Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.11.2013

Pasi­lan rata­pi­ha­kort­te­lei­den suunnitteluperiaatteet

Lau­ta­kun­ta hyväk­syi yksi­mie­li­ses­ti esitykseni:

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta hyväk­syy 12.11.2013 päi­vä­tyt Rata­pi­ha­kort­te­lei­den suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teet laa­dit­ta­van ase­ma­kaa­van poh­jak­si siten muu­tet­tu­na, että koko­nais­ker­ro­sa­la on vähin­tään 155 000 k‑m2 ja että jat­ko­suun­nit­te­lun yhtey­des­sä tut­ki­taan myös mah­dol­li­suut­ta kaa­voit­taa alu­eel­le jopa olen­nai­ses­ti enem­män rakennusoikeutta.

Tän­ne voi siis tul­la myös todel­la korkeaa.
Var­tio­saa­ren osayleiskaavaluonnos

Asia meni pöy­däl­le, enkä saa kes­kus­te­luis­ta raportoida.

Pal­jon on toi­vot­tu, että täs­tä nyt käy­tän­nös­sä sul­je­tus­ta saa­res­ta teh­täi­siin Itä-Hel­sin­gin seu­ra­saa­ri avaa­mal­la se sil­lan avul­la kai­kel­le kan­sal­le. Toi­ve on perus­tel­tu, mut­ta tähän tar­koi­tuk­seen ei tar­vi­ta saar­ta, joka on luon­tai­sel­la ratik­ka­rei­til­lä. Vil­lin­ki? Sen lisäk­si, että 120 heh­taa­ria maa­ta vapau­tuu vir­kis­tys­käyt­töön Val­li­saa­res­sa ja Kunin­kaan­saa­res­sa. Näis­tä pitäi­si päät­tää samanaikaisesti.

 

Capel­lan puis­to­tien kort­te­lei­den kaava

Haas­ta­va alue, kos­ka ete­lä­puo­lel­la ole­vat yli 30-ker­rok­si­set tor­nit var­jos­ta­vat aluet­ta pahas­ti. Lau­ta­kun­nas­sa kysel­tiin, voi­si­ko täs­sä olla kor­kei­ta talo­ja, kun ne ovat kor­kei­den tor­nien vie­res­sä. Vas­taus oli, että ei voi, autot eivät mah­du. Ei pitäi­si syyt­tää vih­rei­tä asun­to­tuo­tan­non estä­mi­ses­tä. Auto­puo­lue jar­rut­taa asun­to­tuo­tan­toa pal­jon enemmän.

 

Kunin­kaan­tam­men kaava

Tämä­kin meni vähän pilal­le pysä­köin­nin takia. Alun perin pysä­köin­nin piti olla maan alla, mut­ta kiin­teis­tö­vi­ras­ton mie­les­tä asun­to­jen hin­ta tääl­lä ei kes­tä kal­lis­ta pysä­köin­tiä, joten pysä­köin­ti siir­ret­tiin maan pääl­le. Alue meni pahas­ti pilal­le. Ei sii­tä huo­no tule, mut­ta oli­si tul­lut pal­jon parempi.

Pysä­köin­tion­gel­maa rat­ko­taan myös raken­ta­mal­la tän­ne opis­ke­li­ja-asun­to­ja. Opis­ke­li­ja-asun­to­loi­ta ale­taan käyt­tää vähän samal­la taval­la kuin toi­mis­to­ta­lo­ja, joi­ta kaa­vail­laan melu­muu­rik­si sin­ne, mis­sä tar­vi­taan melu­muu­ria. Opis­ke­li­ja-asun­not tule­vat nyt paik­kaa­maan pysä­köin­ti­paik­ko­jen vajetta.

Syy­nä vai­keuk­siin oli se, että kun alu­eel­la on lii­kaa maa­no­mis­ta­jia, ei voi­da saa­da aikaan toi­mi­vaa jär­jes­te­lyä. Seli­tys oli niin avu­ton, että esi­tin asi­aa palau­tet­ta­vak­si. Hävi­sim­me 7–2.

61 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.11.2013”

  1. En saa kes­kus­tel­la”? Sakot­ko sii­tä sai­si, mil­lä ihmeen nimik­keel­lä? Tur­ha sanoa että ei “saa”, jos jät­tää kes­kus­te­le­mat­ta ettei kave­ri suutu.

  2. Tämä fil­la­ri­reit­ti Ram­sin­nie­mes­tä Var­tio­saa­ren kaut­ta Laajasaloon?

    Olin kat­so­vi­na­ni kar­tas­ta, että se ylit­tää kak­si yli 100 met­rin sal­mea. Sen lisäk­si Ram­sin­nie­men ja Var­tio­saa­ren välis­tä kul­kee 2,4 met­rin väy­lä, ja sitä tar­vit­se­vat myös purjeveneet.

    Voi­si­ko joku ystä­väl­li­nen sie­lu ker­toa, mitä sil­lat ja pol­ku­pyö­räeit­ti Var­tio­saa­ren läpi osa­puil­leen kus­tan­ta­vat. Minä en tosi­aan­kaan tie­dä edes sum­mit­tais­ta arviota.

  3. Lau­ta­kun­nas­sa kysel­tiin, voi­si­ko täs­sä olla kor­kei­ta talo­ja, kun ne ovat kor­kei­den tor­nien vie­res­sä. Vas­taus oli, että ei voi, autot eivät mahdu.”

    Eikös ne autot­kin voi­si sijoit­taa vaik­ka­pa 10-ker­rok­si­seen pysä­köin­ti­ra­ken­nuk­seen? Se sopi­si sii­hen pahim­mal­le var­jo­pai­kal­le aika hyvin.

    Tai sit­ten niin, että näil­le var­joi­sil­le ton­teil­le raken­net­tai­siin tor­ni­ta­lo­ja, joi­den alim­mat, eli var­joi­sim­mat, ker­rok­set oli­si­vat pel­kää pysä­köin­tiä ja asuin­ker­rok­set sii­nä pääl­lä. Maa­il­mal­la on pal­jon esi­merk­ke­jä täl­lai­ses­ta ja tun­tuu toi­mi­van. Esi­mer­kik­si Chicagossa.

  4. Eikö sin­ne Kunin­kaan­tam­meen nyt voi­nut raken­taa yhden pysä­köin­ti­ta­lon yhdel­le ton­til­le ja teh­dä sii­tä sen ver­ran kor­kea, että sin­ne mah­tui­si­vat kaik­ki alu­een autot? Sii­tä oli­si saat­ta­nut saa­da sopi­val­la ase­moin­nil­la jon­kin­lai­sen suo­ja­muu­rin Tam­pe­reen mota­ria vas­taan, jos sel­lais­ta oltai­siin tarvittu.

    Minä mis­tään tie­dä, mut­ta maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­tu­na on var­maan rei­lus­ti hal­vem­paa raken­taa beto­ni­kan­sis­ta pysä­köin­ti­tor­ni kuin kai­vaa maa­na­lai­nen luo­las­to? Kun ei se mikään jär­kyt­tä­vän suu­ri alue ole eikä auto­ja­kaan hir­veän mon­ta, ja isot park­ki­ken­tät ne vas­ta kal­lii­ta ovat­kin, kun ei mah­du raken­ta­maan asuntoja.

  5. Eikö sin­ne Kunin­kaan­tam­meen nyt voi­nut raken­taa yhden pysä­köin­ti­ta­lon yhdel­le ton­til­le ja teh­dä sii­tä sen ver­ran kor­kea, että sin­ne mah­tui­si­vat kaik­ki alu­een autot?

    Nor­mis­sa on tiem­mä mää­ri­tel­ty park­ki­pai­kat asuin­ta­lon ton­til­le. Autoi­li­jaa ei sovi pyy­tää käve­le­mään park­ki­ta­loon asti.

  6. Auto­puo­lue käy nyt todel­la kal­liik­si kau­pun­gil­le, että jos ei mikään muu kiin­nos­ta, oli kyse sit­ten ihmis­ten ter­vey­des­tä tai ilmas­tos­ta, niin eikö edes talous ja työl­li­syys Hel­sin­gis­sä kiin­nos­ta? Verot­kin mak­saa ne ihmi­set rajo­jen sisä­puo­lel­la, ei autot. Työ­tä ostaa ja tekee ne ihmi­set rajo­jen sisä­puo­lel­la, ei autot. Enem­män ihmi­siä rajo­jen sisäl­lä tar­koit­taa siis enem­män työ­tä, kysyn­tää ja vero­ja, kun taas ulko­mail­ta ostet­tu öljy tur­haan autol­la suhaa­mi­seen syö kaup­pa­ta­set­ta ja työl­li­syyt­tä. Hel­sin­ki ei ole enää savu­piip­pu­teol­li­suu­den rii­vaa­ma kau­pun­ki, joten pal­ve­lut kai­pai­si­vat kysyn­tää. Auto­puo­lue käy­tän­nös­sä kar­koit­taa man­si­kin­hoi­toa­lu­eel­le hur­jan mää­rän poten­ti­aa­li­sia sään­nöl­li­siä asiak­kai­ta hel­sin­ki­läi­sil­tä yrit­tä­jil­tä, kun estä­vät tehok­kaan asun­to­ra­ken­ta­mi­sen, vaik­ka uudet jul­ki­sen lii­ken­teen hank­keet syö­vät tar­peen autol­ta, eli kyse on pel­käs­tään auto­puo­lu­een fetis­sis­tä, joka ohjaa hei­dän kau­pun­ki­suun­nit­te­lua. Siel­lä man­si­kin­hoi­toa­lu­eel­la on jo nämä jum­bot sun muut, joten siel­tä ei enää aje­ta neli­pyö­räi­sil­lä osto­voi­maa Hel­sin­kiin, vaik­ka jos­tain syys­tä Hel­sin­ki varaa rajo­jen­sa sisäl­tä sii­hen hur­jan mää­rän tilaa. Hel­sin­gin val­tuus­ton luu­li­si pitä­vän Hel­sin­gin puol­ta — ihan kii­tet­tä­väs­ti puree jo kepu Hel­sin­gin hei­tä ruok­ki­vaa kät­tä, joten pak­ko­ko se on tum­pe­loi­da vie­lä loput itse? Hel­sin­gin val­tuus­to istuu koko maan raken­ne­muu­tok­sen pääl­lä, mut­ta sit­ten vain täy­te­tään pai­kat autoil­la ja ei pääs­te­tä ihmi­siä muut­ta­maan tän­ne töihin.

