Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.10.2013

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Eri­no­mainen tiivistyskaa­va Gunillantiellä

Seit­semän ja puoli hehtaaria Laa­jasa­loa tiivis­tetään niin, että uut­ta raken­nu­soikeut­ta saadaan noin 30 000 k‑m2 ja uusia asukkai­ta noin 650. Alueen tehokku­us nousee 0,4:stä (sic!) 0,85:een. Yli yhden pitäisi päästä, mut­ta ei onnis­tu, kun ole­mas­sa ole­vat talot pitää ottaa huomioon ja sit­ten on vielä se pysäköinti.

Oheises­sa kuvas­sa on punaisel­la rajat­tuna kaa­va-alue noin suurin piirtein. Pitkät lamel­li­talot ovat nyky­isiä talo­ja, muut uusia.

Gunillantien tiivistys

Pysäköinti­nor­mi on 1/100 k‑m2

van­has­sa kaavas­sa 1/85 k‑m2. Min­ulle ei aivan selviä, mihin 250 autopaikkaa sul­lotaan, mut­ta osa menee johonkin laitok­seen jon­nekin. Fil­lar­i­paikko­ja tulee noin 800, mis­tä 400 on sijoitet­ta­va raken­nuk­si­in. Halu­aisin täl­lai­sis­sa tiivistyskaavois­sa käyt­tää pysäköin­ti­in enem­män  rahaa ja pois­taa maan­pääl­liset pysäköin­tiken­tät kokon­aan. On vain vaikea kek­siä, kuka sen mak­saa, kos­ka van­hoille asukkaille ilmainen tai hal­pa pysäköin­ti on saavutet­tu etu.

Hyvä kaa­va, ellei joku toisin osoita.

Pysäköin­tikent­tä Hert­toniemen­ran­nas­sa hyötykäyttöön

Hert­toniemen­ran­nas­sa tilapäis­es­ti pysäköin­nis­sä ollut julkisen rak­en­tamisen tont­ti muute­taan asuin­ton­tik­si, jol­loin alueelle saadaan asun­not vähän yli sadalle hen­gelle. Pysäköin­timah­dol­lisuuk­sia kadun var­sil­la paran­netaan, kos­ka alueel­la on pysäköin­tipaikoista pulaa.

Pula on kyl­lä itse aiheutet­tu, kos­ka suuri pysäköin­ti­hal­li on vajaakäytössä. Hal­li­paik­ka mak­saa alle 50 euroa kuus­sa (omakus­tan­nush­in­ta var­maankin kolminker­tainen) mut­ta mikä ihmeel­lis­in­tä: vaik­ka kenel­läkään ei ole nimikkopaikko­ja, pysäköin­tioikeuk­sia on jaet­tu vain niin paljon kuin on paikko­ja. Eiväthän kaik­ki autot ole koskaan paikalla. Lisäk­si ali­hin­noit­telu on johtanut siihen, mihin ali­hin­noit­telu aina johtaa: osaa säilössä ole­vista kesäau­toista ei käytetä talvel­la lainkaan. Huono hallinto tuot­taa huonoa jälkeä. Taloy­htiöi­den pitäisi ryhdis­täy­tyä jaa vaa­tia kalli­ille omaisu­udelleen parem­paa käyttöä/tuottoa. Ylibuukkaus pitäisi hyväksyä ja jo osakkaiden yhden­ver­taisen kohtelun nimis­sä paikat pitäisi huu­tokau­pa­ta ker­ran vuodessa.

Luk­susasun­to­ja Herttoniemenrantaan

Tämä tont­ti on ran­nas­sa ja asun­noista tulee erit­täin halut­tu­ja. Talot ovat 4–5 ker­roksisia, mut­ta asuinker­roksia on yksi vähem­män, kos­ka pysäköin­ti on talo­jen ensim­mäi­sis­sä ker­roksis­sa. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­mielessä aivan jär­jet­tömän kalli­ita autopaikko­ja, noin 5000 €/neliö, kos­ka sen noista neliöistä saisi asun­toina. Kaavoit­ta­jal­la on var­maankin jokin seli­tys siihen, mik­si ensim­mäisessä ker­rokses­sa ei voi asua. Kuten san­ot­tu, alueen pysäköin­ti­hal­li on käsit­tämät­tömästi vajaakäyt­töi­nen. Tont­tiko­htainen pysäköin­ti on aina jär­jet­tömän hintaista.

Oulunkylän ton­tin kaava

Pyysin tämän toiseen ker­taan pöy­dälle selvit­tääk­seni hak­i­jan kan­nan väit­teeseen, ettei koko raken­nus toteudu, jos taloon lisätään yksi ker­ros alku­peräisen hake­muk­sen mukaises­ti, kos­ka tämän vaa­ti­mat 2–3 pysäköin­tipaikkaa tuli­si­vat kovin kalli­ik­si. Pelkään pahoin, että joudun anta­maan asi­as­sa perik­si. On kiire saa­da peri­aat­teet täy­den­nys­rak­en­tamisen pysäköin­ti­in. Oulunkylässä riit­tää kyl­lä tilaa autoillekin. Hert­toniemen­ran­nas­sa kadun­var­si­paikko­ja on vuokrat­tu nimikkopaikoik­si. Eikö näin voisi tehdä Oulunkylässäkin, edes kol­men paikan ver­ran? Arrgh!

Kyse on kuitenkin peri­aat­teesta. Kol­men­sadan neliön raken­nu­soikeud­es­ta en oikein jak­sa tapel­la, mut­ta peri­aat­teen muut­ta­mi­nen tästä eteen­päin voisi tuo­da merkit­tävästi lisää rakennusoikeutta.

Poikkeamis­lu­pia

Kun­tasali Albertinkadul­la pyytää lupaa laa­jen­tua kel­lar­i­tiloi­hin ja asun­to-osakey­htiö Ullan­lin­nas­sa muut­taa maan­pääl­lisen varas­ton asun­nok­si. Kaikin mokomin. Näis­sä poikkeamis­lu­vis­sa on se  ekkuli piirre, että näin saat­ua ylimääräistä raken­nu­soikeut­ta ei las­ke­ta mukaan kiin­teistöveroon, mut­ta nämä hul­lukurisu­us var­maankin kor­jataan samoin kuin se, että ns. kak­si­vai­heis­ten kaavo­jen osalta kiin­teistöveroon ote­taan huomioon vain teo­reet­tisen uud­is­raken­nuk­sen pienem­pi rakennusoikeus.

Merkit­tävämpi muu­tos on Itäkeskuk­sen maamerkin muut­ta­mi­nen toimis­toista asun­noik­si. Kolme alin­ta ker­rosta jää toimistokäyttöön.

