta pola­ri­teet­tia saa yllä permutoida.)

  90. Mie­les­tä­ni “alar­mis­mis­ta” ilmiö­nä on syy­tä olla huo­mat­ta­vas­ti enem­män huo­lis­saan kuin väi­te­tys­tä “denia­lis­mis­ta”. Alar­mis­mi on sii­nä mie­les­sä vaa­ral­li­sem­paa, että se pääs­syt ins­ti­tu­tio­na­li­soi­tu­maan — akti­vis­tit ovat pääs­seet laa­jal­ti val­taa­maan yli­opis­tot ja tut­ki­mus­lai­tok­set — eikä pel­käs­tään ilmas­to­tut­ki­muk­ses­sa vaan monil­la muil­la näen­näi­ses­ti aihee­seen liit­ty­mät­tö­mäl­lä alal­la. Saman aikai­ses­ti “vää­rin ajat­te­li­joil­le” junail­laan pot­ku­ja tai hei­tä pai­nos­te­taan vai­ke­ne­maan. Jopa “omaan jen­giin” kuu­lu­vat jou­tu­vat ran­gais­tuk­sen koh­teek­si — kuten vaik­ka tie­teel­lis­ten jul­kai­sui­den toi­mit­ta­jat, joi­ta on pai­nos­tet­tu eroa­maan ja irti­sa­nou­tu­maan “vää­rä­op­pi­sen” tut­ki­muk­sen pääs­tyä julkaistuksi.

    Ongel­man laa­juut­ta kuvaa se, ettei pelk­kä taval­li­nen mus­ta­maa­laus rii­tä vaan tie­teen­fi­lo­so­fit, sosio­lo­git ja psy­ko­lo­git teh­tai­le­vat “tut­ki­muk­sia”, jois­sa pyri­tään osoit­ta­maan “denia­lis­tien” mie­len­ter­veys arve­lut­ta­vak­si tai rin­nas­ta­maan Totuu­den epäi­li­jät kuu­las­keu­tu­mi­sen kiis­tä­vik­si sala­liit­to­teo­ree­ti­koik­si. Vaik­ka näi­tä täl­lai­sia tut­ki­muk­sia myö­hem­min osoi­te­taan perät­tö­mik­si, tut­ki­museet­ti­siä sään­tö­jä louk­kaa­vik­si tai lähes vää­ren­nök­sik­si, niin jää­vät aina elä­mään ei pel­käs­tään maal­lik­koa­lar­mis­tien pii­reis­sä vaan näem­mä ihan päte­vä­nä tut­ki­muk­se­na Viral­li­sen Totuu­den tutkijakammioissa.

    Samal­la alar­mis­mi on onnis­tu­nut kie­to­maan polii­ti­kot ja median niin hyvin palu­loi­hin­sa, ettei vas­tus­ta­vaa sanaa juu­ri kuu­lu. Polii­ti­kot ovat val­mii­ta vaik­ka tuhoa­maan koko kan­sa­kun­nan talou­den aja­mal­la kaik­ken jär­jen vas­tai­sia “ener­gia­loik­kia” (miten tuli­kin Suu­ri harp­paus mie­leen…) ja samal­la siu­naa­maan tut­ki­mus­maa­il­mas­sa tapah­tu­vat puh­dis­tuk­set takaa­mal­la rahoi­tuk­sen vain Oikeaoppisille.

    Medias­sa taas yksi­kään toi­mit­ta­ja ei vai­vau­du teke­mään edes perus­teh­tä­vi­ään ja tar­kis­ta­maan läh­tei­tä sen suh­teen, että sanoo­ko joku tut­ki­mus sitä mitä väi­te­tään. Ja mik­si vai­vau­tui­si­kaan, kun toi­mit­ta­ja­kun­ta on puo­lil­laan näi­tä samo­ja akti­vis­te­ja, jot­ka kyl­lä tie­tä­vät Totuu­den. Niil­le, jot­ka vie­lä ovat uskos­saan heik­ko­ja, jär­jes­te­tään toki herä­tys­ko­kouk­sia esim. ITLn toimesta.

    Samal­la on jää­nyt edel­leen todis­ta­mat­ta lähes jat­ku­vas­ti tois­tet­tu väi­te “denia­lis­tien” tut­ki­muk­siin­sa ja blo­gei­hin­sa saa­mis­ta öljy- ja hii­liyh­tiöi­den mil­joo­nis­ta tai mil­jar­dies­ta… vaik­ka kyl­lä­hän eräs erään tie­teel­li­sen jär­jes­tön eet­ti­sen komi­tean joh­ta­ja yrit­ti­kin täl­lai­sia todis­tei­ta väärentää.

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kii­nan pääs­töt taas pie­ne­ni­si­vät oen­nai­ses­ti, jos myös he las­ki­si­vat omis­ta pääs­töis­tään pois vien­ti­teol­li­suu­den päästöt.

    Tar­koi­tin Kii­na-esi­mer­kil­lä­ni sitä, että esim. Kii­nas­sa tuo­te­tun teräs­le­vy­ton­nin omi­nais­pääs­töt ovat toden­nä­köi­ses­ti suu­rem­mat kuin Suo­mes­sa tuo­te­tun teräslevytonnin.

    Jos halu­taan vähen­tää teol­li­suu­den kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä, pitäi­si tar­kas­tel­la nime­no­maan maa- ja teh­das­koh­tai­sia omi­nais­pääs­tö­jä (joka on suu­rin piir­tein kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen ekvi­va­lent­ti mää­rä per tuo­tet­tu yksik­kö). Esi­mer­kik­si Islan­nis­sa tuo­te­tun (neit­see­li­sen) alu­mii­ni­ton­nin omi­nais­pääs­töt ovat ymmär­tääk­se­ni olee­li­ses­ti pie­nem­mät kuin Venä­jäl­lä tuo­te­tun alumiinitonnin.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On ole­mas­sa myös las­kel­ma sii­tä, mikä on kun­kin maan hii­li­ta­so, kun vien­nin ja tuon­nin pii­le­vät hii­li­pääs­töt ote­taan huo­mioon. Suo­men tilan­ne ei sii­tä pal­jon kohe­ne. Kii­nan pääs­töt taas pie­ne­ni­si­vät oen­nai­ses­ti, jos myös he las­ki­si­vat omis­ta pääs­töis­tään pois vien­ti­teol­li­suu­den päästöt.

    Niin, län­si­mail­la on hii­li­vuo­to Kii­naan. Suo­mi lie­nee kulu­tus­ta­va­roi­den osal­ta ihan taval­li­nen län­si­maa joka ulkois­taa osan hii­li­ja­lan­jäl­jes­tään kehi­tys­mai­hin, mut­ta sitä tasa­pai­not­ta­nee se että olem­me inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­den osal­ta Euroo­pan “Kii­na”, se jol­la on pal­jon ener­giain­ten­sii­vis­tä teol­li­suut­ta. Sil­lä ero­tuk­sel­la tosin että meil­lä se on erit­täin energiatehokasta.

  93. Minus­ta alar­mis­ti pitäi­si mää­ri­tel­lä niin, että kes­kel­lä on 95 pro­sen­tin luot­ta­mus­vä­lil­lä IPCC:n arvio ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä ja ne jot­ka usko­vat että läm­pe­ne­mi­nen jää ala­ra­jan alle, ovat denia­lis­te­ja ja ne jot­ka usko­vat että läm­pe­ne­mi­nen pau­kah­taa ylä­ra­jan yli, ovat alarmisteja.

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos kon­ser­va­tii­veil­tä Yhdys­val­lois­sa kysy­tään, he eivät usko evo­luu­tioon eivät­kä oikein mni­hin­kään muu­hun­kaan nykytieteeseen.

    Hyvä, että ei olla ennak­ko­luu­loi­sia yleis­tä­jiä, kun puhu­taan niin suu­res­ta jou­kos­ta. Jos vih­rei­tä arvioi­daan samal­la taval­la, voi hyvin sanoa, että vih­reät usko­vat kepeäs­ti kaik­keen huu­haa­seen, ehkä ufo­ja lukuu­not­ta­mat­ta. Kun puhu­taan gee­ni­muun­te­lus­ta tai ydin­voi­mas­ta, vih­reil­tä kato­aa yhteys nyky­tie­tee­seen ihan yhtä nopeas­ti kuin fundamentalistiuskovaisilta.
    USAn kon­ser­va­tii­ve­ja on monen­laisïa laje­ja. Voi­daan olla fis­kaa­li­ses­ti kon­ser­va­tii­ve­ja eli val­tion ei tule pis­tää hol­tit­to­mas­ti veron­mak­sa­jen raho­ja jokai­sel­le, joka osaa pyy­tää ja samal­la sosi­aa­li­ses­ti libe­raa­le­ja (siis libe­raa­li-sanan alku­pe­räi­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä) eli val­tion ei tule työn­tää nok­kaan­sa joka asi­aan, kuten lue­taan­ko por­no­si­vu­ja ja miten muu­ten­kin vie­te­tään omaa aikaa.
    Jos tulee oikeas­ti luet­tua näi­den kon­ser­va­tii­vien aja­tuk­sia, ei tuo “mihin­kään muu­hun­kaan nyky­tie­tee­seen” pidä lain­kaan paikkaansa.

    1. minul­le tuli puo­li vuot­ta tee­kut­su­liik­keen säh­kö­pos­te­ja ja on pak­ko sanoa, että tun­tui pahal­ta, että tuol­lai­sel­la maal­la on ydinaseet.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    minul­le tuli puo­li vuot­ta tee­kut­su­liik­keen säh­kö­pos­te­ja ja on pak­ko sanoa, että tun­tui pahal­ta, että tuol­lai­sel­la maal­la on ydinaseet.

    Noin tsil­joo­na ker­taa enem­män huo­let­ta­vat Poh­jois-Korean ydin­a­seet ja sii­hen välil­le osu­vat kyl­lä Pakis­ta­nin­kin nukepommit.

    1. Hyvä. Yri­tän olla käyt­tä­mät­tä iro­ni­aa. Yri­tin sanoa, että nuo USA republi­kaa­nien aivo­jen hen­gen­tuot­teet vai­kut­ta­vat jär­kyt­tä­vän tyh­mil­tä. Kan­nat­taa muis­taa, että Sarah Pai­lin oli välil­li­ses­ti ehdol­la punai­sen napin hal­ti­jak­si ja kym­me­net mil­joo­nat otti­vat tämän riskin.

  96. Erk­ki Halk­ka:
    Läm­pe­ne­mi­sen hai­tat kas­va­vat enem­män tai vähem­män tasai­ses­ti läm­mön nous­tes­sa, mut­ta suun­nil­leen tuon kah­den asteen jäl­keen ne alka­vat tut­ki­joi­den arvioi­den mukaan olla jo todel­la vakavia.

    Mis­sä­hän tämä oli­kaan todistettu?

    His­to­rian valos­sa tämä aina­kin vai­kut­taa hie­man kum­mal­li­sel­ta väit­teel­tä, kos­ka nykyis­tä läm­pi­mäm­mät ajat (mm. minolais‑, roo­ma­lais- ja kes­kia­jat) ovat aina mer­kin­neet kor­kea­kult­tuu­rien kukois­tus­ta ja yleis­tä hyvin­voin­tia. Vas­taa­vas­ti taas ilmas­ton vii­le­ne­mi­nen on käy­tän­nös­sä aina mer­kin­nyt val­ta­kun­tien romah­ta­mi­sia, nälän­hä­tiä, kul­ku­tau­te­ja ja muu­ta kurjuutta.

    Myös esi­his­to­rias­ta saa­ta­vil­la ole­vien tie­to­jen perus­teel­la näyt­täi­si sil­tä, että läm­pi­mät ajat ovat mer­kin­neet bio­di­ver­si­tee­tin kukois­tus­ta — kun taas kyl­mät jak­sot ennem­min sukupuuttoaaltoja.

    Joten jotain kät­tä­pi­dem­pää tässä(kin) asias­sa kai­pai­si ihan pel­kän vii­saat val­ko­tak­ki­set tut­ki­ja­se­dät ovat näin sano­neet vakuut­te­lun sijaan.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    minul­le tuli puo­li vuot­ta tee­kut­su­liik­keen säh­kö­pos­te­ja ja on pak­ko sanoa, että tun­tui pahal­ta, että tuol­lai­sel­la maal­la on ydinaseet.

    Onnek­si ympä­ris­tö­väen mate­ri­aa­li on aina niin fik­sua ja humaania…

  98. Jan­ne S:
    Poth*, kyl­lä poli­tii­kan tai ilmas­ton­muu­tok­sen psy­ko­lo­gi­aa tai jopa gene­tiik­kaa voi tut­kia ihan jär­ke­väs­ti, ja tut­ki­taan­kin. Ei sii­hen taus­tal­le tar­vi­ta mitään a prio­ri ‑arvoa­se­tel­maa subs­tans­sin suhteen. 

    Ihan vapaas­ti. Kui­ten­kin lähes kaik­ki ylei­seen tie­toi­suu­teen jul­ki­suu­den kaut­ta pää­ty­neet tut­ki­muk­set tun­tu­vat ker­to­van enem­män tut­ki­joi­den omis­ta asen­teis­ta kuin itse tut­ki­mus­koh­tees­ta. Onkin lähes mah­do­ton­ta vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta, että ko. “hut­ki­mus­ten” moti­vaat­to­ri­na on aika puh­taas­ti poliit­ti­nen ja/tai ympäristöaktivismi.

    Jos alan fik­sut tut­ki­jat halua­vat sil­le “jär­ke­väl­le” tut­ki­muk­sel­le jotain oikeu­tus­ta, niin voi­si vaik­ka aloit­taa ampu­mal­la alas kai­ken pro­pa­gan­dis­ti­sen roskatutkimuksen.

    Mitä jenk­ki­kon­ser­va­tii­vei­hin tulee, aina­kin teo­rias­sa he voi­vat olla kes­ki­mää­rin puo­li­hul­lu­ja mut­ta denia­lis­tit sil­ti oikeas­sa. Eli kon­ser­va­tii­vien ei ole pak­ko olla hyviä tyyp­pe­jä vain kos­ka he epäi­le­vät ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä? Vai liit­tyy­kö tänä joku jul­ki­lausu­ma­ton epä­ra­tio­naa­li­nen kyt­kös? (Denialisti–alarmisti ‑akse­lia ja poliit­tis­ta pola­ri­teet­tia saa yllä permutoida.)

    Ei minul­la ole mitään syy­tä puo­lus­tel­la jenk­ki­kon­ser­va­tii­ve­ja — päin­vas­toin ääri­lai­dan kiih­kous­ko­vai­set ennem­min yököt­tä­vät. Väsyt­tää vain tämä suo­ma­lai­nen täy­sin mus­ta­val­koi­nen kuva ame­rik­ka­lai­ses­ta kon­ser­va­tii­vit-libe­raa­lit ‑ase­tel­mas­ta — tois­ta pide­tään läpi­mä­tä­nä suu­re­na saa­ta­na­na ja toi­nen puo­li on taas pelk­kiä pyhi­myk­siä, jot­ka aivan­he­ti­vä­lit­tö­mäs­ti pelas­tai­si­vat pyy­teet­tö­mäs­ti koko maa­il­man ilman ilkei­den kon­ser­va­tii­vien jat­ku­vaa kiusan­te­koa. Kaik­ki pai­kal­li­seen poliit­ti­seen loan­heit­toon suun­ni­tel­tu libe­raa­le­ja myö­täi­le­vä mate­ri­aa­li­kin tun­tuu uppoa­van tääl­lä kuin kuu­ma veit­si peh­me­ään voihin.

    Ehkä­pä täs­sä oli­si koti­mai­sil­le psy­ko­lo­geil­le antoi­sa tutkimusaihe…

  99. Poth1ue1: Kan­nat­tai­si vain olla tark­ka­na ja sel­vit­tää mitä itsea­sias­sa ihmi­sil­tä on kysyt­ty. Esim. yhden “kon­ser­va­tii­vit eivät luo­ta tie­tee­seen” ‑tut­ki­muk­sen kysy­myk­sek­si pal­jas­tuu vähän jotain muu­ta kuin mitä heti ensiar­vauk­sel­la veikkaisi:

    I am going to name some ins­ti­tu­tions in this count­ry. As far as the people run­ning the­se ins­ti­tu­tions are concer­ned, would you say you have a great deal of con­fi­dence, only some con­fi­dence, or hard­ly any con­fi­dence at all in them [the Scien­ti­fic Com­mu­ni­ty]?” Res­pon­dents were then given the choice to res­pond “a great deal,” “only some,” or “hard­ly any” (they could also choo­se “don’t know” or “refuse”).

    Mie­les­tä­ni tuos­sa kysy­tään lähin­nä luot­ta­mus­ta tut­ki­mus­lai­tos­ten johtoon.

    Eikös sii­nä vii­ta­ta tie­deyh­tei­söön? Ja jos vähän tie­deyh­tei­sön mer­ki­tys­tä laa­jen­taa, niin sen kykyyn tuot­taa luo­tet­ta­vaa tietoa.

    Se, mitä tämän kysy­myk­sen tulos ker­too, on tie­tys­ti tul­kin­taa. Jos kysy­myk­sen tulos on, että kon­ser­va­tii­vit luot­ta­vat vähem­män tie­deyh­tei­söön, niin kyl­lä se aina­kin minul­le ker­too vähän perus­teet­to­mas­ta asenteellisuudesta.

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos pysäh­ty­mi­ses­tä seu­raa, että ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­nen on osoit­tau­tu­nut tar­peet­to­mak­si, sil­loin pysäh­ty­mi­sel­lä täy­tyy tar­koit­taa lopul­lis­ta pysähtymistä. 

    Ilmas­to muut­tuu aina jon­kin­lais­ta käy­rää. Nyt olem­me ehkä menos­sa koh­ti kyl­mem­pää jak­soa. Ei ilmas­ton muu­tos lopu ennen kuin tämä pal­lo aika­naan imais­taan johon­kin mus­taan auk­koon tai aurinkoon. 

    Ongel­ma on, että emme tun­ne ilmiön syi­tä emme­kä seu­rauk­sia. Ilmas­ton muu­tos vai­kut­taa kui­ten­kin sii­hen, mit­kä alu­eet maa­pal­lol­la ovat ihmi­sen asut­ta­vis­sa ja kai­ke­ti myös sii­hen, kuin­ka pal­jon ihmi­siä voi asua maa­pal­lol­la. Sen takia ilmiö­tä kan­nat­taa tut­kia ja yrit­tää ymmärtää.

    Ilmas­ton­muu­tos­tut­ki­muk­sel­le on lähin­nä hai­tal­lis­ta “asian­tun­ti­jat”. Kaik­kein nau­ret­ta­vim­pia pel­le­jä on vii­me­ai­koi­na kutusut­tu “hal­li­tuk­sen ilmas­to­asian­tun­ti­joik­si”. Joku tolk­ku pitää tou­huun saa­da, kos­ka lmas­to­muu­tok­sel­la on iso mer­ki­tys tulevaisuudessa.

  101. Jan­ne S:
    Toi­saal­ta tut­ki­muk­sen neut­raa­lius ei pois­sul­je mah­dol­li­suut­ta että tut­kit­ta­vien kog­ni­tios­ta pal­jas­tuu jotain noloa. Ja näin­hän käykin.

    Tai­taa se iso hih­na luis­taa toi­ses­sa­kin lei­ris­sä jok­seen­kin huo­les­tut­ta­vas­ti… tai voi­vat­han nuo kuvat tie­tys­ti pal­jas­taa Skep­tical Sciencen yllä­pi­tä­jien todel­li­sen aat­teel­li­sen taus­tan ja moti­vaa­tion lähteet.

  102. tcrown:

    Eli jat­ko­ky­sy­mys: Onko mie­les­tä­si 10% toden­nä­köi­syys ilmas­to­ka­ta­stro­fil­le todel­la niin pie­ni, että sen vuok­si ei tar­vit­se teh­dä mitään? Min­kä­lai­siin arvioi­hin ilmas­to­ka­ta­stro­fin ja sen tor­jun­nan kus­tan­nuk­sis­ta tai min­kä­lai­seen suku­pol­vien väli­seen moraa­li­fi­lo­so­fi­aan tuo näke­mys perus­tuu? Minun mie­les­tä­ni kun 10% toden­nä­köi­syys sil­le, että alar­mis­tit ovat oikeas­sa, on niin suu­ri, että jos se pitää paik­kan­sa, pitäi­si ilmas­ton­muu­tos ottaa hyvin vakavasti. 

    Mää­rit­te­le ilmastokatastrofi.

    Oli­si nimit­täin epä­to­den­nä­köis­tä tun­ne­tun tie­don poh­jal­ta, ettei­kö ilmas­to kehit­tyi­si jo ennus­tet­tu­jen ääri­päi­den väliin, jos ole­te­taan että tapah­tu­man pitäi­si tapah­tua sii­hen 2100 vuo­teen men­nes­sä. Haa­ruk­ka tuos­sa vai­hees­sa on jo mel­ko leveä.

    Pahin ennus­te on suo­ras­taan ilmes­tys­kir­jai­mai­nen jouk­ko­tu­ho, kun taas lie­vin on sel­lai­nen, että esi­mer­kik­si Suo­mes­sa sel­lais­ta kehi­tys­tä voi­si jopa toivoa.

  103. tcrown:
    Ei minul­la tähän kes­kus­te­luun oikeas­taan muu­ta kuin että en edel­leen­kään ole tör­män­nyt yhteen­kään ilmas­tos­kep­tik­koon joka oli­si kiin­nos­tu­nut lyö­mään ilmas­to­ka­ta­stro­fis­ta vetoa ker­toi­mil­la, jot­ka impli­koi­si­vat skep­ti­kon pitä­vän ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syyt­tä pie­nem­pä­nä kuin 50%. Niin kau­an kuin on näin, en näe syy­tä uhra­ta aikaa näi­den höpi­si­jöi­den kans­sa väittelyyn.

    Lyö­dään vetoa: Jos maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la 2010–2020 on yli 0.4 astet­ta läm­pi­mäm­pi kuin maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la 200‑2010 niin mak­san 100 euroa valit­se­maa­si hyvän­te­ke­väi­syys­koh­tee­seen. Jos maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­lan nousu on alle 0.4 astet­ta, sinä mak­sat sata euroa valit­se­maa­ni koh­tee­seen (SPR kata­stro­fi­ra­has­to). Läm­pö­ti­lan seu­ran­ta satelliittimittauksista.

    1. ant­ti
      Ennus­te on 0,2 astet­ta vuo­si­kym­me­nes­sä, jon­ka denia­lis­tit jotern­kin oudos­ti tie­tä­vät ole­van aivan lii­an pal­jon. Mik­si yri­tät löy­dä vetoa niin nopeas­ta nousus­ta, ettei sitä kukaan ole ennustanut.

  104. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hyvä. Yri­tän olla käyt­tä­mät­tä iro­ni­aa. Yri­tin sanoa, että nuo USA republi­kaa­nien aivo­jen hen­gen­tuot­teet vai­kut­ta­vat jär­kyt­tä­vän tyh­mil­tä. Kan­nat­taa muis­taa, että Sarah Pai­lin oli välil­li­ses­ti ehdol­la punai­sen napin hal­ti­jak­si ja kym­me­net mil­joo­nat otti­vat tämän riskin.

    Eivät kaik­ki republi­kaa­nien hen­gen­tuot­teet ole niin tyh­miä kuin tääl­lä Suo­mes­sa anne­taan med­fias­sa ymmär­tää. Joh­tu­nee­ko toi­mit­ta­jien taus­tois­ta ja ‚maa­il­man­ku­vas­ta.

    Esim. Ron Paul on ehdot­ta­nut, että USA luo­pui­si maa­il­man­po­lii­sin roo­lis­taan ja vetäi­si kaik­ki jouk­kon­sa pois maa­il­mal­ta. Samoin Tea Par­ty lii­ke (jos­sa Paul myös oli muk­sa­na) oli alun­pe­rin lähin­nä liber­taa­ri lii­ke. Nigell Fer­guson on republi­kaa­nien kes­kei­siä neu­vo­na­ta­joia ja mie­les­tä­ni hyvin jär­ke­vä ja uusia näkö­kul­mia avaava.

    Samoin Antiwar.com sodan­vas­tai­nen sivus­to on lähin­nä paleo­kon­ser­va­tii­vien ja Jus­tin Ray­mon­don ylläpitämä.

    Samoin satel­liit­ti­mit­tauk­sia teke­vä ilmas­tos­kep­tik­ko (ei denia­lis­ti) on tie­tääk­se­ni republi­kaa­ni. Pidän satel­liit­ti­mit­tauk­sia kaik­kein luo­tet­ta­vim­pi­na nii­den kat­ta­vuu­den ja par­haan tilas­tol­li­sen voi­man vuok­si. Ne kyl­lä näyt­tä­vät hie­man vähäi­sem­pää läm­pe­ne­mis­tä kuin useim­mat ilmas­to­mal­lit. Mal­lin­nuk­ses­sa usein ote­taan eri para­met­re­ja vähän ylä­kant­tiin, mikä joh­taa lii­an suu­riin arvioihin.

    1. Minä en ole tutus­tu­nut tee­kut­su­liik­keen älyl­li­siin suo­ri­tuk­seen min­kään toi­mi­te­tun aineis­ton vaan hei­dän itse lähet­tä­mien­sä vies­tien kaut­ta. Ne ovat juu­ri niin tyh­miä kuin ne ovat. Ja koko republi­kaa­ni­nen puo­lue oli val­mis pääs­tä­mään Sarah Pai­li­nin sydä­men lyön­nin pää­hän poresidenttiydeswtä.

  105. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hyvä. Yri­tän olla käyt­tä­mät­tä iro­ni­aa. Yri­tin sanoa, että nuo USA republi­kaa­nien aivo­jen hen­gen­tuot­teet vai­kut­ta­vat jär­kyt­tä­vän tyh­mil­tä. Kan­nat­taa muis­taa, että Sarah Pai­lin oli välil­li­ses­ti ehdol­la punai­sen napin hal­ti­jak­si ja kym­me­net mil­joo­nat otti­vat tämän riskin.

    Minul­ta jäi kyl­lä se iro­nia huomamaamatta.
    Mitä tee­kut­su­liik­kee­seen tulee, se on enem­män usei­den kokoel­ma, joil­la ei ole yhtä ääni­tor­vea, vaan on suu­ri jouk­ko eri­lai­sia asioi­ta aja­via. Yhtei­se­nä teki­jä­nä lähin­nä val­tion val­lan kas­vun vas­tus­ta­mi­nen. Se taas ei ole kovin kau­ka­na monis­ta vihreistäkään.
    Jos taas puhu­taan tie­teen­vas­tai­suu­des­ta, niin sitä­kin löy­tyy Soi­nin­vaa­raa pal­jon lähem­pää. En kui­ten­kaan arvioi kaik­kia vih­rei­tä sen mukaan, mitä huu­haa­seen hurah­ta­nei­den osa esit­tää. Vaik­ka he pyr­ki­vät­kin val­tion raho­jen haas­kaa­mi­seen usko­mus­hoi­toi­hin eli evi­dens­sien vas­tai­ses­ti. Mitä­hän nämä hen­gen­tuot­teet edus­ta­vat Soi­nin­vaa­ran mielestä?
    On tie­tys­ti kivaa ja help­poa, kun voi kuvi­tel­la republi­kaa­nit = pahik­set ja demo­kraa­tit = hyvik­set. Puhut­taes­sa man­te­reen kokoi­ses­ta val­tios­ta, jos­sa Ver­mon­tin republi­kaa­ni on aivan eri jut­tu kuin Tek­sa­sin demokraatti.
    Republi­kaa­nit ei ole muu­ten kon­ser­va­tii­vien eikä libe­raa­li demo­kraat­tien synonyymi.
    Mitä sii­hen nap­piin tulee, niin eräät nykyi­set vih­reät oli­vat var­sin iloi­sia, että sel­lai­nen nap­pi oli Brez­ne­vin käy­tös­sä. Hän­hän edus­ti edis­tys­kel­li­siä rau­han voi­mia. Plus kor­kei­ta hen­gen­lah­jo­ja, sai kaik­kia kir­jal­li­suus­pal­kin­to­ja­kin. Ai saa­ke­li, tuli­pa otet­tua tämä tais­to­lais­kort­ti peliin.

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra kirjoitti
    On ole­mas­sa myös las­kel­ma sii­tä, mikä on kun­kin maan hii­li­ta­so, kun vien­nin ja tuon­nin pii­le­vät hii­li­pääs­töt ote­taan huo­mioon. Suo­men tilan­ne ei sii­tä pal­jon kohe­ne. Kii­nan pääs­töt taas pie­ne­ni­si­vät oen­nai­ses­ti, jos myös he las­ki­si­vat omis­ta pääs­töis­tään pois vien­ti­teol­li­suu­den päästöt.

    Mihin ihmee­seen ne pääs­töt katoa­vat jos las­ke­taan pois vien­ti­teol­li­suu­den pääs­töt? Onko tämä taas se sama jut­tu, että ei las­ke­ta työ­mat­kois­ta aiheu­tu­nei­ta hii­li­ja­lan­jäl­kiä, mihin­kä­hän nekin katoavat.
    Täy­tyy sanoa, että Suo­men tilan­ne on hyvä. Kuten yllä on esi­tet­ty, kyl­lä hii­li­te­räs­ton­nin tuot­ta­mi­nen Suo­mes­sa on ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pää kuin Kii­nas­sa (myös humaa­nim­paa). Ongel­ma­han on se, että tui­jo­te­taan pääs­töt / kapi­ta. Jos läh­dem­me puhu­maan lil­lu­kan­var­sis­ta, kuten jäte­ve­si­lain­sää­dän­nös­sä, jol­loin Suo­mes­sa n. mil­joo­naa ihmis­tä kos­ke­va jäte­huol­to ei juu­ri­kaan vai­ku­ta vesis­tö­jen tilaan (fos­faat­ti­pääs­töt­hän pinen­ne­vät joka tapauk­ses­sa vii­veel­lä mut­ta hin­ta näis­tä muo­vi­pön­töis­tä on sato­ja mil­joo­nia) tai säh­kö­lamp­pu­di­rek­tii­vi Suo­mes­sa (heh­ku­lam­pus­ta kuu­lem­ma len­tää läm­pö­sä­tei­ly suo­raan ikku­nas­ta ulos, elo­ho­pe­aa alkaa siel­tä­kin kui­ten­kin ker­ty­mään ympä­ris­töön) niin emme iki­nä saa mitää kun­nol­lis­ta aikaan. Se, että Kii­nas­sa / kapi­ta pääs­töt on pie­niä ei auta asi­aa juu­ri­kaan. Pitä­si kat­soa esim. mikä on siel­lä yhden voi­ma­lai­tok­sen pääs­töt / MWh. Jos me kokoa­jan kes­ki­tym­me Suo­mes­sa pel­käs­tään sii­hen, mitä Suo­mes­sa tapah­tuu ja pai­noar­vo­han on esim hii­li­diok­sii­di­pääs­töis­sä noin 0.4% niin epäi­len mei­dän vai­ku­tus­tam­me koko maa­il­man tilaan. Jos suo­ma­lais­ten edel­lä­käy­vä esi­merk­ki vai­kut­taa Yhdys­val­toi­hin ja Kii­naan niin olem­me toi­saan hyviä. Kan­na­tan siis enem­män­kin tek­no­lo­gia­kes­kei­tä tut­ki­mus- ja tuo­te­ke­hi­tys­työ­tä, kuin joi­tain aivan älyt­tö­miä direktiivejä.

  107. az: Mie­les­tä­ni tie­de on täy­sin vas­taan sano­mat­to­mas­ti skep­ti­koi­den kan­nal­la ja hei­dän tie­teel­li­nen argu­men­taa­tion­sa yli­ver­tais­ta alar­mis­tei­hin nähden.

    Tämä on tot­ta, mut­ta skep­ti­kois­ta puhut­taes­sa pitää aloit­taa tie­de­mie­his­tä, joi­den työ­tä on olla skep­ti­siä ja jot­ka suh­tau­tu­vat sii­hen älyl­li­ses­ti ja asian­tun­te­muk­sel­la. Luu­len kui­ten­kin, ettei az hei­tä tar­koit­ta­nut, kos­ka hehän ovat reip­paas­ti yli 90-pro­sent­ti­ses­ti hänen kans­saan eri miel­tä, ja heil­lä sen­tään on tie­teel­li­nen poh­ja hyvin­pun­ni­tul­le mielipiteelleen.

    az: Jul­ki­nen roo­li, kuten näky­väl­lä polii­ti­kol­la, tie­de­mie­hel­lä tai kolum­nis­til­la, koros­taa tätä tunnelatausta.

    Tie­de­mies­ten perin­tei­nen tapa puhua kui­vas­ti asi­aa ei ole aut­ta­nut. Aihe on niin ikä­vä, ettei sitä kukaan halua hyväk­syä, sil­lä sekä muu­tok­sen seu­rauk­set että sen vält­tä­mi­sek­si tar­vit­ta­vat toi­men­pi­teet ovat kan­sa­lais­ten suu­ren enem­mis­tön mie­les­tä aivan kau­hei­ta. Aivot lyö­vät lukkoon.

    Tun­ne­lau­taus­ta on pak­ko käyt­tää, että asian taak­se saa­daan suur­ta ylei­söä. Täl­lä pääs­tään tuon luon­nol­li­sen denia­lis­min yli. Muu­ten kysees­sä on täy­del­li­nen poliit­ti­nen itsemurha.

    Poth1ue1: Mik­si­kö­hän kysei­sen tut­ki­muk­sen teki­jä ei sit­ten suo­raan kysy­nyt luot­ta­mus­ta tieteeseen?

    Ensin­nä­kin tie­de on hel­pos­ti vää­ris­tel­tä­vä käsi­te. Kai­ken­nä­köi­set usko­vai­set ja hui­ja­rit kut­su­vat toi­min­taan­sa tie­teek­si. Esi­mer­kik­si siel­lä luul­laan hyvin suu­rel­la pro­sen­til­la krea­tio­nis­mia tieteeksi.

    Toi­sek­seen osa­na tie­tee­seen luot­ta­mis­ta on jon­kin­nä­köi­nen luot­ta­mus oikea­ta tie­det­tä teke­viin ins­ti­tuu­tioi­hin. Jos kaik­ki oikeat tie­de­mie­het ovat hui­ja­rei­ta, niin suu­rin osa ihmi­sis­tä taker­tuu mie­lui­ten sii­hen, joka ker­too miel­lyt­tä­vim­piä asioi­ta, eli juu­ri nii­hin huijareihin.

    Kol­man­nek­si se, mihin ins­ti­tuu­tioi­hin luo­te­taan, ker­too osal­taan perus­ta­vas­ta tie­teel­li­ses­tä luku­tai­dos­ta ja sii­tä, mihin peri­aat­tei­siin tie­de poh­jau­tuu. Jos asi­aa ei tun­ne, luot­ta­mus näi­hin on vähäis­tä, kos­ka hei­tä luul­laan huijareiksi.

  108. His­to­rian valos­sa tämä aina­kin vai­kut­taa hie­man kum­mal­li­sel­ta väit­teel­tä, kos­ka nykyis­tä läm­pi­mäm­mät ajat (mm. minolais‑, roo­ma­lais- ja kes­kia­jat) ovat aina mer­kin­neet kor­kea­kult­tuu­rien kukois­tus­ta ja yleis­tä hyvinvointia.

    Rekon­struk­tioi­den mukaan his­to­rial­li­sel­la ajal­la ei ole aiem­min ollut jak­so­ja joil­la läm­pö­ti­la oli­si ollut edes nykyi­sel­lä tasol­la, saa­ti sit­ten niis­sä luke­mis­sa jois­sa nyky­me­nol­la ollaan sadan vuo­den päästä.

    Myös esi­his­to­rias­ta saa­ta­vil­la ole­vien tie­to­jen perus­teel­la näyt­täi­si sil­tä, että läm­pi­mät ajat ovat mer­kin­neet bio­di­ver­si­tee­tin kukois­tus­ta – kun taas kyl­mät jak­sot ennem­min sukupuuttoaaltoja.

    Ongel­ma lajien kan­nal­ta on muu­tok­sen nopeus. On odo­tet­ta­vis­sa että ne eivät ehdi muun­tua sopeu­tu­maan uuteen ilmas­toon tar­peek­si nopeas­ti — vas­taa­vas­ta syys­tä tapah­tu­nei­ta mas­sa­su­ku­puut­to­ja on käsit­tääk­se­ni esi­his­to­rial­li­sel­la ajal­la useita.

