(Esityslistaan tästä)
Erinomainen tiivistyskaava Gunillantiellä
Seitsemän ja puoli hehtaaria Laajasaloa tiivistetään niin, että uutta rakennusoikeutta saadaan noin 30 000 k-m2 ja uusia asukkaita noin 650. Alueen tehokkuus nousee 0,4:stä (sic!) 0,85:een. Yli yhden pitäisi päästä, mutta ei onnistu, kun olemassa olevat talot pitää ottaa huomioon ja sitten on vielä se pysäköinti.
Oheisessa kuvassa on punaisella rajattuna kaava-alue noin suurin piirtein. Pitkät lamellitalot ovat nykyisiä taloja, muut uusia.
Pysäköintinormi on 1/100 k-m2
vanhassa kaavassa 1/85 k-m2. Minulle ei aivan selviä, mihin 250 autopaikkaa sullotaan, mutta osa menee johonkin laitokseen jonnekin. Fillaripaikkoja tulee noin 800, mistä 400 on sijoitettava rakennuksiin. Haluaisin tällaisissa tiivistyskaavoissa käyttää pysäköintiin enemmän rahaa ja poistaa maanpäälliset pysäköintikentät kokonaan. On vain vaikea keksiä, kuka sen maksaa, koska vanhoille asukkaille ilmainen tai halpa pysäköinti on saavutettu etu.
Hyvä kaava, ellei joku toisin osoita.
Pysäköintikenttä Herttoniemenrannassa hyötykäyttöön
Herttoniemenrannassa tilapäisesti pysäköinnissä ollut julkisen rakentamisen tontti muutetaan asuintontiksi, jolloin alueelle saadaan asunnot vähän yli sadalle hengelle. Pysäköintimahdollisuuksia kadun varsilla parannetaan, koska alueella on pysäköintipaikoista pulaa.
Pula on kyllä itse aiheutettu, koska suuri pysäköintihalli on vajaakäytössä. Hallipaikka maksaa alle 50 euroa kuussa (omakustannushinta varmaankin kolminkertainen) mutta mikä ihmeellisintä: vaikka kenelläkään ei ole nimikkopaikkoja, pysäköintioikeuksia on jaettu vain niin paljon kuin on paikkoja. Eiväthän kaikki autot ole koskaan paikalla. Lisäksi alihinnoittelu on johtanut siihen, mihin alihinnoittelu aina johtaa: osaa säilössä olevista kesäautoista ei käytetä talvella lainkaan. Huono hallinto tuottaa huonoa jälkeä. Taloyhtiöiden pitäisi ryhdistäytyä jaa vaatia kalliille omaisuudelleen parempaa käyttöä/tuottoa. Ylibuukkaus pitäisi hyväksyä ja jo osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun nimissä paikat pitäisi huutokaupata kerran vuodessa.
Luksusasuntoja Herttoniemenrantaan
Tämä tontti on rannassa ja asunnoista tulee erittäin haluttuja. Talot ovat 4-5 kerroksisia, mutta asuinkerroksia on yksi vähemmän, koska pysäköinti on talojen ensimmäisissä kerroksissa. Vaihtoehtoiskustannusmielessä aivan järjettömän kalliita autopaikkoja, noin 5000 €/neliö, koska sen noista neliöistä saisi asuntoina. Kaavoittajalla on varmaankin jokin selitys siihen, miksi ensimmäisessä kerroksessa ei voi asua. Kuten sanottu, alueen pysäköintihalli on käsittämättömästi vajaakäyttöinen. Tonttikohtainen pysäköinti on aina järjettömän hintaista.
