Kaupunkisuunnitelulautakunta 1.10.2013

Kos­ke­lan varikko

Lau­ta­kun­ta oli jo sopi­nut, että asia palau­te­taan val­mis­tel­ta­vak­si niin, että asun­to­ra­ken­ta­mis­ta lisä­tään olen­nai­ses­ti. Kos­ka ratik­ka­hal­lil­la alkaa olla kii­re, esit­te­li­jä muut­ti esi­tys­tään niin, että asun­to­ra­ken­ta­mis­ta­voi­te 20 000 – 25 000 ker­ros­ne­liö­tä pois­tet­tiin ja kor­vat­tiin sanoil­la raken­ne­taan tehok­kaas­ti tai jotain sel­lais­ta. Annet­tiin men­nä. Mah­dol­li­ses­ta Kos­ke­lan­tien ratik­kayh­tey­des­tä ei pää­te­tä täs­sä vaiheessa.

Laa­ja­sa­lon Gunil­lan­tien tiivistyskaava

Pan­tiin pöy­däl­le. Vähän oli kes­kus­te­lua sii­tä, oli­si­ko pis­te­ta­lot voi­tu kor­va­ta umpi­kort­te­lil­la. Kovin hyviä piho­ja­han tähän ei syn­ny. Taas ker­ran raken­nus­kor­keut­ta rajoit­taa se, ettei­vät autot mah­du mihinkään.

Hert­to­nie­men tiivistyskaavat

Hyväk­syt­tiin sel­lai­se­naan. Taas oli puhet­ta pysä­köin­nis­tä. Pai­kal­li­nen pysä­köin­ti­lai­tos on hal­lin­nol­li­sen sol­mun takia vajaa­käyt­töi­nen. Pai­kois­ta on ker­ral­laan käy­tös­sä ehkä 70 %. Kau­pun­ki ei tai­da oikein pääs­tä pysä­köin­tiyh­tiön pää­tök­sen­te­koon sisään.

Regi­nan­ku­jan kaa­vas­sa ensim­mäi­nen ker­ros on asu­mi­sen sijaan auto­hal­li­na. Todel­la kal­lii­ta auto­paik­ko­ja, jos ole­te­taan, että muu­ten ker­ros oli­si asuin­käy­tös­sä. (Tämä ole­tus voi­daan myös kiis­tää sil­lä, että lat­tia on lii­an mata­lal­la meren ennus­tet­tua nousua aja­tel­len.) Olet­taen, että pysä­köin­ti­ker­rok­sen voi­si ottaa asuin­käyt­töön, yhtiön kan­nat­tai­si mak­saa niis­tä vajaal­la käy­töl­lä ole­vis­ta hal­li­pai­kois­ta 100 000 euroa paik­kaa koh­den. Lisää mark­ki­na­ta­lout­ta pysäköintiin!

Oulun­ky­län kaava

Olin pitä­nyt tätä pöy­däl­lä, jot­ta raken­nusoi­keut­ta voi­tai­siin lisä­tä. Estee­nä oli toi­saal­ta pysä­köin­ti ja uute­na se, että arvon­leik­kauk­ses­sa on täs­sä por­ras. Neli­ker­rok­si­ses­ta raken­nuk­ses­ta ei mene kaa­voi­tus­hyö­dyn leik­kaus­ta, vii­si­ker­rok­si­ses­ta menee kai­kis­ta ker­rok­sis­ta. Viras­to lupa­si perus­taa hank­keen sel­vit­tä­mään tämän kal­tai­sen tii­vis­tä­mi­sen estei­tä, joten huk­kaan ei tämä­kään pöy­däl­lä pitä­mi­nen mennyt.

Poik­kea­mis­lu­vat

meni­vät sel­lai­se­naan. Itä­kes­kuk­sen maa­merk­kiin tulee asuntoja.

Lau­ta­kun­nan lis­tal­la oli tii­vis­tys­kaa­vo­ja 40 000 ker­ros­ne­liön verran!

37 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnitelulautakunta 1.10.2013”

  1. Miten muu­ten menee tämä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­pro­ses­si tuos­sa Gunil­lan­tien tapauksessa?

    Nyt vir­ka­mie­het ovat piir­tä­neet pis­te­ta­lo­ja vil­pit­tö­mäs­ti ja saa­man­sa kou­lu­tuk­sen mukaan. Ilmei­ses­ti tavoit­tee­na ole­via neliöi­tä ja kus­tan­nuk­sia on yri­tet­ty sovit­taa anne­tuis­sa rajois­sa. Täs­sä vai­hees­sa ei var­maan­kaan pal­joa “tai­teel­li­suut­ta” tarvita.

    Ajat­te­le­vat­ko he että tuu­li­vii­ri­po­lii­ti­kot taas pel­lei­lee jos suun­ni­tel­ma tulee takai­sin keho­tuk­sel­la jat­ko­ke­hit­tää umpi­kort­te­lin suun­taan? Ja teke­vät pit­kin ham­pain jotain kun popu­lis­ti­set maal­li­kot keh­taa­vat hei­dän hie­noon näke­myk­seen­sä. Vai anta­vat­ko perä­ti asian­tun­ti­ja­nä­ke­myk­sen että “ei ole mah­dol­lis­ta” ja pis­tä­vät kädet kai­na­loon jol­loin mitään ei voi tehdä.…?

    Moneen ker­taan teh­tä­vää työ­tä tuol­lai­ses­ta luul­ta­vas­ti joka tapauk­ses­sa tulee kun kau­pun­ki­ku­val­li­sia näke­myk­siä iteroidaan…

  2. (Tämä ole­tus voi­daan myös kiis­tää sil­lä, että lat­tia on lii­an mata­lal­la meren ennus­tet­tua nousua ajatellen) 

    Äkki­sel­tään vähän outo aja­tus on sekin, että sään­nöl­li­nen tul­vi­mi­nen oli­si ker­ros­ta­lon pysä­köin­ti­ker­rok­ses­sa joten­kin sal­lit­ta­vam­paa kuin asuin­ker­rok­ses­sa. Taloa ei kai kui­ten­kaan olla teke­mäs­sä kes­tä­mään tuommoista.

  3. Hie­no­ja esi­merk­ke­jä toi­mi­vas­ta lau­ta­kun­ta­työs­ken­te­lys­tä, nämä kään­tää pro­ses­se­ja oike­aan suuntaan.

    Poik­kea­mis­lu­vat meni­vät sel­lai­se­naan. Itä­kes­kuk­sen maa­merk­kiin tulee asuntoja.”

    - tuo­hon en oli­si vie­lä vuo­si sit­ten usko­nut jokin vir­ka­mies­ten itse kek­si­mä sään­tö asun­to­jen ilman­suun­nis­ta tms. oli­si nujer­ta­nut yrityksen. 

    yhtiön kan­nat­tai­si mak­saa niis­tä vajaal­la käy­töl­lä ole­vis­ta hal­li­pai­kois­ta 100 000 euroa paik­kaa koh­den. Lisää mark­ki­na­ta­lout­ta pysäköintiin!”

    - Mark­ki­na­ta­lous on käy­tän­nös­sä ainoa rat­kai­su auto­jen kus­tan­nus­ten hal­lin­taan, pidem­mäl­lä täh­täyk­sel­lä alkaa kaa­va­pro­ses­sia­kin kiin­nos­taa auto­jen kustannusvaikutus.
    Esi­merk­ke­jä ja refe­rens­si­kus­tan­nuk­sia alkaa jo olla ihan riit­tä­väs­ti, nii­tä kos­ke­va argu­men­taa­tio sivuu­tet­tiin aikoi­naan kun alan toi­mi­joi­den luot­ta­mus oli men­nyt syys­tä tai syyttä.

  4. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Miten muu­ten menee tämä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­pro­ses­si tuos­sa Gunil­lan­tien tapauksessa?

    Nyt vir­ka­mie­het ovat piir­tä­neet pis­te­ta­lo­ja vil­pit­tö­mäs­ti ja saa­man­sa kou­lu­tuk­sen mukaan. Ilmei­ses­ti tavoit­tee­na ole­via neliöi­tä ja kus­tan­nuk­sia on yri­tet­ty sovit­taa anne­tuis­sa rajois­sa. Täs­sä vai­hees­sa ei var­maan­kaan pal­joa “tai­teel­li­suut­ta” tarvita.

    Ajat­te­le­vat­ko he että tuu­li­vii­ri­po­lii­ti­kot taas pel­lei­lee jos suun­ni­tel­ma tulee takai­sin keho­tuk­sel­la jat­ko­ke­hit­tää umpi­kort­te­lin suun­taan? Ja teke­vät pit­kin ham­pain jotain kun popu­lis­ti­set maal­li­kot keh­taa­vat hei­dän hie­noon näke­myk­seen­sä. Vai anta­vat­ko perä­ti asian­tun­ti­ja­nä­ke­myk­sen että “ei ole mah­dol­lis­ta” ja pis­tä­vät kädet kai­na­loon jol­loin mitään ei voi tehdä….?

    Moneen ker­taan teh­tä­vää työ­tä tuol­lai­ses­ta luul­ta­vas­ti joka tapauk­ses­sa tulee kun kau­pun­ki­ku­val­li­sia näke­myk­siä iteroidaan…

    Koko kaa­vaeh­do­tus oli taas ker­ran rää­tä­löi­ty gryn­de­rei­den etua sil­mäl­lä­pi­täen. Myy­tä­vän ker­ro­sa­lan mak­si­moin­ti raken­ta­jal­le mah­dol­li­sim­man edul­li­sel­la raken­teel­la. Näin­hän nii­tä kaa­vo­ja teh­dään Hel­sin­gis­sä­kin, ei yksin Van­taal­la. Polii­ti­kot ovat täs­sä muka­na gryn­de­rei­den etu­jen varmistajana.

  5. Voi­si­ko tii­vis­tys­kaa­vo­ja teh­dä siten, että kort­te­lil­le vain annet­tai­siin n neliö­tä lisää raken­nusoi­keut­ta ja raken­nus­suun­nit­te­lu jätet­täi­siin sit­ten ark­ki­teh­din har­kin­taan? Pitää­kö sitä pistetalo/umpikortteli valin­taa kaa­va­vai­hees­sa tehdä?

    Var­sin­kin jos gryn­de­ri­nä on kau­pun­ki, voi­si kau­pun­ki­ku­val­li­sen mini­mi­laa­dun kuvi­tel­la toteu­tu­van ilman lii­an tiuk­kaa kaa­vaoh­jaus­ta­kin. Ja sii­tä­hän Osmo olet jo aikai­sem­min­kin mai­nin­nut että raken­nus­lu­pa­vai­hee­seen pitäi­si saa­da enem­män laa­dun­val­von­taa jot­ta kaa­voi­tus­ta voi­daan keven­tää. Onko lakia­loi­te jo vetämässä?

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Häh?
    Kau­pun­ki omis­taa maan. Gryn­daa­ja on toden­nä­köi­ses­ti ATT.
    Olet­ko vähän vainoharhainen?

    Juu­ri noin­han se menee. Kaa­voit­ta­ja ja poliit­ti­set pää­tä­jät tie­tä­vät jo kaa­vaa laa­ties­saan kuka raken­ta­mi­sen toteut­taa, ja kaa­va teh­dään toteut­ta­jan tar­pei­siin sopi­vak­si. Nyt se on siis ATT, seu­raa­vas­sa koh­tees­sa joku muu raken­nus­lii­ke. Kovin tut­tua hyvä veli toi­min­taa puhtaimmillaan.

  7. Ode: “Lisää mark­ki­na­ta­lout­ta pysäköintiin!”

    Vali­tet­ta­vas­ti Suo­mi ei ole mark­ki­na­ta­lous vaan suun­ni­tel­ma­ta­lous, jos­sa vir­ka­mie­het jär­jes­te­le­vät vali­tuil­le raken­nus­liik­keil­le lii­ke­toi­min­taa eli beto­ni­ko­los­sien pys­ty­tys­tä. Sii­nä ei ole kysy­mys hyväs­tä asui­nym­pä­ris­tös­tä, asun­to­pu­lan hävit­tä­mi­ses­tä, edul­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta tai kau­pun­ki­lais­ten etu­jen aja­mi­ses­ta. Ei todellakaan.

    Kysy­mys on epä­täy­del­li­sen kil­pai­lun muo­dos­ta, jol­le kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät ovat anta­neet nimen oli­go­po­li. Polii­ti­kot ovat muka­na, kos­ka luu­le­vat hal­lit­se­van­sa peliä vaik­ka todel­li­suu­des­sa ovat vain peli­nap­pu­loi­ta. Raken­nus­liik­keil­le on edul­lis­ta raken­taa raa­ka­ta­lo­ja niin­kuin nii­tä on aina teh­ty, ele­men­teis­tä kasaan kyhä­ten. Voi­tot täs­tä nau­ret­ta­van yksin­ker­tai­ses­ta inno­vaa­tio­busi­nek­ses­tä ovat ällis­tyt­tä­viä suh­tees­sa lii­ke­toi­min­nan alkeel­li­suu­teen ja asuk­kaat mak­sa­vat kai­ken, kos­ka eivät omis­sa kah­li­tuis­sa elä­män­ti­lan­teis­saan muu­ta voi.

    Pank­ki­toi­min­nan tar­koi­tus on yllä­pi­tää asun­to­lai­nal­la per­heen vel­ka­suh­det­ta koko elä­män ajan. Kan­san­ta­lou­des­sa sitä kut­su­taan sääs­tä­mi­sek­si. Niin kau­an kuin asun­to­jen hin­nat nouse­vat tasai­ses­ti koh­ti pil­viä, asuk­kaat usko­vat itse­kin hyö­ty­vän­sä, aina­kin jos saman rahan pitäi­si pulit­taa vuokranantajille. 

    Sit­ten, kun usko tähän iki­liik­ku­jaan romah­taa, hel­vet­ti pää­see irti ja olem­me sii­nä mis­sä Espan­ja, Kreik­ka, Irlan­ti tai Yhdys­val­lat ja hei­dän Hed­ge-rahas­ton­sa ja subpri­me-luot­ton­sa. Sil­loin tulee pää­mi­nis­te­ri naa­ma perus­lu­ke­mil­la tele­vi­sio­uu­ti­siin ja ilmoit­taa, että nyt on vaka­va paik­ka ja kan­sa­lais­ten on mak­set­ta­va tämä lys­ti. Muu­ten me romah­dam­me kaik­ki! Sit­ten pelas­te­taan pan­kit ja raken­nus­liik­keet ja odo­te­taan vähän aikaa, että pöly las­keu­tuu. Ja ruve­taan taas kyhää­mään pis­te­ta­lo­ja ele­men­teis­tä. Niin­hän me teh­tiin jo pen­tui­na legoista.

    Muu­ta lii­ke­toi­min­taa, kun tätä ele­ment­tien kasaan kyhää­mis­tä ei Suo­mes­sa enää oikeas­taan osa­ta­kaan teh­dä. Ja tämä ainoa­kin etu­pääs­sä ruot­sa­lais­ten raken­nus­liik­kei­den toimesta.

    Tie­tys­ti, jos poli­tii­kot teki­si­vät kaa­van, jon­ka voi­si raken­nut­taa ilman pank­kia tai suur­ta raken­nus­lii­ket­tä eli mei­dän suo­ma­lais­ten omin avuin, sil­loin voi­tai­siin hank­kia Sak­sas­ta myös tehok­kaam­pi pysä­köin­ti­lait­teis­to tai sel­lai­sia voi­tai­siin ehkä jopa alkaa raken­taa meilläkin. 

    http://www.woehr.de/en/product-finder.html

    Niin kau­an kun polii­ti­kot halua­vat pitää sodan jäl­keen syn­ty­neen raken­ta­mi­sen kor­rup­tio­sys­tee­min pys­tys­sä mitään uut­ta aurin­gon alla ei ole odotettavissa.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ATT on siis kau­pun­gin raken­nut­tah­jayh­tiö, ei raken­nus­lii­ke. Urak­ka kilpailutetaan. 

    Raken­nut­ta­ja perus­taa yhtiön ja myy (tai vuo­kraa) asunnot. 

    Raken­nut­ta­ja eli perus­ta­jau­ra­koi­ja eli “gryn­de­ri” saa yleen­sä suu­rim­mat voi­tot kos­ka ottaa myös suu­rim­mat ris­kit (pait­si sil­loin kun ei ole kil­pai­lua ja asun­to­ja tar­vi­taan nel­jäl­le­sa­dal­le­tu­han­nel­le hel­sin­ki­läi­sel­le…). Sil­loin saa vain voi­tot, ilman riskejä.

    Ura­kan kil­pai­lu­tuk­ses­sa voit­ta­nut pää­ura­koit­si­ja eli raken­nus­lii­ke kil­pai­lut­taa edel­leen ali­hank­ki­jat jot­ka taas kil­pai­lut­ta­vat omat ali­hank­ki­jan­sa jne. Jot­ka tule­vat maa­nan­tain aamu­lau­tal­la töi­hin koko viikoksi.

    Ja kaa­va teh­dään siis joka tapauk­ses­sa tilaus­työ­nä. Mete­li nousee vain sil­loin jos esi­mer­kik­si nor­ja­lai­nen hotel­li­ra­ken­nut­ta­ja tulee vakiin­tu­nei­den pii­rien ulko­puo­lel­ta ja kuvit­te­lee saa­van­sa saman koh­te­lun kuin “mei­dän pojat.”

  9. Täs­sä lähes päi­vit­täin kat­se­len Kirl­ko­num­men uut­ta kome­aa kun­nan­ta­lo: yhtä komea kuin Kako­la. Ja lay­se­ö­on Gunil­lan­tien laajennussuunitelmia.

    Kyl­lä suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­tuu­ri on nyt hakuses­sa. Van­hem­mi­ten sitä huo­maa tule­van­sa konservatiiviksi.

  10. Eläk­keel­lä oel­va opet­ta­ja­to­ve­ri­ni asuu nyky­ään Puo­ti­lan­tiel­lä 60-luvul­la raken­ne­tus­sa ele­ment­ti­ta­los­sa. Väl­jäs­ti puis­toon ase­te­tel­tu­ja kol­mi­ker­rok­si­sia (his­si­töö­miä) talo­ja, Kyl­lä siel­lä viihtyy.

    Olen myös oll­lut havit­se­vi­na­ni, että Köl­nis­sä n 8 km pääs­sä Köl­nin tuo­mio­kir­kol­ta talot ovat samoin väl­jäs­ti aseteteltuja.

  11. Onks sinul­la Osmo tuos­ta Sis­se­len­ku­jan (?) hal­lin­nol­li­ses­ta sol­mus­ta lisä­tie­toa jakaa?

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ATT on siis kau­pun­gin raken­nut­tah­jayh­tiö, ei raken­nus­lii­ke. Urak­ka kilpailutetaan.

    Raken­nut­ta­ja = gryn­de­ri. Perus­ta­jau­ra­koit­si­ja. Taho joka saa kau­pun­gil­ta ton­tin, suun­nit­te­lee ja rahoit­taa talot, pilk­koo hank­keen aliu­ra­koi­hin ja myy asun­not. ATT on kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa, mut­ta toi­mii kuten yksi­tyi­ses­ti omis­te­tut rakennuttajat/rakennusliikkeet.

    Kaavoittajan/lautakunnan teh­tä­vä oli­si toi­mia niin, että kau­pun­ki­ku­val­li­set ja muut ylei­set tavoit­teet (=veron­mak­sa­jien etu) tuli­si huo­mioi­tua, nyt kaavoittaja/lautakunta toi­mii jär­jes­tel­män osa­na suo­raan gryn­de­rin pussiin. 

    Tämä koh­de on vain yksi esi­merk­ki kau­pun­gin tavas­sa toi­mia. Päät­tä­jät ovat osa tätä jär­jes­tel­mää, jos­sa pää­asia on kau­pun­gin ja gryn­de­rei­den yhteis­ten talou­del­lis­ten etu­jen mak­si­moin­ti (sym­bioo­si), ei kau­pun­ki­lais­ten edun (=mää­räl­li­ses­ti ja hin­nal­li­ses­ti sopi­vien asun­to­jen tuot­ta­mi­nen hyväs­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa) vaa­li­mi­nen. Osmo­kin vai­kut­taa kan­nao­tois­san enem­män kau­pun­gin kas­saa vaa­li­val­ta vir­ka­mie­hel­tä kuin kau­pun­ki­lais­ten etua aja­val­ta luottamusmieheltä

    1. KariS
      Ymmär­rät­kö nyt lain­kaan mis­tä kir­joi­tat vai purat­ko vain pahaa oloa­si? Tuol­la alu­eel­la ei syn­ny val­ta­via kaa­voi­tus­hyö­ty­jä kenellekään.

  13. Mik­ko H: Äkki­sel­tään vähän outo aja­tus on sekin, että sään­nöl­li­nen tul­vi­mi­nen oli­si ker­ros­ta­lon pysä­köin­ti­ker­rok­ses­sa joten­kin sal­lit­ta­vam­paa kuin asuin­ker­rok­ses­sa. Taloa ei kai kui­ten­kaan olla teke­mäs­sä kes­tä­mään tuommoista.

    Vali­tet­ta­vas­ti nämä esi­mer­kit ovat todel­li­sia esi­merk­ke­jä Hel­sin­gis­sä ja sen erääs­sä län­ti­ses­sä naa­pu­ri­kun­nas­sa. Moni­mut­kai­sil­la kir­jal­li­sil­la kaa­va­mää­räyk­sil­lä ja viras­to­jen ohjeil­la on yllät­tä­viä mer­ki­tyk­siä. Lauseet ja tar­koi­tuk­set pitäi­si lue­tut­taa juris­teil­la ja kie­li­toi­mis­tol­la ennen julkaisua.
    Kai­ken kruu­naa vaa­ti­mus kiin­teis­tön omis­ta­jien tas­a­puo­li­ses­ta koh­te­lus­ta, jär­keä ei voi käyt­tää ettei joku käy­tä pää­tös­tä omien vaa­ti­mus­ten­sa perusteena.

    1. Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­ses­sa varau­du­taan meren­pin­nan met­rin nousuun. Kos­ka meren pin­ta vaih­te­lee myös sää­olo­jen seu­rauk­se­na, kaa­voi­tuk­ses­sa mää­räyk­se­nä on, että kaa­va kes­tää meren pin­nan tila­päi­sen nousun 2,7 met­riä nykyi­ses­tä kes­ki­ve­den­kor­keu­des­ta. Tuon auto­hal­lin lat­tia on ilmei­ses­ti vähän alle tämän 2,7 met­riä, joten jol­lain nol­laa suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä vet­tä voi tul­la lait­tial­le seu­raa­van sadan vuo­den aikana.

  14. Pai­kal­li­nen pysä­köin­ti­lai­tos on hal­lin­nol­li­sen sol­mun takia vajaa­käyt­töi­nen. pai­kois­ta on ker­ral­laan käy­tös­sä ehkä 70 %. Kau­pujn­ki ei tai­da oikein pääs­tä pysä­köin­tiyh­tiön pää­tök­sen­te­koon sisään. 

    Kyl­lä­hän tuo park­kiyh­tiön hal­lin­to on kau­pun­gin ihan itse sol­mi­ma. Talo­yh­tiöt omis­ta­vat park­kiyh­tiön osak­kei­ta ja ne saa­vat man­ka­la­na tie­tyn mää­rän park­ki­paik­ko­ja sekä jou­tu­vat mak­sa­maan huol­to­vas­ti­ket­ta, se häs­säk­kä on kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa itse turat­tu. Tilan­ne toki para­ni­si jos paik­koi­hin oikeut­ta­via osak­kei­ta sai­si ostaa erik­seen, mut­ta pilk­ka­hin­taan­han ne meni­si, kos­ka nii­tä on teh­ty kaa­va­mää­räyk­sen nojal­la ihan liikaa.

    Toi­saal­ta en kui­ten­kaan oikein usko ettei­kö kau­pun­ki pää­si­si park­kiyh­tiön kans­sa hyvin jut­tuun, tuos­sa vuo­si­tu­han­nen alus­sa Sii­to­sen olles­sa yli­por­mes­ta­ri­na Hel­sin­gin kau­pun­ki täyt­ti tyh­je­nyt­tä kas­saan­sa nos­ta­mal­la takau­tu­vas­ti park­kiyh­tiöl­le vuo­kraa­man­sa maan vuo­kraa, ja park­kiyh­tiö­hän kil­tis­ti mak­soi. Kun vas­ti­ket­ta voi nos­taa vapaas­ti niin mikäs sii­nä on maksellessa.

    Tuo paik­ko­jen vajaa­käyt­tö joh­tuu muu­ten myös läm­mi­tys­tol­pis­ta. Nyt jokai­sel­la säh­kö­tol­pal­la on oma avai­men­sa joka on annet­tu pai­kan hal­ti­jal­le. Hal­lien käyt­tö­as­tet­ta voi­si kas­vat­taa äly­tol­pil­la, joi­hin kuka tahan­sa pysä­köin­ti­lu­van hal­ti­ja voi­si tyr­kä­tä lämmityspiuhansa.

    Hert­to­nie­men­ran­nas­sa paik­ka säh­kö­tol­pal­la mak­saa jon­kun 28 €/kk ja tol­pa­ton sii­nä 5..10 €/kk, lähem­pä­nä meren­ran­taa vapaa­na on lähin­nä tol­pat­to­mia paik­ko­ja, vas­taa­vas­ti met­roa­se­man tun­tu­mas­sa tol­pal­li­sia. Nuu­kem­mat tiet­ty ottaa tal­vek­si tolp­pa­pai­kan ja vie kesäk­si auton avo­lai­tu­mel­le. Mikäs on vie­des­sä, jos nii­tä hal­li­paik­ko­ja on koko ajan talo­yh­tiös­sä vapaana.

    Nii­tä tol­pat­to­mia paik­ko­ja on muu­ten kadun­var­sien lisäk­si vaik­ka­pa sii­nä Regi­nan­ku­jan pääs­sä, sil­lä meren­ran­ta­ton­til­la jon­ka ala­ker­ta kaa­voi­tet­tiin nyt auto­hal­lik­si, tai ala-astet­ta vas­ta­pää­tä ole­van kir­jas­ton ton­til­la, sil­lä joka muu­tet­tiin vas­ti­kään asun­to­käyt­töön. Ne kun häviä­vät talo­jen tiel­tä niin hal­lien­kin käyt­tö­as­te voi kum­mas­ti nous­ta, kun kot­te­roa satun­nai­ses­ti tar­vit­se­vat jou­tu­vat otta­maan kal­liim­man paikan.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­sit­kö lain­kaan, että ATT:n omis­taa kaupn­ki itse? 

    Toki toki. Itsel­leen kun kaa­voit­taa, saa par­haan palvelun.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KariS
    Ymmär­rät­kö nyt lain­kaan mis­tä kir­joi­tat vai purat­ko vain pahaa oloa­si? Tuol­la alu­eel­la ei syn­ny val­ta­via kaa­voi­tus­hyö­ty­jä kenellekään.

    Sel­ven­ne­tään nyt vie­lä kerran

    Laa­ja­sa­lon kaa­va­luon­nok­ses­ta näki heti, että se on gryn­de­rin näkö­kul­mas­ta laa­dit­tu, sii­nä on jätet­ty koko­naan huo­miot­ta ole­mas­sa ole­va raken­nus­kan­ta ja muu ympä­ris­töön sopeut­ta­mi­nen. Se, että pal­jas­tit luon­nok­sen taka­na ole­van gryn­de­rin ole­van kau­pun­gin orga­ni­saa­tion ei asi­aa muuk­si muuta. 

    Kaa­voit­ta­jan ja eten­kin kaa­voi­tus­ta ohjaa­van lau­ta­kun­nan tuli­si olla kau­pun­gin asuk­kai­den etu­jen val­vo­ja, ei tämän asu­mi­sen ympä­ril­le raken­tu­neen rahas­tus­ko­neen osa, kuten nyt näyt­tää olevan. 

    Sil­loin kun kaa­voi­te­taan töy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta, tuon kal­tai­nen ulko­puo­li­sel­le­kin sel­käs­ti näky­vä, tule­val­le raken­ta­jal­le rää­tä­löi­ty rat­kai­su, luo hel­pos­ti huo­noa kau­pun­kiym­pä­ris­töä jon­ka vaa­ra­na on alu­een slum­miu­tu­mi­nen kun uusi ei sovi ole­mas­sa ole­vaan ja ympä­ris­tö­sä tulee seka­vaa, kuten täs­sä tapauksessa. 

    Ei ole kau­pun­ki­lais­ten etu luo­da huo­noa ympä­ris­töä, vaik­ka täs­sä tapauk­ses­sa ilmei­ses­ti asun­not teh­dään hal­val­la (toi­vot­ta­vas­ti myös myydään/vuokrataan edullisesti)

  17. KariS: Sel­ven­ne­tään nyt vie­lä kerran

    Laa­ja­sa­lon kaa­va­luon­nok­ses­ta näki heti, että se on gryn­de­rin näkö­kul­mas­ta laa­dit­tu, sii­nä on jätet­ty koko­naan huo­miot­ta ole­mas­sa ole­va raken­nus­kan­ta ja muu ympä­ris­töön sopeut­ta­mi­nen. Se, että pal­jas­tit luon­nok­sen taka­na ole­van gryn­de­rin ole­van kau­pun­gin orga­ni­saa­tion ei asi­aa muuk­si muuta. 

    Kaa­voit­ta­jan ja eten­kin kaa­voi­tus­ta ohjaa­van lau­ta­kun­nan tuli­si olla kau­pun­gin asuk­kai­den etu­jen val­vo­ja, ei tämän asu­mi­sen ympä­ril­le raken­tu­neen rahas­tus­ko­neen osa, kuten nyt näyt­tää olevan. 

    Sil­loin kun kaa­voi­te­taan töy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta, tuon kal­tai­nen ulko­puo­li­sel­le­kin sel­käs­ti näky­vä, tule­val­le raken­ta­jal­le rää­tä­löi­ty rat­kai­su, luo hel­pos­ti huo­noa kau­pun­kiym­pä­ris­töä jon­ka vaa­ra­na on alu­een slum­miu­tu­mi­nen kun uusi ei sovi ole­mas­sa ole­vaan ja ympä­ris­tö­sä tulee seka­vaa, kuten täs­sä tapauksessa. 

    Ei ole kau­pun­ki­lais­ten etu luo­da huo­noa ympä­ris­töä, vaik­ka täs­sä tapauk­ses­sa ilmei­ses­ti asun­not teh­dään hal­val­la (toi­vot­ta­vas­ti myös myydään/vuokrataan edullisesti)

    Ei ole kaa­voit­ta­jal­la tai lau­ta­kun­nal­la help­poa. Mil­loin tulee lii­an kal­lis­ta ja jos yri­te­tään palaut­teen mukaan teh­dä koh­tuu­hin­tais­ta halu­taan­kin sitä kallista. 

    Eikö oli­si yksin­ker­tai­sin­ta pyö­rit­tää kus­tan­nusar­vioi­ta osa­na kaa­voi­tus­pro­ses­sia, nyt niil­lä ei ole mitään tilaa jul­ki­ses­sa keskustelussa.

    Ihan vain tuos­ta gry­de­rei­den oman kaa­voi­tuk­sen pro­ses­sis­ta tie­dok­si seuraavaa:
    Luke­mat­to­mat ker­rat on ihme­tyt­tä­nyt täy­den­nys- ja kump­pa­nuus­kaa­voi­tuk­ses­sa asian­tun­ti­ja­na toi­mi­van suun­nit­te­li­jan rooli.
    Jos asian­tun­ti­ja val­mis­te­lee suun­ni­tel­man­sa huo­lel­li­ses­ti kaa­voi­tet­ta­vas­ta alu­ees­ta vas­taa­van vir­ka­mie­hen ohjauk­ses­sa ja vie nii­tä eri viras­to­jen ylem­mil­le vir­ka­mie­hil­le näh­tä­vil­le yhteis­ti­lai­suu­des­sa, käy seuraavasti.

    Hen­ki­löt pereh­ty­vät kuviin kii­rei­den­sä joh­dos­ta vas­ta tilai­suu­des­sa, kun tilai­suu­den jäl­keen kerä­tään kaik­kien läs­nä­ol­lei­den val­mis­tel­lut ja val­mis­te­le­mat­to­mat kom­men­tit ja hei­tot huo­ma­taan että nämä­hän ovat ris­ti­rii­das­sa keskenään .
    Usein on ihme­tyt­tä­nyt mihin tätä kaa­va­kon­sult­tia tai alu­ees­ta vas­taa­vaa kaa­voit­ta­jaa yli­pään­tän­sä tarvitaan.

    Voi­si­ko ottaa uudel­leen esil­le 90-luvun vapaa­kun­ta­ko­kei­lun ja kokeil­la siir­tää vas­tuu­ta sin­ne halin­toa­la­mais­ten raja­pin­taan, kaa­voi­tuk­ses­sa aina­kin tuot­ta­vuus ja laa­tu­kin paranisi.

  18. ATT:n motii­vei­hin ja osaa­mi­seen on koh­dis­tu­nut epäi­ly­jä, kan­nat­taa tutus­tua ohei­seen link­kiin ja eri­tyi­ses­ti esi­tyk­sen sivul­le nro 14. “Koh­tuu­hin­tai­suu­den vaikeus”.

    Minul­la on pape­ril­la tal­les­sa alku­pe­räi­nen esi­tel­mä vuo­del­ta 2011, sil­loin oli ATT:n nimissä.

    Nyt huo­ma­sin ilok­se­ni että ala­reu­nas­sa lukee RAKVV ja päi­väys 2013, tie­to siis liik­kuu kau­pun­gin orga­ni­saa­tioi­den välil­lä horisontaalisesti. 

    Joku luot­ta­mus­mie­hen väli­ky­sy­mys oli alun­pe­rin priimusmoottorina.

    http://www.hel.fi/hel2/helsinginseutu/Masu/Helander_050913.pdf

  19. Tänään oli uuti­sis­sa, että kaa­voi­tuk­ses­ta vas­taa­va pääl­lik­kö haluai­si pur­kaa kaik­ki suo­jauk­set kan­ta­kau­pun­gin ja mui­den van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien osal­ta. Lie­kö tämä oikeas­ti jär­ke­vää? Mikä jär­ki on tuho­ta van­hat kau­niit ympä­ris­töt yli­hin­tai­sil­la ja rumil­la raken­nuk­siin ja aluei­siin sopi­mat­to­mil­la raken­nel­mil­la? Eikö oli­si vii­saam­paa suun­ni­tel­la ja raken­taa sin­ne, mis­sä neliö­hin­nat ovat jär­ke­väm­mäl­lä tasol­la ja jul­ki­set lii­ken­nöi­vät koh­tuu­hy­vin (juna- tai met­ro­ra­se­man lähelle). 

    Onko muu­ten niin, että kaa­voi­tuk­ses­ta vas­taa­vat vir­ka­mie­het päät­tä­vät nämä suo­je­lu­asiat, eikä esim. kau­pun­ki­suun­nit­te­lu- tai muil­la vas­taa­vil­la lau­ta­kun­nil­la ole asi­aan mitään sanottavaa?

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­sä on Sisselenkuja? 

    Hert­to­nie­men ima­gi­naa­ri­ses­ta eri­ta­so­liit­ty­mäs­tä 200 met­riä kaak­koon. Minä­kään en kyl­lä tie­dä, mikä on Sis­se­len­ku­jan hal­lin­nol­li­nen sol­mu, vaik­ka täl­lä suun­nal­la asun.

  21. Aja­tuk­se­na oli­si pois­taa tule­vas­ta, val­mis­teil­la ole­vas­ta yleis­kaa­vas­ta ns. ras­te­ri­mer­kin­tä, jol­la osoi­te­taan kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti, raken­nus­tai­teel­li­ses­ti ja mai­se­ma­kult­tuu­rin kan­nal­ta mer­kit­tä­vät alu­eet. Tämä kos­ki­si kan­ta­kau­pun­gin lisäk­si isoa osaa sodan jäl­keen raken­net­tu­ja esi­kau­pun­kia­luei­ta, joil­la tämä yleis­kaa­va­mer­kin­tä nykyi­sel­lään on. Käy­tän­nös­sä tätä yleis­kaa­van mer­kin­tää on yksi­tyis­koh­tai­sem­mas­sa suun­nit­te­lus­sa tul­kit­tu usein niin, että juu­ri uut­ta ei sai­si alueil­le raken­taa. Täs­tä syys­tä mer­kin­tä pois­tet­ta­siin yleis­kaa­van osal­ta. Tavoi­tee­na oli­si siis tukea ennen kaik­kea van­ho­jen lähiöi­den ja lähiö­kes­kus­ten mit­ta­vam­paa täy­den­täm­si­tä, ei esim. tuho­ta kes­kus­tan van­haa raken­net­ta. Edel­leen oli­si­vat kaa­voi­tus­ta ohjaa­mas­sa val­ta­kun­nal­li­ses­ti mää­ri­tel­lyt niin sano­tut RKY-alu­eet (raken­net­tu kult­tuu­riym­pä­ris­tö), joi­hin mm. koko Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki kuu­luu. Samoin raken­nus­suo­je­lu­mää­räyk­set oli­si­vat edel­leen aivan mah­dol­lii­sia ja toi­vot­tu­ja ase­ma­kaa­vois­sa. Kan­ta­kau­pun­gin kor­ke­aa raken­ta­mis­ta taas ohja­taan eril­li­sil­lä, kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan hyväk­sy­mil­lä peri­aat­teil­la. Eli ns. van­has­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa ei mit­ta­kaa­vas­ta mer­kit­tä­väs­ti poik­kea­vaa raken­ta­mis­ta edel­leen­kään sal­li­ta, vaan kor­kea raken­ta­mi­nen ohja­taan Hel­sin­gis­sä mää­ri­tel­tyi­hin paikkoihin.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Häh?
    Kau­pun­ki omis­taa maan. Gryn­daa­ja on toden­nä­köi­ses­ti ATT.
    Olet­ko vähän vainoharhainen? 

    Ei tuos­sa tar­vit­se olla vai­no­har­hai­nen. Jokai­nen näkee, että tuos­sa on sel­keä etu­ris­ti­rii­ta tule­vien asu­jien ja kau­pun­gin välillä.

    Nykyi­nen jär­jes­te­ly, jos­sa kau­pun­gil­la on useam­pi roo­li: omis­ta­ja, gryn­de­ri, kaa­voit­ta­ja jne. on täy­sin kes­tä­mä­tön. Kun­tien mono­po­li on kyet­tä­vä joten­kin riko­maan. Yksi hyvä kei­no on maa­no­mis­tuk­sen kiel­tä­mi­nen kunnilta.

  23. Mör­kö:
    Tänään oli uuti­sis­sa, että kaa­voi­tuk­ses­ta vas­taa­va pääl­lik­kö haluai­si pur­kaa kaik­ki suo­jauk­set kan­ta­kau­pun­gin ja mui­den van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien osal­ta. Lie­kö tämä oikeas­ti jär­ke­vää? Mikä jär­ki on tuho­ta van­hat kau­niit ympä­ris­töt yli­hin­tai­sil­la ja rumil­la raken­nuk­siin ja aluei­siin sopi­mat­to­mil­la rakennelmilla?

    No rumia raken­nuk­sia ei var­maan kukaan aina­kaan tavoit­te­le. Mut­ta Ilta-Sano­mien uuti­nen on ns. ank­ka, Hesa­rin jutus­sa on seli­tet­ty paremmmin:

    TU­LE­VAS­TA yleis­kaa­vas­ta aio­taan pois­taa mer­kin­tä, jo­ka on tä­hän as­ti an­ta­nut mo­nil­le van­hoil­le lä­hiöil­le se­kä kan­ta­kau­pun­gil­le eri­tyi­sa­se­man. Ne on nykyi­ses­sä yleis­kaa­vas­sa mer­kit­ty kaa­vaan “kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti, ra­ken­nus­tai­teel­li­ses­ti tai mai­se­ma­kult­tuu­ril­taan tär­keik­si alueiksi”.

    Man­ni­sen mu­kaan sii­tä on seu­ran­nut, et­tä täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta on teh­ty hy­vin varovasti.

    Nyt näi­tä­kin aluei­ta pi­tää ar­vot­taa en­nak­ko­luu­lot­to­mam­min. Ra­ken­nus­suo­je­lu on sit­ten erik­seen”, hän sanoo.

    Eli siis suo­je­lu­kaa­vat (yksit­täi­set talot, Pih­la­ja­mä­ki koko­nai­suu­des­saan) on asia erik­seen, kaik­kea suo­je­lua ei todel­la­kaan ole kukaan pur­ka­ma­sas. Ja toi mer­kin­tä on muu­ten käy­tän­nös­sä koko Hel­sin­gin raken­net­ty alue, vähän yksinkertaistaen.

    Eikö oli­si vii­saam­paa suun­ni­tel­la ja raken­taa sin­ne, mis­sä neliö­hin­nat ovat jär­ke­väm­mäl­lä tasol­la ja jul­ki­set lii­ken­nöi­vät koh­tuu­hy­vin (juna- tai met­ro­ra­se­man lähelle).

    No neliö­hin­nat on alhai­sim­pia siel­lä mis­sä on pie­nin kysyn­tä, eli mah­dol­li­si­man har­va halu­aa siel­tä asun­non ostaa tai vuo­kra­ta. Et var­man­kaan tar­koi­ta, että asun­to­ja pitäi­si raken­taa nime­no­maan sin­ne min­ne vähi­ten halu­taan asu­maan? Parem­mat lii­ken­neyh­tey­det eli lyheäm­mät etäi­syy­det ja vaik­ka mai­nit­se­ma­si ase­mien lähei­syys sinän­sä nos­taa hintoja.

    Onko muu­ten niin, että kaa­voi­tuk­ses­ta vas­taa­vat vir­ka­mie­het päät­tä­vät nämä suo­je­lu­asiat, eikä esim. kau­pun­ki­suun­nit­te­lu- tai muil­la vas­taa­vil­la lau­ta­kun­nil­la ole asi­aan mitään sanottavaa?

    Käy­tän­nös­sä suo­je­lus­ta päät­tää kau­pun­gin­museo, kos­ka oikeus­is­tui­met ovat kal­lis­tu­neet sil­le kan­nal­le että kau­pun­gin­museon lausun­to voit­taa vali­tus­ta­pauk­sis­sa. Pul­mal­lis­ta täs­sä­kin on se, että museo­vi­ran­omai­nen on ihan saman­lai­nen sek­to­ris­pe­sia­lis­ti kuin vaik­ka­pa lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja. Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sel­la on monia hyviä pää­mää­riä ml. raken­nus­pe­rin­nön vaa­li­mi­nen, ja pää­sään­töi­ses­ti tavoit­teet ovat ris­ti­rii­tai­sia. Sen sijaan että nämä ris­ti­rii­dat joten­kin pun­nit­tai­siin ja sovi­tel­tai­siin, niin nyt tää menee niin että joka sek­to­ri saa vuo­rol­laan sanoa ei.

    Sen jäl­keen kun museo­vi­ran­omai­nen on suo­jel­lut raken­nuk­sen ja kai­ken sen näkö­ala­vyö­hyk­kees­sä, ympä­ris­tö­vi­ran­omai­nen pis­tää parin talon levey­del­tä tien vier­tä raken­nus­kiel­toon, jon­ka jäl­keen lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja piir­tää vie­lä vähän isom­man tien ja sii­hen nur­mi­kent­tää ris­teyk­siin näky­mä­alu­eek­si. Tämän jäl­keen jää ehkä sem­moi­nen pie­ni läm­pä­re, johon voi kaa­voit­taa ker­ros­ta­lon, ja johon lii­ken­ne­suun­nit­te­lu vaa­tii nel­jän ker­rok­sen maa­na­lai­sen park­ki­hal­lin ja jon­ka perä­ti kol­me­sa ker­roks­ta asu­ka­syh­di­tys pitää lii­an korkeana.

    Muu­ten, sekä “har­vi­nai­suus tai ainut­laa­tui­suus” että “tyy­pil­li­syys” ovat suo­je­lu­pe­rus­tei­ta.

  24. Kal­le: Ei tuos­sa tar­vit­se olla vai­no­har­hai­nen. Jokai­nen näkee, että tuos­sa on sel­keä etu­ris­ti­rii­ta tule­vien asu­jien ja kau­pun­gin välillä.

    Nykyi­nen jär­jes­te­ly, jos­sa kau­pun­gil­la on useam­pi roo­li: omis­ta­ja, gryn­de­ri, kaa­voit­ta­ja jne. on täy­sin kes­tä­mä­tön. Kun­tien mono­po­li on kyet­tä­vä joten­kin riko­maan. Yksi hyvä kei­no on maa­no­mis­tuk­sen kiel­tä­mi­nen kunnilta.

    Oulus­sa kaa­voi­te­taan pel­käs­tään kau­pun­gin omis­ta­mal­le maal­le, asun­not on hal­po­ja ja laa­duk­kai­ta eikä Nim­by ilmiö vaivaa.

  25. Pek­ka Pes­si: Tuo paik­ko­jen vajaa­käyt­tö joh­tuu muu­ten myös läm­mi­tys­tol­pis­ta. Nyt jokai­sel­la säh­kö­tol­pal­la on oma avai­men­sa joka on annet­tu pai­kan hal­ti­jal­le. Hal­lien käyt­tö­as­tet­ta voi­si kas­vat­taa äly­tol­pil­la, joi­hin kuka tahan­sa pysä­köin­ti­lu­van hal­ti­ja voi­si tyr­kä­tä lämmityspiuhansa.

    Ei ole näin aina­kaan sii­nä hal­lis­sa, johon Sis­se­len­ku­jal­ta aje­taan. Eli kaik­ki lukot ovat sar­joi­tuk­sel­taan ident­ti­siä. Ei kui­ten­kaan auta mitään hal­lin käyt­tö­as­teen osal­ta, vaik­ka pai­kat eivät ole­kaan nimi­koi­tu­ja, kos­ka nii­tä myy­dään ihan samal­le ylei­söl­le ja samal­la hin­nal­la kuin jos ne oli­si­vat nimi­koi­tu­ja. Niin kau­an kuin Hert­to­nie­men­ran­nas­sa mak­saa hal­li­paik­ka säh­kö­tol­pal­la 28e/kk JA ne ovat sil­ti vajaa­käy­töl­lä, on vir­ka­vir­he kaa­voit­taa lisää pysä­köin­tiä mihin­kään. No, vähen­tä­mäs­sä­hän sitä ollaan­kin kah­den ken­tän osal­ta, mut­ta että­kö tart­tis mihin­kään näi­tä kor­va­ta — enpä usko. Jos pai­kan hin­ta saa­daan edes lähem­mäs mark­ki­na­hin­taa, niin kyl­lä nykyi­siin hal­lei­hin alkaa mah­tua. Man­ka­lan voi pur­kaa, tai­taa vaan olla niin, että 60-luvun pää­tök­siä eivät Hau­ta­la ja Has­si saa­neet horjutettua. 

    Tuos­sa Lai­va­lah­den puis­to­tiel­lä nuo uudet pai­kat ovat vaa­ran­ta­va vir­he, kos­ka ne syö­vät suo­raan sen ton­tin kokoa ja siten poten­ti­aa­lis­ta raken­nusa­laa. Lii­an kal­lii­ta paik­ko­ja kau­pun­gin­osas­sa, jos­sa on hal­leis­sa tyh­jää. Sama kyl­lä kos­kee nii­tä toi­sen­kin puo­len jo ole­mas­so­le­via paik­ko­ja, joi­ta vis­siin ollaan lisää­mäs­sä. Se on joku 7 met­rin kais­ta­leen ver­ran isom­pi tont­ti, jos ei halu­ta höl­möil­lä. Joku kuu­ti­sen aaria.

    http://goo.gl/lesmX6

  26. Tom­mi Uscha­nov: Hert­to­nie­men ima­gi­naa­ri­ses­ta eri­ta­so­liit­ty­mäs­tä 200 met­riä kaak­koon. Minä­kään en kyl­lä tie­dä, mikä on Sis­se­len­ku­jan hal­lin­nol­li­nen sol­mu, vaik­ka täl­lä suun­nal­la asun.

    Osmo puhui tuos­sa yllä jon­kin Hert­to­nie­men­ran­nan pysä­köin­ti­hal­lin hal­lin­nol­li­ses­ta sol­mus­ta ja kysyin sii­tä — arvel­len, että samas­sa sol­mus­sa ovat. Pek­ka Pes­si osa­si ker­toa ja oli­si­han tuo pitä­nyt minun jo tie­tää­kin toki. En tie­dä mikä on tar­koit­ta­ma­ni hal­lin hal­lin­nol­li­nen osoi­te, mut­ta Sis­se­len­ku­jal­ta sin­ne aje­taan, joten funk­tio­naa­li­nen osoi­te se lienee.

    Onnis­tuin siis kysy­mään ilmei­sen huo­nos­ti, kos­ka kukaan ei tain­nut ymmär­tää mitä kysyin.

    Miten­kä­hän tuo sol­mu sit­ten avat­tai­siin? Ilmei­ses­ti Man­ka­la-yhtiö pitäi­si ensin pur­kaa, että mitään voi­si tapahtua?

  27. Rau­no: Oulus­sa kaa­voi­te­taan pel­käs­tään kau­pun­gin omis­ta­mal­le maal­le, asun­not on hal­po­ja ja laa­duk­kai­ta eikä Nim­by ilmiö vaivaa.

    Sais­ko­han siel­tä Oulus­ta ostet­tua osaa­mis­ta? Voi­daan mak­saa hel­pos­ti tuplat sii­tä mitä nykyi­sil­le teki­jöil­le. Var­maan tripla­palk­kio­kaan ei oli­si vie­lä mikään kus­tan­nus hyö­tyi­hin näh­den, jos sai­si­vat tuo­tua mal­lin tän­ne­kin. Vink­ki oulu­lai­sil­le osaa­jil­le: rätin­git pre­sik­seen ja kon­sult­ti­työ­tä myy­mään. Oli­si tääl­lä­päin vir­ka­vir­he olla ostamatta.

  28. Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen kas­vat­ta­mi­ses­sa riit­tää hom­mia vie­lä tämän­kin kokouk­sen jäl­keen­kin. Löy­sin ensim­mäi­sen rahoi­tus­lai­tok­sen kir­joit­ta­man teks­tin, jos­sa sano­taan yli­suu­rien hin­to­jen (ja lai­no­jen) vai­keut­ta­van kas­vua. Itse veik­kaan, että täs­sä on soten ver­tai­nen raken­teel­li­nen ongel­ma koko kansantaloudelle. 

    Rat­kai­su on yli­tar­jon­ta hal­vois­ta ton­teis­ta, ei tont­ti­hin­nan mak­si­moin­nis­ta saa­ta­vat budjetintäytteet.

    Toi­vot­ta­vas­ti jak­sat perehtyä.

    Lai­naus rap­pa­ris­ta Aktian Talou­del­li­nen kat­saus 3/2013:

    Asun­to­kaup­paa ohjaa­vat osta­jien ja myy­jien sen­ti­men­tit. Epä­var­muus on kau­pan­käyn­nil­le myrk­kyä. Kun osta­jat alka­vat epä­röi­dä, myyn­tia­jat pite­ne­vät. Ne, joi­den on pak­ko myy­dä, jou­tu­vat tin­ki­mään hin­ta­pyyn­nöis­tään. Kun vii­dak­ko­rum­pu ker­too, että ollaan osta­jan mark­ki­noil­la, pai­ne hin­ta­ta­soa koh­taan kasvaa.

    Vaik­ka asun­to­jen reaa­li­nen hin­ta­ta­so on hur­ja (kuvio 56), sitä tuke­vat muut­to­lii­ke kas­vu­kes­kuk­siin ja uus­tuo­tan­non tar­jon­ta­ra­joi­tuk­set. Sik­si hin­ta­ta­son kal­leus pur­kau­tuu vain osit­tain ja ehkä vas­ta pit­kän­kin ajan kuluessa. 

    Jos asun­not ovat yli­hin­noi­tel­tu­ja, asun­to­lai­nat ovat yli­suu­ria ja ne rasit­ta­vat velal­lis­ta pit­kän juok­suai­kan­sa. Kun yli­suu­ri osuus koti­ta­louk­sien tulois­ta kuluu lai­nan­hoi­toon, se leik­kaa hen­ki­lö­koh­tais­ta kulu­tus­ta. Jär­jes­tel­mä, joka tuot­taa lii­an kal­lii­ta asun­to­ja ja lii­an suu­ria asun­to­lai­no­ja, hidas­taa yksi­tyis­tä kulu­tus­ta ja elin­ta­son nousua. Kal­liit asun­not ovat lähin­nä ensia­sun­toa osta­vien ongel­ma. Yli­hin­to­jen kirouk­sen kan­ta­vat nuo­ret, työ­uran­sa alus­sa ole­vat lap­si­per­heet. Jos tulee asun­no­nos­toi­kään “vää­rään aikaan”, elin­ta­so kär­sii 20–30 vuotta.

    Jos kun­nat hil­lit­se­vät muut­to­vir­taa tuke­mal­la tar­jon­ta­ra­joi­tuk­sia — esim. tont­ti­po­li­tii­kal­la –, nii­den vero­tu­lot kaven­tu­vat pit­käs­sä juok­sus­sa. Jos kun­tien (uudet) asuk­kaat mak­sa­vat yli­suu­ria asun­to­lai­no­ja, lai­nan­hoi­to­ku­lui­hin uppoa­va raha on pois sii­tä kulu­tuk­ses­ta, joka vah­vis­tai­si pai­kal­lis­ta talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta ja työl­li­syyt­tä. Tont­ti­myyn­nin tulo­ja mak­si­moi­van ja/tai raken­ta­mis­ta rajoit­ta­van kun­nal­lis­po­li­tii­kan vai­ku­tus alue­ta­lou­den elin­voi­maan voi olla pit­kä­kes­toi­ses­ti negatiivinen.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asun­to­jen kes­ki­hin­ta on 2.2 ker­taa muun maan kes­kiar­voa kor­keam­pi. Hin­tae­ro on his­to­rial­lis­ta huip­pua. Pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­jen kal­leus rajoit­taa sekä maas­sa­muut­toa että maa­han­muut­toa. Hyvi­nä vuo­si­na pää­kau­pun­ki­seu­dun kireä asun­to­ti­lan­ne rajoit­ti kan­san­ta­lou­den kas­vua. Se oli kan­sal­li­sen tason ongel­ma. Elpy­väs­sä Suo­mes­sa työ­pai­kat ovat entis­tä­kin kes­kit­ty­neem­min kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Sik­si huo­nos­ti toi­mi­va asun­to­mark­ki­na on talous­ka­vun kroo­ni­nen rasite.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le sijoit­tu­vien koh­tuu­hin­tais­ten (vuo­kra-asun­to­jen) raken­ta­mi­nen on elin­tär­ke­ää. Ellei asun­to­jen tar­jon­ta kas­va, maa­han­muut­ta­jat eivät pys­ty aset­tu­maan sin­ne mis­sä hei­tä tar­vi­taan, kas­vu­kes­kuk­siin. Eivät­kä sii­hen pys­ty maassamuuttajatkaan.

    Jos koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja raken­ne­taan mer­kit­tä­väs­sä mää­rin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, se hei­jas­tuu ole­mas­sa ole­van asun­to­kan­nan hin­ta­ke­hi­tyk­seen. Monen vii­me vuo­si­na kal­liil­la oste­tun asun­non arvo ei tule kehit­ty­mään niin kuin osto­pää­tös­tä teh­täes­sä uskot­tiin. Tämä on pak­ko hyväksyä.

    Yllä kuvat­tu­jen asun­to­hin­ta­mal­lien perus­teel­la asun­to­hin­to­jen voi odot­taa hei­lah­te­le­van jat­kos­sa­kin. Hin­ta­vaih­te­lu on voi­mak­kaam­paa mais­sa, jois­sa asun­to­lai­nat ovat vaih­tu­va­kor­koi­sia. Talous, joka antaa tilaa asun­to­hin­to­jen pit­kä­kes­toi­sel­le yli­hin­noit­te­lul­le, toi­mii epä­op­ti­maa­li­ses­ti. Sil­loin mark­ki­na (=kil­pai­lu) ei toi­mi ja/tai pai­kal­li­nen (tontti)politiikka toi­mii kan­sa­kun­nan etua vas­taan. Pit­käs­sä juok­sus­sa asun­to­jen koh­tuul­li­nen hin­ta­ta­so ja asun­to­mark­ki­noi­den vakaa kehi­tys ovat hyvin toi­mi­van talou­den tunnusmerkkejä.

    Kil­pai­lu ei pois­ta asun­to­jen hin­ta­vaih­te­lua, mut­ta vain se takaa, että yli­lyön­nit ovat ohimeneviä. 

    http://www.aktia.fi/katsaukset
    Talou­del­li­nen kat­saus 3/2013 s. 60.

  29. Pul­mal­lis­ta täs­sä­kin on se, että museo­vi­ran­omai­nen on ihan saman­lai­nen sek­to­ris­pe­sia­lis­ti kuin vaik­ka­pa liikennesuunnittelija”

    Kaa­voit­ta­jan ja rakvv:n kans­sa käy­dyis­sä neu­vot­te­luis­sa on ollut esil­lä epä­luot­ta­mus museo­vi­ran­omais­ten osaa­mi­seen. Toi­mi­ja ei saa viran­omai­sia samaan pöy­tään ja kom­pro­mis­sit eivät ole mahdollisia.

    Asias­sa aut­tai­si jos museo­vä­ki palk­kai­si pari SAFA ark­ki­teh­tiä niin lausun­to­ja ei läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­tus­tet­tai­si, kyse­hän on sii­tä voi­daan­ko tai pitää­kö suo­jel­la muil­la kuin ark­ki­teh­too­ni­sil­la perusteilla.

    Kuten mai­nit­sit tyy­pil­li­syys ja tavan­omai­suus ovat ylei­sen säi­lyt­tä­mi­sen näkö­kul­mas­ta museo­vi­ran­omai­sen mie­les­tä tär­kei­tä, todel­li­sil­le ammat­ti­lai­sil­le taas on tär­ke­ää säi­lyt­tää jon­kin tie­tyn nimek­kään kol­lee­gan tuo­tan­to täy­sin kos­ke­mat­to­ma­na. Kun näis­tä edel­li­sis­tä tapah­tu­mis­ta jää sel­vit­tä­mät­tö­miä asioi­ta kai­ve­le­maan on seu­raa­val­la ker­ral­la jo poh­ja valmiina.

    Voi­si­ko­han tuo­hon suo­je­lua kos­ke­vien lausun­to­jen käsit­te­lyyn ja suo­je­lun rajauk­seen perus­taa jon­kin lau­ta- tai toi­mi­kun­nan niin ei asiat oli­si aina yksit­täi­sis­tä näke­myk­sis­tä kiinni.

  30. Hert­to­nie­men­ran­nas­sa Regi­nan­ku­jan ja uusien raken­nus­ten väli­set pysä­köin­ti­pai­kat (kaik­ki uuden ton­tin ja Regi­nan­ku­jan väli­set) ovat aika­mois­ta tuh­laus­ta, kos­ka ton­til­le mah­tui­si raken­ta­maan enem­män ja sil­ti sisä­pi­ha voi­si olla isom­pi. Myös kaak­kois­kul­ma oli­si syy­tä raken­taa kään­tö­pai­kal­le asti ja sii­tä ehkä noin puo­li­vä­liin tuo­ta kään­to­pai­kal­ta ekaan mut­kaan mene­vää suoraa. 

    Hal­lin­nol­li­nen sol­mu ei ole päte­vä perus­te teh­dä yli­mää­räi­siä park­ki­paik­ko­ja sin­ne tän­ne kun hal­lit ovat vajaa­käy­töl­lä. Voit­te vedo­ta kaa­voi­tuk­ses­sa sii­hen, että alu­eel­la on jo nämä pai­kat, ne vain tulee saa­da käyttöön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.