Kuninkaantammen pilattu kaava

Eilisen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan suuria pet­tymyk­siä oli Kuninkaan­tam­men kaa­van kohta­lo. Se oli läht­enyt lausun­noille todel­la lupaa­vana ja mie­lenki­in­toise­na pien­mit­takaavaise­na käve­lykaupunk­i­na, jos­sa pysäköin­ti oli pääasi­as­sa maan alla. Takaisin se tuli lausun­to­jen myötä, jot­ka vaa­ti­vat pysäköin­tiä maan päälle, kos­ka muuten se olisi liian kallista. Keskite­tyn pysäköin­nin jär­jestämi­nen on muutenkin han­kalaa, kos­ka alueel­la on lukuisia yksi­ty­isiä maanomistajia.

Pysäköin­ti pan­naan sit­ten maan päälle, raken­nu­soikeut­ta menetetään noin 1400 k‑m2. Asuin­ta­lo muute­taan opiske­li­ja-asun­noik­si, kos­ka opiske­li­ja-asun­to­jen nor­mi on kol­mannes asuin­talon normista. Pysäköin­tipaikan keski­hin­ta las­ki 33 000 eurosta 22 000 euroon, mut­ta oikein las­ket­tuna hin­ta pikem­minkin nousi, kos­ka arvokas­ta maa­ta meni.

Raivos­tut­tavaa oli todel­la mie­lenki­in­tois­t­en katu­tilo­jen kor­vaami­nen pysäköin­tiken­til­lä. Odotin tältä kaaval­ta paljon. Ei se huono ole vieläkään, mut­ta oli paljon parem­pi. Aivan var­masti alueen taloudelli­nen arvo las­ki, kos­ka ihmiset eivät mak­sa vain sijain­nista, vaan kyl­lä asuinalueen laadul­lakin on vaikutuksensa.

Peruste, että mon­en omis­ta­jan mallis­sa pysäköin­nin palapeliä on mah­do­ton jär­jestää, ei nyt vaan päde. Tai jos pätee, kyse on avuttomuudesta.

Minä olisin tehnyt sen niin, että olisin pakot­tanut ton­tit liit­tymään osakkaik­si pysäköin­tiy­htiöön ja rahoit­ta­maan pysäköin­tiä peri­aat­teel­la 33 000 euroa/velvoitepaikka. Se käy kaavamääräyk­sel­lä, kos­ka muu­ta tapaa toteut­taa kaavas­sa määrät­tyjä velvoitepaikko­ja ei ole. Lausun­nol­la ole­van pysäköin­tio­hjel­man mukaan aluk­si olisi pitänyt rahoit­taa vain osa paikoista, 50 – 70 %, mut­ta sataan pros­ent­ti olisi varaudut­ta­va. Yhtiö myy (tai vuokraa) paikko­ja halukkaille. Jos ne lop­pu­vat kesken, on raken­net­ta­va lisää aina siihen sadan pros­entin velvoit­teeseen asti. Kun pysäköin­nin joutuu mak­samaan itse eikä voi rahas­taa sitä naa­puril­taan, paikat kyl­lä riittävät.

Osan paikoista, ehkä vähän halvem­mat, olisin toteut­tanut pysäköin­ti­talos­sa alueen ulkop­uolel­la. Näin tehdään Keski-Euroopassa.

Hyvän kaa­van pilaami­nen har­mit­taa vietävästi.

 

LISÄYS KLO 17:30

Vanha

Täl­lainen se oli

Uusi

Täl­lainen siitä tuli

Nyt kun olen voin­ut ver­ra­ta kuvia rauhas­sa, täy­tyy vetää vähän takaisin. Suurem­paa tuhoa on aiheutet­tu vain kuvan alaosas­sa Ultra­mari­iniku­jal­la. jos­sa kujas­ta tehti­in parkkikent­tä  ja sen viereisel­lä pihal­la, jota on pienen­net­ty. Kaa­va ei ole siis kokon­aan pilal­la, mut­ta kan­nat­tiko huonon­taa lainkaan.

58 vastausta artikkeliin “Kuninkaantammen pilattu kaava”

  1. Kaavois­sa voitaisi­in varautua muu­tok­seen eli olisi valmis suun­nitel­ma siitä miten maan­päälli­nen pysäköin­tialue ote­taan pala palal­ta muuhun käyt­töön jos tai kun yksi­ty­isautoilu alkaa vähen­tyä ja kor­vau­tua uuden­laisil­la autoilumalleilla.

  2. Vähän sama jut­tu kuin nois­sa var­tiosaari-ehdo­tuk­sis­sa — voisiko tehdys­tä työstä ja käyte­ty­istä tun­neista huoli­mat­ta reilusti sanoa että jätetään tämä nyt sit­ten täl­lä ker­ral­la rauhaan kymmenek­si-kahdek­sikymmenek­si vuodek­si ja tehdään vas­ta sil­loin kun­nol­la tule­vaisu­ut­ta ajatellen (sen sijaan että nyt tehdään taak­sepäin katso­va käpäi­nen kom­pro­mis­si jon­ka kanssa kuitenkin joudut­taisi­in elämään sen viisikymme­nen vuo­den ajan mikä noiden talo­jen purkamiseen menee).

    Maan­omis­ta­jil­lakin olisi sil­loin rauhas­sa aikaa pohtia sitä yhteistyötä…

  3. Tulee tässä tes­tat­tua tuoreessa pysäköin­tipoli­ti­ikan päiv­i­ty­sesi­tyk­sessä ehdotet­tu­ja lin­jauk­sia maastoutet­tuna. Ehdo­tuk­sesi on lin­jas­sa tuon tuoreen paperin kanssa.

  4. Jälleen ker­ran, tähänkin on ratkaisu se että taloy­htiöil­lä ei ole mitään velvoitet­ta huole­htia pysäkön­nistä. Varaa vain kaavaan tilan pysäköin­ti­laitok­selle (maan alle), kadun­var­si­paikko­jen lisä­ki. Kyl­lä se sinne rak­en­tuu jos on kysyn­tää, ja jos ei ole, niin ei sitä tarvita.

  5. Ja ilmeiseen vas­taväit­teeseen, että eihän tuo nyt voi toimia: Vuo­teen 1960 saak­ka ei yhtiöil­lä ollut velvoitet­ta rak­en­taa pysäköin­tipaikko­ja. Jotenkin ennen 60-lukua raken­ne­tu­il­la alueil­la pär­jätään auto­jen kanssa, ja yleis­es­ti ottaen ne ovat parem­pia kuin uudemmat.

  6. En tiedä tarkkaan mil­laisia talo­ja Kuninkaan­tam­meen on tulos­sa, mut­ta jos on kyse pien­taloista ja pienker­rostaloista, niin kuvit­telisin että maanalaiset hal­lit ovat hiukan ylim­i­toitet­tu­ja ja nos­taisi­vat asun­to­jen hin­to­ja liikaa. Pysäköin­tiä voisi sal­lia kadun var­teen 1 auto/asunto suo­raan asun­non eteen kuten Espoon Kauk­lah­den vuo­den 2006 asuntomessualueella.

    1. Jos ajat­telee vain hin­taa, on järkev­in­tä rak­en­taa talot parkkikent­tien keskelle, mut­ta se nyt vaan on hirveän tyl­sää elinympäristöä.

  7. Jopas on hölmöä. Automaat­tista park­keer­aus­ta tulisi suosia. Se on tehokas­ta ja varmem­paa, kuin ihmis­ten oma parkkeeraus.

  8. Kall­liopaikoituk­sen kaupun­git yleen­sä louhi­vat valmi­ik­si ja toimi­vat raken­nut­ta­ji­na, niin Helsinkikin teki Her­man­nis­sa mainit­se­mal­lasi 32 k€ / ap hinnalla.

