Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.4.2014

Erot­ta­jan liikennejärjestelyt
Lis­tan mukaan. Alue para­nee olen­nais­es­ti. Bussin 20 päät­täri siir­tyy Erot­ta­jan mäkeen.

Kaavoituk­sen arvio

Huomiona, että kaupungilla on kaavoitet­tua käyt­tämätön­tä raken­nu­soikeut­ta asumiseen 2,5 miljoon­aa ker­rosneliötä ja työ­paikko­ja peräti kuusi miljoon­aa. Niihin mah­tu­isi 60 000 asukas­ta ja 200 000 työpaikkaa. 

Asuinker­rosala on vajaasti raken­ne­tu­il­la ton­teil­la odot­ta­mas­sa sitä, että perikun­ta aikoinaan panee sen lihoik­si. Ei siis kovin kurant­tia kamaa. Myös toim­i­tilois­sa kyse on pääasi­as­sa vajaasti raken­ne­tu­ista ton­teista. Näitä molem­pia varan­to­ja voisi kuitenkin yrit­tää saa­da käyt­töön sen sijaan, että toim­i­ti­laa esimerkik­si kaavoite­taan aina vain lisää.

Tässä yhtey­dessä on san­ot­ta­va, että viime aikoina viras­ton toim­inta on paran­tunut huomattavasti. 

Kru­unuvuoren ranta, kaavaluonnos

Pan­ti­in pitkähkön keskustelun jäl­keen eteen­päin. Tulee kallista raken­nu­soikeut­ta. (tont­tikus­tan­nuk­set 800 – 900 €/k‑m2 ). Sen siitä saa, kun päät­tää, että alueel­la on olta­va tiet­ty määrä pientaloja. 

Yhteiskäyt­töau­to­jen pysäköintitunnukset

Kokoomus ja demar­it (lähin­nä) nos­ti­vat pysäköin­ti­tun­nusten hin­nat asukaspysäköin­nistä yri­tyspysäköin­ti­in ja vaa­ti­vat asian tarkastelua uud­estaan koea­jan jäl­keen. Esi­tyk­seni siitä, että toim­intaan hyväksyt­tävien auto­jen mak­sim­imäärä sidot­taisi­in 600 autoon kaa­tui. Lisäk­si vaa­dit­ti­in, että City­Car­Clu­bin nykyiset paikat ote­taan asukaspysäköintiin.

Jär­jestelmän tarkastelu uud­estaan menet­telee. Minä äänestin sitä vas­taan, kos­ka yrit­täjän lainansaan­tia ei mitenkään helpota tieto, että koko toiminnal­ta voidaan viedä poh­ja pois kah­den vuo­den kulut­tua. Ei var­maankaan ole tarkoi­tus viedä, mut­ta koeta vaku­ut­taa siitä vielä pankinjohtaja. 

Tun­nuk­sen hin­nan korot­ta­mi­nen on silkkaa yhteiskäytön sim­put­tamista. Olisi kaupun­gin liiken­nepoli­it­tis­ten tavoit­tei­den mukaista, jos mah­dol­lisim­man moni siir­ty­isi omas­ta autos­ta vuokrat­tavi­in autoihin.

Tätä 600 auton kat­toa en ymmär­rä lainkaan, kos­ka mitä use­ampi vai­h­taa auton­sa yhteiskäyt­töau­toon, sitä enem­män pysäköin­ti­ti­laa vapau­tuu. Niira­nen kuitenkin pelkäsi, että yhteiskäyt­töau­tot tule­vat ja vievät asukaspysäköin­tipaikat. Täl­lais­es­ta rajoituk­sista on käytän­nössä hait­taa sitä kaut­ta, että se voi vaikut­taa yri­tys­ten strate­gioi­hin. Yhteiskäyt­töau­to­jen suo­sio voi nous­ta huo­mat­tavasti, kun ale­taan toteut­taa jo päätet­tyä pysäköin­tipoli­ti­ikkaa, jos­sa pysäköin­tipaikan hin­ta irrote­taan asun­non hin­nas­ta. Auton vuokraami­nen muut­tuu huo­mat­tavasti kan­nat­tavam­mak­si, kun pysäköin­tipaik­ka mak­saa tuplas­ti auton verran.

Esit­telijä vas­tusti äänekkäästi päätöstä lait­taa nykyiset City­Car­Clu­bin paikat asukaspysäköin­nille. (Tämän kai saa ker­toa, kos­ka kok­ous oli avoin .) Hän yrit­ti sanoa, että asia on tulos­sa valmis­tel­tuna päätet­täväk­si vähän ajan kulut­tua, mut­ta enem­mistö halusi päät­tää asi­as­ta jo nyt ilman valmistelua. 

Liiken­teen pitkän ajan kehittämismahdollisuuksia

Tämä meni pöy­dälle, kos­ka siitä halut­ti­in keskustel­la enem­mänkin ja aika alkoi lop­pua (Viras­ton 50-päivän juh­lal­lisu­udet pain­oi­vat päälle).

Raport­ti on vain tiedok­si, joten siitä ei voi­da kuin keskustel­la. Välit­tömästi päätök­seen on tulos­sa Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekatu. Raportin mukaan ratikka­matkus­ta­jien aikasäästöt oli­si­vat vähän yli 200 000 tun­tia vuodessa. Se on aika paljon muu­ta­man siir­to­la­pu­u­tarhamökin rauhaan ver­rat­tuna. Kos­ka ratikkalin­jaus­ta vas­tus­ta­neet ovat sanoneet, että laskel­mas­sa ei ote­ta huomioon sitä, että katu­verkos­sa kiertäväl­lä lin­jal­la on siinä välis­sä pysäkke­jä, joi­ta joku muu käyt­tää, kysyin var­muu­den vuok­si, onko välipysäkkien käyt­tävien hyödyt otet­tu laske­mas­sa huomioon. On otet­tu, joten se argu­ment­ti on kuollut. 

Bus­sili­iken­teen hyö­tyjä ei ollut las­ket­tu. Nekin ovat suuret, mut­ta jos ne ovat suuret, busse­ja tulee paljon, ja se taas on puis­ton kannal­ta entistä pahempi juttu.

Bus­sikat­ua vas­tuste­taan myös epälu­ot­ta­muk­sen vuok­si. Seu­raavak­si vaa­di­taan (on jo vaa­dit­tu), että tak­sit ja paket­ti­au­tot on las­ket­ta­va reit­ille myös ja sen jäl­keen tietysti kaik­ki muutkin autot. Mitä suurem­paa on epälu­ot­ta­mus, sitä vaikeam­paa on tehdä päätöksiä. 

Oma kan­tani on, että ratikkay­hteys on tähän saata­va ja että se saadaan varmim­min, kun luovu­taan bus­sikadus­ta. Tiedän, että tätä kan­taa tul­laan syyt­tämään kan­takaupungis­sa asu­vien suosimis­es­ta, kos­ka bus­sit ovat lähiöi­den liikennemuoto.

Arc­turuk­senkadun town­hou­se­ista pienkerrostaloja

Lis­tan mukaan. Kun aikaa oli vähän, en kysynyt, mis­tä kadun nimi tulee. Ymmärtääk­seni kyse ei ole nor­jalais­es­ta met­al­liy­hty­eestä eikä taivaan toisek­si kirkkaim­mas­ta tähdestä, vaan laivasta. 

***

Tämä oli siis maail­man­his­to­ri­an ensim­mäi­nen avoin Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ous. Nyt siir­rymme taas nor­maalei­hin käytän­töi­hin, ainakin jok­sikin aikaa. Ensi ker­ral­la Kivinokka.

57 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.4.2014”

  1. “Ymmärtääk­seni kyse ei ole nor­jalais­es­ta metalliyhtyeestä”

    Suo­mi (ja Ruot­si) ovat maail­man tun­ne­tu­impia met­al­limusi­ikkia tuot­tavia mai­ta. Jos tehtäisi­in kaupungi­nosa jon­ka kadut on nimet­ty met­al­liy­htyei­den mukaan, siitä voisi repiä paljonkin PR:ää maail­mal­la. Ja voisi muo­dos­tua turistikohteeksi.

  2. Olisi suo­tavaa, että kaupunkia suun­nitel­lessa ei tur­vaudut­taisi maalaisjär­keen. Ihmeel­listä ohipuhu­mista — toiv­ot­tavasti tuo ei ole tuol­laista aina. Olisi kaupunki­laisia kun­nioit­tavaa käytöstä, jos val­tu­ute­tut selvit­täi­sivät itselleen ja toisilleen mitä kukin tarkoit­taa, ettei turhaan tehdä tyhmyyksiä.

    Nuo pien­talot noin lähel­lä keskus­taa tuh­laa­mas­sa tilaa, ja vielä noin kalli­iden investoin­tien jäl­keen, on kyl­lä taas ihme touhua. Jotenkin olisi saata­va ihmiset usko­maan, että hyvät veron­mak­sa­jat asu­vat kyl­lä ihan ker­rostalos­sakin, jos tehdään ker­rostalo­ja jot­ka houkut­ta­vat hyvä­tu­loisia. Nyt tulee tap­pi­o­ta kaikessa, kun houkutel­laan muu­ta­ma rikas per­he asumaan pien­talois­sa. Menee tilaa rak­en­taa ja luon­nol­ta, kysyn­tää palveluil­ta, eikä muu­ta­man per­heen vero­tu­lot oikeasti ole hyvä diili kaupungille tai palveluyrit­täjille, jos samal­la paikkaa voisi olla mon­ta ker­taa enem­män asukkai­ta. Voivat sitä pait­si elää pääo­mat­u­loil­la, kuten ilmeisen moni keskus­tas­sa asu­va tekee, kun asun­not ovat kalli­ita, mut­ta hyvät kun­taveron­mak­sa­jat kuulem­ma karkaa­vat. Tilan anta­mi­nen muu­ta­malle pääoma­porholle, kuten kokoomuk­sen Kivi­nok­ka-suun­nitel­mat aikanaan, ovat suo­raan pois kaupun­gin kukkaros­ta, raken­nus­maas­ta asun­to­tuotan­nos­ta ja palvelui­ta rahoit­ta­mas­ta. Sit­ten väitetään, että kaupun­gin talous rom­ah­taa, jos ei houkutel­la näitä “hyviä” veronmaksajia.

  3. Menetin taas uskoni siihen, että autop­uolue olisi järkiar­gu­menteil­la tavoitet­tavis­sa. Taas ker­ran huikea näytös kehäpäätelmästä, jos­sa auton vält­tämät­tömyys on samaan aikaan sekä ongel­man että ratkaisun ylhäältä annet­tu lähtökohta.

    Ja sitähän saadaan, mitä tilataan, kun vai­h­toe­hdot kuo­hi­taan nähdyl­lä tarmolla.

