Ilmastopolitiikassa huomio fossiilisten tarjontaan.

Lius­ke­kaa­su syr­jäyt­tää Yhdys­val­lois­sa  kivi­hiil­tä ja näin Yhdys­va­lat pää­see pääs­tö­jen vähen­nys­ta­voit­tee­seen­sa. Hyvä?

Har­mi vain, että tämä on alen­ta­nut kivi­hii­len hin­ta niin, että sen käyt­tö vas­taa­vas­ti lisään­tyy muu­al­la maa­il­mas­sa, myös Suo­mes­sa ja esi­mer­kik­si kuu­lem­ma Jyväskylässä.

Samal­la taval­la on vai­kut­ta­nut ben­san kulu­tuk­sen alen­tu­mi­nen teol­li­suus­mais­sa. Se on las­ke­nut öljyn hin­taa (sii­tä mitä se muu­ten oli­si) ja näin teh­nyt tilaa autoi­lun lisään­ty­mi­seen muualla.

Jos fos­sii­lis­ten polt­toai­ne­va­ran­to­jen omis­ta­jil­la on aiko­mus muut­taa varan­ton­sa rahak­si, oikeas­taan kaik­ki pyr­ki­myk­set vähen­tää pääs­tö­jä mene­vät huk­kaan, kos­ka hin­to­jen alen­tu­mi­sen kaut­ta sama mää­rä fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta tun­kee kulu­tuk­seen muualla.

Kes­ki­tym­me ehkä lii­kaa ilmas­to­po­li­tii­kas­sa vain fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den kysyn­nän vähen­tä­mi­seen. Pitäi­si tar­kas­tel­la pal­jon enem­män tar­jon­taa. Lius­ka­öl­jy tulee kon­ven­tio­naa­lis­ten esiin­ty­mi­nen lisäk­si sen sijaan, että se tuli­si nii­den sijaan. Jokai­nen uusi fos­sii­lis­ten esiin­ty­mä on huo­no uutinen.

Eri­tyi­ses­ti tar­kis­ta­mis­ta vaa­tii kan­ta, jon­ka mukaan öljyn maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­jen nousu lopul­ta kään­tää öljyn kulu­tuk­sen las­kuun ja suo­sii sääs­töä ja uusiu­tu­via ener­gia­läh­tei­tä. Kor­kea hin­ta tar­koit­taa päin­vas­toin, että yhä uudet esiin­ty­mät tule­vat talou­del­li­ses­ti käyt­tö­kel­poi­sik­si, kun öljyä kan­nat­taa koh­ta pum­pa­ta vaik­ka man­ner­jään alta.

Ainoa rat­kai­su on fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den voi­ma­kas vero­tus. Se nos­taa kulut­ta­ja­hin­to­ja vähen­tä­nen kulu­tus­ta ja alen­taa tuot­ta­ja­hin­to­ja alen­taen tar­jon­taa teh­des­sään joi­den­kin esiin­ty­mi­nen hyö­dyn­tä­mi­sen ja uusien etsi­mi­sen kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Öljyn kalg­tais­ta tuo­tet­ta teh­dään jo öljy­hie­kas­ta ja koh­ta lisään­ty­väs­sä mää­rin kivihiilestä.

Mut­ta pysyäk­sem­me kah­den asteen tavoit­tees­sa, pitäi­si tun­ne­tuis­ta varan­nois­ta jät­tää maa­han 80 %. Ei aivan vai­ku­ta sil­tä, että näin oli­si tar­koi­tus teh­dä, kos­ka jos oli­si, ei kai kym­me­niä mil­jar­de­ja euro­ja käy­tet­täi­si uusien esiin­ty­mi­nen etsi­mi­seen. Tähän ei ole rea­lis­tis­ta rat­kai­sua, joten yri­te­tään vähän hulvattomampaa.

Jos maa­il­man kan­sois­ta mer­kit­tä­vä enem­mis­tä tuli­si lopul­ta yksi­mie­li­sek­si sii­tä, että täl­le asial­le on teh­tä­vä jotain, fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den kulu­tus­ve­ro­ja (tai pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa) nos­tet­tai­siin rei­lus­ti. Tämä nos­tai­si ener­gian hin­taa ja alen­tai­si sen tuot­ta­ja­hin­to­ja. Kerä­tys­tä rahois­ta mer­kit­tä­vä osa käy­tet­täi­siin sii­hen, että osa maa­il­man esiin­ty­mis­tä ostet­tai­siin pois; siis mak­set­tai­siin sii­tä, ettei nii­tä hyö­dyn­ne­tä. Tähän riit­täi­si aika pie­ni osa nois­ta vero­tu­lois­ta, kos­ka köy­tös­tä tie­tys­ti ostet­tai­siin pois huo­noi­ten kan­nat­ta­va tuo­tan­to, jon­ka saa­nee aika halvalla.

63 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikassa huomio fossiilisten tarjontaan.”

  1. Hyvä! Ja nyt kun vie­lä vede­tään se vii­mei­nen vii­va nume­roi­tu­jen pal­lu­koi­den välil­le: jot­ta fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den vero­tus saa­daan demo­kra­tiois­sa vivu­tet­tua edes liki­main riit­tä­väl­le tasol­le, vaih­toeh­to­jen aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set täy­tyy pitää mah­dol­li­sim­man pieninä.

    Eli saman­ai­kai­ses­ti, kun vero­tuk­sel­la lisä­tään fos­sii­li­sen ener­gian hin­taa (ja toi­vot­ta­vas­ti oste­taan läh­tei­tä luon­non­puis­toik­si), hii­let­tö­män ener­gian tuo­tan­toa on lisät­tä­vä mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Ener­gian­sääs­töä ym. toki unohtamatta.

    Täs­tä syn­tyy­kin, jos koh­ta hiu­kan rosoi­nen, niin aina­kin ihan tun­nis­tet­ta­va kuva rat­kai­sus­ta, jol­la este­tään pla­nee­tan muut­tu­mi­nen sivi­li­saa­tiol­le elinkelvottomaksi.

  2. On tuos­sa sinun ajat­te­lus­sa­si vir­he. Ei kai kivi­hiil­tä kan­na­ta kovin pit­kiä mat­ko­ja kuljettaa? 

    Jos Sak­sa lopet­tai­si kivi­hii­len käy­tön, tus­kin­pa se lai­vai­si käyt­tä­mät­tä jää­nyt­tä hiil­tä toi­sel­le puo­lel­le maa­il­maa kulutettavaksi.

  3. …Tähän ei ole rea­lis­tis­ta rat­kai­sua, joten yri­te­tään vähän hulvattomampaa.

    Jos maa­il­man kan­sois­ta mer­kit­tä­vä enem­mis­tä tuli­si lopul­ta yksi­mie­li­sek­si sii­tä, että täl­le asial­le on teh­tä­vä jotain, fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den kulu­tus­ve­ro­ja (tai pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa) nos­tet­tai­siin reilusti…”

    Kun maa­pal­lon hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vien fos­sii­lis­ten pot­toai­nei­den polt­ta­mis­ta vedek­si ja hii­li­diok­si­dik­si maa­il­man­laa­jui­ses­ti tus­kin mikään tulee rajoit­ta­maan, oli­si­ko rehel­li­sem­pää myön­tää tosi­asiat (tyy­liin “läm­piä rau­has­sa”) ja ottaa läh­tö­koh­dak­si mak­si­maa­li­nen ennus­tet­tu läm­pe­ne­mi­nen. Sil­tä poh­jal­ta alet­tai­siin miet­ti­mään stra­te­gi­aa sii­tä, miten tähän tilan­tee­seen par­hai­ten sopeu­du­taan. Eli pon­nis­te­lut voi­si vähi­tel­len suun­na­ta epä­rea­lis­ti­sis­ta läm­pe­ne­mi­sen tor­ju­mis­suun­ni­tel­mis­ta toi­miin, jot­ka mah­dol­lis­tai­si­vat menes­tyk­sek­kään elä­män läm­pe­ne­väs­sä Suo­mes­sa, Euroo­pas­sa ja maailmassa.

  4. Ihan hupai­sa teo­ria, mut­ta “mer­kit­tä­vä enem­mis­tö kan­sois­ta” pitäi­si todel­la­kin olla aina­kin 90%, muu­ten lop­pu­tu­los on taas ker­ran kil­pai­lun vää­ris­ty­mi­nen ja työ­paik­ko­jen katoa­mi­nen Euroo­pas­ta. — Vih­rei­den oli­si syy­tä käyt­tää vähem­män voi­mia jo ole­mas­sa ole­vien rajoi­tus­ten kiris­tä­mi­seen ja kes­kit­tyä laa­jen­ta­maan pääs­tö­kaup­paa ja mui­ta ilmas­to­po­liit­ti­sia raip­pa­ve­ro­ja maa­il­man­laa­jui­sik­si, muu­ten kysees­sä on lähin­nä omal­le talou­del­le tuhoi­sa NIMBYily.

  5. Asi­aa. Tois­tai­sek­si poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa ei ole vie­lä edes pääs­ty sil­le tasol­le, että kes­kus­tel­tai­siin myös sii­tä, miten tuot­ta­ja­maat saa­daan sul­ke­maan kan­nat­ta­vat rahan­läh­teen­sä. Tämä on hyvä avaus.

    Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den voi­mak­kaan vero­tuk­sen lisäk­si saa­tam­me tar­vi­ta myös vas­taa­via tul­le­ja nii­en mai­den tuot­teil­le, jot­ka eivät ole muka­na vero­tus­ku­vios­sa. Sopi­muk­sen pii­ris­sä ole­vis­sa mais­sa yksin­ker­tai­sin­ta oli­si verot­taa suo­raan tuot­ta­jia (vaa­tii läh­tei­den valvontaa).

  6. Sylt­ty: On tuos­sa sinun ajat­te­lus­sa­si vir­he. Ei kai kivi­hiil­tä kan­na­ta kovin pit­kiä mat­ko­ja kul­jet­taa? Jos Sak­sa lopet­tai­si kivi­hii­len käy­tön, tus­kin­pa se lai­vai­si käyt­tä­mät­tä jää­nyt­tä hiil­tä toi­sel­le puo­lel­le maa­il­maa kulutettavaksi.

    Wiki­pe­dian mukaan:

    Puo­let hii­les­tä tulee Venä­jäl­tä, mui­ta tär­kei­tä tuo­jia ovat Austra­lia, Ete­lä-Afrik­ka, Indo­ne­sia, Kii­na, Kolum­bia, Puo­la ja Yhdysvallat”

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilivoima_Suomessa

    Vas­toin yleis­tä har­ha­luu­loa lai­va­rah­ti ei ole kal­lis­ta eikä edes kovin energiaintensiivistä.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­kiin tuo­daan kivi­hiil­tä ajoit­tain Australiasta.

