Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.9.2013

Pitä­jän­mäen Kuto­mo­tie 14 ase­ma­kaa­van muutos

Teol­li­suus­tont­ti muu­te­taan asuin­ton­tik­si raken­taen kak­si uut­ta asuin­ta­loa ja muut­taen kak­si suo­jel­ta­vaa teol­li­suus­kiin­teis­töä asuin­kiin­teis­töik­si. Uusia asuk­kai­ta tulee noin 250. Tont­ti­te­hok­kuus on 1,28.

Tai­val­lah­den kasar­mia­lu­een ase­ma­kaa­vas­ta anne­tut lausun­not ja muistutus

Tämä ete­nee perin hitaas­ti. Kuin­ka­han mon­ta vuot­ta nuo kasar­mit ovat olleet tyh­jil­lään? Val­tiol­la­han ei mikään mak­sa mitään. Alu­eel­le nyt tulee kui­ten­kin kor­kein­taan 2000 neliön kaup­pa, jota Töö­lös­sä onkin kai­vat­tu. Vas­tus­tan suur­myy­mä­löi­tä, mut­ta oli­sin voi­nut aja­tel­la tuo­hon jopa vähän isom­paa kaup­paa, mut­ta hyvä näinkin. 

Pasi­lan kone­pa­ja-alu­een raken­nus­ta­paoh­je (osa-alue 4)

Ovat­ko­han nämä raken­nus­ta­paoh­jeet val­lit­se­vaa käy­tän­töä vai hel­sin­ki­läi­nen eri­koi­suus. Hyvä tapa pitää kau­pun­ki­ku­va joten­kin hans­kas­sa. Täs­sä tulee vancou­ve­ri­lai­nen podium niin, että Alek­sis Kiven kadun var­res­sa on mata­laa kau­pun­ki­ri­vi­ta­loa ja nii­den pääl­lä nouse­vat kor­keam­mat rakennustornit. 

Kos­ke­lan varik­koa­lu­een suun­nit­te­lu­kil­pai­lun ase­ma­kaa­val­li­set lähtökohdat

Alu­eel­le tulee asu­mis­ta (20 000 – 25 000 k‑m2), tilaa vie­vä kaup­pa (kol­me heh­taa­ria) ja se varik­ko. Mik­ko Säre­lä huo­maut­ti aivan oikein, että kun vari­kol­le vede­tään vara­rai­deyh­teys, voi­si­ko sen vetää Kos­ke­lan­tien kaut­ta, jos sil­le vaik­ka tuli­si myö­hem­min käyttöä. 

Asuk­kai­den ja yri­tys­ten mie­li­pi­teet Hel­sin­gin liikenteestä

Jouk­ko­lii­ken­tee­seen ollaan tyy­ty­väi­siä, autoi­li­jat urput­ta­vat pysä­köin­ti­paik­ko­jen puut­tees­ta, pyö­räi­lyn edis­tä­mis­tä kan­na­te­taan ja 93 % asuk­kais­ta kan­nat­taa jouk­ko­lii­ken­net­tä pai­not­ta­vaa liikennepolitiikkaa.

Oulun­ky­län ton­tin kaava

Pöy­däl­tä. Vih­reät pyy­si­vät pöy­däl­le, kun oli­vat tyy­ty­mät­tö­miä lii­an pie­neen raken­nusoi­keu­teen. Jos tulee 400 000 uut­ta hel­sin­ki­läis­tä, ei ole­via aluei­ta voi kaa­voit­taa näin väljästi. 

34 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.9.2013”

  1. ..autoi­li­jat urput­ta­vat pysä­köin­ti­paik­ko­jen puutteesta..
    Joo, autoi­li­jat urput­ta­vat, mut­ta pyö­räii­jät taas tuo­vat ansiok­kaas­ti esil­le pyö­rä­tei­den vähäi­syy­den. Eivät suin­kaan “urpu­ta”
    Eteen­päin Soi­ni­vaa­ran asia­lin­jal­la eikä asenteellislinjalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Kos­ke­lan varik­koa ei voi kaa­voit­taa näin väl­jäs­ti jos ker­ran halu­taan 400 000 uut­ta helisnkiläistä.

    KSV:n net­ti­si­vu­jen mukaan ratik­ka­hal­lit pure­taan ja raken­ne­taan uudel­leen. Kun nykyi­set hal­lit siis joka­ta­pauk­ses­sa pure­taan, niin nii­den tilal­le pitää saa­da asun­to­ja, ei uut­ta hallia.

    Rai­teet ei niin pal­joa mak­sa, ettei­kö uut­ta ratik­ka­hal­lia voi vie­dä muu­al­le, vaik­ka­pa Vii­kin­mäen ja Pih­la­mäen kaut­ta Tat­ta­ri­suol­le. Syn­tyi­si samal­la ratik­kayh­teys näil­le alueil­le ja vaih­to­mah­dol­li­suus raidejokeriin. 

    Ja mik­si ihmees­sä ratik­ka­hal­leil­le pitää kaa­voit­taa 150 auto­paik­kaa? Mis­sä Osmon jat­ku­va urpu­tus auto­pai­kois­ta nyt on?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kek­sit tuon pyö­rä­tie­tä kos­ke­van itse.