    Pidem­mäl­lä ajan­jak­sol­la uudet lajit toki sit­ten täyt­tä­vät suku­puut­toon kuol­lei­den paikkoja.

    Toi­nen han­ka­luus on tiet­ty se miten mei­dän ihmis­ten sopeu­tu­mi­nen muut­tu­nei­siin olo­suh­tei­siin sujuu.

  109. Poth1ue1: Tai­taa se iso hih­na luis­taa toi­ses­sa­kin lei­ris­sä jok­seen­kin huo­les­tut­ta­vas­ti… tai voi­vat­han nuo kuvat tie­tys­ti pal­jas­taa Skep­tical Sciencen yllä­pi­tä­jien todel­li­sen aat­teel­li­sen taus­tan ja moti­vaa­tion lähteet.

    Ennem­min­kin Watt­sin, sanoi­sin. Adho­mia puk­kaa taas…

    Mitä noi­hin kuviin tulee, eka arvaus on että voi­si­vat liit­tyä johon­kin WWII aihei­seen peliin tms.

  110. Ongel­ma on, että emme tun­ne ilmiön syi­tä emme­kä seu­rauk­sia. Ilmas­ton muu­tos vai­kut­taa kui­ten­kin sii­hen, mit­kä alu­eet maa­pal­lol­la ovat ihmi­sen asut­ta­vis­sa ja kai­ke­ti myös sii­hen, kuin­ka pal­jon ihmi­siä voi asua maa­pal­lol­la. Sen takia ilmiö­tä kan­nat­taa tut­kia ja yrit­tää ymmärtää.

    Olet vää­räs­sä sii­tä, tun­nem­me­ko ilmiön syi­tä ja seu­rauk­sia — niis­tä ollaan hyvin jyväl­lä, perus­asiat ovat hal­lus­sa ja suun­ta tiedossa.

    Sii­tä että ilmiö­tä kan­nat­taa tut­kia ja ymmär­tää olet puo­les­taan täy­sin oikeas­sa. Näin tut­ki­jat ovat teh­neet­kin jo vuo­si­kym­me­niä (oikeas­taan jo 1800 ‑luvul­ta).

    Ilmas­ton­muu­tos­tut­ki­muk­sel­le on lähin­nä hai­tal­lis­ta “asian­tun­ti­jat”.

    Nyt sit­ten logiik­ka­si heit­ti­kin pahas­ti — olet sitä miel­tä, että ilmiö­tä pitää tut­kia ja ymmär­tää, mut­ta samal­la olet sitä miel­tä että ne jot­ka ovat näin myös teh­neet ovat “hai­tal­li­sia”.

    Voi­si­ko­han tuo joh­tua sii­tä, ettet pidä tut­ki­mus­ten tuloksista?

  111. Erk­ki Halk­ka:
    Jos­ko vaik­ka minä yrit­täi­sin vas­tail­la jotain…

    Tähän ei aina­kaan minul­la ole sel­keäs­ti rajat­tua vas­taus­ta. Sanaa käy­te­tään aika vapaa­muo­toi­ses­ti kuvaa­maan mitä tahan­sa yksit­täi­seen jokeen valu­nei­den saas­tei­den aiheut­ta­mas­ta pai­kal­li­ses­ta tuhos­ta vaik­ka­pa luon­non­mul­lis­tuk­sen aiheut­ta­maan lajien joukkosukupuuttoon.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen kan­nal­ta ympä­ris­tö­ka­ta­stro­faa­li­sia (onko tuo edes sana?) seu­rauk­sia saat­ta­vat olla esi­mer­kik­si koral­li­riut­to­jen eko­sys­tee­min tuhou­tu­mi­nen, lajien suku­puu­tot jne. Myös vaik­ka­pa läm­pe­ne­mi­sen ole­tet­ta­vas­ti tule­vai­suu­des­sa aiheut­ta­mia ruu­an­tuo­tan­non ongel­mia voi­daan kut­sua ympäristökatastrofiksi.

    Eli jokai­nen saa itse päät­tää mikä on ympäristökatastrofi?

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions

    Jos tavoit­tee­na pide­tään tuo­ta kah­ta astet­ta, muis­te­len että seu­raa­vien kym­me­nen vuo­den aika­na pitäi­si ensin saa­da pääs­tö­jen kas­vu pysäy­tet­tyä, sit­ten vähen­tää pääs­tö­jä niin, että vuon­na 2050 oltai­siin noin puo­les­sa nykyi­sis­tä päästöistä.

    Erin­omais­ta, tämä oli sen ver­ran kon­kreet­ti­nen arvio, että voim­me läh­teä arvioi­maan mitä pitäi­si teh­dä. Meil­lä on usei­ta eri tapo­ja tar­kas­tel­la tavoitteita.

    Ener­gian kulu­tus / kapi­ta nyt (todel­li­nen) ja noin kol­men­kym­me­ne vuo­den pääs­tä tavoi­tel­ta­va, ottaen huo­mioon väestönkasvun.
    Tuo­te­tun ener­gian tuo­tan­to­ta­vat (hii­li, aurin­ko, tuu­li, ydin, maa, vesi, puu jne)
    Yllä­mai­nit­tu­jen tuo­tan­to­ta­po­jen tehok­kuus, ja kuin­ka pal­jon tar­vi­taan eri kapasiteetteja.
    Mihin ener­gi­aa menee nyt (lii­ken­ne, asu­mi­nen jne.) ja tavoi­te mihin sitä saa tulei­vai­suu­des­sa men­nä ja kuin­ka pal­jon. Tähän voim­me antaa myös arvioi­ta mitä se tar­koit­taa käytännössä.
    Onko tavoi­te kai­kil­le ihmi­sil­le sama vai onko ympä­ris­tö, kult­tuu­ri, eliit­ti tai mui­ta muut­tu­jia (kenel­lä on oikeus mat­kus­taa, vil­jel­lä maa­ta, asua asu­tus­kes­kuk­sien ulko­puo­lel­la jne.)

    Yllä mai­ni­tut kysy­myk­set eivät minun mie­les­tä­ni ole mah­dot­to­mia arvioi­da. Voim­me myös käyt­tää use­ma­pia läh­tö­pa­ra­met­re­jä, kutn 1 aste, kol­me astet­ta ja kuín­ka pal­jon pääs­tö­jä pitää vähen­tää tavoit­teen saavuttamiseksi.

  112. Ilmas­to on muut­tu­nut jat­ku­vas­ti, kym­me­nen­tu­hat­ta vuot­ta sit­ten Suo­men pääl­lä oli kilo­met­ri jäät ja esi-isäm­me eli­vät jos­sa­kin pal­jon ete­läm­pä­nä. Uusi jää­kausi tulee jok­seen­kin var­mas­ti lähi­vuo­si­tu­han­si­na. Maa­il­man­lop­pu tulee vii­meis­tään, kun aurin­ko laa­je­nee punai­sek­si jättiläiseksi. 

    Kun olin nuo­rem­pi, pelät­tiin ydin­so­taa. Sit­ten hap­po­sa­teet tuho­si­vat met­siä. On pelät­ty ilmas­ton jääh­ty­mis­tä ja nyt taas läm­pe­ne­mis­tä, jon­ka estä­mi­seen ollaan val­mii­ta uhraa­maan miljardeja. 

    Poli­ti­soi­tu­nut tie­de on vaa­ral­lis­ta. Kan­nat­taa lukea Mic­hael Crich­to­nin essee Why Poli­ticized Science is Dangerous

    http://www.michaelcrichton.net/books-stateoffear-policy.html

  113. Wiki­pe­dias­ta lai­nat­tu­na; IPCC arvioi, että ilmas­to läm­pe­nee 1,1–6,4 °C, toden­nä­köi­sim­min 1,8–4,5 °C, aika­vä­lil­lä 1990–2100.

    No, en sit­ten ole denia­lis­ti. Veto­tar­jous on kui­ten­kin voimassa.

  114. Kun olin nuo­rem­pi, pelät­tiin ydin­so­taa. Sit­ten hap­po­sa­teet tuho­si­vat met­siä. On pelät­ty ilmas­ton jääh­ty­mis­tä ja nyt taas läm­pe­ne­mis­tä, jon­ka estä­mi­seen ollaan val­mii­ta uhraa­maan miljardeja. 

    Sen ajan poliit­ti­ses­sa tilan­tees­sa ydin­so­dan pel­kää­mi­nen oli aika luon­nol­li­nen reak­tio. Se ettei­vät nuo pelot toteu­tu­neet ei tar­koi­ta sitä ettei­kö huo­li oli­si ollut perusteltua.

    Hap­po­sa­teet saa­tiin pää­osin kuriin lain­sää­dän­nöl­lä — hyvä esi­merk­ki sii­tä että tie­teen tun­nis­ta­ma ongel­ma voi­daan saa­da kor­ja­tuk­si yhteis­kun­nan toimin.

    Ilmas­ton vii­le­ne­mi­nen taas oli jo sil­loin 1970 ‑luvul­la vähem­mis­tön arvio, jos­ta kyl­lä revit­tiin muu­ta­ma iso otsik­ko. Alan tie­de­jul­kai­su­jen val­tao­sa kui­ten­kin ennus­ti tuol­loin­kin lämpenevää.

    Poli­ti­soi­tu­nut tie­de on vaa­ral­lis­ta. Kan­nat­taa lukea Mic­hael Crich­to­nin essee Why Poli­ticized Science is Dangerous

    Crich­ton varoit­te­le­mas­sa tie­teen poli­ti­soi­tu­mi­ses­ta nos­tat­taa iro­nia­mit­ta­rin huippulukemiin.

    Tie­teen ja poli­tii­kan suh­de menee oikein päin sil­loin kun tie­de toi­mii poli­tii­kan perustana.

    Kun tuo­ta tie­det­tä yri­te­tään vää­ris­tel­lä tai vää­rin­käyt­tää poliit­ti­sin perus­tein, menee hom­ma pie­leen. Juu­ri tähän Crich­ton ja muut “krii­ti­kot” syyllistyvät.

  115. Eli jokai­nen saa itse päät­tää mikä on ympäristökatastrofi?

    Kuten lähes aina sano­jen mer­ki­tys­ten kans­sa, kyse on sii­tä mil­lai­se­na mer­ki­tys vakiin­tuu ylei­seen käyt­töön, mut­ta rajat ovat häilyviä. 

    Vaik­ka­pa venei­li­jän salaat­tia kyhä­tes­sään vahin­gos­sa mereen tiput­ta­man aurin­gon­kuk­ka­öl­jy­pul­lon kut­su­mi­nen ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fik­si on vir­heel­lis­tä, mut­ta tank­ke­ril­li­nen vuo­ta­nut­ta öljyä suo­men­lah­del­la oli­si jo lähes kaik­kien mie­les­tä katastrofi.

    Se mihin raja piir­tyy on toki kun­kin hen­ki­lö­koh­tai­nen näke­mys jos­ta voi neu­vo­tel­la. Mitään tiet­tyä lit­ra­mää­rää jon­ka ylit­tä­mi­nen täs­sä esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa muut­tai­si pik­ku­va­hin­gon kata­stro­fik­si ei ole olemassa.

    Yllä mai­ni­tut kysy­myk­set eivät minun mie­les­tä­ni ole mah­dot­to­mia arvioi­da. Voim­me myös käyt­tää use­ma­pia läh­tö­pa­ra­met­re­jä, kutn 1 aste, kol­me astet­ta ja kuín­ka pal­jon pääs­tö­jä pitää vähen­tää tavoit­teen saavuttamiseksi.

    Juu­ri tämän­tyyp­pi­siä asioi­ta pui­daan ilmastoneuvotteluissa.

  116. KariAK:

    Poli­ti­soi­tu­nut tie­de on vaa­ral­lis­ta. Kan­nat­taa lukea Mic­hael Crich­to­nin essee Why Poli­ticized Science is Dangerous

    Jep jep.

    Vie­lä vaa­ral­li­sem­paa on polii­ti­kot, jot­ka eivät hyväk­sy tie­det­tä. Sil­loin saa­daan aikaan jos jon­kin­lais­ta kähi­nää kun eri­lais­ten mie­let­tö­mien ideo­lo­gioi­den varas­sa läh­de­tään val­loit­ta­maan maailmaa.

    Ongel­ma ei ole tie­tees­sä, vaan sii­nä, että polii­ti­kot, toi­mit­ta­jat ja “kan­sa” eivät ole tie­teen suh­teen luku­tai­toi­sia. Tie­teel­li­siä jul­kai­su­ja vää­rin- ja yli­tul­ki­taan jat­ku­vas­ti kos­ka niin saa­daan myy­tyä leh­tiä ja ostet­tua ääniä. Todel­li­set tie­teen­te­ki­jät hak­kaa­vat pää­tään sei­nään kun jen­gi vaan on niin tyhmää.

    Lin­kit­tä­mäs­sä­si essees­sä oleel­li­nen löy­tyy puo­li­vä­lin koh­dil­ta: “– the euge­nics move­ment was real­ly a social pro­gram masque­ra­ding as a scien­ti­fic one. What dro­ve it was concern about immi­gra­tion and racism and unde­si­rable people moving into one’s neigh­bor­hood or count­ry. Once again, vague ter­mi­no­lo­gy hel­ped conceal what was real­ly going on.”

    Tie­de on yksin­ker­tais­tet­tu­na nyky­het­ken paras arvaus sii­tä, miten asiat oikeas­ti ovat. Tie­teen ohit­ta­mi­nen poli­tii­kan teos­sa tar­koit­taa tosi­asioi­den kieltämistä.

    Tie­teen­fi­lo­so­fia, tie­teen meto­do­lo­gia ja tilas­to­tie­de pitäi­si saa­da perus­kou­luun, ja tie­teen­te­ke­mi­sen rahoi­tus­ta mer­kit­tä­väs­ti lisä­tä. Vain siten voi­daan var­mis­taa että nyky­het­ken paras arvaus on mah­dol­li­sim­man oikeel­li­nen, ja että kan­sa, toi­mit­ta­jat ja polii­ti­kot osaa­vat erot­taa tie­teen hölyn­pö­lys­tä, ja sitä kaut­ta lisä­tä tie­teen arvos­tus­ta ja tosi­asioi­den huo­mioo­not­ta­mis­ta myös päätöksenteossa.

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ja koko republi­kaa­ni­nen puo­lue oli val­mis pääs­tä­mään Sarah Pai­li­nin sydä­men lyön­nin pää­hän poresidenttiydeswtä.

    Kan­nat­taa miet­tiä, miten puo­lueis­sa vali­taan ehdok­kaat ja varapre­si­dent­tieh­dok­kaat. Noin esi­mer­kin vuok­si esim. kuin­ka Suo­mes­sa vali­taan puo­luei­den vara­pu­heen­joh­ta­jia. Vaik­ka­pa ihan vihreillä.
    Esim. Robert Caron vii­sio­sai­ses­sa (nel­jä lmes­ty­nyt) Lyn­don John­son elä­mä­ker­ras­sa tulee hyvin esil­le, mil­lais­ta on sovi­tel­la suu­ren maan eri aluei­den ja mie­li­pi­tei­den kir­ja­vuut­ta juu­ri varapre­si­dent­tieh­dok­kan valin­nas­sa. Hänel­lä­hän ei ole oikeas­taan mitään vir­kaa ellei pre­si­den­til­le satu mitään.
    Tuli­si­ko kaik­kia vih­rei­tä arvioi­da van­ho­jen tais­to­lais­ten ja tiee­teen­vas­tais­ten hör­hö­jen perus­teel­la? Ja sit­ten sanoa, että sii­tä näkee, mil­lai­sia he pääs­tä­vät ehdokkaiksi.
    En yhtään epäi­le, ettei tee­kut­su­liik­keen ympä­ril­lä ole ollut kahe­lei­ta. Siel­lä on kui­ten­kin myös tuo­tu esil­le huo­li sii­tä, kuin­ka sekä Bus­hin että Oba­man kau­del­la val­tion puut­tu­mis­ta vähän joka asi­aan on kasvatettu.

  118. ant­ti: Lyö­dään vetoa: Jos maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la 2010–2020 on yli 0.4 astet­ta läm­pi­mäm­pi kuin maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la 200‑2010 niin mak­san 100 euroa valit­se­maa­si hyvän­te­ke­väi­syys­koh­tee­seen. Jos maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­lan nousu on alle 0.4 astet­ta, sinä mak­sat sata euroa valit­se­maa­ni koh­tee­seen (SPR kata­stro­fi­ra­has­to). Läm­pö­ti­lan seu­ran­ta satelliittimittauksista.

    IPCC:n mukaan läm­pe­ne­mis­tä odo­te­taan tapah­tu­van näin 2000 ‑luvun alku­puo­lel­la muis­taak­se­ni vas­ta vain 0.15 — 0.20 astet­ta vuo­si­kym­me­nes­sä. Ehdot­ta­ma­si 0.4 astet­ta on tuplas­ti enem­män kuin arvion ylä­ra­ja, ja lähes kol­me ker­taa enem­män kuin sen alaraja.

    Otan kyl­lä veto­si ilol­la vas­taan, jos rajak­si pan­naan tuo IPCC:n arvion ala­ra­ja eli 0.15 astetta.

    Eräs toi­nen läm­pe­ne­mi­sen “pysäh­ty­mi­seen” liit­ty­vä sata­sen veto jota olen yrit­tä­nyt ehdot­taa “ilmas­to­krii­ti­koil­le” rat­ke­ai­si pal­jon nopeam­min. Kyse on sii­tä, syn­tyy­kö uusi mit­taus­his­to­rian läm­pö­en­nä­tys joko vuon­na 2014 tai 2015, kun tark­kail­laan HADCRUT4 lämpötilasarjaa.

    Itse arve­len toden­nä­köi­syy­den enä­tyk­sen syn­ty­mi­seen ihan puh­taas­ti glo­baa­lia 1970–2013 tren­diä ja vuo­sit­tais­ta vaih­te­lua ver­tai­le­mal­la, sekä ENSO ‑syklin aiem­man vaih­te­lun huo­mioi­mal­la jon­ne­kin kah­den kol­mas­osan ja kol­men nel­jäs­osan väliin, noin niin kuin pers­tun­tu­mal­ta — ennä­tyk­seen riit­tää kun jom­pi kum­pi vuo­sis­ta osuu tren­di­lin­jal­le tai yli. Jos läm­pe­ne­mi­nen jat­kuu edel­leen tren­din mukai­se­na niin kuin ole­tan, minul­la on siis aika hyvät mah­dol­li­suu­det voittaa.

    Jos taas läm­pe­ne­mi­nen tosi­aan on pysäh­ty­nyt jo 16 vuot­ta sit­ten niin kuin “krii­ti­kot” väit­tä­vät, uusi ennä­tys seu­raa­van kah­den vuo­den aika­na on san­gen epätodennäköinen.

    Kukaan ei kui­ten­kaan ole uskal­ta­nut lyö­dä täs­tä kans­sa­ni vetoa.

    http://woodfortrees.org/plot/hadcrut4gl/from:1970/compress:12/plot/hadcrut4gl/from:1970/trend

    PS: Satel­liit­ti­da­tan poh­jal­ta saa­nem­me odot­taa seu­raa­vaa ennä­tys­tä vie­lä pit­kään, sen ver­ran hur­ja­na läm­pö­piik­ki­nä tren­dis­tä ylös­päin poik­keus­vuo­si 1998 näkyy niis­sä ver­rat­tu­na muu­hun vuo­sit­tai­seen vaih­te­luun. Täl­lä datal­la en tie­ten­kään läh­de tuol­lai­seen vetoon.

  119. KariAK: Kun olin nuo­rem­pi, pelät­tiin ydin­so­taa. Sit­ten hap­po­sa­teet tuho­si­vat metsiä.

    Hyvä että molem­pia pelät­tiin niin osat­tiin olla fan­t­asioi­mat­ta ydin­so­dan hyvyy­des­tä ja otet­tiin aske­lia hap­po­sa­tei­den tor­ju­mi­sek­si. Pel­kää­mi­sel­lä oli posi­tii­vi­nen vai­ku­tus. Eivät nuo miten­kään auto­maat­ti­ses­ti tapah­tu­neet. Nyt odo­tel­laan teh­dään­kö ilmas­ton­muu­tok­sen suh­teen mitään.
    (Jos ei, niin ehkä saa­daan vie­lä se ydin­so­ta­kin aikaiseksi.)

  120. Erk­ki Halk­ka: Rekon­struk­tioi­den mukaan his­to­rial­li­sel­la ajal­la ei ole aiem­min ollut jak­so­ja joil­la läm­pö­ti­la oli­si ollut edes nykyi­sel­lä tasol­la, saa­ti sit­ten niis­sä luke­mis­sa jois­sa nyky­me­nol­la ollaan sadan vuo­den päästä.

    Mann:n ja muu lät­kä­jouk­ku­een teh­tai­le­mat lät­kä­mai­lat on “debun­kat­tu” sen tusi­naan ker­taan — joten jos­ko jo unoh­det­tai­siin se. Muis­sa rekon­struk­tiois­sa nuo läm­pi­mät kau­det näky­vät aivan selvästi.

  121. Ilmas­to muut­tuu ja on aina muut­tu­nut riip­puen olo­suh­teis­ta -> Tut­ki­taan ja arvioi­daan kuin­ka se muut­tuu nykyi­sis­sä olo­suh­teis­sa -> Eivät tut­ki­muk­set voi pitää paik­kaan­sa, ilmas­to on aina muuttunut.

    Mel­ko turhauttavaa.

  122. Poth1ue1: Mann:n ja muu lät­kä­jouk­ku­een teh­tai­le­mat lät­kä­mai­lat on “debun­kat­tu” sen tusi­naan ker­taan – joten jos­ko jo unoh­det­tai­siin se. Muis­sa rekon­struk­tiois­sa nuo läm­pi­mät kau­det näky­vät aivan selvästi.

    Väit­tee­si on vir­heel­li­nen. McIn­ty­re ja kump­pa­nit toki kir­joit­ti­vat pari pape­ria jois­sa kri­ti­soi­tiin Man­nin et. al. 1999 Science­sä jul­kai­se­maa lätkämailaa. 

    Vii­mei­sim­män jul­kais­tun tie­don valos­sa (Wahl & Ammann 2007) osa väit­teis­tä oli kui­ten­kin sel­keäs­ti vir­heel­li­siä (hei­dän tulok­sen­sa joh­tui­vat sii­tä että he eivät nou­dat­ta­neet Man­nin mene­tel­mää), ja ne väit­teet joil­la oli jos­sain mää­rin vali­dia perus­taa taas osot­tau­tui­vat merkityksettömiksi.

    Kun aineis­tos­ta pois­tet­tiin McIn­ty­ren kri­ti­soi­ma lus­to­sar­ja, ja nou­da­tet­tiin McIn­ty­ren ehdot­ta­maa sta­tis­tis­ta mene­tel­mää, lop­pu­tu­lok­sen lät­kä­mai­la oli noin 0.05 — 0.1 asteen tark­kuu­del­la sama kuin Mannilla.

    http://www.cgd.ucar.edu/ccr/ammann/millennium/refs/Wahl_ClimChange2007.pdf

    Mitä mui­hin rekon­struk­tioi­hin tulee (nii­tä on tie­tys­ti teh­ty lukui­sia sit­ten vuo­den 1999), niin tie­tääk­se­ni yhdes­sä­kään ei vii­mei­siin pariin tuhan­teen vuo­teen ole ollut yhtä läm­pi­miä jak­so­ja kuin 2000 ‑luku. Ne kaik­ki ovat saman­suun­tai­sia Man­nin “lät­kä­mai­lan” kanssa.

    Jos sinul­la on esit­tää jokin ver­tai­sar­vioi­tu tuki­mus jos­sa on tul­tu toi­sen­lai­siin tulok­siin, olen kyl­lä erit­täin kiin­nos­tu­nut tutus­tu­maan siihen.

    Ja etu­kä­teis­huo­mau­tuk­se­na: Blo­gi­kir­joi­tuk­set yms. eivät pal­jon pai­na vaa­ka­ku­pis­sa kun vas­tas­sa on mon­ta ver­tai­sar­vos­tel­tua tutkimusta.

  123. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Mää­rit­te­le ilmastokatastrofi.

    Minul­le kel­paa ihan mikä tahan­sa ilmas­to­ka­ta­stro­fin mää­ri­tel­mä kun­han se on objek­tii­vi­ses­ti mitat­ta­vis­sa. Miksikö?
    Ensin­nä­kin, haluan tar­jo­ta denia­lis­teil­le mah­dol­li­suu­den kon­struoi­da itsen­sä kan­nal­ta mah­dol­li­sim­man edul­li­sen vedon/vakuutuksen, että minua ei syy­tet­täi­si vedon kon­struoin­nis­ta omak­si eduk­se­ni. Toi­sek­si, olen oppi­nut, että minun mie­li­ku­vi­tuk­se­ni ei rii­tä hah­mot­ta­maan mitä denia­lis­tien pääs­sä liik­kuu. Case in point:

    ant­ti: Lyö­dään vetoa: Jos maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la 2010–2020 on yli 0.4 astet­ta läm­pi­mäm­pi kuin maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la 200‑2010 niin mak­san 100 euroa valit­se­maa­si hyvän­te­ke­väi­syys­koh­tee­seen. Jos maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­lan nousu on alle 0.4 astet­ta, sinä mak­sat sata euroa valit­se­maa­ni koh­tee­seen (SPR kata­stro­fi­ra­has­to). Läm­pö­ti­lan seu­ran­ta satelliittimittauksista.

    En nyt tie­dä kuin­ka tuli­ki­ven­kat­kui­nen denia­lis­ti nimi­merk­ki ant­ti on, mut­ta joka tapauk­ses­sa ant­ti täs­sä ker­too näke­myk­se­nään, että tämän vuo­si­kym­me­nen kes­ki­läm­pö­ti­lan nousu on kak­sin­ker­tai­nen IPCCC:n ske­naa­rioi­hin näh­den 50% toden­nä­köi­syy­del­lä. Ei tuo ole denia­lis­mia, vaan äärim­mäis­tä alarmismia.

  124. Erk­ki Halk­ka: Väit­tee­si on vir­heel­li­nen. McIn­ty­re ja kump­pa­nit toki kir­joit­ti­vat pari pape­ria jois­sa kri­ti­soi­tiin Man­nin et. al. 1999 Science­sä jul­kai­se­maa lätkämailaa. 

    Ihan samal­la lail­la ne myö­hem­mät­kin lät­kä­mai­lat ovat saa­neet kyytiä.

    Vii­mei­sim­män jul­kais­tun tie­don valos­sa (Wahl & Ammann 2007) osa väit­teis­tä oli kui­ten­kin sel­keäs­ti vir­heel­li­siä (hei­dän tulok­sen­sa joh­tui­vat sii­tä että he eivät nou­dat­ta­neet Man­nin mene­tel­mää), ja ne väit­teet joil­la oli jos­sain mää­rin vali­dia perus­taa taas osot­tau­tui­vat merkityksettömiksi. 

    Just. Pait­si, että Weg­ma­nin rapor­tis­sa todettiin:
    “when using the same proxies as and the same met­ho­do­lo­gy as MM, Wahl and Ammann essen­tial­ly repro­duce the MM cur­ves. Thus, far from dis­pro­ving the MM work, they rein­force the MM work.”

    Jos sinul­la on esit­tää jokin ver­tai­sar­vioi­tu tuki­mus jos­sa on tul­tu toi­sen­lai­siin tulok­siin, olen kyl­lä erit­täin kiin­nos­tu­nut tutus­tu­maan siihen. 

    Kuin­ka mon­ta mie­les­tä­si tar­vi­taan? 10? 100? 1000?

    Miten­käs se luon­non­tie­teel­li­nen pro­ses­si nyt meni­kään? On jo tovi jat­ko-opin­nois­ta, mut­ta oli­si­ko se ollut niin, että yksi­kin todis­te riit­tää todis­ta­maan teo­rian Abso­luut­ti­sek­si Totuu­dek­si eikä mikään mää­rä vas­ta­to­dis­tei­ta pys­ty sen uskot­ta­vuut­ta romut­ta­maan? Kuu­los­taa vähän kyl­lä has­sul­ta, mut­ta aina­kin tätä ilmas­to­tie­teen ympä­ril­lä pyö­ri­vää kes­kus­te­lua seu­ra­tes­sa ei kai mui­ta vaih­toeh­to­ja ole…

    Täs­sä nyt kui­ten­kin joku­nen — vaik­ka nämä­kin on var­maan jo Realcli­ma­tes­sa debun­kat­tu moneen kertaan:
    A sta­tis­tical ana­ly­sis of mul­tiple tem­pe­ra­tu­re proxies: Are recon­struc­tions of sur­face tem­pe­ra­tu­res over the last 1000 years reliable?
    Are mul­ti­proxy cli­ma­te recon­struc­tions robust?
    Recon­struc­ting Past Cli­ma­te from Noi­sy Data
    jne. jne.

    Ja etu­kä­teis­huo­mau­tuk­se­na: Blo­gi­kir­joi­tuk­set yms. eivät pal­jon pai­na vaa­ka­ku­pis­sa kun vas­tas­sa on mon­ta ver­tai­sar­vos­tel­tua tutkimusta. 

    Niin — pait­si jos kyses­sä on Realcli­ma­te, Skep­tical Science, Think­process tms. — ja var­sin­kin jos vas­tas­sa on öljy-yhtiöi­den lah­jus­ra­hal­la leh­tiin vahin­gos­sa taa­tus­ti peu­ka­loi­dun ver­tai­sar­vioin­nin kaut­ta pääs­syt kon­ser­va­tii­vi-krea­tio­nis­ti-denia­lis­tin pape­ri. Vai miten ne kri­tee­rit nyt menivätkään?

  125. Poth1ue1: Kuin­ka mon­ta mie­les­tä­si tar­vi­taan? 10? 100? 1000? Miten­käs se luon­non­tie­teel­li­nen pro­ses­si nyt menikään?

    Pop­pe­ri­lai­sit­tain se menee niin että tie­teel­li­nen väi­te pitää esit­tää sen ver­ran roh­keas­ti, että on yli­pään­sä mah­dol­lis­ta kysee­na­lais­taa väi­te. Sen jäl­keen yksi­kin *päte­vä* vas­ta­väi­te riit­tää kumoa­maan (fal­si­fioi­maan) alku­pe­räi­sen väit­teen. Väit­tei­den tai vas­ta­väit­tei­den mää­rän ei pitäi­si vai­kut­taa (vrt. “100 aut­hors against Eins­tein”), pait­si: mitä pidem­pään tie­teel­li­nen väi­te (vaik­ka nyt sit­ten lät­kä­mai­la) kes­tää fal­si­fioin­tia vas­taan, sitä toden­nä­köi­sem­min se on joku päte­vä likiar­vo todellisuudesta.

    “Päte­vä” tuos­sa edel­lä tar­koit­taa että vas­ta­väit­teen pitää olla samal­la taval­la fal­si­fioi­ta­vis­sa vas­ta-vas­ta­väit­teel­lä kuin alku­pe­räi­sen, ja niin edel­leen, ehkä pit­käk­si­kin väit­tei­den ket­juk­si asti.

    Pirul­lis­ta täs­sä on se että itsen­sä vakuut­ta­mi­sek­si jon­kun väit­teen päte­vyy­des­tä ei rii­tä että googlaa denia­lis­ti­sia tai alar­mis­ti­sia avain­sa­no­ja jul­kais­tuis­ta pape­reis­ta tahi blo­gi­kir­joi­tuk­sis­ta, ja las­kee mon­ta­ko hit­tiä tuli. Pirul­lis­ta on myös että fal­si­fioin­neis­ta ja fal­si­fioin­tien fal­si­fioin­neis­ta kas­vaa vähi­tel­len koko­nai­nen pöheik­kö, jon­ka mie­les­sä pitä­mi­nen alkaa olla yli-inhi­mil­li­sen työlästä.

    Tuos­sa yllä Halk­ka ei mie­les­tä­ni pyy­dä sataa tai tuhat­ta vas­ta­väi­tet­tä alku­pe­räi­seen lät­kä­mai­la­väit­tee­seen (en tun­ne asiaa,joudun käyt­tä­mään mui­den esiin­kai­va­mia nimiä) McIn­ty­ren rin­nal­le, vaan päte­vää, uudem­paa vas­ta-vas­ta-vas­ta­väi­tet­tä joka kumoai­si Wahl&Ammanin.

    Täs­sä nyt kui­ten­kin joku­nen – vaik­ka nämä­kin on var­maan jo Realcli­ma­tes­sa debun­kat­tu moneen kertaan:

    Kii­tok­set viit­teis­tä — ne ovat askel eteen­päin. Noi­den viit­tei­den pitää sit­ten kes­tää fal­si­fion­tia, esi­tet­tiin se sit­ten niin­kuin­sa­noit Realcli­ma­tes­sa tai mis­sä tahan­sa, kun­han fal­si­fioin­ti on päte­vää. Jos ne eivät kes­tä, sit­ten lät­kä­mai­la­hy­po­tee­si pysyy hen­gis­sä vie­lä vähän pidem­pään — sem­moi­nen nyt vaan on tie­teel­li­nen kes­kus­te­lu, ja vaik­ka ei pitäi­si itse lät­kä­mai­la­hy­po­tee­sis­ta, asian jou­tuu vain nie­le­mään. Tai toi­sin­päin: jos lät­kä­mai­la­hy­po­tee­siin löy­tyy päte­vät vas­ta­väit­teet, joi­ta kukaan lät­kä­mai­lan ystä­vä ei pys­ty kiis­tä­mään niin asia on vain nieltävä.

    On jo tovi jat­ko-opin­nois­ta, mut­ta oli­si­ko se ollut niin, että yksi­kin todis­te riit­tää todis­ta­maan teo­rian Abso­luut­ti­sek­si Totuu­dek­si eikä mikään mää­rä vas­ta­to­dis­tei­ta pys­ty sen uskot­ta­vuut­ta romuttamaan?

    Ei kun se menee just toi­sin­päin: yksi­kin päte­vä vas­ta­väi­te riit­tää. Päte­vä samas­sa mie­les­sä kuin alku­pe­räi­nen­kin tie­teel­li­nen väi­te: se kes­tää fal­si­fioin­tia vas­taan. Halk­ka toi­mii just täs­mäl­leen tie­teel­li­sen meto­din mukai­ses­ti. Hatun­nos­to siitä.

    Kuu­los­taa vähän kyl­lä has­sul­ta, mut­ta aina­kin tätä ilmas­to­tie­teen ympä­ril­lä pyö­ri­vää kes­kus­te­lua seu­ra­tes­sa ei kai mui­ta vaih­toeh­to­ja ole…

    Viit­taat var­maan­kin johon­kin muu­al­la käy­mää­si kes­kus­te­luun. Dia­lo­gis­sa­si Hal­kan kans­sa (johon vies­ti­si oli vas­taus) hän ei mie­les­tä­ni ole väit­tä­nyt mitään Abso­luut­ti­sek­si totuu­dek­si yhden todis­teen perus­teel­la — ja minul­le­kin saa huo­maut­taa jos yri­tän semmoista.

  126. Poth1ue1: Ihan samal­la lail­la ne myö­hem­mät­kin lät­kä­mai­lat ovat saa­neet kyytiä.

    Tie­tääk­se­ni tämä­kään väit­tee­si ei pidä paik­kaan­sa. Nii­tä ei ole kumot­tu, tai edes yri­tet­ty kumo­ta ver­tai­sar­vos­tel­lus­sa tie­teel­li­ses­sä kir­jal­li­suu­des­sa. Uudem­mis­sa rekon­struk­tiois­sa ei myös­kään käy­te­tä enää samo­ja sta­tis­ti­sia mene­tel­miä kuin 90 ‑luvul­la.

    Just. Pait­si, että Weg­ma­nin rapor­tis­sa todettiin:
    “when using the same proxies as and the same met­ho­do­lo­gy as MM, Wahl and Ammann essen­tial­ly repro­duce the MM cur­ves. Thus, far from dis­pro­ving the MM work, they rein­force the MM work.”

    Ensin­nä­kään Weg­ma­nin raport­ti ei ollut ver­tai­sar­vioi­tu tie­teel­li­nen jul­kai­su, vaan USA:n senaa­tin ener­gia­ko­mis­sion tilaa­ma selvitys.

    Toi­sek­seen, itse rapor­tis­sa ei otet­tu kan­taa WA:n pape­riin lain­kaan. Lai­nauk­se­si on Weg­ma­nin vas­tauk­ses­ta raport­tiin liit­ty­viin kysymyksiin.