    Mik­si muitakin pysäköin­ti­laitok­sia ei voitaisi toteut­taa samal­la peri­aat­teel­la. Paikko­jen keskiteyt­stä rak­en­tamis­es­ta kun ei muu­toin tule mitään.
    Toim­i­jat joutu­vat odot­tele­maan riit­tävän määrän ennakko­varaa­jia tai yrit­tävät saa­da sel­l­aisen urakkahin­nan että han­ke menee ARA:sta ja omista investoin­tikri­teereistä läpi. Uuden alueen rak­en­t­a­mi­nen jak­sot­tuu tyyp­il­lis­es­ti 5 vuodelle ja tuostakin aikataulus­ta jää muu­tamia tont­te­ja väliin.

    Keskitet­ty toteut­tamien tuot­taisi parem­paa kaupunkiku­vaa ja tilankäytöltään tehokkaapia halleja.
    Kaavoit­ta­ja veisi laitosten suun­nitel­mat vähän pidem­mälle (osa kauem­mak­si) ja kaupun­ki toteut­taisi väli­aikaisel­la rahoituksella.

  9. Lait­takaa euro kon­sul­toimaan asi­aa. Raken­nu­soikeut­ta vaan reilusti enem­män fik­sum­malle kaavalle ver­rat­tuna tyh­mem­pään. Eiköhän raken­nus­li­ik­keetkin val­itse sen, jos­sa jää enem­män katetta.

  10. Kysyn­pä vielä, mihin on uno­htunut tämä Län­si-Pasi­lan malli autot­tomine katu­ineen ja yhteiskäyt­töi­sine pysäköin­tilu­o­li­neen. Alue on miel­lyt­tävä ja pysäköin­ti hal­paa — sen ain­oa var­jop­uoli lie­nee, että ilman sitä olisin jo luop­unut koko autosta.

  11. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Jopas on hölmöä. Automaat­tista park­keer­aus­ta tulisi suosia. Se on tehokas­ta ja varmem­paa, kuin ihmis­ten oma parkkeeraus. 

    Automaat­ti­park­ki toimii hyvin tasais­es­ti jakau­tu­vas­sa asioin­tikäytössä. Sen sijaan se voi aiheut­taa pul­lonkaulan kel­lo 8:30 arki­aa­mu­na, mikä ei ole käyt­täjien mieleen.

    Min­nus­ta tuon maanalaisen park­keer­aamisen vas­tus­tamiseen on autop­uolueel­la ole­mas­sa yksi ihan pätevä argu­ment­ti. Jos auto on keskite­tyssä hal­lis­sa, se on kauem­pana kotioves­ta, jol­loin auton omis­tamisen hyö­ty piene­nee. Täl­lä aja­tuslin­jal­la keskite­tyn hallin pitäisi kuitenkin olla paljon parem­pi kuin keskite­tyn parkkiken­tän, jol­la voi yhdis­tää hallin ja katu­parkin huonot puo­let (= kaukana sekä säi­den ja ilmi­val­lan armoilla).

    Sen sijaan hin­ta-argu­mentin ei pitäisi osta­jaa hai­ta­ta. Kämp­pä mak­saa sen, mitä taval­lisel­la (= autol­lisel­la) osta­jal­la on siitä ja autopaikas­ta varaa mak­saa. Maan­omis­ta­ja sen maanalaisen parkin pääosin maksaa.

    Tässä tapauk­ses­sa mikään maan­omis­ta­jan etukaan ei oikein toi­mi, kun ilmeis­es­ti maan­omis­ta­ja voisi saa­da enem­män rahaa maas­ta asun­to­jen lisään­tymisenä kuin mitä maanalaisen paikoituk­sen rak­en­t­a­mi­nen maksaisi.

    Jää siis vähän arvoituk­sek­si, kun poli­ti­ikas­sa ei juuri ole tapana lait­taa rehellisiä argu­ment­te­ja pöy­dälle ja pun­ni­ta niitä objektiivisesti.

  12. torqua­to: Alue on miel­lyt­tävä ja pysäköin­ti halpaa

    Voisiko ongel­mana olla tuos­sakin se, että joku sub­ven­toi sitä pysäköintiä?

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ajat­telee vain hin­taa, on järkev­in­tä rak­en­taa talot parkkikent­tien keskelle, mut­ta se nyt vaan on hirveän tyl­sää elinympäristöä.

    Mak­sa­vatko ihmiset vähem­män tyl­sästä elinympäristöstä enem­män rahaa? Vai onko kyse lop­ul­ta vain esteti­ikas­ta, joka on kivaa mut­tei rahal­lis­es­ti merkittävää?

    Tämä ei ole ihan pelkkää viisas­telua, vaan vas­taus tähän kysymyk­seen on merkit­tävä asia yhteis­ten raho­jen kannal­ta. Uusien aluei­den kan­nat­taa olla mah­dol­lisim­man tasokkai­ta (= kalli­ita), jot­ta yleinen asum­is­ta­so nousee. Jos esteti­ik­ka nos­taa hin­taa merkit­tävästi, siihen kan­nat­taa panostaa.

    Näp­pitun­tu­mal­ta aluei­den esteti­ik­ka ei tun­nu ole­van kovin suuri hin­nan­määräy­tymisen tek­i­jä, ellei siihen esteti­ikkaan sisäl­ly meri ja naa­purien näkymät­tömyys. Sen puoles­ta tuo “hirveä tyl­syys” olisi lop­ul­ta vain kauneusvirhe. Toisaal­ta ihan nopeal­la miet­timisel­lä ei tule mieleen yhtään kau­nista suo­ma­laista ker­rostaloaluet­ta. (Muu­ta kuin havainnekuvissa.)

  14. Mun mielestä Kuninkaan­tam­men kaa­van väl­jen­e­m­i­nen on melko yhden­tekevää siihen ver­rat­tuna, että Kalasa­ta­man Capel­lan puis­to­tien kaltaisel­la keskeisel­lä paikalla ei viit­sitä edes selvit­tää tehokkaam­paa rak­en­tamista, kos­ka tiede­tään etukä­teen että autot eivät kuitenkaan mah­du. Ovatko lau­takun­ta­laiset luovut­ta­neet lop­ullis­es­ti parkkipaikkanormin yli­val­lan edessä? Odotan innol­la Kes­ki-Pasi­lan rat­api­hako­rt­telei­den tehokkaam­man vai­h­toe­hdon selvi­tys­tä — ja sitä mil­laisin sanankään­tein yhtälön “Helsin­gin nykyi­nen parkkipaikkanor­mi + tehokas rak­en­t­a­mi­nen” mah­dot­to­muus sil­lä ker­taa perustellaan.

  15. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    voisiko tehdys­tä työstä ja käyte­ty­istä tun­neista huoli­mat­ta reilusti sanoa että jätetään tämä nyt sit­ten täl­lä ker­ral­la rauhaan kymmenek­si-kahdek­sikymmenek­si vuodeksi 

    Käytet­ty­jen suun­nit­te­lu­tun­tien suh­teen en osaa kom­men­toi­da, mut­ta tuo­hon viereen on nyt alet­tu rak­en­taa sitä keskus­puis­ton alit­tavaa Jok­eri-bus­si­tun­nelia (hin­ta 20+ miljoon­aa euroa). Tun­nelin toinen pää on jos­sakin tuon alueen vier­essä, ja sen Jok­eri-lin­jan var­teen var­maankin halut­taisi­in perustel­lusti rak­en­taa lisää asutusta.

  16. Viherinssi: Mak­sa­vatko ihmiset vähem­män tyl­sästä elinympäristöstä enem­män rahaa? Vai onko kyse lop­ul­ta vain esteti­ikas­ta, joka on kivaa mut­tei rahal­lis­es­ti merkittävää?

    Tämä ei ole ihan pelkkää viisas­telua, vaan vas­taus tähän kysymyk­seen on merkit­tävä asia yhteis­ten raho­jen kannal­ta. Uusien aluei­den kan­nat­taa olla mah­dol­lisim­man tasokkai­ta (= kalli­ita), jot­ta yleinen asum­is­ta­so nousee. Jos esteti­ik­ka nos­taa hin­taa merkit­tävästi, siihen kan­nat­taa panostaa.

