Kuninkaantammen pilattu kaava

Eili­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan suu­ria pet­ty­myk­siä oli Kunin­kaan­tam­men kaa­van koh­ta­lo. Se oli läh­te­nyt lausun­noil­le todel­la lupaa­va­na ja mie­len­kiin­toi­se­na pien­mit­ta­kaa­vai­se­na käve­ly­kau­pun­ki­na, jos­sa pysä­köin­ti oli pää­asias­sa maan alla. Takai­sin se tuli lausun­to­jen myö­tä, jot­ka vaa­ti­vat pysä­köin­tiä maan pääl­le, kos­ka muu­ten se oli­si lii­an kal­lis­ta. Kes­ki­te­tyn pysä­köin­nin jär­jes­tä­mi­nen on muu­ten­kin han­ka­laa, kos­ka alu­eel­la on lukui­sia yksi­tyi­siä maanomistajia.

Pysä­köin­ti pan­naan sit­ten maan pääl­le, raken­nusoi­keut­ta mene­te­tään noin 1400 k‑m2. Asuin­ta­lo muu­te­taan opis­ke­li­ja-asun­noik­si, kos­ka opis­ke­li­ja-asun­to­jen nor­mi on kol­man­nes asuin­ta­lon nor­mis­ta. Pysä­köin­ti­pai­kan kes­ki­hin­ta las­ki 33 000 euros­ta 22 000 euroon, mut­ta oikein las­ket­tu­na hin­ta pikem­min­kin nousi, kos­ka arvo­kas­ta maa­ta meni.

Rai­vos­tut­ta­vaa oli todel­la mie­len­kiin­tois­ten katu­ti­lo­jen kor­vaa­mi­nen pysä­köin­ti­ken­til­lä. Odo­tin täl­tä kaa­val­ta pal­jon. Ei se huo­no ole vie­lä­kään, mut­ta oli pal­jon parem­pi. Aivan var­mas­ti alu­een talou­del­li­nen arvo las­ki, kos­ka ihmi­set eivät mak­sa vain sijain­nis­ta, vaan kyl­lä asui­na­lu­een laa­dul­la­kin on vaikutuksensa.

Perus­te, että monen omis­ta­jan mal­lis­sa pysä­köin­nin pala­pe­liä on mah­do­ton jär­jes­tää, ei nyt vaan päde. Tai jos pätee, kyse on avuttomuudesta.

Minä oli­sin teh­nyt sen niin, että oli­sin pakot­ta­nut ton­tit liit­ty­mään osak­kaik­si pysä­köin­tiyh­ti­öön ja rahoit­ta­maan pysä­köin­tiä peri­aat­teel­la 33 000 euroa/velvoitepaikka. Se käy kaa­va­mää­räyk­sel­lä, kos­ka muu­ta tapaa toteut­taa kaa­vas­sa mää­rät­ty­jä vel­voi­te­paik­ko­ja ei ole. Lausun­nol­la ole­van pysä­köin­tioh­jel­man mukaan aluk­si oli­si pitä­nyt rahoit­taa vain osa pai­kois­ta, 50 – 70 %, mut­ta sataan pro­sent­ti oli­si varau­dut­ta­va. Yhtiö myy (tai vuo­kraa) paik­ko­ja haluk­kail­le. Jos ne lop­pu­vat kes­ken, on raken­net­ta­va lisää aina sii­hen sadan pro­sen­tin vel­voit­tee­seen asti. Kun pysä­köin­nin jou­tuu mak­sa­maan itse eikä voi rahas­taa sitä naa­pu­ril­taan, pai­kat kyl­lä riittävät.

Osan pai­kois­ta, ehkä vähän hal­vem­mat, oli­sin toteut­ta­nut pysä­köin­ti­ta­los­sa alu­een ulko­puo­lel­la. Näin teh­dään Keski-Euroopassa.

Hyvän kaa­van pilaa­mi­nen har­mit­taa vietävästi.

 

LISÄYS KLO 17:30

Vanha

Täl­lai­nen se oli

Uusi

Täl­lai­nen sii­tä tuli

Nyt kun olen voi­nut ver­ra­ta kuvia rau­has­sa, täy­tyy vetää vähän takai­sin. Suu­rem­paa tuhoa on aiheu­tet­tu vain kuvan alao­sas­sa Ult­ra­ma­rii­ni­ku­jal­la. jos­sa kujas­ta teh­tiin park­ki­kent­tä  ja sen vie­rei­sel­lä pihal­la, jota on pie­nen­net­ty. Kaa­va ei ole siis koko­naan pilal­la, mut­ta kan­nat­ti­ko huo­non­taa lainkaan.

54 vastausta artikkeliin “Kuninkaantammen pilattu kaava”

  1. Kaa­vois­sa voi­tai­siin varau­tua muu­tok­seen eli oli­si val­mis suun­ni­tel­ma sii­tä miten maan­pääl­li­nen pysä­köin­tia­lue ote­taan pala palal­ta muu­hun käyt­töön jos tai kun yksi­tyi­sau­toi­lu alkaa vähen­tyä ja kor­vau­tua uuden­lai­sil­la autoilumalleilla.

  2. Vähän sama jut­tu kuin nois­sa var­tio­saa­ri-ehdo­tuk­sis­sa — voi­si­ko teh­dys­tä työs­tä ja käy­te­tyis­tä tun­neis­ta huo­li­mat­ta rei­lus­ti sanoa että jäte­tään tämä nyt sit­ten täl­lä ker­ral­la rau­haan kym­me­nek­si-kah­dek­si­kym­me­nek­si vuo­dek­si ja teh­dään vas­ta sil­loin kun­nol­la tule­vai­suut­ta aja­tel­len (sen sijaan että nyt teh­dään taak­se­päin kat­so­va käpäi­nen kom­pro­mis­si jon­ka kans­sa kui­ten­kin jou­dut­tai­siin elä­mään sen vii­si­kym­me­nen vuo­den ajan mikä noi­den talo­jen pur­ka­mi­seen menee).

    Maa­no­mis­ta­jil­la­kin oli­si sil­loin rau­has­sa aikaa poh­tia sitä yhteistyötä…

  3. Tulee täs­sä tes­tat­tua tuo­rees­sa pysä­köin­ti­po­li­tii­kan päi­vi­tys­esi­tyk­ses­sä ehdo­tet­tu­ja lin­jauk­sia maas­tou­tet­tu­na. Ehdo­tuk­se­si on lin­jas­sa tuon tuo­reen pape­rin kanssa.

  4. Jäl­leen ker­ran, tähän­kin on rat­kai­su se että talo­yh­tiöil­lä ei ole mitään vel­voi­tet­ta huo­leh­tia pysä­kön­nis­tä. Varaa vain kaa­vaan tilan pysä­köin­ti­lai­tok­sel­le (maan alle), kadun­var­si­paik­ko­jen lisä­ki. Kyl­lä se sin­ne raken­tuu jos on kysyn­tää, ja jos ei ole, niin ei sitä tarvita.

  5. Ja ilmei­seen vas­ta­väit­tee­seen, että eihän tuo nyt voi toi­mia: Vuo­teen 1960 saak­ka ei yhtiöil­lä ollut vel­voi­tet­ta raken­taa pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Joten­kin ennen 60-lukua raken­ne­tuil­la alueil­la pär­jä­tään auto­jen kans­sa, ja ylei­ses­ti ottaen ne ovat parem­pia kuin uudemmat.

  6. En tie­dä tark­kaan mil­lai­sia talo­ja Kunin­kaan­tam­meen on tulos­sa, mut­ta jos on kyse pien­ta­lois­ta ja pien­ker­ros­ta­lois­ta, niin kuvit­te­li­sin että maa­na­lai­set hal­lit ovat hiu­kan yli­mi­toi­tet­tu­ja ja nos­tai­si­vat asun­to­jen hin­to­ja lii­kaa. Pysä­köin­tiä voi­si sal­lia kadun var­teen 1 auto/asunto suo­raan asun­non eteen kuten Espoon Kauklah­den vuo­den 2006 asuntomessualueella.

    1. Jos ajat­te­lee vain hin­taa, on jär­ke­vin­tä raken­taa talot park­ki­kent­tien kes­kel­le, mut­ta se nyt vaan on hir­veän tyl­sää elinympäristöä.

  7. Jopas on höl­möä. Auto­maat­tis­ta park­kee­raus­ta tuli­si suo­sia. Se on teho­kas­ta ja var­mem­paa, kuin ihmis­ten oma parkkeeraus.

  8. Kall­lio­pai­koi­tuk­sen kau­pun­git yleen­sä lou­hi­vat val­miik­si ja toi­mi­vat raken­nut­ta­ji­na, niin Hel­sin­ki­kin teki Her­man­nis­sa mai­nit­se­mal­la­si 32 k€ / ap hinnalla.

