Takautuva lainsäädäntö ja laintulkinnan muutos

Suomes­sa kuten kaikissa sivistys­mais­sa on oikeas­t­aan kak­si lain­säädän­töelin­tä, eduskun­ta ja korkein oikeus. Eduskun­ta säätää lait ja korkein oikeus määrit­telee ennakkopäätösten kaut­ta, miten lakia tulk­i­taan. Joskus korkein oikeus tekee merkit­täviä muu­tok­sia tulk­in­taan. Vaik­ka eduskun­ta ei ole muut­tanut kir­jain­takaan lais­sa, tuomiois­tu­in saat­taa päät­tää, että tästä eteen­päin lakia tulk­i­taan toisin. Jat­ka lukemista “Takau­tu­va lain­säädän­tö ja lain­tulkin­nan muutos”

Ne bis in idem — saivartelua rötösherrojen hyväksi

Jos veroil­moituk­sesi myöhästyy uno­hduk­sen tai muun sel­l­aisen syyn takia, verot­ta­ja määrää vero­tuk­seen veronko­ro­tuk­sen. Täl­lainen yleen­sä aika vähäi­nen hallinnolli­nen sank­tio on omi­aan pitämään yllä henkistä ryhtiä veronmaksajissa. 

Nyt korkein oikeus on päät­tänyt, että jos henkilölle, joka on syyl­listynyt kuin­ka tärkeään veronkier­toon hyvän­sä, on määrät­ty puut­teel­lis­es­ta veroil­moituk­ses­ta pienikin veronko­ro­tus, hän­tä ei voi syyt­tää tuomiois­tu­imes­sa enää tuos­ta rikok­ses­ta, kos­ka samas­ta teosta ei voi kahdessa eri pros­es­sis­sa määrätä ran­gais­tus­ta. Korkein oikeus oli myös sitä mieltä, että jos veronko­ro­tus­ta ei ole määrät­ty, mut­ta olisi voitu määrätä, sil­loinkaan veropetok­ses­ta ei voi syyt­tää. Ali­palkat­tu verovirkail­i­ja, jon­ka on määräa­jas­sa joko määrät­tävä tai olta­va määräämät­tä veroko­ro­tus­ta muo­dostaa tämän mukaan yhden hen­gen tuomiois­tu­imen, joka on tämän rötök­sen käsitel­lyt syyte­tyn eduk­si, jos ei ole määräaikaan men­nessä määrän­nyt veronko­ro­tus­ta. Se oli sit­ten siinä.   Jat­ka lukemista “Ne bis in idem — saivartelua rötösh­er­ro­jen hyväksi”

Kuntauudistus ja kuntatalouden säästöt

Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­tises­sa ohjel­mas­sa pan­naan paljon pain­oa kun­tasek­torin säästöi­hin toim­intaa tehosta­mal­la sekä lak­isääteisiä toim­into­ja kar­si­mal­la ja normis­toa vapaut­ta­mal­la. Yht­enä keinona tähän on suuri kun­tau­ud­is­tus, jos­sa olete­taan syn­tyvän paljon mah­dol­lisuuk­sia kar­sia toim­into­jen päällekkäisyyt­tä ja tehostaa palvelu­ja. Molem­mat tavoit­teet ovat hyviä ja kan­natet­tavia, suo­ras­taan välttämättömiä.

Onko tässä kuitenkin jokin ris­tiri­ita? Jat­ka lukemista “Kun­tau­ud­is­tus ja kun­tat­alouden säästöt”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9.2013

Ratikka­hallin kaava

Pan­ti­in viikok­si pöy­dälle. Yri­tyk­set lisätä asun­to­ja sinne, mihin viras­to ei sitä esitä kilpistyi liiken­teen melu­un ja saasteisi­in. Kus­taa Vaasan tie (Lah­den­väylän jatke) estää asun­to­jen rak­en­tamisen ratikka­hal­lien päälle ja Pasi­lan tun­nelin suuaukko taas osaan Koske­lanti­estä. Pasi­lan tun­nelin suuaukkoa ei ehkä koskaan tule siihen, mut­ta yleiskaa­va kuitenkin sitoo eikä lau­takun­ta voi päät­tää, ettei se väl­itä val­tu­us­ton päät­tämästä yleiskaavas­ta. Hmm!