    Niin kek­sin­kin. Mut­ta en jaa ihmi­siä vuo­hiin ja lam­pai­siin. Pysä­köin­pai­kat ovat ihan oikea kysy­mys nekin. Ruve­taan vaan miel­ty­mys­ten mukaan kuit­taa­maan urput­ta­jik­si ne, jot­ka pyy­tä­vät jotain sel­lais­ta, joka ei nyt satu omiin jut­tu­hin sopi­maan. Esim. van­hem­mat urput­ta­vat kou­lun lak­kaut­ta­mi­ses­ta, vaik­ka kau­pun­ki tie­tää parem­min jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. KariS:
    KSV:n net­ti­si­vu­jen mukaan ratik­ka­hal­lit pure­taan ja raken­ne­taan uudel­leen. Kun nykyi­set hal­lit siis joka­ta­pauk­ses­sa pure­taan, niin nii­den tilal­le pitää saa­da asun­to­ja, ei uut­ta hallia.

    Rai­teet ei niin pal­joa mak­sa, ettei­kö uut­ta ratik­ka­hal­lia voi vie­dä muu­al­le, vaik­ka­pa Vii­kin­mäen ja Pih­la­mäen kaut­ta Tat­ta­ri­suol­le. Syn­tyi­si samal­la ratik­kayh­teys näil­le alueil­le ja vaih­to­mah­dol­li­suus raidejokeriin. 

    Ja mik­si ihmees­sä ratik­ka­hal­leil­le pitää kaa­voit­taa 150 auto­paik­kaa? Mis­sä Osmon jat­ku­va urpu­tus auto­pai­kois­ta nyt on? 

    Hyviä kom­ment­te­ja asiois­ta, joi­ta ei voi heti tul­la ajatelleeksi.

    Rato­jen raken­ta­mi­nen on sinän­sä hal­paa, puhu­taan luo­kas­ta 4–7 Me/km. Hal­paa ver­rat­tu­na lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­siin. Mitä kau­em­pa­na varik­ko on rai­tio­lii­ken­teen ydin­a­lu­ees­ta, sitä enem­män mak­sa­vat siir­toa­jot vari­kol­ta lin­jal­le 2–4 ker­taa vuo­ro­kau­des­sa. Nämä kus­tan­nuk­set ovat niin mer­kit­tä­viä, että jopa se maa­na­lai­nen Val­li­lan varik­ko oli­si ollut perus­tel­ta­vis­sa lyhen­ty­nei­den siir­toa­jo­jen vuoksi.

    Auto­paik­ka-asia vas­ta häm­men­tä­vä onkin. Juu­ri kul­jet­ta­jat­han ovat suun­nil­leen se ainoa ammat­ti­ryh­mä Hel­sin­gis­sä, joka ei voi tul­la jouk­ko­lii­ken­teel­lä töi­hin – hei­dän kun pitää itse kul­jet­taa nii­tä aamun ensim­mäi­siä vuo­ro­ja. Uto­pia­maa­il­mas­sa kaik­ki kul­jet­ta­jat asui­si­vat vari­kon pääl­lä, tai aina­kin ne, jot­ka aja­vat aamun ensim­mäi­siä ja illan vii­mei­siä läh­tö­jä. Tosia­sias­sa rei­lu 400 kul­jet­ta­jaa ajaa tehok­kuu­den nimis­sä mitä tahan­sa läh­tö­jä päi­väs­tä riip­puen ja asuin­paik­kan­sa­kin he saa­vat vali­ta ihan itse – moni toki asuu työsuhdeasunnossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kyse­lyt ovat usein ihan yhtä tyh­jän kans­sa. Tot­ta­kai ihmi­set halua­vat kaik­kea kivaa. Verot alas ja pal­ve­lut ylös, kiitos.

    Kyse­lyis­sä pitäi­si kui­ten­kin antaa muu­ta­ma rea­lis­ti­nen ske­naa­rio ja sit­ten kysyä, mitä ihmi­set halua­vat. Sil­loin ei enää rii­tä kai­kes­ta kivas­ta tyk­kää­mi­nen. Pitää ottaa kan­taa sii­hen, ovat­ko väl­jät kadut ruuh­ka­mak­su­jen kera muka­via, tai ehkä sit­ten vähäi­sem­pi jul­ki­sen lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so ja alem­mat verot itsel­le, tai …

    Eikä se tulos tuol­loin­kaan aina ihan oikea ole. Tulok­sel­la ei ole pal­jon vir­kaa, jos ihmi­set vas­taa­vat rea­lis­ti­sen sijas­ta idea­lis­ti­ses­ti. Kyse­lyn toteu­tus­ta­pa­kin vai­kut­taa vas­tauk­siin. Jos jouk­ko­lii­ken­ne­ky­sy­myk­siä esit­tää rän­tä­sa­tei­sel­la lai­tu­ril­la maa­nan­tai­aa­mu­na junan jää­tyä väliin, vas­tauk­set voi­vat olla erilaisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. On kur­ja näh­dä Tai­val­lah­den kasar­mien rapis­tu­van siten, että hyvin vii­me vuo­siin kes­tä­neet alku­pe­räi­set puu­ik­ku­nat alka­vat men­nä huo­nok­si aivan vii­me met­reil­lä ja hoi­ta­mat­to­mat put­ki­kas­vi­pen­kat pitä­vät sei­nää lii­an kos­tea­na. Mitä tahan­sa teh­dään­kin, teh­tä­köön nopeas­ti. Eikö rahal­la ole kau­pun­gil­le aika-arvoa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Daniel Feder­ley:
    Rato­jen raken­ta­mi­nen on sinän­sä hal­paa, puhu­taan luo­kas­ta 4–7 Me/km. Hal­paa ver­rat­tu­na lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­siin. Mitä kau­em­pa­na varik­ko on rai­tio­lii­ken­teen ydin­a­lu­ees­ta, sitä enem­män mak­sa­vat siir­toa­jot vari­kol­ta lin­jal­le 2–4 ker­taa vuo­ro­kau­des­sa. Nämä kus­tan­nuk­set ovat niin mer­kit­tä­viä, että jopa se maa­na­lai­nen Val­li­lan varik­ko oli­si ollut perus­tel­ta­vis­sa lyhen­ty­nei­den siir­toa­jo­jen vuoksi.