    Sit­ten vie­lä bogot ja män­nis­töt valeh­te­le­vat ja vit­tui­le­vat, että muut estä­vät asun­to­ra­ken­ta­mi­sen ja aja­vat kau­pun­gin köy­hyy­teen, vaik­ka itse kaa­ta­vat suu­ria kaa­vo­ja tar­joa­mat­ta vaih­toeh­toa, toi­sin kuin esi­mer­kik­si Meri-Ras­ti­las­sa. Nyt sit­ten kaa­ta­vat vie­lä kapi­ta­lis­ti­set fal­lok­set kuin mit­kä­kin sosia­lis­tit. Ei tor­nis­sa asu­va por­va­ri­kaan tar­vit­se autoa, jos ympä­ril­le raken­ne­taan kau­pun­kia, jos­sa pat­sas­tel­la omil­la tol­pil­laan ja jos­sa voi luo­vut­taa suo­siol­la rahan­sa jota­kin pal­ve­lua vas­taan. Mök­ki­au­ton voi sit­ten lai­na­ta tai vuo­kra­ta, jol­loin sel­lai­set­kin pal­ve­lut para­ne­vat. Oli sit­ten tak­si tai vuo­kra-auto, niin sil­lä aje­taan enem­män, joten auton­ras­saa­jil­ta ei lopu työt, jos yksi­tyi­sau­ton omis­ta­mi­nen kau­pun­gis­sa vähe­ni­si, ja suu­ril­le romuil­le­kin saa kul­je­tuk­sen kotiin. Jos tähän auto­puo­lu­een yrit­tä­jä­vas­tai­suu­teen ei poli­tii­kas­sa ole­vat puu­tu, niin aina­han kan­sa­lai­sel­le jää aina­kin mah­dol­li­suus vit­tuil­la takai­sin valit­ta­mal­la sum­ma­hu­ti­kas­sa jokai­seen lai­tok­seen, joka vali­tuk­sia ottaa vas­taan. Vaih­ta­kaa sit­ten pelin sään­nöt, mut­ta sitä ennen kan­nat­tai­si pela­ta tätä ainut­ta peliä fik­sum­min kuin muut. Ei edus­tuk­sel­li­sel­la demo­kra­tial­la maa­il­maa muu­te­ta, jos ihmi­sil­le ei ään­tä vas­taan var­mis­te­ta mah­dol­li­suuk­sia pär­jä­tä. Nyt työ­tä syn­tyy pal­ve­lui­hin myös vähem­män kou­lu­te­tuil­le, jos vain raken­ne­taan kau­pun­ki nii­tä suo­si­vak­si. Jos joku tie­tää miten kään­tää koko hom­man ker­ral­la, niin sii­tä sit­ten vain, mut­ta epäi­len, että jos yli­pää­tään jotain on saa­vu­tet­ta­vis­sa, niin hivuttamalla.

  7. Muut­ta­vat­ko nämä auto­puo­lue­lai­set uusil­le alueil­le itse ja saa­da hal­pa auto­paik­ka itsel­le vai onko tar­koi­tus vain jar­rut­taa uusien asun­to­jen mää­rää ja siten vai­kut­taa oman asun­non hintaan?

  8. Jos ote­taan yhden neliö­ki­lo­met­rin kehik­ko käteen ja napa­taan otos mis­tä päin Suo­mea tahan­sa, niin yhtä moni­muo­tois­ta ja arvo­kas­ta luon­to-kult­tuu­ri­ko­ko­nai­suut­ta kuin Var­tio­saa­ri ei hevin löy­dy, mah­dol­li­ses­ti ei ollen­kaan. Tämä oli­si syy­tä vähi­te­len sisäis­tää ja ottaa myös kaa­voi­tus­työn läh­tö­koh­dak­si. Hel­sin­ki on pääs­syt pal­jon var­ti­jak­si, kun sil­lä on Vartiosaari.

  9. Hel­sin­ki­läi­nen: Jos ote­taan yhden neliö­ki­lo­met­rin kehik­ko käteen ja napa­taan otos mis­tä päin Suo­mea tahan­sa, niin yhtä moni­muo­tois­ta ja arvo­kas­ta luon­to-kult­tuu­ri­ko­ko­nai­suut­ta kuin Var­tio­saa­ri ei hevin löy­dy, mah­dol­li­ses­ti ei ollenkaan.

    Hel­sin­gin saa­ris­tos­ta pitä­nee teh­dä kan­sal­lis­puis­to. Nykyi­siä mök­ke­jä ja huvi­loi­ta kos­kien on ennak­ko­ta­paus Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta, jos­sa huvi­la-alu­ees­ta teh­tiin maa­no­mis­ta­jan vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta viheraluetta 😉

  10. Mik­ko H: Nor­mis­sa on tiem­mä mää­ri­tel­ty park­ki­pai­kat asuin­ta­lon ton­til­le. Autoi­li­jaa ei sovi pyy­tää käve­le­mään park­ki­ta­loon asti.

    Tää. Sii­nä on jotain perus­ta­van­laa­tuis­ta että saman viras­ton saman lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­ton mie­les­tä mah­dol­li­nen käve­lye­täi­syys met­roa­se­mal­le on kilo­met­ri lin­nun­tie­tä, mut­ta auto­paik­ka pitää olla samas­sa talossa.

    Tosin täs­sä on kyse sii­tä­kin, ettei ne park­ki­ta­lot­kaan mitään ilmai­sia ole, ja jos ne on eril­li­ses­sä lai­tok­ses­sa, niin saat­tai­si herä­tä ikä­viä kysy­myk­siä sii­tä mik­si talo­yh­tiön pitää mak­saa ne. Ei ne sitä met­roa­se­maa­kan maksa.

  11. Mitään kan­sa­nää­nes­tys­tä Var­tio­saa­res­ta ei tar­vi­ta. Ei meis­tä kukaan tääl­lä asui­si, jos mei­tä edel­tä­neet suku­pol­vet oli­si­vat saa­neet asias­ta äänes­tää. Men­kää­pä Var­tio­saa­reen vaik­ka heti tänään illal­la kat­so­maan moni­ko niis­tä ainut­laa­tui­sis­ta luon­toar­vois­ta on siel­lä nauttimassa.

    Kunin­kaan­tam­men etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta ei tar­vi­ta maa­na­lais­ta pysä­köin­tiä. Se on pelk­kää pel­toa ja metsikköä.

  12. Bang­ko­kis­sa kor­kei­den talo­jen, pien­ten tont­tien ja auto­paik­ko­jen tar­peen aiheut­ta­ma dilem­ma on rat­kais­tu siten, että jokai­ses­sa n. 15–50 ker­rok­si­ses­sa talos­sa on ensim­mäi­set 5–8 ker­ros­ta auto­hal­lia. Var­si­nai­set asuin­ker­rok­set alka­vat siis vas­ta 5–8 ker­rok­ses­ta ja sin­ne men­nään his­sil­lä raken­nuk­sen aulas­ta. Mik­sei tätä mal­lia voi­si sovel­taa myös Hel­sin­gis­sä? Var­jos­tuson­gel­ma rat­kais­tuu samaan syssyyn.

  13. Kau­pun­ki­lai­nen:
    “Lau­ta­kun­nas­sa kysel­tiin, voi­si­ko täs­sä olla kor­kei­ta talo­ja, kun ne ovat kor­kei­den tor­nien vie­res­sä. Vas­taus oli, että ei voi, autot eivät mahdu.”

    Eikös ne autot­kin voi­si sijoit­taa vaik­ka­pa 10-ker­rok­si­seen pysä­köin­ti­ra­ken­nuk­seen? Se sopi­si sii­hen pahim­mal­le var­jo­pai­kal­le aika hyvin.

    Tai sit­ten niin, että näil­le var­joi­sil­le ton­teil­le raken­net­tai­siin tor­ni­ta­lo­ja, joi­den alim­mat, eli var­joi­sim­mat, ker­rok­set oli­si­vat pel­kää pysä­köin­tiä ja asuin­ker­rok­set sii­nä pääl­lä. Maa­il­mal­la on pal­jon esi­merk­ke­jä täl­lai­ses­ta ja tun­tuu toi­mi­van. Esi­mer­kik­si Chicagossa.

    10-ker­rok­si­set asuin­ta­lot olis paras­ta raken­taa met­roa­se­mien lähel­le, ei tar­vit­se raken­taa sil­taa eikä ratik­ka­lin­jaa. Tämä kos­kee myös mui­ta met­roa­se­mia, ei pel­käs­tään Hert­si­kan ase­maa. Sama kos­kee myös Vuo­saar­ta, tuplaa­mal­la asuin­ta­lo­jen kor­keu­den ja raken­ta­mal­la asu­kas­aloit­teen poh­jal­ta sääs­tyi­si Meri­ras­ti­lan vir­kis­ty­sa­lue Var­tio­ky­län­lah­den rannalla.

    En ymmär­rä mik­si ei raken­ne­ta pal­jon enem­män ker­rok­si kuin nel­jä ker­ros­ta, Nur­mi­jär­vel­le voi raken­taa pientalokaupunkia.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: saa RAPORTOIDA

    Löy­sin siis käy­tet­tä­vyy­son­gel­man; blo­gi­teks­te­jä ei voi lai­na­ta yhtä suo­raan kuin tois­ten kom­ment­te­ja, joten luu­lin ole­va­ni nopeam­pi kir­joit­ta­mal­la itse… (joo­joo leik­kaa­lii­maa on ole­mas­sa, mut­ta se ei ole käyt­tä­jän vika). Point­tiin jäi sil­ti vastaamatta.

  15. Mik­ko H: on tiem­mä mää­ri­tel­ty park­ki­pai­kat asuin­ta­lon tontille. 

    Tie­dän Hel­sin­gis­tä ton­tin (kak­si­kin) joi­den auto­pai­kat ovat rasi­te­so­pi­muk­sel­la tien toi­sel­la puo­len eril­li­ses­sä pysä­köin­ti­ta­los­sa. Raken­nuk­sia ei oli­si saa­nut ottaa käyt­töön ennen kuin pai­kat oli­vat käy­tös­sä (oli­vat onnek­si jo vuo­sia aiem­min). Näis­tä vii­mei­nen asuin­ta­lo val­mis­tui noin vuo­si sit­ten. Auto­pai­kat eri ton­til­la on siis aivan mah­dol­lis­ta nykyäänkin.

  16. Kan­na­tan peri­aat­tees­sa kaik­kien koh­tuu­etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta ole­vien met­sik­kö­jen raken­ta­mis­ta, mut­ta kyl­lä­hän Hel­sin­gin nyky­kaa­voi­tus­ta vai­vaa val­ta­va raken­nus­maan tuh­laus. Pak­ko­miel­tei­ses­ti etsi­tään uusia läm­pä­rei­tä, joi­hin voi­daan raken­taa lähiö paril­la pis­te­ta­lol­la, kos­ka jo raken­net­tu­jen pis­te- ja lamel­li­ta­lo­lä­hiöi­den tii­vis­tä­mi­nen on niin työ­läs­tä ja vaikeaa.

    Jos kruu­nu­vuo­ret, pasi­lat, var­tio­saa­ret, kivi­no­kat ja mal­min len­toa­se­mat raken­ne­taan nyt, nykyi­sil­lä kaa­voi­tus­käy­tän­teil­lä, niin ongel­mat vain kas­va­vat tule­vai­suu­des­sa. Kaa­voi­tus ei vas­taa nyky­te­hok­kuu­del­laan seu­dun väes­tö­kas­vuun, tii­vis­tä­mi­nen on tule­vai­suu­des­sa luul­ta­vas­ti ihan yhtä vai­ke­aa kuin nyt, mut­ta lähim­mät raken­ta­mat­to­mat maa­re­ser­vit ovat var­tio­saa­ren ja kivi­no­kan sijaan nur­mi­jär­vel­lä ja porvoossa.

    Pasi­lan kaa­va­suun­ni­tel­mat ovat pal­jas­tu­mas­sa sur­ku­hu­pai­sik­si, kun muis­taa min­kä­lai­sia kak­kos­kes­kus­ta­vi­sioi­ta alu­ees­ta on vii­mei­set 20 vuot­ta esi­tet­ty. Kala­sa­ta­maan on tulos­sa 2000-luvul­le päi­vi­tet­ty met­ro­lä­hiö osta­rei­neen ja Jät­kä­saa­ri ei vai­ku­ta pal­jon lupaa­vam­mal­ta. Ruo­ho­lah­des­sa voi käy­dä kat­so­mas­sa, mitä on sata­ma-alueil­le noin suun­nil­leen luvassa.

    Eli mitä täs­tä kai­kes­ta nyt sit­ten pitäi­si olla miel­tä? Onko tuh­lai­le­va maan­käyt­tö pie­nem­pi paha kuin olla raken­ta­mat­ta ollen­kaan, vai päinvastoin?

  17. Tie­dän Hel­sin­gis­tä ton­tin (kak­si­kin) joi­den auto­pai­kat ovat rasi­te­so­pi­muk­sel­la tien toi­sel­la puo­len eril­li­ses­sä pysäköintitalossa.

    Juu, onhan nii­tä enem­män­kin, mut­ta sikä­li kun olen ymmär­tä­nyt, uudis­ra­ken­nus­ten tapauk­ses­sa vaa­di­taan joku poik­keus­jär­jes­te­ly tai sopi­mus. Nor­min sinän­sä pitäi­si ottaa ole­tuk­se­na huo­mioon park­ki­paik­ko­jen sijoit­ta­mi­nen naapuriin.

  18. Mark­ku af Heur­lin:
    Tämä fil­la­ri­reit­ti Ram­sin­nie­mes­tä Var­tio­saa­ren kaut­ta Laajasaloon?

    Olin kat­so­vi­na­ni kar­tas­ta, että se ylit­tää kak­si yli 100 met­rin sal­mea. Sen lisäk­si Ram­sin­nie­men ja Var­tio­saa­ren välis­tä kul­kee 2,4 met­rin väy­lä, ja sitä tar­vit­se­vat myös purjeveneet.

    Voi­si­ko joku ystä­väl­li­nen sie­lu ker­toa, mitä sil­lat ja pol­ku­pyö­räeit­ti Var­tio­saa­ren läpi osa­puil­leen kus­tan­ta­vat. Minä en tosi­aan­kaan tie­dä edes sum­mit­tais­ta arviota.

    Täs­tä ksv:n sivus­ta sel­vi­si, mitä mak­saa ras­kaan lii­ken­teen kes­tä­vät sil­lat. Ne mah­dol­li­ses­ti raken­nat­tai­siin, jos aluae vara­taan asuinkäyttöön.

    Repo­sal­mi: 4,3, — 10,15 Me (alv 0)
    Ram­sin­sal­mi: 12,3 Me (alv 0)

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-11–19_Kslk_31_El/899AC657-1E53-433291B3-BF38AD3F1FE1/Liite.pdf

    1. Rai­tio­vau­nun kes­tä­vää sil­taa on suun­ni­tel­tu vain Laa­ja­sa­lon ja Var­tio­saa­ren välil­le. Vuo­saa­ren puo­lel­le meni­si vain kevyen lii­ken­teen sil­ta. Maas­to on kor­ke­aa molem­min puo­lin sal­mea, joten sil­lan lata pää­see purjeveneellä.

  19. Kes­tää­kö rai­tio­vau­nun kes­tä­vä sil­ta Var­tio­saa­reen myös pelas­tus­lai­tok­sen paloau­to­jen pai­not vai pitää­kö palo­mies­ten tul­la saa­reen rati­kal­la tai fillareilla?

    Mil­lä suun­nal­la on lähin paloasema?

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­tio­vau­nun kes­tä­vää sil­taa on suun­ni­tel­tu vain Laa­ja­sa­lon ja Var­tio­saa­ren välil­le. Vuo­saa­ren puo­lel­le meni­si vain kevyen lii­ken­teen sil­ta. Maas­to on kor­ke­aa molem­min puo­lin sal­mea, joten sil­lan lata pää­see purjeveneellä.

    Lai­naa KSV:n muistiota

    RAMSINSALMEN SILTA

    Ram­sin­sal­men sil­ta yhdis­tää Var­tio­saa­ren Ram­sin­nie­meen. Sil­lan kokonaispituus
    on 320 met­riä. Vapaa ali­kul­ku­kor­keus veden­kor­keu­den tasos­ta +1,5 lukien on 20
    met­riä. Ali­kul­ku­kor­keus mah­dol­lis­taa ali­tuk­sen pur­je­ve­neil­lä ja useil­la muil­la alustyy-
    peil­lä. Sal­mes­sa kul­kee 2,4 met­rin väy­lä, mikä osal­taan rajoit­taa alus­ten kokoa.
    Siltavaihtoehdot

    Täs­sä sel­vi­tyk­ses­sä on tut­kit­tu Ram­sin­sal­men sil­taa kevyen lii­ken­teen sil­ta­na, jota
    kuor­mit­taa myös huol­to­lii­ken­ne ja pelas­tus­ajo sam­mu­tus­ka­lus­tol­la kuten Reposal-
    men tapauk­ses­sa VE3. Poik­ki­leik­kauk­sen koko­nais­le­veys on myös sama 8 metriä.”

    Ras­kas palau­to tai­taa pai­naa sii­nä 20 ton­nia. Sil­lan pitää kan­taa myös oma pain­osa, jää­kuor­ma, kes­tää tuu­li jne.

  21. Mark­ku af Heur­lin: Täs­tä ksv:n sivus­ta sel­vi­si, mitä mak­saa ras­kaan lii­ken­teen kes­tä­vät sil­lat. Ne mah­dol­li­ses­ti raken­nat­tai­siin, jos aluae vara­taan asuinkäyttöön.

    Repo­sal­mi: 4,3, – 10,15 Me (alv 0)
    Ram­sin­sal­mi: 12,3 Me (alv 0)

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-11–19_Kslk_31_El/899AC657-1E53-433291B3-BF38AD3F1FE1/Liite.pdf

    Onko jul­ki­nen tie­to pal­jon­ko täl­lai­nen sil­ta­tut­ki­mus maksaa?

  22. Tii­viin kau­pun­gin lomaan tar­vi­taan myös riit­tä­vän vah­va viher­ver­kos­to, jot­ta luon­to kes­tää ja asuk­kaat pysy­vät vir­kei­nä. Var­tio­saa­ri on osa toi­mi­vaa viher­sor­mea, joka jat­kuu Vuo­saa­ren kaut­ta mut­ki­tel­len Sipoo­seen saakka.

    Vii­me aikoi­na on kiin­ni­tet­ty laa­jal­ti huo­mio­ta sii­hen, että lii­kun­nan mää­rää on lisät­tä­vä. Asian edis­tä­mi­sek­si on perään­kuu­lu­tet­tu poik­ki­hal­lin­nol­li­sia toimia.

    Kun kaa­voi­tuk­ses­sa tur­va­taan riit­tä­vät vir­kis­ty­sa­lu­eet, edis­te­tään kan­san­ter­veyt­tä ja sääs­te­tään ter­vey­den­hoi­don menois­sa. Ennal­taeh­käi­sy on hoi­to­me­ne­tel­mis­tä edullisin.

  23. Jos­sa­kin pii­los­sa muhii jo autoi­lun mää­rän kään­ty­mi­nen las­kuun tule­vai­suu­des­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la nuo­ret hank­ki­vat ajo­kort­te­ja sel­väs­ti aikai­sem­paa vähemmän.

    Autoi­lun osuus lii­ken­tees­tä saat­taa kään­tyä las­kuun kau­pun­ki­suun­nit­te­lun mit­ta­kaa­vas­sa yllät­tä­vän nopeas­ti. Kun suun­ni­tel­mat muut­tu­vat käy­tän­nöik­si vii­veel­lä, ei enää ole perus­tel­tua kehit­tää kau­pun­kia autoi­lun ehdoilla.

  24. Olli Ven­to: Vii­me aikoi­na on kiin­ni­tet­ty laa­jal­ti huo­mio­ta sii­hen, että lii­kun­nan mää­rää on lisät­tä­vä. Asian edis­tä­mi­sek­si on perään­kuu­lu­tet­tu poik­ki­hal­lin­nol­li­sia toimia.

    Nykyi­sel­lään Var­tio­saa­ri edis­tää mm. mat­kauin­tia liikuntamuotona.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    kevyen lii­ken­teen silta 

    Mitä tämä oikeas­taan tar­koit­taa? Kevyt­tä lii­ken­net­tä on viral­li­sim­man mää­ri­tel­män mukaan mopo‑, pol­ku­pyö­rä- ja jalan­kul­ku­lii­ken­ne (sisäl­täen käve­lyn lisäk­si mm. hiih­tä­mi­sen). Välil­lä kevyek­si lii­ken­teek­si las­ke­taan myös veneel­lä, kanoo­til­la ja hevo­sel­la kul­ke­mi­nen. Mil­lais­ta lii­ken­net­tä sil­lan on siis tar­koi­tus pal­vel­la? Tus­kin venei­lyä. Ei ehkä rat­sas­tus­ta­kaan. Mopoi­lua, hiihtoa?

  26. Pal­jon on toi­vot­tu, että täs­tä nyt käy­tän­nös­sä sul­je­tus­ta saa­res­ta teh­täi­siin Itä-Hel­sin­gin seu­ra­saa­ri avaa­mal­la se sil­lan avul­la kai­kel­le kan­sal­le. Toi­ve on perus­tel­tu, mut­ta tähän tar­koi­tuk­seen ei tar­vi­ta saar­ta, joka on luon­tai­sel­la ratik­ka­rei­til­lä. (Osmo Soininvaara)

    Haluai­sin kor­ja­ta käsi­tys­tä, joka val­lit­see Var­tio­saa­ren saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta ja sul­keu­tu­nei­suu­des­ta sekä sii­tä, että Var­tio­saa­ri-liik­keen tar­koi­tus oli­si pitää saa­ri sel­lai­se­na. Saa­re­lai­set ovat vuo­si­kausia yrit­tä­neet ja puol­ta­neet sitä, että vesi­lii­ken­ne saa­tai­siin toi­mi­vak­si ja saa­ri avat­tua kai­kel­le kan­sal­le. Saa­ren luon­nos­sa ja raken­tees­sa sekä siel­lä täl­lä het­kel­lä toi­mi­vis­sa yhdis­tyk­sis­sä pii­lee val­ta­va poten­ti­aa­li teh­dä pai­kas­ta vetä­vä vir­kis­tys­koh­de sel­lai­sis­sa mitois­sa, että luon­to ei häi­riin­ny ja sitä on ole­mas­sa sen ver­ran, että ihmi­nen oikeas­ti vir­kis­tyy ja pää­see luon­non hel­maan. Vir­kis­tyä voi kes­kus­tan kah­vi­lois­sa­kin; me puhum­me kas­va­vas­ta, moni­muo­toi­ses­ta luon­nos­ta, jos­sa voi tun­nin käve­ly­len­kin aika­na kokea kot­kan­sii­pi­sa­niais­leh­don, joka todel­la on elä­mys, näh­dä ja syöt­tää vuo­hia, tik­ku­kä­vel­lä jatu­lin­tar­has­sa ja syö­dä evään­sä Vii­kin­ki­kal­liol­la kat­sel­len tai­vaan­ran­taan. Sehän on esi­mer­kik­si lap­si­per­hei­den unel­ma luon­to­mat­kas­ta, jon­ka voi teh­dä lap­si­kes­tä­väl­lä aika­tau­lul­la. Todel­li­ses­sa luon­nos­sa, ei puistossa.