38 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.10.2013”

  1. Tuo autopaikko­jen jako alle markki­nahin­nan on min­unkin mielestä osakkaiden yhden­ver­taisu­u­den vas­taista. Se pitäisi joko kir­ja­ta laki­in tai tes­ta­ta oikeudessa.

  2. Soin­in­vaara: “Hal­li­paik­ka mak­saa alle 50 euroa kuus­sa (omakus­tan­nush­in­ta var­maankin kolminker­tainen)… ali­hin­noit­telu on johtanut siihen, mihin ali­hin­noit­telu aina johtaa: osaa säilössä ole­vista kesäau­toista ei käytetä talvel­la lainkaan. Huono hallinto tuot­taa huonoa jälkeä. Taloy­htiöi­den pitäisi ryhdis­täy­tyä jaa vaa­tia kalli­ille omaisu­udelleen parem­paa käyttöä/tuottoa. Ylibuukkaus pitäisi hyväksyä ja jo osakkaiden yhden­ver­taisen kohtelun nimis­sä paikat pitäisi huu­tokau­pa­ta ker­ran vuodessa.”

    Eduskun­ta on säätänyt vero­lain, joka määrää seu­raavasti: 10 § Läm­mite­tyn auto­tallin tai hal­li­paikan raha-arvo on pääkaupunkiseudul­la 71 € ja muun Suomen alueel­la 46 € kuukaudessa. Kylmän auto­tallin tai hal­li­paikan raha-arvo on pääkaupunkiseudul­la 46 € ja muun Suomen alueel­la 36 € kuukaudessa.

    Jos taloy­htiö siis vuokraa läm­mintä auto­hal­li­paikkaa asun­toy­htiön hal­li­tuk­sen jäse­nille (kuten tapana on) 50 eurol­la syn­tyy aktista luon­taise­dun vero­tusar­voa ainakin 21 euroa kuus­sa. Verot­ta­jan pitäisi tietysti puut­tua tähän mut­ta sil­lä on kuulem­ma parem­paakin tekemistä.

    Tietysti eduskun­ta voisi säätää auto­hal­li­paikan vero­tusar­von 150 euroksi pääkaupunkiseudul­la. Mut­ta täl­laista on tuskin koskaan edes ehdotet­tu, kos­ka eduskun­ta kai pääasi­as­sa on kumileimasin ja verot­ta­ja oman mieli­v­al­tansa toteuttaja.

  3. Halu­aisin täl­lai­sis­sa tiivistyskaavois­sa käyt­tää pysäköin­ti­in enem­män rahaa ja pois­taa maan­pääl­liset pysäköin­tiken­tät kokonaan.

    Var­maankin pysäköin­ti pitäisi jär­jestää tilaan (maan­päälli­nen pysäköin­ti­ta­lo?) jon­ka voi purkaa ja ottaa hyödyl­lisem­pään käyt­töön sit­ten 20 vuo­den päästä jos/kun kul­jet­ta­jat­tomat älyau­tot vähen­tävät pysäköin­tipaikko­jen tarpeen mur­to-osaan nykyisestä?

  4. Eräs insinööriys­täväni piti 75 euron hal­li­paikkaa Van­taan Kar­tanonkoskel­la aivan käsit­tämät­tömän hin­taise­na. Ei ollut aikeis­sa mak­saa, ja hal­lis­sa on kuulem­ma paljon tyhjää. Kadun­var­si­paikoista käy­dään sit­ten kovaa taistelua.

    Osmon vuosia esil­lä pitämä teema pysäköin­nin kus­tan­nuk­sista ei jostain syys­tä tavoita ihmisiä. Pysäköin­nin pitää olla ilmaista, vaik­ka se ei sitä olekaan.

  5. Tiivistys tehty mielestäni tehot­tomasti. Kaavoitus pitää tehdä laa­jem­malle alueelle välit­tämät­tä nykyis­es­tä raken­nuskan­nas­ta. Noil­la ole­mas­sa olevil­la raken­nuk­sil­la ei ole toden­näköis­es­ti kovin pitkälti elinkaar­ta jäl­jel­lä, joten niiden otta­mi­nen huomioon kaavas­sa ei ole järkevää. 

    Parkki­talot ja vielä toteutet­tuna tuol­la taval­la eivät ole järke­viä. Eikö niitä voisi edes myy­dä osakkeik­si? Tapasi muuten kään­tää mus­ta valkoisek­si numeroil­la, aina kun on kyse paikoituk­ses­ta on huvittava. 😀

    Kadun­var­si­paikat vak­i­tuises­sa pysäköin­nis­sä ovat huonoa suun­nit­telua. Tulee mieleen se jär­jen Van­taan­jo­ki, joka vielä kehui suun­nit­tele­mansa Ruo­ho­lah­den aluet­ta. Ei kaik­ki ihan kotona. Tan­skas­sa tehti­in jo kym­meniä vuosia sit­ten perus­tutkimus­ta raken­netun ympäristö tur­val­lisu­ud­es­ta. Yksi johtopäätök­sistä oli, että autot pitää saa­da tallei­hin tai edes halleihin.

  6. Gunil­lantien tiivistyskaa­va näyt­tää var­maan numeroiden osalta hyvältä, mut­ta eiks tuo nyt ole arkkite­htonis­es­ti ihan kamala pistetaloripotelma?

  7. jep. halleis­sa on vajaakäyt­töä kun on liian kallista, vaik­ka kus­tan­nuk­sista tarvit­see mak­saa alle puo­let. sit­ten vielä lisätään kadun­var­sipysäköin­tiä, vaik­ka sitä pitäisi mielu­um­min vähen­tää niiden tyhjien paikko­jen ver­ran. 28e/kk oli ainakin vielä 2012 hal­li­paikan hin­ta kylmässä hal­lis­sa Sis­se­lenku­jal­la. kaik­ki pysäköin­ti Hert­toniemen­ran­nas­sa hallei­hin vaan! ja hin­ta edes lähem­mäs kus­tan­nuk­sia. hal­lien tilalle voi rak­en­taa myöhem­min muu­ta, jos joskus kek­sitään autoilua tehokkaampi tapa liikkua… 😉

  8. Sha­keem:
    Eräs insinööriys­täväni piti 75 euron hal­li­paikkaa Van­taan Kar­tanonkoskel­la aivan käsit­tämät­tömän hin­taise­na. Ei ollut aikeis­sa mak­saa, ja hal­lis­sa on kuulem­ma paljon tyhjää. Kadun­var­si­paikoista käy­dään sit­ten kovaa taistelua.