  4. Tun­nuk­sen hin­nan korot­ta­mi­nen on silkkaa yhteiskäytön sim­put­tamista. Olisi kaupun­gin liiken­nepoli­it­tis­ten tavoit­tei­den mukaista, jos mah­dol­lisim­man moni siir­ty­isi omas­ta autos­ta vuokrat­tavi­in autoihin. 

    Osmo halu­aa jatku­vasti antaa kuvan, että City­Car­Club Oy:n toim­inta olisi jol­lain tapaa yhtiskun­nan tar­joa­ma yleishyödylli­nen palvelu. 

    Kyseessä on kuitenkin nor­maali, voit­toa tavoit­tel­e­va yksi­tyi­nen osakey­htiö, joka tähän saak­ka on toiminyt eri sään­nöil­lä kuin muut autovuokraamot.

    1. City­Car­Club on voit­toa tavoit­tel­e­va yhtiö niin kuin tak­siy­htiötkin ovat tai vaik­ka bus­siy­htiö Veo­lia. Kannatan kuitenkin ilmaisia taksitolppia ja bussipysäkkejä. Nyt tehdyn päätöksen mukaan samat mahdollisuudet avautuvat kaikille yhteiskäyttöautojaq vuokraaville. Tavanomaiseen autonvuokraukseen erona on, että asiakkaan ei tarvitse käydä vuokraamossa paikalla vaan hän saa auton auki ilman avainta ja auton voi vuokrata myös hyvinkin lyhytaikaista käyttöä varten. On oikein hyvä, jos kilpailua tulee.

  5. Heh, näköjään on ollut kokon­ainen sar­ja täh­tin­imisiä laivo­ja liiken­nöimässä Helsingistä, Arc­turuk­sen lisäk­si myös Antares, Polaris, Capel­la ja Leo, jot­ka ovat myös saa­neet katun­sa Kalasa­ta­maan. Juno kalskah­taa myös tähti­ti­eteeseen (yksi ensim­mäi­sistä löy­de­ty­istä aster­oideista), mut­ta kieltämät­tä aikaa sit­ten upon­nut s/s Juno on aika paljon luon­te­vampi alku­perä Junonkadulle Kalasatamassa.

  6. Mitä maan vero­tuot­toon tulee, on syytä tode­ta, että ker­rostaloalue tuot­taa kun­nalle vero­tu­lo­ja seit­semän ker­taa enem­män hehtaar­ille kuin pien­taloalue. Pien­taloalueen kun­nal­lis­tekni­ikan kus­tan­nuk­set asun­toa kohden ovat samaa luokkaa pien­talo­jen vahun­gok­si. Pien­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen minne tahansa, mis­sä ker­rostaloa­sun­not kävi­sivät kau­pak­si tai saataisi­in vukralle on kun­nan vero­tu­lo­jen kannal­ta sulaa hulluutta.

  7. Soin­in­vaara puo­lus­taa joukkoli­iken­nekadun rak­en­tamista puis­toon, kos­ka kadun aiheut­ta­ma hyö­ty on kuulem­ma suuri muu­ta­man siir­to­la­pu­u­tarhamökin rauhaan verrattuna. 

    Saa­han sitä kär­jistää, mut­ta kyse ei tosi­aankaan ole muu­ta­man puu­tarhamökin rauhas­ta, vaan koko laa­jas­ta kult­turi­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaas­ta yht­enäis­es­tä puis­tos­ta, joka yhdis­tää Vallilan­laak­son ja Kumpu­lan­laak­son alueet ja ulot­tuu pohjoises­sa pitkälle Mäkelän­rin­teen uima­hallin taakse. Katu halka­i­sisi koko puis­toalueen kah­teen osaan.

    Puu­tarhamökkien rauhan sijaan voisi olla huolis­saan esimerkik­si Yliopis­ton kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan rauhas­ta ja maise­mas­ta. Liiken­neväylä kulk­isi puu­tarhan aidan viertä kilo­metrin matkan Kumpu­laan saakka.

  8. OS:”Huomiona, että kaupungilla on kaavoitet­tua käyt­tämätön­tä raken­nu­soikeut­ta asumiseen 2,5 miljoon­aa ker­rosneliötä ja työ­paikko­ja peräti kuusi miljoon­aa. Niihin mah­tu­isi 60 000 asukas­ta ja 200 000 työ­paikkaa. Asuinker­rosala on vajaasti raken­ne­tu­il­la ton­teil­la odot­ta­mas­sa sitä, että perikun­ta aikoinaan panee sen lihoik­si. Ei siis kovin kurant­tia kamaa. Myös toim­i­tilois­sa kyse on pääasi­as­sa vajaasti raken­ne­tu­ista ton­teista. Näitä molem­pia varan­to­ja voisi kuitenkin yrit­tää saa­da käyt­töön sen sijaan, että toim­i­ti­laa esimerkik­si kaavoite­taan aina vain lisää. Tässä yhtey­dessä on san­ot­ta­va, että viime aikoina viras­ton toim­inta on paran­tunut huomattavasti.”

    Yle uutiset uuti­soi suurin piirtein samas­ta asi­as­ta 27.3.2014 näin:

    ”Tämä on aika järkyt­tävä tilanne, että toimis­torak­en­tamiseen Helsingis­sä on 23 vuo­den tont­ti­varan­to, mut­ta asun­torak­en­tamiseen ei käytän­nössä ole lainkaan varan­toa, sanoo Raken­nus­te­ol­lisu­us ry:n toim­i­tusjo­hta­ja Tar­mo Pipatti.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to sanoo toim­i­neen­sa kaupung­in­val­tu­us­ton lin­jausten ja tavoit­tei­den mukaan kaavoituksessa.

    Val­tu­us­to on meiltä edel­lyt­tänyt kaavoituk­ses­sa 500 000 ker­rosneliötä vuodessa. Viime vuon­na tulos oli 457 000 ker­rosneliömetriä, joka vas­tasi sen vuo­den tavoit­teisi­in hyvin, sanoo virastopääl­likkö Mikko Aho.

    Raken­nus­te­ol­lisu­u­den mukaan asun­torak­en­tamisen lisäämiselle Helsingis­sä, kuten hal­li­tus kehys­ri­ihessä määrit­teli, on kyl­lä tek­i­jöitä, mut­ta kaiken tulp­pana on kaavoitus.

    Kaavoitus on tässä koko pros­es­sis­sa kaikkein halvin ja helpoin osa, jos sitä vaan halu­taan tehdä. Nyt näyt­tää siltä, että halua ei ole tarpeek­si, sanoo toim­i­tusjo­hta­ja Tar­mo Pipat­ti Raken­nus­te­ol­lisu­us ry:stä.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa pide­tään raken­nus­te­ol­lisu­u­den näke­myk­siä kaavoituk­sen hitaud­es­ta yliampuvina ja vaku­ute­taan nykyisen kaavoitus­vauhdin riittävän.

    Minä uskon, että me näil­lä paukuil­la selvitään tästä. Tämän tuotan­non pitäisi kyl­lä riit­tää niihin tarpeisi­in, mitä asun­torak­en­tamises­sa Helsingis­sä on, sanoo Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton pääl­likkö Mikko Aho. ”

    Hie­man ihmette­len näke­my­sero­jen suu­ru­ut­ta asiassa.

    Joudun joka päivä töi­hin men­nessä ja töistä tul­lessa kat­so­maan kah­ta teol­lisu­us­tont­tia Höyläämötie 4–6 (enti­nen Vehon auto­ta­lo) ja Höyläämötie 16 (Ilmarisen purka­ma pien­te­ol­lisu­usta­lo). Kumpaakaan tont­tia en ole onnis­tunut löytämään tont­tiosas­ton vuokrat­tavien tont­tien luet­telosta. Toinen ollut tyhjil­lään vuodes­ta 2008 ja toinen 2010. Mitähän, jos Kiin­teistövi­ras­ton pääl­likkö kokeil­isi, kuin­ka nopeasti hän löytää nämä ton­tit omil­ta net­ti­sivuil­taan. Onhan sil­lä merk­i­tys­tä, onko tar­jon­ta akti­ivista vai passiivista. 

    Mielestäni tont­ti­tar­jon­ta pitäisi uud­is­taa kokon­aan paikkati­eto­jär­jestelmän poh­jal­ta toimi­vak­si. Helsin­gin kar­talle merk­itään kaik­ki vuokrat­ta­vat ja myytävät ton­tit sekä käyt­tö­tarkoi­tus. Siitä olisi mah­dol­lisu­us halukkaan ton­tin osta­jan tai vuokraa­jan leika­ta eri kri­teereil­lä, vaikka­pa hin­nal­la, omi­in tarkoituk­si­in­sa sopi­va tont­ti, Mut­ta mut­ta mut­ta .. eipä ole enää kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton vaan kiin­teistövi­ras­ton toimialaa.

    Kaupun­ki on monop­o­li ja virkamiehille tun­tuu ole­van aivan sama, kas­vaako tont­ti pajukkoa 5 vai 50 vuot­ta. Kar­vaamoku­ja 2 tont­ti on nyt kas­vanut pajukkoa 10 vuot­ta, kun siitä piti purkaa vuokra­sopimuk­sen päät­tyessä täysin toimi­va teol­lisu­us- ja varas­toraken­nus vuon­na 2004.

    Jos viras­to nyt täyt­tää 50 vuot­ta (mikä viras­to?) niin voitaisi­inko kiin­teistövi­ras­to ja kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to yhdis­tää juh­lan kun­ni­ak­si ja ratio­nal­isoi­da 10 % henkilöstöstä.

  9. Jari V:
    Taas ker­ran huikea näytös kehäpäätelmästä, jos­sa auton vält­tämät­tömyys on samaan aikaan sekä ongel­man että ratkaisun ylhäältä annet­tu lähtökohta. 

    Ei voi mitään, tulee pakosti mieleen Homer Simp­sonin viisaat sanat:
    ‘Alco­hol, the cause of, and the solu­tion to, all of life’s problems.’

  10. Arc­turus ansait­sisi täht­enäkin paikkansa nimistöis­sä, ja on var­masti antanut nimen­sä laivalle, jol­la on rikas his­to­ria — kuu­luisin etap­pi lie­nee jääkärien kul­je­tus Sak­sas­ta Vaasaan 1918. Tai olympia­joukkueen kul­jet­ta­mi­nen Lont­ton karkeloi­hin 1948. Historiaa.

  11. Nämä Niiraset tule­vat kalli­ik­si kokoomuk­selle. Ei ihme, että vihreät on nous­sut yhdek­si Hkin kolmes­ta suures­ta. Varsin harmil­lista, etteivät lau­takun­ta­tover­it osaa laskea. Jos 10 talout­ta pär­jää yhdel­lä yhteiskäyt­töau­tol­la, on se todel­lakin 9 asukasp.paikkaa muille onnellisille.

