Mitä tehdä postille?

Vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten koti­i­ni tuli aivan tolkut­tomasti pos­tia. Postin määrä on nopeasti vähen­tynyt, kos­ka esimerkik­si eri­laiset kut­sut tule­vat nyky­isin sähkö­posti­in. Lop­ul­ta jäl­jelle ovat jääneet lähin­nä vain laskut. Viime kuukausi­na postin määrä on vähen­tynyt nopeasti, kos­ka lasku­ja ei juuri enää tule. Nyt on var­maankin lyhy­taikaisek­si jäävä boo­mi kir­jeistä, jot­ka ker­to­vat, että nyt siir­ry­tään e‑laskuun, eikä paper­i­lasku­ja enää tule. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä postille?”

Helsingin poliittisesti valitut kaupunginjohtajat

Demokra­ti­as­sa pelkät luot­ta­muse­limet eivät pysty tehtävään­sä hoita­maan val­takun­nal­lisel­la tasol­la eivätkä ainakaan suuris­sa kaupungeis­sa. Sik­si lähin­nä kansane­dus­ta­jien parista val­i­taan maa­han hal­li­tus, joka johtaa asioiden valmis­telua ja esimerkik­si Helsin­gin kaupungis­sa on ainakin sata vuot­ta valit­tu joukko kaupung­in­jo­hta­jia käytän­nössä val­tu­utet­tu­jen joukos­ta. Näi­den poli­it­tisu­us on tai on ollut yhtä luon­te­vaa kuin se, että val­tio­ta johta­va hal­li­tus val­i­taan kaikissa par­la­men­taari­sis­sa demokra­tiois­sa poli­it­tisin perustein. 

Kaupung­in­jo­hta­jien val­in­ta poli­it­tisin perustein oli eri­tyisen perustel­tua niin kauan, kun kaupung­in­jo­hta­jil­la oli myös äänioikeus kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa. Näitä äänioikeutet­tu­ja virkamiehiä oli seit­semän ja val­tu­us­ton voima­suhtei­den mukaan valit­tu­ja oli kahdek­san. Nuo seit­semän voit­ti­vat aina, jos oli­vat samaa mieltä keskenään. Jat­ka lukemista “Helsin­gin poli­it­tis­es­ti val­i­tut kaupunginjohtajat”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2013

Helsin­gin liikku­misen kehittämisohjelma

Merkit­tävä ohjel­ma meni läpi yhdel­lä äänestyk­sel­lä. Kokoomus esit­ti, että eri liiken­nemuo­to­jen suju­vu­ut­ta paran­netaan esimerkik­si maanalaisil­la väyläratkaisuil­la. Äänestet­ti­in nurin 5–4. Vähem­mistössä kokoomus ja PS.

Runk­obussien reiti­tys Pasila-Munkkiniemi

Esittelijän/valmistelijan käsi­tyk­sen mukaan bus­sit ratikkakaistoille on ongel­malli­nen, mut­ta selvitetään. Lisäon­gelmi­na valmis­teli­ja mainit­si ongel­man, miten bus­si pääsee pois ratikkakaistal­ta ja sen, että matkus­ta­ja stres­sautuu, kun pitää päät­tää, kum­mal­la pysäkil­lä odot­taa. Runk­obussin pysäkkiväli on ratikkaa pidem­pi ja pysäkki­a­jat pidem­mät. Mikko Särelä olisi halun­nut esit­tää, että Jok­eri nol­la pysäytet­täisi­in Pasi­laan ja län­teen menisi ratik­ka. HSL selvit­tää Pasi­las­ta Meilah­teen ratikkalin­jaa, joka keven­täisi jok­eri nol­lan taakkaa sen ruuhkaisim­mal­la välil­lä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 26.11.2013”

Ailus, verta kanveesiin

Olen pitkään miet­tinyt, mitä kir­joit­taisin tapaus Ailuk­ses­ta. Tässä Ailuk­ses­ta esi­in tulleet asi­at edus­ta­vat kaikkea sel­l­aista, jota vastustan.

Törkeä poli­it­ti­nen virka­nim­i­tys, jos­sa keskusta­lainen ehdokas ohit­ti ison joukon pätevämpiä hak­i­joi­ta. Olin aivan raivois­sani, kun tämä tapah­tui. Aivan kohtu­u­ton palk­ka, sietämätön­tä luon­taise­duil­la kikkailua. Se neljän­nesmiljoo­nan remont­ti nyt esimerkik­si. Selvit­tämät­tä on jäänyt, kenen idea se oli. Siitähän pitäisi päät­tää hal­li­tuk­sen, mut­ta näin ei ole tain­nut tapah­tua. Jat­ka lukemista “Ailus, ver­ta kanveesiin”

Millaiset valtuudet poliisille pitäisi antaa tietolähteiden käyttöön?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

Tietolähtei­den rikok­sia voidaan kat­soa läpi sormien, jos se aut­taa vakavien rikosten selvittämisessä

Tärkein­tä on saa­da kiin­ni vakavia rikok­sia tekevät. Esimerkik­si huumei­ta osta­neen pitää voi­da pal­jas­taa myyjä ilman pelkoa siitä, että joutuu itse kiin­ni käyt­törikok­ses­ta. Muun­lainen käytän­tö toimisi myyjän hyväk­si. Jat­ka lukemista “Mil­laiset val­tu­udet poli­isille pitäisi antaa tietolähtei­den käyttöön?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2013

[LISÄTTY KOHTA RUNKOBUSSILINJOJEN INFRATOIMISTA VÄLILLÄ PASILA-MUNKKINIEMI] Lis­taan tästä.