    Ja tuon kul­je­tus­mat­kan aiheut­ta­mat pääs­töt ovat Hel­sin­ki Ener­gian tuot­teil­leen ilmoit­ta­mis­sa omi­nais­pääs­töis­sä muka­na, eikös vaan.

  8. Koti-isä: Eli pon­nis­te­lut voi­si vähi­tel­len suun­na­ta epä­rea­lis­ti­sis­ta läm­pe­ne­mi­sen tor­ju­mis­suun­ni­tel­mis­ta toi­miin, jot­ka mah­dol­lis­tai­si­vat menes­tyk­sek­kään elä­män läm­pe­ne­väs­sä Suo­mes­sa, Euroo­pas­sa ja maailmassa.

    Sil­tä­hän tämä näyt­tää, että varau­tua­kin pitäi­si. Enkä itse enää usko tuon kah­den asteen tavoit­teen ole­van saa­vu­tet­ta­vis­sa — voi­si ehkä juu­ri ja juu­ri olla, jos eräs­tä tiet­tyä ener­gian­tuo­tan­to­muo­toa ei niin hyl­jek­sit­täi­si, mut­ta ylei­ses­ti hyväk­sy­tyil­lä tek­nii­koil­la ja poli­tii­kal­la näin ei tule tapahtumaan.

    Varau­tu­mi­ses­sa vaan on sem­moi­nen pie­ni ongel­ma, että menes­tyk­sek­kään elä­män mah­dol­lis­ta­via toi­mia ei vält­tä­mät­tä ole ole­mas­sa, tai ne eivät vält­tä­mät­tä ole sen rea­lis­ti­sem­pia kuin radi­kaa­lit päästövähennykset.

    Aina on tie­tys­ti mah­dol­lis­ta, että saam­me näis­sä isois­sa nopan­hei­tois­sa riit­tä­väs­ti kuu­to­sia put­keen, mut­ta sekin näyt­tää mah­dol­li­sel­ta, että esi­mer­kik­si iso osa maa­il­man vil­ja-aitois­ta muut­tuu aavi­koik­si. Jos kaik­ki nyt tun­ne­tut fos­sii­li­set käry­te­tään, sekin on mah­dol­lis­ta, että päi­vän­ta­saa­jan seu­duis­ta tulee käy­tän­nös­sä ihmi­sil­le asu­mis­kel­vot­to­mia läm­pö­ti­lan ja kos­teus­pro­sen­tin vuoksi. 

    En hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti väli­tä juu­ri­kaan spe­ku­loi­da esi­mer­kik­si sii­tä, min­kä­lai­sia sotia elin­kel­poi­sem­mis­ta seu­duis­ta sit­ten käy­dään, tai sitä, mil­lä aseil­la ne käy­dään. Se näyt­tää toden­nä­köi­sel­tä, että nii­tä seu­raa­vat sodat käy­dään sit­ten pie­nil­lä kivil­lä ja terä­vil­lä tikuilla.

  9. Eri­tyi­ses­ti tar­kis­ta­mis­ta vaa­tii kan­ta, jon­ka mukaan öljyn maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­jen nousu lopul­ta kään­tää öljyn kulu­tuk­sen las­kuun ja suo­sii sääs­töä ja uusiu­tu­via ener­gia­läh­tei­tä. Kor­kea hin­ta tar­koit­taa päin­vas­toin, että yhä uudet esiin­ty­mät tule­vat talou­del­li­ses­ti käyt­tö­kel­poi­sik­si, kun öljyä kan­nat­taa koh­ta pum­pa­ta vaik­ka man­ner­jään alta.”

    Nyt Osmo Soi­nin­vaa­ra puhuu asiaa!

  10. Juu­ri näin. Vero­kii­la pois työs­tä ja fos­sii­li­seen ener­gi­aan. Tul­li niil­le, jot­ka eivät tule mukaan. 

    Iso kysy­mys jää sil­ti jäl­jel­le: hii­li­nie­lut. Miten hii­li­nie­lu­jen muu­tok­set pitäi­si ottaa las­ken­nas­sa huo­mioon? Bio­polt­toai­nei­den pääs­töt esi­mer­kik­si sadan vuo­den tar­kas­te­lus­sa ovat huo­mat­ta­vat, jos ote­taan huo­mioon se vaih­toeh­to, että bio­mas­sa jäi­si met­sään. Jos nie­lun muu­tos­ta ei ote­ta huo­mioon, pääs­töt näyt­tä­vät pieniltä.

  11. Terä­väs­ti ajateltu! 

    Itse asias­sa myös metal­lien ja monien mui­den (kier­rä­tet­tä­vien) raa­ka-ainei­den val­mis­tus­ta pitäi­si verot­taa jo ensim­mäi­ses­tä mah­dol­li­ses­ta vai­hees­ta asti. Kier­rä­tys lisään­tyi­si oleel­li­ses­ti. Nyt­hän alku­tuo­tan­toa vero­te­taan vain vähän.

  12. Itse asias­sa kivi­hiil­tä kan­nat­taa tosi­aan kul­jet­taa maa­il­mal­la välil­lä todel­la kau­kaa­kin. Kul­je­tus­kus­tan­nuk­set suu­ril­la rah­ti­lai­voil­la ovat erit­täin pienet.

  13. Oho, enpä oli­si usko­nut että mois­ta bulk­ki­ta­va­raa kan­nat­taa rah­da­ta noin kauas.

    Vähän pel­kään ettei Euroo­pas­sa, eikä aina­kaan Suo­mes­sa ymmär­re­tä varus­tau­tua ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­mien sotien varalta.

  14. Hyvä Osmo!

    Ansio­kas kes­kus­te­lun avaus. Otan esiin joi­ta­kin koh­tia, jois­ta jot­kut resurs­si­niuk­kuus­asioi­hin pereh­ty­neet ovat olleet eri miel­tä kir­joi­tuk­se­si point­tien kannalta.

    Eri­tyi­ses­ti tar­kis­ta­mis­ta vaa­tii kan­ta, jon­ka mukaan öljyn maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­jen nousu lopul­ta kään­tää öljyn kulu­tuk­sen las­kuun ja suo­sii sääs­töä ja uusiu­tu­via ener­gia­läh­tei­tä. Kor­kea hin­ta tar­koit­taa päin­vas­toin, että yhä uudet esiin­ty­mät tule­vat talou­del­li­ses­ti käyt­tö­kel­poi­sik­si, kun öljyä kan­nat­taa koh­ta pum­pa­ta vaik­ka man­ner­jään alta.”

    Täs­sä on käy­mäs­sä niin, että esim. Yhdys­val­lois­sa ajet­tu­jen kilo­met­rien mää­rä ja öljyn kulu­tus ovat olleet las­kus­sa jo vuo­des­ta 2005. Sama­ten Euroo­pas­sa ja OECD-mais­sa yleen­sä sekä öljyn, säh­kön että pri­mää­rie­ner­gian kulu­tus on ollut las­kus­sa jo vuo­sia. Koko maa­il­man osal­ta ei, kos­ka kehit­ty­väl­lä maa­il­mal­la on ollut varaa lisä­tä fos­sii­li­sen ener­gian kulu­tus­ta. Ei ole tie­ten­kään var­maa että kään­ne on pysy­vä, mut­ta ainut­ker­tai­sen pit­kään las­ku on jo jat­ku­nut. Jos ole­te­taan, että jokai­nen jul­ki­sen sek­to­rin velan euro on lisän­nyt kan­san­ta­lout­ta eurol­la, niin elin­ta­som­me oli kor­keim­mil­laan yli vii­si vuot­ta sitten.

    Lisäk­si fos­sii­li­siin ener­gian­läh­tei­siin pätee ale­ne­va raja­hyö­ty siten, että sijoi­tet­tu ener­gia­pa­nos antaa koko ajan pie­nem­män ener­gia­pa­nok­sen takai­sin. Tek­sa­sin öljyl­lä oli sata­ker­tai­nen ener­gian­ta­kai­sin­mak­su­ker­roin. Kana­dan ter­va­hie­kal­la se on luok­kaa 2–4. Char­les Hall, ener­gian­ta­kai­sin­mak­su­ker­roin-käsit­teen lan­see­ran­nut pro­fes­so­ri, on sitä miel­tä että nykyi­nen fos­sii­li­seen ener­gi­aan perus­tu­va infra vaa­tii vähin­tään suh­teen 5. Kana­dan ter­va­hie­kan kal­tai­sil­la läh­teil­lä nykyi­sen talous ei siis voi­si pit­kään pyö­riä. Voi kyl­lä olla, että ilmas­ton kan­nal­ta tuo ener­gian­ta­kai­sin­mak­su­ker­roin pie­ne­nee lii­an hitaas­ti, eli ehdo­tuk­se­si fos­sii­li­sen ener­gian tar­jon­nan rajoit­ta­mi­ses­ta on joka tapauk­ses­sa hyvä.

    Ainoa rat­kai­su on fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den voi­ma­kas vero­tus. Se nos­taa kulut­ta­ja­hin­to­ja vähen­tä­nen kulu­tus­ta ja alen­taa tuot­ta­ja­hin­to­ja alen­taen tar­jon­taa teh­des­sään joi­den­kin esiin­ty­mi­nen hyö­dyn­tä­mi­sen ja uusien etsi­mi­sen kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Öljyn kalg­tais­ta tuo­tet­ta teh­dään jo öljy­hie­kas­ta ja koh­ta lisään­ty­väs­sä mää­rin kivihiilestä.”

    Moni uskoo, että talous­kas­vu lop­puu (ellei ole jo lop­pu­nut) kor­kei­siin öljyn hin­toi­hin. Joka tapauk­ses­sa tämä vero­tus on hyvä idea.

    Mut­ta pysyäk­sem­me kah­den asteen tavoit­tees­sa, pitäi­si tun­ne­tuis­ta varan­nois­ta jät­tää maa­han 80 %. Ei aivan vai­ku­ta sil­tä, että näin oli­si tar­koi­tus teh­dä, kos­ka jos oli­si, ei kai kym­me­niä mil­jar­de­ja euro­ja käy­tet­täi­si uusien esiin­ty­mi­nen etsimiseen.”

    Hmm. Öljy-yhtiöi­den kan­nus­ti­met toi­mi­vat niin, että ne eivät ilmoi­ta meil­le, että hei nyt öljyn etsin­tä kulut­taa saman ver­ran rahaa kuin tuot­taa. Tätä pii­lo­tel­laan mah­dol­li­sim­man pit­kään, jos näin käy.

    Tähän ei ole rea­lis­tis­ta rat­kai­sua, joten yri­te­tään vähän hulvattomampaa.
    Jos maa­il­man kan­sois­ta mer­kit­tä­vä enem­mis­tä tuli­si lopul­ta yksi­mie­li­sek­si sii­tä, että täl­le asial­le on teh­tä­vä jotain, fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den kulu­tus­ve­ro­ja (tai pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa) nos­tet­tai­siin rei­lus­ti. Tämä nos­tai­si ener­gian hin­taa ja alen­tai­si sen tuot­ta­ja­hin­to­ja. Kerä­tys­tä rahois­ta mer­kit­tä­vä osa käy­tet­täi­siin sii­hen, että osa maa­il­man esiin­ty­mis­tä ostet­tai­siin pois; siis mak­set­tai­siin sii­tä, ettei nii­tä hyö­dyn­ne­tä. Tähän riit­täi­si aika pie­ni osa nois­ta vero­tu­lois­ta, kos­ka köy­tös­tä tie­tys­ti ostet­tai­siin pois huo­noi­ten kan­nat­ta­va tuo­tan­to, jon­ka saa­nee aika halvalla.”

    Mah­ta­va idea!

    Uusklas­si­sen talous­tie­teen ken­ties suu­rin tra­ge­dia on se, että se ei tun­nis­ta aineel­lis­ten resurs­sien tar­peel­li­suut­ta talous­kas­vul­le. Niin­pä hyö­dyl­lis­tä työ­tä ja pää­omaa on vero­tet­tu sen sijaan, että oli­si pitä­nyt verot­taa maa­ta ja ehty­viä luon­non­va­ro­ja. Tie­tys­ti ei vie­lä­kään ole täy­sin mah­do­ton­ta muut­taa kelkkaa.

    Lius­ke­kaa­su on osin Wall Stree­tin pai­sut­ta­ma kupla (siel­lä on pake­toi­tu hyviä ja huo­no­ja kaa­sue­siin­ty­miä yhteen ja myy­ty hyvien hin­nal­la. Vähän kuten subpri­me-asun­to­lai­no­ja aika­naan). Lius­ke­kaa­su­kuplas­ta enem­män täällä:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/09/02/liuskekaasusta-ei-ole-siltapolttoaineeksi/#.UlWXClA0zW8

  15. Riku Meri­kos­ki:
    Itse asias­sa kivi­hiil­tä kan­nat­taa tosi­aan kul­jet­taa maa­il­mal­la välil­lä todel­la kau­kaa­kin. Kul­je­tus­kus­tan­nuk­set suu­ril­la rah­ti­lai­voil­la ovat erit­täin pienet. 

    Luul­ta­vas­ti sitä haket­ta­kin oli­si hal­vem­pi ja hel­pom­pi hank­kia Bra­si­lias­ta tai Indo­ne­sias­ta kuin Hämees­tä tai Savos­ta. Aina­kin Hel­sin­gin voimaloihin.

  16. Hyvä kun nos­tit tuon asian esiin, tätä olen tus­kail­lut mones­ti. Raport­te­ja hal­pe­ne­van kivi­hii­len vai­ku­tuk­sis­ta on esi­tel­ty Hel­sin­gin Ener­gian joh­to­kun­nal­le­kin jo pit­kään. On joko löy­det­tä­vä talou­del­li­set kei­not fos­sii­lis­ten jät­tä­mi­sek­si maa­han tai sit­ten rat­kai­su on CSS. Mut­ta rat­kai­su ei ole mah­dol­li­sim­man hyvä sopeu­tu­mi­nen. Ilmas­ton­muu­tok­sen suu­ruus­luok­ka on sel­lai­nen, ettei täl­lai­nen yksi api­na­la­ji pysy sii­nä myl­ler­ryk­ses­sä pinnalla.

  17. J. M. Kor­ho­nen: En hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti väli­tä juu­ri­kaan spe­ku­loi­da esi­mer­kik­si sii­tä, min­kä­lai­sia sotia elin­kel­poi­sem­mis­ta seu­duis­ta sit­ten käy­dään, tai sitä, mil­lä aseil­la ne käydään.

    Toi­vot­ta­vas­ti (ja ole­tet­ta­vas­ti) vaik­ka­pa ne tahot, jot­ka nyt miet­ti­vät Hor­ne­teil­le seu­raa­jia, välit­tä­vät miettiä.

    Voit­ta­jan stra­te­gia on toden­nä­köi­ses­ti hyö­dyn­tää mak­si­maa­li­ses­ti mak­si­maa­li­sen läm­pe­ne­mi­sen ennus­tei­ta tule­vai­suut­ta suun­ni­tel­taes­sa. On sinän­sä erin­omai­nen asia, että on täl­lai­nen pit­kän aika­jän­teen mel­ko var­mal­la poh­jal­la ole­va ennus­te yli­pään­sä käy­tet­tä­vis­sä. Mikä voi­si esi­mer­kik­si olla Suo­men asu­kas­lu­ku vuon­na 2100; 10, 50 tai 100 mil­joo­naa vai jotain muuta?

  18. Sylt­ty:
    On tuos­sa sinun ajat­te­lus­sa­si vir­he. Ei kai kivi­hiil­tä kan­na­ta kovin pit­kiä mat­ko­ja kuljettaa? 

    Jos Sak­sa lopet­tai­si kivi­hii­len käy­tön, tus­kin­pa se lai­vai­si käyt­tä­mät­tä jää­nyt­tä hiil­tä toi­sel­le puo­lel­le maa­il­maa kulutettavaksi.

    Kivi­hiil­tä kan­nat­taa kul­jet­taa Yhdys­val­lois­ta Sak­saan. Kivi­hii­len rah­ti mak­saa luok­kaa 10 euroa/tonni 4000 meri­mai­lil­ta. Kivi­hii­li tus­kin oli­si maa­il­man toi­sek­si tär­kein ener­gian­läh­de jos sitä ei voi­si lai­val­la kul­jet­taa. Kivi­hii­len hin­ta on noin 100–200 euroa ton­nil­ta eli 5–10 % hin­nas­ta on meri­kul­je­tuk­sia riip­puen toki kuljetusmatkasta. 

    Sak­sa tuot­ti vii­me vuon­na 46 mil­joo­naa ton­nia öljye­kvi­va­lent­ti­ton­nia kivi­hiil­tä ja kulut­ti 79 vas­taa­vaa yksik­köä eli Sak­sa ei net­to­vie vaan net­to­tuo kivihiiltä.

  19. Sitä minä en ymmär­rä, mik­si EU ei ole liit­tou­tu­nut Kii­nan tai Intian kans­sa USA:ta vas­taan. USA pis­tet­täi­siin vien­ti­tuot­tei­den osal­ta boi­kot­tiin suu­ril­la tul­leil­la, ja tuon­ti kor­vat­tai­siin Aasian tuon­nil­la. Aasian talous sai­si pot­kua, ja ehkä se suos­tui­si täs­tä hyväs­tä ilmas­to­tal­koi­siin parem­min mukaan.

  20. Hyvä avaus, mut­ta olen­ko ainoa, jon­ka mie­les­tä seu­raa­vien kah­den koh­dan kes­ki­näi­nen logiik­ka ei toi­mi kovin hyvin? (Kään­ne­tys­sä järjestyksesä):

    Ainoa rat­kai­su on fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den voi­ma­kas vero­tus. Se nos­taa kulut­ta­ja­hin­to­ja vähen­tä­nen kulu­tus­ta ja alen­taa tuot­ta­ja­hin­to­ja alen­taen tar­jon­taa teh­des­sään joi­den­kin esiin­ty­mi­nen hyö­dyn­tä­mi­sen ja uusien etsi­mi­sen kannattamattomaksi.

    ja

    Lius­ke­kaa­su syr­jäyt­tää Yhdys­val­lois­sa kivi­hiil­tä ja näin Yhdys­va­lat pää­see pääs­tö­jen vähen­nys­ta­voit­tee­seen­sa. Hyvä?

    Har­mi vain, että tämä on alen­ta­nut kivi­hii­len hinta[a] niin, että sen käyt­tö vas­taa­vas­ti lisään­tyy muu­al­la maailmassa

  21. z:
    Sitä minä en ymmär­rä, mik­si EU ei ole liit­tou­tu­nut Kii­nan tai Intian kans­sa USA:ta vas­taan. USA pis­tet­täi­siin vien­ti­tuot­tei­den osal­ta boi­kot­tiin suu­ril­la tul­leil­la, ja tuon­ti kor­vat­tai­siin Aasian tuon­nil­la. Aasian talous sai­si pot­kua, ja ehkä se suos­tui­si täs­tä hyväs­tä ilmas­to­tal­koi­siin parem­min mukaan.

    Parem­pi kysy­mys on, mik­si USA ei ole liit­tou­tu­nut Kii­nan, Intian ja Venä­jän kans­sa Euroop­paa vastaan.

    Tai­no. Vähän huo­no kysy­mys, kos­ka ne ovat. Aina­kin kaik­ki nämä vas­tus­ti­vat Euroo­pan suun­ni­tel­mia verot­taa len­to­jen co2 päästöjä.

    Ei kan­na­ta olet­taa että Kii­na, Intia tai kehi­tys­maat ylei­ses­ti jakai­si­vat saman “vih­reän” arvo­maa­il­man Euroo­pan kanssa. 

    (Joo, var­mas­ti juh­la­pu­heis­sa kaik­ki kan­nat­ta­vat vih­reyt­tä, mut­ta eivät teoissa.)

  22. Kaj Luuk­ko:
    Entä­pä jos mark­ki­noil­le saa­tet­tai­siin ener­gia­muo­to, jon­ka kus­tan­nuk­set alit­ta­vat fos­sii­lis­ten tuotantokustannukset? 

    Ei käy, kos­ka sehän tar­koit­tai­si että voi­tai­siin jat­kaa busi­ness as usual. Hei­di Hau­ta­la kir­joit­ti Turun sano­mis­sa vuon­na 2002 suo­raan sen, mikä ydin­voi­mas­sa mät­tää kaik­kein eniten: 

    Ydin­voi­man kan­nat­ta­jien taus­ta-aja­tuk­se­na tun­tuu ole­van, että kaik­ki jat­ku­koon ennal­laan, busi­ness as usual. 

    Ei tähän kat­san­to­kan­taan oikein sovi mikään muu­kaan hal­pa energiantuotantomuoto.

  23. Las­kes­ke­lin kar­keas­ti, että Sipe­rias­ta tuo­tu hii­li nos­taa hii­len hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä noin 20% suu­ruus­luok­kaa (erään ame­rik­kai­sen esi­mer­kin ja ker­toi­mien poh­jal­ta). Lisä­pääs­töt tule­vat hii­len lou­hin­nas­ta ja sen metaa­ni­pääs­töis­tä, las­tauk­sis­ta (2 ker­taa), juna­kul­je­tuk­ses­ta Venä­jän läpi Pie­ta­rin alu­eel­le ja lai­vauk­ses­ta Helsinkiin.

    Juna ja lai­va­kul­je­tuk­set ovat todel­la hal­po­ja eivät­kä pääs­töt­kään ole kovin suu­ria. Mut­ta siis yhtä hyvin puuhakkeen/pellettien juna. ja lai­va­kul­je­tuk­set ovat halpoja.

    1. Puu­hak­keen kul­ket­ta­mi­nen on ener­giayk­sik­köä koh­den aika pal­jon kivi­hiil­tä kal­liim­paa, kos­ka se on niin tila­vaa ja kos­ka sii­nä kul­je­te­taan muka­na aika paljn myös vettä.

  24. Mar­ko Hami­lo: Iso kysy­mys jää sil­ti jäl­jel­le: hii­li­nie­lut. Miten hii­li­nie­lu­jen muu­tok­set pitäi­si ottaa las­ken­nas­sa huo­mioon? Bio­polt­toai­nei­den pääs­töt esi­mer­kik­si sadan vuo­den tar­kas­te­lus­sa ovat huo­mat­ta­vat, jos ote­taan huo­mioon se vaih­toeh­to, että bio­mas­sa jäi­si met­sään. Jos nie­lun muu­tos­ta ei ote­ta huo­mioon, pääs­töt näyt­tä­vät pieniltä.

    Jos bio­mas­sa jäi­si met­sään sadak­si vuo­dek­si, osa sii­tä lahoai­si ja muo­dos­tai­si hii­li­diok­si­dia. Kyl­lä met­sä Suo­mes­sa kas­vaa aina uudel­leen, itse asias­sa met­sä­la­ki­kin vel­voit­taa met­sit­tä­mi­seen 4 vuo­den sisäl­lä (joko luon­tai­ses­ti tai istut­ta­mal­la). Nuo­ri kas­va­va met­sä sitoo hii­li­diok­si­dia eni­ten, van­ha met­sä muut­tuu ajan mit­taan lähes hii­li­neut­raa­lik­si. eli bio­mas­sa ei enää lisään­ny. Paras käyt­tö­ta­pa tie­tys­ti oli­si vaik­ka­pa puu­ra­ken­ta­mi­nen, jos­sa varas­toi­daan hiil­tä jopa sadoik­si vuo­sik­si. Kok­ko­lan Peda­go­gio (Suo­men van­hin puu­raen­nus) on esi­mer­kik­si raken­net­tu jo 1600-luvun lopulla.

    1. Count­ry­boy
      Ilma­ke­hän osal­ta olen­nais­ta ovat varan­to­suu­reet, eivät vir­ta­suu­reet. Se hii­li, joka ei ole sitou­tu­nut bio­mas­saan on ilma­ke­häs­sä. Mil­lai­nen met­sän­hoi­to mak­si­moi met­sään sitou­tu­neen hii­len mää­rän on ilma­ke­hän kan­nal­ta olennaisin.

  25. K. Uok­ka: Parem­pi kysy­mys on, mik­si USA ei ole liit­tou­tu­nut Kii­nan, Intian ja Venä­jän kans­sa Euroop­paa vastaan.

    Tai­no. Vähän huo­no kysy­mys, kos­ka ne ovat. Aina­kin kaik­ki nämä vas­tus­ti­vat Euroo­pan suun­ni­tel­mia verot­taa len­to­jen co2 päästöjä.

    Ei kan­na­ta olet­taa että Kii­na, Intia tai kehi­tys­maat ylei­ses­ti jakai­si­vat saman “vih­reän” arvo­maa­il­man Euroo­pan kanssa. 

    (Joo, var­mas­ti juh­la­pu­heis­sa kaik­ki kan­nat­ta­vat vih­reyt­tä, mut­ta eivät teoissa.)

    Kehi­tys­mail­la luu­li­si ole­van moti­vaa­tio­ta jakaa. Juu­ri nämä alu­eet­han ovaat vaa­ras­sa muut­tua elin­kel­vot­ti­mik­si muu­tos­ten seu­rauk­se­na. USA:lla saman­lais­ta ris­kiä ei ole samas­sa mittasuhteessa.

  26. Rea­lis­ti­nen rat­kai­su pois­tai­si estei­tä ydin­voi­man ja mui­den hal­po­jen ja puh­taa­mien tiel­tä ja vähen­täi­si pääs­tö­kiin­tiöi­tä, jol­loin nii­den hin­ta nousisi.

    Aika­tau­lul­la­kin on väliä: jos fos­sii­lis­ten polt­ta­mi­nen lyk­kään­tyy, ilmas­ton vii­len­nys­tä ja sopeu­tu­mis­ta ehdi­tään kehit­tää enemmän.

    1. Ydin­voi­mal­le tuli­si var­maan pal­jon kan­nat­ta­jia vih­reäs­tä suun­nas­ta, jos ydin­voi­maan jol­la­kin taval­la lii­tet­täi­siin pyr­ki­mys vähen­tää fos­sii­lis­ta ener­gi­aa. Kun sil­lä sen sijaan tavoi­tel­laan hal­paa ener­gi­aa, se vie vain huo­nom­paan suun­taan, kos­ka se on omi­aan vie­mään tuo­tan­toa ja kulu­tus­ta koh­den suur­ta energiariippuvuutta.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Countryboy
    Ilma­ke­hän osal­ta olen­nais­ta ovat varan­to­suu­reet, eivät vir­ta­suu­reet. Se hii­li, joka ei ole sitou­tu­nut bio­mas­saan on ilma­ke­häs­sä. Mil­lai­nen met­sän­hoi­to mak­si­moi met­sään sitou­tu­neen hii­len mää­rän on ilma­ke­hän kan­nal­ta olennaisin.

    No nyt on men­ty Suo­mes­sa juu­ri tähän suun­taan kos­ka puu­va­ran­not ovat kas­va­neet. Näin on käy­nyt mones­sa muus­sa­kin maas­sa, kuten esim. Pek­ka Kau­pin ja kv. tut­ki­mus­ryh­män tut­ki­muk­set ovat osoittaneet.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Puu­hak­keen kul­ket­ta­mi­nen on ener­giayk­sik­köä koh­den aika pal­jon kivi­hiil­tä kal­liim­paa, kos­ka se on niin tila­vaa ja kos­ka sii­nä kul­je­te­taan muka­na aika paljn myös vettä.

    Onko täs­tä joku tut­ki­mus­tu­los vai vain olettamus.Ehkä näin on mut­ta yleen­sä puu­ha­ket­ta kul­je­te­taan lyhyem­piä mat­ko­ja, ei tuo­ta­ne Someen Austra­lias­ta asti. Ei kivi­hii­les­sä­kään ole hiil­tä kuin 75% tasoa. Lisäk­si sii­nä (var­sin­kin lig­nii­tis­sä) on myös rik­kiä, mitä puu­hak­kees­sa ei ole.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ydin­voi­mal­le tuli­si var­maan pal­jon kan­nat­ta­jia vih­reäs­tä suun­nas­ta, jos ydin­voi­maan jol­la­kin taval­la lii­tet­täi­siin pyr­ki­mys vähen­tää fos­sii­lis­ta ener­gi­aa. Kun sil­lä sen sijaan tavoi­tel­laan hal­paa ener­gi­aa, se vie vain huo­nom­paan suun­taan, kos­ka se ono­mi­aan vie­mään tuo­tan­toa ja kulu­tus­ta koh­den suur­ta energiariippuvuutta. 

    No kyl­lä­hän jo nyt on tur­val­li­suus­vaa­ti­mus­hys­te­rial­la saa­tu (uudel­la) ydin­voi­mal­la tuo­te­tun ener­gian hin­ta aika kor­keal­le. Pitäi­si­kö ydin­voi­ma­po­li­tii­kal­la täh­dä­tä sii­hen, että sikä­li kun jat­kos­sa opi­taan teke­mään hal­vem­mal­la parem­pia voi­ma­loi­ta, koro­te­taan koko ajan vaa­ti­mus­ta­soa niin ettei ener­gian hin­ta pää­se las­ke­maan? Toki voi­daan hyvin­kin argu­men­toi­da, että nykyi­set uudet ydin­voi­ma­lat ovat jo tar­peek­si tur­val­li­sia. Ehkä, jos tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set las­ke­vat, pitäi­si vain yksi­se­lit­tei­ses­ti nos­taa energiaveroja.

    Pys­tyi­sin ymmär­tä­mään ydin­voi­man vas­tus­ta­jia pal­jon parem­min jos he vas­tus­tai­si­vat edes tuo­tet­tua ener­giayk­sik­köä koh­den samal­la inten­si­tee­til­lä kivi­hii­li­voi­maa (joka on joka suh­tees­sa ydin­voi­maa vähin­tään 1000 ker­taa haitallisempaa).

    Nimi­merk­ki Tie­de­mies esit­ti jos­sain vai­hees­sa tut­ki­mus­reak­to­rin raken­ta­mis­ta Suo­meen ja käy­te­tyn ydin­polt­toai­neen maa­han­tuon­nin sal­li­mis­ta, tar­koi­tuk­se­na kehit­tää mene­tel­miä ydin­jät­teen hyö­dyn­tä­mi­sek­si ener­gian­läh­tee­nä. Täl­lai­sel­le hank­keel­le oli­si aika help­poa saa­da kan­sain­vä­li­nen rahoi­tus, jos poliit­tis­ta tah­toa löy­tyi­si, ja toi­saal­ta ydin­jä­tet­teen maa­han­tuon­nis­ta ja väli­va­ras­toin­nis­ta sai­si kerät­tyä sie­voi­sia sum­mia val­tion kas­saan. Olen vil­pit­tö­mäs­ti sitä miel­tä, että tämä on erin­omai­sen hyvä idea. Ei pel­käs­tään Suo­men vaan koko maa­il­man ydin­e­ner­gia­ta­lou­den kan­nal­ta. Mitä parem­min osaam­me pela­ta ydin­polt­toai­ne­ma­te­ri­aa­lien kans­sa, sitä tur­val­li­sem­pi maa­il­ma on sii­nä vai­hees­sa kun nykyi­set kehi­tys­maat vää­jää­mät­tä raken­ta­vat omia ydin­voi­ma­loi­taan. (Mik­si eivät raken­tai­si? Sel­lai­set asiat, joi­ta meil­lä pide­tään aivan perus­tar­pei­na ja vält­tä­mät­tö­mi­nä elä­män itses­tään­sel­vyyk­si­nä, vaa­ti­vat säh­köä (kyl­mä­lait­teet! pesu­ko­neet!), ja isos­sa mit­ta­kaa­vas­sa säh­köä kuluu paljon.)

