Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9.2013

Ratikka­hallin kaava

Pan­ti­in viikok­si pöy­dälle. Yri­tyk­set lisätä asun­to­ja sinne, mihin viras­to ei sitä esitä kilpistyi liiken­teen melu­un ja saasteisi­in. Kus­taa Vaasan tie (Lah­den­väylän jatke) estää asun­to­jen rak­en­tamisen ratikka­hal­lien päälle ja Pasi­lan tun­nelin suuaukko taas osaan Koske­lanti­estä. Pasi­lan tun­nelin suuaukkoa ei ehkä koskaan tule siihen, mut­ta yleiskaa­va kuitenkin sitoo eikä lau­takun­ta voi päät­tää, ettei se väl­itä val­tu­us­ton päät­tämästä yleiskaavas­ta. Hmm!

Vielä on mah­dol­lisu­us rak­en­taa olen­nais­es­ti korkeam­mak­si se, mitä asun­noik­si voitaisi­in rak­en­taa. Onhan alue muutenkin vähän suurim­it­takaavaista.

Oulunkylän kaa­va

Vihreät oli­vat pyytäneet tämän pöy­dälle, kos­ka halu­si­vat rak­en­taa ton­tin tehokkaam­min. Se on kuulem­ma mah­do­ton­ta, kos­ka autot eivät mah­du ja kos­ka pysäköin­ti maan alla on liian kallista. Pyysin uud­estaan pöy­dälle selvit­tääk­seni, onko tot­ta, että tiheäm­pää ei kus­tan­nusten takia rakennettaisi. 

Tämä pysäköin­ti­a­sia on saata­va parem­paa asen­toon, kos­ka minus­ta paljon parem­pi tapa saa­da asun­to­ja 300 000 ihmiselle on vai­heit­tain tiivistää ole­via kaavo­ja kuin val­la­ta viher­aluei­ta asumiseen.

Muut asi­at menivät esi­tyk­sen mukaan yksimielisesti.

37 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9.2013”

  1. Keskustelit­teko varikolle johta­van ratikkaradan lin­jauk­ses­ta (Kunnalliskodintie/Koskelantie)? Uusille asukkaille­han saisi main­iot joukkoli­iken­ney­htey­det Koske­lanti­etä kulke­val­la ratikalla.

  2. En ole tutus­tunut tarkem­min tähän pysäköin­ti­ta­pauk­seen mut­ta ihmette­len kuitenkin. Mihin on kadon­nut van­ha tapa rak­en­taa maan­ta­sok­er­rokseen pysäköin­tipaikko­ja joko talon poh­jak­er­rokseen auto­tallei­hin tai “kato­spaikko­ja” rak­en­ta­mal­la talo pilareille ja ulko­seiniä vas­ta tois­es­ta ker­rokses­ta alkaen?

    Kieltääkö nykyiset palo­tur­val­lisu­us­määräyk­set auto­jen säi­lyt­tämisen asun­to­jen alla ellei välis­sä ole metri­tolkul­la betonia? 

    Ei ne katu­ta­son auto­talli­noviriv­it tietenkään kau­ni­ita ole ja taitaa olla että niil­lä on saatu ratkaistu vain se 50-luvun tal­li­tarve kun taloy­htiössä on ollut auto vain kam­reer­il­la, apteekkar­il­la ja direc­tor can­tuk­sel­la. Mut­ta nyt tarvit­taisi­in halpo­ja ja käte­viä ratkaisu­ja. Jo joskus autopaikko­jen kysyn­tä muut­tuu, saa maan­ta­soau­to­tallista vain ovet näyteikku­naksi vai­h­ta­mal­la yhteisöl­lisen kollek­ti­ivikokoon­tu­misti­lan, keski­o­lut­baarin tai vaik­ka pienasunnon.

    1. Van­ha hyvä tapa toi­mi sil­loin, kun autopaikko­ja tarvit­ti­in vain kohtu­ulli­nen määrä. Pysäköinti­nor­mi vaatii laitet­tavak­si niin paljon autopaikko­ja, etteivät talon ensim­mäiseen ker­rokseen laitet­ta­vat auto­tal­lit riitä alkuunkaan.