    Kun Val­li­lan maa­na­lai­nen varik­ko kaa­tui, mik­sei alet­tu suun­nit­te­le­maan maa­na­lais­ta varik­koa lähem­mäs kes­kus­taa? Esi­mer­kik­si lin­jo­jen alle Kal­lioon. Lou­hi­mi­sen voi­si yhdis­tää Pisa­ra-radan raken­ta­mi­seen. Samal­la voi­si lepy­tel­lä auto­puo­luet­ta ja lou­hia park­ki­pai­kat Lin­nan­mäen alle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Ehkä kan­ta­kau­pun­gin autoi­li­jat “urput­ta­vat” park­ki­pai­kois­ta mut­ta kehys­kun­nis­ta asioi­vat kiit­te­le­vät uut­ta stra­te­gi­aa alen­taa lyhy­tai­kais­ten pysä­köi­mis­ten hin­to­ja. Mil­loin tämä ajat­te­lu­ta­pa on syn­ty­nyt? Siis hel­pot­taa autol­la tulo kan­ta­kau­pun­kiin kan­ta­kau­pun­ki­lais­ten kustannuksella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Auto­paik­ka-asia vas­ta häm­men­tä­vä onkin. Juu­ri kul­jet­ta­jat­han ovat suun­nil­leen se ainoa ammat­ti­ryh­mä Hel­sin­gis­sä, joka ei voi tul­la jouk­ko­lii­ken­teel­lä töi­hin – hei­dän kun pitää itse kul­jet­taa nii­tä aamun ensim­mäi­siä vuo­ro­ja. Uto­pia­maa­il­mas­sa kaik­ki kul­jet­ta­jat asui­si­vat vari­kon pääl­lä, tai aina­kin ne, jot­ka aja­vat aamun ensim­mäi­siä ja illan vii­mei­siä lähtöjä. 

    Ratio­naa­li­ses­sa maa­il­mas­sa pysä­köin­ti­pai­kat voi­si­vat olla talou­del­li­ses­ti opti­maa­li­sel­la etäi­syy­del­lä huo­mioi­den vaih­toeh­toi­sen maan arvon ja kul­jet­ta­jia kul­jet­tai­si shutt­le-bus­si tai vastaava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Fred­di:
    Ehkä kan­ta­kau­pun­gin autoi­li­jat “urput­ta­vat” park­ki­pai­kois­ta mut­ta kehys­kun­nis­ta asioi­vat kiit­te­le­vät uut­ta stra­te­gi­aa alen­taa lyhy­tai­kais­ten pysä­köi­mis­ten hin­to­ja. Mil­loin tämä ajat­te­lu­ta­pa on syn­ty­nyt? Siis hel­pot­taa autol­la tulo kan­ta­kau­pun­kiin kan­ta­kau­pun­ki­lais­ten kustannuksella.

    No ole­te­taan­pa, että kan­ta­kau­pun­gis­sa asuk­kai­den katu­var­si­py­sä­köin­tiä teh­dään kal­liim­mak­si ja ulko­puo­lis­ten pysä­köin­tiä hal­vem­mak­si. Tämän­kin jäl­keen hin­tae­ro on moni­kym­men­ker­tai­nen tun­ti­hin­ta­na laskettuna.

    Mitä kaik­kea ikä­vää sit­ten tapahtuu?

    * pysä­köin­ti­tu­lot kasvavat
    * kan­ta­kau­pun­gin lii­ke-elä­mä saa hel­pom­min autoi­le­via asiakkaita
    * kan­ta­kau­pun­gin asun­to­jen hin­nat saat­ta­vat laskea

    Häviä­jiä ovat lähin­nä kan­ta­kau­pun­gin autoi­li­jat. Voit­ta­jia mel­kein kaik­ki muut kaupunkilaiset.

    Ihan yhtä hyvin voi­si sanoa, että liki ilmai­sel­la asu­kas­py­sä­köin­nil­lä kau­pun­gin muut veron­mak­sa­jat tuke­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­via autoi­li­joi­ta suu­ril­la sum­mil­la vuosittain.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Vil­le: Ratio­naa­li­ses­sa maa­il­mas­sa pysä­köin­ti­pai­kat voi­si­vat olla talou­del­li­ses­ti opti­maa­li­sel­la etäi­syy­del­lä huo­mioi­den vaih­toeh­toi­sen maan arvon ja kul­jet­ta­jia kul­jet­tai­si shutt­le-bus­si tai vastaava.

    Tai vaih­toeh­toi­ses­ti työl­lis­tet­täi­siin muu­ta­ma ihmi­nen vie­mään ja hake­maan kul­jet­ta­jien autot pysä­köin­tia­lu­eel­ta sopi­van mat­kan päässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Täs­sä tulee vancou­ve­ri­lai­nen podium niin, että Alek­sis Kiven kadun var­res­sa on mata­laa kau­pun­ki­ri­vi­ta­loa ja nii­den pääl­lä nouse­vat kor­keam­mat rakennustornit.