  12. Sam­po Smolan­der: Jos tehtäisi­in kaupungi­nosa jon­ka kadut on nimet­ty met­al­liy­htyei­den mukaan, siitä voisi repiä paljonkin PR:ää maail­mal­la. Ja voisi muo­dos­tua turistikohteeksi.

    Älä viit­si. Sinne pää­ty­isi Lor­di ja Teräsbetoni.
    Kuka sem­moi­sis­sa osoit­teis­sa halu­aisi asua?

    Ja sin­nehän tosi­aan pää­ty­isi myös ei-met­al­liy­htyeitä (kuten juuri Lor­di), kos­ka lis­tan tek­isi joku, jon­ka ei sel­l­aista pitäisi rus­ta­ta, tai sit­ten olisi joko nau­ret­ta­va yleisöäänestys ja senkin lop­putu­lok­sen jo tietää ennal­ta. Pahin­ta olisi se, ettei tämä jäisi yhteen kaupungi­nosaan ja gen­reen vaan meil­lä olisi koh­ta kaupun­ki täyn­nä todel­la hölmöjä ja/tai suo­ma­laiseen suuhun han­kalia kadun­nim­iä erinäis­ten pop-artistien kun­ni­ak­si, kos­ka muidenkin pitäisi saa­da osansa.

  13. Vallilan­laak­so rauhaan:
    Saa­han sitä kär­jistää, mut­ta kyse ei tosi­aankaan ole muu­ta­man puu­tarhamökin rauhas­ta, vaan koko laa­jas­ta kult­turi­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaas­ta yht­enäis­es­tä puis­tos­ta, joka yhdis­tää Vallilan­laak­son ja Kumpu­lan­laak­son alueet ja ulot­tuu pohjoises­sa pitkälle Mäkelän­rin­teen uima­hallin taakse. (…) Puu­tarhamökkien rauhan sijaan voisi olla huolis­saan esimerkik­si Yliopis­ton kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan rauhas­ta ja maise­mas­ta. Liiken­neväylä kulk­isi puu­tarhan aidan viertä kilo­metrin matkan Kumpu­laan saakka.

    Raitioteitä ei tai­da men­nä puis­ton läpi Helsingis­sä, mut­ta kan­nat­taa tehdä kat­sel­mus esimerkik­si Kan­nelmäen ja Malminkar­tanon välis­sä Mätäo­jan ympäril­lä ole­vaan puistoon. 

    Junan kulkies­sa puis­ton läpi kuu­luu noin kymme­nen sekun­nin ajan ujel­lus­ta ja koli­naa, mut­ta muuten radas­ta ei ole mitään hait­taa. Sen sijaan autoteiltä kan­tau­tuu jatku­vasti melua kyseiseen puis­toon, vaik­ka lähim­mälle suurem­malle tielle voi olla matkaa yli puoli kilometriä. 

    Vas­taaval­la taval­la Vallilan­laak­sos­sa ei ole nytkään rauhaa, vaan jatku­va taus­tamelu. Raitio­vaunu aiheut­taa niin har­voin ja niin vähän meteliä, että sen vaiku­tus on hyvin vähäi­nen autoli­iken­teen taus­tamelu­un ver­rat­tuna. Jos halu­aa muut­taa laak­son nyky­istä rauhal­lisem­mak­si, melun vähen­e­miseen olisi suurem­pi vaiku­tus esimerkik­si sil­lä että Hämeen­tien sil­ta puret­taisi­in, tie kulk­isi laak­son poh­jaa pitkin ja itäre­unaan raken­net­taisi­in talorivi. Täl­löin melu ei kan­tau­tu­isi yhtä voimakaana kauas. 

    Toisaal­ta Hämeen­tien sil­lal­la on myös merkit­tävä maise­maa rumen­ta­va vaiku­tus. Raiti­otie ei rumen­na maise­maa, jos kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta pakot­taa rak­en­ta­maan sen rauta­tienä sen sijaan että raken­netaan kiskotet­tu katu.

    Yler­mi:
    Voivat sitä pait­si elää pääo­mat­u­loil­la, kuten ilmeisen moni keskus­tas­sa asu­va tekee, kun asun­not ovat kalli­ita, mut­ta hyvät kun­taveron­mak­sa­jat kuulem­ma karkaavat. 

    Hyvät veron­mak­sa­jat eivät suinkaan karkaa kan­takaupungista, vaan hyvät veron­mak­sa­jat eivät suos­tu asumaan ker­rostalolähiöis­sä, jois­sa Helsin­gin kaupun­gin alueel­la sijait­sev­as­ta asun­tokan­nas­ta suurin osa on. 

    Hyvät veron­mak­sa­jat suos­tu­vat asumaan kan­takaupun­gin lisäk­si omakoti­talos­sa, mut­ta niitä on vain vähän Helsin­gin kaupun­gin alueel­la, joten omako­ti­a­sum­ista prefer­oi­vat muut­ta­vat yleen­sä mui­hin kun­ti­in kuin Helsinki­in. Tästä johtuen Helsin­ki on köy­hempi kuin muut seudun kun­nat siitä huoli­mat­ta että kan­takaupun­ki muo­dostaa merkit­tävän hyväo­saisu­u­den keskittymän.

    Alla viiden köy­him­män ja rikkaim­man Helsin­gin kaupungi­nosan keski­t­u­lot ja eräi­den kun­tien mediaanituloja.


    Kauniainen 30117
    Espoo 28028
    Tuusula 27835
    Kirkkonummi 27624
    Nurmijärvi 27066
    Järvenpää 26296
    Sipoo 26246
    Kerava 25911
    Pornainen 25834
    Vantaa 25893
    Vihti 25343
    Hyvinkää 23699
    Helsinki 21934

    091 90 Kaivopuis­to 120033
    091 302 Kuu­sisaari 107417
    091 60 Eira 77224
    091 580 Karhusaari 76740
    091 30 Kaartinkaupun­ki 65585

    091 474 Kivikko 21746
    091 457 Itäkeskus 21656
    091 475 Kurkimä­ki 21271
    091 414 Jakomä­ki 19547
    091 363 Viikin tiedepuis­to 14850

  14. Ariel, Capel­la, Arc­turus, Juno jne ovat olleet suosit­tu­ja laivannimiä. 

    Oliko nimi Par­ru­lai­turi van­haa perua vai nyt käyt­töön otet­tu. Muuten hyvän­i­mi, mut­ta Par­rukatu on Hanasaaren puolel­la. Lähel­lä, mut­ta silti kaukana. Aiheut­taa sekaannuksia.

  15. Vallilan­laak­so rauhaan: kyse ei tosi­aankaan ole muu­ta­man puu­tarhamökin rauhas­ta, vaan koko laa­jas­ta kult­turi­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaas­ta yht­enäis­es­tä puis­tos­ta, joka yhdis­tää Vallilan­laak­son ja Kumpu­lan­laak­son alueet ja ulot­tuu pohjoises­sa pitkälle Mäkelän­rin­teen uima­hallin taakse. Katu halka­i­sisi koko puis­toalueen kah­teen osaan.

    Vaik­ka puis­to olisikin kult­tuuri­his­to­ri­alli­nen JA yht­enäi­nen, ei sitä kuitenkaan voi pitää kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti yhtenäisenä. 

    His­to­ri­as­sa kun ei tarvitse men­nä kuin muu­ta­ma vuosi taak­sepäin niin sen yht­enäisyy­den katkaisi juna aivan samal­ta kohtaa kuin tule­va raitiovaunu.

    Die­sel­ve­tur­ista lähti vieläpä aikamoinen katku ja möykkä.

  16. Yler­mi:
    Nuo pien­talot noin lähel­lä keskus­taa tuh­laa­mas­sa tilaa, ja vielä noin kalli­iden investoin­tien jäl­keen, on kyl­lä taas ihme touhua. 

    Tuo­mas Kivelä:
    Pien­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen minne tahansa, mis­sä ker­rostaloa­sun­not kävi­sivät kau­pak­si tai saataisi­in vukralle on kun­nan vero­tu­lo­jen kannal­ta sulaa hulluutta. 

    Pelkkä tehokku­us­näkökul­ma huomioiden tulisi var­masti mie­lenki­in­toisia kaupungi­nosia. Ainakin sel­l­aisia, jois­sa kukaan ei halu­aisi asua. Onnek­si on muitakin näkökulmia.

    Mm. Van­cou­veris­sa on raken­net­tu onnis­tuneesti uusia kort­telei­ta, jois­sa on sekä town­house-riv­istöjä, että riit­tävästi tehokkuutta.

    Pal­stan sim­c­i­ty-kaupunkisu­un­nit­telijoiden päi­hin ei vain mah­du, että nämä oli­si­vat jotenkin yhdistettävissä.

  17. Noista nimistä. Olen ollut opiskelu­aikoina töis­sä kahdel­la Effoan (Suomen Höyry­lai­va Oy) laival­la: s/s Alde­baran (upposi Välimereen matkalla uuden omis­ta­jan kotipuoleen) ja m/s Ceres (upposi myrskyssä Porin edustal­la). Yhtiön käytän­tö oli nimit­tää ainakin rahti­laivansa avaru­u­den kap­palei­den mukaan.

  18. Yhteyskäyt­töau­to­jen parkkipaikat.

    Tuo meni kyl­lä todel­la huonos­ti. City­Car­Club tulee menet­tämään asi­akkai­ta kos­ka palvelun­ta­so huononee ja hin­nat kas­van­nevat. Merkit­ty yhteisautoparkkipaik­ka olisi tarpeen koska:

    1) Kus­tan­nus yri­tyk­selle. Jos auto­ja tuo­va työn­tek­i­jä joutuu kulut­ta­maan aikaa met­sästäessään vapaa­ta paikkaa hän ehtii viemään pienem­män määrän autoja

    2) Autoa palaut­ta­va asi­akas joutuu otta­maan tun­ti­hin­taista vuokra-aikaa puskuri­in auton palaut­tamista varten kos­ka kan­takaupungis­sa parkkipaikan löytämi­nen voi olla hyvinkin hankalaa

    3) Auton haku han­kaloituu. Nyt yhteisautopaik­ka on kah­den kort­telin päässä. Onko se tule­vaisu­udessa välil­lä 3–5 kort­telia? Joudun varaa­maan aikaa myös noutopäästä auton hakemiseen.

    Nim­im. En käytä kan­takaupun­gin vuokra-aut­ofir­moista kuin niitä joil­la on dedikoidut hal­li­paikat. Auton haku/palautus vie 5 min.

  19. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on tehnyt selvi­tyk­sen, että bus­sit ja raitio­vaunut kulke­vat puis­tossa nopeam­min kuin katu­ja pitkin. Tähän ei kovin kum­mallista koulu­tus­ta tarvi­ta. Sen sijaan olisi syytä kyseenalais­taa täl­laisen suun­nit­telun lähtökohdat.