    Mik­si mui­ta­kin pysä­köin­ti­lai­tok­sia ei voi­tai­si toteut­taa samal­la peri­aat­teel­la. Paik­ko­jen kes­ki­teyts­tä raken­ta­mi­ses­ta kun ei muu­toin tule mitään.
    Toi­mi­jat jou­tu­vat odot­te­le­maan riit­tä­vän mää­rän ennak­ko­va­raa­jia tai yrit­tä­vät saa­da sel­lai­sen urak­ka­hin­nan että han­ke menee ARA:sta ja omis­ta inves­toin­ti­kri­tee­reis­tä läpi. Uuden alu­een raken­ta­mi­nen jak­sot­tuu tyy­pil­li­ses­ti 5 vuo­del­le ja tuos­ta­kin aika­tau­lus­ta jää muu­ta­mia tont­te­ja väliin.

    Kes­ki­tet­ty toteut­ta­mien tuot­tai­si parem­paa kau­pun­ki­ku­vaa ja tilan­käy­töl­tään tehok­kaa­pia halleja.
    Kaa­voit­ta­ja vei­si lai­tos­ten suun­ni­tel­mat vähän pidem­mäl­le (osa kau­em­mak­si) ja kau­pun­ki toteut­tai­si väliai­kai­sel­la rahoituksella.

  9. Lait­ta­kaa euro kon­sul­toi­maan asi­aa. Raken­nusoi­keut­ta vaan rei­lus­ti enem­män fik­sum­mal­le kaa­val­le ver­rat­tu­na tyh­mem­pään. Eikö­hän raken­nus­liik­keet­kin valit­se sen, jos­sa jää enem­män katetta.

  10. Kysyn­pä vie­lä, mihin on unoh­tu­nut tämä Län­si-Pasi­lan mal­li autot­to­mi­ne katui­neen ja yhteis­käyt­töi­si­ne pysä­köin­ti­luo­li­neen. Alue on miel­lyt­tä­vä ja pysä­köin­ti hal­paa — sen ainoa var­jo­puo­li lie­nee, että ilman sitä oli­sin jo luo­pu­nut koko autosta.

  11. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Jopas on höl­möä. Auto­maat­tis­ta park­kee­raus­ta tuli­si suo­sia. Se on teho­kas­ta ja var­mem­paa, kuin ihmis­ten oma parkkeeraus. 

    Auto­maat­ti­park­ki toi­mii hyvin tasai­ses­ti jakau­tu­vas­sa asioin­ti­käy­tös­sä. Sen sijaan se voi aiheut­taa pul­lon­kau­lan kel­lo 8:30 arki­aa­mu­na, mikä ei ole käyt­tä­jien mieleen.

    Min­nus­ta tuon maa­na­lai­sen park­kee­raa­mi­sen vas­tus­ta­mi­seen on auto­puo­lu­eel­la ole­mas­sa yksi ihan päte­vä argu­ment­ti. Jos auto on kes­ki­te­tys­sä hal­lis­sa, se on kau­em­pa­na kotio­ves­ta, jol­loin auton omis­ta­mi­sen hyö­ty pie­ne­nee. Täl­lä aja­tus­lin­jal­la kes­ki­te­tyn hal­lin pitäi­si kui­ten­kin olla pal­jon parem­pi kuin kes­ki­te­tyn park­ki­ken­tän, jol­la voi yhdis­tää hal­lin ja katu­par­kin huo­not puo­let (= kau­ka­na sekä säi­den ja ilmi­val­lan armoilla).

    Sen sijaan hin­ta-argu­men­tin ei pitäi­si osta­jaa hai­ta­ta. Kämp­pä mak­saa sen, mitä taval­li­sel­la (= autol­li­sel­la) osta­jal­la on sii­tä ja auto­pai­kas­ta varaa mak­saa. Maa­no­mis­ta­ja sen maa­na­lai­sen par­kin pää­osin maksaa.

    Täs­sä tapauk­ses­sa mikään maa­no­mis­ta­jan etu­kaan ei oikein toi­mi, kun ilmei­ses­ti maa­no­mis­ta­ja voi­si saa­da enem­män rahaa maas­ta asun­to­jen lisään­ty­mi­se­nä kuin mitä maa­na­lai­sen pai­koi­tuk­sen raken­ta­mi­nen maksaisi.

    Jää siis vähän arvoi­tuk­sek­si, kun poli­tii­kas­sa ei juu­ri ole tapa­na lait­taa rehel­li­siä argu­ment­te­ja pöy­däl­le ja pun­ni­ta nii­tä objektiivisesti.

  12. torqua­to: Alue on miel­lyt­tä­vä ja pysä­köin­ti halpaa

    Voi­si­ko ongel­ma­na olla tuos­sa­kin se, että joku sub­ven­toi sitä pysäköintiä?

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ajat­te­lee vain hin­taa, on jär­ke­vin­tä raken­taa talot park­ki­kent­tien kes­kel­le, mut­ta se nyt vaan on hir­veän tyl­sää elinympäristöä.

    Mak­sa­vat­ko ihmi­set vähem­män tyl­säs­tä eli­nym­pä­ris­tös­tä enem­män rahaa? Vai onko kyse lopul­ta vain este­tii­kas­ta, joka on kivaa mut­tei rahal­li­ses­ti merkittävää?

    Tämä ei ole ihan pelk­kää vii­sas­te­lua, vaan vas­taus tähän kysy­myk­seen on mer­kit­tä­vä asia yhteis­ten raho­jen kan­nal­ta. Uusien aluei­den kan­nat­taa olla mah­dol­li­sim­man tasok­kai­ta (= kal­lii­ta), jot­ta ylei­nen asu­mis­ta­so nousee. Jos este­tiik­ka nos­taa hin­taa mer­kit­tä­väs­ti, sii­hen kan­nat­taa panostaa.

    Näp­pi­tun­tu­mal­ta aluei­den este­tiik­ka ei tun­nu ole­van kovin suu­ri hin­nan­mää­räy­ty­mi­sen teki­jä, ellei sii­hen este­tiik­kaan sisäl­ly meri ja naa­pu­rien näky­mät­tö­myys. Sen puo­les­ta tuo “hir­veä tyl­syys” oli­si lopul­ta vain kau­neus­vir­he. Toi­saal­ta ihan nopeal­la miet­ti­mi­sel­lä ei tule mie­leen yhtään kau­nis­ta suo­ma­lais­ta ker­ros­ta­loa­luet­ta. (Muu­ta kuin havainnekuvissa.)

  14. Mun mie­les­tä Kunin­kaan­tam­men kaa­van väl­je­ne­mi­nen on mel­ko yhden­te­ke­vää sii­hen ver­rat­tu­na, että Kala­sa­ta­man Capel­lan puis­to­tien kal­tai­sel­la kes­kei­sel­lä pai­kal­la ei viit­si­tä edes sel­vit­tää tehok­kaam­paa raken­ta­mis­ta, kos­ka tie­de­tään etu­kä­teen että autot eivät kui­ten­kaan mah­du. Ovat­ko lau­ta­kun­ta­lai­set luo­vut­ta­neet lopul­li­ses­ti park­ki­paik­ka­nor­min yli­val­lan edes­sä? Odo­tan innol­la Kes­ki-Pasi­lan rata­pi­ha­kort­te­lei­den tehok­kaam­man vaih­toeh­don sel­vi­tys­tä — ja sitä mil­lai­sin sanan­kään­tein yhtä­lön “Hel­sin­gin nykyi­nen park­ki­paik­ka­nor­mi + teho­kas raken­ta­mi­nen” mah­dot­to­muus sil­lä ker­taa perustellaan.

  15. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    voi­si­ko teh­dys­tä työs­tä ja käy­te­tyis­tä tun­neis­ta huo­li­mat­ta rei­lus­ti sanoa että jäte­tään tämä nyt sit­ten täl­lä ker­ral­la rau­haan kym­me­nek­si-kah­dek­si­kym­me­nek­si vuodeksi 

    Käy­tet­ty­jen suun­nit­te­lu­tun­tien suh­teen en osaa kom­men­toi­da, mut­ta tuo­hon vie­reen on nyt alet­tu raken­taa sitä kes­kus­puis­ton alit­ta­vaa Joke­ri-bus­si­tun­ne­lia (hin­ta 20+ mil­joo­naa euroa). Tun­ne­lin toi­nen pää on jos­sa­kin tuon alu­een vie­res­sä, ja sen Joke­ri-lin­jan var­teen var­maan­kin halut­tai­siin perus­tel­lus­ti raken­taa lisää asutusta.

  16. Vihe­rins­si: Mak­sa­vat­ko ihmi­set vähem­män tyl­säs­tä eli­nym­pä­ris­tös­tä enem­män rahaa? Vai onko kyse lopul­ta vain este­tii­kas­ta, joka on kivaa mut­tei rahal­li­ses­ti merkittävää?

    Tämä ei ole ihan pelk­kää vii­sas­te­lua, vaan vas­taus tähän kysy­myk­seen on mer­kit­tä­vä asia yhteis­ten raho­jen kan­nal­ta. Uusien aluei­den kan­nat­taa olla mah­dol­li­sim­man tasok­kai­ta (= kal­lii­ta), jot­ta ylei­nen asu­mis­ta­so nousee. Jos este­tiik­ka nos­taa hin­taa mer­kit­tä­väs­ti, sii­hen kan­nat­taa panostaa.