  3. Eiks voi­da lait­taa moniker­roksi­nen kylmä hal­li yhelle parkkiken­tälle ja rak­en­taa talo­ja ihmisille seu­raav­ille viidelle parkkiken­tälle? Vähän Hert­toniemen­ran­nan tyyli­in, mut­ta niin, että käyt­täjä mak­saa paikan kokon­aan eikä kol­mannes­ta. Ei ehkä toi­mi just tässä, mut­ta noin niinkuin täy­den­nys­rak­en­tamises­sa laajemmin.

  4. Jos pysäköin­ti maan alla on kallista, niin mik­si saman tyyp­pinen tila muuhun tarkoituk­seen on sit­ten hal­paa? Olen joskus lukenut artikke­lin aiheesta liit­tyen toim­i­ti­la­rak­en­tamiseen ja se erosi pysäköin­nin todel­lisu­ud­es­ta. Minus­ta tun­tuu, että joku vedättää. 🙁

    Muutenkin Oulunkylän täy­denyskaavoit­ta­mi­nen tun­tuu puuhastelul­ta. Alueelle kan­nat­taa sen sijaan tehdä kun­non ruu­tukaa­va ja reip­paasti raken­nu­soikeut­ta. Aika hoitaa ja alue tiivistyy.

    Kaavaan tulee tehdä isot, yht­enäiset mas­sat juuri pääväylien var­teen. Siihen on hyvä tehdä toim­i­ti­laa. Muutenkin tun­tuu, että kaiken­laisia turhia kiel­to­ja voitaisi­in purkaa juuri tuos­ta. Jos joku halu­aa asua hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la, se hänelle suo­takoon ja tosel­lisu­udessa ain­oa häir­it­sevä tek­i­jä tuos­sa on bussiralli. 😉

    1. Jos maanalainen autok­er­ros mak­saa 1500 €/neliö, se on hal­paa maan­pääl­liseen ker4rosalaan ver­rat­tuna, mut­ta on kuitenkin 45 000€/autopaikka. Auton vaa­ti­mas­ta tilas­ta ei nyt vaan ole totut­tu mak­samaan yhtä paljon kuin samas­ta tilas­ta asuntoina.

  5. Kan­nat­taisi tul­la Kuo­pi­oon kat­so­maan miten keskus­tan ja monien lähiöi­den ker­rostalo­jen autopaikat raken­netaan jär­jestelmäl­lis­es­ti maan alle.

  6. Asun­not raken­netaan nyt eri taval­la kuin ennen, mut­ta se ei näy päätök­sen­teossa. Melu ei ole enää ongel­ma. Aamul­la taas ihmettelin kun menin ulos, kauhea paalu­jun­tan meteli muu­ta­man kymme­nen metrin päässä kotoa. En ollut huo­man­nut sitä sisällä.

    Uudessa asun­nos­samme kuu­luu betoni­seinään poraus vienos­ti, mikään muu ei ollenkaan.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos maanalainen autok­er­ros maksaa … 

    Ei sama har­maa betoni­nen raakati­la voi mak­saa autopaikkana moninker­tais­es­ti ver­rat­tuna toim­i­ti­laan. Ymmär­rän gryn­de­rien ansain­ta­logi­ikan myy­dä vähän kalli­il­la mielum­min kuin paljon hal­val­la. Kyse on enem­män siitä, onko kus­tan­nuk­si­in piilotet­tu muu­takin kuin gryn­de­rien katetta. 😉

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Pysäköinti­nor­mi vaatii laitet­tavak­si niin paljon autopaikko­ja, etteivät talon ensim­mäiseen ker­rokseen laitet­ta­vat auto­tal­lit riitä alkuunkaan. 