    Osmon vuosia esil­lä pitämä teema pysäköin­nin kus­tan­nuk­sista ei jostain syys­tä tavoita ihmisiä. 

    Sik­si kadun­var­si­in tulee jät­tää lyhy­taikainen pysäköin­ti vain ja hin­noitel­la se niin, että hal­li alkaa pitkäaikaista paikkaa tarvit­se­vaa kiin­nos­taa. Pysäköinnistä(kään) ei tietenkään tule nor­mit­taa liian kallista, mut­ta jos hal­li­paikas­ta ei pysty ~60e mak­samaan, niin on ehkä valin­nut tuloi­hin­sa näh­den väärän liikkumisvälineen.

  9. Mielestäni tuo Laa­jasa­lon tiivistämi­nen kuu­luu ilmiöön “jo tiivi­iden aluei­den tiivistämi­nen”. Sitä voidaa perustel­la joukkoli­iken­teen läheisyy­del­lä mut­ta enpä usko, että Laa­jasa­loon syn­tyy elävää kaupunki­mais­es­ti toimi­vaa ympäristöä, joka on kaupungis­sa asumisen suo­la. Helsingis­sä ja Suomes­sa eri­tyis­es­ti on varaa vieläkin ava­ta aivan uusia vaik­ka kuin­ka tiivi­itä ja urbaane­ja aluei­ta raideli­iken­teen var­relle ja merel­liseen Helsinki­in eli armei­jal­ta vapau­tu­vi­in saariin.
    Nyt Helsin­gin van­ho­ja ker­rostaloaluei­ta tiivis­tetään (kun väestö on van­hen­tunut ja asukas­määrä väli­aikaises­ti vähen­tynyt) niin, että alueille syn­tynyt puis­tom­aisu­us ja lähivirk­istysar­vot menetetään ja nyky­isille asukkaille aiheutetaan vuosien meluhäir­iö raken­nus­vai­hei­den aikana.
    Väitän että Helsin­gin van­hat lähiöt ovat ain­ut­laa­tu­isia kokon­aisuuk­sia, joi­hin ei pitäisi juurikaan koskea. Mielestäni nyt käyn­nis­sä ole­va ilmiö on sama kuin takavu­osikym­menten puuko­rt­telei­den ja arvo­raken­nusten purkubu­u­mi tehokkaampi­en talo­jen tieltä eli 20-vuo­den kulut­tua kadut­taa ja seu­raa­va sukupolvi ihmettelee ratkaisua.

    “Punavuori-ilmiön syn­nyssä ei ole kysymys pelkästä tiiviy­destä. Tiiviys on tarvit­ta­va mut­ta ei läh­eskään riit­tävä tek­i­jä. Jos muut punavuori-ilmiön tek­i­jät puut­tuvat syn­tyy yleen­sä slum­mia. Punavuori-ilmiön muiden tek­i­jöi­den oival­t­a­mi­nen on kaupunkisu­un­nit­telun ydin. Siihen kan­nat­taa tutustua.”

  10. Mikko H:
    Gunil­lantien tiivistyskaa­va näyt­tää var­maan numeroiden osalta hyvältä, mut­ta eiks tuo nyt ole arkkite­htonis­es­ti ihan kamala pistetaloripotelma? 

    Tuos­sa Gunil­lantien täy­den­tämisessä häir­it­see se että 70-luvun nos­turi­ra­ta-opti­moin­nin tulok­se­na syn­tyneeseen ruudukkoon lisäil­lään sat­un­naisia irto­talo­ja sinne tänne ympäristöön mis­sä tun­tuu ole­van tilaa.

    Kun oikeasti pitäisi puut­tua niiden ruudukko­jen sisäiseenkin tilankäytöön, rak­en­taa nurkat umpeen ja talot toisi­in­sa kiin­ni niin että syn­tyy selkeästi hah­motet­ta­vat kort­telit ja oikeat kadut (vaik­ka ne kadut olisikin kevytliikennekävelykatuja).

    Van­ho­jen asun­toy­htiöi­den piho­ja luul­tavasti on han­kala täy­den­tää hallinnol­li­sista syistä. Aina löy­ty osakkai­ta jot­ka eivät halua lisää raken­nu­soikeut­ta kos­ka se tarkoit­taa muutosta.

    Mut­ta mik­si tuo­ta vasem­man ala­nurkan viiden talon rykelmääkään ei voi rak­en­taa umpiko­rt­te­lik­si? Kieltääkö nykynormien val­okul­mat sen? Tulisiko asun­noista sen han­kalam­man mallisia kuin nyky­talois­sa muutenkaan. Eikö löy­dy osta­jia? Vai onko se arkkite­htien cor­busierin-valan vas­taista kerettiläisyyt­tä jos­ta varoite­taan eti­ikan luennoilla.

    Tuol­lainen vapaa som­mitelu on ollut perustel­tua väljien munkkivuorikaavo­jen takaisin-luon­toon ‑aikana. Kun irto­talot pakataan nykyte­hokku­udel­la vierekkäin, ote­taan huonot puo­let sekä van­has­ta että uud­es­ta. Parvekkeil­ta ei kuitenkaan ole aukei­ta luon­tonäkymiä mut­ta silti ollaan kaukana kaikesta taval­lises­sa etälähiössä.

    Tuos­sa ei luo­da tilaa vaan neliöitä seinien sisälle. Todel­lista kaupunkia on oikeasti se tila talo­jen välissä.

  11. Kyse on kuitenkin peri­aat­teesta. Kol­men­sadan neliön raken­nu­soikeud­es­ta en oikein jak­sa tapel­la, mut­ta peri­aat­teen muut­ta­mi­nen tästä eteen­päin voisi tuo­da merkit­tävästi lisää rakennusoikeutta.

    Ne pari paikkaa saa vaik­ka kadun­var­teen Mäk­i­tor­pantielle täysin kivut­ta, mut­ta ongel­ma onkin se että tämä ei ole mil­lään muo­toa yksit­täistapaus. Peri­aat­teessa kaupung­in­val­tu­us­to on päät­tänyt seu­raavasti Maankäytön ja asumisen ohjelmassa:

    Tavoite 16 Asumisen pysäköintiratkaisut

    Autot­to­mia ja vähäau­toisia asun­toko­htei­ta kaavoite­taan ja raken­netaan hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien lähelle. Asuin­talo­jen autopaikko­jen kus­tan­nuk­sia kohden­netaan parem­min autopaikko­jen käyt­täjille. Tehdään vuo­den 2013 lop­pu­un men­nessä kokon­ais­val­tainen selvi­tys ja konkreet­tiset mallit siitä, miten kus­tan­nuk­sia voidaan kohden­taa parem­min autopaikko­jen käyt­täjille. Ratkaisu­ja sovel­letaan erik­seen valit­tavis­sa kohteis­sa ohjel­makau­den aikana.