    Näp­pi­tun­tu­mal­ta aluei­den este­tiik­ka ei tun­nu ole­van kovin suu­ri hin­nan­mää­räy­ty­mi­sen teki­jä, ellei sii­hen este­tiik­kaan sisäl­ly meri ja naa­pu­rien näky­mät­tö­myys. Sen puo­les­ta tuo “hir­veä tyl­syys” oli­si lopul­ta vain kau­neus­vir­he. Toi­saal­ta ihan nopeal­la miet­ti­mi­sel­lä ei tule mie­leen yhtään kau­nis­ta suo­ma­lais­ta ker­ros­ta­loa­luet­ta. (Muu­ta kuin havainnekuvissa.)

    Itse olen juu­ri osta­mas­sa asun­toa, etsin­tä­vai­hees­sa. Voin toki olla poik­keus, mut­ta aivan var­mas­ti olen val­mis mak­sa­maan “este­tii­kas­ta”. Toi­saal­ta tämä “este­tiik­ka­ni” ei ole pelk­kää sil­mä­ni­loa, vaan enem­män­kin tar­koit­taa “aluet­ta jos­sa on kiva läh­teä kotio­vel­ta ilta­kä­ve­lyl­le ja kaup­paan (kävel­len)”. Ja ilta­kä­ve­lyä on tosi tyl­sä teh­dä park­kia­luei­den keskellä.

  17. Saa­pa näh­dä miten kan­ta­kau­pun­kia jäl­jit­te­le­vät, tii­viis­ti raken­ne­tut kau­ko­lä­hiöt tule­vat toi­mi­maan. Ne eivät ole suo­ma­lai­sen tra­di­tion mukai­sia, kuka nii­hin halu­aa muut­taa? Hyvä puo­li on se että ympä­röi­vien oma­ko­ti­ta­loa­luei­den lähi­pal­ve­lut para­ne­vat. Itse sil­ti sääs­täi­sin noin tii­viin raken­ta­mi­sen Kehä I:n sisä­puo­lel­le, ja laa­jen­tai­sin kan­ta­kau­pun­kia kehittäin.

  18. Opis­ke­li­ja-asun­to­jen kaa­voit­ta­mi­seen liit­tyen: on läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvä, että nii­tä kaa­voi­te­taan lisää.

    Toi­saal­ta, jos opis­ke­li­ja-asun­to­ja ale­taan läi­miä satun­nai­ses­ti paik­koi­hin, jois­sa on yli­mää­räis­tä tilaa, mut­ta joi­hin ei voi asut­taa oikei­ta ihmi­siä (kos­ka pysä­köin­ti­nor­mi), niin lop­pu­tu­los ei vält­tä­mät­tä ole pit­käl­lä täh­täi­mel­lä paras mah­dol­li­nen. Toi­mi­van opis­ke­li­ja-asun­non tär­keä omi­nai­suus kun on, että siel­tä pää­see suju­vas­ti yhteen tai mie­lel­lään useam­paan oppi­lai­tok­seen (siis joten­kin muu­toin kuin autol­la, kos­ka sil­le opis­ke­li­ja-asun­nol­le ei ole kaa­voi­tet­tu parkkipaikkoja).

    Kunin­kaan­tam­men asun­toa­lue ei tule var­si­nai­ses­ti sijait­se­maan mis­sään kou­lu­lai­tos­ten kes­kit­ty­mäs­sä. Lähin kor­kea­kou­lun toi­mi­pis­te on Met­ro­po­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun Myyr­mäen yksik­kö, johon mat­kaa tulee Kunin­kaan­tam­mes­ta 3–4 km, ja johon toi­vot­ta­vas­ti pää­see käte­väs­ti sil­lä Joke­ri-bus­sil­la. Mut­ta mui­ta vaih­toeh­to­ja saa­kin sit­ten hakea jo kauempaa.

  19. Täs­sä tapauk­ses­sa mikään maa­no­mis­ta­jan etu­kaan ei oikein toi­mi, kun ilmei­ses­ti maa­no­mis­ta­ja voi­si saa­da enem­män rahaa maas­ta asun­to­jen lisään­ty­mi­se­nä kuin mitä maa­na­lai­sen pai­koi­tuk­sen raken­ta­mi­nen maksaisi.:

    Park­ki­ta­lo­käyt­töön kaa­voi­te­tus­ta ton­tis­ta ei saa samaa hin­taa kuin asuntotonteista.

    Se tai­taa olla suu­rin moti­vaat­to­ri , mik­si pysä­köin­tiä aje­taan mak­si­maa­li­sen kal­lii­seen rat­kai­suun eli maa­na­lai­seen halliin.

  20. Ris­to Koi­vu­nen:
    Kunin­kaan­tam­men asun­toa­lue ei tule var­si­nai­ses­ti sijait­se­maan mis­sään kou­lu­lai­tos­ten keskittymässä. 

    Ei se kyl­lä sijait­se mis­sään työ­paik­ko­jen­kaan kes­kit­ty­mäs­sä. Mik­si opis­ke­li­joi­den pitää pääs­tä asu­maan käve­ly­mat­kan pää­hän mut­ta työ­läis­ten työ­mat­kat voi­vat olla tunteja…?

  21. Minä en oikein näh­nyt kah­de­sa kuvas­sa oleel­li­sia ero­ja. Kadul­le teh­ty park­kia­lue ei ole mikään parkkikenttä.

    1400 k‑m2 on tie­ten­kin asuin­pin­ta-alaa sekin. Mikä on sen arvo ko alu­eel­la , 500 e/k‑m2? Se teki­si 700.000 egua ja sil­lä sai­si noin 21 maa­na­lais­ta parkkipaikkaa.

    Jo tava­ra­lii­ken­teen ja palo­tur­val­li­suu­den takia on suo­ta­vaa, että kadut ovat koh­ta­lai­sen levei­tä. Sil­loin nii­hin mah­tuu myös auto­ja park­kiin. Eikä estä pui­ta­kaan istuttamasta.

    Toi­voi­sin hie­man ana­lyyt­tis­me­pää otet­ta asi­aan. Jos­kus huo­maa tar­vit­se­van­sa autoa , ei vain lais­kuut­taan vaan sen takia, että täs­sä (60 v.) iäs­sä krem­pat vai­vaa­vat eikä fil­la­roin­ti suju niin­kuin toi­voi­si. Ja käve­ly­kin kul­kee onnah­del­len. — Vaik­ka kuin­ka toi­voi­si ole­van­sa eno­vai­naan­sa tapai­nen teräsvaari.

  22. Tee­mu:
    Saa­pa näh­dä miten kan­ta­kau­pun­kia jäl­jit­te­le­vät, tii­viis­ti raken­ne­tut kau­ko­lä­hiöt tule­vat toi­mi­maan. Ne eivät ole suo­ma­lai­sen tra­di­tion mukai­sia, kuka nii­hin halu­aa muut­taa? Hyvä puo­li on se että ympä­röi­vien oma­ko­ti­ta­loa­luei­den lähi­pal­ve­lut paranevat. 

    Ei kai tämä mikään uusi kek­sin­tö ole, eikö mm. Mal­min­kar­ta­no ole raken­net­tu täl­lai­sel­la tii­viin, kau­pun­ki­mai­sen lähiön johtoajatuksella.

  23. Gre­jus: Ei kai tämä mikää­nuusi kek­sin­tö ole, eikö mm. Mal­min­kar­ta­no ole raken­net­tu täl­lai­sel­la tii­viin, kau­pun­ki­mai­sen lähiön johtoajatuksella.

    Kau­pun­ki­mai­nen lähiö tai alue on hyvä termi.
    Ei siis Kau­pun­kia vaan niin­ku “kau­pun­ki­mais­ta” 🙂

    Mal­min­kar­ta­no on hyvä esi­merk­ki kun­nian­hi­moi­ses­ta, mut­ta epä­on­nis­tu­nees­ta visios­ta. Kau­pun­ki­mai­suut­ta sii­nä on tiet­ty tii­viys ja halu saa­da talo­jen poh­ja­ker­rok­siin asu­mi­sen sekaan liike/toimitiloja. Tuo pyr­ki­mys sekoit­tu­nee­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen on epä­on­nis­tu­nut täy­del­li­ses­ti juu­ri­kin sik­si, että alue on täy­sin ulko­syöt­töi­nen lii­ken­teen puo­les­ta. Sil­le pahal­le läpia­jo­lii­ken­teel­le ei ole annet­tu mitään mah­dol­li­suut­ta pitää yllä asioin­ti­käyn­te­jä. Eli kau­pun­gin vas­ta­koh­ta sii­nä mie­les­sä. Pelk­kä tii­viys ja söpö jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö ei luo elä­vää Kaupunkia.
    Ark­ki­teh­deil­lä on tapa­na visioi­da näi­hin lähiö­pe­ri­aat­teel­la toi­mi­vien “tiivis“alueiden näky­mä­ku­viin katu­ta­soon ravin­to­loi­ta, putiik­ke­ja, kios­ke­ja ja kah­vi­loi­ta ynnä vil­kas­ta katuelämää.
    Hil­jai­suu­den ja rau­han tavoit­te­lu + pääs­tö­jen, melun ja lii­ken­teen pois­vie­mi­nen lähiö­etäi­syy­del­lä ole­vil­ta alueil­ta ei tuo tar­vit­ta­vaa kriit­tis­tä mas­saa elin­kei­no­jen harjoittajille.
    Kyl­lä sitä kau­pun­kia jou­tuu hake­maan jos­tain muu­al­ta sem­moi­sis­ta kau­pun­gi­no­sis­ta jot­ka raken­net­tiin jos­kus kau­an aikaa sit­ten kun ei ollut näke­mys­tä ja oikei­ta normeja…

  24. Vihe­rins­si: Mak­sa­vat­ko ihmi­set vähem­män tyl­säs­tä eli­nym­pä­ris­tös­tä enem­män rahaa? Vai onko kyse lopul­ta vain este­tii­kas­ta, joka on kivaa mut­tei rahal­li­ses­ti merkittävää?

    Eira vs. Itä-Pasila.

  25. Vihe­rins­siToi­saal­ta ihan nopeal­la miet­ti­mi­sel­lä ei tule mie­leen yhtään kau­nis­ta suo­ma­lais­ta ker­ros­ta­loa­luet­ta. (Muu­ta kuin havainnekuvissa.)

    Nau­lan kan­taan! Vuo­den 1960 jäl­keen raken­ne­tuis­ta Kar­ta­non­kos­ki on ihan kiva ja sii­nä se sit­ten olikin.

  26. Vihe­rins­si: Voi­si­ko ongel­ma­na olla tuos­sa­kin se, että joku sub­ven­toi sitä pysäköintiä?

    Kiel­tä­mät­tä on kaik­kia ravis­te­le­va ongel­ma, että alu­eel­la on miel­lyt­tä­vä asua ja pysä­köin­ti on hal­paa, ja jotain sil­le pitää kii­rees­ti tehdä…

  27. AH:
    Mal­min­kar­ta­no on hyvä esi­merk­ki kun­nian­hi­moi­ses­ta, mut­ta epä­on­nis­tu­nees­ta visiosta. 

    Niin­pä niin, eihän se eroa jos­tain Munk­ki­vuo­res­ta tai Myl­ly­pu­ros­ta miten­kään muu­ten kuin talo­jen tyy­lin ja koon suhteen. 

    Kaik­ki on sijoi­tet­tu maas­toon piir­re­tyn auto­tie­rin­ku­lan sisään ja pal­ve­lut kes­ki­tet­ty isoim­man jouk­ko­lii­ken­ne­py­sä­kin luo.

  28. Pek­ka Tai­pa­le: Kiel­tä­mät­tä on kaik­kia ravis­te­le­va ongel­ma, että alu­eel­la on miel­lyt­tä­vä asua ja pysä­köin­ti on hal­paa, ja jotain sil­le pitää kii­rees­ti tehdä… 

    Jos se on käyt­tä­jäl­leen hal­paa sen takia, että se pysä­köin­nin raken­ta­mi­nen mak­sa­tet­tiin kai­kil­la asuk­kail­la (tai maa­no­mis­ta­jal­la) riip­pu­mat­ta sii­tä oli­vat­ko nuo asuk­kaat pysä­köin­nis­tä kiin­nos­tu­nei­ta, en minä sitä ongel­mat­to­mak­si­kaan sanoisi. 

    Mil­lä rahoil­la ne pysä­köin­ti­luo­lat raken­net­tiin? Jos vas­taus oli­si esi­mer­kik­si, että velak­si, jokan on hoi­det­tu pysä­köin­nis­tä kerä­tyil­lä mak­suil­la, niin se oli­si hie­noa — en vain oikein usko, että tuos­ta on kyse.

  29. Suu­rem­paa tuhoa on aiheu­tet­tu vain kuvan alao­sas­sa Ult­ra­ma­rii­ni­ku­jal­la. jos­sa kujas­ta teh­tiin park­ki­kent­tä ja sen vie­rei­sel­lä pihal­la, jota on pienennetty.

    Tämä antaa­kin hyvän kuvan näis­tä “tuhois­ta” ja “park­ki­ken­tis­tä”. Edes zoo­maa­mal­la ulos ovat erot kuvien välil­lä mini­maa­li­sia ja park­ki­vaih­toeh­to tuot­ta kysei­sel­le pai­kal­le taa­tus­ti parem­paa ja viih­tyi­säm­pää asumista.

    Hyvä että tuli pers­pek­tii­viä näi­hin teks­tei­hin kon­kreet­ti­sen esi­mer­kin muo­dos­sa. Kysees­sä ei sel­väs­ti­kään ole mikään asu­mi­sen paran­ta­mis­pro­jek­ti tms, vaan täy­sin fun­da­men­taa­li autoi­lun vastustus.

  30. Se Län­si-Pasi­lan mal­li on ns. vuo­rot­te­lu­py­sä­köin­ti, eli samoaj paik­ko­ja käyt­tä­vät toi­mis­to­työ­pai­kat (päi­vi­sin) ja asuk­kaat (öisin). Tämä nos­taa paik­ko­jen käyt­tö­as­tet­ta, eli las­kee kus­tan­nuk­sia per pysä­köi­ty auto, ja on kaik­kien mie­les­tä sinän­sä kan­na­tet­ta­vaa. Tämä on vaan byro­kraa­til­le kovin hankalaa:

    Hel­sin­gin auto­po­li­tii­kan pit­kä lin­ja on että kai­kil­la hel­sin­ki­läi­sil­lä tulee olla auto, ja sil­lä ei tule ajaa. Pysä­köin­ti­po­li­tii­kas­sa tämä ilme­nee niin että kor­kein­taan saa raken­taa yhden pysä­köin­ti­pai­kan 20 toi­mis­to­työn­te­ki­jää koh­ti, kos­ka ruuh­kat, ja toi­saal­ta kol­mea asu­kas­ta koh­den tulee olla yksi paik­ka, kos­ka auto­paik­ka on ihmi­soi­keus. Hie­man yksin­ker­tais­taen, ja toi­mis­to­kin saa toki lisää paik­ko­ja jos on iso fir­ma ja uhkaa muut­taa Vantaalle.

    Nyt jos suun­nit­te­li­jan pitäi­si piir­tää ihan vaan park­ki­hal­li, niin nousee kipe­riä kysymyksiä.
    Esi­mer­kik­si että voi olla ettei­vät ihmi­set halua mak­saa halua­mis­taan pysä­köin­ti­pai­kois­ta, tai että yri­tyk­set halua­vat mak­saa niis­tä lii­kaa, puhu­mat­ta­kaan että joku sijoit­ta­ja ostai­si nii­tä. Ja mis­tä tie­däm­me että onko hal­lis­sa nyt var­mas­ti oikeas­sa suh­tees­sa työ‑, vieras‑, ja asukasautoja?

    Yötä­myö­ten gospla­nin vir­ka­mies tui­jot­taa tau­lu­koi­ta, pyy­tet­tä las­kee tren­de­jä. Lii­kaa huu­taa viher­hip­pi, lisää vaa­tii bema­ri­de­ma­ri. Hän miet­tii hil­jaa itsek­seen, että voi kun oli­si joku tapa mil­lä ihmi­set ker­toi­si­vat tar­vit­se­vat­ko he auto­pai­kan. Ja jos he joten­kin vaik­ka luo­vut­tai­si­vat nii­tä toi­sil­leen tar­peen mukaan, teki­si­vät yhdes­sä lisää jos tar­vi­taan. Tar­vit­tai­siin joku arvon mit­ta­ri, jota voi­si sit­ten vaik­ka vaih­taa auto­paik­koi­hin, tai mik­sei muu­hun­kin tar­peel­li­seen. Miten­kö­hän se kumi­saap­pai­den tuo­tan­to­kiin­tiö­kin saa­tiin päätettyä?

    Oikees­ti, en tie­dä miten Län­si-Pasi­lan pää­si läpi, mal­li on hyvä. Mut­ta kui­ten­kin, antaa mark­ki­noi­den hoi­taa ja lak­kaa stres­saa­mas­ta pysäköinnistä.

  31. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Nau­lan kan­taan! Vuo­den 1960 jäl­keen raken­ne­tuis­ta Kar­ta­non­kos­ki on ihan kiva ja sii­nä se sit­ten olikin.

    Ei ole. Kar­ta­non­kos­ki on sur­kei­den jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien pää­hän raken­net­tu park­ki­kent­tien hal­ko­ma ele­ment­ti­ker­ros­ta­lo­lä­hiö, jon­ka “lähi“palvelut on sijoi­tet­tu muu­ta­man kilo­met­rin pää­hän mas­sii­vi­seen ostariin. 

    Olen jos­kus tal­vi­aa­mui­na lin­ja-autos­sa mat­kus­taes­sa­ni ihme­tel­lyt per­hee­näi­te­jä odot­ta­mas­sa rän­tä­sa­tees­sa vuo­ro­aan sel­lai­seen bus­siin, johon mah­tui­si vie­lä yhdet las­ten­vau­nut. Jum­boon on pit­kä mat­ka, kun työn­tää los­kas­sa Emmaljungaa.

    Kar­ta­non­kos­ki on lii­ken­ne­rat­kai­suil­taan vali­tet­ta­van tyy­pil­li­nen suo­ma­lai­nen uusi ker­ros­ta­loa­lue, joka on hen­ki­lö­au­to­jen ehdoil­la suun­ni­tel­tu kai­kil­le muil­le liik­ku­jil­le toi­mi­mat­to­mak­si. Muka­van­ha ark­ki­teh­tuu­ri ei aluet­ta pelas­ta, vaik­ka maku­ja on toki monia.

  32. Mik­si opis­ke­li­joi­den pitää pääs­tä asu­maan käve­ly­mat­kan päähän 

    Peri­aat­tees­sa on jär­ke­vää sijoit­taa opis­ke­li­jat asu­maan mah­dol­li­sim­man kes­ki­te­tys­ti omal­le alu­eel­leen, kos­ka täl­löin saa­daan aikai­sek­si mah­dol­li­sim­man toi­mi­va opis­ke­lu­ym­pä­ris­tö. Tulok­se­na on talo, jos­sa kaik­ki opis­ke­li­jat ovat suun­nil­leen samal­la alal­la ja heil­lä on yhtei­set int­res­sit. Oppi­lai­tok­sen kan­nal­ta tämä tar­koit­taa, että opis­ke­li­jayh­tei­sö viet­tää sekä päi­vät että illat yhdes­sä. Näin saa­daan aikai­sek­si ympä­ris­tö, jos­sa sekä opis­ke­li­jae­lä­mä että inno­vaa­tiot kukois­ta­vat. Samal­la vie­raal­ta paik­ka­kun­nal­ta ole­vat uudet opis­ke­li­jat pää­se­vät osak­si yhtei­söä, jos­sa heil­lä on ihmis­kon­tak­te­ja, mikä vähen­tää mielenterveysongelmia.

    Luon­nol­li­ses­ti täm­möi­nen yhtei­sö on moni­ta­hoi­nen. Se vah­vis­taa sekä nega­tii­vi­sia että posi­tii­vi­sia piir­tei­tään. Esi­mer­kik­si päih­tei­den­käyt­tö ja häi­ri­köin­ti voi muo­dos­tua jon­kin asun­to­lan perus­kult­tuu­rik­si. Toi­saal­ta asun­to­las­ta voi tul­la puo­li­so­ti­laal­li­nen, yhteen muot­tiin opis­ke­li­jat pakot­ta­va lai­tos. (Pahim­mil­laan molem­mat yhtä­ai­kaa.) Mut­ta posi­tii­vi­set puo­let ovat sen arvoi­sia, että ris­ki kan­nat­taa ottaa.

    Toi­nen tär­keä syy lie­nee se, että on tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta raken­taa asun­to­la jon­kin oppi­lai­tok­sen opis­ke­li­joil­le: kyse on hyvin mää­ri­tel­lys­tä, pää­osin per­heet­tö­mäs­tä ihmis­ryh­mäs­tä, jol­la on yhtei­nen työ­paik­ka ja joka halu­aa muut­taa pois, kun opin­not päät­ty­vät. Lop­pu­tu­los on yhteis­kun­nan kan­nal­ta jär­ke­vä: lii­ken­ne­tar­ve minimoituu.

    Sinän­sä en kyl­lä vas­tus­tai­si, jos jokin yksi­tyi­nen yri­tys haluai­si raken­taa asuin­ta­lon omil­le työ­läi­sil­leen aivan toi­mi­paik­kan­sa vie­reen. Täm­möis­tä ei vain tapah­du eikä kovin moni sel­lai­ses­sa talos­sa haluai­si edes asua.

  33. Mitä muu­ten tark­kaan ottaen käy­tän­nös­sä vaa­dit­tai­siin sii­hen, että park­ki­paik­ka­nor­mi kumot­tai­siin koko­naan ja lopul­li­ses­ti, ja annet­tai­siin pysä­köin­nin hoi­tua mark­ki­naeh­toi­ses­ti? Tämä­hän oli­si aina­kin täl­lä blo­gil­la var­sin monen mie­les­tä ide­aa­li­ti­lan­ne, nyt pitäi­si vain kek­siä, miten sii­hen päästään.

  34. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Niin­pä niin, eihän se eroa jos­tain Munk­ki­vuo­res­ta tai Myl­ly­pu­ros­ta miten­kään muu­ten kuin talo­jen tyy­lin ja koon suhteen. 

    Kaik­ki on sijoi­tet­tu maas­toon piir­re­tyn auto­tie­rin­ku­lan sisään ja pal­ve­lut kes­ki­tet­ty isoim­man jouk­ko­lii­ken­ne­py­sä­kin luo.

    Mikä rin­ku­las­sa on vika­na? (Myl­ly­pu­ron läpi tosin pitäi­si aukais­ta yhteys bus­sil­le, samoin Myl­ly­pu­ron ja Puo­tin­har­jun välille.)

  35. hup­sis:
    Suu­rem­paa tuhoa on aiheu­tet­tu vain kuvan alao­sas­sa Ult­ra­ma­rii­ni­ku­jal­la. jos­sa kujas­ta teh­tiin park­ki­kent­tä­ja sen vie­rei­sel­lä pihal­la, jota on pienennetty.

    1400 mene­tet­tyä ker­ros­ne­liö­met­riä ja yksi opis­ke­li­ja-asun­to­lak­si muu­tet­tu talo ei ole juu­ri mitään, kyl­lä­hän sen het­ken miet­ti­mi­sel­lä taju­aa. Alue nyt on muu­ten­kin niin väl­jä, että mitään pakot­ta­vaa tar­vet­ta raken­taa pysä­köin­ti­pai­kat maan alle ei ole. Ihan yhtä tii­viin sii­tä saa maan­pääl­li­sel­lä pysä­köin­nil­lä­kin. Kau­pun­ki­pien­ta­lo­ja ton­ne kes­kus­met­sän lai­taan pitäi­si muu­ten­kin raken­taa, niin sai­si samal­la vai­val­la “hyviä veron­mak­sa­jia”. Eli oli­han tuo Odel­ta yli­rea­goin­tia ja kap­pas, sen­hän hän lopus­sa totesikin! 

    Noh, mut­ta…

    hup­sis:
    Tämä antaa­kin hyvän kuvan näis­tä “tuhois­ta” ja “park­ki­ken­tis­tä”. Edes zoo­maa­mal­la ulos ovat erot kuvien välil­lä mini­maa­li­sia ja park­ki­vaih­toeh­to tuot­ta kysei­sel­le pai­kal­le taa­tus­ti parem­paa ja viih­tyi­säm­pää asumista.

    Hyvä että tuli pers­pek­tii­viä näi­hin teks­tei­hin kon­kreet­ti­sen esi­mer­kin muo­dos­sa. Kysees­sä ei sel­väs­ti­kään ole mikään asu­mi­sen paran­ta­mis­pro­jek­ti tms, vaan täy­sin fun­da­men­taa­li autoi­lun vastustus.

    …ollaan­pas sitä ole­vi­naan nok­ke­lia =D. Kuten sanot­tu, Kunin­kaan­tam­mi ei ole tii­vis, joten mitään suur­ta tuhoa täs­sä ei voi­nut­kaan tapah­tua. Ehkä vaan parem­pi, että park­kik­set teh­dään hal­vem­mal­la tavalla.

    Mut­ta koi­tap­pa kaa­voit­taa joku Jät­kä­saa­ri näil­lä nor­meil­la ja maan­pääl­li­sil­lä park­ki­ken­til­lä. Sii­tä ei tuli­si yhtään mitään ja raken­nusoi­keuk­sia meni­si huk­kaan kym­me­niä tuhan­sia neliö­met­re­jä. Toi­saal­ta Jät­kä­saa­ri­kaan ei ole kau­hean tii­vis, jos sitä ver­taa vaik­ka vie­rei­seen kau­pun­gin­osaan, Punavuoreen. 

    Ikä­vä kyl­lä uuden Puna­vuo­ren toteut­ta­mi­nen näil­lä nor­meil­la oli­si talou­del­li­nen mah­dot­to­muus, kos­ka Jät­kä­saa­ren­kin tiheyk­sil­lä ollaan kipu­ra­joil­la park­ki­paik­ka­tu­pu­tuk­sen kus­tan­nus­ten kans­sa. Tähän saa­tat tie­tys­ti sanoa, että mitään “uut­ta Puna­vuor­ta” ei tar­vi­ta. Siis ei tar­vi­ta lisää oikeas­ti tii­vis­tä kau­pun­kia, eli pal­jon asun­to­ja pie­nel­lä pin­ta-alal­la. Eihän meil­lä ole kuin tont­ti­pu­la, eli pula sii­tä pin­ta-alas­ta, ja asun­to­pu­la, eli pula niis­tä asun­nois­ta. Sitä pait­si onhan ole­mas­sa pal­jon nii­tä­kin ihmi­siä, jot­ka viih­ty­vät nur­mi­jär­vi­mäi­sem­mäs­sä ympä­ris­tös­sä ja näi­tä herk­kiä sie­lu­ja on suo­jel­ta­va mui­den­kin edes­tä. Eikä asun­to­mark­ki­noi­ta­kaan sovi ravis­tel­la, kos­ka sii­nä­hän voi­si polii­tik­ko­jen kan­ta­kau­pun­gis­sa sijait­se­vien asun­to­jen arvon­nousu kat­ke­ta aina­kin het­kel­li­ses­ti. Ja pitää­hän ne autot­kin saa­da johon­kin pysä­köi­tyä (ihan kuin sii­hen ainoa kei­no oli­si pitää yllä tont­ti­koh­tais­ta ja yli­mi­toi­tet­tua pysä­köin­ti­nor­mia)!!! Hohhoijaa.