    Tämä Rev­el­lin Han­koon suun­nit­tele­ma talo on jäänyt mieleen kuuskuty­lu­vun tule­vaisu­us­mod­ernisti­sista pilariratkaisuista:

    http://goo.gl/maps/T76Vi

    Huimasti lennokkaampi kuin saman suun­nit­teli­jan näkyvin tuotan­to Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa — jos­sa siinäkin oli pysäköin­ti alun­perin aika näkyväl­lä paikalla, kaiteineen.

    Tai täl­lainen Espoos­sa: http://goo.gl/maps/xOLze (jos­sa tilaa tosin ei ole hyö­dyn­net­ty pysäköin­ti­in lainkaan).

    1. Toivoisitko yleis­es­ti kaupunkei­hin tuol­laista kaupunki­maise­maa? Lisäk­si tuo ei riitä parkki­normin toteut­tamiseen, ellei talosta tehdä perin matalaa.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Toivoisitko yleis­es­ti kaupunkei­hin tuol­laista kaupunki­maise­maa? Lisäk­si tuo ei riitä parkki­normin toteut­tamiseen, ellei talosta tehdä perin matalaa. 

    Mitäs jos mietit­täisi­in vähem­män sitä miltä asi­at sub­jek­ti­ivis­es­ti näyt­tävät ja mietit­täisi­in enem­pi sitä, miten ne täyt­tävät ihmis­ten tarpeet (joista edullisu­us on yksi).

    1. Ihmis­ten tarpei­ta ovat myös esteet­tiset tarpeet. Ne muut­tuvat myös rahak­si siir­tyessään asun­to­jen hin­toi­hin. Jos me olisimme kaavoit­ta­neet Kru­u­nun­haan tuol­laisil­la hirvi­tyk­sil­lä, aika hal­val­la sieltä saisi asuntoja.

  10. Onko ratikka­hallin aluet­ta mah­dol­lista kaavoit­taa siten, että tun­nelin suuaukon ja Kus­taa Vaasan tien viereen jätetään varaus asuntorakentamiselle?

    Olisi aivan kahjoa tehdä peru­ut­tam­a­ton päätös asun­to­jen rak­en­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä kuvit­teel­liselle tun­nelille las­ket­tu­jen päästö­jen takia. Jos koko tun­nelia ylipään­sä tulee, sen valmis­tu­mi­nen on niin kaukana horison­tis­sa, että auto­jen päästöt ovat jotain ihan muu­ta kuin täl­lä het­kel­lä. Onko tätä seikkaa edes arvioitu vai men­näänkö ihan sokeasti tämän­hetkisen autokan­nan mukaan laa­di­tu­il­la arvioilla?

    Samoin se Kus­taa Vaasan tie. Jos päästöar­vauk­sen lasken­ta­pe­ruste ote­taan ylhäältä annet­tuna, niin siitä huoli­mat­ta päästöjä saadaan vähen­net­tyä muut­ta­mal­la tie kaduk­si ja alen­ta­mal­la nopeusra­joi­tus­ta. Ei tämä nyt voi taas niin men­nä, että kun asum­i­nen hait­taisi maalais­ten autoilua, luovu­taan asumisesta.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Toivoisitko yleis­es­ti kaupunkei­hin tuol­laista kaupunkimaisemaa? 

    Niin­pä, tuo on oman aikansa ilmiö ja yksit­täistapauk­se­na tarpeek­si väljässä ympäristössä haus­ka kuriosi­teet­ti. Alun­perin tuo­hon raken­netyyp­pi­in liit­tyy kai arkkite­htonis­es­ta pup­pu­gen­er­aat­torista suol­let­tu aja­tus “luon­non­läheisyy­destä” kun talo ei katkaise maise­man näkymistä…

    Toisaal­ta maise­ma ei ole kauhean viihty­isä muutenkaan niin kauan kuin parkki­normia ei muute­ta ja kivi­jal­ka­li­ikkeitä ei ole. Ump­inainen kaake­lip­in­tainen ele­ment­ti­seinä märstään­tyneine saumoi­neen on monot­o­nise­na jatkues­saan ihan yhtä masentava.