    Näp­pitun­tu­mal­ta aluei­den esteti­ik­ka ei tun­nu ole­van kovin suuri hin­nan­määräy­tymisen tek­i­jä, ellei siihen esteti­ikkaan sisäl­ly meri ja naa­purien näkymät­tömyys. Sen puoles­ta tuo “hirveä tyl­syys” olisi lop­ul­ta vain kauneusvirhe. Toisaal­ta ihan nopeal­la miet­timisel­lä ei tule mieleen yhtään kau­nista suo­ma­laista ker­rostaloaluet­ta. (Muu­ta kuin havainnekuvissa.)

    Itse olen juuri osta­mas­sa asun­toa, etsin­tä­vai­heessa. Voin toki olla poikkeus, mut­ta aivan var­masti olen valmis mak­samaan “esteti­ikas­ta”. Toisaal­ta tämä “esteti­ikkani” ei ole pelkkää silmäniloa, vaan enem­mänkin tarkoit­taa “aluet­ta jos­sa on kiva lähteä kotiovelta iltakäve­lylle ja kaup­paan (kävellen)”. Ja iltakäve­lyä on tosi tyl­sä tehdä parkkialuei­den keskellä.

  17. Saa­pa nähdä miten kan­takaupunkia jäljit­televät, tiivi­isti raken­netut kaukolähiöt tule­vat toim­i­maan. Ne eivät ole suo­ma­laisen tra­di­tion mukaisia, kuka niihin halu­aa muut­taa? Hyvä puoli on se että ympäröivien omakoti­taloaluei­den lähipalve­lut paranevat. Itse silti säästäisin noin tiivi­in rak­en­tamisen Kehä I:n sisäpuolelle, ja laa­jen­taisin kan­takaupunkia kehittäin.

  18. Opiske­li­ja-asun­to­jen kaavoit­tamiseen liit­tyen: on lähtöko­htais­es­ti hyvä, että niitä kaavoite­taan lisää.

    Toisaal­ta, jos opiske­li­ja-asun­to­ja ale­taan läim­iä sat­un­nais­es­ti paikkoi­hin, jois­sa on ylimääräistä tilaa, mut­ta joi­hin ei voi asut­taa oikei­ta ihmisiä (kos­ka pysäköinti­nor­mi), niin lop­putu­los ei vält­tämät­tä ole pitkäl­lä tähtäimel­lä paras mah­dolli­nen. Toimi­van opiske­li­ja-asun­non tärkeä omi­naisu­us kun on, että sieltä pääsee suju­vasti yhteen tai mielel­lään use­am­paan oppi­laitok­seen (siis jotenkin muu­toin kuin autol­la, kos­ka sille opiske­li­ja-asun­nolle ei ole kaavoitet­tu parkkipaikkoja).

    Kuninkaan­tam­men asun­toalue ei tule varsi­nais­es­ti sijait­se­maan mis­sään koul­u­laitosten keskit­tymässä. Lähin korkeak­oulun toimip­iste on Metropo­lia-ammat­tiko­rkeak­oulun Myyr­mäen yksikkö, johon matkaa tulee Kuninkaan­tammes­ta 3–4 km, ja johon toiv­ot­tavasti pääsee kätevästi sil­lä Jok­eri-bus­sil­la. Mut­ta mui­ta vai­h­toe­hto­ja saakin sit­ten hakea jo kauempaa.

  19. “Tässä tapauk­ses­sa mikään maan­omis­ta­jan etukaan ei oikein toi­mi, kun ilmeis­es­ti maan­omis­ta­ja voisi saa­da enem­män rahaa maas­ta asun­to­jen lisään­tymisenä kuin mitä maanalaisen paikoituk­sen rak­en­t­a­mi­nen maksaisi.:

    Parkki­talokäyt­töön kaavoite­tus­ta ton­tista ei saa samaa hin­taa kuin asuntotonteista.

    Se taitaa olla suurin moti­vaat­tori , mik­si pysäköin­tiä aje­taan mak­si­maalisen kalli­iseen ratkaisu­un eli maanalaiseen halliin.

  20. Ris­to Koivunen:
    Kuninkaan­tam­men asun­toalue ei tule varsi­nais­es­ti sijait­se­maan mis­sään koul­u­laitosten keskittymässä. 

    Ei se kyl­lä sijaitse mis­sään työ­paikko­jenkaan keskit­tymässä. Mik­si opiske­li­joiden pitää päästä asumaan käve­ly­matkan päähän mut­ta työläis­ten työ­matkat voivat olla tunteja…?

  21. Minä en oikein näh­nyt kahde­sa kuvas­sa oleel­lisia ero­ja. Kadulle tehty parkkialue ei ole mikään parkkikenttä.

    1400 k‑m2 on tietenkin asuin­pin­ta-alaa sekin. Mikä on sen arvo ko alueel­la , 500 e/k‑m2? Se tek­isi 700.000 egua ja sil­lä saisi noin 21 maanalaista parkkipaikkaa.

    Jo tavar­ali­iken­teen ja palo­tur­val­lisu­u­den takia on suo­tavaa, että kadut ovat kohta­laisen lev­eitä. Sil­loin niihin mah­tuu myös auto­ja parkki­in. Eikä estä puitakaan istuttamasta.

    Toivoisin hie­man ana­lyyt­tismepää otet­ta asi­aan. Joskus huo­maa tarvit­se­vansa autoa , ei vain laisku­ut­taan vaan sen takia, että tässä (60 v.) iässä krem­pat vaivaa­vat eikä fil­laroin­ti suju niinkuin toivoisi. Ja käve­lykin kul­kee onnahdellen. — Vaik­ka kuin­ka toivoisi ole­vansa eno­vainaansa tapainen teräsvaari.

  22. Teemu:
    Saa­pa nähdä miten kan­takaupunkia jäljit­televät, tiivi­isti raken­netut kaukolähiöt tule­vat toim­i­maan. Ne eivät ole suo­ma­laisen tra­di­tion mukaisia, kuka niihin halu­aa muut­taa? Hyvä puoli on se että ympäröivien omakoti­taloaluei­den lähipalve­lut paranevat. 

    Ei kai tämä mikään uusi keksin­tö ole, eikö mm. Malminkar­tano ole raken­net­tu täl­laisel­la tiivi­in, kaupunki­maisen lähiön johtoajatuksella.

  23. Gre­jus: Ei kai tämä mikäänu­usi keksin­tö ole, eikö mm. Malminkar­tano ole raken­net­tu täl­laisel­la tiivi­in, kaupunki­maisen lähiön johtoajatuksella.

    Kaupunki­mainen lähiö tai alue on hyvä termi.
    Ei siis Kaupunkia vaan niinku “kaupunki­maista” 🙂

    Malminkar­tano on hyvä esimerk­ki kun­ni­an­hi­moi­ses­ta, mut­ta epäon­nis­tuneesta visios­ta. Kaupunki­maisu­ut­ta siinä on tiet­ty tiiviys ja halu saa­da talo­jen poh­jak­er­roksi­in asumisen sekaan liike/toimitiloja. Tuo pyrkimys sekoit­tuneeseen kaupunki­rak­en­teeseen on epäon­nis­tunut täy­del­lis­es­ti juurikin sik­si, että alue on täysin ulkosyöt­töi­nen liiken­teen puoles­ta. Sille pahalle läpi­a­joli­iken­teelle ei ole annet­tu mitään mah­dol­lisu­ut­ta pitää yllä asioin­tikäyn­te­jä. Eli kaupun­gin vas­tako­h­ta siinä mielessä. Pelkkä tiiviys ja söpö jalankulkuym­päristö ei luo elävää Kaupunkia.
    Arkkite­hdeil­lä on tapana visioi­da näi­hin lähiöpe­ri­aat­teel­la toimivien “tiivis“alueiden näkymäku­vi­in katu­ta­soon rav­in­toloi­ta, puti­ikke­ja, kioske­ja ja kahviloi­ta ynnä vilka­s­ta katuelämää.
    Hil­jaisu­u­den ja rauhan tavoit­telu + päästö­jen, melun ja liiken­teen poisviem­i­nen lähiöetäisyy­del­lä olevil­ta alueil­ta ei tuo tarvit­tavaa kri­it­tistä mas­saa elinkeino­jen harjoittajille.
    Kyl­lä sitä kaupunkia joutuu hake­maan jostain muual­ta sem­moi­sista kaupungi­nosista jot­ka raken­net­ti­in joskus kauan aikaa sit­ten kun ei ollut näke­mys­tä ja oikei­ta normeja…

  24. Viherinssi: Mak­sa­vatko ihmiset vähem­män tyl­sästä elinympäristöstä enem­män rahaa? Vai onko kyse lop­ul­ta vain esteti­ikas­ta, joka on kivaa mut­tei rahal­lis­es­ti merkittävää?

    Eira vs. Itä-Pasila.

  25. ViherinssiToisaal­ta ihan nopeal­la miet­timisel­lä ei tule mieleen yhtään kau­nista suo­ma­laista ker­rostaloaluet­ta. (Muu­ta kuin havainnekuvissa.)

    Naulan kan­taan! Vuo­den 1960 jäl­keen raken­ne­tu­ista Kar­tanonkos­ki on ihan kiva ja siinä se sit­ten olikin.

  26. Viherinssi: Voisiko ongel­mana olla tuos­sakin se, että joku sub­ven­toi sitä pysäköintiä?

    Kieltämät­tä on kaikkia rav­is­tel­e­va ongel­ma, että alueel­la on miel­lyt­tävä asua ja pysäköin­ti on hal­paa, ja jotain sille pitää kiireesti tehdä…

  27. AH:
    Malminkar­tano on hyvä esimerk­ki kun­ni­an­hi­moi­ses­ta, mut­ta epäon­nis­tuneesta visiosta. 

    Niin­pä niin, eihän se eroa jostain Munkkivuores­ta tai Myl­ly­purosta mitenkään muuten kuin talo­jen tyylin ja koon suhteen. 

    Kaik­ki on sijoitet­tu maas­toon piir­re­tyn autotierinku­lan sisään ja palve­lut keskitet­ty isoim­man joukkoli­iken­nepysäkin luo.

  28. Pekka Taipale: Kieltämät­tä on kaikkia rav­is­tel­e­va ongel­ma, että alueel­la on miel­lyt­tävä asua ja pysäköin­ti on hal­paa, ja jotain sille pitää kiireesti tehdä… 

    Jos se on käyt­täjälleen hal­paa sen takia, että se pysäköin­nin rak­en­t­a­mi­nen mak­satet­ti­in kaikil­la asukkail­la (tai maan­omis­ta­jal­la) riip­pumat­ta siitä oli­vatko nuo asukkaat pysäköin­nistä kiin­nos­tunei­ta, en minä sitä ongel­mat­tomak­sikaan sanoisi. 

    Mil­lä rahoil­la ne pysäköin­tilu­o­lat raken­net­ti­in? Jos vas­taus olisi esimerkik­si, että velak­si, jokan on hoidet­tu pysäköin­nistä kerä­ty­il­lä mak­suil­la, niin se olisi hienoa — en vain oikein usko, että tuos­ta on kyse.

  29. Suurem­paa tuhoa on aiheutet­tu vain kuvan alaosas­sa Ultra­mari­iniku­jal­la. jos­sa kujas­ta tehti­in parkkikent­tä ja sen viereisel­lä pihal­la, jota on pienennetty.

    Tämä antaakin hyvän kuvan näistä “tuhoista” ja “parkkiken­tistä”. Edes zoomaa­mal­la ulos ovat erot kuvien välil­lä min­i­maal­isia ja parkki­vai­h­toe­hto tuot­ta kyseiselle paikalle taa­tusti parem­paa ja viihty­isäm­pää asumista.

    Hyvä että tuli per­spek­ti­iviä näi­hin tek­stei­hin konkreet­tisen esimerkin muo­dos­sa. Kyseessä ei selvästikään ole mikään asumisen paran­tamis­pro­jek­ti tms, vaan täysin fun­da­men­taali autoilun vastustus.

  30. Se Län­si-Pasi­lan malli on ns. vuorot­telupysäköin­ti, eli samoaj paikko­ja käyt­tävät toimis­to­työ­paikat (päivisin) ja asukkaat (öisin). Tämä nos­taa paikko­jen käyt­töastet­ta, eli las­kee kus­tan­nuk­sia per pysäköi­ty auto, ja on kaikkien mielestä sinän­sä kan­natet­tavaa. Tämä on vaan byrokraatille kovin hankalaa:

    Helsin­gin autopoli­ti­ikan pitkä lin­ja on että kaikil­la helsinkiläisil­lä tulee olla auto, ja sil­lä ei tule ajaa. Pysäköin­tipoli­ti­ikas­sa tämä ilme­nee niin että korkein­taan saa rak­en­taa yhden pysäköin­tipaikan 20 toimis­to­työn­tek­i­jää kohti, kos­ka ruuhkat, ja toisaal­ta kolmea asukas­ta kohden tulee olla yksi paik­ka, kos­ka autopaik­ka on ihmisoikeus. Hie­man yksinker­tais­taen, ja toimis­tokin saa toki lisää paikko­ja jos on iso fir­ma ja uhkaa muut­taa Vantaalle.

    Nyt jos suun­nit­teli­jan pitäisi piirtää ihan vaan parkki­hal­li, niin nousee kiper­iä kysymyksiä.
    Esimerkik­si että voi olla etteivät ihmiset halua mak­saa halu­amis­taan pysäköin­tipaikoista, tai että yri­tyk­set halu­a­vat mak­saa niistä liikaa, puhu­mat­takaan että joku sijoit­ta­ja ostaisi niitä. Ja mis­tä tiedämme että onko hal­lis­sa nyt var­masti oike­as­sa suh­teessa työ‑, vieras‑, ja asukasautoja?

    Yötämyöten gos­planin virkamies tui­jot­taa taulukoi­ta, pyytet­tä las­kee tren­de­jä. Liikaa huu­taa viher­hip­pi, lisää vaatii bemaride­mari. Hän miet­tii hil­jaa itsek­seen, että voi kun olisi joku tapa mil­lä ihmiset ker­toisi­vat tarvit­se­vatko he autopaikan. Ja jos he jotenkin vaik­ka luovut­taisi­vat niitä toisilleen tarpeen mukaan, tek­i­sivät yhdessä lisää jos tarvi­taan. Tarvit­taisi­in joku arvon mit­tari, jota voisi sit­ten vaik­ka vai­h­taa autopaikkoi­hin, tai mik­sei muuhunkin tarpeel­liseen. Mitenköhän se kumisaap­paiden tuotan­toki­in­tiökin saati­in päätettyä?

    Oikeesti, en tiedä miten Län­si-Pasi­lan pääsi läpi, malli on hyvä. Mut­ta kuitenkin, antaa markki­noiden hoitaa ja lakkaa stres­saa­mas­ta pysäköinnistä.

  31. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Naulan kan­taan! Vuo­den 1960 jäl­keen raken­ne­tu­ista Kar­tanonkos­ki on ihan kiva ja siinä se sit­ten olikin.

    Ei ole. Kar­tanonkos­ki on surkei­den joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päähän raken­net­tu parkkikent­tien halko­ma ele­ment­tik­er­rostalolähiö, jon­ka “lähi“palvelut on sijoitet­tu muu­ta­man kilo­metrin päähän mas­si­iviseen ostariin. 

    Olen joskus talvi­aa­muina lin­ja-autossa matkus­taes­sani ihme­tel­lyt per­heenäite­jä odot­ta­mas­sa rän­täsateessa vuoroaan sel­l­aiseen bus­si­in, johon mah­tu­isi vielä yhdet las­ten­vaunut. Jum­boon on pitkä mat­ka, kun työn­tää loskas­sa Emmaljungaa.

    Kar­tanonkos­ki on liiken­ner­atkaisuil­taan valitet­ta­van tyyp­illi­nen suo­ma­lainen uusi ker­rostaloalue, joka on henkilöau­to­jen ehdoil­la suun­nitel­tu kaikille muille liikku­jille toim­i­mat­tomak­si. Muka­van­ha arkkite­htu­uri ei aluet­ta pelas­ta, vaik­ka maku­ja on toki monia.

  32. Mik­si opiske­li­joiden pitää päästä asumaan käve­ly­matkan päähän 

    Peri­aat­teessa on järkevää sijoit­taa opiske­li­jat asumaan mah­dol­lisim­man keskite­tysti oma­lle alueelleen, kos­ka täl­löin saadaan aikaisek­si mah­dol­lisim­man toimi­va opiskeluym­päristö. Tulok­se­na on talo, jos­sa kaik­ki opiske­li­jat ovat suun­nilleen samal­la alal­la ja heil­lä on yhteiset intres­sit. Oppi­laitok­sen kannal­ta tämä tarkoit­taa, että opiske­li­jay­hteisö viet­tää sekä päivät että illat yhdessä. Näin saadaan aikaisek­si ympäristö, jos­sa sekä opiske­li­jaelämä että inno­vaa­tiot kukois­ta­vat. Samal­la vier­aal­ta paikkakunnal­ta ole­vat uudet opiske­li­jat pää­sevät osak­si yhteisöä, jos­sa heil­lä on ihmiskon­tak­te­ja, mikä vähen­tää mielenterveysongelmia.

    Luon­nol­lis­es­ti täm­möi­nen yhteisö on moni­ta­hoinen. Se vahvis­taa sekä negati­ivisia että posi­ti­ivisia piirteitään. Esimerkik­si päi­htei­denkäyt­tö ja häiriköin­ti voi muo­dos­tua jonkin asun­tolan peruskult­tuurik­si. Toisaal­ta asun­to­las­ta voi tul­la puolisoti­laalli­nen, yhteen muot­ti­in opiske­li­jat pakot­ta­va laitos. (Pahim­mil­laan molem­mat yhtäaikaa.) Mut­ta posi­ti­iviset puo­let ovat sen arvoisia, että ris­ki kan­nat­taa ottaa.

    Toinen tärkeä syy lie­nee se, että on teknis­es­ti mah­dol­lista rak­en­taa asun­to­la jonkin oppi­laitok­sen opiske­li­joille: kyse on hyvin määritellystä, pääosin per­heet­tömästä ihmis­ryh­mästä, jol­la on yhteinen työ­paik­ka ja joka halu­aa muut­taa pois, kun opin­not päät­tyvät. Lop­putu­los on yhteiskun­nan kannal­ta järkevä: liiken­netarve minimoituu.

    Sinän­sä en kyl­lä vas­tus­taisi, jos jokin yksi­tyi­nen yri­tys halu­aisi rak­en­taa asuin­talon omille työläisilleen aivan toimi­paikkansa viereen. Täm­möistä ei vain tapah­du eikä kovin moni sel­l­aises­sa talos­sa halu­aisi edes asua.

  33. Mitä muuten tarkkaan ottaen käytän­nössä vaa­dit­taisi­in siihen, että parkkipaikkanor­mi kumot­taisi­in kokon­aan ja lop­ullis­es­ti, ja annet­taisi­in pysäköin­nin hoitua markki­nae­htois­es­ti? Tämähän olisi ainakin täl­lä blogilla varsin mon­en mielestä ideaal­i­ti­lanne, nyt pitäisi vain kek­siä, miten siihen päästään.

  34. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Niin­pä niin, eihän se eroa jostain Munkkivuores­ta tai Myl­ly­purosta mitenkään muuten kuin talo­jen tyylin ja koon suhteen. 

    Kaik­ki on sijoitet­tu maas­toon piir­re­tyn autotierinku­lan sisään ja palve­lut keskitet­ty isoim­man joukkoli­iken­nepysäkin luo.

    Mikä rinku­las­sa on vikana? (Myl­ly­puron läpi tosin pitäisi aukaista yhteys bus­sille, samoin Myl­ly­puron ja Puot­in­har­jun välille.)

  35. hup­sis:
    Suurem­paa tuhoa on aiheutet­tu vain kuvan alaosas­sa Ultra­mari­iniku­jal­la. jos­sa kujas­ta tehti­in parkkikent­tä­ja sen viereisel­lä pihal­la, jota on pienennetty.

    1400 menetet­tyä ker­rosneliömetriä ja yksi opiske­li­ja-asun­to­lak­si muutet­tu talo ei ole juuri mitään, kyl­lähän sen het­ken miet­timisel­lä tajuaa. Alue nyt on muutenkin niin väljä, että mitään pakot­tavaa tarvet­ta rak­en­taa pysäköin­tipaikat maan alle ei ole. Ihan yhtä tiivi­in siitä saa maan­pääl­lisel­lä pysäköin­nil­läkin. Kaupunkip­i­en­talo­ja tonne keskus­met­sän laitaan pitäisi muutenkin rak­en­taa, niin saisi samal­la vaival­la “hyviä veron­mak­sajia”. Eli oli­han tuo Odelta ylireagoin­tia ja kap­pas, sen­hän hän lopus­sa totesikin! 

    Noh, mut­ta…

    hup­sis:
    Tämä antaakin hyvän kuvan näistä “tuhoista” ja “parkkiken­tistä”. Edes zoomaa­mal­la ulos ovat erot kuvien välil­lä min­i­maal­isia ja parkki­vai­h­toe­hto tuot­ta kyseiselle paikalle taa­tusti parem­paa ja viihty­isäm­pää asumista.

    Hyvä että tuli per­spek­ti­iviä näi­hin tek­stei­hin konkreet­tisen esimerkin muo­dos­sa. Kyseessä ei selvästikään ole mikään asumisen paran­tamis­pro­jek­ti tms, vaan täysin fun­da­men­taali autoilun vastustus.

    …ollaan­pas sitä olev­inaan nokke­lia =D. Kuten san­ot­tu, Kuninkaan­tam­mi ei ole tiivis, joten mitään suur­ta tuhoa tässä ei voin­utkaan tapah­tua. Ehkä vaan parem­pi, että parkkik­set tehdään halvem­mal­la tavalla.

    Mut­ta koitap­pa kaavoit­taa joku Jätkäsaari näil­lä normeil­la ja maan­pääl­lisil­lä parkkiken­til­lä. Siitä ei tulisi yhtään mitään ja raken­nu­soikeuk­sia menisi hukkaan kym­meniä tuhan­sia neliöme­tre­jä. Toisaal­ta Jätkäsaarikaan ei ole kauhean tiivis, jos sitä ver­taa vaik­ka viereiseen kaupungi­nosaan, Punavuoreen. 

    Ikävä kyl­lä uuden Punavuoren toteut­ta­mi­nen näil­lä normeil­la olisi taloudelli­nen mah­dot­to­muus, kos­ka Jätkäsaarenkin tiheyk­sil­lä ollaan kipu­ra­joil­la parkkipaikkatuputuk­sen kus­tan­nusten kanssa. Tähän saatat tietysti sanoa, että mitään “uut­ta Punavuor­ta” ei tarvi­ta. Siis ei tarvi­ta lisää oikeasti tiivistä kaupunkia, eli paljon asun­to­ja pienel­lä pin­ta-alal­la. Eihän meil­lä ole kuin tont­tip­u­la, eli pula siitä pin­ta-alas­ta, ja asun­top­u­la, eli pula niistä asun­noista. Sitä pait­si onhan ole­mas­sa paljon niitäkin ihmisiä, jot­ka viihtyvät nur­mi­järvimäisem­mässä ympäristössä ja näitä herkkiä sielu­ja on suo­jelta­va muidenkin edestä. Eikä asun­tomarkki­noitakaan sovi rav­is­tel­la, kos­ka siinähän voisi poli­itikko­jen kan­takaupungis­sa sijait­se­vien asun­to­jen arvon­nousu katke­ta ainakin het­kel­lis­es­ti. Ja pitäähän ne autotkin saa­da johonkin pysäköi­tyä (ihan kuin siihen ain­oa keino olisi pitää yllä tont­tiko­htaista ja ylim­i­toitet­tua pysäköinti­normia)!!! Hohhoijaa.