    Aivan nau­ret­ta­vaa väit­tää, että täs­sä tont­ti­koh­tai­sen pysä­köin­ti­nor­min kri­ti­soin­nis­sa oli­si kyse jos­tain auto­vi­has­ta, tai lil­lu­kan­var­siin takertumisesta.

  36. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:

    Sinän­sä en kyl­lä vas­tus­tai­si, jos jokin yksi­tyi­nen yri­tys haluai­si raken­taa asuin­ta­lon omil­le työ­läi­sil­leen aivan toi­mi­paik­kan­sa viereen. 

    Eikö täl­lais­ta aikoi­naan tapah­tu­nut koh­tuul­li­ses­sa mää­rin esi­mer­kik­si pie­nem­mil­lä teol­li­suus­paik­ka­kun­nil­la tai varuskunnissa?

  37. tpyy­luo­ma: Se Län­si-Pasi­lan mal­li on ns. vuo­rot­te­lu­py­sä­köin­ti, eli samoaj paik­ko­ja käyt­tä­vät toi­mis­to­työ­pai­kat (päi­vi­sin) ja asuk­kaat (öisin). Tämä nos­taa paik­ko­jen käyt­tö­as­tet­ta, eli las­kee kus­tan­nuk­sia per pysä­köi­ty auto, ja on kaik­kien mie­les­tä sinän­sä kannatettavaa. 

    Län­si-Pasi­lan mal­lia on kui­ten­kin vai­kea miten­kään kopioi­da Kunin­kaan­tam­meen, kun siel­lä ei ole sitä paik­ko­ja mak­sa­vaa toi­mis­to­kan­taa ja/tai asiointiliikennettä.

    Län­si-Pasi­lan pysä­köin­ti­hin­nat asuk­kail­le ovat sel­lai­sia, että joku nii­tä sub­ven­toi tai on sub­ven­toi­nut rajus­ti. Jos se raha tulee alu­een yri­tyk­sil­tä, niin hyvä niin.

  38. AnnaJ: Itse olen juu­ri osta­mas­sa asun­toa, etsin­tä­vai­hees­sa. Voin toki olla poik­keus, mut­ta aivan var­mas­ti olen val­mis mak­sa­maan “este­tii­kas­ta”. Toi­saal­ta tämä “este­tiik­ka­ni” ei ole pelk­kää sil­mä­ni­loa, vaan enem­män­kin tar­koit­taa “aluet­ta jos­sa on kiva läh­teä kotio­vel­ta ilta­kä­ve­lyl­le ja kaup­paan (kävel­len)”. Ja ilta­kä­ve­lyä on tosi tyl­sä teh­dä park­kia­luei­den keskellä.

    Kuin­ka pal­jon olet val­mis mak­sa­maan este­tii­kas­ta? Kymp­pi­ton­nin? Sata­ton­nia? Ja kuin­ka pal­jon muut ovat val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä? Auto­jen siir­tä­mi­nen maan alle mak­saa kymp­pi­ton­ne­ja per pel­ti­leh­mä, joten se ei ole ihan hal­vim­mas­ta pääs­tä esteet­ti­siä investointeja.

    Asun­to­jen hin­ta mää­räy­tyy lähin­nä nii­den tar­joa­man käy­tän­nön help­pou­den (asuk­kaan halua­mien pal­ve­lui­den saa­vu­tet­ta­vuus), muka­vuu­den ja naa­pu­rus­ton (= ketä naa­pu­ri­na EI ole) mukaan. Este­tiik­ka tulee vas­ta jos­sain pis­te­si­jo­jen ulko­puo­lel­la. Ihmi­set asu­vat mie­lel­lään Man­ner­hei­min­tien ja Rune­ber­gin­ka­dun nur­kan tie­noil­la, vaik­ka este­tiik­ka on var­sin moottoriajoneuvopainotteista.

    Kunin­kaan­tam­mes­sa ilta­kä­ve­ly­si on kyl­lä muka­vam­pi ilman nii­tä maan pääl­lä ole­via auto­ja, mut­ta samat pal­ve­lut ja sama Kes­kus­puis­to on vie­res­sä kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa. En usko, että asun­to­jen osta­jat ihan mie­lel­lään mak­sa­vat lou­hi­tun auto­pai­kan ver­ran ekstraa este­tii­kas­ta. Kunin­kaan­tam­men sijain­ti on vie­lä autoi­li­joi­ta hou­kut­te­le­va, vaik­ka onnek­si Joke­ri 2 vähän hel­pot­taa­kin asiaa.

    Tosin en sikä­li halua puo­lus­tel­la Kunin­kaan­tam­men uut­ta jär­jes­te­lyä, että lop­pu­tu­los on toden­nä­köi­ses­ti alu­een autol­lis­ten­kin asuk­kai­den ja vie­rai­den kan­nal­ta huo­no. Ellei se sit­ten lopul­ta redusoi­du sii­hen, että sit­ten­kin autot pysä­köi­dään katu­vie­reen oman oven vie­reen. Sen jäl­keen autoi­li­jat ovat koh­tuul­li­sen tyy­ty­väi­siä, jos tilaa riittää.

  39. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Eira vs. Itä-Pasila.

    Län­si- vs. Itä-Pasi­la pikem­min. Jos kat­sot näi­den aluei­den hin­to­ja ja suh­teu­tat ne vie­lä asun­to­kan­nan tek­ni­seen kun­toon, niil­lä on vähän eroa. Län­si-Pasi­las­sa on kui­ten­kin autot työn­net­ty maan alle ja Kes­kus­puis­to vie­res­sä. Itä-Pasi­las­sa on neuk­ku­tyy­lin betonia.

    Jos este­tiik­ka oli­si kovin tär­keä, aluei­den välil­lä pitäi­si olla dra­maat­ti­nen hin­tae­ro asun­to­jen välil­lä. Sitä ei kui­ten­kaan ole, tai sit­ten ihmi­set pitä­vät beto­nia kovin esteettisenä.

  40. Vihe­rins­si: Län­si- vs. Itä-Pasi­la pikem­min. Jos kat­sot näi­den aluei­den hin­to­ja ja suh­teu­tat ne vie­lä asun­to­kan­nan tek­ni­seen kun­toon, niil­lä on vähän eroa. Län­si-Pasi­las­sa on kui­ten­kin autot työn­net­ty maan alle ja Kes­kus­puis­to vie­res­sä. Itä-Pasi­las­sa on neuk­ku­tyy­lin betonia.

    Jos este­tiik­ka oli­si kovin tär­keä, aluei­den välil­lä pitäi­si olla dra­maat­ti­nen hin­tae­ro asun­to­jen välil­lä. Sitä ei kui­ten­kaan ole, tai sit­ten ihmi­set pitä­vät beto­nia kovin esteettisenä.

    Entä­pä Tork­ke­lin­mä­ki vs. muu Kal­lio? Kata­ja­nok­ka vs. Jätkäsaari?

    Toki hel­sin­ki­läi­sis­sä on hei­tä­kin, joil­le este­tii­kal­la ei toden tot­ta ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä, vaan ainoas­taan sta­tuk­sel­la. He mak­sa­vat ilmei­ses­ti mie­lel­lään mal­tai­ta mah­dol­li­suu­des­ta asua Eiran­ran­taan raken­ne­tuis­sa suo­raan sanoen aivan kam­mot­ta­van rumis­sa bulk­ki­ker­ros­ta­lois­sa (esteet­ti­nen taso näis­sä vas­taa mitä tahan­sa uudem­paa ker­ros­ta­lo­lä­hiö­tä, sil­lä ero­tuk­sel­la että noi­hin on änget­ty kai­ken­lai­sia omi­tui­sia ja kal­lii­ta raken­ne- ja mate­ri­aa­li­rat­kai­su­ja, lop­pu­tu­lok­sen esteet­ti­sen arvon täs­tä juu­ri­kaan kohoa­mat­ta). Heil­le riit­tää, että asun­non sijain­ti on kes­kei­nen ja sii­tä on mer­ki­nä­kö­ala. Saman­hen­kis­tä poruk­kaa asuu ilmei­ses­ti Ruoholahdessa.

    Täs­tä ei kui­ten­kaan pidä pää­tel­lä, että kaik­ki hel­sin­ki­läi­set ajat­te­li­si­vat samoin. Rumuut­ta halua­vil­le tai kau­neu­des­ta piit­taa­mat­to­mil­le on raken­net­tu jo ihan tar­peek­si asui­na­luei­ta. Välil­lä kan­nat­tai­si huo­mioi­da hei­tä­kin, joil­le este­tiik­ka ei ole saman­te­ke­vää. Vai haluam­me­ko tie­toi­ses­ti luo­da Hel­sin­gis­tä mie­li­ku­van visu­aa­li­sen kult­tuu­rin suh­teen välin­pi­tä­mät­tö­mä­nä kau­pun­ki­na? Ne, jot­ka välit­tä­vät, muut­ta­koot ulkomaille?

  41. Saa­ra: Kata­ja­nok­ka vs. Jätkäsaari?

    Hups, siis Her­ne­saa­ri tie­ten­kin (se pie­ni plänt­ti mikä sii­nä nyt on asui­na­luet­ta). Yhtä lähel­lä kes­kus­taa, mut­ta asi­aa tar­kis­ta­mat­ta ole­tan Skat­tal­la ole­van kui­ten­kin tyy­riim­pää asua.

  42. Saa­ra: Täs­tä ei kui­ten­kaan pidä pää­tel­lä, että kaik­ki hel­sin­ki­läi­set ajat­te­li­si­vat samoin. Rumuut­ta halua­vil­le tai kau­neu­des­ta piit­taa­mat­to­mil­le on raken­net­tu jo ihan tar­peek­si asui­na­luei­ta. Välil­lä kan­nat­tai­si huo­mioi­da hei­tä­kin, joil­le este­tiik­ka ei ole saman­te­ke­vää. Vai haluam­me­ko tie­toi­ses­ti luo­da Hel­sin­gis­tä mie­li­ku­van visu­aa­li­sen kult­tuu­rin suh­teen välin­pi­tä­mät­tö­mä­nä kau­pun­ki­na? Ne, jot­ka välit­tä­vät, muut­ta­koot ulkomaille?

    En ole sano­mas­sa sitä, etten arvos­tai­si esteet­tis­tä kau­pun­kiym­pä­ris­töä. Kui­ten­kaan este­tiik­ka ei tun­nu ole­van rahal­li­ses­ti kovin arvo­kas­ta. Har­va kui­ten­kaan vaih­taa yli­mää­räis­tä huo­net­ta tai sel­väs­ti hel­pom­pia lii­ken­neyh­teyk­siä kau­niim­paan ympäristöön.

    Vali­tet­ta­vas­ti kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa pitää sot­kea raha ja este­tiik­ka. Jos pää­te­tään, että halu­taan kau­niim­paa ympä­ris­töä, sil­loin­kin pitää miet­tiä sen kau­neu­den hin­taa ja vali­ta hal­vim­mat tavat teh­dä kau­neut­ta. Auto­jen lait­ta­mi­nen maan alle on yksi tapa teh­dä kau­niim­paa ympä­ris­töä, mut­ta sil­lä samal­la rahal­la tekee mon­ta muu­ta­kin esteet­ti­ses­ti miel­lyt­tä­vää asi­aa, kos­ka se raha on aika suuri.

    Vai­keus­as­tet­ta asi­aan tuo se, että kau­neus on vähän vai­keas­ti yksi­se­lit­tei­ses­ti mää­ri­tel­tä­vis­sä. Toden­nä­köi­ses­ti Itä-Pasi­lan­kaan suun­nit­te­li­ja ei aja­tel­lut suun­nit­te­le­van­sa mah­dol­li­sim­man rumaa, vaik­ka sii­nä lajis­sa onnis­tui­kin hyvin. Aika tyy­pil­li­ses­ti vie­lä on niin, että “kau­nis” ja “tii­vis” sopi­vat ihmis­ten mie­li­ku­vis­sa samaan vain sil­loin, kun kyse on riit­tä­vän van­has­ta rakennuskannasta.

    Autot ovat ongel­ma jalan­kul­ki­jan kau­pun­ki­ku­val­le. Kunin­kaan­tam­men sijain­nin vuok­si hel­poin ja edul­li­sin vaih­toeh­to (unoh­de­taan autot) ei tule toi­mi­maan. Sen jäl­keen kom­pro­mis­si jou­du­taan teke­mään este­tii­kan ja rahan välil­lä, vaik­ka niis­tä ei ole muka­va kes­kus­tel­la samaan aikaan.

  43. Saa­ra: Entä­pä Tork­ke­lin­mä­ki vs. muu Kallio? 

    En ymmär­rä mihin täs­sä vii­ta­taan. Hin­tae­roa ei ole ja Kal­lio on kaut­taal­taan viih­tyi­sää seu­tua. Olet­ko käynyt?

    Kallio/Alppiharjussa neliö­hin­nan mää­rit­tää hyvin pit­käl­ti asun­non sijoi­tusar­vo, kos­ka omis­tusa­su­jia on vähem­mis­tö. Par­haat sijoi­tusa­sun­not ovat hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien äärel­lä ja kes­kei­sel­lä pai­kal­la, talon kivi­ja­las­sa lii­ke­ti­laa, vas­ti­ke on kohtuullinen.

    Täs­tä joh­tuen Tork­ke­lin­mäen kes­kel­tä, sii­tä “eira­mai­ses­ta” osas­ta, saa useis­sa tapauk­ses­sa neliöi­tä hal­vem­mal­la kuin alu­een reu­noil­ta. Käve­lyä pysä­keil­le, ver­rat­tain kor­keat vas­tik­keet. Tork­ke­lin­mäen kal­leim­mat neliöt löy­ty­vät Hesa­rin ja Hämeen­tien var­rel­ta sekä Kar­hu­puis­ton laidalta.

  44. Vihe­rins­si: Kuin­ka pal­jon olet val­mis mak­sa­maan este­tii­kas­ta? Kymp­pi­ton­nin? Satatonnia? 

    Ver­tai­lu­je­ni mukaan 45 tonnia 🙂

    Äh, siis aiem­mas­sa vies­tis­sä­ni yri­tin sanoa, että auto­jen maan alle lait­ta­mi­nen ei ole mie­les­tä­ni pelk­kää este­tiik­kaa, vaan mie­les­tä­ni se lisää käy­tän­nön help­pout­ta ja mukavuutta.
    En siis mak­sai­si juu­ri mitään epä­käy­tän­nöl­li­ses­tä este­tii­kas­ta. Mie­les­tä­ni kyl­lä este­tiik­ka ja käy­tän­nöl­li­syys näis­sä asiois­sa kul­ke­vat jos­kus jopa käsikädessä.

    Vihe­rins­si:

    Kunin­kaan­tam­mes­sa ilta­kä­ve­ly­si on kyl­lä muka­vam­pi ilman nii­tä maan pääl­lä ole­via auto­ja, mut­ta samat pal­ve­lut ja sama Kes­kus­puis­to on vie­res­sä kum­mas­sa­kin tapauksessa. 

    Jos maan pääl­lä ole­vat autot tar­koit­ta­vat että minun pitää kul­kea park­ki­kent­tien läpi saa­vut­taak­se­ni puis­tot ja pal­ve­lut, se kyl­lä hei­ken­tää käy­tän­nön helppoutta.

    Vihe­rins­si: Har­va kui­ten­kaan vaih­taa yli­mää­räis­tä huo­net­ta tai sel­väs­ti hel­pom­pia lii­ken­neyh­teyk­siä kau­niim­paan ympäristöön.

    Vali­tet­ta­vas­ti kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa pitää sot­kea raha ja este­tiik­ka. Jos pää­te­tään, että halu­taan kau­niim­paa ympä­ris­töä, sil­loin­kin pitää miet­tiä sen kau­neu­den hin­taa ja vali­ta hal­vim­mat tavat teh­dä kau­neut­ta. Auto­jen lait­ta­mi­nen maan alle on yksi tapa teh­dä kau­niim­paa ympä­ris­töä, mut­ta sil­lä samal­la rahal­la tekee mon­ta muu­ta­kin esteet­ti­ses­ti miel­lyt­tä­vää asi­aa, kos­ka se raha on aika suuri.

    Aika tyy­pil­li­ses­ti vie­lä on niin, että “kau­nis” ja “tii­vis” sopi­vat ihmis­ten mie­li­ku­vis­sa samaan vain sil­loin, kun kyse on riit­tä­vän van­has­ta rakennuskannasta.

    Autot ovat ongel­ma jalan­kul­ki­jan kau­pun­ki­ku­val­le. Kunin­kaan­tam­men sijain­nin vuok­si hel­poin ja edul­li­sin vaih­toeh­to (unoh­de­taan autot) ei tule toi­mi­maan. Sen jäl­keen kom­pro­mis­si jou­du­taan teke­mään este­tii­kan ja rahan välil­lä, vaik­ka niis­tä ei ole muka­va kes­kus­tel­la samaan aikaan.

    Olen ihan samaa miel­tä. Pait­si että mie­les­tä­ni tii­vis on kau­nis­ta. Suo­mes­sa raken­ne­taan ihan lii­an har­vaa ja mata­laa, mielestäni.

    Ei este­tiik­kaa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Toki auto­ja­kin on mah­dol­lis­ta pysä­köi­dä maan pääl­le siten, että se ei hait­taa este­tiik­kaa ja käy­tän­nön muka­vuut­ta. Kunin­kaan­tam­men alu­ee­seen en ole pereh­ty­nyt, joten juu­ri kysei­seen tapauk­seen en ota kan­taa. Halusin vain kom­men­toi­da tätä estetiikka-asiaa.

    Ehkä­pä point­ti­ni siis on, että on ole­mas­sa mei­tä, mak­su­ky­kyi­siä ihmi­siä, joi­den mie­les­tä tii­vis ja käy­tän­nöl­li­nen on jopa kaunista 🙂

  45. Mark­ku af Heur­lin:

    Toi­voi­sin hie­man ana­lyyt­tis­me­pää otet­ta asi­aan. Jos­kus huo­maa tar­vit­se­van­sa autoa , ei vain lais­kuut­taan vaan sen takia, että täs­sä (60 v.) iäs­sä krem­pat vai­vaa­vat eikä fil­la­roin­ti suju niin­kuin toi­voi­si. Ja käve­ly­kin kul­kee onnah­del­len. – Vaik­ka kuin­ka toi­voi­si ole­van­sa eno­vai­naan­sa tapai­nen teräsvaari.

    Ei kai kau­pun­kia voi suun­ni­tel­la yksi­löi­den miel­ty­mys­ten poh­jal­ta?! Voit tila­ta Kutsu+-auton tai ajaa tak­sil­la, jos pyö­räi­ly ei enää kiin­nos­ta. Tulee lisäk­si halvemmaksi.

  46. Tapio Pel­to­nen:
    Mitä muu­ten tark­kaan ottaen käy­tän­nös­sä vaa­dit­tai­siin sii­hen, että park­ki­paik­ka­nor­mi kumot­tai­siin koko­naan ja lopul­li­ses­ti, ja annet­tai­siin pysä­köin­nin hoi­tua mark­ki­naeh­toi­ses­ti? Tämä­hän oli­si aina­kin täl­lä blo­gil­la var­sin monen mie­les­tä ide­aa­li­ti­lan­ne, nyt pitäi­si vain kek­siä, miten sii­hen päästään.

    Vähän sama proble­ma­tiik­ka kuin esteet­tö­myys tai inva-mitoi­te­tut yksiöt ja kak­siot. Mark­ki­naeh­toi­ses­ti nii­tä ei ehkä syn­ny ihan joka paikkaan.

  47. Ris­to Koi­vu­nen: yri­tys haluai­si raken­taa asuintalon

    Tie­tä­mät­tä ja väit­tä­mät­tä onko se oikeas­ti kaik­kien etu: nykyi­sin uuti­soi­tu talous­kä­si­tys läh­tee sii­tä, että muu­ta teke­vien yri­tys­ten ei mis­sään nimes­sä kan­na­ta raken­taa tai edes raken­nut­taa asuin­ta­lo­ja, kos­ka se ei ole nii­den ydin­osaa­mis­ta, ja se sitoi­si pää­omia oman osaa­mi­sa­lu­een ulko­puo­li­seen toi­min­taan. Joku muu joka on kes­kit­ty­nyt raken­nus­ten suun­nit­te­luun ja raken­nus­paik­ko­jen valin­taan, tekee sen hal­vem­mal­la, jopa niin pal­jon, että yri­tyk­sel­le tulee hal­vem­mak­si vuo­kra­ta tilat ulko­puo­lel­ta. Suu­ret fir­mat jopa myy kont­to­rei­taan ihan vain jää­däk­seen vuo­kral­le, kos­ka kiin­teis­tö­jen hal­lin­ta ei ole ydin­lii­ke­toi­min­taa. Työt tulee teh­tyä vaik­ka ei asut­tai­si lähis­töl­lä; pal­kol­li­set voi­vat, ja hei­dän on pak­ko mat­kus­taa vaik­ka parin tun­nin päi­vit­täis­ten työ­mat­ko­jen päästä.

  48. Kimi: Ei kai kau­pun­kia voi suun­ni­tel­la yksi­löi­den miel­ty­mys­ten poh­jal­ta?! Voit tila­ta Kutsu+-auton tai ajaa tak­sil­la, jos pyö­räi­ly ei enää kiin­nos­ta. Tulee lisäk­si halvemmaksi.

    Sama miel­tä! Kai­ken­lai­nen yksi­löl­li­syys ja yksi­löl­li­set tar­peet ovat Volks­ge­meinschaft-ide­aa vastaan.

    Ei sen puo­leen, kyl­lä sen tak­sin­kin tai kut­suau­ton pitäi­si pääs­tä jos­kus kotiovelle.

  49. Luet­tua­ni tämän vies­ti­ket­jun kaik­ki kan­na­no­tot ei voi muu­ta tode­ta kuin että onpa ahdas­mie­lis­tä ja yksioi­kois­ta pro­pa­gan­daa autoi­lua vastaan.
    Mik­si Hel­sin­gis­sä ei teh­dä riit­tä­väs­ti pysä­köin­ti­paik­ko­ja? Kenen tor­ve­lon idea on kutis­taa vält­tä­mät­tö­män kul­ku­vä­li­neen park­ki­paik­ko­ja asui­na­lueil­ta? Aivan kuin olet­taen että tar­ve nii­hin katoai­si. Vuo­si­kym­me­net on toi­to­tet­tu jul­ki­sen­lii­ken­teen kehit­tä­mi­ses­tä mut­ta mitään vaan ei tapah­du. Uskot­te­ko ihan oikeas­ti että autoi­li­jat alkai­si­vat räm­piä los­kas­sa pysä­keil­le ja odo­tel­la siel­lä bus­sia jota ei tule? Uni seis!
    Mik­si opis­ke­li­joil­ta evä­tään autoi­lu kaa­voit­ta­mal­la jo. talot ilman park­ki­paik­ko­ja? Tör­ke­ää dik­ta­tuu­ria sanon minä. Mil­lä ihmeen val­tuuk­sil­la opis­ke­li­jat ase­te­taan eri ase­maan? Aivan sel­ke­ää syr­jin­tää johon pitää ehdot­to­mas­ti puuttua.
    Jos Soi­nin­vaa­ra halu­aa räm­piä han­ges­sa kau­as auto­tal­lil­le niin kukaan muu ei halua. Asui­na­luei­den pitää pal­vel­la kaik­ki eikä vain yhtä erit­täin nega­tii­vi­ses­ti kehi­tyk­seen suh­tau­tu­vaa kan­san­osaa. Ahdas­mie­li­si­sim­mät kom­men­tit iki­nä mitä olen luke­nut on näil­lä sivuilla!

    1. Kukaan ei ole ehdot­ta­nut auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen kiel­toa vaan sitä, että nii­tä ei käs­ket­täi­si raken­ta­maan enem­män kuin on mak­su­hal­kas­ta kysyn­tää. Kaa­vois­sa ei ole asuin­tont­tien osal­ta mak­si­mia sil­le, mon­ta­ko autopåaik­kaa ton­til­le saa raken­taa. Host­mas­ter eikä oikein kukaan muu­kaan ole vas­tan­nut kysy­myk­seen, mik­si autot­to­mien asuk­kai­den pitää mak­saa auto­paik­ko­jen kus­tan­nuk­sia, jot­ka siis kau­pujn­gis­sa (e>1,0) mak­sa­vat kym­me­niä tuhan­sia euro­ja kap­pa­le, pal­jon enem­män kuin auto.

  50. On erin­omai­nen aja­tus, että autoi­li­jat mak­sa­vat kus­tan­nuk­sen­sa. Mik­si samaa erin­omais­ta aja­tus­ta ei sovel­le­ta jouk­ko­lii­ken­tee­seen? Mil­lä aika­vä­lil­lä kehä­ra­ta muut­tuu kan­nat­ta­vak­si sijoitukseksi?

    1. Kau­pun­ki oli­si parem­pi paik­ka olla ja asua, jos kaik­ki lii­ken­ne­muo­dot mak­sai­si­vat omat kus­tan­nuk­sen­sa, myös täy­den hin­nan vie­mäs­tään tilas­ta. Niin kau­an kun näin ei tapah­du, jouk­ko­lii­ken­teen suo­si­mi­nen ali­hin­noit­te­lul­la on myös autoi­li­jan etu, kos­ka autoi­li­jan pahin hait­ta on 5toinen autoi­li­ja, joka tuk­kii hänen tiensä.
      Ainoa han­ka­la asia täs­sä on junien ja met­ro­jen­hin­noit­te­lu, kos­ka kus­tan­nuk­sis­ta val­tao­sa on kii­ny­tei­tä ja mar­gi­naa­li­kus­tan­nu­yk­set mität­tö­miä. Talous­teo­rian mui­kaan oikea hin­ta oli­si lähel­la mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ta. Tähän­kin on talousteor4eettinen rat­kai­su: peri­tään kiin­teät kus­tan­nuk­set kiin­teis­tö­ve­ro­ja ton­teil­ta, jot­ka sijais­te­vat ase­mien lähellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.