    Asias­ta kiin­nos­tu­nei­den kan­nat­taa kat­soa Tam­pe­reel­le kaa­vail­lun Ras­tin talon suun­ni­tel­mat, joi­ta on juu­ri päi­vi­tet­ty. Kadun var­teen tulee naa­pu­rien kans­sa räys­täs­lin­jaan sopi­va 6‑kerroksinen osa katu­ta­son lii­ke­ti­loi­neen ja taa­em­mas 21-ker­rok­si­nen tor­ni. Täm­möi­ses­tä mal­lis­ta olis mie­les­tä­ni opit­ta­vaa Pasi­lan tule­van tor­ni­kort­te­lin kohdalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Fred­di:
    Ehkä kan­ta­kau­pun­gin autoi­li­jat “urput­ta­vat” park­ki­pai­kois­ta mut­ta kehys­kun­nis­ta asioi­vat kiit­te­le­vät uut­ta stra­te­gi­aa alen­taa lyhy­tai­kais­ten pysä­köi­mis­ten hin­to­ja. Mil­loin tämä ajat­te­lu­ta­pa on syn­ty­nyt? Siis hel­pot­taa autol­la tulo kan­ta­kau­pun­kiin kan­ta­kau­pun­ki­lais­ten kustannuksella.

    En oiein ymmä­rä tätä urpu­tus­ta. Lyhy­tai­a­kien psyä­köin­ti aut­taa tar­peel­lis­ta eli asioin­ti­lii­ken­net­tä, myös toi­ses­ta kan­ta­kau­pun­gin akpu­pun­gi­noa­sat toi­seen. Pitä­ai­kai­sen asuaks­py­sä­köin­nin hin­ta aons yytä nos­taa, niin sitä käyt­tä­vät vain en, joil­le oma­lel autol­le on todel­lis­ta tarvetta.

    Lie­nee syy­tä tuo­da esiin. että kan­ta­ka­pun­ki ja sitä ympä­röi­vät alu­eet tar­vit­se­vat toi­si­aan. Mitä Hel­sin­ki oli­si ilam Tek­nil­lis­tä korkeakoulua?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kasar­mit ovat val­tion, ei kiinteistöjä.

    Jäi hie­man epä­sel­väk­si kuka omis­taa maa­poh­jan kuka itse rakennukset.

    En kui­ten­kaan mal­ta olla muis­tut­ta­mat­ta, että kan­san­edus­ta­ja­na OS val­vo­koon, ettei val­tiol­le tapah­du vahinkoa. 

    Kai­pa niil­le raken­nuk­sil­le oli­si jon­kin tila­päi­sen käyt­tö­tar­koi­tuk­sen kek­sis­nyt esim. ns. oma­va­ras­to­na. Tuloil­la oli­si pei­tet­ty yllä­pi­to­kus­tan­nuk­sia, eivät­kä raken­nuk­set oli­si pääs­seet rapistumaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Juu­ri kul­jet­ta­jat­han ovat suun­nil­leen se ainoa ammat­ti­ryh­mä Hel­sin­gis­sä, joka ei voi tul­la jouk­ko­lii­ken­teel­lä töi­hin – hei­dän kun pitää itse kul­jet­taa nii­tä aamun ensim­mäi­siä vuo­ro­ja. Uto­pia­maa­il­mas­sa kaik­ki kul­jet­ta­jat asui­si­vat vari­kon pääl­lä, tai aina­kin ne, jot­ka aja­vat aamun ensim­mäi­siä ja illan vii­mei­siä lähtöjä. 

    Vie­lä tästä…
    Oli­si myös mah­dol­lis­ta, että kali­for­nia­lais­ten it-yri­tys­ten tapaan HSL jär­jes­täi­si kimp­pa­kul­je­tuk­set työn­te­ki­jöil­le. Kut­su­bus­sil­le saa­tai­siin näin asiak­kai­ta 🙂 Jos kimp­pa­kyy­tiai­ton kus­ki ajai­si oman koti­mat­kan­sa täl­lä työ­au­tol­la, ei oli­si tar­vet­ta pysä­köin­ti­pai­koil­le vari­kon luo­na juu­ri lainkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. jumi­ny:
    Mikä­hän nois­sa kasar­meis­sa on suo­je­le­mi­sen arvois­ta? En tun­ne aluet­ta kovin hyvin, mut­ta tuo­hon mah­tuis var­maan pal­jon enem­män ja pal­jon laa­duk­kaam­paa puh­taal­ta pöydältä.

    Tar­vit­see olla aika­moi­nen luot­ta­mus tämän het­ken raken­ta­mi­seen, jos vain n. 60 vuot­ta van­haa raken­nus­kan­taa pur­kaa “laa­duk­kaam­man” tieltä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Kos­ke­lan hal­lis­sa on pari juttua:

    Ensin­nä­kin, Käpylän/Mäkelänkadun suun­taan teh­dään joka tapauk­ses­sa kis­kot Kus­taa Vaa­san tiel­tä, kos­ka koko kau­pun­gin ratik­ka­lii­ken­ne ei voi olla yhden radan varas­sa. Kan­nat­taa teh­dä saman tien lin­ja­lii­ken­ne­kel­poi­set, eli että nii­tä voi myös lii­ken­nöi­dä. Vaih­toeh­to­ja on monia, Kos­ke­lan­tie hel­poin raken­taa, mut­ta se nyt oli­si jo noloa jos Käpy­län suun­taan menee kah­det kis­kot ja kum­mat­kaan eivät mene kum­mal­le­kaan juna-ase­mal­la (Käpy­lä ja Oulunkylä).

    Toi­sek­si, ehdo­tet­tu tont­ti­te­hok­kuus niil­le paloil­lem joi­ta on saa­tu irro­tet­tua asuin­ra­ken­ta­mi­seen on 1,0. Tämä on kak­si-kol­me ker­taa lii­an vaa­ti­ma­ton tavoi­te kaupunkiympäristössä.