Vielä on mah­dol­lisu­us rak­en­taa olen­nais­es­ti korkeam­mak­si se, mitä asun­noik­si voitaisi­in rak­en­taa. Onhan alue muutenkin vähän suurim­it­takaavaista. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 24.9.2013”

Onko kuntien tehtävissä karsimisen varaa

Suomen taloudel­la menee sen ver­ran surkeasti, että mei­dän on tul­ta­va toimeen vähem­mäl­lä. On paljon sel­l­aisia tehtäviä, joi­ta ei nyt vaan tarvitse tehdä enää. Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si luki­olu­ok­ka pitää jakaa luter­i­laisi­in, ortodok­sei­hin, katolisi­in, islami­laisi­in ja uskon­not­tomi­in, kun opete­taan maail­manuskon­to­ja, mut­ta ei täl­lai­sista älyt­tömyyk­sistä paljon säästy. Enem­män säästyy, kun pois­te­taan sinän­sä hyvä tarkoit­tavia, mut­ta jäykkyy­dessään kahlit­se­via norme­ja ja vielä enem­män, kun kar­si­taan van­hanaikaisia ja hyvin byrokraat­tisia hallinnol­lisia käytän­töjä. Näitä on esimerkik­si Helsingis­sä aika paljon. Jat­ka lukemista “Onko kun­tien tehtävis­sä kar­simisen varaa”

Teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet käyttöön

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

Sadoil­latuhan­sil­la kun­toil­i­joil­la on käytössään sykemit­tari, joka pysty­isi tun­nista­maan joidenkin sydän­sairauk­sien oireet. Valmis­ta­jat eivät ole otta­neet tätä omi­naisu­ut­ta käyt­töön, kos­ka pelkäävät kalli­ik­si käyviä oikeu­denkäyn­te­jä Yhdys­val­ta­lai­sis­sa tuomiois­tu­imis­sa, kun laite onkin tulkin­nut väärin. 

= = = =

Ter­vey­den­huoltomme ongel­mat ovat peruster­vey­den­huol­los­sa. Kaik­ki eivät saa riit­tävää hoitoa tavanomaisi­in sairauk­si­in eikä erikois­sairaan­hoitoon seu­lota poti­lai­ta yht­enäisin perustein. Peruster­vey­den­huol­lon ongelmista on puhut­tu niin kauan ilman tulosta, että kan­nat­taa miet­tiä, onko se organ­isoitu kokon­aan väärin. Jat­ka lukemista “Teknolo­gian tar­joa­mat uudet mah­dol­lisu­udet käyttöön”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.9.2013

Pitäjän­mäen Kuto­motie 14 ase­makaa­van muutos

Teol­lisu­us­tont­ti muute­taan asuin­ton­tik­si rak­en­taen kak­si uut­ta asuin­taloa ja muut­taen kak­si suo­jeltavaa teol­lisu­uski­in­teistöä asuinki­in­teistöik­si. Uusia asukkai­ta tulee noin 250. Tont­tite­hokku­us on 1,28.

Taival­lah­den kasarmi­alueen ase­makaavas­ta annetut lausun­not ja muis­tu­tus Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 24.9.2013”

Oma viimekeväinen ajatusvirheeni osinkoverotuksesta

Min­ua alkaa kyl­lästyt­tää kokoomus­lais­ten jankkaus siitä, mitä Juha Sip­ilä tarkoit­ti sanoes­saan, että yhteisöveron alen­nus 24,5 pros­en­tista 20 pros­ent­ti­in olisi pitänyt tehdä kus­tan­nus­neu­traal­isti yksinker­tais­es­ti vain kohot­ta­mal­la vas­taavasti osinko­tu­lo­jen vero­tus­ta. Sip­ilä voisi tietysti myös vastata.

