Outo käsitys suoran toiminnan strategiasta.

Suomes­sa näyt­tää nousseen häly siitä, että val­tion omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta vas­taa­va min­is­teri Hau­ta­la on hyväksynyt virkamieskan­nan vai­eta Green­pea­cen Arct­ian jään­mur­ta­jaisku kuo­li­aak­si. Hei­din olisi kuulem­ma pitänyt kumo­ta virkamiehen kan­ta ja määrätä nos­ta­maan asi­as­ta syyt­teet. Hyväksyessään virkami­esten aja­man lin­jan Hei­di on kuulem­ma aut­tanut kavere­itaan. Jat­ka lukemista “Outo käsi­tys suo­ran toimin­nan strategiasta.”

Ilmastopolitiikassa huomio fossiilisten tarjontaan.

Liuskekaa­su syr­jäyt­tää Yhdys­val­lois­sa  kivi­hi­iltä ja näin Yhdys­valat pääsee päästö­jen vähen­nys­tavoit­teeseen­sa. Hyvä?

Har­mi vain, että tämä on alen­tanut kivi­hi­ilen hin­ta niin, että sen käyt­tö vas­taavasti lisään­tyy muual­la maail­mas­sa, myös Suomes­sa ja esimerkik­si kuulem­ma Jyväskylässä.

Samal­la taval­la on vaikut­tanut ben­san kulu­tuk­sen alen­tu­mi­nen teol­lisu­us­mais­sa. Se on laskenut öljyn hin­taa (siitä mitä se muuten olisi) ja näin tehnyt tilaa autoilun lisään­tymiseen muual­la. Jat­ka lukemista “Ilmastopoli­ti­ikas­sa huomio fos­si­ilis­ten tarjontaan.”

Onko päästökauppa epäonnistunut?

Moni on arvostel­lut EU:n päästökaup­paa toim­i­mat­to­muud­es­ta, kos­ka päästöoikeu­den hin­ta on laskenut käytän­nössä nol­laan. Näin myös tänään HS:n pääkir­joituk­ses­sa. Tämän seu­rauk­se­na esimerkik­si kivi­hi­ilen käyt­tö on lisään­tymässä, kos­ka päästökaup­pa ei sitä enää rajoi­ta kuten muu­ta­ma vuosi sitten.

Toisaal­ta voidaan sanoa, että päästöoikeu­den hin­ta on nol­las­sa, kos­ka EU:n päästökaup­pasek­torin päästöt ovat vähen­tyneet niin paljon kuin pitikin vähen­tyä ja vähän enem­mänkin. On siis pysyt­ty tavoit­teessa, mut­ta kuitenkin väärin sam­mutet­tu? Jat­ka lukemista “Onko päästökaup­pa epäonnistunut?”

Mitä ajattelen Meri-Rastilan kaavoituksesta

Minä kuu­lun niihin, joiden mielestä Helsin­gin tulee ottaa mah­dol­lisim­man suuri osa Helsin­gin seudulle tulev­as­ta väestön­lisäyk­ses­tä, kos­ka näin väl­tetään kaupunki­rak­en­teen tuhoisa hajoami­nen. Hajaan­tunut kaupunki­rakenne on tuhoisa sekä ympäristölle että elinkeinoille eikä se näytä ole­van ihmis­ten mieleenkään – sen näkee siitä, että asun­noista ollaan valmi­it mak­samaan järkyt­tävän paljon enem­män, kun ne sijoit­tuvat keskeisesti.

Kun Helsin­gin asukasluku kaksinker­tais­tui, rak­en­tamiseen käyte­tyn maa-alan määrä kym­menker­tais­tui. Täl­lainen on paha luon­nolle, kos­ka maa­ta peit­tyy betonin ja asfaltin alle ja kos­ka liikenne vie hirveästi ben­saa. Se on paha elinkeinoille, kos­ka väistämätön siir­tymi­nen teol­lisu­ud­es­ta urbaanei­hin palvelui­hin ei onnis­tu, jos ihmiset asu­vat ripotel­tu­ina pieni­in irral­lisi­in asutuslämpäreisiin.

Sille taas emme voi mitään, että maas­sa muute­taan kaupunkei­hin, sil­lä ei sille ole mis­sään muual­lakaan voitu mitään. Helsin­gin seudulle tulee lisää väkeä paljon. On vain kysymys mihin, ja minä kan­natan tiivistä yhdyskuntarakennetta.

Toisaal­ta kan­natan sitä, että kun kort­telit raken­netaan tiivi­isti, niiden vastapain­ona on olta­va kun­nol­lisia viheralueita.

Yllä olev­as­ta voisi kuitenkin päätel­lä, että kan­nat­taisin Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan rak­en­tamista. Onhan se melkein metroase­man vier­essä. Niin kan­natinkin, kunnes alueen asukkaat tekivät tar­jouk­sen: sama määrä asukkai­ta voidaan asut­taa nyt asun­toko­rt­teleik­si vara­tu­ille alueille niitä tiivistäen, jos ranta­puis­to jätetään rauhaan. Täl­laista tar­jous­ta ei voi hylätä, sil­lä se tar­joaa mah­dol­lisu­u­den tehdä Meri-Rasti­lan tiivistämis­es­tä esimerkki­ta­pauk­sen, pilotin, jota voidaan seu­ra­ta muual­la. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len Meri-Rasti­lan kaavoituksesta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2013

En pääse paikalle, kos­ka olen IPUn kok­ouk­ses­sa Gen­evessä. Mikko Särelä sijaistaa.

Laa­jasa­lon tiivistyskaava

Kuten san­ot­tu, olen ilah­tunut, että asuin­pin­ta-ala voiti­in kaksinker­tais­taa näin hel­posti. Luot­ta­mus­miehen ei kan­na­ta alkaa arkkite­hdik­si. Jos ryhty­isin, yrit­täisin panos­taa vähän enem­män pihapi­irei­hin. Nämä pis­te­talot tuot­ta­vat pihare­vi­irien sijas­ta tuol­laista ei kenenkään maa­ta, joka on tietysti piha­su­un­nit­telul­la kor­jat­tavis­sa. Kun Helsinki­in pitäisi ahtaa 300 000 asukas­ta lisää, esikaupunkialuei­den väk­ilu­vun kaksinker­tais­t­a­mi­nen on jok­seenkin vält­tämätön­tä, kos­ka muuten on raken­net­ta­va umpeen kaik­ki vihreä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 8.10.2013”

Greenpeacen toiminta on hyväksyttävää

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen, tekivätkä Green­pea­cen aktivis­tit moraalis­es­ti oikein pyrkiessään venäläiselle öljynporauslautalle.

Green­peace pyrkii toimin­noil­laan herät­tämään julk­ista huomioi­ta asioi­hin, jot­ka ovat sen arvoisia. Kun toim­inta pysyy väki­val­lat­tomana eikä aiheuta mainit­tavaa vahinkoa, se on hyväksyt­tävää. Venäjä on lehdis­tön huonon tilan vuok­si perustel­tu kohde. 

Kun toimin­nas­sa men­nään lain toisel­la puolelle, on riskinä radikalisoi­tu­misen kierre, jos­sa jäl­jet pelot­ta­vat, mut­ta Green­peace on tois­taisek­si tämän riskin välttänyt. 

Ark­ti­nen öljy pitäisi jät­tää maa­han. Jos maa­pal­lon läm­pen­e­m­i­nen aio­taan pysäyt­tää kah­teen asteeseen, pitäisi tun­ne­tu­ista fos­si­il­i­sista varoista jät­tää maa­han 80 %. Tässä val­os­sa ark­tisen öljyn poraamises­sa ei ole järkeä, kos­ka se on kallista ja ympäristön kannal­ta hyvin vaarallista.

Kannattaako kuntien olla mukana Fennovoimassa

Fen­novoiman omis­t­a­mi­nen merk­it­see kun­nille taloudel­lista riskiä, kos­ka omis­ta­jat sitoutu­vat osta­maan osakku­ussähkön omakus­tan­nush­in­taan, joka ylit­tää nykyisen markki­nahin­nan noin kaksinkertaisesti.

Min­is­ter­it Niin­istö ja Vapaavuori ovat joutuneet jonkin­laiseen kärhämään siitä, kan­nat­taako kun­tien olla mukana Fen­novoima­hankkeessa. Minus­takin kun­tien kan­nat­taisi vähän harki­ta, oli­vat ne ydin­voiman suh­teen muuten mitä mieltä hyvänsä.

Fen­novoima kuten myös TVO ovat niin­san­ot­tu­ja Mankala-yhtiöitä. Ne eivät jaa osinko­ja, kos­ka yhtiön tulos on aina nol­la. Osakkaat saa­vat vasti­neen sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle sil­lä, että saa­vat ostaa osakku­ussähköä omakus­tan­nush­in­taan. Kun kaik­ki myy­dään omakus­tan­nush­in­taan, yhtiön tulok­sek­si tulee nol­la. (Tai tarkem­min: kas­savir­ta on nol­la. Jos lain­o­ja mak­se­taan pois pois­to­ja nopeam­min, tulok­ses­ta tulee positiivinen.)

Osakku­ussähköä ei ain­oas­taan saa ostaa omakus­tan­nush­in­taan vaan se on ostet­ta­va. Tässä on ilmeinen kun­ti­in kohdis­tu­va ris­ki, jota kaik­ki eivät ehkä ole oival­ta­ne­et. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako kun­tien olla mukana Fennovoimassa”

Kaupunkisuunnitelulautakunta 1.10.2013

Koske­lan varikko

Lau­takun­ta oli jo sopin­ut, että asia palaute­taan valmis­teltavak­si niin, että asun­torak­en­tamista lisätään olen­nais­es­ti. Kos­ka ratikka­hallil­la alkaa olla kiire, esit­telijä muut­ti esi­tys­tään niin, että asun­torak­en­tamis­tavoite 20 000 – 25 000 ker­rosneliötä pois­tet­ti­in ja kor­vat­ti­in sanoil­la raken­netaan tehokkaasti tai jotain sel­l­aista. Annet­ti­in men­nä. Mah­dol­lis­es­ta Koske­lantien ratikkay­htey­destä ei päätetä tässä vaiheessa.

Laa­jasa­lon Gunil­lantien tiivistyskaa­va Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­ta 1.10.2013”

Suun terveydenhoito ja monikanavainen rahoitus

RKP:n puheen­jo­hta­ja Carl Haglund on esit­tänyt, että yht­enä keinona vähen­tää kun­tien tehtäviä lopetet­taisi­in aikuis­ten ham­mashoito kun­nis­sa. Min­ulle ei ole selvin­nyt, tarkoit­tiko hän, että samas­sa yhtey­dessä lopetet­taisi­in myös yksi­tyisen ham­mashoidon sairausvakuutuskorvaukset. 

Ham­mashoi­dos­sa on järkeistämisen varaa, mut­ta aja­tus, että yhteiskun­nan tuel­la ham­pai­ta ei hoidet­taisi, on suun­nilleen yhtä perustel­tu käsi­vam­mo­jen rajaami­nen ter­vey­den­huol­lon ulkop­uolelle. His­to­ri­al­li­sista syistä ham­mashoito ja muun kehon hoito ovat eriy­tyneet organ­isatoris­es­ti toi­sis­taan, mut­ta kehon infek­tiot eivät nou­da­ta tätä jakoa. Ham­masperäiset tule­hduk­set lev­iävät muualle kehoon ja ovat ris­ki esimerkik­si sydämelle. Jat­ka lukemista “Suun ter­vey­den­hoito ja monikanavainen rahoitus”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.10.2013

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Eri­no­mainen tiivistyskaa­va Gunillantiellä

Seit­semän ja puoli hehtaaria Laa­jasa­loa tiivis­tetään niin, että uut­ta raken­nu­soikeut­ta saadaan noin 30 000 k‑m2 ja uusia asukkai­ta noin 650. Alueen tehokku­us nousee 0,4:stä (sic!) 0,85:een. Yli yhden pitäisi päästä, mut­ta ei onnis­tu, kun ole­mas­sa ole­vat talot pitää ottaa huomioon ja sit­ten on vielä se pysäköinti.

Oheises­sa kuvas­sa on punaisel­la rajat­tuna kaa­va-alue noin suurin piirtein. Pitkät lamel­li­talot ovat nyky­isiä talo­ja, muut uusia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 1.10.2013”