    Kol­man­nek­si, syy mik­si asuin­ra­ken­ta­mi­seen on varat­tu niin vähän alaa lie­nee ilman­laa­tu, ja sii­tä teh­ty sel­vi­tys. Sii­nä on kak­si tar­kas­te­lu­vaih­toeh­toa, nol­la­vaih­toeh­dos­sa ei ole teh­ty tie­ver­kol­le mitään, ja auto­lii­ken­ne on ennus­tees­sa vuo­teen 2035 men­nes­sä kas­va­nut 59%. Jos tämä kuu­los­taa kysei­siä ruuh­kai­sia katu­ja aja­vas­ta absur­dil­ta aja­tuk­sel­ta eli että mihin ne autot muka mah­tuu, niin onhan se, mut­ta lii­ken­ne-ennus­teet olet­te­vat että kadut eivät mene tukkoon. 

    Toi­ses­sa vaih­toeh­dos­sa taas lii­ken­ne on kas­va­nut 77%, kos­ka on teh­ty Pasi­lan­väy­län tun­ne­li. Sen suu­au­kos­ta Kus­taa Vaa­san­tiel­tä tupru­aa niin pal­jon paku­kaa­sua, ettei sil­le puo­lel­le varik­ko­sa voi raken­taa asun­to­ja. Hal­li­hen­ki­lö­kun­nal­le ei ole niin väliä, eli ilmei­ses­ti siel­lä voi olla töis­sä. Haluai­si­ko joku taas tul­la ker­to­maan, että kuin­ka auto­jen tun­ne­loin­ti paran­taa ilmanlaatua.

    Eli yhteen­ve­to­na, niil­le paril­le ton­til­le Kos­ke­lan­tien var­res­sa raken­ne­taan har­vas­ti, muu­al­le alu­eel­la ei raken­ne­ta kos­ka hypo­teet­ti­set autot jot­ka aja­vat hypo­teet­ti­ses­sa tun­ne­li­ver­kos­sa, joka on muu­ten vedet­ty puna­ky­näl­lä bud­je­teis­ta hyvän aikaa siten, tuot­ta­vat niin pal­jon pako­kaa­su­ja ettei voi asua, mut­ta voi käy­dä töis­sä. Täs­sä oli­si hyvä tilai­suus vas­tuul­li­sel­la aikui­sel­la tode­ta, että jos joku taas ajat­te­li­si ensin, ja suun­nit­te­li­si sitten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Vihe­rins­si: No ole­te­taan­pa, että kan­ta­kau­pun­gis­sa asuk­kai­den katu­var­si­py­sä­köin­tiä teh­dään kal­liim­mak­si ja ulko­puo­lis­ten pysä­köin­tiä hal­vem­mak­si. Tämän­kin jäl­keen hin­tae­ro on moni­kym­men­ker­tai­nen tun­ti­hin­ta­na laskettuna.Mitä kaik­kea ikä­vää sit­ten tapah­tuu?* pysä­köin­ti­tu­lot kas­va­vat* kan­ta­kau­pun­gin lii­ke-elä­mä saa hel­pom­min autoi­le­via asiak­kai­ta* kan­ta­kau­pun­gin asun­to­jen hin­nat saat­ta­vat las­kea­Hä­viä­jiä ovat lähin­nä kan­ta­kau­pun­gin autoi­li­jat. Voit­ta­jia mel­kein kaik­ki muut kaupunkilaiset.Ihan yhtä hyvin voi­si sanoa, että liki ilmai­sel­la asu­kas­py­sä­köin­nil­lä kau­pun­gin muut veron­mak­sa­jat tuke­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­via autoi­li­joi­ta suu­ril­la sum­mil­la vuosittain.

    Asu­kas­py­sä­köin­nin hin­ta pitää ensin lait­taa oikei­siin mit­ta­suh­tei­siin­sa. Kuu­kau­den hin­ta, kym­me­nen euroa, vas­taa n. 2h30min asioin­ti­py­sä­köin­nin hintaa.

    Rea­lis­ti­nen koro­tus asu­kas­py­sä­köinn­nin hin­taan on ehkä nyky­mak­sun tuplaa­mi­nen tai triplaaminen.

    Sil­ti edes asu­kas­py­sä­köin­nin hin­nan kym­men­ker­tais­ta­mi­nen (1200 eur /v) tus­kin vai­kut­tai­si asun­to­jen hin­toi­hin mitenkään: 

    -Enem­mis­tö kan­ta­kau­pun­gin asun­to­kun­nis­ta on autottomia.
    ‑Kor­keam­pi hin­ta vapaut­taa park­ki­paik­ko­ja, ts. rahoil­leen saa parem­min vastinetta
    ‑1200 eur/v on autoi­lun koko­nais­kus­tan­nuk­sis­sa mer­kit­tä­vä, mut­tei sil­ti rat­kai­se­van suu­ri kus­tan­nuse­rä. Kan­ta­kau­pun­gin asu­mis­ku­lui­hin suh­teu­tet­tu­na se on mität­tö­män pie­ni summa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. tpyy­luo­ma: Eli yhteen­ve­to­na, niil­le paril­le ton­til­le Kos­ke­lan­tien var­res­sa raken­ne­taan har­vas­ti, muu­al­le alu­eel­la ei raken­ne­ta kos­ka hypo­teet­ti­set autot jot­ka aja­vat hypo­teet­ti­ses­sa tun­ne­li­ver­kos­sa, joka on muu­ten vedet­ty puna­ky­näl­lä bud­je­teis­ta hyvän aikaa siten, tuot­ta­vat niin pal­jon pako­kaa­su­ja ettei voi asua, mut­ta voi käy­dä töis­sä. Täs­sä oli­si hyvä tilai­suus vas­tuul­li­sel­la aikui­sel­la tode­ta, että jos joku taas ajat­te­li­si ensin, ja suun­nit­te­li­si sitten.

