Mitä ajattelen Meri-Rastilan kaavoituksesta

Minä kuu­lun nii­hin, joi­den mie­les­tä Hel­sin­gin tulee ottaa mah­dol­li­sim­man suu­ri osa Hel­sin­gin seu­dul­le tule­vas­ta väes­tön­li­säyk­ses­tä, kos­ka näin väl­te­tään kau­pun­ki­ra­ken­teen tuhoi­sa hajoa­mi­nen. Hajaan­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne on tuhoi­sa sekä ympä­ris­töl­le että elin­kei­noil­le eikä se näy­tä ole­van ihmis­ten mie­leen­kään – sen näkee sii­tä, että asun­nois­ta ollaan val­miit mak­sa­maan jär­kyt­tä­vän pal­jon enem­män, kun ne sijoit­tu­vat keskeisesti.

Kun Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku kak­sin­ker­tais­tui, raken­ta­mi­seen käy­te­tyn maa-alan mää­rä kym­men­ker­tais­tui. Täl­lai­nen on paha luon­nol­le, kos­ka maa­ta peit­tyy beto­nin ja asfal­tin alle ja kos­ka lii­ken­ne vie hir­veäs­ti ben­saa. Se on paha elin­kei­noil­le, kos­ka väis­tä­mä­tön siir­ty­mi­nen teol­li­suu­des­ta urbaa­nei­hin pal­ve­lui­hin ei onnis­tu, jos ihmi­set asu­vat ripo­tel­tui­na pie­niin irral­li­siin asutuslämpäreisiin.

Sil­le taas emme voi mitään, että maas­sa muu­te­taan kau­pun­kei­hin, sil­lä ei sil­le ole mis­sään muu­al­la­kaan voi­tu mitään. Hel­sin­gin seu­dul­le tulee lisää väkeä pal­jon. On vain kysy­mys mihin, ja minä kan­na­tan tii­vis­tä yhdyskuntarakennetta.

Toi­saal­ta kan­na­tan sitä, että kun kort­te­lit raken­ne­taan tii­viis­ti, nii­den vas­ta­pai­no­na on olta­va kun­nol­li­sia viheralueita.

Yllä ole­vas­ta voi­si kui­ten­kin pää­tel­lä, että kan­nat­tai­sin Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­nan raken­ta­mis­ta. Onhan se mel­kein met­roa­se­man vie­res­sä. Niin kan­na­tin­kin, kun­nes alu­een asuk­kaat teki­vät tar­jouk­sen: sama mää­rä asuk­kai­ta voi­daan asut­taa nyt asun­to­kort­te­leik­si vara­tuil­le alueil­le nii­tä tii­vis­täen, jos ran­ta­puis­to jäte­tään rau­haan. Täl­lais­ta tar­jous­ta ei voi hylä­tä, sil­lä se tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den teh­dä Meri-Ras­ti­lan tii­vis­tä­mi­ses­tä esi­merk­ki­ta­pauk­sen, pilo­tin, jota voi­daan seu­ra­ta muualla.

Asuk­kai­den suun­ni­tel­maa vas­taan on esi­tet­ty kak­si vas­ta­väi­tet­tä: se ei ole rea­lis­ti­nen, kos­ka autot jou­du­taan siir­tä­mään pysä­köin­ti­ken­til­tä lai­tok­siin ja se mak­saa. Eri­tyi­ses­ti kokoo­muk­sen suun­nal­ta on esi­tet­ty, että Meri-Ras­ti­lan sisään tulee eri­lai­sia asuk­kai­ta kuin tuli­si eril­li­seen puis­toon raken­net­tuun kovan rahan kaupunginosaan.

Pysä­köin­nin vie­mi­nen lai­tok­siin ja sen rahoit­ta­mi­nen raken­nusoi­keu­des­ta saa­duil­la rahoil­la on moni­mut­kai­nen ope­raa­tio, mut­ta sitä kan­nat­taa har­joi­tel­la, kos­ka se on edes­sä kaik­kial­la, mis­sä asu­tus­ta tii­vis­te­tään. Moni­mut­kai­set jär­jes­te­lyt ovat hel­pom­pia, jos asuk­kaat ovat koko­nai­suu­del­le myönteisiä.

Vää­rät asuk­kaat on ymmär­ret­tä­vä, mut­ta lopul­ta huo­no perus­te. Meri-Ras­ti­laan teh­tiin lii­kaa sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, kii­tos Erk­ki Heik­ko­sen (kok.), mut­ta se ei para­ne sil­lä, että vie­reen raken­ne­taan eliit­ti­kort­te­lei­ta rik­kail­le – tai aina­kin yri­te­tään. Kovin kau­ka­na toi­sis­taan ole­via sosi­aa­li­luok­kia ei kan­na­ta pakot­taa tois­ten­sa naa­pu­reik­si. Meri-Ras­ti­laan ei kan­na­ta tun­kea lisää kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja. Sin­ne ei muu­ta öky­rik­kai­ta, mut­ta sin­ne on saa­ta­vis­sa työs­sä käy­vää kes­ki­luok­kaa. Eikä Meri-Ras­ti­la sitä pait­si ole mikään sosi­aa­li­nen pommi.

Siis kaa­det­ta­koon Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­nan kaa­va edel­lyt­täen, että ole­van asui­na­lu­een tii­vis­tä­mi­nen todel­la toteutuu.

Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­nan kaa­va on nyt tie­tys­ti pal­jon pidem­mäl­lä kuin nuo vie­lä ilmas­sa lei­ju­vat tii­vis­tys­suun­ni­tel­mat, mut­ta voi­pa olla niin­kin, että tii­vis­tys­suun­ni­tel­mat on saa­ta­vis­sa lain­voi­mai­sik­si nopeammin.

 

99 thoughts on “Mitä ajattelen Meri-Rastilan kaavoituksesta”

  1. Aina, kun Meri-Ras­ti­lan met­sä­alu­een osay­leis­kaa­vaa on käsi­tel­ty lau­ta­kun­nas­sa, on viras­ton esi­tys ollut voi­mas­sa ole­van maa­kun­ta­kaa­van vas­tai­nen. Se on sitä edel­leen, sil­lä Uuden­maan 2. vai­he­maa­kun­ta­kaa­vas­ta on Meri-Ras­ti­laan liit­tyen teh­ty muu­ta­mia vali­tuk­sia, jois­ta yksi on luet­ta­vis­sa blogissani:

    http://hlylinen.blogspot.fi/2013/06/valitus-uudenmaan-2-vaihemaakuntakaavas.html

    Vaih­toeh­to­kaa­vat (nii­tä on kak­si­kin) eivät ole saa­neet rei­lua käsit­te­lyä. Esi­mer­kik­si OURCi­ty-suun­ni­tel­ma lei­mat­tiin jul­ki­suu­des­sa asuk­kai­den ja opis­ke­li­joi­den teke­mäk­si, vaik­ka taus­tal­la oli ark­ki­teh­tuu­rin ammat­ti­lai­sia. Tämä onnis­tui, kos­ka ulko­maa­lais­taus­tai­set ark­ki­teh­dit eivät pys­ty­neet osal­lis­tu­maan suo­men­kie­li­seen keskusteluun.

    Lisäk­si OURCi­tyä väi­tet­tiin toteut­ta­mis­kel­vot­to­mak­si. Kui­ten­kin Sit­ran teet­tä­mä FCG-tut­ki­mus osoit­ti, että OURCi­ty-kaa­va on osay­leis­kaa­vaeh­do­tus­ta parem­pi myös talou­del­li­sil­la mit­ta­reil­la vertailtuna.

    Olen kuul­lut, että Meri-Ras­ti­laa käsi­tel­lään lau­ta­kun­nas­sa seu­raa­van ker­ran 15.10. eli run­saan vii­kon kulut­tua. Viras­ton itsel­leen otta­maa vuo­ro­vai­ku­tus­mo­no­po­lia kuvas­taa se, ettei aina­kaan minul­le ole vie­lä tul­lut vuo­ro­vai­ku­tus­ra­port­tia, jon­ka perus­teel­la voi­si edes yrit­tää rea­goi­da vir­heel­li­siin väitteisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Hajaan­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne on tuhoi­sa sekä ympä­ris­töl­le, että elin­kei­noil­le eikä se näy­tä ole­van ihmis­ten mie­leen­kään – sen näkee sii­tä, että asun­nois­ta ollaan val­miit mak­sa­maan jär­kyt­tä­vän pal­jon enem­män, kun ne sijoit­tu­vat keskeisesti. 

    Yri­tin kumo­ta osaa nosi­ta väit­teis­tä edel­li­seen blo­giar­tik­ke­liin kir­joit­ta­mas­sa­ni kommentissa.

    Ympä­ris­tön ja lii­ken­teen talou­del­li­suu­den, tehok­kuu­den ja vih­rey­den kan­nal­ta nau­ha­kau­pun­ki voi­si olla tehok­kaam­pi met­ro­po­lin muo­to kuin yksi tii­vis­tet­ty homo­gee­ni­nen alue. Ettei vain oli­si tuo nau­ha­kau­pun­ki erään OS:n aika­naan mark­ki­noi­ma käsi­te. Jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii par­hai­ten vah­vo­jen run­ko­lin­jo­jen pääl­le raken­net­tu­na (ei mak­si­maa­li­ses­ti tii­vis­te­tys­sä laat­ta­kau­pun­gis­sa). Pyö­räi­lyä ja käve­lyä voi tukea nau­ha­kau­pun­gis­sa mitoit­ta­mal­la sen suu­rim­mat (autot­to­mat?) kes­kuk­set niin suu­rik­si, että käve­ly ja pyö­räi­ly kyke­ne­vät niis­sä vie­lä juu­ri ja juu­ri kil­pai­le­maan moot­to­roi­dun liik­ku­mi­sen kanssa.

    Se ei pitä­ne monen­kaan koh­dal­la paik­kaan­sa, että ihmi­set mak­sai­si­vat Hel­sin­gin asun­nois­ta pal­jon sik­si, että ne oli­si­vat ympä­ris­töl­le ei-tuhoi­sia. Ihmis­ten mie­leen­kään kau­pun­gin ei tar­vit­se olla. Kes­kus­kau­pun­kien asun­to­jen hin­nat nouse­vat myös ilman noi­ta vaa­ti­muk­sia (vaik­ka­pa suu­ris­sa saas­tu­neis­sa teol­li­suus­kau­pun­geis­sa). Tiet­ty­jen elin­kei­no­jen menes­tys tosi­aan kor­re­loi kau­pun­gin koon ja asun­to­jen hin­to­jen kans­sa (ei usein­kaan tii­viy­den). Tämä­kään ei tar­koi­ta sitä, että kaik­kien välien tii­vis­tä­mi­nen aina nos­tai­si asun­to­jen hin­to­ja ja paran­tai­si talou­den edellytyksiä.

    Jos ole­te­taan, että Hel­sin­ki halu­aa vie­lä­kin tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­taan, hai­tat­to­mim­pia koh­tei­ta oli­si­vat var­maan­kin uudis­ra­ken­nus­koh­teet, kuten uusien met­ro- ja rau­ta­tie­a­se­mien ympä­ris­tö. Puis­to­ja, oma­ko­ti­ta­lo­jen puu­tar­ho­ja, luon­to­koh­tei­ta, his­to­rial­li­sia koh­tei­ta ja satun­nai­sia asun­to­jen väliin jää­viä viher­kais­to­ja raken­ta­mal­la teh­dään myös vahin­koa viih­ty­vyy­del­le, vih­rey­del­le ja asun­to­jen hinnoille.

    Hyviä koh­tei­ta löy­tyy myös Hel­sin­gin ulko­puo­lel­ta, esi­mer­kik­si pää­ra­to­jen var­rel­ta (tämä pal­ve­li­si nau­ha­kau­pun­ki-ide­aa ja teho­kas­ta lii­ken­net­tä). Mut­ta hel­sin­ki­läi­sil­le nuo ehdo­tuk­set eivät oikein tai­da kel­va­ta oman kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­sen vaih­toeh­dok­si, kun eivät mah­ta­voi­ta Hel­sin­kiä, vaan val­lan mui­ta kun­tia. Jos ympä­ris­tö­kun­nat annet­tai­siin Hel­sin­gil­le, niin ehkä sit­ten, jon­kin aikaa, kun­nes taas tii­vis­tet­täi­siin lisää. 😉

    Oikeas­taan haluai­sin vas­tauk­sen kysy­myk­seen, kuin­ka pal­jon Hel­sin­kiä pitää vie­lä tii­vis­tää. Ole­tan että ei rajattomasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tii­vis­tä­mäl­lä Vuo­tien poh­jois­puo­len pien­ta­loa­luet­ta ker­ros­ta­loa­lu­eek­si saa­tai­siin aikaan sama lisäys ahta­mat­ta lii­kaa tava­raa ole­mas­sao­le­van (jo tii­viin) ker­ros­ta­lo­kan­nan sekaan, mut­ta jos asuk­kaat halua­vat alu­een­sa tii­vis­tä­mis­tä niin paha sitä on men­nä vastustamaankaan.

    Sitä pien­ta­loa­luet­ta ei tii­vis­te­tä sik­si, että siel­lä asuu hyviä veronmaksajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Tämän päi­vän kaa­voi­tuk­ses­sa on hyvä vali­ta kei­no­ja, jot­ka toteut­ta­vat hyvin­voin­tia tule­vai­suu­den yhteis­kun­nas­sa. Meri-Ras­ti­lan osal­ta toi­mi­va rat­kai­su on säi­lyt­tää perin­tei­nen ulkoi­lu­puis­to koko­nai­se­na ja tii­vis­tää jo raken­net­tu osa kau­pun­gis­ta yhä luon­te­vam­min toi­mi­vak­si koko­nai­suu­dek­si. Perus­te­lu­ja seuraavassa:

    1) Tut­ki­mus­ten mukaan lähi­luon­to tukee asuk­kai­den ter­veyt­tä ja hyvin­voin­tia taval­la, joka tor­juu eriar­voi­suut­ta. Käy­tän­nös­sä vir­kis­ty­sa­lu­een mer­ki­tys vain koros­tuu, kun ilmas­to lämpenee.

    2) Sai­rauk­sien ennal­taeh­käi­sy on kau­pun­gil­le edul­li­sin ter­veys­pal­ve­lu jär­jes­tää. Hyö­dyt vir­kis­ty­sa­lu­ees­ta ovat sik­si­kin merkittävät.

    3) Myös itäi­ses­sä Hel­sin­gis­sä tar­vi­taan toi­mi­va viher­ver­kos­to sekä asuk­kai­den hyvin­voin­nin että ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­sen vuoksi.

    4) Pää­kau­pun­ki­seu­dun ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­sen stra­te­gias­sa on maan­käy­tön osal­ta hyvät lin­jauk­set bio­di­ver­si­tee­tin säi­lyt­tä­mi­ses­tä sekä eko­lo­gis­ten yhteyk­sien ja viher­ver­kos­to­jen kehit­tä­mi­ses­tä. Meri-Ras­ti­lan met­sä on olen­nai­nen osa itäi­sen Hel­sin­gin viher­ver­kos­toa. Täl­lä het­kel­lä met­sä on vie­lä riit­tä­vän suu­ri kes­tääk­seen luon­toar­voil­taan monimuotoisena.

    5) Ras­ti­lan ase­man seu­tua ja Meri-Ras­ti­laa on mah­dol­lis­ta kehit­tää hyvin toteu­te­tun täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen avul­la. Tämä on osoi­tet­tu vaih­toeh­to­kaa­van avulla.

    6) Tule­vai­suu­des­sa hyvin­voi­vaa kau­pun­kia ei voi­da toteut­taa levit­tä­mäl­lä raken­ta­mis­ta olen­nai­sil­le vihe­ra­lueil­le. Tar­vi­taan hyvin toteu­tet­tua raken­ne­tun kau­pun­gin eheyt­tä­mis­tä. Hyvin kävel­tä­väs­sä kau­pun­gis­sa lähi­pal­ve­lut­kin on hel­pom­pi turvata.

    7) Myös lii­ken­teen suun­nit­te­lus­sa tar­vi­taan moni­puo­li­nen työ­ka­lu­pak­ki. Vuo­saa­ren sil­lal­la aje­taan met­ro­ra­dan vart­ta yhä tyh­jem­mil­lä autoil­la ja enem­män kuin ennen. Pelk­kä ase­man lähei­syys ei saa asu­kas­ta aja­maan junal­la. Lisäk­si junien kapa­si­teet­ti ruuh­ka-aikoi­na on hyvä ottaa huomioon.

    8) Varo­vai­suus­pe­ri­aa­te­kin puol­taa luon­nol­taan arvok­kaan vir­kis­ty­sa­lu­een säi­lyt­tä­mis­tä. Kun on mah­dol­lis­ta eheyt­tää jo raken­net­tua aluet­ta, met­sä pitää säästää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Oslon kuu­des­ta met­ro­lin­jas­ta useam­mal­la­kin pää­see eri­tyis­lain­sää­dän­nöl­lä suo­jel­tuun Oslo­mar­kan ulkoi­lu­met­sä­vyö­hyk­keel­le, mikä mah­dol­li­suus on suo­sit­tua pait­si doku­men­toi­dus­ti kan­san­kult­tuu­ri­na, myös nyky­päi­vä­nä: per­hei­tä menee rink­ko­jen ja suk­sien kans­sa jat­ku­va­na vir­ta­na. Otta­kaam­me mal­lia nor­ja­lai­sil­ta, miten ulkoi­lu­met­siä arvos­te­taan ja miten ne ovat saavutettavissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Ylen verk­ko­si­vuil­la jul­kais­tiin vii­me vuo­den lop­pu­puo­lel­la jut­tu, jos­ta hah­mot­tui, että KSV oli tilan­nut joi­tain vuo­sia sit­ten Meri-Ras­ti­las­ta ulko­puo­li­sen arvion. Jutus­ta sel­vi­si sekin, että alue sai arvios­sa var­sin myön­tei­set tulokset.

    Ylen verk­ko­si­vu­jen jutus­ta sai käsi­tyk­sen, että Hel­sin­ki halu­aa kohen­taa Meri-Ras­ti­lan ima­goa. Jäin miet­ti­mään, ettei var­sin hyväk­si arvioi­dun asui­na­lu­een kupeel­ta kan­na­ta uhra­ta raken­ta­mi­sel­le kau­pun­ki­lais­ten arvos­ta­maa ulkoi­lu­puis­toa. Ima­go kohe­nee kes­tä­väm­min, kun alu­een vah­vuuk­sia arvostetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Uuden yleis­kaa­van yhtey­des­sä Hel­sin­kiin on tar­koi­tus perus­taa met­säis­ten suo­je­lua­luei­den ver­kos­to. Onkin mel­ko ikä­vää tak­ti­koin­tia, että osay­leis­kaa­voi­tuk­sel­la (Meri-Ras­ti­lan lisäk­si hank­keet vireil­lä myös Kivi­no­kal­la ja Var­tio­saa­res­sa) ollaan pudot­ta­mas­sa Itä-Hel­sin­gin luon­toa tar­kas­te­lun ulkopuolelle.