    Kadun­ta­sok­er­rokset eivät ole asuinkäyt­töön halut­tu­ja — ainakaan kadun puolel­la ja ilman sitä “riv­i­talo­tun­nel­maista” teras­sia joka voidaan pihan puolelle liit­tää maantasoasuntoon. 

    Ja pie­nille liike­huoneis­toillekaan ei ole kysyn­tää (ainakaan “päättvän kadun var­rel­la”, joka sen sijaan on asun­tomarkki­noil­la pätevä houkutuslause).

  12. “kilpistyi liiken­teen melu­un ja saasteisiin.”

    Jotenkin kum­mas­sa hallin ympärille on onnis­tut­tu rak­en­ta­maan talo­ja. Uusis­sa talois­sa olisi van­ho­ja parem­pi äänieristys ja ilmanvaihto.

    Melunor­mi on sulaa hul­lu­ut­ta. San­o­taan että melu aiheut­taa stres­siä ja heiken­tää unta. Näi­den vira­nomais­määräys­ten pysäyt­tämien han­kkei­den ansioista sit­ten ihmiset joko asu­vat van­hois­sa melui­sis­sa talois­sa tai sit­ten nukku­vat huonos­ti uudessa talos­sa val­tavien asun­to­lain­o­jen stressaamina.

    “mah­do­ton­ta, kos­ka autot eivät mahdu”

    Eipä tai­da tässäkään vika olla autois­sa, vaan sääntelyssä.

  13. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Mihin on kadon­nut van­ha tapa rak­en­taa maan­ta­sok­er­rokseen pysäköin­tipaikko­ja joko talon poh­jak­er­rokseen autotalleihin 

    En itse osaa pitää noi­ta poh­jak­er­roksen auto­tal­li­paikko­ja 50- ja 60- luvun talois­sa minään isona esteet­tisenä ongel­mana, mut­ta eivät ne mitenkään eri­tyisen tehokkaal­ta tilankäytöltä vaiku­ta; sille tal­li­paikalle kun on taval­lis­es­ti varat­tu pihal­ta sisää­na­joväylää vähin­tään yhden parkkipaikan ver­ran. Ja kadun­var­sipysäköin­tiä nuo sisää­na­joväylät kanssa rajoittavat.

    Tässä esimerkki­ta­paus Kan­nelmäestä (kolme tal­li­paikkaa per rappu):

    http://goo.gl/maps/4uK1C

  14. “…Se on kuulem­ma mah­do­ton­ta, kos­ka autot eivät mah­du ja kos­ka pysäköin­ti maan alla on liian kallista…

    Tämä pysäköin­ti­a­sia on saata­va parem­paa asen­toon, kos­ka minus­ta paljon parem­pi saa­da asun­to­ja 300 000 ihmiselle on vai­heit­tain tiivistää ole­via kaavo­ja kuin val­la­ta viher­aluei­ta asumiseen.”

    Eli taas kun puis­tos­ta leikataan pala asumiseen ja ruuhkau­tu­misen pelos­sa raken­netaan uusia kaisto­ja, sil­lä lop­ul­ta vain mah­dol­lis­te­taan nykynormien mukainen autopaikko­jen määrä vaikka­pa Oulunkylässä. Jos­sa on täy­del­lisyyt­tä hipo­va joukkoli­ikenne (juna, jok­eri, bussit).

    Kenen ehdoil­la tätä kaupunkia kehitetään, kuka oikeasti halu­aa jatkaa yllä maini­tun tyyp­pistä politiikkaa?

    On tärkeää, että asi­aa yritetään nos­taa keskustelu­un. Tämä perus­tavaa laat­ua ole­va yhteys pitäisi jokaisen kaupunki­laisen taju­ta. Oli maa miten har­vaan asut­tu, met­säi­nen tai soinen tahansa, kaupunki­ti­la on aina rajal­lista (ja kallista). Ja on tehtävä val­in­ta, varataanko se asumiseen, puis­toille vai autoille. Nyt tuos­ta jaos­ta päät­tää “pysäköinti­nor­mi”.