    Haluai­sin myös huo­maut­taa, että asian uuti­soin­nis­ta on käy­nyt sel­väk­si, että saa­reen tar­vit­tai­siin vähin­tään 5000 asu­kas­ta, JOTTA ratik­ka­reit­ti kan­nat­tai­si raken­taa. Sii­nä ei ole mitään luontaista. 

    Tun­tuu sil­kal­ta rahan tuh­lauk­sel­ta inves­toi­da kak­si mil­joo­nia mak­sa­vaa sil­taa, vetää ratik­ka­reit­ti MEREN YLI sekä tuho­ta kiis­tat­to­man arvo­kas luon­to­koh­de kau­pun­ki­lais­ten ulot­tu­vil­ta, jot­ta voi­daan sijoit­taa sin­ne 5000–7000 asu­kas­ta, jot­ka voi­tai­siin sijoit­taa muu­al­le­kin ilman näi­tä uhrauk­sia ja kuluja. 

    Lopuk­si haluai­sin tie­tää, Osmo Soi­nin­vaa­ra, onko ole­mas­sa sel­lai­sia ihmi­siä, joil­la oli­si varaa näi­hin saa­ria­sun­toi­hin, mut­ta jot­ka suos­tu­vat tule­maan kotiin­sa rai­tio­vau­nul­la ja jät­tä­mään auton­sa mantereelle?

  27. Var­tio­saa­ri: Onhan se kiva jos pik­ku­po­ru­kal­la on defac­to yksi­tyis­käy­tös­sä oma man­sik­ka­paik­ka Suo­men pää­kau­pun­gin edus­tal­la ole­vas­sa saa­res­sa. Kel­jut­taa­han sii­tä luo­pua, ymmärrän.

    Mie­les­tä­ni Var­tio­saa­reen kan­nat­taa raken­taa mel­ko inten­sii­vi­ses­ti siten että kai­kil­le avoin­ta vir­kis­ty­sa­luet­ta jää nii­tä kau­nii­ta kesä­päi­viä var­ten. “vir­kis­ty­sa­lu­eel­la” tar­koi­tan kau­pun­ki­mais­ta puis­toa ja ran­taa, lähis­töl­tä Aurin­ko­lah­des­ta löy­tyy esi­merk­ki sii­tä että ran­ta voi olla todel­la suo­sit­tu ulkoi­lu­koh­de kau­em­paa­kin kun vaan toteu­te­taan oikein.

    Tämä nyt vaan on vää­räs­sä pai­kas­sa ollak­seen hyvä koh­de luon­non­ti­lai­sek­si saa­rek­si tai pel­käk­si ulkoil­ma­museok­si (voi sin­ne toki jotain jät­tää). Olen­nais­ta on Var­tio­saa­ren luon­nol­li­nen nivou­tu­mi­nen kruu­nu­vuo­ren rai­tio­lin­jaan ja Vuo­saa­ren suun­taan. Tämä mie­les­sä kan­nat­taa Vuo­saa­ren suun­nan sil­ta suun­ni­tel­la niin että jäte­tään pitem­män aika­vä­lin varaus rai­tio­lin­jan jat­ka­mi­sek­si Vuosaareen.

  28. Oli­si kyl­lä kiva, jos Kala­sa­ta­mas­sa oli­si nii­tä kor­kei­ta talo­ja myös Kes­kus­kort­te­lin ulko­puo­lel­la siten, että ker­ros­kor­keus ei heti tipah­da 30:sta johon­kin vii­teen tms. Yrit­tä­kää siis vie­lä ajaa asiaa!

    Tääl­lä onkin jo ehdo­tel­tu eril­lis­tä pysä­köin­ti­hal­lia tai talo­jen ala­ker­ros­ten varaa­mis­ta pysä­köin­tiin. Eikö yksi vaih­toeh­to oli­si teh­dä, kuten erääl­le ton­til­le sii­nä lähet­ty­vil­lä. Eli että kort­te­lis­sa oli­si lähes koko alin ker­ros pelk­kää pysä­köin­tiä (kadun­var­ren lii­ke­ti­lo­ja lukuun otta­mat­ta). Sisä­pi­ha­kin oli­si siis nos­tet­tu ker­ros­ta ylem­mäs, jol­loin sekin oli­si valoisampi.

  29. Jos Ram­sin­sal­meen teh­dään sil­ta, kevyt tai ras­kas, pur­je­ve­nei­den kul­ku kait estyy. Nii­tä Puo­ti­las­sa on muu­ta­ma sata. Aina­kin Salon saa­ris­tos­sa, Ulko­luo­dos­sa, yksi­kin har­mis­tu­nut pur­jeh­ti­ja sai sil­ta­pro­jek­tin häm­min­kiin. Miten­kö­hän täällä.

  30. Hei­ni Leh­väs­lai­ho:
    Haluai­sin kor­ja­ta käsi­tys­tä, joka val­lit­see Var­tio­saa­ren saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta ja sul­keu­tu­nei­suu­des­ta sekä sii­tä, että Var­tio­saa­ri-liik­keen tar­koi­tus oli­si pitää saa­ri sel­lai­se­na. Saa­re­lai­set ovat vuo­si­kausia yrit­tä­neet ja puol­ta­neet sitä, että vesi­lii­ken­ne saa­tai­siin toi­mi­vak­si ja saa­ri avat­tua kai­kel­le kansalle. 

    Suo­mek­si: min­kään­lais­ta sil­taa sin­ne ei man­te­reel­ta halu­ta. Eli vas­taa­vas­ti Seu­ra­saa­ren sil­ta puret­tai­siin ja yhteys man­te­reel­le hoi­det­tai­siin siel­tä veneel­lä. Uskomatonta.

    …onko ole­mas­sa sel­lai­sia ihmi­siä, joil­la oli­si varaa näi­hin saa­ria­sun­toi­hin, mut­ta jot­ka suos­tu­vat tule­maan kotiin­sa rai­tio­vau­nul­la ja jät­tä­mään auton­sa mantereelle?

    Autoa ei tar­vit­se jät­tää man­te­reel­le, kun sel­lais­ta ei edes tar­vit­se omis­taa. Rai­tio­vau­nu ja kevyt lii­ken­ne riit­tä­vät. Ei kan­na­ta uskoa lii­an yksi­sil­mäi­ses­ti auto­puo­lu­een väit­tee­seen, että ainoas­taan autol­la liik­ku­vat oli­si­vat ns. hyviä veronmaksajia.

    Yli­pään­sä kevyt liik­ku­mi­nen sil­loil­la, joil­la on myös auto­lii­ken­net­tä, on yleen­sä hyvin epä­miel­lyt­tä­vää (vrt. esim. Pasi­lan, Kulos­aa­ren, Laut­ta­saa­ren tai Leh­ti­saa­ren sillat).

  31. Koti-isä:
    …auto­puo­lu­een väit­tee­seen, että ainoas­taan autol­la liik­ku­vat oli­si­vat ns. hyviä veronmaksajia. 

    Auto­puo­lue on toki yhtä lail­la huo­lis­saan vuo­ro­työ­läis­duu­na­reis­ta ja syr­jäy­ty­neis­tä joil­le se paik­ka on myös löy­dyt­tä­vä. Nor­mit kos­ke­vat kaik­kea raken­ta­mis­ta ja enem­män ne vai­kut­ta­vat kau­pun­ki­ku­vaan ja asu­mis­kus­tan­nuk­siin pie­nis­sä kerrostaloasunnoissa.

  32. Hei­ni Leh­vä­sa­hon kuvaus on kau­nis, ja niin on var­maan saa­ri­kin, mut­ta onko tuol­lai­sen pai­kan sijain­ti puo­len tun­nin ratik­ka­mat­kan pääs­sä Kol­men sepän pat­saal­ta oikea?

  33. Hei­ni Leh­väs­lai­ho:
    Lopuk­si haluai­sin tie­tää, Osmo Soi­nin­vaa­ra, onko ole­mas­sa sel­lai­sia ihmi­siä, joil­la oli­si varaa näi­hin saa­ria­sun­toi­hin, mut­ta jot­ka suos­tu­vat tule­maan kotiin­sa rai­tio­vau­nul­la ja jät­tä­mään auton­sa mantereelle?

    On ole­mas­sa. Tän­ne Munk­ki­nie­meen mat­kus­taa rai­tio­vau­nul­la kotei­hin­sa päi­vit­täin aika mon­ta mink­ki­turk­kia ja mit­ta­ti­laus­pu­kua. Tun­nel­ma on hiu­kan eri kuin monel­la muul­la ratikkalinjalla.

    Lisäk­si täs­sä on tie­tyn­lai­nen suku­pol­vie­ro; meil­lä alkaa olla koko jouk­ko sel­lai­sia ±30-vuo­tiai­ta, jot­ka ovat asu­neet koko ikän­sä kau­pun­gis­sa ja jois­ta on kas­va­nut pie­nes­tä pitäen tot­tu­nei­ta jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiä. Kun tulo­ta­so nousee, jää­dään edel­leen käyt­tä­mään jouk­ko­lii­ken­net­tä. Tie­tys­ti pal­ve­lu­ta­so­vaa­ti­muk­set ovat usein täl­lä ryh­mäl­lä aika kovia, mut­ta suo­ra ja vaih­do­ton ratik­ka täyt­tää ne kyl­lä, kun­han vuo­ro­vä­li on tiheä ja lii­ken­nöin­tiai­ka pitkä.

  34. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Samal­la kun Var­tio­saar­ta kaa­voi­te­taan asuin­käyt­töön, täs­sä heli­kop­te­ri­ku­vaa met­ro- ja juna-ase­mien lähel­tä. Kai­kis­ta koh­teis­ta pää­see kes­kus­taan alle 20 minuutissa.

    Tar­koi­tus Var­tio­saa­ren kaa­voit­ta­mi­ses­sa ei kai lopul­ta ole pyr­ki­myk­ses­sä asun­to­pu­lan lie­vit­tä­mi­seen vaan sii­hen, että kau­pun­gin mure­ne­vaa vero­poh­jaa saa­tai­siin pön­ki­tet­tyä ran­kas­ti kun­nal­lis­ve­roa mak­sa­val­la ylem­mäl­lä kes­ki­luo­kal­la toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kai­den ase­mes­ta. Ran­to­jen raken­ta­mi­sel­la kuvi­tel­laan hou­ku­tel­ta­van näi­tä kak­si mer­sua omis­ta­via maa­il­man­kan­sa­lai­sia kau­pun­gin veron­mak­sa­jik­si. Asuin­paik­ka­na merenranta.

    Toi­saal­ta kruu­nun­vuo­ren sil­ta oli­si niin mas­sii­vi­nen inves­toin­ti, että Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan alue ei sitä yksi­nään perus­te­le vaan sil­lan jat­ko­na tar­vi­taan syöt­tö­lii­ken­net­tä Var­tio­saa­res­ta, Laa­ja­sa­los­ta, Vil­lin­gis­tä, San­ta­ha­mi­nas­ta jne.

    Mie­len­kiin­tois­ta on se, että kaa­voi­tus­ko­neis­to ei näe Hel­sin­gin ran­to­ja niuk­ka­na luon­non­va­ra­na, jota tuli­si var­jel­la tule­vil­le suku­pol­vil­le vaan raken­ta­ma­ton saa­ris­to halu­taan kur­sai­le­mat­to­mas­ti raken­nus­tuo­tan­non raa­ka­poh­jak­si. Käy­tän täl­lais­ta sanaa, kos­ka nykyi­sen raken­nus­tuo­tan­non jäl­jil­tä raken­nus­maas­ta ei jää jäl­jel­le kuin 5–10 met­riä syvä lou­hos, jon­ka pääl­le kort­ti­ta­lo­tuo­tan­to raken­tuu. Jopa puis­tot raken­ne­taan siten, että nur­mia­lus­tan alta räjäy­te­tään kal­lio pois noin met­rin syvyy­del­tä. Tämä näh­tiin Musii­ki­ta­lon edus­tan nur­mi­kent­tää rakennettaessa.

    Tämä raken­nus­tuo­tan­to­ta­pa ei eroa miten­kään sil­tä hävi­tyk­sel­tä, jota Tal­vi­vaa­ra on saa­nut aikai­sek­si Sot­ka­mon kor­peen. Kun moder­ni raken­nus­tuo­tan­to­tek­no­lo­gia tuo­daan Var­tio­saa­reen, saa­ri vain lak­kaa ole­mas­ta ja alu­ees­ta tulee ste­rii­li kivi­lä­hiö. Var­mas­ti miel­lyt­tä­vä asuin­paik­ka ja ylim­mis­tä ker­rok­sis­ta näkee kii­ka­ril­la Viron ran­ni­kon, joten käm­pis­tä voi­daan pyy­tää 10000 euroa neliöl­tä. Juu­ri täl­lais­ta raa­ka­maa­ta Hel­sin­gis­sä toi­mi­va raken­nus­teol­li­suus halajaa.

    Tämän jäl­keen voi­daan kaa­voit­taa Vil­lin­ki ja San­ta­ha­mi­na kun­han ne soti­laan piru­lai­set vaan ymmär­täi­si­vät läh­teä hyvän sään aikana.

  35. Suun­nit­te­lus­sa oli­si hyvä nos­taa yhdek­si kes­kei­sek­si asiak­si, miten tur­va­taan riit­tä­vät vir­kis­ty­sa­lu­eet eheän kau­pun­gin lomas­sa ja lähel­lä ihmis­ten koteja.

    Jos täh­dä­tään asuk­kai­den lii­kun­taa ja ter­veyt­tä tuke­vaan kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, vir­kis­ty­sa­luei­den sijain­nin mer­ki­tys kasvaa.

    Jos vir­kis­ty­sa­lu­eet muo­dos­ta­vat ver­kos­ton, ne lisää­vät lii­kun­taa vie­lä­kin parem­min. Suun­nit­te­lun mer­ki­tys koros­tuu siksikin.

  36. Daniel Feder­ley: Hei­ni Leh­vä­sa­hon kuvaus on kau­nis, ja niin on var­maan saa­ri­kin, mut­ta onko tuol­lai­sen pai­kan sijain­ti puo­len tun­nin ratik­ka­mat­kan pääs­sä Kol­men sepän pat­saal­ta oikea?

    Elä­väs­sä kau­pun­gis­sa on kont­ras­te­ja. Lähiöis­tä on nyky­ään tapa­na teh­dä umpi­tyl­siä mekaa­ni­sia kaa­voi­tus­har­joi­tuk­sia, ja tämä on myös Var­tio­saa­ren koh­ta­lo jos se nyt kaavoitetaan.

    Kan­nat­taa kul­kea poten­ti­aa­li­nen ratik­ka­reit­ti Kol­men sepän aukiol­ta Repo­sal­men ran­taan, mat­kal­la on mel­koi­ses­ti jou­to­maa­ta joka kan­nat­tai­si ottaa käyt­töön ensin. Jos­tain syys­tä kaa­voi­tus­ta vaan on teh­ty sil­lä peri­aat­teel­la että raken­ne­taan tiet ja har­vak­sel­taan talo­ja, jon­ka jäl­keen “täy­teen kaa­voi­tet­tu” alue hylä­tään vuo­si­kym­me­nik­si kun siir­ry­tään kaa­voit­ta­maan taas uusia alueita.

  37. Lähi­seu­dun asu­kas: Var­tio­saa­ri: Onhan se kiva jos pik­ku­po­ru­kal­la on defac­to yksi­tyis­käy­tös­sä oma man­sik­ka­paik­ka Suo­men pää­kau­pun­gin edus­tal­la ole­vas­sa saa­res­sa. Kel­jut­taa­han sii­tä luo­pua, ymmärrän.

    Saa­rel­le on kui­ten­kin hal­pa päi­vit­täi­nen veneyh­teys, joten jos ihmi­set eivät siel­lä käy niin ei kai nii­tä nyt sin­ne voi pakot­taa­kaan. Sil­taa kannatan.

    Daniel Feder­ley:
    Hei­ni Leh­vä­sa­hon kuvaus on kau­nis, ja niin on var­maan saa­ri­kin, mut­ta onko tuol­lai­sen pai­kan sijain­ti puo­len tun­nin ratik­ka­mat­kan pääs­sä Kol­men sepän pat­saal­ta oikea?

    On, jos löy­tyy sel­lai­sia paik­ko­ja joi­hin raken­ta­mi­nen hait­taa vähem­män. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si Roi­hu­pel­to, Tat­ta­ri­suo, Kona­la, Mal­min­kar­ta­no, Kan­nel­mä­ki, Mau­nu­la, Oulun­ky­lä, Pukin­mä­ki, Mal­mi, Tapu­li­kau­pun­ki, Kon­tu­la, Myl­ly­pu­ro ja Puo­tin­har­ju. Har­jun asu­kas­ti­heys on 27 000 as/km2 ja vaik­ka­pa Myl­ly­pu­ron 4 400 as/km2.

    Hei­ni Leh­väs­lai­ho:
    Lopuk­si haluai­sin tie­tää, Osmo Soi­nin­vaa­ra, onko ole­mas­sa sel­lai­sia ihmi­siä, joil­la oli­si varaa näi­hin saa­ria­sun­toi­hin, mut­ta jot­ka suos­tu­vat tule­maan kotiin­sa rai­tio­vau­nul­la ja jät­tä­mään auton­sa mantereelle?

    Täs­tä ei kan­na­ta välit­tää. Jos Var­tio­saa­ri raken­ne­taan, kau­pun­ki kyl­lä pakot­taa raken­ta­maan sin­ne ne 3 000 auto­paik­kaa. Jouk­ko­lii­ken­teen perus­rat­kai­su­na on bus­si Hert­to­nie­meen ja rai­tio­vau­nu saa­daan jos saa­daan. En yllät­tyi­si, jos osa kau­pun­gin­val­tuu­te­tuis­ta vaa­ti­si vie­lä moot­to­ri­ka­tua Ras­ti­laan. Onhan Tar­voon­kin raken­net­tu moottoritie.

  38. Kevyen lii­ken­teen sil­ta Var­tio­saa­reen oli­si ilman muu­ta hyvä jut­tu. Mitä saa­ren gryn­daa­mi­seen tulee, niin eikö oli­si kaik­kien kan­nal­ta hel­pom­paa kaa­voit­taa Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta uudes­taan siten, että sin­ne mah­tuu 5000–7000 asun­toa enem­män? Park­ki­pai­kat vaik­ka proo­muil­le, jos ei muu auta.

  39. Lot­ta:
    Bang­ko­kis­sa kor­kei­den talo­jen, pien­ten tont­tien ja auto­paik­ko­jen tar­peen aiheut­ta­ma dilem­ma on rat­kais­tu siten, että jokai­ses­sa n. 15–50 ker­rok­si­ses­sa talos­sa on ensim­mäi­set 5–8 ker­ros­ta auto­hal­lia. Var­si­nai­set asuin­ker­rok­set alka­vat siis vas­ta 5–8 ker­rok­ses­ta ja sin­ne men­nään his­sil­lä raken­nuk­sen aulas­ta. Mik­sei tätä mal­lia voi­si sovel­taa myös Hel­sin­gis­sä? Var­jos­tuson­gel­ma rat­kais­tuu samaan syssyyn.

    Parem­pi kysy­mys oli­si, mik­si koko asia kuu­luu kau­pun­gin mää­rät­tä­väk­si? Pysä­köin­ti­paik­ko­ja raken­net­ta­koon sen ver­ran kuin raken­ne­taan ja kau­pun­ki hal­lin­noi­koon omia pysä­köin­ti­paik­ko­jaan lii­ke­toi­min­nan peri­aat­tein — mis­tä tuli­kin mie­lee­ni: Pitäi­si­kö kau­pun­gin pysä­köin­ti­va­ran­non yllä­pi­toa ja kehit­tä­mis­tä var­ten perus­taa HKL-Pysä­köin­ti tai vaik­ka Hel­sin­gin pysä­köin­ti Oy?

  40. Olen jo pit­kään aja­tel­lut, että vih­rei­den äänes­tä­mi­ses­sä ei ole mitään jär­keä, jos äänet mene­vät täl­lai­sil­le lähi­luon­non rais… tuhoa­jil­le. Vrt. kyy­ni­nen suh­tau­tu­mi­nen Kum­pu­lan­laak­soon. Vitut­taa äärim­mäi­sen syväs­ti tämä lep­su vähem­mis­tö­jen oikeuk­sien edis­tä­mi­sen politiikka.

    Lin­ko­la­lai­suus lie­nee se oikea rat­kai­su. Tai lähi­luon­nos­ta naut­ti­mi­nen itse­mur­haan saak­ka. Tai alkoholisoituminen.

    Näi­den kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den kum­mal­li­set visiot eivät koh­taa tämän enti­sen vih­reän jär­keä. Mik­sei Kes­ki-Pasi­laan voi raken­taa 20 kpl 30 ker­rok­sis­ta ker­ros­ta­loa? Mik­si tätä asu­tus­ta täy­tyy ripo­tel­la sin­ne sun tänne?

    Jäl­ki­pol­vet tule­vat kiroa­maan tiet­ty­jä näen­näis liberaalikokoomusvihreitä.

  41. Ant­sa: Tar­koi­tus Var­tio­saa­ren kaa­voit­ta­mi­ses­sa ei kai lopul­ta ole pyr­ki­myk­ses­sä asun­to­pu­lan lievittämiseen…

    Kyl­lä se on. Voi ja saa olla sitä miel­tä, että asun­not pitäi­si raken­taa jon­ne­kin muu­al­le, mut­ta tämän kaa­voi­tus­pro­jek­tin jul­ki­lausut­tu tavoi­te on saa­da yksi uusi asui­na­lue lisää, kos­ka niis­tä on huu­ta­va pula, eikä tuo­ta ole mitään syy­tä epäillä.

    Sil­ta Var­tio­saa­reen on suh­teel­li­sen pie­ni inves­toin­ti, rapor­tin mukaaan koko­nais­kus­tan­nus on noin 27 mil­joo­naa euroa, suu­rin­piir­tein saman ver­ran kuin saa­ren sisäi­nen katu­verk­ko mak­saa. Koko­nai­suu­te­na inves­toin­ti­tar­peek­si on arvioi­tu rei­lu sata mil­joo­naa euroa (sil­ta, kadut, jul­ki­set raken­nuk­set, vie­mä­rit…), jos kaa­voi­te­taan 250 000 — 350 000 ker­ros­ne­liö­met­riä, eli kau­pun­gin inves­toin­nit oli­si­vat noin 300 — 400 €/kem2. Tyy­pil­li­ses­ti Hel­sin­gis­sä uudel­la asui­na­lu­eel­la ne ovat noin 700 €/kem2, ja tont­ti­maas­ta kau­pun­ki saa 500 — 1 000 €/kem2 (riip­puu mm.ARAn osuudesta). 

    Lyhyes­ti sanot­tu­na, tämän kaa­van ongel­mat jos teh­dään tii­vis­tä, eivät ole taloudellisia.

    1. Sil­ta Var­tio­saa­reen on suh­teel­li­sen pie­ni inves­toin­ti, rapor­tin mukaaan koko­nais­kus­tan­nus on noin 27 miljoonaa 

      Alö­uel­le on tulos­sa 3000 pysä­köin­tipåaik­kaa. Vaik­ka ne saa­tai­siin poik­keuk­sel­li­sen hal­val­la, vaik­ka vain 25 000 euroa/paikka, ne mak­sai­si­vat yhteen­sä 75 mil­joo­naa. Miten tääs­sä sil­lat voi­vat olla noin suu­ri ongelma?

  42. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: On, jos löy­tyy sel­lai­sia paik­ko­ja joi­hin raken­ta­mi­nen hait­taa vähem­män. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si Roi­hu­pel­to, Tat­ta­ri­suo, Kona­la, Mal­min­kar­ta­no, Kan­nel­mä­ki, Mau­nu­la, Oulun­ky­lä, Pukin­mä­ki, Mal­mi, Tapu­li­kau­pun­ki, Kon­tu­la, Myl­ly­pu­ro ja Puo­tin­har­ju. Har­jun asu­kas­ti­heys on 27 000 as/km2 ja vaik­ka­pa Myl­ly­pu­ron 4 400 as/km2.

    Tämä on sinän­sä tot­ta, mut­ta käy­dään nyt noi yksi ker­ral­laan läpi, ihan sen selit­tä­mi­sek­si mik­si tämä jon­ne­kin muu­al­le raken­ta­mi­nen rat­kai­su­na käy vähän hermoille.

    Roi­hu­pel­to. Poten­ti­aa­lia, sii­nä voi­si olla met­roa­se­ma ja se on Joke­rin var­rel­la. Käy­tän­nös­sä, sitä yhtä pien­tä­kin asuin­kaa­vaa vas­tus­te­taan, lähi­luon­non rais­kaa­mi­nen ja sil­leen lep­poi­sas­ti, pap­payh­dis­ten toi­mes­ta. Lisäk­si se on teol­li­suusa­lue, ja kos­ka Itä-Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on maa­il­man tär­kein asia, niin siel­lä pitää olla kosol­ti aal­to­pel­ti­hal­le­ja ja tyh­jiä toimitilatontteja.

    Tat­ta­ri­suo. Mal­min len­toa­se­man melua­luet­ta, lisäk­si se on jo aika kau­ka­na. Maa­pe­rä toden­nä­köi­ses­ti pilaan­tu­nut. Jos­sain nii­tä teol­li­suusa­luei­ta­kin pitää olla, ja minus­ta tämä voi­si olla se pai­ka. Appro­pos, mai­nit­sin­ko jo Mal­min len­to­ken­tän liit­tyen lähi­luon­non sekä kult­tuu­ri­pe­rin­nön tuhoutumisen?

    Mal­mi. Len­to­kent­tä ilmei­ses­ti ete­nee, ja kes­kus­taan teh­tä­neen tii­vis­tys­kaa­va. Jos nyt opti­mis­tik­si heit­täy­dyn niin sii­hen ase­man nur­kil­le sai­si ehkä tuhat asun­toa, vuo­des­sa pitäi­si kaa­voit­taa yli vii­si tuhatta.

    Mau­nu­la. Sin­ne­hän juu­ri teh­tiin täy­den­nys­kaa­vaa, joka oli muu­ten kiva pait­si ettei sii­nä ollut juu­ri talo­ja. On sano­mat­ta­kin sel­vää että hau­li­kol­la räis­kit­ty pis­te­ta­loark­ki­teh­tuu­ri on kor­vaa­mat­to­man arvo­kas­ta kult­tuu­ri­pe­rin­töä jota on syy­tä jat­kaa täy­den­tä­mät­tö­myys­kaa­vois­sa, ja lähi­luon­to. Suu­ruus­luok­kaa kym­me­niä asuntoja.

    Oulun­ky­lä. Toki­han yli neli­ker­rok­si­set talot tuho­aa Oulun­ky­län sky­li­nen. Suu­ruus­luok­kaa ehkä joku­nen sata asuntoa.

    Ja niin edel­leen. Lisä­tään nyt vie­lä että sen ker­ran, kun jos­tain löy­tyy jotain maa­ta jol­le voi raken­taa, niin toden­nä­köi­ses­ti sin­ne raken­ne­taan puo­let sii­tä mitä voi­si, kos­ka pysäköinti.

    Sii­hen että asi­aa seu­raa­vat ovat jok­seen­kin kyy­nis­ty­neet argu­men­teil­le enteks ainut­laa­tui­sim­mas­ta lähi­luon­nos­ta ja perä­ti ihmeel­lis­tä kult­tuu­ri­pe­rin­nös­tä on syyn­sä. Luon­non­suo­je­lu­puo­lel­le on myös jo aiko­ja sit­ten yri­tet­ty ker­toa, että jos jokai­ki­nen kas­via työn­tä­vä maa-ala on eri­tyi­sen kor­vaa­ma­ton, niin koko käsi­te ei koh­ta enää tar­koi­ta yhtään mitään, ja traa­gi­ses­ti var­sin­kaan sil­loin kun se on totta.

    Posi­tii­vi­sem­min, viras­to on pet­ran­nut todel­la pal­jon, ja ihan hyviä­kin isom­pia koh­tei­ta on vireil­lä. Esi­mer­kik­si sii­nä Ham­mas­lää­ke­tie­teel­li­sen isos­sa ton­tis­sa Pik­ku-Huo­pa­lah­des­sa on poten­ti­aa­lia ja teke­mi­sen makua. Ensi­si­jai­ses­ti se raken­nus­po­ten­ti­aa­li on kui­ten­kin kan­ta­kau­pun­gin reunoilla.

  43. En mil­lään jak­sa ymmär­tää miten maan suu­rin­ta kau­pun­kia hal­lin­noi­daan kuin jota­kin kiin­teis­tö­ke­hi­tys­pro­jek­tia, jon­ka ainoa tar­koi­tus on mak­si­moi­da tuotto/m2. Naii­vi idea­lis­ti voi­si luul­la kau­pun­gin ole­van kau­pun­ki­lai­sia varten.

    Joka iki­nen meren­ran­ta­tont­ti on raken­net­ta­va tuk­koon, vaik­ka kau­pun­ki on täyn­nä vajaa­käy­tös­sä ole­via val­mii­ta aluei­ta. Var­tio­saa­ren tai Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän gryn­daa­mis­ta perus­tel­laan eko­lo­gi­suu­del­la ja jouk­ko­lii­ken­teen tuke­mi­sel­la. Oli­si itse Orwell­kin ihmeissään. 

    Samal­la asuin­kus­tan­nuk­set nouse­vat tai­vai­siin, kos­ka uudis­tuo­tan­to koh­dis­tuu vain kaik­kein kal­leim­paan seg­ment­tiin. Toki talous­teo­ree­ti­kot osaa­vat perus­tel­la uusien luk­susa­sun­to­jen las­ke­van hin­to­ja, ikään­kuin ne van­hem­mat öky­käm­pät tuli­si­vat yhtäk­kiä alen­nus­myyn­tiin. Tosi­maa­il­ma ei vain toi­mi näin. Len­to­mat­kus­ta­mi­sen hal­pe­ne­mi­seen­kin tar­vit­tiin Ryanair ja Easy­jet, eikä lisää Fin­nai­rin business-paikkoja.

    1. Samal­la asuin­kus­tan­nuk­set nouse­vat tai­vai­siin, kos­ka uudis­tuo­tan­to koh­dis­tuu vain kaik­kein kal­leim­paan segmenttiin. 

      Jos asun­to­tuo­tan­to koh­dis­tui­si kal­leim­paan seg­mennt­tiin, se alen­tai­si tehok­kaim­min asun­to­jen hin­to­ja kai­kis­sa segmenteissä.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos asun­to­tuo­tan­to koh­dis­tui­si kal­leim­paan seg­mennt­tiin, se alen­tai­si tehok­kaim­min asun­to­jen hin­to­ja kai­kis­sa segmenteissä.

    Tämä on jon­kin­lai­nen muo­tius­ko­mus, joka on käy­tös­sä ran­ta­ra­ken­ta­mis­hank­kei­den perustelemiseksi. 

    Aidos­ti hin­toi­hin vai­ku­tet­tai­siin tehok­kaim­min tuot­ta­mal­la pie­niä ja kes­ki­ko­koi­sia vuo­kra-asun­to­ja, jol­loin vuo­kral­la asu­mi­ses­ta tuli­si var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to omistamiselle.

    Jos useam­mat asui­si­vat vuo­kral­la, asun­not myös kier­täi­si­vät tehok­kaam­min eri elä­män­vai­heis­sa eivät­kä esim. ikään­ty­vät paris­kun­nat jäi­si per­hea­sun­toi­hin las­ten muu­tet­tua kotoa.

    Tosia­sias­sa kui­ten­kin tai­taa olla niin, että koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen tar­pees­ta puhu­vat eni­ten ne, jot­ka nii­tä vähi­ten halua­vat. Asun­to­ve­lal­li­sil­le koh­tuu­hin­tai­set asun­not oli­si­vat kauhistus.

  45. Han­na-Lee­na Yli­nen: Tosia­sias­sa kui­ten­kin tai­taa olla niin, että koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen tar­pees­ta puhu­vat eni­ten ne, jot­ka nii­tä vähi­ten haluavat. 

    Ainoa tapa alen­taa asu­mi­sen hin­taa mark­ki­na­ta­lou­des­sa on vähen­tää kysyn­tää tai nos­taa tarjontaa.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kysyn­nän vähen­tä­mi­nen edel­lyt­täi­si talou­den tahal­lis­ta jar­rut­ta­mis­ta, ja sitä har­vem­pi halu­aa. Kysyn­tä tulee sii­tä, että pää­kau­pun­ki­seu­dun talous työl­lis­tää koko ajan enem­män väkeä, joka tar­vit­see asun­to­ja. Jos asun­to­ja ei tuo­te­ta lisää, jo se jar­rut­taa talouskasvua.

    Niin­pä ainoa jär­ke­vä vaih­toeh­to on lisä­tä asun­to­jen tar­jon­taa. Isos­sa kuvas­sa on aika sama, raken­ne­taan­ko mini­mi­va­rus­tel­tu­ja kop­pe­roi­ta Kor­son­ta­kaan vai hyvä­laa­tuis­ta asun­to­kan­taa kes­kei­sem­mil­le alueil­le. Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le mah­tuu tule­maan lisää väkeä.

    Jos kui­ten­kin tavoit­tee­na on saa­da samal­la pidet­tyä ihmis­ten asu­mi­sen taso kes­ki­mää­rin mah­dol­li­sim­man hyvä­nä, kan­nat­taa raken­taa mah­dol­li­sim­man laa­du­kas­ta ja halut­tua asuntokantaa.

    Tämä voi tun­tua epäin­tui­tii­vi­sel­ta, mut­ta taka­na on kak­si olen­nais­ta sään­töä. Ensim­mäi­nen on se, että asun­nois­sa asuu käy­tän­nös­sä aina joku. Meil­lä ei ole mitään suur­ta tyh­jien asun­to­jen ongel­maa, joka joh­tui­si sii­tä, ettei niil­le oli­si kysyn­tää. (Tätä on muuttotappiopaikkakunnilla.)

    Toi­nen sään­tö on se, että jos meil­lä on tiet­ty mää­rä asun­to­ja, nii­den kes­ki­hin­ta on olen­nai­ses­ti sama riip­pu­mat­ta asun­to­jen laa­dus­ta. Näin käy sik­si, että asun­to­jen hin­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei mää­räy­dy tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sis­ta, vaan se tulee ihmis­ten maksukyvystä.

    Niin­pä täs­sä käy niin, että mitä parem­pia asun­to­ja alu­eel­la on, sitä parem­man asun­non samal­la rahal­la saa.

    Näil­lä lai­na­lai­suuk­sil­la ei ole ihmeem­min teke­mis­tä vuo­kra- tai omis­tusa­su­mi­sen kans­sa. Mark­ki­naeh­toi­nen vuo­kra-asu­mi­nen toi­mii samal­la taval­la, vuo­kra on hyvin vah­vas­ti sidok­sis­sa asun­non hin­taan. Koh­tuu­hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja on vapail­la mark­ki­noil­la vain, jos vapail­la mark­ki­noil­la on koh­tuu­hin­tai­sia omistusasuntoja.

    Mark­ki­na­hin­taa ei voi myös­kään muut­taa tue­tul­la asun­to­tuo­tan­nol­la (Hitas, KVT, jne.), jos tuet­tua tuo­tan­toa ei ole niin pal­jon, että sitä riit­tää kai­kil­le haluk­kail­le. Sit­ten yllät­täen pala­taan takai­sin samaan koh­taan, että hin­to­ja saa alas vain suu­rel­la tuotantomäärällä.

    Han­na-Lee­na Yli­nen: Asun­to­ve­lal­li­sil­le koh­tuu­hin­tai­set asun­not oli­si­vat kauhistus.

    Jos asun­to­ve­lal­li­nen ajat­te­lee oman asun­ton­sa arvoa ja on ratio­naa­li­nen, hän toi­voo omaa asun­to­aan vähä­ar­voi­sem­pien asun­to­jen run­sas­ta raken­ta­mis­ta seu­dul­le. Ne tuo­vat talous­kas­vun vaa­ti­maa työ­voi­maa mut­tei­vät kil­pai­le hänen omis­ta­man­sa asun­non kanssa.

    Asun­to­ve­lal­li­sel­le ikä­väm­pää on se, jos seu­dul­le raken­ne­taan hänen omaa asun­to­aan arvok­kaam­pia asun­to­ja, kos­ka sil­loin hänen asun­ton­sa puto­aa arvo­jär­jes­tyk­ses­sä alem­mas ja menet­tää suh­teel­lis­ta arvoaan.

    Samal­la taval­la maa­no­mis­ta­jal­le on tär­ke­ää saa­da oma plänt­tin­sä kaa­voi­te­tuk­si ja pitää mui­den plän­tit kaa­voi­tuk­sen ulkopuolella.

  46. a_l: Len­to­mat­kus­ta­mi­sen hal­pe­ne­mi­seen­kin tar­vit­tiin Ryanair ja Easy­jet, eikä lisää Fin­nai­rin business-paikkoja.

    Ana­lo­gia ei toi­mi, kos­ka len­to­ko­neet len­tä­vät osin tyh­jä­nä, eikä paik­ko­ja huutokaupata.

    Jos len­to­yh­tiöt aina huu­to­kaup­pai­si­vat kaik­ki pai­kat len­nol­le, niin ykkös­luo­kan paik­ko­jen lisää­mi­nen rei­til­le alen­tai­si kaik­kien paik­ko­jen hin­to­ja. Lisäk­si osa busi­ness-mat­kus­ta­jis­ta siir­tyi­si ykkö­seen ja osa eko­no­mi­luo­kas­ta busi­nek­seen. Mat­kus­tus­ta­so paranisi.

    Ja tuo hal­pa­len­to­yh­tiö­ver­taus muu­ten osoit­taa sen­kin, mitä tapah­tuu, jos lisä­tään hal­paa kapa­si­teet­tia. Perin­teis­ten len­to­yh­tiöi­den len­to­ko­nei­den takao­san hin­nat ovat las­ke­neet kil­pai­lun vuok­si, etuo­san eivät.

  47. Daniel Feder­ley:
    Hei­ni Leh­vä­sa­hon kuvaus on kau­nis, ja niin on var­maan saa­ri­kin, mut­ta onko tuol­lai­sen pai­kan sijain­ti puo­len tun­nin ratik­ka­mat­kan pääs­sä Kol­men sepän pat­saal­ta oikea?

    On!

  48. kun­gen:
    Kevyen lii­ken­teen sil­ta Var­tio­saa­reen oli­si ilman muu­ta hyvä jut­tu. Mitä saa­ren gryn­daa­mi­seen tulee, niin eikö oli­si kaik­kien kan­nal­ta hel­pom­paa kaa­voit­taa Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta uudes­taan siten, että sin­ne mah­tuu 5000–7000 asun­toa enem­män? Park­ki­pai­kat vaik­ka proo­muil­le, jos ei muu auta.

    Tuo­tai­siin­ko raken­ta­mi­seen tar­vit­ta­vat nos­tu­rit, ele­men­tit, beto­ni, hiek­ka ja sora sekä kaik­ki muu­kin raken­nus­ma­te­ri­aa­li ja asuk­kai­den muut­to­ta­va­rat esim. flyy­ge­lit Var­tio­saa­reen fil­la­reil­la vai raitiovaunulla? 

    … vai oli­si­ko tar­koi­tus raken­taa ainoas­taan risumajoja?

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Alö­uel­le on tulos­sa 3000 pysä­köin­tipåaik­kaa. Vaik­ka ne saa­tai­siin poik­keuk­sel­li­sen hal­val­la, vaik­ka vain 25 000 euroa/paikka, ne mak­sai­si­vat yhteen­sä 75 mil­joo­naa. Miten tääs­sä sil­lat voi­vat olla noin suu­ri ongelma?

    Onko Var­tio­saa­ren ja Kruu­nu­vuo­ren sil­tayh­tey­den osal­ta niin että kysees­sä on kyt­ky­kaup­pa: kun ostat tämän jou­dut osta­maan myös tuon (eli sil­lat Vartiosaareen)?

    Lob­baa­vat­ko sil­ta­lob­baa­jat tykimmin?

    Sil­tayh­teys kan­ta­kau­pun­gis­ta Laa­ja­sa­loon, Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan on, aina­kin näin veron­mak­sa­jan näkö­kul­mas­ta hil­lit­tö­män kal­lis, laut­tayh­teys oli­si ymmär­tääk­se­ni sel­väs­ti edullisempi.

    Jos ensim­mäi­set sil­lat (Laa­ja­sa­loon) mak­sa­vat luok­kaa 200 mil­joo­naa euroa, voi joku tie­tys­ti pitää 27 mil­joo­naa euroa pik­ku sum­ma­na. Sil­lä sai­si ilmei­ses­ti kui­ten­kin vii­si laut­taa (á 5 Meuroa/kpl) ja pari mil­joo­naa jäi­si vie­lä yli. Ter­mi­naa­lei­neen kaik­ki­neen koko­nais­kus­tan­nusar­vio jäi lau­toil­la (31 Meu­roa) alle kuu­des­osaan sil­ta­vaih­toeh­don koko­nais­kus­tan­nusar­vios­ta. Hais­kah­taa vähän sil­tä, kuin täs­sä oltai­siin käyt­tä­mäs­sä tois­ten rahoja.

    (En ihan ymmär­rä, mik­si laut­to­ja (tuo­ta Laa­ja­sa­lon yhteyt­tä var­ten) las­ket­tiin em. ver­tai­lus­sa tar­vit­ta­van perä­ti vii­si kap­pa­let­ta ja mik­si yli­pää­tään bus­se­ja pitäi­si läh­teä lau­toil­la kul­jet­ta­maan? Eikö kak­si laut­taa, ilman bus­se­ja lau­toil­la, oli­si riit­tä­nyt? (ks. edel­lä­mai­nit­tu läh­de: “Inves­toin­nit laut­ta-aluk­siin: Kalus­to 25 milj. euroa vii­si bussi-lauttaa”))

  50. Vihe­rins­si:Jos len­to­yh­tiöt aina huu­to­kaup­pai­si­vat kaik­ki pai­kat len­nol­le, niin ykkös­luo­kan paik­ko­jen lisää­mi­nen rei­til­le alen­tai­si kaik­kien paik­ko­jen hintoja. 

    Päin­vas­toin. Jos konee­seen teh­dään vaik­ka nel­jä ykkös­luo­kan paik­kaa lisää, siel­tä ote­taan 12 turis­ti­luo­kan paik­kaa pois. Kun samal­la kysyn­tä eli len­nol­le halua­vien mat­kus­ta­jien mää­rä ei muu­tu, niin alem­pi paik­ka­mää­rä nos­taa yhden pen­kin hintaa.

    Tosin en ole yhtään var­ma sii­tä, miten ana­lo­gia asun­toi­hin toi­mii täs­sä tapauk­ses­sa. Ison vuo­krayk­siö­ker­ros­ta­lon raken­nut­ta­mi­nen ratik­ka­lin­jan vie­reen oli­si kui­ten­kin todel­li­nen raha­sam­po, jos inva­ves­sa- ja kes­ki­pin­ta-ala­mää­räyk­siä ei olisi.