Oulunkylän tontin kaava
Pyysin tämän toiseen kertaan pöydälle selvittääkseni hakijan kannan väitteeseen, ettei koko rakennus toteudu, jos taloon lisätään yksi kerros alkuperäisen hakemuksen mukaisesti, koska tämän vaatimat 2-3 pysäköintipaikkaa tulisivat kovin kalliiksi. Pelkään pahoin, että joudun antamaan asiassa periksi. On kiire saada periaatteet täydennysrakentamisen pysäköintiin. Oulunkylässä riittää kyllä tilaa autoillekin. Herttoniemenrannassa kadunvarsipaikkoja on vuokrattu nimikkopaikoiksi. Eikö näin voisi tehdä Oulunkylässäkin, edes kolmen paikan verran? Arrgh!
Kyse on kuitenkin periaatteesta. Kolmensadan neliön rakennusoikeudesta en oikein jaksa tapella, mutta periaatteen muuttaminen tästä eteenpäin voisi tuoda merkittävästi lisää rakennusoikeutta.
Poikkeamislupia
Kuntasali Albertinkadulla pyytää lupaa laajentua kellaritiloihin ja asunto-osakeyhtiö Ullanlinnassa muuttaa maanpäällisen varaston asunnoksi. Kaikin mokomin. Näissä poikkeamisluvissa on se ekkuli piirre, että näin saatua ylimääräistä rakennusoikeutta ei lasketa mukaan kiinteistöveroon, mutta nämä hullukurisuus varmaankin korjataan samoin kuin se, että ns. kaksivaiheisten kaavojen osalta kiinteistöveroon otetaan huomioon vain teoreettisen uudisrakennuksen pienempi rakennusoikeus.
Merkittävämpi muutos on Itäkeskuksen maamerkin muuttaminen toimistoista asunnoiksi. Kolme alinta kerrosta jää toimistokäyttöön.
Tuo autopaikkojen jako alle markkinahinnan on minunkin mielestä osakkaiden yhdenvertaisuuden vastaista. Se pitäisi joko kirjata lakiin tai testata oikeudessa.
Soininvaara: ”Hallipaikka maksaa alle 50 euroa kuussa (omakustannushinta varmaankin kolminkertainen)… alihinnoittelu on johtanut siihen, mihin alihinnoittelu aina johtaa: osaa säilössä olevista kesäautoista ei käytetä talvella lainkaan. Huono hallinto tuottaa huonoa jälkeä. Taloyhtiöiden pitäisi ryhdistäytyä jaa vaatia kalliille omaisuudelleen parempaa käyttöä/tuottoa. Ylibuukkaus pitäisi hyväksyä ja jo osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun nimissä paikat pitäisi huutokaupata kerran vuodessa.”
Eduskunta on säätänyt verolain, joka määrää seuraavasti: 10 § Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 71 € ja muun Suomen alueella 46 € kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 46 € ja muun Suomen alueella 36 € kuukaudessa.
Jos taloyhtiö siis vuokraa lämmintä autohallipaikkaa asuntoyhtiön hallituksen jäsenille (kuten tapana on) 50 eurolla syntyy aktista luontaisedun verotusarvoa ainakin 21 euroa kuussa. Verottajan pitäisi tietysti puuttua tähän mutta sillä on kuulemma parempaakin tekemistä.
Tietysti eduskunta voisi säätää autohallipaikan verotusarvon 150 euroksi pääkaupunkiseudulla. Mutta tällaista on tuskin koskaan edes ehdotettu, koska eduskunta kai pääasiassa on kumileimasin ja verottaja oman mielivaltansa toteuttaja.
Varmaankin pysäköinti pitäisi järjestää tilaan (maanpäällinen pysäköintitalo?) jonka voi purkaa ja ottaa hyödyllisempään käyttöön sitten 20 vuoden päästä jos/kun kuljettajattomat älyautot vähentävät pysäköintipaikkojen tarpeen murto-osaan nykyisestä?
Eräs insinööriystäväni piti 75 euron hallipaikkaa Vantaan Kartanonkoskella aivan käsittämättömän hintaisena. Ei ollut aikeissa maksaa, ja hallissa on kuulemma paljon tyhjää. Kadunvarsipaikoista käydään sitten kovaa taistelua.