    Aivan nau­ret­tavaa väit­tää, että tässä tont­tiko­htaisen pysäköinti­normin kri­ti­soin­nis­sa olisi kyse jostain autovi­has­ta, tai lil­lukan­var­si­in takertumisesta.

  36. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:

    Sinän­sä en kyl­lä vas­tus­taisi, jos jokin yksi­tyi­nen yri­tys halu­aisi rak­en­taa asuin­talon omille työläisilleen aivan toimi­paikkansa viereen. 

    Eikö täl­laista aikoinaan tapah­tunut kohtu­ullises­sa määrin esimerkik­si pienem­mil­lä teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­la tai varuskunnissa?

  37. tpyy­lu­o­ma: Se Län­si-Pasi­lan malli on ns. vuorot­telupysäköin­ti, eli samoaj paikko­ja käyt­tävät toimis­to­työ­paikat (päivisin) ja asukkaat (öisin). Tämä nos­taa paikko­jen käyt­töastet­ta, eli las­kee kus­tan­nuk­sia per pysäköi­ty auto, ja on kaikkien mielestä sinän­sä kannatettavaa. 

    Län­si-Pasi­lan mallia on kuitenkin vaikea mitenkään kopi­oi­da Kuninkaan­tam­meen, kun siel­lä ei ole sitä paikko­ja mak­savaa toimis­tokan­taa ja/tai asiointiliikennettä.

    Län­si-Pasi­lan pysäköin­ti­hin­nat asukkaille ovat sel­l­aisia, että joku niitä sub­ven­toi tai on sub­ven­toin­ut rajusti. Jos se raha tulee alueen yri­tyk­siltä, niin hyvä niin.

  38. AnnaJ: Itse olen juuri osta­mas­sa asun­toa, etsin­tä­vai­heessa. Voin toki olla poikkeus, mut­ta aivan var­masti olen valmis mak­samaan “esteti­ikas­ta”. Toisaal­ta tämä “esteti­ikkani” ei ole pelkkää silmäniloa, vaan enem­mänkin tarkoit­taa “aluet­ta jos­sa on kiva lähteä kotiovelta iltakäve­lylle ja kaup­paan (kävellen)”. Ja iltakäve­lyä on tosi tyl­sä tehdä parkkialuei­den keskellä.

    Kuin­ka paljon olet valmis mak­samaan esteti­ikas­ta? Kymp­pi­ton­nin? Sata­ton­nia? Ja kuin­ka paljon muut ovat valmi­ita mak­samaan siitä? Auto­jen siirtämi­nen maan alle mak­saa kymp­pi­ton­ne­ja per peltilehmä, joten se ei ole ihan halvim­mas­ta päästä esteet­tisiä investointeja.

    Asun­to­jen hin­ta määräy­tyy lähin­nä niiden tar­joa­man käytän­nön help­pouden (asukkaan halu­amien palvelu­iden saavutet­tavu­us), mukavu­u­den ja naa­pu­rus­ton (= ketä naa­pu­ri­na EI ole) mukaan. Esteti­ik­ka tulee vas­ta jos­sain pis­te­si­jo­jen ulkop­uolel­la. Ihmiset asu­vat mielel­lään Man­ner­heim­intien ja Runeberginkadun nurkan tienoil­la, vaik­ka esteti­ik­ka on varsin moottoriajoneuvopainotteista.

    Kuninkaan­tammes­sa iltakävelysi on kyl­lä mukavampi ilman niitä maan pääl­lä ole­via auto­ja, mut­ta samat palve­lut ja sama Keskus­puis­to on vier­essä kum­mas­sakin tapauk­ses­sa. En usko, että asun­to­jen osta­jat ihan mielel­lään mak­sa­vat louhi­tun autopaikan ver­ran ekstraa esteti­ikas­ta. Kuninkaan­tam­men sijain­ti on vielä autoil­i­joi­ta houkut­tel­e­va, vaik­ka onnek­si Jok­eri 2 vähän helpot­taakin asiaa.

    Tosin en sikäli halua puo­lus­tel­la Kuninkaan­tam­men uut­ta jär­jeste­lyä, että lop­putu­los on toden­näköis­es­ti alueen autol­lis­tenkin asukkaiden ja vieraiden kannal­ta huono. Ellei se sit­ten lop­ul­ta redu­soidu siihen, että sit­tenkin autot pysäköidään katu­viereen oman oven viereen. Sen jäl­keen autoil­i­jat ovat kohtu­ullisen tyy­tyväisiä, jos tilaa riittää.

  39. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Eira vs. Itä-Pasila.

    Län­si- vs. Itä-Pasi­la pikem­min. Jos kat­sot näi­den aluei­den hin­to­ja ja suh­teu­tat ne vielä asun­tokan­nan tekniseen kun­toon, niil­lä on vähän eroa. Län­si-Pasi­las­sa on kuitenkin autot työn­net­ty maan alle ja Keskus­puis­to vier­essä. Itä-Pasi­las­sa on neukku­tyylin betonia.

    Jos esteti­ik­ka olisi kovin tärkeä, aluei­den välil­lä pitäisi olla dra­maat­ti­nen hin­taero asun­to­jen välil­lä. Sitä ei kuitenkaan ole, tai sit­ten ihmiset pitävät beto­nia kovin esteettisenä.

  40. Viherinssi: Län­si- vs. Itä-Pasi­la pikem­min. Jos kat­sot näi­den aluei­den hin­to­ja ja suh­teu­tat ne vielä asun­tokan­nan tekniseen kun­toon, niil­lä on vähän eroa. Län­si-Pasi­las­sa on kuitenkin autot työn­net­ty maan alle ja Keskus­puis­to vier­essä. Itä-Pasi­las­sa on neukku­tyylin betonia.

    Jos esteti­ik­ka olisi kovin tärkeä, aluei­den välil­lä pitäisi olla dra­maat­ti­nen hin­taero asun­to­jen välil­lä. Sitä ei kuitenkaan ole, tai sit­ten ihmiset pitävät beto­nia kovin esteettisenä.

    Entäpä Torkke­lin­mä­ki vs. muu Kallio? Kata­janok­ka vs. Jätkäsaari?

    Toki helsinkiläi­sis­sä on heitäkin, joille esteti­ikalla ei toden tot­ta ole juurikaan merk­i­tys­tä, vaan ain­oas­taan statuk­sel­la. He mak­sa­vat ilmeis­es­ti mielel­lään mal­tai­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta asua Eiran­ran­taan raken­ne­tuis­sa suo­raan sanoen aivan kam­mot­ta­van rumis­sa bulkkik­er­rostalois­sa (esteet­ti­nen taso näis­sä vas­taa mitä tahansa uudem­paa ker­rostalolähiötä, sil­lä ero­tuk­sel­la että noi­hin on änget­ty kaiken­laisia omi­tu­isia ja kalli­ita rakenne- ja mate­ri­aali­ratkaisu­ja, lop­putu­lok­sen esteet­tisen arvon tästä juurikaan kohoa­mat­ta). Heille riit­tää, että asun­non sijain­ti on keskeinen ja siitä on merk­inäköala. Saman­henkistä porukkaa asuu ilmeis­es­ti Ruoholahdessa.

    Tästä ei kuitenkaan pidä päätel­lä, että kaik­ki helsinkiläiset ajat­telisi­vat samoin. Rumuut­ta halu­aville tai kauneud­es­ta piit­taa­mat­tomille on raken­net­tu jo ihan tarpeek­si asuinaluei­ta. Välil­lä kan­nat­taisi huomioi­da heitäkin, joille esteti­ik­ka ei ole saman­tekevää. Vai halu­am­meko tietois­es­ti luo­da Helsingistä mieliku­van visuaalisen kult­tuurin suh­teen välin­pitämät­tömänä kaupunk­i­na? Ne, jot­ka välit­tävät, muut­takoot ulkomaille?

  41. Saara: Kata­janok­ka vs. Jätkäsaari?

    Hups, siis Her­ne­saari tietenkin (se pieni plänt­ti mikä siinä nyt on asuinaluet­ta). Yhtä lähel­lä keskus­taa, mut­ta asi­aa tark­ista­mat­ta ole­tan Skat­tal­la ole­van kuitenkin tyyri­im­pää asua.

  42. Saara: Tästä ei kuitenkaan pidä päätel­lä, että kaik­ki helsinkiläiset ajat­telisi­vat samoin. Rumuut­ta halu­aville tai kauneud­es­ta piit­taa­mat­tomille on raken­net­tu jo ihan tarpeek­si asuinaluei­ta. Välil­lä kan­nat­taisi huomioi­da heitäkin, joille esteti­ik­ka ei ole saman­tekevää. Vai halu­am­meko tietois­es­ti luo­da Helsingistä mieliku­van visuaalisen kult­tuurin suh­teen välin­pitämät­tömänä kaupunk­i­na? Ne, jot­ka välit­tävät, muut­takoot ulkomaille?

    En ole sanomas­sa sitä, etten arvostaisi esteet­tistä kaupunkiym­päristöä. Kuitenkaan esteti­ik­ka ei tun­nu ole­van rahal­lis­es­ti kovin arvokas­ta. Har­va kuitenkaan vai­h­taa ylimääräistä huonet­ta tai selvästi helpom­pia liiken­ney­hteyk­siä kau­ni­im­paan ympäristöön.

    Valitet­tavasti kaupunkisu­un­nit­telus­sa pitää sotkea raha ja esteti­ik­ka. Jos päätetään, että halu­taan kau­ni­im­paa ympäristöä, sil­loinkin pitää miet­tiä sen kauneu­den hin­taa ja vali­ta halvim­mat tavat tehdä kauneut­ta. Auto­jen lait­ta­mi­nen maan alle on yksi tapa tehdä kau­ni­im­paa ympäristöä, mut­ta sil­lä samal­la rahal­la tekee mon­ta muu­takin esteet­tis­es­ti miel­lyt­tävää asi­aa, kos­ka se raha on aika suuri.

    Vaikeusastet­ta asi­aan tuo se, että kauneus on vähän vaikeasti yksiselit­teis­es­ti määriteltävis­sä. Toden­näköis­es­ti Itä-Pasi­lankaan suun­nit­teli­ja ei ajatel­lut suun­nit­tel­e­vansa mah­dol­lisim­man rumaa, vaik­ka siinä lajis­sa onnis­tuikin hyvin. Aika tyyp­il­lis­es­ti vielä on niin, että “kau­nis” ja “tiivis” sopi­vat ihmis­ten mieliku­vis­sa samaan vain sil­loin, kun kyse on riit­tävän van­has­ta rakennuskannasta.

    Autot ovat ongel­ma jalankulk­i­jan kaupunkiku­valle. Kuninkaan­tam­men sijain­nin vuok­si helpoin ja edullisin vai­h­toe­hto (uno­hde­taan autot) ei tule toim­i­maan. Sen jäl­keen kom­pro­mis­si joudu­taan tekemään esteti­ikan ja rahan välil­lä, vaik­ka niistä ei ole muka­va keskustel­la samaan aikaan.

  43. Saara: Entäpä Torkke­lin­mä­ki vs. muu Kallio? 

    En ymmär­rä mihin tässä viitataan. Hin­taeroa ei ole ja Kallio on kaut­taal­taan viihty­isää seu­tua. Oletko käynyt?

    Kallio/Alppiharjussa neliöhin­nan määrit­tää hyvin pitkälti asun­non sijoi­tusar­vo, kos­ka omis­tusasu­jia on vähem­mistö. Parhaat sijoi­tusasun­not ovat hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärel­lä ja keskeisel­lä paikalla, talon kivi­jalas­sa liiketi­laa, vastike on kohtuullinen.

    Tästä johtuen Torkke­lin­mäen keskeltä, siitä “eira­mais­es­ta” osas­ta, saa useis­sa tapauk­ses­sa neliöitä halvem­mal­la kuin alueen reunoil­ta. Käve­lyä pysäkeille, ver­rat­tain korkeat vastik­keet. Torkke­lin­mäen kalleim­mat neliöt löy­tyvät Hesarin ja Hämeen­tien var­relta sekä Karhupuis­ton laidalta.

  44. Viherinssi: Kuin­ka paljon olet valmis mak­samaan esteti­ikas­ta? Kymp­pi­ton­nin? Satatonnia? 

    Ver­tailu­jeni mukaan 45 tonnia 🙂

    Äh, siis aiem­mas­sa viestis­säni yritin sanoa, että auto­jen maan alle lait­ta­mi­nen ei ole mielestäni pelkkää esteti­ikkaa, vaan mielestäni se lisää käytän­nön help­pout­ta ja mukavuutta.
    En siis mak­saisi juuri mitään epäkäytän­nöl­lis­es­tä esteti­ikas­ta. Mielestäni kyl­lä esteti­ik­ka ja käytän­nöl­lisyys näis­sä asiois­sa kulke­vat joskus jopa käsikädessä.

    Viherinssi:

    Kuninkaan­tammes­sa iltakävelysi on kyl­lä mukavampi ilman niitä maan pääl­lä ole­via auto­ja, mut­ta samat palve­lut ja sama Keskus­puis­to on vier­essä kum­mas­sakin tapauksessa. 

    Jos maan pääl­lä ole­vat autot tarkoit­ta­vat että min­un pitää kulkea parkkikent­tien läpi saavut­taak­seni puis­tot ja palve­lut, se kyl­lä heiken­tää käytän­nön helppoutta.

    Viherinssi: Har­va kuitenkaan vai­h­taa ylimääräistä huonet­ta tai selvästi helpom­pia liiken­ney­hteyk­siä kau­ni­im­paan ympäristöön.

    Valitet­tavasti kaupunkisu­un­nit­telus­sa pitää sotkea raha ja esteti­ik­ka. Jos päätetään, että halu­taan kau­ni­im­paa ympäristöä, sil­loinkin pitää miet­tiä sen kauneu­den hin­taa ja vali­ta halvim­mat tavat tehdä kauneut­ta. Auto­jen lait­ta­mi­nen maan alle on yksi tapa tehdä kau­ni­im­paa ympäristöä, mut­ta sil­lä samal­la rahal­la tekee mon­ta muu­takin esteet­tis­es­ti miel­lyt­tävää asi­aa, kos­ka se raha on aika suuri.

    Aika tyyp­il­lis­es­ti vielä on niin, että “kau­nis” ja “tiivis” sopi­vat ihmis­ten mieliku­vis­sa samaan vain sil­loin, kun kyse on riit­tävän van­has­ta rakennuskannasta.

    Autot ovat ongel­ma jalankulk­i­jan kaupunkiku­valle. Kuninkaan­tam­men sijain­nin vuok­si helpoin ja edullisin vai­h­toe­hto (uno­hde­taan autot) ei tule toim­i­maan. Sen jäl­keen kom­pro­mis­si joudu­taan tekemään esteti­ikan ja rahan välil­lä, vaik­ka niistä ei ole muka­va keskustel­la samaan aikaan.

    Olen ihan samaa mieltä. Pait­si että mielestäni tiivis on kau­nista. Suomes­sa raken­netaan ihan liian har­vaa ja mata­laa, mielestäni.

    Ei esteti­ikkaa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Toki auto­jakin on mah­dol­lista pysäköidä maan päälle siten, että se ei hait­taa esteti­ikkaa ja käytän­nön mukavu­ut­ta. Kuninkaan­tam­men alueeseen en ole pere­htynyt, joten juuri kyseiseen tapauk­seen en ota kan­taa. Halusin vain kom­men­toi­da tätä estetiikka-asiaa.

    Ehkäpä point­ti­ni siis on, että on ole­mas­sa meitä, mak­sukyky­isiä ihmisiä, joiden mielestä tiivis ja käytän­nölli­nen on jopa kaunista 🙂

  45. Markku af Heurlin:

    Toivoisin hie­man ana­lyyt­tismepää otet­ta asi­aan. Joskus huo­maa tarvit­se­vansa autoa , ei vain laisku­ut­taan vaan sen takia, että tässä (60 v.) iässä krem­pat vaivaa­vat eikä fil­laroin­ti suju niinkuin toivoisi. Ja käve­lykin kul­kee onnahdellen. – Vaik­ka kuin­ka toivoisi ole­vansa eno­vainaansa tapainen teräsvaari.