    On toki tun­net­tu tosia­sia, että auto­lii­ken­ne vie arvo­kas­ta kau­pun­ki­ti­laa. Vähem­män tun­net­tua on, että hel­sin­ki­läi­sis­sä eri­koi­so­lo­suh­teis­sa tilaa vie myös ima­gi­naa­ri­nen autoliikenne.

    Voi­si­ko joku asian­sa osaa­va insi­nöö­ri hie­man uudel­leen kon­fi­gu­roi­da noi­ta lii­ken­ne­mal­le­ja? Sen lisäk­si, että ne tuot­ta­vat auto­lii­ken­net­tä enem­män kuin kaduil­le mah­tuu, ne näyt­tä­vät jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti aliar­vioi­van uusien jul­kis­ten yhteyk­sien käyttäjämäärät. 

    Lah­den oiko­ra­das­ta ysin ratik­kaan ja joke­riin, mat­kus­ta­ja­mää­rät ovat aina yllät­tä­neet. Seu­raa­van ker­ran yllä­ty­tään län­si­met­ron ja kehä­ra­dan aue­tes­sa. Var­mas­ti 0‑jokeri ja 1‑jokeri rai­teil­la pää­se­vät nekin taas yllättämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Vil­le: Vie­lä tästä…
    Oli­si myös mah­dol­lis­ta, että kali­for­nia­lais­ten it-yri­tys­ten tapaan HSL jär­jes­täi­si kimp­pa­kul­je­tuk­set työn­te­ki­jöil­le. Kut­su­bus­sil­le saa­tai­siin näin asiak­kai­ta Jos kimp­pa­kyy­tiai­ton kus­ki ajai­si oman koti­mat­kan­sa täl­lä työ­au­tol­la, ei oli­si tar­vet­ta pysä­köin­ti­pai­koil­le vari­kon luo­na juu­ri lainkaan.

    Itse asias­sa HSL jär­jes­tää kimppakyytejä/ bus­si­kul­je­tuk­sia hal­leil­le. Kai­kil­le ne eivät sovi, eism. naa­pu­ril­le­ni täs­sä Kirkkonummella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Kuto­ja: Kun Val­li­lan maa­na­lai­nen varik­ko kaa­tui, mik­sei alet­tu suun­nit­te­le­maan maa­na­lais­ta varik­koa lähem­mäs kes­kus­taa? Esi­mer­kik­si lin­jo­jen alle Kal­lioon. Lou­hi­mi­sen voi­si yhdis­tää Pisa­ra-radan raken­ta­mi­seen. Samal­la voi­si lepy­tel­lä auto­puo­luet­ta ja lou­hia park­ki­pai­kat Lin­nan­mäen alle?

    Rai­tio­va­ri­kol­le on etsit­ty sopi­vaa kal­lio­ti­laa jo kym­me­niä vuo­sia, mut­ta vain Val­li­lan suun­ni­tel­ma saa­tin aikaan. Aja­tel­tiin, että uusi varik­ko vapaut­tai­si Kos­ke­lan varik­koa­lu­een asun­to- ja lii­ke­toi­min­ta­käyt­töön. Kaa­van tuo­ma raken­nusoi­keus oli­si pit­käl­le riit­tä­nyt uuden vari­kon inves­toin­tien rahoitukseksi.

    Se kaa­tui sit­ten hen­ki­lö­au­to­py­sä­köin­nin tila- ja kus­tan­nus­vaa­ti­muk­siin ja museo­vi­ras­ton alus­ta­viin kan­nan­ot­toi­hin nykyis­ten varik­ko­ra­ken­nus­ten suojelutarpeesta.

    Nyt kun rai­tio­verk­koa ollaan laa­jen­ta­mas­sa pal­jon, Val­li­lan kal­lio­re­ser­vit eivät oli­si riittäneetkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. tpyy­luo­ma: Kol­man­nek­si, syy mik­si asuin­ra­ken­ta­mi­seen on varat­tu niin vähän alaa lie­nee ilman­laa­tu, ja sii­tä teh­ty selvitys.

    Ilman­laa­tu­han on vain tek­ni­nen kysy­mys. Jos puhu­taan vuo­des­ta 2035, auto­kan­nan kes­ki­pääs­töt ovat jotain ihan muu­ta kuin nyky­ään. Pöly­pääs­töi­hin taas voi­daan vai­kut­taa halut­taes­sa regu­laa­tiol­la (nas­ta­ra­joi­tuk­set, nopeus­ra­joi­tuk­set) ja katu­jen yllä­pi­dol­la (sii­voa­mi­nen, pääl­lys­teen raken­ne, liuk­kau­den­tor­jun­ta­me­ne­tel­mät). Tar­vit­tes­sa polt­to­pääs­tö­jä voi­daan rajoit­taa huo­nom­pi­na päi­vi­nä aset­ta­mal­la tek­ni­siä vaa­ti­muk­sia sil­loin sal­li­tuil­le ajoneuvoille.