    Mas­sii­vi­suu­del­taan Itä-Hel­sin­gin luon­toa­luei­siin täl­lä het­kel­lä koh­dis­tu­vaa uhkaa voi­si ver­ra­ta sii­hen, että joku kek­si­si ehdot­taa Kes­kus­puis­ton pois­ta­mis­ta. Täl­lais­ta tus­kin kukaan läh­ti­si esit­tä­mään, mut­ta jos­tain syys­tä itä­hel­sin­ki­läi­sis­tä ei tar­vit­se välit­tää, vaik­ka yleis­kaa­van sisäl­tö­vaa­ti­mus­ten mukai­ses­ti asuk­kail­le tuli­si tur­va­ta riit­tä­vät vir­kis­tyk­seen sovel­tu­vat alu­eet sekä mah­dol­li­suu­det tur­val­li­seen, ter­veel­li­seen ja eri väes­tö­ryh­mien kan­nal­ta tasa­pai­noi­seen elinympäristöön. 

    Kaa­voit­ta­ja muu­ten kut­suu itäi­sek­si viher­sor­mek­si Uute­las­ta alka­vaa aluet­ta, joka kul­kee golf­ken­tän läpi jäte­mäel­le. Ja Uute­laan­kin on Meri-Ras­ti­las­ta matkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Viii­meis­ten 40 vuo­den aikan on ollut mon­ta esi­kau­pun­kia­luei­den tii­vis­tys­yri­tys­tä, mut­ta ne ovat har­voin onnis­tu­neet ja sil­loin­kin tulos on pie­nen­ty­byt tavoit­tee­seenn ver­rat­tu­na kuin pyy maa­il­ma­lo­pun edel­lä. Toi­vo­tan parem­paa onnea nykyi­sil­le tii­vis­tys­yri­tyk­sil­le. Meri-Ras­ti­las­ta­kin taa­tus­ti löy­tyy pal­jon ihmi­siä ja yhtiöi­tä, jot­ka tosi­pai­kan tul­les­sa halua­vat estää naa­pu­riin rakentamisen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. On sen­tään myön­teis­tä, että Osmo on kal­lis­tu­nut Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän suo­je­lun kan­nal­le. Sen sijaan en ymmär­rä kuu­meis­ta intoa kas­vat­taa Hel­sin­gin asu­kas­mää­rää rajusti. 

    Olen pal­jas­jal­kai­nen hel­sin­ki­läi­nen. Kata­ja­no­kal­la syn­ty­nee­nä ja Kruu­nun­haas­sa lap­suu­te­ni viet­tä­nee­nä olen vah­vas­ti sitä miel­tä, että Hel­sin­gin kas­vu tulee vain lisää­mään ruuh­kia ja vähen­tä­mään kau­pun­gin viihtyisyyttä. 

    Jos hyväk­sy­tään Hel­sin­gin täy­sin yli­mi­toi­te­tut kas­vu­ta­voit­teet, niin tule­vai­suu­des­sa tul­laan tör­mää­mään yhä uudel­leen tilan­tei­siin, jois­sa kaa­voit­ta­ja (KSV) aikoo uhra­ta vihe­ra­luei­ta, kos­ka jos­tain pitää löy­tää maa­ta rakentamiselle. 

    Vih­reät ovat esit­tä­neet rat­kai­suk­si pää­väy­lien var­teen raken­ta­mis­ta mut­ta sekin on sur­kea vaih­toeh­to, kos­ka on run­saas­ti tut­ki­mus­näyt­töä, joka osoit­taa lii­ken­ne­väy­lien lähel­lä asu­mi­sen lisää­vän keuh­ko- ja sydän­sai­rauk­sien ris­kiä. Syi­tä ovat aina­kin melu ja lii­ken­teen pien­hiuk­ka­set. Nas­ta­ren­kai­den irrot­ta­man tie­pö­lyn vuok­si pien­hiuk­ka­set ovat Suo­mes­sa vie­lä suu­rem­pi ris­ki kuin mitä ulko­mai­set tut­ki­muk­set osoittavat.

    Mie­les­tä­ni Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­ses­sa pitäi­si aset­taa laa­dul­li­set kysy­myk­set mää­räl­lis­ten edel­le. Tuli­si kiin­nit­tää huo­mio­ta mm. vihe­ra­luei­den help­poon saa­vu­tet­ta­vuu­teen ja nii­den säi­lyt­tä­mi­seen, jot­ta mei­dän ei tar­vit­se katua nii­den menet­tä­mis­tä samaan tapaan kuin nykyi­sin kadum­me 60- ja 70-luku­jen van­ho­jen talo­jen purkuvimmaa. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun pai­nei­ta tuli­si hel­pot­taa sil­lä, että pide­tään huol­ta maa­seu­dun ja pie­nem­pien kau­pun­kien elin­voi­mai­suu­des­ta. Sitä ei pitäi­si aja­tel­la vain kepu­lai­sia hyö­dyt­tä­väk­si, kos­ka Hel­sin­gin ruuh­kau­tu­mi­sen vält­tä­mi­nen on myös tääl­lä asu­vien etu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Juha­na Har­ju:
    Sen sijaan en ymmär­rä kuu­meis­ta intoa kas­vat­taa Hel­sin­gin asu­kas­mää­rää rajusti.

    Ei sitä kas­va­te­ta, se kasvaa.

    Sen kas­vun dyna­miik­ka on vähän saman­lai­nen kuin jos tukit avo­nai­sen vesi­ha­nan sor­mel­la­si: siel­tä on vet­tä tulos­sa tau­koa­mat­ta ja jos­sain vai­hees­sa, kun sor­me­si väis­tä­mät­tä her­paan­tuu, vet­tä len­tää ympä­riin­sä sen sijaan, että oli­sit suo­siol­la las­ke­nut sen suo­raan ämpäriin.

    Samoin pää­kau­pun­ki­seu­tu (ei ole kyse pel­käs­tään Hel­sin­gis­tä!) kas­vaa joko rumas­ti leviä­mäl­lä 50 kilo­met­rin säteel­le lähiöi­hin ja aiheut­ta­mal­la jär­kyt­tä­viä mää­riä nii­tä mai­nit­se­mia­si ruuh­kia tai sit­ten sivis­ty­neem­min siten, että asu­taan tii­viis­ti kau­pun­gis­sa niin kuin muu­al­la­kin maa­il­mas­sa. Vaik­ka saa­tai­siin ne puo­li mil­joo­naa uut­ta asu­kas­ta Hel­sin­gin nykyis­ten­kin rajo­jen sisäl­le, ollaan sil­ti kau­ka­na var­si­nais­ten met­ro­po­lien asu­kas­ti­heyk­sis­tä. Auto­ruuh­kis­ta Hel­sin­gis­sä ei kan­na­ta olla huo­lis­saan, sil­lä tän­ne ei mah­du olen­nai­ses­ti enem­pää auto­ja kuin nykyi­sin­kään, joten ei ole sitä tilaa, jon­ne ruuh­ka voi­si levit­täy­tyä. Auto­lii­ken­teen mää­rä pysyy samas­sa suu­ruus­luo­kas­sa, mut­ta sen suh­teel­li­nen osuus vähe­nee, kun väki­lu­ku kasvaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Har­va vas­tus­taa tii­vis­tä­mis­tä, jos se suun­ni­tel­laan hyvin. Lai­tu­ril­la 9.9. vie­rail­leen vancou­ve­ri­lai­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­kon­sult­ti Brent Tode­ria­nin mukaan kyse on ennen kaik­kea laa­dul­li­nen. Vancou­ve­ris­sa kau­pun­gin ei ole halut­tu antaa levi­tä säi­ly­neil­le viher­vyö­hyk­keil­le, vaan rat­kai­su on ollut ”growing up rat­her than growing out”. 

    Hel­sin­gil­lä näyt­täi­si ole­van pal­jon­kin opit­ta­vaa Vancou­ve­ril­ta. Tääl­lä ei osa­ta suun­ni­tel­la hyvää tii­vis­tä­mis­tä (den­si­ty done well), vaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu pyr­kii edel­leen levit­tä­mään kau­pun­ki­ra­ken­net­ta luon­toa­lueil­le (sprawl). Suun­nit­te­lua­sen­tei­den lisäk­si hyvää tii­vis­tä­mis­tä Hel­sin­gis­sä estä­vät mm. park­ki­paik­koi­hin ja asun­to­jen kes­ki­pin­ta-alaan liit­ty­vät normit.

    Kun Meri-Ras­ti­lan osay­leis­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta alku­vuo­des­ta sai jät­tää muis­tu­tuk­sia, myös luon­to­jär­jes­töt aset­tui­vat tuke­maan Meri-Ras­ti­lan jo raken­ne­tun alu­een tii­vis­tä­mis­tä OURCi­ty-suun­ni­tel­man mukai­ses­ti. Kau­pun­gin kas­vua ei siis olla estä­mäs­sä, mut­ta sen toteut­ta­mi­sen laa­tuun halu­taan vaikuttaa. 

    Monet tun­te­mis­ta­ni luon­non­suo­je­luak­tii­veis­ta suh­tau­tu­vat posi­tii­vi­ses­ti myös sisään­tu­lo­väy­lien bule­var­di­soin­tiin. Lii­ken­teen pien­hiuk­kas­pääs­töt tule­vat säh­kö­au­to­jen myö­tä joka tapauk­ses­sa vähe­ne­mään, joten mah­dol­li­set ter­veys­ris­kit ovat poistumassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Vuo­ro­vai­ku­tus on tar­koi­tet­tu olen­nai­sek­si osak­si kaa­voi­tus­pro­ses­sia. Pul­ma on, että asuk­kai­den kuu­le­mi­nen jää lii­an usein luon­teel­taan tek­ni­sek­si ja taval­laan irral­li­sek­si osak­si kokonaisuutta.

    Vuo­ro­vai­kut­teis­ta kaa­voi­tus­ta oli­si­kin hyvä kehit­tää ja löy­tää toi­min­ta­mal­le­ja, joil­la kau­pun­ki­lais­ten tie­to koti­seu­duil­leen kes­kei­sis­tä asiois­ta saa­daan yhdis­tet­tyä kau­pun­ki­suun­nit­te­lun suu­riin linjoihin.

    Vuo­ro­vai­kut­tei­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pilot­ti­han­ke voi­si olla ajan­koh­tai­nen mah­dol­li­suus, jon­ka avul­la löy­tyi­si toi­mi­via työ­ka­lu­ja kau­pun­gin kehittämiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Juha­na Har­ju: Olen pal­jas­jal­kai­nen hel­sin­ki­läi­nen. Kata­ja­no­kal­la syn­ty­nee­nä ja Kruu­nun­haas­sa lap­suu­te­ni viet­tä­nee­nä olen vah­vas­ti sitä miel­tä, että Hel­sin­gin kas­vu tulee vain lisää­mään ruuh­kia ja vähen­tä­mään kau­pun­gin viihtyisyyttä. 

    Hyvin eli­tis­ti­nen läh­tö­koh­ta, että kau­pun­kis­sa asu­mi­nen on pie­nen jou­kon syn­ty­pe­rään perus­tu­va etuoi­keus. Läh­tö­koh­tai­ses­ti, ihmi­set tie­tä­vät itse, mikä heil­le on paras­ta. Jos ihmi­set halua­vat asu­aa kau­pun­kis­sa, sil­loin kau­pun­kia pitää raken­taa lisää. Emme elää mis­sään suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­sa, jos­sa ihmi­set sijoi­te­taan sin­ne min­ne val­tio kat­soo parhaaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Hel­sin­ki­läi­set nuo­ret hank­ki­vat nykyi­sin ajo­kor­tin olen­nai­ses­ti har­vem­min kuin kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Muu­tos on ollut nopea ja suun­ta saat­taa hyvin­kin jatkua.

    Kun tie­lii­ken­ne sitoo Hel­sin­gin maa-alas­ta nykyi­sin taval­la tai toi­sel­la noin nel­jän­nek­sen, voi tule­vai­suu­des­sa olla luon­te­vaa jär­jes­tää kau­pun­ki­ti­lan jakau­tu­mi­nen mer­kit­tä­väs­ti toi­sin kuin nyt.

    Tämän päi­vän kaa­voi­tus täh­tää tule­vaan ja yhteis­kun­nas­sa jo käyn­nis­ty­neet muu­tok­set on hyvä tun­nis­taa. Sik­si esi­mer­kik­si väy­lien bule­var­di­soin­ti on perus­tel­tu ratkaisu.

    Ilmas­ton­muu­tos puo­les­taan lisää viher­ver­kos­ton mer­ki­tys­tä osa­na toi­mi­vaa yhteis­kun­ta­ra­ken­net­ta. Tai­ta­vas­ti ehey­te­tyn raken­ne­tun kau­pun­gin lomaan tar­vi­taan riit­tä­vät vihe­ra­lu­eet. Uuden­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa tii­viys ja luon­to limittyvät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. OS: “Kun Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku kak­sin­ker­tais­tui, raken­ta­mi­seen käy­te­tyn maa-alan mää­rä kym­men­ker­tais­tui. Täl­lai­nen on paha luon­nol­le, kos­ka maa­ta peit­tyy beto­nin ja asfal­tin alle ja kos­ka lii­ken­ne vie hir­veäs­ti bensaa.”

    - ja kan­ta­kau­pun­kiin ver­rat­tu­na jokai­ki­sen asuin­läm­pä­reen ja kadun ympä­ril­le on jätet­ty tol­ku­ton mää­rä eri­lai­sia viher­suo­ja-aluei­ta, viher­ver­kos­to­ja ja “virkistys“ryteikköjä. Ilmei­ses­ti sama meno jat­kuu tule­vai­suu­des­sa­kin, kos­ka lie­nee näin, että ihmi­nen ahdis­tuu jos vie­res­sä ei ole viher­ver­kos­toa? Mis­sä lie­nee Puna­vuo­re­lais­ten viher­ver­kos­to? No, nuo onnet­to­mat saa­vat vain kär­siä hil­jaa eriar­voi­ses­ti ja ilmas­ton­muu­tos tekee teh­tä­vän­sä (“Tut­ki­mus­ten mukaan lähi­luon­to tukee asuk­kai­den ter­veyt­tä ja hyvin­voin­tia taval­la, joka tor­juu eriar­voi­suut­ta”.…. “tar­vi­taan toi­mi­va viher­ver­kos­to sekä asuk­kai­den hyvin­voin­nin että ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­sen vuok­si.” ‑Olli Vento)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Juha­na Har­ju:
    Pää­kau­pun­ki­seu­dun pai­nei­ta tuli­si hel­pot­taa sil­lä, että pide­tään huol­ta maa­seu­dun ja pie­nem­pien kau­pun­kien elin­voi­mai­suu­des­ta. Sitä ei pitäi­si aja­tel­la vain kepu­lai­sia hyö­dyt­tä­väk­si, kos­ka Hel­sin­gin ruuh­kau­tu­mi­sen vält­tä­mi­nen on myös tääl­lä asu­vien etu. 

    Miten­käs tämä tapahtuu? 

    Vero­te­taan hel­sin­ki­läi­siä enem­män ja anne­taan varat elin­kel­vot­to­man syr­jä­seu­dun tekohengitykseen?

    Olet­ko nyt aivan var­ma, että loput­kin yli 600 000 hel­sin­ki­läis­tä ovat kans­sa­si samaa mieltä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Ode: “Kovin kau­ka­na toi­sis­taan ole­via sosi­aa­li­luok­kia ei kan­na­ta pakot­taa tois­ten­sa naapureiksi.”

    Toi­saal­ta eipä syr­jäy­ty­mi­sen yms. lie­veil­miöis­tä nau­ti mikään sosi­aa­li­luok­ka. Oma tun­tu­ma­ni on, että ns. alem­pi kes­ki­luok­ka halu­aa jopa mui­ta enem­män teh­dä pesäe­roa ker­ros­ta alem­pa­na ole­viin. Ehkä hei­dän äänen­sä ei vain kan­na niin hyvin päät­tä­jien kor­viin ja ei sik­si joh­da samoi­hin tulok­siin? Mamu­jen ja “ros­ka­jen­gin” vie­rok­sun­ta ovat kui­ten­kin sitä­kin voimakkaampia.

    Oli­si­kin haus­ka tie­tää, miten pal­jon Oden kan­nas­sa on pelk­kää mutua. Yhtä hyvin­hän voi­si olla perus­tel­lus­ti sitä miel­tä, että nime­no­maan kor­keam­mat sosio­eko­no­mi­set ryh­mät ovat parem­mas­sa ase­mas­sa sie­tä­mään em. ulkoisvaikutuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Hie­noin­ta on se että saa­daan kak­sin­ker­tai­nen tii­vis­tys­kaa­va kun ensin raken­ne­taan nyky­alueil­le ja kym­me­nen vuo­den pääs­tä sin­ne ran­taan. Ove­laa jät­tää isom­pi alue reser­viin. Nim­byt saa ostet­tua aikaa asun­noil­leen ja ehti­vät kuol­la tai muut­taa pois ennen seu­raa­vaa vai­het­ta. Tätä ei vaan voi kovin mon­taa ker­taa teh­dä vaik­ka poliit­ti­nen muis­ti­han on kyl­lä aika lyhyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Aivan pak­ko mainostaa:

    http://www.hs.fi/koti/Kaksi+aikuista+ja+kaksi+koiraa+16+neli%C3%B6ss%C3%A4/a1380945841381

    Asen­ne koh­dal­laan! Toi­vot­ta­vas­ti koi­rat saa­vat tar­peek­si liikuntaa.

    Suo­ma­lai­set ovat kes­kit­ty­neet aivan lii­kaa sii­hen, mitä on asun­non sisäl­lä. Pitäi­si kes­kit­tyä sii­hen, mitä asun­non ulko­puo­lel­la on.

    Mik­si me asum­me kau­pun­geis­sa, jois­sa me luk­kiu­dum­me sisä­ti­loi­hin ja kavah­dam­me jokais­ta ään­tä, jon­ka naa­pu­ri päästää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Juha­na Har­ju:
    Sen sijaan en ymmär­rä kuu­meis­ta intoa kas­vat­taa Hel­sin­gin asu­kas­mää­rää rajusti. 

    Ei kai täs­sä nyt ole sel­lais­ta vaih­toeh­toa kuin “Pide­tään pää­kau­pun­ki­seu­dun asu­kas­lu­ku ennal­laan”. Tai jos on niin kuu­li­sin mie­luus­ti miten tämä implementoidaan.

    Vaih­toeh­dot ovat: “Hel­sin­gin väki­lu­ku kas­vaa rajus­ti ja ympä­rys­kun­tien väki­lu­ku kas­vaa mal­til­li­ses­ti” ja “Hel­sin­gin väki­lu­ku kas­vaa mal­til­li­ses­ti ja ympä­rys­kun­tien rajus­ti”. Näis­tä edel­li­nen on pal­jon toi­vot­ta­vam­pi eko­lo­gian, viih­ty­vyy­den, kan­san­ta­lou­den ja yhteis­kun­nal­li­sen vakau­den kannalta.

    En minä­kään halua Hel­sin­gin seu­dul­le muut­taa. Mut­ta jos on pak­ko niin pal­jon mie­luum­min lähel­le kes­kus­taa ja hyvien yhteyk­sien var­rel­le kuin jon­ne­kin peri­fe­ri­aan. Hel­sin­ki­läi­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu tun­tuu kyl­lä pyr­ki­vän vain pön­kit­tä­mään jo nykyi­sin yli­kor­kei­ta asun­to­jen hin­to­ja, kos­ka pysä­köin­tiä pide­tään tär­keäm­pä­nä kuin asumista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Juha­na Har­ju:
    Vih­reät ovat esit­tä­neet rat­kai­suk­si pää­väy­lien var­teen raken­ta­mis­ta mut­ta sekin on sur­kea vaih­toeh­to, kos­ka on run­saas­ti tut­ki­mus­näyt­töä, joka osoit­taa lii­ken­ne­väy­lien lähel­lä asu­mi­sen lisää­vän keuh­ko- ja sydän­sai­rauk­sien ris­kiä. Syi­tä ovat aina­kin melu ja lii­ken­teen pien­hiuk­ka­set. Nas­ta­ren­kai­den irrot­ta­man tie­pö­lyn vuok­si pien­hiuk­ka­set ovat Suo­mes­sa vie­lä suu­rem­pi ris­ki kuin mitä ulko­mai­set tut­ki­muk­set osoittavat.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun pai­nei­ta tuli­si hel­pot­taa sil­lä, että pide­tään huol­ta maa­seu­dun ja pie­nem­pien kau­pun­kien elin­voi­mai­suu­des­ta. Sitä ei pitäi­si aja­tel­la vain kepu­lai­sia hyö­dyt­tä­väk­si, kos­ka Hel­sin­gin ruuh­kau­tu­mi­sen vält­tä­mi­nen on myös tääl­lä asu­vien etu. 

    Hel­sin­gin kau­pun­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan pää­tök­sil­lä ei ole vai­ku­tus­ta Saa­ri­jär­ven tai Kuo­pion (tai edes Oulun tai Tam­pe­reen) elin­voi­mai­suu­teen tai asu­kas­lu­kuun. Espoon tai Kirk­ko­num­men asu­kas­lu­kuun ne saat­ta­vat vaikuttaa.

    Jos huo­li­saan lii­ken­teen aiheut­ta­mis­ta ilman­saas­teis­ta, pitäi­si ole­tet­ta­vas­ti toi­voa lii­ken­tees­sä kulu­te­tun ajan vähen­tä­mis­tä, sekä tuo­tet­tu­jen saas­tei­den mää­rän ja niis­tä paraa­ti­pai­kal­la tiel­lä nau­ti­tun ajan puolesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Olli Ven­to: Ilmas­ton­muu­tos puo­les­taan lisää viher­ver­kos­ton mer­ki­tys­tä osa­na toi­mi­vaa yhteiskuntarakennetta.

    Miten esim vuo­si­kes­ki­läm­pö­ti­lan kohoa­mi­nen asteel­la tai kah­del­la lisää viher­ver­kos­ton mer­ki­tys­tä? Entä jos läm­pö­ti­lat las­kee tai pysy­vät annal­laan, vähe­nee­kö viher­ver­kos­ton merkitys?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. KKK: Hyvin eli­tis­ti­nen läh­tö­koh­ta, että kau­pun­kis­sa asu­mi­nen on pie­nen jou­kon syn­ty­pe­rään perus­tu­va etuoikeus.

    Näen päin­vas­toin sur­keak­si sen, että maa­seu­dul­ta ja maa­kun­tien kau­pun­geis­ta ihmi­siä käy­tän­nös­sä pako­te­taan läh­te­mään siir­to­työ­läi­sik­si Hel­sin­kiin. Tutut sosi­aa­li­set suh­teet kat­kea­vat ja Hel­sin­gis­sä asui­na­lue on usein jokin pakon sane­le­ma ja ei-niin-viih­tyi­sä esi­kau­pun­kia­lue, jos­sa uusi asu­kas tun­tee itsen­sä eris­ty­neek­si. Todel­lis­ta vapaut­ta oli­si se, että ihmi­set sai­si­vat vali­ta asuin­kun­tan­sa ja ‑paik­kan­sa ilman pak­koa muut­taa jonn­ne­kin työn perässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Toi­saal­ta on sel­vää, että täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­la on tai­pu­mus vähen­tää vihe­ra­luei­den pin­ta-alaa, mut­ta toi­saal­ta se miten vih­reäk­si asuk­kaat asui­na­lu­eens­sa koke­vat, ei kui­ten­kaan rii­pu suo­raan vihe­ra­luei­den abso­luut­ti­ses­ta pin­ta-alas­ta. Olen­nais­ta on luon­nol­li­ses­ti se, mil­lai­sia vihe­ra­lu­eet ovat ja miten ne sijait­se­vat suh­tees­sa asu­tuk­seen ja miten hyvät jalan­kul­ku­yh­tey­det nii­hin on. 

    Aihees­ta kiin­nos­tu­nei­den kan­nat­taa selail­la ruot­sa­lai­sen Alexan­der Ståh­len väi­tös­kir­jaa: Com­pact sprawl — Explo­ring public open space and cont­ra­dic­tions in urban density

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sil­lä raken­ne­taan­ko Poh­jois-Kar­ja­las­ta Hel­sin­gin seu­dul­le pako­te­tuil­le ihmi­sil­le asun­not Hel­sin­kiin vain Por­nai­siin ei ole mer­ki­tys­tä sii­hen, voi­vat­ko he jak­taa elä­mään­sä Pohjois-Karjalassa.

    Sitä tar­koi­tan­kin, että vii­me kädes­sä onnis­tu­nut alue­po­li­tiik­ka on myös Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun väline.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Aina­han voi laa­jen­taa ja raken­taa mut­ta kuka takaa sen että alu­eel­le muut­taa juu­ri veron­mak­sa­jia? Itse vuo­saa­re­lai­se­na har­kit­sem­me vaka­vas­ti juu­ri per­heem­me kans­sa muut­toa maal­le. Olem­me veron­mak­sa­jia ja olem­me vaka­vas­ti har­kit­se­mas­sa muut­toa kos­ka vuo­saa­res­sa on lii­an täyt­tä! Emme halua kas­vat­taa lap­siam­me ympä­ris­tös­sä mis­sä kii­re, mete­li ja saas­teet vähen­tä­vät hei­dän elin­vuo­sia. Olem­me val­mii­na muut­toon heti kun työ­pai­kat löy­ty­vät myös yrit­tä­jyys maal­la on meil­lä vah­vas­sa asemassa.
    Miet­ti­kää siis päät­tä­jät kuka muut­taa uusiin hie­noi­hin asui­na­luei­siin? Entäs jos asun­not jää­vät­kin tyhjäksi…kuka mak­saa niit­ten ylläpidosta? .
    Kii­tos mut­ta ei kii­tos Hel­sin­kil­le sanoo tämä perhe!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Hie­noin­ta on se että saa­daan kak­sin­ker­tai­nen tii­vis­tys­kaa­va kun ensin raken­ne­taan nyky­alueil­le ja kym­me­nen vuo­den pääs­tä sin­ne ran­taan. Ove­laa jät­tää isom­pi alue reser­viin. Nim­byt saa ostet­tua aikaa asun­noil­leen ja ehti­vät kuol­la tai muut­taa pois ennen seu­raa­vaa vaihetta.

    Ehkä olen opti­mis­ti, mut­ta uskon, että kym­me­nen vuo­den kulut­tua ymmär­ret­täi­siin olla teke­mät­tä sitä peruut­ta­ma­ton­ta vir­het­tä, että Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sään rakennettaisiin.

    KSV on jo joka tapauk­ses­sa kar­toit­ta­mas­sa asuin­ra­ken­ta­mis­ta niin Meri-Ras­ti­lan raken­ne­tul­le alu­eel­le kuin Ras­ti­lan lei­rin­tä­alu­eel­le­kin. Viras­ton mars­si­jär­jes­tys vain on vää­rä, kun se halu­aa kaa­voit­taa met­sän ensin ja vas­ta sit­ten tiivistää. 

    Suun­nit­te­lun (myös muu­al­la Hel­sin­gis­sä kuin Meri-Ras­ti­las­sa) pitäi­si luon­toa­lueil­le levit­tä­mi­sen sijaan alkaa ole­mas­sa ole­van kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­ses­tä. Tätä edel­lyt­tää myös varo­vai­suus­pe­ri­aa­te sekä useat sopi­muk­set luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaamisesta.

    Täl­lai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa NIM­BY-kort­ti hei­te­tään usein kovin kevyin perus­tein. Meri-Ras­ti­las­sa asuk­kaat ovat vaih­toeh­to­suun­ni­tel­mal­la ilmais­seet ole­van­sa val­mii­ta vas­taa­maan kau­pun­gin asukasmäärätavoitteeseen. 

    Kaa­voi­tuk­seen kan­tan­sa ilmai­se­via asuk­kai­ta syyl­lis­te­tään ajoit­tain myös asun­to­jen kor­keis­ta hin­nois­ta. Kan­nat­tai­si tutus­tua sii­hen, mitä kaa­voi­tuk­sen jäl­keen tapah­tuu. Kii­re saat­taa nimit­täin yllät­täen lop­pua. Esi­mer­kik­si Meri-Ras­ti­las­ta löy­tyy alue nimel­tä Ram­sin­ran­ta I, jon­ka piti olla val­mis vuon­na 2005, mut­ta on edel­leen kes­ken. Myös Vuo­saa­ren Kah­vi­kort­te­lia, joka on pal­ve­lui­den ja met­roa­se­man tun­tu­mas­sa, raken­ne­taan kovin verkkaisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Juha­na Har­ju: Sitä tar­koi­tan­kin, että vii­me kädes­sä onnis­tu­nut alue­po­li­tiik­ka on myös Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun väline.

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen ei ole mikään suo­ma­lai­ses­ta alue­po­li­tii­kas­ta riip­pu­vai­nen ilmiö, vaan glo­baa­li kehityssuunta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sil­lä raken­ne­taan­ko Poh­jois-Kar­ja­las­ta Hel­sin­gin seu­dul­le pako­te­tuil­le ihmi­sil­le asun­not Hel­sin­kiin vain Por­nai­siin ei ole mer­ki­tys­tä sii­hen, voi­vat­ko he jak­taa elä­mään­sä Pohjois-Karjalassa.

    Mihin Hel­sin­gin ja Suo­men tuli­si pyr­kiä? Ei ole var­maan­kaan hyvä, jos Poh­jois-Kar­ja­las­ta ihmis­ten on pak­ko muut­taa Hel­sin­kiin työ­tä saa­dak­seen, ja jos Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki­aan arvos­ta­vat asuk­kaat kär­si­vät, kun hei­dän ympä­ris­tön­sä pila­taan, ja hei­dän piha­pii­riin­sä raken­ne­taan ker­ros­ta­lo­ja noil­le muuttajille.

    Mik­si täl­lai­nen siir­to täy­tyy teh­dä? Perus­tuu­ko tämä sii­hen aja­tuk­seen, että Hel­sin­kiin muu­tet­tu­aan nuo kar­ja­lai­set oli­si­vat tehok­kaam­pia työn­te­ki­jöi­tä kuin koti­seu­dul­laan? Vai onko Hel­sin­gin joh­ta­jil­la kova kil­pai­lu­viet­ti ja halu kas­vaa aina vain suu­rem­mak­si ja suu­rem­mak­si? Vai onko fir­moil­le edul­lis­ta siir­tää työ­vä­ki moder­nei­hin ruuk­kei­hin? Entä ajat­te­lee­ko val­tio työ­te­ki­jöi­den ole­van tehok­kaim­mil­laan sil­loin, kun heil­lä on nis­kas­saan Hel­sin­gin kovat asuntolainat?

    Mikä mal­li tuot­taa opti­maa­li­sen Suo­men? Ote­taan huo­mioon sekä asu­mis­viih­ty­vyys että kan­san­ta­lous. Onko ihan­ne­ti­lan­ne se, että mah­dol­li­sim­man suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta siir­re­tään Helsinkiin?

    Ymmär­rän sen, että Hel­sin­ki hamu­aa uusia veron­mak­sa­jia ja fir­mo­ja, kos­ka niin teke­vät kaik­ki muut­kin Suo­men kun­nat. Mut­ta onko mak­si­maa­li­nen kes­kit­tä­mi­nen val­ta­kun­nan ja sen asuk­kai­den etu?

    Minä ajat­te­len niin, että täy­sin vil­lit mark­ki­nat joh­ta­vat tyy­pil­li­ses­ti mono­po­li­soi­tu­mi­seen sekä fir­mo­jen että kas­vu­kes­kus­ten osal­ta. Koko val­ta­kun­nan etu on estää lii­al­li­nen kes­kit­ty­mi­nen ja tar­jo­ta rik­kaam­pi poh­ja kehi­tyk­sel­le (ja vaih­toeh­to­ja eri­lai­sia elä­mi­sen vaih­toeh­to­ja suo­ma­lai­sil­le). On ole­mas­sa jokin mak­si­maa­lis­ta kes­kit­ty­mis­tä parem­pi taso, jol­la on sekä muka­va jakau­ma eri kokoi­sia fir­mo­ja että muka­va jakau­ma eri kokoi­sia kaupunkeja/kuntia.

    Lisäk­si yksi­löil­lä on omat miel­ty­myk­sen­sä asuin­paik­kan­sa ja työn­sä­kin suh­teen. Näi­tä tar­pei­ta pitää kun­nioit­ta (vähän kor­keam­mal­la prio­ri­tee­til­la kuin fir­mo­jen ilmoit­ta­maa omaa etuaan).

    Hyvä Suo­mi on siis kokoel­ma kai­ken­lais­ta ympä­ris­töä. Val­tion tulee vaa­lia tuo­ta koko­nai­suut­ta ja ohja­ta kehi­tys­tä, sil­lä vii­da­kon lait eivät tuo­ta yleen­sä opti­maa­lis­ta tulosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Aman­da: Aina­han voi laa­jen­taa ja raken­taa mut­ta kuka takaa sen että alu­eel­le muut­taa juu­ri veron­mak­sa­jia? Itse vuo­saa­re­lai­se­na har­kit­sem­me vaka­vas­ti juu­ri per­heem­me kans­sa muut­toa maal­le. […] Olem­me val­mii­na muut­toon heti kun työ­pai­kat löytyvät […] 

    Tai­sit vas­ta­ta itse kysymykseesi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. @Juho L

    Hel­sin­ki ei ole kil­pai­le­mas­sa Poh­jois-Kar­ja­lan kans­sa, vaan Tal­lin­nan, Tuk­hol­man, Köö­pen­ha­mi­nan, Pie­ta­rin jne. kans­sa. Jos (rahas­sa mitat­tu­na) suu­ren tuot­ta­vuu­den elin­kei­no­toi­min­nan sijoit­tu­mi­nen Hel­sin­kiin teh­dään vai­keak­si, se ei siirry/synny Poh­jois-Kar­ja­laan, vaan mui­hin kaupunkeihin.

    Pos­ket­to­mat asun­to­jen hin­nat ja asun­to­ve­lat ovat Hel­sin­gin menes­tys­tä rajoit­ta­va teki­jä, kuten nyt ovat jo kai­ken­lai­set iso­ken­käi­set­kin jul­ki­ses­ti toden­neet. Tii­vis­tä­mi­sen ja asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­sen pitäi­si nime­no­maan aut­taa ongel­maan. Siis pai­no sanal­la pitäi­si. En ole edel­leen­kään ihan vakuut­tu­nut, että raken­ta­mi­sen hitaus on Hel­sin­gis­sä pel­käs­tään kaa­voit­ta­jas­ta kiinni.

    Mak­si­maa­li­nen kes­kit­tä­mi­nen ei var­maan­kaan ole kan­san­ta­lou­den etu, jos todel­la puhu­taan mak­si­mis­ta (mitä nykyi­set suun­ni­tel­mat eivät mie­les­tä­ni ole). Tehok­kaan yhdys­kun­ta­ra­ken­teen edut sen sijaan pitäi­si olla päi­vän­sel­vät kai­kil­le. Yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­sa on pal­jon paran­ta­mi­sen ja tii­vis­tä­mi­sen varaa myös Tam­pe­reel­la ja Turussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Juho Laa­tu: Mihin Hel­sin­gin ja Suo­men tuli­si pyr­kiä? Ei ole var­maan­kaan hyvä, jos Poh­jois-Kar­ja­las­ta ihmis­ten on pak­ko muut­taa Hel­sin­kiin työ­tä saa­dak­seen, ja jos Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki­aan arvos­ta­vat asuk­kaat kär­si­vät, kun hei­dän ympä­ris­tön­sä pila­taan, ja hei­dän piha­pii­riin­sä raken­ne­taan ker­ros­ta­lo­ja noil­le muuttajille.

    Mik­si täl­lai­nen siir­to täy­tyy teh­dä? Perus­tuu­ko tämä sii­hen aja­tuk­seen, että Hel­sin­kiin muu­tet­tu­aan nuo kar­ja­lai­set oli­si­vat tehok­kaam­pia työn­te­ki­jöi­tä kuin koti­seu­dul­laan? Vai onko Hel­sin­gin joh­ta­jil­la kova kil­pai­lu­viet­ti ja halu kas­vaa aina vain suu­rem­mak­si ja suu­rem­mak­si? Vai onko fir­moil­le edul­lis­ta siir­tää työ­vä­ki moder­nei­hin ruuk­kei­hin? Entä ajat­te­lee­ko val­tio työ­te­ki­jöi­den ole­van tehok­kaim­mil­laan sil­loin, kun heil­lä on nis­kas­saan Hel­sin­gin kovat asuntolainat?

    Minun oli aikoi­naan pak­ko muut­taa Poh­jois-Kar­ja­las­ta Hel­sin­kiin ali­vuo­kra­lai­sa­sun­toon kun yli­opis­toa eikä oman alan työ­paik­ko­ja siel­lä ollut. Tein Hel­sin­gis­sä töi­tä 40 vuot­ta. Sii­nä ajas­sa olen hank­ki­nut pari­ta­lo-asun­non Hel­sin­gis­tä ja vapaa-aja­na­sun­non Sipoos­ta. Muut­to Poh­jois-Kar­ja­laan takai­sin ei ole käy­nyt edes mie­les­sä, vaik­ka nyt se oli­si mah­dol­lis­ta. Maal­ta muut­to Hel­sin­kiin ei enää juu­ri­kaan kas­va­ta Hel­sin­gin väki­lu­kua. Hel­sin­gin kau­pun­gin väes­tö­ti­las­ton kuviois­ta 6, 7 ja 8 (sivu 12) on sel­väs­ti näh­tä­vis­sä mis­tä Hel­sin­gin muut­to­voit­to on peräisin.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_09_18_Tilastoja_29_Vuori.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. elä­ke­vaa­ri on kyl­lä sit­keä tuo­maan muu­ka­lais­vi­haan­sa jokai­seen kes­kus­te­luun. Voin loh­dut­taa hän­tä, että ulko­maa­lais­ten muut­to Hel­sin­gin seu­dul­le tulee toden­nä­köi­ses­ti vähe­ne­mään, kos­ka pää­muut­ta­ja­maat Viro ja Venä­jä tyr­he­ty­vät nii­den elin­ta­son nousun takia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. a_l: Kau­pun­gis­tu­mi­nen ei ole mikään suo­ma­lai­ses­ta alue­po­li­tii­kas­ta riip­pu­vai­nen ilmiö, vaan glo­baa­li kehityssuunta.

    On kysee­na­lais­ta pitää itses­tään­sel­vyy­te­nä, että jokin tren­di jat­kuu ad infi­ni­tum. Itse asias­sa se, että tar­vit­si­sim­me maa­ta­lou­den raken­ne­muu­tos­ta koh­ti eko­lo­gi­sem­paa, hie­man pie­nem­pi­muo­toi­sem­paa luo­mu­vi­je­lyä, voi lisä­tä työ­voi­man tar­vet­ta maa­ta­lou­des­sa, vaik­ka tähän saak­ka tren­di on ollut vastakkainen.

    Lisäk­si laa­ja­kais­tan raken­ta­mi­nen koko Suo­meen paran­taa sel­väs­ti etä­työn edellytyksiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Hie­noa, että Osmo Soi­nin­vaa­ra puol­taa Meri-Ras­ti­lan asuk­kail­le erit­täin tär­keän ran­ta­met­sän säi­lyt­tä­mis­tä vir­kis­tys­käy­tös­sä! Alue on hel­mi, joka kohot­taa Meri-Ras­ti­lan ima­goa. Kau­pun­gin raken­ta­mis­suun­ni­tel­mat toi­mi­si­vat täy­sin päinvastoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Uusien talo­jen raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä, pitäi­si alu­eel­le saa­da lisää toi­min­nal­li­suut­ta. Alueis­ta tulee muu­ten ihmis­va­ras­to­ja. Näy­tin erääl­le ystä­väl­le kuvaa yhdes­tä Hel­sin­ki­läi­ses­tä asui­na­lu­ees­ta. Hän kysyi ihme­tel­len, mis­sä kaik­ki ihmi­set ovat?

    Video­neu­vot­te­lu­vä­li­nei­den käyt­tö yleis­tyy työ­pai­koil­la. Tämä tar­koit­taa, että voi työs­ken­nel­lä koto­na, joten voi asua jos­sain muu­al­la, jos­sa on hal­vem­pia asuntoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Viher­ver­kos­ton mer­ki­tys kas­vaa ilmas­ton­muu­tok­sen ede­tes­sä esi­mer­kik­si seu­raa­vis­ta syistä:

    1) Toden­nä­köi­ses­ti sateet kove­ne­vat, mikä kas­vat­taa tul­vien ris­kiä. Luon­tai­set alu­eet ovat tehok­kain kei­no käsi­tel­lä hule­ve­siä. Mitä enem­män kau­pun­gin maa­pe­rä on pääl­lys­tet­ty, sitä vai­keam­pi tul­via on hallita.

    2) Lähi­luon­to vii­len­tää kau­pun­kia. Kovin läm­pi­mät ilmat ovat tut­ki­tus­ti terveysriski.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Olli
      Vaik­ka kan­na­tan Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän säi­lyt­tä­mis­tä, on pak­ko sanoa, että argu­ment­ti­si on huo­no. Hule­ve­sien osal­ta tuo ran­ta­met­sä on ihan out of ques­tion, mut­ta kai­ken muun­kin osal­ta hule­ve­det on mah­dol­liks­ta kyl­lä hoi­taa johon­kin hin­taan sade­ve­si­vie­mä­reil­lä. Mak­saa, mut­ta raken­nusoi­ke­den hin­ta on pal­jon suu­rem­pi. Huo­no argumentti.
      Suo­men osal­ta ilmas­ton­muu­tok­sen suu­rim­pia ong­tel­mia ei ole se, että meil­lä kuol­tai­siin hel­tee­seen. Eri­tyi­ses­ti kun meil­lä ilmas­ton­muu­tos läm­mit­tää talvia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Mik­ko H:
    @Juho L

    Hel­sin­ki ei ole kil­pai­le­mas­sa Poh­jois-Kar­ja­lan kans­sa, vaan Tal­lin­nan, Tuk­hol­man, Köö­pen­ha­mi­nan, Pie­ta­rin jne. kans­sa. Jos (rahas­sa mitat­tu­na) suu­ren tuot­ta­vuu­den elin­kei­no­toi­min­nan sijoit­tu­mi­nen Hel­sin­kiin teh­dään vai­keak­si, se ei siirry/synny Poh­jois-Kar­ja­laan, vaan mui­hin kaupunkeihin.

    Tal­lin­naa ja Tuk­hol­maa ei kiin­nos­ta se, toi­mii­ko Suo­men talous Hel­sin­gis­sä vai Tam­pe­reel­la. Tam­pe­reen talous on siis kan­sain­vä­li­sen kil­pai­lun näkö­kul­mas­ta yhtä tär­ke­ää Suo­mel­le kuin Hel­sin­gin­kin. Sama kos­kee Pohjois-Karjalaa.

    Pos­ket­to­mat asun­to­jen hin­nat ja asun­to­ve­lat ovat Hel­sin­gin menes­tys­tä rajoit­ta­va teki­jä, kuten nyt ovat jo kai­ken­lai­set iso­ken­käi­set­kin jul­ki­ses­ti toden­neet. Tii­vis­tä­mi­sen ja asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­sen pitäi­si nime­no­maan aut­taa ongel­maan. Siis pai­no sanal­la pitäi­si. En ole edel­leen­kään ihan vakuut­tu­nut, että raken­ta­mi­sen hitaus on Hel­sin­gis­sä pel­käs­tään kaa­voit­ta­jas­ta kiinni.

    Kaa­voit­ta­ja voi käsit­tääk­se­ni myös vaa­tia tont­tien raken­ta­mis­ta, ja raken­ta­jia luu­li­si löy­ty­vän, kos­ka asun­to­jen hin­ta­ta­so ylit­tää rei­lus­ti raken­nus­kus­tan­nuk­set. (Mut­ta en pidä jat­ku­vaa tii­vis­tä­mis­tä Hesin­gin viih­tyi­syy­den tai oimi­vuu­dan kan­nal­ta jär­ke­vä­nä, eikä pää­kau­pun­gin hin­ta­ta­soa oikein voi­kaan saa­da mui­den tasolle.)

    Mak­si­maa­li­nen kes­kit­tä­mi­nen ei var­maan­kaan ole kan­san­ta­lou­den etu, jos todel­la puhu­taan mak­si­mis­ta (mitä nykyi­set suun­ni­tel­mat eivät mie­les­tä­ni ole). Tehok­kaan yhdys­kun­ta­ra­ken­teen edut sen sijaan pitäi­si olla päi­vän­sel­vät kai­kil­le. Yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­sa on pal­jon paran­ta­mi­sen ja tii­vis­tä­mi­sen varaa myös Tam­pe­reel­la ja Turussa.

    Eri­tyi­sen tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta Suo­mes­sa tar­vi­taan kai lähin­nä niil­le ihmi­sil­le, jot­ka halua­vat asua tuol­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Talou­den kan­nal­ta tii­vis­tet­ty kau­pun­ki­ra­ken­ne ei ole tar­peen. Joi­den­kin kes­kus­ten on hyvä olla niin suu­ria, että suu­reet yri­tyk­set saa­vat pal­kat­tua tar­vit­se­man­sa suu­ren (ehkä hyvin kou­lu­te­tun) väki­mää­rän. En tie­dä mikä toi­mia­la ei voi Suo­mes­sa toi­mia sik­si, että kau­pun­ki­kes­kuk­sem­me ovat lii­an pie­niä tai lii­an hajanaisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eri­tyi­sen tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta Suo­mes­sa tar­vi­taan kai lähin­nä niil­le ihmi­sil­le, jot­ka halua­vat asua tuol­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Talou­den kan­nal­ta tii­vis­tet­ty kau­pun­ki­ra­ken­ne ei ole tarpeen.

      Juha, mil­tä kuu­los­tai­si sanoa, että maa­seu­tua ei Suo­mes­sa tar­vi­ta kuin kor­kein­taan nii­den ihmis­ten takia, jot­ka halua­vat siel­lä asua. Eikö se ole aika hyvö argu­ment­ti raken­taa toi­mi­via kau­pun­ke­ja , että niin moni halu­aa sel­lai­ses­sa asua.
      Kun kuvit­te­let, että Tam­per­feen kokoi­nen kau­pun­ki riit­tää ihan kaik­keen, mitä sanot niil­le, joi­den miels­tä vii­si mil­joo­naa on lii­an vähän. Mik­si yri­tyk­set ja ihmi­set muut­ta­vat mil­joo­na­kau­pun­kei­hin kaik­kial­la maa­il­mas­sa, vaik­ka pik­ku­pau­kun­geis­sa kaik­ki oli­si hal­vem­paa, maa, asun­not, liik­ku­mi­nen? Eri­kois­tu­neet työ­mark­ki­nat ovat se avain sana. Jos kan­sa­lai­set jakau­tui­si­vat lei­pu­rei­hin ja pape­ri­työ­läi­siin eikä mui­ta ammett­ja oli­si, aika pie­net­kin yhdys­kun­nat voi­si­vat menes­tyä, mut­ta kun ammat­te­ja on kym­me­nin tuhan­sin, suu­ril­la työ­mark­ki­na-alueil­la on val­ta­va etu puo­lel­laan. Se näkyy kaik­kial­la maailmassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. elä­ke­vaa­ri: Minun oli aikoi­naan pak­ko muut­taa Poh­jois-Kar­ja­las­ta Hel­sin­kiin ali­vuo­kra­lai­sa­sun­toon kun yli­opis­toa eikä oman alan työ­paik­ko­ja siel­lä ollut. Tein Hel­sin­gis­sä töi­tä 40 vuot­ta. Sii­nä ajas­sa olen hank­ki­nut pari­ta­lo-asun­non Hel­sin­gis­tä ja vapaa-aja­na­sun­non Sipoos­ta. Muut­to Poh­jois-Kar­ja­laan takai­sin ei ole käy­nyt edes mie­les­sä, vaik­ka nyt se oli­si mahdollista.

    Yli­opis­to­jen sijain­ti pakot­taa opis­ke­li­jat muut­ta­maan suu­riin kau­pun­kei­hin. Voi­si aja­tel­la, että val­tio kan­nus­tai­si val­mis­tu­nei­ta muut­ta­maan myös toi­seen suun­taan. Suo­men talou­del­le he oli­si­vat hyö­dyl­li­siä kaikkialla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Vähän ihmet­te­len, että mik­si tun­tuu sil­tä, että jul­ki­set lii­ken­neyh­tey­det suun­ni­tel­laan vas­ta asun­to­suun­ni­tel­mien jäl­keen eikä päin­vas­toin. Ja miten kai­ken­maa­il­man kau­pun­kei­hin kye­tään raken­ta­maat kun­nol­li­sia met­ro­yh­teyk­siä, mut­tei Hel­sin­kiin? Voi­si­ko suun­ni­tel­la en hyvän met­ro­lin­jan ja sit­ten kaa­voit­taa riit­tä­vän mää­rän asun­to­ja met­ron var­rel­le niin, että met­ron raken­ta­mi­nen oli­si kai­kin puo­lin kannattavaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Juho Laa­tu: Mut­ta en pidä jat­ku­vaa tii­vis­tä­mis­tä Hesin­gin viih­tyi­syy­den tai oimi­vuu­dan kan­nal­ta järkevänä

    Ja par­ka­no­lai­se­na kat­sot mie­li­pi­teel­lä­si ole­van täs­sä rele­vans­sia, kos­ka _____? Ei sinän­sä, saa­han sitä kom­men­toi­da, mut­ta kyl­lä meil­lä riit­täis NIM­BY­jä omas­ta­kin takaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Ai, olet kuul­lut Mari Vaat­to­vaa­ral­ta, ettei kau­ka­na toi­sis­taan ole­via sosi­aa­li­ryh­miä kan­nat­tai­si asut­taa lähekkäin. 

    Hel­sin­gis­sä on ollut men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä näky­viä “luok­ka­ra­jo­ja” eri asui­na­luei­den välil­lä, tun­ne­tuin lie­nee Teh­taan­ka­dun län­si­pää. Myös Itä-Hel­sin­gis­sä voi havai­ta muo­dos­tu­van jyrk­kiä sosi­aa­li­ryh­mien väli­siä rajo­ja oma­ko­ti- ja ker­ros­ta­loa­luei­den välille.

    En tajua ollen­kaan, mikä mah­tai­si olla täl­läi­ses­sä jär­jes­te­lys­sä vika­na. Olen itse asu­nut ja käy­nyt kou­lu­ni hyvin homo­gee­ni­sel­lä alu­eel­la, lap­suu­den­ka­ve­rei­de­ni van­hem­mat oli­vat kaik­ki kes­ki­luok­kaa. Oli­si ollut avar­ta­vaa tutus­tua muu­ta­maan niin köy­hem­pään kuin vau­raam­paan­kin kotiin. Aina­kin sit­ten tajuai­si näi­den ryh­mien elä­mäs­tä enemmän.

    Onko­han Vaat­to­vaa­ra jo muu­ten kek­si­nyt, mis­tä keväi­set Tuk­hol­man mel­la­kat joh­tui­vat? Ihan vain kun tuos­sa jutus­sa­kin mai­ni­taan Meri-Ras­ti­la: http://yle.fi/uutiset/tutkija_suomessa_ollaan_kaukana_lahioiden_gettoutumisessa/6662963

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Juho Laa­tu: Talou­den kan­nal­ta tii­vis­tet­ty kau­pun­ki­ra­ken­ne ei ole tarpeen. 

    Täs­sä jon­kin aikaa sit­ten Elin­kei­noe­lä­män val­tuus­kun­ta otti kan­taa kaa­voi­tuk­seen (ks. s. 8–9):

    Lukui­sat kan­sain­vä­li­set tut­ki­muk­set ovat kiis­tat­to­mas­ti todis­ta­neet, että väes­tön ja tuo­tan­non sijoit­tu­mi­nen tii­viis­ti lisää tuot­ta­vuut­ta ja sitä kaut­ta talou­del­lis­ta hyvin­voin­tia. Tämä on kes­kei­nen vai­ku­tin, kun yri­tyk­set miet­ti­vät omia sijoit­tu­mis­vaih­toeh­to­jaan tai asuk­kaat omia asuinpaikkojaan. 

    On arvioi­tu, että kau­pun­kia­lu­een tuot­ta­vuus kas­vaa noin vii­si pro­sent­tia aina kun sen työl­li­syys­ti­heys kak­sin­ker­tais­tuu. Eräät Ruot­sia ja Suo­mea kos­ke­vat las­kel­mat viit­taa­vat saman­ko­koi­seen tai puol­ta pie­nem­pään kertoimeen.

    Tiheys ja saa­vu­tet­ta­vuus syn­nyt­tä­vät niin kut­sut­tua pöhi­nää, min­kä on kes­keis­tä inno­vaa­tioi­den syn­nyl­le. Inno­vaa­tiot taas syn­nyt­tä­vät inves­toin­te­ja ja edel­leen tuo­tan­toa, jon­ka toteut­ta­mi­seen kes­kit­ty­nyt alue­ra­ken­ne pys­tyy par­hai­ten tar­joa­maan työ­voi­maa. Kehit­ty­nei­den mai­den talous­kas­vu perus­tuu entis­tä enem­män ”kor­vien väliin” eli tie­toon ja osaa­mi­seen. Tie­toon perus­tu­val­la yri­tys­toi­min­nal­la on taas tun­ne­tus­ti tai­pu­mus kasau­tua alu­eel­li­ses­ti, sil­lä lähei­syys antaa mah­dol­li­suu­den hyö­tyä eri­kois­tu­mi­sen eduis­ta. Tämä kaik­ki on tut­tua esi­mer­kik­si Pii­laak­son menestystarinasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olli
    Vaik­ka kan­na­tan Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän säi­lyt­tä­mis­tä, on pak­ko sanoa, että argu­ment­ti­si on huo­no. Hule­ve­sien osal­ta tuo ran­ta­met­sä on ihan out of ques­tion, mut­ta kai­ken muun­kin osal­ta hule­ve­det on mah­dol­liks­ta kyl­lä hoi­taa johon­kin hin­taan sade­ve­si­vie­mä­reil­lä. Mak­saa, mut­ta raken­nusoi­ke­den­hin­ta on pal­jon suu­rem­pi. Huo­no argumentti.
    Suo­men osal­ta ilmas­ton­muu­tok­sen suu­rim­pia ong­tel­mia ei ole se, että meil­lä kuol­tai­siin hel­tee­seen. Eri­tyi­ses­ti kun meil­lä ilmas­ton­muu­tos läm­mit­tää talvia.

    Run­sas vuo­si sit­ten olin tilai­suu­des­sa, jos­sa tut­ki­ja FT Lee­na Jär­vi puhui Hel­sin­gin kaupunki-ilmastosta.

    Hän ker­toi, että kau­pun­git muo­dos­ta­vat omat läm­pö­saa­rek­keen­sa, sil­lä alu­eet ovat sitä läm­pi­mäm­piä, mitä raken­ne­tum­pia ne ovat. Ilman läm­pö­ti­la nousee kau­pun­kia­lu­eel­la maa­seu­tua hel­pom­min ter­vey­del­le vaa­ral­li­siin luke­miin. Kau­pun­git tar­vit­se­vat vihe­ra­luei­ta pait­si lisää­mään viih­tyi­syyt­tä myös vii­len­tä­mään ilmaa.

    Jär­vi mai­nit­si myös, että tul­vat ovat vaka­vin ilmas­ton­muu­tok­sen Hel­sin­gin kau­pun­gil­le aiheut­ta­mis­ta uhis­ta. Tul­vien ris­ki kas­vaa kas­vil­li­suu­den mää­rän vähe­tes­sä, sil­lä samal­la vähe­nee myös veden haih­dun­ta. Asi­aa on tut­kit­tu ver­taa­mal­la haih­dun­taa Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ja Kum­pu­las­sa. Vuo­si­ta­sol­la haih­dun­ta kes­kus­tas­sa oli noin 30 pro­sent­tia alhai­sem­pi kuin Kumpulassa.

    Jär­ven mukaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la oli­si tär­keä roo­li hai­tal­lis­ten ilmiöi­den kuten ilman epä­puh­tauk­sien, tuu­len puus­kai­suu­den, läm­mön, vähen­ty­neen haih­dun­nan ja kas­va­vien tul­va­ris­kien minimoimisessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juha, mil­tä kuu­los­tai­si sanoa, että maa­seu­tua ei Suo­mes­sa tar­vi­ta kuin kor­kein­taan nii­den ihmis­ten takia, jot­ka halua­vat siel­lä asua.

    Hyvä jos kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le on jos­sain sel­lai­nen asuin­seu­tu, jos­sa he mie­lel­lään asu­vat. Maa­seu­tua tar­vi­taan sii­tä pitä­vien hen­ki­lö­koh­tas­ten tar­pei­den lisäk­si myös met­sän­hoi­toon ja maan­vil­je­lyk­seen. Laa­ja­sa­lon tai mui­den Hel­sin­gin ydin­a­luei­den tai luon­to­koh­tei­den tii­vis­tä­mi­sen vält­tä­mät­tö­myyt­tä talou­den toi­mi­vuu­den kan­nal­ta en vie­lä oival­ta­nut. Hel­sin­ki toi­mii jo nyt hyvin suu­reh­ko­na pää­kau­pun­ki­nam­me, ja kas­vu voi­si tapah­tua myös pää­ra­dan var­res­sa tai (autoi­li­joil­le) Nur­mi­jär­vel­lä. Näin sekä talou­den että vih­rey­den näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na (ja kai viihtyvyydenkin).

    Eikö se ole aika hyvö argu­ment­ti raken­taa toi­mi­via kau­pun­ke­ja , että niin moni halu­aa sel­lai­ses­sa asua.

    Kyl­lä, mut­ta jat­ku­va tii­vis­tä­mi­nen ei vält­tä­mät­tä lisää viih­ty­vyyt­tä eikä paran­na toimivuutta.

    Kun kuvit­te­let, että Tam­per­feen kokoi­nen kau­pun­ki riit­tää ihan kaik­keen, mitä sanot niil­le, joi­den miels­tä vii­si mil­joo­naa on lii­an vähän.

    Ehkä suo­sit­te­li­sin Lon­too­ta. Tai Ruot­sia, jos puhu­taan koko maan väes­tös­tä. Kym­me­nen mil­joo­nan Suo­mi­kin, tai Hel­sin­ki voi­si olla jos­sain mie­les­sä kiin­nos­ta­va, mut­ta lähin­nä vih­reis­tä syis­tä kehot­tai­sin suo­ma­lai­sia vält­tä­mään tuon tasois­ta lisään­ty­mis­tä. Kaik­kea ei voi saa­da, mil­joo­na­voi­mia ja väl­jyyt­tä, tilaa ja luon­toa samaan aikaan.

    Mik­si yri­tyk­set ja ihmi­set muut­ta­vat mil­joo­na­kau­pun­kei­hin kaik­kial­la maa­il­mas­sa, vaik­ka pik­ku­pau­kun­geis­sa kaik­ki oli­si hal­vem­paa, maa, asun­not, liikkuminen?

    Tuo­ta olen yrit­tä­nyt seli­tel­lä jo kym­me­ni­sen ker­taa täs­sä blo­gis­sa. Kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys on luon­nol­li­nen ilmiö (sii­nä mis­sä mono­po­li­soi­tu­mi­nen­kin). Aina ei ole kyse ihmis­ten halus­ta asua mah­dol­li­sim­man tii­viis­ti tai lähel­lä oop­pe­raa, vaan usein myös rahas­ta, uras­ta, vält­tä­mät­tö­myy­des­tä, pakos­ta, kil­pai­lus­ta, vah­vim­pien int­re­seis­tä, ruuk­ki­teol­li­suu­den int­res­seis­tä yms. Hel­sin­ki on ihan muka­va paik­ka, joka ei vält­tä­mät­tä muu­tu tii­vis­tä­mäl­lä muka­vam­mak­si (eikä vält­tä­mät­tä myös­kään met­ro­po­lia­lu­een kasvulla).

    Eri­kois­tu­neet työ­mark­ki­nat ovat se avain sana. Jos kan­sa­lai­set jakau­tui­si­vat lei­pu­rei­hin ja pape­ri­työ­läi­siin eikä mui­ta ammett­ja oli­si, aika pie­net­kin yhdys­kun­nat voi­si­vat menes­tyä, mut­ta kun ammat­te­ja on kym­me­nin tuhan­sin, suu­ril­la työ­mark­ki­na-alueil­la on val­ta­va etu puo­lel­laan. Se näkyy kaik­kial­la maailmassa.

    Pidän hete­ro­gee­nis­ta ammat­ti­ra­ken­net­ta ja kun­ta­ra­ken­net­ta hyö­dyl­li­si­nä. Mut­ta mik­si tämän pitäi­si tar­koit­taa Hel­sin­gin kau­pun­gi­no­sien tii­vis­tä­mis­tä? Nyky­ään myös Tam­pe­reen bit­ti­nik­ka­ri tukee Hel­sin­kiä, ja päin­vas­toin. Samoin Lon­too­seen ollaan yhteyk­sis­sä. Ja Nur­mi­jär­vel­lä­kin voi­daan teh­dä jotain hyö­dyl­lis­tä. Ehkä Suo­men talou­des­sa koko maan vii­si mil­joo­naa asu­kas­ta ovat tär­keäm­pi talou­den moni­puo­li­suut­ta mää­rää­vä luku kuin Hel­sin­gin 500 000 tai Laa­ja­sa­lon tuplaan­tu­nut asukasmäärä.

    Myös EU:n yhteis­mark­ki­noil­la ja maa­il­man vapaa­kau­pal­la on merkitystä.

    Suo­mi on jo aika pää­kau­pun­ki­pai­not­tei­nen maa. En kek­si hyviä syi­tä siir­tää sin­ne kaik­kia suo­ma­lai­sia. Tuo toi­mi­si jo hete­ro­gee­nis­ta kas­vua­lus­taa vas­taan. Vai hah­mo­tat­ko Suo­men sul­jet­tu­na muu­ta maa­il­maa vas­taan kil­pai­le­va­na alu­ee­na, jon­ka etu oli­si kes­kit­tää kaik­ki asuk­kaat yhteen pis­tee­seen, Hel­sin­kin (ei siis edes Espoo­seen)? Yksi­löt voi­vat viih­tyä parem­min Lon­toos­sa, Kau­niai­sis­sa tai Ina­ris­sa. Talou­den­kin kan­nal­ta (nyt Suo­men talou­den näkö­kul­mas­ta kat­soen), hete­ro­gee­ni­sem­pi ja laa­jem­pi poh­ja Suo­mes­sa voi olla parempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. jumi­ny: Ja par­ka­no­lai­se­na kat­sot mie­li­pi­teel­lä­si ole­van täs­sä rele­vans­sia, kos­ka _____? Ei sinän­sä, saa­han sitä kom­men­toi­da, mut­ta kyl­lä meil­lä riit­täis NIM­BY­jä omas­ta­kin takaa.

    Hel­sin­ki tiem­mä halu­aa uusia asuk­kai­ta. Muu­tai­sin mie­luum­min tii­vis­tä­mät­tö­mään Laa­ja­sa­loon kuin tii­vis­tet­tyyn. Eikö tuos­sa ole syy­tä kyllin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Olli Pot­to­nen: Täs­sä jon­kin aikaa sit­ten Elin­kei­noe­lä­män val­tuus­kun­ta otti kan­taa kaa­voi­tuk­seen (ks. s. 8–9):

    Pape­rin yhteen­ve­don mukaan: “Tont­ti­pu­la hilaa asun­to­jen hin­to­ja koko ajan ylös­päin. Kal­liit asun­not eivät kui­ten­kaan ole pel­käs­tään yksi­tyi­sen ihmi­sen mur­he. Ne ovat myös työ­voi­man liik­ku­vuu­den este ja sitä kaut­ta talou­den jarru.”

    Ja: “Kaa­voi­tus oli­si saa­ta­va trim­mat­tua talou­den tukijalaksi.”

    Minus­ta kaa­voi­tus pitäi­si trim­ma­ta myös asu­mis­viih­ty­vyyt­tä pal­ve­le­vak­si, eikä vain työ­voi­man liik­ku­vuut­ta edistämään.

    Kir­joi­tin eri­tyi­ses­ti jo raken­ne­tun kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­sen hai­tois­ta. Ei tai­da tuo kir­joit­ta­ja­kaan vaa­tia van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien tii­vis­tä­mis­tä, jos ton­tit saa­daan jär­jes­ty­mään met­roploi­a­lueil­la jol­lain muul­la tavalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Han­na-Lee­na Yli­nen: Hän ker­toi, että kau­pun­git muo­dos­ta­vat omat läm­pö­saa­rek­keen­sa, sil­lä alu­eet ovat sitä läm­pi­mäm­piä, mitä raken­ne­tum­pia ne ovat.

    Sitä suu­rem­pi syy raken­taa vil­voit­ta­van meren lähei­syy­teen, ker­too­han jo Meri-Ras­ti­lan nimi­kin mil­lai­nen ympä­ris­tö on kysees­sä! Ja meren ran­nan lähei­syy­des­sä hule­ve­det hulah­ta­vat suo­raan mereen eivät­kä jää maal­le tulvimaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Olli Pot­to­nen: Tiheys ja saa­vu­tet­ta­vuus syn­nyt­tä­vät niin kut­sut­tua pöhi­nää, min­kä on kes­keis­tä inno­vaa­tioi­den synnylle.

    Tuo tiheys tar­koit­ta­nee lähin­nä vuro­vai­ku­tuk­ses­sa ole­van inno­va­tii­vi­sen popu­laa­tion kokoa, ei niin­kään asu­kas­ta per neliömetri.

    Suo­mes­sa yhden vii­des­osan väes­tös­tä sisäl­tä­vä met­ro­po­li lie­nee jo tar­peek­si kes­ki­tet­ty. Suu­rem­pi kes­kit­tä­mi­nen saat­taa jo näi­vet­tää mui­ta (myös Hel­sin­gin kans­sa jat­ku­vas­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ole­vaa ja siten sitä tuke­vaa) kas­vu­kes­kus­ta tar­peet­to­mas­ti, vie­den siten poh­jaa Suo­men inno­va­tii­vi­sel­ta kehitykseltä.

    Tämä kaik­ki on tut­tua esi­mer­kik­si Pii­laak­son menestystarinasta. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la pii­laak­so tai­taa olla lähin­nä väl­jäh­kö Espoo, tus­kin tihen­net­ty Laajasalo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to on tar­kas­tel­lut Ras­ti­lan met­roa­se­man ympä­ris­tön täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta hyvin yksi­sil­mäi­ses­ti, vain radan ete­lä­puo­lel­ta. Kui­ten­kin jalan­kul­kue­täi­syys ulot­tuu met­rol­ta joka ilmansuuntaan.

    KSV:n asu­kas­ta­voi­te on met­ron ympä­ris­töön on 2000 asu­kas­ta. Suu­rin osa kort­te­leis­ta on sijoi­tet­tu Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sään. Alue on kor­kea kal­lio­har­jan­ne, jos­sa sijait­see mm. Lito­ri­na­me­ren ran­ta­muo­dos­tel­ma, ns. pirun­pel­to. Met­säs­sä on asuk­kai­den ahke­ras­ti käyt­tä­miä ulkoi­lu­reit­te­jä ja hiihtolatuja.

    Suun­ni­tel­mat perus­tu­vat van­hen­tu­nee­seen 2002 yleis­kaa­vaan ja tuhoai­si­vat ran­ta­met­sän poh­jois­osan kal­lioi­neen ja ran­toi­neen. Vuo­saa­ren asuk­kaat vas­tus­ta­vat yksis­sä tuu­min met­sän hävit­tä­mis­tä, se oli­si myös täy­sin vas­toin ilmas­to­po­li­tii­kan tavoitteita. 

    Met­roa­se­man ympä­ris­tön tii­vis­tä­mi­nen on sinän­sä perus­tel­tua ja kes­tä­vän kehit­tä­mi­sen mukais­ta, se kos­kee kaik­kia van­ho­ja ase­mia Mel­lun­mäes­tä Kulos­aa­reen. Ras­ti­las­sa sen voi kui­ten­kin teh­dä kaa­ta­mat­ta mon­taa­kaan puu­ta, suu­ri osa asuin­kort­te­leis­ta on mah­dol­lis­ta sijoit­taa nykyi­sen asun­to­vau­nua­lu­een pai­kal­le. Ras­ti­lan kar­ta­no ympä­ris­töi­neen ja ran­ta­met­sä voi­daan ja tulee toki säi­lyt­tää. Asun­to­vau­nua­lue on asfal­toi­tua aluet­ta eikä siel­lä ole luontoarvoja.

    Lei­rin­tä on mah­dol­li­sim­man teho­ton­ta maan­käyt­töä met­roa­se­man vie­res­sä, tehot­to­mam­paa oli­si ehkä vain golf­kent­tä. Alu­eel­la on var­si­nais­ta toi­min­taa muu­ta­ma­na kesä­kuu­kau­te­na, suu­rim­man osan vuot­ta se pal­ve­lee asun­to­vau­nu­jen tal­vi­säi­ly­tys­tä. Lei­rin­tä­alu­een nyky­si­jain­ti on epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen, alue on jää­nyt kor­kean Ras­ti­lan­kal­lion kort­te­lin ja ras­kaas­ti lii­ken­nöi­dyn Vuo­tien väliin. Vuo­saa­ren asuk­kaat eivät itse hyö­dy aida­tus­ta lei­rin­tä­alu­ees­ta mil­lään tavalla. 

    Seson­kiai­kaan lei­ri­na­lu­een kapa­si­teet­ti on täyn­nä eikä laa­jen­nus­mah­dol­li­suut­ta ole. Sekä koti­mai­nen, että ulko­mai­nen asun­to­vau­nu­mat­kai­lu tulee lähi­vuo­si­na lisään­ty­mään voi­mak­kaas­ti suur­ten ikä­luok­kien jää­des­sä eläk­keel­le. Lei­rin­tä­alue jou­du­taan joka tapauk­ses­sa joi­den­kin vuo­sien pääs­tä siir­tä­mään väl­jem­piin maisemiin.

    Lii­kun­ta­vi­ras­to saat­taa pitää nykyis­tä sijain­tia hyvä­nä kun kesä­tu­ris­tit pää­se­vät met­rol­la kes­kus­taan. Kui­ten­kin oleel­li­sem­paa on tuhan­nen uuden asuk­kaan päi­vit­täi­set työ- ja asioin­ti­mat­kat. Para­dok­saa­li­ses­ti juu­ri met­roa­se­man lähei­syys, joka on etu lei­rin­tä­alu­een asiak­kail­le, on juu­ri se syy jon­ka vuok­si se kan­nat­taa siir­tää muualle. 

    Kor­vaa­va tont­ti on löy­det­tä­vis­sä esim. Öster­sun­do­min lii­to­sa­lu­eel­ta jon­ne ollaan suun­nit­te­le­mas­sa yleis­kaa­vaa. Ran­noil­la on Natu­ra-aluei­ta mut­ta sin­ne on suun­ni­tel­tu myös vene­sa­ta­mia, uima­ran­to­ja ja ran­ta­puis­to­ja, Talo­saa­res­sa sijait­see rat­su­ti­la. Näi­den yhtey­des­sä on ihan­teel­li­nen paik­ka lei­rin­tä­alu­eel­le. Lii­tyn­tä­lii­ken­ne Itä­kes­kuk­seen on help­po jär­jes­tää. Sitä pait­si kara­vaa­na­rit ja per­heet liik­ku­vat yleen­sä – autolla!

    Lei­rin­tä­alu­een nykyi­nen tont­ti on kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ja toi­min­taa hoi­taa Lii­kun­ta­vi­ras­to. Siir­to on kau­pun­gin omas­sa pää­tös­val­las­sa. Maa­poh­jan tuo­tol­la on mah­dol­lis­ta kat­taa uuden lei­rin­tä­alu­een perustamiskustannukset.. 

    Lei­rin­tä­alu­een siir­tä­mi­nen oli­si ns. WIN-WIN-WIN — rat­kai­su, jos­sa kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­si­vät; Meri-Ras­ti­lan asuk­kaat sai­si­vat pitää lähi­met­sän­sä, ret­kei­li­jät sai­si­vat parem­man laa­jem­man merel­li­nen sijain­nin ja tar­vit­ta­va lisä­ker­ro­sa­la voi­daan sijoit­taa met­roa­se­man viereen .

    Kaik­ki kol­me, lei­rin­tä­alue, uusi asui­na­lue ja met­sä eivät saman met­roa­se­man vie­reen mah­du. Jos voi vali­ta uhra­taan­ko met­roa­se­man ympä­ris­tön tii­vis­tä­mi­seen asuk­kai­den lähi­met­sä Meri-Ras­ti­las­ta, vai asun­to­vau­nu­jen park­ki­paik­ka ja muu­ta­ma lau­ta­mök­ki lei­rin­tä­alu­eel­ta, vas­taus pitäi­si olla itses­tään sel­vä. Lei­rin­tä­alu­een voi aina siir­tää ja perus­taa muu­al­le, ker­ran kaa­det­tua ja raken­net­tua met­sää ei saa kos­kaan takaisin. 

    Kaup­sun vaih­toeh­to­suun­ni­tel­mas­sa on mah­dol­lis­ta sijoit­taa 2000–2500 asu­kas­ta 500 m:n jalan­kul­kue­täi­syy­den pää­hän met­roa­se­mas­ta. Radan poh­jois­puo­lel­le, pää­asias­sa asun­to­vau­nua­lu­eel­le mah­tuu n. 1000 asu­kas­ta. Kar­ta­non mil­jöö­seen tulee tie­ten­kin suh­tau­tua pie­tee­til­lä. Met­ro­ra­dan kupee­seen ehdo­te­taan 1–2 tor­ni­ta­loa (n. 16 krs) Ras­ti­lan maa­mer­kik­si ja Vuo­saa­ren ”kau­pun­gin­por­tik­si”. Ostos­kes­kuk­sen ympä­ris­töä on tii­vis­tet­ty. Harus­puis­ton ja Meri –Ras­ti­lan­tien ympä­ris­töä on mah­dol­lis­ta täy­den­tää maltillisesti.

    Sep­po Honkanen
    Kaup­Su –yhdis­tys / RASTILA – työryhmä
    ram.ses@hotmail.fi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. ant­ti: Sitä suu­rem­pi syy raken­taa vil­voit­ta­van meren lähei­syy­teen, ker­too­han jo Meri-Ras­ti­lan nimi­kin mil­lai­nen ympä­ris­tö on kysees­sä! Ja meren ran­nan lähei­syy­des­sä hule­ve­det hulah­ta­vat suo­raan mereen eivät­kä jää maal­le tulvimaan.

    Kyse oli siis kas­vil­li­suu­den vii­len­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta. Ran­noil­le sijoit­tu­va met­sä­vyö­hy­ke suo­jaa sen taka­na ole­vaa asu­tus­ta, Meri-Ras­ti­lan tapauk­ses­sa myös Vuo­saa­ren sil­lan run­saan lii­ken­teen aiheut­ta­mal­ta melul­ta ja pienhiukkaspäästöiltä.

    Aiem­mat suun­nit­te­li­ja­su­ku­pol­vet ovat ehkä näh­neet Hel­sin­gin luon­non­ti­lai­sis­sa ran­nois­sa vah­vuu­den ja halun­neet ne säi­lyt­tää. Jäl­leen ker­ran tulee mie­leen Lai­tu­ril­la 9.9. ollut Brent Tode­ria­nin luen­to, jos­sa hän tote­si, että kau­pun­gin voi muut­taa yhden suku­pol­ven aika­na niin hyväs­sä kuin pahas­sa­kin. Hän sanoi, että hyvään muu­tok­seen pyrit­täes­sä olen­nais­ta on, ettei talou­del­lis­ten arvo­jen anne­ta sanella. 

    Itse koen, että täl­lä het­kel­lä Hel­sin­gis­sä on iso ris­ki huo­noon muu­tok­seen nime­no­maan meren­ran­ta-aluei­siin (muu­al­la­kin kuin Meri-Ras­ti­las­sa) liittyen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Juho Laa­tu: Muu­tai­sin mie­luum­min tii­vis­tä­mät­tö­mään Laa­ja­sa­loon kuin tii­vis­tet­tyyn. Eikö tuos­sa ole syy­tä kyllin?

    Olet­ko käy­nyt? Itse olen asu­nut Laa­ja­sa­los­sa pari­kym­men­tä vuot­ta, ja tämän(kin) koke­muk­sen perus­teel­la pre­fe­roin ehdot­to­mas­ti tii­viim­piä asui­na­luei­ta. Pal­ve­lut näi­vet­ty­vät, osta­ri rän­sis­tyy, ja lukio­kin lak­kau­tet­tiin jo vuo­sia sitten.

    Tämä tii­vis­tä­mi­nen mis­tä nyt puhu­taan tar­koit­taa oleel­li­ses­ti ryteik­kö­jä kal­lion­leik­kaus­ten pääl­lä ja talo­yh­tiöi­den piha­pii­rien välis­tä ei-kenen­kään tilaa. Nii­tä ei kukaan jää kai­paa­maan kuten ei myös­kään 70-luvun asvalt­ti­kent­tiä jot­ka onnek­si on jo vähi­tel­len raken­net­tu umpeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Juho, en nyt oikeas­ti ymmär­rä mik­si ihmi­set eivät sai­si asua tii­viis­ti jos niin halua­vat? Kyl­lä suo­mes­sa riit­tää sitä väl­jää asu­mis­ta yllin kyl­lin vaik­ka jos­sain mah­dol­lis­te­taan tii­viim­pi­kin asu­mi­nen. Ei ketään pako­te­ta muut­ta­maan sin­ne tii­viil­le alueelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Juho Laa­tu: Hel­sin­ki tiem­mä halu­aa uusia asuk­kai­ta. Muu­tai­sin mie­luum­min tii­vis­tä­mät­tö­mään Laa­ja­sa­loon kuin tii­vis­tet­tyyn. Eikö tuos­sa ole syy­tä kyllin? 

    Ei. Älä nyt sen takia muut­toa mie­ti mitä kuvit­te­let Hel­sin­gin haluavan 🙂

    Esi­tät­kö siis, että Hel­sin­kiin ei rii­tä tuli­joi­ta, jos tii­vis­te­tään? Ja että jos ei tii­vis­te­tä, niin sit­ten riit­tää vaik­ka mil­lä mital­la ja riit­tää asuntojakin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Tämä kaik­ki on tut­tua esi­mer­kik­si Pii­laak­son menestystarinasta.

    Pii­laak­so on itse asias­sa ollut jo pit­kään lähin­nä varoit­ta­va esi­merk­ki asu­mi­sen hin­nan ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun suh­teen. Asu­mi­nen on siel­lä erit­täin kal­lis­ta, mikä on aja­nut muut kuin iso­palk­kai­sis­sa tek­no­lo­gia-alan töis­sä ole­vat ahtaal­le. Moni alu­een pik­ku­kau­pun­ki on näi­hin päi­viin asti kiel­täy­ty­nyt raken­ta­mas­ta tii­viim­pää urbaa­nia asu­tus­ta, ja San Francisco on Yhdys­val­lois­sa suo­ras­taan kuu­lui­sa sii­tä, että se ei ole suos­tu­nut kas­va­maan. Asen­teet ovat ilmei­ses­ti vähi­tel­len muut­tu­mas­sa, kun työ­mat­kois­ta on tul­lut pos­ket­to­man pitkiä.

    Pii­laak­so on tie­tys­ti menes­ty­nyt täs­tä huo­li­mat­ta, kun alu­eel­le on ker­ty­nyt mui­ta tek­nii­kan alan veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä riittämiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. jumi­ny: Esi­tät­kö siis, että Hel­sin­kiin ei rii­tä tuli­joi­ta, jos tiivistetään? 

    En. Hel­sin­ki saa var­mas­ti lisää tuli­joi­ta raken­ta­mal­la lisää asun­to­ja. Tii­vis­tä­mi­nen voi tosin las­kea entis­ten ja tule­vien asuk­kai­den viihtyvyyttä.

    Ja että jos ei tii­vis­te­tä, niin sit­ten riit­tää vaik­ka mil­lä mital­la ja riit­tää asuntojakin? 

    Viih­ty­vyyt­tä riit­täi­si kai enem­män. Tuli­joi­ta saman ver­ran kuin on lähtijöitä.

    Asun­nois­ta lie­nee pulaa sii­nä mie­les­sä, että työ­paik­ka­ruuh­kat ovat enim­mäk­seen Hel­sin­gin nie­mel­le päin. Ruuh­kia voi­si vähen­tää (jos halu­taan) myös muut­ta­mal­la joi­tain toi­mis­to­ja asun­noik­si. Tämä kai vähen­täi­si myös kes­kus­tan asun­to­jen halut­ta­vuut­ta ja siis hintaakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. spot­tu: Olet­ko käynyt? 

    Muu­ta­mia ker­to­ja käväissyt.

    Itse olen asu­nut Laa­ja­sa­los­sa pari­kym­men­tä vuot­ta, ja tämän(kin) koke­muk­sen perus­teel­la pre­fe­roin ehdot­to­mas­ti tii­viim­piä asui­na­luei­ta. Pal­ve­lut näi­vet­ty­vät, osta­ri rän­sis­tyy, ja lukio­kin lak­kau­tet­tiin jo vuo­sia sitten. 

    Vali­tet­ta­vas­ti näin käy sekä maa­seu­du­liia että kau­pun­geis­sa. Kivi­jal­ka­kau­pat ovat vähen­ty­neet myös kaik­kein tii­viim­mis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa. Lisä­vä­ki voi­si vähän piris­tää ja vii­väs­tyt­tää pal­ve­lui­den häviä­mis­tä Laa­ja­sa­los­ta, mut­ta ylei­stren­di tai­taa sil­ti olla pal­ve­lui­den siir­ty­mi­nen Itä­kes­kuk­seen ja mui­hin megahalleihin.

    Tämä tii­vis­tä­mi­nen mis­tä nyt puhu­taan tar­koit­taa oleel­li­ses­ti ryteik­kö­jä kal­lion­leik­kaus­ten pääl­lä ja talo­yh­tiöi­den piha­pii­rien välis­tä ei-kenen­kään tilaa. Nii­tä ei kukaan jää kai­paa­maan kuten ei myös­kään 70-luvun asvalt­ti­kent­tiä jot­ka onnek­si on jo vähi­tel­len raken­net­tu umpeen. 

    Hyvä jos on niin. En ole käy­nyt pai­kan pääl­lä tar­kas­ta­mas­sa, miten ehdo­te­tut raken­nuk­set muut­tai­si­vat alu­een luon­net­ta. Jot­kut lisäyk­set voi­vat olla mel­ko har­mit­to­mia­kin. Ole­tan että useim­mat asuk­kaat kui­ten­kin pitä­vät enem­män olo­huo­neen ikku­nas­ta avau­tu­vas­ta met­sä­mai­se­mas­ta kuin vas­taa­van naa­pu­ri­ta­lon ikku­nois­ta. Ruuh­kia­kaan moni tus­kin kaipaa.

    Plus­san puo­lel­la oli­si kai mai­nit­se­ma­si mah­dol­li­nen lisä­ai­ka pai­kal­li­sel­le ostos­kes­kuk­sel­le ja tiheäm­mät vuo­ro­vä­lit bus­seil­le. Koko­nai­suu­te­na en usko van­ho­jen asun­to­jen arvon tii­vis­tä­mi­sen yhtey­des­sä nousevan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Kim­mo:
    Juho, en nyt oikeas­ti ymmär­rä mik­si ihmi­set eivät sai­si asua tii­viis­ti jos niin halua­vat? Kyl­lä suo­mes­sa riit­tää sitä väl­jää asu­mis­ta yllin kyl­lin vaik­ka jos­sain mah­dol­lis­te­taan tii­viim­pi­kin asu­mi­nen. Ei ketään pako­te­ta muut­ta­maan sin­ne tii­viil­le alueelle.

    Epäi­len että asias­sa ei ede­tä laa­ja­sa­lo­lais­ten toi­vei­den mukaan. Spot­tu (enti­nen laa­ja­sa­lo­lai­nen?) näkö­jään kan­nat­taa tii­vis­tä­mis­tä, mut­ta en usko että kaik­ki ehdo­tet­tu­jen uudis­ra­ken­nus­ten naa­pu­ris­sa asu­vat laajasalolaiset.

    Kan­na­tan tiivs­tä kau­pun­kia­su­mis­ta, ja sel­lais­ta tulee mie­les­tä­ni tar­jo­ta (jopa tii­viim­pää kuin nyt on tar­joil­la). Van­ho­jen jo val­miik­si suun­ni­tel­tu­jen kau­pun­gi­no­sien tii­vis­tä­mi­nen on eri asia. Vuo­si­kym­men­ten saa­tos­sa “gryn­de­rit” ovat tuhon­neet pal­jon arvo­kas­ta monin eri­lai­sin veruk­kein. Hel­sin­gis­säkn on lukui­sia esi­merk­ke­jä, jois­sa jäl­ki­kä­teen pide­tään van­han hyvän ympä­ris­tön uudel­leen­ra­ken­ta­mis­ta virheenä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Juho Laa­tu: myös asu­mis­viih­ty­vyyt­tä pal­ve­le­vak­si, eikä vain työ­voi­man liik­ku­vuut­ta edistämään.

    Glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa lähes­ty­tään (parin vuo­si­kym­me­nen aika­jän­teel­lä) jo sitä pak­ko­ra­koa, että mitään ei voi teh­dä ellei se ole talou­del­li­ses­ti tehok­kain rat­kai­su. Kaik­ki muu on suo­raan ihmis­ten työ­pai­kois­ta ja pal­kas­ta pois, joku tekee sen halvemmalla/tehokkaammin muu­al­la. Ei ole enää varaa has­sa­ta yli­mää­räis­tä viihtyisyyteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lei­rin­tä­alu­een siir­tä­mi­nen on oma kysy­myk­sen­sä, mut­ta minun sil­mis­sä­ni ran­ta­met­sän raken­ta­mi­sen kans­sa kil­pai­lee tämä Our City ‑tii­vis­tä­mis­suun­ni­tel­ma.

    Jos ei oli­si Ourci­ty- pro­jek­tia, ja oli­sin Ola­vi Velth­jeim, oli­sin kek­si­nyt sen. Sehän suun­ta­si Meri-Ras­ti­lan Mart­to­jen ener­gian tur­han­ai­kai­seen puu­has­te­luun täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen kans­sa, jos­ta edel­tä käsin näki, ettei sii­tä ole vaih­toeh­to­kaa­vak­si. Ennal­ta arvat­ta­va lop­pu­tu­los. Täydennyskaava.

    Ehdo­tuk­ses­sa on tar­kas­tel­tu suun­nit­te­lua­luet­ta yksi­sil­mäi­ses­ti vain Vuo­tien ete­lä­puo­lel­ta. Sitä voi pitää fun­da­men­taa­li­se­na vir­hee­nä (johon tosin myös KSV on sor­tu­nut). Kui­ten­kin “sokea kreet­ta­kin” näkee, jos ottaa toi­sen sil­mä­la­pun pois, että jalan­kul­kue­täi­syys ulot­tuu met­roa­se­mal­ta joka suun­taan (tosin Ras­ti­lan tapauk­ses­sa vain 240 astet­ta jos Var­tio­ky­län­lah­den suun­ta lue­taan pois).

    Radan vie­reen lähim­mäk­si met­roa­se­maa — paa­lu­pai­kal­le — on sijoi­tet­tu 6‑kerroksinen len­no­kas, (AD-leh­des­tä kopioi­tu) pysä­köin­ti­lai­tos. Teki­jät halua­vat ilmei­ses­ti peit­tää ole­mas­sa ole­van park­ki­ta­lon, jota voi­kin pitää ympä­ris­töä domi­noi­va­na. Vir­het­tä ei tule kui­ten­kaan peit­tää uudel­la vir­heel­lä, ehdo­tet­tu raken­nus ei myös­kään sovi his­to­rial­li­seen kartanomiljööseen. 

    Pysä­köin­ti­lai­tok­sen pai­kal­le sopi­si parem­min ver­ti­kaa­li kom­po­nent­ti — vaik­ka­pa asuin­tor­ni — Ras­ti­lan maa­mer­kik­si ja Vuo­saa­ren ”kau­pun­gin” por­tik­si. Ostos­kes­kuk­sen täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­sa on unoh­det­tu sel­lai­nen­kin käsi­te kuin kau­pun­ki­ti­la, paik­kaan ehdo­te­taan epä­mää­räis­tä mas­saa. Kau­pun­ki­ra­ken­nus­tai­teel­li­sia aihei­ta, kuten domi­nant­te­ja tai näky­mä­ak­se­lei­ta suun­ni­tel­mas­ta ei löydy.

    Harus­puis­ton ympä­ris­töä, samoin kuin Meri-Ras­ti­lan­tien auk­ko­ja on perus­tel­tua täy­den­tää mal­til­li­ses­ti. Ei kui­ten­kaan lii­kaa, kuten teki­jät esit­tä­vät. Alu­een mil­jöö, väl­jyys ja veh­reys on kär­si­nyt, ”lap­si on men­nyt pesu­ve­den muka­na”. Käy­rät kort­te­lit ovat lys­tik­käi­tä, piha­ti­lois­ta voi­si tul­la jän­nit­tä­viä. Se miten ne sit­ten aika­naan toteu­tui­si­vat, on asia erik­seen. Joka tapauk­ses­sa kupe­ria sivu­ja ei pidä sijoit­taa vas­tak­kain, ettei syn­ny tuu­li­tun­ne­lei­ta. ”Kill your darlings!”
    Havain­ne­ku­vien perus­teel­la käy­rät kort­te­lit ovat lii­an mas­sii­vi­sia, ne pomp­paa­vat muun kau­pun­ki­ra­ken­teen ulko- ja ylä­puo­lel­le. Näkö­har­ha saat­taa tosin joh­tua puut­teel­li­ses­ta 3D-piir­ros­tek­nii­kas­ta, joka ei ole eduk­si ehdo­tuk­sel­le. Talo­jen refe­rens­se­jä on etsit­ty selaa­mal­la ahke­ras­ti ulko­mai­sia ark­ki­teh­ti­leh­tiä. Taloark­ki­teh­tuu­ri ei kui­ten­kaan osay­leis­kaa­va­ta­sol­la ole rele­vant­tia, ellei sit­ten teki­jöi­den tar­koi­tus ole mani­pu­loi­da asukkaita.

    Asuin­kort­te­lei­den pysä­köin­ti on jär­jes­tet­ty yleen­sä kort­te­li­koh­tai­ses­ti maa­na­lai­se­na. Rat­kai­sua voi pitää oikea­na. Yhdes­sä Harus­puis­ton kort­te­lis­sa piha on nos­tet­tu toi­sen ker­rok­sen kor­keu­del­le, pysä­köin­ti­pai­kat on sijoi­tet­tu kan­nen alle. Kui­ten­kin ark­ki­teh­tuu­ri­mo­tii­vi, joka sopii Säy­nät­sa­lon kun­nan­ta­loon, ei vält­tä­mät­tä sovi proo­sal­li­seen asuin­kort­te­liin. Teki­jöil­tä on jää­nyt huo­maa­mat­ta Fok­ka-aukion pysä­köin­ti­kent­tä, jon­ka pai­kal­le sopii 4–6‑kerroksinen pysäköintitalo.
    Teki­jöil­tä on tyys­tin unoh­tu­nut asu­kas­mää­rän kas­vun vai­ku­tus kou­lu- ja mui­hin lähi­pal­ve­lui­hin. Meri-Ras­ti­lan kou­lul­le tai päi­vä­ko­deil­le ei ole huo­mat­tu esit­tää laajennusmahdollisuutta.

    Teki­jät ehdot­ta­vat raken­ta­mis­ta myös Vuotien/metroradan kan­jo­nin pääl­le. Raken­ta­mis­ta ei voi pitää rea­lis­ti­se­na tämän suku­pol­ven aika­na. Kan­nen pääl­le raken­ta­mi­nen on kym­me­niä pro­sent­te­ja kal­liim­paa kuin nor­maa­li raken­ta­mi­nen. Kel­la­ri­py­sä­köin­tiä ei voi jär­jes­tää, autot pitää sijoit­taa park­ki­ta­loi­hin, se taas vähen­tää raken­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Kan­nen pääl­lä ei kas­va täy­si­ko­koi­sia pui­ta etc.. Alu­ees­ta tuli­si beto­nis­lum­mi, vrt. Itä-Pasi­la. Ras­ti­lan nykyi­ma­gol­la ei saa kau­pak­si yli­hin­tai­sia asun­to­ja ilman merinäköalaa. 

    Kon­tu­las­sa tilan­ne on sikä­li edul­li­sem­pi, että kan­si ulot­tui­si vain kapea met­ro­kui­lun pääl­le, siel­lä­kin toteu­tu­mis­ta pide­tään epärealistisena.
    Kui­ten­kin –jos (jos nyt jota­kin deluusio­ta pitää kom­men­toi­da) — kan­jo­nin pääl­le halu­taan raken­ta­mis­ta, pitää ottaa huo­mioon, ettei kor­kei­ta kort­te­lei­ta voi sijoit­taa lii­an lähel­le Ras­ti­lan­kal­lio­ta. Ras­ti­lan­kal­lion par­ve­ke­si­vut avau­tu­vat ete­lään, kor­keam­pi raken­ta­mi­nen vei­si asun­noil­ta aurin­gon ja näkö­alat. ”Ava­ran” talo on täs­tä tyly esi­merk­ki. Itse asias­sa Ret­kei­li­jän­ka­dun var­rel­le sijoi­te­tut ton­tit­kin pitäi­si pois­taa kaavasta.

    Kan­nen pääl­le raken­ta­mi­nen on esi­tet­ty epä­mää­räi­si­nä yli­suu­ri­na kort­te­lei­na. Raken­nus­ten ker­ros­kor­keuk­sia tai käyt­tö­tar­koi­tus­ta ei ole esi­tet­ty. Mas­soit­te­lu ei käy ilmi myös­kään havainnekuvista.

    Met­roa­se­man vie­reen poi­kit­tain sijoi­tet­tu pit­kän­omai­nen mas­sa on ras­kas. Sil­lal­ta tuli­jal­le se näyt­täy­tyy ahdis­ta­va­na, jopa pelot­ta­va­na. Talo ei toi­vo­ta Vuo­saa­reen tuli­jaa ter­ve­tul­leek­si, pikem­min päinvastoin.

    Kan­jo­nis­ta voi­si aja­tel­la myös niin päin, että se tuo ava­ruut­ta kau­pun­ki­mai­se­maan. Vuo­tien voi näh­dä kau­pun­gin läpi vir­taa­va­na joke­na, johon nimi­kin viit­taa (vrt. Tha­mes, Sei­ne tai Tona­va). ”Joen” ylit­se on sil­to­ja­kin sopi­vin välein sekä auto- että kevyel­le liikenteelle. 

    Ras­ti­lan­kal­lion kort­te­lin ”waterfront­kin” on ehyt ja mie­he­käs, lähes kuin Parii­sis­sa. Vuo­saa­ren ”joel­la” tosin lipuu lai­vo­jen sijaan auto­ja ja met­ro­ju­nia, sil­lal­ta kat­sot­tu­na ihan mie­len­kiin­toi­sia nekin.

    Kan­nen pääl­le raken­ta­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen, että teki­jät ovat jou­tu­neet siir­tä­mään Vuo­tien itäi­set ram­pit Ret­kei­li­jän­sil­lan tasal­le. Ne tule­vat lii­an lähel­le Kal­vi­kin­tien ramp­pe­ja, väliin jäi­si vain pari sataa met­riä. Auto­jen pel­lit koli­si­si­vat Vuo­tiel­lä ellei nopeus­ra­joi­tus­ta alen­net­tai­si huo­mat­ta­vas­ti. Rat­kai­sua voi pitää suunnitteluvirheenä.
    Ehdo­tuk­ses­sa ei ole rat­kais­tu Vuo­saa­ren muu­ten erin­omai­sen kokoo­ja­ka­tu­ver­kon vii­meis­tä ongel­maa, Ras­ti­lan­tiel­tä puut­tuu yhteys Meri-Ras­ti­lan­tiel­le. Rat­kai­su edel­lyt­täi­si­kin lei­rin­tä­alu­een aidan pois­ta­mis­ta, johon teki­jöi­den roh­keus ei ole riittänyt.

    Täl­lä het­kel­lä Ras­ti­lan suun­nal­ta ei ole mitään jär­ke­vää yhteyt­tä met­roa­se­mal­le tai ostos­kes­kuk­seen. Se taas osal­taan näi­vet­tää Meri-Ras­ti­lan ostos­kes­kus­ta, kun Ras­ti­lan asuk­kaat mene­vät päi­vit­täi­sos­tok­sil­le­kin Colum­buk­seen. Lei­rin­tä­alu­een aita on itse asias­sa suu­rin Ras­ti­lan segre­kaa­tio­ta selit­tä­vä tekijä. 

    Pois­ta­mal­la lei­rin­tä­alu­een aita oli­si mah­dol­lis­ta jär­jes­tää lii­tyn­tä­lii­ken­ne Ras­ti­lan met­roa­se­mal­le myös radan poh­jois­puo­lel­ta, nyt­hän bus­si kul­kee vain Meri-Ras­ti­lan­tie­tä pit­kin. Itse asias­sa Ras­ti­lan puo­li on jouk­ko­lii­ken­ne­mo­tis­sa. Ehdo­tuk­ses­sa ei kui­ten­kaan ole kehi­tet­ty liityntälinjastoa.

    Suun­nit­te­lua­luet­ta ei yli­pään­sä ole tar­kas­tel­tu laa­jem­mas­sa kon­teks­tis­sa, suh­tees­sa yleis­kaa­vaan tai Vuo­saa­ren pää- ja kokoo­ja­ka­tu­verk­koon. Tosin Vuo­saa­ren yleis­kaa­vaa ei ole ole­mas­sa­kaan, koko Hel­sin­gin yleis­kaa­va taas vas­taa tark­kuu­del­taan lähin­nä seu­tu­kaa­vaa. Jon­kin­lai­nen visio tuli­si kui­ten­kin esit­tää. Ehdo­tuk­ses­ta ei käy ilmi, onko teki­jöil­lä sellaista.

    Asu­kas­mää­ris­tä ei ole esi­tet­ty kort­te­li­koh­tai­sia las­kel­mia. Sil­mä­mää­räi­ses­ti 500:n met­rin säteel­le, jalan­kul­kue­täi­syy­del­le met­roa­se­mal­ta tus­kin mah­tuu enem­pää kuin 800 asu­kas­ta, ellei huo­mioon ote­ta kan­jo­nin pääl­le suun­ni­tel­tu­ja tule­vai­suu­den haa­ve­kort­te­lei­ta. Asu­kas­mää­rä on alle puo­let KSV:n ja KSL:n tavoit­tees­ta, ehdo­tus­ta on perus­tel­tua pitää täy­den­tä­vä­nä suun­ni­tel­ma­na, ei vaih­toeh­to­na. Suu­ri osa raken­ta­mi­ses­ta on sinän­sä rele­vant­tia Kes­ki-Vuo­saa­ren ”renes­sans­siin” ver­rat­ta­vaa täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta. Meri-Ras­ti­lan­tien ete­lä­puo­lel­le sijoit­tu­va kovan rahan raken­ta­mi­nen syn­nyt­tää kui­ten­kin lisää hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä, kah­den auton talou­det eivät jää Ras­ti­lan osta­ril­le vaan mene­vät city­maas­tu­ril­laan stoc­kan herkkuun.

    Yli­sum­maan ehdo­tuk­ses­sa tie­tyt asiat, kuten muu­ra­hais­ten polut ja taj-shi­puis­to, on esi­tet­ty kaa­va­ta­so huo­mioon ottaen tur­han tar­kas­ti, osa taas, kuten lii­ken­ne­verk­ko, puut­teel­li­ses­ti. Myös­kään asun­to­jen hal­lin­ta­muo­don mää­rit­te­ly ei kuu­lu yleis­kaa­va­ta­sol­le. Ehdo­tus on kes­kin­ker­tais­ta per­hee­ne­män­tä­ta­soa, jos­sa suun­nit­te­lu­vä­li­nee­nä on käy­tet­ty keit­tiön pöy­tää. Klu­bias­ki oli­si riittänyt.

    Yleis­vai­ku­tel­ma on juos­ten­kus­tut polut ja hau­li­kol­la ammu­tut kort­te­lit. Ei tar­vit­se tussata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. huk­kaan meni: Glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa lähes­ty­tään (parin vuo­si­kym­me­nen aika­jän­teel­lä) jo sitä pak­ko­ra­koa, että mitään ei voi teh­dä ellei se ole talou­del­li­ses­ti tehok­kain rat­kai­su. Kaik­ki muu on suo­raan ihmis­ten työ­pai­kois­ta ja pal­kas­ta pois, joku tekee sen halvemmalla/tehokkaammin muu­al­la. Ei ole enää varaa has­sa­ta yli­mää­räis­tä viihtyisyyteen.

    Suo­mes­sa glo­baa­lia kil­pai­lua lisää maa­il­man­kau­pan, pää­omien, pal­ve­lui­den ja työ­voi­man entis­tä vapaam­pi liik­ku­vuus. Joi­den­kin kehit­ty­vien mai­den talou­den nousu tuo uut­ta kil­pai­lua, mut­ta en sil­ti näe, että kil­pai­lu oli­si vie­lä aja­mas­sa mei­dät pak­ko­ra­koon. Voim­me yhä itse vali­ta tiem­me. Joko pär­jääm­me glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa, eris­täy­dym­me sii­tä, tai muu­tam­me glo­baa­lin kil­pai­lun sään­tö­jä yhdes­sä tois­ten mai­den kanssa.

    Mars­si­jär­jes­tyk­se­ni on sel­lai­nen, että talous opti­moi­daan niin, että ihmi­se­lo on auvoi­saa, eikä niin päin, että ihmi­se­lo opti­moi­daan pal­ve­le­maan taloutta.

    Suo­mi on yhä rik­kaam­pi kuin kos­kaan. Sik­si minua hie­man häm­men­tää hal­li­tuk­sen into lei­ka­ta perus­pal­ve­lui­ta heti pie­nen laman poi­ka­sen isket­tyä. Mui­ta­kin kons­te­ja on. Hyvät ja toi­mi­vat perus­pal­ve­lut ovat aika tär­keä osa Suo­ma­lais­ta hyvinvointia.

    Toi­saal­ta on sel­vää, että muu­tok­sia tar­vi­taan. Eri­tyi­ses­ti perus­duu­na­rei­den, ja mik­sei myös monien kor­kean­kin tek­no­lo­gian työ­paik­ko­jen siir­ty­mi­nen Kii­naan ja mui­hin nouse­viin mai­hin vaa­tii uut­ta asen­net­ta Suo­mes­sa. Toi­nen tämän het­ken mer­kit­tä­vä (mut­ta toi­vot­ta­vas­ti lyhyt­kes­toi­nen) ongel­ma on polii­tik­ko­jen kyvyt­tö­myys toi­mia yhteis­va­luu­tas­sa yhteis­va­luu­tan edel­lyt­tä­mil­lä tavoilla.

    En siis leik­kai­si heti perin­tei­siä hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­tam­me, vaan lait­tai­sin ensin suun säk­kiä myö­ten. Työt­tö­mät töi­hin, pal­kat kil­pai­lu­ky­kyi­sel­le tasol­le, velan ota­mi­sen sijaan mak­se­taan kulum­me itse (= työl­li­set veroil­laan). Tämän jäl­keen oli­sim­me jo huo­mat­ta­vas­ti sel­vem­mil­lä vesillä.

    Euro liit­tyy tähän kuvioon niin, että mark­ka-aika­na oli­sim­me anta­neet valuut­tam­me deval­voi­tua, ja hom­ma oli­si jo isol­ta osal­ta hoi­det­tu. Mut­ta nyt jou­dum­me sävel­tä­mään uusia kei­no­ja, kun polii­tik­kom­me eivät ole suun­ni­tel­leet val­miik­si, miten täl­lai­set asiat hoi­de­taan yhteis­va­luu­tas­sa ollessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Sep­po Hon­ka­nen: Kan­jo­nis­ta voi­si aja­tel­la myös niin päin, että se tuo ava­ruut­ta kau­pun­ki­mai­se­maan. Vuo­tien voi näh­dä kau­pun­gin läpi vir­taa­va­na joke­na, johon nimi­kin viit­taa (vrt. Tha­mes, Sei­ne tai Tona­va). ”Joen” ylit­se on sil­to­ja­kin sopi­vin välein sekä auto- että kevyel­le liikenteelle. 

    Mota­ril­la ja joel­la on sel­lai­nen kes­kei­nen ero, että joen­var­si­kau­pun­keis­sa ihmi­sil­lä on tapa­na kokoon­tua var­sin­kin kesäi­sin viet­tä­mään aikaa joen­var­sil­le. Kes­ki-Euroo­pas­sa joen var­ret ovat hyvin suo­sit­tu­ja vir­kis­ty­sa­luei­ta. Samaa ei voi sanoa mota­rin­var­sis­ta. Eli ver­tauk­se­si oli aika sur­kea. Paras rat­kai­su oli­si bule­var­di­soi­da Vuo­tie. Täl­löin Ras­ti­la ja Meri-Ras­ti­la integroi­tui­si­vat parem­min toi­sin­sa ja met­ro-ase­man ympä­ris­tös­sä ole­va maa-ala saa­tai­siin tehok­kaam­paan käyttöön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. KKK: Paras rat­kai­su oli­si bule­var­di­soi­da Vuo­tie. Täl­löin Ras­ti­la ja Meri-Ras­ti­la integroi­tui­si­vat parem­min toi­sin­sa ja met­ro-ase­man ympä­ris­tös­sä ole­va maa-ala saa­tai­siin tehok­kaam­paan käyttöön.

    Kan­na­tan tätä aja­tus­ta. Yli­pää­tään asioi­ta pitäi­si tar­kas­tel­la laa­jem­pi­na koko­nai­suuk­si­na. Pos­ti­merk­ki­kaa­vois­sa on se vika, että koko­nai­suus unohtuu. 

    Yleis­kaa­voi­tuk­sen peli­sään­nöt kyl­lä edel­lyt­täi­si­vät, että osay­leis­kaa­voi­tuk­sen­kin osal­ta vai­ku­tuk­set arvioi­tai­siin laa­jem­min, sil­lä osay­leis­kaa­voi­tuk­sen ei pitäi­si olla mikään ohi­tus­kais­ta sisäl­tö­vaa­ti­mus­ten sivuuttamiseen.

    OURCi­ty-työ­pa­jois­sa oli mie­les­tä­ni kui­ten­kin vii­sas­ta raja­ta vaih­toeh­to­suun­ni­tel­ma Meri-Ras­ti­lan alu­eel­le, kos­ka tar­koi­tus oli vas­ta­ta kau­pun­gin teke­mään pos­ti­merk­ki­kaa­vaan. Näin saa­tiin osoi­tet­tua, että tavoi­tel­tu asu­kas­mää­rä on mah­dol­lis­ta saa­vut­taa Meri-Ras­ti­lan sisällä.

    Sinän­sä työ­pa­jois­sa herä­si myös raja­tun alu­een ulko­puo­lel­le ulot­tu­via kiin­nos­ta­via visioi­ta. Useam­mas­sa työ­ryh­mäs­sä aja­tus Vuo­tien bule­var­di­soin­nis­ta syn­tyi kuin itsestään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Kun Hel­sin­kiä tii­vis­te­tään, yhä koko­nai­sem­man suun­nit­te­lun tar­ve kas­vaa. Mitä vähem­män on maa-alaa suh­tees­sa asuk­kai­den mää­rään, sitä mer­kit­tä­väm­pää on, että kau­pun­gin toi­min­nal­le kes­kei­set asiat sopi­vat hyvin yhteen.

    Jos ajat­te­lee tämän kes­kus­te­lun kan­nal­ta kes­kei­ses­sä roo­lis­sa ole­vaa Vuo­saar­ta, oli­si hyvä löy­tää rat­kai­su­ja, joil­la Vuo­tien kan­jo­nin erot­ta­mat alu­eet yhdis­ty­vät ja kui­lun pai­kal­le tulee taval­la tai toi­sel­la elä­vää kaupunkia.

    Jos olen­nai­set asiat saa­daan löy­ty­mään lähem­pää asuk­kai­ta, lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­nen hel­pot­tuu. Oli­si hyvä löy­tää paket­ti, jol­la lii­ken­teen sito­ma maa-ala vähe­nee ja jou­he­va siir­ty­mi­nen pai­kas­ta toi­seen tur­va­taan. Esi­mer­kik­si pika­rai­tio­tiet tun­tu­vat hyväl­tä mahdollisuudelta.

    Raken­net­tua kau­pun­kia on hyvä elä­vöit­tää ja sat­sa­ta jalan­kul­kuun ja pyöräilyyn. 

    Kau­pun­ki tar­vit­see ison koko­nai­suu­den kan­nal­ta toi­mi­van viher­ver­kos­ton, joka tar­jo­aa asuk­kail­le tas­a­puo­li­ses­ti vir­kis­tys- ja ter­veys­pal­ve­lui­ta. Tämä on vain yksi esi­merk­ki sii­tä, miten hyvät lähia­lu­eet ja toi­mi­va laa­jem­pi koko­nai­suus linkittyvät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    — - — hule­ve­det on mah­dol­liks­ta kyl­lä hoi­taa johon­kin hin­taan sade­ve­si­vie­mä­reil­lä. Mak­saa, mut­ta raken­nusoi­ke­den­hin­ta on pal­jon suu­rem­pi. Huo­no argumentti.

    Vaik­ka tämä onkin mel­ko van­ha kom­ment­ti, haluan vie­lä vastata. 

    Kos­ka kaa­voi­tuk­sen ei pitäi­si toi­mia kvar­taa­li­ta­lou­den ehdoil­la vaan olla pit­käl­le tule­vai­suu­teen täh­tää­vää, on raken­nusoi­keu­den hin­ta täs­sä ja mones­sa muus­sa­kin vas­taa­vas­sa yhtey­des­sä huo­no argumentti. 

    Raken­nusoi­keu­des­ta saa­tu raha läm­mit­tää het­ken, mut­ta kun se on käy­tet­ty, se on käy­tet­ty. Sen sijaan mah­dol­li­ses­ti toteu­te­tun huo­non kau­pun­ki­ra­ken­teen kans­sa jou­dum­me elä­mään pitkään.

    Sil­lä­kin uhal­la, että tois­tan itseä­ni (niin kuin tie­tys­ti teen­kin): hyvää kau­pun­kia syn­tyy vain, jos talou­del­lis­ten arvo­jen ei anne­ta sanel­la (Brent Tode­rian Lai­tu­ril­la 9.9.2013).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Juho Laa­tu: Hel­sin­ki tiem­mä halu­aa uusia asuk­kai­ta. Muu­tai­sin mie­luum­min tii­vis­tä­mät­tö­mään Laa­ja­sa­loon kuin tiivistettyyn. 

    Kenen­käs kämp­pään mei­na­sit muut­taa ja mitä nykyi­nen asu­kas sii­tä sanoo…?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Kenen­käs kämp­pään mei­na­sit muut­taa ja mitä nykyi­nen asu­kas sii­tä sanoo…?

    Toden­nä­köi­syys muut­taa Laa­ja­sa­loon las­ke­nee tii­vis­tä­mi­sen myö­tä, vaik­ka alu­een hin­nat putoai­si­vat­kin tii­vis­tä­mi­sen seu­rauk­se­na. Toi­saal­ta olen sii­nä onnel­li­ses­sa ase­mas­sa, että minul­la ei ole pakot­ta­vaa tar­vet­ta hank­kia asun­toa Hel­sin­gis­tä. Ehkä rahoil­le sai­si parem­paa vas­ti­ket­ta vaik­ka­pa Por­voos­ta, tai perä­ti maaseudulta.

    Varois­saan ole­vil­le hel­sin­ki­läi­sil­le en myös­kään suo­sit­te­le tii­vis­tet­ty­jä kau­pun­gi­no­sia, jos tii­vis­tä­mät­tö­miä­kin on tar­joil­la. Kaik­kein köy­him­mät Hel­sin­gis­sä asu­maan pako­te­tut saat­tai­si­vat hyö­tyä lii­al­li­sen tii­vi­sä­mi­sen aiheut­ta­mas­ta mer­kit­tä­väs­tä hin­to­jen las­kus­ta. Tosin heil­lä­kin on mah­dol­li­suus vali­ta väl­jem­pi ja huo­keam­pi asu­mis­muo­to jos­tain ympäryskunnasta.

    Kenen­kä­hän etu­ja tii­vis­tä­mi­nen pal­ve­li­si par­hai­ten? (uusien asuk­kai­den ja kau­pun­gin­osan van­ho­jen asu­jien siis, kun unoh­de­taan gryn­de­rit ja Suur-Hel­sin­gis­tä haaveilevat)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juho,
      Vaik­ka oikea suo­ma­lai­nen läh­tee­kin kir­ves kädes­sä ylä­juok­suun, kun näkee joes­sa kir­veen las­tun, on myös nii­tä, jot­ka mie­lel­lään elä­vät ystä­vien­sä ja naa­pu­rei­den­sä ympä­röi­mi­nä ja naut­tiii niis­tä mah­dol­li­suuk­sis­ta, joi­ta suu­ri mää­rä ihmi­siä samas­sa pai­kas­sa mah­dol­lis­taa. On ihmi­siä, jot­ka jou­tu­vat työn vuok­si asu­maan jos­sain syr­jäs­sä, mut­ta joil­la on vii­kon­lop­pua­sun­to Manhattanilla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho,
    Vaik­ka oikea suo­ma­lai­nen läh­tee­kin kir­ves kädes­sä ylä­juok­suun, kun näkee joes­sa kir­veen las­tun, on myös nii­tä, jot­ka mie­lel­lään elä­vät ystä­vien­sä ja naa­pu­rei­den­sä ympä­röi­mi­nä ja naut­tiii niis­tä mah­dol­li­suuk­sis­ta, joi­ta suu­ri mää­rä ihmi­siä samas­sa pai­kas­sa mah­dol­lis­taa. On ihmi­siä, jot­ka jou­tu­vat työn vuok­si asu­maan jos­sain syr­jäs­sä, mut­ta joil­la on vii­kon­lop­pua­sun­to Manhattanilla.