Osmon vuosia esillä pitämä teema pysäköinnin kustannuksista ei jostain syystä tavoita ihmisiä. Pysäköinnin pitää olla ilmaista, vaikka se ei sitä olekaan.
Tiivistys tehty mielestäni tehottomasti. Kaavoitus pitää tehdä laajemmalle alueelle välittämättä nykyisestä rakennuskannasta. Noilla olemassa olevilla rakennuksilla ei ole todennäköisesti kovin pitkälti elinkaarta jäljellä, joten niiden ottaminen huomioon kaavassa ei ole järkevää.
Parkkitalot ja vielä toteutettuna tuolla tavalla eivät ole järkeviä. Eikö niitä voisi edes myydä osakkeiksi? Tapasi muuten kääntää musta valkoiseksi numeroilla, aina kun on kyse paikoituksesta on huvittava. 😀
Kadunvarsipaikat vakituisessa pysäköinnissä ovat huonoa suunnittelua. Tulee mieleen se järjen Vantaanjoki, joka vielä kehui suunnittelemansa Ruoholahden aluetta. Ei kaikki ihan kotona. Tanskassa tehtiin jo kymmeniä vuosia sitten perustutkimusta rakennetun ympäristö turvallisuudesta. Yksi johtopäätöksistä oli, että autot pitää saada talleihin tai edes halleihin.
Gunillantien tiivistyskaava näyttää varmaan numeroiden osalta hyvältä, mutta eiks tuo nyt ole arkkitehtonisesti ihan kamala pistetaloripotelma?
jep. halleissa on vajaakäyttöä kun on liian kallista, vaikka kustannuksista tarvitsee maksaa alle puolet. sitten vielä lisätään kadunvarsipysäköintiä, vaikka sitä pitäisi mieluummin vähentää niiden tyhjien paikkojen verran. 28e/kk oli ainakin vielä 2012 hallipaikan hinta kylmässä hallissa Sisselenkujalla. kaikki pysäköinti Herttoniemenrannassa halleihin vaan! ja hinta edes lähemmäs kustannuksia. hallien tilalle voi rakentaa myöhemmin muuta, jos joskus keksitään autoilua tehokkaampi tapa liikkua… 😉
Siksi kadunvarsiin tulee jättää lyhytaikainen pysäköinti vain ja hinnoitella se niin, että halli alkaa pitkäaikaista paikkaa tarvitsevaa kiinnostaa. Pysäköinnistä(kään) ei tietenkään tule normittaa liian kallista, mutta jos hallipaikasta ei pysty ~60e maksamaan, niin on ehkä valinnut tuloihinsa nähden väärän liikkumisvälineen.
Mielestäni tuo Laajasalon tiivistäminen kuuluu ilmiöön ”jo tiiviiden alueiden tiivistäminen”. Sitä voidaa perustella joukkoliikenteen läheisyydellä mutta enpä usko, että Laajasaloon syntyy elävää kaupunkimaisesti toimivaa ympäristöä, joka on kaupungissa asumisen suola. Helsingissä ja Suomessa erityisesti on varaa vieläkin avata aivan uusia vaikka kuinka tiiviitä ja urbaaneja alueita raideliikenteen varrelle ja merelliseen Helsinkiin eli armeijalta vapautuviin saariin.
Nyt Helsingin vanhoja kerrostaloalueita tiivistetään (kun väestö on vanhentunut ja asukasmäärä väliaikaisesti vähentynyt) niin, että alueille syntynyt puistomaisuus ja lähivirkistysarvot menetetään ja nykyisille asukkaille aiheutetaan vuosien meluhäiriö rakennusvaiheiden aikana.
Väitän että Helsingin vanhat lähiöt ovat ainutlaatuisia kokonaisuuksia, joihin ei pitäisi juurikaan koskea. Mielestäni nyt käynnissä oleva ilmiö on sama kuin takavuosikymmenten puukortteleiden ja arvorakennusten purkubuumi tehokkaampien talojen tieltä eli 20-vuoden kuluttua kaduttaa ja seuraava sukupolvi ihmettelee ratkaisua.