    Kol­man­nek­si, link­kaa­ma­ni pape­ri on Wahl & Amman 2007, joka on siis jul­kais­tu Weg­ma­nin rapor­tin ja hänen kom­ment­tien­sa jälkeen.

    Nel­jän­nek­si, WA kyl­lä tois­ti­vat MM:n tulok­set, mut­ta myös osoit­ti­vat että ne joh­tui­vat vir­heel­li­ses­tä menettelysta.

    Kuin­ka mon­ta mie­les­tä­si tar­vi­taan? 10? 100? 1000?

    Yksi­kin oli­si kiva näh­dä näin alkuun.

    oli­si­ko se ollut niin, että yksi­kin todis­te riit­tää todis­ta­maan teo­rian Abso­luut­ti­sek­si Totuu­dek­si eikä mikään mää­rä vas­ta­to­dis­tei­ta pys­ty sen uskot­ta­vuut­ta romuttamaan?

    Muis­tat vää­rin. Saa­ta­vil­la ole­vaa aineis­toa tulee tar­kas­tel­la koko­nai­suu­te­na, ja hyväk­syä se näke­mys jon­ka puo­les­ta on vah­vin näyttö.

    Näke­mys­tä pitää myös olla val­mis tar­kas­ta­maan kun parem­paa, uut­ta näyt­töä tulee ilmi.

    Täs­sä nyt kui­ten­kin joku­nen – vaik­ka nämä­kin on var­maan jo Realcli­ma­tes­sa debun­kat­tu moneen kertaan:

    Nopeas­ti kat­so­mal­la näyt­täi­si sil­tä, että nuo eivät ole rekon­struk­tioi­ta, vaan käsit­te­le­vät ole­mas­sao­le­vien reko­struk­tioi­den luo­tet­ta­vuut­ta (aina­kin Von Storc­hin 2004 pape­ri on tosi­aan kumot­tu ver­tai­sar­vioi­dus­sa kir­jal­li­suu­des­sa, mut­ta se ei ole täs­sä oleellista).

    Odo­tan edel­leen link­kiä rekon­struk­tioon men­nei­syy­den ilmas­tos­ta, jos­sa esim. MWP näkyi­si läm­pi­mäm­pä­nä kuin 2000 ‑luku.

    Niin – pait­si jos kyses­sä on Realcli­ma­te, Skep­tical Science, Think­process tms. – ja var­sin­kin jos vas­tas­sa on öljy-yhtiöi­den lah­jus­ra­hal­la leh­tiin vahin­gos­sa taa­tus­ti peu­ka­loi­dun ver­tai­sar­vioin­nin kaut­ta pääs­syt kon­ser­va­tii­vi-krea­tio­nis­ti-denia­lis­tin pape­ri. Vai miten ne kri­tee­rit nyt menivätkään?

    Olen tie­toi­ses­ti pyr­ki­nyt vält­tä­mään blo­gien käyt­töä läh­tei­nä täs­sä kes­kus­te­lus­sa, vaik­ka esim. Realcli­ma­te onkin mie­les­tä­ni erit­täin luo­tet­ta­va läh­de, joka on hyvin lin­jas­sa ver­tai­sar­vos­tel­lun kir­jal­li­suu­den kanssa.

    Mitä tulee “krii­ti­koi­den” pape­rei­hin, suh­tau­dun läh­tö­koh­tai­ses­ti nii­hin toki aika ennak­ko­luu­loi­ses­ti, mut­ta yri­tän sil­ti antaa sisäl­lön olla se lopul­li­seen pää­tök­seen vai­kut­ta­va teki­jä. Ole­tusar­voi­ses­ti nii­den sisäl­töä voi pitää toden­mu­kai­se­na, jos ne ovat käy­neet läpi asian­mu­kai­sen ver­tai­sar­vos­te­lun ja jul­kais­tu jos­sain tie­teel­li­ses­sä julkaisusarjassa.

    Tar­kis­tan näis­sä tapauk­sis­sa löy­tyy­kö pape­riin jo asian­mu­kais­ta vas­ti­net­ta — ja kyl­lä, luen toki myös blo­ge­ja jois­sa aihees­ta kes­kus­tel­laan, mut­ta pyr­kien pitä­mään suh­teel­li­suu­den­ta­jun: blo­gi­kir­joi­tus Skep­ticalsciences­sä ei rii­tä kumoa­maan tie­teel­lis­tä artik­ke­lia Sciencessä…

  127. Hie­man tut­kit­tua tie­toa denia­lis­ti­sen vies­tin­nän toimintamekanismeista:

    Tut­ki­mus:
    http://sciencepolicy.colorado.edu/about_us/meet_us/max_boykoff/readings/hmielowski_2013.pdf

    Guar­dia­nin uuti­nen tutkimuksesta:
    http://www.theguardian.com/environment/climate-consensus-97-per-cent/2013/aug/08/global-warming-denial-fox-news

    A new stu­dy publis­hed in the jour­nal Public Unders­tan­ding of Science (PDF avai­lable here) sur­veyed a natio­nal­ly repre­sen­ta­ti­ve sample of over 1,000 Ame­ricans in 2008 and 2011 about their media con­sump­tion and beliefs about cli­ma­te change.

    The results sug­gest that con­ser­va­ti­ve media con­sump­tion (speci­fical­ly Fox News and Rush Lim­baugh) dec­rea­ses viewer trust in scien­tists, which in turn dec­rea­ses belief that glo­bal war­ming is hap­pe­ning. In cont­rast, con­sump­tion of non-con­ser­va­ti­ve media (speci­fical­ly ABC, CBS, NBC, MSNBC, CNN, NPR, The New York Times, and The Was­hing­ton Post) inc­rea­ses con­su­mer trust in scien­tists, and in turn belief that glo­bal war­ming is happening.

    The stu­dy also exa­mi­ned pre­vious research on this issue and conclu­ded that the con­ser­va­ti­ve media crea­tes distrust in scien­tists through five main methods:

    1) Pre­sen­ting cont­ra­rian scien­tists as “objec­ti­ve” experts whi­le pre­sen­ting main­stream scien­tists as self-inte­res­ted or biased.

    2) Deni­gra­ting scien­ti­fic ins­ti­tu­tions and peer-reviewed journals.

    3) Equa­ting peer-reviewed research with a poli­tical­ly libe­ral opinion.

    4) Accusing cli­ma­te scien­tists of mani­pu­la­ting data to fund research projects.

    5) Cha­rac­te­rizing cli­ma­te science as a religion.

  128. Erk­ki Halk­ka: Kol­man­nek­si, link­kaa­ma­ni pape­ri on Wahl & Amman 2007, joka on siis jul­kais­tu Weg­ma­nin rapor­tin ja hänen kom­ment­tien­sa jälkeen.

    Myös Poth’ien kol­mes­ta lin­kis­tä kak­si on van­hem­pia, vuo­sil­ta 2005 ja 2004 — itse asias­sa W&A viit­taa nii­hin. Kol­mas ei ollut jul­kai­su ollen­kaan vaan jon­kin­lai­nen tee-se-itse data-analyysi.

    W&A:ta on vii­tat­tu 56 ker­taa vuo­den 2007 jäl­keen, joten voi­han siel­tä seas­ta kri­tiik­kiä­kin löytyä.

  129. Mik­ko Kivi­ran­ta: Ei kun se menee just toi­sin­päin: yksi­kin päte­vä vas­ta­väi­te riit­tää. Päte­vä samas­sa mie­les­sä kuin alku­pe­räi­nen­kin tie­teel­li­nen väi­te: se kes­tää fal­si­fioin­tia vas­taan. Halk­ka toi­mii just täs­mäl­leen tie­teel­li­sen meto­din mukai­ses­ti. Hatun­nos­to siitä.

    Ai, näin­kö päin se meni­kin — oli­kin pääs­syt pahas­ti unohtumaan…

    (lisää tähän pus­sil­li­nen aiem­mis­ta vies­teis­tä unoh­tu­nei­ta hymiöitä)

    Mitä nyt tulee vie­lä lät­kä­mai­loi­hin ja vas­taa­viin “rekon­struk­tioi­hin”, niin omien taus­ta­tie­to­je­ni, luke­mie­ni artik­ke­lei­den ja ana­lyyt­tis­ten blogikirjoitusten/keskusteluiden (esim. Cli­ma­teau­dit) olen aika vah­vas­ti pää­ty­nyt seu­raa­vaan näkemykseen:
    — monis­sa rekon­struk­tiois­sa on ollut sel­kei­tä huo­li­mat­to­muus­vir­hei­tä mm. datan käsit­te­lys­tä alkaen
    — käy­te­tyt mene­tel­mät on valit­tu tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti ja nii­tä on sovel­let­tu varomattomasti
    — mene­tel­mis­tä (ja vää­räs­tä sovel­ta­mi­ses­ta) aiheu­tu­nei­ta arte­fak­te­ja on luultu/väitetty luo­tet­ta­vik­si tuloksiksi
    — tut­ki­muk­sen tulos­ten tois­ta­mis­ta on pyrit­ty han­ka­loit­ta­maan ja rapor­toin­ti on ollut tar­peet­to­man vai­kea­sel­kois­ta ja ei-yksikäsitteistä
    — mene­tel­mien luo­tet­ta­vut­ta on lii­oi­tel­tu ja vir­he­ra­jat on puri­tet­tu siten epärealistisiksi
    — käy­te­tyt proxyt eivät ole aina edes olleet läm­pö­ti­lo­jen rekon­struk­tioin­tiin sopivia

    Yksin­ker­tai­ses­ti sanot­tu­na — var­sin huo­noa tut­ki­mus­ta. Mut­ta tämä­hän on tie­tys­ti vain minun näkemysasiasta.

    En jak­sa oikein uskoa, että “lät­kä­jen­gi­läis­ten” mie­li asias­sa miten­kään muut­tui­si tai jul­kai­suak­tii­vi­suus hii­pui­si — täs­sä tulee var­maan­kin pitä­mään eräs van­ha totuus hie­man mukael­tu­na paik­kan­sa — eli yksi lät­kä­jen­gi ker­ki­ää jul­kai­se­maan enem­män sur­ke­aan tilas­toa­na­lyy­siin perus­tu­via pape­rei­ta kuin 1000 “kai­vo­sin­si­nöö­riä” ker­ki­ää “debunk­kaa­maan”. Ainoa toi­vo täs­sä tai­taa olla se, että lät­kä­mai­lo­jen teh­tai­li­jat ajau­tu­vat yhä pidem­mäl­le sivu­rai­teel­laan ja tule­vat sitä myö­den pik­ku­hil­jaa unohdetuksi…

  130. Äh. Taas on näem­mä tul­lut ajau­dut­tua huk­kaa­maan tähän jank­kaa­mi­seen aivan lii­kaa omaa aikaa — fak­ta­han on, ettei täl­lai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa pääs­tä iki­nä mihin­kään yhtei­sym­mär­ryk­seen — vaan päin­vas­toin mie­li­pi­teet monas­ti ennem­min jyrkkenevät.

    Lop­pu­kom­ment­ti­na omal­tao­sal­ta­ni todet­ta­koon nyt se, että ensin­nä­kin tie­de on oikeas­ti aika kau­ka­na sii­tä kon­sen­suk­ses­ta, jon­ka kuvaa jul­ki­suu­des­sa koi­te­taan vaa­lia ja joka ilmei­ses­ti vas­taa suu­ren “valis­tu­neen” huo­les­tu­jien jou­kon käsi­tys­tä. Toi­sek­seen jul­ki­suu­des­sa vil­jel­lyt kata­stro­fis­ke­aa­riot ovat yleen­sä kaik­kein äärim­mäi­siä ja var­sin epä­to­den­nä­köi­siä kehi­tys­kul­ku­ja, jois­ta monet ilmas­to­tut­ki­jat­kin ovat äärim­mäi­sen epäileviä.

    Eli lyhyes­ti sil­le mitä jul­ki­suu­des­sa yleen­sä vil­jel­lään “tie­de sanoo” ‑totuuk­si­na, löy­tyy aika har­voin mitään vah­vaa tukea tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta — jos ollenkaan.

    Sinän­sä en pidä ilmas­to­tie­de­tä itse­ään miten­kään läpi­mä­tä­nä, pelk­kä­nä uskon­to­na tms. — vaan uskon sii­hen, että tie­teen itse­ään kor­jaa­vat pro­ses­sit toi­mi­vat ja että ajan myö­tä täs­sä­kin asias­sa pää­seem­me lähem­mäk­si totuut­ta. Tie­tys­ti ilmas­to­tut­ki­muk­ses­sa­kin vää­ren­net­ty­jä tulok­sia, hui­jaa­via (tie­toi­ses­ti tai tie­dos­ta­mat­taan) tut­ki­joi­ta — mut­ta niin­hän on kai­kil­la tie­teen aloil­la. Pitää muis­taa, ettei tie­teen edis­ty­mi­nen perus­tu sii­hen, että sitä teke­vät ihmi­set oli­si­vat täy­sin vil­pit­tö­miä ja objek­tii­vi­sia — vaan sii­hen, että joku muu kui­te­kin huo­maa ennen pit­kää viheet ja puutteet.

    Oma käsi­tyk­se­ni tie­teen ete­ne­mi­ses­tä ilmas­to­tut­ki­muk­sen saral­la on se, että mitä ennem­män ja kat­ta­vam­min tie­to­ja saa­daan kerät­tyä ja ana­ly­sii­me­ne­tel­miä paran­net­tua, niin sitä enem­män kaik­kia äärim­mäi­siä kata­stro­fe­ja saa­daan sul­jet­tua pois. Vas­taa­vas­ti monia kes­kei­siä para­met­re­jä, kuten vaik­ka ilmas­to­herk­kyys, näy­te­tään tuo­reim­mis­sa tut­ku­muk­sis­sa arvioi­van pie­nem­mik­si, hil­li­tym­pien muu­tos­ten suuntaan.

    Täl­löin oli­si tie­tys­ti toi­vot­ta­vaa, että “kon­sen­susar­vioi­ta” päi­vi­tet­täi­siin jul­ki­ses­ti­kin uusim­pien tut­ki­mus­ten tuo­man tie­don poh­ja­ta — vaik­ka­pa tule­vas­sa IPCC:n AR5:ssa. Tosin luu­len­pa, että jos (ja kun?) AR5 esit­tää aiem­paa mal­til­li­sem­man arvion tule­vas­ta, niin erääl­tä lai­dal­ta nousee suu­ri huu­to sii­tä miten hal­li­tuk­set ovat pakot­ta­neet tut­ki­joi­ta vähät­te­le­mään Tie­teen Tulok­sia ja miten öljy-yhtiöi­den agen­tit ovat mitä ilmei­sem­min solut­tau­tu­neet IPCCn sisään (johan nimit­täin AR4:stakin hau­kut­tiin lii­an varo­vai­sek­si ja siloitelluksi…)

    Näin — ei muu­ta var­maan­kaan täl­lä kertaa.

  131. Voi­si­ko joku ker­toa, kiis­tä­vät­kö ilmas­tos­kep­ti­kot myös fysi­kaa­li­sen kasvihuoneilmiön. 

    Jos eivät kiis­tä, mil­lä logii­kal­la he tor­ju­vat sen, ettei maa­pal­lon läm­pö­ta­sa­pai­non muu­tos aiheu­ta mui­ta muu­tok­sia? Vai onko kiis­te­lys­sä kysy­mys vain ilmas­to­muu­tok­sen suu­ruu­des­ta, maan­tie­tees­tä ja aikataulusta?

  132. päh­ki­nä ja tam­mi kas­voi jää­kau­den jäl­keen oulun kor­keu­del­la ja grön­lan­nin ja nor­jan jää­ti­köi­den alta pal­jas­tuu vii­kin­kien raken­nus­ten jäl­kiä. Kivem­me on pyö­ri­nyt lin­nun­ra­dal­la elin­kel­poi­se­na sato­ja mil­joo­nia vuo­sia ja nyt jot­kut yrit­tä­vät todis­taa että 0,1 pro­mil­len muu­tos kaa­su­ke­häs­sä pääs­tää ilmes­tys­kir­jan kau­hut val­loil­leen, kun hei­dän tie­to­ko­ne­mal­lien­sa kes­kiar­vot sen osoit­ta­vat. Uskot­ta­va on nyt heti ja lope­tet­ta­va teol­li­suus länsimaista.

  133. Mar­ko Hami­lo:
    Hie­man tut­kit­tua tie­toa denia­lis­ti­sen vies­tin­nän toimintamekanismeista:

    (jos nyt vie­lä ker­ta kie­lon päälle…)

    Eräs pit­kän­lin­jan ilmas­to­tut­ki­ja ja alan mer­kit­tä­vä mie­li­pi­de­vai­kut­ta­ja on pukan­nut ulos kir­jan, jos­sa asi­aa poh­dit­taan tyyliin:

    The popu­list notion that all cli­ma­te scep­tics are eit­her in the pay of oil barons or are right-wing ideo­lo­gues, as is sug­ges­ted for example by stu­dies such as Ores­kes and Conway (2011), can­not be sustained.”

    (Kuis ny näin — eikös Ores­kes ollut CAGW-liik­keen puolijumala?)

    The unt­hin­king assump­tion that having gai­ned broad public trust (after all the IPCC had been awar­ded a Nobel Prize!) this would auto­ma­tical­ly be retai­ned, was sharply chal­len­ged. And more wide­ly, out­si­de science, the­re have been adjust­ments in media repor­ting of cli­ma­te chan­ge and in the ent­rain­ment of cli­ma­te science in policy deli­be­ra­tions, and a grea­ter bold­ness from cri­tics to chal­len­ge scien­ti­fic claims and practices.

    Has Cli­ma­te­ga­te been a good thing? Pro­bably not for some of scien­tists caught in the con­fla­gra­tion. The­re has been some repu­ta­tio­nal dama­ge both to indi­vi­duals and ins­ti­tu­tions. The real answer though depends on one’s beliefs about the natu­re of science and its place in public life. If one thinks of science as a pure disin­te­res­ted pur­suit of know­led­ge who­se truths can then coerce social actors, whet­her indi­vi­dual or col­lec­ti­ve, into value adjust­ments and beha­viou­ral chan­ge, then one pro­bably sees Cli­ma­te­ga­te as a set-back. If howe­ver one unders­tands that science only ‘works’ because it con­ti­nual­ly evol­ves norms and prac­tices which can be rhe­to­rical­ly defen­ded in public and its know­led­ge the­re­fo­re beco­mes power­ful through beliefs and beha­viours, then Cli­ma­te­ga­te should be seen as a crea­ti­ve epi­so­de. The les­son for scien­tists would then be this: “In the long run, scien­tists may be bet­ter ser­ved by grea­ter open­ness with res­pect to the actual prac­tice of science, rat­her than uphol­ding the con­ven­tio­nal ima­ge of cool, restric­ted display of instru­men­tal ratio­na­li­ty” (Ryg­haug and Skjøls­vold (2010: 304).”

    (Otteet tääl­tä.)

    (OT: on nämä jot­kut itse­ään niin fik­sui­na ja objek­tii­vi­si­na pitä­vät tie­de­toi­mit­ta­ja, niin “haus­ko­ja” ves­se­lei­tä — yhdes­sä asias­sa ollaan paa­vil­li­sem­pia kuin paa­vi itse (so. ilmas­ton­muu­tos) ja heti perään ollaan kau­lai­le­mas­sa sisu­lais­per­su­jen kans­sa “tie­teel­lis­ten” isla­mo­fo­bia- ja rasis­mi­teo­rioi­den äärel­lä… mut­ta eihän meis­tä kukaan ole muu­ten­kaan täy­del­li­nen — joten…?)

  134. omien taus­ta­tie­to­je­ni, luke­mie­ni artik­ke­lei­den ja ana­lyyt­tis­ten blogikirjoitusten/keskusteluiden (esim. Cli­ma­teau­dit) olen aika vah­vas­ti pää­ty­nyt seu­raa­vaan näkemykseen:

    Olet­ko tul­lut aja­tel­lek­si että syy sil­le mik­si olet pää­ty­nyt näke­myk­see­si (joka on vas­toin tie­deyh­tei­sön val­ta­nä­ke­mys­tä) saat­taa olla yksin­ker­tai­ses­ti sii­nä että olet anta­nyt nois­sa blo­geis­sa esi­te­tyil­le väit­teil­le täy­sin koh­tuut­to­man suu­ren painoarvon?

    Ainoa toi­vo täs­sä tai­taa olla se, että lät­kä­mai­lo­jen teh­tai­li­jat ajau­tu­vat yhä pidem­mäl­le sivu­rai­teel­laan ja tule­vat sitä myö­den pik­ku­hil­jaa unohdetuksi…

    Mikään ei viit­taa tähän suun­taan. Kos­ka niin moni toi­sis­taan riip­pu­ma­ton ja eri läh­tei­tä ja tilas­tol­li­sia meto­de­ja käyt­tä­nyt rekon­struk­tio on pää­ty­nyt aika saman­suun­tai­siin tulok­siin, näyt­tö alkaa olla san­gen vah­va ja sen kumoa­mi­nen epätodennäköistä.

  135. Poth1ue1:
    Äh. Taas on näem­mä tul­lut ajau­dut­tua huk­kaa­maan tähän jank­kaa­mi­seen aivan lii­kaa omaa aikaa – 

    Samaa miel­tä 😉

    fak­ta­han on, ettei täl­lai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa pääs­tä iki­nä mihin­kään yhtei­sym­mär­ryk­seen – vaan päin­vas­toin mie­li­pi­teet monas­ti ennem­min jyrkkenevät.

    Näin toki on. Omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni oleel­lis­ta ei ole­kaan kes­kus­te­lun vas­ta­kump­pa­nin vakuut­ta­mi­nen, joka onnis­tuu har­voin, vaan se, että tie­teen val­ta­nä­ke­mys­tä kri­ti­soi­viin vies­tei­hin anne­taan perus­tel­tu vastine.

    Kes­kus­te­lul­la on mer­ki­tys­tä enem­män­kin niil­le luki­joil­le jot­ka eivät ole vie­lä var­muu­del­la muo­dos­ta­neet mie­li­pi­det­tään asiasta.

    Lop­pu­kom­ment­ti­na omal­tao­sal­ta­ni todet­ta­koon nyt se, että ensin­nä­kin tie­de on oikeas­ti aika kau­ka­na sii­tä kon­sen­suk­ses­ta, jon­ka kuvaa jul­ki­suu­des­sa koi­te­taan vaa­lia ja joka ilmei­ses­ti vas­taa suu­ren “valis­tu­neen” huo­les­tu­jien jou­kon käsitystä.

    Asias­ta teh­ty­jen tut­ki­mus­ten mukaan tämä väi­te on yksin­ker­tai­ses­ti virheellinen.

    Toi­sek­seen jul­ki­suu­des­sa vil­jel­lyt kata­stro­fis­ke­aa­riot ovat yleen­sä kaik­kein äärim­mäi­siä ja var­sin epä­to­den­nä­köi­siä kehi­tys­kul­ku­ja, jois­ta monet ilmas­to­tut­ki­jat­kin ovat äärim­mäi­sen epäileviä. 

    Eli lyhyes­ti sil­le mitä jul­ki­suu­des­sa yleen­sä vil­jel­lään “tie­de sanoo” ‑totuuk­si­na, löy­tyy aika har­voin mitään vah­vaa tukea tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta – jos ollenkaan. 

    Tämä on toki tot­ta. Media tyk­kää raflaa­vis­ta otsi­kois­ta suun­taan tai toi­seen. Tut­ki­jat ja eten­kin IPCC taas ovat lähin­nä ylivarovaisia.

    Sinän­sä en pidä ilmas­to­tie­de­tä itse­ään miten­kään läpi­mä­tä­nä, pelk­kä­nä uskon­to­na tms. – vaan uskon sii­hen, että tie­teen itse­ään kor­jaa­vat pro­ses­sit toi­mi­vat ja että ajan myö­tä täs­sä­kin asias­sa pää­seem­me lähem­mäk­si totuut­ta. Tie­tys­ti ilmas­to­tut­ki­muk­ses­sa­kin vää­ren­net­ty­jä tulok­sia, hui­jaa­via (tie­toi­ses­ti tai tie­dos­ta­mat­taan) tut­ki­joi­ta – mut­ta niin­hän on kai­kil­la tie­teen aloil­la. Pitää muis­taa, ettei tie­teen edis­ty­mi­nen perus­tu sii­hen, että sitä teke­vät ihmi­set oli­si­vat täy­sin vil­pit­tö­miä ja objek­tii­vi­sia – vaan sii­hen, että joku muu kui­te­kin huo­maa ennen pit­kää viheet ja puutteet.

    Täs­tä olem­me täy­sin samaa miel­tä — jos­kin tai­dam­me olla eri miel­tä arviois­sam­me sii­tä kei­tä nämä epä­re­hel­li­set ovat.

    Oma käsi­tyk­se­ni tie­teen ete­ne­mi­ses­tä ilmas­to­tut­ki­muk­sen saral­la on se, että mitä ennem­män ja kat­ta­vam­min tie­to­ja saa­daan kerät­tyä ja ana­ly­sii­me­ne­tel­miä paran­net­tua, niin sitä enem­män kaik­kia äärim­mäi­siä kata­stro­fe­ja saa­daan sul­jet­tua pois.

    Jois­sain tapauk­sis­sa näin on käy­nyt. Jois­sain taas päin vastoin.

    Vas­taa­vas­ti monia kes­kei­siä para­met­re­jä, kuten vaik­ka ilmas­to­herk­kyys, näy­te­tään tuo­reim­mis­sa tut­ku­muk­sis­sa arvioi­van pie­nem­mik­si, hil­li­tym­pien muu­tos­ten suuntaan.

    Täl­lai­sia­kin tut­ki­muk­sia on tosi­aan jul­kais­tu, mut­tei ymmär­tääk­se­ni pel­käs­tään. Ihan kiin­nos­ta­vaa tosi­aan tse­ka­ta nois­ta koos­te ja ana­lyy­si seu­raa­vas­sa IPCC:n rapor­tis­sa joka jul­kais­taan syksyllä.

    Tosin luu­len­pa, että jos (ja kun?) AR5 esit­tää aiem­paa mal­til­li­sem­man arvion tule­vas­ta, niin erääl­tä lai­dal­ta nousee suu­ri huu­to sii­tä miten hal­li­tuk­set ovat pakot­ta­neet tut­ki­joi­ta vähät­te­le­mään Tie­teen Tulok­sia ja miten öljy-yhtiöi­den agen­tit ovat mitä ilmei­sem­min solut­tau­tu­neet IPCCn sisään (johan nimit­täin AR4:stakin hau­kut­tiin lii­an varo­vai­sek­si ja siloitelluksi…)

    Ymmär­tääk­se­ni se oli­kin yli­va­ro­vai­nen ja silo­tel­tu, aina­kin joil­tain osin. Kai­kil­la muka­na ole­vil­la mail­la (käy­tän­nös­sä lähes kaik­ki maa­il­man maat) on ymmär­tääk­se­ni veto ‑oikeus rapor­tin sisäl­töön, joten sii­tä hie­rou­tuu väis­tä­mät­tä jyr­kim­mät kul­mat pois.

    Mut­ta öljy-yhtiöi­den solut­tau­tu­mi­ses­ta IPCC:hen en muis­ta kyl­lä kuul­lee­ni kenen­kään spe­ku­loi­neen. Voi toki olla että jos­sain täl­lais­ta­kin on väitetty.

  136. viher­pi­pi:
    päh­ki­nä ja tam­mi kas­voi jää­kau­den jäl­keen oulun kor­keu­del­la ja grön­lan­nin ja nor­jan jää­ti­köi­den alta pal­jas­tuu vii­kin­kien raken­nus­ten jäl­kiä. Kivem­me on pyö­ri­nyt lin­nun­ra­dal­la elin­kel­poi­se­na sato­ja mil­joo­nia vuo­sia ja nyt jot­kut yrit­tä­vät todis­taa että 0,1 pro­mil­len muu­tos kaa­su­ke­häs­sä pääs­tää ilmes­tys­kir­jan kau­hut val­loil­leen, kun hei­dän tie­to­ko­ne­mal­lien­sa kes­kiar­vot sen osoit­ta­vat. Uskot­ta­va on nyt heti ja lope­tet­ta­va teol­li­suus länsimaista.

    Öh. Suo­sit­te­len tutus­tu­maan hie­man aihee­seen ennen kommentointia.

  137. Tapio:
    Voi­si­ko joku ker­toa, kiis­tä­vät­kö ilmas­tos­kep­ti­kot myös fysi­kaa­li­sen kasvihuoneilmiön. 

    Jos eivät kiis­tä, mil­lä logii­kal­la he tor­ju­vat sen, ettei maa­pal­lon läm­pö­ta­sa­pai­non muu­tos aiheu­ta mui­ta muu­tok­sia? Vai onko kiis­te­lys­sä kysy­mys vain ilmas­to­muu­tok­sen suu­ruu­des­ta, maan­tie­tees­tä ja aikataulusta?

    Tuo riip­puu skep­ti­kos­ta. Kai­ken­lai­sia löy­tyy, ja usein hei­dän argum­nent­tin­sa ovat kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia: esim. argu­ment­ti voi­mak­kaas­ta kes­kia­jan läm­pö­kau­des­ta on vas­tak­kai­nen argu­men­til­le mata­las­ta ilmas­to­herk­kyy­des­tä jne.

  138. Tapio:Vai onko kiis­te­lys­sä kysy­mys vain ilmas­to­muu­tok­sen suu­ruu­des­ta, maan­tie­tees­tä ja aikataulusta? 

    Eikö­hän se kiis­te­ly poh­jim­mil­laan ole kyse nime­no­maan juu­ri nois­ta yksi­tyis­koh­dis­ta ja ihmi­sen osuu­den suuruudesta. 

    Sit­ten myös sii­tä, että miten pitäi­si teh­dä poli­tiik­kaa sen pohjalta.

    Toi­saal­ta voim­me kyl­lä olla hyvil­lä mie­lin, kun kat­so­taan ihmis­kun­nan tek­no­lo­gis­ta kehi­tys­tä vii­mei­sen sadan vuo­den ajalta.

    Eräs mie­len­kiin­toi­nen havain­to on Yhdys­val­toi­hin ran­tau­tu­nei­den hur­ri­kaa­nien voi­mak­kuu­des­sa sit­ten vuo­den 2005. Sen jäl­keen ei ole ran­tau­tu­nut yhtään voi­ma­kas­ta (3–5 luo­kan) hur­ri­kaa­nia! Tuo on muu­ten hur­ri­kaa­ni­seu­ran­nas­sa uusi ennä­tys, edel­li­nen ennä­tys on 1900-luvun alkupuolelta. 

    Tämä­kin on toden­nä­köi­ses­ti ihan vain satun­nais­vaih­te­lua, mut­ta sii­tä­hän sai­si oivan lyö­mä­aseen väittelyyn.

    Kuvaa hyvin sitä ongel­maa mikä täs­sä on poli­tii­kan ja taval­lis­ten ihmis­ten sil­mis­sä. Muu­tok­set tapah­tu­vat hitaas­ti (vaik­ka onhan läm­pe­ne­mi­nen 1979–1997 ollut todis­te­tus­ti nope­aa) ja on vai­kea ero­tel­la mikä tapah­tuu min­kä­kin vuoksi. 

    Sen lisäk­si onhan nyky­ään odo­tes­sa­vis­sa niin pal­jon kata­stro­fe­ja, että ihmi­set käy­tän­nös­sä tur­tu­vat täl­le kai­kel­le pelot­te­lul­le ja sil­loin pelot­te­lun vai­ku­tus muut­tuu kään­tei­sek­si. Kyl­läs­ty­tään koko aihee­seen, ei jak­se­ta välittää.

    Jos aja­tel­laan, että kan­sa on tyh­mää niin mik­si pelot­te­lua suun­na­taan kan­saa koh­taan, eikä päät­tä­jiä pel­käs­tään päät­tä­jiä koh­taan? Toi­saal­ta, pitää­hän ne rahat jos­tain kerä­tä näil­lek­kin jär­jes­töil­le. Ilman kohu­ja tai­tai­si green­peace­kin men­nä konkurssiin?

    Olen minä­kin kir­joit­ta­nut uuti­sia ja artik­ke­lei­ta huo­nol­la kie­lio­pil­la­ni täh­ti­tie­tees­tä, mut­tei se tee minus­ta täh­ti­tie­tei­li­jää 😉 Ei edes toi­mit­ta­jaa, onhan heil­lä­kin joku tutkinto.. 🙂

  139. on nämä jot­kut itse­ään niin fik­sui­na ja objek­tii­vi­si­na pitä­vät tie­de­toi­mit­ta­ja, niin “haus­ko­ja” ves­se­lei­tä – yhdes­sä asias­sa ollaan paa­vil­li­sem­pia kuin paa­vi itse (so. ilmas­ton­muu­tos) ja heti perään ollaan kau­lai­le­mas­sa sisu­lais­per­su­jen kans­sa “tie­teel­lis­ten” isla­mo­fo­bia- ja rasis­mi­teo­rioi­den äärel­lä… mut­ta eihän meis­tä kukaan ole muu­ten­kaan täy­del­li­nen – joten…?)”

    Kom­ment­ti kuvaa hyvin denia­lis­tien epä­toi­voa. Kun tie­teel­li­set fak­tat eivät tue omaa uskoa, aloi­te­taan pot­ki­mi­nen. Vähän samaan tapaan kuin krea­tio­nis­tit evo­luu­tio­teo­rian suh­teen. Surullista.

  140. Tapio:
    Voi­si­ko joku ker­toa, kiis­tä­vät­kö ilmas­tos­kep­ti­kot myös fysi­kaa­li­sen kasvihuoneilmiön. 

    Jos eivät kiis­tä, mil­lä logii­kal­la he tor­ju­vat sen, ettei maa­pal­lon läm­pö­ta­sa­pai­non muu­tos aiheu­ta mui­ta muu­tok­sia? Vai onko kiis­te­lys­sä kysy­mys vain ilmas­to­muu­tok­sen suu­ruu­des­ta, maan­tie­tees­tä ja aikataulusta?

    Täs­sä on nyt se jut­tu, että itse todel­li­suus näytt­li­si kiis­tä­neen CO2:n luva­tun vai­ku­tuk­sen, joka on ollut mal­lien aprio­ri­se­na läh­tö­koh­ta­na, ja nyt ollaan epä­toi­voi­sen selit­te­lyn vaiheessa.

  141. Poth1ue1: (jos nyt vie­lä ker­ta kie­lon päälle…)

    (OT: on nämä jot­kut itse­ään niin fik­sui­na ja objek­tii­vi­si­na pitä­vät tie­de­toi­mit­ta­ja, niin “haus­ko­ja” ves­se­lei­tä – yhdes­sä asias­sa ollaan paa­vil­li­sem­pia kuin paa­vi itse (so. ilmas­ton­muu­tos) ja heti perään ollaan kau­lai­le­mas­sa sisu­lais­per­su­jen­kans­sa “tie­teel­lis­ten” isla­mo­fo­bia- ja rasis­mi­teo­rioi­den äärel­lä… mut­ta eihän meis­tä kukaan ole muu­ten­kaan täy­del­li­nen – joten…?)

    Kun seu­raa ideo­lo­giois­ta piit­taa­mat­ta tut­ki­mus­näyt­töä, pää­tyy jos­kus poliit­ti­ses­ti kor­rek­til­le ja jos­kus poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­til­le kan­nal­le. Se vai näyt­täy­tyä epä­joh­don­mu­kai­se­na sel­lai­sel­le, joka itse hah­mot­taa maa­il­maa ido­lo­gi­sin silmälasein.

  142. Tai­taa tie­do­tuso­pin opin­not ja yhteis­kun­ta­tie­teet antaa mel­ko hei­kot läh­tö­koh­dat ymmär­tää ilmas­to­dy­na­miik­kaa. Parem­mat edel­ly­tyk­set ovat luon­non­tie­teel­li­ses­ti kou­lu­te­tuil­la tai sit­ten täy­sin ter­veen jär­ken­sä varas­sa elävillä.

    Nyt meteo­ro­lo­gian mal­lin­ta­jat ovat varan­neet itsel­leen yksi­noi­keu­den ilmas­to­tie­tee­seen ja yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jät on kou­lu­tet­tu usko­maan sii­hen, kuten aiem­min muka tie­tee­seen perus­tu­vaan marxismi-leninismiinkin.

  143. Aluk­si ant­tek­si­pyyn­tö että olen luke­nut vain 100 ekaa kom­ment­tia, toi­vot­ta­vas­ti en tois­ta lii­kaa jo jotain sanottua.