    Ei kai kaupunkia voi suun­nitel­la yksilöi­den miel­tymys­ten poh­jal­ta?! Voit tila­ta Kutsu+-auton tai ajaa tak­sil­la, jos pyöräi­ly ei enää kiin­nos­ta. Tulee lisäk­si halvemmaksi.

  46. Tapio Pel­to­nen:
    Mitä muuten tarkkaan ottaen käytän­nössä vaa­dit­taisi­in siihen, että parkkipaikkanor­mi kumot­taisi­in kokon­aan ja lop­ullis­es­ti, ja annet­taisi­in pysäköin­nin hoitua markki­nae­htois­es­ti? Tämähän olisi ainakin täl­lä blogilla varsin mon­en mielestä ideaal­i­ti­lanne, nyt pitäisi vain kek­siä, miten siihen päästään.

    Vähän sama prob­lemati­ik­ka kuin esteet­tömyys tai inva-mitoite­tut yksiöt ja kak­siot. Markki­nae­htois­es­ti niitä ei ehkä syn­ny ihan joka paikkaan.

  47. Ris­to Koivunen: yri­tys halu­aisi rak­en­taa asuintalon

    Tietämät­tä ja väit­tämät­tä onko se oikeasti kaikkien etu: nyky­isin uuti­soitu talouskäsi­tys läh­tee siitä, että muu­ta teke­vien yri­tys­ten ei mis­sään nimessä kan­na­ta rak­en­taa tai edes raken­nut­taa asuin­talo­ja, kos­ka se ei ole niiden ydi­nosaamista, ja se sitoisi pääo­mia oman osaamisalueen ulkop­uoliseen toim­intaan. Joku muu joka on keskit­tynyt raken­nusten suun­nit­telu­un ja raken­nu­s­paikko­jen val­in­taan, tekee sen halvem­mal­la, jopa niin paljon, että yri­tyk­selle tulee halvem­mak­si vuokra­ta tilat ulkop­uolelta. Suuret fir­mat jopa myy kont­tor­e­itaan ihan vain jäädäk­seen vuokralle, kos­ka kiin­teistö­jen hallinta ei ole ydin­li­ike­toim­intaa. Työt tulee tehtyä vaik­ka ei asut­taisi lähistöl­lä; palkol­liset voivat, ja hei­dän on pakko matkus­taa vaik­ka parin tun­nin päivit­täis­ten työ­matko­jen päästä.

  48. Kimi: Ei kai kaupunkia voi suun­nitel­la yksilöi­den miel­tymys­ten poh­jal­ta?! Voit tila­ta Kutsu+-auton tai ajaa tak­sil­la, jos pyöräi­ly ei enää kiin­nos­ta. Tulee lisäk­si halvemmaksi.

    Sama mieltä! Kaiken­lainen yksilöl­lisyys ja yksilöl­liset tarpeet ovat Volks­ge­mein­schaft-ideaa vastaan.

    Ei sen puoleen, kyl­lä sen taksinkin tai kut­suau­ton pitäisi päästä joskus kotiovelle.

  49. Luet­tuani tämän viestiketjun kaik­ki kan­nan­otot ei voi muu­ta tode­ta kuin että onpa ahdas­mielistä ja yksioikoista pro­pa­gan­daa autoilua vastaan.
    Mik­si Helsingis­sä ei tehdä riit­tävästi pysäköin­tipaikko­ja? Kenen torvelon idea on kutis­taa vält­tämät­tömän kulku­vä­li­neen parkkipaikko­ja asuinalueil­ta? Aivan kuin olet­taen että tarve niihin katoaisi. Vuosikymmenet on toitotet­tu julkisen­li­iken­teen kehit­tämis­es­tä mut­ta mitään vaan ei tapah­du. Uskot­teko ihan oikeasti että autoil­i­jat alka­isi­vat rämpiä loskas­sa pysäkeille ja odotel­la siel­lä bus­sia jota ei tule? Uni seis!
    Mik­si opiske­li­joil­ta evätään autoilu kaavoit­ta­mal­la jo. talot ilman parkkipaikko­ja? Törkeää dik­tatu­uria sanon minä. Mil­lä ihmeen val­tuuk­sil­la opiske­li­jat asete­taan eri ase­maan? Aivan selkeää syr­jin­tää johon pitää ehdot­tomasti puuttua.
    Jos Soin­in­vaara halu­aa rämpiä hanges­sa kauas auto­tallille niin kukaan muu ei halua. Asuinaluei­den pitää palvel­la kaik­ki eikä vain yhtä erit­täin negati­ivis­es­ti kehi­tyk­seen suh­tau­tu­vaa kansanosaa. Ahdas­mieli­sisim­mät kom­men­tit ikinä mitä olen lukenut on näil­lä sivuilla!

    1. Kukaan ei ole ehdot­tanut autopaikko­jen rak­en­tamisen kiel­toa vaan sitä, että niitä ei käs­ket­täisi rak­en­ta­maan enem­män kuin on mak­suhalka­s­ta kysyn­tää. Kaavois­sa ei ole asuin­tont­tien osalta mak­simia sille, mon­tako autopåaikkaa ton­tille saa rak­en­taa. Host­mas­ter eikä oikein kukaan muukaan ole vas­tan­nut kysymyk­seen, mik­si autot­tomien asukkaiden pitää mak­saa autopaikko­jen kus­tan­nuk­sia, jot­ka siis kaupu­jngis­sa (e>1,0) mak­sa­vat kym­meniä tuhan­sia euro­ja kap­pale, paljon enem­män kuin auto.

      1. “jot­ka siis kaupu­jngis­sa (e>1,0) mak­sa­vat kym­meniä tuhan­sia euro­ja kap­pale, paljon enem­män kuin auto.”

        Pysäköin­tipaikko­jen hin­noit­telu on jotenkin todel­la erikoista. Yhdessä pro­jek­tis­sa olisi pitänyt kul­jet­taa murs­ket­ta pois työ­maal­ta, mut­ta päät­tivät sit­ten sopia ylimääräisen parkkiru­udun tekemis­es­tä. Se, että säästet­ti­in ton­ni toi kym­me­nien tuhan­sien voiton?

  50. On eri­no­mainen aja­tus, että autoil­i­jat mak­sa­vat kus­tan­nuk­sen­sa. Mik­si samaa eri­no­maista aja­tus­ta ei sovel­leta joukkoli­iken­teeseen? Mil­lä aikavälil­lä kehära­ta muut­tuu kan­nat­tavak­si sijoitukseksi?

    1. Kaupun­ki olisi parem­pi paik­ka olla ja asua, jos kaik­ki liiken­nemuodot mak­saisi­vat omat kus­tan­nuk­sen­sa, myös täy­den hin­nan viemästään tilas­ta. Niin kauan kun näin ei tapah­du, joukkoli­iken­teen suosimi­nen ali­hin­noit­telul­la on myös autoil­i­jan etu, kos­ka autoil­i­jan pahin hait­ta on 5toinen autoil­i­ja, joka tukkii hänen tiensä.
      Ain­oa han­kala asia tässä on junien ja metro­jen­hin­noit­telu, kos­ka kus­tan­nuk­sista val­taosa on kiinyteitä ja mar­gin­aa­likus­tan­nuyk­set mität­tömiä. Talous­teo­ri­an muikaan oikea hin­ta olisi lähel­la mar­gin­aa­likus­tan­nus­ta. Tähänkin on talousteor4eettinen ratkaisu: per­itään kiin­teät kus­tan­nuk­set kiin­teistövero­ja ton­teil­ta, jot­ka sijais­te­vat asemien lähellä.

      1. Asumisen kus­tan­nusten tietoinen nos­t­a­mi­nen ei ole oikea suun­ta. Osmon aja­tus kiin­teistöveron nos­tos­ta on päätön ehdo­tus. En ymmär­rä mikä vaiku­tus­mekani­ik­ka sil­lä olisi asukkaiden käyttäytymiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.