”Punavuori-ilmiön synnyssä ei ole kysymys pelkästä tiiviydestä. Tiiviys on tarvittava mutta ei läheskään riittävä tekijä. Jos muut punavuori-ilmiön tekijät puuttuvat syntyy yleensä slummia. Punavuori-ilmiön muiden tekijöiden oivaltaminen on kaupunkisuunnittelun ydin. Siihen kannattaa tutustua.”
Tuossa Gunillantien täydentämisessä häiritsee se että 70-luvun nosturirata-optimoinnin tuloksena syntyneeseen ruudukkoon lisäillään satunnaisia irtotaloja sinne tänne ympäristöön missä tuntuu olevan tilaa.
Kun oikeasti pitäisi puuttua niiden ruudukkojen sisäiseenkin tilankäytöön, rakentaa nurkat umpeen ja talot toisiinsa kiinni niin että syntyy selkeästi hahmotettavat korttelit ja oikeat kadut (vaikka ne kadut olisikin kevytliikennekävelykatuja).
Vanhojen asuntoyhtiöiden pihoja luultavasti on hankala täydentää hallinnollisista syistä. Aina löyty osakkaita jotka eivät halua lisää rakennusoikeutta koska se tarkoittaa muutosta.
Mutta miksi tuota vasemman alanurkan viiden talon rykelmääkään ei voi rakentaa umpikortteliksi? Kieltääkö nykynormien valokulmat sen? Tulisiko asunnoista sen hankalamman mallisia kuin nykytaloissa muutenkaan. Eikö löydy ostajia? Vai onko se arkkitehtien corbusierin-valan vastaista kerettiläisyyttä josta varoitetaan etiikan luennoilla.
Tuollainen vapaa sommitelu on ollut perusteltua väljien munkkivuorikaavojen takaisin-luontoon -aikana. Kun irtotalot pakataan nykytehokkuudella vierekkäin, otetaan huonot puolet sekä vanhasta että uudesta. Parvekkeilta ei kuitenkaan ole aukeita luontonäkymiä mutta silti ollaan kaukana kaikesta tavallisessa etälähiössä.
Tuossa ei luoda tilaa vaan neliöitä seinien sisälle. Todellista kaupunkia on oikeasti se tila talojen välissä.
Ne pari paikkaa saa vaikka kadunvarteen Mäkitorpantielle täysin kivutta, mutta ongelma onkin se että tämä ei ole millään muotoa yksittäistapaus. Periaatteessa kaupunginvaltuusto on päättänyt seuraavasti Maankäytön ja asumisen ohjelmassa:
Käytännössä, miten tässä tapauksessa on tehty tapauskohtainen harkinta? Miten on edistetty autottomia ja vähäautoisia kohteita? Kohdistuuko kustannukset käyttäjille?
Helsingissä on oikean suuntaiset periaateohjelmat, niitä ei vaan noudateta. Se on luottamusmiesten homma vahtia että näin tehdään.
T. Tyhmä kysyy:
Laajaslaon pinta-ala 0n 8,4 km2 (olin huolimaton, ja kuvitelin sen olevan 16,6 km2, mutta siihen sisältyy muitkain saaria). 3000 asukas/km2 eli Hgin asukastiheydellä siitä saataisin n. 25 000 asukkaan erilliskapunkin, ja silti jäisi riittävästi viheraluetta.
Tuo näkyvillä oleva suunnitelma ei vaikuta hyvältä. perustete on esitetty palstalla.
Kiinnostaisi tietää mitä nykyiset Gunillantien asukkaat ovat täydennysrakentamisesta. Jonkun kaupunginosanimby-yhdistyksen mielipide ei kiinnosta ketään, mutta mitä sanoisivat nykyiset asukkaat, jos ovi ovelta kierrettäisiin näyttämässä havainnekuvia uusista taloista?