    Minul­la ei ole kom­pe­tens­sia väi­tel­lä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta myö­tään tai vas­taan mut­ta kun kuun­te­lin taas YLEn ajan­ta­san niin ilma­tie­teen­lai­tok­sen pää­joh­ta­jan Pet­te­ri Taa­lak­sen haas­tat­te­lu aiheut­ta­ma myö­tä­hä­peän mää­rä oli koh­tuul­li­sen suuri.

    http://areena.yle.fi/radio/1958511

    About 17:30 eteenpäin…

    tie­teel­li­set tulok­set näyt­tä­vät yksi­mie­li­ses­ti”, “meri­tut­ki­joi­den pii­ris­sä täs­tä ei ole epätietoisuutta”

    No tämä on tut­tua, mut­ta kun kaik­ki ovat samaa miel­tä niin mis­tä ihmees­sä tääl­lä­kin kes­kus­tel­laan? Mik­si luen jat­ku­vas­ti eriä­viä mie­li­pi­tei­tä kun nii­tä ei ole ole­mas­sa? Olen­ko skit­so­free­nik­ko ja jos vaan saan oikean­lai­sen lääkityksen/sopeutkusen niin nämä eriä­vät mie­li­pi­teet lak­kaa­vat olemasta?

    On ole­mas­sa maa­ila­mas­sa taho­ja joil­le ei ole edul­lis­ta että ilmas­ton­muu­tos­ta pyri­tään torjumaan”

    Vapaa­muu­ra­rit? Ansient aliens? Juutalaiset?

    Ja sit­ten se trig­ger kun sai mun kir­joit­taan tämän kom­ment­ti­ni, 24:30 toi­mit­ta­ja lausuu Pet­te­ri Taa­lak­sen puhee­seen että “kuu­los­taa vakuuttavalta”.

    Ei hevi­let­ti, YLEn “toi­mit­ta­ja” kom­men­toi haas­ta­tel­ta­van lausun­toon että “kuu­los­taa vakuut­ta­val­ta”. Tuo “haas­tat­te­lu” kan­nat­taa kuun­nel­le, miten voi media olla noin ideo­lo­gi­ses­ti sokea.

    Kuten sanoin minul­la ei ole kom­pe­tens­sia väi­tel­lä ilmas­to­muu­tok­ses­ta mut­ta jos näil­lä argu­men­teil­la men­nään niin ei todel­la­kaan kuu­los­ta vakuuttavalta.

  144. Cati­li­na: Täs­sä on nyt se jut­tu, että itse todel­li­suus näytt­li­si kiis­tä­neen CO2:n luva­tun vai­ku­tuk­sen, joka on ollut mal­lien aprio­ri­se­na läh­tö­koh­ta­na, ja nyt ollaan epä­toi­voi­sen selit­te­lyn vaiheessa.

    Fysi­kaa­li­sel­la kas­vi­huo­neil­miöl­lä on hyvin sel­keä ja yksin­ker­tai­nen meka­nis­mi, joka on ajat sit­ten vah­vis­tet­tu kokeel­li­ses­ti, kts. vaik­ka Wikipedia.

    Se, miten maa­pal­lo vas­taa lisään­ty­nee­seen net­toe­ner­gia­vuo­hon on äärim­mäi­sen moni­mut­kai­nen asia, eikä se ole täy­sin tie­dos­sa. Mut­ta kyl­lä se var­mas­ti vastaa.

  145. BRG: No tämä on tut­tua, mut­ta kun kaik­ki ovat samaa miel­tä niin mis­tä ihmees­sä tääl­lä­kin kes­kus­tel­laan? Mik­si luen jat­ku­vas­ti eriä­viä mie­li­pi­tei­tä kun nii­tä ei ole olemassa? 

    Nii­tä on ole­mas­sa hul­luu­teen asti medias­sa, blo­geis­sa, kes­kus­te­lu­pals­toil­la jne. Mut­ta erit­täin vähän tie­teel­li­ses­sä kir­jal­li­suu­des­sa tai alan tut­ki­joi­den parissa.

    Näi­den kah­den välil­lä on suu­ri ristiriita.

  146. Niin. Tie­dän hyvin tuon. Maa­pal­lo ei nyt siis näyt­täi­si kui­ten­kaan käyt­täy­ty­vän labo­ra­to­rio­ro­tan tavoin. Teil­lä on nyt menos­sa ihan hir­veä selit­te­ly. Mik­si vai­vau­tua näin val­ta­vaan selit­te­lyyn, jos ker­ran sil­le ei tar­vet­ta ole?

  147. The popu­list notion that all cli­ma­te scep­tics are eit­her in the pay of oil barons or are right-wing ideo­lo­gues, as is sug­ges­ted for example by stu­dies such as Ores­kes and Conway (2011), can­not be sustained.”

    (Kuis ny näin – eikös Ores­kes ollut CAGW-liik­keen puolijumala?)

    Kir­joit­ta­ja puhuu tuos­sa kyl­lä ymmär­tääk­se­ni eri asias­ta kuin Ores­kes: Ores­kes on tut­ki­nut lähin­nä ns. denial mac­hi­nen toi­min­taa ja moti­vaa­tioi­ta, orga­ni­soi­tua ilmas­to­de­nia­lis­mia ja sen vai­ku­tuk­sia, Hul­me taas puhuu enem­män­kin taval­li­sis­ta kan­sa­lai­sis­ta ja hei­dän vaikuttimistaan.

    Mitä Ores­ke­siin tulee, hän on his­to­rioit­si­ja, joka on mie­les­tä­ni teh­nyt ansio­kas­ta työ­tä tut­kien ilmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­lun ero­ja tie­teen ja val­ta­me­dioi­den välil­lä, “denial mac­hi­nen” orga­ni­soi­tua kam­pan­jaa tie­teen tulos­ten hämär­tä­mi­sek­si jne.

    Mut­ta puo­li­ju­ma­la? No, ei aina­kaan minusta.

    The les­son for scien­tists would then be this: “In the long run, scien­tists may be bet­ter ser­ved by grea­ter open­ness with res­pect to the actual prac­tice of science, rat­her than uphol­ding the con­ven­tio­nal ima­ge of cool, restric­ted display of instru­men­tal ratio­na­li­ty” (Ryg­haug and Skjøls­vold (2010: 304).”

    Voi hyvin pitää paik­kan­sa — “skep­ti­koi­den” toi­min­ta saat­taa pit­käl­lä juok­sul­la olla eduk­si tie­teel­le — se vah­vis­tuu enti­ses­tään. Mut­ta tämä ei kumoa sitä hait­taa joka disin­for­maa­tios­ta on yhteis­kun­nal­le ja tie­teen ymmär­tä­mi­sel­le val­ta­väes­tön piirissä.

  148. BRG, kai­kil­la on oma mie­li­pi­teen­sä, myös asian­tun­ti­joil­la. Eriä­vät­kö mie­li­pi­teet riip­puu sii­tä mitä kysy­tään. Mitä yksi­tyis­koh­tai­sem­pia ollaan, sitä enem­män löy­tyy mie­li­pi­de-ero­ja. Perus­asiois­ta ollaan samaa mieltä. 

    Jos aja­tel­laan maal­li­koi­ta, mie­li­pi­tei­den kir­joa löy­tyy itses­tään­sel­vis­tä­kin asiois­ta. Evo­luu­tion epäi­li­jöi­tä on edel­leen huo­mat­ta­va mää­rä, ja myös­kään kaik­kien mie­les­tä maa ei ole pyö­reä vaan ehkä lit­teä, kuus­sa ei ole käy­ty, AIDS:ia ei ole ole­mas­sa, holo­kaus­tia ei tapah­tu­nut. Ja jot­kut usko­vat rokot­tei­den aiheut­ta­van autis­mia ja kor­kei­den koles­te­ro­li­ta­so­jen ole­van vaa­rat­to­mia, jne.

    Yksi­löi­den, eten­kin maal­li­koi­den, mie­li­pi­tei­siin ideo­lo­gia siis vai­kut­taa huo­mat­ta­vas­ti jopa tilan­teis­sa jois­sa lähes var­maa evi­dens­siä­kin löy­tyy. Ilmas­ton­muu­tos on poten­ti­aa­li­ses­ti pal­jon AIDS:ia tai evo­luu­tio­teo­ri­aa mer­kit­tä­väm­pi oman elä­män­ta­van uhkaa­ja. Ja vari­aa­tio­ta mie­li­pi­tei­siin tuot­ta­vat lisäk­si ins­ti­tuu­tiot joi­den motii­vi on säi­lyt­tää itsen­sä tai mak­si­moi­da voittoaan. 

    Tämä blo­gi­kes­kus­te­lu on ilmas­ton­muu­tok­sen osal­ta tie­teel­li­ses­ti tai fak­tu­aa­li­ses­ti lähes yhden­te­ke­vää. Kom­pe­tens­si ei rii­tä tie­teel­li­seen kes­kus­te­luun, ja kukaan kes­kus­te­li­jois­ta ei muu­ta mie­li­pi­det­tään. kuten Erk­ki Halk­ka hyvin tote­si, moti­vaa­tio kir­joi­tel­la lie­nee usein ole­tet­tu kol­mas osa­puo­lel­le, joka ei ole vie­lä muo­dos­ta­nut mie­li­pi­de­tään. Tosin int­tä­mi­sen jat­kues­sa ja threa­din values­sa blo­gin etusi­vul­la alas­päin noi­den epä­tie­tois­ten luki­joi­den mää­rä lähe­nee nopeas­ti nollaa. 

    Olen itse­kin int­tä­nyt tääl­lä jos­kus, jopa ihan menes­tyk­sel­li­ses­ti. Perus­asiois­ta int­tä­mi­seen vähi­tel­len väsyy, kos­ka se ei näy­tä lop­pu­van iki­nä. Maa­il­ma ja eten­kin interwe­bit ovat täyn­nä huo­nos­ti infor­moi­tu­ja väärinajattelijoita. 

    Mut­ta hyvin kiin­nos­ta­vaa on, mik­si täl­lai­nen pola­ri­saa­tio on syn­ty­nyt ilmas­ton suh­teen. Tilan­ne ei myös­kään ole his­to­rial­li­ses­ti tai muu­ten ainut­laa­tui­nen. Vas­taa­via pola­ri­saa­tioi­ta on ollut iät ja ajat. Joi­den­kin (mm. minun) mie­les­tä uut­ta ja mie­len­kiin­tois­ta on, että meil­lä on tie­de refe­rens­si­pis­tee­nä. Ja toi­saal­ta on myös käyt­täy­ty­mis­tie­de, joka voi tut­kia pro­ses­sia. Mik­sei tie­det­tä ote­ta sen vaka­vam­min kuin nyt ote­taan, ja mik­si se vai­kut­taa niin hei­kos­ti mielipiteisiin? 

    Entä kuin­ka pal­jon asioi­ta on, jois­sa olem­me sokeas­ti val­lit­se­vien käy­tän­tö­jen ja ideo­lo­gioi­den uhre­ja, ilman että osaam­me aja­tel­la vaih­toeh­to­ja? Ilmas­ton­muu­tos­han on kui­ten­kin help­po tapaus, sii­nä on fysiik­ka tukena.

  149. Erk­ki Halk­ka:
    Ensin­nä­kään Weg­ma­nin raport­ti ei ollut ver­tai­sar­vioi­tu tie­teel­li­nen jul­kai­su, vaan USA:n senaa­tin ener­gia­ko­mis­sion tilaa­ma selvitys. 

    Niin ikään peer review ‑jär­jes­tel­mäs­sä käy­te­tyt review-rapor­tit eivät itses­sään ole ver­tai­sar­vioi­tu­ja töi­tä. Nii­den perus­teel­la teh­dään kui­ten­kin pää­tös sii­tä, onko artik­ke­li jul­kai­su­kel­poi­nen ko. leh­teen vai ei. Sanal­la sanoen: pää­te­tään mikä on tie­det­tä ja mikä ei.

    Leh­den (associa­te) edi­to­ri valit­see kir­jal­li­suu­den ja suh­tei­den­sa perus­teel­la muu­ta­man (toi­vot­ta­vas­ti) asian­tun­te­van ja riip­pu­mat­to­man kan­di­daa­tin, joil­ta pyy­tää lausun­toa sub­mit­toi­dus­ta artik­ke­lis­ta. Eräät reviewe­reis­tä eivät vält­tä­mät­tä ole edes artik­ke­lin var­si­nai­sen aiheen asian­tun­ti­joi­ta, vaan reviewe­ri­nä voi hyvin­kin toi­mia hen­ki­lö, jol­la on esi­mer­kik­si eri­tyis­tä asian­kuu­lu­vaa meto­do­lo­gis­ta osaa­mis­ta (kuten tilas­to­me­ne­tel­mis­tä). Näin voi käy­dä var­sin­kin sil­loin, kun edi­to­ril­la itsel­lään on vai­keuk­sia uskoa artik­ke­lis­sa esi­tet­tyi­hin väitteisiin. 

    Jos­kus edi­to­ri saa usei­ta kes­ke­nään niin ris­ti­rii­tai­sia review-raport­te­ja, että hän näkee tar­peel­li­sek­si lähet­tää sekä alku­pe­räi­sen artik­ke­lin että sen saa­mat reviewt eteen­päin uudel­le reviewerille.

    Jul­kais­tu tie­de mää­räy­tyy olen­nai­ses­ti sen perus­teel­la, mitä tapah­tuu ver­tai­sar­vioi­dun kir­jal­li­suu­den taus­tal­la ja eri­tyi­ses­ti review ‑pro­ses­sis­sa. Itse jul­kai­su­luet­te­loi­hin pää­ty­vä kir­jal­li­suus on erään­lai­nen kitey­tet­ty tie­teel­li­sen argu­men­toin­nin väli­pis­te, jon­ka pääl­le raken­ne­taan ja joka voi­daan myös hylä­tä. Ei sii­nä ver­tai­sar­vioin­nis­sa mitään eri­tyis­tä ikuis­ta sakra­ment­tiä ole taka­na, ja voi olla höl­möä kovin vah­vas­ti sel­lai­sen taak­se lin­noit­tau­tua. Tapah­tuu sitä oikeusmurhiakin.

    Mikä­li ei ole val­mis hyväk­sy­mään Weg­ma­nin raport­tia tie­teel­li­set laa­tu­kri­tee­rit täyt­tä­vä­nä työ­nä ilman ver­tai­sar­vioin­tia, herää kysy­mys kuin­ka voi sit­ten hyväk­syä mitään review-raport­tia­kaan. Edes nii­tä, joi­den perus­teel­la Mann et al. tuli jul­kais­tua? Artik­ke­lin reviewer voi näet hoi­taa refe­roin­ti­työn­sä hyvin­kin slar­vis­ti, eikä hänel­le koi­du sii­tä mitään seu­raa­muk­sia. Mikä­li taas Weg­ma­nin rapor­tis­ta oli­si voi­tu osoit­taa kar­keas­ta huo­li­mat­to­muu­des­ta tai tuot­ta­muk­sel­li­suu­des­ta joh­tu­va vir­he, niin tut­ki­muk­sen tilaa­ja oli­si voi­nut haas­taa komis­sion jäse­net oikeuteen.

    Mut­ta tämän toki tie­sit­kin, ja halusin sii­tä vain muistuttaa. =)

  150. Cati­li­na:
    Niin. Tie­dän hyvin tuon. Maa­pal­lo ei nyt siis näyt­täi­si kui­ten­kaan käyt­täy­ty­vän labo­ra­to­rio­ro­tan tavoin. Teil­lä on nyt menos­sa ihan hir­veä selit­te­ly. Mik­si vai­vau­tua näin val­ta­vaan selit­te­lyyn, jos ker­ran sil­le ei tar­vet­ta ole?

    Ei saa sekoit­taa kah­ta asi­aa, fysi­kaa­lis­ta kas­vi­huo­neil­miö­tä, jon­ka ole­mas­sao­lo on sito­vas­ti todis­tet­tu, ja miten maa­pal­lo rea­goi lisään­ty­nee­seen net­toe­ner­gia­vuo­hon, jota taas ei mis­sään labo­ra­to­rios­sa voi tes­ta­ta, ainoas­taan sen osa­pro­ses­se­ja tut­kia ja enem­män tai vähem­män onnis­tu­nees­ti mallintaa.

  151. Ilmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­lus­sa on muka­va kri­ti­soi­da kovim­pia alar­mis­te­ja esim. seu­raa­vil­la väitteillä:

    1- mate­maat­ti­set mal­lit eivät oikeas­ti ennus­ta tule­vai­suut­ta. Ne eivät ole todis­tei­ta ilmas­ton­muu­tok­sen puo­les­ta. Jot­kut niis­tä voi­vat osoit­tau­tua hyö­dyl­li­sik­si työ­ka­luik­si — mut­ta mitkä??

    2- CO2 mole­kyy­li absor­boi IR-sätei­lyä. Tämä on sel­vä mut­ta kuin­ka pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä täs­tä voi vetää koko maa­pal­lon läm­pö­ti­lan suh­teen? Aina tulee joku hätään­ty­nyt joka menee vie­lä pidem­mäl­le kuin aiem­mat ja taas tulee skep­ti­koil­le hupia.

    3- ottaen huo­mioon jat­ku­vat ilmas­to­ka­ta­stro­fit, ‑sodat, ‑pako­lai­set jne jne niin on yllät­tä­vää kuin­ka rau­has­sa hel­sin­gis­sä saa olla. Edes läm­pö­ti­lois­sa ei näy mitään muu­tos­ta. Kum­mal­lis­ta… ja taas on alar­mis­teil­la seli­tyk­sen paikka.

  152. Jan­ne S: Mut­ta hyvin kiin­nos­ta­vaa on, mik­si täl­lai­nen pola­ri­saa­tio on syn­ty­nyt ilmas­ton suhteen.

    Maa­il­man kan­nat­ta­vim­pien yri­tys­ten int­res­seis­sä on, ettei asial­le teh­dä mitään. Samaan aikaan media uuti­soi Pig Brot­he­lis­ta ja muis­ta kohuai­heis­ta ja ajaa alas asiasisältöä.

    Asi­aan vai­kut­taa aika pal­jon myös Yhdys­val­tain poli­tii­kan kor­rup­tio ja ylei­nen sot­ku sekä tie­tys­ti sikä­läi­nen mediaym­pä­ris­tö, joka lie­nee men­nyt pit­kää pyl­ly­mä­keä sen jäl­keen, kun Fair­ness Doct­ri­ne kuoli.

  153. Ei sii­nä ver­tai­sar­vioin­nis­sa mitään eri­tyis­tä ikuis­ta sakra­ment­tiä ole taka­na, ja voi olla höl­möä kovin vah­vas­ti sel­lai­sen taak­se lin­noit­tau­tua. Tapah­tuu sitä oikeusmurhiakin.

    Toki näin. Ver­tai­sar­vioin­ti ja edi­to­rin pää­tös jul­kai­sus­ta ei ole mikään takuu­var­ma todis­te sen läpäis­seen tut­ki­muk­sen toden­mu­kai­suu­des­ta. Se osoit­taa vain että kir­joit­ta­jan kol­le­gat ja edi­to­ri pitä­vät jul­kai­sua asianmukaisena.

    Ero ver­tai­sar­vioi­mat­to­maan kir­joi­tuk­seen on se, että jäl­kim­mäi­ses­sä edes tätä ulko­puo­lis­ta seu­laa ei ole.

    Mikä­li taas Weg­ma­nin rapor­tis­ta oli­si voi­tu osoit­taa kar­keas­ta huo­li­mat­to­muu­des­ta tai tuot­ta­muk­sel­li­suu­des­ta joh­tu­va vir­he, niin tut­ki­muk­sen tilaa­ja oli­si voi­nut haas­taa komis­sion jäse­net oikeuteen.

    Sii­tä löy­tyi mm. pla­gia­ris­mia (huvit­ta­vaa kyl­lä, kopioin­tia teh­tiin mm. yhden cli­ma­te­ga­te ‑tut­ki­jan kir­jas­ta). Jotain kri­tiik­kiä täällä:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Wegman_Report#Issues_raised_by_the_Wegman_Report

  154. 1- mate­maat­ti­set mal­lit eivät oikeas­ti ennus­ta tule­vai­suut­ta. Ne eivät ole todis­tei­ta ilmas­ton­muu­tok­sen puo­les­ta. Jot­kut niis­tä voi­vat osoit­tau­tua hyö­dyl­li­sik­si työ­ka­luik­si– mut­ta mitkä??

    Mate­maat­ti­sil­la mal­leil­la voi­daan mones­sa tapauk­ses­sa ennus­taa tule­vai­suut­ta erit­täin suu­rel­la tark­kuu­del­la ja var­muu­del­la. Ne ovat suu­rel­ta osin perus­ta sivi­li­saa­tiol­le nyky­muo­dos­saan (talo­ja raken­ne­taan lujuus­las­kel­miin perus­tuen jne.).

    Ilmas­to­mal­leil­la (jot­ka ovat vain yksi ala­ka­te­go­ria mate­maat­ti­sis­ta mal­leis­ta) ei var­si­nai­ses­ti edes yri­te­tä ennus­taa tulevaisuutta.

    Niil­lä teh­dään pro­jek­tioi­ta jot­ka poh­jau­tu­vat eri­lai­siin läh­tös­ke­naa­rioi­hin: ei ennus­te­ta että vuon­na 2100 kes­ki­läm­pö­ti­la on X, vaan las­ke­taan että JOS pääs­töt kas­va­vat pitoi­suu­teen Y, SILLOIN läm­pö­ti­lak­si tulee toden­nä­köi­ses­ti Z, OLETTAEN että muut ilmas­toon pikil­lä aika­jak­soil­la vai­kut­ta­vat teki­jät pysy­vät ennallaan.

    2- CO2 mole­kyy­li absor­boi IR-sätei­lyä. Tämä on sel­vä mut­ta kuin­ka pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä täs­tä voi vetää koko maa­pal­lon läm­pö­ti­lan suh­teen? Aina tulee joku hätään­ty­nyt joka menee vie­lä pidem­mäl­le kuin aiem­mat ja taas tulee skep­ti­koil­le hupia.

    Kyse on aika perus­fy­sii­kas­ta. Mää­räl­lä X lisään­ty­neen CO2:n aiheut­ta­ma sätei­ly­pa­kot­teen kas­vu vai­kut­taa mää­rän Y maa­pal­lon keskilämpötilaan.

    3- ottaen huo­mioon jat­ku­vat ilmas­to­ka­ta­stro­fit, ‑sodat, ‑pako­lai­set jne jne niin on yllät­tä­vää kuin­ka rau­has­sa hel­sin­gis­sä saa olla. Edes läm­pö­ti­lois­sa ei näy mitään muu­tos­ta. Kum­mal­lis­ta… ja taas on alar­mis­teil­la seli­tyk­sen paikka.

    Läm­pö­ti­lat ovat nous­seet, niin kuin var­mas­ti hyvin tie­dät itse­kin vaik­ka muu­ta väi­tät­kin: 2001–2010 oli läm­pi­min vuo­si­kym­men mit­taus­his­to­rias­sa jne.

    Mitä ilmas­to­pa­ko­lai­siin jne. tulee, en muis­ta näh­nee­ni ensim­mäis­tä­kään kir­joi­tus­ta (denia­lis­tien olkiuk­ko­jen lisäk­si) jois­sa oltai­siin ennus­tet­tu mitään kir­joit­ta­ma­si kaltaista.

  155. Cati­li­na:
    Niin. Tie­dän hyvin tuon. Maa­pal­lo ei nyt siis näyt­täi­si kui­ten­kaan käyt­täy­ty­vän labo­ra­to­rio­ro­tan tavoin. Teil­lä on nyt menos­sa ihan hir­veä selit­te­ly. Mik­si vai­vau­tua näin val­ta­vaan selit­te­lyyn, jos ker­ran sil­le ei tar­vet­ta ole?

    Mik­si syy­tet­ty vai­vau­tuu oikeas­sa puo­lus­tau­tu­maan, jos hän ker­ran ei ole teh­nyt mitään rikosta?

    Logiik­ka tun­tuu ole­van sama. Jos denia­lis­ti­pro­pa­gan­dan sivuut­taa olan­ko­hau­tuk­sel­la, on hil­jai­suus myön­ty­mi­sen merk­ki ja denia­lis­ti oikeas­sa, ja jos jak­saa tois­taa asial­li­sen tie­teel­li­sen argu­men­tin ker­ran toi­sen­sa jäl­keen jon­kin valis­tuk­sel­li­sen idea­lis­min innoit­ta­ma­na, on kalik­ka kalah­ta­nut ja koi­ra äläh­tä­nyt ja denia­lis­ti on oikeassa.

  156. Erk­ki Halk­ka: Mate­maat­ti­sil­la mal­leil­la voi­daan mones­sa tapauk­ses­sa ennus­taa tule­vai­suut­ta erit­täin suu­rel­la tark­kuu­del­la ja var­muu­del­la. Ne ovat suu­rel­ta osin perus­ta sivi­li­saa­tiol­le nyky­muo­dos­saan (talo­ja raken­ne­taan lujuus­las­kel­miin perus­tuen jne.).

    Ilmas­to­mal­leil­la (jot­ka ovat vain yksi ala­ka­te­go­ria mate­maat­ti­sis­ta mal­leis­ta) ei var­si­nai­ses­ti edes yri­te­tä ennus­taa tulevaisuutta.

    Niil­lä teh­dään pro­jek­tioi­ta jot­ka poh­jau­tu­vat eri­lai­siin läh­tös­ke­naa­rioi­hin: ei ennus­te­ta että vuon­na 2100 kes­ki­läm­pö­ti­la on X, vaan las­ke­taan että JOS pääs­töt kas­va­vat pitoi­suu­teen Y, SILLOIN läm­pö­ti­lak­si tulee toden­nä­köi­ses­ti Z, OLETTAEN että muut ilmas­toon pikil­lä aika­jak­soil­la vai­kut­ta­vat teki­jät pysy­vät ennallaan.

    Kyse on aika perus­fy­sii­kas­ta. Mää­räl­lä X lisään­ty­neen CO2:n aiheut­ta­ma sätei­ly­pa­kot­teen kas­vu vai­kut­taa mää­rän Y maa­pal­lon keskilämpötilaan.

    Läm­pö­ti­lat ovat nous­seet, niin kuin var­mas­ti hyvin tie­dät itse­kin vaik­ka muu­ta väi­tät­kin: 2001–2010 oli läm­pi­min vuo­si­kym­men mit­taus­his­to­rias­sa jne.

    Mitä ilmas­to­pa­ko­lai­siin jne. tulee, en muis­ta näh­nee­ni ensim­mäis­tä­kään kir­joi­tus­ta (denia­lis­tien olkiuk­ko­jen lisäk­si) jois­sa oltai­siin ennus­tet­tu mitään kir­joit­ta­ma­si kaltaista.

    Talo­ja on raken­net­tu koke­mus­pe­räi­sel­lä tie­dol­la sato­ja vuo­sia. Erää­seen ita­lia­lai­seen kau­pun­kiin raken­net­tiin ker­ros­ta­lo­ja ihan pel­käs­tään kos­ka huvit­ti ja piti saa­da isom­pi kuin kil­pai­li­jal­la ihan kokemusperäisesti.

    Ver­tai­sin ilmas­toen­nus­tei­den teki­jöi­tä käär­me­öl­jy­kaup­piai­siin. Hir­veä älä­mö­lö asias­ta, mut­ta tulok­sia ei oikein tule. Ainoa var­ma tie­to on se mitä on tapah­tu­nut eli läm­pö­ti­lo­jen mit­taus. Empii­ris­tä tie­toa ei mikään voita. 

    Ai niin. Oljy lop­pui jo kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Ainoa asia min­kä öljyn lop­pu­mi­nen aiheut­ti, oli hel­ve­til­li­nen kus­tan­nus­ten nousu 1970-luvul­la. Samo­ja käär­me­öl­jy­kaup­piai­ta oli silloinkin.

    Ken elää se näkee

  157. Suo­men läm­pö­ti­lo­jen nousu näkyy jopa yksit­täis­ten ase­mien aika­sar­jois­sa. Eten­kin vuo­ro­kau­den mini­mi­läm­pö­ti­lat ovat nous­seet. Myös eliös­tö muut­tuu. Esim. per­ho­sis­ta, joka on poik­keuk­sel­li­sen hyvin seu­rat­tu ryh­mä, sadat lajit (!) ovat laa­jen­ta­neet esiin­ty­mi­sa­luet­taan poh­joi­seen. Muis­taak­se­ni jos­sain todet­tiin levin­nei­syy­sa­luei­den siir­ty­vän poh­joi­seen päin tääl­lä n. 15km vuo­des­sa (tämä voi olla vää­rin, en muis­ta lähdettä).

  158. Erk­ki Halk­ka: Kyse on aika perus­fy­sii­kas­ta. Mää­räl­lä X lisään­ty­neen CO2:n aiheut­ta­ma sätei­ly­pa­kot­teen kas­vu vai­kut­taa mää­rän Y maa­pal­lon keskilämpötilaan.

    Lisäi­sin vain, että jol­la­kin aika­jän­teel­lä. Ei vesiäm­pä­ri­kään valu yli het­kes­sä, vaik­ka hanaa aukai­see lisää, ellei se satu ole­maan val­miik­si piripinnassa.

    åke: 2- CO2 mole­kyy­li absor­boi IR-sätei­lyä. Tämä on sel­vä mut­ta kuin­ka pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä täs­tä voi vetää koko maa­pal­lon läm­pö­ti­lan suhteen? 

    On kai ylei­ses­ti hyväk­syt­ty arvio, että ilman kas­vi­huo­neil­miö­tä maa­pal­lon pin­ta­läm­pö­ti­lan kes­kiar­vo oli­si 20…30 astet­ta alem­pi kuin nyt. Suu­rim­pa­na vai­kut­ta­ja­na on ilma­ke­hän vesi­höy­ry, joka myös on kasvihuonekaasu.

    Nykyi­sin monien lähipla­neet­to­jen kaa­su­ke­hien koos­tu­mus ja pin­ta­läm­pö­ti­la tun­ne­taan. Kas­vi­huo­neil­miön on todet­tu vai­kut­ta­van nii­den­kin pin­ta­läm­pö­ti­laan, t.s. pin­ta­läm­pö­ti­lat ovat kor­keam­pia kuin ener­gia­vuon perus­teel­la voi olettaa.

  159. Täs­sä­kään kes­kus­te­lus­sa ei ole enää kyse ilmas­ton­muu­tok­ses­ta vaan jos­tain aivan muusta.

  160. Tapio:
    Voi­si­ko joku ker­toa, kiis­tä­vät­kö ilmas­tos­kep­ti­kot myös fysi­kaa­li­sen kasvihuoneilmiön. 

    Jos eivät kiis­tä, mil­lä logii­kal­la he tor­ju­vat sen, ettei maa­pal­lon läm­pö­ta­sa­pai­non muu­tos aiheu­ta mui­ta muu­tok­sia? Vai onko kiis­te­lys­sä kysy­mys vain ilmas­to­muu­tok­sen suu­ruu­des­ta, maan­tie­tees­tä ja aikataulusta?

    Minua lähin­nä ottaa pää­hän, että mil­lä tavoil­la tätä ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä koi­te­taan pysäyt­tää. Ne tavat kun ovat aivan jär­jet­tö­miä, ovat lisän­neet maa­pal­lon koko­nais­saas­tu­mis­ta ja tul­leet aivan jär­kyt­tä­vän kalliiksi.

    Edel­leen siin ihmet­te­len, että jos nii­tä hii­li­diok­si­pääs­tö­jä pitää alen­taa, niin mik­si polii­ti­kot teke­vät type­riä pää­tök­siä, mil­lä vaik­ka­pa euroo­pan puh­taam­pi teh­das sul­je­taan ja se siir­re­tään Kii­naan, jos­sa se saa vapaas­ti saastuttaa.
    Mik­si Sak­sa sul­kee ydin­voi­ma­lan­sa ja kor­vaa ne jär­kyt­tä­väs­ti saas­tut­ta­vil­la hiilivoimaloilla.

    Vas­taa­via esi­merk­ke­jä on lukui­sia ja juu­ri sik­si pidän ilmas­ton läm­pe­nis­tä vas­tus­ta­via aika hölmöinä.

  161. åke:
    Ilmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­lus­sa on muka­va kri­ti­soi­da kovim­pia alar­mis­te­ja esim. seu­raa­vil­la väitteillä:

    1- mate­maat­ti­set mal­lit eivät oikeas­ti ennus­ta tule­vai­suut­ta. Ne eivät ole todis­tei­ta ilmas­ton­muu­tok­sen puo­les­ta. Jot­kut niis­tä voi­vat osoit­tau­tua hyö­dyl­li­sik­si työ­ka­luik­si– mut­ta mitkä?? 

    Mate­maat­ti­sia mal­le­ja on luo­tu ja sää­de­tään aiem­man kehi­tyk­sen ja ilma­ke­hän fysi­kaa­lis­ten ilmiöi­den mukaan. Ne eivät tosi­aan ole mikään todis­te ilmas­ton­muu­tok­sen puo­les­ta, mut­ta ovat kyl­lä ennusteita.

    2- CO2 mole­kyy­li absor­boi IR-sätei­lyä. Tämä on sel­vä mut­ta kuin­ka pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä täs­tä voi vetää koko maa­pal­lon läm­pö­ti­lan suh­teen? Aina tulee joku hätään­ty­nyt joka menee vie­lä pidem­mäl­le kuin aiem­mat ja taas tulee skep­ti­koil­le hupia.

    Tämä on eri­koi­nen kom­ment­ti. CO2:lla on tie­tyt omi­nai­suu­det, kuten se, että se absor­boi infra­pu­na­sä­tei­lyä. Mik­si ei teki­si sitä labo­ra­to­rion lisäk­si myös ilma­ke­häs­sä? Käsit­tääk­se­ni suu­rem­paa takai­sin hei­jas­tu­vaa ja pie­nem­pää ava­ruu­teen läh­te­vää sätei­lyä pys­ty­tään sitä pait­si jo suo­raan mittaamaan.

    3- ottaen huo­mioon jat­ku­vat ilmas­to­ka­ta­stro­fit, ‑sodat, ‑pako­lai­set jne jne niin on yllät­tä­vää kuin­ka rau­has­sa hel­sin­gis­sä saa olla. Edes läm­pö­ti­lois­sa ei näy mitään muu­tos­ta. Kum­mal­lis­ta… ja taas on alar­mis­teil­la seli­tyk­sen paikka. 

    Ei täs­sä mitään seli­tyk­siä tar­vi­ta. Kan­nat­taa ottaa sel­vää ilmas­ton­muu­tos­ke­hi­tyk­sen luonteesta.

  162. Erk­ki Halk­ka:
    SNIP
    Läm­pö­ti­lat ovat nous­seet, niin kuin var­mas­ti hyvin tie­dät itse­kin vaik­ka muu­ta väi­tät­kin: 2001–2010 oli läm­pi­min vuo­si­kym­men mit­taus­his­to­rias­sa jne.
    ‘snip’

    Näin­hän se on — ja kun maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la nousee esim. sen ennus­te­tun 0,5 astet­ta 10 vuo­des­sa, vai­kea on hel­sin­ki­läi­sen arkie­lä­mäs­sä mitään ilmas­ton muu­tos­ta havaita.

  163. Cati­li­na:
    Niin. Tie­dän hyvin tuon. Maa­pal­lo ei nyt siis näyt­täi­si kui­ten­kaan käyt­täy­ty­vän labo­ra­to­rio­ro­tan tavoin. Teil­lä on nyt menos­sa ihan hir­veä selit­te­ly. Mik­si vai­vau­tua näin val­ta­vaan selit­te­lyyn, jos ker­ran sil­le ei tar­vet­ta ole?

    Pin­ta­läm­pö­ti­lo­jen nousun pysäh­ty­mis­tä on tie­ten­kin tut­kit­tu (eikä vain seli­tel­ty) ja täs­sä on minus­ta hyvä koos­te: http://ilmastotieto.wordpress.com/2013/08/07/ilmaston-lampeneminen-ei-ole-pysahtynyt/

    Joh­to­pää­tök­se­nä arvioi­sin, että maa­pal­lo käyt­täy­tyy aika­lail­la odo­te­tul­la tavalla.