  20. Päätös CCC:n ja vas­taavien liike­toimin­nan rajoit­tamis­es­ta on enem­män elinkeino- kuin liikenne- tai kaupunkipoli­it­ti­nen päätös. Jostain hyvin hark­i­tus­ta syys­tä lau­takun­nan enem­mistö ei halua Helsingis­sä kehitet­tävän CCC:n kaltaista liike­toim­intaa. Tyh­myy­destä ei ole kyse eikä pahan­tah­toisu­ud­es­ta vaan ain­oas­taan päätök­ses­tä, että Suomes­ta ei sit­ten syn­ny uuut­ta kv-liike­toim­intaa tälle alueelle.

    Täl­lä vis­si­in kuin jatka­vat muutkin päät­täjät, niin hyvin menee Suomel­la jatkossakin.

    1. Elän toivos­sa, että tuo auto­jeny­hteiskäyt­töyri­tys­ten toimin­nan lakkaut­ta­mi­nen oli kokoomuk­selta ja demareil­ta väärinkäsi­tys, joka kor­jataan. Niirasel­la saat­toi olla tarkoi­tuskin lakkaut­taa moinen toim­inta, joka vie pysäköin­tipaikko­ja kun­non auton­o­mis­ta­jil­ta, mut­ta muut kokoomus­laiset tuskin ovat samaa mieltä.
      Jos ovat, tästä ale­taan puhua aika isoin kirjaimin.

  21. Vallilan­laak­so rauhaan:
    Puu­tarhamökkien rauhan sijaan voisi olla huolis­saan esimerkik­si Yliopis­ton kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan rauhas­ta ja maise­mas­ta. Liiken­neväylä kulk­isi puu­tarhan aidan viertä kilo­metrin matkan Kumpu­laan saakka. 

    Van­ha Yliopis­ton kasvi­ti­eteelli­nen puu­tarha on Kaisaniemessä keskel­lä kaupunkia. Eipä sen rauhaa ja maise­maa juuri häir­itse, että aidan vier­essä kul­kee Unioninkatu, jol­la kul­kee päivit­täin tuhan­sia raitio­vaunu­ja, lin­ja-auto­ja ja henkilöau­to­ja. On pienoista liioit­telua väit­tää, että vier­estä kulke­vat raitio­vaunut oli­si­vat jonkin­lainen ongelma.

  22. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Alla viiden köy­him­män ja rikkaim­man Helsin­gin kaupungi­nosan keski­t­u­lot ja eräi­den kun­tien mediaanituloja. 

    Medi­aani ja keskiar­vo ovat eri asioi­ta, eikä niitä pidä ver­ra­ta toisi­in­sa. Palataan asi­aan, kun kaik­il­ta ver­tail­tavil­ta alueil­ta on käytet­tävis­sä sama vertailuluku.

    Ei myöskään kan­na­ta ver­ra­ta kokon­aisia kun­tia yksit­täisi­in kaupungi­nosi­in tai osa-alueisi­in. Esimerkik­si Viikin tiedepuis­ton varsin pien­estä asukaslu­vus­ta suuren osan muo­dosta­vat opiske­li­jat, joten ei ehkä ole ihme, jos tulo­ja on vähän. Itäkeskus on hie­man isom­pi, mut­ta siel­läkin on opiske­li­ja-asun­to­ja ja nykyään aika paljon jo eläkeläisiäkin. Mut­ta ei Itäkeskus tietenkään mikään varakkaiden asuinalue ole, vaik­ka siel­läkin on kalli­ihko­ja omistusasuntoja.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Elän toivos­sa, että tuo auto­jeny­hteiskäyt­töyri­tys­ten toimin­nan lakkaut­ta­mi­nen oli kokoomuk­selta ja demareil­ta väärinkäsi­tys, joka kor­jataan. Niirasel­la saat­toi olla tarkoi­tuskin lakkaut­taa moinen toim­inta, joka vie pysäköin­tipaikko­ja kun­non auton­o­mis­ta­jil­ta, mut­ta muut kokoomus­laiset tuskin ovat samaa mieltä.
    Jos ovat, tästä ale­taan puhua aika isoin kirjaimin.

    Eikös tässä ole tarkoi­tus saat­taa kaik­ki yhteikäyt­töau­to­ja tar­joa­vat samalle viivalle, siis purkaa yhden toim­i­jan monop­o­li. Kil­pail­i­jak­si tulos­sa ole­va yri­tys (Rent24) toimii jo auton­vuokraus markki­noil­la käyt­täen kau­pal­lisia parkkipaikko­ja, nyt kil­pailu on reilua. Ymmär­rän kyl­lä tuon CCC:n taus­tan vuok­si mik­si Osmo vas­tus­taa kil­pailun vapautusta

    1. Oli tarkoi­tus, että yhteiskäyt­töau­to­jen paikat tuli­si­vat kaikkien yri­tys­ten käyt­töön, mut­ta kok-dem ‑akseli halusi pois­taa ne kokonaan.

  24. Vallilan­laak­so rauhaan:
    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on tehnyt selvi­tyk­sen, että bus­sit ja raitio­vaunut kulke­vat puis­tossa nopeam­min kuin katu­ja pitkin. Tähän ei kovin kum­mallista koulu­tus­ta tarvi­ta. Sen sijaan olisi syytä kyseenalais­taa täl­laisen suun­nit­telun lähtökohdat. 

    Mik­si?

    Osa joukkoli­iken­nere­it­eistä on syytäkin suun­nitel­la niin, että matkus­ta­jia poim­i­taan vain lähel­lä päätepysäkke­jä ja päätepysäkkien väli­nen osu­us kul­je­taan nopeasti vähillä pysähdyk­sil­lä. Väli­in jäävälle alueelle suun­nitel­laan omat linjat.

    Samal­la peri­aat­teel­la toimi­vat junat, kaukoli­iken­teen lin­ja-autot ja vaikka­pa pil­ven­pi­irtäjien hissit. Tarvi­taan pikavuoro­ja, jot­ka jät­tävät suuren osan pysäkeistä väli­in ja tarvi­taan paikallisvuoro­ja, jot­ka kiertelevät suo­ran ympäril­lä tai pysähtelevät use­am­mil­la asemilla.

    Vallilan asukkai­ta palvelee jo nyt run­sas joukkoli­iken­nere­itistö. Vallilan­laak­son raiti­otie hyödyt­täisi niitä tuhan­sia ihmisiä, jot­ka halu­a­vat päästä Pasi­las­ta itään tai päin­vas­toin. Ei ole mitään järkevää syytä, mik­si hei­dät pitäisi kier­rät­tää täysin turhaan Vallilan kautta.

  25. Zarkof:
    Yhteyskäyt­töau­to­jen parkkipaikat.

    Tuo meni kyl­lä todel­la huonos­ti. City­Car­Club tulee menet­tämään asi­akkai­ta kos­ka palvelun­ta­so huononee ja hin­nat kas­van­nevat. Merkit­ty yhteisautoparkkipaik­ka olisi tarpeen koska:

    1) Kus­tan­nus yri­tyk­selle. Jos auto­ja tuo­va työn­tek­i­jä joutuu kulut­ta­maan aikaa met­sästäessään vapaa­ta paikkaa hän ehtii viemään pienem­män määrän autoja

    2) Autoa palaut­ta­va asi­akas joutuu otta­maan tun­ti­hin­taista vuokra-aikaa puskuri­in auton palaut­tamista varten kos­ka kan­takaupungis­sa parkkipaikan löytämi­nen voi olla hyvinkin hankalaa

    3) Auton haku han­kaloituu. Nyt yhteisautopaik­ka on kah­den kort­telin päässä. Onko se tule­vaisu­udessa välil­lä 3–5 kort­telia? Joudun varaa­maan aikaa myös noutopäästä auton hakemiseen. 

    Eikö nämä ongel­mat ole samo­ja, kuin kaupun­gin asukkaal­la, jolle oman auton pitämi­nen on vält­tämätön­tä ja jol­la on asukaspysäköintitunnus. 

    Mik­si vuokra-auton käyt­tö pitäisi olla helpom­paa toiselle, jos käyt­tö­tarve on molem­mil­la yhtä suuri? Joskus se oma auto vaan on välttämätön.

  26. Asukkail­ta pitäisi per­iä sama hin­ta kuin yri­tyk­siltä tai korkein­taan eroa yri­tyk­sen veroe­dun ver­ran. Nyt paikan varaa moni sel­l­ainenkin, joka selviäisi ilmankin tai ei han­kkisi sitä autoa, jos jou­tu­isi itse kus­tan­ta­maan pysäköin­nin kokonaan.

  27. Vallilan­laak­so rauhaan:
    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on tehnyt selvi­tyk­sen, että bus­sit ja raitio­vaunut kulke­vat puis­tossa nopeam­min kuin katu­ja pitkin. Tähän ei kovin kum­mallista koulu­tus­ta tarvi­ta. Sen sijaan olisi syytä kyseenalais­taa täl­laisen suun­nit­telun lähtökohdat. 

    Ymmär­rän auto-/bus­sikadun vas­tus­tamisen Kumpu­lan­laak­soon, mut­ta kumpu­lalais­ten sota raitio­vaunu­ja vas­taan on kyl­lä oudoimpia episode­ja viime­vu­osien nimbyilyssä.

  28. KariS: Eikös tässä ole tarkoi­tus saat­taa kaik­ki yhteikäyt­töau­to­ja tar­joa­vat samalle viivalle, siis purkaa yhden toim­i­jan monop­o­li. Kil­pail­i­jak­si tulos­sa ole­va yri­tys (Rent24) toimii jo auton­vuokraus markki­noil­la käyt­täen kau­pal­lisia parkkipaikko­ja, nyt kil­pailu on reilua. Ymmär­rän kyl­lä tuon CCC:n taus­tan vuok­si mik­si Osmo vas­tus­taa kil­pailun vapautusta

    Olisi­han ne CCC:n käytössä olleet paikat voitu antaa yleis­es­ti yhteiskäyt­tö­fir­mo­jen käyt­töön ja siten edis­tää koko alaa. Nyt yksi­ty­isautoilupuolue vain edisti omaa asi­aansa. Ja mis­säköhän lauseessa Osmo on vas­tus­tanut kil­pailun vapautusta?