Kannatan täydestä sydämestä umpikorttelikaupungin rakentamista, mutta vanhojen alueiden muokkaamisessa pitäisi olla varovainen. Muuten saatetaan pilata noiden metsälähiöiden paras (ainoa hyvä?) puoli, eli avarat luontonäkymät.
Emme tiedä miten historia näitä päätöksiä arvioi. 70-luvullakin oltiin kaupunkiympäristöä parantamassa, kun revittiin puutalokortteleita elementtitalojen tieltä.
Eivät ne puutalokorttelit autuaita valmiita kaupunkeja olleet. Annas minulle hetkinen kun kerron tarinan keskeneräisestä kaupungista:
Kaupungin kasvaessa laitamien joutomaalle muodostui slummeja, jotka oli kätevä rakentaa puusta. Kaupungin kasvaessa edelleen puutalokorttelit rikastuivat ja kaupungistuivat. Lopulta puutalojen tilalle rakennettiin isompia kivitaloja, ja ennen pitkää entinen slummi on muuttunut kivikaupungiksi. Kivikaupunkikaan ei ole valmista kaupunkia, kaupungin kasvaessa edelleen maan arvo nousee ja kivitalotkin laajennetaan ja remontoimaan vastaamaan uusia tarpeita.
Sitten kerron tarinan valmiista kaupungista:
Jossain kohti historiaa hävitimme tämän kaupungistumisen hengen. Kaupunki valettiin sementtiin sellaisena kuin se on. Jatkuvan muutoksen kaupungin sijaan elämme pysähtyneisyyden kaupungissa. Vuosisadan puutaloslummitkin pitää suojella kynsin ja hampain: uusia kun ei synny. Ja onhan tässä kommenttilangassa suojeltu kynsin ja hampain jopa 60-luvun elementtilähiöitä. Uusia kun ei synny.
Miksei synny? Sille on monia syitä. Kaavoitus itsessään on sementoiva voima. Mutta kaavoitus itsessään ei pysäytä kaupunkia. Kaavoitukselle asetetut mahdottomat tavoitteet kylläkin.
Ja Hietalahdessa jatkuu 2010-luvulla. Eiköhän ne ”huonokuntoiset” rakennukset kohta pala, että saadaan sinnekin hotelli.
Tuo Laajasalon tiivistäminen on kaukana erinomaisesta. Aivan hirveä viritys. Tiivistäminen on ihan oikein, mutta olemassa olevaa kaupunkirakennetta pitää kunnioittaa ja sopeuttaa uudisrakentaminen vanhaan. Nyt on roiskaistu lähes sattumanvaraiselta näyttävää ”tiivistämistä” vanhaan ympäristön
Tuo kaiken yli käyvä urputus autopaikoista näköjään estää vihreitä näkemästä ja ymmärtämästä hyvän kaupunkisuunnittelun tarpeita. Nytkin jokaisen kaavan osalta Osmo kyllä jaksaa urputtaa pysäköinnistä, mutta itse ratkaisujen tarkempi pohdinta jää lähes pelkkien mainintojen tasolle.
Urputinko pysäköinnistä? Toivoin suurempia pysäköintilaitoksia.
Ottamatta nyt suoranaisesti tähän kaavaan kantaan, niin kun alkuperäisen kaupunkirakenteen kantava idea on ettei ei ole taloja, niin niitä on mahdotonta rakentaa lisää muuttamatta sitä kaupunkirakennetta.
No juurihan tässäkin kokouksessa tehdään valinta että tehdäänkö asuntoja vai parkkipaikkoja. Joka ikinen kerta kun kysyy, että miksei tähänkin kaavaan saada enemmän asuntoja, niin vastaus on että pysäköinti maksaisi liikaa. Minä nillitän tästäkin siksi että haluan lisää asuntoja, pysäköintipaikat sinänsä eivät herätä minussa minkäänlaisia tunteita, miksi ihmeessä herättäisivät?