  164. Jos me olem­me ihan oikeas­ti huo­lis­sam­me ympä­ris­tös­tä, niin var­maa oli­si muu­ta­man kon­kreet­ti­nen ehdo­tus­kin pai­kal­laan, tämä lopu­ton teo­ret­ti­nen kes­kus­te­lu ympä­ris­tös­tä, joka sinän­sä on mie­len­kiin­tois­ta, var­maan jat­ku­nee hamaan tule­vai­suu­teen, ilman mitään kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia. Vil­le Nii­nis­tö sanoi taan­noin tele­vi­sio­haas­tat­te­lus­sa, etä uusiu­tu­mat­to­mien pääs­tö­jen taso pitä­si las­kea 80%, siis miten ja mil­lä aika­vä­lil­lä. Kon­kreet­tis­ten asioi­den esit­tä­mi­nen on kui­ten­kin poliit­ti­ses­ti niin arka­luon­tois­ta, että epäi­len moko­man kes­kus­te­lun kos­kaan toteu­tu­van. Eli kysy­mys miten pääs­tö­jä vähen­ne­tään. Tun­nen kes­kus­te­lun kyl­lä ylei­sel­lä tasol­la kuten “vero­tuk­sel­la ohja­taan kulu­tus­ta mut­ta tois­taal­ta sano­taan, että yksi­lö saa itse päät­tää mitä tekee” (Oras Tynkkynen).

  165. Talo­ja on raken­net­tu koke­mus­pe­räi­sel­lä tie­dol­la sato­ja vuosia.

    Tuhan­sia. Mut­ta puhuin­kin sivis­tyk­ses­tä nykymuodossaan.

    Ver­tai­sin ilmas­toen­nus­tei­den teki­jöi­tä käär­me­öl­jy­kaup­piai­siin. Hir­veä älä­mö­lö asias­ta, mut­ta tulok­sia ei oikein tule. Ainoa var­ma tie­to on se mitä on tapah­tu­nut eli läm­pö­ti­lo­jen mit­taus. Empii­ris­tä tie­toa ei mikään voita.

    Empii­ris­tä, mitat­tua tie­toa on pal­jos­ta muus­ta­kin kuin läm­pö­ti­lois­ta: hii­li­diok­si­di­pi­toi­suuk­sis­ta, hii­li­diok­si­din pidät­tä­mäs­tä sätei­lye­ner­gias­ta, jään sula­mi­ses­ta, meren kohoa­mi­ses­ta ja hap­pa­moi­tu­mi­ses­ta jne.

    Ai niin. Oljy lop­pui jo kym­me­nen vuot­ta sitten.

    Kenen mukaan?

    Jos tar­koi­tat tuol­la vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa lop­pu­val­la öljyl­lä “Roo­man klu­bin” raport­tia, sii­nä arvioi­tiin muis­taak­se­ni kuin­ka pit­käl­le sil­loin käy­tös­sä olleet öljy­läh­teet riit­täi­si­vät. Arvio oli käsit­tääk­se­ni oikea. 

    Öljy­huip­pua (tuo­tan­non muut­tu­mis­ta niin kal­liik­si että koko­nais­ku­lu­tus kään­tyy las­kuun) odo­tel­laan edel­leen tapah­tu­vak­si, sii­tä mil­loin tuo tapah­tuu, vai onko tapah­tu­nut jo, kes­kus­te­lu jat­kuu edelleen.

    Yllä­ole­va mutu­na — en ole tutus­tu­nut tähän aihee­seen kovin­kaan tarkasti.

  166. Tapio: Lisäi­sin vain, että jol­la­kin aika­jän­teel­lä. Ei vesiäm­pä­ri­kään valu yli het­kes­sä, vaik­ka hanaa aukai­see lisää, ellei se satu ole­maan val­miik­si piripinnassa.
    ‘snip’

    Sitä­hän täs­sä pelä­tään, että jokin piri­pin­ta on ole­mas­sa ja sit­ten koko jut­tu valuu yli…
    Laa­dul­lis­ta muu­tos­ta on mate­maat­ti­ses­ti vai­kea ennustaa.

  167. No joo, en kiusaa enää…

    Oikea point­ti­ni on se, että ilmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­lus­ta puut­tuu nimi minun edus­ta­mal­lie­ni kan­nal­le: en ole ilmas­tous­ko­vai­nen enkä ilmas­to­de­nia­lis­ti vaan ilmastoagnostikko!!

    Olen itse­kin saa­nut koh­ta­lai­sen luon­non­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen eli olen väi­tel­lyt fysi­kaa­li­ses­ta kemias­ta. Nämä CO2:n absorp­tio­vii­vat ovat var­sin tut­tu­ja. On type­rää edes kuvi­tel­la että joku alkai­si nii­tä kiistämään.

    Toi­nen point­ti­ni on se, että kun kuva­taan empii­ri­ses­ti ja sit­ten vie­lä mal­lin­ne­taan ja yri­te­tään ymmär­tää niin­kin moni­mut­kais­ta jär­jes­tel­mää kuin ilma­ke­hä, val­ta­me­ret ja maa­pal­lo, niin on hyvä suh­tau­tua varauk­sel­la mit­taa­jien ja mal­lin­ta­jien tulok­siin. Ilmas­ton­muu­tos­tie­de on nuo­rem­pi kuin integraalilaskenta.

    Eli: uskon kun näen!

  168. åke: Olen itse­kin saa­nut koh­ta­lai­sen luon­non­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen eli olen väi­tel­lyt fysi­kaa­li­ses­ta kemias­ta. Nämä CO2:n absorp­tio­vii­vat ovat var­sin tut­tu­ja. On type­rää edes kuvi­tel­la että joku alkai­si nii­tä kiistämään.

    Lupa­sin jo lopet­taa, mut­ta ker­ta kiel­lon päälle…

    Haluan vain esit­tää osan­ot­to­ni åke-paral­le, joka juu­ri meni teke­mään vihon­vii­mei­sen vir­heen näis­sä kes­kus­te­luis­sa. Oman auk­to­ri­teet­tiin vetoa­mi­nen­han on par­haas­sa tapauk­ses­sa täy­sin tur­haa — ja pahim­mil­laan sii­tä käyn­nis­tyy vim­mai­nen loan­heit­to, ano­ny­mi­tee­tin mur­to­y­ri­tyk­set yms. sakihivutus.

    Tuli­han sitä itse­kin aikoi­naan kuul­tua, ettei voi miten­kään ymmär­tää tip­paa­kaan jos­tain ilmas­to­mal­leis­ta, palau­te­kyt­ken­nöis­tä ja tilas­tol­li­ses­ta mal­lin­nuk­ses­ta — vaik­ka taus­tal­la onkin erään luon­non­tie­teel­li­sen alan opin­not ja noin nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta tut­ki­mus­ta komplek­sis­ten, palau­te­kyt­ken­tö­jä sisäl­tä­vien sys­tee­mien parissa.

    Kun sä et vaan voi ymmär­tää… oli­si pitä­nyt var­maan aikoi­naan hakeu­tua alal­le, jos­sa oli­si voi­nut tut­kia vaik­ka “liha­vien pre­sen­taa­tio­ta tv-sar­jois­sa”, ryh­tyä sci­fi-kir­jai­li­jak­si tms. — sel­lai­nen kun tun­tuu päte­vöit­tä­vän huip­pu­ta­son ilmas­to­asian­tun­ti­jak­si hel­pom­min kuin moni muu vaihtoehto.

  169. Vil­le Nii­nis­tö sanoi taan­noin tele­vi­sio­haas­tat­te­lus­sa, etä uusiu­tu­mat­to­mien pääs­tö­jen taso pitä­si las­kea 80%, siis miten ja mil­lä aikavälillä.

    Muis­te­len, että tavoit­tee­na oli pysäyt­tää pääs­tö­jen kas­vu 2020 men­nes­sä, ja pääs­tä tuo­hon 80% vähen­nyk­seen 2050 mennessä.

  170. Oikea point­ti­ni on se, että ilmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­lus­ta puut­tuu nimi minun edus­ta­mal­lie­ni kan­nal­le: en ole ilmas­tous­ko­vai­nen enkä ilmas­to­de­nia­lis­ti vaan ilmastoagnostikko!!

    Mie­li­pi­teen muo­dos­ta­mi­ses­sa aut­tai­si var­maan se, että tutus­tui­sit ensin hie­man lisää tie­teen tämän­het­ki­seen val­ta­nä­ke­myk­seen, sit­ten sitä vas­taan esi­tet­tyyn kritiikkiin.

    Tuo toki vaa­tii istu­ma­li­hak­sia ja kiinnostusta.

    Olen itse­kin saa­nut koh­ta­lai­sen luon­non­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen eli olen väi­tel­lyt fysi­kaa­li­ses­ta kemias­ta. Nämä CO2:n absorp­tio­vii­vat ovat var­sin tut­tu­ja. On type­rää edes kuvi­tel­la että joku alkai­si nii­tä kiistämään.

    Kyl­lä tuol­ta “krii­tik­ko­puo­lel­ta” kuu­lee sään­nöl­li­ses­ti päi­vit­täin sel­lai­sia­kin väit­tei­tä ettei kas­vi­huo­neil­miö­tä ole lain­kaan ole­mas­sa, tai aina­kin että CO2:n pitoi­suu­den kas­vun vai­ku­tus­ta sen voi­mak­kuu­teen ei olla pys­tyt­ty osoit­ta­maan empii­ri­ses­ti… vaik­ka juu­ri tuo­ta absorp­tios­pekt­riä seu­raa­mal­la muu­tos näkyy sel­väs­ti satelliittimittauksissa.

    Toi­nen point­ti­ni on se, että kun kuva­taan empii­ri­ses­ti ja sit­ten vie­lä mal­lin­ne­taan ja yri­te­tään ymmär­tää niin­kin moni­mut­kais­ta jär­jes­tel­mää kuin ilma­ke­hä, val­ta­me­ret ja maa­pal­lo, niin on hyvä suh­tau­tua varauk­sel­la mit­taa­jien ja mal­lin­ta­jien tulok­siin. Ilmas­ton­muu­tos­tie­de on nuo­rem­pi kuin integraalilaskenta.

    Toki, mut­ta aika kyp­sä ja laa­jal­ti tut­kit­tu ala sen­tään kuitenkin.

    Se, ettei ymmär­rys ilma­ke­häs­tä, maa­pal­los­ta ja val­ta­me­ris­tä ei ole täy­del­li­nen ei tar­koi­ta sitä ettei­kö ymmär­rys oli­si jo niin hyvä että sen poh­jal­ta voi teh­dä perus­tel­tu­ja päätöksiä.

  171. Erk­ki Halk­ka: Mie­li­pi­teen muo­dos­ta­mi­ses­sa aut­tai­si var­maan se, että tutus­tui­sit ensin hie­man lisää tie­teen tämän­het­ki­seen val­ta­nä­ke­myk­seen, sit­ten sitä vas­taan esi­tet­tyyn kritiikkiin.

    Tuo toki vaa­tii istu­ma­li­hak­sia ja kiinnostusta. 

    Vie­lä enem­män mie­li­pi­teen muo­dos­tuk­seen aut­taa ajan kulu. Olen kuul­lut että rele­vant­ti tar­kas­te­lu­jak­so ilmas­ton muu­tok­siss­sa on 30 v. Ilmas­ton­muu­tos­ta lie­nee tut­kit­tu muu­ta­ma kym­me­nen vuot­ta. Käy­räl­le on siis tänä aika­na saa­tu yksi tai kak­si pis­tet­tä. MIe­lel­lä­ni odo­tan vie­lä pari pis­tet­tä lisää.

    Toki aina löy­tyy nii­tä, jot­ka tie­tä­vät asiat jo ennen sitä ensim­mäis­tä­kään pis­tet­tä. Mut­ta antaa tut­ki­joi­den vie­lä miet­tiä. Ihan fik­sua jen­giä siel­lä var­maan on.

  172. Poth1ue1: Lupa­sin jo lopet­taa, mut­ta ker­ta kiel­lon päälle…

    Haluan vain esit­tää osan­ot­to­ni åke-paral­le, joka juu­ri meni teke­mään vihon­vii­mei­sen vir­heen näis­sä kes­kus­te­luis­sa. Oman auk­to­ri­teet­tiin vetoa­mi­nen­han on par­haas­sa tapauk­ses­sa täy­sin tur­haa – ja pahim­mil­laan sii­tä käyn­nis­tyy vim­mai­nen loan­heit­to, ano­ny­mi­tee­tin mur­to­y­ri­tyk­set yms. sakihivutus.

    Heh, joo hyvä point­ti. Oli­si var­maan pitä­nyt lisä­tä disclai­mer että en ole kos­kaan luke­nut yhtään ilmas­ton­muu­tok­seen liit­ty­vää tie­teel­lis­tä pape­ria. En siis yri­tä esiin­tyä alan asian­tun­ti­ja­na, mut­ta halusin vain vii­ta­ta sii­hen, että ei nii­tä luon­non­tie­teen perus­tei­ta tar­vit­se minul­le tankata.

    Mut­ta olen jo point­ti­ni tähän ket­juun tuo­nut. Ei minul­la ole mitään peri­aat­teel­lis­ta kan­taa tai tie­teel­li­siä argu­ment­te­ja tähän asi­aan. Kuun­te­len vain mui­ta ja välil­lä kom­men­toin yleis­tie­to­jen perusteella.

    Oleel­li­nen kysy­mys­hän täs­sä tun­tuu ole­van että mikä on nime­no­maan ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen mer­ki­tys, vai­ku­tus, laa­juus, jne jne. Ja mitä sii­tä yleen­sä voi­daan tie­tää. Mie­len­kiin­toi­nen mut­ta epäi­le­mät­tä tavat­to­man vai­kea tut­ki­musai­he. Ihan tur­haan tääl­lä puhu­taan näis­tä CO2-mole­kyy­lin omi­nai­suuk­sis­ta, Arr­he­niuk­ses­ta jne. Aina­kin jos on vähän­kin val­sis­tu­neem­pi ylei­sö. Kiin­nos­ta­vam­paa aina­kin minus­ta oli­si esim. ilmas­to­mal­lien aprioi­set ole­tuk­set. Jos mal­liin syö­te­tään meka­nis­mi että Co2 nos­taa läm­pö­ti­laa niin — sim­sa­la­bim — mal­li ennus­taa läm­pö­ti­lan nousua. En ole kuul­lut hyvää maal­lik­ko­kes­kus­te­lua sii­tä että min­kä­lai­nen tuo meka­nis­mi itsea­sias­sa on. Mut­ta ehkä se on jo niin moni­mut­kai­nen että ei sitä enää maal­lik­ko voi ilman paneu­tu­mis­ta ymmärtää.…

  173. Onko åken posi­tio se, ettei taas­kaan tie­de­tä oikeas­taan mis­tään mitään? Mis­tä ihmees­tä sit­ten joten­kin tie­de­tään ettei rei­luh­ko kaa­su­ke­hän koos­tu­muk­sen muut­ta­mi­nen vai­ku­ta mihin­kään jos ilmas­to­mal­lit ovat niin per­sees­tä, ettei niil­lä ole pät­kää­kään ennustevoimaa? 

    Eli yleen­sä denia­lis­ti huu­taa, ettei ole denia­lis­ti vaan hänen mie­les­tä ilma­ke­häs­tä ei tie­de­tä käy­tän­nös­sä yhtään mitään. Heti perään hän kum­min­kin kumo­aa venus-efek­tin mah­dol­li­suu­den, eli sel­väs­ti­kin on sitä miel­tä että kyl­lä­hän nyt jotain tiedetään…

    Tuo­ta dua­lis­mia minä ihmet­te­len. Eli sitä jos­sa ei tie­de­tä oikeas­taan mitään, että voi­tai­siin teh­dä tark­kaan har­kit­tu­ja pää­tök­siä, mut­ta kum­min­kin tie­de­tään ettei oikeas­taan mitään pahaa voi tapahtua.

  174. Erk­ki Halk­ka: Muis­te­len, että tavoit­tee­na oli pysäyt­tää pääs­tö­jen kas­vu 2020 men­nes­sä, ja pääs­tä tuo­hon 80% vähen­nyk­seen 2050 mennessä.

    Niin kuin arva­sin ainoa vas­ti­ne, joka tuli Erk­ki Hal­kal­ta oli; pääs­töt pitää pysäyt­tää ja kei­no sii­hen on se , että tavoit­tee­na on ensik­si vähen­tää ja sit­ten pysäyt­tää pääs­töt. Seu­raa­va on oma kom­ment­ti­ni joka sel­ven­tää hie­man käy­tän­nön toi­mia; olen sitä miel­tä, että pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tei­siin pääs­tään vähen­tä­mäl­lä päästöjä.

  175. åke: Toi­nen point­ti­ni on se, että kun kuva­taan empii­ri­ses­ti ja sit­ten vie­lä mal­lin­ne­taan ja yri­te­tään ymmär­tää niin­kin moni­mut­kais­ta jär­jes­tel­mää kuin ilma­ke­hä, val­ta­me­ret ja maa­pal­lo, niin on hyvä suh­tau­tua varauk­sel­la mit­taa­jien ja mal­lin­ta­jien tulok­siin. Ilmas­ton­muu­tos­tie­de on nuo­rem­pi kuin integraalilaskenta.

    Ja täs­sä koh­das­sa tulem­me sii­hen koko jutun catch 22 ‑osioon.

    Kysees­sä hidas ja vah­va ilmiö, jota yri­te­tään näh­dä kohi­nai­ses­ta mit­taus­da­tas­ta. Asia on help­po toden­taa jäl­ki­kä­teen mit­taus­da­tas­ta suun­taan tai toi­seen, mut­ta se jäl­ki­kä­tei­nen mit­taus­da­ta on saa­ta­vil­la vas­ta jäl­ki­kä­teen. Jos haluam­me tie­tää maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­lan tänään 30 vuo­den liu­ku­val­la kes­kiar­vol­la tasoi­tet­tu­na, saam­me sen vuon­na 2028.

    Tähän men­nes­sä on koh­tuul­li­sen kiis­tat­to­mas­ti osoi­tet­tu kak­si asiaa:

    1. Ilma­ke­hän hii­li­diok­si­dil­la on maa­pal­loa läm­mit­tä­vä vai­ku­tus (kas­vi­huo­neil­miö).

    2. Ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus on kas­va­nut ihmi­sen toi­min­nan vuok­si huo­mat­ta­vas­sa määrin.

    Ilmas­to­jär­jes­tel­mä on kui­ten­kin erit­täin moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä. Kiis­tat syn­ty­vät sen takai­sin­kyt­ken­tä­me­ka­nis­meis­ta, jot­ka voi­vat vah­vis­taa, hei­ken­tää tai vaik­ka kään­tää hii­li­diok­si­din lisään­ty­mi­sen vai­ku­tuk­sia riip­puen eri­lai­sis­ta takaisinkytkentäkertoimista.

    Asi­aa voi yrit­tää mal­lin­taa, mut­ta aivan ilmi­sel­väs­ti mal­lit jää­vät pal­jon yksin­ker­tai­sem­mik­si kuin todel­li­suus. Eri mal­lit anta­vat eri­lai­sia tulok­sia, eikä kukaan vaka­vas­ti otet­ta­va tut­ki­ja uskal­la sanoa var­mo­ja ennus­tuk­sia, kos­ka sys­tee­mi on niin monimutkainen.

    Mitat­ta­va sig­naa­li on mei­dän aikas­kaa­las­sam­me hyvin kohi­nai­nen, jos mita­taan mitä hyvän­sä muu­ta kuin hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den lisään­ty­mis­tä. Täs­tä syys­tä jon­kin lyhyen ajan­jak­son datas­ta asioi­den kat­so­mi­nen on teen­leh­dis­tä kat­so­mis­ta, perus­tel­tiin sil­lä sit­ten läm­pe­ne­mis­tä tai jääh­ty­mis­tä tai jotain muuta.

    Pit­kän aika­vä­lin datan ongel­ma taas on se, että sitä ei ole muu­ta kuin vie­lä epä­mää­räi­sem­pä­nä. Vaik­ka­pa 1800-luvun satel­liit­ti­mit­tauk­set aurin­gon sätei­lys­tä ja maa­pal­lon pin­ta­läm­pö­ti­las­ta oli­si­vat kovin mie­len­kiin­toi­sia ja olennaisia.

    Täs­tä syys­tä eri­lai­sia läm­pö­ti­la­mit­taus­ten aika­sar­jo­ja on hyvin help­po tode­ta kovin epä­luo­tet­ta­vik­si, kos­ka sitä ne mones­ti ovat. Samal­la kui­ten­kin hävi­ää mit­taus­ten luo­tet­ta­vuus myös sen osoit­ta­mi­ses­sa, että muu­tos­ta ei ole.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen ympä­ril­lä pyö­rii ihan käsit­tä­mä­tön hype, jos­sa luon­non­tie­teet jäte­tään taka-alal­le. Alar­mis­tien puo­lel­ta tulee aivan käsit­tä­mä­tön­tä teks­tiä, ja vie­lä käsit­tä­mät­tö­mäm­mäk­si asiat mene­vät, kun niis­tä tulee politiikkaa.

    Tämän huu­don ei kui­ten­kaan pitäi­si antaa hämär­tää sitä, että läm­piä­mis­hy­po­tee­sin taka­na on hyvin vah­va perus­me­ka­nis­mi. Tämän häi­vyt­tä­mi­seen ei rii­tä se, että kes­ki­ty­tään etsi­mään tois­ten mal­leis­ta heik­kouk­sia (vaik­ka hyvä tie­de sitä­kin edel­lyt­tää). Pitäi­si pys­tyä itse teke­mään vah­vem­pia mal­le­ja ja hake­maan parem­paa evidenssiä.

    åke: Eli: uskon kun näen!

    Tuo on hyvä läh­tö­koh­ta empii­ri­ses­sä tie­tees­sä. Täs­sä koh­das­sa kui­ten­kin proble­ma­tiik­ka syn­tyy sii­tä, että jos ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vat mal­lit ovat edes joten­kin oikeas­sa, empii­ri­sen evi­dens­sin näky­mi­sen het­kel­lä toi­men­pi­de­va­li­koi­ma on kovin kapea. Sii­nä vai­hees­sa mei­dän mah­dol­li­suu­tem­me vai­kut­taa asi­aan ovat olen­nai­ses­ti huo­nom­mat kuin nyt.

    Jos meil­lä oli­si tuhat vuot­ta aikaa ja toi­nen maa­pal­lo, asiat oli­si­vat pal­jon simppelimpiä.

    Olen myös itse sii­nä suh­tees­sa epäi­le­väl­lä kan­nal­la, etten pidä ihmi­sen aiheut­ta­maa kata­stro­faa­lis­ta ilmas­ton­muu­tos­ta miten­kään var­ma­na jut­tu­na. Pidän sitä kui­ten­kin asia­na, johon liit­ty­vä toden­nä­köi­syys on sen ver­ran mer­kit­tä­vä, että asi­aan on syy­tä varau­tua monel­la tavalla.

  176. Erk­ki Halk­ka kir­joit­ti: Se, ettei ymmär­rys ilma­ke­häs­tä, maa­pal­los­ta ja val­ta­me­ris­tä ei ole täy­del­li­nen ei tar­koi­ta sitä ettei­kö ymmär­rys oli­si jo niin hyvä että sen poh­jal­ta voi teh­dä perus­tel­tu­ja päätöksiä

    Anteek­si kak­si peräk­käis­tä vies­tiä, mut­ta yllä ole­va lai­naus pis­ti sil­mään. Kun ensik­si sai­si tie­tää mitä pitää päät­tää, niin oli­si hel­pom­pi ottaa kan­taa voin­ko puol­taa ko. pää­tös­tä. Mikä se sel­lai­nen pää­tos on että pää­te­tään vähen­tää pääs­tö­jä? Kyl­lä­hän minä sitä voin kan­nat­taa mut­ta mit­kä ovat käy­tän­nön ratkaisut?

  177. Vie­lä enem­män mie­li­pi­teen muo­dos­tuk­seen aut­taa ajan kulu. Olen kuul­lut että rele­vant­ti tar­kas­te­lu­jak­so ilmas­ton muu­tok­siss­sa on 30 v. Ilmas­ton­muu­tos­ta lie­nee tut­kit­tu muu­ta­ma kym­me­nen vuot­ta. Käy­räl­le on siis tänä aika­na saa­tu yksi tai kak­si pis­tet­tä. MIe­lel­lä­ni odo­tan vie­lä pari pis­tet­tä lisää.

    Kyl­lä tut­ki­mus­ta on teh­ty jo aika pal­jon pidem­pään — ensim­mäi­set arviot hii­li­diok­si­din ilma­ke­hää läm­mit­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta teh­tiin 1800 ‑luvul­la, vaik­kei nii­hin sil­loin vie­lä kovin vaka­vas­ti suh­tau­dut­tu­kaan. Täl­löin aloi­tet­tiin myös riit­tä­vän kat­ta­vat, maa­il­man­laa­jui­set lämpömittaukset.

    Hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den tar­kat, sään­nöl­li­set mit­tauk­set aloi­tet­tiin 1950 ‑luvul­la, ja tuol­loin oli jo myös mel­ko hyvä perus­tie­to CO2:n läm­pö­vai­ku­tuk­ses­ta kasassa.

    Tut­ki­joi­den enem­mis­tö oli jo 1960 — 1970 ‑luvuil­la tul­lut tulok­seen että hii­li­diok­si­di tulee aiheut­ta­maan ilma­ke­hän läm­pe­ne­mis­tä, vik­ka tuol­loin oli vie­lä myös tut­ki­joi­den kes­kuu­des­sa legi­tii­miä väit­te­lyä aihees­ta. Kon­sen­sus alkoi muo­dos­tua 1980 ‑luvul­la.

    http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_climate_change_science

    Ilmas­to­mal­le­ja­kin on kyhät­ty jo vii­me vuo­si­sa­dan puo­les­ta välis­tä lähtien…

    http://www.csa.com/discoveryguides/models/review2.php

  178. Pak­ko jakaa vie­lä pari linkkiä:

    New paper finds cli­ma­te models can­not explain the glo­bal war­ming stag­na­tion over past 15 years

    New paper finds cli­ma­te models are unable to repro­duce the known cli­ma­te of the past 6,000 years

    Sak­san­maal­la­kin on näem­mä sit­ten sor­rut­tu pahim­man luo­kan denia­lis­miin — ai, jai sentään…

    Yksi ensim­mäi­sen pape­rin kir­joit­ta­jis­ta on jopa men­nyt anta­maan varo­mat­to­mia lausun­to­ja julkisuudessa:

    SPIEGEL: Just since the turn of the mil­len­nium, huma­ni­ty has emit­ted anot­her 400 bil­lion met­ric tons of CO2 into the atmosp­he­re, yet tem­pe­ra­tu­res haven’t risen in near­ly 15 years. What can explain this?

    Storch: So far, no one has been able to pro­vi­de a com­pel­ling answer to why cli­ma­te chan­ge seems to be taking a break. We’­re facing a puzz­le. Recent CO2 emis­sions have actual­ly risen even more steeply than we fea­red. As a result, accor­ding to most cli­ma­te models, we should have seen tem­pe­ra­tu­res rise by around 0.25 degrees Cel­sius (0.45 degrees Fah­ren­heit) over the past 10 years. That hasn’t hap­pe­ned. In fact, the inc­rea­se over the last 15 years was just 0.06 degrees Cel­sius (0.11 degrees Fah­ren­heit) — a value very clo­se to zero. This is a serious scien­ti­fic problem that the Inter­go­vern­men­tal Panel on Cli­ma­te Chan­ge (IPCC) will have to confront when it pre­sents its next Assess­ment Report late next year.

    SPIEGEL: Do the com­pu­ter models with which phy­sicists simu­la­te the futu­re cli­ma­te ever show the sort of long stands­till in tem­pe­ra­tu­re chan­ge that we’­re obser­ving right now?

    Storch: Yes, but only ext­re­me­ly rare­ly. At my ins­ti­tu­te, we ana­lyzed how often such a 15-year stag­na­tion in glo­bal war­ming occur­red in the simu­la­tions. The answer was: in under 2 percent of all the times we ran the simu­la­tion. In other words, over 98 percent of forecasts show CO2 emis­sions as high as we have had in recent years lea­ding to more of a tem­pe­ra­tu­re increase.

    Cli­ma­te Expert von Storch: Why Is Glo­bal War­ming Stagnating?

    On tain­nut Storch­kin vie­tää lii­kaa aikaa Fox-kana­van paris­sa — toi­vot­ta­vas­ti SkS, RC tai Ilmas­to­tie­to on jo kerin­nyt ker­to­maan miten asia oikeas­ti on niin kuin Tie­de Sanoo.

  179. åke: Vie­lä enem­män mie­li­pi­teen muo­dos­tuk­seen aut­taa ajan kulu. Olen kuul­lut että rele­vant­ti tar­kas­te­lu­jak­so ilmas­ton muu­tok­siss­sa on 30 v. Ilmas­ton­muu­tos­ta lie­nee tut­kit­tu muu­ta­ma kym­me­nen vuot­ta. Käy­räl­le on siis tänä aika­na saa­tu yksi tai kak­si pis­tet­tä. MIe­lel­lä­ni odo­tan vie­lä pari pis­tet­tä lisää.

    Toki aina löy­tyy nii­tä, jot­ka tie­tä­vät asiat jo ennen sitä ensim­mäis­tä­kään pis­tet­tä. Mut­ta antaa tut­ki­joi­den vie­lä miet­tiä. Ihan fik­sua jen­giä siel­lä var­maan on.

    Hii­li­diok­si­din läm­mit­tä­vä vai­ku­tus on esi­tet­ty ensim­mäi­sen ker­ran vuon­na 1827, läm­pö­ti­laa on mitat­tu mit­ta­reil­la noin 150 vuot­ta ja hii­li­diok­si­din mää­rää jotain 60 vuot­ta. Jo sii­tä kuu­lui­sas­ta väit­tees­tä että ilmas­to kyl­me­nee­kin (joka oli aivan yksit­täi­sen toi­si­na­jat­te­li­jan heit­to) on noin 40 vuot­ta. On näi­tä asioi­ta nyt jo jon­kin aikaa tutkittu.

  180. Oho, sain enem­män kom­ment­te­ja kuin arva­sin­kaan. Vas­tai­len lyhyesti.

    Vihe­rins­si: olen suun­nil­leen samaa mieltä

    Sylt­ty: ereh­dyt minun ja vaik­ka tie­de­mies­ten ymmär­ryk­ses­tä. Se että itse en ole var­ma mitä aja­tel­la ei tar­koi­ta että kukaan muu­kaan ei ymmärrä

    Hami­lo: arva­sin että joku vetää arr­he­niuk­sen esiin. Ei Arr­he­nius ole täs­sä relevantti

    Halk­ka: olen muis­taak­se­ni jo ‑80-luvul­la luke­nut perus­kou­lun fysii­kan oppi­kir­jas­ta että maa­ta ympä­röi­vä kaa­su­ke­hä läm­mit­tää maa­pal­loa (tms.). Var­maan tie­de­mie­het oli­vat sii­tä yksimielisiä 🙂

    Pidän kui­ten­kin kiin­ni kan­nas­ta­ni että ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen tut­ki­mus on nuo­ri tie­de eikä ole läh­te­nyt kun­nol­la vauh­tiin ennen nyky­ai­kai­sia sano­taan ‑80 luvun jäl­keen syn­ty­nei­tä tut­ki­mus- ja mit­taus­me­ne­tel­miä. Olen siis odot­ta­val­la kan­nal­la, mitä tulee ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen laa­ju­teen, vai­ku­tuk­siin, voi­mak­kuu­teen jne jne

    Lop­pu­ke­ven­nyk­se­nä totean, että en kiis­tä asioi­ta, jot­ka löy­tyi­vät ‑80-luvul­la ylä­as­teen fysii­kan oppikirjasta.

  181. åke: …mut­ta halusin vain vii­ta­ta sii­hen, että ei nii­tä luon­non­tie­teen perus­tei­ta tar­vit­se minul­le tankata.
    … Ihan tur­haan tääl­lä puhu­taan näis­tä CO2-mole­kyy­lin omi­nai­suuk­sis­ta, Arr­he­niuk­ses­ta jne. Aina­kin jos on vähän­kin val­sis­tu­neem­pi yleisö.
    … Kiin­nos­ta­vam­paa aina­kin minus­ta oli­si esim. ilmas­to­mal­lien aprioi­set ole­tuk­set. Jos mal­liin syö­te­tään meka­nis­mi että Co2 nos­taa läm­pö­ti­laa niin – sim­sa­la­bim – mal­li ennus­taa läm­pö­ti­lan nousua. En ole kuul­lut hyvää maal­lik­ko­kes­kus­te­lua sii­tä että min­kä­lai­nen tuo meka­nis­mi itsea­sias­sa on… 

    En ole täl­lä­kään ker­taa var­ma tar­koi­tat­ko ihan todel­la mitä sanot, vai luen­ko vain vää­rin? Siis tun­net­ko sinä luon­non­tie­teen perus­teet vai etkö? Heit­te­let­kö mie­li­pi­tei­tä asias­ta jos­ta et ker­ta­kaik­ki­ses­ti tie­dä yhtään mitään? Oikea tit­te­li ei ole sil­loin ilmas­toag­nos­tik­ko, vaan ilmas­toig­no­raa­mus. Ei sii­nä muu­ten mitään, mut­ta lap­set saat­ta­vat lukea tätä pals­taa ja ottaa väit­tee­si todesta!

    (Edel­li­nen ker­ta oli väi­teettä mate­maat­ti­set mal­lit eivät — mil­lään tie­tee­na­lal­la? - ennus­ta tulevaisuutta)

    OK, en tie­dä onko allao­le­val­la pal­joa teke­mis­tä ammat­ti­mais­ten ilmas­to­mal­lien kans­sa, mut­ta tämän ver­ran minä pys­tyn päät­te­le­mään perusfysiikalla:
    ——————————————–
    Maan läpi­mit­tai­nen mus­ta kiek­ko maan radan etäi­syy­del­lä ottai­si vas­taan 175 petawat­tia aurin­gon sätei­lyä, mut­ta kun maa­pal­lo on vaa­leam­pi — albe­do on jotain 0.3 näky­vän valon aal­lo­pi­tuuk­sil­la — se ottaa­kin vas­taan vain 123 petawat­tia ja hei­jas­taa loput pois. Maan läpi­mit­tai­sen mus­tan pal­lon riit­tää läm­me­tä 255 kel­vi­nas­tee­seen, ‑18C:een, jot­ta se sätei­li­si kaik­ki 123 PW ulos. Läm­pö­sä­tei­lyn aal­lon­pi­tuuk­sil­la maa­pal­lon pin­ta *on* hyvin tum­ma, vaik­kei valon aal­lon­pi­tuuk­sil­la sitä ole­kaan. Eri­tyi­ses­ti meri­ve­si on lähes täy­sin mus­taa, samoin kos­tea maa. 

    Maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la on kui­ten­kin pal­jon kor­keam­pi kuin ‑18C, mis­tä evi­dens­si­nä tääl­lä on mm. sulaa vet­tä. Joten: kuor­ru­te­taan­pa tuo jää­ty­nyt (ja sik­si ruti­kui­va) pal­lo ilma­ke­häl­lä, ja lykä­tään sekaan kol­mi­sen pro­mil­lea hii­li­diok­si­dia. Tämä riit­tää estä­mään läm­pö­sä­tei­lyn kar­kaa­mi­sen 14–18um aal­lon­pi­tuuk­sil­la suun­nil­leen koko­naan. Läm­pö­sä­tei­lyä jää läh­te­mät­tä jotain 22 petawat­tia tuol­la kais­tal­la. Ulos läh­tee siis enää ~100PW vaik­ka sisään tulee[**] edel­leen 123PW. Maa­pal­lo jou­tuu läm­pe­ne­mään 268 kel­vi­nas­tee­seen (-5 C) pääs­täk­seen eroon sisään­tu­le­vas­ta tehos­ta, tilan­tees­sa jos­sa sil­lä on CO2-vilt­ti ympärillään.

    Tuo ei rii­tä vie­lä sulan veden ilmes­ty­mi­seen, mut­ta ole­te­taan että joku teki­jä pot­kai­see [**] läm­pö­ti­lan het­kek­si sula­mis­ra­jan yli. Ilma­ke­hään ilmes­tyy vesi­höy­ryä, joka alkaa blo­ka­ta läm­mon pois­tu­mis­ta myös aal­lon­pi­tuuk­sil­la 5–8um, mikä joh­taa läm­pö­ti­lan lisä­ko­hoa­mi­seen, mikä lisää vesi­höy­ryn mää­rää j.n.e. Lopul­ta tämä itse­ään ruok­ki­va pro­ses­si saa­vut­taa tasa­pai­non tämän kuvan mukai­ses­sa tilan­tees­sa kes­ki­läm­pö­ti­lan aset­tues­sa 288 kel­vi­nin (+15C) tienoille.