    Olen sii­nä luu­los­sa, että ihmis­kun­nan pit­kän aika­vä­lin pää­asial­li­nen ener­gian­tuo­tan­to­muo­to tulee ole­maan aurin­ko­säh­kö. Väli­vai­heen yli pää­se­mi­sek­si tar­vit­sem­me ydinvoimaa.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ydin­voi­mal­le tuli­si var­maan pal­jon kan­nat­ta­jia vih­reäs­tä suun­nas­ta, jos ydin­voi­maan jol­la­kin taval­la lii­tet­täi­siin pyr­ki­mys vähen­tää fos­sii­lis­ta ener­gi­aa. Kun sil­lä sen sijaan tavoi­tel­laan hal­paa ener­gi­aa, se vie vain huo­nom­paan suun­taan, kos­ka se ono­mi­aan vie­mään tuo­tan­toa ja kulu­tus­ta koh­den suur­ta energiariippuvuutta.

    Eikö tämän ongel­man voi­si hoi­taa vero­tuk­sel­la täs­mäl­leen samaan tapaan kuin esi­tät fos­sii­lis­ten polt­toai­neil­le. Eri­lai­set verot eri energialähteille. 

    En myös­kään ole aivan var­ma, että nyt hal­pa ener­gia vei­si koh­ti suu­rem­paa ener­gia­riip­pu­vuut­ta. Ylei­nen ymmär­rys on, että ener­gian hin­ta joka tapauk­ses­sa nousee, kun kehit­ty­vät maat nos­ta­vat elintasoaan.

    ydin­voi­maa: Aika­tau­lul­la­kin on väliä: jos fos­sii­lis­ten polt­ta­mi­nen lyk­kään­tyy, ilmas­ton vii­len­nys­tä ja sopeu­tu­mis­ta ehdi­tään kehit­tää enemmän.

    Samaa miel­tä.

    1. Tapio
      Mene akt­so­maan Sau­dio-Ara­bi­aan, mihin hal­pa ener­gia joh­taa. Väi­te, ettei ener­gian kulu­tuk­sel­la oli­si lain­kaan hin­ta­jous­toa vaa­tii hyvät perustelut.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ydin­voi­mal­le tuli­si var­maan pal­jon kan­nat­ta­jia vih­reäs­tä suun­nas­ta, jos ydin­voi­maan jol­la­kin taval­la lii­tet­täi­siin pyr­ki­mys vähen­tää fos­sii­lis­ta ener­gi­aa. Kun sil­lä sen sijaan tavoi­tel­laan hal­paa ener­gi­aa, se vie vain huo­nom­paan suun­taan, kos­ka se ono­mi­aan vie­mään tuo­tan­toa ja kulu­tus­ta koh­den suur­ta energiariippuvuutta.

    Vih­rei­den kan­nat­tai­si myös ana­ly­soi­da abso­luut­tis­ten ris­kien suu­ruut­ta: Ydin­voi­ma­la- tai “Onkalo”-onnettomuus on vai­ku­tusa­lu­eel­taan rajal­li­nen, ilmas­to­muu­tos on glo­baa­li. Mit­kä­hän mah­ta­vat olla eri valin­to­jen ris­kit (=tapah­tu­man toden­nä­köi­syys x tapah­tu­man vakavuus).

    1. Vih­rei­den kan­nat­tai­si myös ana­ly­soi­da abso­luut­tis­ten ris­kien suu­ruut­ta: Ydin­voi­ma­la- tai “Onkalo”-onnettomuus on vai­ku­tusa­lu­eel­taan rajal­li­nen, ilmas­to­muu­tos on glo­baa­li. Mit­kä­hän mah­ta­vat olla eri valin­to­jen ris­kit (=tapah­tu­man toden­nä­köi­syys x tapah­tu­man vakavuus).

      Tapio. Luit­ko ollen­kaan mitä kir­joi­tin. Kir­joi­tin, että jos oli­si tar­koi­tus, että ydin­voi­ma tulee fos­sii­li­sen ener­gian sijaan eikä sen lisäk­si, se voi­si kiin­nos­taa vih­reäs­ti ajat­te­le­via pal­jon enem­män. Se on var­maa, että ydinvo9iman + kivi­hii­len ris­kit ovat suu­rem­mat kuin pel­kän kivi­hii­len ris­kit, siis kun kivi­hiil­tä on molem­mis­sa vaih­toeh­dois­sa yhtä paljon.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ydin­voi­mal­le tuli­si var­maan pal­jon kan­nat­ta­jia vih­reäs­tä suun­nas­ta, jos ydin­voi­maan jol­la­kin taval­la lii­tet­täi­siin pyr­ki­mys vähen­tää fos­sii­lis­ta ener­gi­aa. Kun sil­lä sen sijaan tavoi­tel­laan hal­paa ener­gi­aa, se vie vain huo­nom­paan suun­taan, kos­ka se ono­mi­aan vie­mään tuo­tan­toa ja kulu­tus­ta koh­den suur­ta energiariippuvuutta. 

    Jos tuo vaa­ti­mus lii­tet­täi­siin myös uusiu­tu­vaan ener­gi­aan, uusiu­tu­vil­le tuli­si var­maan pal­jon kan­nat­ta­jia ei-vih­rei­den ympä­ris­tön­suo­je­li­joi­den suunnasta.

    Jos kat­soo vaik­ka Sak­saa ja Rans­kaa, ihan saman­lai­sia yhteis­kun­tia­han ne ener­gian­ku­lu­tuk­sel­taan ovat, Rans­ka vain tekee pal­jon isom­man osuu­den säh­kös­tään puh­taas­ti ydinvoimalla. 

    Täs­sä Osmon argu­men­tis­sa on kyse ns. Has­sin para­dok­sis­ta, jos­sa ydin­voi­ma on joten­kin lomit­tu­nees­sa tilas­sa ja sik­si saman­ai­kai­ses­ti sekä lii­an kal­lis­ta että lii­an hal­paa. Niin kal­lis­ta, että sitä ei sai­si kukaan edes omil­la rahoil­laan raken­taa, ja niin hal­paa, että se ei kor­vaa fos­sii­li­sia vaan ainoas­taan tulee nii­den päälle.

    Jos ydin­voi­ma on lii­an hal­paa, sitä voi­daan kyl­lä verot­taa sen ver­ran, että kulut­ta­jal­le tai teol­li­suu­del­le ener­gia on tar­peek­si kal­lis­ta kan­nus­ta­maan ener­gian­sääs­töön. Uusiu­tu­vien koh­dal­la toi­mi­taan peri­aat­tees­sa samal­la taval­la eli pide­tään ener­gian hin­ta poliit­ti­ses­ti tavoi­tel­lul­la tasol­la, ja jot­ta sitä myös tuo­tet­tai­siin, tar­vi­taan nega­tii­vi­nen vero eli tukiainen.

    Sit­ten voi­si kysyä, että kum­pi on jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys­va­jeen kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to, puh­das ener­gia­muo­to, jota voi verot­taa vai puh­das ener­gia­muo­to, jota pitää tukea.

    Tosin uusiu­tu­viin liit­tyy tavat­to­man suu­ria ongel­mia tuo­tan­non sto­kas­ti­suu­den takia. Aurin­ko­säh­kö voi kesä­lau­an­tai­sin Sak­sas­sa tuot­taa suun­nil­leen kai­ken Sak­san tar­vit­se­man säh­kön. Tal­vel­la aurin­ko ei tuo­ta juu­ri mitään, joten sitä var­ten pitää olla vara­ka­pa­si­teet­ti. Äkil­li­siin muu­tok­siin tar­vi­taan val­ta­via kal­lii­ta pump­pu­voi­ma­loi­ta ja muu­ta tek­no­lo­gi­aa, jota vas­ta ollaan tuo­mas­sa markkinoille.

    Ydin­voi­maa sai­si par­haim­mil­laan modu­laa­ri­ses­ti sadan megawa­tin möti­köi­nä sar­ja­tuo­tan­to­na. Mut­ta kun ei kiin­nos­ta, kun ilmas­ton­muu­tos ei ole eräil­le ongel­ma, vaan veruke.

    1. Täs­sä Osmon argu­men­tis­sa on kyse ns. Has­sin para­dok­sis­ta, jos­sa ydin­voi­ma on joten­kin lomit­tu­nees­sa tilas­sa ja sik­si saman­ai­kai­ses­ti sekä lii­an kal­lis­ta että lii­an hal­paa. Niin kal­lis­ta, että sitä ei sai­si kukaan edes omil­la rahoil­laan raken­taa, ja niin hal­paa, että se ei kor­vaa fos­sii­li­sia vaan ainoas­taan tulee nii­den päälle.

      Mar­ko, kyl­lä sinun pitäi­si ymmär­tää tämä, jos vain haluat.

      Ydin­voi­ma­lan kes­ki­mää­ri­set kulut megawat­tia koh­den ovat jotain 50€/MWh (Olki­luo­to 3) ja 80 euroa/MWh (Ole­tuk­se­ni Fen­no­voi­mas­ta) Sik­si se on omis­ta­jil­leen kal­lis­ta. Sen muut­tu­vat kulut ovat alle 5 €/MWh, jol­loin tuol­lai­sen möh­kä­le­mäi­sen tehon tule­mi­nen Suo­men kapeil­le säh­kö­mark­ki­noil­le ajaa mark­ki­na­hin­nan hyvin alas, ajoit­tain tuo­hon vii­ten euroon, kos­ka ydin­vo­ma­laa ei kan­na­ta sul­kea juu­ri kos­kaan. Sik­si se on kulut­ta­jil­le hyvin hal­paa hou­kuet­teln ener­gian haas­kauk­seen ja omis­ta­jil­leen erit­täin kannattamatonta.

  32. Aki Suok­ko: Kivi­hiil­tä kan­nat­taa kul­jet­taa Yhdys­val­lois­ta Sak­saan. Kivi­hii­len rah­ti mak­saa luok­kaa 10 euroa/tonni 4000 meri­mai­lil­ta. Kivi­hii­li tus­kin oli­si maa­il­man toi­sek­si tär­kein ener­gian­läh­de jos sitä ei voi­si lai­val­la kul­jet­taa. Kivi­hii­len hin­ta on noin 100–200 euroa ton­nil­ta eli 5–10 % hin­nas­ta on meri­kul­je­tuk­sia riip­puen toki kuljetusmatkasta. 

    Sak­sa tuot­ti vii­me vuon­na 46 mil­joo­naa ton­nia öljye­kvi­va­lent­ti­ton­nia kivi­hiil­tä ja kulut­ti 79 vas­taa­vaa yksik­köä eli Sak­sa ei net­to­vie vaan net­to­tuo kivihiiltä.

    Hyvä tie­tää. Hii­len ener­gi­si­säl­tö on toim­ti­su­ti­las­sa n 25 Mj/kg, öljyn n. 40–42 MJ/kg ja hak­keen n 6 MJ/kg. http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/bioenergia/biopolttoaineiden_lampoarvoja .

    Austra­li­aan mat­ka tai­taa olla kai­ki­nen mut­ki­neen 12.000 meri­pe­nin­kul­maa (van­han lii­ton mie­he­nä käy­tän tätä ilmai­sua) eli lai­va­kul­je­tus­kus­tan­nuk­set oli­si­vat (ilman las­tauk­sia) 30 e/tonni eli 3 snt/kg.

    Syy­tä muis­taa, että kivi­hii­li on öljyä hel­pom­pi ja vaa­rat­to­mam­pi kul­je­tet­ta­va ja varastoitava.

    1. Lisäk­si hake­ki­lo vie pal­jon enem­män tilaa kuin kivi­hii­li. Ei tai­da rek­kaan mah­tua haket­ta sitä nor­mi­na ole­vaa 60 tonnia.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei kai sii­hen mitään tut­ki­mus­ta tar­vi­ta, että kuu­tio­ta koh­den puu­hak­kes­sa on vähem­män energiaa.

    Ei tosi­aan­kaan. Mut­ta kuin­ka pal­jon: se sel­vi­ää vain kalo­ri­met­ri­sil­lä tutkimuksilla.

  34. Mark­ku af Heur­lin: Hyvä tie­tää. Hii­len ener­gi­si­säl­tö on toim­ti­su­ti­las­sa n 25 Mj/kg, öljyn n. 40–42 MJ/kg ja hak­keen n 6 MJ/kg.http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/bioenergia/biopolttoaineiden_lampoarvoja .

    Austra­li­aan mat­ka tai­taa olla kai­ki­nen mut­ki­neen 12.000 meri­pe­nin­kul­maa (van­han lii­ton mie­he­nä käy­tän tätä ilmai­sua) eli lai­va­kul­je­tus­kus­tan­nuk­set oli­si­vat (ilman las­tauk­sia) 30 e/tonni eli3 snt/kg.

    Syy­tä muis­taa, että kivi­hii­li on öljyä hel­pom­pi ja vaa­rat­to­mam­pi kul­je­tet­ta­va ja varastoitava.

    Tot­ta kaik­ki muu pait­si tuo hak­keen läm­pö­ar­vo, 6 MJ/kg on kyl­lä todel­la ala­kant­tiin. Usein hake aina­kin Suo­mes­sa teh­dään jon­kin ver­ran kui­vu­nees­ta raa­ka-ainees­ta, jol­loin sen läm­pö­ar­vo on luok­kaa 10–14 MJ/kg. Tus­kin merien yli noin märkää/tuhkapitoista tava­raa tuo­daan kuin 6 MJ/kg?

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tapio
    Mene akt­so­maan Sau­dio-Ara­bi­aan, mihin hal­pa ener­gia joh­taa. Väi­te, ettei ener­gian kulu­tuk­sel­la oli­si lain­kaan hin­ta­jous­toa vaa­tii hyvät perustelut. 

    Sau­di-Ara­bia on hie­man huo­no esi­merk­ki, vaik­ka siel­lä aika äärim­mäis­tä tuh­laus­ta kyl­lä esiin­tyy (esi­mer­kik­si täs­sä artik­ke­lis­sa vii­tat­tu mai­to­ti­la), sil­lä on mel­koi­sen sel­vää, että hal­pa ener­gia ei ole ongel­mien pää­asial­li­nen lähde.

    Nor­ja oli­si parem­pi esi­merk­ki Suo­men kal­tai­ses­ta maas­ta, jol­la on val­tai­sat ener­gia­va­ran­not. Vaik­ka ben­sa mak­saa siel­lä kait suun­nil­leen sen min­kä meil­lä­kin, kyl­lä Sta­toi­lin raa­ka­öl­jyn tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ovat oleel­li­ses­ti alle maailmanmarkkinahinnan.

    1. Nor­ja on vas­tuul­li­nen esi­merk­ki, kos­ka öljy­va­rat eivät ole joh­ta­neet hal­paan ener­gi­aan, Samoin on asian­ti­la Hol­lan­nis­sa. Täs­tä me juu­ri yri­tim­me kes­kus­tel­la. Jos halu­taan vas­tuul­lis­ta e´nergiapolitiikkaa, kulut­ta­ja­hin­ta on pidet­tä­vä riit­tä­vän korkeana.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisäk­si hake­ki­lo vie pal­jon enem­män tilaa kuin kivi­hii­li. Ei tai­da rek­kaan mah­tua haket­ta sitä nor­mi­na ole­vaa 60 tonnia.

    Ei kai sii­hen mitään tut­ki­mus­ta tar­vi­ta, että kuu­tio­ta koh­den puu­hak­kes­sa on vähem­män energiaa.

    Aivan mah­ta­via nämä älyl­li­set kuper­kei­kat joil­la vih­reät ylis­tä­vät fos­siil­lis­ta polt­toai­net­ta. Toi­vot­ta­vas­ti joku kerää tal­teen, nämö ovat var­si­nai­sia vih­reän argu­men­toin­nin helmiä

    1. KariS
      Sinul­la on jotain viha­so­keut­ta. Kes­kus­te­lem­me sii­tä, kan­nat­taa­ko haket­ta kul­jet­ta yhtä pit­kiä mat­ko­ja kuin kivi­hiil­tä kannattaa.

  37. Nyt Osmo sinul­ta tulee, anteek­si vain, vähän sisäi­ses­ti ris­ti­rii­tais­ta juttua. 

    Ensin esi­tät, että esim. öljyn hin­nan kohoa­mi­nen ei vält­tä­mät­tä joh­da­kaan öljyn kulu­tuk­sen las­kuun, vaan kor­vaa­vien, likai­sem­pien öljy­läh­tei­den käyt­töön­ot­toon. Hyvä, näin se näh­dään mones­sa muus­sa­kin pääs­sä. Eikä se muu­ten rajoi­tu öljyyn, vaan sama pätee myös hii­leen ja kaasuun.

    Sit­ten hei­tät ihan puun takaa, että on kui­ten­kin paha jut­tu, että raken­ne­taan mah­dol­li­sim­man edul­lis­ta, ei-fos­sii­lis­ta ener­gi­aa. Vaik­ka tuon aikai­sem­man logii­kan sel­keä impli­kaa­tio on näh­däk­se­ni se, että niin kau­an kun ener­gian­läh­teen A tar­jon­taa voi­daan lisä­tä, ener­gian­läh­teen A laa­ja­mit­tai­sek­si kor­vaa­mi­sek­si ener­gian­läh­teen B täy­tyy olla hal­vem­paa. No, ehkä olen ihan väärässä.

    Mut­ta sit­ten menee kyl­lä jo met­sään, kun vie­lä väi­tät, että hin­nal­la 5 €/MWh myy­ty säh­kö ei syr­jäyt­täi­si esim. hii­li­voi­ma­laa ver­kos­ta, vaan vain hou­kut­te­li­si ener­gian haas­kauk­seen. Mah­ta­nee­ko ihan todel­la olla näin?

    Ja miten ihmees­sä hin­taan mii­nus 5€/MWh “myy­ty” tuu­li­säh­kö ei voi hou­ku­tel­la ener­gian haas­kauk­seen??? Vai oli­ko se nyt niin, että tuu­les­ta tule­vat elekt­ro­nit hou­kut­te­le­vat inves­toin­te­ja “ihan koh­ta” val­mii­na ole­vaan ener­gian­va­ras­toin­tiin, mut­ta yti­mis­tä tule­vat suo­ras­taan nii­tä karkoittavat?

    Täs­sä on taas yksi ener­gia­kes­kus­te­lun para­dok­si: sil­loin, kun vih­reä polii­tik­ko halu­aa todis­taa, että ydin­voi­maa ei tar­vi­ta, hän ker­too, että uusiu­tu­vat riit­tä­vät aivan hyvin. Mut­ta jos ne riit­tä­vät aivan hyvin, mikä ihme niis­sä sit­ten estää nii­den raken­ta­mi­sen aivan samal­la taval­la lii­al­li­ses­ti tai vain hii­li­voi­man lisäk­si, kuin esi­tät vää­jää­mät­tä tapah­tu­vak­si ydin­voi­man kans­sa? Mikä se on se luon­non­la­ki, mikä ohjaa uusiu­tu­vaa ener­gi­aa ja vain uusiu­tu­vaa ener­gi­aa raken­net­ta­van juu­ri sopivasti? 

    Ja jos uusiu­tu­vat ovat niin kal­lii­ta tai vai­kei­ta, että nii­tä käy­tet­täes­sä ei ole pel­koa ener­gian yli­ra­ken­ta­mi­ses­ta, niin, no, mitäs tämä sit­ten ker­too nii­den mah­dol­li­suu­des­ta kor­va­ta fossiiliset…?

    PS. jos kat­so­taan empi­ri­aa teo­rian sijas­ta, on enem­män­kin niin, että hii­li­voi­man säi­lyt­tä­mi­nen kor­re­loi nime­no­maan uusiu­tu­vien mer­kit­tä­vän lisä­ra­ken­ta­mi­sen kans­sa. Mikäs onkaan säh­kön­tuo­tan­non hii­li­ta­se ja hii­li­voi­man osuus tuo­tan­nos­ta a) Sak­sas­sa, b) Rans­kas­sa, c) Tans­kas­sa, d) Ruot­sis­sa? Mik­si Sak­sas­sa raken­ne­taan pää mär­kä­nä uut­ta hiilivoimaa?

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nor­ja on vas­tuul­li­nen esi­merk­ki, kos­ka öljy­va­rat eivät ole joh­ta­neet hal­paan ener­gi­aan, Samoin on asian­ti­la Hol­lan­nis­sa. Täs­tä me juu­ri yri­tim­me kes­kus­tel­la. Jos halu­taan vas­tuul­lis­ta e´nergiapolitiikkaa, kulut­ta­ja­hin­ta on pidet­tä­vä riit­tä­vän korkeana.

    Tämän blo­giar­tik­ke­lin otsik­ko on “Ilmas­to­po­li­tii­kas­sa huo­mio fos­sii­lis­ten tar­jon­taan”. Ehkä Nor­jas­sa kulu­te­taan öljyä vas­tuul­li­ses­ti, mut­ta miten pitäi­si luon­neh­tia Nor­jan osal­lis­tu­mis­ta fos­sii­lis­ten tar­jon­taan? Kai tuot­ta­jil­la­kin on oma vas­tuun­sa, jos kulut­ta­jil­la­kin on. Kos­ki­ko tuo luon­neh­din­ta siis vain Nor­jan kulu­tus­tot­tu­muk­sia, vai Nor­jan ener­gia­po­li­tiik­kaa ylei­ses­ti (kulu­tus­ta ja tarjontaa)?

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mar­ko, kyl­lä sinun pitäi­si ymmär­tää tämä, jos vain haluat.

    Ydin­voi­ma­lan kes­ki­mää­ri­set kulut megawat­tia koh­den ovat jotain 50€/MWh (Olki­luo­to 3) ja 80 euroa/MWh (Ole­tuk­se­ni Fen­no­voi­mas­ta) Sik­si se on omis­ta­jil­leen kal­lis­ta. Sen muut­tu­vat kulut ovat alle 5 €/MWh, jol­loin tuol­lai­sen möh­kä­le­mäi­sen tehon tule­mi­nen Suo­men kapeil­le säh­kö­mark­ki­noil­le ajaa mark­ki­na­hin­nan hyvin alas, ajoit­tain tuo­hon vii­ten euroon, kos­ka ydin­vo­ma­laa ei kan­na­ta sul­kea juu­ri kos­kaan. Sik­si se on kulut­ta­jil­le hyvin hal­paa hou­kuet­teln ener­gian haas­kauk­seen ja omis­ta­jil­leen erit­täin kannattamatonta. 

    Ja miten tämä ero­aa tuu­li- ja aurin­ko­säh­kös­tä muu­ten kuin että tuu­li- ja aurin­ko­säh­kön osal­ta tilan­ne on vie­lä pahem­pi, muut­tu­vat kus­tan­nuk­set käy­tän­nös­sä nolla?

  40. Vas­tuul­lis­ta oli­si yrit­tää edes jos­sain nopeas­ti pois­tua fos­sii­li­sis­ta ja ymmär­tää vie­lä sekin, että kaik­kea muu­ta­kin jos­ta syn­tyy hii­li­diok­si­dia pitää polt­taa mah­dol­li­sim­man vähän. Mer­ten kemiat ja fysii­kan lait eivät hypi Timo Soi­nin edes­sä vet­ku­la­na kuin sosiaalidemokraatti.

    Oikeas­taan ei oli­si edes aikaa poh­tia hin­taa, kun sitä mitä myy­dään, ei pitäi­si edes ostaa tai käyt­tää. Toki vero­tuk­sel­la voi kan­nus­taa vähem­pi­pääs­töi­syy­teen, mut­ta nyt jo tilan­ne on se, että vähem­pi ei enää rii­tä. Vähem­män päs­tö­jä tuot­ta­va auto tuot­taa nii­tä kui­ten­kin lii­kaa. Jos vero­tus kan­nus­taa vain kek­si­mään vähem­män tuhoa­vaa, niin sitä tuhoa ker­tyy sil­ti lii­kaa. Tääl­tä jos­ta­kin pitäi­si sit­ten yrit­tää vie­dä tämä hiil­tä ime­vä uto­pia muu­al­le. Toki tämä tar­koit­taisí jota­kin sel­lais­ta johon tämä yhteis­kun­ta ei täs­sä tilan­tees­sa muu­tu, aina­kin jos talous­kas­vu ja työl­li­syys ovat yhä tär­keäm­piä polii­ti­koil­le kuin ihmi­se­lä­män jat­ku­mi­nen näin­kin rau­hal­li­se­na täl­lä pla­nee­tal­la. Tai siis jos talous­jär­jes­tel­mää ja sen raken­tei­ta ei halu­ta jat­kos­sa­kaan muuttaa. 

    Sit­ten kun oli­si raken­net­tu tar­peek­si jotain aidos­ti kes­tä­vää ener­gi­aa ja var­mis­tet­tu ruu­an­tuo­tan­to, niin tämän jäl­keen ihmis­ten pitäi­si teh­dä pää­osin jota­kin ei-teol­lis­ta ja vain yllä­pi­tää edel­lä mai­nit­tu­ja. Vaik­ka ilmas­to joten­kin pelas­tet­tai­siin tai mer­ten kemiat pidet­täi­siin muut­tu­mat­to­ma­na, niin nyky­me­no tuho­aa ihmi­sen ympä­ril­tä eko­sys­tee­mit muu­ten­kin, jos ainoa mikä polii­tik­ko­jen mie­les­tä tuo vau­raut­ta Suo­meen on teol­li­suus. Ja kos­ka val­ta­vir­ta­po­li­tiik­ka näkee, että jos työ­tön alkaa pese­mään clean­tec­hin­si­nöö­ri­naa­pu­rei­den­sa pai­to­ja mak­sus­ta ja alkaa tuki­me­no­jen sijaan tuot­ta­maan tulo­ja ja sääs­tö­jä jul­ki­seen talou­teen, niin jul­ki­nen talous ei rikas­tu. Ja kos­ka edus­kun­nas­sa istuu Suo­men ker­ma, niin mikä pie­ni ihmi­nen on sano­maan täs­sä­kään vas­taan. Emme siis rikas­tu tois­tem­me pai­to­ja pese­mäl­lä tai näyt­te­le­mäl­lä tau­lu­ja turis­teil­le, joten on ajet­ta­va vii­mei­nen­kin aar­nio­met­sä sahan läpi ja kai­vet­ta­va kul­ta natu­ra­met­sän alta, vaik­ka sitä tai­taa jo olla muu­ta­ma ton­ni ennes­tään hoveis­sa ja hol­veis­sa ympä­ri maa­il­maa. Ja toki kau­pun­git on raken­net­ta­va siten, että kes­kel­lä sei­soo näky­mä­tön teh­das ja sen vie­res­sä työt­tö­mät odot­ta­vat lähiöis­sään sen ilmestymistä.

    Pitäi­si myös kehi­ty­syh­teis­työs­sä pai­not­taa, että jos muu­al­la­kin raken­ne­taan kau­pun­git täl­lai­sik­si fos­sii­lis­ten polt­to­kes­kuk­sik­si, eikä men­nä suo­raan näi­hin uto­pioi­hin, niin esi­mer­kik­si sii­tä samas­ta meres­tä, jos­ta luul­ta­vas­ti kehi­tys­maa saa ruo­kan­sa, ei enää koh­ta nouse ruo­kaa. Toki nämä eko­sys­tee­mit ihmi­nen tuho­aa täl­lä het­kel­lä nopeam­min suo­ral­la toi­min­nal­la kuin mitä ilmas­ton­muu­tos ja happamoituminen.

    Ydin­voi­ma­lob­by tai se kan­sa, täl­lä pals­tal­la tai maa­il­mas­sa yleen­sä­kään, tus­kin kos­kaan tulee ymmär­tä­mään, että Suo­meen raken­net­ta­vaa ydin­voi­maa ajaa se teol­li­suus, joka takao­ves­ta ajaa luon­toa sisään ja etuo­ves­ta pus­kee sen bulk­ki­na maa­il­mal­le. Juu­ri se sama, joka joka ker­ta inves­toi­des­saan teh­taa­seen­sa vähen­tää tar­vet­taan pal­ka­ta lisää väkeä töi­hin. Lopul­ta nii­hin jää se yksi onne­kas, joka saa val­voa toi­min­taa val­vo­mos­sa näyt­tö­päät­teen loi­mus­sa. Hel­sin­gin hii­li­voi­ma ei näil­lä hank­keil­la katoa. Ydin­säh­köl­lä pitäi­si säh­köis­tää nykyi­set yhteis­kun­nat, ei jat­kaa tur­huuk­sien tuot­ta­mis­ta maa­il­mal­le. Sit­ten pitäi­si mini­moi­da ris­kit jo uraa­ni­kai­vok­sil­ta alkaen. 

    Puhu­taan sit­ten kysyn­näs­tä tai tar­jon­nas­ta, niin oikeas­taan puhu­taan type­räl­lä suun­nit­te­lul­la tuo­te­tus­ta tar­pees­ta. Joku idioot­ti on jos­kus saa­nut pää­hän­sä, että kul­keak­seen pari kilo­met­riä pyl­lyn­sä kans­sa, ihmi­nen tar­vit­see mukaan­sa puo­li­tois­ta ton­nia öljyä ja metal­lia. Tai suo­jau­tuak­seen sääl­tä ja pitääk­seen ruo­kaan­sa varas­tos­sa, hän tar­vit­see vähin­tään 40 neliö­tä per nup­pi. Työk­seen sama onne­kas sit­ten tuot­taa jotain pois­hei­tet­tä­vää muil­le. Tämän jäl­keen ei ole ihme, että ener­gi­aa kuluu, ja kysyn­tää ja tar­jon­taa riittää.

  41. Juha­ni Salo­vaa­ra:

    Ydin­voi­ma­lob­by tai se kan­sa, täl­lä pals­tal­la tai maa­il­mas­sa yleen­sä­kään, tus­kin kos­kaan tulee ymmär­tä­mään, että Suo­meen raken­net­ta­vaa ydin­voi­maa ajaa se teol­li­suus, joka takao­ves­ta ajaa luon­toa sisään ja etuo­ves­ta pus­kee sen bulk­ki­na maailmalle. 

    Aina­kin osa täs­tä “kan­sas­ta” on saat­ta­nut pereh­tyä ener­gian­tuo­tan­non his­to­ri­aan mel­ko syväl­li­ses­ti­kin. Esi­mer­kik­si luke­mal­la tilas­to­ja, jois­ta sel­vi­ää aika sel­väs­ti, että ydin­voi­man raken­ta­mi­nen 1980-luvul­la käy­tän­nös­sä lopet­ti hii­len­pol­ton säh­kön­tuo­tan­nos­sa sekä Rans­kas­sa että Ruot­sis­sa. Seu­rauk­set näky­vät teol­li­suus­mai­den sel­keäs­ti alhai­sim­pi­na pääs­töi­nä per asukas. 

    Näin kävi, vaik­ka pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen ei edes ollut tavoitteena.

    Täs­sä onkin nyt vähän irvo­kas tilan­ne: poli­tii­kan puu­te tuot­ti parem­mat ja nopeam­mat tulok­set kuin mikään poli­tiik­ka, jota nyt vaa­di­taan tai jol­le huu­de­taan hoosiannaa.

    Kun näyt­tö on näin vah­vaa ja tar­ve hii­let­tö­mäl­le ener­gial­le niin huu­ta­va, niin sanoi­sin asias­ta jon­kun hyvän sanan, vaik­ka itse sie­lun­vi­hol­li­nen oli­si rahoit­ta­mas­sa uusiu­tu­via. Tai ydinvoimaa.

  42. Erin­omai­nen kir­joi­tus Odel­ta enim­mäk­seen, mutta:

    - Fos­sii­lis­ten verot­ta­mi­nen, kan­sain­vä­li­sel­lä sopi­muk­sel­la, oli­si perus­tel­tua, mut­ta ei ole ainoa rat­kai­su. Käsiä ei tar­vit­se nos­taa pystyyn,vaikka sii­hen kan­sain­vä­li­seen sopi­muk­seen ei ihan heti pääs­täi­si­kään. Hyvä alku oli­si jo se, että lope­tet­tai­siin jul­ki­nen sub­ven­toin­ti sel­lai­sil­le hank­keil­le, joil­la ede­sau­te­taan kaik­kein huo­noim­pien fos­sii­lis­ten ener­gia­va­ran­to­jen avaa­mis­ta hyö­dyn­tä­mi­sel­le. Kyse ei ole lil­lu­kan­var­sis­ta. Maa­il­mal­la on suun­nit­teil­la kym­me­nien mil­jar­dien euro­jen arvos­ta hank­kei­ta, jois­sa omien tai mui­den mai­den veron­mak­sa­jien rahaa on tar­koi­tus polt­taa ilmas­to­po­liit­ti­ses­ti type­riin juttuihin.
    — Vaik­ka näyt­tää­kin ilmei­sel­tä, että osa fos­sii­lie­ner­gias­ta pitää ilmas­to­syis­tä jät­tää pai­koil­leen, se ei tar­koi­ta sitä, että kaik­ki öljyn- ja kaa­su­net­sin­tä pitäi­si lopet­taa. Parem­pi etsiä ja polt­taa sel­lais­ta fos­sii­lie­ner­gi­aa, jon­ka omi­nais­pääs­töt ovat pie­niä kuin sel­lais­ta, joil­la ne ovat suu­ria. Erot ovat aika iso­ja ja me voim­me hyvin­kin tar­vi­ta sen lisä­ajan, jon­ka voim­me saa­da sil­lä, että pol­tam­me kaa­sua lähi­vuo­si­kym­me­net ja jätäm­me eri­lai­set pala­vat kivet pais­ta­mat­ta aina­kin vie­lä toistaiseksi.
    — Mitä kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pää on uusiu­tu­va ener­gia, sitä toden­nä­köi­sem­pää on, että fos­sii­li­set (ja nime­no­maan ilmas­to­po­liit­ti­ses­ti huo­noim­mat fos­sii­li­set) jää­vät hyö­dyn­tä­mät­tä. Täs­sä­kään ei pidä nos­taa käsiä pys­tyyn puhu­mal­la tuu­li­voi­man tuot­ta­mas­ta sekun­da­säh­kös­tä tai kau­his­te­le­mal­la sitä, miten kau­ka­na aurin­ko­säh­kö on vie­lä “grid pari­tys­ta”. Parem­pi kes­kit­tyä kor­vaa­maan fos­sii­li­sia uusiu­tu­vil­la siel­lä, mis­sä kil­pai­lu­ky­kyä jo on. Esi­mer­kik­si aurin­ko­säh­kön tuot­ta­mi­nen verk­koon ei vie­lä yleen­sä kan­na­ta, mut­ta val­tae­nem­mis­tö ihmis­kun­nas­ta asuu alueil­la, jois­sa käyt­tö­ve­den läm­mit­tä­mi­nen aurin­ko­ke­räi­mil­lä on jo nyt sel­väs­ti hal­vem­paa kuin käyt­tö­ve­den läm­mit­tä­mi­nen kivi­hii­lel­lä tuo­te­tul­la säh­köl­lä. Se on uusi asia, vii­si vuot­ta sit­ten oli yleen­sä vie­lä kyse toi­vea­jat­te­lus­ta, mut­ta nyt tek­niik­ka on paran­tu­nut niin että raha, se paras kon­su­lent­ti, puhuu aurin­ko­ke­räi­mien puo­les­ta. Mui­ta­kin täl­lai­sia “low han­ging fruit” tapauk­sia on ole­mas­sa. Yhteen­sä puhu­taan sato­jen mil­jar­dien euro­jen suu­ruus­luok­kaa ole­vis­ta kan­nat­ta­vis­ta inves­toin­neis­ta. Nii­den saa­mi­nen liik­keel­le on ilmas­to­po­li­tii­kan ydinkysymyksiä.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KariS
    Sinul­la on jotain viha­so­keut­ta. Kes­kus­te­lem­me sii­tä, kan­nat­taa­ko haket­ta kul­jet­ta yhtä pit­kiä mat­ko­ja kuin kivi­hiil­tä kannattaa.

    No tus­kin sitä haket­ta tar­vii pit­kiä mat­ko­ja kul­jet­taa Suo­meen toi­sin kuin kivi­hiil­tä Sipe­rias­ta ja Austra­lias­ta asti. Lisäk­si sil­loin tuo­daan myös rik­kiä Suo­meen, vaik­ka sitä pesu­ril­la pois­tet­tai­siin­kin. Sitä­hän voi­tai­siin esim. kul­jet­taa lai­val­la Hel­sin­kiin vaik­ka­pa Poh­jan­maan rannikolta.

    Sitä­pait­si hak­keen kos­teus voi olla jopa eduk­si, jos sii­tä tuo­te­taan myös vetyä. Ilmei­ses­ti täl­läi­nen tie­to ei ole Hel­sin­kiin asti kan­tau­tu­nut. Täl­lai­nen HKG Bio­near lait­teis­to on jo toi­min­nas­sa Lestijärvellä.

    http://www.youtube.com/watch?v=dxlaHva4wAk

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Countryboy
    Ilma­ke­hän osal­ta olen­nais­ta ovat varan­to­suu­reet, eivät vir­ta­suu­reet. Se hii­li, joka ei ole sitou­tu­nut bio­mas­saan on ilma­ke­häs­sä. Mil­lai­nen met­sän­hoi­to mak­si­moi met­sään sitou­tu­neen hii­len mää­rän on ilma­ke­hän kan­nal­ta olennaisin.

    No nyt ollaan var­maan mel­ko hyväs­sä tilan­tees­sa Suo­mes­sa ja mones­sa muus­sa­kin maas­sa, kun puu­va­ran­not ovat kas­va­neet ja met­sä kas­vaa parem­min kuin ennen. Täs­tä­hän oli joku aika sit­ten laa­ja kan­sain­vä­li­nen tut­ki­mus, myös Suo­ma­lai­sia (mm. Pek­ka Kaup­pi) mukana.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ydin­voi­mal­le tuli­si var­maan pal­jon kan­nat­ta­jia vih­reäs­tä suun­nas­ta, jos ydin­voi­maan jol­la­kin taval­la lii­tet­täi­siin pyr­ki­mys vähen­tää fos­sii­lis­ta energiaa. 

    Ei muu­ta kuin liit­tä­mään, arvon kan­san­edus­ta­jat. Tehän näis­tä päätätte.

    Siel­tä ympä­ris­tö­puo­lu­een suun­nas­ta ei kuu­lu kuin kate­go­ri­sia kiel­to­ja ydinvoimalle.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tapio. Luit­ko ollen­kaan mitä kir­joi­tin. Kir­joi­tin, että jos oli­si tar­koi­tus, että ydin­voi­ma tulee fos­sii­li­sen ener­gian sijaan eikä sen lisäk­si, se voi­si kiin­nos­taa vih­reäs­ti ajat­te­le­via pal­jon enem­män. Se on var­maa, että ydinvo9iman + kivi­hii­len ris­kit ovat suu­rem­mat kuin pel­kän kivi­hii­len ris­kit, siis kun kivi­hiil­tä on molem­mis­sa vaih­toeh­dois­sa yhtä paljon.

    Kyl­lä luin ja ehdo­tin asian rat­kai­se­mis­ta ener­gia­läh­tei­den eri­lai­sil­la veroil­la. Ener­gian “haas­kaus” on kovin eri­lais­ta esim. Euroo­pan eri mais­sa, Kana­das­sa ja USA:ssa, ja erot selit­ty­vät pal­jol­ti eri­lai­sil­la ener­gia­ve­roil­la (m.l. pääs­tö­kaup­pa), ei niin­kään ener­gian verot­to­mil­la hin­noil­la a.o. maissa.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ydin­voi­mal­le tuli­si var­maan pal­jon kan­nat­ta­jia vih­reäs­tä suun­nas­ta, jos ydin­voi­maan jol­la­kin taval­la lii­tet­täi­siin pyr­ki­mys vähen­tää fos­sii­lis­ta ener­gi­aa. Kun sil­lä sen sijaan tavoi­tel­laan hal­paa energiaa, .… 

    Ainoa tapa estää polt­ta­mas­ta hiil­tä on hiil­tä hal­vem­pi ener­gia. Joko hiil­tä vero­te­taan glo­baa­lis­ti niin ran­kas­ti, että vaih­toeh­toi­set tavat tuot­taa ener­gi­aa tule­vat hal­vem­mik­si, tai jos­tain löy­tyy fos­sii­li­sia hal­vem­paa energiaa.

  48. Vuo­si­na 2006–2007 tapah­tu­nut metal­lien hin­to­jen mas­sii­vi­nen nousu joh­ti kai­vok­sien perus­ta­mi­seen. Sama logiik­ka pätee kivi­hii­lel­le ja öljyl­le. Hin­nat ovat palan­neet “nor­maa­lik­si” ja uudet kai­vok­set ovat kon­kurs­sin partaalla.

    Samoin Ark­tis tai Vii­an­ki­aa­pa säi­lyy vain, jos hin­nat eivät kohoa liikaa.

  49. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Vuo­si­na 2006–2007 tapah­tu­nut metal­lien hin­to­jen mas­sii­vi­nen nousu joh­ti kai­vok­sien perus­ta­mi­seen. Sama logiik­ka pätee kivi­hii­lel­le ja öljyl­le. Hin­nat ovat palan­neet “nor­maa­lik­si” ja uudet kai­vok­set ovat kon­kurs­sin partaalla.

    Samoin Ark­tis tai Vii­an­ki­aa­pa säi­lyy vain, jos hin­nat eivät kohoa liikaa.

    Kivi­hii­len lou­hin­ta ja öljyn poraa­mi­nen (tai kau­hal­la kai­va­mi­nen, kuten esi­mer­kik­si Kana­dan ter­va­hie­kan suh­teen) lop­puu vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa kun nii­den hyö­dyn­tä­mi­nen antaa vähem­män ener­gi­aa kuin nii­den tuo­tan­to vie. Eli ale­ne­va raja­hyö­ty las­kee ajan myö­tä, vaik­ka tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­nen voi aina­kin tila­päi­ses­ti hel­pot­taa asi­aa. Mark­ki­nat eivät toi­mi mil­lään hin­nal­la, kun ener­gian­ta­kai­sin­mak­su­ker­roin on alle yksi. Emme tosin voi jää­dä tätä odot­te­le­maan, kos­ka ilmas­ton­muu­tos ei raport­tien perus­teel­la odo­ta. Vaik­ka ydin­voi­maa, mut­ta jotain täy­tyy tehdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.