    Onko hen­gi­ty­sil­man pilaa­mi­ses­ta huo­nol­la auto­ka­lus­tol­la ja tien­pi­dol­la tul­lut jokin ole­tusar­vo kaavoituksessa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Krtek: Tar­vit­see olla aika­moi­nen luot­ta­mus tämän het­ken raken­ta­mi­seen, jos vain n. 60 vuot­ta van­haa raken­nus­kan­taa pur­kaa “laa­duk­kaam­man” tieltä…

    Toki näin­kin. Saat­taa­han sil­ti olla niin­kin, että ne nykyi­set eivät sovel­lu eri­tyi­sen hyvin sii­hen käyt­töön, johon tont­ti par­hai­ten sovel­tuu. Saat­taa toki olla ole­mat­ta­kin, mut­ta täl­lai­nen mah­dol­li­suus var­maan­kin on? Mitä miel­tä itse olet, mik­si ne pitäi­si säilyttää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Krtek: Tar­vit­see olla aika­moi­nen luot­ta­mus tämän het­ken raken­ta­mi­seen, jos vain n. 60 vuot­ta van­haa raken­nus­kan­taa pur­kaa “laa­duk­kaam­man” tieltä…

    Har­mi, ettei kom­ment­te­jaan voi edi­toi­da… niin, siis sen ver­ran vie­lä vään­nän rau­ta­lan­kaa, etten kysel­lyt laa­dus­ta 60 vuot­ta sit­ten ver­sus nyt, vaan maan käy­tös­tä 60 vuot­ta sit­ten ver­sus nyt. Että onko tosi­aan niin suo­je­lun­tar­pees­sa ole­vaa raken­nus­kan­taa kysees­sä, että suo­je­luun on varaa. Vas­ta­sit ohi kysy­myk­sen. Jos kysyi­sin kan­nat­tai­si­ko raken­taa saman­lai­set kasar­mit van­ho­jen tilal­le, oli­sit toki asian ytimessä.

    Lähiöis­sä vois noin muu­ten kan­nat­taa tuo­kin, jopa kuut­ta­kym­men­tä vuot­ta nuo­rem­man­kin pur­ku van­han tiel­tä, mut­ten kyl­lä voi sitä kan­nat­taa, jos taas teh­täis saman ver­ran, mut­ta uut­ta. Jos tupla­taan-tripla­taan, niin hom­ma­han alkaa olla jo jär­ke­väm­pää. Esim. Län­si-Hert­to­nie­mes­sä ei ole tapah­tu­nut juu­ri mitään 40 vuo­teen. Olis­ko­han jo aika tupla­ta? Mik­si ei? Ei voi olla museo joka pai­kas­sa ellei ole mil­jo­nää­ri joka rapus­sa. NIMBY on joka pai­kas­sa, mut­ta NIMBY kun alkaa mak­saa kiin­teis­tö­ve­roa tuplas­ti, niin se vois toi­vot­taa uusia mak­sa­jia jaka­maan taak­kaa ja paran­tu­nei­ta pal­ve­lu­ja. No, lie­nen harhainen?

    Hert­to­nie­mi 50k
    Laa­ja­sa­lo 50k

    Sit­ten jo sil­ta­kin saa­daan perus­tel­tua ja ratik­ka Laa­ja­sa­lo-Hert­to­nie­mi-Pasi­la. Sehän mah­tuu sii­hen Itä­ka­dul­le kul­ke­maan, sii­tä Teol­li­suus­ka­dul­le. Hert­to­nie­men­ran­taan­kin vie­lä mah­tuu, lisä­ker­ros-kak­si mihin se sopii ja park­ki­paik­ka kou­lun vie­res­sä sekä ran­ta­park­kis (meil­lä on varaa näi­hin park­ki­paik­koi­hin? jos on, niin eihän täs­sä sit­ten mikään hätä ole talou­del­li­ses­sa mie­les­sä…). Nämä kai jo sel­viä (ran­nas­sa var­maan NIM­BYi­lyä tie­dos­sa), tie­dä mil­loin sit­ten tapah­tuu ja mik­sei jo. Hit­saa­jal­la­han koh­ta myös pure­taan van­haa. Toi­vot­ta­vas­ti tulee teho­kas­ta tilalle.

    Minä­hän en kai sais toi­voa lisää leik­ki­ka­ve­rei­ta kuin Hert­to­nie­men­ran­nan osal­ta, kos­ka en asu Län­si-Hert­to­nie­mes­sä enkä Laajasalossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. jumi­ny: Toki näin­kin. Saat­taa­han sil­ti olla niin­kin, että ne nykyi­set eivät sovel­lu eri­tyi­sen hyvin sii­hen käyt­töön, johon tont­ti par­hai­ten sovel­tuu. Saat­taa toki olla ole­mat­ta­kin, mut­ta täl­lai­nen mah­dol­li­suus var­maan­kin on? Mitä miel­tä itse olet, mik­si ne pitäi­si säilyttää? 

    Annan itseä­ni vii­saam­man kertoa.

    Ka­sar­mi­ra­ken­nuk­set val­mis­tui­vat 1930-lu­­vul­­la ja ovat ai­kan­sa so­ti­las­ra­ken­ta­mi­sen tyy­li­puh­tai­ta edus­ta­jia, sa­noo Mu­seo­vi­ras­ton eri­kois­tut­ki­ja Jark­ko Sinisalo. 

    Ra­ken­nuk­seen ei ole teh­ty juu­ri mi­tään muu­tok­sia sit­ten 1930-luvun.”

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton Prok­ko­la: “Tai­val­lah­den kasar­mi on yksi tär­keim­mis­tä ja hie­noim­mis­ta funk­kis­ka­sar­meis­ta mitä Suo­mes­sa on. Puo­lus­tus­voi­mien käyt­töön suun­ni­tel­luk­si raken­nuk­sek­si on myös kiin­nos­ta­vaa, että kasar­min suun­nit­te­li­ja­na toi­mi nai­nen, ark­ki­teh­ti Mart­ta Martikainen.”