    Eikös juuri autop­uolue halun­nut päästä eroon turhista säädök­sistä ja ede­tä markki­noiden ehdoil­la. Tässä olisi oikea paik­ka aloit­taa määräys­ten karsiminen 😉

  15. Lain­aus: “Vielä on mah­dol­lisu­us rak­en­taa olen­nais­es­ti korkeam­mak­si se, mitä asun­noik­si voitaisi­in rak­en­taa olen­nais­es­ti korkeam­mak­si. Onhan alue muutenkin vähän suurimittakaavaista”
    ———————————————–

    Hyvä point­ti! Kun kat­soo naa­pu­ri­talo­ja pohjoisen puolel­la, nou­se­vat ne paljon korkeam­malle kuin varikko.

    Kus­taa Vaas­antien liikenne on nykyisel­lään varsin vilka­s­ta. Tien mah­dolli­nen muut­ta­mi­nen kaupunkibule­vardik­si ei tee siitä kovin paljoa mukavam­paa asuin­paikkaa alim­mis­sa ker­roksis­sa. Voisi kuvitel­la myös, että aamus­ta liiken­teeseen lähtevästä ratikkakolon­nas­ta läh­tee aikamoinen meteli.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihmis­ten tarpei­ta ovat myös esteet­tiset tarpeet. Ne muut­tuvat myös rahak­si siir­tyessään asun­to­jen hin­toi­hin. Jos me olisimme kaavoit­ta­neet Kru­u­nun­haan tuol­laisil­la hirvi­tyk­sil­lä, aika hal­val­la sieltä saisi asuntoja.

    Nythän niin Kalasa­ta­ma kuin Jätkäsaarikin on kaavoitet­tu vielä paljon rumem­mil­la hirvi­tyk­sil­lä. Jätkäsaa­res­sakin haet­tu kaavoit­ta­jan mukaan jotain pari­isi­laisit­tain sekavaa kat­tomaail­maa ja saatiu aikaan vain sekavaa. Kuin­ka halpo­ja ne mah­taa olla jos rumuus on hin­nan kriteeri.

  17. Eikö siitä viereiseltä Mäk­i­tor­pantien kat­u­alueelta voisi kaupun­ki vuokra­ta pysäköin­ti­ti­laa taloy­htiölle? Samaan tapaan kuin tehdään vaikka­pa Ruo­ho­lahdessa http://goo.gl/xSxa4C

    Mäk­i­tor­pantie on lev­eä ja siihen on suun­nit­teil­la muitakin muutoskia.

  18. “Kus­taa Vaas­antien (Lah­den väylän jatke) estää asun­to­jen rak­en­tamisen ratikka­hal­lien päälle”

    Miten Kus­taa Vaasan tie voi sen estää? Samal­la tiel­lä on sata metriä pohjoiseen asuin­ta­lo tien toisel­la puolel­la ja pari sataa metriä etelään samal­la puolel­la, Intiankadun risteyksessä.

    Jos melus­ta on kyse, nopeusra­joi­tus 50 ja 80 välil­lä muut­tuu nyky­isin juuri ennen ko. tont­tia, joten ton­tin kohdal­la aje­taan jo 80 km/h nopeudel­la. Olisiko suuri vai­va siirtää nopeusalueen rajaa 200 m pohjoiseen, Koske­lantien rampin kohdalle??

    Luulisi liiken­nemerkkien siirtämisen 200 m ole­van kansan­taloudel­lis­es­ti ja kansan­ta­juis­es­ti järkeväm­pää kuin sato­jen asun­to­jen rakentamattajättämisen.

  19. Aini­in, uno­hdin että Helsingis­sä nopeusra­joituk­sista ja kaavoituk­ses­ta vas­taa­vat eri virkamiehet ja viras­tot eivät tun­netusti keskustele keskenään, jostain ELY:stä puhu­mat­takaan, joten 

    no can do.

    1. Nopeusra­joituk­sista Helsingis­sä vas­taa KSV ja niin vas­taa myös kaavoituk­ses­ta. Ainakin ne tuo­daan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taan päätettäviksi.