    Selvitetään keinot, miten maanalaista ja muu­ta keskitet­tyä pysäköin­tiä lisätään hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­rel­la olevil­la asuinalueil­la. Lisätään yhteiskäyt­töä työ­paikkapysäköin­nin kanssa.

    Täy­den­nys­raken­nusko­hteis­sa pysäköin­tipaikko­jen lukumäärää ei automaat­tis­es­ti nos­te­ta koko kohteen osalta vaan tarkastelu tehdään tapauskohtaisesti.

    Käytän­nössä, miten tässä tapauk­ses­sa on tehty tapausko­htainen hark­in­ta? Miten on edis­tet­ty autot­to­mia ja vähäau­toisia kohtei­ta? Kohdis­tuuko kus­tan­nuk­set käyttäjille?

    Helsingis­sä on oikean suun­taiset peri­aa­teo­hjel­mat, niitä ei vaan nou­date­ta. Se on luot­ta­mus­mi­esten hom­ma vah­tia että näin tehdään.

  12. T. Tyh­mä kysyy:

    Laa­jaslaon pin­ta-ala 0n 8,4 km² (olin huoli­ma­ton, ja kuvitelin sen ole­van 16,6 km², mut­ta siihen sisäl­tyy muitkain saaria). 3000 asukas/km2 eli Hgin asukasti­hey­del­lä siitä saataisin n. 25 000 asukkaan eril­liska­punkin, ja silti jäisi riit­tävästi viheraluetta.

    Tuo näkyvil­lä ole­va suun­nitel­ma ei vaiku­ta hyvältä. perustete on esitet­ty palstalla.

  13. Kiin­nos­taisi tietää mitä nykyiset Gunil­lantien asukkaat ovat täy­den­nys­rak­en­tamis­es­ta. Jonkun kaupungi­nosan­im­by-yhdis­tyk­sen mielipi­de ei kiin­nos­ta ketään, mut­ta mitä sanois­i­vat nykyiset asukkaat, jos ovi ovelta kier­ret­täisi­in näyt­tämässä havain­neku­via uusista taloista?

    Kan­natan täy­destä sydämestä umpiko­rt­te­likaupun­gin rak­en­tamista, mut­ta van­ho­jen aluei­den muokkaamises­sa pitäisi olla varovainen. Muuten saate­taan pila­ta noiden met­sälähiöi­den paras (ain­oa hyvä?) puoli, eli avarat luontonäkymät.

    Emme tiedä miten his­to­ria näitä päätök­siä arvioi. 70-luvul­lakin olti­in kaupunkiym­päristöä paran­ta­mas­sa, kun revit­ti­in puu­taloko­rt­telei­ta ele­ment­ti­talo­jen tieltä.

  14. a_l:

    Emme tiedä miten his­to­ria näitä päätök­siä arvioi.70-luvullakin olti­in kaupunkiym­päristöä paran­ta­mas­sa, kun revit­ti­in puu­taloko­rt­telei­ta ele­ment­ti­talo­jen tieltä. 

    Eivät ne puu­taloko­rt­telit autu­ai­ta valmi­ita kaupunke­ja olleet. Annas min­ulle het­ki­nen kun ker­ron tari­nan kesken­eräis­es­tä kaupungista: 

    Kaupun­gin kas­vaes­sa laita­mien joutomaalle muo­dos­tui slum­me­ja, jot­ka oli kätevä rak­en­taa puus­ta. Kaupun­gin kas­vaes­sa edelleen puu­taloko­rt­telit rikas­tu­i­v­at ja kaupungis­tu­i­v­at. Lop­ul­ta puu­talo­jen tilalle raken­net­ti­in isom­pia kiv­i­talo­ja, ja ennen pitkää enti­nen slum­mi on muut­tunut kivikaupungik­si. Kivikaupunkikaan ei ole valmista kaupunkia, kaupun­gin kas­vaes­sa edelleen maan arvo nousee ja kiv­i­talotkin laa­jen­netaan ja remon­toimaan vas­taa­maan uusia tarpeita. 

    Sit­ten ker­ron tari­nan valmi­ista kaupungista:

    Jos­sain kohti his­to­ri­aa hävitimme tämän kaupungis­tu­misen hen­gen. Kaupun­ki valet­ti­in sement­ti­in sel­l­aise­na kuin se on. Jatku­van muu­tok­sen kaupun­gin sijaan elämme pysähtyneisyy­den kaupungis­sa. Vuo­sisadan puu­taloslum­mitkin pitää suo­jel­la kynsin ja ham­pain: uusia kun ei syn­ny. Ja onhan tässä kom­ment­ti­lan­gas­sa suo­jel­tu kynsin ja ham­pain jopa 60-luvun ele­ment­tilähiöitä. Uusia kun ei synny.

    Mik­sei syn­ny? Sille on monia syitä. Kaavoitus itsessään on semen­toi­va voima. Mut­ta kaavoitus itsessään ei pysäytä kaupunkia. Kaavoituk­selle asete­tut mah­dot­tomat tavoit­teet kylläkin.

  15. a_l:
    Emme tiedä miten his­to­ria näitä päätök­siä arvioi.70-luvullakin olti­in kaupunkiym­päristöä paran­ta­mas­sa, kun revit­ti­in puu­taloko­rt­telei­ta ele­ment­ti­talo­jen tieltä.

    Ja Hieta­lahdessa jatkuu 2010-luvul­la. Eiköhän ne “huonokun­toiset” raken­nuk­set koh­ta pala, että saadaan sin­nekin hotelli.

  16. Tuo Laa­jasa­lon tiivistämi­nen on kaukana eri­no­mais­es­ta. Aivan hirveä vir­i­tys. Tiivistämi­nen on ihan oikein, mut­ta ole­mas­sa ole­vaa kaupunki­raken­net­ta pitää kun­nioit­taa ja sopeut­taa uud­is­rak­en­t­a­mi­nen van­haan. Nyt on roiskaistu läh­es sat­tuman­varaiselta näyt­tävää “tiivistämistä” van­haan ympäristön

    Tuo kaiken yli käyvä urpu­tus autopaikoista näköjään estää vihre­itä näkemästä ja ymmärtämästä hyvän kaupunkisu­un­nit­telun tarpei­ta. Nytkin jokaisen kaa­van osalta Osmo kyl­lä jak­saa urput­taa pysäköin­nistä, mut­ta itse ratkaisu­jen tarkem­pi pohd­in­ta jää läh­es pelkkien main­in­to­jen tasolle.

  17. KariS: Tuo Laa­jasa­lon tiivistämi­nen on kaukana eri­no­mais­es­ta. Aivan hirveä vir­i­tys. Tiivistämi­nen on ihan oikein, mut­ta ole­mas­sa ole­vaa kaupunki­raken­net­ta pitää kun­nioit­taa ja sopeut­taa uud­is­rak­en­t­a­mi­nen van­haan. Nyt on roiskaistu läh­es sat­tuman­varaiselta näyt­tävää “tiivistämistä” van­haan ympäristön.

    Otta­mat­ta nyt suo­ranais­es­ti tähän kaavaan kan­taan, niin kun alku­peräisen kaupunki­rak­en­teen kan­ta­va idea on ettei ei ole talo­ja, niin niitä on mah­do­ton­ta rak­en­taa lisää muut­ta­mat­ta sitä kaupunkirakennetta.

    Tuo kaiken yli käyvä urpu­tus autopaikoista näköjään estää vihre­itä näkemästä ja ymmärtämästä hyvän kaupunkisu­un­nit­telun tarpei­ta. Nytkin jokaisen kaa­van osalta Osmo kyl­lä jak­saa urput­taa pysäköin­nistä, mut­ta itse ratkaisu­jen tarkem­pi pohd­in­ta jää läh­es pelkkien main­in­to­jen tasolle.

    No juuri­han tässäkin kok­ouk­ses­sa tehdään val­in­ta että tehdäänkö asun­to­ja vai parkkipaikko­ja. Joka iki­nen ker­ta kun kysyy, että mik­sei tähänkin kaavaan saa­da enem­män asun­to­ja, niin vas­taus on että pysäköin­ti mak­saisi liikaa. Minä nil­litän tästäkin sik­si että halu­an lisää asun­to­ja, pysäköin­tipaikat sinän­sä eivät herätä minus­sa minkään­laisia tun­tei­ta, mik­si ihmeessä herättäisivät?

  18. tpyy­lu­o­ma: No juuri­han tässäkin kok­ouk­ses­sa tehdään val­in­ta että tehdäänkö asun­to­ja vai parkkipaikkoja.

    Jos tarkko­ja ollaan, vaakaku­peis­sa eivät ole asun­not vas­taan parkkipaikat vaan asun­not JA parkkipaikat vas­taan “ei tehdä mitään”. Helsinkiläis­ten enem­mistölle kel­paa­va ratkaisu “asun­to ilman parkkipaikkaa” on rajat­tu vai­h­toe­hto­jen ulkopuolelle.

  19. Kalle:
    Tiivistys tehty mielestäni tehot­tomasti. Kaavoitus pitää tehdä laa­jem­malle alueelle välit­tämät­tä nykyis­es­tä raken­nuskan­nas­ta. Noil­la ole­mas­sa olevil­la raken­nuk­sil­la ei ole toden­näköis­es­ti kovin pitkälti elinkaar­ta jäl­jel­lä, joten niiden otta­mi­nen huomioon kaavas­sa ei ole järkevää. 

    tpyy­lu­o­ma: Otta­mat­ta nyt suo­ranais­es­ti tähän kaavaan kan­taan, niin kun alku­peräisen kaupunki­rak­en­teen kan­ta­va idea on ettei ei ole talo­ja, niin niitä on mah­do­ton­ta rak­en­taa lisää muut­ta­mat­ta sitä kaupunkirakennetta.

    Mitäs sanot(te) tuo­hon Kallen ehdo­tuk­seen muut­taa se kaa­va ker­ral­la kun­nol­lisek­si, välit­tämät­tä van­has­ta. Laa­jasa­los­sa on putkirem­pat vis­si­in tehty tai tekeil­lä aika moni­in taloi­hin ja onko­han nyt ihan edes otet­tu huomioon, että olis voin­ut pistää koko kylän uusiks. No, jos kaavas­sa olisi jo kun­nol­lista siel­läkin, niin tulisko­han se vai­h­toe­hto sit­ten mieleen. Taitaa olla jo vähän myöhäistä mon­en paikan osalta, ainakin tuolla:
    http://goo.gl/maps/QkIAH
    on putkiremp­pa jo käyn­nis­sä. Tuos­sa lienevät sekä talot, motari että siihen liit­tyvät liiken­nevihreät museovi­ras­ton eri­ty­isiä silmä­ter­iä tosin.

  20. juminy: Mitäs sanot(te) tuo­hon Kallen ehdo­tuk­seen muut­taa se kaa­va ker­ral­la kun­nol­lisek­si, välit­tämät­tä vanhasta.

    Siitä vaan osta­maan van­hat talot pois, 3000 e/m2. Lisää purkuku­lut 500 e/m2. Raken­na uudet, 3000 e/m2. Yhteen­sä kulut n 6500 e/m2. Myy eteen­päin 4500 e/m2. Pitääkö ihan oikeasti täl­lai­sista kysyä mielipidettä?

  21. Satel­li­it­tiku­vas­ta voisi päätel­lä, että Laa­jasa­loon saisi gunil­la­mais­es­ti hel­postikin 6500 asukas­ta lisää. Vielä jäisi puskaa lop­ut­tomi­in eikä tarvi­sisi edes koskes kau­ni­isi­in rantametsiin.

    Samaan tapaan vaan muidenkin lamel­li­talo­jen viereen ja välei­hin mod­erne­ja pistetaloja.

  22. juminy:
    Taitaa olla jo vähän myöhäistä mon­en paikan osalta. 

    Gunil­lantien ja Gunil­lan­pol­un välis­sä juuri tiivis­tet­tävän alueen puhaisen rajavi­ivan pohjois­puolel­la (eli ilmaku­vas­sa oikeal­la keskel­lä) on joku paikallis­läm­pökeskus ehtaa betonibrutalismia. 

    Esimerkik­si sen tilalle mah­tu­isi tiivis neliöko­rt­teli jos pläntin halkai­se­va tie laitet­taisi­in tekemään 90 asteen mutkia (tämä olisi myös luon­nol­lisem­pi nopeushi­daste kuin töyssyt). Tai vaik­ka sit­ten puo­let pienem­pi L:n malli­nen lamel­li­talokin ilman tien siir­toa jos halu­taan kun­nioit­taa “puu­tarhakaupun­gin” henkeä…

    Vaan kumpaa­han asukkaat oikein halu­aisi­vat jos kysyt­täisi­in — savupi­ip­pukom­pleksin säi­lyt­tämisen vai asuin­talo­ja sen tilalle ( — luul­tavasti noista kahdes­ta tiukas­ta vai­h­toe­hdos­ta saisi eniten suo­sio­ta se mus­ta hevo­nen “eikun läm­pökeskus pois mut­ta tilalle kaupun­gin rahoil­la virkistysaluetta”.…).