Kos­ka sor­ru­in kevääl­lä itse aja­tusvirheeseen, joka pää­tyi kovin samaan ehdo­tuk­seen kuin Juha Sip­ilä ker­rot­takoon, miten sen sil­loin ajat­telin. En tiedä, miten Sip­ilä tämän ajat­teli, mut­ta kovin samaan tulok­seen hän kuitenkin päätyi.

Nyt vielä voimas­sa ole­van lain mukaan yri­tys mak­saa voitostaan veroa 24,5 % ja osin­go­ista osin­gon saa­ja mak­saa pääo­mat­u­lona veroa 70 %:sta osinko­tu­lo­ja. Olete­taan, että yri­tys mak­saa osinkoina koko voiton veroon menevää osaa luku­un otta­mat­ta ja osin­gon saa­ja on pienosakas, joka mak­saa pääo­mat­u­lois­taan veroa 30 %. Täl­löin kokon­aisveroksi tulisi

24,5 % + (100% – 24,5%) x 70 % x 30 % = 40,335 %

Jat­ka lukemista “Oma viimekeväi­nen aja­tusvirheeni osinkoverotuksesta”

Budjettipuhe

Vihrei­den ryh­mäpuheen­vuoro val­tion vuo­den 2014
talousarvioe­si­tyk­sen lähetekeskustelus­sa 17.9., Osmo Soininvaara

Arvoisa Puhemies!

Hal­li­tuk­sen bud­jet­tiesi­tys ja eri­tyis­es­ti hyväksyt­ty raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma merk­it­sevät suun­nan­muu­tos­ta Suomes­sa har­joitet­tuun talous­poli­ti­ikkaan. Pelkästä suh­dan­tei­den sään­telystä elvyt­tämäl­lä ja vakaut­ta­mal­la on siir­ryt­ty rak­en­teel­lis­ten heikkouk­sien kor­jaamiseen ja työn tar­jon­nan lisäämiseen. Lääk­keet kan­nat­taa vai­h­taa, kun itse tau­tikin on vai­h­tunut. Onnit­te­len val­tio­varain­min­is­ter­iä. Jat­ka lukemista “Bud­jet­tipuhe”

Vuorotteluvapaa ei ole vuorottelua

Vuorot­telu­va­paa luoti­in vuon­na 1996 syvän työt­tömyy­den aikana. Ajatuk­se­na oli, että kun työ­paikko­ja ei riitä kaikille, ne jot­ka halu­a­vat vapaalle töistä voivat tehdä tilaa työt­tömälle. Työtön saa hänen palkkansa ja työssä ole­va työt­tömän työt­tömyysko­r­vauk­sen (toki eri nimel­lä) ja vapaa-aikansa. Molem­mat voit­ti­vat, joten kuka voisi valit­taa. Ei mak­sanut val­ti­ollekaan mitään. Vuorot­telu­va­paalle menevälle mak­set­ti­in suun­nilleen yhtä paljon kuin työt­tömyysko­r­vauk­ses­sa säästyi .

Nopeasti opit­ti­in kiertämään vaa­timus­ta, että tilalle on palkat­ta­va työtön. Ensin sovit­ti­in, kuka menee vuorot­telu­va­paalle ja kuka tekee hänen työn­sä, sit­ten tälle sijais­ta­jalle jär­jestet­ti­in päivä työt­tömänä. Tämä romut­ti koko jär­jestelmän perus­teet ja eri­tyis­es­ti sen, ettei vuorot­telu­va­paa mak­sa yhteiskun­nalle mitään. Jat­ka lukemista “Vuorot­telu­va­paa ei ole vuorottelua”