Jos tarkkoja ollaan, vaakakupeissa eivät ole asunnot vastaan parkkipaikat vaan asunnot JA parkkipaikat vastaan ”ei tehdä mitään”. Helsinkiläisten enemmistölle kelpaava ratkaisu ”asunto ilman parkkipaikkaa” on rajattu vaihtoehtojen ulkopuolelle.
Mitäs sanot(te) tuohon Kallen ehdotukseen muuttaa se kaava kerralla kunnolliseksi, välittämättä vanhasta. Laajasalossa on putkirempat vissiin tehty tai tekeillä aika moniin taloihin ja onkohan nyt ihan edes otettu huomioon, että olis voinut pistää koko kylän uusiks. No, jos kaavassa olisi jo kunnollista sielläkin, niin tuliskohan se vaihtoehto sitten mieleen. Taitaa olla jo vähän myöhäistä monen paikan osalta, ainakin tuolla:
http://goo.gl/maps/QkIAH
on putkiremppa jo käynnissä. Tuossa lienevät sekä talot, motari että siihen liittyvät liikennevihreät museoviraston erityisiä silmäteriä tosin.
Siitä vaan ostamaan vanhat talot pois, 3000 e/m2. Lisää purkukulut 500 e/m2. Rakenna uudet, 3000 e/m2. Yhteensä kulut n 6500 e/m2. Myy eteenpäin 4500 e/m2. Pitääkö ihan oikeasti tällaisista kysyä mielipidettä?
Satelliittikuvasta voisi päätellä, että Laajasaloon saisi gunillamaisesti helpostikin 6500 asukasta lisää. Vielä jäisi puskaa loputtomiin eikä tarvisisi edes koskes kauniisiin rantametsiin.
Samaan tapaan vaan muidenkin lamellitalojen viereen ja väleihin moderneja pistetaloja.
Gunillantien ja Gunillanpolun välissä juuri tiivistettävän alueen puhaisen rajaviivan pohjoispuolella (eli ilmakuvassa oikealla keskellä) on joku paikallislämpökeskus ehtaa betonibrutalismia.
Esimerkiksi sen tilalle mahtuisi tiivis neliökortteli jos pläntin halkaiseva tie laitettaisiin tekemään 90 asteen mutkia (tämä olisi myös luonnollisempi nopeushidaste kuin töyssyt). Tai vaikka sitten puolet pienempi L:n mallinen lamellitalokin ilman tien siirtoa jos halutaan kunnioittaa ”puutarhakaupungin” henkeä…
Vaan kumpaahan asukkaat oikein haluaisivat jos kysyttäisiin – savupiippukompleksin säilyttämisen vai asuintaloja sen tilalle ( – luultavasti noista kahdesta tiukasta vaihtoehdosta saisi eniten suosiota se musta hevonen ”eikun lämpökeskus pois mutta tilalle kaupungin rahoilla virkistysaluetta”….).
Taitaa muten tuo tiivistettävä alue olla kaupungin vuokrataloja suurimmalta osin…? Hassua jos ensin yksi virasto tekee kalliita remppoja ja sitten vasta toinen virasto alkaa suunnitella alueelle isompia muutoksia…
Kun ratikka juuttuu pysäköityjen autojen takia kolmatta kertaa päivän aikana, tai bussi odottaa neljättä kertaa että suoran toisesta päästä pääsee bussi 1,5-kaistaisen osuuden läpi (molemmin puolin pysäköityjen autojen takia kaventunut osuus), ja kauempaa vauvaa hoitamaan tulevat isovanhemmat ei taaskaan löydä laillista parkkipaikkaa puolen tunnin sisään, alkaa jotain tunteita syntyä. Voidaan toki kymmenkertaistaa pysäköinninvalvojien lukumäärä jotta ”sakkoriski” olisi edes realistinen (ja mahdollisesti tukkia hallinto-oikeus valituksilla).
(Enkä ny väitä ettei pysäköintinormin pitäisi olla nykyistä aluesidonnaisempi/joustavampi, mutta muualla ajoradan ulkopuolisten pysäköintipaikkojen lukumäärä myös vaikuttaa ihmisten arjen sujumiseen ihan konkreettisesti.)