  51. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Tuo­tai­siin­ko raken­ta­mi­seen tar­vit­ta­vat nos­tu­rit, ele­men­tit, beto­ni, hiek­ka ja sora sekä kaik­ki muu­kin raken­nus­ma­te­ri­aa­li ja asuk­kai­den muut­to­ta­va­rat esim. flyy­ge­lit Var­tio­saa­reen fil­la­reil­la vai raitiovaunulla? 

    … vai oli­si­ko tar­koi­tus raken­taa ainoas­taan risumajoja?

    Minä­hän sanoin, että Var­tio­saa­ren gryn­daa­mi­sen sijaan voi­si ensin tut­kia (sijain­nil­taan huo­mat­ta­vas­ti kes­kei­sem­män) Kruu­nun­vuo­ren­ran­nan tii­viim­pää kaa­voi­tus­ta. Eli opti­mi­ti­lan­tees­sa nii­tä nos­tu­rei­ta ei tar­vit­si­si Var­tio­saa­reen tuoda.

  52. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Jos ensim­mäi­set sil­lat (Laa­ja­sa­loon) mak­sa­vat luok­kaa 200 mil­joo­naa euroa, voi joku tie­tys­ti pitää 27 mil­joo­naa euroa pik­ku sum­ma­na. Sil­lä sai­si ilmei­ses­ti kui­ten­kin vii­si laut­taa (á 5 Meuroa/kpl) ja pari mil­joo­naa jäi­si vie­lä yli. Ter­mi­naa­lei­neen kaik­ki­neen koko­nais­kus­tan­nusar­vio jäi lau­toil­la (31 Meu­roa) alle kuu­des­osaan sil­ta­vaih­toeh­don koko­nais­kus­tan­nusar­vios­ta. Hais­kah­taa vähän sil­tä, kuin täs­sä oltai­siin käyt­tä­mäs­sä tois­ten rahoja. 

    Sil­lan idea on se, että kau­pun­ki omis­taa Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa maa­ta ja se saa ton­teis­ta enem­män fyf­feä, jos Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta pää­see spå­ral­la kes­kus­taan vii­des­sä­tois­ta minuu­tis­sa kuin sii­nä tapauk­ses­sa, että jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ka kes­kus­taan on vaih­dol­li­nen ja kes­tää 40 minuuttia.

    Toi­sin sanoen sii­tä sil­las­ta on sekä tulo­ja että meno­ja. Tulo­ja sen ver­ran pal­jon, ettei ole mie­le­käs­tä kes­kus­tel­la aihees­ta läs­syt­tä­mäl­lä vain menois­ta. Laut­tayh­tey­des­tä on pää­osin menoja.

    Kun­nal­lis­ta­lou­den kes­kei­siä epä­koh­tia on se, että tulo- ja meno­puo­lis­ta puhu­taan irral­laan. Toi­nen on, että vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­set ovat jotain täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä. Molem­mat mene­vät tie­tys­sä mie­les­sä sek­to­ri­bud­jet­tien piik­kiin, mut­ta kyl­lä ihmis­ten kes­ki­lah­jai­suu­del­le­kin pitää asiois­ta kun­ni­aa antaa, sekä polii­tik­ko­jen että vir­ka­mies­ten. Ja äänestäjien.

  53. Vihe­rins­si: Ana­lo­gia ei toi­mi, kos­ka len­to­ko­neet len­tä­vät osin tyh­jä­nä, eikä paik­ko­ja huutokaupata.Jos len­to­yh­tiöt aina huu­to­kaup­pai­si­vat kaik­ki pai­kat len­nol­le, niin ykkös­luo­kan paik­ko­jen lisää­mi­nen rei­til­le alen­tai­si kaik­kien paik­ko­jen hin­to­ja. Lisäk­si osa busi­ness-mat­kus­ta­jis­ta siir­tyi­si ykkö­seen ja osa eko­no­mi­luo­kas­ta busi­nek­seen. Mat­kus­tus­ta­so paranisi.Ja tuo hal­pa­len­to­yh­tiö­ver­taus muu­ten osoit­taa sen­kin, mitä tapah­tuu, jos lisä­tään hal­paa kapa­si­teet­tia. Perin­teis­ten len­to­yh­tiöi­den len­to­ko­nei­den takao­san hin­nat ovat las­ke­neet kil­pai­lun vuok­si, etuo­san eivät.

    Unoh­dat, että mark­ki­nat eivät ole täydelliset.

    Ei asun­to­ja­kaan huu­to­kau­pa­ta, ne myy­dään sel­lai­seen mark­ki­na­hin­taan johon myy­jä tyy­tyy. Huo­noi­na aikoi­na, kuten nyt, asun­to­jen hin­nat eivät ala heti las­kea, vaan myyn­tia­jat pite­ne­vät ja teh­ty­jen kaup­po­jen mää­rä las­kee. Samal­la raken­nus­liik­keet jää­dyt­tä­vät uusia koh­tei­taan, kos­ka ennak­ko­mark­ki­noin­ti ei vedä.

    Näin saa­daan aikaan para­dok­saa­li­nen tilan­ne: asun­to­ja raken­ne­taan vähem­män, vaik­ka sekä vuo­krat että van­ho­jen pien­ten asun­to­jen hin­ta on
    nousussa.

    ***

    Sitä­pait­si hal­pa­len­to­yh­tiöi­den tulo mark­ki­noil­le on las­ke­nut kes­ki­mää­räis­tä lipun hin­taa. Juu­ri se on kaik­kein tärkeintä. 

    Kun alem­man seg­men­tin tar­jon­taa lisä­tään, sen hin­ta las­kee, jon­ka vuok­si myös ylä­seg­men­tin hin­nan on las­ket­ta­va tai pree­miol­la sataa­va raja­hyö­ty pie­ne­nee. Fir­ma saat­toi mak­saa kah­den ton­nin bis­nes­li­pun Euroo­pan sisäi­sel­le len­nol­le sil­loin, kun turis­ti­luok­ka­kin mak­soi ton­nin. Tilan­ne on toi­nen kun turis­ti­luo­kan lip­pu mak­saa 200 euroa.

  54. Vihe­rins­si: .…Tämä voi tun­tua epäin­tui­tii­vi­sel­ta, mut­ta taka­na on kak­si olen­nais­ta sään­töä. Ensim­mäi­nen on se, että asun­nois­sa asuu käy­tän­nös­sä aina joku. Meil­lä ei ole mitään suur­ta tyh­jien asun­to­jen ongel­maa, joka joh­tui­si sii­tä, ettei niil­le oli­si kysyn­tää. (Tätä on muuttotappiopaikkakunnilla.)

    Näin ehkä teo­rias­sa, mut­ta totuus on täs­sä­kin tarua ihmeellisempää. 

    Lep­pä­suol­la, aivan kau­pun­gin yti­mes­sä, kes­ti mel­kein kym­me­nen vuot­ta raken­taa tont­ti täy­teen, kos­ka eur 10000/m2 luk­susa­sun­to­jen mark­ki­na ei vetä­nyt halu­tus­ti. Kun alue oli lopul­ta muut­to­val­mis, uudet lep­pä­suo­lai­set myi­vät van­hat (kal­liit) asun­ton­sa muil­le, jot­ka myi­vät omat asun­ton­sa jne ja niin vähi­tel­len vuo­sien saa­tos­sa myös edul­li­sem­pia luuk­ku­ja vapau­tui markkinoille. 

    Entä­pä jos oli­si­kin pää­tet­ty raken­taa vaik­ka­pa HOA­Sin opis­ke­li­ja-asun­to­ja? Vuo­des­sa alue oli­si ollut täyn­nä uusia asukkaita.

    Toi­nen sään­tö on se, että jos meil­lä on tiet­ty mää­rä asun­to­ja, nii­den kes­ki­hin­ta on olen­nai­ses­ti sama riip­pu­mat­ta asun­to­jen laa­dus­ta. Näin käy sik­si, että asun­to­jen hin­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei mää­räy­dy tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sis­ta, vaan se tulee ihmis­ten maksukyvystä.…Markkinahintaa ei voi myös­kään muut­taa tue­tul­la asun­to­tuo­tan­nol­la (Hitas, KVT, jne.), jos tuet­tua tuo­tan­toa ei ole niin pal­jon, että sitä riit­tää kai­kil­le haluk­kail­le. Sit­ten yllät­täen pala­taan takai­sin samaan koh­taan, että hin­to­ja saa alas vain suu­rel­la tuotantomäärällä.

    Tie­ten­kin vii­me kädes­sä kaik­ki on kiin­ni kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­tees­ta. Asun­to­mark­ki­nat ovat sil­ti myös pal­jol­ti psy­ko­lo­gi­aa. Tuet­tu­ja asun­to­ja ei tar­vit­se olla jokai­sel­le saa­ta­vil­la minä het­ke­nä tahan­sa, vaan riit­tää, jos ne ovat var­tee­no­tet­ta­va­na pidet­ty vaih­toeh­to kovan rahan asunnoille. 

    Myös asu­mi­ses­sa on eri­lai­sia arvos­tuk­sia. Joku pai­not­taa sijain­tia, toi­nen tilaa ja kol­mas halu­aa pitää asu­mis­kus­tan­nuk­set pie­ni­nä, jot­ta rahaa riit­tää mui­hin menoihin.

    Jos asun­to­ve­lal­li­nen ajat­te­lee oman asun­ton­sa arvoa ja on ratio­naa­li­nen, hän toi­voo omaa asun­to­aan vähä­ar­voi­sem­pien asun­to­jen run­sas­ta raken­ta­mis­ta seudulle. 

    Mut­ta kun asun­to­ve­lal­li­nen EI ole ratio­naa­li­nen ja ajat­te­lee pal­jon muu­ta­kin kuin kotin­sa arvoa.

    Asun­to­mark­ki­noil­la on arvos­tus­kuplia ja romah­duk­sia ja vuo­krat eivät aina seu­raa kiin­teis­tö­jen arvo­ja. Mark­ki­na ei toi­mi kuten teoriassa.

    Tie­de­tään, että put­ki­re­mont­tien tai vuo­kra­tont­tien kus­tan­nuk­set eivät siir­ry täy­si­mää­räi­si­nä asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin vaik­ka pitäi­si. Kol­man­nes ei edes täy­sin ymmär­rä kor­ko­ta­son muu­tos­ten vai­ku­tus­ta asun­to­lai­nan­sa kk-eriin!

    On läh­tö­koh­tai­ses­ti vää­rin kuvi­tel­la asun­to­mark­ki­noi­den toi­mi­jat omai­suu­ten­sa mak­si­moin­tiin pyr­ki­vi­nä ratio­naa­li­si­na toim­joi­na. Jos­kus kan­nat­taa kon­sul­toi­da ennem­min kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jää kuin talous­tie­teen oppikirjaa.

  55. Odot­tai­sin että edes vih­reät saas­täi­si­vät enem­män vih­re­ää rakentamiselta !!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.