    Entä jos CO2 ei oli­si muka­na, vaan meret sulat­ta­van läm­mi­tys­pot­kun jäl­keen kas­vi­huo­ne­vai­ku­tus tuli­si pel­käs­tä H2O:sta? Min­ne läm­pö­ti­la tasa­pai­not­tui­si? En jak­sa las­kea just nyt enem­pää tupak­ka-askin taka­kan­teen, mut­ta sil­mä­mu­nai­le­mal­la äskei­siä nume­roi­ta kes­ki­läm­pö­ti­la var­maan jäi­si niu­kas­ti sulan veden puo­lel­le. Mikä sekin tar­koit­tai­si kaik­kien jää­kausien äitiä.

    Itse asias­sa nyt kun mie­tin, albe­do­ta­kai­sin­kyt­ken­tä (lisään­ty­vän jää­ti­köi­ty­mi­sen vuok­si aurin­gon­va­loa ei jää pla­nee­tal­le edes sen 123 petawa­tin ver­taa) heit­täi­si var­maan­kin hii­li­diok­sit­to­man pal­lon sel­keäs­ti sin­ne kui­vak­si ‑18C pakasteeksi.
    —————————————
    Väli­tii­vis­tel­mä: näyt­täi­si mah­dol­li­sel­ta että yksin­ker­tai­sim­mas­sa palik­ka­mal­lis­sa vai­vai­set 3ppm CO2:ta ilma­ke­häs­sä tekee eron mii­nus kah­dek­san­tois­ta-astei­sen kui­van ja plus vii­si­tois­ta-astei­sen kos­tean pla­nee­tan välille.
    —————————————
    Näyt­tä­möl­le astu­vat takai­sin­kyt­ken­nät (ja nämä eivät ole enää omaa ajat­te­lua vaan kuul­tu isoil­ta pojil­ta — mut­ta käy­vät jär­keen perus­fy­sii­kan pohjalta).

    *** Posi­tii­vi­set
    — Vesi­höy­ry. Jos maa­pal­lo jos­tain syys­tä läm­pe­nee, ilma­ke­hä muut­tuu kos­team­mak­si. Mut­ta vesi­höy­ry on kas­vi­huo­ne­kaa­su, mikä nos­taa läm­pö­ti­laa lisää. Tai, jos maa­pal­lo kyl­me­nee, ilma­ke­hä kui­vuu, läm­pö­sä­tei­ly kar­kaa hel­pom­min ava­ruu­teen ja pal­lo jääh­tyy vie­lä lisää.
    — Jää­al­be­do. Jos maa­pal­lo läm­pe­nee, jää­ti­köt sula­vat. Pal­jas­tu­nut maa tai meri­ve­si ottaa tehok­kaa­min vas­taan aurin­gon­sä­tei­lyä joten pal­lo läm­pe­nee vie­lä lisää. Jos maa­pal­lo taas kyl­me­nee, jää­ti­köt laa­je­ne­vat, hei­jas­ta­vat tehok­kaam­min aurin­gon­va­loa pois, jol­loin maa kyl­me­nee vie­lä lisää.
    — Hii­li­diok­si­din liu­koi­suus. Jos meret läm­pe­ne­vät, nii­hin liu­en­nut CO2 vapau­tuu samal­la taval­la kuin se vapau­tuu läm­men­nees­sä lims­a­pul­los­sa. Mut­ta CO2 on kas­vi­huo­ne­kaa­su, joten meret läm­pe­ne­vät vie­lä lisää. Toi­saal­ta jos meret jääh­ty­vät, nii­hin liu­ke­nee enem­män hii­li­diok­si­dia, jol­loin CO2 ei ilma­ke­häs­sä enää estä läm­pö­sä­tei­lyn kar­kaa­mis­ta, ja maa­pal­lo jääh­tyy vie­lä lisää.

    *** On myös nega­tii­vi­sia takai­sin­kyt­ken­tö­jä: ilman nii­tä ilmas­to oli­si epä­va­kaa ja kei­kah­tai­si heti super­kyl­mäk­si tai superkuumaksi.
    — Planc­kin takai­sin­kyt­ken­tä. Kuu­ma maa­il­ma sätei­lee tehok­kaam­min läm­pöä pois kuin kyl­mä maa­il­ma. Kun mus­tan kap­pa­leen läm­pö­ti­la nousee 19% (kel­vi­nas­teis­sa), sen läm­pö­sä­tei­ly­nä pois­ta­ma teho kak­sin­ker­tais­tuu. Tämä on se ISO nega­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä joka pitää posi­tii­vi­set kurissa.
    — Pil­vet. Läm­men­nees­sä maa­il­mas­sa kos­teus myös tii­vis­tyy pil­vik­si, jot­ka hei­jas­ta­vat aurin­gon­va­loa pois, mil­lä on jääh­dyt­tä­vä vai­ku­tus. Jos maa­il­ma jääh­tyy, ilma­ke­hä kui­vuu, pil­vet vähe­ne­vät ja pääs­tä­vät enem­män aurin­gon­va­loa maa­han asti.
    — Kas­te­pis­te­pro­fii­li. Kas­vi­huo­ne­vai­ku­tuk­sen voi­mis­tu­mi­nen muut­taa ilma­ke­hän pys­ty­suun­tais­ta läm­pö­ja­kau­maa, mil­lä on oma vai­ku­tuk­sen­sa. Mut­ta vai­ku­tus toi­mii eri tavoin navoil­la ja päiväntasaajalla.
    —————————————–
    Sit­ten kun läh­de­tään teke­mään oikei­ta ennus­tus­voi­mai­sia ilmas­to­mal­le­ja, sil­loin­kin kun ne ovat 0‑dimensioisia kuten yllä­ole­va (maa­pal­lo on pis­te ilman ulot­tu­vuuk­sia, johon tulee tehoa sisäl­le ja läh­tee tehoa ulos), han­ka­la osa tulee vas­taan kun pitäi­si pääs­tä laa­dul­li­ses­ta mää­räl­li­seen — siis las­kea kum­mat voit­ta­vat käden­vään­nön, posi­tii­vi­set vai nega­tii­vi­set takaisinkytkennät.

    Lisä­rie­sa: takai­sin­kyt­ken­nät ovat usein epä­li­ne­aa­ri­sia, t.s. nii­den voi­mak­kuus on eri­suu­rui­nen eri läm­pö­ti­la-alueil­la. Esi­mer­kik­si jää­al­be­don vai­ku­tus on suu­ri nii­sä läm­pö­ti­lois­sa jos­sa pie­ni läm­pö­ti­lan muu­tus muut­taa jää­ti­köi­den pin­ta-alaa pal­jon. Mut­ta kun läm­pö­ti­la on niin kor­kea ettei jää­tä ole enää mis­sään, tai niin mata­la että koko pla­neet­ta on umpi­jääs­sä, albe­do ei muu­tu enää mihinkään.

    Lisä­rie­sa 2: takai­sin­kyt­ken­nät voi­vat rea­goi­da läm­pö­ti­la­muu­tok­siin vii­veel­lä, sen sijaan että rea­goi­si­vat heti.

    Ja vie­lä tulee kysy­mys: ovat­ko kaik­ki feed­bac­kit tul­leet lis­ta­tuik­si yllä? No eivät taa­tus­ti ole, mut­ta onko mah­dol­lis­ta lis­ta­ta kaik­ki *oleel­li­set* vaik­ka­pa paril­le aa-neloselle? 

    Ei käy kateek­si ilmas­to­mal­lien teki­jöi­tä, mut­ta onpa nii­tä simu­laa­tioi­ta saa­nut ihmis­kun­ta lop­pu­jen lopuk­si toi­mi­maan monien mui­den­kin vai­kei­den asioi­den suhteen.

    Entä­pä vai­keas­ti ennus­tet­ta­vat takai­sin­kyt­ken­nät — esi­mer­kik­si: entä jos pal­lon läm­met­tyä ‑18C:sta +15C:een, pal­lon pin­nal­la ole­vat nukleii­ni­hap­po­mo­le­kyy­lit ryh­mit­ty­vät sys­tee­mik­si joka alkaa tuu­pa­ta pien­hiuk­ka­sia ilmaan, pil­vien tii­vis­ty­mis­kes­kuk­sik­si? Onnek­si, jos nii­tä ei ilmes­ty koko aikaa uusia, nii­tä ei tar­vit­se ennus­taa vaan ne voi ottaa mal­leis­sa ad hoc huo­mioon sitä mukaa kun nii­tä tulee vastaan.
    —————————————–

    Täs­sä siis “lyhyt” joh­da­tus alal­le. Jos tämä kaik­ki oli sit­ten­kin ennes­tään tut­tua, ja igno­raa­mus­tul­kin­ta­ni vää­rä, pahoit­te­len tär­vää­mää­ni palstatilaa.

  182. Ei nämä ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen puo­lus­ta­jat mis­sään pys­ty muu­ta esit­tä­mään kuin että uskoa pitää ja mal­lit osoit­ta­vat että läm­pi­ää, pait­si jos­tain syys­tä ei 15 vuo­teen. Jos vaik­ka Mar­ko Hami­lo tie­de­toi­mit­ta­ja­na teki­si jutun jos­sa ker­toi­si mik­si se läm­pö­ti­la ei ole kohon­nut 15 vuo­teen vaik­ka sinä aika­na on pös­sy­tel­ty 400 mil­jar­dia ton­nia co2, tai mil­lä mene­tel­mäl­lä se läm­pö menee syviin meriin, kun ainoa tie­to­ni on että sin­ne menee ainoas­taan jää­kyl­mää vet­tä kun napa-aluei­den jää­ty­mi­nen nos­taa veden suo­la­pi­toi­suut­ta jään alai­ses­sa ker­rok­ses­sa. Vai onko niin että Mar­ko­kaan ei ymmär­rä pro­ses­sis­ta muu­ta kuin co2 mole­kyy­lin läm­pö­ab­sor­boin­tiin liit­ty­vän arte­fak­tin, kuten hänen kom­men­tis­taan voi ymmär­tää. Ehkä hän voi­si selit­tää meil­le muil­le­kin sitä vakuut­ta­vaa tut­ki­mus­näyt­töä johon hän ker­too kan­tan­sa perustuvan.

  183. åke: Kiin­nos­ta­vam­paa aina­kin minus­ta oli­si esim. ilmas­to­mal­lien aprioi­set ole­tuk­set. Jos mal­liin syö­te­tään meka­nis­mi että Co2 nos­taa läm­pö­ti­laa niin – sim­sa­la­bim – mal­li ennus­taa läm­pö­ti­lan nousua. En ole kuul­lut hyvää maal­lik­ko­kes­kus­te­lua sii­tä että min­kä­lai­nen tuo meka­nis­mi itsea­sias­sa on. Mut­ta ehkä se on jo niin moni­mut­kai­nen että ei sitä enää maal­lik­ko voi ilman paneu­tu­mis­ta ymmärtää….

    Täs­sä on mie­les­tä­ni luke­mi­sen arvoi­nen artik­ke­li mal­lien his­to­rias­ta ja vähän nykytilastakin:

    http://www.aip.org/history/climate/GCM.htm

    Sii­nä käy­dään aika hyvin läpi kaik­ki vai­heet joi­ta kehi­tyk­ses­sä on tapah­tu­nut tähän asti, ongel­mi­neen, epä­var­muuk­si­neen ja toki myös onnistumisineenkin.

  184. Poth1ue1: Pak­ko jakaa vie­lä pari linkkiä:

    New paper finds cli­ma­te models can­not explain the glo­bal war­ming stag­na­tion over past 15 years

    New paper finds cli­ma­te models are unable to repro­duce the known cli­ma­te of the past 6,000 years

    Kii­tos lin­keis­tä, pitää tutus­tua. Juu­ri nyt kui­ten­kin kut­suu nukkumatti…

  185. Eikö se nyt ole tul­lut jo sel­väk­si, että kyl­lä me tie­däm­me sen hii­li­diok­si­din ominaisuudet?
    Kyse­hän on sii­tä, että maa­pal­lo ei nyt vain näy­tä seu­raa­van näi­tä juh­lit­tu­ja mal­le­ja, joit­ten mukaan ilmas­ton oli­si pitä­nyt jo läm­me­tä ja läm­me­tä edel­leen kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la, mut­ta ei nyt vaan näkö­jään niin tee­kään. Seliseliseliseli.

    1. Kata­lii­na. Mik­si ilmas­to on nyt pal­jon läm­pi­mäm­pi kuin 1970-luvul­la? Onko sinus­ta nyt ihan var­maa, ettei ihmi­sel­lä ole sen kans­sa mitään tekemistä?

  186. Poth1ue1: Pak­ko jakaa vie­lä pari linkkiä:

    New paper finds cli­ma­te models can­not explain the glo­bal war­ming stag­na­tion over past 15 years

    New paper finds cli­ma­te models are unable to repro­duce the known cli­ma­te of the past 6,000 years

    Tsek­ka­sin tuon Von Storc­hin paperin:

    http://www.academia.edu/4210419/Can_climate_models_explain_the_recent_stagnation_in_global_warming

    …jos­ta löy­tyi täl­lai­nen mai­nin­ta more ‑nap­pia pai­na­mal­la: “sub­mit­ted to natu­re, but rejec­ted; thus unpublis­hed manuscript”.

    Tämä ei tie­tys­ti vält­tä­mät­tä tar­koi­ta sitä että pape­ri oli­si vir­heel­li­nen, mut­ta se tar­koit­taa sitä että kyse ei ole ver­tai­sar­vos­te­lun läpäis­sees­tä julkaisusta. 

    Mitä Storc­hin haas­tat­te­lus­saan anta­miin kom­ment­tei­hin tulee, hänel­lä on toki oikeus mie­li­pi­teen­sä jul­ki­tuo­mi­seen. Monil­ta osin mie­li­pi­teet ovat saman­suun­tai­sia omien käsi­tys­te­ni kans­sa — esim. sii­nä, että mal­le­ja pitä­nee toden­nä­köi­ses­ti tar­kis­taa, jos läm­pö­ti­las­sa ei näy nousua seu­raa­vien muu­ta­man vuo­den kulues­sa. Itse odot­te­len mie­len­kiin­nol­la seu­raa­vaa El Ninoa. Toden­nä­köi­sin sor­vaus liit­tyi­si­kin läm­mön vaih­te­luun merien ja ilman välil­lä, mal­lit saat­ta­vat olla tur­han epä­herk­kiä lyhy­tai­kai­sel­le satun­nais­vaih­te­lul­le (esim. ENSO ‑sykli).

    Tuo jäl­kim­mäi­nen paperi…

    http://www.clim-past.net/9/1807/2013/cp‑9–1807-2013.pdf

    …taas näyt­täi­si viit­taa­van sii­hen, että joko ilmas­to­mal­lit ovat todel­li­suut­ta epä­her­kem­piä tois­ta­maan ran­nik­ko­seu­tu­jen meri­ve­den pin­ta­läm­pö­ti­lo­jen vaih­te­lun men­nei­syy­des­sä, tai sit­ten että tuon läm­pö­ti­lan tul­kin­nas­sa proxy­jen avul­la on toi­vo­mi­sen varaa.

    Molem­mat artik­ke­lit siis voi­si­vat ymmär­tääk­se­ni vii­ta­ta sii­hen suun­taan, että ilman ja meri­ve­den väli­sen läm­mön­vaih­don mer­ki­tys­tä mal­leis­sa saa­te­taan jou­tua hie­no­sää­tä­mään tule­vai­suu­des­sa. Tai sit­ten ei.

    Seu­raa­mi­sen arvoi­nen aihe, kiin­nos­ta­vaa näh­dä mil­lai­sia tulok­sia aiheen tii­moil­ta jul­kais­taan tule­vai­suu­des­sa — ja toki myös lues­kel­la jo ennen tätä näi­hin liit­ty­viä net­ti­kom­ment­te­ja, jos sel­lai­sia tulee muu­al­ta­kin kuin tosi “luo­tet­ta­val­ta” kuu­los­ta­vas­ta “Hoc­key Sch­tick” ‑blo­gis­ta 😉

  187. åke: Jos mal­liin syö­te­tään meka­nis­mi että Co2 nos­taa läm­pö­ti­laa niin – sim­sa­la­bim – mal­li ennus­taa läm­pö­ti­lan nousua. En ole kuul­lut hyvää maal­lik­ko­kes­kus­te­lua sii­tä että min­kä­lai­nen tuo meka­nis­mi itsea­sias­sa on.

    åke: Ihan tur­haan tääl­lä puhu­taan näis­tä CO2-mole­kyy­lin ominaisuuksista

    Aika mie­len­kiin­toi­nen mie­li­pi­de sil­tä osin, että se kai­va­tus­sa “hyväs­sä maal­lik­ko­kes­kus­te­lus­sa” esiin­ty­vä meka­nis­mi on kysei­sen kaa­sun kykyn tuot­taa kas­vi­huo­neil­miö­tä, mikä taas aika oleel­li­ses­ti liit­tyy CO2-mole­kyy­lin ominaisuuksiin.

    Minus­ta kovas­ti näyt­tää sil­tä, että kel­lo­ko­neis­tos­ta puut­tuu siel­lä suun­nal­la yksi tai useam­pi isom­pi ratas. Argu­men­taa­tio näyt­täi­si ole­van tasol­la, jos­sa mie­ti­tään säh­kö­lait­teen ener­gian­läh­det­tä, tie­de­tään sen toi­miak­seen tule­van olla kiin­ni pis­to­ra­sias­sa, mut­ta kiel­le­tään, että ener­gian­läh­tee­nä voi­si olla säh­kö, vaik­kei vaih­toeh­tois­ta rea­lis­tis­ta hypo­tee­sia ole­kaan olemassa.

    Tie­de­tään, että maa­pal­lon ener­gia­ta­se on muut­tu­nut. Tie­de­tään, että CO2, jota on pum­pat­tu ilmaan ton­ni­kau­pal­la, kyke­nee kas­vi­huo­ne­kaa­su­na tämän tulok­sen glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa tuot­ta­maan. Tie­de­tään, ettei mui­ta meka­nis­me­ja tun­ne­ta. Tie­de­tään, että meret ovat hap­pa­moi­tu­neet, ääri­sää­il­miöt lisään­ty­neet (eli ilma­ke­hän ener­gia lisään­ty­nyt) ja glo­baa­li kes­ki­läm­pö­ti­la nous­sut. Tie­de­tään, että nuo ovat hai­tal­li­sia asioi­ta. Tie­de­tään, että ollaan erit­täin pahois­sa ongel­mis­sa, jos kehi­tys jat­kuu. Tie­de­tään meka­nis­min perus­teel­la kehi­tyk­sen jos­sain mää­rin vie­lä jat­ku­van, vaik­ka CO2-pääs­töt koko­nai­suu­des­saan lope­tet­tai­siin jo tänään.

    Minus­ta on mel­koi­sen höl­möä olla sitä miel­tä, ettei mitään tar­vit­se teh­dä, kos­ka ihan kaik­kia yksi­tyis­koh­tia ei tun­ne­ta. Minus­ta pitäi­si mel­koi­sen hel­pos­ti, kiis­tat­to­mas­ti ja vas­taan­sa­no­mat­to­mas­ti kye­tä osoit­ta­maan, ettei jokin nois­ta koh­dis­ta päde ja ettei hii­li­diok­si­dil­la ole mitään mui­ta hait­ta­vai­ku­tuk­sia, jot­ta asial­le yleen­sä­kin kan­nat­tai­si olla teke­mät­tä mitään.

    Joten­kin tulee tämä mieleen.

  188. Mik­ko Kivi­ran­ta: Täs­sä siis “lyhyt” joh­da­tus alal­le. Jos tämä kaik­ki oli sit­ten­kin ennes­tään tut­tua, ja igno­raa­mus­tul­kin­ta­ni vää­rä, pahoit­te­len tär­vää­mää­ni palstatilaa.

    Ihan hyvä tii­vis­tel­mä — tuol­lai­nen käsi­tys minul­la­kin on asias­ta. Ehkä tuo­hon voi­si vie­lä lisä­tä, että kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen vai­ku­tus on loga­rit­mi­nen eli että vai­ku­tus on pie­nil­lä pitoi­suuk­sil­la lähes line­aa­ri­nen, mut­ta että tie­tyn rajan jäkeen voi­daan puhua jo saturaatiosta.

    Mal­lin­nuk­sen vai­keuk­siin voi­si lisä­tä sen, ettei ole mah­dol­lis­ta raken­taa mitään supe­ryh­tä­löä, jon­ka rat­kai­se­mal­la ilmas­ton kehi­tys voi­tai­siin las­kea. Käy­tän­nös­sä ongel­ma jou­du­taan siis rat­kai­se­maan ele­ment­ti­me­ne­tel­mien (so. ilma­ke­hä, meret jne. jae­taan tie­tyn­ko­koi­siin solui­hin, joi­den sisäl­lä las­ken­ta suo­ri­te­taan) avul­la ja vie­lä niin, että aika ei ole jat­ku­va suu­re vaan las­ken­ta ete­nee tie­tyn kokoi­sis­sa aika-askeleissa.

    Täs­tä voi­si jat­kaa sii­hen, että ele­ment­ti­me­ne­tel­mät voi­vat tri­vi­aa­leim­mis­sa­kin tapauk­sis­sa tuot­taa vir­hei­tä las­ken­ta­tu­lok­siin ellei mal­lin raken­ta­miss­sa ja veri­fioin­nis­sa olla huo­lel­li­sia. Ilmas­to­mal­lien kans­sa ongel­mal­li­sek­si tulee vie­lä se, että ensin­nä­kin nii­den olel­li­set raken­nus­pa­li­kat ovat tun­ne­tus­ti han­ka­lia ja että monet mer­kit­tä­vät pro­ses­sit toi­mi­vat huo­mat­ta­vas­ti las­ken­ta­hi­lan reso­luu­tio­ta pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa ja niil­le mer­kit­tä­vä aikas­kaa­la on huo­mat­ta­vas­ti las­ken­nan aika-aske­lia lyhyem­pi (esim. pil­vien muo­dos­tu­mi­nen ja kehitys).

  189. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kata­lii­na. Mik­si ilmas­to on nyt pal­jon läm­pi­mäm­pi kuin 1970-luvul­la? Onko sinus­ta nyt ihan var­maa, ettei ihmi­sel­lä ole sen kans­sa mitään tekemistä?

    On ole­mas­sa hyvin sel­kei­tä viit­tei­tä sii­tä, että meri­vir­to­jen käy­tök­ses­sä tms. on ole­mas­sa n. 60-vuo­ti­nen (pseudo)syklisyys, joka ehkä vaik­kut­taa merien läm­pö­ta­sa­pai­noon (varas­toi­tuu­ko läm­pöä vai vapau­tuu­ko sitä). Täs­tä löy­tyy viit­tei­tä mm. Aasian mon­suu­nien jak­sol­li­suu­des­ta, meren­poh­jien sedi­men­teis­tä, Barent­sin­me­ren kalas­ta­jien vuo­sit­tai­sis­ta saa­lis­mää­ris­tä yms.

    Jak­sol­li­suu­des­ta on viit­teit­tä myös ihan instrumenttidatassa:

    det­ren­dat­tu HADCRUT4

    Eli siis läm­pe­ne­mi­nen on ollut yhtä nopea­ta aiem­min­kin 1880–90 ja 1910–1940 ‑luku­jen läm­pe­ne­mis­jak­soi­na kuin nyt 1970-luvun lopus­ta vuo­si­tu­han­nen vaihteeseen.

    Joku voi­si ehkä kysyä, että mik­si ilmas­to oli­si nyt läm­men­nyt eri syis­tä kuin aiem­min, mut­ta kii­tos SkS:n, RC:n ja Ilmas­to­tie­don me tie­däm­me Tie­teen Sano­van, että täl­lai­nen kysy­mys on aivan tur­ha ja väärä.

  190. Ker­ra­taan vie­lä — ilmas­ton­muu­tok­sen pys­tyy osoit­ta­maan vär­räk­si. Sii­hen riit­tää kun nämä perus­fy­sii­kan ilmiöt todis­te­taan virheellisiksi:

    - New­to­nin toi­nen lii­ke­la­ki: liikeyhtälöt

    - Jat­ku­vuusyh­tä­lö eli mas­san säilymislaki

    - Kaa­su­jen tilanyhtälöt 

    - Ter­mo­dy­na­mii­kan ensim­mäi­nen laki eli ener­gian säilymislaki

    - Kos­teu­den säilymislaki 

    Näy­töä on monel­ta suunnl­ta, tosis­taan riip­pu­mat­to­mis­ta ilmiöistä.

    Kiin­nos­ta­vaa oli­si kuul­la mil­lais­ta näyt­töä tar­vi­taan, jot­ta ilmas­ton­muu­tok­sen kiel­tä­jä muut­taa miel­pi­det­tän? Mikä riittää?

    Tupa­kan vaa­ral­li­susu tie­det­tiin var­mas­ti 1950-luvun alus­sa, sil­ti edel­leen tupak­ka­teol­li­suus yrit­tää luo­da epä­var­muut­ta — “doubt is our busi­ness”. Ei kait tähän mene vie­lä nel­jää­kym­men­tä vuotta?

    Voi­han toki aja­tel­la, että kun tar­peek­si hokee itsel­leen ettei juna aja pää­ra­dal­la sei­soes­sa yli, niin… Polii­ti­koil­le ilmei­ses­ti todel­li­su­duen kiel­tä­mi­nen on joten­kin help­poa vaik­ka kala­kan­to­jen osalta.

  191. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oli­pas taas väi­te. Mis­sä men­neis­sä datas­sa on yhtä­jak­soi­nen 0,8 asteen nousu?

    Onhan sii­nä toki line­aa­ri­nen tren­di­kin muka­na, mut­ta aika hyvin­hän läm­pö­ti­lan­ke­hi­tys­tä koko instru­ment­tia­jal­ta voi mal­lin­taa yksin­ker­tai­sel­la “X °C/vuosisata + sini­käy­rä” mal­lil­la, mis­sä X on pie­nem­pi kuin 0,8 °C ja sini­käy­rän ampli­tu­di luok­ka 0,5 °C, jak­so n. 60 vuot­ta ja mak­si­mit n. vuo­si­na 1880, 1940 ja 2000 (jos­kus tuli täl­lä lei­kit­tyä, mut­ta en jak­sa muis­taa tark­ko­ja arvo­ja esim. X:lle… olis­ko kui­ten­kin ollut jotain 0,35 °C/100a luokkaa?)

    Kyse­hän tie­tys­ti voi olla puh­taas­ta sat­tu­mas­ta, mut­ta kyl­lä se panee pik­kui­sen miet­ti­mään, että onko se CO2:n osuus nyt kui­ten­kaan ihan se kuin väi­tet­tään. Oli­si­ko se vaik­ka vain se 0,1 °C jota em. yksin­ker­tai­nen mal­li jät­tää erok­si 1940-luvun ja nykyi­sen hui­pun välille?

  192. Mik­ko Kivi­ran­ta: Täs­sä siis “lyhyt” joh­da­tus alal­le. Jos tämä kaik­ki oli sit­ten­kin ennes­tään tut­tua, ja igno­raa­mus­tul­kin­ta­ni vää­rä, pahoit­te­len tär­vää­mää­ni palstatilaa.

    Kii­tok­sia hyväs­tä tiivistelmästä.

    Nuo takai­sin­ky­ten­nät juu­ri tar­koit­ta­vat, että ilmas­to muut­tuu, t.s. tapah­tuu muu­ta­kin kuin läm­pö­ti­lan muu­tos. Sii­nä­kin hypo­teet­ti­ses­sa tapauk­ses­sa, että takai­sin­kyt­ken­nät täy­sin kom­pen­soi­si­vat voi­mis­tu­neen kas­vi­huo­neil­miön ja maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la ei nousi­si, syn­ty­vä tasa­pai­no­ti­la (vesi­höy­ry­pi­toi­suus, pil­vet, mata­la­pai­ne­sys­tee­mit, meri­vir­rat, pin­ta­läm­pö­ti­lan jakau­ma jne.) oli­si eri­lai­nen kuin aiem­min, sil­lä se oli­si kor­keam­paa kas­vi­huo­ne­kaa­su­pi­toi­suut­ta vas­taa­va tasapaino!

  193. Eli siis joku täm­möi­nen osuu yllät­tä­vän liki jotain HADCRUT4 käy­rää. Vaik­ka eihän tämä tosi­aan­kaan mitään min­nek­kään suunn­taan todista…

  194. JTS:
    Ker­ra­taan vie­lä – ilmas­ton­muu­tok­sen pys­tyy osoit­ta­maan vär­räk­si. Sii­hen riit­tää kun nämä perus­fy­sii­kan ilmiöt todis­te­taan virheellisiksi:

    - New­to­nin toi­nen lii­ke­la­ki: liikeyhtälöt

    - Jat­ku­vuusyh­tä­lö eli mas­san säilymislaki

    - Kaa­su­jen tilanyhtälöt 

    - Ter­mo­dy­na­mii­kan ensim­mäi­nen laki eli ener­gian säilymislaki

    - Kos­teu­den säilymislaki 

    Näy­töä on monel­ta suunnl­ta, tosis­taan riip­pu­mat­to­mis­ta ilmiöistä.

    Mie­len­kiin­tois­ta! Olet siis onnis­tun­tu luo­maan tuol­ta poh­jal­ta “kunin­ga­syh­tä­lön” ilma­ke­häl­le, jos­ta saa­daan suo­raan ana­lyyt­ti­ses­ti rat­kais­tua ilmas­ton tule­va kehi­tys. Ei kan­nat­tai­si pitää kynt­ti­lää vakan alla vaan alkaa heti välit­tö­mäs­ti rus­taa­maan pape­ria Scienceen tai Natu­reen. Sit­ten vain Nobe­lia odottelemaan…

  195. Mikä­hän on kos­teu­den säi­ly­mis­la­ki? Aina­kaan me tääl­lä Hois­kon Nes­teen ker­hos­sa emme tun­ne sel­lais­ta, ja Oiva on sen­tään käy­nyt ihan ulkomaillakin.

  196. Poth1ue1: Onhan sii­nä toki line­aa­ri­nen tren­di­kin muka­na, mut­ta aika hyvin­hän läm­pö­ti­lan­ke­hi­tys­tä koko instru­ment­tia­jal­ta voi mal­lin­taa yksin­ker­tai­sel­la “X °C/vuosisata + sini­käy­rä” mal­lil­la, mis­sä X on pie­nem­pi kuin 0,8 °C ja sini­käy­rän ampli­tu­di luok­ka 0,5 °C, jak­so n. 60 vuot­ta ja mak­si­mit n. vuo­si­na 1880, 1940 ja 2000 (jos­kus tuli täl­lä lei­kit­tyä, mut­ta en jak­sa muis­taa tark­ko­ja arvo­ja esim. X:lle… olis­ko kui­ten­kin ollut jotain 0,35 °C/100a luokkaa?)

    Kyse­hän tie­tys­ti voi olla puh­taas­ta sat­tu­mas­ta, mut­ta kyl­lä se panee pik­kui­sen miet­ti­mään, että onko se CO2:n osuus nyt kui­ten­kaan ihan se kuin väi­tet­tään. Oli­si­ko se vaik­ka vain se 0,1 °C jota em. yksin­ker­tai­nen mal­li jät­tää erok­si 1940-luvun ja nykyi­sen hui­pun välille? 

    1940-luvun ja 1970-luvun välil­le osuu jak­so, jol­loin ilmas­to ei juu­ri läm­men­nyt, vaik­ka CO2-pääs­töt kas­voi­vat, kos­ka sama­na aikoi­na kas­voi­vat ilmas­toa jääh­dyt­tä­vät aero­so­li­pääs­töt. Nämä saas­teet eivät kui­ten­kaan kumu­loi­du kuten CO2, joten ajan mit­taan hii­li­diok­si­din vai­ku­tus kas­voi yli jääh­dyt­tä­vien mekanismien.

  197. Jaa­has lisää palautetta.

    Mik­ko oli ival­li­ses­ta sävys­tä huo­li­mat­ta ansiok­kaas­ti eri­tel­lyt meka­nis­me­ja mut­ta kvan­ti­ta­tiiv­si­ta otet­ta jäin tie­tys­ti kai­paa­maan. Lie­nee koh­tuu­ton­ta vaa­tia… Mal­leis­ta Mikol­le vie­lä nyrk­ki­sään­tö, että mit­kään mal­lit eivät ennus­ta tule­vai­suut­ta, ne ovat aina vää­räs­sä, mut­ta jot­kut niis­tä ovat hyödyllisiä

    Ano­nyy­mi näki tilan­teen niin pahak­si että alkoi jo sät­tiä minua henk koht

    Halk­ka jak­saa teh­dä pyy­ten­tä googlaus­ta ja link­kien jakoa mis­tä kii­tok­set. Huo­mau­tus sii­tä että science/nature tms jät­tä­ne­vät vinon pinon pyr­ki­jöi­tä jul­kai­se­mat­ta. Maa­kun­ta­ta­son refe­roi­duis­sa saa parem­min julkaistaua

    JTS iski var­si­nai­sen väri­suo­ran pöy­tään. Jääm­me odot­ta­maan perus­yh­tä­löis­tä joh­det­tua ilmas­ton­muu­tos­ta. Luon­non­tie­tei­den osaa­mis­ta­ni on tääl­lä epäil­ty (ja heik­koa se onkin) mut­ta kos­teu­den­säi­ly­mis­la­ki on tosi­aan uutta

  198. Mar­ko Hami­lo: 1940-luvun ja 1970-luvun välil­le osuu jak­so, jol­loin ilmas­to ei juu­ri läm­men­nyt, vaik­ka CO2-pääs­töt kas­voi­vat, kos­ka sama­na aikoi­na kas­voi­vat ilmas­toa jääh­dyt­tä­vät aero­so­li­pääs­töt. Nämä saas­teet eivät kui­ten­kaan kumu­loi­du kuten CO2, joten ajan mit­taan hii­li­diok­si­din vai­ku­tus kas­voi yli jääh­dyt­tä­vien mekanismien.

    Sinul­la on var­maan­kin antaa jokin hyvä vii­te aero­so­li­mit­tauk­sis­ta kysei­sel­tä ajanjaksolta?

    Vai oli­si­ko tilan­ne kui­ten­kin niin, kuin eräs aero­so­lien suu­ri auk­to­ri­teet­ti (et al.) tote­aa pape­ris­saan Why Hasn’t Earth War­med as Much as Expected?

    The limi­ta­tions on deter­mi­na­tion of cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty impo­sed by the pre­sent uncer­tain­ty in forcing by anth­ro­po­ge­nic aero­sols are inc­rea­singly beco­ming recog­nized for both the empi­rical and mode­ling approac­hes. Han­sen (2008) has argued that ‘‘esti­ma­tes of cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty based on the last 100 years of cli­ma­te chan­ge are prac­tical­ly worth­less, because we do not know the net cli­ma­te forcing.’’ Uncer­tain­ty in aero­sol forcing allows the obser­ved chan­ge in GMST over the twen­tieth cen­tu­ry, to be repro­duced with cli­ma­te models exhi­bi­ting a wide ran­ge of sen­si­ti­vi­ties (Schwartz et al. 2007); this has been asc­ri­bed in lar­ge part to an inver­se cor­re­la­tion of the forcings cho­sen and emplo­yed by the seve­ral mode­ling groups with the sen­si­ti­vi­ties of their models (Kiehl 2007). This situa­tion led Knut­ti (2008) to conclu­de recent­ly that ‘‘con­strai­ning the aero­sol effects from data, models and from the obser­ved war­ming trends is the­re­fo­re a cri­tical step in order to deci­de whet­her our unders­tan­ding of human influence on cli­ma­te and our cli­ma­te models are con­sis­tent with obser­ved trends.’’ Clear­ly, progress in reducing uncer­tain­ty in cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty by eit­her the empi­rical or mode­ling approach requi­res reducing the uncer­tain­ty in aero­sol forcing. Even if the mode­ling approach con­ver­ged upon a nar­row ran­ge for cli­ma­te sen­si­ti­vi­ty, it would still be essen­tial to reduce the uncer­tain­ty in forcing to test the models’ abi­li­ty to repro­duce the twen­tieth-cen­tu­ry tem­pe­ra­tu­re record, in order to place con­fi­dence in the models. For the­se rea­sons, reducing uncer­tain­ty in aero­sol forcing is of sin­gu­lar impor­tance for reducing uncer­tain­ty in cli­ma­te sensitivity.