    Maa­seu­dul­la­kin voi kiel­tää naa­pu­rei­ta käy­mäs­tä. Ja Hel­sin­gis­sä voi livah­taa por­taik­koon vas­ta sit­ten, kun kuu­lee naa­pu­rin jo häi­py­neen sieltä. 😉

    Ole­tan ettei tii­vis­tä­mi­nen tapaa lisä­tä edes vii­kon­lop­pua­sun­to­jen arvoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Soi­nin­vaa­ra: “Mik­si yri­tyk­set ja ihmi­set muut­ta­vat mil­joo­na­kau­pun­kei­hin kaik­kial­la maa­il­mas­sa, vaik­ka pik­ku­pau­kun­geis­sa kaik­ki oli­si hal­vem­paa, maa, asun­not, liik­ku­mi­nen? Eri­kois­tu­neet työ­mark­ki­nat ovat se avain sana. Jos kan­sa­lai­set jakau­tui­si­vat lei­pu­rei­hin ja pape­ri­työ­läi­siin eikä mui­ta ammett­ja oli­si, aika pie­net­kin yhdys­kun­nat voi­si­vat menes­tyä, mut­ta kun ammat­te­ja on kym­me­nin tuhan­sin, suu­ril­la työ­mark­ki­na-alueil­la on val­ta­va etu puo­lel­laan. Se näkyy kaik­kial­la maailmassa.”

    Joh­tuu sii­tä, ettei vie­lä kaik­ki yri­tyk­set osaa hyö­dyn­tää tek­no­lo­gi­aa, eikä niil­lä ole ollut tar­vet­ta. Itsea­sias­sa työ­voi­man eri­kois­tu­mi­nen näyt­tää vie­vän koh­ti hajau­tet­tu­ja toi­mis­to­ja. Tie­to­tek­nii­kan alal­la tämän huo­maa. Pro­jek­teis­sa poruk­kaa on ympä­ri maa­il­maa ja kokouk­set pide­tään video­neu­vot­te­lui­na. On pal­jon sel­lai­sia töi­tä, joi­den osal­ta ei ole mitään hyvää perus­tet­ta mik­si nii­den takia väes­tön pitäi­si kes­kit­tyä johon­kin tiet­tyyn paik­kaan. Kär­jis­täen voi­si sanoa, että “hant­ti­hom­mia ei voi hajauttaa”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Ihmi­set kan­nat­taa paka­ta tiuk­kaan, sen takia kos­ka se tehos­taa yhteis­kun­nan infran toi­min­taa, tulee kus­tan­nus­sääs­tö­jä. Työn teke­mi­sen kan­nal­ta se ei ole mikään edellytys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Timo: Voi­ko täs­tä vetää joh­to­pää­tök­sen, että myös Var­tio­saa­reen ja Kivi­nok­kaan kaa­vail­lut neliöt mah­tu­vat Laa­ja­sa­loon, sekä Kulos­aa­reen ja Herttoniemeen?

    Eikö­hän tuon joh­to­pää­tök­sen voi teh­dä jo kat­so­mal­la kart­taa. Aika pit­käl­le pääs­täi­siin jo nor­ma­li­soi­mal­la Itä­väy­lä ja Laa­ja­sa­lon­tie, ja uudel­lee­nor­ga­ni­soi­mal­la Hert­to­nie­men ja Roi­hu­pel­lon teol­li­suusa­lu­eet tila riit­täi­si varmasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Olli Ven­to:

    Kau­pun­ki tar­vit­see ison koko­nai­suu­den kan­nal­ta toi­mi­van viher­ver­kos­ton, joka tar­jo­aa asuk­kail­le tas­a­puo­li­ses­ti vir­kis­tys- ja terveyspalveluita. 

    Näin.
    Olen aina ihme­tel­lyt­kin mik­si jot­kut mak­sa­vat val­ta­via sum­mia pääs­täk­seen asu­maan slum­mi­mai­siin kau­pun­gi­no­siin; Kata­ja­nok­ka, Kru­nik­ka, Puna­vuo­ri, Kamp­pi, Töö­lö, Kal­lio jne. jne. Noil­la pai­koil­la ei ole min­kään­lai­sia viher­ver­kos­to­ja, kau­pun­ki­met­siä, hule­ve­si­kos­teik­ko­ja taik­ka viher­sor­mia. Siel­lä kär­ven­ty­vät kuu­muu­des­sa ja tul­vien uhkaa­ma­na vail­la mah­dol­li­suuk­sia vir­kis­tyk­seen. Kata­ja­no­kal­laan ei ole tui­ki vält­tä­mä­tön­tä met­sää meren­ran­nas­sa. Hul­lua! Pal­jon hal­vem­mal­la sai­si asun­non laa­duk­kail­ta alueil­ta jois­sa met­sä on aina vieressä.
    Häm­men­tä­vää on se, että monet lähiö­on­nek­kaat, var­sin­kin nuo­ret jopa vapaa-ajal­laan hakeu­tu­vat kan­ta­kau­pun­gin tun­gok­seen, pölyyn ja ahtau­teen, vaik­ka vie­res­sä oli­si kau­pun­ki­met­sää ja raken­ta­ma­ton­ta rauhaa.
    “Tut­ki­mus­ten mukaan lähi­luon­to tukee asuk­kai­den ter­veyt­tä ja hyvin­voin­tia taval­la, joka tor­juu eriarvoisuutta”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Timo:
    Voi­ko täs­tä vetää joh­to­pää­tök­sen, että myös Var­tio­saa­reen ja Kivi­nok­kaan kaa­vail­lut neliöt mah­tu­vat Laa­ja­sa­loon, sekä Kulos­aa­reen ja Herttoniemeen?

    Aina­kin Kulos­aa­ri ja Hert­to­nie­mi kan­nat­taa tii­vis­tää ensin. Sit­ten muut­taa Itä­väy­lä kaduk­si. Laa­ja­sa­lo tar­vit­see rai­deyh­tey­den (myös Hert­to­nie­meen, jos­ta itä­ka­tua teol­li­suus­ka­dun kaut­ta Pasi­laan) ja 25k uut­ta asu­kas­ta, jois­ta puo­lel­le onkin jo kaavoitettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku kak­sin­ker­tais­tui, raken­ta­mi­seen käy­te­tyn maa-alan mää­rä kymmenkertaistui.

    Noin yli­mal­kai­nen heit­to vaa­tis kyl hie­man seli­tys­tä. Mis­tä luvuis­ta on kyse ja mil­tä vuo­si­sa­dal­ta? Tehok­kuus las­ki kun Hel­sin­kiin lii­tet­tiin ympä­röi­vän maa­seu­dun peltoja?
    Mikäs se tehok­kuus oli ennen ja mikä nyt?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. elä­ke­vaa­ri: Maal­ta muut­to Hel­sin­kiin ei enää juu­ri­kaan kas­va­ta Hel­sin­gin väkilukua.

    Häh? Kun kat­son sivun 11 (nume­roi­tu) “kuvio­ta” 5, on aika sel­vää, että puo­let on juu­ri tätä.

    jumi­ny: Ja par­ka­no­lai­se­na kat­sot mie­li­pi­teel­lä­si ole­van täs­sä rele­vans­sia, kos­ka _____? Ei sinän­sä, saa­han sitä kom­men­toi­da, mut­ta kyl­lä meil­lä riit­täis NIM­BY­jä omas­ta­kin takaa.

    Hel­sin­ki­läi­se­nä itse lie­nen sit­ten täl­lai­nen NIMBY, kos­ka mie­li­pi­tee­ni ei ole ns. oikea ja pidän tämän­het­ki­ses­tä eli­nym­pä­ris­tös­tä­ni. En näe mitään jär­keä sii­nä, että muu Suo­mi tyh­je­nee ja Hel­sin­ki kas­vaa. Sehän vain aiheut­taa ongel­mia ja huo­non­taa elä­mi­sen laa­tua sekä siel­lä että täällä.

    Kau­pun­gin väki­lu­vun kas­vuun “varau­tu­mi­nen” tii­vis­tä­mäl­lä on itsen­sä toteut­ta­va ennus­tus, joka vain pahen­taa tilan­net­ta. On hyvä, että suun­ni­tel­mat ovat val­mii­na sil­tä varal­ta, että nii­tä tar­vi­taan, mut­ta pak­ko­ko nii­tä on heti läh­teä toteut­ta­maan, kun ongel­mis­ta ei ole ole­mas­sa min­kään­lai­sia viitteitä?

    Mitä vikaa on sii­nä, että vaik­ka­pa Espoo vii­mein­kin raken­tai­si itsel­leen oikean kes­kus­tan (ja Itä­kes­kus­ta tii­vis­tet­täi­siin)? Sen sijaan, että teh­dään tasai­sen tii­vis­tä ja säi­ly­te­tään yksi kes­kus­ta, voi­tai­siin luo­da muu­ta­ma suu­rem­pi alue­kes­kus­ta. Samal­la sisäi­nen lii­ken­ne tasaan­tui­si ja vähe­ni­si, kun kai­ken ei aina tar­vit­si­si olla Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ja liik­kua sitä kautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. ano­nyy­mi: Hel­sin­ki­läi­se­nä itse lie­nen sit­ten täl­lai­nen NIMBY, kos­ka mie­li­pi­tee­ni ei ole ns. oikea ja pidän tämän­het­ki­ses­tä elinympäristöstäni.

    Minä­kin pidän tämän­het­ki­ses­tä eli­nym­pä­ris­tös­tä­ni, mut­ta pitäi­si vie­lä enem­män, jos Hert­to­nie­mes­tä tuli­si yksi idän kes­kuk­sis­ta eikä sen tar­vit­si­si olla vain kier­to­liit­ty­mä ja museo.

    ano­nyy­mi:On hyvä, että suun­ni­tel­mat ovat val­mii­na sil­tä varal­ta, että nii­tä tar­vi­taan, mut­ta pak­ko­ko nii­tä on heti läh­teä toteut­ta­maan, kun ongel­mis­ta ei ole ole­mas­sa min­kään­lai­sia viitteitä?

    Minus­ta se on vähän ongel­mal­lis­ta, että meil­lä on kyläl­li­nen asuk­kai­ta asu­tet­tu niin kau­as toi­sis­taan, että kaik­kial­le on pit­kä mat­ka. Tii­viim­pi oli­si muka­vam­pi ja tuli­si edullisemmaksi.

    ano­nyy­mi:Mitä vikaa on sii­nä, että vaik­ka­pa Espoo vii­mein­kin raken­tai­si itsel­leen oikean kes­kus­tan (ja Itä­kes­kus­ta tii­vis­tet­täi­siin)? Sen sijaan, että teh­dään tasai­sen tii­vis­tä ja säi­ly­te­tään yksi kes­kus­ta, voi­tai­siin luo­da muu­ta­ma suu­rem­pi aluekeskusta.

    Espoon asioi­hin en ota kan­taa, se on espoo­lais­ten asia, mut­ta Itä­kes­kus­ta todel­la­kin tuli­si kehit­tää kau­pun­ki­mai­sem­mak­si ja tii­viim­mäk­si. Se ei kui­ten­kaan ole ainoa alue, jos­sa tämä oli­si jär­ke­vää ja lisäi­si myös viih­ty­vyyt­tä. Mis­sä itse asut?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Kau­pun­ki aikoo toteut­taa suun­ni­tel­man­sa raken­taa asui­na­lue Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sään. Ja myö­hem­min sit­ten voi­daan­kin tii­vis­tää nykyi­nen lähiö asuk­kai­den vaih­toeh­toi­sen esi­tyk­sen mukaan. Kuka sanoi, että asuk­kai­ta ei kuunnella!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. jumi­ny: Espoon asioi­hin en ota kan­taa, se on espoo­lais­ten asia, mut­ta Itä­kes­kus­ta todel­la­kin tuli­si kehit­tää kau­pun­ki­mai­sem­mak­si ja tii­viim­mäk­si. Se ei kui­ten­kaan ole ainoa alue, jos­sa tämä oli­si jär­ke­vää ja lisäi­si myös viih­ty­vyyt­tä. Mis­sä itse asut?

    Luo­tees­sa, jos­sa läh­tee vihe­ra­luei­ta sekä raken­ta­mal­la että lii­al­li­sel­la harvennuksella.

    Point­ti­ni oli lähin­nä se, että a) nuo tii­vis­tyk­set voi­si kes­kit­tää muu­ta­maan tai pariin alue­kes­kuk­seen eikä pis­tää kau­pun­gin keuh­ko­ja mata­lak­si kaik­kial­ta ja b) tii­vis­tä­mi­sen suun­ni­tel­mat voi­si toki teh­dä koko­nai­suu­te­na ja etu­kä­teen, mut­ta teke­mi­sen aika­tau­lua kan­nat­tai­si jar­rut­taa ja pitää ehdol­li­se­na, jot­tei juu­ri tii­vis­tä­mi­nen ajai­si väki­lu­vun nousua.

    Niin kau­an kuin lii­ken­ne kul­kee Espoon rajan yli ja ollaan samaa met­ro­po­lia­luet­ta, jon­ka kes­kus­ta on Hel­sin­gis­sä, nuo “Espoon asiat” eivät suin­kaan ole espoo­lais­ten omia asioita.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Itä­kes­kus­ta nyt juu­ri tii­vis­te­tään reip­paal­la kädel­lä, mut­ta shop­ping mall ei kos­kaan ole oikea kau­pun­kiu­kes­kus­ta ei8kä sii­tä sel­lais­ta saa.

    Saa­daan jos halu­taan. Ilmei­ses­ti ei halu­ta. Kaup­pa­hal­lit ja kaup­pa­kes­kusk­set voi kyl­lä siir­tää tai vel­voit­taa “kau­pun­ki­mai­siin” muu­tok­siin esi­mer­kik­si kaavoituksella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Itä­kes­kus­ta nyt juu­ri tii­vis­te­tään reip­paal­la kädel­lä, mut­ta shop­ping mall ei kos­kaan ole oikea kau­pun­kiu­kes­kus­ta ei8kä sii­tä sel­lais­ta saa.

    Mik­si ei toi­mi­si? Itä­kes­kus lie­nee aika kes­kei­nen paik­ka itä­hel­sin­ki­läi­sil­le. Kokeil­laan. Ero­te­taan Itä-Hel­sin­ki itse­näi­sek­si, ja perus­te­taan kun­nan­ta­lo jon­kin kaup­pa­ku­jan vapaa­seen lii­ke­huo­neis­toon. Vähän vie­lä laa­jen­nuk­sia kaup­pa­kes­kuk­seen, niin pal­ve­lu­riip­pu­vuus Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta vähe­nee. Sisä­ti­la kau­pun­gin kes­kuk­se­na voi­si toi­mia­kin. Kun­nan joh­to oli­si aina­kin lähel­lä kun­ta­lai­sia eikä jos­sain lin­nas­sa jos­sain kaukana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. KKK: Paras rat­kai­su oli­si bule­var­di­soi­da Vuo­tie. Täl­löin Ras­ti­la ja Meri-Ras­ti­la integroi­tui­si­vat parem­min toi­sin­sa ja met­ro-ase­man ympä­ris­tös­sä ole­va maa-ala saa­tai­siin tehok­kaam­paan käyttöön.

    Vuo­tien / met­ron lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä val­mis­tui 15 vuot­ta sit­ten. Vuo­tien (kuten myös Itä­väy­län) “bule­var­di­soin­ti” edel­lyt­täi­si met­ron vie­mis­tä tun­ne­liin, topo­gra­fia ei vali­tet­ta­vas­ti käy ilmi google-mapista.
    Pala­taan bule­var­dias­tial­le 40-vuo­den kuluttua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Juho Laa­tu: Vähän vie­lä laa­jen­nuk­sia kaup­pa­kes­kuk­seen, niin pal­ve­lu­riip­pu­vuus Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta vähenee.

    Itä­kes­kuk­ses­ta ei puut­tu­ne kaup­pa­kes­kus­ne­liöi­tä, vaan asun­to­ja ja toi­min­to­jen sekoit­ta­mis­ta. Nykyi­nen kaup­pa­kes­kus on sul­ke­mi­sa­jan jäl­keen jät­ti­mäi­nen jalan­ku­lun este, ja vie­rei­sil­lä ton­teil­la on lisää samaa. Tääl­lä on vii­tat­tu useam­man ker­ran Brent Todea­ri­nin esi­tel­mään, jos­sa hän puhui jalan­ku­lun ensi­si­jai­suu­des­ta kai­kes­sa suun­nit­te­lus­sa. Itä­kes­kuk­ses­sa pitäi­si vaih­taa kon­sep­tia tykkänään.

    Yhdys­val­lois­sa on itse asias­sa joi­tain esi­merk­ke­jä sii­tä, että park­ki­kent­tien ympä­röi­mä autioi­tu­nut shop­ping mall, jos­ta kau­pat ovat kadon­neet, on onnis­tu­nees­ti muu­tet­tu lähiön kau­pun­ki­mai­sek­si kes­kus­tak­si. Näis­sä tapauk­sis­sa park­ki­ken­til­le on raken­net­tu asun­to­ja ja raken­nus­tek­ni­ses­ti käyt­töi­kän­sä pää­hän tul­lees­ta osta­ris­ta on usein puret­tu iso­ja osia ja sen pai­kal­le on muo­dos­tet­tu kävel­tä­vä katu­verk­ko. Itis on tie­tys­ti täm­möi­siin ver­rat­tu­na hyvä­kun­toi­nen raken­nus ja menes­ty­vä lai­tos nykyi­sel­lään­kin, ja se sijait­see vie­lä­pä met­roa­se­man päällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Mik­ko Säre­län blo­gis­ta huo­ma­sin, että esil­le on taas nous­sut väi­te, ettei pysä­köin­tiä oli­si riit­tä­väs­ti huo­mioi­tu OURCity-suunnitelmassa. 

    Pai­koi­tuk­ses­ta on suun­ni­tel­man A3-kir­jan sivuil­la 27 — 28. Kir­ja on ladat­ta­vis­sa Pro Meri-Ras­ti­la ‑blo­gin etusi­vul­ta samoin kuin osay­leis­kaa­vaeh­do­tus­ta ja OURCi­ty-suun­ni­tel­maa ver­tai­le­van FCG-tut­ki­muk­sen raporttikin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Mik­ko H: Itis on tie­tys­ti täm­möi­siin ver­rat­tu­na hyvä­kun­toi­nen raken­nus ja menes­ty­vä lai­tos nykyi­sel­lään­kin, ja se sijait­see vie­lä­pä met­roa­se­man päällä.

    Mikään­hän ei sinäl­lään estä kaa­va­muu­tok­sia niin, että nykyi­nen kaup­pa­kes­kus jae­taan eril­li­siin osiin niin, että jalan­kul­ku läpi onnis­tuu. Kyse on tahdosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Itä­kes­kus­ta nyt juu­ri tii­vis­te­tään reip­paal­la kädel­lä, mut­ta shop­ping mall ei kos­kaan ole oikea kau­pun­kiu­kes­kus­ta ei8kä sii­tä sel­lais­ta saa.

    Yllät­tä­vää kyl­lä, jokai­ses­sa suo­ma­lai­ses­sa suur­kau­pun­gin kau­pun­ki­kes­kuk­ses­sa on “shop­ping mall”. Ehkä voi­sit ker­toa esi­merk­ke­jä maa­il­mal­ta mis­sä ei ole? Ongel­ma­han ei ole osta­rin ole­mas­sao­lo, vaan sen kai­ken muun pois­sao­lo. Itik­sen tapauk­ses­sa kaik­kea muu­ta­kin on aika pal­jon aika lähel­lä eli oikeas­taan pali­koi­ta pitäs vaan jär­jes­tää vähän eri järjestykseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.