    Taitaa muten tuo tiivis­tet­tävä alue olla kaupun­gin vuokrat­alo­ja suurim­mal­ta osin…? Has­sua jos ensin yksi viras­to tekee kalli­ita remp­po­ja ja sit­ten vas­ta toinen viras­to alkaa suun­nitel­la alueelle isom­pia muutoksia…

  23. tpyy­lu­o­ma: Pysäköin­tipaikat sinän­sä eivät herätä minus­sa minkään­laisia tun­tei­ta, mik­si ihmeessä herättäisivät?

    Kun ratik­ka juut­tuu pysäköi­ty­jen auto­jen takia kol­mat­ta ker­taa päivän aikana, tai bus­si odot­taa neljät­tä ker­taa että suo­ran tois­es­ta päästä pääsee bus­si 1,5‑kaistaisen osu­u­den läpi (molem­min puolin pysäköi­ty­jen auto­jen takia kaven­tunut osu­us), ja kauem­paa vau­vaa hoita­maan tule­vat iso­van­hem­mat ei taaskaan löy­dä lail­lista parkkipaikkaa puolen tun­nin sisään, alkaa jotain tun­tei­ta syn­tyä. Voidaan toki kym­menker­tais­taa pysäköin­nin­valvo­jien lukumäärä jot­ta “sakko­ris­ki” olisi edes real­isti­nen (ja mah­dol­lis­es­ti tukkia hallinto-oikeus valituksilla).

    (Enkä ny väitä ettei pysäköinti­normin pitäisi olla nyky­istä aluesidonnaisempi/joustavampi, mut­ta muual­la ajo­radan ulkop­uolis­ten pysäköin­tipaikko­jen lukumäärä myös vaikut­taa ihmis­ten arjen suju­miseen ihan konkreettisesti.)

  24. Ei näin vaan:
    — osta 10 000 m^2 * 3000 e/m^2 = 30 000 000 e
    — pura 10 000 m^2 * 500 e/m^2 = 5 000 000 e
    — raken­na 30 000 m^2 * 3000 e/m^2 = 90 000 000 e
    –> kus­tan­nuk­set 125 000 000 e / 30 000 m^2 = 4167 e/m^2

    antti: Siitä vaan osta­maan van­hat talot pois, 3000 e/m2. Lisää purkuku­lut 500 e/m2. Raken­na uudet, 3000 e/m2. Yhteen­sä kulut n 6500 e/m2. Myy eteen­päin 4500 e/m2. Pitääkö ihan oikeasti täl­lai­sista kysyä mielipidettä?

  25. antti: Siitä vaan osta­maan van­hat talot pois, 3000 e/m2. Lisää purkuku­lut 500 e/m2. Raken­na uudet, 3000 e/m2. Yhteen­sä kulut n 6500 e/m2. Myy eteen­päin 4500 e/m2. Pitääkö ihan oikeasti täl­lai­sista kysyä mielipidettä?

    No tuom­moi­ses­ta ei tarvi kysel­lä. Eipä tul­lut mieleenkään, että sen voi noinkin ajatel­la. Uno­hdit muuten tripla­ta asuinneliöt 🙂

    Eikö sen uuden kaa­van voi tehdä ja alkaa rak­en­taa tyhji­in tiloi­hin jo sen mukaan. Sit­ten se taloy­htiö, jos­sa odot­taa hir­muremp­pa (putket, julk­i­sivut, kylpy­huoneet, keit­tiöt) ja joka on erit­täin mata­lal­la tont­tite­hokku­udel­la raken­net­tu, voi miet­tiä, että pitäskös tehdä kaa­van mukaista museon tilalle. Uudet käm­pät ja tuplamäärä asukkai­ta -> parem­mat palve­lut mah­dol­lis­tu­vat. Että noin niinkuin Kalle sanoi, ei ote­ta sitä van­haa elinkaaren­sa lop­pupuolel­la ole­vaa ja tarpeeseen huonos­ti sopi­vaa niin huomioonkaan, tehdään uusi kaa­va, joka toteu­tuu siinä pikkuhil­jaa kun jär­ki voit­taa ja kaupun­gin kasvu sitä vaatii.

    Tuos­sa oli minus­ta Leol­la aika hyvä kommentti.

  26. Tuos­sa ilmaku­van alare­unas­sa näkyvä Rei­her­in­tien ja Laa­jasa­lon­tien risteys on ainakin jos­sain ehdo­tuk­ses­sa Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tule­van, Rei­her­in­ti­etä kulke­van raiti­otiehaaran päät­täri. Ts. kuvan alare­unas­sa tiuhaan sijoite­tut viisi pis­te­taloa saat­taisi­vat jon­ain päivänä sijai­ta raiti­o­tien var­rel­la. Tuol­la paikalla voisi jopa yrit­tää viritel­lä jotain urban­is­mia, vaik­ka sijain­ti syr­jässä onkin.

  27. EKK:
    Muuten ok kan­nat­tavu­us­laskel­ma, mut­ta pieni korjaus

    Osta 2000 e/m2 ( tont­ti 500 + asun­to 1500 ), 60–70 luvun täys­re­mon­tin vaa­ti­va rakennus.

    Raken­na 2000 e/m2 ( omakustannus )

    Myy markki­nahin­taan

  28. Kalle:
    Tiivistys tehty mielestäni tehot­tomasti. Kaavoitus pitää tehdä laa­jem­malle alueelle välit­tämät­tä nykyis­es­tä raken­nuskan­nas­ta. Noil­la ole­mas­sa olevil­la raken­nuk­sil­la ei ole toden­näköis­es­ti kovin pitkälti elinkaar­ta jäl­jel­lä, joten niiden otta­mi­nen huomioon kaavas­sa ei ole järkevää. 

    Parkki­talot ja vielä toteutet­tuna tuol­la taval­la eivät ole järke­viä. Eikö niitä voisi edes myy­dä osakkeik­si? Tapasi muuten kään­tää mus­ta valkoisek­si numeroil­la, aina kun on kyse paikoituk­ses­ta on huvittava. 

    Kadun­var­si­paikat vak­i­tuises­sa pysäköin­nis­sä ovat huonoa suun­nit­telua. Tulee mieleen se jär­jen Van­taan­jo­ki, joka vielä kehui suun­nit­tele­mansa Ruo­ho­lah­den aluet­ta. Ei kaik­ki ihan kotona. Tan­skas­sa tehti­in jo kym­meniä vuosia sit­ten perus­tutkimus­ta raken­netun ympäristö tur­val­lisu­ud­es­ta. Yksi johtopäätök­sistä oli, että autot pitää saa­da tallei­hin tai edes halleihin.

    Mik­si ylipäätän­sä lähi­naa­pu­rit ovat niin keskeisessä ase­mas­sa kaavoitusprosessissa.

    Kuulemisen pitäisi koskea tule­via asukkai­ta ja mui­ta kaupunkilaisia.
    Espoolaiset naa­pu­rit kek­sivät vas­tus­taa metron Niit­tykum­mun ase­malle tule­via asuinkerrostaloja. 

    Muu­ta­ma riv­i­ta­lo keskel­lä pel­toa kauhean­näköisen urheilupy­hätön vier­essä estää metroin­vestoin­nin täysi­pain­oisen käytön.
    Lain­säädän­nössä olisi kor­jat­tavaa on nämä bog­itkin ja kaikkea muu­ta tul­lut maankäyt­tö- ja raken­nus­lain päiv­i­tyk­sen jäl­keen. Meneekö taas 50 vuot­ta ennenkuin lakia muutetaan ?

  29. Andy:
    Mielestäni tuo Laa­jasa­lon tiivistämi­nen kuu­luu ilmiöön “jo tiivi­iden aluei­den tiivistämi­nen”. Sitä voidaa perustel­la joukkoli­iken­teen läheisyy­del­lä mut­ta enpä usko, että Laa­jasa­loon syn­tyy elävää kaupunki­mais­es­ti toimi­vaa ympäristöä, joka on kaupungis­sa asumisen suo­la. Helsingis­sä ja Suomes­sa eri­tyis­es­ti on varaa vieläkin ava­ta aivan uusia vaik­ka kuin­ka tiivi­itä ja urbaane­ja aluei­ta raideli­iken­teen var­relle ja merel­liseen Helsinki­in eli armei­jal­ta vapau­tu­vi­in saariin.
    Nyt Helsin­gin van­ho­ja ker­rostaloaluei­ta tiivis­tetään (kun väestö on van­hen­tunut ja asukas­määrä väli­aikaises­ti vähen­tynyt) niin, että alueille syn­tynyt puis­tom­aisu­us ja lähivirk­istysar­vot menetetään ja nyky­isille asukkaille aiheutetaan vuosien meluhäir­iö raken­nus­vai­hei­den aikana.
    Väitän että Helsin­gin van­hat lähiöt ovat ain­ut­laa­tu­isia kokon­aisuuk­sia, joi­hin ei pitäisi juurikaan koskea. Mielestäni nyt käyn­nis­sä ole­va ilmiö on sama kuin takavu­osikym­menten puuko­rt­telei­den ja arvo­raken­nusten purkubu­u­mi tehokkaampi­en talo­jen tieltä eli 20-vuo­den kulut­tua kadut­taa ja seu­raa­va sukupolvi ihmettelee ratkaisua.

    “Punavuori-ilmiön syn­nyssä ei ole kysymys pelkästä tiiviy­destä. Tiiviys on tarvit­ta­va mut­ta ei läh­eskään riit­tävä tek­i­jä. Jos muut punavuori-ilmiön tek­i­jät puut­tuvat syn­tyy yleen­sä slum­mia. Punavuori-ilmiön muiden tek­i­jöi­den oival­t­a­mi­nen on kaupunkisu­un­nit­telun ydin. Siihen kan­nat­taa tutustua.”

    Jos ei tiivis­tetä vaarana on että lähiöt rän­sistyvät ja slum­mi­u­tu­vat. Uuden asun­tokan­nan kaut­ta palve­lut säi­lyvät ja yleinen­mieliku­va alueesta kohe­nee jne.

    Van­ho­jen asun­to­jen hin­nat nou­se­vat ja tärkeim­pänä seikkana asukas­rakennne pysyy tasapainoisempana.

  30. EKK: Ei näin vaan:
    — osta 10 000 m^2 * 3000 e/m^2 = 30 000 000 e
    — pura 10 000 m^2 * 500 e/m^2 = 5 000 000 e
    — raken­na 30 000 m^2 * 3000 e/m^2 = 90 000 000 e
    –> kus­tan­nuk­set 125 000 000 e / 30 000 m^2 = 4167 e/m^2

    Tuot­tavam­paa sekä raken­nus­li­ik­keen että kansan­talouden kannal­ta on jät­tää osta­mat­ta ja purka­mat­ta ole­mas­sa ole­vat raken­nuk­set ja vain rak­en­taa kort­telit umpeen tms. Täl­löin raken­nusku­lut ovat 20 000 m² * 3000 e/m2 = 60 000 000, eli puolel­la kuluista saadaan käyt­töön sama määrä asuinneliöitä.

  31. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Taitaa muten tuo tiivis­tet­tävä alue olla kaupun­gin vuokrat­alo­ja suurim­mal­ta osin…? Has­sua jos ensin yksi viras­to tekee kalli­ita remp­po­ja ja sit­ten vas­ta toinen viras­to alkaa suun­nitel­la alueelle isom­pia muutoksia…

    Todel­lakin. Gunil­lantien ker­rostaloalue on ain­oas­taan ja vain vuokrat­alo­ja kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. 

    Aivan usko­ma­ton­ta! Laa­jasa­lo on lap­siper­hei­den parati­isi, jos­sa on tilaa hen­git­tää. Mik­si se pitää tunkea täy­teen? Mik­si sen ympäristöar­vo­ja ei voi­da ottaa helsinkiläis­ten käyt­töön muul­la tavoin? Voisiko Laa­jasa­lo on olla uusi Nuuk­sio? Paik­ka, johon pääsee Hgin sisäisen bus­silipun hin­nal­la hengähtämään? 

    Kuin­ka paljon tääl­lä saarel­la pitää tiivistää? Kru­unuvuoreen on tulos­sa jo yli 10 000 asukas­ta! Se tarkoit­taa, että Laa­jasa­los­sa on pian 25 000 asukas­ta! Alueen dynami­ik­ka muut­tuu rajusti lähivu­osi­na. Palvelu­jen tarve kas­vaa. Liikenne lisään­tyy. Olisiko mah­dol­lista “kotiut­taa” nämä uudet asukkaat? Vai tiivis­tetäänkö vielä? Tähän lisätään vielä Var­tiosaaren rak­en­tamiseen liit­tyvät suun­nitel­mat! Ei ole todellista! 