    Sen ver­ran tuo­hon ilmas­to­mal­lin­nuk­seen on jos­kus vapaa-ajal­la tul­lut tutus­tua, että “aero­so­li­ha­vain­not” on joh­det­tu aina jäl­ki­jät­töi­ses­ti tyy­liin: “kos­ka mal­li ei pys­ty ennus­ta­maan his­to­ri­aa näin, niin aero­so­li­vai­ku­tus­ten on olta­va tämä” — ja sit­ten kun kysei­set “havain­not” on lisät­ty mal­liin ja tulok­set yhte­ne­vät his­to­rian kans­sa, tode­taan “aero­so­lit aiheut­ti­vat ei-läm­pe­ne­mi­sen, Q.E.D.”

    Jois­sain muis­sa pii­reis­sä tuo­ta voi­tai­siin ehkä pitää jon­kin astei­se­na kehä­päät­te­ly­nä, mut­ta onnek­si SkS, RC ja Ilmas­to­tie­to tie­tä­vät ker­toa, että näin sitä Oike­aa Tie­det­tä tänä­päi­vä­nä tehdään.

  199. åke: Mik­ko oli ival­li­ses­ta sävys­tä huo­li­mat­ta ansiok­kaas­ti eri­tel­lyt meka­nis­me­ja mut­ta kvan­ti­ta­tiiv­si­ta otet­ta jäin tietysti

    Sor­ry jo tul­kit­set sen ivak­si. Otin vain lausah­duk­se­si “…Jos mal­liin syö­te­tään meka­nis­mi että Co2 nos­taa läm­pö­ti­laa niin – sim­sa­la­bim – mal­li ennus­taa läm­pö­ti­lan nousua. En ole kuul­lut hyvää maal­lik­ko­kes­kus­te­lua sii­tä että min­kä­lai­nen tuo meka­nis­mi itsea­sias­sa on…” mer­kik­si sii­tä usko­mat­to­mal­ta kuul­los­ta­nees­ta asias­ta, että tämä mus­tan kap­pa­leen petawat­ti­ta­sa­pai­no on sinul­le tun­te­ma­ton, tai että fysi­kaa­li­se­na kee­mik­ko­na et osaa joh­taa sitä itse. Siis, jos kysees­sä oli­si joku Uncle Leroy Ida­hon taka­mail­ta niin OK, mut­ta jos joku veto­aa luon­no­tie­teel­li­seen auk­to­ri­teet­tiin­sa ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa, las­ten kuul­len, niin tuon ver­ran pitäi­si olla selvillä.

    Haus­ka kuul­la että tul­kit­sin sana­si vää­rin, ja asia oli sinul­le sit­ten­kin selvä.

    Takai­sin­kyt­ken­nät ovat sit­ten oma mato­purk­kin­sa jos­sa se var­si­nai­nen vai­keus pii­lee, ja var­sin­kin nii­den kva­li­ta­tii­vi­nen arvioi­mi­nen. Mut­ta hei, osoi­ta­pa vaih­teek­si sinä istu­ma­li­hak­sia ja kiin­nos­tus­ta ja las­ke meil­le Fer­mi-arvio vesi­höy­ry-takai­sin­kyt­ken­nän voi­mak­kuu­des­ta! Sen pys­tyy teke­mään lukio­fy­sii­kan poh­jal­ta, väittäisin.

    Mal­leis­ta Mikol­le vie­lä nyrk­ki­sään­tö, että mit­kään mal­lit eivät ennus­ta tule­vai­suut­ta, ne ovat aina vää­räs­sä, mut­ta jot­kut niis­tä ovat hyödyllisiä

    Mitä sanot, on tek­ni­ses­ti ottaen oikein, mut­ta pai­no­tat sano­ja “…mit­kään mal­lit eivät ennus­ta…” ja “…aina vää­räs­sä…”, ja lai­tat jopa sanan “hyö­dyl­li­siä” eteen tar­ken­teen “jot­kut”. Lap­set saat­ta­vat lukea tätä blo­gia ja käsit­tää vää­rin, vaik­ka me luon­non­tie­teel­li­ses­ti kou­lu­te­tut tie­tys­ti ymmär­räm­me­kin asiainlaidan. 

    Minun mie­les­tä­ni mal­lien ainoa tar­koi­tus on yrit­tää ennus­taa tule­vai­suut­ta. Sit­ten kun mal­li on niin moni­mut­kai­nen että sitä ei pys­ty pel­kän intui­tion varas­sa hah­mot­ta­maan, ote­taan avuk­si mate­ma­tiik­ka. Toi­saal­ta mal­leis­ta kar­si­taan huo­not pois, pri­mi­tii­vi­sem­mäs­sä tapauk­ses­sa kan­ta­pään kaut­ta oppi­mal­la. Tie­teel­li­ses­sä meto­dis­sa kan­ta­pää on jalos­tu­nut Pop­pe­ri­lai­sek­si falsifiointiprosessiksi.

    Sik­si en kirjoittaisi…

    jot­kut mal­lit ovat hyödyllisiä” 

    …vaik­ka se tek­ni­ses­ti ottaen oikein onkin, vaan pai­not­tai­sin toisin:

    (suun­nil­leen) kaik­ki kult­tu­ri­pe­ri­mäk­si asti jalos­tu­neet mal­lit ovat aivan per­ha­nan hyödyllisiä”

    (suun­nil­leen) kaik­ki tie­teen kaa­no­niin pää­ty­neet mate­maat­ti­set mal­lit ovat käsit­tä­mät­tö­män hyödyllisiä”

    Esi­mer­kik­si pri­mi­tii­vi­nen mal­li “kan­nat­taa kävel­lä koh­ti ovi­auk­koa” ennus­taa yleen­sä oikein että sil­loin pää­set aukos­ta läpi lyö­mät­tä nenää­si sei­nään — huo­li­mat­ta että et oli­si kos­kaan aikai­sem­min kävel­lyt juu­ri samas­ta oviaukosta.

    Esi­merk­ki­nä moni­mut­kai­sem­mas­ta, “mate­maat­ti­sen” tason mal­lis­ta, Keple­rin lait ennus­ta­vat vaik­ka­pa Mar­sin tule­van sijain­nin niin tar­kas­ti että sin­ne voi lähet­tää luo­tai­men, ja olla aika var­ma että luo­tain ei pää­dy tyh­jäl­le ava­ruu­den alu­eel­le haa­hui­le­maan. Tai: uuden Intel-pro­ses­so­ri­mal­lin mil­jar­din tran­sis­to­rin sau­ma­ton yhteis­toi­min­ta var­mis­te­taan (mate­maat­ti­siin mal­lei­hin perus­tu­van) simu­laa­tion avul­la, ennen kuin pro­ses­so­ri lähe­te­tään pii­va­li­moon val­mis­tet­ta­vak­si — tämän mal­lin ennus­tus­voi­ma on osal­taan teh­nyt sinul­le mah­dol­li­sek­si sen ihmeen että pys­tyt lähet­tä­mään Soi­nin­vaa­ran blo­giin kir­joi­tuk­sia­si retosteltaviksi.

    Jos kyse on ilmas­to­mal­leis­ta, ne aivan var­mas­ti ovat vie­lä raa­ki­lei­ta, ja vas­ta käy­mäs­sä läpi fal­si­fion­nin[*] jalos­ta­vaa pro­ses­sia. Mut­ta minus­ta kuul­los­taa että puhut yllä jopa kai­kis­ta mal­leis­ta, edel­li­sel­lä ker­ral­la puhuit vain (kai­kis­ta?) mate­maat­ti­sis­ta malleista. 

    ————————-
    [*] On tot­ta kai mah­dol­lis­ta ettei ilmas­to­mal­leis­ta kos­kaan jalos­tu mitään kel­vol­lis­ta. Voi olla että ilmas­toa sää­te­le­vät lait ovat kaoot­ti­sia ja sik­si ennus­tus­ky­vyt­tö­miä — mut­ta tämä ei ole itses­tään sel­vää. Voi olla että uusia über-moni­mut­kai­sia takai­sin­kyt­ken­tö­jä löy­tyy nopeam­mal­la tah­dil­la kuin nii­tä ehdi­tään ad hoc sisäl­lyt­tää mal­lei­hin — mut­ta tämä on kaik­kea muu­ta kuin sel­vää. Ilmas­to­mal­leis­sa on lisä­vai­keus, että kont­rol­loi­tu­ja kokei­ta ei voi täy­des­sä mit­ta­kaa­vas­sa toteut­taa. Kai­kes­ta täs­tä huo­li­mat­ta peli ei ole ohi ennen kuin peli on ohi.

  200. Mik­ko Kivi­ran­ta: Jos kyse on ilmas­to­mal­leis­ta, ne aivan var­mas­ti ovat vie­lä raa­ki­lei­ta, ja vas­ta käy­mäs­sä läpi fal­si­fion­nin[*] jalostavaa

    Vie­lä: edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni yri­tin ainoas­taan vas­tus­taa nimi­merk­ki Åke:n vies­tis­tä laa­jas­ti tul­kit­ta­vis­sa ole­vaa epä­luot­ta­mus­ta kaik­kiin (mate­maat­ti­siin) mal­lei­hin. Sil­ti voi päte­väs­ti kysyä: mik­si kau­as­kan­toi­sia talou­del­li­sia rat­kai­su­ja pitäi­si teh­dä raa­ki­lemal­lien perusteella?

    Minul­la ei ole var­maa vas­taus­ta pitää­kö nii­tä teh­dä, mut­ta ottai­sin huo­mioon Vihe­rins­sin näke­myk­sen, jos jou­tui­sin pää­tök­siin otta­maan kantaa: 

    Tuo on hyvä läh­tö­koh­ta empii­ri­ses­sä tie­tees­sä. Täs­sä koh­das­sa kui­ten­kin proble­ma­tiik­ka syn­tyy sii­tä, että jos ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vat mal­lit ovat edes joten­kin oikeas­sa, empii­ri­sen evi­dens­sin näky­mi­sen het­kel­lä toi­men­pi­de­va­li­koi­ma on kovin kapea. Sii­nä vai­hees­sa mei­dän mah­dol­li­suu­tem­me vai­kut­taa asi­aan ovat olen­nai­ses­ti huo­nom­mat kuin nyt.

    Tie­to­ko­neis­sa simu­loi­tu­jen (raakile?)mallien lisäk­si meil­lä on paras mah­dol­li­nen simu­laat­to­ri, itse luon­to, ensin­nä­kin 40-vuo­ti­sen satel­liit­ti­da­tan ja 150-vuo­ti­sen läm­pö­mit­ta­reil­la mita­tun his­to­rian muo­dos­sa. Toi­sek­si meil­lä on proxyi­hin perus­tu­va vuo­si­sa­to­jen mit­tai­nen lämpömittaushistoria.

    Molem­mat nois­ta tie­don­läh­teis­tä ja niis­tä teh­tä­vät joh­to­pää­tök­set ovat oma mato­purk­kin­sa, joi­hin liit­tyy kri­tii­kin ja vas­ta­kri­tii­kin suo. Minul­la on asias­ta oma käsi­tyk­se­ni, mut­ta täs­sä yri­tän vain argu­men­toi­da että on muu­ta­kin kät­tä­pi­tem­pää itse kun­kin pää­tös­ten poh­jak­si kuin mate­maat­ti­set mallit.

    Kol­man­nek­si, sum­mit­tais­ta haa­ruk­kaa sil­le min­kä­lais­ta käyt­täy­ty­mis­tä koh­den simu­laa­tio­mal­lit jalos­tu­vat, kun nii­tä vii­la­taan ennus­ta­maan täs­mäl­li­sem­min ja täs­mäl­li­sem­min läm­pö­ti­la­ke­hi­tyk­sen joka mut­ka ja tasan­ne, saa mus­tan kap­pa­leen tasa­pai­no­tar­kas­te­luis­ta. Mitä hyvän­sä ne tie­to­ko­ne­mal­lit eivät tule ennus­ta­maan, vaik­ka nii­tä kor­jail­laan­kin, ihan vain ener­gian säi­ly­mis­lain perusteella.

  201. Mik­ko: vii­mei­ses­sä kap­pa­lees­sa­si lähes­tyt minun ajat­te­lua­ni. Samoin vihe­rins­si jo aiem­min täs­sä ket­jus­sa viit­ta­si moniin asioi­hin mitä itse­kin olen aiheen tii­moil­ta miettinyt.

  202. åke: Huo­mau­tus sii­tä että science/nature tms jät­tä­ne­vät vinon pinon pyr­ki­jöi­tä jul­kai­se­mat­ta. Maa­kun­ta­ta­son refe­roi­duis­sa saa parem­min julkaistaua

    Jep — mut­ta tuo­ta Storc­hin pape­ria ei ilmei­ses­ti ole jul­kais­tu myös­kään mis­sään maa­kun­ta­ta­son leh­des­sä, aina­kaan vielä.

  203. Poth1ue1: On ole­mas­sa hyvin sel­kei­tä viitteitä

    Mik­si sinun puo­lel­le­si riit­tää “sel­keät viit­teet”, mut­ta toi­sen puo­len pitää esit­tää kon­kreet­ti­sia ja vas­taan­sa­no­mat­to­mia todisteita?

    åke: Ano­nyy­mi näki tilan­teen niin pahak­si että alkoi jo sät­tiä minua henk koht

    Tot­ta hem­me­tis­sä sätin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. En oikein ymmär­rä, mikä sii­nä on niin vai­kea­ta ymmär­tää, että jos maa­pal­lol­le tulee saman ver­ran ener­gi­aa sisään ja pois­tuu vähem­män, niin kysees­sä on vaka­va, kumu­loi­tu­va ongel­ma, ellei päin­vas­tais­ta kye­tä pitä­väs­ti osoit­ta­maan. Täl­le ongel­mal­le pitää myös teh­dä jotain. Joten­kin täm­möi­nen pik­kuseik­ka aina sopi­vas­ti “unoh­de­taan”, vaik­ka kysees­sä on juu­ri se kaik­kein oleel­li­sin asia.

    Tilan­ne myös on paha. Ja otan tämän hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, kos­ka itse jou­dun hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vie­lä tämän denia­lis­ti­jank­kaa­mi­sen tulok­sis­sa elä­mään. Samoin jäl­ke­läi­se­ni. Jos oli­sit mui­den denia­lis­tien kans­sa yksin omal­la pla­nee­tal­lan­ne, niin puo­les­ta­ni sai­sit­te teh­dä (tai olla teke­mät­tä) aivan mitä vain haluatte.

    Jokai­nen jul­ki­nen kiel­tä­jä siir­tää tar­vit­ta­vien pää­tös­ten teke­mis­tä tai estää ne koko­naan. Jos parin­kym­me­nen vuo­den kulut­tua ei ole tapah­tu­nut mitään, ajat­te­lin henk.koht. myös tava­tes­sa­ni alkaa tapu­tel­la syyl­li­siä kas­voi­hin, vaik­ka tämä ei ran­gais­tuk­sek­si rii­tä edes sii­nä tapauk­ses­sa, että kaik­ki teki­si­vät niin. Ei heil­tä uut­ta pla­neet­taa­kaan saa takavarikoitua.

  204. Ano­nyy­mi tai­taa olla nii­tä vih­rei­tä jiha­dis­te­ja. Voi­si kui­ten­kin muis­taa että uhre­ja saat­taa tuot­taa myös kal­lis ener­gia, jos ilmas­ton­muu­tok­seen vedo­ten maa­il­man­pank­ki kiel­tää kehi­tys­mais­ta kivi­hii­li­voi­ma­lat ja sai­raa­lat jää­vät säh­köt­tä niin jon­kin omal­le­tun­nol­le nekin uhrit kuuluisivat.

  205. ano­nyy­mi: Mik­si sinun puo­lel­le­si riit­tää “sel­keät viit­teet”, mut­ta toi­sen puo­len pitää esit­tää kon­kreet­ti­sia ja vas­taan­sa­no­mat­to­mia todisteita?

    Tot­ta hem­me­tis­sä sätin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. En oikein ymmär­rä, mikä sii­nä on niin vai­kea­ta ymmär­tää, että jos maa­pal­lol­le tulee saman ver­ran ener­gi­aa sisään ja pois­tuu vähem­män, niin kysees­sä on vaka­va, kumu­loi­tu­va ongel­ma, ellei päin­vas­tais­ta kye­tä pitä­väs­ti osoit­ta­maan. Täl­le ongel­mal­le pitää myös teh­dä jotain. Joten­kin täm­möi­nen pik­kuseik­ka aina sopi­vas­ti “unoh­de­taan”, vaik­ka kysees­sä on juu­ri se kaik­kein oleel­li­sin asia.

    Tilan­ne myös on paha. Ja otan tämän hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, kos­ka itse jou­dun hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vie­lä tämän denia­lis­ti­jank­kaa­mi­sen tulok­sis­sa elä­mään. Samoin jäl­ke­läi­se­ni. Jos oli­sit mui­den denia­lis­tien kans­sa yksin omal­la pla­nee­tal­lan­ne, niin puo­les­ta­ni sai­sit­te teh­dä (tai olla teke­mät­tä) aivan mitä vain haluatte.

    Jokai­nen jul­ki­nen kiel­tä­jä siir­tää tar­vit­ta­vien pää­tös­ten teke­mis­tä tai estää ne koko­naan. Jos parin­kym­me­nen vuo­den kulut­tua ei ole tapah­tu­nut mitään, ajat­te­lin henk.koht. myös tava­tes­sa­ni alkaa tapu­tel­la syyl­li­siä kas­voi­hin, vaik­ka tämä ei ran­gais­tuk­sek­si rii­tä edes sii­nä tapauk­ses­sa, että kaik­ki teki­si­vät niin. Ei heil­tä uut­ta pla­neet­taa­kaan saa takavarikoitua.

    Eikö ole muka­va uho­ta kun on oikeas­sa. Jos olet ihan oikeas­ti huo­lis­sa­si, sinul­la on var­maan jotain kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia, mitä pitää teh­dä (enem­män kuin hii­li­diok­si­din vähen­tä­mi­nen vähen­tää hii­li­diok­si­din määrää).

  206. viher­pi­pi: jos ilmas­ton­muu­tok­seen vedo­ten maa­il­man­pank­ki kiel­tää kehi­tys­mais­ta kivi­hii­li­voi­ma­lat ja sai­raa­lat jää­vät säh­köt­tä niin jon­kin omal­le­tun­nol­le nekin uhrit kuuluisivat.

    Ikä­vä sanoa, mut­ta ihmi­siä saa aina lisää.
    Jos taas pla­nee­tan rik­koo, asia on kovin erilainen.

  207. viher­pi­pi:
    Ano­nyy­mi tai­taa olla nii­tä vih­rei­tä jiha­dis­te­ja. Voi­si kui­ten­kin muis­taa että uhre­ja saat­taa tuot­taa myös kal­lis ener­gia, jos ilmas­ton­muu­tok­seen vedo­ten maa­il­man­pank­ki kiel­tää kehi­tys­mais­ta kivi­hii­li­voi­ma­lat ja sai­raa­lat jää­vät säh­köt­tä niin jon­kin omal­le­tun­nol­le nekin uhrit kuuluisivat.

    Aivan kuin denia­lis­te­ja kehi­tys­mai­den ihmi­set kiin­nos­tai­si­vat. Kun kat­soo mm. poliit­tis­ta spekt­riäm­me, niin ilmas­ton­muu­tok­sen kovim­mat vas­tus­ta­jat vas­tus­ta­vat samaan sys­syyn kehi­tys­tu­kea ja pakolaisiakin.

    Aina­kin omal­ta koh­dal­ta­ni voin tode­ta, ettei minua kiin­nos­ta kovin­kaan pal­joa mitä kii­na­lai­sil­le taik­ka kehi­tys­maa­lai­sil­le tapah­tuu, oli­pa kysees­sä sit­ten hii­li­voi­man kova alas­ajo taik­ka meren­pin­nan nouse­mi­nen kas­vi­huo­neil­miön takia (ellei se vai­ku­ta suo­raan mei­hin). Minua kiin­nos­taa ennen­kaik­kea maa­pal­lon tila ja sekin pää­asias­sa sil­tä osin, kun se vai­kut­taa Suomeen. 

    Minus­ta on aika pak­sua impli­siit­ti­ses­ti väit­tää, että denia­lis­te­ja kuten sinua moi­set pik­ku­asiat, kuten vaik­ka­pa neek…siis eri kult­tuu­ri­pii­ris­tä tule­vien ihmis­ten hyvin­voin­ti, kiinnostaisi.

  208. Poth1ue1: Mie­len­kiin­tois­ta! Olet siis onnis­tun­tu luo­maan tuol­ta poh­jal­ta “kunin­ga­syh­tä­lön” ilma­ke­häl­le, jos­ta saa­daan suo­raan ana­lyyt­ti­ses­ti rat­kais­tua ilmas­ton tule­va kehi­tys. Ei kan­nat­tai­si pitää kynt­ti­lää vakan alla vaan alkaa heti välit­tö­mäs­ti rus­taa­maan pape­ria Scienceen tai Natu­reen. Sit­ten vain Nobe­lia odottelemaan…

    No, siel­lä­hän tuo on jul­kais­tu, moneen ker­taan, Nobel­kin on annet­tu. Lui­kon fysii­kas­sa­kin tuo opetetaan.

    Euler-yhtä­löt ja Navier-Sto­kes yhtä­löt, sii­nä tuo mal­lin­nus perus­tuu. Len­to­ko­nei­den suun­nit­te­lu nykyi­sel­lään, joten ilmas­ton­muu­tok­sen kiel­tä­jien aikaan­saan­nok­set tie­tees­sä vie­ne­vät maa­il­maa todel­la pal­jon eteenpäin.

    No, siis kun nämä kumo­taan on myös löy­det­ty parem­pi seli­tys. Se riit­tää minulle.

    Entä mikä riit­tää arvoi­sal­le denialistille?

  209. JTS: No, siel­lä­hän tuo on jul­kais­tu, moneen ker­taan, Nobel­kin on annet­tu. Lui­kon fysii­kas­sa­kin tuo opetetaan.

    Euler-yhtä­löt ja Navier-Sto­kes yhtä­löt, sii­nä tuo mal­lin­nus perus­tuu. Len­to­ko­nei­den suun­nit­te­lu nykyi­sel­lään, joten ilmas­ton­muu­tok­sen kiel­tä­jien aikaan­saan­nok­set tie­tees­sä vie­ne­vät maa­il­maa todel­la pal­jon eteenpäin.

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta kysyn, että kuin­ka pal­jon sinul­la on opin­to­ja tai käy­tän­nön koke­mus­ta numee­ri­ses­ta ana­lyy­sis­tä, tie­teel­li­ses­tä las­ken­nas­ta ja ohjelmoinnista?

    Minul­la kun nimit­täin on sen parin­kym­me­nen ov:n poh­jal­ta, jota aihet­ta tuli kah­lat­tua perus- ja jat­ko-opin­to­jen välil­lä, sel­lai­nen kuva, ettei ilmas­to­mal­le­ja ihan lukio­fy­sii­kan poh­jal­ta kan­nat­tai­si läh­teä raken­te­le­maan. Hom­ma kun voi men­nä pos­kel­leen jo pel­kän poly­no­min arvon las­ke­mi­ses­sa, jos ei tie­dä mitä tekee — puhu­mat­ta­kaan sit­ten vaa­ti­vem­pien yhtä­löi­den pyörityksestä.

    Mitä len­to­ko­nei­den suun­nit­te­luun täs­sä yhtey­des­sä tulee, niin ehkä ilmas­to­mal­lei­hin voi­si hel­pom­min uskoa, jos niis­sä mal­lin­net­tai­siin ilmas­toa samal­la reso­luu­tiol­la kuin len­to­ko­neen aero­dy­na­miik­kaa. Mut­ta kun ilmas­to­mal­lien nykyi­sen sato­jen kilo­met­rien luok­kaa ole­van reso­luu­tion pie­nen­tä­mi­nen edes kilo­met­riin vaa­ti­si 10 mil­joo­naa ker­taa nykyis­tä tehok­kaam­mat tie­to­ko­neet, niin odot­ta­van aika voi venäh­tää jok­seen­kin pitkäksi.

  210. Poth1ue1: Mitä len­to­ko­nei­den suun­nit­te­luun täs­sä yhtey­des­sä tulee, niin ehkä ilmas­to­mal­lei­hin voi­si hel­pom­min uskoa, jos niis­sä mal­lin­net­tai­siin ilmas­toa samal­la reso­luu­tiol­la kuin len­to­ko­neen aero­dy­na­miik­kaa. Mut­ta kun ilmas­to­mal­lien nykyi­sen sato­jen kilo­met­rien luok­kaa ole­van reso­luu­tion pie­nen­tä­mi­nen edes kilo­met­riin vaa­ti­si 10 mil­joo­naa ker­taa nykyis­tä tehok­kaam­mat tie­to­ko­neet, niin odot­ta­van aika voi venäh­tää jok­seen­kin pitkäksi.

    Mal­lien tark­kuus on ymmär­tääk­se­ni paran­tu­nut 90 ‑luvul­ta noin 500*500 kil­san soluis­ta noin 100*100 kil­san solui­hin (ehkä uusim­mat ovat tätä­kin tar­kem­pia), nos­taen siis solu­jen mää­rän noin 25 ‑ker­tai­sek­si, mut­ta tulok­set ovat pysy­neet samansuuntaisina.

    Onko sinul­la jokin perus­te pää­tel­lä että mal­lin tark­ku­den nos­ta­mi­nen edel­leen nykyi­sis­tä noin vii­des­tä­kym­me­nes­tä­tu­han­nes­ta solus­ta kym­men­tu­hat­ker­tai­sek­si, siis mel­ko hui­maa­viin vii­teen­sa­taan mil­joo­naan soluun toi­si yhtäk­kiä oleel­li­sia muu­tok­sia lop­pu­tu­lok­seen muu­ten kuin tark­kuu­den osalta?

    Mil­lä perus­teel­la olet sitä miel­tä että nykyi­sel­lä, mie­les­tä­ni jo täl­lai­se­naan mel­ko hyväl­tä vai­kut­ta­val­la reso­luu­tiol­la ei voi­si saa­da hyö­dyl­li­siä tuloksia? 

    Mal­leis­ta ja nii­den reso­luu­tiois­ta yms. täällä:
    http://www.wmo.int/pages/themes/climate/climate_models.php

  211. Het­ko­nen, hups, pääs­sä­las­kes­ke­lin noi­den solu­jen mää­rän ilmei­ses­ti väärin. 

    Ja sekin tosi­aan vie­lä piti mai­ni­ta että mal­lit eivät ole kak­siu­lot­tei­sia: kus­sa­kin solus­sa las­ke­taan ilma­ke­hän toi­min­taa pys­ty­suun­nas­sa esim. 20 kerroksessa.

    Noi­ta gri­di­point­te­ja on tuon läh­teen mukaan 100*100*20 ‑mal­lis­sa noin kak­si ja puo­li mil­joo­naa, joka jaet­tu­na 20:lla tekee 125 000, ei 50 000.

    Tämä vas­taa 500*250 pik­se­lin kokois­ta maailmankarttaa:

    http://eki.pp.fi/temp/Ilmasto/Globe_500_250.jpg

  212. Erk­ki Halk­ka: Onko sinul­la jokin perus­te pää­tel­lä että mal­lin tark­ku­den nos­ta­mi­nen edel­leen nykyi­sis­tä noin vii­des­tä­kym­me­nes­tä­tu­han­nes­ta solus­ta kym­men­tu­hat­ker­tai­sek­si, siis mel­ko hui­maa­viin vii­teen­sa­taan mil­joo­naan soluun toi­si yhtäk­kiä oleel­li­sia muu­tok­sia lop­pu­tu­lok­seen muu­ten kuin tark­kuu­den osalta?

    Ei minun tar­vi­se pää­tel­lä mitään, kos­ka kyses­sä on mal­lin­ta­jien oma mie­li­pi­de — n. 1 km hori­son­taa­li­nen reso­luu­tio on kar­kein, jos­sa pil­vien käyt­täy­ty­mis­tä ole­te­taan pys­tyt­tä­vän riit­tä­vän luo­tet­ta­vas­ti mal­lin­ta­maan. Kan­na­taa myös huo­mioi­da, että mal­lin­nuk­sen aika-askel­ta täy­tyy aina pie­nen­tää samal­la kun hilan reso­luu­tio­ta kas­va­te­taan — ts. voi sanoa, että mal­lin tark­kuu­den lisää­mi­sen hin­ta on las­ken­nan suh­teen aina nel­jän­teen potensiin.

    Eli hyvin kar­keas­ti arvioi­tu­na 10x “tar­kem­pi” mal­li on las­ken­nal­li­ses­ti 10000 ker­taa ras­kaam­pi ja 100x “tar­kem­pi” vas­taa­vas­ti 100 mil­joo­naa ker­taa raskaampi.

  213. Poth1ue1: Ei minun tar­vi­se pää­tel­lä mitään, kos­ka kyses­sä on mal­lin­ta­jien oma mie­li­pi­de – n. 1 km hori­son­taa­li­nen reso­luu­tio on kar­kein, jos­sa pil­vien käyt­täy­ty­mis­tä ole­te­taan pys­tyt­tä­vän riit­tä­vän luo­tet­ta­vas­ti mallintamaan.

    Riit­tä­vän tar­kas­ti” mihin tarkoitukseen? 

    Tuo 1km kuu­los­taa kor­vaa­ni enem­män tark­kuu­del­ta jol­la teh­täi­siin sää­en­nus­tei­ta tms., kuin tark­ku­del­ta mitä tar­vi­taan ilmas­ton yleis­piir­tei­den mallintamiseen.

  214. Erk­ki Halk­ka: “Riit­tä­vän tar­kas­ti” mihin tarkoitukseen? 

    Tuo 1km kuu­los­taa kor­vaa­ni enem­män tark­kuu­del­ta jol­la teh­täi­siin sää­en­nus­tei­ta tms., kuin tark­ku­del­ta mitä tar­vi­taan ilmas­ton yleis­piir­tei­den mallintamiseen.

    Tark­ko­ja perus­te­lui­ta sinun kan­nat­taa var­maan­kin pyy­tää niil­tä mal­lin­ta­jil­ta itsel­tään. Olin kuin­te­kin ymmär­tä­vi­nä­ni, että pil­viin liit­ty­vät pro­ses­sit tapah­tu­vat noin 0,1–1 km skaa­las­sa ja että jos pil­viä halu­taan oikeas­ti mal­lin­taa, niin sit­ten ei ole juu­ri mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin käyt­tää tuol­lai­sia resoluutiota.

    Mer­kit­tä­vää­hän tämä on sii­nä suh­tees­sa, että pil­vet muo­dos­ta­vat tär­keän palau­te­ky­ken­nän ja että muu­tok­set esim. pil­vien raken­tees­sa voi muut­taa tämän palau­te­kyt­ken­nän etu­merk­kiä. Toki nämä sei­kat on jol­ti­sen­kin koh­ta­lai­sen hyvin tun­net­tu sää­mal­lien ja havain­to­jen poh­jal­ta nykyi­sen­kal­tai­ses­sa ilmas­tos­sa. Ongel­ma onkin sii­nä, ettei kel­lään ole tar­kaa kuvaa sii­tä miten pil­vi­syys ja pil­vien raken­teet muut­tu­vat ilmas­ton läm­me­tes­sä ja säte­ly­pa­kot­teen kasvaessa.

    Muis­tu­tuk­sen vuok­si ker­ra­taan vie­lä se arvio, että yhden %-yksi­kön muu­tos kes­ki­mää­räi­ses­sä pil­vi­syy­des­sä vai­kut­taa ilmas­toon enem­män kuin kaik­ki ihmis­pe­räi­set pääs­töt tähän mennessä.

  215. Poth1ue1:
    ‘snip’
    Muis­tu­tuk­sen vuok­si ker­ra­taan vie­lä se arvio, että yhden %-yksi­kön muu­tos kes­ki­mää­räi­ses­sä pil­vi­syy­des­sä vai­kut­taa ilmas­toon enem­män kuin kaik­ki ihmis­pe­räi­set pääs­töt tähän mennessä. 

    Ei kai tuo­hon miten­kään voi luot­taa? Mal­lit ovat niin epätarkkoja.

  216. Jos pil­viä halu­taan mal­lin­taa, niin onko muka pak­ko monin­ker­tais­taa koko mal­lin tark­kuus? Esi­mer­kik­si lujuus­las­ken­nas­sa tihen­ne­tään verk­koa niil­lä alueil­la, joil­ta halu­taan tar­kem­pia tuloksia.

    Täs­sä taas huo­ma­taan maal­li­koi­den kes­kus­te­lun tol­kut­to­muus. Kukaan meis­tä ei tai­da tie­tää, miten mal­li raken­ne­taan. Niin­pä on mah­do­ton­ta ottaa kan­taa sii­hen pal­jon­ko sen tar­ken­ta­mi­nen vaa­tii lisää tehoa.

  217. Poth1ue1: Tark­ko­ja perus­te­lui­ta sinun kan­nat­taa var­maan­kin pyy­tää niil­tä mal­lin­ta­jil­ta itsel­tään. Olin kuin­te­kin ymmär­tä­vi­nä­ni, että pil­viin liit­ty­vät pro­ses­sit tapah­tu­vat noin 0,1–1 km skaa­las­sa ja että jos pil­viä halu­taan oikeas­ti mal­lin­taa, niin sit­ten ei ole juu­ri mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin käyt­tää tuol­lai­sia resoluutiota.

    Ilma­tie­teen tuo­tan­to­käy­tös­sä ole­van HIR­LAM-mal­lin vaa­ka­suo­ra erot­te­lu­ky­ky on 7,5km. Glo­baa­leis­ta mal­leis­ta toi­sek­si par­haan GFS:n reso­luu­tion on 28km. Par­haan eli ECMWF:n reso­luu­tio on 16km. Kaik­ki nämä kyke­ne­vät simu­loi­maan pil­viä, kos­ka ope­ra­tio­naa­li­set sää­en­nus­teet teh­dään nii­den avulla. 

    Tie­ten­kin pil­vien ilmas­to­herk­kyy­den simu­loin­ti on vähän eri asia, mut­ta mis­tä olet nuo 0.1–1km reso­luu­tiot repinyt? 

    Myrs­ky­bon­ga­rei­den aja­man jenk­ki­läi­sen WRF-mal­lin reso­luu­tio on muis­taak­se­ni 4km, ja se osaa simu­loi­da yksit­täiiä ukkos­pil­viä­kin: http://www.puuppa.org/~pnuu/wrf/

    Pil­vien vai­ku­tus­ta voi myös esti­moi­da luon­tai­sis­ta vaih­te­luis­ta (tuli­vuo­ret, ENSO, vuo­de­na­jat; kai­kis­ta näis­tä on pape­rei­ta). Täs­sä on tie­tys­ti aikas­kaa­lae­ro mah­dol­li­se­na sekoit­ta­va­na teki­jä­nä, mut­ta tähän­kin on yri­tet­ty pureutua. 

    Näkö­jään Roy Spencer on aina­kin munan­nut itsen­sä yrit­tä­mäl­lä suh­teel­li­sen epä­toi­voi­sia argu­ment­te­ja em. pil­vi­pa­pe­rei­hin liittyen.

  218. Sylt­ty:

    Täs­sä taas huo­ma­taan maal­li­koi­den kes­kus­te­lun tol­kut­to­muus. Kukaan meis­tä ei tai­da tie­tää, miten mal­li raken­ne­taan. Niin­pä on mah­do­ton­ta ottaa kan­taa sii­hen pal­jon­ko sen tar­ken­ta­mi­nen vaa­tii lisää tehoa. 

    Joo näin se on. Ama­töö­rien puuhastelua. 

    Jotain outoa täs­sä kes­kust­lus­sa sil­ti on. Kyl­lä­hän jos­sain NASAl­la tai NOAA tai mitä näi­tä on, on var­maan par­hai­ta fyysikkoja/matemaatikkoja pal­kat­tui­na mitä jenk­kien huip­pu­yli­opis­tois­ta val­mis­tuu. Mik­si sit­ten täs­tä ei mei­naa tul­la sel­koa? No niin tie­dän että osa jen­gis­tä on puo­len­sa valin­nut ja kaik­ki on jo sel­vää, mut­ta sil­ti ihmeel­li­siä sam­ma­koi­ta ja maal­li­koil­le­kin sel­viä ihme­tyk­sen aihei­ta tääl­tä tun­tuu lii­an hel­pos­ti löytyvän.

    Lues­ke­lin jos­kus Real Cli­ma­tea ja muis­tan siel­tä mil­lä rai­vol­la siel­lä suh­tau­dut­tiin skep­ti­siin kom­ment­tei­hin ja hal­veuk­su­vas­ti toi­si­na­jat­te­le­viin tut­ki­joi­hin. En ole aikoi­hin luke­nut, ehkä siel­lä on rauhoituttu.