  29. Erot­ta­jan aukio on syytäkin kun­nos­taa kunnnon kaupunki­ti­lak­si, mut­ta ihmette­len että bussin 20 päätepysäkin (siis sen ain­oan; esi­tyk­sessä muis­tel­laan busse­ja monikos­sa) siir­to ja sen vaiku­tuk­set ohite­taan selvi­tyk­sessä ja päätök­sessä tyystin. “Erot­ta­jan mäkeen”…?. Elävä keskus­ta — toiv­ot­tavasti tässä tapauk­ses­sa muu­takin kuin taas yksi kal­jat­eras­si lisää — edel­lyt­tää myös että sinne kätevästi julk­isil­la pääsee. Monille laut­tasaare­laisille (eteläi­nen) kan­takaupun­ki on lähipalvelu­aluet­ta, varsinkin ostarin nyt kadotes­sa muu­ta­mak­si vuodek­si. Lin­ja 20 tuhot­toman hitaanakin on elin­tärkeä, mut­ta mäelle kapuami­nen usei­den risteysten yli voi monille olla se viimeinen syy jäädä koti­in tai karaut­taa kätevästi autol­la ostok­sille. Laut­tasaa­res­sa­han asuu eri­tyisen paljon lap­siper­heitä ja eläkeläisiä. Tuoreena laut­tasaare­laise­na olen Län­simet­ro­su­un­nitel­mat nähtyäni jo muutenkin raskaasti pet­tynyt saaren julkisen liiken­teen tule­vaisu­u­teen. Keskus­ta on tietysti lyhyen pyörä­matkan päässä, joskin pyörä­parkke­ja on huonos­ti, mut­tei pyöräi­ly ole kaikille ja kaikissa olo­suhteis­sa mahdollista.

  30. Jari V:
    Menetin taas uskoni siihen, että autop­uolue olisi järkiar­gu­menteil­la tavoitet­tavis­sa. Taas ker­ran huikea näytös kehäpäätelmästä, jos­sa auton vält­tämät­tömyys on samaan aikaan sekä ongel­man että ratkaisun ylhäältä annet­tu lähtökohta.

    Jospa vähitellen lopetet­taisi­in tämä type­rä hölinä “autop­uolueesta”. Kukaan ei han­ki autoa sik­si, että äänestää jotain tiet­tyä puoluet­ta. Eikä kukaan äänestä tiet­tyä puoluet­ta sik­si, että sat­tuu omis­ta­maan auton. Havain­to­jeni mukaan autoilu näyt­tää mais­tu­van kaiken­väris­ten puoluei­den edus­ta­jille ja äänestäjille. 

    Auto­ja han­ki­taan yleen­sä kahdes­ta peri­aat­teel­lis­es­ta syys­tä. Joko se on vält­tämätön jostain arkielämän syys­tä, joi­ta kyl­lä riit­tää: han­kalat työa­jat, pitkät ja han­kalat työ­matkat, surkeat joukkoli­iken­nepalve­lut, liikun­tara­joit­teet, lap­siluku, pakolli­nen tavarankul­je­tus, pitkät mökki­matkat jne.

    Toinen autoil­e­va poruk­ka ovat sit­ten ne, joiden paisunut ego kaipaa vas­taan­vankokoista autoa ja jot­ka eivät mah­du mihinkään kulkuneu­voon muiden kanssa.

    Kumpikaan näistä ryh­mistä ei luovu autos­ta, vaik­ka Helsin­gin päät­täjät kek­si­sivät hei­dän kiusak­seen mitä tahansa uusia pakot­tei­ta, kiristyk­siä ja uhkauk­sia. Jos auto on vält­tämätön, niin autoilun rajoituk­set johta­vat vain uusi­in henkilöko­htaisi­in ratkaisui­hin, kuten asuin­paikan vai­h­toon. Ja kaik­ki parkkipaikko­jen vähen­tämiset lisäävät paikallis­li­iken­net­tä, kun parkkipaikkaa etsitään ja kytätään puoli päivää.

    Läh­es ain­oat kesämök­it, joi­hin pääsee ekol­o­gis­es­ti julkisel­la liiken­teel­lä, ovat siir­to­la­pu­u­tarhat ja kesä­ma­jat. Mut­ta vihreän logi­ikan mukaan nekin pitäisi siirtää jon­nekin kauem­mas, mihin pääsee vain autoilemalla.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Elän toivos­sa, että tuo auto­jeny­hteiskäyt­töyri­tys­ten toimin­nan lakkaut­ta­mi­nen oli kokoomuk­selta ja demareil­ta väärinkäsi­tys, joka kor­jataan. Niirasel­la saat­toi olla tarkoi­tuskin lakkaut­taa moinen toim­inta, joka vie pysäköin­tipaikko­ja kun­non auton­o­mis­ta­jil­ta, mut­ta muut kokoomus­laiset tuskin ovat samaa mieltä.
    Jos ovat, tästä ale­taan puhua aika isoin kirjaimin.

    Mietitään­pä asi­aa het­ki. Jos n on yhteiskäyt­töau­toile­vien sat­un­naiskäyt­täjien määrä, niin 1/n on se osu­us niistä joka voi sen puut­teessa han­kkia oman auton tilal­la, ilman että vapaiden asukaspysäköin­tipaikko­jen määrä net­tona vähe­nee. N lie­nee kymme­nen tjsp. jot­ta toim­inta ylipään­sä kannattaa.

    Toki autop­uolueen taipumus ampua itseään jalka­an ei ole mitään uut­ta, eikä siten varsi­nais­es­ti yllätä.

  32. Liibadaa­ba: Ymmär­rän auto-/bus­sikadun vas­tus­tamisen Kumpu­lan­laak­soon, mut­ta kumpu­lalais­ten sota raitio­vaunu­ja vas­taan on kyl­lä oudoimpia episode­ja viime­vu­osien nimbyilyssä.

    Ensin tule­vat raitio­vaunut, sit­ten tule­vat bus­sit ja lopuk­si muu autoliikenne.

  33. anonyy­mi: Älä viit­si. Sinne pää­ty­isi Lor­di ja Teräsbetoni.
    Kuka sem­moi­sis­sa osoit­teis­sa halu­aisi asua?

    Ja sin­nehän tosi­aan pää­ty­isi myös ei-met­al­liy­htyeitä (kuten juuri Lor­di), kos­ka lis­tan tek­isi joku, jon­ka ei sel­l­aista pitäisi rus­ta­ta, tai sit­ten olisi joko nau­ret­ta­va yleisöäänestys ja senkin lop­putu­lok­sen jo tietää ennal­ta. Pahin­ta olisi se, ettei tämä jäisi yhteen kaupungi­nosaan ja gen­reen vaan meil­lä olisi koh­ta kaupun­ki täyn­nä todel­la hölmöjä ja/tai suo­ma­laiseen suuhun han­kalia kadun­nim­iä erinäis­ten pop-artistien kun­ni­ak­si, kos­ka muidenkin pitäisi saa­da osansa.

    Olet kyl­lä nyt järisyt­tävän oike­as­sa. Ja kun ksv:nkin on miehit­täneet urbaani­hip­ster­it, niin sen tietää kyl­lä mitä sieltä tulisi.

    “Some­one Still Loves You Boris Yeltsinin katu”

  34. Ei voi kuin häm­mästel­lä sitä vim­maa, mil­lä osa Vihrei­den päät­täjistä ajaa yksit­täisen yrit­täjän oikeut­ta kaupun­gin katu­ti­laan ja sen sub­ven­tioon . Pienem­mästäkin on Suomes­sa alet­tu tutki­maan esteel­lisyyk­siä ja kytköksiä.

    En halua sik­si lukea enää yhtäkään blog­gaus­ta, jos­sa taivastel­laan 50–100.000 euron parkkipaikkoja.

  35. Kari N: Eikö nämä ongel­mat ole samo­ja, kuin kaupun­gin asukkaal­la, jolle oman auton pitämi­nen on vält­tämätön­tä ja jol­la on asukaspysäköintitunnus. 

    Mik­si vuokra-auton käyt­tö pitäisi olla helpom­paa toiselle, jos käyt­tö­tarve on molem­mil­la yhtä suuri? Joskus se oma auto vaan on välttämätön.

    Ongel­mat ovat samo­ja ja itse asi­as­sa pahempiakin sil­lä sakko­mak­sut heilu­vat jol­let löy­dä paikkaa ajoissa.

    Näen hyödyl­lisek­si sen että kaupun­ki tukee yhteiskäyt­tö­paikko­ja jol­loin autos­ta luop­u­vien paikat vapau­tu­vat muille. 

    Tuo help­pokäyt­töisyys on yksi tärkeä porkkana, nyt siitä tehti­in han­kalaa ja en itse ainakaan ole enää kiin­nos­tunut CCC:n palveluista kun ei kiin­nos­ta parkkipaikko­jen met­sästys kantakaupungissa.

  36. Tuo­mas Kivelä:
    Mitä maan vero­tuot­toon tulee, on syytä tode­ta, että ker­rostaloalue tuot­taa kun­nalle vero­tu­lo­ja seit­semän ker­taa enem­män hehtaar­ille kuin pien­taloalue. Pien­taloalueen kun­nal­lis­tekni­ikan kus­tan­nuk­set asun­toa kohden ovat samaa luokkaa pien­talo­jen vahun­gok­si. Pien­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen minne tahansa, mis­sä ker­rostaloa­sun­not kävi­sivät kau­pak­si tai saataisi­in vukralle on kun­nan vero­tu­lo­jen kannal­ta sulaa hulluutta.

    Toisaal­ta ker­rostalo­ja on kaavoitet­tu paikkoi­hin, johon niitä ei pitäisi kaavoit­taa. Kaupun­gin talouden kannal­ta olisi var­masti kan­nat­tavaa jyrätä Jakomä­ki ja rak­en­taa tilalle omakotitaloalue. 

    Muutenkaan siinä ei ole mielestäni mitään järkeä että keskelle met­sää pakote­taan ihmisiä sosi­aalisen asun­to­tuotan­non vuokra-asun­toi­hin ja sit­ten asukkaat vai­h­tu­vat jatku­vasti, kun edel­liset asukkaat saa­vat muual­ta asun­non. Jakomä­keen jäävät asumaan sit­ten lähin­nä syr­jäy­tyneet ja maa­han­muut­ta­jat, eli asukas­rakenne on pahasti vinoutunut.

  37. Liibadaa­ba: Ymmär­rän auto-/bus­sikadun vas­tus­tamisen Kumpu­lan­laak­soon, mut­ta kumpu­lalais­ten sota raitio­vaunu­ja vas­taan on kyl­lä oudoimpia episode­ja viime­vu­osien nimbyilyssä.

    Jos Vallilan­laak­son läpi olisi kulkenut raiti­otie vaik­ka 1930-luvul­ta läh­tien, voin kuvitel­la minkälaisen metelin Kumpu­lan asukkaat nos­taisi­vat jos nyt rata meinat­taisi­in lait­taa rul­lalle ja kumpu­lalais­ten mat­ka-ajat län­teen pitenisivät.