Pohjois-Haa­gan osayleiskaava
Täy­den­nushanke Pohjois-Haa­gas­sa: par­ituhat­ta asukas­ta ja peräti 3700 työ­paikkaa. Tämä käsitelti­in lau­takun­nas­sa 4.6.2013 ja asia on selostet­tu blogilla sil­loin. Tästä ei tehty yhtään muis­tu­tus­ta, eivätkä lausun­notkaan anta­neet aihet­ta merkit­tävi­in muutoksiin.

Var­tiosaari
(Pyödältä)
Nyt var­maankin äänestetään. Olen halun­nut kolmea päästöstä:
1)    Raken­netaan vain, jos alueelle tulee ratikka
2)    Tiev­erkkoa ei suun­nitel­la niin, että tästä voisi tul­la autoli­iken­teen läpi­a­joy­hteys Vuosaares­ta keskus­taan (taval­laan turha ehdo­tus, kos­ka näin on tarkoi­tus tehdä, mut­ta kun asi­as­ta on syn­tynyt epäi­lyjä,  on hyvä lait­taa se päätökseen
3)    Alueesta pyritään tekemään vähäau­toinen niin, että pysäköin­tilu­o­laan men­nään joko Laa­jasa­lon puolelta tai jos tämä ei onnis­tu, aivan sil­lan kor­vas­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.11.2013”

Ilmastopolitiikka (6) Hiilivuoto tukitaan hiilitulleilla

EU:n päästökaup­paa on syytet­ty omaan jalka­an ampumis­es­ta. Kalli­it päästöoikeudet karkot­ta­vat tuotan­toa vain Euroopan ulkop­uolelle. Ilmake­hä ei hyödy, mut­ta Euroop­pa köyhtyy.

Se, ettei koko maail­ma ole mukana päästökau­pas­sa, tuo valitet­tavaa tehot­to­muut­ta ilmastopoli­ti­ikkaan, mut­ta se ei merk­itse omaan jalka­an ampumista. Siitä kär­sii toisaal­ta ilmas­to ja toisaal­ta koko maail­man­talous. Jat­ka lukemista “Ilmastopoli­ti­ik­ka (6) Hiilivuo­to tuk­i­taan hiilitulleilla”

Kuninkaantammen pilattu kaava

Eilisen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan suuria pet­tymyk­siä oli Kuninkaan­tam­men kaa­van kohta­lo. Se oli läht­enyt lausun­noille todel­la lupaa­vana ja mie­lenki­in­toise­na pien­mit­takaavaise­na käve­lykaupunk­i­na, jos­sa pysäköin­ti oli pääasi­as­sa maan alla. Takaisin se tuli lausun­to­jen myötä, jot­ka vaa­ti­vat pysäköin­tiä maan päälle, kos­ka muuten se olisi liian kallista. Keskite­tyn pysäköin­nin jär­jestämi­nen on muutenkin han­kalaa, kos­ka alueel­la on lukuisia yksi­ty­isiä maan­omis­ta­jia. Jat­ka lukemista “Kuninkaan­tam­men pilat­tu kaava”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.11.2013

Pasi­lan rat­api­hako­rt­telei­den suunnitteluperiaatteet

Lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti esitykseni:

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyy 12.11.2013 päivä­tyt Rat­api­hako­rt­telei­den suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet laa­dit­ta­van ase­makaa­van poh­jak­si siten muutet­tuna, että kokon­aisker­rosala on vähin­tään 155 000 k‑m2 ja että jatko­su­un­nit­telun yhtey­dessä tutk­i­taan myös mah­dol­lisu­ut­ta kaavoit­taa alueelle jopa olen­nais­es­ti enem­män rakennusoikeutta.

Tänne voi siis tul­la myös todel­la korkeaa.
Var­tiosaaren osayleiskaavaluonnos

Asia meni pöy­dälle, enkä saa keskusteluista rapor­toi­da. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 19.11.2013”

Onko päästökauppa epäonnistunut (5) Muillekin keinoille on sijansa

Ovatko kansal­liset toimet siis silkkaa type­r­yyt­tä? Eivät, eivät ainakaan kaik­ki. Vaik­ka niiden teho val­uu hiekkaan lyhyel­lä aikavälil­lä, ne helpot­ta­vat sopeu­tu­mista myöhempi­in, huo­mat­tavasti suurem­pi­in päästö­jen vähen­tämis­tarpeisi­in. Sak­san aggres­si­ivises­sa tues­sa aurinkosähkölle ei näyt­täisi ole­van lähivu­osien per­spek­ti­ivis­sä päätä eikä hän­tää. Samal­la rahal­la voisi muil­la tavoin vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä moninker­taisen määrän. Tähtäin onkin paljon pidem­mäl­lä. Vuon­na 2050 pitäisi tul­la toimeen viides­os­al­la nyky­i­sistä päästöistä. Niis­sä olois­sa pitkäaikainen panos­tus aurinkosähköön osoit­tau­tunee järkeväk­si. Täl­laista strate­gista val­in­taa eivät markki­navoimat pysty hoita­maan. Eivät eri­tyis­es­ti, jos päästöoikeuk­sien hin­nat vai­htel­e­vat ennus­ta­mat­tomasti. Jat­ka lukemista “Onko päästökaup­pa epäon­nis­tunut (5) Muillekin keinoille on sijansa”