Ei näin vaan:
– osta 10 000 m^2 * 3000 e/m^2 = 30 000 000 e
– pura 10 000 m^2 * 500 e/m^2 = 5 000 000 e
– rakenna 30 000 m^2 * 3000 e/m^2 = 90 000 000 e
–> kustannukset 125 000 000 e / 30 000 m^2 = 4167 e/m^2
No tuommoisesta ei tarvi kysellä. Eipä tullut mieleenkään, että sen voi noinkin ajatella. Unohdit muuten triplata asuinneliöt 🙂
Eikö sen uuden kaavan voi tehdä ja alkaa rakentaa tyhjiin tiloihin jo sen mukaan. Sitten se taloyhtiö, jossa odottaa hirmuremppa (putket, julkisivut, kylpyhuoneet, keittiöt) ja joka on erittäin matalalla tonttitehokkuudella rakennettu, voi miettiä, että pitäskös tehdä kaavan mukaista museon tilalle. Uudet kämpät ja tuplamäärä asukkaita -> paremmat palvelut mahdollistuvat. Että noin niinkuin Kalle sanoi, ei oteta sitä vanhaa elinkaarensa loppupuolella olevaa ja tarpeeseen huonosti sopivaa niin huomioonkaan, tehdään uusi kaava, joka toteutuu siinä pikkuhiljaa kun järki voittaa ja kaupungin kasvu sitä vaatii.
Tuossa oli minusta Leolla aika hyvä kommentti.
Tuossa ilmakuvan alareunassa näkyvä Reiherintien ja Laajasalontien risteys on ainakin jossain ehdotuksessa Kruunuvuorenrannasta tulevan, Reiherintietä kulkevan raitiotiehaaran päättäri. Ts. kuvan alareunassa tiuhaan sijoitetut viisi pistetaloa saattaisivat jonain päivänä sijaita raitiotien varrella. Tuolla paikalla voisi jopa yrittää viritellä jotain urbanismia, vaikka sijainti syrjässä onkin.
EKK:
Muuten ok kannattavuuslaskelma, mutta pieni korjaus
Osta 2000 e/m2 ( tontti 500 + asunto 1500 ), 60-70 luvun täysremontin vaativa rakennus.
Rakenna 2000 e/m2 ( omakustannus )
Myy markkinahintaan
Lisää lähiötä lähiöön.
Miksi ylipäätänsä lähinaapurit ovat niin keskeisessä asemassa kaavoitusprosessissa.
Kuulemisen pitäisi koskea tulevia asukkaita ja muita kaupunkilaisia.
Espoolaiset naapurit keksivät vastustaa metron Niittykummun asemalle tulevia asuinkerrostaloja.
Muutama rivitalo keskellä peltoa kauheannäköisen urheilupyhätön vieressä estää metroinvestoinnin täysipainoisen käytön.
Lainsäädännössä olisi korjattavaa on nämä bogitkin ja kaikkea muuta tullut maankäyttö- ja rakennuslain päivityksen jälkeen. Meneekö taas 50 vuotta ennenkuin lakia muutetaan ?
Jos ei tiivistetä vaarana on että lähiöt ränsistyvät ja slummiutuvat. Uuden asuntokannan kautta palvelut säilyvät ja yleinenmielikuva alueesta kohenee jne.
Vanhojen asuntojen hinnat nousevat ja tärkeimpänä seikkana asukasrakennne pysyy tasapainoisempana.
Tuottavampaa sekä rakennusliikkeen että kansantalouden kannalta on jättää ostamatta ja purkamatta olemassa olevat rakennukset ja vain rakentaa korttelit umpeen tms. Tällöin rakennuskulut ovat 20 000 m2 * 3000 e/m2 = 60 000 000, eli puolella kuluista saadaan käyttöön sama määrä asuinneliöitä.
Todellakin. Gunillantien kerrostaloalue on ainoastaan ja vain vuokrataloja kaikkine hyvine ja huonoine puolineen.
Aivan uskomatonta! Laajasalo on lapsiperheiden paratiisi, jossa on tilaa hengittää. Miksi se pitää tunkea täyteen? Miksi sen ympäristöarvoja ei voida ottaa helsinkiläisten käyttöön muulla tavoin? Voisiko Laajasalo on olla uusi Nuuksio? Paikka, johon pääsee Hgin sisäisen bussilipun hinnalla hengähtämään?
Kuinka paljon täällä saarella pitää tiivistää? Kruunuvuoreen on tulossa jo yli 10 000 asukasta! Se tarkoittaa, että Laajasalossa on pian 25 000 asukasta! Alueen dynamiikka muuttuu rajusti lähivuosina. Palvelujen tarve kasvaa. Liikenne lisääntyy. Olisiko mahdollista ”kotiuttaa” nämä uudet asukkaat? Vai tiivistetäänkö vielä? Tähän lisätään vielä Vartiosaaren rakentamiseen liittyvät suunnitelmat! Ei ole todellista!
Ja jos samaan aikaan saa lukea suuunnitelmista, että ”saatetaan ryhtyä kokeilemaan ideaa” Laajasalontien muuttamiseksi bulevardiksi. Tämä tapahtuu niin, että Laajasalontien kaistoja kavennettaisiin, nopeusrajoitus säädettäisiin neljäänkymppiin ja tien laitaan rakennettaisiin taloja. Ei ole todellista!
Liikenneratkaisujen suunnitelmat ja toteuttaminen tuntuu olevan enemmän ”maisema-arkkitehtuuri- maamerkki Helsinkiin” pohjalta kuin sen kannalta, että Laajasalon asukkaat pääsisivät kuka mitenkin kulkemaan saarelta saarelle.
Voisiko innovoinnin lopettaa hetkeksi ja pysähtyä katsomaan kaupunkia täältä Kaakosta käsin?
Ei valitettavasti varmaan olekaan todellista. Kuulostaa nimittäin liian tolkulliselta koskaan toteutuakseen. Eiköhän se viehättävä motari ole kohta suojeltu museoviraston toimesta. Lienevät paljon sinua enemmän huolissaan nykymaailman menosta 🙂
Lapsiperheelleni Laajasalo näyttäytyy enemmän helvettinä kuin paratiisina, vaikka siellä olisikin varaa asua – toisinkuin Herttoniemenrannassa, joka on varsin mukava, mutta liian kallis. Asumme siis silti Herttoniemenrannassa, olemme näet sosiaalipummeja ASO-kämpässä. Maastopyöräilijälle Laajasalo on ihq mesta, vaikka nyt kyllä menee polkuja ihan turhaan, koskapa jo rakennetut olisi voinut ensin triplata. En kuitenkaan ole NIABY, joten menkööt vähän polkua. Suomalaisella meiningillä kyllä menee vielä loputkin kun sitä lebensraumia (suom. ”tilaa hengittää”; tiedän, hävisin) pitää olla parkkikenttien ja moottoriteiden muodossa siellä missä ei ole taloja aluetehokkuudella 0,4.
Voit toki ostaa ne kaikki uudet kerrostalotontit ja pitää niitä tyhjillään, kun riittävästi maksat tonteista, taloista ja kiinteistöveroissa. Sen verran maksaisi konkreettisesti nykyisen nukahtaneen alueen ylläpito nykytilassa – tai ilman uudisasukkaita sinun käyttämäsi palvelut poistuvat lopulta varmasti, joten joudut maksamaan vielä vähän lisää niille jotta pysyvät seuranasi.
Löytämäsi Verohallinon päätöksen mukaiset verotusarvot koskevat vain työnantajalta saatua tuloa ja luontoisetua. Hallituksen jäsenet eivät ole työsuhteessa taloyhtiöön, vaikka maksettu palkkio verotetaan tuloverotuksessa.
Kyseinen alue on vuokrataloaluetta.