    Ja jos samaan aikaan saa lukea suu­un­nitelmista, että “saate­taan ryhtyä kokeile­maan ideaa” Laa­jasa­lon­tien muut­tamisek­si bule­vardik­si. Tämä tapah­tuu niin, että Laa­jasa­lon­tien kaisto­ja kaven­net­taisi­in, nopeusra­joi­tus säädet­täisi­in neljäänkymp­pi­in ja tien laitaan raken­net­taisi­in talo­ja. Ei ole todellista! 

    Liiken­ner­atkaisu­jen suun­nitel­mat ja toteut­ta­mi­nen tun­tuu ole­van enem­män “maise­ma-arkkite­htu­uri- maamerk­ki Helsinki­in” poh­jal­ta kuin sen kannal­ta, että Laa­jasa­lon asukkaat pää­si­sivät kuka mitenkin kulke­maan saarelta saarelle. 

    Voisiko innovoin­nin lopet­taa het­kek­si ja pysähtyä kat­so­maan kaupunkia täältä Kaakos­ta käsin?

  32. native: Kuin­ka paljon tääl­lä saarel­la pitää tiivistää? Kru­unuvuoreen on tulos­sa jo yli 10 000 asukas­ta! Se tarkoit­taa, että Laa­jasa­los­sa on pian 25 000 asukas­ta! Alueen dynami­ik­ka muut­tuu rajusti lähivu­osi­na. Palvelu­jen tarve kas­vaa. Liikenne lisään­tyy. Olisiko mah­dol­lista “kotiut­taa” nämä uudet asukkaat? Vai tiivis­tetäänkö vielä? Tähän lisätään vielä Var­tiosaaren rak­en­tamiseen liit­tyvät suun­nitel­mat! Ei ole todellista!

    Ja jos samaan aikaan saa lukea suu­un­nitelmista, että “saate­taan ryhtyä kokeile­maan ideaa” Laa­jasa­lon­tien muut­tamisek­si bule­vardik­si. Tämä tapah­tuu niin, että Laa­jasa­lon­tien kaisto­ja kaven­net­taisi­in, nopeusra­joi­tus säädet­täisi­in neljäänkymp­pi­in ja tien laitaan raken­net­taisi­in talo­ja. Ei ole todellista! 

    Ei valitet­tavasti var­maan olekaan todel­lista. Kuu­lostaa nimit­täin liian tolkulliselta koskaan toteu­tu­ak­seen. Eiköhän se viehät­tävä motari ole koh­ta suo­jel­tu museovi­ras­ton toimes­ta. Lienevät paljon sin­ua enem­män huolis­saan nyky­maail­man menosta 🙂

    Lap­siper­heel­leni Laa­jasa­lo näyt­täy­tyy enem­män hel­vettinä kuin parati­isi­na, vaik­ka siel­lä olisikin varaa asua — toisinkuin Hert­toniemen­ran­nas­sa, joka on varsin muka­va, mut­ta liian kallis. Asumme siis silti Hert­toniemen­ran­nas­sa, olemme näet sosi­aalipum­me­ja ASO-käm­pässä. Maastopy­öräil­i­jälle Laa­jasa­lo on ihq mes­ta, vaik­ka nyt kyl­lä menee polku­ja ihan turhaan, koska­pa jo raken­netut olisi voin­ut ensin tripla­ta. En kuitenkaan ole NIABY, joten menkööt vähän polkua. Suo­ma­laisel­la meiningillä kyl­lä menee vielä lop­utkin kun sitä leben­srau­mia (suom. “tilaa hen­git­tää”; tiedän, hävisin) pitää olla parkkikent­tien ja moot­toritei­den muo­dos­sa siel­lä mis­sä ei ole talo­ja aluete­hokku­udel­la 0,4.

  33. native: Alueen dynami­ik­ka muut­tuu rajusti lähivu­osi­na. Palvelu­jen tarve kasvaa.

    Voit toki ostaa ne kaik­ki uudet ker­rostalo­ton­tit ja pitää niitä tyhjil­lään, kun riit­tävästi mak­sat ton­teista, taloista ja kiin­teistöverois­sa. Sen ver­ran mak­saisi konkreet­tis­es­ti nykyisen nukah­ta­neen alueen ylläpi­to nykyti­las­sa — tai ilman uud­is­as­ukkai­ta sin­un käyt­tämäsi palve­lut pois­tu­vat lop­ul­ta var­masti, joten joudut mak­samaan vielä vähän lisää niille jot­ta pysyvät seuranasi.

  34. Antsa: Jos taloy­htiö siis vuokraa läm­mintä auto­hal­li­paikkaa asun­toy­htiön hal­li­tuk­sen jäsenille

    Löytämäsi Vero­halli­non päätök­sen mukaiset vero­tusar­vot koske­vat vain työ­nan­ta­jal­ta saat­ua tuloa ja luon­toise­t­ua. Hal­li­tuk­sen jäsenet eivät ole työ­suh­teessa taloy­htiöön, vaik­ka mak­set­tu palkkio verote­taan tuloverotuksessa.

  35. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Gunil­lantien ja Gunil­lan­pol­un välis­sä juuri tiivis­tet­tävän alueen puhaisen rajavi­ivan pohjois­puolel­la (eli ilmaku­vas­sa oikeal­la keskel­lä) on joku paikallis­läm­pökeskus ehtaa betonibrutalismia. 

    Esimerkik­si sen tilalle mah­tu­isi tiivis neliöko­rt­teli jos pläntin halkai­se­va tie laitet­taisi­in tekemään 90 asteen mutkia (tämä olisi myös luon­nol­lisem­pi nopeushi­daste kuin töyssyt). Tai vaik­ka sit­ten puo­let pienem­pi L:n malli­nen lamel­li­talokin ilman tien siir­toa jos halu­taan kun­nioit­taa “puu­tarhakaupun­gin” henkeä…

    Vaan kumpaa­han asukkaat oikein halu­aisi­vat jos kysyt­täisi­in – savupi­ip­pukom­pleksin säi­lyt­tämisen vai asuin­talo­ja sen tilalle ( – luul­tavasti noista kahdes­ta tiukas­ta vai­h­toe­hdos­ta saisi eniten suo­sio­ta se mus­ta hevo­nen “eikun läm­pökeskus pois mut­ta tilalle kaupun­gin rahoil­la virkistysaluetta”….).

    Taitaa muten tuo tiivis­tet­tävä alue olla kaupun­gin vuokrat­alo­ja suurim­mal­ta osin…? Has­sua jos ensin yksi viras­to tekee kalli­ita remp­po­ja ja sit­ten vas­ta toinen viras­to alkaa suun­nitel­la alueelle isom­pia muutoksia…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.