    MIe­les­tä­ni ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on tulos­sa entis­tä enem­män poliit­ti­nen kysy­mys. Tie­tee­seen jen­gi alkaa jo vähän väsyä, kos­ka riit­tä­vän kovaa läpi­mur­toa ei ole tul­lut. Rat­kai­se­va kysy­mys tul­lee­kin ole­maan se, että päät­tä­vät­kö Kii­na ja vaik­ka USA ja Intia jos­kus alkaa toi­men­pi­tei­siin. Uskoi­sin että siel­lä tar­vi­taan pal­jon lisää ujka­ku­via ennen­kuin ne alka­vat vaa­ran­ta­maan talouskasvuaan.

  219. Jan­ne S: Ilma­tie­teen tuo­tan­to­käy­tös­sä ole­van HIR­LAM-mal­lin vaa­ka­suo­ra erot­te­lu­ky­ky on 7,5km. Glo­baa­leis­ta mal­leis­ta toi­sek­si par­haan GFS:n reso­luu­tion on 28km. Par­haan eli ECMWF:n reso­luu­tio on 16km. Kaik­ki nämä kyke­ne­vät simu­loi­maan pil­viä, kos­ka ope­ra­tio­naa­li­set sää­en­nus­teet teh­dään nii­den avulla. 

    Eivät ne simu­loi pil­viä vaan ennem­min pil­vi­syyt­tä — eli siis pil­vien käyt­täy­ty­mi­nen ei tule sii­tä kuu­lui­sas­ta “lukion perus­fy­sii­kas­ta” vaan para­met­ri­soin­neis­ta so. tilas­tol­li­sen fysii­kan, havait­tu­jen toden­nä­köi­syys­ja­kau­mien yms. muo­dos­ta­ma yhtä­löi­den ja vakioi­den joukosta.

    Tie­tys­ti nämä para­met­ri­soin­nit tuot­ta­vat monas­ti ihan kel­vol­li­sia tulok­sia vaik­ka monis­sa mal­leis­sa käy­te­tään­kin apu­na hilan reso­luu­tio­ta hie­no­ja­koi­sem­pia mal­le­ja (subgrid para­met­riza­tions) — äkkiä vil­kais­tu­na jopa UK1.5, jos­sa hori­son­taa­li­nen reso­luu­tio on nimen mukai­ses­ti 1,5 km näyt­tää käyt­tä­vän näi­tä hie­no­ja­koi­sem­pia mal­le­ja aina­kin tur­bu­lens­sien hanskaamiseen.

    Tie­ten­kin pil­vien ilmas­to­herk­kyy­den simu­loin­ti on vähän eri asia, mut­ta mis­tä olet nuo 0.1–1km reso­luu­tiot repinyt? 

    Enpä pys­ty muis­ta­maan mis­sä oli­si tuo­hon ensim­mäi­sen ker­ran tör­män­nyt, mut­ta nyt pikai­sel­la haul­la löytyi:

    Dor­res­tijn et al., A data-dri­ven mul­ti-cloud model for stoc­has­tic para­met­riza­tion of deep con­vec­tion, Phil. Trans. R. Soc. A 28 May 2013 vol. 371 no. 1991 20120374

    Jos­sa kuvail­laan yhtä subgrid mal­lia, joka perus­tuu soluau­to­maat­tei­hin (täs­sä­kään ei siis vie­lä ole kyse sii­tä “lukion perus­fy­sii­kas­ta”). Nopeas­ti sil­mäi­le­mäl­lä mal­lin solu­jen hori­son­taa­li­nen koko on 150m x 150m ja ver­ti­kaa­li­nen kor­keus vaih­te­lee maa­pin­nan 40 met­ris­tä “pinon pääl­lä” 200 met­riin — pinon kor­keus on 25 km.

    Täl­le reso­luu­tion valin­nal­le löy­ty­nee pape­ris­ta var­maan­kin hyvät perus­te­lut, mut­ta vai­kut­tai­si noi­den luku­jen valos­sa aika sel­väs­ti sil­tä, että joku muu­kin kuin ano­nyy­mi nimi­merk­ki tai Pel­le-Spencer pitää alle kil­san reso­luu­tioi­ta joten­kin tarpeellisena.

    Se mikä täs­sä ilmas­ton­muu­tok­sen mal­lin­ta­mi­sen suh­teen on ongel­mal­lis­ta, on se, ettei kukaan voi oikeas­taan sanoa, että kuin­ka pit­käl­le nykyi­seen ilma­ke­hään viri­te­tyt para­met­ri­soin­nit päte­vät tilan­teen muut­tues­sa ja että mihin­kä suun­taan pare­met­rit muuttuvat.

    Pil­vien vai­ku­tus­ta voi myös esti­moi­da luon­tai­sis­ta vaih­te­luis­ta (tuli­vuo­ret, ENSO, vuo­de­na­jat; kai­kis­ta näis­tä on pape­rei­ta). Täs­sä on tie­tys­ti aikas­kaa­lae­ro mah­dol­li­se­na sekoit­ta­va­na teki­jä­nä, mut­ta tähän­kin on yri­tet­ty pureutua. 

    Ai niin kuin samaan tyy­liin kuin joku Lindzen?

    Näkö­jään Roy Spencer on aina­kin munan­nut itsen­sä yrit­tä­mäl­lä suh­teel­li­sen epä­toi­voi­sia argu­ment­te­ja em. pil­vi­pa­pe­rei­hin liittyen.

    Olis­ko­han täl­lä ker­taa kui­ten­kin käy­nyt niin, että joku muu tai­si läh­teä argu­men­toi­maan asias­ta himp­pa­sen kevyin eväin.

  220. Sylt­ty:
    Jos pil­viä halu­taan mal­lin­taa, niin onko muka pak­ko monin­ker­tais­taa koko mal­lin tark­kuus? Esi­mer­kik­si lujuus­las­ken­nas­sa tihen­ne­tään verk­koa niil­lä alueil­la, joil­ta halu­taan tar­kem­pia tuloksia.

    Kyl­lä täl­lai­sia ideoi­ta on ilmei­ses­ti jo kokeil­tu (so. aje­taan tark­kem­paa mal­lia vain osas­sa solua ja koi­te­taan pää­tel­lä miten koko solun para­met­ri­soin­te­ja pitäi­si hie­no­sää­tää tulos­ten poh­jal­ta). Ilmei­ses­ti tämä ei kui­ten­kaan ole niin help­poa kuin äkki­sel­tään kuvit­te­li­si, mut­ta toki tätä pide­tään yhte­nä par­hais­ta vaih­toeh­dois­ta paran­taa mal­lien tark­kuut­ta koh­tuul­li­sin kustannuksin.

    Odo­tel­lan­pa siis, mitä seu­raa­van pol­ven mal­lit tuo­vat tullessaan…

  221. Rai­mo K: Ei kai tuo­hon miten­kään voi luot­taa? Mal­lit ovat niin epätarkkoja.

    Eikö­hän se rosent­ti ole vetäis­ty ihan hihas­ta pel­kän albe­don muu­tok­sen perus­teel­la — tus­kin­pa sii­nä roses­sis­sa on las­ku­tik­kua kum­mem­paa apu­vä­li­net­tä kai­vat­tu — vaik­ka eihän sitä näin maal­lik­ko­na tie­tys­ti osaa var­mas­ti sanoa.

  222. Jan­ne S:
    Täs­sä muu­ten mel­ko kom­pak­ti ja ymmär­ret­tä­vä esi­tys pilviongelmista:
    http://meteora.ucsd.edu/~jnorris/presentations/climate_model_clouds.pdf

    Hyvä esi­tys ongel­mas­ta ja konkluusio­han näyt­tää ole­van se, ettei olla edes var­mo­ja koko­nais­vai­ku­tuk­sen suunnasta.

    - Clouds are the lar­gest source of uncer­tain­ty in quan­ti­fying cli­ma­te feed­backs and sensitivity
    — It is very dif­ficult to simply and accu­ra­te­ly para­me­te­rize the small sca­le proces­ses affec­ting clouds in a glo­bal cli­ma­te model
    — Anth­ro­po­ge­nic aero­sol might have a lar­ge influence on clou­di­ness, but the ove­rall impact is unknown

    Toi­voi­sin muu­ten­kin, että näis­sä ilmas­to­kes­kus­te­luis­sa käy­tet­täi­siin vähem­män lei­maa­mis­ta (tyy­liin pel­le-Spencer) ja kes­ki­tyt­täi­siin sii­hen mis­sä nämä hen­ki­löt ovat vää­räs­sä. Yleen­sä lei­maa­mi­nen lisään­tyy sil­loin kun argu­men­tit vähenevät.

  223. Mik­ko Kivi­ran­ta: mil­lä on jääh­dyt­tä­vä vai­ku­tus. Jos maail

    Count­ry­boy: Jan­ne S:“Tässä muu­ten mel­ko kom­pak­ti ja ymmär­ret­tä­vä esi­tys pil­vion­gel­mis­ta: http://meteora.ucsd.edu/~jnorris/presentations/climate_model_clouds.pdf

    Hyvä esi­tys ongel­mas­ta ja konkluusio­han näyt­tää ole­van se, ettei olla edes var­mo­ja koko­nais­vai­ku­tuk­sen suunnasta.

    Minua häi­rit­see tämä: jos on mah­dol­lis­ta että pil­vi­ta­kaisn­kyt­ken­tä­kin on posi­tii­vi­nen, niin sen­hän pitäi­si lisä­tä ilmas­ton herk­kyyt­tä pakot­tei­siin (myös CO2:een) enti­ses­tään. Kovin mon­taa nega­tii­vis­ta takai­sin­kyt­ken­tää ei jää jäl­jel­le mun lyhyel­le lis­tal­le­ni.

    Ois­ko kivi­hii­len­pol­tos­ta pöl­lyä­vät pien­hiuk­ka­set voi­neet siir­tää pil­vi­syy­den pain­opis­tet­tä alem­mil­le kor­keuk­sil­le, ja vaih­taa pil­vi-feed­bac­kin etu­merk­kiä vuo­den 2000 jälkeen?

  224. Takem­min asi­aa poh­tien täs­sä on vis­siin­kin tul­lut huu­det­tua tois­tem­me ohi asial­li­sen kes­kus­te­lun sijaan…

    Eli tie­tys­ti ilmas­to- ja sää­mal­lit mal­lin­ta­vat pil­viä ja täs­sä mie­les­sä väi­te päin­vas­tai­ses­ta on absur­di. Pil­vien mal­lin­nus perus­tuu kui­ten­kin empii­ri­siin yhtä­löi­hin eikä sii­hen pal­jon puhut­tuun “lukion perusfysiikkaan”.

    Havain­toi­hin perus­tu­vat mal­lit voi­daan saa­da myös var­sin tar­koik­si aina­kin sää­en­nus­tei­siin riit­tä­vien ajan­jak­so­jen yli. Täl­lai­set mal­lit toi­mi­vat kui­ten­kin vain sil­lä alu­eel­la, jos­ta meil­lä on havain­to­ja ja päte­vyy­sa­lu­een ulko­puo­lel­la mal­li voi läh­teä hyvin­kin nopeas­ti lapa­ses­ta (tut­tu ilmiö var­maan­kin kaik­kil­le poly­no­mi­so­vi­tuk­sia rustanneille).

    Näis­tä empii­ri­si­tä mal­leis­ta, sto­kas­ti­ses­ta fysii­kas­ta, para­met­ri­soin­neis­ta tai mik­si nii­tä halu­taan kut­sua puu­tuu siis syöt­tei­den jou­kos­ta esim. CO2-pitoi­suus. Niil­le ei siis voi simu­loin­te­ja var­ten antaa inpu­ti­na “CO2-pitoi­suus = 500 ppm”. Tie­tys­ti tut­ki­ja voi kehi­tel­lä hypo­tee­se­ja sii­tä, että pil­vi­syys lisään­tyy, vähe­nee tai muut­taa val­lit­se­via tyyp­pe­jään — mut­ta kysees­sä on vain jouk­ko arvauksia.

    Täs­sä mie­les­sä siis sel­lais­ten väit­tei­den esit­tä­mi­nen, että “ilmas­to­mal­lien tulos­ten kumoa­mi­nen vaa­ti­si perus­fy­sii­kan kumoa­mis­ta” tms. on aika höl­möä — kos­ka fak­ta­han on, ettei empi­ris­ten mal­lien toi­min­nas­ta empi­rian ulko­puo­lel­la ole mitään takeita.

  225. Ale När­vä­nen: Jos olet ihan oikeas­ti huo­lis­sa­si, sinul­la on var­maan jotain kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia, mitä pitää tehdä

    Joka nel­jäs vuo­si vali­taan 200 ihmis­tä tuo­ta työ­tä teke­mään ja lisää vie­lä muil­le tasoil­le. Näil­le myös­kin kus­tan­ne­taan käyt­töön aika pal­jon asian­tun­te­mus­ta ja työ­voi­maa asian hoi­ta­mi­sek­si. Mik­si siis tämä nyt minun sylii­ni kaatui?

    On muu­ten jok­seen­kin teko­py­hää vaa­tia minul­ta rat­kai­su­ja, kun itse on sii­nä poru­kas­sa, jon­ka mie­les­tä sel­lai­sia ei tar­vi­ta ja joka tekee par­haan­sa, ettei mitään tehdä.

  226. Mik­ko Kivi­ran­ta: Minua häi­rit­see tämä: jos on mah­dol­lis­ta että pil­vi­ta­kaisn­kyt­ken­tä­kin on posi­tii­vi­nen, niin sen­hän pitäi­si lisä­tä ilmas­ton herk­kyyt­tä pakot­tei­siin (myös CO2:een) enti­ses­tään. Kovin mon­taa nega­tii­vis­ta takai­sin­kyt­ken­tää ei jää jäl­jel­le mun lyhyel­le listalleni.
    Ois­ko kivi­hii­len­pol­tos­ta pöl­lyä­vät pien­hiuk­ka­set voi­neet siir­tää pil­vi­syy­den pain­opis­tet­tä alem­mil­le kor­keuk­sil­le, ja vaih­taa pil­vi-feed­bac­kin etu­merk­kiä vuo­den 2000 jälkeen?

    Niin pitäi­si lisä­tä ja tätä kai on jos­sain mää­rin ole­tet­tu useim­mis­sa mal­leis­sa. Pelk­kä hii­li­diok­si­din kak­sin­ker­tais­tu­mi­sen vai­ku­tus­han lie­nee vain noin 1 C luok­kaa. Käsit­tääk­se­ni ala­pil­vien lisään­ty­mi­nen (lisään­ty­vän haih­dun­nan vuok­si) lie­nee toden­nä­köi­sin­tä suu­res­sa osas­sa maa­il­maa, min­kä pitäi­si olet­ta­mus­ten mukaan vai­kut­taa nega­tii­vi­ses­ti lämpenemiseen. 

    Kii­nan ym kivi­hii­len pol­tol­la­han voi olla myös nega­tii­vi­nen vai­ku­tus. Kuin­ka mer­kit­tä­vää se sit­ten on lie­nee epä­sel­vem­pi asia.

  227. Poth1ue1: Eikö­hän se rosent­ti ole vetäis­ty ihan hihas­ta pel­kän albe­don muu­tok­sen perus­teel­la – tus­kin­pa sii­nä roses­sis­sa on las­ku­tik­kua kum­mem­paa apu­vä­li­net­tä kai­vat­tu – vaik­ka eihän sitä näin maal­lik­ko­na tie­tys­ti osaa var­mas­ti sanoa.

    Niin näyt­tä­hän tuo mene­vän ihan nelilaskimella:

    The dec­rea­se in Earth’s reflec­tance from 1984 to 2000 sug­ges­ted by ISCCP data in Fig. 3 cor­res­ponds to a chan­ge in ∆p* of some –0.02, which trans­la­tes into a dec­rea­se of the Bond albe­do by 0.02 (∆p*/p* = ∆A/A) (7) and an addi­tio­nal SW absorp­tion, R, of 6.8 W/m^2 (R = ∆A * C/4, whe­re C = 1368 W/m^2 is the solar constant).

    Läh­de

  228. Mik­ko Kivi­ran­ta: “Minua häi­rit­see tämä: jos on mah­dol­lis­ta että pil­vi­ta­kaisn­kyt­ken­tä­kin on posi­tii­vi­nen, niin sen­hän pitäi­si lisä­tä ilmas­ton herkkyyttä…Oisko kivi­hii­len­pol­tos­ta pöl­lyä­vät pien­hiuk­ka­set voi­neet siir­tää pil­vi­syy­den pain­opis­tet­tä alem­mil­le kor­keuk­sil­le, ja vaih­taa pil­vi-feed­bac­kin etu­merk­kiä vuo­den 2000 jälkeen?”

    Count­ry­boy:

    Käsit­tääk­se­ni ala­pil­vien lisään­ty­mi­nen (lisään­ty­vän haih­dun­nan vuok­si) lie­nee toden­nä­köi­sin­tä suu­res­sa osas­sa maa­il­maa, min­kä pitäi­si olet­ta­mus­ten mukaan vai­kut­taa nega­tii­vi­ses­ti lämpenemiseen.

    Kii­nan ym kivi­hii­len pol­tol­la­han voi olla myös nega­tii­vi­nen vai­ku­tus. Kuin­ka mer­kit­tä­vää se sit­ten on lie­nee epä­sel­vem­pi asia.

    Ja jos joku uusi, vuo­den 2000 jäl­keen käyn­nis­ty­nyt meka­nis­mi on kes­keyt­tä­nyt läm­pe­ne­mi­sen, kysy­mys kuu­luu onko k.o. meka­nis­mi (puo­lit­tain-) pysy­vä vai onko meka­nis­min lop­pu jo näky­vis­sä? Jos meka­nis­mi esi­mer­kik­si oli­si (mitä se tus­kin aina­kaan suo­raan on) ark­ti­sen jään sula­mi­nen, läm­pe­ne­mis­ke­hi­tyk­sen jat­ko­han on odo­tet­ta­vis­sa heti kun kaik­ki jää on sulanut. 

    Tai, kun pien­hiuk­kas­ten eli­ni­kä ilma­ke­häs­sä on äärel­li­nen, ja jos ne nyt sen vii­ley­den tuo­vat, hiuk­ka­sia pitää tasa­pai­non säi­lyt­tä­mi­sek­si tuot­taa jat­ku­vas­ti uusia. Kivi­hii­len­polt­to pien­hiuk­kas­ten läh­tee­nä tuot­taa pait­si hiuk­ka­sia, myös CO2:ta. Siis sil­loin kun pien­hiuk­ka­se­fek­ti on tasa­pai­nos­sa, CO2-efek­ti on kumu­loi­tu­va (täs­mäl­li­sem­min: CO2:n kier­toai­ka on pidem­pi kuin hiuk­kas­ten) joten tuos­ta tulee hie­man mie­leen housui­hin­sa kuse­mi­nen läm­mik­keek­si pakkasessa.

    Tämän­tyyp­pi­sis­tä syis­tä haluai­sin ymmär­tää että mitä siel­lä ilma­ke­häs­sä on oikein meneil­lään. Siis sen sijaan että tyy­tyi­sin sokeas­ti totea­maan että läm­pö­mit­ta­ri on lakan­nut nouse­mas­ta; tut­ki­mat­to­mat ovat Her­ran tiet, ylis­tet­ty olkoon Her­ra (kos­ka voin jat­kaa entis­tä, huo­le­ton­ta elä­mää). Mut­ta jos ilma­ke­häs­tä joku (puo­lit­tain-) vakaa meka­nis­mi löy­tyi­si, niin sit­ten ihmis­kun­ta tosi­aan voi­si­kin huo­kais­ta tois­tai­sek­si hel­po­tuk­ses­ta ilmas­to­muu­tos­asian suhteen.

  229. ano­nyy­mi: Joka nel­jäs vuo­si vali­taan 200 ihmis­tä tuo­ta työ­tä teke­mään ja lisää vie­lä muil­le tasoil­le. Näil­le myös­kin kus­tan­ne­taan käyt­töön aika pal­jon asian­tun­te­mus­ta ja työ­voi­maa asian hoi­ta­mi­sek­si. Mik­si siis tämä nyt minun sylii­ni kaatui?

    On muu­ten jok­seen­kin teko­py­hää vaa­tia minul­ta rat­kai­su­ja, kun itse on sii­nä poru­kas­sa, jon­ka mie­les­tä sel­lai­sia ei tar­vi­ta ja joka tekee par­haan­sa, ettei mitään tehdä.

    Mis­täs muu­ten tie­dät mitä minä haluan. Kiin­ni­tin vain huo­mion sinun agres­sii­vi­sen kir­joi­tus­ta­paa­si (mm “tot­ta kai sätin jne”), en minä sinul­ta mitään toi­men­pi­tei­tä vaa­di. Halusin, ehkä hie­man pro­vo­ka­tii­vi­ses­ti, kysel­lä mitä pitäi­si teh­dä. Olen muu­ten kysel­lyt tätä asi­aa useam­min­kin näil­lä sivuil­la, mut­ta ko asia aiheut­taa näkö­jään vain ärty­mys­tä. Kysy­mys lie­nee lii­an vai­kea vas­ta­ta, parem­pi kek­siä “vihol­li­nen”, jota syyt­tää kai­kes­ta. Joka tapauk­ses­sa jos pelk­kä äänes­tä­mi­nen rit­tää, sil­loin elä­mi­nen onkin pal­jon hel­pom­paa, kii­tos täs­tä kommentista.

  230. Mik­ko Kivi­ran­ta: Ja jos joku uusi, vuo­den 2000 jäl­keen käyn­nis­ty­nyt meka­nis­mi on kes­keyt­tä­nyt läm­pe­ne­mi­sen, kysy­mys kuu­luu onko k.o. meka­nis­mi (puo­lit­tain-) pysy­vä vai onko meka­nis­min lop­pu jo näky­vis­sä? Jos mekanismi 

    Mitäs jos mitään uut­ta meka­nis­mia ei ole­kaan eikä vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa muu­ten­kaan tapah­tu­nut mitään ilmas­ton suh­teen kum­mal­lis­ta? Mitä jos kyse onkin vain sii­tä, että luon­tai­nen vaih­te­lu arvioi­tiin aiem­min lii­an pie­nek­si ja CO2:n vai­ku­tus lii­an suureksi?

    Eli siis oli­si­ko pääs­syt käy­mään niin, että aiem­mas­ta n. 0,17 °C/vuosikymmen läm­pe­ne­mi­ses­tä sokais­tu­nee­na ilmas­to­mal­lit viri­tet­tiin lii­an her­kik­si osoit­ta­maan 0,2–0,3 °C/vuosikymmen läm­pe­ne­mis­tä, kun oikeas­ti luon­tai­nen vaih­te­lu oli­si­kin selit­tä­nyt läm­pe­ne­mi­ses­tä 0,1 °C/10a?

    Jos minun pitäi­si täs­sä tapauk­ses­sa hei­lu­tel­la Occa­min par­ta­veis­tä, niin luu­li­sin­pa, että “joku uusi meka­nis­mi” ‑seli­tys voi­si olla aika heikoilla.

  231. Jos minun pitäi­si täs­sä tapauk­ses­sa hei­lu­tel­la Occa­min par­ta­veis­tä, niin luu­li­sin­pa, että “joku uusi meka­nis­mi” ‑seli­tys voi­si olla aika heikoilla. 

    Hei­lu­tel­laas sitä par­ta­veis­tä nyt sitten:
    http://tamino.wordpress.com/2013/02/12/2012-updates-to-trend-observation-comparisons/

    http://www.climate-lab-book.ac.uk/2013/recent-slowdown/ ja siel­lä eri­tyi­ses­ti kuvat vähän alempana. 

    Eli kuin­ka kau­an tätä pitää jan­ka­ta? Siel­lä on tren­di ja auto­kor­re­loi­tu­nut­ta luon­tais­ta vaih­te­lua, jon­ka ilmas­to­mal­lit mal­lin­ta­vat ja jos­ta suu­rin osa selit­tyy vul­kaa­ni­sel­la toi­min­nal­la, ENSO:lla ja luul­ta­vas­ti PDO:lla ja muil­la vastaavilla. 

    Satel­liit­ti­mit­tauk­sis­sa on nouse­va tren­di, kuten myös muu­ten pin­ta­mit­tauk­sis­sa jos­kin pie­nem­pi, meren­pin­ta nousee, jäät sula­vat. Nousee­ko se meren­pin­ta ihan muu­ten vaan, vai selit­tyi­si­kö tämä ken­ties horos­koo­peil­la, tai läm­pö­laa­je­ne­mi­sel­la? (Satel­liit­ti­mit­tauk­sis­ta jan­kat­tiin aiem­min ja sil­loin pin­ta­mit­tauk­set oli pilan­nut “urban heat effect”. Nyt se ei enää nii­tä vis­siin pilaa­kaan? Mikäs satel­lii­teis­sa nyt on vikana?)

    Jos haluat vän­gä­tä tren­din voi­mak­kuu­des­ta 0.1/dekadi vs 0.2/dekasi, niin et sinä saa näis­tä pin­ta­mit­tauk­sis­ta vie­lä sii­hen ainek­sia. Luot­ta­mus­vä­lit ovat lii­an suu­ria. Ja joo R on hyvä tilas­to­työ­ka­lu — voi­sit­ko jopa käyt­tää sitä?

    Occa­min par­ta­veit­si­mäi­ses­ti, mitään läm­pe­ne­mi­sen pysäh­ty­mis­tä ei ole ole­mas­sa­kaan. On vain kohi­nai­sia aika­sar­jo­ja ja auto­kor­re­laa­tio­ta ja tren­di. Luon­nol­lis­ta vaih­te­lua eli auto­kor­re­laa­tio­ta ei vie­lä täy­sin ymmärretä. 

    Eli se instrumentaalidatasta. 

    Ilmas­to­mal­lit eivät var­mas­ti ole täy­del­li­siä, ja paleokli­ma­to­lo­gias­ta ei saa oikein var­muut­ta mis­tään, aina­kaan vie­lä. Odot­te­lem­me siis, kat­se­lem­me kun jäät sula­vat ja per­ho­set leviä­vät, ja välil­lä aina jan­ka­taan. Rau­mal­la muu­ten näh­tiin pur­je­per­ho­nen pari päi­vää sit­ten, ja vii­me vii­kol­la Tuk­hol­mas­sa ja Utös­sä. Ne tup­pa­si­vat ele­le­mään Krei­kas­sa ennen. Toki eivät vie­lä tal­veh­di täällä. 

    Olet­ko Port* (sori, vai­kea nimi­merk­ki) muu­ten tuon nimi­mer­kin “Fak­taa” kans­sa samoil­la lin­joil­la? Jos et, jank­kaa välil­lä vaik­ka sen kans­sa. Kes­ki­tyn itse hyö­dyl­li­sem­piin toimiin.

  232. Jan­ne S:
    Eli kuin­ka kau­an tätä pitää jan­ka­ta? Siel­lä on trendi…

    Satel­liit­ti­mit­tauk­sis­sa on nouse­va trendi…

    Jos haluat vän­gä­tä tren­din voimakkuudesta…

    Miten­käs se nyt oli­kaan nii­den line­aa­ris­ten tren­dien etsi­mi­sen ja aika­sar­jo­jen kans­sa? Ehkä se i.i.d. ‑käsi­te ja regres­sio­ana­lyy­sin alkuo­le­tuk­set kan­nat­tai­si kerrata?

    Ja joo R on hyvä tilas­to­työ­ka­lu — voi­sit­ko jopa käyt­tää sitä? 

    Voi­han minä noi­hin läm­pö­ti­loi­hin ruve­ta jotain ARI­MAa sovit­te­le­maan, mut­ta kun muut ovat jo aiem­min pää­ty­neet samas­sa har­joi­tuk­ses­sa tulok­seen “ei tren­diä” eikä se ole alar­mis­teil­le kel­van­nut, niin mik­si näh­dä vaivaa.

    Occa­min par­ta­veit­si­mäi­ses­ti, mitään läm­pe­ne­mi­sen pysäh­ty­mis­tä ei ole ole­mas­sa­kaan. On vain kohi­nai­sia aika­sar­jo­ja ja auto­kor­re­laa­tio­ta ja tren­di. Luon­nol­lis­ta vaih­te­lua eli auto­kor­re­laa­tio­ta ei vie­lä täy­sin ymmärretä. 

    Täs­sä vähän aika­sar­jo­jen käsittelyä:

    Beens­tock, M., Rein­gewertz, Y., and Pal­dor, N.: Poly­no­mial coin­te­gra­tion tests of anth­ro­po­ge­nic impact on glo­bal war­ming, Earth Syst. Dynam., 3, 173–188, doi:10.5194/esd‑3–173-2012, 2012.

    We have shown that anth­ro­po­ge­nic forcings do not poly­no­mial­ly coin­te­gra­te with glo­bal tem­pe­ra­tu­re and solar irra­diance. The­re­fo­re, data for 1880–2007 do not sup­port the anth­ro­po­ge­nic interpre­ta­tion of glo­bal war­ming during this period.

  233. Eikö YLE:n pitä­nyt olla vii­mei­nen vaka­vas­ti otet­ta­va jour­na­lis­min har­joit­ta­ja? Miten täl­lais­ta soo­paa voi tul­la läpi? 

    Hesa­ri oli ennen ok, mut­ta Her­lin ja elin­kei­noe­lä­mä osti sen. Lin­jan­muu­tos näkyy mm. pää­kir­joi­tus­ta­sol­la sel­väs­ti, ja eri­tyi­ses­ti se on näky­nyt täs­sä kesän aika­na. Näkyy se myös päällikköpuhdistuksena.

  234. Ale När­vä­nen: Mis­täs muu­ten tie­dät mitä minä haluan.

    Jos­tain syys­tä kuvit­te­lin sen joten­kin liit­ty­vän sii­hen, mitä tän­ne kir­joit­te­let. Trol­laus­ta tän­ne ei kai­va­ta (edes Osmol­ta). Se nimit­täin tap­paa asial­li­sen keskustelun.

    Kiin­ni­tin vain huo­mion sinun agres­sii­vi­sen kir­joi­tus­ta­paa­si (mm “tot­ta kai sätin jne”), en minä sinul­ta mitään toi­men­pi­tei­tä vaa­di. Halusin, ehkä hie­man pro­vo­ka­tii­vi­ses­ti, kysel­lä mitä pitäi­si teh­dä. Olen muu­ten kysel­lyt tätä asi­aa useam­min­kin näil­lä sivuil­la, mut­ta ko asia aiheut­taa näkö­jään vain ärtymystä.

    Kun pro­vo­soi­daan, pro­vo­soi­du­taan. “Ei saa pro­vo­soi­tua” ei ole suin­kaan ole ohje sii­tä, miten muut pro­vo­soi­tui­na käyt­täy­ty­vät. Kan­nat­taa jat­kos­sa pitää mie­les­sä, että aukoes­sa vää­ril­le hen­ki­löil­le pää­tään tulee nenä kipeäksi.

    Sinä et suin­kaan vain “kiin­nit­tä­nyt huo­mio­ta agres­sii­vi­sen [sic] kir­joi­tus­ta­paa­ni” vaan lai­toit tahal­li­sen ival­li­sen kom­men­tin vas­tauk­see­ni toi­sel­le eli sekä osal­lis­tuit kes­kus­te­luun että menit hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin. Tämän jäl­keen samas­sa kap­pa­lees­sa tule­va suo­ra kysy­mys­kö sit­ten on objek­tii­vi­nen ja tähän lii­ty­mä­tön? Jos kom­mu­ni­kaa­tio­ky­ky­si on tätä tasoa, en lain­kaan ihmet­te­le ärty­nei­tä vastauksia.

    Huo­maan kyl­lä, että sinul­ta tuli lis­ta mil­tei näsä­vii­sai­na mah­dol­li­ses­ti pidet­tä­viä kysy­myk­siä ja ohjeis­tus­ta kuin­ka pitää vas­ta­ta, mut­ta var­sin vähän mitään tätä kes­kus­te­lua tuke­vaa jat­koa. Jos myös haluat tark­ko­ja vas­tauk­sia, älä kysy ylei­siä kysy­myk­siä. Nämä­kin asiat aiheut­ta­vat ärtymystä.

    Olen muu­ten luke­nut kaik­ki kom­men­tit, pait­si ne jois­sa on pahas­ti sot­ket­tu lainaukset.

    Peri­aat­tees­sa mah­dol­li­set kei­not pääs­tö­vä­hen­nyk­siin tie­de­tään ja ne kuu­lee kaik­kial­la. Niis­tä ei siis kan­na­ta juu­ri tääl­lä kysellä.
    Lis­ta on sil­ti­kin seu­raa­van­lai­nen ja tie­dät var­mas­ti nämä kaik­ki jo ennes­tään (ja jotain var­maan­kin myös puut­tuu, lisät­köön kiin­nos­tu­neet). Mitään tai­ka­kei­no­ja ei edel­leen­kään ole ja kei­not yleen­sä­kin ovat ikä­vän vähäi­siä. Tär­kein­tä oli­si alkaa toteut­ta­maan näi­tä pikai­sel­la tahdilla.
    — energiaverotus
    — hii­li­ve­rot (aina­kin kun­nes pääs­tö­kaup­pa­oi­keu­det supis­tu­vat jär­ke­väl­le tasolle)
    — molem­mat myös tuon­ti­ta­va­roi­hin (tul­lit) myös EU:n osal­ta ja ole­tusar­voi­ses­ti mak­si­miin (jot­ta oikeu­tus alen­nuk­siin jou­du­taan sito­vas­ti todis­ta­maan). Tasa­ver­tai­suus­han ei ole ongel­ma, jos jär­jes­tel­mä raken­ne­taan oikein ja lai­te­taan riko­soi­keu­del­li­set seuraamukset.
    — ydinvoimaa
    — pal­jon, pal­jon, pal­jon uusiu­tu­vaa sekä suo­raan val­tiol­ta että subventointeina
    — syöt­tö­ta­rif­fit kun­toon, jot­ta joka talon kul­maan tulee tuu­li­voi­maa ja katol­le aurin­ko­pa­nee­lit ja talo­ryh­mät alka­vat pys­tyt­tää isom­pia tur­bii­nei­ta, tms.
    — sähkö‑, hybri­di ja vety­au­to­jen suo­si­mi­nen, huol­toa­se­main­fra kun­toon näi­den tar­pei­ta varten
    — kat­ta­vat suun­ni­tel­mat lii­ken­teel­le ja eten­kin tava­ra­lii­ken­teel­le ja varau­tu­mi­nen nii­den muut­ta­mi­seen, jos muu­al­la läh­de­tään­kin eri suuntaan.
    — nol­la- ja mata­lae­ner­gia­ta­lot ja ‑talo­re­mon­tit, jot­ta ener­gian­tar­peen kausi­vaih­te­lu saa­daan kuriin (vähen­tä­nee myös kau­ko­läm­mi­tyk­sen tar­vet­ta, jol­loin voi­daan kai par­haim­mil­laan saa­da 10% enem­män säh­köä irti voi­ma­lois­ta aina­kin remon­tin jälkeen)
    — ylei­nen energiansäästö
    — eri­lais­ten jät­tei­den hyödyntäminen
    — tut­ki­mus: uusiu­tu­vat, nano­tek­no­lo­gia, polt­to­ken­not, ener­gian varas­toin­ti, hii­li­diok­si­din luo­tet­ta­va varas­toin­ti, hii­li­diok­si­din pois­to ilmas­ta, hyö­tö­reak­to­rit, mata­lae­ner­giain­ten­sii­vi­set prosessit, …

    Oleel­li­sia ovat myös val­tion inves­toin­nit näi­hin asioi­hin eikä sääs­tä­mi­nen (eten­kään lamas­sa) sekä näi­den mai­nos­tus ja brän­däys, jois­ta on hyö­tyä vien­nis­sä ja aja­vat osal­taa näi­tä asioi­ta myös muu­al­la maa­il­mas­sa. Nyt var­sin­kin nämä tuot­tai­si­vat työ­tä tar­vit­se­vil­le ja samal­la teh­täi­siin hyö­dyl­li­siä investointeja.

    Onkos muu­ten jäte­ve­sien ja voi­ma­loi­den lauh­de­ve­sien huk­ka­läm­pö hyö­ty­käy­tös­sä? Vaik­kei sil­lä enää säh­köä pyö­ri­te­tä­kään eikä kote­ja­kaan läm­mi­te­tä, sai­si­ko sil­lä tal­vi­sin sil­ti lun­ta sula­tet­tua tai muu­ten hyö­dyn­net­tyä kemial­li­sis­sa ja bioprosesseissa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.