    Suo anteek­si aiem­pi tyly vas­tauk­se­ni. Ehdo­tus talo­jen kor­vaa­mi­ses­ta oli kuin ehdot­tai­sit Edel­fel­tin tau­lun pääl­le maa­lat­ta­vak­si jotain uut­ta ja parem­paa. Kysees­sä ei ole Mona Lisa, mut­ta ainut­laa­tui­nen ja tär­ve­le­mät­tä säi­ly­nyt osa Hel­sin­gin his­to­ri­aa. Toi­vot­ta­vas­ti uusi omis­ta­ja Aura­tum ei tär­ve­le raken­nuk­sia pahas­ti nii­tä asuin­käyt­töön muut­taes­saan (suo­je­lu on aika ham­paa­ton­ta sisä­ti­lo­ja ajatellen).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Krtek:
    Puo­lus­tus­voi­mien käyt­töön suun­ni­tel­luk­si raken­nuk­sek­si on myös kiin­nos­ta­vaa, että kasar­min suun­nit­te­li­ja­na toi­mi nai­nen, ark­ki­teh­ti Mart­ta Martikainen.” 

    Suo anteek­si aiem­pi tyly vas­tauk­se­ni. Ehdo­tus talo­jen kor­vaa­mi­ses­ta oli kuin ehdot­tai­sit Edel­fel­tin tau­lun pääl­le maa­lat­ta­vak­si jotain uut­ta ja parem­paa. Kysees­sä ei ole Mona Lisa, mut­ta ainut­laa­tui­nen ja tär­ve­le­mät­tä säi­ly­nyt osa Hel­sin­gin historiaa. 

    Mut­ta kun kysees­sä on raken­nus joka ei ole edes kovin kau­nis, ei pal­ve­le asuk­kien tar­pei­ta ja jon­ka mer­kit­tä­vin asia näyt­tää ole­van suun­nit­te­li­jan sukupuoli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Krtek: Annan itseä­ni vii­saam­man kertoa.
    …Mu­seo­vi­ras­ton eri­kois­tut­ki­ja Jark­ko Sinisalo. 

    En läh­ti­si olet­ta­muk­ses­ta, että museo­vi­ras­to tie­tää par­hai­ten min­kä­lai­nen raken­nus kau­pun­kia par­hai­ten mis­sä­kin pal­ve­lee. He voi­vat ehkä arvioi­da raken­nuk­sen his­to­rial­li­sen arvon ja perus­tel­la mik­si tuli­si suo­jel­la. Nyt sit­ten he eivät mak­sa bud­je­tis­taan mene­te­tyis­tä mah­dol­li­suuk­sis­ta, hei­dän mie­li­pi­teen­sä pitäi­si olla vain yksi huo­mioo­no­tet­ta­va asia.

    Krtek:Suo anteek­si aiem­pi tyly vas­tauk­se­ni. Ehdo­tus talo­jen kor­vaa­mi­ses­ta oli kuin ehdot­tai­sit Edel­fel­tin tau­lun pääl­le maa­lat­ta­vak­si jotain uut­ta ja parem­paa. Kysees­sä ei ole Mona Lisa, mut­ta ainut­laa­tui­nen ja tär­ve­le­mät­tä säi­ly­nyt osa Hel­sin­gin his­to­ri­aa. Toi­vot­ta­vas­ti uusi omis­ta­ja Aura­tum ei tär­ve­le raken­nuk­sia pahas­ti nii­tä asuin­käyt­töön muut­taes­saan (suo­je­lu on aika ham­paa­ton­ta sisä­ti­lo­ja ajatellen).

    Ehkä ehdo­tuk­se­ni kuu­los­ti tylyl­tä myös. En tar­koit­ta­nut sitä niin. Maa­laus ei vie pal­joa tilaa eikä sen pääl­le maa­laa­mi­sen vaih­toeh­to­ku­lu ole kuin pala kan­gas­ta. Nämä raken­nuk­set vie­vät tilaa ja voi olla, että nii­den suo­je­lu on todel­la kal­lis­ta kun ote­taan huo­mioon mitä muu­ta nii­den vie­mäl­lä tilal­la voi­tai­siin tehdä.

    Minul­la ei ole tähän nimen­omai­seen asi­aan sen kum­mem­paa mie­li­pi­det­tä kun en ole pereh­tynt tar­peek­si, sik­si kysyin­kin mik­si nämä ovat niin arvok­kai­ta, että meil­lä on tähän varaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Tai­val­lah­den kasar­mia­lue on kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti mer­kit­tä­vä, ja ole­mas­sa ole­vil­le raken­nuk­sil­le oli­si suo­nut jotain esi­mer­kik­si kult­tuu­riin lii­tyy­vää käyttöä. 

    Nyt ase­ma­kaa­van muu­tok­sen myö­tä tulee uut­ta asuin­ra­ken­nusoi­keut­ta noin 7200 ker­ros­ne­liö­met­riä, kun kes­kel­le kort­te­lia raken­ne­taan kaup­po­ja ja ven­ku­ran­muo­toi­sia uuden­ai­kai­sia asuin­ta­lo­ja. Voi olla että sen jäl­keen ei van­has­ta fun­kis­ka­sar­min koko­nai­suu­des­ta ole enää pal­joa jäljellä.

    Töö­lön mah­dol­li­sia kaup­paon­gel­mia­kaan uudis­ra­ken­ta­mi­nen ei rat­kai­se. Paik­ka­han on kovin syr­jäs­sä ihan Töö­lön toi­sel­la lai­dal­la, jos­sa ei edes asu ketään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.