    Kumpu­lan asukkaat eivät ymmär­rä mitä he vas­tus­ta­vat. Sik­si pitäisi olla rohkeut­ta jyrätä hei­dän kan­tansa yli ja rak­en­taa raiti­otie laak­soon. Tämän jäl­keen asukkaat ymmärtäi­sivät vas­tus­tuk­sen­sa olleen type­r­ää, kun he huo­maisi­vat että raitio­vaunuista kuu­luu melua alle 5 % ajas­ta ja autoteistä 100 %.

  38. Jalankulk­i­ja: Jospa vähitellen lopetet­taisi­in tämä type­rä hölinä “autop­uolueesta”. Kukaan ei han­ki autoa sik­si, että äänestää jotain tiet­tyä puoluet­ta. Eikä kukaan äänestä tiet­tyä puoluet­ta sik­si, että sat­tuu omis­ta­maan auton.

    “Autop­uolue” ei vit­taa mihinkään puolueeseen, eikä varsinkaan äänestäji­in, vaan ryh­mään päät­täjiä, jot­ka puoluekan­nas­ta riip­pumat­ta löytävät ker­ta toisen­sa jäl­keen yhteisen säve­len aset­ta­mal­la yhden kulku­muodon lop­ut­tomat tarpeet kaiken muun edelle.

    Kyse ei myöskään ollut autoil­i­joiden syyl­listämis­es­tä. Osalle auton omis­t­a­mi­nen on pakol­lista, sitä tuskin kukaan kiistää, mut­ta täl­läkin päätök­sel­lä omis­t­a­mi­nen tehti­in joillekin vähän pakol­lisem­mak­si kuin ennen.

    Ja juuri tuo kuvio tois­tuu kaikessa ns. autop­uolueen toimin­nas­sa. Julk­i­lausut­tu tavoite on helpot­taa autoilua, mut­ta sit­ten tehdään ratkaisu, joka LISÄÄ autoilua, ja sitä kaut­ta vähin­täänkin kumoaa mah­dol­liset posi­ti­iviset vaiku­tuk­set. Kaikkien — myös niiden pakkoau­toil­i­joiden — etu olisi edis­tää oman auton vai­h­toe­hto­jen käyt­tökelpoisu­ut­ta ja houkut­tele­vu­ut­ta, jol­loin kaiken liiken­teen — myös autoilun — suju­vu­us paranisi. Mut­ta ei, nämä yhdet jästipäät tekevät kaikken­sa, jot­ta autoilun määrä lisään­ty­isi muiden ratkaisu­jen (tässä tapauk­ses­sa yhteiskäyt­töau­to­jen) kus­tan­nuk­sel­la. Tämä ei oikeasti ole kenenkään etu.

  39. Mik­si puis­toi­hin pitäisi ylipään­sä rak­en­taa minkään­laisia liiken­neväyliä? Eikö liiken­teen pitäisi kulkea katuverkossa?

  40. Zarkof: Tuo help­pokäyt­töisyys on yksi tärkeä porkkana, nyt siitä tehti­in han­kalaa ja en itse ainakaan ole enää kiin­nos­tunut CCC:n palveluista kun ei kiin­nos­ta parkkipaikko­jen met­sästys kantakaupungissa.

    Tehdy­il­lä päätök­sil­lä on seu­rauk­sen­sa. Mik­si min­un pitäisi mak­saa kahdesti sin­un pysäköin­tipaikas­ta? Ensin leven­netään jalka­käytäviä, jot­ta kadun­var­si­paikat voitaisi­in pois­taa ja min­un pysäköin­ti pakote­taan yksi­tyiseen hal­li­in. Sit­ten jätetään kadulle kuitenkin yksi paik­ka, jos­sa sin­un yksi­tyi­nen vuokra-auto seisoo rajoituk­set­ta kaupun­gin rajusti sub­ven­toimaan hin­taan. Reilua?

  41. Kimi: Tehdy­il­lä päätök­sil­lä on seu­rauk­sen­sa. Mik­si min­un pitäisi mak­saa kahdesti sin­un pysäköin­tipaikas­ta? Ensin leven­netään jalka­käytäviä, jot­ta kadun­var­si­paikat voitaisi­in pois­taa ja min­un pysäköin­ti pakote­taan yksi­tyiseen hal­li­in. Sit­ten jätetään kadulle kuitenkin yksi paik­ka, jos­sa sin­un yksi­tyi­nen vuokra-auto seisoo rajoituk­set­ta kaupun­gin rajusti sub­ven­toimaan hin­taan. Reilua?

    Ööö, ei ole min­un yksi­tyi­nen paik­ka vaan esim. kah­denkymme­nen muunkin jaka­ma paik­ka. Minä en sitä _yksin_ käytä. Jos sitä ei ole niin ja kaikil­la on oma auto menee autopaikko­ja 19 enemmän.

    Eli sinus­ta olisi kiva että autopaikko­ja olisi 19 vähem­män kuin se että määrätään tehokkaasti käytössä ole­valle yhteiskäyt­töau­toille omia paikkoja?

  42. Kimi: Tehdy­il­lä päätök­sil­lä on seu­rauk­sen­sa. Mik­si min­un pitäisi mak­saa kahdesti sin­un pysäköin­tipaikas­ta? Ensin leven­netään jalka­käytäviä, jot­ta kadun­var­si­paikat voitaisi­in pois­taa ja min­un pysäköin­ti pakote­taan yksi­tyiseen hal­li­in. Sit­ten jätetään kadulle kuitenkin yksi paik­ka, jos­sa sin­un yksi­tyi­nen vuokra-auto seisoo rajoituk­set­ta kaupun­gin rajusti sub­ven­toimaan hin­taan. Reilua?

    Tuo on tuo­ta niirasen laskuop­pia. “Vapaut­ta­mal­la” yksi yhteiskäyt­töau­toille varat­tu paik­ka luo­daan samal­la 10 uut­ta paikan­tarvit­si­jaa pysäköimään autojansa. 

    Has­sua, miten autoilus­ta puhut­taes­sa koko­mus­lai­sista tulee yhtäkkiä kom­mu­nis­te­ja. Sosial­isoidaan kulut kaikille, ja jos joku taho kek­sii tuot­ta­van, kaikkia hyödyt­tävän inno­vaa­tion, pitää se äkkiä kieltää epäoikeudenmukaisena.

  43. Zarkof: Tuo help­pokäyt­töisyys on yksi tärkeä porkkana, nyt siitä tehti­in han­kalaa ja en itse ainakaan ole enää kiin­nos­tunut CCC:n palveluista kun ei kiin­nos­ta parkkipaikko­jen met­sästys kantakaupungissa.

    Tämä on ihan selvä huonon­nus CCC:n nyky­isille asi­akkaille, sille ei voi mitään.

    Tässä kuitenkin muu­ta­ma aines soppaan:

    - Nykyjär­jestelmää ei voi säi­lyt­tää, kos­ka yhteiskäyt­töyrit­täjiä tulee lisää. Jos sil­loin paikkamäärä pide­tään nykyisel­lään, met­sästys siir­tyy yhteiskäyttöpaikkoihin.

    - Yksi mah­dol­lisu­us olisi paa­lut­taa jokaiselle yrit­täjälle ilmaisek­si niin mon­ta autopaikkaa kuin fir­mal­la on auto­ja. Tämä olisi melkoinen sub­ven­tio toimin­nalle ja tek­isi muiden elämän tukalam­mak­si. (Mah­dol­lista silti, jos auto­jen määrää halu­taan suit­sia parkkivaikeuttamisella.)

    - Sil­lä ei ole juuri väliä toimi­valle yhteiskäyt­töyri­tyk­selle, onko parkki­mak­su 0 vai 1 euroa päivässä. On kuitenkin vähän keljuilua ottaa yri­tys­mak­su yksi­tyiskäytössä ole­vista autoista, kos­ka se vinout­taa kil­pailu­asetel­maa yhteiskäyt­töau­ton ja oman auton välillä.

    - Se ei ole mikään argu­ment­ti, että CCC on tuot­tanut tappiota.

    - Sekään ei ole mikään hyvä argu­ment­ti, että CCC on tähän asti saanut ilmaisek­si hyvinkin raha­nar­voisen edun, ja että se etu lop­puu. Sub­ven­toin­nin pitää olla kaikkia koske­vaa ja läpinäkyvää, jos sitä on.

    - Kaupun­ki voisi val­lan hyvin myy­dä kaikille halukkaille yri­tyk­sille ja yksi­ty­isille nimet­tyjä kadun­var­si­paikko­ja huu­tokau­pal­la. Tämä ratkai­sisi ongel­man, kos­ka yri­tyk­set voisi­vat markki­nati­lanteen mukaan toimia eri tavoin.

    - Koko sotku olisi hel­posti hoidet­tu, jos asukaspysäköin­ti­tun­nuk­set oli­si­vat markki­nahin­taisia. Nyt valit­tu niukku­udel­la rajoit­ta­mi­nen aiheut­taa edelleen run­sai­ta oheistappioita.

  44. tpyy­lu­o­ma: Mietitään­pä asi­aa het­ki. Jos n on yhteiskäyt­töau­toile­vien sat­un­naiskäyt­täjien määrä, niin 1/n on se osu­us niistä joka voi sen puut­teessa han­kkia oman auton tilal­la, ilman että vapaiden asukaspysäköin­tipaikko­jen määrä net­tona vähe­nee. N lie­nee kymme­nen tjsp. jot­ta toim­inta ylipään­sä kannattaa.

    Help­po laskel­ma, mut­ta tun­tem­at­to­mia on yksi liikaa. Kuin­ka paljon yhteiskäyt­töau­tot vähen­tävät yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu­jen auto­jen määrää? Kuin­ka paljon liki ilmaiset asukaspysäköin­tipaikat lisäävät yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu­jen auto­jen määrää?

    Ts. jos tavoit­teena on vähen­tää kan­takaupunki­lais­ten auto­ja, niin asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nan hilaami­nen riit­tävälle tasolle hoitaa sen hom­man. Hin­nan voi hila­ta niin korkealle, että kul­lakin alueel­la on läh­es aina vähin­tään 20 % tyhjää. Samal­la kaupun­ki saa rahaa kas­saan, ja yhteiskäyt­töau­toista ym. tulee paljon nyky­istä suosi­tumpia ja helpom­pia. Paikat voi huu­tokau­pa­ta halukkaille.

    Yhteiskäyt­töau­ton pitäisi olla suosit­tu kaupungis­sa, mut­ta nyt yritetään tas­apain­ot­taa toisen laidan parkkisub­ven­tio­ta (läh­es ilmainen asukaspysäköin­ti) toisen laidan parkkisub­ven­ti­ol­la (yhteiskäyt­töau­toille hal­val­la varatut parkkipaikat). Varsi­nainen vika on muualla.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Tavanomaiseen auton­vuokrauk­seen erona on, että asi­akkaan ei tarvitse käy­dä vuokraamossa paikalla vaan hän saa auton auki ilman avain­ta ja auton voi vuokra­ta myös hyvinkin lyhy­taikaista käyt­töä varten. 

