Kaupunkisuunnitelulautakunta 1.10.2013

Koske­lan varikko

Lau­takun­ta oli jo sopin­ut, että asia palaute­taan valmis­teltavak­si niin, että asun­torak­en­tamista lisätään olen­nais­es­ti. Kos­ka ratikka­hallil­la alkaa olla kiire, esit­telijä muut­ti esi­tys­tään niin, että asun­torak­en­tamis­tavoite 20 000 – 25 000 ker­rosneliötä pois­tet­ti­in ja kor­vat­ti­in sanoil­la raken­netaan tehokkaasti tai jotain sel­l­aista. Annet­ti­in men­nä. Mah­dol­lis­es­ta Koske­lantien ratikkay­htey­destä ei päätetä tässä vaiheessa.

Laa­jasa­lon Gunil­lantien tiivistyskaava

Pan­ti­in pöy­dälle. Vähän oli keskustelua siitä, olisiko pis­te­talot voitu kor­va­ta umpiko­rt­telil­la. Kovin hyviä piho­ja­han tähän ei syn­ny. Taas ker­ran raken­nusko­rkeut­ta rajoit­taa se, etteivät autot mah­du mihinkään.

Hert­toniemen tiivistyskaavat

Hyväksyt­ti­in sel­l­aise­naan. Taas oli puhet­ta pysäköin­nistä. Paikalli­nen pysäköin­ti­laitos on hallinnol­lisen sol­mun takia vajaakäyt­töi­nen. Paikoista on ker­ral­laan käytössä ehkä 70 %. Kaupun­ki ei tai­da oikein päästä pysäköin­tiy­htiön päätök­sen­tekoon sisään.

Regi­nanku­jan kaavas­sa ensim­mäi­nen ker­ros on asumisen sijaan auto­hal­li­na. Todel­la kalli­ita autopaikko­ja, jos olete­taan, että muuten ker­ros olisi asuinkäytössä. (Tämä ole­tus voidaan myös kiistää sil­lä, että lat­tia on liian mata­lal­la meren ennustet­tua nousua ajatellen.) Olet­taen, että pysäköin­tik­er­roksen voisi ottaa asuinkäyt­töön, yhtiön kan­nat­taisi mak­saa niistä vajaal­la käytöl­lä ole­vista hal­li­paikoista 100 000 euroa paikkaa kohden. Lisää markki­na­t­alout­ta pysäköintiin!

Oulunkylän kaa­va

Olin pitänyt tätä pöy­däl­lä, jot­ta raken­nu­soikeut­ta voitaisi­in lisätä. Esteenä oli toisaal­ta pysäköin­ti ja uute­na se, että arvon­leikkauk­ses­sa on tässä por­ras. Nelik­er­roksis­es­ta raken­nuk­ses­ta ei mene kaavoitushyö­dyn leikkaus­ta, viisik­er­roksis­es­ta menee kaik­ista ker­roksista. Viras­to lupasi perus­taa han­kkeen selvit­tämään tämän kaltaisen tiivistämisen esteitä, joten hukkaan ei tämäkään pöy­däl­lä pitämi­nen mennyt.

Poikkeamis­lu­vat

menivät sel­l­aise­naan. Itäkeskuk­sen maamerkki­in tulee asuntoja.

Lau­takun­nan listal­la oli tiivistyskaavo­ja 40 000 ker­rosneliön verran!

37 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnitelulautakunta 1.10.2013”

  1. Miten muuten menee tämä kaupunkisu­un­nit­telupros­es­si tuos­sa Gunil­lantien tapauksessa?

    Nyt virkamiehet ovat piirtäneet pis­te­talo­ja vil­pit­tömästi ja saa­mansa koulu­tuk­sen mukaan. Ilmeis­es­ti tavoit­teena ole­via neliöitä ja kus­tan­nuk­sia on yritet­ty sovit­taa anne­tuis­sa rajois­sa. Tässä vai­heessa ei var­maankaan paljoa “taiteel­lisu­ut­ta” tarvita.

    Ajat­tel­e­vatko he että tuulivi­iripoli­itikot taas pelleilee jos suun­nitel­ma tulee takaisin keho­tuk­sel­la jatkoke­hit­tää umpiko­rt­telin suun­taan? Ja tekevät pitkin ham­pain jotain kun pop­ulis­tiset maal­likot kehtaa­vat hei­dän hienoon näke­myk­seen­sä. Vai anta­vatko peräti asiantun­ti­janäke­myk­sen että “ei ole mah­dol­lista” ja pistävät kädet kainaloon jol­loin mitään ei voi tehdä.…?

    Mon­een ker­taan tehtävää työtä tuol­lais­es­ta luul­tavasti joka tapauk­ses­sa tulee kun kaupunkiku­val­lisia näke­myk­siä iteroidaan…

  2. (Tämä ole­tus voidaan myös kiistää sil­lä, että lat­tia on liian mata­lal­la meren ennustet­tua nousua ajatellen) 

    Äkkiseltään vähän outo aja­tus on sekin, että sään­nölli­nen tul­vimi­nen olisi ker­rostalon pysäköin­tik­er­rokses­sa jotenkin sal­lit­tavam­paa kuin asuinker­rokses­sa. Taloa ei kai kuitenkaan olla tekemässä kestämään tuommoista.

  3. Hieno­ja esimerkke­jä toimi­vas­ta lau­takun­tatyösken­telystä, nämä kään­tää pros­esse­ja oikeaan suuntaan.

    “Poikkeamis­lu­vat menivät sel­l­aise­naan. Itäkeskuk­sen maamerkki­in tulee asuntoja.”

    - tuo­hon en olisi vielä vuosi sit­ten uskonut jokin virkami­esten itse kek­simä sään­tö asun­to­jen ilman­su­un­nista tms. olisi nujer­tanut yrityksen. 

    “yhtiön kan­nat­taisi mak­saa niistä vajaal­la käytöl­lä ole­vista hal­li­paikoista 100 000 euroa paikkaa kohden. Lisää markki­na­t­alout­ta pysäköintiin!”

    - Markki­na­t­alous on käytän­nössä ain­oa ratkaisu auto­jen kus­tan­nusten hallintaan, pidem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä alkaa kaavapros­es­si­akin kiin­nos­taa auto­jen kustannusvaikutus.
    Esimerkke­jä ja ref­er­enssikus­tan­nuk­sia alkaa jo olla ihan riit­tävästi, niitä koske­va argu­men­taa­tio sivu­utet­ti­in aikoinaan kun alan toim­i­joiden luot­ta­mus oli men­nyt syys­tä tai syyttä.

  4. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Miten muuten menee tämä kaupunkisu­un­nit­telupros­es­si tuos­sa Gunil­lantien tapauksessa?

    Nyt virkamiehet ovat piirtäneet pis­te­talo­ja vil­pit­tömästi ja saa­mansa koulu­tuk­sen mukaan. Ilmeis­es­ti tavoit­teena ole­via neliöitä ja kus­tan­nuk­sia on yritet­ty sovit­taa anne­tuis­sa rajois­sa. Tässä vai­heessa ei var­maankaan paljoa “taiteel­lisu­ut­ta” tarvita.

    Ajat­tel­e­vatko he että tuulivi­iripoli­itikot taas pelleilee jos suun­nitel­ma tulee takaisin keho­tuk­sel­la jatkoke­hit­tää umpiko­rt­telin suun­taan? Ja tekevät pitkin ham­pain jotain kun pop­ulis­tiset maal­likot kehtaa­vat hei­dän hienoon näke­myk­seen­sä. Vai anta­vatko peräti asiantun­ti­janäke­myk­sen että “ei ole mah­dol­lista” ja pistävät kädet kainaloon jol­loin mitään ei voi tehdä….?

    Mon­een ker­taan tehtävää työtä tuol­lais­es­ta luul­tavasti joka tapauk­ses­sa tulee kun kaupunkiku­val­lisia näke­myk­siä iteroidaan…

    Koko kaavae­hdo­tus oli taas ker­ran räätälöi­ty gryn­derei­den etua silmäl­läpitäen. Myytävän ker­rosalan mak­si­moin­ti rak­en­ta­jalle mah­dol­lisim­man edullisel­la rak­en­teel­la. Näin­hän niitä kaavo­ja tehdään Helsingis­säkin, ei yksin Van­taal­la. Poli­itikot ovat tässä mukana gryn­derei­den etu­jen varmistajana.

  5. Voisiko tiivistyskaavo­ja tehdä siten, että kort­telille vain annet­taisi­in n neliötä lisää raken­nu­soikeut­ta ja raken­nus­su­un­nit­telu jätet­täisi­in sit­ten arkkite­hdin hark­in­taan? Pitääkö sitä pistetalo/umpikortteli val­in­taa kaavavai­heessa tehdä?

    Varsinkin jos gryn­der­inä on kaupun­ki, voisi kaupunkiku­val­lisen min­im­i­laadun kuvitel­la toteu­tu­van ilman liian tiukkaa kaavao­h­jaus­takin. Ja siitähän Osmo olet jo aikaisem­minkin main­in­nut että raken­nuslu­pavai­heeseen pitäisi saa­da enem­män laadun­valvon­taa jot­ta kaavoitus­ta voidaan keven­tää. Onko lakialoite jo vetämässä?

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Häh?
    Kaupun­ki omis­taa maan. Gryn­daa­ja on toden­näköis­es­ti ATT.
    Oletko vähän vainoharhainen?

    Juuri noin­han se menee. Kaavoit­ta­ja ja poli­it­tiset päätäjät tietävät jo kaavaa laaties­saan kuka rak­en­tamisen toteut­taa, ja kaa­va tehdään toteut­ta­jan tarpeisi­in sopi­vak­si. Nyt se on siis ATT, seu­raavas­sa kohteessa joku muu raken­nus­li­ike. Kovin tut­tua hyvä veli toim­intaa puhtaimmillaan.

  7. Ode: “Lisää markki­na­t­alout­ta pysäköintiin!”

    Valitet­tavasti Suo­mi ei ole markki­na­t­alous vaan suun­nitel­mat­alous, jos­sa virkamiehet jär­jestelevät val­i­tu­ille raken­nus­li­ikkeille liike­toim­intaa eli betonikolossien pysty­tys­tä. Siinä ei ole kysymys hyvästä asuinympäristöstä, asun­top­u­lan hävit­tämis­es­tä, edullis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta tai kaupunki­lais­ten etu­jen ajamis­es­ta. Ei todellakaan.

    Kysymys on epätäy­del­lisen kil­pailun muo­dos­ta, jolle kansan­talousti­eteil­i­jät ovat anta­neet nimen oli­gop­o­li. Poli­itikot ovat mukana, kos­ka luule­vat hal­lit­se­vansa peliä vaik­ka todel­lisu­udessa ovat vain peli­nap­pu­loi­ta. Raken­nus­li­ikkeille on edullista rak­en­taa raakat­alo­ja niinkuin niitä on aina tehty, ele­menteistä kasaan kyhäten. Voitot tästä nau­ret­ta­van yksinker­tais­es­ta inno­vaa­tiobusinek­ses­tä ovat ällistyt­täviä suh­teessa liike­toimin­nan alkeel­lisu­u­teen ja asukkaat mak­sa­vat kaiken, kos­ka eivät omis­sa kahli­tuis­sa elämän­ti­lanteis­saan muu­ta voi.

    Pankki­toimin­nan tarkoi­tus on ylläpitää asun­to­lainal­la per­heen velka­suhdet­ta koko elämän ajan. Kansan­taloudessa sitä kut­su­taan säästämisek­si. Niin kauan kuin asun­to­jen hin­nat nou­se­vat tasais­es­ti kohti pil­viä, asukkaat usko­vat itsekin hyö­tyvän­sä, ainakin jos saman rahan pitäisi pulit­taa vuokranantajille. 

    Sit­ten, kun usko tähän ikili­ikku­jaan rom­ah­taa, hel­vetti pääsee irti ja olemme siinä mis­sä Espan­ja, Kreik­ka, Irlan­ti tai Yhdys­val­lat ja hei­dän Hedge-rahas­ton­sa ja sub­prime-luot­ton­sa. Sil­loin tulee päämin­is­teri naa­ma perus­lukemil­la tele­vi­siouutisi­in ja ilmoit­taa, että nyt on vaka­va paik­ka ja kansalais­ten on mak­set­ta­va tämä lysti. Muuten me rom­ah­damme kaik­ki! Sit­ten pelaste­taan pankit ja raken­nus­li­ik­keet ja odote­taan vähän aikaa, että pöly laskeu­tuu. Ja ruve­taan taas kyhäämään pis­te­talo­ja ele­menteistä. Niin­hän me tehti­in jo pen­tu­ina legoista.

    Muu­ta liike­toim­intaa, kun tätä ele­ment­tien kasaan kyhäämistä ei Suomes­sa enää oikeas­t­aan osa­takaan tehdä. Ja tämä ain­oakin etupäässä ruot­salais­ten raken­nus­li­ikkei­den toimesta.

    Tietysti, jos poli­ti­ikot tek­i­sivät kaa­van, jon­ka voisi raken­nut­taa ilman pankkia tai suur­ta raken­nus­li­iket­tä eli mei­dän suo­ma­lais­ten omin avuin, sil­loin voitaisi­in han­kkia Sak­sas­ta myös tehokkaampi pysäköin­ti­lait­teis­to tai sel­l­aisia voitaisi­in ehkä jopa alkaa rak­en­taa meilläkin. 

    http://www.woehr.de/en/product-finder.html

    Niin kauan kun poli­itikot halu­a­vat pitää sodan jäl­keen syn­tyneen rak­en­tamisen kor­rup­tiosys­teemin pystyssä mitään uut­ta auringon alla ei ole odotettavissa.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    ATT on siis kaupun­gin raken­nut­tah­jay­htiö, ei raken­nus­li­ike. Urak­ka kilpailutetaan. 

    Raken­nut­ta­ja perus­taa yhtiön ja myy (tai vuokraa) asunnot. 

    Raken­nut­ta­ja eli perus­ta­jau­rakoi­ja eli “gryn­deri” saa yleen­sä suurim­mat voitot kos­ka ottaa myös suurim­mat riskit (pait­si sil­loin kun ei ole kil­pailua ja asun­to­ja tarvi­taan neljälle­sadal­letuhan­nelle helsinkiläiselle…). Sil­loin saa vain voitot, ilman riskejä.

    Urakan kil­pailu­tuk­ses­sa voit­tanut pääu­rakoit­si­ja eli raken­nus­li­ike kil­pailut­taa edelleen ali­hankki­jat jot­ka taas kil­pailut­ta­vat omat ali­hankki­jansa jne. Jot­ka tule­vat maanan­tain aamu­lau­tal­la töi­hin koko viikoksi.

    Ja kaa­va tehdään siis joka tapauk­ses­sa tilaustyönä. Meteli nousee vain sil­loin jos esimerkik­si nor­jalainen hotel­li­raken­nut­ta­ja tulee vaki­in­tunei­den piirien ulkop­uolelta ja kuvit­telee saa­vansa saman kohtelun kuin “mei­dän pojat.”

  9. Tässä läh­es päivit­täin kat­se­len Kir­lkon­um­men uut­ta komeaa kun­nan­ta­lo: yhtä komea kuin Kako­la. Ja lay­seöon Gunil­lantien laajennussuunitelmia.

    Kyl­lä suo­ma­lainen arkkite­htu­uri on nyt hakuses­sa. Van­hem­miten sitä huo­maa tule­vansa konservatiiviksi.

  10. Eläk­keel­lä oel­va opet­ta­ja­toveri­ni asuu nykyään Puoti­lantiel­lä 60-luvul­la raken­netus­sa ele­ment­ti­talos­sa. Väljästi puis­toon asetetel­tu­ja kolmik­er­roksisia (hissitöömiä) talo­ja, Kyl­lä siel­lä viihtyy.

    Olen myös oll­lut hav­it­sev­inani, että Köl­nis­sä n 8 km päässä Köl­nin tuomiokirkol­ta talot ovat samoin väljästi aseteteltuja.

  11. Onks sin­ul­la Osmo tuos­ta Sis­se­lenku­jan (?) hallinnol­lis­es­ta sol­mus­ta lisäti­etoa jakaa?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    ATT on siis kaupun­gin raken­nut­tah­jay­htiö, ei raken­nus­li­ike. Urak­ka kilpailutetaan.

    Raken­nut­ta­ja = gryn­deri. Perus­ta­jau­rakoit­si­ja. Taho joka saa kaupungilta ton­tin, suun­nit­telee ja rahoit­taa talot, pilkkoo han­kkeen ali­u­rakoi­hin ja myy asun­not. ATT on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa, mut­ta toimii kuten yksi­tyis­es­ti omis­te­tut rakennuttajat/rakennusliikkeet.

    Kaavoittajan/lautakunnan tehtävä olisi toimia niin, että kaupunkiku­val­liset ja muut yleiset tavoit­teet (=veron­mak­sajien etu) tulisi huomioitua, nyt kaavoittaja/lautakunta toimii jär­jestelmän osana suo­raan gryn­derin pussiin. 

    Tämä kohde on vain yksi esimerk­ki kaupun­gin tavas­sa toimia. Päät­täjät ovat osa tätä jär­jestelmää, jos­sa pääa­sia on kaupun­gin ja gryn­derei­den yhteis­ten taloudel­lis­ten etu­jen mak­si­moin­ti (sym­bioosi), ei kaupunki­lais­ten edun (=määräl­lis­es­ti ja hin­nal­lis­es­ti sopivien asun­to­jen tuot­ta­mi­nen hyvässä kaupunki­rak­en­teessa) vaal­im­i­nen. Osmokin vaikut­taa kan­nao­tois­san enem­män kaupun­gin kas­saa vaali­val­ta virkamieheltä kuin kaupunki­lais­ten etua ajaval­ta luottamusmieheltä

    1. KariS
      Ymmär­rätkö nyt lainkaan mis­tä kir­joi­tat vai puratko vain pahaa oloasi? Tuol­la alueel­la ei syn­ny val­tavia kaavoitushyö­tyjä kenellekään.

  13. Mikko H: Äkkiseltään vähän outo aja­tus on sekin, että sään­nölli­nen tul­vimi­nen olisi ker­rostalon pysäköin­tik­er­rokses­sa jotenkin sal­lit­tavam­paa kuin asuinker­rokses­sa. Taloa ei kai kuitenkaan olla tekemässä kestämään tuommoista.

    Valitet­tavasti nämä esimerk­it ovat todel­lisia esimerkke­jä Helsingis­sä ja sen eräässä län­tisessä naa­purikun­nas­sa. Mon­imutkaisil­la kir­jal­lisil­la kaavamääräyk­sil­lä ja viras­to­jen ohjeil­la on yllät­täviä merk­i­tyk­siä. Lauseet ja tarkoituk­set pitäisi lue­tut­taa juris­teil­la ja kieli­toimis­tol­la ennen julkaisua.
    Kaiken kru­u­naa vaa­timus kiin­teistön omis­ta­jien tas­a­puolis­es­ta kohtelus­ta, järkeä ei voi käyt­tää ettei joku käytä päätöstä omien vaa­timusten­sa perusteena.

    1. Helsin­gin kaavoituk­ses­sa varaudu­taan meren­pin­nan metrin nousu­un. Kos­ka meren pin­ta vai­htelee myös sääolo­jen seu­rauk­se­na, kaavoituk­ses­sa määräyk­senä on, että kaa­va kestää meren pin­nan tilapäisen nousun 2,7 metriä nykyis­es­tä keskive­denko­rkeud­es­ta. Tuon auto­hallin lat­tia on ilmeis­es­ti vähän alle tämän 2,7 metriä, joten jol­lain nol­laa suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä vet­tä voi tul­la lait­tialle seu­raa­van sadan vuo­den aikana.

  14. Paikalli­nen pysäköin­ti­laitos on hallinnol­lisen sol­mun takia vajaakäyt­töi­nen. paikoista on ker­ral­laan käytössä ehkä 70 %. Kaupu­jn­ki ei tai­da oikein päästä pysäköin­tiy­htiön päätök­sen­tekoon sisään. 

    Kyl­lähän tuo parkkiy­htiön hallinto on kaupun­gin ihan itse solmi­ma. Taloy­htiöt omis­ta­vat parkkiy­htiön osakkei­ta ja ne saa­vat mankalana tietyn määrän parkkipaikko­ja sekä joutu­vat mak­samaan huolto­vastiket­ta, se hässäkkä on kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­tossa itse turat­tu. Tilanne toki paranisi jos paikkoi­hin oikeut­tavia osakkei­ta saisi ostaa erik­seen, mut­ta pilkkahin­taan­han ne menisi, kos­ka niitä on tehty kaavamääräyk­sen nojal­la ihan liikaa.

    Toisaal­ta en kuitenkaan oikein usko etteikö kaupun­ki pää­sisi parkkiy­htiön kanssa hyvin jut­tuun, tuos­sa vuosi­tuhan­nen alus­sa Siitosen ollessa yli­pormes­ta­ri­na Helsin­gin kaupun­ki täyt­ti tyh­jenyt­tä kas­saansa nos­ta­mal­la takau­tu­vasti parkkiy­htiölle vuokraa­mansa maan vuokraa, ja parkkiy­htiöhän kiltisti mak­soi. Kun vastiket­ta voi nos­taa vapaasti niin mikäs siinä on maksellessa.

    Tuo paikko­jen vajaakäyt­tö johtuu muuten myös läm­mi­tys­tolpista. Nyt jokaisel­la sähkö­tol­pal­la on oma avaimen­sa joka on annet­tu paikan halti­jalle. Hal­lien käyt­töastet­ta voisi kas­vat­taa äly­tolpil­la, joi­hin kuka tahansa pysäköin­tilu­van halti­ja voisi tyrkätä lämmityspiuhansa.

    Hert­toniemen­ran­nas­sa paik­ka sähkö­tol­pal­la mak­saa jonkun 28 €/kk ja tol­pa­ton siinä 5..10 €/kk, lähempänä meren­ran­taa vapaana on lähin­nä tol­pat­to­mia paikko­ja, vas­taavasti metroase­man tun­tu­mas­sa tol­pal­lisia. Nuukem­mat tiet­ty ottaa talvek­si tolp­pa­paikan ja vie kesäk­si auton avolai­tumelle. Mikäs on viedessä, jos niitä hal­li­paikko­ja on koko ajan taloy­htiössä vapaana.

    Niitä tol­pat­to­mia paikko­ja on muuten kadun­var­sien lisäk­si vaikka­pa siinä Regi­nanku­jan päässä, sil­lä meren­ran­ta­ton­til­la jon­ka alak­er­ta kaavoitet­ti­in nyt auto­hal­lik­si, tai ala-astet­ta vastapäätä ole­van kir­jas­ton ton­til­la, sil­lä joka muutet­ti­in vastikään asun­tokäyt­töön. Ne kun häviävät talo­jen tieltä niin hal­lienkin käyt­töaste voi kum­masti nous­ta, kun kot­teroa sat­un­nais­es­ti tarvit­se­vat joutu­vat otta­maan kalli­im­man paikan.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmär­sitkö lainkaan, että ATT:n omis­taa kaupn­ki itse? 

    Toki toki. Itselleen kun kaavoit­taa, saa parhaan palvelun.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    KariS
    Ymmär­rätkö nyt lainkaan mis­tä kir­joi­tat vai puratko vain pahaa oloasi? Tuol­la alueel­la ei syn­ny val­tavia kaavoitushyö­tyjä kenellekään.

    Sel­ven­netään nyt vielä kerran

    Laa­jasa­lon kaaval­u­on­nok­ses­ta näki heti, että se on gryn­derin näkökul­mas­ta laa­dit­tu, siinä on jätet­ty kokon­aan huomiotta ole­mas­sa ole­va raken­nuskan­ta ja muu ympäristöön sopeut­ta­mi­nen. Se, että pal­jastit luon­nok­sen takana ole­van gryn­derin ole­van kaupun­gin organ­isaa­tion ei asi­aa muuk­si muuta. 

    Kaavoit­ta­jan ja etenkin kaavoitus­ta ohjaa­van lau­takun­nan tulisi olla kaupun­gin asukkaiden etu­jen valvo­ja, ei tämän asumisen ympärille rak­en­tuneen rahas­tuskoneen osa, kuten nyt näyt­tää olevan. 

    Sil­loin kun kaavoite­taan töy­den­nys­rak­en­tamista, tuon kaltainen ulkop­uolisellekin selkästi näkyvä, tule­valle rak­en­ta­jalle räätälöi­ty ratkaisu, luo hel­posti huonoa kaupunkiym­päristöä jon­ka vaarana on alueen slum­mi­u­tu­mi­nen kun uusi ei sovi ole­mas­sa ole­vaan ja ympäristösä tulee sekavaa, kuten tässä tapauksessa. 

    Ei ole kaupunki­lais­ten etu luo­da huonoa ympäristöä, vaik­ka tässä tapauk­ses­sa ilmeis­es­ti asun­not tehdään hal­val­la (toiv­ot­tavasti myös myydään/vuokrataan edullisesti)

  17. KariS: Sel­ven­netään nyt vielä kerran

    Laa­jasa­lon kaaval­u­on­nok­ses­ta näki heti, että se on gryn­derin näkökul­mas­ta laa­dit­tu, siinä on jätet­ty kokon­aan huomiotta ole­mas­sa ole­va raken­nuskan­ta ja muu ympäristöön sopeut­ta­mi­nen. Se, että pal­jastit luon­nok­sen takana ole­van gryn­derin ole­van kaupun­gin organ­isaa­tion ei asi­aa muuk­si muuta. 

    Kaavoit­ta­jan ja etenkin kaavoitus­ta ohjaa­van lau­takun­nan tulisi olla kaupun­gin asukkaiden etu­jen valvo­ja, ei tämän asumisen ympärille rak­en­tuneen rahas­tuskoneen osa, kuten nyt näyt­tää olevan. 

    Sil­loin kun kaavoite­taan töy­den­nys­rak­en­tamista, tuon kaltainen ulkop­uolisellekin selkästi näkyvä, tule­valle rak­en­ta­jalle räätälöi­ty ratkaisu, luo hel­posti huonoa kaupunkiym­päristöä jon­ka vaarana on alueen slum­mi­u­tu­mi­nen kun uusi ei sovi ole­mas­sa ole­vaan ja ympäristösä tulee sekavaa, kuten tässä tapauksessa. 

    Ei ole kaupunki­lais­ten etu luo­da huonoa ympäristöä, vaik­ka tässä tapauk­ses­sa ilmeis­es­ti asun­not tehdään hal­val­la (toiv­ot­tavasti myös myydään/vuokrataan edullisesti)

    Ei ole kaavoit­ta­jal­la tai lau­takun­nal­la help­poa. Mil­loin tulee liian kallista ja jos yritetään palaut­teen mukaan tehdä kohtu­uhin­taista halu­taankin sitä kallista. 

    Eikö olisi yksinker­tais­in­ta pyörit­tää kus­tan­nusarvioi­ta osana kaavoitus­pros­es­sia, nyt niil­lä ei ole mitään tilaa julkises­sa keskustelussa.

    Ihan vain tuos­ta gry­derei­den oman kaavoituk­sen pros­es­sista tiedok­si seuraavaa:
    Luke­mat­tomat ker­rat on ihme­tyt­tänyt täy­den­nys- ja kump­panu­uskaavoituk­ses­sa asiantun­ti­jana toimi­van suun­nit­teli­jan rooli.
    Jos asiantun­ti­ja valmis­telee suun­nitel­mansa huolel­lis­es­ti kaavoitet­tavas­ta alueesta vas­taa­van virkamiehen ohjauk­ses­sa ja vie niitä eri viras­to­jen ylem­mille virkamiehille nähtäville yhteis­ti­laisu­udessa, käy seuraavasti.

    Henkilöt pere­htyvät kuvi­in kiirei­den­sä joh­dos­ta vas­ta tilaisu­udessa, kun tilaisu­u­den jäl­keen kerätään kaikkien läs­näollei­den valmis­tel­lut ja valmis­telemat­tomat kom­men­tit ja heitot huo­mataan että nämähän ovat ris­tiri­idas­sa keskenään .
    Usein on ihme­tyt­tänyt mihin tätä kaavakon­sult­tia tai alueesta vas­taavaa kaavoit­ta­jaa ylipään­tän­sä tarvitaan.

    Voisiko ottaa uudelleen esille 90-luvun vapaakun­takokeilun ja kokeil­la siirtää vas­tu­u­ta sinne hal­in­toala­mais­ten rajap­in­taan, kaavoituk­ses­sa ainakin tuot­tavu­us ja laatukin paranisi.

  18. ATT:n moti­ivei­hin ja osaamiseen on kohdis­tunut epäi­lyjä, kan­nat­taa tutus­tua oheiseen linkki­in ja eri­tyis­es­ti esi­tyk­sen sivulle nro 14. “Kohtu­uhin­taisu­u­den vaikeus”.

    Min­ul­la on paper­il­la tal­lessa alku­peräi­nen esitelmä vuodelta 2011, sil­loin oli ATT:n nimissä.

    Nyt huo­masin ilok­seni että alare­unas­sa lukee RAKVV ja päiväys 2013, tieto siis liikkuu kaupun­gin organ­isaa­tioiden välil­lä horisontaalisesti. 

    Joku luot­ta­mus­miehen välikysymys oli alun­perin priimusmoottorina.

    http://www.hel.fi/hel2/helsinginseutu/Masu/Helander_050913.pdf

  19. Tänään oli uuti­sis­sa, että kaavoituk­ses­ta vas­taa­va pääl­likkö halu­aisi purkaa kaik­ki suo­jauk­set kan­takaupun­gin ja muiden van­ho­jen kaupungi­nosien osalta. Liekö tämä oikeasti järkevää? Mikä jär­ki on tuho­ta van­hat kau­ni­it ympäristöt yli­hin­taisil­la ja rumil­la raken­nuk­si­in ja alueisi­in sopi­mat­tomil­la raken­nelmil­la? Eikö olisi viisaam­paa suun­nitel­la ja rak­en­taa sinne, mis­sä neliöhin­nat ovat järkeväm­mäl­lä tasol­la ja julkiset liiken­nöivät kohtu­uhyvin (juna- tai metro­rase­man lähelle). 

    Onko muuten niin, että kaavoituk­ses­ta vas­taa­vat virkamiehet päät­tävät nämä suo­jelu­asi­at, eikä esim. kaupunkisu­un­nit­telu- tai muil­la vas­taav­il­la lau­takun­nil­la ole asi­aan mitään sanottavaa?

  20. Osmo Soin­in­vaara: Mis­sä on Sisselenkuja? 

    Hert­toniemen imag­i­naaris­es­ta eri­ta­soli­it­tymästä 200 metriä kaakkoon. Minäkään en kyl­lä tiedä, mikä on Sis­se­lenku­jan hallinnolli­nen sol­mu, vaik­ka täl­lä suun­nal­la asun.

  21. Ajatuk­se­na olisi pois­taa tulev­as­ta, valmis­teil­la olev­as­ta yleiskaavas­ta ns. ras­ter­imerk­in­tä, jol­la osoite­taan kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti, raken­nus­taiteel­lis­es­ti ja maise­makult­tuurin kannal­ta merkit­tävät alueet. Tämä koskisi kan­takaupun­gin lisäk­si isoa osaa sodan jäl­keen raken­net­tu­ja esikaupunkialuei­ta, joil­la tämä yleiskaavamerk­in­tä nykyisel­lään on. Käytän­nössä tätä yleiskaa­van merk­in­tää on yksi­tyisko­htaisem­mas­sa suun­nit­telus­sa tulkit­tu usein niin, että juuri uut­ta ei saisi alueille rak­en­taa. Tästä syys­tä merk­in­tä pois­tet­tasi­in yleiskaa­van osalta. Tavoiteena olisi siis tukea ennen kaikkea van­ho­jen lähiöi­den ja lähiökeskusten mit­tavam­paa täy­den­täm­sitä, ei esim. tuho­ta keskus­tan van­haa raken­net­ta. Edelleen oli­si­vat kaavoitus­ta ohjaa­mas­sa val­takun­nal­lis­es­ti määritel­lyt niin san­otut RKY-alueet (raken­net­tu kult­tuuriym­päristö), joi­hin mm. koko Helsin­gin kan­takaupun­ki kuu­luu. Samoin raken­nus­suo­jelumääräyk­set oli­si­vat edelleen aivan mah­dol­li­isia ja toiv­ot­tu­ja ase­makaavois­sa. Kan­takaupun­gin korkeaa rak­en­tamista taas ohjataan eril­lisil­lä, kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan hyväksymil­lä peri­aat­teil­la. Eli ns. van­has­sa kan­takaupungis­sa ei mit­takaavas­ta merkit­tävästi poikkeavaa rak­en­tamista edelleenkään sal­li­ta, vaan korkea rak­en­t­a­mi­nen ohjataan Helsingis­sä määritel­ty­i­hin paikkoihin.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Häh?
    Kaupun­ki omis­taa maan. Gryn­daa­ja on toden­näköis­es­ti ATT.
    Oletko vähän vainoharhainen? 

    Ei tuos­sa tarvitse olla vain­o­harhainen. Jokainen näkee, että tuos­sa on selkeä etur­i­s­tiri­ita tule­vien asu­jien ja kaupun­gin välillä.

    Nykyi­nen jär­jeste­ly, jos­sa kaupungilla on use­ampi rooli: omis­ta­ja, gryn­deri, kaavoit­ta­ja jne. on täysin kestämätön. Kun­tien monop­o­li on kyet­tävä jotenkin riko­maan. Yksi hyvä keino on maan­omis­tuk­sen kieltämi­nen kunnilta.

  23. Mörkö:
    Tänään oli uuti­sis­sa, että kaavoituk­ses­ta vas­taa­va pääl­likkö halu­aisi purkaa kaik­ki suo­jauk­set kan­takaupun­gin ja muiden van­ho­jen kaupungi­nosien osalta. Liekö tämä oikeasti järkevää? Mikä jär­ki on tuho­ta van­hat kau­ni­it ympäristöt yli­hin­taisil­la ja rumil­la raken­nuk­si­in ja alueisi­in sopi­mat­tomil­la rakennelmilla?

    No rumia raken­nuk­sia ei var­maan kukaan ainakaan tavoit­tele. Mut­ta Ilta-Sanomien uuti­nen on ns. ank­ka, Hesarin jutus­sa on selitet­ty paremmmin:

    TU­LE­VAS­TA yleis­kaa­vas­ta aio­taan pois­taa mer­kin­tä, jo­ka on tä­hän as­ti an­ta­nut mo­nil­le van­hoil­le lä­hiöil­le se­kä kan­ta­kau­pun­gil­le eri­tyi­sa­se­man. Ne on nykyisessä yleiskaavas­sa mer­kit­ty kaa­vaan “kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti, ra­ken­nus­tai­teel­li­ses­ti tai mai­se­ma­kult­tuu­ril­taan tär­keik­si alueiksi”.

    Man­ni­sen mu­kaan sii­tä on seu­ran­nut, et­tä täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta on teh­ty hy­vin varovasti.

    “Nyt näi­tä­kin aluei­ta pi­tää ar­vot­taa en­nak­ko­luu­lot­to­mam­min. Ra­ken­nus­suo­je­lu on sit­ten erik­seen”, hän sanoo.

    Eli siis suo­jelukaa­vat (yksit­täiset talot, Pih­la­jamä­ki kokon­aisu­udessaan) on asia erik­seen, kaikkea suo­jelua ei todel­lakaan ole kukaan purka­masas. Ja toi merk­in­tä on muuten käytän­nössä koko Helsin­gin raken­net­ty alue, vähän yksinkertaistaen.

    Eikö olisi viisaam­paa suun­nitel­la ja rak­en­taa sinne, mis­sä neliöhin­nat ovat järkeväm­mäl­lä tasol­la ja julkiset liiken­nöivät kohtu­uhyvin (juna- tai metro­rase­man lähelle).

    No neliöhin­nat on alhaisimpia siel­lä mis­sä on pienin kysyn­tä, eli mah­dol­lisi­man har­va halu­aa sieltä asun­non ostaa tai vuokra­ta. Et var­mankaan tarkoi­ta, että asun­to­ja pitäisi rak­en­taa nimeno­maan sinne minne vähiten halu­taan asumaan? Parem­mat liiken­ney­htey­det eli lyheäm­mät etäisyy­det ja vaik­ka mainit­se­masi asemien läheisyys sinän­sä nos­taa hintoja.

    Onko muuten niin, että kaavoituk­ses­ta vas­taa­vat virkamiehet päät­tävät nämä suo­jelu­asi­at, eikä esim. kaupunkisu­un­nit­telu- tai muil­la vas­taav­il­la lau­takun­nil­la ole asi­aan mitään sanottavaa?

    Käytän­nössä suo­jelus­ta päät­tää kaupung­in­museo, kos­ka oikeu­sis­tuimet ovat kallis­tuneet sille kan­nalle että kaupung­in­museon lausun­to voit­taa val­i­tustapauk­sis­sa. Pul­mallista tässäkin on se, että museovi­ra­nomainen on ihan saman­lainen sek­torispe­sial­isti kuin vaikka­pa liiken­nesu­un­nit­teli­ja. Kaupunki­rak­en­tamisel­la on monia hyviä päämääriä ml. raken­nus­perin­nön vaal­im­i­nen, ja pääsään­töis­es­ti tavoit­teet ovat ris­tiri­itaisia. Sen sijaan että nämä ris­tiri­idat jotenkin pun­nit­taisi­in ja soviteltaisi­in, niin nyt tää menee niin että joka sek­tori saa vuorol­laan sanoa ei.

    Sen jäl­keen kun museovi­ra­nomainen on suo­jel­lut raken­nuk­sen ja kaiken sen näköalavyöhyk­keessä, ympäristövi­ra­nomainen pistää parin talon lev­ey­deltä tien viertä raken­nuskiel­toon, jon­ka jäl­keen liiken­nesu­un­nit­teli­ja piirtää vielä vähän isom­man tien ja siihen nur­mikent­tää risteyk­si­in näkymäalueek­si. Tämän jäl­keen jää ehkä sem­moinen pieni läm­päre, johon voi kaavoit­taa ker­rostalon, ja johon liiken­nesu­un­nit­telu vaatii neljän ker­roksen maanalaisen parkki­hallin ja jon­ka peräti kolme­sa ker­roks­ta asukasy­hdi­tys pitää liian korkeana.

    Muuten, sekä “harv­inaisu­us tai ain­ut­laa­tu­isu­us” että “tyyp­il­lisyys” ovat suo­jelu­pe­rustei­ta.

  24. Kalle: Ei tuos­sa tarvitse olla vain­o­harhainen. Jokainen näkee, että tuos­sa on selkeä etur­i­s­tiri­ita tule­vien asu­jien ja kaupun­gin välillä.

    Nykyi­nen jär­jeste­ly, jos­sa kaupungilla on use­ampi rooli: omis­ta­ja, gryn­deri, kaavoit­ta­ja jne. on täysin kestämätön. Kun­tien monop­o­li on kyet­tävä jotenkin riko­maan. Yksi hyvä keino on maan­omis­tuk­sen kieltämi­nen kunnilta.

    Oulus­sa kaavoite­taan pelkästään kaupun­gin omis­ta­malle maalle, asun­not on halpo­ja ja laadukkai­ta eikä Nim­by ilmiö vaivaa.

  25. Pekka Pes­si: Tuo paikko­jen vajaakäyt­tö johtuu muuten myös läm­mi­tys­tolpista. Nyt jokaisel­la sähkö­tol­pal­la on oma avaimen­sa joka on annet­tu paikan halti­jalle. Hal­lien käyt­töastet­ta voisi kas­vat­taa äly­tolpil­la, joi­hin kuka tahansa pysäköin­tilu­van halti­ja voisi tyrkätä lämmityspiuhansa.

    Ei ole näin ainakaan siinä hal­lis­sa, johon Sis­se­lenku­jal­ta aje­taan. Eli kaik­ki lukot ovat sar­joituk­seltaan ident­tisiä. Ei kuitenkaan auta mitään hallin käyt­töas­teen osalta, vaik­ka paikat eivät olekaan nimikoitu­ja, kos­ka niitä myy­dään ihan samalle yleisölle ja samal­la hin­nal­la kuin jos ne oli­si­vat nimikoitu­ja. Niin kauan kuin Hert­toniemen­ran­nas­sa mak­saa hal­li­paik­ka sähkö­tol­pal­la 28e/kk JA ne ovat silti vajaakäytöl­lä, on virkavirhe kaavoit­taa lisää pysäköin­tiä mihinkään. No, vähen­tämässähän sitä ollaankin kah­den ken­tän osalta, mut­ta ettäkö tart­tis mihinkään näitä kor­va­ta — enpä usko. Jos paikan hin­ta saadaan edes lähem­mäs markki­nahin­taa, niin kyl­lä nyky­isi­in hallei­hin alkaa mah­tua. Mankalan voi purkaa, taitaa vaan olla niin, että 60-luvun päätök­siä eivät Hau­ta­la ja Has­si saa­neet horjutettua. 

    Tuos­sa Laivalah­den puis­totiel­lä nuo uudet paikat ovat vaaran­ta­va virhe, kos­ka ne syövät suo­raan sen ton­tin kokoa ja siten poten­ti­aal­ista raken­nusalaa. Liian kalli­ita paikko­ja kaupungi­nosas­sa, jos­sa on halleis­sa tyhjää. Sama kyl­lä kos­kee niitä toisenkin puolen jo ole­mas­sole­via paikko­ja, joi­ta vis­si­in ollaan lisäämässä. Se on joku 7 metrin kaistaleen ver­ran isom­pi tont­ti, jos ei halu­ta hölmöil­lä. Joku kuutisen aaria.

    http://goo.gl/lesmX6

  26. Tom­mi Uschanov: Hert­toniemen imag­i­naaris­es­ta eri­ta­soli­it­tymästä 200 metriä kaakkoon. Minäkään en kyl­lä tiedä, mikä on Sis­se­lenku­jan hallinnolli­nen sol­mu, vaik­ka täl­lä suun­nal­la asun.

    Osmo puhui tuos­sa yllä jonkin Hert­toniemen­ran­nan pysäköin­ti­hallin hallinnol­lis­es­ta sol­mus­ta ja kysyin siitä — arvellen, että samas­sa sol­mus­sa ovat. Pekka Pes­si osasi ker­toa ja olisi­han tuo pitänyt min­un jo tietääkin toki. En tiedä mikä on tarkoit­ta­mani hallin hallinnolli­nen osoite, mut­ta Sis­se­lenku­jal­ta sinne aje­taan, joten funk­tion­aa­li­nen osoite se lienee.

    Onnis­tu­in siis kysymään ilmeisen huonos­ti, kos­ka kukaan ei tain­nut ymmärtää mitä kysyin.

    Mitenkähän tuo sol­mu sit­ten avat­taisi­in? Ilmeis­es­ti Mankala-yhtiö pitäisi ensin purkaa, että mitään voisi tapahtua?

  27. Rauno: Oulus­sa kaavoite­taan pelkästään kaupun­gin omis­ta­malle maalle, asun­not on halpo­ja ja laadukkai­ta eikä Nim­by ilmiö vaivaa.

    Saisko­han sieltä Oulus­ta ostet­tua osaamista? Voidaan mak­saa hel­posti tuplat siitä mitä nyky­isille tek­i­jöille. Var­maan tripla­palkkiokaan ei olisi vielä mikään kus­tan­nus hyö­ty­i­hin näh­den, jos saisi­vat tuo­tua mallin tän­nekin. Vink­ki oul­u­laisille osaa­jille: rätin­git pre­sik­seen ja kon­sult­ti­työtä myymään. Olisi tääl­läpäin virkavirhe olla ostamatta.

  28. Asun­torak­en­tamisen kas­vat­tamises­sa riit­tää hom­mia vielä tämänkin kok­ouk­sen jäl­keenkin. Löysin ensim­mäisen rahoi­tus­laitok­sen kir­joit­ta­man tek­stin, jos­sa san­o­taan ylisu­urien hin­to­jen (ja lain­o­jen) vaikeut­ta­van kasvua. Itse veikkaan, että tässä on soten ver­tainen rak­en­teelli­nen ongel­ma koko kansantaloudelle. 

    Ratkaisu on yli­tar­jon­ta halvoista ton­teista, ei tont­ti­hin­nan mak­si­moin­nista saata­vat budjetintäytteet.

    Toiv­ot­tavasti jak­sat perehtyä.

    Lain­aus rap­parista Akt­ian Taloudelli­nen kat­saus 3/2013:

    Asun­tokaup­paa ohjaa­vat osta­jien ja myyjien sen­ti­men­tit. Epä­var­muus on kau­pankäyn­nille myrkkyä. Kun osta­jat alka­vat epäröidä, myyn­ti­a­jat pitenevät. Ne, joiden on pakko myy­dä, joutu­vat tin­kimään hin­tapyyn­nöistään. Kun viidakko­rumpu ker­too, että ollaan osta­jan markki­noil­la, paine hin­tata­soa kohtaan kasvaa.

    Vaik­ka asun­to­jen reaa­li­nen hin­tata­so on hur­ja (kuvio 56), sitä tuke­vat muut­toli­ike kasvukeskuk­si­in ja uus­tuotan­non tar­jon­tara­joituk­set. Sik­si hin­tata­son kalleus purkau­tuu vain osit­tain ja ehkä vas­ta pitkänkin ajan kuluessa. 

    Jos asun­not ovat yli­hin­noitel­tu­ja, asun­to­lainat ovat ylisu­uria ja ne rasit­ta­vat velal­lista pitkän juok­suaikansa. Kun ylisu­uri osu­us koti­talouk­sien tuloista kuluu lainan­hoitoon, se leikkaa henkilöko­htaista kulu­tus­ta. Jär­jestelmä, joka tuot­taa liian kalli­ita asun­to­ja ja liian suuria asun­to­lain­o­ja, hidas­taa yksi­ty­istä kulu­tus­ta ja elin­ta­son nousua. Kalli­it asun­not ovat lähin­nä ensi­a­sun­toa ostavien ongel­ma. Yli­hin­to­jen kirouk­sen kan­ta­vat nuoret, työu­ransa alus­sa ole­vat lap­siper­heet. Jos tulee asun­nonos­toikään “väärään aikaan”, elin­ta­so kär­sii 20–30 vuotta.

    Jos kun­nat hillit­sevät muut­tovir­taa tuke­mal­la tar­jon­tara­joituk­sia — esim. tont­tipoli­ti­ikalla –, niiden vero­tu­lot kaven­tu­vat pitkässä juok­sus­sa. Jos kun­tien (uudet) asukkaat mak­sa­vat ylisu­uria asun­to­lain­o­ja, lainan­hoitoku­lui­hin uppoa­va raha on pois siitä kulu­tuk­ses­ta, joka vahvis­taisi paikallista taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta ja työl­lisyyt­tä. Tont­timyyn­nin tulo­ja mak­si­moivan ja/tai rak­en­tamista rajoit­ta­van kun­nal­lispoli­ti­ikan vaiku­tus alue­talouden elin­voimaan voi olla pitkäkestois­es­ti negatiivinen.

    Pääkaupunkiseudul­la asun­to­jen keski­hin­ta on 2.2 ker­taa muun maan keskiar­voa korkeampi. Hin­taero on his­to­ri­al­lista huip­pua. Pääkaupunkiseudun asun­to­jen kalleus rajoit­taa sekä maas­samuut­toa että maa­han­muut­toa. Hyv­inä vuosi­na pääkaupunkiseudun kireä asun­toti­lanne rajoit­ti kansan­talouden kasvua. Se oli kansal­lisen tason ongel­ma. Elpyvässä Suomes­sa työ­paikat ovat entistäkin keskit­tyneem­min kasvukeskuk­sis­sa. Sik­si huonos­ti toimi­va asun­tomarkki­na on talouskavun krooni­nen rasite.

    Pääkaupunkiseudulle sijoit­tuvien kohtu­uhin­tais­ten (vuokra-asun­to­jen) rak­en­t­a­mi­nen on elin­tärkeää. Ellei asun­to­jen tar­jon­ta kas­va, maa­han­muut­ta­jat eivät pysty aset­tumaan sinne mis­sä heitä tarvi­taan, kasvukeskuk­si­in. Eivätkä siihen pysty maassamuuttajatkaan.

    Jos kohtu­uhin­taisia asun­to­ja raken­netaan merkit­tävässä määrin pääkaupunkiseudulle, se hei­jas­tuu ole­mas­sa ole­van asun­tokan­nan hin­take­hi­tyk­seen. Mon­en viime vuosi­na kalli­il­la oste­tun asun­non arvo ei tule kehit­tymään niin kuin ostopäätöstä tehtäessä uskot­ti­in. Tämä on pakko hyväksyä.

    Yllä kuvat­tu­jen asun­to­hin­ta­mallien perus­teel­la asun­to­hin­to­jen voi odot­taa heilahtel­e­van jatkos­sakin. Hin­tavai­htelu on voimakkaam­paa mais­sa, jois­sa asun­to­lainat ovat vai­h­tu­vako­rkoisia. Talous, joka antaa tilaa asun­to­hin­to­jen pitkäkestoiselle yli­hin­noit­telulle, toimii epäop­ti­maalis­es­ti. Sil­loin markki­na (=kil­pailu) ei toi­mi ja/tai paikalli­nen (tontti)politiikka toimii kansakun­nan etua vas­taan. Pitkässä juok­sus­sa asun­to­jen kohtu­ulli­nen hin­tata­so ja asun­tomarkki­noiden vakaa kehi­tys ovat hyvin toimi­van talouden tunnusmerkkejä.

    Kil­pailu ei poista asun­to­jen hin­tavai­htelua, mut­ta vain se takaa, että ylilyön­nit ovat ohimeneviä. 

    http://www.aktia.fi/katsaukset
    Taloudelli­nen kat­saus 3/2013 s. 60.

  29. “Pul­mallista tässäkin on se, että museovi­ra­nomainen on ihan saman­lainen sek­torispe­sial­isti kuin vaikka­pa liikennesuunnittelija”

    Kaavoit­ta­jan ja rakvv:n kanssa käy­dyis­sä neu­vot­teluis­sa on ollut esil­lä epälu­ot­ta­mus museovi­ra­nomais­ten osaamiseen. Toim­i­ja ei saa vira­nomaisia samaan pöytään ja kom­pro­mis­sit eivät ole mahdollisia.

    Asi­as­sa aut­taisi jos museovä­ki palkkaisi pari SAFA arkkite­htiä niin lausun­to­ja ei lähtöko­htais­es­ti vas­tustet­taisi, kyse­hän on siitä voidaanko tai pitääkö suo­jel­la muil­la kuin arkkite­htoon­isil­la perusteilla.

    Kuten mainit­sit tyyp­il­lisyys ja tavanomaisu­us ovat yleisen säi­lyt­tämisen näkökul­mas­ta museovi­ra­nomaisen mielestä tärkeitä, todel­lisille ammat­ti­laisille taas on tärkeää säi­lyt­tää jonkin tietyn nimekkään kollee­gan tuotan­to täysin koske­mat­tomana. Kun näistä edel­li­sistä tapah­tu­mista jää selvit­tämät­tömiä asioi­ta kaivele­maan on seu­raaval­la ker­ral­la jo poh­ja valmiina.

    Voisiko­han tuo­hon suo­jelua koske­vien lausun­to­jen käsit­te­lyyn ja suo­jelun rajauk­seen perus­taa jonkin lau­ta- tai toimikun­nan niin ei asi­at olisi aina yksit­täi­sistä näke­myk­sistä kiinni.

  30. Hert­toniemen­ran­nas­sa Regi­nanku­jan ja uusien raken­nusten väliset pysäköin­tipaikat (kaik­ki uuden ton­tin ja Regi­nanku­jan väliset) ovat aikamoista tuh­laus­ta, kos­ka ton­tille mah­tu­isi rak­en­ta­maan enem­män ja silti sisäpi­ha voisi olla isom­pi. Myös kaakkoiskul­ma olisi syytä rak­en­taa kään­tö­paikalle asti ja siitä ehkä noin puo­liväli­in tuo­ta kään­topaikalta ekaan mutkaan menevää suoraa. 

    Hallinnolli­nen sol­mu ei ole pätevä peruste tehdä ylimääräisiä parkkipaikko­ja sinne tänne kun hal­lit ovat vajaakäytöl­lä. Voitte vedo­ta kaavoituk­ses­sa siihen, että alueel­la on jo nämä paikat, ne vain tulee saa­da käyttöön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.