Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.4.2014

Olen ensi viikon matkoil­la ja Mikko Särelä menee lautakuntaan.

Kivi­nokan yleiskaa­van pariaatteet

Tulin suo­raan sanoak­seni aika epä­var­mak­si omas­ta kan­nas­tani kuul­tuani esit­te­lyn. Viras­ton tekemä suun­nitel­ma on hieno ja virk­istyk­selle on jätet­ty melko paljon tilaa. Toisaal­ta Itä-Helsin­ki ansait­see oman Seurasaaren­sa siinä mis­sä Län­si-Helsinkikin. Tähän tarkoituk­seen taas täl­lainen mökkikylä sopii vähän huonos­ti. Niin­pä mökke­jä pitäisi varovais­es­ti vähen­tää eikä lisätä.

Asia ratke­si kuitenkin demarien val­tu­us­to­ryh­mässä, jos­sa tehti­in asi­as­ta sito­va ryh­mäpäätös virk­istyskäytön puoles­ta. Asun­torak­en­t­a­mi­nen siis kaatuu. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 15.4.2014”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.4.2014

Koivusaari

Esi­tys hyväksyt­ti­in muu­tok­sit­ta, mut­ta ase­makaavoituk­sen ohjeek­si hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti kak­si min­un esit­tämääni lisäys­tä. Niiden mukaan ase­makaavoituk­sen yhtey­dessä tutk­i­taan mah­dol­lisu­ut­ta lait­taa moot­tori­tieli­it­tymä vähän inhimil­lisem­pään kokoon sekä sitä, voisiko raken­nuste­hokku­ut­ta lisätä kaavaillusta.

Risteyk­sen vaa­ti­man alueen pienen­tämi­nen edel­lyt­täisi, että Län­siväylän luok­i­tus­ta alen­net­taisi­in maantiek­si tai kaduk­si. Tähän tarvi­taan val­tio­val­lan myötä­vaiku­tus­ta. Tehokku­u­den nos­t­a­mi­nen taas tarkoit­taisi selvästi korkeampia talo­ja. Aika paljon on tul­lut palautet­ta, että Koivusaa­reen tor­nit sopi­si­vat. Ne voisi­vat olla vähän kau­ni­impia kuin Keilaniemessä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.4.2014”

Venäjä otti maakaasun aseeksi.

Venäjä on ymmär­ret­tävistä kau­pal­li­sista syistä halun­nut olla var­ma ja ennustet­ta­va maakaa­sun tuot­ta­ja. Helsinki­in esimerkik­si kaa­su on tuotan­to­vaikeuk­sista huoli­mat­ta vir­ran­nut häir­iöit­tä. Mielu­um­min on vähen­net­ty kaa­sun toimit­tamista Pietari­in kuin vien­tiko­hteisi­in. On halut­tu luo­da vaikutel­ma, ettei kaa­sun ostamiseen Venäjältä liity poli­it­tisia riske­jä.  Jat­ka lukemista “Venäjä otti maakaa­sun aseeksi.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.4.2014

(Lis­taan tästä)

Koivusaari

Min­ua epäi­lyt­tää tässä suun­nitel­mas­sa kolme asiaa.

1)       Liika säästämi­nen. Kus­tan­nuk­sia on kar­sit­tu muun muas­sa tekemäl­lä ran­noista viis­to­ja sen sijaan, että ne oli­si­vat kaupunki­maisia jyrkkäre­unaisia ranto­ja. Säästyy aika vähän, mut­ta kovasti kan­soitel­luille ran­noille jyrkkäre­unainen rantab­ule­var­di on selvästi parempi.

2)       Moot­tori­tiemäi­nen risteys on tolkut­toman suuri. Sopi­mal­la val­tion kanssa, että moot­tori­tien päät­tymistä koske­va merk­in­tä ja nopeusra­joi­tus 60 km/h siir­retään kaupun­gin rajalle, säästy­isi paljon maa­ta ja rahaa. Tämä ei tarkoi­ta vielä Län­siväylän bule­vardis­oin­tia vaan moot­tori­tieli­it­tymien muut­tamista maantieliittymiksi.

3)       Tehokkaam­minkin voisi rak­en­taa. Kun Keilaniemessäkin on torne­ja, voisi niitä olla tääl­läkin. Ongel­mana on pysäköin­ti, mut­ta siitä selviää sil­lä, että myy nykyisen määrän pysäköin­tipaikko­ja huu­tokau­pal­la ja lop­ut asukkaat ovat ilman pysäköin­tipaikkaa. Puolel­la helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista ei ole autoa, joten eivät ne asun­not tyhjik­si jäisi. Pysäköinti­normia on vas­tustet­tu sil­lä, että ihmiset osta­vat asun­non ilman autopaikkaa ja pysäköivät sit­ten kaduil­la vaikeut­taen muiden pysäköin­tiä. Tääl­lä se on mah­do­ton­ta, joten ongel­maa ei ole. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 8.4.2014”

Kuntauudistuksessa katse kaupunkeihin

(Kir­joi­tus on julka­istu haas­ta­ja-kolumn­i­na kokoomuk­sen Nykypäivässä. Kohdeyleisö ovat siis kokoomuslaiset)

Tässä kir­joituk­ses­sa kut­sun selkey­den vuok­si esimerkik­si Helsinkiä, Espoo­ta ja Van­taa­ta kun­niksi. Yhdessä joidenkin naa­purikun­tien­sa kanssa ne muo­dosta­vat kaupungin. 

Pääosa perusteista yhdis­tää haja-asu­tusaluei­den pieniä kun­tia katoaa, jos sote-uud­is­tus toteu­tuu kaavail­lul­la taval­la. Sote-palvelu­iden tuot­ta­jik­si ja rahoit­ta­jik­si ne ovat liian pieniä, mut­ta toimi­vat muuten suuria kun­tia tehokkaam­min, osit­tain jopa talkoovoimin. Jat­ka lukemista “Kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa katse kaupunkeihin”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.4.2014

Erot­ta­jan liikennejärjestelyt
Lis­tan mukaan. Alue para­nee olen­nais­es­ti. Bussin 20 päät­täri siir­tyy Erot­ta­jan mäkeen.

Kaavoituk­sen arvio

Huomiona, että kaupungilla on kaavoitet­tua käyt­tämätön­tä raken­nu­soikeut­ta asumiseen 2,5 miljoon­aa ker­rosneliötä ja työ­paikko­ja peräti kuusi miljoon­aa. Niihin mah­tu­isi 60 000 asukas­ta ja 200 000 työ­paikkaa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 1.4.2014”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.4.2014

April­lipäivän ja kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton 50-vuo­tisjohlan kun­ni­ak­si lau­takun­nan kok­ous on nähtävänä suo­rana lähetyk­se­na Helsin­ki-kanaval­la tiis­taina klo 14:30 alka­en. (Esi­tys­lis­taan tästä)

Erot­ta­jan kat­u­alueen kaava

Tämä oli meil­lä kevääl­lä käsit­telyssä. Nyt esi­tys­tä tark­iste­taan vähäisessä määrin annet­tu­jen lausun­to­jen poh­jal­ta. Bus­sit hääde­tään Ruot­salaisen teat­terin luo­ta sivukaduille ja alue ote­taan jalankulk­i­joiden käyt­töön. Teras­sakahvi­lakin on tulos­sa. Kaupunkiku­vaa paran­netaan askel askeleelta.

Vuo­den 2013 kaavoituk­sen arvioin­ti (Karvi)

Kaupungilla on kaavoituk­sen arvioin­ti­työkalu, joka mit­taa sitä, kuin­ka liiken­teel­lis­es­ti hyvin kaavoitet­tu uusi ker­rosala sijoit­tuu. Sijoit­tuu pääasi­as­sa hyvin: kan­takaupunki­in tai ole­mas­sa ole­vien tai suun­nit­teil­la ole­vien raideli­iken­ney­hteyk­sien var­relle. Asumis­es­ta 82 % ja liikek­er­rosalas­ta 98 % sijoit­tuu ole­valle tai tule­valle raideli­iken­nevyöhyk­keelle. Tässä Helsin­ki taitaa haka­ta seudun muut kun­nat ylivoimais­es­ti, vaik­ka toki myös Espoo ja Van­taa kaavoit­ta­vat pääasi­as­sa radan var­teen. (Espoo yrit­tää kaavoit­taa myös raide­v­erkon ulkop­uolelle, mut­ta eräs raken­nusy­htiön edus­ta­ja sanoi min­ulle, että he eivät aio rak­en­taa näitä katvealuei­den kohtei­ta, kos­ka eivät mene kau­pak­si.) Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 1.4.2014”

Sote-sopu

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Hal­li­tus ja oppo­si­tio ovat sopi­neen sote-palvelu­jen jär­jestämis­vas­tu­un antamis­es­ta yliopis­tol­lis­ten keskus­sairaaloiden ympärille muo­doste­tu­ille miljoon­api­ireille, joi­ta kut­su­taan nim­i­hirviöl­lä erva-alueet.

Ker­rankin on tehty ratkaisu, joka saa poli­itikot kil­paile­maan, kuka on ollut täl­lä kan­nal­la pisim­pään. Tästä on hyvä jatkaa!

Uusi malli tarvit­ti­in, kos­ka vas­tuukun­ta­malli tulkit­ti­in perus­tus­lain vas­taisek­si ja sen poh­jana ollut kun­tau­ud­is­tus vesit­tyi. Maakun­ta­malli kaa­tui kaupunkikun­tien vas­tus­tuk­seen. Niiden oli mah­do­ton hyväksyä maakun­ta­mallia vaa­dit­tua äänileikkuria, joka olisi pain­ot­tanut maalaiskun­nis­sa asu­vien ääniä, jot­tei keskuskaupun­ki olisi saanut asukkaiden enem­mistöl­lään määräys­val­taa kun­tay­htymässä. Jat­ka lukemista “Sote-sopu”

Lääkekorvausjärjestelmästä tehdään solidaarisempi

Hal­li­tuk­sen kehys­neu­vot­teluis­sa päätet­ti­in kaiken muun lomas­sa uud­is­taa lääkeko­r­vausjär­jestelmää aiem­paa sol­i­daarisem­mak­si. Tähän asti taval­li­sista resep­tilääkkeis­sä kor­vaus on 35 %. Jos lääke­meno­ja on paljon, tulee vas­taan kat­to, joka olisi voimas­sa ole­van lain mukaan ensi vuon­na 623 euroa. Nyt lääkeko­r­vauskäytän­töä muute­taan niin, että jokainen joutuu mak­samaan pienet lääke­menot, 50 euroa vuodessa, kokon­aan itse. Tämän ylimenevältä osalta perusko­r­vat­tavien lääkkei­den kor­vaus nousee 35 pros­en­tista 45 pros­ent­ti­in ja kat­to las­kee 26 eurol­la 599 euroon. Jat­ka lukemista “Lääkeko­r­vausjär­jestelmästä tehdään solidaarisempi”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.3.2014

Koivusaaren osayleiskaa­va

Koivusaari on saatu puser­re­tuk­si tap­pi­ol­lis­es­ta kan­nat­tavak­si (maan myyn­ti­hin­ta ylit­tää kaupun­gin investoin­ti­menot) lisäämäl­lä tehokku­ut­ta ja alen­ta­mal­la laatu­vaa­timuk­sia. Nyt käsit­telemme vain yleiskaavaa, joten emme varsi­nais­es­ti tee päätök­siä esimerkik­si siitä, miten ran­nat raken­netaan tai mis­tä kaut­ta pyörätie johde­taan, mut­ta ohjeel­liset merkin­nät ovat hyvä ennuste siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Pyöräre­it­tiä tutk­i­taan myös suo­raan niin, että se sukeltaa ramp­pi­en ali, mut­ta yhtä mäki­nen siitä niin tulee (tosin ylämäen pääsee vauhdil­la ylös). Kallis siitä tulee niin ikään, mut­ta se on seudun tärkeimpiä pyöräre­it­te­jä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 25.3.2014”