    Tähän on kom­men­toita­va, että juurikin tuo yhteiskäyt­töalalle mah­dol­lis­es­ti tulos­sa ole­va kil­pail­i­ja on ns. per­in­teinen auton­vuokraamo. Olen sieltä mon­esti kär­ryn vuokran­nut, mut­ta yhtään yri­tyk­sen edus­ta­jaa tai työn­tek­i­jää en ole ikinä tavannut.

    Kiesi varataan netistä halu­tuk­si ajak­si muu­ta­mas­ta tun­nista eteen­päin, ja sen jäl­keen ovet avataan ja sul­je­taan kän­nykäl­lä. Auton reaali­aikainen sijain­ti löy­tyy net­ti­sivul­ta. Hin­nat ovat CCC:tä osin halvem­pia, jäsenyyt­tä ei ole. Ain­oa koke­mani mii­nus on auton palaut­ta­mi­nen tankat­tuna. Se risoo, kun autol­la on ajanut 23 km.

    Raja täl­laisen vuokraamo­toimin­nan ja yhteiskäyt­töau­toilun välil­lä alkaa olla aika ohut. Vuokra-auto­jen lajit­telu eri kat­e­go­ri­oi­hin alkaa olla vähän haastavaa.

    Toden­näköis­es­ti vuokraamoala on matkalla täl­laiseen suun­taan, kun etä­valvon­tavä­lineistö kehit­tyy. Se type­rä kolminker­tais­ten lomakkei­den täyt­tämi­nen on kallista vuokraamollekin. Toimis­tois­ta­han moni vuokraamo onkin jo siir­tynyt keskus­varaamoi­hin ja webbikamerakioskeihin.

    (Vuokraamoista, yhteiskäyt­töau­toista ja parkki­ti­las­ta puhut­taes­sa on kuitenkin hyvä pitää mielessä vaikka­pa Lin­nan­mäen parkkipaikalla asu­vaa paket­ti­au­toar­ma­da. Ei tai­da sekään mak­saa tilasta.)

    1. Tuo kyseinen fir­ma (24H) on tulos­sa ja sen piti olla kun­nos­sa. Oli tarkoi­tus, että voivat käyt­tää samo­ja yhteiskäyut­töön varat­tu­ja paikko­ja kuin CCC. Mut­ta lau­takun­nan enem­mistö kek­si ottaa paikat pois kokon­aan, jol­loin toim­inta tulee mah­dot­tomak­si. Joku uklko­mainen yhtiö on kuulem­ma kuiskin­ut heille, että he voivat toimia myls ilman nimikkopaikko­ja. Toki voi, mut­ta se on aivan eri kon­sep­ti. Auton voi sil­loin vara­ta vas­d­ta, kun se on pysäköinyt jon­nekin päin Helsinkiä. Tämä tarkoit­taa, että autot pääosin sieo­vat paikallaan (pysäköin­tiåaikko­ja ne vievät siis paljon enem­män) eikä koko touhus­sa ole järkeä kuin pitkä vuokrauk­sia ajatellen. Kokoomus­lais­det opvat aina olleet liiken­nepoli­ti­ikas­saan täl­laisia, mut­ta sitä en ymmär­rä, että demar­it halu­si­vat myös lakkaut­taa auto­jen yhteiskäyttöpalvelut.

  46. Setä Vihreä:
    Mik­si puis­toi­hin pitäisi ylipään­sä rak­en­taa minkään­laisia liiken­neväyliä? Eikö liiken­teen pitäisi kulkea katuverkossa?

    Helsin­ki oli perus­tamisen­sa aikana kai lähin­nä aarnimet­sää. Minkä vuosikymme­nen puis­tot ja ase­makaa­va ovat pyhiä ja säilytettäviä?

  47. Viherinssi: Helsin­ki oli perus­tamisen­sa aikana kai lähin­nä aarnimet­sää. Minkä vuosikymme­nen puis­tot ja ase­makaa­va ovat pyhiä ja säilytettäviä?

    Vallilan­laak­soon ei kuitenkaan olla rak­en­ta­mas­sa Helsinkiä?

    Itse kyl­lä kan­natan soprarataa tuonne, mut­ta tuo argu­ment­ti ei nyt vain tässä yhtey­dessä toimi.

  48. Helsin­gin yrit­täjien kan­ta ratkaisee Hert­toniemen raken­nu­soikeu­den lin­jauk­sis­sa, mik­si asukkail­la ei ole etu­jär­jestöä vastavoimana.

    Van­hat toimis­to- ja teol­lisu­us­raken­nuk­set on pidet­tävä vajaakäytössä, näin voidaan varmis­taa että yrit­täjä saa edulliset tilat toimintaansa.

    Sil­lä että raken­nuk­set ja ton­tit ovat puoli­ty­hjil­lään jät­täen käsit­tämät­tömän hiil­i­jalan­jäl­jen ei kaavapoikkeamien tai ase­makaavoituk­sen pro­s­eis­sa ole mitään merkitystä. 

    Metro­helsin­gin kehit­tämiskok­ouk­sis­sa (Itähelsin­ki) yrit­täjien edus­tus ja vaa­timuk­set ovat ylim­i­toitet­tu­ja hei­dän kiin­teistöomis­ta­jille mak­sami­in vuokri­in näh­den. Mitoit­taisi­vat edes poten­ti­aalisen tarpeen ja perus­taisi­vat vaa­timuk­set siihen eivätkä lähtöko­htais­es­ti vas­tus­taisi kaikkea.

    Päästö­jenkin suh­teen olisi edullista asut­taa Helsinkiläisiä hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­teen edes niille tyhjille tonteille.

  49. Jos CCC halu­aa nimikkopaikat niin mik­si se ei voi ostaa/vuokrata niitä vapail­ta markki­noil­ta niin kuin muutkin fir­mat? Keskus­tan parkki­halleista löy­tyy kyl­lä paikko­ja. Jos bis­nesidea perus­tuu siihen, että saa kaupungilta käytän­nössä ilmaiset paikat, niin bis­nesidea on alun­perinkin elinkelvoton.

  50. Makkarat­alon Hau­tu­umaa kir­joit­ti 2.4.2014 klo 19.17:

    Hyvät veron­mak­sa­jat suos­tu­vat asumaan kan­takaupun­gin lisäk­si omakoti­talos­sa, mut­ta niitä on vain vähän Helsin­gin kaupun­gin alueel­la, joten omako­ti­a­sum­ista prefer­oi­vat muut­ta­vat yleen­sä mui­hin kun­ti­in kuin Helsinki­in. Tästä johtuen Helsin­ki on köy­hempi kuin muut seudun kun­nat siitä huoli­mat­ta että kan­takaupun­ki muo­dostaa merkit­tävän hyväo­saisu­u­den keskittymän.

    Alla viiden köy­him­män ja rikkaim­man Helsin­gin kaupungi­nosan keski­t­u­lot ja eräi­den kun­tien mediaanituloja.


    Kauniainen 30117
    Espoo 28028
    Tuusula 27835
    Kirkkonummi 27624
    Nurmijärvi27066
    Järvenpää 26296
    Sipoo 26246
    Kerava 25911
    Vantaa 25893
    Pornainen 25834
    Vihti 25343
    Hyvinkää 23699
    Helsinki 21934


    091 90Kaivopuisto120033
    091 302 Kuusisaari107417
    091 60Eira77224
    091 580 Karhusaari76740
    091 30Kaartinkaupunki65585

    091 474 Kivikko21746
    091 457 Itäkeskus21656
    091 475 Kurkimäki21271
    091 414 Jakomäki19547
    091 363 Viikin tiedepuisto 14850

    Nuo ylläol­e­vat lis­tat ovat mie­lenki­in­toista luet­tavaa. Ne ker­to­vat mm. siitä, että hyvään keskiar­voon pääsemisek­si ei ole lainkaan vält­tämätön­tä rak­en­taa ran­noille, kuten Helsin­ki on tehnyt ja edelleenkin kaavailee tekevän­sä. Tämä on iso virhe. Ranta-alueemme ovat rajal­lisia, eikä niitä pitäisi lahjoit­taa gryn­dereille, jot­ka osaa­vat vain pila­ta ne ökya­sun­tö­ja rakentaessaan. 

    Turus­sa on kär­sit­ty ns. “Turun taud­ista”. Kuka paran­taisi nykyiset päät­täjämme heitä riivaavas­ta “Helsin­gin taud­ista”, joka uhkaa pila­ta lop­utkin kaupunkimme upeista ranta-alueista?

    Pahim­mil­laan rak­en­t­a­mi­nen peit­täisi hienot julkiset näkymät, kuten esim. Koivusaa­res­sa ja sen ympäril­lä. Voi olla, että jokunen uus­rikas voisi itselleen kakkos- tai kol­mos-käm­pän Koivusaares­ta, län­siväylän kupeesta Helsin­gin asun­nok­seen han­kkia, mut­ta lisäisikö se var­masti kaupunkimme vero­tu­lo­ja? Rohke­nen epäil­lä. Mak­sa­vatko esimerkik­si ökya­sun­non Helsingis­sä omis­ta­vat varakkaat venäläiset Suomeen tuloveron­sa? Tuskin­pa. Käsit­tääk­seni tuloverot mak­se­taan sinne, mis­sä ollaan kirjoilla.

    Ain­oak­si keinok­si kaupunkimme vero­tu­lo­jen lisäämisek­si jäisi sil­loin kiin­teistöveron koro­tus, joka kohdis­tu­isi kaikki­in kaupunki­laisi­in, joiden ulkoilu- ja virk­istysalueet, sekä upeat julkiset mer­i­maise­mat, ja mer­ilu­on­to, olisi tuol­loin jo nyky­menol­la pilat­tu! Ovatko päät­täjämme sokei­ta (ja kuuro­ja), vai gryn­dere­it­ten talutusnuorassa?

    Jollekin Koivusaaren kaltaiselle paraati­paikalle voisin itse kuvitel­la korkein­taan jonkin­laisen Helsin­gin mer­ilu­on­tokeskuk­sen, uuden tekni­ikan mah­dol­lis­tamien päästöt­tömien vesi­bussien lai­turin kupeeseen. Toinen täl­laiselle, hyvin saavutet­tavis­sa ole­valle, merkit­tävälle paikalle sopi­va raken­nus voisi olla jokin paikalle sopi­va, rajal­lisen kokoinen, hilli­tyn tyy­likäs, edus­ta­va maamerk­ki, kuten taidemuseo. 