  20. Oulunkylässä on pait­si tilaa, myös kus­tan­nu­s­painei­ta 50–60 ‑luvun talo­jen tul­lessa putkire­mont­ti-ikään. Samaan aikaan van­hempi­en asuin­tont­tien edulliset vuokra­sopimuk­set ovat umpeutumassa.

    Valitet­tavasti kaupun­ki tekee täysin ylim­i­toite­tul­la parkkipaikkanormil­laan täy­den­nys­rak­en­tamisen kan­nat­ta­mat­tomak­si taloyhtiöille.

    Samal­la kaupun­ki alkaa veloit­taa ton­teista ns. markkinavuokraa. 

    Jos­sain mielessä tässä näkyy Helsin­gin skit­sofreenisen asun­topoli­ti­ikan koko kuva: hin­nat nousee, ja sään­te­ly tekee uud­is­rak­en­tamisen älyt­tömän kalliiksi.

  21. Kalle:
    Jos pysäköin­ti maan alla on kallista, niin mik­si saman tyyp­pinen tila muuhun tarkoituk­seen on sit­ten hal­paa? Olen joskus lukenut artikke­lin aiheesta liit­tyen toim­i­ti­la­rak­en­tamiseen ja se erosi pysäköin­nin todellisuudesta. 

    Tässä voi olla myös erona käsi­tys siitä, mikä on kohtu­ulli­nen kus­tan­nus. Parkkipaik­ka vie ajoväy­li­neen keskimäärin noin 30 m² tilaa, joten 50000€ pysäköin­tipaik­ka tarkoit­taa noin 1600€/m2 kus­tan­nus­ta. Toimis­tokäyt­töön­hän tuol­lainen hin­ta on hal­pa kuin mikä, mut­ta har­va autonkäyt­täjä halu­aa mak­saa noin suur­ta kustannusta.

    Tuos­ta 30 m² tilavaa­timuk­ses­ta noin puo­let on sitä itse parkkipaikkaa ja puo­let ajoväylää ja ajoramppeja.

  22. Mikko Särelä:
    Tuos­ta 30 m² tilavaa­timuk­ses­ta noin puo­let on sitä itse parkkipaikkaa ja puo­let ajoväylää ja ajoramppeja. 

    Jol­loin kadun­re­unas­sa maan­ta­sos­sa ole­va auto­tal­li ilman väylää ja ramp­pia olisi mah­dol­lista toteut­taa halvemmalla…

  23. Gre­jus:
    “Kus­taa Vaas­antien (Lah­den väylän jatke) estää asun­to­jen rak­en­tamisen ratikka­hal­lien päälle”

    Miten Kus­taa Vaasan tie voi sen estää? Samal­la tiel­lä on sata metriä pohjoiseen asuin­ta­lo tien toisel­la puolel­la ja pari sataa metriä etelään samal­la puolel­la, Intiankadun risteyksessä.

    Jos melus­ta on kyse, nopeusra­joi­tus 50 ja 80 välil­lä muut­tuu nyky­isin juuri ennen ko. tont­tia, joten ton­tin kohdal­la aje­taan jo 80 km/h nopeudel­la. Olisiko suuri vai­va siirtää nopeusalueen rajaa 200 m pohjoiseen, Koske­lantien rampin kohdalle??

    Luulisi liiken­nemerkkien siirtämisen 200 m ole­van kansan­taloudel­lis­es­ti ja kansan­ta­juis­es­ti järkeväm­pää kuin sato­jen asun­to­jen rakentamattajättämisen.

    Siihen kaare­vaan asun­to­laan sil­lan toisel­la puolen jos tässä viitataan, niin sen saa­maa rak­enuslu­paa­han on ihme­tel­ty kovastikin. No “tilapäi­nen” asum­i­nen­han on sal­lit­tua typen oksideil­la ja desi­beleil­lä kyl­läste­tyssä ympäristössä.

    Liiken­neväylien var­relle on järkevää rak­en­taa palvelui­ta ja työ­paikko­ja. Ne toimi­vat samal­la melu­muureina ympäristöön näh­den. Voisi olet­taa, että aika har­va naut­tii Man­ner­heim­intien var­ren pölystä ja melus­ta. Siel­lä tilanne on hie­man eri kun liiken­teen määrä on kas­vanut vas­ta talo­jen rak­en­tamisen jälkeen.

  24. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Jol­loin kadun­re­unas­sa maan­ta­sos­sa ole­va auto­tal­li ilman väylää ja ramp­pia olisi mah­dol­lista toteut­taa halvemmalla… 

    Aivan kadun­re­unas­sa olevas­sa auto­tallis­sa näkymät auto­tallista kadulle (ja toisin päin) voivat muo­dos­tua ongel­mak­si, mikä voi olla liiken­netur­val­lisu­u­den kannal­ta ongelmallista.

  25. Nestori: Voisi olet­taa, että aika har­va naut­tii Man­ner­heim­intien var­ren pölystä ja melusta.

    Ei tarvitse olet­taa, kun voi kat­soa asun­to­jen toteu­tunei­ta kaup­pahin­to­ja. Ero hil­jaisem­pi­in lähika­tu­i­hin ver­rat­tuna on yllät­tävän pieni.

    Ei sil­lä, että minäkään Man­skun vart­ta viihty­isänä pitäisin, mut­ta miten paljon ihmisiä pitää taas suo­jel­la hei­dän omil­ta valinnoiltaan?

  26. Kysymys blo­gi-isän­nälle:

    Jos ei kajo­ta normei­hin, muut­tuisiko Koske­lan varikkoalueen tilanne johonkin suun­taan pelkästään nopeusra­joi­tus­ta alen­ta­mal­la? Aleni­si­vatko hiukkas- ja melu­ar­vot riit­tävästi? Onko tätä edes arvioitu?

    Nimit­täin jos vas­taus on, että muut­tuisi, pitäisi ensi tilas­sa laskea hin­ta autoil­i­jan aikasäästölle, jon­ka nykyi­nen rajoi­tus tuot­taa katu­maisem­paan 50 km/h ver­rat­tuna. Kus­tan­nuk­sek­si laite­taan toteu­tu­mat­ta jäävän asun­torak­en­tamisen arvo. Voisi tul­la aika kova sekuntihinta.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskustelti­in ratikkare­itistä, mut­ta siitä ei päätetä tässä arkkitehtikilpailussa.

    Pitää kuitenkin tehdä virkamiehistölle yksiselit­teis­es­ti selväk­si, mikä lau­takun­nan tah­toti­la on. Muuten on vaara, että pidätte kymme­nen kok­ous­ta, jos­sa asi­aa “ei vielä päätetä” ja sit­ten yhden­nessä­toista kok­ouk­ses­sa, kun joku nos­taa asian keskustelu­un, virkamiehet sanovat, että nyt on jo liian myöhäistä muut­taa mitään, kun kaik­ki on suun­nitel­tu valmiiksi.

    Toiv­ot­tavasti tah­toti­la on sel­l­ainen, että rata on järkevästi käytet­tävis­sä myös lin­jali­iken­teen tarpeisi­in. Asian voisi nos­taa keskustelu­un HSL:n hallituksessakin.

  28. Helsin­gin asun­to-ongel­mat ovat jatkuneet jo pitkään. Jotenkin tun­tuu, että se on päät­täjien tah­to. He hyö­tyvät siitä jol­lain tavalla.

    “Yri­tyk­set lisätä asun­to­ja sinne, mihin viras­to ei sitä esitä kilpistyi liiken­teen melu­un ja saasteisiin.”
    Lop­ut­tomasti seli­tyk­siä mik­si ei voi mil­loin mihinkin rak­en­taa. Sit­ten puolueet “riitelevät” asun­topoli­it­ti­sista linjauksista,
    tulok­se­na on ettei mikään etene. Kansalaiset mak­sa­vat kalli­isti poli­it­tisen halut­to­muu­den asian ratkaisemiseksi.

    “Helsin­ki on jälleen tänä vuon­na jäämässä näyt­tävästi jäl­keen asun­to­tuotan­non tavoit­teestaan. Tavoite on karan­nut koko 2000-luvun.”
    “Min­un näke­myk­seni on, että Helsin­ki ei halua kaavoit­taa vuokrat­alo­tont­te­ja. Kaavoituk­sen pitämi­nen minim­i­ta­sol­la on yhteiskun­tapoli­ti­ikan ohjauk­sen keskeinen väline, mut­ta sitä eivät päät­täjät ilkeä ääneen sanoa, Pipat­ti sanoo Uudelle Suomelle.”

    “Kaavois­sa voi hyvinkin olla sato­ja tuhan­sia ker­rosneliöme­tre­jä, mut­ta ne eivät ole raken­nuskelpoisia. Siel­lä ei ole yhteyk­siä, ei infraa raken­net­tuna ja omis­tu­solo­suh­teet ovat sel­l­aiset, että samal­la alueel­la on use­ampia omis­ta­jia, Pipat­ti luettelee.”

    “Helsin­gin vapaana ole­vat ton­tit vaa­ti­vat sel­l­aisia raken­ner­atkaisu­ja, jot­ka ovat oikeasti vähän kalli­ita, Rauhamä­ki myöntää.”

    http://www.uusisuomi.fi/asuminen/62705-hylkiiko-helsinki-koyhia-ei-iljeta-sanoa-aaneen

  29. Onko asun­topoli­ti­ikas­sa kyse siitä, että käh­mintä osa­taan taitavasti selitel­lä kaupunkilaisille?

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    …mut­ta on kuitenkin 45 000€/autopaikka…

    Yhdessä toises­sa keskustelus­sa heit­et­ti­in väit­teenä 55 000€ paikkaa kohti. Kun asi­aa oli vähän aikaa vatvot­tu, tämä sama 55 000€ taho lähti huu­tokaup­paan, joka päät­tyi johonkin vähän parin kympin päälle (20 000€). 😀

    Joskus tek­isi mie­leni penkaista tämä jut­tu oikeasti jonkun ammat­ti­laisen kanssa. En oikein usko, että tuo pari kymp­piäkään on mikään viimeinen sana.

    Mut­ta siinä mielessä Osmo olet oike­as­sa, ettei ole mitään tolkkua mak­saa autopaikas­ta 55 000€:a. Tuos­sa tilanteessa kuitenkin ollaan, kos­ka poli­iti­ikot anta­vat gryn­dreille mah­dol­lisu­u­den tehdä liian vähän autopaikko­ja ja rahas­taa niistä vähistä ihan mitä tahansa. Ongel­maa­han ei olisi, jos rak­en­tamisen sään­te­ly ja rahoi­tus olisi ter­veel­lä pohjalla. 😉

  31. Kalle: Yhdessä toises­sa keskustelus­sa heit­et­ti­in väit­teenä 55 000€ paikkaa kohti. Kun asi­aa oli vähän aikaa vatvot­tu, tämä sama 55 000€ taho lähti huu­tokaup­paan, joka päät­tyi johonkin vähän parin kympin päälle (20 000€).

    Eli huu­tokau­pas­ta saata­va markki­nahin­ta ei vas­taa rak­en­tamiskus­tan­nus­ta. Ikään kuin juuri tästä olisi ollut jos­sain puhetta…

    Mut­ta siinä mielessä Osmo olet oike­as­sa, ettei ole mitään tolkkua mak­saa autopaikas­ta 55 000€:a. Tuos­sa tilanteessa kuitenkin ollaan, kos­ka poli­iti­ikot anta­vat gryn­dreille mah­dol­lisu­u­den tehdä liian vähän autopaikko­ja ja rahas­taa niistä vähistä ihan mitä tahansa.

    Gryn­der­i­hän saa tehdä ihan niin mon­ta parkkipaikkaa kuin halu­aa, kun­han min­im­imäärän sanel­e­va nor­mi toteu­tuu. Jostain syys­tä niitä raken­netaan just sen ver­ran kuin on pakko, ei enem­pää. Mikähän voisi olla syynä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *