Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2013

En pää­se pai­kal­le, kos­ka olen IPUn kokouk­ses­sa Gene­ves­sä. Mik­ko Säre­lä sijaistaa.

Laa­ja­sa­lon tiivistyskaava

Kuten sanot­tu, olen ilah­tu­nut, että asuin­pin­ta-ala voi­tiin kak­sin­ker­tais­taa näin hel­pos­ti. Luot­ta­mus­mie­hen ei kan­na­ta alkaa ark­ki­teh­dik­si. Jos ryh­tyi­sin, yrit­täi­sin panos­taa vähän enem­män piha­pii­rei­hin. Nämä pis­te­ta­lot tuot­ta­vat piha­re­vii­rien sijas­ta tuol­lais­ta ei kenen­kään maa­ta, joka on tie­tys­ti piha­suun­nit­te­lul­la kor­jat­ta­vis­sa. Kun Hel­sin­kiin pitäi­si ahtaa 300 000 asu­kas­ta lisää, esi­kau­pun­kia­luei­den väki­lu­vun kak­sin­ker­tais­ta­mi­nen on jok­seen­kin vält­tä­mä­tön­tä, kos­ka muu­ten on raken­net­ta­va umpeen kaik­ki vihreä.

Senio­ri­ta­lo­ja Munkkiniemeen

Yksi­tyi­nen van­hus­ten­hoi­to­yr­ti­ty­tä­jä saa lisää raken­nusoi­keut­ta puis­toon lähel­lä Turun­väy­lää. Sii­nä menee minun lap­suu­den­ai­kai­nen seik­kai­lu­met­sä­ni, mut­ta ehkä saan tuol­ta jos­kus itsel­le­ni asun­non. Lii­ken­teen hait­toi­hin suh­tau­du­taan täl­lä ker­taa pitkämielisesti.

Mei­lah­den sai­raa­la-alu­een suunnitteluperiaatteet

Las­ten­sai­raa­laa ja muu­ta sel­lais­ta var­ten tar­vi­taan kym­me­nen heh­taa­ria raken­nusa­laa. Tääl­lä­kin museo­vä­ki tuo lusik­kan­sa sop­paan. Jos nyt saa esit­tää jotain mouk­ka­mais­ta, niin en ole ihan var­ma, että näin tii­viis­ti raken­net­ta­val­le alu­eel­le, jos­sa raken­nus­tar­pei­ta on run­saas­ti, on jär­ke­vää museoi­da enti­siä sai­raan­hoi­ta­jien asuntoloita.

Sii­li­tien täydennyskaava

Alu­eel­le raken­ne­taan asun­not 700 uudel­le asuk­kaal­le. Näis­tä 200 sijoit­tui­si ehkä puret­ta­van kir­jas­ton pai­kal­le, jos jos­kus löy­tyy jos­tain rahaa raken­taa uusi kir­jas­to Hert­to­nie­men met­roa­se­man luo.

Ainoa kysy­mys, jon­ka haluai­sin esit­tää kos­kee alu­een poh­jois­nur­kas­sa ole­vaa laa­jaa pysä­köin­ti­kent­tää, joka pal­ve­lee Hert­to­nie­men sai­raa­laa ja lii­kun­ta­vi­ras­ton asiak­kai­ta. Pysä­köin­ti­pai­kat tar­vi­taan, mut­ta mikä tuli­si raken­nusoi­keu­den hin­nak­si, jos pai­kat pan­tai­siin maan alle ja alue vapau­tet­tai­siin asunnoille.

Taas asun­to­ja Herttoniemenrantaan

Suo­la­ki­ven­ka­tu 11:ssä ole­va tont­ti muu­te­taan täl­lä ker­taa poik­kea­mis­lu­val­la asun­to­ra­ken­ta­mi­seen. Asuin­ker­ro­sa­laa tulee noin 1200 kerrosneliötä.

Havain­ne­ku­vas­sa etua­lal­la ole­van tytön t‑paidan väri trim­ma­si hyvin suun­ni­tel­lun jul­ki­si­vun kanssa…

 

 

44 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2013”

  1. Kun Hel­sin­kiin pitäi­si ahtaa 300 000 asu­kas­ta lisää, esi­kau­pun­kia­luei­den väki­lu­vun kak­sin­ker­tais­ta­mi­nen on jok­seen­kin vält­tä­mä­tön­tä, kos­ka muu­ten on raken­net­ta­va umpeen kaik­ki vihreä. 

    No ei pidä ahtaa, mut­ta jos halu­taan ahtaa, niin pitää löy­tää paik­ka ahta­mi­sel­le. Toi­vot­ta­vas­ti tii­vis­te­tään (huo­non­ne­taan) tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kia kau­pun­gi­no­sia ja tont­te­ja (Kas­ki­saa­res­ta alkau­en aina köy­him­piin aluei­siin). Laa­ja­sa­lo on sii­nä mie­les­sä ok, että ymmär­tääk­se­ni kau­pun­ki tii­vis­tää omis­ta­maan­sa vuo­kra­ta­loa­luet­ta. Asuk­kaat eivät siis kär­si sii­nä mie­les­sä, että voi­vat muut­taa pois (tap­pioit­ta), jos eivät pidä tii­vis­tä­mi­ses­tä. Ehkä vuo­krat­kin las­ke­vat tii­vis­tä­mi­sen jälkeen.

    Hyvä ettei hävi­te­tä kaik­kea vih­re­ää. Tosin suur­ten oma­ko­ti­tont­tien tii­vis­tä­mi­nen on ollut aika puh­das­ta vih­rey­den kor­vaa­mis­ta raken­nuk­sil­la. Nuo oli­vat yksi­tyis­tä vih­re­ää tilaa. Laa­ja­sa­los­sa beto­noi­daan ja asfal­toi­daan kai hie­man ylei­sem­pää vih­re­ää tilaa. Jos täy­sin tii­vis­tä­mät­tä jää vain kes­kus­puis­to, vih­re­ää on vie­lä jäl­jel­lä, ja kes­kus­puis­toon voi men­nä lenk­kei­le­mään, mut­ta asui­na­luei­den vih­reys vähenee.

    Kum­pi on vih­reäm­pää (puo­lueoh­jel­ma­mie­les­sä), vih­reä kau­pun­ki vai tii­vis kaupunki?

    1. Juho, mis­tä mah­taa joh­tua, että Hel­sin­gis­sä asun­nois­ta mak­se­taan eni­ten siel­lä, mis­sä on tii­vis­tet­ty eniten?

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho, mis­tä mah­taa joh­tua, että Hel­sin­gis­sä asun­nois­ta mak­se­taan eni­ten siel­lä, mis­sä on tii­vis­tet­ty eniten?

    Ei tuo yhtä­lö tai­da aivan tark­kaan pitää paik­kan­sa. Kai Laa­ja­sa­lon tii­vis­tet­ty­jen aluei­den hin­ta­ta­so (vuo­krat, asun­not) las­kee vähän, kun tii­vis­te­tään. Tii­vis­tä­mi­nen kai pää­sään­töi­ses­ti las­kee alu­een mui­den asun­to­jen hin­ta­ta­soa (vaik­ka jotain posi­tii­vis­ta­kin voi olla, kuten entis­tä tiheäm­mät bussivuorot).

    Mut­ta toi­saal­ta Hel­sin­gis­sä, Suo­men kai­ke­ti tii­vis­te­tyim­mäs­sä kau­pun­gis­sa on var­sin kor­keat hin­nat. Kor­kea hin­ta­ta­so hou­kut­te­lee tii­vis­tä­mään. Ja kau­pun­gin suu­ruus (läheis­tä sukua tii­viy­del­le) nos­taa hintatasoa.

    Täs­sä yksi luo­kit­te­lu sil­le, mit­kä teki­jät yllyt­tä­vät ihmi­siä muut­ta­maan Hel­sin­kiin ja mak­sa­maan yhä kal­liim­pia hin­to­ja sen asunnoista.

    1) Yksi­lön asu­mis­viih­ty­vyys. Jot­kut voi­vat pitä­vää asu­mi­ses­ta tii­viis­ti raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa run­sai­den pal­ve­lui­den lähellä.

    2) Yksi­lön ylei­nen etu. Jot­kut muut voi­vat hakeu­tua Hel­sin­kiin, kos­ka siel­tä saa niin hyvän, kor­kea­palk­kai­sen ja nopean ura­ke­hi­tyk­sen mah­dol­lis­ta­van työn, että se kuit­taa asu­mis­viih­ty­vyy­den laskun.

    3) Orga­ni­saa­tion etu. Jot­kut muut voi­vat muut­taa Hel­sin­kin, kos­ka esi­mer­kik­si len­non­joh­to­pal­ve­lut siir­re­tään Tam­pe­reel­ta Hel­sin­kiin orga­ni­saa­tion edun nimis­sä, vaik­ka muut­ta­mi­nen ei ole itse muut­ta­jan intresseissä.

    4) Jon­kun muun etu. Esi­mer­kik­si Hesin­gin pää­kont­to­rin joh­ta­jat voi­vat pyr­kiä pitä­mään oman osas­ton­sa puol­ta mui­den kont­to­rei­den kus­tan­nuk­sel­la, vaik­ka kysees­sä ei oli­si orga­ni­saa­tion etu, eikä Hel­sin­kiin muut­ta­van yksi­lön etu.

    Pidän suur­ten kes­kus­ten kas­vua, tii­vis­ty­mis­tä ja hin­to­jen nousua lähes luon­non­la­ki­na. Äärim­mil­lään tuo kehi­tys voi kui­ten­kin joh­taa jopa slum­miu­tu­mi­seen. Parem­pi mää­ri­tel­lä opti­maa­li­nen tiviys­ta­so, jol­le pyri­tään, sen sijaan, että tii­vis­tet­täi­siin niin kau­an kuin raken­nus­kus­tan­nuk­set alit­ta­vat asun­nos­ta saa­ta­van hinnan.

    Asun­to­jen raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia kor­keam­pi hin­ta ei siis tar­koi­ta sitä että kau­pun­kia pitää vie­lä tii­vis­tää. Kyse on opti­maa­li­sen tii­viys­ta­son valin­nas­ta, ja raja kan­nat­taa vetää johon­kin koh­taan, ehkä sel­lai­seen, jos­sa asun­nois­ta vie­lä mak­se­taan kor­kei­ta hin­to­ja (myös koh­dan 1 asu­mis­viih­ty­vyy­den vuok­si, eikä vain mui­den koh­tien vuoksi).

    Mak­si­maa­lis­ta tii­vis­tä­mis­tä ei tar­vi­ta myös­kään kul­je­tus­kus­tan­nus­ten, läm­mi­tys­kun­tan­nus­ten yms. vih­re­ään optimointiin.

  3. Tie­dän tuon Gunil­lan­tien­pät­kän. Lukuu­not­ta­mat­ta ris­teyk­ses­sä ole­vaa plänt­tiä niin lähin­nä kaa­voi­te­taan lii­ken­ne­vih­reä­tä. Se gunil­lan­tien ja rei­he­rin­tien var­res­sa ole­va koh­ta ei myös­kään näyt­täi­si ole­van suu­res­sa käy­tös­sä. Ehkä kaik­ki eivät ole minun kans­sa samaa miel­tä , mut­ta itse pidän tuo­ta kaa­vaa onnistuneena.

  4. Juho, ei ole mitään opti­maa­lis­ta tii­viys­ta­soa. Tai sano­taan­ko, että joka pai­kas­sa se on eri­lai­nen. Ihmi­set halua­vat kau­pun­kia­sun­non kau­pun­gin his­to­rial­li­ses­ta kes­kus­tas­ta sekä punai­sen tuvan ja peru­na­maan jos­tain muualta.

    Kau­pun­ki on par­haim­mil­laan tii­vis ja väljä.

  5. Jan­ne:
    Juho, ei ole mitään opti­maa­lis­ta tii­viys­ta­soa. Tai sano­taan­ko, että joka pai­kas­sa se on eri­lai­nen. Ihmi­set halua­vat kau­pun­kia­sun­non kau­pun­gin his­to­rial­li­ses­ta kes­kus­tas­ta sekä punai­sen tuvan ja peru­na­maan jos­tain muualta.

    Kau­pun­ki on par­haim­mil­laan tii­vis ja väljä.

  6. Hei, ihmet­te­len kovas­ti tätä vas­ta 1970-luvul­la raken­net­tu­jen raken­nus­ten tuhoa­mis­vim­maa. Roi­hu­pel­lon teol­li­suus alue on jo lähes kuol­lut, joten mik­si sitä ei raken­ne­ta uudes­taan? Sen “suu­rin” yri­tys Met­so­kin on muut­ta­nut pois. Alue sijait­see hyväl­lä pai­kal­la, hyvien kul­ku­yh­teyk­sien pääs­sä pal­ve­luis­ta. En ole mis­sään näh­nyt, että tätä aluet­ta oli­si otet­tu huo­mioon. Oli­si­ko jo nyt sii­hen syy­tä? Täs­sä rat­kai­sus­sa ei tar­vit­si­si kajo­ta tär­kei­siin, jo val­mii­siin pal­ve­lu­ra­ken­nuk­siin, eikä tuho­ta mie­li­val­tai­ses­ti hyviä lii­kun­ta maas­to­ja. Lisäk­si van­haa 1950–1970 luvun lähiö­tä ei pidä mie­li­val­tai­ses­ti pur­kaa ja raken­taa uudes­taan! Sama kos­kee Kivi­nok­kaa, sil­lä van­han kau­pun­gin­lah­ti on jo sen lin­tu­kan­to­jen täh­den arvo­kas, eikä eläi­mis­tön rau­haa pidä häiritä!

  7. … puhun täs­sä minul­le tär­keän ja rak­kaan ympä­ris­tön puolesta.

  8. Jan­ne:
    Juho, ei ole mitään opti­maa­lis­ta tii­viys­ta­soa. Tai sano­taan­ko, että joka pai­kas­sa se on eri­lai­nen. Ihmi­set halua­vat kau­pun­kia­sun­non kau­pun­gin his­to­rial­li­ses­ta kes­kus­tas­ta sekä punai­sen tuvan ja peru­na­maan jos­tain muualta.

    Kau­pun­ki on par­haim­mil­laan tii­vis ja väljä.

    Tai­dan olla samaa miel­tä. Ei ole help­po mää­ri­tel­lä jotain tiet­tyä opti­maa­lis­ta tii­viys­ta­soa — edes jokai­sel­le kau­pun­gin­osal­le erikseen.

    Mut­ta minua kin­nos­tai­si saa­da vas­taus kysy­myk­seen, jat­kuu­ko tii­vis­tä­mi­nen “ikui­ses­ti”, vai pysäyt­te­tään­kö se jol­le­kin, enem­män tai vähem­män jär­ke­väs­ti mää­ri­tel­lyl­le tasol­le. Nyt näyt­tää sil­tä, että Hel­sin­ki tii­vis­tää jat­ku­vas­ti, aina sin­ne mis­sä on hel­poin­ta tii­vis­tää. Ehkä moti­vaa­tio on enem­män naa­pu­rei­den kans­sa kil­voit­te­le­mi­ses­sa kuin kau­pun­gi­no­sien viihtyvyydessä.

    En siis usko, että oli­si opti­maa­lis­ta tii­vis­tää niin pit­kään, kuin ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan Hel­sin­gin asun­nois­ta enem­män kuin raken­nus­kus­tan­nus­ten ver­ran rahaa. Joku raja kai tii­vis­tä­miel­lä on. Oli­si hyvä sopia, mikä se on, jot­tei tii­vis­tet­täi­si yli opti­maa­li­sen tason. Pelk­kä ikui­nen kas­vu­ha­lu (jota jokai­sel­la kun­nal­la kyl­lä riit­tää) ei ole kovin hyvä argumentti.

  9. Juho Laa­tu:
    2) Yksi­lön ylei­nen etu. Jot­kut muut voi­vat hakeu­tua Hel­sin­kiin, kos­ka siel­tä saa niin hyvän, kor­kea­palk­kai­sen ja nopean ura­ke­hi­tyk­sen mah­dol­lis­ta­van työn, että se kuit­taa asu­mis­viih­ty­vyy­den laskun. 

    Lisä­tään tähän myös se, että suur­kau­pun­gis­ta löy­tää työ­mark­ki­nat, jos­sa omal­le eri­koi­sa­lal­le löy­tyy useam­pia työ­paik­ko­ja kuin yksi. Tämä tar­koit­taa sitä, että työ­pai­kan mene­tys (joka nyky­maa­il­mas­sa on kovin yleis­tä) ei tar­koi­ta sitä, että per­he jou­tuu etsi­mään uuden asuinpaikan. 

    Ja se, että suu­res­sa kau­pun­gis­sa on mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi toden­nä­köi­syys, että kak­si kou­lu­tet­tua ihmis­tä löy­tää itsel­leen mie­lui­san työpaikan. 

    Ja lopuk­si, hyvän työ­pai­kan arvo ei ole pel­käs­tään pal­kas­sa vaan myös sen tuo­mas­sa ilos­sa, nau­tin­nos­sa, oppi­mi­ses­sa ja työ­ka­ve­reis­sa. Ne, joil­la on sii­hen mah­dol­li­suus, valit­se­vat työ­paik­ko­ja nyky­ään ene­ne­väs­sä mää­rin sen perus­teel­la, mis­sä koke­vat saa­van­sa työs­tä muu­ta­kin kuin palkkaa.

  10. Sii­li­tie:
    Tar­vit­see­ko vält­tä­mät­tä olla varaa _rakentaa_ uusi kir­jas­to? Kuu­los­taa ras­kaal­ta ja kun tar­ve­kin voi muut­tua pal­jon ennen raken­nuk­sen käyt­töiän päät­ty­mis­tä. Voi­si­ko aja­tel­la vuo­kraa­van­sa tilat? En nyt tosi­aan tie­dä kuin­ka pal­jon neliöi­tä tar­vi­taan, mut­ta nykyi­nen kir­jas­to ei tun­nu kovin suu­rel­ta. Voi­si­ko se sopia vaik­ka­pa Giga­hert­siin? Eikö­hän kir­jas­ton tilan­tar­ve ole pikem­min las­ke­mas­sa kuin kasvamassa.

    Kai­pa sen pysä­köin­ti­ken­tän voi­si kai­vaa 2–3m syvem­mäl­le ja raken­taa pääl­le ~8‑kerroksisen asuin­ta­lon? Tai sit­ten teh­dä sii­hen ton­til­le sekä pysä­köin­ti­hal­lin (ja vähen­tää maa­na­lai­sia muu­al­ta alu­eel­ta, ovat var­maan­kin kal­liim­pia?) ja vähän pie­nem­män ~10-ker­rok­si­sen talon.

    Minus­ta kyl­lä hyvä, että Län­si-Hert­to­nie­mes­sä­kin tapah­tuu. Sopis lisäk­si vie­lä miet­tiä tämän kuvan vih­reäl­lä mer­kit­ty­jä aluei­ta. Olis Hert­to­nie­men met­roa­se­ma lähellä.
    http://goo.gl/8lV3cH

    Kuvaan liit­tyen:
    Vähit­täis­kau­pan duo­po­li voi­si sijai­ta met­roa­se­man pääl­lä, jol­loin tilaa erin­omai­sel­ta pai­kal­ta vapau­tui­si esi­mer­kik­si 8…14 ‑ker­rok­sis­ten asuin­ta­lo­jen talo­jen käyt­töön. Mel­kois­ta haas­kuu­ta olla lait­ta­mat­ta metuk­ka-ase­man pääl­le paria ker­ros­ta kaup­po­ja, ehkä toi­nen moko­ma toi­mis­to­ja ja lisäk­si 5…10 ker­ros­ta asun­to­ja. Minä en aina­kaan ymmär­rä mik­sei näin teh­ty jo alun­pe­rin­kin. Ei tart­tis bus­si­lai­tu­rei­ta­kaan erik­seen kattaa.

  11. Mik­ko Säre­lä: Lisä­tään tähän myös se, että suur­kau­pun­gis­ta löy­tää työ­mark­ki­nat, jos­sa omal­le eri­koi­sa­lal­le löy­tyy useam­pia työ­paik­ko­ja kuin yksi. Tämä tar­koit­taa sitä, että työ­pai­kan mene­tys (joka nyky­maa­il­mas­sa on kovin yleis­tä) ei tar­koi­ta sitä, että per­he jou­tuu etsi­mään uuden asuinpaikan. 

    Ja se, että suu­res­sa kau­pun­gis­sa on mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi toden­nä­köi­syys, että kak­si kou­lu­tet­tua ihmis­tä löy­tää itsel­leen mie­lui­san työpaikan. 

    Ja lopuk­si, hyvän työ­pai­kan arvo ei ole pel­käs­tään pal­kas­sa vaan myös sen tuo­mas­sa ilos­sa, nau­tin­nos­sa, oppi­mi­ses­sa ja työ­ka­ve­reis­sa. Ne, joil­la on sii­hen mah­dol­li­suus, valit­se­vat työ­paik­ko­ja nyky­ään ene­ne­väs­sä mää­rin sen perus­teel­la, mis­sä koke­vat saa­van­sa työs­tä muu­ta­kin kuin palkkaa.

    Samaa miel­tä. Myös avio­puo­li­son työl­lis­ty­mi­nen on yksi (kak­kos­ka­te­go­rian) syy, jon­ka vuok­si Hel­sin­kiin hakeu­du­taan tai siel­lä pysy­tään, ja joka nos­taa omal­ta osal­taan asun­to­jen hin­to­ja. Suu­rim­pien kau­pun­kien kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys on mones­ta syys­tä luon­nol­lis­ta. Sen ei tar­vit­se kor­re­loi­da asu­mis­viih­ty­vyy­den kanssa.

    Kau­pun­gin kas­vu (ei niin­kään tii­vis­tä­mi­nen) hel­pot­taa peri­aat­tees­sa eri­kois­ten ammat­tien paris­kun­tien tilan­net­ta. Tosin Hel­sin­gin met­ro­po­lis­sa on jo niin pal­jon ammat­ti­kun­tia, että lisä­kas­vu ei enää uusia ammat­tia­lo­ja mer­kit­tä­väs­ti lisää tuo. Ehkä voi­si ver­tail­la Hel­sin­kiä ja Tam­pe­ret­ta. Tai Tam­pe­ret­ta ja Tur­kua, jot­ta pää­kau­pun­kius ei vai­ku­ta. Mitä (ammat­ti­pä­te­vyy­den mää­rit­tä­miä) ammat­ti­kun­tia nois­ta pie­nem­mis­tä puut­tuu? Eipä tai­da mon­taa puut­tua (ehkä assy­rio­lo­gian ala yms.), joten noi­den kau­pun­kien koko­luo­kas­sa puo­li­so­työ­paik­ko­jen mer­ki­tys ei tai­da olla enää pal­jon kau­pun­gin koos­ta kiinni.

    Hel­sin­gin met­ro­po­lin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa voi­vat jo etäi­syy­det­kin rajoit­taa. Met­ro­po­lin lai­dal­ta toi­sel­le tai­taa aina­kin jul­ki­sil­la olla jo tun­nin mat­ka. Tuos­sa ajas­sa kul­kee jo työ­mat­kan mones­ta pik­ku­kau­pun­gis­ta toi­seen. Kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­nen ei tai­da myös­kään enää nopeut­taa yhteyk­siä, vaan ruuh­kaut­taa kau­pun­kia lisää, ja saat­taa jo teh­dä etäi­syy­det ajas­sa mitat­tu­na pidem­mik­si. Sato­jen tuhan­sien lisäys väes­töön vaa­ti­si myös ker­ta­luok­kaa mas­sii­vi­sem­mat lii­ken­ne­rat­kai­sut (ja mie­lel­lään nykyis­tä vaih­dot­to­mam­man joukkoliikenteen).

  12. Luot­ta­mus­mie­hen ei kan­na­ta alkaa arkkitehdiksi.”

    Heh, heh.

    ATT:ltä tuli siis palau­tet­ta että talot on jo suun­ni­tel­tu val­miik­si ja lau­ta­kun­nal­la on tapa­na hyväk­syä vir­ka­mies­ten teke­mät suun­ni­tel­mat sen kum­mem­min mukisematta 🙂

    Her­ra se on her­ral­la­kin. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­tel­la sitä 60-lukua jol­loin oli tär­kein­tä teh­dä pal­jon hal­val­la, laa­dus­ta välittämättä…

    1. TT:ltä tuli siis palau­tet­ta että talot on jo suun­ni­tel­tu val­miik­si ja lau­ta­kun­nal­la on tapa­na hyväk­syä vir­ka­mies­ten teke­mät suun­ni­tel­mat sen kum­mem­min mukisematta. 

      Vähän vai­no­har­hai­nen käsi­tys sii­tä, miten kau­pujn­kia Hel­sin­gis­sä suun­ni­tel­laan. OLi­si itse asias­sa parem­pi, jos talo­suun­nit­te­lujl­la oli­si sijaa kaa­voi­tuk­ses­sa, kos­ka näi­den irral­li­suus tuot­taa kal­lis­ta jäl­keä. On joi­tain kump­pa­nuus­kaa­voi­tus­henk­kei­ta, jois­sa tule­va toteut­ta­ja on voi­mak­kaas­ti muka­na, mut­ta tämä ei ole niitä.
      En myös­kään ymmär­rä, mikä näis­sä päis­te­ta­lois­sa oli­si hal­ve­maa kuin umpi­kortt­te­li­ra­ken­tees­sa. Kyse on puh­taas­ti makuasiasta.

  13. Nykyi­ses­sä pai­kas­saan Hert­to­nie­men kir­jas­to pal­ve­lee hyvin alu­een kou­lu­lai­sia sekä van­huk­sia. Samas­sa raken­nuk­ses­sa on myös nuo­ri­so­ta­lo. Hert­to­nie­me­läi­set itse ovat kovas­ti raken­nuk­sen pur­ka­mis­ta vas­taan. Voi­si­ko asias­sa kuun­nel­la heitä?

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: eni­ten siel­lä, mis­sä on tii­vis­tet­ty eniten?

    Asias­sa on var­mas­ti mui­ta­kin selit­tä­viä teki­jöi­tä; tii­viys ja hin­ta­ta­so ovat molem­mat seu­raus, eikä syy. Kes­kus­tan alue on yli “kriit­ti­sen koon”, mut­ta vaik­ka teh­täi­siin Alp­pi­har­jun tii­viy­del­lä pari neliö­ki­lo­met­riä jon­ne­kin pel­lon kes­kel­le, ei siel­lä hin­ta­ta­so oli­si sama. Tii­vis­tys­tar­kas­te­lu pitäi­si aloit­taa nykyi­sen kort­te­li­kau­pun­gin rajal­ta. Taka-Töö­lö, Mei­lah­ti, Her­man­ni, Laut­ta­saa­ri, Val­li­lan avo­kort­te­lit jne. Mitä mak­sai­si lunas­taa asuk­kaat ulos ja tripla­ta asukasmäärä/kortteli, tus­kin jäi­si myy­mät­tä jos oikeas­sa jär­jes­tyk­ses­sä etenee.

    Ihmis­ten on vaan pak­ko teh­dä enem­män töi­tä ja pidem­pään, ei voi enää aja­tel­la että “nyt kun on asun­to jo mak­set­tu” — sen jäl­keen pitää sääs­tää samaa tah­tia jot­ta sen pai­kan voi pitää ikui­ses­ti. Tai voi­daan teh­dä poliit­ti­nen valin­ta toi­sin päin, mut­ta sen seu­rauk­set täy­tyy hyväksyä.

    1. Asias­sa on var­mas­ti mui­ta­kin selit­tä­viä teki­jöi­tä; tii­viys ja hin­ta­ta­so ovat molem­mat seu­raus, eikä syy. Kes­kus­tan alue on yli “kriit­ti­sen koon”, mut­ta vaik­ka teh­täi­siin Alp­pi­har­jun tii­viy­del­lä pari neliö­ki­lo­met­riä jon­ne­kin pel­lon kes­kel­le, ei siel­lä hin­ta­ta­so oli­si sama. 

      Myön­nät kai, että jos Hel­sin­gin nie­mi oli­si raken­net­tu täy­teen väl­jää oma­ko­tia­su­mis­ta, nuo asun­not oloi­si­vat hyvin hal­po­ja. Teke­mäl­lä tii­viin nuk­ku­ma­lä­hiön ei saa toi­mi­vaa kau­pun­kia, mut­ta kor­vaa­mal­la har­vaan raken­ne­tun olä­hiön tii­viil­lä pik­ku­kau­pun­gil­la, sen toi­mi­vuus para­nee olennaisesti.

  15. Juho Laa­tu:Mut­ta minua kin­nos­tai­si saa­da vas­taus kysy­myk­seen, jat­kuu­ko tii­vis­tä­mi­nen “ikui­ses­ti”, vai pysäyt­te­tään­kö se jol­le­kin, enem­män tai vähem­män jär­ke­väs­ti mää­ri­tel­lyl­le tasolle. 

    Läh­de­tään nyt sii­tä, että mitään “oike­aa” tii­vis­tys­ta­soa ei ole. Suur­kau­pun­kiin tot­tu­neel­le Hel­sin­ki on maa­seu­tua, Suo­men maa­seu­tuun tot­tu­neel­le jo Hel­sin­ki on suurkaupunki.

    Lähin­nä sitä “oike­aa” tii­vis­tys­ta­soa lie­nee se, mil­lä ihmi­set vie­lä halua­vat mak­saa mark­ki­na­hin­taa asun­nois­sa aina vain tii­viim­mil­lä alueil­la. Mut­ta tämä­kin “oikea” tie­tys­ti vaih­te­lee ajan­koh­dan ja ihmis­ten mukaan.

    Sinän­sä kan­nat­tai­si raken­taa eni­ten lisää sitä, mitä ihmi­set näyt­tä­vät mak­su­ha­luk­kuu­ten­sa perus­teel­la halua­van, eli kan­ta­kau­pun­kia. Hau­li­kol­la kaa­voi­tet­tu­jen lähiöi­den tii­vis­tä­mi­nen ei luo lisää kau­pun­kia, mis­tä kui­ten­kin on hin­to­jen perus­teel­la pulaa.

  16. jumi­ny: Siilitie:Tarvitseeko vält­tä­mät­tä olla varaa _rakentaa_ uusi kirjasto? 

    Minus­ta kyl­lä hyvä, että Län­si-Hert­to­nie­mes­sä­kin tapah­tuu. Sopis lisäk­si vie­lä miet­tiä tämän kuvan vih­reäl­lä mer­kit­ty­jä aluei­ta. Olis Hert­to­nie­men met­roa­se­ma lähel­lä.http://goo.gl/8lV3cHP>

    Juu, kir­jas­to­han on nyky­ään mel­ko kes­kei­sel­lä pai­kal­la Län­si-Hert­to­nie­meä. Hert­to­nie­men­ran­nas­ta puo­les­taan ei ole kovin pit­kä mat­ka Roi­hu­vuo­ren kirjastoon.

    Jät­täi­sin kyl­lä miet­ti­mät­tä kart­ta­si vih­reäl­lä mer­kit­ty­jä aluei­ta aina­kaan Itä­väy­län luo­teis­puo­lel­la. Tun­tui­si aika hur­jal­le alkaa naker­ta­maan hie­noa ulkoi­lua­luet­ta ja samal­la raken­taa tii­vis­tä asu­tus­ta kiin­ni luon­non­suo­je­lua­lu­ee­seen. Olet­ko muu­ten käy­nyt kos­kaan pai­kan pääl­lä? Eni­ten lisä­ra­ken­ta­mis­po­ten­ti­aa­lia alu­eel­le saa­tai­siin Itä­väyän bule­var­di­soi­mi­sel­la / kat­ta­mi­sel­la. Teol­li­suusa­lu­een toi­min­to­ja aina­kin met­roa­se­man lähet­ty­vil­lä voi­si myös miettiä.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En myös­kään ymmär­rä, mikä näis­sä päis­te­ta­lois­sa oli­si hal­ve­maa kuin umpi­kortt­te­li­ra­ken­tees­sa. Kyse on puh­taas­ti makuasiasta.

    Aina­kin Hel­sin­gin tapa raken­taa mis­sä umpi­pi­hat vara­taan auto­pai­koik­si, tai sit­ten pis­te­ta­lot jot­ka ympä­röi­dään park­ki­ken­til­lä, niin tulok­set ovat aika tasa­pak­su­ja. Kui­ten­kin, jos­sain Käpy­läs­sä kovas­ti tun­tu­vat pitä­vän viher­pi­hois­taan, mut­ta autopaikkanormit..

  18. Pau­la:
    Nykyi­ses­sä pai­kas­saan Hert­to­nie­men kir­jas­to pal­ve­lee hyvin alu­een kou­lu­lai­sia sekä van­huk­sia. Samas­sa raken­nuk­ses­sa on myös nuo­ri­so­ta­lo. Hert­to­nie­me­läi­set itse ovat kovas­ti raken­nuk­sen pur­ka­mis­ta vas­taan. Voi­si­ko asias­sa kuun­nel­la heitä?

    Ymmär­rän tämän täy­sin, että ne, jot­ka asu­vat nyt lähin­nä kir­jas­toa eivät sen siir­tä­mis­tä tie­ten­kään kan­na­ta. Vaan entä­pä jos se oli­si Hert­to­nie­men met­roa­se­man tun­tu­mas­sa, eikä se pal­ve­li­si huo­mat­ta­vas­ti isom­paa väki­mää­rää pal­jon parem­min. Voi­si­ko asias­sa kuun­nel­la heitä?

    (myön­nän, että huo­maan itse­kin ole­va­ni taval­laan* hyö­ty­puo­lel­la, jos kir­jas­to siir­tyy met­roa­se­man välit­tö­mään lähei­syy­teen; sano­taan nyt kui­ten­kin näin, en minä sik­si sen siir­toa kan­na­ta: jos voit osoit­taa, että se kir­jas­to nykyi­ses­sä pai­kas­saan pal­ve­lee useam­pia ihmi­siä — kou­lu­lai­sia ja van­huk­sia ei tar­vit­se eri­tel­lä — parem­min kuin met­roa­se­man tie­noil­la, kään­nyn kannallesi!)

    *) taval­laan, kos­ka kyl­lä­hän se oli­si sit­ten lähem­pä­mä, mut­ta toi­saal­ta pol­kai­sen sen ker­ran kuus­sa mie­lel­lä­ni nykyi­seen kir­jas­toon, Hert­to­nie­men läpi on muka­va fil­la­roi­da; varaan joka tapauk­ses­sa aina mate­ri­aa­lin, jota kai­paan ja haen ja yleen­sä palau­tan­kin sen Herttoniemeen

  19. ML: Juu, kir­jas­to­han on nyky­ään mel­ko kes­kei­sel­lä pai­kal­la Län­si-Hert­to­nie­meä. Hert­to­nie­men­ran­nas­ta puo­les­taan ei ole kovin pit­kä mat­ka Roi­hu­vuo­ren kirjastoon.

    Myön­ne­tään, että itse hah­mo­tan kir­jas­ton ole­van lähin­nä syr­jäs­sä. Siis edel­leen, et saa­nut vie­lä hereil­le, vaik­ka yri­tin kyl­lä tar­kis­taa kan­taa­ni! Käyn siis itse kyl­lä tuos­sa kir­jas­tos­sa (tai jos­kus itik­sen) enkä Roi­hu­vuo­res­sa, en osaa sanoa mik­sen ole kos­kaan edes käy­nyt Roi­hu­vuo­ren kir­jas­tos­sa. Var­maan­kin sik­si, että kun teen varauk­sia, klik­kaan sen kotoi­sim­man kuu­loi­sen vaih­toeh­don, Hert­to­nie­men. Tosi hil­jais­ta siel­lä on sil­loin kun käyn, mut­ta yleen­sä se on lähel­lä sul­ke­mi­sai­kaa, joten voi vai­kut­taa asiaan.

    Uskoi­sin, että kir­jas­to voi­si tar­jo­ta parem­paa pal­ve­lua, jos yksik­kö oli­si Hert­to­nie­men met­roa­se­man tie­noil­la ja se söi­si (hui kau­his­tus!) Län­si-Hert­to­nie­men kir­jas­ton ja Roi­hu­vuo­ren kir­jas­ton. Mut­ta, tämä nyt on vaan mielipide.

    ML:
    Jät­täi­sin kyl­lä miet­ti­mät­tä kart­ta­si vih­reäl­lä mer­kit­ty­jä aluei­ta aina­kaan Itä­väy­län luo­teis­puo­lel­la. Tun­tui­si aika hur­jal­le alkaa naker­ta­maan hie­noa ulkoi­lua­luet­ta ja samal­la raken­taa tii­vis­tä asu­tus­ta kiin­ni luon­non­suo­je­lua­lu­ee­seen. Olet­ko muu­ten käy­nyt kos­kaan pai­kan pääl­lä? Eni­ten lisä­ra­ken­ta­mis­po­ten­ti­aa­lia alu­eel­le saa­tai­siin Itä­väyän bule­var­di­soi­mi­sel­la / kat­ta­mi­sel­la. Teol­li­suusa­lu­een toi­min­to­ja aina­kin met­roa­se­man lähet­ty­vil­lä voi­si myös miettiä.

    Olen toki käy­nyt siel­lä lukui­sia ker­to­ja, kul­ke­nut nuo vih­reäk­si maa­la­tut alu­eet maas­toa pit­kin, osin moneen­kin ker­taan. On siis ihan koh­ta­lai­sen har­kit­tu kan­nan­ot­to tuo kuva. Sen myön­nän toki, että aluei­den rajo­ja en ole ihan met­ri met­ril­tä miet­ti­nyt. Mah­doit­ko kat­soa kar­taa riit­tä­vän tar­kas­ti? Sii­nä ei men­nä kovin poh­joi­seen ja ollaan sen ran­nan ulkoi­lu­rei­tin itä­puo­lel­la suu­rim­mal­ta osin. 

    Kat­so sitä tum­mem­man­vih­re­ää ympy­rää ja mie­ti tätä: sii­nä on paik­ka, jos­sa on jo lii­ken­nein­fra, joka ottaa nuo lisä­asuk­kaat vas­taan sen kum­mem­pia nikot­te­le­mat­ta. Sii­hen voi raken­taa tii­vis­tä, että kun­nol­li­set ulkoi­lu­maas­tot siel­lä vähän kau­em­pa­na met­roa­se­mas­ta voi­daan pitää meil­lä käy­tös­sä (käy­tän met­sien epä­vi­ral­lis­ta pol­ku­ver­kos­toa var­sin pal­jon ja pidän sitä var­sin suu­res­sa arvossa).

    Itä­ka­dus­ta ja teol­li­suusa­lu­een — eten­kin juu­ri met­roa­se­man lähei­syy­des­sä, se vih­reä ympy­rä — jär­keis­tä­mi­ses­tä olen samaa miel­tä. Se oli­si voi­nut näkyä tuos­sa kuvas­sa enemmänkin.

    Nuo ras­kas­rai­teen ympä­ris­töt nyt vaan tulee ottaa hyö­ty­käyt­töön ja tehok­kaas­ti, että voi­daan sääs­tää myös met­sä­aluei­ta. Siis jos halu­taan sääs­tää, minä todel­la haluaisin.

    Ja aiheen vie­res­tä: Kulos­aa­ri­han oikein huu­taa lisää leik­ki­ka­ve­rei­ta: http://goo.gl/kgyslo

  20. jumi­ny: Vaan entä­pä jos se oli­si Hert­to­nie­men met­roa­se­man tun­tu­mas­sa, eikä se pal­ve­li­si huo­mat­ta­vas­ti isom­paa väki­mää­rää pal­jon parem­min. Voi­si­ko asias­sa kuun­nel­la heitä?

    Heh, haus­ka kir­joi­tus­vir­he minun tap­piok­se­ni 🙂 Ei tosi­aan pidä siir­tää, jos ei pal­ve­li­si parem­min. Ote­taas sil­ti uusiks:

    Vaan entä­pä jos se oli­si Hert­to­nie­men met­roa­se­man tun­tu­mas­sa, eikö se pal­ve­li­si huo­mat­ta­vas­ti isom­paa väki­mää­rää pal­jon parem­min. Voi­si­ko asias­sa kuun­nel­la heitä?

  21. Teke­mäl­lä tii­viin nuk­ku­ma­lä­hiön ei saa toi­mi­vaa kau­pun­kia, mut­ta kor­vaa­mal­la har­vaan raken­ne­tun olä­hiön tii­viil­lä pik­ku­kau­pun­gil­la, sen toi­mi­vuus para­nee olennaisesti.

    Täs­tä on help­po olla samaa miel­tä. Nuo pis­te­ta­lot eivät vaan näy­tä min­kään lajin kaupungilta.

  22. Simo Mele­nius: Läh­de­tään nyt sii­tä, että mitään “oike­aa” tii­vis­tys­ta­soa ei ole. 

    Tuo kuu­los­taa minus­ta sil­tä ikui­sen tii­vis­tä­mi­sen poli­tii­kal­ta, jota monis­sa kapu­pun­geis­sam­me on jo vuo­si­kym­me­niä har­joi­tet­tu. Jos tavoit­teis­ta ei osa­ta sopia, käy­tän­nös­sä jokai­sel­la tii­viys­ta­sol­la löyyy vie­lä mah­dol­li­suuk­sia lisätiivistämiseen.

    Tämä jat­ku­van raken­ta­mi­sen hin­ku on sama van­ha tun­net­tu onge­ma, har­joit­ti­vat sitä sit­ten vih­reät, kokoo­mus, dema­rit, gryn­de­rit, sika­ri­por­ras tai kuka tahan­sa. Lop­pu­tu­los on typil­li­ses­ti se, että mat­kan var­rel­la hävi­te­tään luon­to­koh­tei­ta, his­to­rial­li­sia koh­tei­ta ja ark­ki­teh­to­ni­sia koko­nai­suuk­sia. Tii­vis­tet­ty lop­pu­tu­los ei aina miel­ly­tä sil­mää eikä lisää kau­pun­gi­na arvoa. Tuol­lai­ses­ta (Turun?) tau­dis­ta oli­si jo hyvä pääs­tä eroon.

    Lähin­nä sitä “oike­aa” tii­vis­tys­ta­soa lie­nee se, mil­lä ihmi­set vie­lä halua­vat mak­saa mark­ki­na­hin­taa asun­nois­sa aina vain tii­viim­mil­lä alueilla. 

    Jos tii­vis­te­tään niin kau­an, kuin uusis­ta tilois­ta mak­se­taan yli raken­nus­kus­tan­nusen hin­ta, lop­pu­tu­los ei lie­ne kovin hyvä.

  23. Mik­ko H: Nuo pis­te­ta­lot eivät vaan näy­tä min­kään lajin kaupungilta.

    Joo, ei. Laa­ja­sa­lon kaa­vas­sa eri­tyi­ses­ti koil­lis­kul­man ton­tin pis­te­ta­lot ihme­tyt­tä­vät. Ton­til­le sai­si tosi hie­non lou­naa­seen aukea­van suo­jai­sen pihan (umpi­kort­te­lin mata­lam­pi osuus siis lou­naas­sa) ja pit­kän rivin par­vek­kei­ta ilta-aurin­koon. Suun­ni­tel­lun rati­kan päät­tä­rin vie­res­sä sai­si näyt­tää vähän enem­män kaupungilta.

    70-luvun nos­tu­ri­ra­ta-lay­ou­tis­ta voi­daan olla mon­taa miel­tä, mut­ta se tuot­ti Laa­ja­sa­loon pal­jon toi­mi­via, sopi­van kokoi­sia ja suo­jai­sia piho­ja kuten eri­tyi­ses­ti Ylis­ky­lää tar­kas­te­le­mal­la voi hel­pos­ti nähdä.

  24. Hert­to­nie­mi-seu­ra lähet­ti lau­ta­kun­nal­le 8.10. käsi­tel­tä­vän Sii­li­tien — Ket­tu­tien kaa­va­kä­sit­te­lyn eväs­tyk­sek­si kir­jeen, jos­sa todet­tiin mm. seuraavaa: 

    Hert­to­nie­mi-seu­ra on huo­les­tu­nut kaa­vaeh­do­tuk­sen vaih­toeh­dos­ta, joka toteu­tues­saan mer­kit­see kir­jas­ton, nuo­ri­so­ta­lon, lii­kun­ta­sa­lin ja sosi­aa­li­toi­men tilo­ja sisäl­tä­vän raken­nuk­sen pur­ka­mis­ta. Raken­nus on eri­täin hyvä­kun­toi­nen, sil­lä se on remon­toi­tu vuon­na 2007. Raken­nuk­sen sijain­ti kes­kel­lä Hert­to­nie­meä on mie­les­täm­me ihan­teel­li­nen jul­ki­sil­le pal­ve­luil­le sekä tule­vai­suu­des­sa myös asukastiloille.

    Ase­ma­kaa­vaeh­do­tuk­ses­sa on esi­tet­ty mah­dol­li­suus toteut­taa kaa­va vai­heit­tain. Kaa­va­se­los­tuk­sen sivul­la 13 tode­taan, että ”kir­jas­ton ja nuo­ri­so­ta­lon raken­nus­ta ei saa pur­kaa ennen kuin kor­vaa­vat tilat toi­min­nal­le on toteu­tet­tu muu­al­la Hert­to­nie­mes­sä.” Näis­tä uusis­ta tilois­ta ei ole­kaan mitään takeita. 

    Ehdo­tam­me­kin, että kaa­vaeh­do­tus palau­te­taan uudel­leen val­mis­te­luun eväs­tyk­sel­lä, että läh­tö­koh­ta­na on raken­nuk­sen säi­lyt­tä­mi­nen ja asuin­ta­lo­jen kaa­voit­ta­mi­nen sen vie­reen. Tämän vaih­toeh­don ark­ki­teh­dit ovat jo esit­tä­neet­kin (kaa­va-aineis­ton havain­ne­ku­va: kir­jas­to paikoillaan).

    Perus­te­lu­ja:

    1. Asu­kas­mää­rä kir­jas­ton ja nuo­ri­so­ta­lon lähiym­pä­ris­tös­sä tulee enti­ses­tään kas­va­maan tule­vi­na vuo­si­na. Jo tämä ase­ma­kaa­va tuo aivan vie­reen 8 uut­ta ker­ros­ta­loa. Muu­ta­man sadan met­rin pää­hän tul­laan kaa­voit­ta­maan Sii­li­laak­son alue ja asun­to­kaa­va on jo nyt tekeil­lä Kar­hun­kaa­ta­jan alu­eel­le Pohjois-Herttoniemeen.

    2. Kaa­va-alu­eel­la on täl­lä het­kel­lä hyvin toi­mi­va pal­ve­lu­komplek­si, jon­ka osat täy­den­tä­vät erin­omai­ses­ti toi­si­aan: kou­lut, van­hus­ten pal­ve­lu­ta­lo, sai­raa­la, ter­veys­a­se­ma, sosi­aa­li­toi­men tilat, kir­jas­to, nuo­ri­so­ta­lo, lii­kun­ta­sa­li. Päi­vä­ko­ti sisäl­tyy kaa­vaeh­do­tuk­seen. Tule­vai­suu­des­sa näi­hin raken­nuk­siin saa­daan sopi­maan myös asu­kas­ti­lat, jos näin päätetään. 

    3. Kaa­va-alue rajoit­tuu Sii­li­tien vuo­kra­ta­loa­lu­ee­seen, joka on kau­pun­gin suu­rim­pia. Asuk­kai­den hyvin­voin­ti edel­lyt­tää hyvin saa­vu­tet­ta­via jul­ki­sia palveluita.

    4. Hert­to­nie­men kir­jas­to ja alu­een asuk­kaat ovat muka­na Hel­sin­gin kau­pun­gin Lähiö­ra­has­ton 45.000 eurol­la rahoit­ta­mas­sa hank­kees­sa ”Pien­ten lähiöis­sä sijait­se­vien kir­jas­to­jen muok­kaa­mi­nen asuk­kai­den omak­si tilak­si – alu­een olo­huo­neek­si”. Kir­jas­to­työn uudis­ta­mi­sen läh­tö­koh­ta­na ovat alu­een asuk­kaat ja hei­dän tar­peen­sa. Tavoit­tee­na on kehit­tää yhtei­sö­läh­töi­siä pal­ve­lu­ym­pä­ris­tö­jä, jot­ka miel­le­tään omak­si tilak­si. Hank­kee­seen osal­lis­tu­vien asuk­kai­den kan­nal­ta on olen­nais­ta, että tie­de­tään kir­jas­ton jat­ka­van nykyi­sil­lä sijoillaan.

  25. Mei­lah­den sai­raa­la-alu­een suunnitteluperiaatteet

    Las­ten­sai­raa­laa ja muu­ta sel­lais­ta var­ten tar­vi­taan kym­me­nen heh­taa­ria raken­nusa­laa. Tääl­lä­kin museo­vä­ki tuo lusik­kan­sa sop­paan. Jos nyt saa esit­tää jotain mouk­ka­mais­ta, niin en ole ihan var­ma, että näin tii­viis­ti raken­net­ta­val­le alu­eel­le, jos­sa raken­nus­tar­pei­ta on run­saas­ti, on jär­ke­vää museoi­da enti­siä sai­raan­hoi­ta­jien asuntoloita.

    Miten suu­ret las­ten­sai­raa­lan syner­giae­dut ovat sii­tä, että se on mui­den sai­raa­loi­den vie­res­sä, var­sin­kin kun vas­ta­syn­ty­nei­den teho-osas­to tulee toi­mi­maan Nais­tenkli­ni­kal­la? Voi­si etsiä vähän väl­jem­män ton­tin, niin voi­tai­siin ehkä saa­da se maa­il­man paras sai­raa­la sin­ne sopi­maan­kin. Jos­tain syys­tä las­ten­sai­raa­lan toteu­tus on pää­tet­ty vie­dä vaih­toeh­dot­to­mas­ti läpi, mitään suun­nit­te­lu­kil­pai­lui­ta ei ole aikaa pitää ja raken­nut­ta­ja­sää­tiö varau­tuu otta­maan ras­kaas­ti vel­kaa — kuka sen­kin sit­ten lop­pu­jen lopuk­si maksanee…

  26. Juho Laa­tu:

    Tuo kuu­los­taa minus­ta sil­tä ikui­sen tii­vis­tä­mi­sen poli­tii­kal­ta, jota monis­sa kapu­pun­geis­sam­me on jo vuo­si­kym­me­niä harjoitettu.

    Mis­sä kau­pun­geis­sa on har­joi­tet­tu “ikui­sen tii­vis­tä­mi­sen poli­tiik­kaa” ja miten tämä näkyy? Aina­kin Hel­sin­gis­sä on tähän men­nes­sä har­joi­tet­tu lähin­nä ikui­sen levit­täy­ty­mi­sen politiikkaa.

    1. Vie­lä ker­ran. Kun Hel­sin­gin seu­dun kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen asu­kas­lu­ku kak­sin­ker­tais­tui, sen vaa­ti­ma tila kymmenkertaistui.

  27. Jos tii­vis­te­tään niin kau­an, kuin uusis­ta tilois­ta mak­se­taan yli raken­nus­kus­tan­nusen hin­ta, lop­pu­tu­los ei lie­ne kovin hyvä. 

    Eikös tuos­ta loo­gi­sin lop­pu­tu­le­ma oli­si Hong Kong? Mikä ei todel­la­kaan vai­kut­ta­nut minus­ta slum­mil­ta tai edes epä­viih­tyi­säl­tä siel­lä v. 2008 kevääl­lä käy­des­sä­ni. Eten­kään ver­rat­tu­na Kii­nan puo­lel­la ole­vaan Guangz­hou­hunm jos­sa kävin samal­la reissulla.

    Joku muu tun­te­nee his­to­ri­aa ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun teo­rioi­ta parem­min, mut­ta kuvit­te­li­sin tämän klas­si­sen slum­miu­tu­mi­sen tapah­tu­van sil­loin kun kau­pun­kiin on kova tun­ku ja kun­nol­li­sia asun­to­ja ei kaa­voi­te­ta ja raken­ne­ta kysyn­nän tah­dis­sa ja raken­ta­mi­sen sal­li­taan tapah­tu­van _täysin säätelemättä_ kau­pun­gin rajo­jen ulkopuolelle.

  28. ze: Mis­sä kau­pun­geis­sa on har­joi­tet­tu “ikui­sen tii­vis­tä­mi­sen poli­tiik­kaa” ja miten tämä näkyy? Aina­kin Hel­sin­gis­sä on tähän men­nes­sä har­joi­tet­tu lähin­nä ikui­sen levit­täy­ty­mi­sen politiikkaa. 

    Hel­sin­gin seu­dul­la on har­joi­tet­tu sekä ikui­sen levit­täy­ty­mi­sen poli­tiik­kaa (=met­ro­po­li kas­vaa ypä­rys­kun­tiin) että ikuis­ta tii­vis­ty­mis­tä (Hel­sin­gis­sä vihe­ra­luei­den lisäk­si myös jo raken­ne­tuil­la alueil­la). Hel­sin­ki on levit­täy­ty­nyt vii­me aikoi­na vain Sipoo­seen. Tii­vis­tä­mi­nen jat­ku­nee ja näky­nee. En usko OS:n asut­ta­van 400 000 uut­ta asu­kas­ta puistoihinkaan.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun Hel­sin­gin seu­dun kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen asu­kas­lu­ku kak­sin­ker­tais­tui, sen vaa­ti­ma tila kymmenkertaistui.

    Hel­sin­gin vaa­ti­ma tila ei ole Suo­men ongel­mis­ta pahim­pia. Sääs­tyy­pä­hän tilaa vih­reäm­mil­lä alueil­la, kun ihmi­set pak­kau­tu­vat yhteen pisteeseen.

    Jos halu­taan tii­vis­tä kau­pun­kia ja halu­taan käyt­tää vain vähän maa­ta, suo­sit­te­li­sin nau­ha­kau­pun­kia jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lien yhtey­teen tii­viis­ti raken­ne­tuin sol­muin. Puu­tar­ha­kau­pun­gi­no­sien tii­vis­tä­mi­nen ei ole yhtä tehokasta.

  30. Jan­ne Pel­to­la: Eikös tuos­ta loo­gi­sin lop­pu­tu­le­ma oli­si Hong Kong? Mikä ei todel­la­kaan vai­kut­ta­nut minus­ta slum­mil­ta tai edes epä­viih­tyi­säl­tä siel­lä v. 2008 kevääl­lä käy­des­sä­ni. Eten­kään ver­rat­tu­na Kii­nan puo­lel­la ole­vaan Guangz­hou­hunm jos­sa kävin samal­la reissulla.

    Hong Kong on hie­no elä­mys tii­viy­des­sään, ja Suo­mi­kin voi­si raken­taa yhden tuol­lai­sen alu­een kokeek­si jon­ne­kin Hel­sin­gin ulko­puo­lel­le. (vai tii­vis­te­tään­kö Hel­sin­gin kes­kus­ta noin näyt­tä­väk­si ja vetovoimaiseksi 😉 )

    Joku muu tun­te­nee his­to­ri­aa ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun teo­rioi­ta parem­min, mut­ta kuvit­te­li­sin tämän klas­si­sen slum­miu­tu­mi­sen tapah­tu­van sil­loin kun kau­pun­kiin on kova tun­ku ja kun­nol­li­sia asun­to­ja ei kaa­voi­te­ta ja raken­ne­ta kysyn­nän tah­dis­sa ja raken­ta­mi­sen sal­li­taan tapah­tu­van _täysin säätelemättä_ kau­pun­gin rajo­jen ulkopuolelle.

    Tuo pätee perin­tei­siin slum­mei­hin. Tar­koi­tit tosin ehkä “kau­pun­gin kaa­van ulko­puo­lel­le”. Käy­tin ter­miä slum­miu­tu­mi­nen viit­taa­maan vas­taa­vaan kehi­tyk­seen kau­pun­gin itsen­sä toimesta.

    Var­si­nais­ta perin­teis­tä slum­miu­tu­mis­ta Hel­sin­gis­sä ei kai juu­ri vie­lä näy. Toki Espoo on alu­ee­na ehkä kes­ki­mää­rin arvos­te­tum­paa. Jot­kut tii­viis­ti raken­ne­tut koh­teet ovat vähem­män arvos­tet­tu­ja, kuin nii­tä suun­ni­tel­taes­sa kuvi­tel­tiin (Itä-Pasi­la, Meri­ha­ka, huon­omai­nei­sim­mat lähiöt). Jon­kin tasois­ta arvon ale­ne­maa on tuot­ta­nut van­ho­jen jugend-kau­pun­gi­no­sien “paran­te­lu” moder­nim­meil­la raken­nuk­sil­la. Tus­kin rin­ta­ma­mies­ta­lon­kaan arvoa nos­taa puu­tar­han ilmes­ty­nyt moder­ni oma­ko­ti­ta­lo, eikä ker­ros­taon arvoa sen eteen nous­sut toi­nen ker­ros­ta­lo. Har­voin tii­vis­tä­mi­nen nos­taa alu­een van­ho­jen raken­nus­ten arvoa. Useim­mi­ten kai laskee.

  31. Jan­ne Pel­to­la:kuvit­te­li­sin tämän klas­si­sen slum­miu­tu­mi­sen tapahtuvan 

    Hong Kong on eri­tyis­ta­paus jos­sa tiu­kas­ti raja­tul­la alu­eel­la kui­ten­kin tapah­ti huo­mat­ta­vaa talou­del­lis­ta kehi­tys­tä ja alue hou­kut­te­li väkeä. Hel­sin­gis­sä täl­lais­ta tiuk­kaa hal­lin­to­ra­jaa ei ole vaan kau­as­kin kau­pun­gin ulko­puo­lel­le saa muut­taa ja sil­ti käy­dä tääl­lä töissä. 

    Det­roit ja jot­kut itäi­sen Kes­ki-Euroo­pan tai ex-Neu­vos­to­lii­ton alu­eet taas ovat tyh­jen­ty­nei­tä asui­na­luei­ta ja kun raken­nuk­sil­la tai ton­teil­la ei ole kysyn­tää, kun­nos­sa­pi­toon ei käy­te­tä rahaa eikä raken­nusoi­keu­del­la­kaan kan­na­ta spe­ku­loi­da. Täl­lai­sia “slum­me­ja” saat­taa syn­tyä Suo­mes­sa­kin tyh­je­ne­vien savu­piip­pu­paik­ka­kun­tien elementtilähiöihin. 

    Asun­to­jen hin­nois­sa mal­til­li­nen “jat­ku­va kas­vu” ja kysyn­nän pysy­mi­nen hie­man kor­keam­pa­na kuin tar­jon­ta on yleen­sä hyvä asia (Hel­sin­gis­sä se ei ole maltillista).

    Mm. Parii­sis­sa ja Ruot­sis­sa on kaik­kien tun­te­mia ele­ment­ti­lä­hiöi­tä jois­sa “slum­miu­tu­mi­nen” ei syn­ny vält­tä­mät­tä ark­ki­teh­tuu­ris­ta tai mis­tään ole­te­tus­ta tii­viy­des­tä. Asuk­kai­den (usein ehkä “asu­tet­tu­jen” tai “sijoi­tet­tu­jen”) panos­ta tar­vi­taan myös. 

    Suh­dan­ne­ro­mah­duk­set syn­nyt­tä­vät aave­kau­pun­ke­ja kun kupla puh­ke­aa kuten esim. nyt Espan­jas­sa. Jos taan­tu­ma lak­kaa jär­ke­väs­sä ajas­sa, alka­vat nuo­kin alu­eet vähi­tel­len täyt­tyä ennen kuin uudeh­kot talot pää­se­vät lopul­li­ses­ti huo­noon kun­toon. Kes­ke­ne­räi­sik­si jää­nyt koko­nai­suus puo­li­val­mii­ne taloi­neen, puut­tu­vi­ne pal­ve­lui­neen ja lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rei­neen toki tekee asu­mi­ses­ta ikävää.

    Ja sit­ten on vie­lä tuo mai­nit­se­ma­si kehit­ty­vien maa­no­sien slum­mia­lu­eet jos­sa kau­pun­git hou­kut­te­le­vat kou­lut­ta­ma­ton­ta väkeä ja jou­to­maal­le syn­tyy hök­ke­li­ky­liä täy­sin kontrolloimattomasti.

    Ja suo­ma­lai­set kut­su­vat usein “slum­mik­si” mel­kein mitä tahan­sa kol­men ele­ment­ti­vuo­kra­ta­lon ryh­mää jos­sa on kes­kio­lut­baa­ri ja vii­si työtöntä…

  32. Juho Laa­tu: Jos halu­taan tii­vis­tä kau­pun­kia ja halu­taan käyt­tää vain vähän maa­ta, suo­sit­te­li­sin nau­ha­kau­pun­kia jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lien yhtey­teen tii­viis­ti raken­ne­tuin solmuin

    Kala­sa­ta­ma — tyh­jää — Kulos­aa­ri — tyh­jää — Hert­to­nie­mi — tyh­jää — Itäkeskus/Puotinharju. Itä-Hel­sin­gis­sä on jo hel­mi­nau­ha, mut­ta se ei tuo­ta lain­kaan muka­vaa ympä­ris­töä kes­kit­ty­mien välil­le, pikem­min­kin asu­tuk­sen vält­te­le­män mota­rin ja melua­lu­een kes­kel­le kaupunkia.

    Mikä on se logiik­ka jol­la uusi hel­mi­nau­ha­kaa­voi­tus tuot­tai­si yhtään parem­man lop­pu­tu­lok­sen? Hyvä kau­pun­ki on käve­ly­mit­ta­kaa­vai­nen jat­ku­mo jos­sa jouk­ko­lii­ken­ne muo­dos­taa verkon.

  33. Ehkä vain mar­gi­naa­li­ses­ti tähän liit­tyen, mut­ta kom­men­tit toi mie­leen, ja äärie­si­mer­kit tuo aina hyvää pers­pek­tii­viä: Kajaa­nin Otan­mäel­tä sai­si velat­to­man 77 neliön ker­ros­ta­loa­sun­non alle 200 e/neliö, raken­net­tu 70-luvul­la. Ja nii­tä on mon­ta myyn­nis­sä, osa vain vähän kovem­mal­la neliö­hin­nal­la. Kun lii­an suu­ri osa työ­pai­kois­ta kato­aa, niin asun­to­jen arvo voi romah­taa näin­kin paljon.

  34. spot­tu: Kala­sa­ta­ma – tyh­jää – Kulos­aa­ri – tyh­jää – Hert­to­nie­mi – tyh­jää – Itäkeskus/Puotinharju. Itä-Hel­sin­gis­sä on jo hel­mi­nau­ha, mut­ta se ei tuo­ta lain­kaan muka­vaa ympä­ris­töä kes­kit­ty­mien välil­le, pikem­min­kin asu­tuk­sen vält­te­le­män mota­rin ja melua­lu­een kes­kel­le kaupunkia. 

    Kulos­aa­ri ei ole tyh­jä, vaan käsit­tääk­se­ni aika avos­tet­tu asui­nym­pä­ris­tö (ja tii­vis­tä­mi­nen siis tuhoai­si van­haa arvos­tet­tua kau­pun­gin­osaa). Hel­sin­gin sata­mat voi las­kea lähes tyh­jik­si alueik­si, kos­ka nii­den sata­ma­toi­min­ta on siir­ty­nyt muualle.

    Mikä on se logiik­ka jol­la uusi hel­mi­nau­ha­kaa­voi­tus tuot­tai­si yhtään parem­man lop­pu­tu­lok­sen? Hyvä kau­pun­ki on käve­ly­mit­ta­kaa­vai­nen jat­ku­mo jos­sa jouk­ko­lii­ken­ne muo­dos­taa verkon.

    OS:n kunin­gas­a­ja­tus oli aikoi­naan nau­ha­kau­pun­ki pää­ra­dan var­teen Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le. Tuol­ta välil­tä löy­tyy var­mas­ti uusia “tyh­jiä­kin” paik­ko­ja uusil­le kes­kuk­sil­le. Parem­pi niin, kuin tuho­ta vanhaa.

    Nau­ha­kau­pun­ki oli­si teho­kas jouk­ko­lii­ken­teen kan­nal­ta. Nau­ha tai muu­ta­ma ris­teä­vä nau­ha on tehok­kaa­pi kuin tii­vis­tet­tyyn kau­pun­kiin raken­net­tu verk­ko (vaih­to­jen mää­rä pie­nem­pi, yksit­täis­ten lin­jo­jen mat­kus­ta­ja­mää­rä suu­rem­pi, yksit­täi­set lin­jat nopeampia).

    Nau­ha­kau­pun­gin sol­mut tuli­si raken­taa käve­ly­mit­ta­kaa­vai­sek­si, ja sol­mut mie­lel­lään niin lähek­käin, että naa­pu­ri­sol­mui­hin vei kul­kea myös polkupyörällä.

  35. Juho Laa­tu: spot­tu: Kala­sa­ta­ma – tyh­jää – Kulos­aa­ri – tyh­jää – Hert­to­nie­mi – tyh­jää – Itäkeskus/Puotinharju. Itä-Hel­sin­gis­sä on jo hel­mi­nau­ha, mut­ta se ei tuo­ta lain­kaan muka­vaa ympä­ris­töä kes­kit­ty­mien välil­le, pikem­min­kin asu­tuk­sen vält­te­le­män mota­rin ja melua­lu­een kes­kel­le kaupunkia. 

    Kulos­aa­ri ei ole tyh­jä, vaan käsit­tääk­se­ni aika avos­tet­tu asui­nym­pä­ris­tö (ja tii­vis­tä­mi­nen siis tuhoai­si van­haa arvos­tet­tua kau­pun­gin­osaa). Hel­sin­gin sata­mat voi las­kea lähes tyh­jik­si alueik­si, kos­ka nii­den sata­ma­toi­min­ta on siir­ty­nyt muualle.

    Point­ti tai­si olla, että rakennettujen/rakennettavien aluei­den välil­lä on aina aika iso väli tyh­jää. Ei ole yhte­näis­tä kau­pun­ki­mat­toa, vaan hel­mi­nau­ha­kau­pun­ki, joka ei ole sekään kovin onnistunut.

  36. Vil­le: Point­ti tai­si olla, että rakennettujen/rakennettavien aluei­den välil­lä on aina aika iso väli tyh­jää. Ei ole yhte­näis­tä kau­pun­ki­mat­toa, vaan hel­mi­nau­ha­kau­pun­ki, joka ei ole sekään kovin onnistunut. 

    Joo, luin näkö­jään tuon koh­dan vää­rin. Mie­les­tä­ni nau­ha­kau­pun­ki kan­nat­taa raken­taa pää­sään­töi­ses­ti yhte­näi­sek­si nau­hak­si. Jos nau­ha on pit­kä (esim. Tam­pe­re-Hel­sin­ki), tar­vi­taan jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­tä, jot­ka ovat nopei­ta ja joi­den pysäk­ki­vä­li on pit­kä. Mut­ta sil­ti välit­kin kan­nat­taa täyttää.

    Hel­sin­gis­sä välien täyt­tä­mi­nen on mut­kik­kaam­pi kysy­mys. Riip­puu sii­tä, onko väleis­sä jotain suo­jel­ta­vaa (luon­toa, vihe­ra­luet­ta, väl­jyyt­tä, mai­se­maa, kult­tuu­ria). Hel­sin­gin itä­suun­nas­sa on myös sal­mia yms.

    Täy­den kau­pun­ki­ma­ton ongel­ma on jouk­ko­lii­ken­teen kan­nal­ta se, että sii­nä nopei­den jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien väle­jä jou­du­taan paik­kaa­maan hitail­la bus­si­vuo­roil­la, jot­ka vaih­toi­neen piden­tä­vät kul­kuai­ko­ja huo­mat­ta­vas­ti. Hie­man irral­li­sem­piin nau­hoi­hin perus­tu­va rat­kai­su saa­daan tehok­kaam­mak­si (eikä rat­kai­sun tar­vit­se olla umpeen tiivistetty).

    Uusien lähiöi­den raken­ta­mi­nen (uusien tai ole­mas­sao­le­vien nau­ho­jen var­teen) on tehok­kaam­paa kuin van­ho­jen lähiöi­den kor­vaa­mi­nen, ja vähem­män vahin­gol­lis­ta asu­jien ja kult­tuu­riym­pä­ris­tö­jen kan­nal­ta kuin van­ho­jen tiivistäminen.

  37. Pau­la:
    Nykyi­ses­sä pai­kas­saan Hert­to­nie­men kir­jas­to pal­ve­lee hyvin alu­een kou­lu­lai­sia sekä van­huk­sia. Samas­sa raken­nuk­ses­sa on myös nuo­ri­so­ta­lo. Hert­to­nie­me­läi­set itse ovat kovas­ti raken­nuk­sen pur­ka­mis­ta vas­taan. Voi­si­ko asias­sa kuun­nel­la heitä?

    Kir­jas­ton edes­sä on tuo vih­reä kol­mio, ikiai­kai­nen ryteik­kö, vain 300m pääs­sä met­roa­se­mal­ta. Miten tuo­hon koh­taan jäte­tään ryteik­kö joka ei pal­ve­le mitään eikä ketään. Samaan koh­taan voi­si teh­dä vaik­ka Hert­to­nie­men maa­mer­kin, 20 ker­rok­si­sen yhdis­tel­män toi­mis­toa, kir­jas­toa, asun­to­ja. Van­han kir­jas­to­ra­ken­nuk­sen voi­si pur­kaa ja sen tilal­le sit­ten uuden­mal­li­nen raken­nus­ko­ko­nai­suus jos­sa oli­si nuo­ri­so­ti­lat, uima­hal­li ( jota puu­has­tel­tu Hert­to­nie­meen noin 50 vuot­ta aina­kin) ja taas nii­tä asun­to­ja. Samoi­hin raken­nuk­siin lähel­le ase­maa on pys­tyt­tä­vä suun­nit­te­le­maan ja toteut­ta­maan, tii­vis­tä tilaa sekä monitoimisuutta.

  38. Hilk­ka Hels­ti:
    Kaa­va­se­los­tuk­sen sivul­la 13 tode­taan, että ”kir­jas­ton ja nuo­ri­so­ta­lon raken­nus­ta ei saa pur­kaa ennen kuin kor­vaa­vat tilat toi­min­nal­le on toteu­tet­tu muu­al­la Hert­to­nie­mes­sä.” Näis­tä uusis­ta tilois­ta ei ole­kaan mitään takeita. 

    Eikös uut­ta kir­jas­to- ja nuo­ri­so­ti­laa olla juu­ri raken­ta­mas­sa Töö­lön­lah­den alu­eel­le. Sin­ne pää­see käte­väs­ti hyvin toi­mi­val­la joukkoliikenteellä.…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.