    Eräs taide­museo on tietääk­seni Helsingistä hyvää sijain­tipaikkaa itselleen jo etsinytkin (Guggen­heim-museo). Ovat kuulem­ma kaivan­neet sille sijain­tia veden ääreltä, paikas­sa, jos­ta avau­tu­vas­sa maise­mas­sa olisi mukana myös annos mod­er­nia arkkite­htu­uria. (Riit­täisikö Nokian tont­ti Koivusaaren pohjoisosas­sa, saaren puus­to ja ruovikot säästäen, ja Keila­ran­nan — Keilalah­den siluet­ti taustal­la tähän tarkoituk­seen? Itse uskoisin sen riit­tävän.) Metroase­ma tur­vaisi paikan helpon saavutet­tavu­u­den talvisinkin.

    Eikö tässäkin olisi parem­pia ele­ment­te­jä nyky­is­ten (25.3.2014 päivät­ty­jen) osayleiskaava­su­un­nitelmien sijaan? Uno­hde­taan asuin- ja liik­er­ak­en­t­a­mi­nen Koivusaaren osalta ja tehdään siitä Helsingille uusi upea maamerk­ki, joka ilman mer­en­täyt­töjä, ympäristö parem­min huomioiden toteutet­tuna, taide ja ympäristöar­vot yhteen liit­täen, nos­taisi Helsin­gin entistä korkeam­malle kan­sain­välisen kaupunkiarkkite­htu­urin mallimaana!

    Helsin­gin pitäisi keskit­tyä kaupunkiym­päristön paran­tamiseen, sen viihty­isyy­den takaaval­la taval­la. Mer­en­täytöt vain vähen­täi­sivät Helsin­gin merel­lisyyt­tä ja pilaisi­vat ympäristömme ohel­la koko kaupun­gin maineen, mut­ta eri­tyis­es­ti sen päätök­sen­tek­i­jöi­den maineen, ihan kansainvälisestikin!

  51. Viherinssi: Tähän on kom­men­toita­va, että juurikin tuo yhteiskäyt­töalalle mah­dol­lis­es­ti tulos­sa ole­va kil­pail­i­ja on ns. per­in­teinen auton­vuokraamo. Olen sieltä mon­esti kär­ryn vuokran­nut, mut­ta yhtään yri­tyk­sen edus­ta­jaa tai työn­tek­i­jää en ole ikinä tavannut.

    Kiesi varataan netistä halu­tuk­si ajak­si muu­ta­mas­ta tun­nista eteen­päin, ja sen jäl­keen ovet avataan ja sul­je­taan kän­nykäl­lä. Auton reaali­aikainen sijain­ti löy­tyy net­ti­sivul­ta. Hin­nat ovat CCC:tä osin halvem­pia, jäsenyyt­tä ei ole. Ain­oa koke­mani mii­nus on auton palaut­ta­mi­nen tankat­tuna. Se risoo, kun autol­la on ajanut 23 km.

    Raja täl­laisen vuokraamo­toimin­nan ja yhteiskäyt­töau­toilun välil­lä alkaa olla aika ohut. Vuokra-auto­jen lajit­telu eri kat­e­go­ri­oi­hin alkaa olla vähän haastavaa.

    Toden­näköis­es­ti vuokraamoala on matkalla täl­laiseen suun­taan, kun etä­valvon­tavä­lineistö kehit­tyy. Se type­rä kolminker­tais­ten lomakkei­den täyt­tämi­nen on kallista vuokraamollekin. Toimis­tois­ta­han moni vuokraamo onkin jo siir­tynyt keskus­varaamoi­hin ja webbikamerakioskeihin.

    (Vuokraamoista, yhteiskäyt­töau­toista ja parkki­ti­las­ta puhut­taes­sa on kuitenkin hyvä pitää mielessä vaikka­pa Lin­nan­mäen parkkipaikalla asu­vaa paket­ti­au­toar­ma­da. Ei tai­da sekään mak­saa tilasta.)

    Auton­vuokrauhan on yhteiskäytön muoto.

    CCC:n edut ver­rat­tuna tavanomaisene vuokrauk­seen ovat se että ei tarvitse erik­seen aina tanka­ta (aika- ja matkasäästö kaikille) ja noutopaikko­ja on run­saasti, myön kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la. Ja voi pien­tä 10 e kor­vaus­ta vas­taan jät­tää muuhun paikkaan , jopa aivan eri puolel­la kaupunkia kuin mis­tä oli vuokrannut.

    CCC:n saa­ma parkkipaikka­sub­ven­tio on sen käyt­täjien subventoimista.

    En tiedä. Tun­tuu vain siltä, että CC:n saa­pumien innos­ti vuorkafir­mo­ja lyhytvuokrauk­seen. Tai sit­ten teknikka oli vas­ta olemassa.

    Itse en ole käyt­tänyt fir­maa. Myl­ly­purossa asu­va Sis­ar­en­tyt­täreni on hyvin tyy­tyväi­nen asiakas.

  52. Markku af Heurlin: CCC:n saa­ma parkkipaikka­sub­ven­tio on sen käyt­täjien subventoimista.

    Kil­pail­luil­la markki­noil­la CCC:n saa­ma sub­ven­tio on CCC:n sub­ven­toimista. Jot­ta ala laa­jenisi, se tarvit­see kil­pailua ja mon­ta toim­i­jaa. Ei ole mitenkään selvää se, mis­tä ihmiset ovat valmi­ita maksamaan.

    Tästä ei kai kenel­läkään puolueet­toma­l­la tahol­la ole ollut mitään erim­ielisyyt­tä. Kaikil­la alan toim­i­joil­la pitää olla samat toim­intaedel­ly­tyk­set. CCC:n saa­ma sub­ven­tio on hyväksyt­tävä toimin­nan käyn­nistämis­vai­heessa mut­tei myöhemmin.

    Jos sit­ten yhteiskäyt­töau­to­jen käyt­töä yleis­es­ti halu­taan sub­ven­toi­da (mikä ei vält­tämät­tä ole huono aja­tus, sub­ven­tio ei ole kirosana), pitää löy­tyä kaikille sama­nar­voinen sub­ven­tio, ts. kaikille fir­moille pitää löy­tyä vas­taa­va määrä nimikoitua parkki­ti­laa vas­taav­ista paikoista samaan hin­taan — oli liike­toim­inta­malli sit­ten mikä hyvänsä.

    Tämä taas ei onnis­tu nyky­i­sistä paikoista lap­pu­ja vai­h­ta­mal­la, kos­ka sil­loin toim­inta ei pääse laa­jen­e­maan, vaan eri fir­mat alka­vat tapel­la samoista paikoista. Lop­putu­lok­se­na autot ovat kuitenkin kol­men tai viiden kort­telin päässä.

    Ja jos sit­ten tehdään niin, että jokaiselle yhteiskäyt­töau­tolle löy­tyy ikioma ruu­tu, ne autot vievätkin enem­män tilaa kuin asukkaiden ja asioi­jien autot, joille ei ole omia ruu­tu­ja. Tämä taas sotii pahasti yhteiskäyt­töä vastaan.

    Minus­takin nyt tehty päätös on hätiköi­ty, eri vai­h­toe­hto­ja olisi pitänyt miet­tiä huo­mat­tavasti kat­tavam­min ja avoimem­min. Mitään triv­i­aalia ratkaisua ei kuitenkaan tun­nu ole­van, kun ongel­mana on keinotekois­es­ti liian hal­pana pidet­ty parkki­ti­la asukkaille.

    Mitähän muuten esimerkik­si Hes­per­ian puis­ton kohdal­la Man­skul­la ole­va autovuokraamo mak­saa nimikoiduista kadunvarsipaikoistaan?

    Markku af Heurlin: CCC:n edut ver­rat­tuna tavanomaisene vuokrauk­seen ovat se että ei tarvitse erik­seen aina tankata

    Tämä on nykyisel­läänkin hoidet­tavis­sa taval­lis­ten vuokraamo­jen toimes­ta, kos­ka edis­tyneem­mät fir­mat tietävät auton polt­toaineen tason. Täl­löin sään­tö voi olla se, että vuokraa­ja saa vaikka­pa pari euroa alen­nus­ta ja tankkaus­ra­hat siitä, että käy tankkaa­mas­sa auton, jos­sa tank­ki alkaa olla alle puolen­välin. Ben­savarkaudet ja tankkaushui­jauk­set on help­po huo­ma­ta mittauksella.

    Kaikessa yhteiskäytössä toki tulee jos­sain vai­heessa ongel­mak­si se, että joukos­ta löy­tyy enem­män oman napansa ajat­telijoi­ta. Niin se on vuokra-autois­sakin, että lyhkäisem­mil­lä matkoil­la tankkaus­mit­tauk­sel­la kulu­tus voi olla esimerkik­si 30 l/100 km. Edelli­nen ei ehkä sit­tenkään ole tankan­nut ihan täyteen…

    Markku af Heurlin: ja noutopaikko­ja on runsaasti

    Tähän on ole­mas­sa muu­ta­ma vai­h­toe­htoinen malli. Jos vuokraamol­la (oli se sit­ten yhteiskäyt­töä tai muu­ta) on riit­tävän paljon auto­ja park­keer­at­tu pitkin kaupunkia, niitä löy­tyy läheltä. Toisaal­ta asian voi tehdä niin, että oper­aat­tori toimit­taa auton sovit­tuun aikaan sovit­tuun paikkaan, mut­ta se mak­saa väistämät­tä aika paljon lisää.

    Ihmis­ten mak­suhalukku­u­teen tämä kier­tyy CCC:n malli ei ole ollut mikään bis­nis­men­estys, mut­ta se voi johtua mallin heikkouk­sien lisäk­si myös mittakaavaongelmista.

    Edelleen siis pidän auto­jen jakamista hyvin järkevänä, jos vähen­tää auto­jen omis­ta­ju­ut­ta ja kokon­aiskäyt­töä kaupungis­sa. Olisin kuitenkin hyvin varovainen siinä, jos sub­ven­tio­ta jae­taan yhdelle taholle tai yhdelle toim­inta­mallille. Samoin jos hom­man saa toim­i­maan vain sub­ven­tioiden varas­sa, kh-suhdet­ta kan­nat­taa tarkastel­la tarkasti.

  53. Vaik­ka CCC onkin tähän asti ollut muodol­lis­es­ti monop­o­liase­mas­sa tai siis ain­oa vas­taa­va toim­i­ja kaupungis­sa, se ei ole sitöä todel­lisu­udessa. Yksit­täiset autovuokraamot ovat kil­pail­i­joi­ta. Sen lis­säk­si ns. kaverei­den CCC-piiri kil­pailee sekin City­Car­Clu­bin kanssa.

    Sen sijaan kon­sep­tia olis syytä laa­jen­taa, kos­ka sel­l­ainen vähen­tää tarvet­ta ja insen­ti­iviä oman auton pitämiseen asukaspysäköintipaikoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *