Kuntauudistuksessa katse kaupunkeihin

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu haas­ta­ja-kolum­ni­na kokoo­muk­sen Nyky­päi­väs­sä. Koh­dey­lei­sö ovat siis kokoomuslaiset)

Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa kut­sun sel­key­den vuok­si esi­mer­kik­si Hel­sin­kiä, Espoo­ta ja Van­taa­ta kun­nik­si. Yhdes­sä joi­den­kin naa­pu­ri­kun­tien­sa kans­sa ne muo­dos­ta­vat kaupungin. 

Pää­osa perus­teis­ta yhdis­tää haja-asu­tusa­luei­den pie­niä kun­tia kato­aa, jos sote-uudis­tus toteu­tuu kaa­vail­lul­la taval­la. Sote-pal­ve­lui­den tuot­ta­jik­si ja rahoit­ta­jik­si ne ovat lii­an pie­niä, mut­ta toi­mi­vat muu­ten suu­ria kun­tia tehok­kaam­min, osit­tain jopa talkoovoimin.

Kun­ta­uu­dis­tuk­sen pää­pai­non ei pitä­nyt olla haja-asu­tusa­lueil­la vaan kau­pun­geis­sa, jois­sa kun­tien väli­nen osaop­ti­moin­ti haas­kaa val­ta­vas­ti. Kau­pun­geis­sa perus­teet kun­ta­lii­tok­sil­le eivät ole kadon­neet mihin­kään, sil­lä niis­sä kun­ta­lii­tok­sia ei ole perus­tel­tu pal­ve­lu­jen tuottamisella. 

Kau­pun­ki on oikea yksik­kö kun­nak­si. Ne ovat oikeu­den­mu­kai­nen yksik­kö toteut­ta­maan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa, kos­ka niis­sä on tasai­ses­sa suh­tees­sa rik­kai­ta ja köy­hiä – pal­jon parem­pia kuin jos vaik­ka­pa Kulos­aa­ri muo­dos­tai­si oman kun­tan­sa ja Jako­mä­ki omansa. 

Elin­kei­no­po­li­tii­kas­sa kau­pun­ki toi­mii kes­ke­nään kil­pai­le­via kun­tia joh­don­mu­kai­sem­min. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat käyt­tä­vät enem­män ener­gi­aa yri­tys­ten hou­kut­te­le­mi­seen naa­pu­rin puo­lel­ta omaan kun­taan­sa kuin edis­tä­mään koko kau­pun­gin menestystä. 

Kau­pun­gin kokoi­sen kun­nan kan­nat­taa har­joit­taa työl­li­syyt­tä tuke­vaa asun­to­po­li­tiik­kaa ja tar­jo­ta asun­to­ja myös pie­ni­palk­kai­sil­le. Yksit­täi­sen kun­nan ei sitä kan­na­ta teh­dä vaan toi­voa, että köy­hät ja sai­raat hakeu­tu­vat naapurikuntaan. 

Kau­pun­kim­me toi­mi­si­vat siis parem­min ja oikeu­den­mu­kai­sem­min sekä menes­tyi­si­vät elin­kei­no­po­li­tii­kas­saan, jos kukin kau­pun­ki muo­dos­tai­si aina yhden kunnan.

Mut­ta toi­saal­ta. Isois­sa orga­ni­saa­tiois­sa syn­tyy aina byro­kraat­tis­ta tehot­to­muut­ta. Isois­sa kun­nis­sa min­kään orga­ni­saa­tion ei kan­na­ta tehos­taa toi­min­taan­sa, kos­ka hai­tat tule­vat itsel­le ja hyö­ty jakau­tuu kovin laa­jal­le. Ulkoa käs­ke­mäl­lä taas toi­min­ta ei tehostu.

Tol­kut­to­man isos­sa kun­nas­sa demo­kra­tia muo­dos­tuu näen­näi­sek­si. Yhdes­sä päät­tä­mi­nen vaih­tuu mankumiseksi.

Kun­ta­lii­tos­ten hyö­dyt on kau­pun­geis­sa saa­vu­tet­ta­vis­sa myös met­ro­po­li­hal­lin­nol­la. Isot asiat pää­te­tään isois­sa yksi­köis­sä ja pie­net pie­nis­sä. Yksi hal­lin­non taso tulee lisää, mut­ta mon­ta ole­vaa hal­lin­to­häk­ky­rää poistuu. 

Osaop­ti­moin­nil­ta voi vetää poh­jan pois sil­lä, että val­tao­sa verois­ta kerä­tään seu­tu­ta­sol­la ja jae­taan perus­kun­nil­le asu­kas­lu­vun tai jon­kin muun kri­tee­rin mukaan. Sil­loin kaik­kien kan­nat­taa ajaa koko kau­pun­ki­seu­dun menestystä. 

= = = =

Olin aika­naan kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jä­nä teke­mäs­sä epä­on­nis­tu­nut­ta esi­tys­tä Lah­den seu­dun yhdis­tä­mi­ses­tä yhdek­si kun­nak­si. Tulin vakuut­tu­neek­si, että han­ke oli­si onnis­tu­nut, jos oli­sin voi­nut esit­tää van­ho­jen kun­tien jää­mis­tä pai­kal­lis­hal­lin­to­yk­si­köik­si pitä­ji­nä. Ollak­seen uskot­ta­va tämä oli­si vaa­ti­nut suo­ril­la vaa­leil­la valit­ta­via kun­nan­osa­val­tuus­to­ja, mut­ta tähän ei laki veny­nyt. Pyy­sin tur­haan kes­kus­ta­lai­sel­ta kun­ta­mi­nis­te­ril­tä lain­muu­tos­ta. Mitä oli­sin halun­nut teh­dä, muis­tut­taa kovas­ti Kes­kus­tan myö­hem­min aja­maa koti­kun­ta – maakuntamallia. 

Kau­pun­kien yhdis­tä­mi­nen kun­nik­si on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa siir­ty­mäl­lä kak­si­ta­soi­seen hal­lin­toon. On makua­sia, kut­su­taan­ko koko kau­pun­kia kun­nak­si ja nykyi­siä kun­tia kun­nan osik­si vai nykyi­siä kun­tia kun­nik­si ja kau­pun­kia metropoliksi. 

Kan­sa­lai­set halua­vat ymmär­ret­tä­väs­ti ja oikeu­te­tus­ti demo­kra­ti­aa tutuk­si tul­leel­la nykyis­ten kun­tien tasol­la. Useim­mat ymmär­tä­vät, että koko kau­pun­gin tasol­la­kin on voi­ta­va teh­dä pää­tök­siä ja todel­la har­va keh­taa puo­lus­taa kun­tien välis­tä sosi­aa­lis­ta eriytymistä.

Sik­si on rea­lis­ti­sem­paa toteut­taa kun­ta­uu­dis­tus suu­ris­sa kau­pun­geis­sa kak­si­ta­soi­sel­la mallilla. 

155 vastausta artikkeliin “Kuntauudistuksessa katse kaupunkeihin”

  1. Sote-pal­ve­lui­den tuot­ta­jik­si ja rahoit­ta­jik­si ne ovat lii­an pieniä 

    Hyvin ne ovat toteut­ta­neet sote-pal­ve­lui­ta tähän asti. Eivät siis lii­an pieniä.

    Kau­pun­ki on oikea yksik­kö kun­nak­si. Ne ovat oikeu­den­mu­kai­nen yksik­kö toteut­ta­maan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa, kos­ka niis­sä on tasai­ses­sa suh­tees­sa rik­kai­ta ja köy­hiä – pal­jon parem­pia kuin jos vaik­ka­pa Kulos­aa­ri muo­dos­tai­si oman kun­tan­sa ja Jako­mä­ki omansa. 

    Mik­si muka rikas alue ei voi­si olla oma kun­tan­sa ja köy­hä oman­sa? Onhan Suo­mes­sa pajon sekä rik­kai­ta että köy­hiä aluei­ta, jot­ka muo­dos­ta­vat omia kun­ti­aan. Kyl­lä kun­ta­mal­lin pitää täl­lai­set erot sal­lia ja hallita.

    Osaop­ti­moin­nil­ta voi vetää poh­jan pois sil­lä, että val­tao­sa verois­ta kerä­tään seu­tu­ta­sol­la ja jae­taan perus­kun­nil­le asu­kas­lu­vun tai jon­kin muun kri­tee­rin mukaan. 

    Pie­ni kil­pai­lu kun­tien väli­lä on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Näin kun­nat kirit­tä­vät toi­si­aan, eikä toi­min­ta jämäh­dä pai­kal­leen yhden suu­ren byro­kra­tian kan­gis­tues­sa paikoilleen.

    Jos kil­pai­lu on jos­sain suh­tees­sa lii­al­lis­ta, pitää kor­ja­ta vinou­man aiheut­ta­via sään­tö­jä eikä muut­taa rajo­ja. Rajo­jen muut­te­lu ja alu­een suu­ren­ta­mi­nen siir­tää samat ongel­mat (osaop­ti­moin­nin) vain uusil­le rajoille.

    Sanot että suu­rem­man alu­een verot kan­nat­taa kerä­tä yhteen ja tasa­ta alu­een kes­ken asu­kas­lu­vun mukaan. Jos tämä rahoi­tus­mal­li oli­si jär­ke­vä yhdel­lä alu­eel­la, eikö se oli­si jär­ke­vä myös koko val­tion tasol­la? Ehdo­tuk­se­si hais­kah­taa vähän sil­tä, että tar­koi­tus on kerä­tä maan rik­kaim­mat kun­nat yhteen, tasa­ta tulot nii­den kes­ken, ja jät­tää köy­hem­mät alu­eet tasaa­maan omat pie­nem­mät vero­tu­lon­sa kes­ke­nään. Kan­na­tan sitä, että rik­kaat mak­sa­vat osan köy­hien kuluis­ta koko val­ta­kun­nan tasol­la, en niin, että rik­kaim­mat ero­te­taan omik­si itse pal­ve­lun­sa kus­tan­ta­vik­si keitaikseen.

    Jos osaop­ti­moin­tia on lii­kaa, ehdo­tan että kor­ja­taan osa­pop­ti­min­tia aiheut­ta­vat huo­not sään­nöt. Pel­kään että Hel­sin­ki ei tätä kan­na­ta, kos­ka sen oma osaop­ti­moin­ti (=hyö­ty­mi­nen rik­kais­ta asuk­kais­ta, yri­tyk­sis­tä ja hal­lin­nos­ta) voi­si kärsiä.

    1. Olen sano­nut, että kau­pun­ki­seu­duil­la kan­nat­taa vero­tu­lot tasata
      1) Kos­ka nii­den elin­kei­no­po­liit­ti­set panos­tuk­set ovat tai nii­den pitäi­si olla yhtei­siä. Oulun ei kan­na­ta teh­dä mitään elin­kei­no­po­liit­ti­sia inves­toing­te­ja, jos Oulu jou­tuu mak­sa­maan menot ja tulos jae­taan koko maan kes­ken tasan.
      2) Muu­ta­tap­pio­kun­nil­la ei ole mitään meno­ja väes­tön kas­vun rahoit­ta­mi­ses­sa, kos­ka väes­tön­kas­vua ei ole. Hel­sin­ki käyt­tää kak­si pro­sent­tiyk­si­köä vero­tu­lois­taan väes­tön­kas­vun aiheut­ta­miin investointeihin
      3) Kas­vu­kes­kuk­sis­sa kun­nil­la on suu­rem­mat menot, kos­ka asu­mi­nen on kal­liim­paa ja sik­si pal­kat korkeammat.

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen sano­nut, että kau­pun­ki­seu­duil­la kan­nat­taa vero­tu­lot tasata
    1) Kos­ka nii­den elin­kei­no­po­liit­ti­set panos­tuk­set ovat tai nii­den pitäi­si olla yhtei­siä. Oulun ei kan­na­ta teh­dä mitään elin­kei­no­po­liit­ti­sia inves­toing­te­ja, jos Oulu jou­tuu mak­sa­maan menot ja tulos jae­taan koko maan kes­ken tasan.

    Jos täl­lai­sia vinou­mia aiheut­ta­via sään­tö­jä on, ne pitäi­si kor­ja­ta. Oulun naa­pu­ri­kun­nan liit­tä­mi­nen Ouluun siir­tää ongel­man uudel­le rajal­le. En heti kek­si­nyt, mikä nykyi­nen sään­tö estää Oulun “elin­kei­no­po­liit­ti­sia inves­toin­te­ja”. Onko esimerkkejä?

    2) Muu­ta­tap­pio­kun­nil­la ei ole mitään meno­ja väes­tön kas­vun rahoit­ta­mi­ses­sa, kos­ka väes­tön­kas­vua ei ole. Hel­sin­ki käyt­tää kak­si pro­sent­tiyk­si­köä vero­tu­lois­taan väes­tön­kas­vun aiheut­ta­miin investointeihin 

    Var­maan­kin kaik­ki Suo­men kun­nat yrit­tä­vät haa­lia asuk­kai­ta, ja eri­tyi­ses­ti rik­kai­ta asuk­kai­ta itsel­leen. Ne aina­kin hank­ki­vat maa­ta, kaa­voit­ta­vat sen ja jär­jes­tä­vät kunnallistekniikkaa.

    Tämän toi­min­nan voi näh­dä kuvai­le­ma­na­si osaop­ti­moin­ti­na ja kun­tien väli­se­nä kil­pai­lu­na, jota olit juu­ri eli­mi­noi­mas­sa. Mik­si tuol­lais­ta kil­pai­lua pitäi­si yhtäk­kiä olla toi­saal­la lisää, kun sii­tä toi­saal­la halu­taan eroon. Ehdo­tuk­se­ni on, että sään­tö­jä paran­ne­taan niin, että väes­tön kalas­te­lu on vain lie­väs­ti kannattavaa.

    Sitä en ymmär­rä, mik­si tämä vaa­tii vero­tu­lo­jen tasaa­mis­ta kun­tien välil­lä. Mik­si yhden kun­nan pitäi­si mak­saa sii­tä, että naa­pu­ri halu­aa lisää väkeä alueelleen?

    3) Kas­vu­kes­kuk­sis­sa kun­nil­la on suu­rem­mat menot, kos­ka asu­mi­nen on kal­liim­paa ja sik­si pal­kat korkeammat.

    Täs­sä­kään en ymmär­rä, mik­si yhden kun­nan pitäi­si pum­pa­ta rahaa toi­sen kun­nan asun­to­kan­nan tii­vis­tä­mi­seen tai palk­ko­jen mak­sa­mi­seen tilan­tees­sa, jos­sa mark­ki­nat jo kohon­nei­den kus­tan­nus­ten muo­dos­sa toi­mi­vat kes­kit­tä­mis­tä vastaan.

  3. Juho Laa­tu: Hyvin ne ovat toteut­ta­neet sote-pal­ve­lui­ta tähän asti. Eivät siis lii­an pieniä.
    ‘snip’

    Tosia­sias­sa eivät ole toteut­ta­neet ter­vey­den­huol­lon osal­ta, yhteis­toi­min­nas­sa tois­ten kun­tien kans­sa kyllä.

    Mut­ta nyt tämä asia muut­taa muo­to­aan eikä ole enää argu­ment­ti kun­ta­lii­tos­ten puo­les­ta — ei ollut kyl­lä aikai­sem­min­kaan. Kyl­lä ter­vey­den­hoi­to oli­si voi­tu orga­ni­soi­da jär­ke­väl­lä taval­la muutenkin.

  4. Jos ole­te­taan, että tämä sote-uudis­tus toteu­tuu, niin kuin­ka pal­jon Soi­nin­vaa­ra arve­lee kun­ta­lii­tok­sia tehtävän?

  5. Osmo, hyvin har­voin olen näin pal­jon eri miel­tä joh­to­pää­tök­sis­tä­si. Kai­ken lisäk­si olet hah­mot­ta­nut aivan oikein ongel­man yti­men, suur­ten kun­tien totaa­li­sen tehottomuuden. 

    Hel­sin­ki on jaet­ta­va noin 20 000 — 30 000 asuk­kaan kau­pun­geik­si ja niil­lä pitää olla vero­tusoi­keus. Sil­loin syn­tyy ter­ve kil­pai­lu kun­tien välille.

    Met­ro­po­li­hal­lin­nol­la pitää olla ohjaus­vas­tuu seu­dul­li­sis­ta hank­keis­ta kuten moot­to­ri­tiet ja rai­de­lii­ken­ne. Vero­tusoi­keut­ta sil­le ei saa antaa eikö ole mitään syy­tä lisä­tä näen­näis demo­kra­ti­aa jol­lain tur­hal­la vaa­leil­la vali­tul­la elimellä.

    Jos met­ro­po­li­hal­lin­nol­le anne­taan vero­tusoi­keus ja poliit­ti­nen man­daat­ti, sii­tä syn­tyy vain erit­täin suu­ri abso­luut­ti­sen teho­ton kun­ta. Kova kil­pai­lu kau­pun­kien välil­lä takaa par­haan tuloksen.

    1. Onko sinus­ta todel­la oikein, jos Munk­ki­nie­mi muo­dos­taa oman kun­tan­sa ja Kon­tu­la oman­sa vero­tusoi­keuk­si­neen? Tai­dam­me olla eri miel­tä ihan arvo­jen tasolla.

  6. Rai­mo K: Tosia­sias­sa eivät ole toteut­ta­neet ter­vey­den­huol­lon osal­ta, yhteis­toi­min­nas­sa tois­ten kun­tien kans­sa kyllä.

    Osa pie­nis­tä kun­nis­ta on toteut­ta­nut perus­ter­vey­den­huol­lon itse, osa yhteis­työs­sä naa­pu­rei­den kans­sa. Kaik­kien pien­ten kun­tien eri­kois­sai­raan­hoi­to on tie­ten­kin han­kit­tu jos­tain keskuskaupngista.

    Mut­ta nyt tämä asia muut­taa muo­to­aan eikä ole enää argu­ment­ti kun­ta­lii­tos­ten puo­les­ta – ei ollut kyl­lä aikai­sem­min­kaan. Kyl­lä ter­vey­den­hoi­to oli­si voi­tu orga­ni­soi­da jär­ke­väl­lä taval­la muutenkin.

    Aivan. Minun rat­kai­su­ni ei kor­vai­si polii­tik­ko­jen tuo­reen ehdo­tuk­sen tapaan tehok­kaim­pien pien­ten kun­tien rat­kai­su­ja kol­hoo­si­ma­lil­la, jos­sa nuo tehok­kaat kun­nat jou­tu­vat mak­sa­maan saman kuin muut­kin, vaik­ka toteut­ta­vat pal­ve­lut mui­ta edul­li­sem­min. Niil­tä katoa moti­vaa­tio aiem­paan sääs­tä­väi­syy­teen. Ihan sama mitä toteu­tus mak­saa täs­tä eteen­päin, jos kun­tayh­ty­mä kus­tan­taa kai­ken yhteis­vas­tuul­li­ses­ti. Kovin on jär­je­tön­tä täl­lai­nen jo opti­moi­dun jär­jes­tel­män par­hai­den tulos­ten eli­mi­noi­mi­nen. Kai teke­vät näin sik­si, että pro­pa­gan­daan kuu­luu, ja ehkä vil­pit­tö­mäs­ti usko­taan­kin, että pie­net kun­nat eivät voi olla tehokkaita.

    Nykyis­tä ehdo­tus­ta voi­si vie­lä neu­vot­te­luis­sa paran­taa anta­mal­la kun­nil­le oikeus vaih­taa kun­tayh­ty­mää, ja jär­jes­tä­mäl­lä rahoi­tus niin, että kun­nat hyö­ty­vät toteu­tuk­sen­sa taloudellisuudesta.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko sinus­ta todel­la oikein, jos Munk­ki­nie­mi muo­dos­taa oman kun­tan­sa ja Kon­tu­la oman­sa vero­tusoi­keuk­si­neen? Tai­dam­me olla eri miel­tä ihan arvo­jen tasolla.

    En ymmär­rä, mik­si tuon ei pitäi­si suo­men kun­ta­ken­täs­sä toi­mia. Ovat­han Hel­sin­ki ja Haus­jär­vi­kin kak­si eri kun­taa, jois­ta toi­nen on rikas ja toi­nen köy­hä. Mikä se arvo on, jota ajat­te­lu­ta­pa­ni rikkoo?

    (Nyky­jär­jes­tel­mä suo­sii kyl­lä jon­kin ver­ran rik­kai­ta kun­tia köy­hien kus­tan­nuk­sel­la, mut­ta ei vas­taus tähän voi olla se, että koko Suo­mes­ta muo­dos­te­tan ylsi kun­ta, jos­sa kun­tien väli­siä tuloe­ro­ja ei enää ole. Oikea vas­taus on kai vähen­tää rik­kai­den kun­tien suosimista.)

  8. Kal­le:
    Hel­sin­ki on jaet­ta­va noin 20 000 – 30 000 asuk­kaan kau­pun­geik­si ja niil­lä pitää olla vero­tusoi­keus. Sil­loin syn­tyy ter­ve kil­pai­lu kun­tien välille. 

    Oli­si­ko se teho­kas­ta, että näi­den “pik­ku­kau­pun­kien” asuk­kaat jou­tui­si­vat jat­ku­vas­ti kyt­tää­mään mis­sä se seu­dun edul­li­sin vero­pro­sent­ti on? Ei vai­ku­ta ter­veel­tä, eikä tavoiteltavalta.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: …Munk­ki­nie­mi muo­dos­taa oman kun­tan­sa ja Kon­tu­la oman­sa verotusoikeuksineen?

    Rik­kaat kun­nat mak­sa­vat köy­hil­le kun­nil­le vero­tu­lo­jen tasaus­ta. Iso­jen kau­pun­kien sisäl­lä tasaus teh­dään käy­tän­nös­sä kau­pun­gi­no­sien välil­lä. Jos isot kau­pun­git pil­kot­tai­siin pie­nem­piin vero­tusa­luei­siin, rik­kaim­mat kau­pun­gin­osat mak­sai­si­vat nykyis­tä enem­män ja köy­him­mät kau­pun­gin­osat oli­si­vat saa­ji­na. Sinän­sä koko vero­tu­lo­jen tasaus­jär­jes­tel­mä ja val­tio­no­suu­det ovat osoi­tus sii­tä, että kun­nal­lis­ve­ro­tus voi­tai­siin lak­kaut­taa ja kerä­tä kes­ki­te­tys­ti verot yhteen kassaan…

  10. Hel­sin­ki, Espoo ja Van­taa _ovat_kuntia. Suo­mes­sa on vain yksi kun­ta­muo­to ja se on kun­ta. Ns. van­ho­ja kau­pun­ke­ja kos­ke­via pykä­liä saat­taa vie­lä löy­tyä laki­teks­tis­tä, mut­ta ne ovat kuol­lei­ta pykä­liä. Kau­pun­gik­si saa sanoa mitä tahan­sa kun­taa jos halu­aa. Tai olla sanomatta. 

    Saman­lais­ta kau­pun­ki­kii­maa oli 80-luvun lopul­la ja sil­loin hips­te­rei­tä sanot­tiin “city-ihmi­sik­si”. Tämä nykyi­nen “lisää kau­pun­kia” nos­taa nolou­den aivan uudel­le levelille.

    Kos­ka jou­kos­sam­me on vie­lä pal­jon enti­sen Nev­vos­to­lii­ton iha­li­joi­ta, niin vih­reät voi­si­vat ottaa mal­lia Venä­jän pai­kal­lis­hal­lin­to­ra­ken­tees­ta. Siel­lä on tun­net­tu mm. taa­ja­vä­ki­nen yhdys­kun­ta ja kau­pun­ki­mai­nen taa­ja­ma tms. väli­muo­to­ja maa­lais­kun­nan ja kau­pun­ki­kun­nan lisäksi.

  11. Mä kan­na­tan Tuk­hol­man mal­lis­ta met­ro­po­li­mal­lia jos­sa met­ro­po­li­hal­lin­to (Lands­tin­get) kerää kaik­ki verot saman pro­sen­tin mukaan eli eril­lis­tä kun­nal­lis­ve­roa ei ole. Suur-Tukh­jol­mas­sa on n 20 kun­taa aina rik­kaas­ta Djurs­hol­min huvi­la­kau­pun­gis­ta beto­ni­lä­hiö­kun­tiin kuten Bot­kyr­ka ja Hud­din­ge, on myös tyy­pil­li­sä teol­li­suus­kau­pun­ke­ja kuten Söder­tel­je ja puh­das­ta maa­seu­tua var­sin­kin poh­jois­puoel­la, mut­ta kai­kil­la sama veroprosentti. 

    Kai­kil­la kun­nil­la ei ole maan­tie­tee­li­ses­ti samo­ja edel­ly­tyk­siä haa­lia rik­kai­ta, Van­taal­la hait­ta­na on len­to­kent­tä melu­hait­ta­na ja meren­ran­to­jen sekä yli­opis­to-ope­tuk­sen puut­tu­mi­nen. Espoo taas hyö­tyy että sil­lä on kaik­ki ja Kau­niai­nen hyö­tyy taas sii­tä että se se pie­nen koon­sa takia on kuin sul­jet­tu klu­bi jon­ne pää­see vain jäsenet.

  12. Kal­le: Hel­sin­ki on jaet­ta­va noin 20 000 – 30 000 asuk­kaan kau­pun­geik­si ja niil­lä pitää olla vero­tusoi­keus. Sil­loin syn­tyy ter­ve kil­pai­lu kun­tien välille.

    Min­kä­lai­nen ter­ve kil­pai­lu syn­tyy vaik­ka­pa Ullan­lin­nan ja Hert­to­nie­men perus­pii­reis­tä mudos­tet­ta­vien kau­pun­kien välil­le? Mis­tä ne kilpailevat?

    Ainoa asia, jos­sa kil­pai­lul­la voi­si olla jotain todel­lis­ta mer­ki­tys­tä ja oike­aa etua on pal­ve­lu­tuo­tan­to. Mut­ta eihän sii­nä nyt juma­lau­ta ole yhtään mitään jär­keä toteut­taa kil­pai­lua alueit­tain kun kui­ten­kin toi­mi­taan saman kau­pun­gin sisäl­lä. Pal­jon parem­pi rat­kai­su oli­si toteut­taa kil­pai­lut­ta­mi­nen tuo­tan­to­yk­si­köit­täin, ja antaa asuk­kai­den vali­ta ihan asuin­pai­kas­ta riip­pu­mat­ta. On mei­naan aika iso kyn­nys pal­ve­lun­tar­joa­jan vaih­ta­mi­seen jos samal­la pitää vaih­taa asuntoa. 

    Vai pitäi­si­kö vaik­ka­pa säh­kö- ja laa­ja­kais­ta­toi­mit­ta­jien kil­pai­lut­ta­mi­nen toteut­taa samal­la taval­la: asun­not jyvi­tet­täi­siin eri toi­mi­joil­le, ja jos halu­aa vaih­taa säh­köyh­tiö­tä, pitää vaih­taa myös asuntoa?

    Kyl­lä minä­kin mie­lel­lä­ni asui­sin Suur-Tapio­lan kau­pun­gis­sa, joka voi­si Kei­la­nie­men vero­tu­loil­la las­kea kun­nal­lis­ve­ron nol­laan, mut­ta ei se nyt kovin jär­ke­vää kehi­tys­tä noin pidem­män pääl­le oli­si. Eikä mei­kä­läi­sen val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män kans­sa edes mah­dol­lis­ta: vero­tu­lo­jen tasaus teh­täi­siin vain val­tion kaut­ta, ei kun­nan sisällä.

  13. Ei tuol­lai­sia laa­jo­ja väli­por­tai­ta kuin kun­ta juu­ri­kaan tarvita.

    Aikoi­naan val­tiol­li­nen Tele oli maan laa­jui­nen orga­ni­saa­tio ja se hoi­ti pal­ve­lui­ta Han­gos­ta Uts­joel­le ja se kyke­ni tar­joa­maan suu­rin piir­tein saman­lai­sen pal­ve­lu­ta­son aivan ääria­luei­ta lukuunottamatta.

    Aikoi­naan olin miet­ti­mäs­sä pal­ve­lu­ta­so­vaa­ti­muk­sia ja sil­loin löy­tyi pal­jon näke­myk­siä, mik­si joku alue on han­ka­lam­pi hoi­taa kuin toi­nen ja pal­ve­lu­ta­son pitäi­si olla eri­lai­nen eri osis­sa maata

    Mut­ta kun arvio oli, että Lapis­sa ajel­laan pit­kiä mat­ko­ja, itä-Suo­mes­sa kier­rel­lään jär­viä, kes­ki-Suo­mes­sa mäkiä ja jär­viä, län­si-Suo­mes­sa sou­del­laan saa­ris­tos­sa ja ete­lä-Suo­mes­sa sei­so­taan lii­ken­ne­ruuh­kis­sa niin lop­pu­tu­le­ma oli, että pal­ve­lu­ta­so­vaa­ti­mus voi olla sama koko maassa

    Ja 80-luvul­la Tele seu­ra­si yri­tys­maa­il­maa ja lopet­ti alueor­gan­si­aa­tion ja kes­kit­ti funk­tiot tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la tavalla.
    Kes­kit­tä­mi­sel­lä ei ollut vai­ku­tus­ta pal­ve­lu­ta­soon, vas­ta kun van­haa hen­ki­lös­töä kor­vat­tiin laa­jas­ti uusil­la, joil­la ei ollut käsi­tys­tä alas­ta ‚alkoi sat­tua kai­ken­lais­ta outoa

    Mut­ta toi­min­to­jen kes­kit­tä­mi­nen ja funk­tioi­den toi­min­ta-aluei­den opti­moin­ti yhdes­sä tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­sen kans­sa joh­ti sii­hen, että hen­ki­lös­tö vähe­ni n 20000:sta 6000:een

    Tele­toi­min­ta sisäl­tää run­saas­ti toi­min­to­ja joten koor­di­naa­tio on välttämätöntä.Se hoi­de­taan kes­ki­te­tyl­lä prosessisuunnittelulla.
    Vai­kut­ta suo­raan Mos­ko­val­ta, mut­ta jokai­nen funk­tio voi suun­ni­tel­la sisäi­set pro­ses­sit niin kuin haluaa

    Kun fubk­tioi­ta on pal­jon: Ver­kon suun­nit­te­lu ja raken­ta­mi­nen, ver­kon ja asia­kas­lait­tei­den yllä­pi­to ja asia­kas­pal­ve­lu ja pal­ve­lu­jen ja liit­ty­mi­nen toi­mit­ta­mi­nen .Pääl­le laa­ja kir­jo taek­niik­kaa kiin­teis­tö tek­no­lo­gias­ta asia­kas­lait­tai­siin ja kont­to­ri­ko­nei­siin niin funk­tio­mää­rä vas­taa hyvin­kin kuntaa 

    Kun tapah­tu­mia on n 3–4 mil­joo­naa vuo­des­sa niin tehok­kuus perus­tuu tiuk­kaan stan­dar­doin­tiin ja yhte­näi­siin tietojärjestelmiin.

    Jous­toa­kin löy­tyy, jos vain asia­kas­pal­ve­lus­ta löy­tyy osaa­mis­ta vie­dä eri­kois­tar­peet läpi prosessin.

    Ei näin pie­nes­sä maas­sa mitään alueor­ga­ni­saa­tioi­ta tarvita

  14. Kir­joi­tuk­ses­ta huo­kuu jäl­leen ker­ran vank­ku­ma­ton usko poliit­ti­sen pää­tök­sen teon ratio­na­li­suu­teen. Kos­ka todel­li­suus on aivan jotain muu­ta, niin käy­tän­nös­sä met­ro­po­li­hal­lin­not laa­joi­ne yksi­noi­keuk­si­neen joh­tai­si­vat vain yli­mie­lis­ten tek­no­kraat­tien joh­ta­maan sosia­lis­ti­seen kurjuushelvettiin.

    Huo­mat­ta­vas­ti toi­mi­vam­pi rat­kai­su kun­tien kes­ke­näi­sen kil­pai­lun “ongel­miin” oli­si tie­ty­si jul­ki­sen sek­to­rin koon ja roo­lin kutis­ta­mi­nen mur­to-osaan nykyi­ses­tä. Kun rahat ja val­ta puut­tui­si­vat, niin eipä sii­nä pal­joa har­ras­tet­tai­si mitään elin­kei­no­po­li­tiik­kaa tai muu­ta vapaan mark­ki­na­ta­lou­den meka­nis­mien sotkemista.

    1. Kun rahat ja val­ta puut­tui­si­vat, niin eipä sii­nä pal­joa har­ras­tet­tai­si mitään elin­kei­no­po­li­tiik­kaa tai muu­ta vapaan mark­ki­na­ta­lou­den meka­nis­mien sotkemista.

      Sot­ke­mis­ta? Niin kuin tie­ver­kon raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to, kou­lu­tus, yli­opis­tot, ener­gia­huol­to, vesi ja vie­mä­ri­verk­ko ja muu sel­lai­nen, jota ilman tul­laan hyvin toi­meen tai jon­ka elin­kei­noe­lä­mä teki­si talkoovoimin?

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sot­ke­mis­ta? Niin kuin tie­ver­kon raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to, kou­lu­tus, yli­opis­tot, ener­gia­huol­to, vesi ja vie­mä­ri­verk­ko ja muu sel­lai­nen, jota ilman tul­laan hyvin toi­meen tai jon­ka elin­kei­noe­lä­mä teki­si talkoovoimin?

    No, jos nyt aloi­tet­tai­siin kar­sin­ta vaik­ka­pa pel­ti­hal­lien raken­ta­mi­ses­ta, lai­na­ta­kuis­ta, kaa­voi­tus­kik­kai­lus­ta jne.

    Lisäk­si vaik­ka luon­tais­ten mono­po­lien yksi­ty­so­mis­tuk­ses­ta voi­daan toki olla mon­taa miel­tä, niin kyl­lä yli­mää­räi­nen kun­nal­lis­ve­ron kan­to ener­gian hin­nois­sa tai vesi- ja vie­mä­ri­verk­ko­jen suo­ras­taan rikol­li­nen rap­peut­ta­mi­nen ovat esi­merk­ke­jä sii­tä, miten onni ei ole auto­maat­tis­ta jul­ki­sel­la puolellakaan.

  16. Poth1ue1: No, jos nyt aloi­tet­tai­siin kar­sin­ta vaik­ka­pa pel­ti­hal­lien raken­ta­mi­ses­ta, lai­na­ta­kuis­ta, kaa­voi­tus­kik­kai­lus­ta jne.
    ‘snip’

    Aloi­te­taan vaan.
    Teol­li­suus­hal­lia tus­kin mikään kun­ta raken­taa ilman, että yri­tys lunas­taa sen itselleen.
    Lai­na­ta­kui­ta anne­taan vain omil­le yhtiöille.
    Kaa­voi­tus­kik­kai­lul­la nyt voi­daan tar­koit­taa mel­kein mitä tahan­sa, mut­ta nykyi­sin se on har­vi­nais­ta, yleis­kaa­vat vah­vis­taa minis­te­riö ja tont­te­ja on riit­tä­väs­ti kaik­kiin tarpeisiin.
    Jne. Jne.

    Toki meil­lä­kin ker­ran kävi yrit­tä­jä, jon­ka bis­nes­idea ei saa­nut vas­ta­kai­kua, joten hän vip­pa­si tak­si­ra­haa pääs­täk­seen naa­pu­ri­kun­taan neu­vot­te­le­maan, mut­ta täs­tä on yli 30 vuotta.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Säh­kön hin­nas­sa ei ole mitään kun­nal­lis­ta mono­po­lia. Saat ostaa sen ihan mil­ta fir­mal­ta haluat.

    Jees, mut­ta siir­to­hin­ta on aina sama. Tämä on ns. puo­li­tet­tua totuutta.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Säh­kön hin­nas­sa ei ole mitään kun­nal­lis­ta mono­po­lia. Saat ostaa sen ihan mil­ta fir­mal­ta haluat.

    Kau­ko­läm­pö ja ‑kyl­mä, säh­kön jake­lu jne. lien­vät kui­ten­kin luon­nol­li­sia mono­po­le­ja? No, jon­kun Hele­nin ja vas­taa­vien osal­ta lie­nee aika oleel­lis­ta voit­to­jen vero­va­paus ja kon­kurs­sin mahdottomuus.

    Var­si­nai­sia kun­nal­li­sia mono­po­le­ja­kin toki löy­tyy — vii­mei­sem­mik­si sosia­li­soin­nin koh­teek­si ovat jou­tu­neet koti­ta­louk­sien jät­teet ja pai­kal­lis­lii­ken­ne. Jos­sain sai­raan­kul­je­tuk­ses­sa mono­po­lia ei suo­rai­nes­ti ole taat­tu, mut­ta käy­tön­nön toteu­tus on toki joh­ta­nut tämä­kin alan maan laa­jui­seen sosialisointiin.

    On se vaan joten­kin kum­ma, että jopa mones­ta var­sin oikean lai­dan kok­ka­ris­ta­kin tulee pesun kes­tä­vä sosia­lis­ti kun­nan­val­tuus­toon pääs­ty­ään… ainoa miten­kään ratio­naa­li­nen seli­tys tilan­teel­le löy­tyy jos­tain sen lin­kaa­ma­ni jul­ki­sen vali­nan teo­ri­aa selit­tä­väs­tä teok­ses­ta tai vastaavasta.

    Ps. ostan säh­kö­ni ilman mitään tun­non­tus­kia Hele­nil­tä, kos­ka heil­lä näy­tää koti­pörs­si­säh­kön lisä­mak­sut ole­van mark­ki­noi­den pie­nim­mät — ja kos­ka säät jat­ku­van talous­krii­sin kera edel­leen suo­si­vat pörssisähköpelaajaa.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko sinus­ta todel­la oikein, jos Munk­ki­nie­mi muo­dos­taa oman kun­tan­sa ja Kon­tu­la oman­sa vero­tusoi­keuk­si­neen? Tai­dam­me olla eri miel­tä ihan arvo­jen tasolla. 

    Minus­ta kun­ta­lai­sil­la pitää olla mah­dol­li­suus vali­ta sel­lai­sia edus­ta­jia, jot­ka osaa­vat hoi­taa hom­man­sa. Jos he valit­se­vat sel­lai­sia, jot­ka tuh­laa­vat yhtei­set rahat, pitää se myös näkyä äänes­tä­jän kukkarossa. 

    Yksi tule­van met­ro­po­lia­lu­een rik­kaim­mis­ta kau­pun­geis­ta tul­lee ole­maan muu­ten Vuo­saa­ri. Sata­man tulot teke­vät sen, etten usko oikein vuo­saa­re­lais­ten ole­van haluk­kai­ta tasaa­maan tulo­jaan Hel­sin­gin kanssa.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Säh­kön hin­nas­sa ei ole mitään kun­nal­lis­ta mono­po­lia. Saat ostaa sen ihan mil­ta fir­mal­ta haluat.

    Säh­kö­las­kus­ta noin puo­let muo­dos­ta­vas­sa siir­to­hin­nas­sa on monopoli.

  21. Juho Laa­tu:
    Mik­si muka rikas alue ei voi­si olla oma kun­tan­sa ja köy­hä oman­sa? Onhan Suo­mes­sa pajon sekä rik­kai­ta että köy­hiä aluei­ta, jot­ka muo­dos­ta­vat omia kun­ti­aan. Kyl­lä kun­ta­mal­lin pitää täl­lai­set erot sal­lia ja hallita.

    Nyky­ään voi käyt­tää muun­kin kuin oman kun­tan­sa ter­veys­kes­kus­ta. Kokei­le käyt­tää ensin Sipoon ja sit­ten Van­taan ter­veys­kes­kus­ta, sit­ten ymmär­rät kyl­lä mis­tä on kyse. (Sipoos­sa saa kii­reet­tö­män lää­kä­rin­ajan kol­men päi­vän päähän.)

    Juho Laa­tu:
    Jos osaop­ti­moin­tia on lii­kaa, ehdo­tan että kor­ja­taan osa­pop­ti­min­tia aiheut­ta­vat huo­not sään­nöt. Pel­kään että Hel­sin­ki ei tätä kan­na­ta, kos­ka sen oma osaop­ti­moin­ti (=hyö­ty­mi­nen rik­kais­ta asuk­kais­ta, yri­tyk­sis­tä ja hal­lin­nos­ta) voi­si kärsiä.

    Hel­sin­ki­hän on nime­no­maa­no­maan köy­hem­pi kuin muut seu­dun kunnat.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko sinus­ta todel­la oikein, jos Munk­ki­nie­mi muo­dos­taa oman kun­tan­sa ja Kon­tu­la oman­sa vero­tusoi­keuk­si­neen? Tai­dam­me olla eri miel­tä ihan arvo­jen tasolla.

    Arvo­jen? Eikös nuo alu­eet ole aikoi­naan luo­tu juu­ri kes­kus­joh­toi­sel­la kaa­voi­tuk­sel­la ja raken­nus­pää­tök­sil­lä (sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to jne).

    Meri-Ras­ti­la tai­si olla vii­mei­sin esi­merk­ki sii­tä että alu­eel­la asu­vil­la ei ole (ja nyky­muo­din mukai­ses­ti ei saa­kaan olla) sanan­val­taa oman alu­een­sa kehit­tä­mi­seen ollen­kaan, asia oli­si var­maan men­nyt eri taval­la jos päät­tä­jät asui­si­vat itse omas­sa luo­muk­ses­saan. Nyt kur­juusa­luei­ta voi luo­da hel­pos­ti kun päät­tä­jien ei tar­vit­se edes käy­dä pai­kan­pääl­lä — tilail­laan vaan pään­sär­kyä aiheut­ta­vat heli­kop­te­ri­ku­vat ark­ki­teh­dil­tä ja nui­ji­taan asuk­kai­den tah­to maanrakoon.

  23. Kal­le:
    ‘snip’
    Yksi tule­van met­ro­po­lia­lu­een rik­kaim­mis­ta kau­pun­geis­ta tul­lee ole­maan muu­ten Vuo­saa­ri. Sata­man tulot teke­vät sen, etten usko oikein vuo­saa­re­lais­ten ole­van haluk­kai­ta tasaa­maan tulo­jaan Hel­sin­gin kanssa. 

    Vuo­saa­ri­ko kau­pun­ki? Asuu­ko siel­lä ketään?

    Sata­mat eivät yleen­sä ole eri­tyi­sen hyvä busi­ness, niin että halua tap­pioi­den jaka­mi­seen saat­tai­si olla paljonkin.
    Ja jat­kos­sa sata­mat ovat yhtiöi­tä, eivät vält­tä­mät­tä enää edes kunnallisia.

    1. Hel­sin­gin sata­ma saa voit­toa mat­kus­ta­ja­lii­ken­tees­tä, mut­ta se ei vali­tet­ta­vas­ti kul­je (vie­lä) Vuo­saa­ren kautta.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    siir­to on luon­nol­li­nen mono­po­li ja siir­to­hin­taa säädellään.

    Enem­män­kin tuo sään­te­ly on mono­po­lin tukemista.

    Yri­tin aikoi­naan raken­taa yhteis­toi­min­taa säh­kö­lai­tos­ten kans­sa kaa­pe­lin­kai­vuus­sa .Poh­joi­ses­sa se onnistuikin 

    Mut­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kulut oli­vat jär­jet­tö­miä ja kehi­tys­suun­ta hyvin nega­tii­vi­nen eli kulut nousussa

    Kus­tan­nus­ten puo­lit­ta­mi­nen oli­si mer­kin­nyt, että se puo­li­kas­kin oli­si ollut kal­liim­pi kuin mei­dän osuus yksin toimiessa

  25. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Nyky­ään voi käyt­tää muun­kin kuin oman kun­tan­sa ter­veys­kes­kus­ta. Kokei­le käyt­tää ensin Sipoon ja sit­ten Van­taan ter­veys­kes­kus­ta, sit­ten ymmär­rät kyl­lä mis­tä on kyse. (Sipoos­sa saa kii­reet­tö­män lää­kä­rin­ajan kol­men päi­vän päähän.)

    Ymmär­rän että on hyvin ja huo­nos­ti hoi­det­tu­ja ter­veys­kes­kuk­sia, ja että nyky­ään voi myös vali­ta ter­veys­kes­kuk­sen­sa. On myös rik­kai­ta ja köy­hiä kun­tia, eikä rik­kaus aina kor­re­loi hyvän hoi­don kans­sa. Suo­men kun­ta­jär­jes­tel­män tulee kye­tä toi­mi­maan myös tilan­tees­sa, jos­sa yksi kun­ta on köy­hä ja toi­nen rikas. Se rikas voi olla Hel­sin­ki ja köy­hä Haus­jär­vi, tai rikas Kau­niai­nen ja köy­hä Hel­sin­ki, tai rikas Munk­ki­nie­mi ja köy­hä Kon­tu­la. OS piti jos­tain tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä mah­dot­to­ma­na aja­tus­ta, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si Munk­ki­nie­men ja Kon­tu­lan kunnat.

    Hel­sin­ki­hän on nime­no­maa­no­maan köy­hem­pi kuin muut seu­dun kunnat.

    Kau­niai­nen ja Espoo voi­daan kat­soa Hel­sin­kiä rik­kaam­mik­si. Muut ovat kai sitä köy­hem­piä. Suo­men ja Uuden­maan tasol­la Hel­sin­ki on yksi rik­kaim­mis­ta. Ja jos kun­nan koko ote­taan huo­mioon (ei las­ke­ta rik­kaut­ta per asu­kas vaan per kun­ta), kai sel­väs­ti Suo­men rik­kain kunta.

    Näyt­tää sil­tä, että hel­sin­ki­läi­set rat­sas­ta­vat usein kah­del­la hevo­sel­la näis­sä rik­kaus­ky­sy­myk­sis­sä. Tämä tulee esiin kun­tia, nii­den rik­kaut­ta, tulo­ja ja tulon­siir­to­ja ver­tail­taes­sa. Jos Hel­sin­kiä ver­ra­taan Kau­niai­siin, ollaan vihai­sia sii­tä, että Kau­niai­nen kerää rik­kai­ta veron­mak­sa­jia. Jos Hel­sin­kiä ver­ra­taan vaik­ka­pa Sipoo­seen, ei olla vihai­sia sii­tä, että Hel­sin­ki kerää rik­kai­ta veron­mak­sa­jia. Tämä pätee myös yri­tyk­siin, vir­koi­hin yms., mut­ta puhu­taan nyt vain rik­kais­ta asukkaista.

    Tark­kail­laan mah­do­li­suut­ta muo­dos­taa Munk­ki­nie­men ja Kon­tu­lan kau­pun­git. Mikä täs­sä yhtä­lös­sä häiritsee?

    Jos pelä­tään sitä, että Munk­ki­nie­mi pitäi­si rik­kai­den­sa rahat, ja tämän seu­rauk­se­na Kon­tu­lan pal­ve­lut huo­no­ni­si­vat, täy­tyy kai moit­tia myös Hel­sin­kiä sii­tä, että se pitää rik­kai­den­sa rahat, eikä luo­vu­ta nii­tä Sipool­le ja Enonotekiölle.

    Tai ehkä pelä­tään sitä, että Munk­ki­nie­mi jou­tui­si uudes­sa tilan­tees­sa Hel­sin­gin tapaan “riis­ton” koh­teek­si, kun sen val­tio­no­suu­det pie­ne­ne­vät, ja nii­tä mak­se­taan­kin Kontulalle.

    Minun kan­ta­ni asi­aan on siis se, että Suo­men kun­ta­jär­jes­tel­män pitää kye­tä toi­mi­maan tilan­tees­sa, jos­sa kun­tien välil­lä on rik­kause­ro­ja. Tämän pitäi­si olla itses­tään sel­vää. Kan­ta­ni on myös se, että laki­sää­tei­set perus­pal­ve­lut tuli­si kus­tan­taa kai­kil­le Suo­men kan­sa­lai­sil­le jok­seen­kin saman tasoi­si­na yhteis­vas­tuul­li­ses­ti. Ne voi­daan tuot­taa lähes kai­kil­le jok­seen­kin samal­la kustannustasolla.

    Nyt kun­nat kil­pai­le­vat rik­kais­ta asuk­kais­ta ja ovat toi­sil­leen niis­tä kateel­li­sia. Tätä ongel­maa (tai sen tiet­tyä osaa) kut­su­taan usein ker­man­kuo­rin­nak­si — aina­kin sil­loin kun kuo­ri­ja ei ole Hel­sin­ki 😉 ). Tämä ongel­ma indi­koi sitä, että kun­ta­jär­jes­tel­män rahoi­tus­puo­li ei toi­mi hyvin. Se antaa lii­an suu­ria etu­ja rik­kai­ta asuk­kai­ta haa­li­vil­le kunnille.

    Pie­ni etu asuk­kai­den haa­li­mi­ses­ta voi olla pai­kal­laan, sil­lä se kan­nus­taa kun­tia toteut­ta­maan hyviä pal­ve­lui­ta van­hoil­le ja mah­dol­li­sil­le uusil­le asuk­kail­leen. Mut­ta hyväs­sä kun­ta­mal­lis­sa kun­ta sai­si samaan tapaan etua myös van­hus­ten hou­kut­te­lus­ta hyvil­lä van­hus­ten pal­ve­luil­la, ei vain ter­vei­den nuor­ten työi­käis­ten tai jo rik­kau­ten­sa hank­ki­nei­den hou­kut­te­le­mi­ses­ta. Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä voi­si tar­jo­ta hyvää vähä­vaip­pais­ta elä­mää myös van­huk­sil­le, eikä vain rik­kaim­mil­le (ja rik­kaim­mis­sa kun­nis­sa rik­kai­den sii­vel­lä eläville).

    Toki jär­jes­tel­män tulee kan­nus­taa myös työn ja toi­meen­tu­lon tuot­ta­mi­seen eikä vain van­hus­ten hyy­sää­mi­seen, mut­ta ilmei­ses­ti nyt tilan­ne on epä­ta­sa­pai­nos­sa, kun rikas Hel­sin­ki­kin valit­taa naa­pu­rei­den­sa ker­man­kuo­rin­nas­ta ja pyr­kii nii­den apa­jil­le. Kun­ta­jär­jes­tel­mä tulee siis toi­mia hyvin myös tilan­tees­sa, jos­sa yksi seu­dun kun­ta on rikas ja toi­nen köyhä.

  26. Sote-rat­kai­su sel­keyt­ti myös kun­ta­uu­dis­tus­ta. Nyt ei met­ro­po­lia­lueil­la tar­vit­se täh­dä­tä kun­tien yhdis­tä­mi­seen, vaan kak­si­ta­soi­nen hal­lin­to sopii myös. Kun­han met­ro­po­li­hal­lin­nol­le anne­taan täy­si pää­tös­val­ta ja rahat, aina­kin asu­mi­sen, maan­käy­tön ja lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­ses­sä. Vaa­lit voi­daan jär­jes­tää yhtä aikaa kun­ta­vaa­lien kanssa.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin sata­ma saa voit­toa mat­kus­ta­ja­lii­ken­tees­tä, mut­ta se ei vali­tet­ta­vas­ti kul­je (vie­lä) Vuo­saa­ren kautta. 

    Kyl­lä kai se Vuo­saa­ren­kin sata­ma pit­käl­lä täh­täyk­sel­lä jotain tuot­taa, mut­ta iso oli investointi.

    Ja jos mat­kus­ta­vai­se­na saa esit­tää toi­vo­muk­sen, niin ensim­mäi­sek­si sii­ret­tä­köön Viking Line pois Kata­ja­no­kal­ta, kos­ka siel­lä lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt ovat kehnoimmat.

  28. Mika:

    Meri-Ras­ti­la tai­si olla vii­mei­sin esi­merk­ki sii­tä että alu­eel­la asu­vil­la ei ole (ja nyky­muo­din mukai­ses­ti ei saa­kaan olla) sanan­val­taa oman alu­een­sa kehit­tä­mi­seen ollen­kaan, asia oli­si var­maan men­nyt eri taval­la jos päät­tä­jät asui­si­vat itse omas­sa luo­muk­ses­saan. Nyt kur­juusa­luei­ta voi luo­da hel­pos­ti kun päät­tä­jien ei tar­vit­se edes käy­dä pai­kan­pääl­lä – tilail­laan vaan pään­sär­kyä aiheut­ta­vat heli­kop­te­ri­ku­vat ark­ki­teh­dil­tä ja nui­ji­taan asuk­kai­den tah­to maanrakoon. 

    Eihän Hel­sin­gis­sä enää muun­lai­sia esi­merk­ke­jä ole­kaan. Tämän päi­vän Hesa­rin mie­li­pi­deo­sas­tol­la on hurs­kas­te­le­va vas­ti­ne sii­tä, miten hie­nos­ti HSL ottaa huo­mioon asia­kas­pa­laut­teen. Heh heh. Eipä ole näh­ty muu­ta­maan vuo­teen mitään muu­ta kuin esi­merk­ke­jä sii­tä, että palau­te on kyl­lä luet­tu, ennen kuin sil­lä on pyy­hit­ty pöy­tää. Näi­tä kyl­lä löy­tyy joka sek­to­ril­ta: epä­on­nis­tu­nut bus­si­uu­dis­tu­nut, Mec­he­li­nin­ka­dun täys­tu­ho, Meri-Ras­ti­la, ratik­ka­uu­dis­tus. Vai onko joku kuul­lut tapauk­ses­ta, jos­sa jotain pii­rua oli­si muu­tet­tu asu­kas­pa­laut­teen perusteella? 

    Seu­raa­vak­si tuho­taan Kivi­nok­ka, jos­sa luon­toar­vot myy­dään eni­ten tar­joa­val­le gryndärille.

  29. Kuten jo aiem­min olen kir­joi­ta­nut niin kun­ta ei ole mikään val­tio. Sil­lä ei ole omaa kes­kus­pank­kia, ei omaa armei­jaa, eikä sil­lä ole oikeus sol­mia diplo­maat­ti­sia suh­tei­ta mui­den val­tioi­den kans­sa eikä oikeut­ta käy­dä ulko­maan­kaup­paa­kaan. Kun­tien rajo­ja on siir­ret­ty ja kun­tia lak­kau­tet­tu ja syn­ny­tet­ty uusia pit­kin vuo­si­sa­to­ja aina tar­pen mukaan ja niin tul­laan teke­mään jatkossakin.

  30. Jalan­kul­ki­ja: Eihän Hel­sin­gis­sä enää muun­lai­sia esi­merk­ke­jä ole­kaan. Tämän päi­vän Hesa­rin mie­li­pi­deo­sas­tol­la on hurs­kas­te­le­va vas­ti­ne sii­tä, miten hie­nos­ti HSL ottaa huo­mioon asia­kas­pa­laut­teen. Heh heh. Eipä ole näh­ty muu­ta­maan vuo­teen mitään muu­ta kuin esi­merk­ke­jä sii­tä, että palau­te on kyl­lä luet­tu, ennen kuin sil­lä on pyy­hit­ty pöy­tää. Näi­tä kyl­lä löy­tyy joka sek­to­ril­ta: epä­on­nis­tu­nut bus­si­uu­dis­tu­nut, Mec­he­li­nin­ka­dun täys­tu­ho, Meri-Ras­ti­la, ratik­ka­uu­dis­tus. Vai onko joku kuul­lut tapauk­ses­ta, jos­sa jotain pii­rua oli­si muu­tet­tu asu­kas­pa­laut­teen perusteella? 

    Seu­raa­vak­si tuho­taan Kivi­nok­ka, jos­sa luon­toar­vot myy­dään eni­ten tar­joa­val­le gryndärille.

    Unoh­ta­mat­ta sitä, mis­tä olet toi­tot­ta­nut jo pari päi­vää, eli Erot­ta­jan bus­si­py­sä­kin siir­tä­mis­tä 20 metrillä!

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    siir­to on luon­nol­li­nen mono­po­li ja siir­to­hin­taa säädellään.

    Sään­te­lyl­lä on rajoi­tuk­sen­sa. Inves­toin­ti­suo­ja­so­pi­muk­set rajoit­ta­vat val­tion sään­te­ly­val­taa .Eri­tyi­ses­ti kun omis­ta­ja on ulko­maa­lai­nen niin val­tio voi jou­tua hel­pos­ti lei­vät­tö­män pöy­dän ääreen ja kor­vauk­set ovat suuria.

    USA on agres­sii­vi­se­ti vaa­ti­nut vapaa­kaup­pa sopi­muk­seen oikeus­käy­tän­töä, jos­sa inves­toin­ti­suo­ja­oi­keu­den­käyn­ti ei ole kan­sal­li­sis­sa käsis­sä vaan epä­mää­räi­ses­sä väli­mie­soi­keu­des­sa tapahtuva

    Käy­tän­nös­sä tasa­pai­no muut­tuu niin, että val­tio ei enää val­vo hin­noit­te­lua vaan suu­ry­ri­tyk­set val­vo­vat val­tioi­ta ettei­vät nämä sää­te­le hintaa.

    Kil­pai­lu­kin on aika mah­do­ton­ta sil­lä esim monin­ker­tai­sen vesi­joh­to-vie­mä­ri­ver­kon raken­ta­mi­nen mer­kit­see val­ta­via päällekkäisinvestointeja.

    Tele­ver­kois­sa pääl­lek­käi­syyk­sien hin­ta on 10–15 mil­jar­din luokkaa.

  32. Kari N: Oli­si­ko se teho­kas­ta, että näi­den “pik­ku­kau­pun­kien” asuk­kaat jou­tui­si­vat jat­ku­vas­ti kyt­tää­mään mis­sä se seu­dun edul­li­sin vero­pro­sent­ti on? Ei vai­ku­ta ter­veel­tä, eikä tavoiteltavalta. 

    DNA:n mai­nos tuo aina mie­leen Hel­sin­gin rahan­käy­tön. 🙁 Hae­taan aina kal­lein­ta rat­kai­sua. Pie­nis­sä kun­nis­sa tulee väli­tön palau­te polii­ti­koil­le, jos tulee teh­tyä höl­mö­jä ehdo­tuk­sia saa­ti päätöksiä. 🙂

    Jos äänes­tä­jä äänes­tää huo­noa polii­tik­koa, on sen myös näyt­tä­vä kuk­ka­ros­sa. En hyväk­sy aja­tus­ta, että kai­ki­la on asiat olta­va yhtä huo­nos­ti, jot­ta tasa-arvo toteu­tui­si. Tasa-arvoa on se, että kai­kil­la on sama mah­dol­li­suus äänestää.

  33. Mika: Arvo­jen? Eikös nuo alu­eet ole aikoi­naan luo­tu juu­ri kes­kus­joh­toi­sel­la kaa­voi­tuk­sel­la ja raken­nus­pää­tök­sil­lä (sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to jne).

    Jos alu­eel­la tuo­tet­ta­vil­la pal­ve­luil­la on mitään teke­mis­tä alu­eel­ta kerät­tä­vien raho­jen kans­sa, segre­gaa­tio tapah­tuu ennen kuin kukaan ehtii lausua noin moni­mut­kais­ta sanaa. Köy­hil­lä alueil­la tar­vi­taan pal­jon rahaa ja pal­ve­lui­ta, mut­ta ei siel­tä vero­tu­lo­ja saa.

    Joten joko samal­la työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la pitää olla sama vero­pro­sent­ti, tai sit­ten vero­pro­sen­teil­la voi­daan jopa teh­dä kään­teis­tä segre­gaa­tio­ta. Tämä onnis­tuu esi­mer­kik­si siten, että kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­ti riip­puu alu­een ylei­ses­tä tulo­ta­sos­ta kään­tei­ses­ti. (Myös progres­sii­vi­nen kiin­teis­tö­ve­ro oli­si teo­reet­ti­se­na rat­kai­su­na mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta sitä ei saa­ne käy­tän­nös­sä toimimaan.)

    Peri­aat­tees­sa on kau­nis aja­tus, että kun­nat kil­pai­le­vat pää­tök­sen­te­kon­sa ja hal­lin­ton­sa tehok­kuu­des­ta. Tun­tuu vain aika mah­dot­to­mal­ta teh­dä sitä käy­tän­nös­sä toi­mi­vak­si rakenteeksi.

    Mark­ki­noi­den heik­ko toi­mi­vuus joh­tuu pit­käl­ti sii­tä, että jul­ki­sen val­lan tär­keä teh­tä­vä on teh­dä ne asiat, jot­ka täy­tyy teh­dä mark­ki­noi­den vastaisesti.

  34. Juho Laa­tu: Minun kan­ta­ni asi­aan on siis se, että Suo­men kun­ta­jär­jes­tel­män pitää kye­tä toi­mi­maan tilan­tees­sa, jos­sa kun­tien välil­lä on rik­kause­ro­ja. Tämän pitäi­si olla itses­tään sel­vää. Kan­ta­ni on myös se, että laki­sää­tei­set perus­pal­ve­lut tuli­si kus­tan­taa kai­kil­le Suo­men kan­sa­lai­sil­le jok­seen­kin saman tasoi­si­na yhteisvastuullisesti. 

    Mitä siis jät­täi­sit kun­tien teh­tä­väk­si? Sel­väs­ti­kin kou­lu­tus ja sote siis pitäi­si hoi­taa yhdes­sä (= ei kun­ta­ta­son pää­tet­tä­vis­sä ja rahoitettavissa).

  35. Jalan­kul­ki­ja: …Seu­raa­vak­si tuho­taan Kivi­nok­ka, jos­sa luon­toar­vot myy­dään eni­ten tar­joa­val­le gryndärille. 

    Tuos­sa on sekä hyvää että huo­noa. Hyvää on, jos alue oikeas­ti myy­dään eni­ten tar­joa­val­le eikä hyväl­le kave­ril­le. Huo­no tuos­sa on taas se, että osta­ja on toden­nä­köi­ses­ti grynderi.

    Suo­ma­lai­nen raken­ta­mi­nen, lukuu­not­ta­mat­ta oma­ko­ti­ra­ken­ta­mis­ta, on pää­omi­tet­tu epä­ter­vees­ti. Kun sekä raken­ta­ja että raken­nut­ta­ja ovat sama taho, joka pahim­mil­laan on vie­lä kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa, ei kukaan ota huo­mioon asiak­kaan tarpeita.

  36. Jalan­kul­ki­ja: Eihän Hel­sin­gis­sä enää muun­lai­sia esi­merk­ke­jä ole­kaan. Tämän päi­vän Hesa­rin mie­li­pi­deo­sas­tol­la on hurs­kas­te­le­va vas­ti­ne sii­tä, miten hie­nos­ti HSL ottaa huo­mioon asia­kas­pa­laut­teen. Heh heh. Eipä ole näh­ty muu­ta­maan vuo­teen mitään muu­ta kuin esi­merk­ke­jä sii­tä, että palau­te on kyl­lä luet­tu, ennen kuin sil­lä on pyy­hit­ty pöy­tää. Näi­tä kyl­lä löy­tyy joka sek­to­ril­ta: epä­on­nis­tu­nut bus­si­uu­dis­tu­nut, Mec­he­li­nin­ka­dun täys­tu­ho, Meri-Ras­ti­la, ratik­ka­uu­dis­tus. Vai onko joku kuul­lut tapauk­ses­ta, jos­sa jotain pii­rua oli­si muu­tet­tu asu­kas­pa­laut­teen perusteella? 

    Seu­raa­vak­si tuho­taan Kivi­nok­ka, jos­sa luon­toar­vot myy­dään eni­ten tar­joa­val­le gryndärille. 

    Tätä tou­hua on Sak­ke­kin ihme­tel­lyt jo pit­kään. Kum­mas­tut­taa sekin, että venei­li­jät ollaan venei­neen kar­kot­ta­mas­sa koti­kau­pun­gis­taan jon­ne­kin peri­fe­rian lai­dal­le, Kirk­ko­num­mel­le tai Inkoo­seen, kun kun­non kau­pun­ki­lai­sen pitäi­si voi­da käy­dä paat­ti­aan ras­saa­mas­sa ennen vesil­le­las­kua joka kevät iltai­sin vaik­ka fil­la­ril­la. Jos tal­vi­säi­ly­tys­pai­kat hei­te­tään tuon­ne noin pit­käl­le, tulee venei­li­jöil­le kyl­lä suru puse­roon, mui­den ohella. 

    Täl­lä nyky­mei­nin­gil­lä tai­taa veneen huol­lot jää­dä aika monel­ta pian vähiin, kun kaik­ki ran­nat on koh­ta täyn­nän­sä vain beto­nia, asfalt­tia, teräs­tä ja lasia sekä tie­tys­ti kau­pun­gil­le kal­liik­si käy­viä kivia­se­tel­mia. Eikö nuo KSV:n rau­kat edes ymmär­rä mitä kaik­kea venei­lyyn kuuluu? 

    Venei­den ja venei­li­jöi­den sijaan tai­tai­si alkaa olla syy­tä har­ki­ta KSV:n ja KSL:n poru­kan (vai kuka näi­tä idioot­ti­mai­sia suun­ni­tel­mia ja pää­tök­siä tekee) kar­kot­ta­mis­ta kau­pun­gin rajo­jen ulko­puo­lel­le. Pai­nu­koot itse sin­ne huit­sin Neva­daan. Kau­pun­ki kuu­luu kau­pun­ki­lai­sil­le ja kau­pun­ki­lais­ten har­ras­tuk­sil­le myös!

    Venei­den itse teh­ty kevät­huol­to koti­kau­pun­gis­sa on osa venei­lyä. Jos itsel­lä ei venet­tä satu ole­maan on aina sil­ti kiva seu­ra­ta noi­den venei­li­jöit­ten kevät­puu­hien ete­ne­mis­tä. Tämä on sitä hel­sin­ki­läis­ten perin­teis­tä keväthupia.

    Mikä rii­vat­tu sii­nä on kun kaik­ki asun­not pitäi­si nyky­ään muka­mas olla ran­ta­vii­val­la. Kyl­lä Hel­sin­gis­sä on ran­nal­le help­po tul­la vähän kau­em­paa­kin, ei tart­te asua ihan ran­nal­la tai raken­taa vet­ten pääl­le. Meri on kalo­jen, vesi­lin­tu­jen, paat­tien ja pur­je­ve­neit­ten aluet­ta, ja sel­lai­se­na pysyköön.

  37. Mut­ta omis­taa­ko raken­nus­yh­tiö kun­nan päättäjät?

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le. Ker­ro mis­sä kun­ta omis­taa rakennusyhtiön? 

    Kun tun­net parem­min, niin ker­ro miten tämän Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­to­toi­mis­ton kuvio oikein menee?

  39. Jalan­kul­ki­ja: Heh heh. Eipä ole näh­ty muu­ta­maan vuo­teen mitään muu­ta kuin esi­merk­ke­jä sii­tä, että palau­te on kyl­lä luet­tu, ennen kuin sil­lä on pyy­hit­ty pöy­tää. Näi­tä kyl­lä löy­tyy joka sek­to­ril­ta: epä­on­nis­tu­nut bus­si­uu­dis­tu­nut, Mec­he­li­nin­ka­dun täys­tu­ho, Meri-Ras­ti­la, ratik­ka­uu­dis­tus. Vai onko joku kuul­lut tapauk­ses­ta, jos­sa jotain pii­rua oli­si muu­tet­tu asu­kas­pa­laut­teen perusteella? 

    Seu­raa­vak­si tuho­taan Kivi­nok­ka, jos­sa luon­toar­vot myy­dään eni­ten tar­joa­val­le gryndärille.

    Yli­pää­tään­kin ihme­tyt­tää, miten Hel­sin­gis­sä voi aina olla kaik­ki niin tajut­to­man vaikeaa.

    Raken­ta­mi­nen on han­ka­laa, ja sil­ti tulok­se­na on ruma ja epä­viih­tyi­sä kau­pun­ki, lii­ken­net­tä ohjail­laan niin maan perus­teel­li­ses­ti, mut­ta tulok­se­na on tyh­jiä kevyen lii­ken­teen väy­liä, ja lii­ken­ne­va­loil­la käve­ly­vauh­ti­sek­si hidas­tet­tu auto­lii­ken­ne, jul­kis­ta lii­ken­net­tä tue­taan val­ta­vil­la rahoil­la, mut­ta vie­lä nyt vuon­na 2014 jou­tuu len­toa­se­mal­le kul­ke­maan tak­seil­la tai dösäl­lä, toi­sin kuin var­maan mis­sään muus­sa Euroop­pa­lai­ses­sa pää­kau­pun­gis­sa Kio­vaa lukuunottamatta.

    Mik­si Oslo on niin pal­jon viih­tyi­säm­pi ja kau­niim­pi kau­pun­ki, kuin Hel­sin­ki? Mik­si Oslos­sa on kor­kein­taan nel­jäs­osa Hel­sin­gin lii­ken­ne­va­lois­ta, mut­ta lii­ken­ne toi­mii pal­jon suju­vam­min? Mik­si Oslos­sa ei ole juu­ri lain­kaan pyö­rä­tei­tä, mut­ta sil­ti fil­la­rei­ta näkyy enem­män kuin Hel­sin­gis­sä? Mik­si Oslos­sa pää­see 20 minuu­tin juna­mat­kal­la viih­tyi­sään maa­lais­mai­seen pien­ta­lo­mil­jöö­seen, jos­sa ihmi­sil­lä on varaa asua, ja Hel­sin­gis­sä pää­see Tapu­li­kau­pun­kiin? Käy­kää ver­taa­mas­sa Oslon sata­ma-alu­een uusia toi­mis­to­ta­lo­ja, ja Töö­lön­lah­den lät­tä­nöi­tä. Minut tuo ver­tai­lu saa lähin­nä surulliseksi.

    Hel­sin­gis­sä asu­mi­sen vaih­toeh­dot ovat seuraavat:

    1: Olet valin­nut oikeat van­hem­mat, ja voit asua muka­vas­ti hin­nal­la, jol­la asui­sit muka­vas­ti myös Parii­sis­sa tai New Yorkissa.

    2. Olet valin­nut vää­rät van­hem­mat: asut 50 vuot­ta van­has­sa ahtaas­sa räh­jäs­sä kau­pun­gin lie­peil­lä, esim. Hert­to­nie­mes­sä, Mal­min­kar­ta­nos­sa tms. pai­kois­sa ja mak­sat asun­to­vel­kaa seu­raa­vat 30 vuotta.

    3. Raken­nat talon pel­lon reu­nal­le 40 kil­san pää­hän kau­pun­gis­ta, ja ajat joka päi­vä tun­nin töi­hin lähin­nä pel­to­jen, met­sien ja jou­to­maan reu­nus­ta­maa tie­tä pitkin.

    En vain pys­ty ymmärtämään!!!

  40. Vihe­rins­si: Jos alu­eel­la tuo­tet­ta­vil­la pal­ve­luil­la on mitään teke­mis­tä alu­eel­ta kerät­tä­vien raho­jen kans­sa, segre­gaa­tio tapah­tuu ennen kuin kukaan ehtii lausua noin moni­mut­kais­ta sanaa. Köy­hil­lä alueil­la tar­vi­taan pal­jon rahaa ja pal­ve­lui­ta, mut­ta ei siel­tä vero­tu­lo­ja saa.

    Joten joko samal­la työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la pitää olla sama vero­pro­sent­ti, tai sit­ten vero­pro­sen­teil­la voi­daan jopa teh­dä kään­teis­tä segre­gaa­tio­ta. Tämä onnis­tuu esi­mer­kik­si siten, että kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­ti riip­puu alu­een ylei­ses­tä tulo­ta­sos­ta kään­tei­ses­ti. (Myös progres­sii­vi­nen kiin­teis­tö­ve­ro oli­si teo­reet­ti­se­na rat­kai­su­na mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta sitä ei saa­ne käy­tän­nös­sä toimimaan.)

    Peri­aat­tees­sa on kau­nis aja­tus, että kun­nat kil­pai­le­vat pää­tök­sen­te­kon­sa ja hal­lin­ton­sa tehok­kuu­des­ta. Tun­tuu vain aika mah­dot­to­mal­ta teh­dä sitä käy­tän­nös­sä toi­mi­vak­si rakenteeksi.

    Mark­ki­noi­den heik­ko toi­mi­vuus joh­tuu pit­käl­ti sii­tä, että jul­ki­sen val­lan tär­keä teh­tä­vä on teh­dä ne asiat, jot­ka täy­tyy teh­dä mark­ki­noi­den vastaisesti.

    Aika mie­len­kiin­toi­ses­ti vedät “köy­hät kuo­lee näl­kään ja janoon” argu­men­tin esil­le kun kir­joi­tan pai­kal­lis­ta­son hal­lin­non vas­tuun kasvattamisesta.

    En ole perin­poh­jin tutus­tu­nut sote-uudis­tuk­seen, mut­ta käsi­tyk­se­ni on että se pää­osin kor­jaa myös rahoi­tus­pul­mat eli tasaa sote-pal­ve­lu­jen rahoi­tuk­sen, ei kun­ta tasol­la vaan noi­den vii­den sote-alu­een sisäl­lä. Näin ollen ne tulon­siir­rot ovat edel­leen ole­mas­sa ja se itsea­sias­sa vain ede­saut­tai­si pai­kal­lis­hal­lin­non luo­mis­ta kun sote-rahoi­tus­ta ei tar­vit­si­si pohtia.

    Olen siis sitä miel­tä että se hal­lin­non jako pie­nem­piin aluei­siin mm. kaa­voi­tus ja niin iha­nai­ses­sa “nor­mi-asias­sa” oli­si hyvä jut­tu. Näin voi­tai­siin pai­kal­li­ses­ti päät­tää alu­een kehit­tä­mi­sen suun­ta­vii­vat niin että alu­eel­la asu­vil­la oli­si edes jon­kin­lai­nen mah­dol­li­suus saa­da äänen­sä kuuluviin.

    Sään­te­lys­sä tuo nykyi­nen “one size fits all” mal­li mm. nois­sa park­ki­asiois­sa ei sovi ollen­kaan tii­viis­ti raken­ne­tul­le alu­eel­le, vaan alu­een päät­tä­jät voi­si­vat vapaas­ti päät­tää alu­een iden­ti­tee­tin ja tila­rea­li­teet­tien mukaan mon­ta­ko park­ki­paik­kaa tulee kaa­voit­taa ja mil­lä perus­teil­la. Tai vaik­ka luo­pua pai­kal­li­ses­ti sään­nös­tä että 35 neliön luu­kus­sa pitää olla 25 neliön ves­sa. Täi että asun­non koko on on 75 neliö­tä ja pien­ten asun­to­jen raken­ta­mi­nen tar­koit­taa 130 neliön kämp­pien raken­ta­mis­ta että sään­te­ly­py­kä­lä­maa­ka­rien toi­veet toteutuvat. 

    Nyky­hal­lin­to on osoit­ta­nut että nor­meil­la syn­tyy vain Kon­tu­laa. Kal­lio­ta tai Töö­löä ei oli­si saa­tu iki­nä syn­ty­mään nykyspekseillä.

  41. Mika: Olen siis sitä miel­tä että se hal­lin­non jako pie­nem­piin aluei­siin mm. kaa­voi­tus ja niin iha­nai­ses­sa “nor­mi-asias­sa” oli­si hyvä jut­tu. Näin voi­tai­siin pai­kal­li­ses­ti päät­tää alu­een kehit­tä­mi­sen suun­ta­vii­vat niin että alu­eel­la asu­vil­la oli­si edes jon­kin­lai­nen mah­dol­li­suus saa­da äänen­sä kuuluviin.

    Kau­pun­gin raken­ta­mi­nen on todel­la moniu­loit­tei­nen asia, eikä sitä voi rat­kais­ta yhdel­lä työkalulla.

    Ylim­män tason ongel­ma­na on yhdys­kun­ta­ra­ken­ne, ja sen hajau­tu­mi­nen, mikä tulee pidem­män pääl­le hel­ve­tin kal­liik­si. Tätä kun läh­de­tään kor­jaa­maan niin alu­eel­li­ses­ti on aina häviä­jiä (jon­kun lähi­met­sät mene­vät aina, ja kau­kai­sem­piin kyliin ei tule­kaan riit­tä­väs­ti asuk­kai­ta ter­veys­kes­kuk­sen yllä­pi­tä­mi­sek­si), mis­tä seu­raa että pää­tök­siä ei voi­da jät­tää pai­kal­lis­ta­sol­le. Ei kukaan tee pää­tök­siä oman etun­sa vas­tai­ses­ti, vaik­ka se kuin­ka oli­si ylei­sen hyvän mukais­ta. Käy­tän­nös­sä tämän tason pitäi­si olla val­tion hoi­det­ta­vis­sa, mut­ta lain­sää­dän­tö puut­tuu tai on ham­paa­ton­ta, eikä polii­ti­koil­la tai­da olla munaa teh­dä (täl­le­kään) asial­le mitään.

    Seu­raa­va­na taso­na on yleis­kaa­va, jos­kin itse sisäl­lyt­täi­sin tähän tasoon vähän nykyis­tä enem­män detal­jia. Täl­lä tasol­la käy­tän­nös­sä pää­tet­täi­siin kuin­ka tiheä on pal­ve­lu­verk­ko, mis­sä jouk­ko­lii­ken­ne kul­kee, min­kä­ko­koi­sia tei­tä raken­ne­taan, kuin­ka pal­jon asuk­kai­ta mil­lä­kin alu­eel­la asuu (tämä vii­mei­nen koh­ta var­sin­kin pitäi­si mie­les­tä­ni saa­da sito­va­na tavoit­tee­na yleis­kaa­va­ta­sol­le). Tämä oli­si met­ro­po­li­hal­lin­non heiniä.

    Tämän jäl­keen pääs­tään ase­ma­kaa­voi­tuk­seen. Täl­lä tasol­la pää­tet­täi­siin min­kä­lai­sil­la rat­kai­suil­la (uudis­te­tun) yleis­kaa­van vel­voit­ta­vat raken­nus­mää­rät sijoi­te­taan, min­kä­lais­ta katu­ti­laa syn­tyy, kuin­ka kor­kei­ta raken­nuk­set ovat, yms. Täs­tä asias­ta voi­tai­siin hyvin päät­tää kau­pun­gin­osa­ta­sol­la (siis olet­taen että raken­ta­mi­sen mää­rä oli­si jo pää­tet­ty ylem­pä­nä; muu­ten NIMBY:t eivät teki­si mitään ja mikään ei muuttuisi).

    Aivan vii­mei­sel­lä tasol­la on sit­ten vie­lä raken­nus­suun­nit­te­lu. Täl­lä het­kel­lä raken­nus­suun­nit­te­lun ohjaa­mi­seen kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta ei ole mui­ta kei­no­ja kuin ase­ma­kaa­va, joka on jär­jet­tö­män kan­kea työ­ka­lu tähän tar­koi­tuk­seen. Suun­nit­te­luun tar­vit­tai­siin toi­saal­ta riit­tä­väs­ti jous­toa jot­ta uudet rat­kai­sut sai­si­vat mah­dol­li­suu­den, mut­ta kui­ten­kin riit­tä­väs­ti lie­kaa ettei­vät raken­nut­ta­jat pää­si­si teke­mään pas­kaa ilman min­kään­lais­ta kont­rol­lia. Jon­kin­lai­nen hyvin epä­muo­dol­li­nen ja hyvin pai­kal­li­nen toi­mie­lin voi­si olla paras vaih­toeh­to vas­taa­maan täs­tä osasta.

    Kai­ken­kaik­ki­aan kau­pun­gin raken­ta­mi­sel­la ja vaik­ka­pa sotel­la on hyvin vähän yhteis­tä tois­ten­sa kans­sa. Jos (kun) sote irroi­te­taan kun­nis­ta omak­si orga­ni­saa­tiok­seen, voi­tai­siin jäl­jel­le jää­vä raken­ne uudel­leen­jär­jes­tää aivan hyvin raken­ta­mi­sen vaa­ti­mus­ten mukaan.

  42. Mika: ään­te­lys­sä tuo nykyi­nen “one size fits all” mal­li mm. nois­sa park­ki­asiois­sa ei sovi ollen­kaan tii­viis­ti raken­ne­tul­le alueelle, 

    Täs­tä olem­me ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä. Kun­nil­la on nyt niin pal­jon eri­ta­soi­sia pää­tet­tä­viä asioi­ta, että ne ovat väis­tä­mät­tä samaan aikaan lii­an suu­ria ja lii­an pie­niä. Öster­sun­do­mi­lai­sil­la ei pitäi­si olla pal­jon san­omais­ta nyt­kään Kona­lan puistoihin.

    Kun­ta­koos­ta puhut­taes­sa vas­taus riip­puu erit­täin pal­jon sii­tä, mitä kun­ta tekee. Jos kaa­voi­tus ja lii­ken­ne hoi­de­taan työs­sä­käyn­tia­lu­een kokoi­sil­la alueil­la, sote plus kou­lu­tus eriy­te­tään kun­nan teh­tä­vis­tä, ja vero­tus on työs­sä­käyn­tia­lu­een laa­jui­sel­la alu­eel­le, niin sit­ten jäl­jel­le saat­taa hyvin­kin jää­dä kau­pun­gin­osan kokoi­sel­le yksi­köl­le hyvin­kin tehtävää.

    On todel­la vai­ke­aa kek­siä sel­lais­ta kun­ta­ko­koa, joka nykyi­sil­lä vero­tusa­lueil­la ja kun­tien vas­tuil­la toi­mii jär­ke­väs­ti. Sote-uudis­tus voi olla askel oike­aan suun­taan, jos se toteu­te­taan fiksusti.

  43. Vihe­rins­si: Mitä siis jät­täi­sit kun­tien teh­tä­väk­si? Sel­väs­ti­kin kou­lu­tus ja sote siis pitäi­si hoi­taa yhdes­sä (= ei kun­ta­ta­son pää­tet­tä­vis­sä ja rahoitettavissa).

    Minun puo­les­ta­ni sekä soten että kou­lu­tuk­sen voi­si jät­tää kun­nil­le. Val­tion tulee taa­ta kai­kil­le kun­nil­le riit­tä­vät rahat toteu­tuk­seen. Tämä toi­mii hyvin, sil­lä kaik­kien kun­tien tulee ja ne kykye­ne­vät­kin toteut­ta­maan perus­pal­ve­lut samaan hin­taan (joi­tain maan­tie­teel­li­siä eri­tyi­sa­luei­ta lukuu­no­ta­mat­ta). Käy­tän­nös­sä rahat kier­täi­si­vät nykyis­tä enem­män val­tion kaut­ta. Omat muis­ta poik­kea­vat hank­keen­sa kun­nat toteut­tai­si­vat itse kerää­mil­lään vero­ra­hoil­la. Samoin poik­kea­mat laki­sää­teis­ten perus­pal­ve­lui­den tyy­lis­sä ja kuluis­sa. Näin rik­kais­sa kun­nis­sa voi­si olla enem­män orkes­te­rei­ta yms., mut­ta perus­pa­ve­lut oli­si­vat kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le jok­seen­kin saman tasoi­set, ja kaik­kien kun­tien asuk­kaat mak­sai­si­vat niis­tä suun­nil­leen saman ver­ran (toi­sin kuin nyt).

    Jos juu­ri muo­dos­tet­tu sote-sopu pitää, sote-vas­tuu siir­tyy suu­ril­le kun­tayh­ty­mil­le. Ymmär­sin että sote-sovus­sa­kin kun­nat rahoit­tai­si­vat kun­tayh­ty­miä, eli rahat kier­täi­si­vät sitä kaut­ta. Kun­tayh­ty­mä päät­täi­si kui­ten­kin soten toeu­tuk­ses­ta. Tämä­kin joil­lain lisä­ole­tuk­sil­la, kuten sil­lä, että pal­ve­lut tila­taan edel­leen nykyi­sil­tä toi­mi­joil­ta. Menee aika mutkaiseksi.

    Perus­te­lu­ni sil­le, mik­si antai­sin kun­tien päät­tää pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­ses­ta jat­kos­sa­kin on yksin­ker­tai­ses­ti se, että kun­nan asuk­kaat tie­tä­vät, mil­lai­set pal­ve­lut pal­ve­le­vat hei­tä par­hai­ten. Jos pää­tös­val­ta kar­kaa, on täy­sin mah­dol­lis­ta, että kun­ta­lai­set saa­vat huo­no­ja pal­ve­lui­ta, vaik­ka parem­pia­kin (ja edul­li­sem­pia) toteu­tus­ta­po­ja oli­si saa­ta­vil­la. Ehdo­tet­tu rat­kai­su myös tekee kun­nis­ta mak­sa­jia, mut­ta niil­lä ei ole juu­ri mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa mak­sui­hin­sa, eikä int­res­siä pyö­rit­tää pal­ve­lui­ta taloudellisesti.

    1. Juho
      Et vcoi vakav­bis­sa­si sanoa, että kun­ta­lai­set päät­tä­vät, pal­jon­ko hei­dän mie­les­tään on kiva käyt­tää pal­ve­lui­hin ja val­tio mak­saa las­kun mukaan.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Et vcoi vakav­bis­sa­si sanoa, että kun­ta­lai­set päät­tä­vät, pal­jon­ko hei­dän mie­les­tään on kiva käyt­tää pal­ve­lui­hin ja val­tio mak­saa las­kun mukaan.

    Tar­koi­tus oli sanoa, että val­tio mak­saa saman könt­tä­sum­man kai­kil­le (per asu­kas, per van­hus, per kou­lu­lai­nen), ja kun­ta vas­taa tuon sum­man yli­tyk­ses­tä tai ali­tuk­ses­ta. Näin kun­nal­la säi­lyy insen­tii­vi toteut­taa pal­ve­lut talou­del­li­ses­ti, eikä sil­lä ole “piik­kiä auki”.

    1. Esi­tät siis, että teh­dään niin kuin nyt. Val­tio mak­saa saman känt­tö­sum­man vie­lä olo­suh­tei­ta ja väes­tön sai­ras­ta­vuut­ta pai­not­taen. Kun­tien vas­tuul­le jää noin 3000 euroa asu­kas­ta koh­den jon­ka tulon val­tio toi­saal­ta takaa vero­tu­lo­jen tasauk­sen kaut­ta. Olet siis tyytyväinen?

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Esi­tät siis, että teh­dään niin kuin nyt. Val­tio mak­saa saman känt­tö­sum­man vie­lä olo­suh­tei­ta ja väes­tön sai­ras­ta­vuut­ta pai­not­taen. Kun­tien vas­tuul­le jää noin 3000 euroa asu­kas­ta koh­den jon­ka tulon val­tio toi­saal­ta takaa vero­tu­lo­jen tasauk­sen kaut­ta. Olet siis tyytyväinen?

    Jär­jes­tel­mää rahoi­tet­tai­siin nykyis­tä enem­män val­tion kaut­ta. Olen tyy­ty­väi­sem­pi nykyi­seen jär­jes­tel­mään kuin hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­siin tai par­la­men­taa­ri­seen sote-ehdo­tuk­seen. Nyky­jär­jes­te­mäs­sä köy­hien kun­tien tie­tyn varak­kuus­ta­son asuk­kaat jou­tu­vat käsit­tääk­se­ni mak­sa­man perus­pal­ve­luis­taan enem­män per hen­ki kuin rik­kaan kun­nan vas­taa­vat asuk­kaat (esim. hit­sa­rit), vaik­ka pal­ve­lut toteu­tet­tai­siin yhtä edul­li­ses­ti. Ehdot­ta­ma­ni jär­jes­tel­mä kor­jai­si tämän rahoi­tuk­sen epä­köh­dan niiin, että pää­osa laki­sää­tei­sis­tä perus­pal­ve­luis­ta kus­tann­net­tai­siin yhteisvastullisesti.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Esi­tät siis, että teh­dään niin kuin nyt. Val­tio mak­saa saman känt­tö­sum­man vie­lä olo­suh­tei­ta ja väes­tön sai­ras­ta­vuut­ta pai­not­taen. Kun­tien vas­tuul­le jää noin 3000 euroa asu­kas­ta koh­den jon­ka tulon val­tio toi­saal­ta takaa vero­tu­lo­jen tasauk­sen kaut­ta. Olet siis tyytyväinen?

    Jul­ki­ses­ti tuet­tu vakuu­tus­poh­jai­nen jär­jes­tel­mä jakai­si ris­ki ja kulut auto­maat­ti­se­ti tasai­ses­ti ilman kal­lis­ta tasausbyrokratiaa

    Ja asiak­kaal­le jäi­si laa­jem­pi valinnanvapaus

    1. Vakuu­tus­muo­toi­nen ter­vey­den­hoi­to tulee puol­ta kal­liim­mak­si, kos­ka hoi­ta­van tahon ei kan­na­ta pih­tail­la rahaa mistään.

  47. Juho Laa­tu: Jär­jes­tel­mää rahoi­tet­tai­siin nykyis­tä enem­män val­tion kaut­ta. Olen tyy­ty­väi­sem­pi nykyi­seen jär­jes­tel­mään kuin hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­siin tai par­la­men­taa­ri­seen sote-ehdo­tuk­seen. Nyky­jär­jes­te­mäs­sä köy­hien kun­tien tie­tyn varak­kuus­ta­son asuk­kaat jou­tu­vat käsit­tääk­se­ni mak­sa­man perus­pal­ve­luis­taan enem­män per hen­ki kuin rik­kaan kun­nan vas­taa­vat asuk­kaat (esim. hit­sa­rit), vaik­ka pal­ve­lut toteu­tet­tai­siin yhtä edul­li­ses­ti. Ehdot­ta­ma­ni jär­jes­tel­mä kor­jai­si tämän rahoi­tuk­sen epä­köh­dan niiin, että pää­osa laki­sää­tei­sis­tä perus­pal­ve­luis­ta kus­tann­net­tai­siin yhteisvastullisesti. 

    Mik­si juu­ri hit­sa­reil­la oli­si eri­lai­nen kuntavero?

    Nyky­jär­jes­tel­mäs­sä vero­tu­lo­jen tasaus ja val­tio­no­suu­det kor­jaa­vat kyl­lä kun­tien varakkuuseroja.

    Val­tion osuu­den kas­vat­ta­mi­nen oli­si kyl­lä sii­nä mie­les­sä hyvä, että val­tion­ve­ro­tus on progres­sii­vis­ta — ehkä juu­ri tämä onkin syy­nä sii­hen, että val­tion­ve­ro­tus­ta ja kun­tien val­tio­no­suut­ta on kovas­ti alen­net­tu, jol­loin kun­nat vas­taa­vas­ti jou­tu­vat korot­ta­maan veroprosenttiaan.
    Poli­tiik­kaa siis!

  48. Lii­an van­ha: Jul­ki­ses­ti tuet­tu vakuu­tus­poh­jai­nen jär­jes­tel­mä jakai­si ris­ki ja kulut auto­maat­ti­se­ti tasai­ses­ti ilman kal­lis­ta tasausbyrokratiaa

    Ja asiak­kaal­le jäi­si laa­jem­pi valinnanvapaus 

    Vakuu­tuk­ses­sa­ko ei oli­si byrokratiaa?
    320 kun­nan tasaus ker­ran vuo­des­sa ei ole kovin kal­lis­ta, 5.000.000 asiak­kaan tasaus jat­ku­vas­ti olisi.

  49. Rai­mo K: Mik­si juu­ri hit­sa­reil­la oli­si eri­lai­nen kuntavero?

    Nyky­jär­jes­tel­mäs­sä vero­tu­lo­jen tasaus ja val­tio­no­suu­det kor­jaa­vat kyl­lä kun­tien varakkuuseroja.

    Käsit­tääk­se­ni erot kor­va­taan osit­tain, mut­ta ei koko­naan. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että vaik­ka köy­hä kun­ta toteut­tai­si pal­ve­lut hal­vem­mal­la kuin rikas, köy­hän kun­nan hit­sa­rit jou­tu­vat mak­sa­maan kor­keam­paa kun­nal­lis­ve­roa (ja siis enem­män perus­pal­ve­luis­taan) kuin rik­kaan kun­nan (samaa palk­kaa saa­vat) hit­sa­rit. Kos­ka tulo­ja tasa­taan parem­min kun­nan tasol­la kuin val­tion tasol­la, hit­sa­rin kan­nat­taa muut­taa rik­kaa­seen kun­taan pääs­täk­seen eroon veroistaan.

    Val­tion osuu­den kas­vat­ta­mi­nen oli­si kyl­lä sii­nä mie­les­sä hyvä, että val­tion­ve­ro­tus on progres­sii­vis­ta – ehkä juu­ri tämä onkin syy­nä sii­hen, että val­tion­ve­ro­tus­ta ja kun­tien val­tio­no­suut­ta on kovas­ti alen­net­tu, jol­loin kun­nat vas­taa­vas­ti jou­tu­vat korot­ta­maan veroprosenttiaan.
    Poli­tiik­kaa siis!

    Aivan. Voim­me täs­sä ihme­tel­lä, mik­si täs­tä hal­li­tuk­sen valit­se­mas­ta lin­jas­ta ei vali­te­ta enem­pää. Sel­vää rik­kai­den suo­si­mis­ta tilan­tees­sa, jos­sa köy­hät ovat jo ahdin­gos­sa muu­ten­kin. Osin hal­li­tus on ehkä käyt­tä­nyt tätä aset­ta tar­koi­tuk­sel­la kun­ta­uu­dis­tuk­sen­sa piis­ka­na. Kuka­ties media ei ymmär­rä, tai ei väli­tä, tai ehkä on hil­jaa sik­si, että media­lai­set hyö­ty­vät itse täs­tä epä­ta­sa-arvois­ta­vas­ta kehityksestä.

  50. Rai­mo K: Vakuu­tuk­ses­sa­ko ei oli­si byrokratiaa?
    320 kun­nan tasaus ker­ran vuo­des­sa ei ole kovin kal­lis­ta, asiak­kaan tasaus jat­ku­vas­ti olisi.

    Kelan kulut ovat n 3 % mak­set­tu­jen etuuk­sien mää­räs­tä, kun­tien vero­tus ja ter­vey­den­hoi­don rahoi­tus­pää­tök­set­sa­moin kuin val­tion apu­jen las­ke­mi­nen ja jyvit­tä­mi­nen mak­sa­vat monikertoja

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vakuu­tus­muo­toi­nen ter­vey­den­hoi­to tulee puol­ta kal­liim­mak­si, kos­ka hoi­ta­van tahon ei kan­na­ta pih­tail­la rahaa mistään.

    Nyt mak­se­taan ole­mat­to­mas­ta ja ter­vey­den­hoi­to on OECD mai­den eriarvoisin

    Meil­lä hal­puus saa­vu­te­taan tap­pa­mal­la osa kan­sas­ta ennenaikiasesti

  52. Lii­an van­ha: Kelan kulut ovat n 3 % mak­set­tu­jen etuuk­sien mää­räs­tä, kun­tien vero­tus ja ter­vey­den­hoi­don rahoi­tus­pää­tök­set samoin kuin val­tion apu­jen las­ke­mi­nen ja jyvit­tä­mi­nen mak­sa­vat monikertoja

    Val­tio­no­suuk­sien kaa­vat ovat var­sin yksin­ker­tai­sia ja tie­to­ko­neet osaa­vat kyl­lä las­kea — ei mak­sa paljon.

    Vero­tus­ta ei ole syy­tä sekoit­taa tähän, kos­ka se ei sote-asi­aan kuulu.

  53. Juho Laa­tu: Käsit­tääk­se­ni erot kor­va­taan osit­tain, mut­ta ei koko­naan. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että vaik­ka köy­hä kun­ta toteut­tai­si pal­ve­lut hal­vem­mal­la kuin rikas, köy­hän kun­nan hit­sa­rit jou­tu­vat mak­sa­maan kor­keam­paa kun­nal­lis­ve­roa (ja siis enem­män perus­pal­ve­luis­taan) kuin rik­kaan kun­nan (samaa palk­kaa saa­vat) hit­sa­rit. Kos­ka tulo­ja tasa­taan parem­min kun­nan tasol­la kuin val­tion tasol­la, hit­sa­rin kan­nat­taa muut­taa rik­kaa­seen kun­taan pääs­täk­seen eroon veroistaan.
    ‘snip’

    Itse asias­sa on las­ket­tu, että ‘köy­hät’ kun­nat toteut­ta­vat pal­ve­lut kal­liim­mal­la kuin ‘rik­kaat’, kos­ka ne saa­vat enem­män vero­tu­lo­jen tasaus­ta ja val­tio­no­suut­ta — köy­hän kun­nan tulot per asu­kas ovat suu­rem­mat kuin rikkaan.

    Hit­sa­rit var­maan muut­ta­vat sin­ne, mis­sä on hit­saus­työ­tä tar­jol­la. Miten lie­nee Kau­niai­sis­sa, asuu­ko siel­lä juu­ri hitsareita?

  54. Lii­an van­ha: Nyt mak­se­taan ole­mat­to­mas­ta ja ter­vey­den­hoi­to on OECD mai­den eriarvoisin

    Meil­lä hal­puus saa­vu­te­taan tap­pa­mal­la osa kan­sas­ta ennenaikiasesti 

    Ole­mat­to­mas­ta? Kat­so­pa ympä­ril­le­si, etkö ole näh­nyt, että ter­vey­den- ja sai­raan­hoi­toa on run­saas­ti tarjolla.

    Eriar­voi­suut­ta kyl­lä on, lähin­nä työ­ter­veys­huol­los­ta joh­tuen. Pitäi­si­kin tar­ken­taa Kela-kor­vaus­ta niin, että vain laki­sää­tei­nen sai­si tukea.

  55. Rai­mo K:

    Eriar­voi­suut­ta kyl­lä on, lähin­nä työ­ter­veys­huol­los­ta joh­tuen. Pitäi­si­kin tar­ken­taa Kela-kor­vaus­ta niin, että vain laki­sää­tei­nen sai­si tukea.

    Lop­pu­tu­le­ma on kui­ten­kin hyvin epä­ta­sai­nen ter­vys­ti­lan­ne kuten OECD ja nyky­ään EU:kin ovat todenneet.

    Jopa USA:ssa köy­hää hoi­de­taan enem­män ja tehok­kaa­min kuin Suomessa

  56. Rai­mo K: Val­tio­no­suuk­sien kaa­vat ovat var­sin yksin­ker­tai­sia ja tie­to­ko­neet osaa­vat kyl­lä las­kea – ei mak­sa paljon.

    Vero­tus­ta­ei ole syy­tä sekoit­taa tähän, kos­ka se ei sote-asi­aan kuulu.

    Tie­to­ko­ne on vain tyh­mä las­kin­ko­ne, jon­kun pitää teh­dä ohjel­moin­ti ja antaa parametrit.

    Se vaa­tiin suun­nit­te­lua ja tes­te­jä, koe­las­ken­to­ja , jol­la eri vaih­toeh­to­ja tut­ki­taan ja raha­lii­ken­nen kun­tien ja val­tion välil­lä on var­sin monimutkainen 

    Ja mitä tulee vero­tuk­seen niin sil­lä kun­nat ja val­tio rahoit­ta­vat ter­vy­den­huol­lon, joten kyl­lä vero­tus on osa pro­ses­sin kuluja

  57. Rai­mo K: Itse asias­sa on las­ket­tu, että ‘köy­hät’ kun­nat toteut­ta­vat pal­ve­lut kal­liim­mal­la kuin ‘rik­kaat’, kos­ka ne saa­vat enem­män vero­tu­lo­jen tasaus­ta ja val­tio­no­suut­ta – köy­hän kun­nan tulot per asu­kas ovat suu­rem­mat kuin rikkaan.

    Köy­hät saa­vat enem­män val­tio­no­suuk­sia, mut­ta luu­len että rik­kail­la kun­nil­la tulot per asu­kas ovat sil­ti suu­rem­mat. Yksi ver­tai­lu­koh­ta on vero­pro­sent­ti, joka on köy­hil­lä kun­nil­la tyy­pil­li­ses­ti kor­keam­pi. Toi­nen ver­tai­lu­koh­ta on toteu­tu­neet kulut. Viit­taan yleen­sä THL:n ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon tar­ve­va­kioi­tu­jen meno­jen tilas­toi­hin, kos­ka tun­nen ne, ja ne ovat hel­pos­ti saa­ta­vil­la. Niis­sä pie­net ja köy­hät kun­nat ovat kes­ki­mää­rin aina­kin yhtä tehok­kai­ta kuin suu­ret. Kaik­kein talou­del­li­sim­mat kun­nat ovat tyy­pil­li­ses­ti pieniä.

    Köy­hät kun­nat eivät siis toteu­ta pal­ve­lui­ta (aina­kaan noi­ta yllä mai­nit­tu­ja pal­ve­lui­ta) kes­ki­mää­rin kal­liim­mal­la kuin rik­kaat, ja sil­ti ne jou­tu­vat peri­mään hit­sa­reil­taan enem­män veroa kuin rik­kaat kun­nat. Köy­hän kun­nan hit­sa­ri siis mak­saa (saman tasoi­sis­ta, saman hin­tai­sis­ta) perus­pal­ve­luis­taan enem­män kuin rik­kaan kun­nan hit­sa­ri. Tätä pidän epä­koh­ta­na. Minus­ta oli­si hyvä jär­jes­tää kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le laki­sää­tei­set perus­pal­ve­lut yhteis­vas­tuul­li­ses­ti, eikä niin, että köy­häs­sä kun­nas­sa asu­van pitää mak­saa niis­tä (saman tasoi­sis­ta, saman hin­tai­sis­ta pal­ve­luis­ta) enmmän.

    Hit­sa­rit var­maan muut­ta­vat sin­ne, mis­sä on hit­saus­työ­tä tar­jol­la. Miten lie­nee Kau­niai­sis­sa, asuu­ko siel­lä juu­ri hitsareita?

    OS:n tavoi­te näyt­ti ole­van kaik­kien suo­ma­lais­ten siir­tä­mi­nen Hel­sin­kiin. Minä­kin vähän ihmet­te­len tuo­ta hit­sa­rio­suut­ta. Voi­si olla fik­sum­paa kes­kit­tää hit­saa­mi­nen jon­ne­kin muu­al­le. Itse asias­sa val­tao­sa suo­ma­lai­sis­ta tai­taa olla sii­nä mie­les­sä tavik­sia, että hei­dän työ­pa­nok­sen­sa on yhtä hyö­dyl­li­nen maa­kun­nis­sa kuin Helsingissä.

    1. Hel­sin­ki­läi­set­kin oli­si­vat opn­nel­li­sem­pia, jos meil­le ei oli­si sel­lais­ta muut­to­pai­net­ta. Emme me voi kui­ten­kaan hää­tää syn­ty­pe­räi­siä hel­si­ki­läi­siä koti­kau­pun­gis­taan muu­al­le maa­il­maan sil­lä, että emme sal­li uusien asun­to­jen raken­ta­mis­ta. Asun­to­pu­lan tie­toi­nen aiheut­ta­mi­nen on alue­po­liit­ti­sis­ta kei­nois­ta rauk­ka­mai­sin. Teh­kää siel­lä maa­kun­nis­sa jotain sen eteen, että työ­pai­kat viih­tyi­si­vät siellä.

  58. Lii­an van­ha: Tie­to­ko­ne on vain tyh­mä las­kin­ko­ne, jon­kun pitää teh­dä ohjel­moin­ti ja antaa parametrit.

    Se vaa­tiin suun­nit­te­lua ja tes­te­jä, koe­las­ken­to­ja, jol­la eri vaih­toeh­to­ja tut­ki­taan ja raha­lii­ken­nen kun­tien ja val­tion välil­lä on var­sin monimutkainen
    ‘snip’

    Kaa­vat ja ohjel­moin­ti on teh­ty vuo­sia sit­ten — kyl­lä sinä tyh­mä tie­to­ko­ne pär­jää hyvin.
    Raha­lii­ken­teen hoi­taa pank­ki, ei sii­nä­kään sen kummempaa.

    Jos taas haluat joh­taa kes­kus­te­lun val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­seen, se on ihan eri asia eikä ollen­kaan ver­rat­ta­vis­sa kor­vaus­kä­sit­te­lyyn Kelassa.

  59. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Viit­taan yleen­sä THL:n ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon tar­ve­va­kioi­tu­jen meno­jen tilas­toi­hin, kos­ka tun­nen ne, ja ne ovat hel­pos­ti saa­ta­vil­la. Niis­sä pie­net ja köy­hät kun­nat ovat kes­ki­mää­rin aina­kin yhtä tehok­kai­ta kuin suu­ret. Kaik­kein talou­del­li­sim­mat kun­nat ovat tyy­pil­li­ses­ti pieniä.
    ‘snip’

    Pie­net kun­nat ei ole sama kuin köy­hät kun­nat. Pie­net kun­nat ovat kyl­lä yleen­sä tehokkaita.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki­läi­set­kin oli­si­vat opn­nel­li­sem­pia, jos meil­le ei oli­si sel­lais­ta muut­to­pai­net­ta. Emme me voi kui­ten­kaan hää­tää syn­ty­pe­räi­siä hel­si­ki­läi­siä koti­kau­pun­gis­taan muu­al­le maa­il­maan sil­lä, että emme sal­li uusien asun­to­jen raken­ta­mis­ta. Asun­to­pu­lan tie­toi­nen aiheut­ta­mi­nen on alue­po­liit­ti­sis­ta kei­nois­ta rauk­ka­mai­sin. Teh­kää siel­lä maa­kun­nis­sa jotain sen eteen, että työ­pai­kat viih­tyi­si­vät siellä.

    Jos Hel­sin­ki pitää muu­ton mää­rää huo­no­na asia­na, fik­suin rat­kai­su on olla raken­ta­mat­ta uusia asun­to­ja. Näin muut­ta­mi­nen lak­kaa. Syn­ty­pe­räi­sil­lä hel­sin­ki­läi­sil­lä on jo asun­not. Nii­den arvo nousee toden­nä­köi­ses­ti kor­keam­mak­si, jos kau­pun­kiin ei raken­ne­ta enää lisää asun­to­ja (met­ro­po­lin muu­ten kas­vaes­sa), eikä ole­mas­sao­le­vien talo­jen ympä­ris­töä raken­ne­ta umpeen. Syn­ty­pe­räi­set asun­ton­sa omis­ta­vat hel­sin­ki­läi­set siis hyö­ty­vät rahal­li­ses­ti. Vuo­kral­la asu­vien köy­him­pien pitä­mi­sesk­si täy­ty­nee enti­seen tapaan jat­kaa hal­po­jen vuo­kra-asun­to­jen tarjoamista.

    Asun­to­pu­laa raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä ei syn­ny, sil­lä asun­to­ja Suo­mes­sa riit­tää muu­al­la­kin, ja hal­vem­pia kuin Hel­sin­gis­sä. Kyse on siis väki­lu­vun tar­koi­tuk­sel­li­ses­ta kas­vat­ta­mi­ses­ta (ja van­ho­jen hel­sin­ki­läis­ten osal­ta yllä­pi­tä­mi­ses­tä), ei asun­to­pu­lan torjumisesta.

    Hel­sin­gin poli­tiik­ka ei muu­ten ole pitä­nyt asun­to­jen hin­to­ja alhai­si­na, vaan kas­vat­ta­nut nii­tä. Hel­sin­gin kas­vu kas­vat­taa asun­to­jen hin­taa Hel­sin­gis­sä. Se ei siis auta köy­hiä hel­sin­ki­läi­siä vuo­kra-asu­jia. Täy­teen raken­ta­mi­nen tyy­pil­li­ses­ti nos­taa asun­to­jen hin­taa — aina­kin sil­le rajal­le asti, joss­sa alkaa kau­pun­gin slum­miu­tu­mi­nen, kun se vie­hä­tys­voi­ma mah­dol­li­ses­ti kato­aa lii­al­li­sen tii­viy­den, väen­pal­jou­den, vih­rey­den katoa­mi­sen ja ruuh­kien vuok­si. Vai­kea sanoa mis­sä tuo raja tule vas­taan. Toi­saal­ta jo nyt hyvin­voi­vim­mat kan­sa­lai­set asu­vat kai aavis­tuk­sen mie­luum­min Espoos­sa ja Kauniaisissa.

    Minus­ta Hel­sin­gin jat­ku­va raken­ta­mi­nen on enem­män suur­hel­sin­ki­läi­syyt­tä kuin köy­hien aut­ta­mis­ta. Vih­reis­sä on var­maan­kin muka­na myös vähän tii­viin kivi­ta­loa­su­mi­sen ihan­noin­tia ja uskoa kau­pun­kia­su­mi­sen vihreyteen.

    Hel­sin­gil­lä ei ole vel­vol­li­suut­ta pitää kaik­ki van­hat asuk­kaat Hel­sin­gis­sä. On luon­te­vaa, että enon­te­kiö­läi­nen hal­lin­to­tie­tei­den kan­di­daat­ti muut­taa Hel­sin­kiin. Ja on luon­te­vaa, että hel­sin­ki­läi­nen hit­sa­ri ja luo­mu­maan­vil­je­li­jä muut­ta­vat Hyvin­kääl­le Hel­sin­gin muut­tues­sa entis­tä urbaa­nim­mak­si ja olles­saan muu­ten­kin luon­teel­taan hal­lin­to­kes­kus. Jos Hel­sin­ki on huo­les­tu­nut sii­tä, että ihmi­set jou­tu­vat muut­ta­maan pois koti­paik­ka­kun­nil­taan, se voi­si lopet­taa työ­paik­ko­jen ja asun­to­jen haa­li­mi­sen, niin huo­mat­ta­va mää­rä esi­mer­kik­si kuo­pio­lai­sia voi­si pysyä koti­paik­ka­kun­nal­laan. Vai onko Hel­sin­ki sodas­sa mui­ta kun­tia vas­taan niin, että se halu­aa pitää omat asu­kaan­sa, mut­ta riis­tää muil­ta nii­den syn­ty­pe­räi­set asukkaat?

    Syn­ty­pe­räi­siä hel­sin­ki­läi­siä ei voi ylei­ses­ti koh­del­la kovin eri taval­la kuin mui­ta kau­pun­gin asuk­kai­ta. Jos siis pyr­ki­myk­se­nä on jokai­sen syn­ty­pe­räi­sen hel­sin­ki­läi­sen pitä­mi­nen hel­sin­gis­sä, kyse on pal­jol­ti myös jokai­sen suo­ma­lai­sen hel­sin­gis­sä asu­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­nen. Aika mah­do­ton teh­tä­vä. Kyl­lä Hel­sin­gis­tä kaik­ko­aa nykyi­sel­lä poli­tii­kal­la myös syn­ty­pe­räi­siä, aivan samoin kuin mui­ta jää muut­ta­mat­ta sisään, jat­ku­vas­ti kohoa­vien kus­tan­nus­ten vuok­si. Vai usko­taan­ko vih­reis­sä todel­la, että met­ro­po­lin kas­vu las­kee asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia? Jos hal­pa asu­mi­nen on ensi­si­jai­nen tavoi­te, oikea stra­te­ga oli­si pitää met­ro­po­li pie­ne­nä ja jakaa kas­vu tasai­sem­min Suomeen.

    Hel­sin­ki haa­lii käsit­tääk­se­ni innok­kaas­ti pää­kont­to­rei­ta ja kuip­pu­vi­ras­to­ja. Lopet­ta­kaa tuo ihmees­sä, jos tavoi­te on pitää asun­to­jen hin­nat alhai­si­na. Mut­ta epäi­len että hel­sin­ki­läis­po­lii­tik­ko­jen pää­ta­voit­teet ovat kes­ki­mää­rin val­lan muu­al­la kuin asun­to­jen hin­to­jen alhai­se­na pitämisessä.

  61. Rai­mo K: Eriar­voi­suut­ta kyl­lä on, lähin­nä työ­ter­veys­huol­los­ta joh­tuen. Pitäi­si­kin tar­ken­taa Kela-kor­vaus­ta niin, että vain laki­sää­tei­nen sai­si tukea.

    Tämä ei vält­tä­mät­tä muu­ta tilan­net­ta kovin pal­jon. Muu­tok­sel­la oli­si vai­ku­tus­ta vain alem­mis­sa palk­ka­luo­kis­sa. Kor­keam­pi­palk­kai­sil­le fir­ma mak­sai­si ilo­mie­lin pari­sa­taa euroa nykyis­tä enem­män vuo­des­sa hyväs­tä ter­vey­den­huol­los­ta. Sil­lä ei tar­vit­si­si sääs­tää kuin työ­päi­vä muu­ta­man vuo­den välein.

    Olen­nai­nen muu­tos asi­aan tulee vain, jos laki­sää­tei­sen työ­ter­veys­huol­lon ulko­puo­li­ses­ta työ­ter­veys­huol­los­ta teh­dään luon­toi­se­tu, jos­ta mak­se­taan nor­maa­lis­ti kaik­ki verot ja sivu­ku­lut. Täl­le voi löy­tyä vähän nih­keäs­ti poliit­tis­ta tukea sen enem­pää oikeal­ta kuin vasemmaltakaan.

    Eikä se ehkä ihan rei­lua oli­si kan­san­ta­lou­del­le­kaan, kos­ka ihan oikeas­ti on jär­ke­vää yrit­tää mini­moi­da työs­sä­ole­vien sairauspoissaolot.

  62. Lii­an van­ha: Jopa USA:ssa köy­hää hoi­de­taan enem­män ja tehok­kaa­min kuin Suomessa

    Aika kova väi­te, joka vaa­ti­si vähän enem­män refe­rens­se­jä taakseen.

    Suo­mes­sa eri tulo­luok­kien välil­lä on kan­sain­vä­li­ses­ti suu­ret ter­vey­se­rot, mut­ta sai­raan­hoi­don osuus selit­tä­vä­nä teki­jä­nä on pie­ni. Eri­kois­sai­raan­hoi­don saa­vu­tet­ta­vuus vaka­vis­sa sai­rauk­sis­sa on tulo­luo­kas­ta riip­pu­ma­ton­ta, ja monis­sa sai­rauk­sis­sa suo­ma­lai­set hoi­to­tu­lok­set ovat maa­il­man par­hai­ta. Meil­lä köy­hä­kin saa esi­mer­kik­si huip­pu­luo­kan syöpähoitoa.

    Eriar­voi­suus näkyy enem­män perus­ter­vey­den­huol­lon saa­vu­tet­ta­vuu­te­na. Eikä sekään ole ihan yksi­se­lit­tei­nen asia, kos­ka juu­ri­kin Hesa­ris­sa olleen uuti­sen mukaan monel­la pää­kau­pun­ki­seu­dun alu­eel­la lää­kä­riin pää­see kii­reet­tö­mäs­ti­kin parin päi­vän sisällä.

    Edel­leen ver­tai­luis­sa suo­ma­lai­sen ter­vey­den­huol­lon yleis­ku­va on se, että rahaa käy­te­tään nuu­kas­ti, hoi­to­tu­lok­set ovat hyviä, asia­kas­tyy­ty­väi­syys vähem­män hyvä. Hoi­to on teho­kas­ta mut­tei järin muka­vaa. Lisäk­si alu­eel­li­set erot voi­vat olla pie­nel­lä­kin alu­eel­la suuria.

    Ennal­taeh­käi­se­vän ter­vey­den­huol­lon osal­ta Suo­mi on kyl­lä luuse­ri, se näkyy tilas­tois­ta kau­as. Sitä oli­si kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti­kin fik­sua poh­tia tarkasti.

  63. Rai­mo K: Pie­net kun­nat ei ole sama kuin köy­hät kun­nat. Pie­net kun­nat ovat kyl­lä yleen­sä tehokkaita.

    Tot­ta. Tosin väki­mää­räl­tään pie­net kun­nat ovat tyy­pil­li­ses­ti köy­hiä, ja toi­saal­ta lähes­kään kaik­ki pie­net eivät ole tehok­kai­ta, vaik­ka kes­ki­mää­rin ovatkin.

    Maan­tie­teel­li­nen pie­nuus voi olla kulu­jen kan­nal­ta etu­kin. Poh­joi­sim­mat Lapin kun­nat ovat taas väes­tö­mää­räl­tään pie­niä, mut­ta pin­ta-alal­taan hyvin suu­ria. Niis­sä kun­tan­nuk­set ovat aika korkeita.

    Pien­ten mut­ta mel­ko varak­kai­den kun­tien kate­go­rias­sa Kau­niai­nen on aika tark­kaan kes­ki­ta­soa. Pirk­ka­la (ei yhtä rikas) on hie­man tehot­to­mam­pi. Kaa­ri­na on kes­ki­ta­soa. Edul­li­sim­pien kun­tien jou­kos­sa rik­kai­ta kun­tia ei juu­ri näy. Ehkä köy­hyys on pakot­ta­nut monet kun­nat talou­del­li­suu­teen. (Tämän ter­veen kuvion ehdo­tet­tu sote-sopu tai­taa muu­ten aina­kin osin romuttaa.)

  64. Juho Laa­tu: Edul­li­sim­pien kun­tien jou­kos­sa rik­kai­ta kun­tia ei juu­ri näy.

    Kun­nal­la osa menois­ta menee sel­lai­siin kulu­koh­tei­siin, jois­sa pai­kal­li­sel­la kus­tan­nus­ta­sol­la on mer­ki­tys­tä. Tilat lie­ne­vät täs­sä sel­vin meno­koh­de, mut­ta myös työ­voi­man hin­ta vaih­te­lee alueit­tain. Tämä vai­keut­taa kun­tien välis­ten tehok­kuuse­ro­jen mit­taa­mis­ta. Kyse on muut­tu­jis­ta, jot­ka eivät rii­pu kun­nan toi­min­to­jen jär­jes­tä­mi­sen tehok­kuu­des­ta tai tehottomuudesta. 

    (Toki esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun kor­keat neliö­hin­nat oli­si­vat jos­sain mää­rin väl­tet­tä­vis­sä jul­ki­sen val­lan toi­min, mut­ta jos alu­eel­la oli­si 30 kap­pa­let­ta 30 000 asuk­kaan kau­pun­kia, asiat oli­si­vat sii­nä suh­tees­sa toden­nä­köi­ses­ti vie­lä huo­nom­min, kos­ka kyse on yhteis­maan ongelmasta.)

    Toi­saal­ta se pitää paik­kan­sa, että esi­mer­kik­si van­hus­ten lai­tos­hoi­to on samal­la pal­ve­lu­ta­sol­la toteu­tet­tu­na edul­li­sem­paa syr­jä­seu­duil­la kuin kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Hel­sin­gis­sä tätä ei tiet­tä­väs­ti hyö­dyn­ne­tä, mut­ta maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­git osta­vat täl­lai­sia pal­ve­lui­ta syr­jem­mäl­lä ole­vis­ta paikoista. 

    Se oli­si aina­kin koko­nais­te­hok­kuu­den kan­nal­ta jär­ke­vää, että täl­lais­ten toi­min­to­jen koh­dal­la teh­täi­siin yhteis­työ­tä eri­lais­ten kun­tien välil­lä, vaik­ka maan­tie­teel­li­set etäi­syy­det tuo­vat­kin vähän rajoit­tei­ta. Kou­lut ja päi­vä­ko­dit vaa­ti­vat pal­jon tilaa, mut­ta nii­tä on vähän vai­kea ulkois­taa kovin kauas.

  65. Vihe­rins­si: Tämä ei vält­tä­mät­tä muu­ta tilan­net­ta kovin pal­jon. Muu­tok­sel­la oli­si vai­ku­tus­ta vain alem­mis­sa palk­ka­luo­kis­sa. Kor­keam­pi­palk­kai­sil­le fir­ma mak­sai­si ilo­mie­lin pari­sa­taa euroa nykyis­tä enem­män vuo­des­sa hyväs­tä ter­vey­den­huol­los­ta. Sil­lä ei tar­vit­si­si sääs­tää kuin työ­päi­vä muu­ta­man vuo­den välein.
    ‘snip’

    Joo, pik­ku­jut­tu, mut­ta askel oike­aan suuntaan.

  66. Juho Laa­tu: Tot­ta. Tosin väki­mää­räl­tään pie­net kun­nat ovat tyy­pil­li­ses­ti köy­hiä, ja toi­saal­ta lähes­kään kaik­ki pie­net eivät ole tehok­kai­ta, vaik­ka kes­ki­mää­rin ovatkin.
    ‘snip’

    Mää­rit­te­le köyhyys!

    Tehok­kaat kun­nat ovat kaik­ki pie­niä, mut­ta eivät rik­kai­ta eivät­kä köy­hiä, talous on kui­ten­kin kunnossa.

    Pie­nuus ei takaa tehok­kuut­ta, ei myös­kään sitä, että talous oli­si kun­nos­sa. Täs­sä lähel­lä on kak­si hyvää esi­merk­kiä: Tai­vas­sa­lo, talous kural­la niin kau­an kuin muis­tan (ja muis­tan mel­ko pit­käl­tä ajal­ta) ja naa­pu­ri­kun­ta Kus­ta­vi, talous aina kun­nos­sa ja on nykyi­sin Var­si­nais-Suo­men pie­nin kunta.

  67. Eriar­voi­suus näkyy enem­män perus­ter­vey­den­huol­lon saa­vu­tet­ta­vuu­te­na. Eikä sekään ole ihan yksi­se­lit­tei­nen asia, kos­ka juu­ri­kin Hesa­ris­sa olleen uuti­sen mukaan monel­la pää­kau­pun­ki­seu­dun alu­eel­la lää­kä­riin pää­see kii­reet­tö­mäs­ti­kin parin päi­vän sisällä.”

    Suo­mes­sa jul­ki­nen perus­ter­vy­den­huol­to on kol­mi­por­tai­nen. Ensin terk­ka­rin työl­li­syys­va­roil­la pal­kat­tu mää­rä­ai­kai­nen purk­kaa jau­ha­va tei­ni tekee diagnoosin.

    Sen jäl­keen pää­set ter­vey­den­hoi­ta­jan puheil­le ja jos pää on kai­na­los­sa niin voit pääs­tä jopa lääkärillekin.

    Olen nyt ollut vii­ti­sen vuot­ta terk­ka­rin asiak­kaa­na ja lää­kä­ril­le saak­ka olen pääs­syt pari kertaa.
    Yri­tin pari ker­taa akuu­tin hai­tan vuok­si mut­ta ajan sain Hel­sin­gis­sä vas­ta 2–3 kuu­kau­den päähän.

    Nyt vii­den vuo­den jäl­keen minul­le teh­tiin laa­jem­pi ana­lyy­si ja menen huo­men­na ns tar­kas­tuk­seen, joka työ­ter­veys­huol­los­sa teh­tiin vuosittain.Tätäkin aikaa piti odot­taa jou­kuus­ta tähän saakka.

    Se Hel­sin­gin pal­ve­lu­ta­so­kir­jan­pi­to on enem­män fuu­laa ja polit­tis­ta propagandaa

    Yri­tin ker­ran saa­da ter­vy­den­hoi­don pal­ve­lu­ta­so­ti­las­to­ja Rädyl­tä, mut­ta se meni vir­ka­mies­ten pal­lot­te­luk­si ja niin­pä mitään tilas­toa ei löy­ty­nyt tai ei annet­tu. Välil­lä jut­tuun sot­ket­tiin HUS:kin.

    Tuos­sa Hesa­rin jutus­sa oli pik­ku vir­he: Kun luki tar­kem­min, kii­reet­tö­män ajan sai parin päi­vän pää­hän vain poik­keus­ta­pauk­sis­sa , nor­maa­li on muu­ta­ma viikko.

    Työ­ter­vys­huol­los­sa pää­set aina suo­raan lääkärille.
    Ja työ­ter­vys­huol­los­sa vas­taan­ot­to toi­mii iltai­sin , aamui­sin ja lau­an­tai­sin ja jopa sun­nun­tai­sin joil­tain osin.Joten työ­ter­vys­huol­lon pii­ris­sä ole­va pää­see aina lää­kä­riin ja sil­loin on mah­dol­li­suus kes­kus­tel­la muis­ta­kin ongelmista .

    Jul­ki­sel­la odo­te­taan niin kau­an, että pää on kai­na­los­sa ja sit­ten vas­ta ruve­taan parantamaan.

    Työs­sä­käy­vä , joka ei ole työ­ter­veys­huol­lon pii­ris­sä on vie­lä huo­nom­mas­sa asemassa:Terkkari on auki vain arki­sin 8–16 ja suu­rin osa työs­sä­käy­vis­tä on töis­sä ja noil­la onnet­to­mil­la terk­ka­ri­käyn­tiin pitää ottaa pal­ka­ton­ta vapaata

    On sel­vää, että 1500 euroa ansait­se­val­la ei ole varaa puo­len päi­vän-päi­vän vapai­siin, niin­pä vai­vo­jen pitää pahnetua.

    Suo­mes­sa on tois­tu­vas­ti vedot­tu elin­ta­poi­hin, mut­ta THL:n luen­noil­la ei ole tul­lut esiin sel­lai­sia teki­jöi­tä, jot­ka selit­täi­si­vät kan­sa­kun­tien väli­siä eroja:

    Suo­ma­li­set polt­ta­vat tupak­kaa vähän kan­sain­vä­li­set­si ver­rat­tu­na ja vain ero on ylim­män ja alim­man tulo­luo­kan välil­lä mer­kit­tä­vä niin ei kui­ten­kaan val­ta­va, alim­mas­sa tulo­luo­kas­sa 40% mie­his­tä polt­taa mut­ta ylim­mäs­sä­kin 20 %

    Ja esim pit­käi­käi­siin japa­ni­lai­siin ver­rat­tu­na tupa­kan kulu­tus on vain 1/3

    Alko­ho­lin kulu­tus on kai­kis­sa sosi­aa­li­ryh­mis­sä samal­la tasol­la, joten sekään ei seli­tä eroa.

    Suo­ma­lai­sis­ta on yli­pai­noi­sia liki 70 % ja myös muis­sa mais­sa yli­pai­noi­sia on jopa enemmän 

    Lii­kun­taa har­ras­taa 90 %

    Lii­kun­nas­sa ei ole huo­mioi­tu ns työn aiheut­ta­maa lii­kun­taa. Ylem­mis­sä tulo­luo­kis­sa har­ras­te­taan enem­män har­ras­te­lii­kun­taa , mut­ta istu­taan työssä.
    Alim­mis­sa tulo­luo­kis­sa saa­daan taas työ­pe­räis­tä lii­kun­taa, jopa niin pal­jon, että kulu­ma­sai­rau­det ovat yhtä ylei­siä kuin huippu-urheilijoilla.

    Huip­pu-urhei­li­jaa ei kui­ten­kaan vaa­di­ta mak­sa­maan sai­rauk­sien hoi­toa itse .

    Elin­ta­vois­ta löy­tää aiheut­ta­ja vain kun raken­ne­taan alim­man tulo­luo­kan edus­ta­jas­ta Mus­ta­naa­mio, siis hen­ki­lö , jota ei ole olemassa.

    Mut­ta kun tuo ste­reo­ty­pia teh­dään poliit­ti­sel­la pro­pan­gan­dal­la ainoak­si oikeak­si uskon­nok­si niin sil­loin ei tar­vit­se teh­dä mitään eriarvoisuudelle

  68. Vihe­rins­si: Kun­nal­la osa menois­ta menee sel­lai­siin kulu­koh­tei­siin, jois­sa pai­kal­li­sel­la kus­tan­nus­ta­sol­la on mer­ki­tys­tä. Tilat lie­ne­vät täs­sä sel­vin meno­koh­de, mut­ta myös työ­voi­man hin­ta vaih­te­lee alueittain.Tämä vai­keut­taa kun­tien välis­ten tehok­kuuse­ro­jen mit­taa­mis­ta. Kyse on muut­tu­jis­ta, jot­ka eivät rii­pu kun­nan toi­min­to­jen jär­jes­tä­mi­sen tehok­kuu­des­ta tai tehottomuudesta. 

    Yhden kun­nan kor­keat vuo­krat, toi­sen kun­nan pit­kät etäi­syy­det ja kol­man­nen kun­nan kal­liit vuo­kra­lää­kä­rit ovat todel­li­sia kulu­ja, jot­ka kuvaa­vat kun­nan pal­ve­lui­den toteu­tuk­sen talou­del­li­suut­ta. Nii­tä ei tar­vi­se pois­taa laskuista.

    (Toki esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun kor­keat neliö­hin­nat oli­si­vat jos­sain mää­rin väl­tet­tä­vis­sä jul­ki­sen val­lan toi­min, mut­ta jos alu­eel­la oli­si 30 kap­pa­let­ta 30 000 asuk­kaan kau­pun­kia, asiat oli­si­vat sii­nä suh­tees­sa toden­nä­köi­ses­ti vie­lä huo­nom­min, kos­ka kyse on yhteis­maan ongelmasta.)

    Minus­ta on ihan luon­nol­lis­ta, että val­tion pää­kau­pun­gis­sa tilo­jen hin­nat ovat kor­keah­kot. Luon­te­va seu­raus (ja syy) on se, että pää­kau­pun­gis­sa on pal­jon kor­kea­palk­kai­sia hal­lin­toih­mi­siä, ja hit­sa­rit siir­ty­vät vaik­ka­pa Hyvin­kääl­le. Näin mark­ki­na­ta­lous toi­mii asu­mi­sen ohjaamisessa.

    OS ja Hel­sin­ki näkö­jään haluai­si­vat pitää molem­mat. Tämä tar­koit­taa kai hit­sa­rei­den asu­mi­sen tukemista.

    Toi­saal­ta se pitää paik­kan­sa, että esi­mer­kik­si van­hus­ten lai­tos­hoi­to on samal­la pal­ve­lu­ta­sol­la toteu­tet­tu­na edul­li­sem­paa syr­jä­seu­duil­la kuin kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Hel­sin­gis­sä tätä ei tiet­tä­väs­ti hyö­dyn­ne­tä, mut­ta maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­git osta­vat täl­lai­sia pal­ve­lui­ta syr­jem­mäl­lä ole­vis­ta paikoista. 

    Oli­si luon­te­vaa aja­tel­la, että van­huk­set hoi­det­tai­siin siel­lä, mis­sä heil­le kye­tään tar­joa­maan hyvää asu­mis­ta hal­val­la. Van­hus­ten koh­dal­la olen kui­ten­kin tai­pu­vai­nen ajat­te­le­maan niin, että heil­le tut­tu ja tur­val­li­nen ympä­ris­tö on useim­mi­ten hyvin kes­keis­tä. SIk­si tut­tu­jen omais­ten lähei­syys ja tut­tu ympä­ris­tö ovat ensiar­voi­sen tär­kei­tä. Oli­sin siis val­mis tuh­laa­maan hie­man rahaa sii­hen, että Hel­sin­gin van­huk­set saa­vat asua omais­ten­sa lähel­lä ja myös tutus­sa Hel­sin­gis­sä. Nuo­rem­mil­le ja liik­ku­vam­mil­le päte­vät hie­man eri säännöt.

    Se oli­si aina­kin koko­nais­te­hok­kuu­den kan­nal­ta jär­ke­vää, että täl­lais­ten toi­min­to­jen koh­dal­la teh­täi­siin yhteis­työ­tä eri­lais­ten kun­tien välil­lä, vaik­ka maan­tie­teel­li­set etäi­syy­det tuo­vat­kin vähän rajoit­tei­ta. Kou­lut ja päi­vä­ko­dit vaa­ti­vat pal­jon tilaa, mut­ta nii­tä on vähän vai­kea ulkois­taa kovin kauas.

    Yhtei­syö on hyvä asia. Perus­pal­ve­luis­sa etäi­syy­det eivät vali­tet­ta­vas­ti voi usein olla suu­ria. Las­ten tulee asua lähel­lä van­hem­pi­aan ja kou­lu­mat­ka ei saa olla kovin pit­kä. Jos van­hem­mat halua­vat muut­taa pois las­ten­sa kans­sa lap­siys­tä­väl­li­sem­mäl­le seu­dul­le, hal­vem­pien pal­ve­lui­den ääreen, asia on ok. Van­huk­sil­le muut­to enti­sel­le koti­paik­ka­kun­nal­le voi jos­kus olla toi­mi­va ratkaisu.

    Hel­sin­gin aie siir­tää tavik­sia muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­kiin ei kai monel­la­kaan mit­ta­ril­la ole kaik­kein talou­del­li­sin ratkaisu.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki ei siir­rä ketään. Tavik­set tule­vat jos haluavat.

    Mis­tä Hel­sin­ki aikoo hank­kia uudet asuk­kaat uusiin raken­nuk­siin­sa? Hel­sin­ki­läi­set tus­kin lisään­ty­vät suun­ni­tel­lul­la vauh­dil­la, joten kai sit­ten muu­al­ta Suo­mes­ta tai ulko­mail­ta. Hel­sin­ki ei tie­ten­kään käy hake­mas­sa ketään koto­aan, mut­ta ilmeis­tä on, että sato­jen tuhan­sien ihmis­ten siir­ron Hel­sin­ki aikoo jär­jes­tää. Mis­tä aiot­te hei­dät ottaa?

    1. Poh­jois-Koreas­sa­ko luu­let asu­va­si? Mitään väes­tön siir­to­ja ei jär­jes­te­tä. Kaik­ki ovat vapaat siir­ty­mään ihan itse kuten he ovat vapai­ta muut­ta­maan alit­se­maan­sa maalaiskuntaan.

  70. Rai­mo K: Mää­rit­te­le köyhyys!

    Tar­koi­tin köy­hil­lä kun­nil­la lähin­nä vähä­tu­lois­ten asuk­kai­den kuntia.

    Tehok­kaat kun­nat ovat kaik­ki pie­niä, mut­ta eivät rik­kai­ta eivät­kä köy­hiä, talous on kui­ten­kin kunnossa.

    Pie­nuus ei takaa tehok­kuut­ta, ei myös­kään sitä, että talous oli­si kun­nos­sa. Täs­sä lähel­lä on kak­si hyvää esi­merk­kiä: Tai­vas­sa­lo, talous kural­la niin kau­an kuin muis­tan (ja muis­tan mel­ko pit­käl­tä ajal­ta) ja naa­pu­ri­kun­ta Kus­ta­vi, talous aina kun­nos­sa ja on nykyi­sin Var­si­nais-Suo­men pie­nin kunta.

    Aivan. Eni­ten rat­kai­see kai kun­nan talou­den tila ja sen jär­ke­vä hoi­to. Se on ilmeis­tä, että pie­nuus ja köy­hyys eivät ole hait­ta, vaan enem­män­kin edun puo­lel­la. (Hal­li­tus kui­ten­kin ajaa kun­ta­uu­dis­tus­ta sil­lä mie­li­ku­val­la, että sil­lä sääs­tet­täi­siin rahaa.)

    1. Ter­vey­den­huol­lon osal­ta kun­nan “tehok­kuu­den” rat­kai­see hyvä tai huo­no tuu­ri. Isoil­la kun­nil­la satun­nai­suus tasoit­tuu, pie­nil­lä menee hyvin, jhos kal­lii­ta sai­rai­ta on vähän ja hyuo­nos­ti, jos hei­tä on pal­jon. Sik­si pie­niä kun­tia löy­tyy jakau­man molem­mis­ta päistä.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitään väes­tön siir­to­ja ei järjestetä.

    Ilmei­ses­ti­kin sato­jen tuhan­sien väes­tön­siir­to on suunnitteilla.

    (Jokai­nen muut­ta­ja on var­maan­kin vapaa­eh­toi­nen. Iso osa heis­tä on var­mas­ti syn­ty­pe­räi­siä jon­kun kun­nan asuk­kai­ta. Suu­ri osa heis­tä oli­si mie­lel­lään töis­sä koti­kun­nas­saan. Osa heis­tä pyr­kii pää­kau­pun­kiin hyvien ete­ne­mis­mah­dol­li­suuk­sien ja rahak­kai­den vir­ko­jen toivossa.)

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ter­vey­den­huol­lon osal­ta kun­nan “tehok­kuu­den” rat­kai­see hyvä tai huo­no tuu­ri. Isoil­la kun­nil­la satun­nai­suus tasoit­tuu, pie­nil­lä menee hyvin, jhos kal­lii­ta sai­rai­ta on vähän ja hyuo­nos­ti, jos hei­tä on pal­jon. Sik­si pie­niä kun­tia löy­tyy jakau­man molem­mis­ta päistä.

    THL:n hyvät tilas­tot kat­ta­vat vali­tet­ta­vas­ti vain kol­me vuot­ta. Tuon aika­jak­son puit­teis­sa näyt­tää sil­tä, että pää­sään­töi­ses­ti hyvät kun­nat pysy­vät hyvi­nä ja huo­not huo­noi­na. Näin myös pien­ten kun­tien kate­go­rias­sa. Vuo­sit­tais­ta satun­nai­suut­ta esiin­tyi siis mie­les­tä­ni yllät­tä­vän vähän. Pidem­mis­tä tren­deis­tä on vai­kea tuon tilas­ton perus­teel­la vetää johtopäätöksiä.

    Maan­tie­teel­li­nen sijain­ti näyt­ti vai­kut­ta­van sel­väs­ti aina­kin niin, että poh­joi­ses­sa Lapis­sa pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­nen oli sys­te­maat­ti­ses­ti aika kal­lis­ta. Myös HUS:in alue oli kal­liih­ko. Muus­sa maas­sa­kin ero­ja aluei­den välil­lä oli, mut­ta ei mitään sel­vää trendiä.

    Tuu­rin vai­ku­tus­ta en tilas­tois­sa havain­nut. Jos kal­liit sai­ras­ta­pauk­set oli­si­vat kes­kei­nen teki­jä, tilas­tois­sa pitäi­si kai näkyä hyp­py­jä hyväs­tä huo­noon, ja toi­seen tuun­taan (kol­men­kin vuo­den aika­na). Mut­ta ei näky­nyt. Ehkä asias­ta oppi­si jotain lisää, jos kyse­li­si alu­eel­laan yllät­tä­vän huo­nos­ti menes­ty­neil­tä kun­nil­ta, mik­si kun­ta ei ole talou­del­li­nen (myös par­hail­ta voi kysel­lä). Mik­si muu­ten Hel­sin­gin tulok­set ovat huonoja?

    Seli­tys joi­den­kin kun­tien hyvyy­del­le ja joi­den­kin huo­nou­del­le on siis toden­nä­köi­ses­ti usei­mi­ten muu kuin tuu­ri sai­ras­ta­pauk­sis­sa. Sel­vin havait­ta­va ero­ja selit­tä­vä seli­tys oli maa­nie­teel­li­nen sijain­ti. Maan­tie­de selit­ti sel­väs­ti aina­kin kaik­kein huo­noim­mat tulokset.

    1. Jos jol­la­kin on perin­nöl­li­nen sai­raus yhte­nä vuon­na, hänel­lä on se toden­nä­köi­ses­ti myös seu­raa­va­na vuon­na. Pahim­man­laa­tui­nen talou­del­li­nen ongel­ma kun­nal­le ovat vam­mai­si­na syn­ty­neet. Suo­mes­sa on suu­ria pai­kal­li­sia ero­ja ihmis­ten geneet­ti­ses­sä alt­tiu­des­sa sai­rauk­siin. Vaik­ka­pa skit­so­fre­nian ilmaan­tu­mi­ses­sa on suu­ria alu­eel­li­sia vaihteluja.

  73. Juho Laa­tu: Köy­hät saa­vat enem­män val­tio­no­suuk­sia, mut­ta luu­len että rik­kail­la kun­nil­la tulot per asu­kas ovat sil­ti suuremmat. 

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa. Sum­ma “kun­nan verotulot+valtionosuudet per asu­kas” pie­ne­nee sel­väs­ti vero­tu­lo­jen per asu­kas kas­vaes­sa (vie­lä sel­keäm­min vero­tet­ta­van tulon per asu­kas kas­vaes­sa), eli val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä tasaa tulo­ja yli 100%:sti. Joh­tuu kui­ten­kin lähin­nä sii­tä, että kun­nil­la on niin eri­lai­set tar­peet eli kus­tan­nuk­set eikä sii­tä että köy­hät kun­nat käyt­täi­si­vät rahaa tehottomammin.

    1. Vero­tu­lo­jen tasaus tasaa vero­tu­lo­ja tasan sata­pro­sent­ti­ses­ti nii­den kun­tien osal­ta, jot­ka saa­vat tätä tasaus­ta. Mak­sa­jien osal­ta (noin 60 kun­taa) se tasaa 37 %:sti.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ter­vey­den­huol­lon osal­ta kun­nan “tehok­kuu­den” rat­kai­see hyvä tai huo­no tuu­ri. Isoil­la kun­nil­la satun­nai­suus tasoit­tuu, pie­nil­lä menee hyvin, jos kal­lii­ta sai­rai­ta on vähän ja huo­nos­ti, jos hei­tä on pal­jon. Sik­si pie­niä kun­tia löy­tyy jakau­man molem­mis­ta päistä. 

    Tuu­ril­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä, en usko, että THL:n tilas­tois­sa ko. ter­miä edes käytetään.

    Isoil­la kun­nil­la satun­nai­suus tasoit­tuu, pie­nil­lä kun­nil­la se tasoi­te­taan kal­liin hoi­don tasaus­jär­jes­tel­mäl­lä — niin että tätä usko­mus­ta ei ole syy­tä enää levittää.

    Ter­vey­den­huol­lon tehok­kuu­des­sa on oikeas­ti suu­ria ero­ja, ikä­vä kyl­lä juu­ri mei­dän Var­si­nais-Suo­men sai­raan­hoi­to­pii­rim­me on kaik­kein tehot­to­min. Kysy­mys on pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­ta­vas­ta ja joh­ta­mi­ses­ta, tehok­kuuse­rot jois­sa­kin pal­ve­luis­sa voi­vat olla jopa 40%. Vai­kea uskoa, että sai­raan­hoi­to­pii­rin tasol­la ‘tuu­ri’ oli­si rat­kai­se­va — pait­si että huo­no her­raon­ni on.

    1. Isoil­la kun­nil­la satun­nai­suus tasoit­tuu, pie­nil­lä kun­nil­la se tasoi­te­taan kal­liin hoi­don tasaus­jär­jes­tel­mäl­lä – niin että tätä usko­mus­ta ei ole syy­tä enää levittää.

      Ei kyl­lä tasa­ta. Tasaus kos­kee vain ter­vey­den­huol­toa, mut­ta esi­mer­kik­si kehi­tys­vam­ma­huol­to on sosi­aa­li­toi­min­taa eikä sii­nä ole tasaus­jär­jes­tel­miä. Tasaus toi­mii eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa, kun poti­laal­le teh­dään jokin kal­lis toi­men­pi­de, vaik­ka­pa mak­san siir­to, mut­ta ei auta pit­kä­ai­kais­hoi­dos­sa, jos­sa sama poti­las tuot­taa 40 000 euron kulut joka vuosi.

  75. Juho Laa­tu: Kau­niai­nen ja Espoo voi­daan kat­soa Hel­sin­kiä rik­kaam­mik­si. Muut ovat kai sitä köy­hem­piä. Suo­men ja Uuden­maan tasol­la Hel­sin­ki on yksi rik­kaim­mis­ta. Ja jos kun­nan koko ote­taan huo­mioon (ei las­ke­ta rik­kaut­ta per asu­kas vaan per kun­ta), kai sel­väs­ti Suo­men rik­kain kunta.

    Näyt­tää sil­tä, että hel­sin­ki­läi­set rat­sas­ta­vat usein kah­del­la hevo­sel­la näis­sä rik­kaus­ky­sy­myk­sis­sä. Tämä tulee esiin kun­tia, nii­den rik­kaut­ta, tulo­ja ja tulon­siir­to­ja ver­tail­taes­sa. Jos Hel­sin­kiä ver­ra­taan Kau­niai­siin, ollaan vihai­sia sii­tä, että Kau­niai­nen kerää rik­kai­ta veron­mak­sa­jia. Jos Hel­sin­kiä ver­ra­taan vaik­ka­pa Sipoo­seen, ei olla vihai­sia sii­tä, että Hel­sin­ki kerää rik­kai­ta veron­mak­sa­jia. Tämä pätee myös yri­tyk­siin, vir­koi­hin yms., mut­ta puhu­taan nyt vain rik­kais­ta asukkaista.

    Tark­kail­laan mah­do­li­suut­ta muo­dos­taa Munk­ki­nie­men ja Kon­tu­lan kau­pun­git. Mikä täs­sä yhtä­lös­sä häiritsee?

    Jos pelä­tään sitä, että Munk­ki­nie­mi pitäi­si rik­kai­den­sa rahat, ja tämän seu­rauk­se­na Kon­tu­lan pal­ve­lut huo­no­ni­si­vat, täy­tyy kai moit­tia myös Hel­sin­kiä sii­tä, että se pitää rik­kai­den­sa rahat, eikä luo­vu­ta nii­tä Sipool­le ja Enonotekiölle. 

    Ei, Hel­sin­ki ei ole rikas. Hel­sin­gin seu­dun kun­tien medi­aa­ni­tu­lot ovat siis seuraavat: 


    Kauniainen 30117
    Espoo 28028
    Tuusula 27835
    Kirkkonummi 27624
    Nurmijärvi 27066
    Järvenpää 26296
    Sipoo 26246
    Kerava 25911
    Pornainen 25834
    Vantaa 25893
    Vihti 25343
    Hyvinkää 23699
    Helsinki 21934

    Toi­ses­sa ket­jus­sa arve­lin jo, että syy­nä on se, että hyvät veron­mak­sa­jat eivät suos­tu asu­maan ker­ros­ta­lo­lä­hiöis­sä, jois­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la sijait­se­vas­ta asun­to­kan­nas­ta suu­rin osa on, ja hyvät veron­mak­sa­jat suos­tu­vat asu­maan kan­ta­kau­pun­gin lisäk­si oma­ko­ti­ta­los­sa, mut­ta nii­tä on vain vähän Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la, joten oma­ko­tia­su­mis­ta pre­fe­roi­vat muut­ta­vat yleen­sä mui­hin kun­tiin kuin Helsinkiin. 

    Täs­tä joh­tuen Hel­sin­ki on köy­hem­pi kuin muut seu­dun kun­nat sii­tä huo­li­mat­ta että kan­ta­kau­pun­ki muo­dos­taa mer­kit­tä­vän hyvä­osai­suu­den keskittymän. 

    Hel­sin­kiä kun­ta­na köyh­dyt­tää vie­lä suu­ren sosi­aa­li­ta­paus­ten mää­rän lisäk­si se, että köy­häs­tä väes­tös­tään huo­li­mat­ta se saa kol­man­nek­si vähi­ten val­tio­no­suuk­sia. Vaik­ka­pa Sipoo on varak­kaam­pi kuin Hel­sin­ki mut­ta saa myös enem­män valtionosuuksia.

  76. Eero: Tämä ei pidä paik­kaan­sa. Sum­ma “kun­nan verotulot+valtionosuudet per asu­kas” pie­ne­nee sel­väs­ti vero­tu­lo­jen per asu­kas kas­vaes­sa (vie­lä sel­keäm­min vero­tet­ta­van tulon per asu­kas kas­vaes­sa), eli val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä tasaa tulo­ja yli 100%:sti. Joh­tuu kui­ten­kin lähin­nä sii­tä, että kun­nil­la on niin eri­lai­set tar­peet eli kus­tan­nuk­set eikä sii­tä että köy­hät kun­nat käyt­täi­si­vät rahaa tehottomammin.

    Ok, tuo kuu­los­taa aika uskot­ta­val­ta. (Täy­tyy tut­kia tilas­to­ja vie­lä off-line, ja oppia lisää.)

    Val­tio mak­saa köy­hil­le ja sai­ras­ta­vil­le kun­nil­le mui­ta enem­män tasauk­sia. Tasauk­sien las­ku­ta­paa en täy­sin tun­ne, mut­ta lop­pu­tu­le­ma näyt­tää ole­van se, että köy­his­sä kun­nis­sa tie­tyn ansio­ta­son ihmi­set (esim hit­sa­rit) jou­tu­vat mak­sa­maan (kai­kil­le tar­koi­te­tuis­ta laki­sää­tei­sis­tä) perus­pal­ve­luis­taan (kor­kean kun­nal­lis­ve­ron kaut­ta) enem­män kuin rik­kaan kun­nan vas­taa­vat asuk­kaat. Tämä kuvaa mie­les­tä­ni aika hyvin jär­jes­tel­män luon­net­ta ja sen aikaan­saa­maa tasa­pai­noa köy­hien ja rik­kai­den kun­tien välillä.

    Se pitäi­si­kö perus­pal­ve­lut tuot­taa kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le saman tasoi­si­na on täs­sä kes­kei­nen poliit­ti­nen kysy­mys. Minus­ta oli­si aika luon­te­vaa tar­jo­ta samat pal­ve­lut samaan hin­taan, eten­kin kun nii­den toteut­tai­nen köy­his­sä kun­nis­sa ei edes tule (kes­ki­mää­rin) kalliiksi.

    Uudes­sa sote-sovus­sa kun­tien mak­suo­suu­det jou­tu­vat uudel­leen valin­kau­haan. Seu­raan mie­len­kiin­nol­la, tulee­ko jär­jes­tel­mä toi­mi­maan niin, että nyt tehok­kas­ti toi­mi­vat pie­net köy­hät kun­nat saa­vat kor­kein­taan enti­sen tasoi­set pal­ve­lut, mut­ta jou­tu­vat mak­sa­maan niis­tä itse­ään tuh­lai­le­vam­pien rik­kai­den kun­tien nos­ta­man hin­ta­ta­son mukais­ta hintaa.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei kyl­lä tasa­ta. Tasaus kos­kee vain ter­vey­den­huol­toa, mut­ta esi­mer­kik­si kehi­tys­vam­ma­huol­to on sosi­aa­li­toi­min­taa eikä sii­nä ole tasaus­jär­jes­tel­miä. Tasaus toi­mii eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa, kun poti­laal­le teh­dään jokin kal­lis toi­men­pi­de, vaik­ka­pa mak­san siir­to, mut­ta ei auta pit­kä­ai­kais­hoi­dos­sa, jos­sa sama poti­las tuot­taa 40 000 euron kulut joka vuosi. 

    No kyl­lä meil­lä kehi­tys­vam­ma­huol­to on sai­raan­hoi­to­pii­rin bud­je­tis­sa — kuten tasaus­jär­jes­tel­mä­kin on.

    1. Kehi­tys­vam­mais­ten sosi­aa­li­pal­ve­lut? Eri­kois­sai­saan­hoi­toa? Kyl­lä Hel­sin­gis­sä aina­kin vam­mais­pal­ve­lut ovat kun­nan bud­je­tis­sa eivfät­kä HUS:n

  78. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Ei, Hel­sin­ki ei ole rikas. Hel­sin­gin seu­dun kun­tien medi­aa­ni­tu­lot ovat siis seuraavat: 


    Kauniainen 30117
    Espoo 28028
    Tuusula 27835
    Kirkkonummi 27624
    Nurmijärvi 27066
    Järvenpää 26296
    Sipoo 26246
    Kerava 25911
    Pornainen 25834
    Vantaa 25893
    Vihti 25343
    Hyvinkää 23699
    Helsinki 21934

    Onko vii­tet­tä tuo­hon tilas­toon? Löy­ty­vät­kö siel­tä myös kes­ki­tu­lot, jot­ka oli­si­vat kun­nan tulon­muo­dos­tus­mie­les­sä mie­len­kiin­toi­sem­pia kuin mediaanitulot?

    Kun­tien rik­kaut­ta voi tark­kail­la myös ver­tai­le­mal­la nii­den kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­te­ja. Tämä on mie­les­tä­ni aika hyvä tapa ver­tail­la kun­tien rahal­lis­ta koko­nais­hy­vin­voin­tia ja val­tion tulon­ta­saus­jär­jes­tel­män vai­ku­tuk­sia. Viit­tai­lin aiem­min epä­mää­räi­ses­ti myös suo­raan asuk­kai­den tuloi­hin, mut­ta kun­nal­la on tie­ten­kin myös mui­ta tuloja.

    Vero­pro­sent­ti­kaan ei ker­ro täy­sin kun­nan kun­ta­lai­sil­le aiheut­ta­mia rasit­tei­ta, sil­lä kun­ta voi kerä­tä asuk­kail­taan rahaa myös omil­la mono­po­li­luon­tei­sil­la mak­suil­laan (kiin­teis­tö­ve­ro, kau­ko­läm­mön hin­ta). En tun­ne Hel­sin­gin ja ympää­rys­kun­tien tulo­ja­kau­maa tark­kaan. Täs­sä kui­ten­kin noi­den yllä lis­tat­tu­jen kun­tien veroprosentit.

    Kau­niai­nen 16,50
    Espoo 18,00
    Hel­sin­ki 18,50
    Kera­va 19,00
    Van­taa 19,00
    Sipoo 19,25
    Tuusu­la 19,25
    Kirk­ko­num­mi 19,50
    Nur­mi­jär­vi 19,50
    Hyvin­kää 19,75
    Jär­ven­pää 19,75
    Por­nai­nen 20,00
    Vih­ti 20,00

    http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_paatokset/Kuntien_ja_seurakuntien_tuloveroprosenti(30240)

    Vero­pro­sen­til­la mitat­tu­na Hel­sin­ki tulee siis heti Kau­niais­ten ja Espoon jälkeen.

    Kun­tien kes­ki­mää­räi­nen vero­pro­sent­ti on 19,74, joten pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat ovat vero­pro­sen­til­la mitat­tu­na vau­raan puoleisia.

    Toi­ses­sa ket­jus­sa arve­lin jo, että syy­nä on se, että hyvät veron­mak­sa­jat eivät suos­tu asu­maan ker­ros­ta­lo­lä­hiöis­sä, jois­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la sijait­se­vas­ta asun­to­kan­nas­ta suu­rin osa on, ja hyvät veron­mak­sa­jat suos­tu­vat asu­maan kan­ta­kau­pun­gin lisäk­si oma­ko­ti­ta­los­sa, mut­ta nii­tä on vain vähän Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la, joten oma­ko­tia­su­mis­ta pre­fe­roi­vat muut­ta­vat yleen­sä mui­hin kun­tiin kuin Helsinkiin. 

    Hel­sin­gin asun­to­kan­ta ja tii­vis­tä­mis­po­li­tiik­ka var­mas­ti vai­kut­ta­vat juu­ri tuo­hon suuntaan.

    Täs­tä joh­tuen Hel­sin­ki on köy­hem­pi kuin muut seu­dun kun­nat sii­tä huo­li­mat­ta että kan­ta­kau­pun­ki muo­dos­taa mer­kit­tä­vän hyvä­osai­suu­den keskittymän. 

    En ehkä kui­ten­kaan kut­sui­si Hel­sin­kiä köy­häk­si naa­pu­rei­hin­sa ver­rat­tu­na. Jos­tain se suu­ret tulon­sa tai­koo ja kyke­nee pitä­mään vero­pro­sent­tin­sa alhai­se­na, vaik­ka sen asuk­kai­den medi­aa­ni­tu­lot eivät ole­kaan naa­pu­rei­ta kor­keam­mat. Eivät­kä Hel­sin­gin kulut­kaan ole kaik­kein alhai­sim­mat, kun yllä­pi­de­tään mm. orkes­te­ria ja kal­liih­kos­ti toteu­tet­tu­ja ter­veys­pal­ve­lui­ta. Tehok­kaam­mal­la talou­den­pi­dol­la vero­pro­sen­tin sai­si pudo­tet­tua var­mas­ti alem­mas­kin (aina­kin ter­vey­den­huol­los­sa Kau­niai­nen ja Espoo ovat sitä talou­del­li­sem­pia, vaik­ka rahaa oli­si törsättäväksikin).

    Hel­sin­gin tulon­muo­dos­tus­ta en tark­kaan tun­ne, kuten jo tote­sin. Ehkä Hel­sin­gin rik­kaim­mat asuk­kaat ovat niin rik­kai­ta, että heil­tä loh­ke­aa pal­jon­kin kun­nal­lis­ve­roa. Tai Hel­sin­gin talous voi olla hyvä myös Hel­sin­gin Ener­gian (hii­len pol­tos­ta syn­ty­vien) suur­ten tulo­jen vuok­si. En tie­dä kuin­ka pal­jon kyse on fik­sus­ta taloudn­pi­dos­ta ja kuin­ka pal­jon kau­ko­läm­mön mono­po­li­hin­noit­te­lus­ta. Ja tie­ten­kin yri­tyk­sil­tä­kin tulee veroja.

    Hel­sin­kiä kun­ta­na köyh­dyt­tää vie­lä suu­ren sosi­aa­li­ta­paus­ten mää­rän lisäk­si se, että köy­häs­tä väes­tös­tään huo­li­mat­ta se saa kol­man­nek­si vähi­ten val­tio­no­suuk­sia. Vaik­ka­pa Sipoo on varak­kaam­pi kuin Hel­sin­ki mut­ta saa myös enem­män valtionosuuksia.

    Val­tio­no­suuk­sien vähyys rasit­taa tie­ten­kin rik­kai­ta kun­tia. Mut­ta val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä pitää ehkä näh­dä oikeu­den­mu­kais­ta tulon­ja­koa toteut­ta­va­na mene­tel­mä­nä sii­nä mis­sä progres­sii­vi­nen vero­tus­kin. Minun puo­les­ta­ni val­tio voi­si taa­ta kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le samat perus­pal­ve­lut samaan hin­taan. Nuo kun­tien vero­pro­sen­tit osoit­ta­vat, että tasaus toi­mii kui­ten­kin edel­leen niin, että köy­his­sä kun­nis­sa asuk­kai­ta jou­du­taan rasit­ta­maan perus­pal­ve­lui­hin liit­ty­vil­lä veroil­la val­tion tasauk­sis­ta huo­li­mat­ta enem­män kuin rik­kais­sa kunnissa.

    Olen ehdot­ta­nut mal­lia, jos­sa val­tio mak­sai­si (las­ken­nal­lis­ten tar­pei­den mukai­sen) könt­tä­sum­man kul­le­kin kun­nal­le perus­pal­ve­lui­den toteut­ta­mis­ta var­ten. Näin kun­nat saa­tai­siin samal­le läh­tö­vii­val­le, ja rik­kai­den ja köy­hien väli­nen tulon­ta­saus yksin­ker­tais­tui­si. Kaik­ki sai­si­vat perus­pal­ve­lut samaan hin­taan. Rik­kaat kun­nat hyö­tyi­si­vät edel­leen rik­kais­ta asuk­kais­taan kun­nan mui­den hank­kei­den toteuttamisessa.

  79. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Ei, Hel­sin­ki ei ole rikas. Hel­sin­gin seu­dun kun­tien medi­aa­ni­tu­lot ovat siis seuraavat: 

    Usein medi­aa­ni ker­too ilmiös­tä enem­män kuin arit­meet­ti­nen kes­kiar­vo, mut­ta täs­sä se on on nime­no­maan se vää­rä kes­ki­lu­ku. Hel­sin­gin kerää­mät vero­tu­lot asu­kas­ta koh­den sekä asuk­kai­den­sa vero­tet­ta­vat tulot ovat Tuusu­loi­ta ja Kirk­ko­num­mia suu­rem­mat, tar­kal­leen ottaen Suo­men kol­man­nek­si suu­rim­mat Kau­niai­sen (yli­voi­mai­nen ykkö­nen) ja Espoon jälkeen.

  80. Juho Laa­tu: Ok, tuo kuu­los­taa aika uskot­ta­val­ta. (Täy­tyy tut­kia tilas­to­ja vie­lä off-line, ja oppia lisää.) 

    Plot­ta­sin aihees­ta nopeas­ti tuom­moi­sen (vähän epä­sel­vän) kuvan, jos sat­tuu kiin­nos­ta­maan. Luvut vuo­del­ta 2011.

    https://db.tt/QNzjXi8E

  81. Nyt se sit­ten sel­vi­si, mik­si työi­käi­nen ei saa pal­ve­lua terkkarista.

    Kävin tänään terk­ka­rin vuo­si­tar­kas­tuk­ses­sa ensim­mäi­sen ker­ran vii­teen vuo­teen ja haas­tat­te­lin lääkäriä.

    Syy kut­suun oli, että olen nyt 63-vuo­tias ja sil­loin ter­veys­tar­kas­tuk­set ovat säännöllisiä

    Alle 63-vuo­ti­aat kat­so­taan kuu­lu­van työ­ter­vys­huol­lon pii­riin ja niin­pä he saa­vat vain hoi­toa akuut­tei­hin ongel­miin, ehkäi­se­vää ter­vey­den­hoi­toa ei hei­hin suunnata

    Eli työt­tö­mät ja ilman työ­te­vys­huol­toa ole­vat työl­li­set ovat täy­sin sys­te­maat­ti­sen ehkäi­se­vän ter­vy­den­huol­lon ulkopuolella !!!

    Tämä joh­tuu sii­tä, etti ter­ka­kris­sa tie­de­tä, kenel­lä ei ole työ­ter­veys­huol­toa ja kuka on työ­tön ja kuin­ka pitkään

  82. Eero: Usein medi­aa­ni ker­too ilmiös­tä enem­män kuin arit­meet­ti­nen kes­kiar­vo, mut­ta täs­sä se on on nime­no­maan se vää­rä kes­ki­lu­ku. Hel­sin­gin kerää­mät vero­tu­lot asu­kas­ta koh­den sekä asuk­kai­den­sa vero­tet­ta­vat tulot ovat Tuusu­loi­ta ja Kirk­ko­num­mia suu­rem­mat, tar­kal­leen ottaen Suo­men kol­man­nek­si suu­rim­mat Kau­niai­sen (yli­voi­mai­nen ykkö­nen) ja Espoon jälkeen.

    Aivo­ni ovat jo sol­mus­sa, mut­ta löy­sin kun­tien tulon­muo­dos­tuk­ses­ta seu­raa­van sivun:

    http://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusimaa-tietopankki/kunnallistalous/kunnallistalouden_tulot

    Eli ilmei­ses­ti Hel­sin­gis­sä asuu medi­aa­ni­tu­lon perus­teel­la run­saas­ti per­sau­ki­sia mut­ta vero­ker­ty­män perus­teel­la myös rikkaita. 🙂

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kehi­tys­vam­mais­ten sosi­aa­li­pal­ve­lut? Eri­kois­sai­saan­hoi­toa? Kyl­lä Hel­sin­gis­sä aina­kin vam­mais­pal­ve­lut ovat kun­nan bud­je­tis­sa eivät­kä HUS:n

    Sor­ry! Kyl­lä Kehi­tys­vam­ma-alan tuki- ja osaa­mis­kes­kus KTO on edel­leen itse­näi­nen — vielä.

    Mut­ta kun­nat­kin toki jär­jes­tä­vät pal­ve­lui­ta, mut­ta eivät lähes­kään kaik­kea. Hel­sin­ki voi olla oma maailmansa.

  84. Eero: Plot­ta­sin aihees­ta nopeas­ti tuom­moi­sen (vähän epä­sel­vän) kuvan, jos sat­tuu kiin­nos­ta­maan. Luvut vuo­del­ta 2011.

    https://db.tt/QNzjXi8E

    Kii­tos. Tuo­hon pitää kai vas­ta­ta kuval­la. Täs­sä THL:n las­ke­mat tar­ve­va­kioi­dut ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon suh­teel­li­set menot per kun­ta jär­jes­tett­ty­nä kun­nan koon mukaan. Kes­kiar­vo 100. Oikeal­la Hel­sin­ki, ylhääl­lä poh­joi­sen Lapin kun­tien rypäs, alim­pa­na Lumijoki.

    https://plus.google.com/photos/104717032342782220848/albums/6000413255620075377

  85. Lii­an van­ha:
    Nyt se sit­ten sel­vi­si, mik­si työi­käi­nen ei saa pal­ve­lua terkkarista.

    Kävin tänään terk­ka­rin vuo­si­tar­kas­tuk­ses­sa ensim­mäi­sen ker­ran vii­teen vuo­teen ja haas­tat­te­lin lääkäriä.

    Syy kut­suun oli, että olen nyt 63-vuo­tias ja sil­loin ter­veys­tar­kas­tuk­set ovat säännöllisiä

    Alle 63-vuo­ti­aat kat­so­taan kuu­lu­van työ­ter­vys­huol­lon pii­riin ja niin­pä he saa­vat vain hoi­toa akuut­tei­hin ongel­miin, ehkäi­se­vää ter­vey­den­hoi­toa ei hei­hin suunnata

    Eli työt­tö­mät ja ilman työ­te­vys­huol­toa ole­vat työl­li­set ovat täy­sin sys­te­maat­ti­sen ehkäi­se­vän ter­vy­den­huol­lon ulkopuolella !!!

    Tämä joh­tuu sii­tä, etti ter­ka­kris­sa tie­de­tä, kenel­lä ei ole työ­ter­veys­huol­toa ja kuka on työ­tön ja kuin­ka pitkään

    Olen 60-vuo­tias enkä työ­tön enkä itse­näi­se­nä yrit­tä­jä­nä myös­kään var­si­nai­se­ti työ­ter­veys­huol­lon pii­ris­sä. Käyn sään­nöl­li­ses­ti n. 3 krt vuo­des­sa terk­ka­ris­sa labra­tut­ki­muk­sis­sa. Tulok­sis­ta (eu hälyt­tää­vä, mut­ta eipä voi kehua kun­non puo­les­ta ikäi­sek­seen kek­ko­sek­si) kek­su­te­len lää­kä­rin kans­sa, yleen­sä puhelimessa.

    Eikö tämä ole juu­ir sitä perusterveydenhoitoa.

    Rymät­ty­län aptee­kin ver­ran jat­ku­vaa läki­tys­tä pääl­lä. resep­tien uusin­ta sähköpostitse.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Huo­maat­ko, kuin­ka varians­si kas­vaa men­täes­sä koh­ti pie­nem­piä kuntia?

    Arvo­jen vaih­te­lu­vä­li kas­vaa, kun men­nään koh­ti pie­nem­piä kun­tia. Isois­sa­kin kun­nis­sa on itse asias­sa aika pal­jon vaih­te­lua. Lah­ti (heti 100 000 rajan oikeal­la puo­lel­la) on yllät­tä­vän teho­kas. Nois­sa suu­ris­sa koko­luo­kis­sa satun­nai­set kal­liit sai­ras­ta­pauk­set eivät voi selit­tää ero­ja, vaan syyt ovat muu­al­la. Pie­nis­sä kun­nis­sa vaih­te­lu­vä­li on suu­ri osin sik­si, että kun­tia on pal­jon. Hel­sin­gin koko­luo­kas­sa vaih­te­lu­vä­li on 0, kos­ka on vain yksi noin suu­ri kun­ta. Ehkä Hel­sin­gis­sä­kin on vaih­te­lua kun­nan sisällä.

    Pie­nis­sä kun­nis­sa poh­joi­sen Lapin kun­nat ovat ylim­pä­nä. Seli­tys noil­le suurl­le arvoil­le on siis ilmei­ses­ti joi­kin pysy­vä syy (pit­kät etäi­syy­det yms.), eivät satun­nai­set kal­liit sai­ras­ta­pauk­set. On myös aluei­ta, joil­la on sekä tehok­kai­ta että tehot­to­mia kuntia.

    Tut­kin myös tulos­ten vaih­te­lua noi­den tilas­toi­dun kol­men vuo­den aika­na. Kun­tien kol­men vuo­den kor­keim­man ja mata­lim­man tulok­sen ero oli kes­ki­mää­rin 6,58 yksik­köä. Ehkä tuol­la perus­teel­la tulok­sia voi kuvail­la mie­luum­min sta­bii­leik­si kuin ailahteleviksi.

  87. Eero: Plot­ta­sin aihees­ta nopeas­ti tuom­moi­sen (vähän epä­sel­vän) kuvan, jos sat­tuu kiin­nos­ta­maan. Luvut vuo­del­ta 2011.

    https://db.tt/QNzjXi8E

    Kiin­toi­saa!
    Maa­il­man­lo­pun kun­ta Pel­ko­sen­nie­mi ei ole köy­hä ja tehok­kain kun­ta Rus­ko ei ole varakas!

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Huo­maat­ko, kuin­ka varians­si kas­vaa men­täes­sä koh­ti pie­nem­piä kuntia?

    Ei kai sitä kukaan ole kiis­tä­nyt­kään, mut­ta olen edel­leen sitä miel­tä, että se ei ole kun­nan talou­den kan­nal­ta miten­kään kohtalokasta.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Huo­maat­ko, kuin­ka varians­si kas­vaa men­täes­sä koh­ti pie­nem­piä kuntia?

    Tähän vie­lä tek­ni­nen huo­mau­tus. Pien­ten (alle 10 000) kun­tien varians­si on suu­rin (84,5), mut­ta kes­ki­ko­kois­ten kun­tien varians­si (39,9) on pie­nem­pi kuin sur­ten (yli 100 000) kun­tien varians­si (48,6).

    Mut­ta itse asia on sel­vä. Pie­nis­sä kun­nis­sa on sekä var­sin tehok­kai­ta että var­sin tehot­to­mia kun­tia. Suu­ris­sa kun­nis­sa kun­nan eri aluei­den mah­dol­li­set erot tasau­tu­vat suu­reen mas­saan. (Suu­res­ta kun­tien väli­ses­tä varians­sis­ta ei sil­ti seu­raa, että yksit­täis­ten kun­tien tehok­kuus varioi­si run­saas­ti vuo­des­ta toiseen.)

    Jos Suo­mes­sa tar­vi­taan sote-uudis­tus­ta, niin yksi aja­tus oli­si koh­dis­taa se nii­hin kun­tiin, jot­ka ovat tuon 100-tason ylä­puo­lel­la. Tai tar­kem­min sanoen, nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa, jos­sa pitää aja­tel­la myäs talou­de­li­suut­ta, sote-muu­tok­sia ei ilmei­ses­ti­kään kan­na­ta koh­dis­taa nii­hin kun­tiin, jot­ka ovat sään­nöl­li­ses­ti sel­väs­ti tuon 100-tason ala­puo­lel­la. Ne toi­mi­vat nyt talou­del­li­ses­ti, mut­ta eivät vält­tä­mät­tä muu­tos­ten jälkeen.

    Noi­ta talou­del­li­sia kun­tia pitäi­si sote-uudis­tuk­ses­sa käyt­tää esi­merk­kei­nä, jois­ta nii­tä tuh­lai­le­vam­mat kun­nat voi­vat ottaa oppia.

    Ehdo­tet­tu sote-sopu näyt­täi­si tuhoa­van noi­den nyt talou­del­lis­ten kun­tien talou­del­li­suu­den myös niin, että niil­tä kato­aa moti­vaa­tio sääs­tä­väi­syy­teen. Moti­vaa­tio kato­aa sik­si, että ehdo­te­tus­sa sote-sovus­sa nii­den mak­suo­suus ei enää rii­pu nii­den tuot­ta­mien pal­ve­lui­den taloudellisuudesta.

    1. Pien­ten kun­tien varians­si ei ker­ro yehok­kuu­des­ta vaan sii­tä, että kan­sa­lais­ten pal­ve­lu­jen tar­ve on satun­nai­nen ilmiö. Sitä ei voi mil­lään tar­ve­va­kioi­nil­la kor­va­ta. (Tuo tar­ve­va­kioin­ti on muu­ten erit­täin epä­tark­ka väline)

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pien­ten kun­tien varians­si ei ker­ro yehok­kuu­des­ta vaan sii­tä, että kan­sa­lais­ten pal­ve­lu­jen tar­ve on satun­nai­nen ilmiö. Sitä ei voi mil­lään tar­ve­va­kioi­nil­la kor­va­ta. (Tuo tar­ve­va­kioin­ti on muu­ten erit­täin epä­tark­ka väline)

    Varians­sin mää­rä ei mis­sään tapauk­ses­sa ker­ro mitään kun­tien ylei­ses­tä tehokkuudesta.

    Isois­sa­kin kun­nis­sa on huo­mat­ta­via tehok­kuuse­ro­ja, joten erot tehois­sa eivät joh­du pel­käs­tään satun­nai­ses­ta vaih­te­lus­ta kan­sa­lais­ten pal­ve­lu­jen tar­pees­sa. Eri kun­tien, niin suur­ten kuin pie­nien, välil­lä on siis monia syi­tä nii­den tehokkuuseroihin.

    Tuol­la vaa­ti­mat­to­mal­la kol­men vuo­den tar­kas­te­lu­jak­sol­la monet kun­nat oli­vat pysy­väs­ti joko tehok­kai­ta tai tehot­to­mia. Poh­joi­ses­sa Lapis­sa kulut oli­vat koko ajan kor­keat. Kyse ei ole satun­nai­sis­ta sai­ras­ta­pauk­sis­ta, vaan ilmei­sis­tä muis­ta teki­jöis­tä. Kuten jo tote­sin, kes­ki­mää­räi­nen ero kun­tien par­haan ja huo­noim­man tulok­sen välil­lä oli 6,58 yksik­köä. Suu­rin ero oli 28,3 yksik­köä. Yksi­kään kun­ta ei siis hypän­nyt tuol­la tark­kai­lu­jak­sol­la sel­väs­ti tehok­kaas­ta sel­väs­ti tehot­to­mak­si tai päin­vas­toin (eivät­kä pie­net­kään hypyt joh­du aina satun­nai­sis­ta sai­ras­ta­pau­kis­ta, vaan ehkä esi­mer­kik­si pal­ve­lui­den uusis­ta järjestelyistä).

    Täl­lä perus­teel­la voim­me olet­taa, että useim­mat tilas­to­jen tehok­kaat pie­net kun­nat tule­vat ole­maan tehok­kai­ta myös muu­ta­man seu­raa­van vuo­den ajan. Pait­si tie­ten­kin, jos val­tio sot­kee noi­den kun­tien nyt tehok­kaik­si vii­laa­mat käy­tän­nöt sote-uudistuksellaan.

    Tar­ve­va­kioin­ti on var­mas­ti epä­tark­ka, mut­ta toi­saal­ta se on paras käy­tet­tä­vis­säm­me ole­va kei­no ver­tail­la esim. van­hus­val­tais­ten ja nuor­ten työi­käis­ten kun­tien tehok­kuut­ta. Pitä­nee siis luot­taa sii­hen liki­mää­räi­se­nä oikean suun­tai­sia tulok­sia anta­va­na mallina.

    Eli kai täs­tä pitää pää­tel­lä, että Suo­mes­sa on monia aidos­ti tehok­kai­ta pie­niä kun­tia. Ja että hyväl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä sote-uudis­tus tulee rik­ko­maan rik­koo näi­den kun­tien toi­mi­vat mal­lit (kun nuo kun­nat eivät ole enää itse vas­tuus­sa pal­ve­luis­taan, eivät­kä saa enti­sen kal­tais­ta etua pal­ve­lui­den talou­del­li­ses­ta toteuttamisesta).

  91. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Noi­ta talou­del­li­sia kun­tia pitäi­si sote-uudis­tuk­ses­sa käyt­tää esi­merk­kei­nä, jois­ta nii­tä tuh­lai­le­vam­mat kun­nat voi­vat ottaa oppia.

    Ehdo­tet­tu sote-sopu näyt­täi­si tuhoa­van noi­den nyt talou­del­lis­ten kun­tien talou­del­li­suu­den myös niin, että niil­tä kato­aa moti­vaa­tio sääs­tä­väi­syy­teen. Moti­vaa­tio kato­aa sik­si, että ehdo­te­tus­sa sote-sovus­sa nii­den mak­suo­suus ei enää rii­pu nii­den tuot­ta­mien pal­ve­lui­den taloudellisuudesta. 

    Kyl­lä nii­tä best prac­tices kun­tia on yri­tet­ty esi­merk­kei­nä käyt­tää, mut­ta huo­nol­la menes­tyk­sel­lä — esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa mei­dän kun­ta, jos­sa on yri­tet­ty ottaa käyt­töön ns. Imat­ran mal­lia las­ten­suo­je­lus­sa. Kaik­ki sitä kan­nat­ta­vat (myös vir­ka­mie­het) ja sekä SDP että Kokoo­mus ovat teh­neet asias­ta val­tuus­toa­loit­teen, mut­ta käy­tän­nön tasol­la ei mitään tapah­du — ja yksi per­he voi aiheut­taa noin 1.200.000 euron kus­tan­nuk­set per vuo­si (Osmol­le tie­dok­si, että ter­veys­puo­lel­la näin ei käy).

    Sote-uudis­tuk­sen jäl­keen kun­nal­le jää nykyi­ses­tä bud­je­tis­taan noin 40% — kyl­lä sen­kin kans­sa kan­nat­taa olla taloudellinen.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pien­ten kun­tien varians­si ei ker­ro tehok­kuu­des­ta vaan sii­tä, että kan­sa­lais­ten pal­ve­lu­jen tar­ve on satun­nai­nen ilmiö. Sitä ei voi mil­lään tar­ve­va­kioi­nil­la kor­va­ta. (Tuo tar­ve­va­kioin­ti on muu­ten erit­täin epä­tark­ka väline) 

    Eipä varians­si ker­ro pal­ve­lu­jen tar­pees­ta­kaan, ainoas­taan vaih­te­lus­ta — siis ei sii­tä, mis­tä vaih­te­lu johtuu.
    Pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­sen tehok­kuu­des­sa on kyl­lä ero­ja eikä se oikeas­taan joh­du satunnaisuudesta.

    1. Kyl­lä vaik­ka­pa sydä­men ohis­tus­leik­kaus­ten ilmaan­tu­vuus on satun­nais­ta. Hel­sin­gis­sä on help­po ennus­taa nii­den mää­rä kym­me­nen pro­sen­tin tark­kuu­del­la, Art­jär­vel­lä vähän vaikeampaa.

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä vaik­ka­pa sydä­men ohis­tus­leik­kaus­ten ilmaan­tu­vuus on satun­nais­ta. Hel­sin­gis­sä on help­po ennus­taa nii­den mää­rä kym­me­nen pro­sen­tin tark­kuu­del­la, Art­jär­vel­lä vähän vaikeampaa.

    Fik­su tapa toteut­taa ohi­tus­leik­kaus­ten rahoi­tus oli­si sel­lai­nen, että kaik­kien kes­kuss­sai­raa­las­sa lei­kat­tu­jen potiai­den leik­kaus­las­kut lähe­tet­täi­siin val­tiol­le. Tämä oli­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa ja toi­mi­vam­paa kuin edo­te­tus­sa sote-mal­lis­sa, ja pois­tai­si Art­jä­vel­tä tur­hat ris­kit ja sai­ras­ta­paus­ten aiheut­ta­man kulu­jen satunnaisuuden.

    Ehkä tämä pie­ni kik­ka teki­si jo koko ehdo­te­tun sote-uudis­tuk­sen tarpeettomaksi. 🙂

    1. No just noin. Tätä kokeil­tiin Nor­jas­sa ja tulos oli kata­stro­faa­li­nen. Nor­ja ei men­nyt nurin, kos­ka on öljyä, mut­ta meil­lä ei ole. Lähet­tei­tä eri­kois­sai­raan­hoi­toon kir­joi­tet­tiin aika kepeäs­ti ja menot räjähtivät.

  94. Rai­mo K: Sote-uudis­tuk­sen jäl­keen kun­nal­le jää nykyi­ses­tä bud­je­tis­taan noin 40% – kyl­lä sen­kin kans­sa kan­nat­taa olla taloudellinen.

    Sote-mal­lis­sa voi olla se ongel­ma, että myös loput 60% jää­vät kun­nan mak­set­ta­vak­si, ilman että kun­ta voi juu­ri­kaan vai­kut­taa kun­tayh­ty­mäs­tä lähe­tet­tä­vän las­kun kokoon, tai pal­ve­lui­den tasoon. Pai­kal­li­sen ter­veys­kes­kusk­sen talou­del­li­suus­kaan ei ehkä enää kin­nos­ta. Tai ehkä aja­tus menee jo sii­hen suun­taan, että on parem­pi lyp­sää kun­tayh­tyml­tä ter­veys­kes­kuk­sel­le kaik­ki rahat mitä siel­tä vain saa — siis lisä­tä tehot­to­muut­ta tehok­kuu­den sijaan.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    No just noin. Tätä kokeil­tiin Nor­jas­sa ja tulos oli kata­stro­faa­li­nen. Nor­ja ei men­nyt nurin, kos­ka on öljyä, mut­ta meil­lä ei ole. Lähet­tei­tä eri­kois­sai­raan­hoi­toon kir­joi­tet­tiin aika kepeäs­ti ja menot räjähtivät.

    Ohi­tus­leik­kauk­siin ote­taan poti­lai­ta jonos­ta lää­ke­tie­teel­li­sin kri­tee­rein, joten kun­nil­la ei ole lähe­ty­soi­keut­ta eikä piik­kiä auki, eivät­kä kulut­kaan sik­si kohoa valit­tua kes­kus­sai­raa­lan leik­kaus­ka­pa­si­teet­tia korkeammiksi.

    Se mikä erot­taa minun suo­sik­ki­mal­li­ni “Nor­jan mal­lis­ta” on siis se, että kes­kus­sai­raa­la päät­tää lää­ke­tie­teel­li­sin kri­tee­rein, mit­kä poti­laat hoi­de­taan ja milloin.

    1. Tot­ta­ka hoi­to­pää­tös teh­dään lopul­ta kes­kus­sai­raa­las­sa, kun poti­las­ta on ensin tut­kit­tu tuhan­sien euro­jen edes­tä. Eivät ne Nor­jas­sa­kaan tur­hia leik­kauk­sia tee.

  96. Rai­mo K: Eipä varians­si ker­ro pal­ve­lu­jen tar­pees­ta­kaan, ainoas­taan vaih­te­lus­ta – siis ei sii­tä, mis­tä vaih­te­lu johtuu.
    Pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­sen tehok­kuu­des­sa on kyl­lä ero­ja eikä se oikeas­taan joh­du satunnaisuudesta.

    Tehok­kuut­ta kui­ten­kin pää­see mit­taa­maan vas­ta, kun on jotain yhteis­mi­tal­lis­ta. Esi­mer­kik­si ohi­tus­leik­kaus­po­ti­laan hoi­to­ket­jun tehok­kuut­ta eri pai­kois­sa voi mitata.

    Sen sijaan kun­nan tehok­kuu­den mit­taa­mi­nen ihan pel­kil­lä nume­roil­la on aika lail­la tuo­mit­tu jut­tu, kos­ka nor­mee­rat­ta­via muu­tu­jia on lii­kaa. Euro­mää­rän lisäk­si pitää myös kat­soa tuo­te­tun pal­ve­lun laa­tua. Vähäl­lä rahal­la tuo­tet­tu läki­sää­tei­sen mini­min alit­ta­va pal­ve­lu ei vält­tä­mät­tä ker­ro hyväs­tä tuot­ta­vuu­des­ta eikä isol­la rahal­la tuo­tet­tu hyvä pal­ve­lu huo­nos­ta tuottavuudesta.

    Tämä ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö tilas­tois­sa eri­tyi­sen hyvin tai eri­tyi­sen huo­nos­ti menes­ty­viä kun­tia kan­nat­tai­si tut­kia tar­kas­ti. Taus­tal­ta voi löy­tyä eri­tyi­sen suo­si­tel­ta­via tai eri­tyi­sen väl­tet­tä­viä oival­luk­sia. Suu­rin osa menes­tys­te­ki­jöis­tä on kui­ten­kin vai­keas­ti kopioitavissa.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta myös tar­kas­tel­la meno­ja sek­to­reit­tain kun­tien välil­lä. Esi­mer­kik­si kou­lu­tus on sii­tä mie­len­kiin­toi­nen, että sii­tä on jos­sain mää­rin saa­ta­vis­sa laa­tu­da­taa­kin (kou­lu­tus­ta­so, tut­kin­to­tu­lok­set, jat­ko-opin­toi­hin siirtyminen).

  97. Juho Laa­tu: pois­tai­si Art­jä­vel­tä tur­hat ris­kit ja sai­ras­ta­paus­ten aiheut­ta­man kulu­jen satunnaisuuden. 

    Art­jär­ve­läi­set vähen­si­vät satun­nai­suut­ta liit­ty­mäl­lä Ori­mat­ti­lan kau­pun­kiin 1.1.2011.

  98. Rai­mo K: Pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­sen tehok­kuu­des­sa on kyl­lä ero­ja eikä se oikeas­taan joh­du satunnaisuudesta.

    Kyl­lä sii­nä­kin pien­ten kun­tien vaih­te­lu on suur­ta, sil­lä se riip­puu aika satun­nai­ses­ta “her­raon­nes­ta”. Jos val­tuus­ton ja kh:n puheen­joh­ta­ja ovat päät­tä­väi­siä ja roh­kei­ta sekä kun­nan­joh­ta­ja tai­ta­va ja kaik­ki kol­me pelaa­vat yhteen, jäl­ki on hyvää. Jois­sa­kin pie­nis­sä kunis­sa näin on, jois­sa­kin ei. Isot kun­nat eivät ole yhtä pal­jon muu­ta­man hen­ki­lön varassa.

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä vaik­ka­pa sydä­men ohi­tus­leik­kaus­ten ilmaan­tu­vuus on satun­nais­ta. Hel­sin­gis­sä on help­po ennus­taa nii­den mää­rä kym­me­nen pro­sen­tin tark­kuu­del­la, Art­jär­vel­lä vähän vaikeampaa. 

    No eihän se nyt miten­kään satun­nais­ta ole, sepel­val­ti­mo­tau­din syyt tie­de­tään var­sin tar­kas­ti eikä sat­tu­ma ole syi­den jou­kos­sa (sitä eivät väi­tä edes toi­si­na­jat­te­li­jat). Eivät­kä leik­kauk­set ilmaan­nu, ne val­mis­tel­laan huolellisesti.

    Vai kuvit­te­let­ko, että sai­raa­lat heit­tä­vät kruu­naa ja klaa­vaa: tuol­le teh­dään ohi­tus­leik­kaus, tuol­le vaik­ka lonk­ka­leik­kaus, tuo­ta ei viit­si­tä lei­ka­ta lainkaan?

  100. Vihe­rins­si:
    Sen sijaan kun­nan tehok­kuu­den mit­taa­mi­nen ihan pel­kil­lä nume­roil­la on aika lail­la tuo­mit­tu jut­tu, kos­ka nor­mee­rat­ta­via muu­tu­jia on liikaa.

    Mut­ta kos­ka kun­tien luku­mää­rä on suu­ri, tilas­tois­ta näkee ylei­set tren­dit, joi­ta yksit­täis­ten kun­tien mah­dol­li­set mit­taus­vir­heet eivät häi­rit­se. Tilas­tois­ta näkee mie­les­tä­ni mm. että on ole­mas­sa pie­niä tehok­kai­ta kun­tia ja pie­niä tehot­to­mia kun­tia (tehot voi­vat joh­tua esim. hyvis­tä kun­na­ni­sis­tä, eivät pal­joa­kaan satun­nai­ses­ta tautionnesta).

    Euro­mää­rän lisäk­si pitää myös kat­soa tuo­te­tun pal­ve­lun laa­tua. Vähäl­lä rahal­la tuo­tet­tu läki­sää­tei­sen mini­min alit­ta­va pal­ve­lu ei vält­tä­mät­tä ker­ro hyväs­tä tuot­ta­vuu­des­ta eikä isol­la rahal­la tuo­tet­tu hyvä pal­ve­lu huo­nos­ta tuottavuudesta.

    Meil­lä päin on tun­ne­tus­ti pie­niä tehok­kai­ta kun­tia, joi­den asuk­kaat ovat kovas­ti tyy­ty­väi­siä pal­ve­lui­hin­sa (esim. jos­kus kär­jes­sä maa­kun­nan tyy­ty­väi­syys­ky­se­lyis­sä). Hyviä­kin siis on. En kek­si mitä pahaa noi­hin hyviin tulok­siin voi­si olla piilotettuna.

    Taus­tal­ta voi löy­tyä eri­tyi­sen suo­si­tel­ta­via tai eri­tyi­sen väl­tet­tä­viä oival­luk­sia. Suu­rin osa menes­tys­te­ki­jöis­tä on kui­ten­kin vai­keas­ti kopioitavissa.

    Osa on hel­pos­ti kopioi­ta­via, osa vai­keas­ti. Yksi hel­pos­ti tois­tet­ta­va jut­tu on se, että nyt köy­hät kun­nat vas­taa­vat omil­la rahoil­laan pal­ve­lui­den talou­del­li­suu­des­ta ja vas­taa­vat kun­ta­ta­son lähi­de­mo­kra­tial­la äänes­tä­jil­le nii­den toi­mi­vuu­des­ta. Monis­sa kun­nis­sa tämä help­po yhtä­lö näyt­tää tuot­ta­van tulok­sia. Vali­tet­ta­vas­ti sote-sopu aikoo anti-kopioi­da tämän hyväk­si tode­tun toi­min­ta­ta­van kol­lek­ti­vi­soi­mal­la nuo hyvin toi­mi­vat yksi­köt jon­kin­lai­sik­si kes­kus­joh­toi­sik­si suu­rik­si sov­hoo­seik­si. Aina­kin yksi tun­net­tu menes­tys­te­ki­jä on siis hävi­tet­tä­vien lis­tal­la. Kas­vol­li­nen oma raha kor­va­taan kas­vot­to­mam­mal­la ja etäi­sem­mäl­lä rahankäytöllä.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta myös tar­kas­tel­la meno­ja sek­to­reit­tain kun­tien välillä.

    Näis­sä vii­me­ai­kai­sis­sa uudis­tus­hank­keis­sa olem­me kuul­leet pal­jon poliit­tis­ta pro­pa­gan­daa ja mie­li­ku­viin perus­tu­via väit­tei­tä. Las­kel­mia ei ole pyy­det­täes­sä­kään yri­tet­ty teh­dä. Par­la­men­taa­ri­sen sovun sijaan oli­sin ehkä enem­män kiin­nos­tu­nut ensin vaik­ka­pa eri­lai­sia int­res­si­ta­ho­ja edus­ta­vien ja neut­raa­lien asian­tun­ti­joi­den ana­lyy­sis­ta ja mah­dol­li­suuk­sien kartoittamisesta.

  101. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Art­jär­ve­läi­set vähen­si­vät satun­nai­suut­ta liit­ty­mäl­lä Ori­mat­ti­lan kau­pun­kiin 1.1.2011.

    Toivt­ta­vas­ti tuo ei ollut ainoa tai kes­kei­nen syy lii­tos­ha­lu­jen taustalla.

  102. Tapio: Kyl­lä sii­nä­kin pien­ten kun­tien vaih­te­lu on suur­ta, sil­lä se riip­puu aika satun­nai­ses­ta “her­raon­nes­ta”. Jos val­tuus­ton ja kh:n puheen­joh­ta­ja ovat päät­tä­väi­siä ja roh­kei­ta sekä­kun­nan­joh­ta­ja tai­ta­va ja kaik­ki kol­me pelaa­vat yhteen, jäl­ki on hyvää. Jois­sa­kin pie­nis­sä kunis­sa näin on, jois­sa­kin ei. Isot kun­nat eivät ole yhtä pal­jon muu­ta­man hen­ki­lön varassa.

    Tot­ta. Iso­jen kun­tien koh­dal­la ei saa muu­ten aja­tel­la niin, että kokoel­ma hyviä ja huo­no­ja her­ro­ja joh­tai­si hyviin pää­tök­siin. Tilas­to­jen mukaan aina­kin ter­veys­puo­lel­la tuol­lai­nen tasa­pai­no­tet­tu her­ra­ko­koel­ma tuot­taa hie­man kes­ki­mää­räis­tä huo­nom­pia tuloksia.

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tot­ta­ka hoi­to­pää­tös teh­dään lopul­ta kes­kus­sai­raa­las­sa, kun poti­las­ta on ensin tut­kit­tu tuhan­sien euro­jen edes­tä. Eivät ne Nor­jas­sa­kaan tur­hia leik­kauk­sia tee.

    Ei pidä yrit­tää kehi­tel­lä mah­dol­li­sim­man toi­mi­mat­to­mia ske­naa­rioi­ta. Ei hom­ma voi noin vai­kea­ta olla. Jär­ke­vä kes­kus­sai­raa­lan pää­tös­val­lan käyt­tö voi toi­mia esi­mer­kik­si niin, että kes­kus­sai­raa­la päät­tää, mit­kä poti­laat kan­nat­taa ottaa kun­nis­ta tut­ki­muk­siin. Ja jos haluam­me jät­tää kunn­nil­le oikeu­den lähet­tää vapaas­ti poti­lai­ta tut­ki­muk­siin sil­lon, kun halua­vat, las­ku läh­tee tie­ten­kin kun­nal­le, jos kes­kus­sai­raa­la kat­soo, että pyy­det­ty hoi­to ei kuu­lu hei­dän nor­maa­li­hoi­to­jen­sa pii­riin. Pitäi­si olla aika suo­ra­vii­vais­ta ja toimivaa.

  104. Juho Laa­tu: Sote-mal­lis­sa voi olla se ongel­ma, että myös loput 60% jää­vät kun­nan mak­set­ta­vak­si, ilman että kun­ta voi juu­ri­kaan vai­kut­taa kun­tayh­ty­mäs­tä lähe­tet­tä­vän las­kun kokoon, tai pal­ve­lui­den tasoon. Pai­kal­li­sen ter­veys­kes­kusk­sen talou­del­li­suus­kaan ei ehkä enää kin­nos­ta. Tai ehkä aja­tus menee jo sii­hen suun­taan, että on parem­pi lyp­sää kun­tayh­tyml­tä ter­veys­kes­kuk­sel­le kaik­ki rahat mitä siel­tä vain saa – siis lisä­tä tehot­to­muut­ta tehok­kuu­den sijaan. 

    Olen ollut sitä miel­tä, että sote-uudis­tus tulee väis­tä­mät­tä lisää­mään kus­tan­nuk­sia, mut­ta eräs asioi­ta tun­te­va hen­ki­lö sai minut vakuut­tu­neek­si sii­tä, että tie­to­jär­jes­tel­mien yhden­ty­mi­nen ja kehit­ty­mi­nen tulee saa­maan aikaan säästöjä.
    Kuin­ka pal­jon, jää nähtäväksi.

  105. Tapio: Kyl­lä sii­nä­kin pien­ten kun­tien vaih­te­lu on suur­ta, sil­lä se riip­puu aika satun­nai­ses­ta “her­raon­nes­ta”. Jos val­tuus­ton ja kh:n puheen­joh­ta­ja ovat päät­tä­väi­siä ja roh­kei­ta sekä­kun­nan­joh­ta­ja tai­ta­va ja kaik­ki kol­me pelaa­vat yhteen, jäl­ki on hyvää. Jois­sa­kin pie­nis­sä kunis­sa näin on, jois­sa­kin ei. Isot kun­nat eivät ole yhtä pal­jon muu­ta­man hen­ki­lön varassa. 

    Her­raon­nen suh­teen olen peri­aat­tees­sa samaa mieltä.
    Isois­sa kun­nis­sa tosin byro­kra­tia nutis­taa hyvän­kin herraonnen.

  106. Rai­mo K:
    sepel­val­ti­mo­tau­din syyt tie­de­tään var­sin tarkasti 

    Y‑hy? Sepel­val­ti­mo­tau­din ris­ki­te­ki­jöi­tä tun­ne­taan, syi­tä ei. Jos nyt edes osat­tai­siin sanoa, onko kysees­sä tar­tun­ta­tau­ti vai ei. Kysees­sä on kui­ten­kin työi­käis­ten mies­ten ykkös­tap­pa­ja, mitä sitä nyt tur­haan tutkimaan.

  107. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    Sen sijaan kun­nan tehok­kuu­den mit­taa­mi­nen ihan pel­kil­lä nume­roil­la on aika lail­la tuo­mit­tu jut­tu, kos­ka nor­mee­rat­ta­via muu­tu­jia on lii­kaa. Euro­mää­rän lisäk­si pitää myös kat­soa tuo­te­tun pal­ve­lun laa­tua. Vähäl­lä rahal­la tuo­tet­tu läki­sää­tei­sen mini­min alit­ta­va pal­ve­lu ei vält­tä­mät­tä ker­ro hyväs­tä tuot­ta­vuu­des­ta eikä isol­la rahal­la tuo­tet­tu hyvä pal­ve­lu huo­nos­ta tuottavuudesta.
    ‘snip’

    Kun­ta­la­ki on kai­kil­le sama eli nor­mee­rat­tu on.
    Laki­sää­tei­sen mini­min alit­ta­via pal­ve­lu­ja ei pitäi­si olla.
    Sil­ti kysy­mys sii­tä, ovat­ko pien­ten kun­tien tuot­ta­mat pal­ve­lut riit­tä­viä suh­tees­sa kysyn­tään, on relevantti.

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tot­ta­ka hoi­to­pää­tös teh­dään lopul­ta kes­kus­sai­raa­las­sa, kun poti­las­ta on ensin tut­kit­tu tuhan­sien euro­jen edes­tä. Eivät ne Nor­jas­sa­kaan tur­hia leik­kauk­sia tee. 

    Nor­jas­ta en tie­dä, mut­ta ei meil­lä­päin kes­kus­sai­raa­la ole eri­tyi­sen inno­kas otta­maan vas­taan ‘tur­hia’ poti­lai­ta edes tut­kit­ta­vak­si (raken­ta­mi­nen siel­lä tavoit­tee­na on).

  109. Rai­mo K: Olen ollut sitä miel­tä, että sote-uudis­tus tulee väis­tä­mät­tä lisää­mään kus­tan­nuk­sia, mut­ta eräs asioi­ta tun­te­va hen­ki­lö sai minut vakuut­tu­neek­si sii­tä, että tie­to­jär­jes­tel­mien yhden­ty­mi­nen ja kehit­ty­mi­nen tulee saa­maan aikaan säästöjä.
    Kuin­ka pal­jon, jää nähtäväksi.

    Var­maan­kin pie­nis­sä­kin kun­nis­sa on jotain höl­möyk­siä teh­ty, mut­ta satu­mai­sim­mat tuh­lai­le­vat mam­mut­ti­hank­keet, jois­ta olen kuul­lut ovat olleet suur­ten kau­pun­kien / kau­pun­ki­kes­kus­ten hankkeita.

    Jot­kut ihmi­set usko­vat, että kaik­kein suu­rim­mis­sa yksi­köis­sä höl­möi­lyä ei esiin­ny. Minä en kuu­lu tuo­hon joukkoon.

    Jär­ke­vä tapa sääs­tää kun­nal­li­ses­sa tie­to­tek­nii­kas­sa voi­si olla vaik­ka­pa jär­jes­tel­mien väli­sis­tä tie­don­sir­to­ta­vois­ta sopi­mi­nen val­tion tasol­la. Jo ne voi­si­vat teh­dä itse ohjel­mien kehit­tä­mi­ses­tä (kuka nii­tä sit­ten kehit­tää­kin) parem­min kil­pail­tua ja riit­tä­vän yhteensopivaa.

    Voi myös olet­taa, että pie­net kun­nat ovat jo pää­asias­sa höl­mäi­lyn­sä teh­neet, ja nyt jo ymmär­tä­vät, mitä tar­vit­se­vat ja mitä eivät. Sama kos­kee nykyis­tä jär­jes­tel­mää kokonaisuudessaankin.

    En siis usko sääs­töi­hin. Teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä voi hyvin käy­dä tasan toi­sin päin. Uusi suu­ri orga­ni­saa­tio ja sen uusi ennen kokei­le­ma­ton komen­to­jär­jes­tel­mä lisää sel­väs­ti uusien suur­ten höl­möi­ly­jen riskiä.

    1. Joten­kin voi­si aja­tel­la, että tuli­si hal­vem­mak­si teh­dä yhteis­voi­min yksi toi­mi­va ohjel­mis­to kuin sato­ja erilaisia.

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joten­kin voi­si aja­tel­la, että tuli­si hal­vem­mak­si teh­dä yhteis­voi­min yksi toi­mi­va ohjel­mis­to kuin sato­ja erilaisia.

    Tuon ohjel­man voi teh­dä yhteis­voi­min, tai ehkä toden­nä­köi­sem­min joku yksit­täi­nen pie­nem­pi toi­mi­ja (jul­ki­nen, yksi­tyi­nen tai yhtei­sö) tekee sen. Tuo­ta ohjel­maa voi­vat sit­ten käyt­tää kaik­ki kun­nat (ohjel­man käyt­töä var­ten nii­tä ei tar­vit­se niputtaa).

    Myös pari eri­lais­ta tois­ten­sa kans­sa yhteen­so­pi­vaa ohjel­maa käy.

  111. Rai­mo K: Kun­ta­la­ki on kai­kil­le sama eli nor­mee­rat­tu on.
    Laki­sää­tei­sen mini­min alit­ta­via pal­ve­lu­ja ei pitäi­si olla.
    Sil­ti kysy­mys sii­tä, ovat­ko pien­ten kun­tien tuot­ta­mat pal­ve­lut riit­tä­viä suh­tees­sa kysyn­tään, on relevantti.

    Juu, ei pitäi­si. Teo­ria vs. käy­tän­tö. Tus­kin kaik­ki kun­nat esi­mer­kik­si kaik­kia hen­ki­lös­tö­vaa­ti­muk­sia täyttävät.

  112. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    En siis usko sääs­töi­hin. Teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä voi hyvin käy­dä tasan toi­sin päin. Uusi suu­ri orga­ni­saa­tio ja sen uusi ennen kokei­le­ma­ton komen­to­jär­jes­tel­mä lisää sel­väs­ti uusien suur­ten höl­möi­ly­jen riskiä. 

    Mik­si pitäi­si hank­kia ‘uusi ennen kokei­le­ma­ton komen­to­jär­jes­tel­mä’ kun toi­mi­via jär­jes­tel­miä on saatavana?

    Toki perus­te­lu­na voi­daan esit­tää, että näin on ennen­kin teh­ty, mut­ta eihän sen ikui­ses­ti tar­vit­se niin olla 😉

  113. Juho Laa­tu: Jär­ke­vä tapa sääs­tää kun­nal­li­ses­sa tie­to­tek­nii­kas­sa voi­si olla vaik­ka­pa jär­jes­tel­mien väli­sis­tä tie­don­sir­to­ta­vois­ta sopi­mi­nen val­tion tasolla.

    Tie­don­siir­to e ole ongel­ma, se on stan­dar­dia aivan maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Tie­toa voi siir­tää aivan yhtä hyvin naa­pu­ri­ta­loon kuin Kii­nan peräkylälle.

    Ongel­ma on , että tie­to ei ole luokiteltua,koodit vaih­te­le­vat , tie­to on jär­jes­tet­ty eri tavoin.

    Hyvä esi­merk­ki oli aikai­sem­min ker­to­ma­ni kun­tien paik­ka­tie­don hyödyntäminen:Osalla kun­nis­ta oli oma koor­di­naa­tis­to, jos­kus usei­ta­kin. Kart­to­jen mer­kin­nät oli luoi­tel­tu 450 taval­la, esim tien reu­na­vii­vas­ta löy­tyi 450 ver­sio­ta ja pääl­le hen­ki­löit­ten teke­mät ja ajan kans­sa muut­tu­neet versiot.

    Niin­pä syn­ty­nyt kuva oli enem­män Picas­son teos kuin kartta.

    Kon­ver­sioi­den yllä­pi­to oli mah­do­ton­ta, sen sijaan kun­ta tuli toi­meen aivan hyvin, mut­ta sidos­ry­mät eivät

  114. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joten­kin voi­si aja­tel­la, että tuli­si hal­vem­mak­si teh­dä yhteis­voi­min yksi toi­mi­va ohjel­mis­to kuin sato­ja erilaisia. 

    Voi­si kuvi­tel­la, mut­ta han­kin­ta­la­ki ja han­kin­tao­saa­mi­sen puu­te teke­vät toi­mi­van ohjel­mis­ton hank­ki­mi­ses­ta val­ta­kun­nal­li­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa liki­main mahdotonta.

    Ja ensin pitäi­si tie­tää, mitä hem­met­tiä sen ohjel­mis­ton edes halu­taan teke­vän. Jos sen tar­vit­see ensi­si­jai­ses­ti teh­dä samat asiat samal­la taval­la kuin nykyi­set jär­jes­tel­mät, mik­si edes tar­vi­taan uutta?

    Tämä on aidos­ti vai­kea ongel­ma. Pro­ses­sien ja tie­to­jär­jes­tel­mien välil­lä val­lit­see epä­suh­ta, ja vii­me kädes­sä oli­si tar­peen uudis­taa molem­pia. Mut­ta aina­kin pitäi­si olla sel­vää, että ei voi­da ede­tä tie­to­jär­jes­tel­mä edel­lä. Tie­to­jär­jes­tel­mäl­tä pitää vaa­tia ennen kaik­kea sel­ke­ää ark­ki­teh­tuu­ria ja help­poa muo­kat­ta­vuut­ta (ja oikeut­ta kil­pai­lut­taa muok­kaus­toi­men­pi­teet, ts. toi­mit­ta­ja­lou­kun välttämistä).

  115. Rai­mo K: Sil­ti kysy­mys sii­tä, ovat­ko pien­ten kun­tien tuot­ta­mat pal­ve­lut riit­tä­viä suh­tees­sa kysyn­tään, on relevantti.

    Sama kysy­mys on tie­ten­kin rele­vant­ti myös suu­ril­le kun­nil­le (aina­kin koh­tuut­to­mis­ta jono­tuk­sis­ta on kuu­lu­nut napinaa).

  116. Lii­an van­ha: Tie­don­siir­to e ole ongel­ma, se on stan­dar­dia aivan maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Tie­toa voi siir­tää aivan yhtä hyvin naa­pu­ri­ta­loon kuin Kii­nan peräkylälle.

    TCP/IP on tosi­aan jo vakiin­tu­nut kikka. 🙂

    Ongel­ma on , että tie­to ei ole luokiteltua,koodit vaih­te­le­vat , tie­to on jär­jes­tet­tye­ri tavoin.

    Kaik­kia koo­dis­toa ei ehkä tar­vit­se stan­dar­doi­da, sil­lä vakiin­tu­nut lää­kä­ri­la­ti­na voi jo olla luon­te­va stan­dar­di moneen käyt­töön (usein ilmai­suil­taan eksak­ti­kin). Kaik­kea ei kan­na­ta for­ma­li­soi­da. Mut­ta TCP/IP:n ja lää­kä­ri­la­ti­nan väliin mah­tuu var­maan­kin hyö­dyl­li­siä sopi­muk­sia tie­don esi­tys­ta­vois­ta. En tie­dä tark­kaan mis­sä nyky­ään mät­tää, vai mät­tää­kö mis­sään tek­ni­sis­sä asioissa.

    Hyvä esi­merk­ki oli aikai­sem­min ker­to­ma­ni kun­tien paik­ka­tie­don hyödyntäminen:Osalla kun­nis­ta oli oma koor­di­naa­tis­to, jos­kus usei­ta­kin. Kart­to­jen mer­kin­nät oli luoi­tel­tu 450 taval­la, esim tien reu­na­vii­vas­ta löy­tyi 450 ver­sio­ta ja pääl­le hen­ki­löit­ten teke­mät ja ajan kans­sa muut­tu­neet versiot.

    Niin­pä syn­ty­nyt kuva oli enem­män Picas­son teos kuin kartta.

    Kon­ver­sioi­den yllä­pi­to oli mah­do­ton­ta, sen sijaan kun­ta tuli toi­meen aivan hyvin, mut­ta sidos­ry­mät eivät

    Tuo on hyvä esi­merk­ki. Onnek­si lää­ke­tie­teel­li­set asiat tai­ta­vat olla yksin­ker­tai­sem­pia (var­maan­kin pal­jol­ti eri­lais­ten tie­tuei­den mää­rit­te­le­mi­sen tasoi­sia, vaik­ka­pa XML-tyyliin).

  117. Mark­ku af Heur­lin: Olen 60-vuo­tias enkä työ­tön enkä itse­näi­se­nä yrit­tä­jä­nä myös­kään var­si­nai­se­ti työ­ter­veys­huol­lon pii­ris­sä. Käyn sään­nöl­li­ses­ti n. 3 krt vuo­des­sa terk­ka­ris­sa labra­tut­ki­muk­sis­sa. Tulok­sis­ta (eu hälyt­tää­vä, mut­ta eipä voi kehua kun­non puo­les­ta ikäi­sek­seen kek­ko­sek­si) kek­su­te­len lää­kä­rin kans­sa, yleen­sä puhelimessa.

    Eikö tämä ole juu­ir sitä perusterveydenhoitoa.

    Rymät­ty­län aptee­kin ver­ran jat­ku­vaa läki­tys­tä pääl­lä. resep­tien uusin­ta sähköpostitse.

    Ei terk­ka­ri ketään ulos­kaan aja , mut­ta terk­ka­ri ei ole aktii­vi­nen ns työi­käis­ten kohdalla.

    Pää­sin nyt sit­ten lää­kä­rin­kin jut­tusil­le ja aikaa­kin oli nyt ruh­ti­naal­li­nen tun­ti, kun olen ensi ker­taa ns vakioasiakkaana.

    Joh­ta­va­na lää­kä­ri­nä hän tun­si sys­tee­min ja tun­nus­ti, että mitoi­tus­pe­rus­tee­na käy­te­tään elä­ke­läis­ten ja las­ten + vakio­asiak­kaik­si jos­tain syys­tä pää­ty­nei­den mää­rää, ei siis alu­een asuk­kai­den mää­rää kuten nor­maa­lis­sa väestövastuussa.

    Työt­tö­mät , pät­kä­työ­läi­set ja työ­ter­veys­huol­lon ulko­puo­lel­la ole­vat jää­vät sään­nöl­lis­ten toi­men­pi­tei­den ulko­puo­lel­le ellei­vät sai­ras­tu vakavasti. 

    Tämä on yksi syy , mikä tekee Suo­men ter­vey­den­huol­los­ta hyvin eriar­voi­sen. Vakail­la työ­mark­ki­noil­la toi­mi­vat saa­vat kut­sun sään­nöl­li­siin tar­kas­tuk­siin ja kon­sul­taa­tioi­hin, rupusak­ki ei

    Niin­pä hen­ki­lö, jol­la ei ole pää kai­na­los­sa ja ei saa pal­kal­lis­ta vapaa­ta niin eipä sel­lai­nen ole hakeu­du terk­ka­riin ennen kuin oireet ovat vaka­via eli kun ovat sinun kal­tai­ses­sa tilanteessa

    Hen­ki­lö, jon­ka tila heik­ke­nee hitaas­ti ei huo­maa muu­tos­ta ennen kuin var­sin myöhään

  118. Aaa­mun Hesa­ris­sa oli hyvä kuvaus, miten seka­sor­tois­ta jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to on:

    Jokai­nen kun­ta laa­tii ter­vy­den­hoi­don pal­ve­lu­ta­so­ti­las­ton omien stan­dar­dien mukaan

    Niin­pä kun­tien ver­tai­lu on mahdotonta.

    Kun asiak­kaan valin­nan­va­paut­ta laa­jen­ne­taan niin asia­kas jou­tuu teke­mään pää­tök­sen­sä sokea­na, kos­ka ver­tai­lu­kel­poi­sia tilas­to­ja ei ole kun­tien välillä

    Kun­tien sisäl­lä ver­tai­lu toi­mii ja viit­taa sii­hen, että jos alu­eel­la on pal­jon työt­tö­miä ja ihmi­siä, joil­la ei ole työ­ter­vy­den­huol­toa tai pät­kä­työ­läi­siä niin pal­ve­lu­ta­so on kehno

    Kun aikaa jou­tuu odot­ta­maan kuu­kausia niin vai­va on pahen­tu­nut tai hen­ki­lö on kuol­lut tai sit­ten paran­tu­nut, aina­kin näennäisesti

  119. Juho Laa­tu: Onnek­si lää­ke­tie­teel­li­set asiat tai­ta­vat olla yksin­ker­tai­sem­pia (var­maan­kin pal­jol­ti eri­lais­ten tie­tuei­den mää­rit­te­le­mi­sen tasoi­sia, vaik­ka­pa XML-tyyliin).

    Ongel­ma vain on sii­nä (mitä tääl­lä jo aiem­min­kin käsi­tel­tiin), että niis­tä sisäl­löis­tä ei ole ole­mas­sa mää­ri­tel­miä tai edes sopua.

  120. Vihe­rins­si: Ongel­ma vain on sii­nä (mitä tääl­lä jo aiem­min­kin käsi­tel­tiin), että niis­tä sisäl­löis­tä ei ole ole­mas­sa mää­ri­tel­miä tai edes sopua.

    Minä stan­dar­doi­sin vain yleis­luon­teis­ten avain­tie­to­jen for­maa­tin, eli esi­mer­kik­si sen, mis­sä ja mil­lä taval­la aika on kir­jat­tu hoi­toa­jan varauk­seen. Lää­ke­tie­teel­li­sis­sä asiois­sa lää­kä­ri­lai­ti­na on jo riit­tä­vä poh­ja. Mitään tau­ti­luo­ki­tus­ten stan­dar­doin­tia tms. ei kan­na­ta täs­sä yhtey­des­sä läh­teä ole­mas­sao­le­vaa tasoa parem­mak­si virit­te­le­mään. Ei siis kai­va­ta mitään hie­no­ja uusia sopu­ja, vaan vain perus­tek­niik­kaa, jon­ka voi peri­aat­tees­sa yksi suun­nit­te­li­ja tai tii­mi päättää.

    1. Juho minis­tan­dar­doin­ti joh­taa sii­hen, ettei tie­to­tek­nii­kan mah­dol­li­suuk­sia voi­da käyt­tää. Tie­to­ko­ne oli­si vain köm­pe­lä kirjoituskone.

  121. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juho minis­tan­dar­doin­ti joh­taa sii­hen, ettei tie­to­tek­nii­kan mah­dol­li­suuk­sia voi­da käyt­tää. Tie­to­ko­ne oli­si vain köm­pe­lä kirjoituskone.

    Jos asia oli­si noin yksi­se­lit­tei­nen, ei Googlen mark­ki­na-arvo oli­si 360 mrd$.

  122. Tapio Pel­to­nen:Tämä on aidos­ti vai­kea ongel­ma. Pro­ses­sien ja tie­to­jär­jes­tel­mien välil­lä val­lit­see epä­suh­ta, ja vii­me kädes­sä oli­si tar­peen uudis­taa molem­pia. Mut­ta aina­kin pitäi­si olla sel­vää, että ei voi­da ede­tä tie­to­jär­jes­tel­mä edel­lä. Tie­to­jär­jes­tel­mäl­tä pitää vaa­tia ennen kaik­kea sel­ke­ää ark­ki­teh­tuu­ria ja help­poa muo­kat­ta­vuut­ta (ja oikeut­ta kil­pai­lut­taa muok­kaus­toi­men­pi­teet, ts. toi­mit­ta­ja­lou­kun välttämistä).

    Aina­kin Maan­mit­taus­lai­tos osaa, ilmei­ses­ti myös Kela. Tämä ei ole ammat­ti­tai­to- vaan asen­ne­ky­sy­mys. Yksi­tyi­nen sek­to­ri tap­pe­lee kyn­sin ham­pain jul­kis­asiak­kai­den omis­ta­mia IPR:iä vas­taan, kos­ka se on avain asia­kas-toi­mit­ta­ja­suh­teen jär­ke­vöit­tä­mi­seen ja sitä kaut­ta toi­mi­vam­piin järjestelmiin.

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho minis­tan­dar­doin­ti joh­taa sii­hen, ettei tie­to­tek­nii­kan mah­dol­li­suuk­sia voi­da käyt­tää. Tie­to­ko­ne oli­si vain köm­pe­lä kirjoituskone.

    Perus­tan ajat­te­lu­ni sii­hen, että teks­ti­tie­tue ja teks­ti­ha­ku on jok­seen­kin yhtä infor­ma­tii­vi­nen rat­kai­su kuin stan­dar­doi­tu struk­tu­roi­tu lää­ke­tie­teel­li­nen data.

    Jot­ta kir­joi­tus­vir­heet eivät hait­tai­si lii­kaa, jär­jes­tel­män teks­tin­kä­sit­te­ly­oh­jel­mat voi­vat aut­taa avain­sa­no­jen iden­ti­fioin­nis­sa (esim. kysyy pitäi­si­kö “clostridum”:in olla “clo­stri­dium”). Havai­tut avain­sa­nat voi myös värit­tää, niin lää­kä­ri näkee jo kir­joit­taes­saan koneen tulkinnan.

    Teks­ti­ve­tois­ta lähes­ty­mis­ta­paa tukee myös se, että lää­ke­tie­de ei ole mikään eksak­ti tie­de, jos­sa asioil­la oli­si sel­vät rajat, vaan lää­kä­rit voi­vat teks­tis­sä kuvail­la vapaas­ti tilan­net­ta par­haan kykyn­sä mukaan. Näis­sä olois­sa vapaa­muo­toi­nen ja liki­mää­räi­nen teks­ti­ha­ku­tyy­li­nen tie­to­jen­kä­sit­te­ly voi usein tar­jo­ta jopa vakaam­man tai tar­kem­man poh­jan kuin tie­dot sovit­tui­hin ja luku­mää­räl­tään rajal­li­siin kar­si­noi­hin lajit­te­le­va standardi.

    Eksak­tin tilas­to­tie­don auto­maat­ti­sen kerää­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si lää­kä­rei­den käyt­tä­mä kie­li voi kehit­tyä hie­man kone­mai­sem­paan suun­taan, esi­mer­kik­si niin, että sanat “mah­dol­li­nen” ja tau­din nimi kir­joi­te­taan yleen­sä peräk­käin tai lähek­käin, eikä pit­kien kie­lio­pil­lis­ten muo­to­jen taa pii­loon. Var­mas­ti asia on pit­käl­ti näin jo nytkin.

    Yksi kes­kei­nen perus­te­lu on myös suun­nit­te­luun ja jär­jes­tel­män odot­te­luun käy­tet­tä­vä aika. Koko lää­ke­tie­teen kie­len stan­dar­doin­nin aset­ta­mi­nen tavoit­teek­si oli­si äärim­mäi­sen ris­kial­tis han­ke. Ei kukaan voi ehdot­taa täl­lais­ta täy­sin tosis­saan, vaan lähin­nä kuvail­lak­seen hank­keen mahdottomuutta.

    Jos jat­kos­sa kai­va­taan maa­il­man­laa­juis­ta stan­dar­dia, lie­nee englan­ti + lati­na sil­le aika luon­te­va lähtökohta.

  124. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho minis­tan­dar­doin­ti joh­taa sii­hen, ettei tie­to­tek­nii­kan mah­dol­li­suuk­sia voi­da käyt­tää. Tie­to­ko­ne oli­si vain köm­pe­lä kirjoituskone. 

    No ei nyt ihan niin­kään, toki eri­lai­sia haku­ko­nei­ta on ja ne toi­mi­vat vaik­ka aivan vapaa­muo­toi­ses­sa­kin teks­tis­sä. Ja var­sin tark­ka tau­ti­luo­ki­tus on olemassa…

    Maal­li­kon on vai­kea kek­siä, mitä jär­jes­tel­män oikeas­ti pitäi­si pys­tyä teke­mään ja atk-ammat­ti­lai­set ovat täs­sä suh­tees­sa maal­li­koi­ta — ja vie­lä sel­lai­sia maal­li­koi­ta, joil­la on rajat­to­mas­ti ideoita.

    Uusi, käyt­tä­mä­tön idea oli­si esim. se että vali­taan toi­mi­va, ole­mas­sa ole­va jär­jes­tel­mä ja kopioi­daan se.

  125. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Jot­ta kir­joi­tus­vir­heet eivät hait­tai­si lii­kaa, jär­jes­tel­män teks­tin­kä­sit­te­ly­oh­jel­mat voi­vat aut­taa avain­sa­no­jen iden­ti­fioin­nis­sa (esim. kysyy pitäi­si­kö “clostridum”:in olla “clo­stri­dium”). Havai­tut avain­sa­nat voi myös värit­tää, niin lää­kä­ri näkee jo kir­joit­taes­saan koneen tulkinnan.
    ‘snip’

    Juu­ri niin. Lää­ke­tie­teel­li­sen sanas­ton teke­mi­nen oikein­kir­joi­tus­oh­jel­maan ei oli­si miten­kään yli­voi­mais­ta, onhan nii­tä jo vaik­ka mil­lä ‘kie­lil­lä’.

    Kum­mal­lis­ta, että edel­ly­te­tään jokin­lais­ta pro­ses­si­noh­jaus­ta teke­vää ohjel­mis­toa, vaik­ka sii­tä ei oikeas­ti ole kysy­mys. Selain­poh­jai­nen täy­den­ty­vä poti­las­kort­ti oli­si peri­aat­tees­sa täy­sin riit­tä­vä — ja helppokäyttöinen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.