Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.4.2014

(Lis­taan täs­tä)

Koi­vusaa­ri

Minua epäi­lyt­tää täs­sä suun­ni­tel­mas­sa kol­me asiaa.

1)       Lii­ka sääs­tä­mi­nen. Kus­tan­nuk­sia on kar­sit­tu muun muas­sa teke­mäl­lä ran­nois­ta viis­to­ja sen sijaan, että ne oli­si­vat kau­pun­ki­mai­sia jyrk­kä­reu­nai­sia ran­to­ja. Sääs­tyy aika vähän, mut­ta kovas­ti kan­soi­tel­luil­le ran­noil­le jyrk­kä­reu­nai­nen ran­ta­bu­le­var­di on sel­väs­ti parempi.

2)       Moot­to­ri­tie­mäi­nen ris­teys on tol­kut­to­man suu­ri. Sopi­mal­la val­tion kans­sa, että moot­to­ri­tien päät­ty­mis­tä kos­ke­va mer­kin­tä ja nopeus­ra­joi­tus 60 km/h siir­re­tään kau­pun­gin rajal­le, sääs­tyi­si pal­jon maa­ta ja rahaa. Tämä ei tar­koi­ta vie­lä Län­si­väy­län bule­var­di­soin­tia vaan moot­to­ri­tie­liit­ty­mien muut­ta­mis­ta maantieliittymiksi.

3)       Tehok­kaam­min­kin voi­si raken­taa. Kun Kei­la­nie­mes­sä­kin on tor­ne­ja, voi­si nii­tä olla tääl­lä­kin. Ongel­ma­na on pysä­köin­ti, mut­ta sii­tä sel­vi­ää sil­lä, että myy nykyi­sen mää­rän pysä­köin­ti­paik­ko­ja huu­to­kau­pal­la ja loput asuk­kaat ovat ilman pysä­köin­ti­paik­kaa. Puo­lel­la hel­sin­ki­läi­sis­tä koti­ta­louk­sis­ta ei ole autoa, joten eivät ne asun­not tyh­jik­si jäi­si. Pysä­köin­ti­nor­mia on vas­tus­tet­tu sil­lä, että ihmi­set osta­vat asun­non ilman auto­paik­kaa ja pysä­köi­vät sit­ten kaduil­la vai­keut­taen mui­den pysä­köin­tiä. Tääl­lä se on mah­do­ton­ta, joten ongel­maa ei ole.

Täl­lä asial­la on kii­re, min­kä vuo­si en halua sitä vii­vyt­tää yli­mää­räi­sil­lä palau­tuk­sil­la, kos­ka vuo­ren var­mas­ti tule­vil­le vali­tuk­sil­le­kin on jätet­tä­vä käsit­te­ly­ai­kaa. Tämä on yleis­kaa­va ja vaik­ka vii­te­suun­ni­tel­mas­sa on pal­jon yksi­tyis­koh­tia, pää­täm­me nyt yleis­kaa­vas­ta. Yleis­kaa­vas­sa ei pää­te­tä talo­jen kor­keuk­sis­ta eikä tei­den leveyk­sis­tä. Kysyin vii­me vii­kol­la viras­to­pääl­li­köl­tä, onko mah­dol­lis­ta pon­sit­taa näi­tä asioi­ta ase­ma­kaa­voi­tuk­sen ohjeek­si ja vas­taus oli, että on mah­dol­lis­ta. Täl­lais­ta kol­mea pont­ta suunnittelen.

Täs­sä yhtey­des­sä ei myös­kään pää­te­tä, että kau­pun­ki raken­taa veron­mak­sa­jien rahoil­la pur­si­seu­ral­le vene­paik­ko­ja hin­taan 100 000 €/paatti.

Kivi­nok­ka, yleis­kaa­van suunnitteluperiaatteet

Kivinokka

Viras­to esit­tää nykyi­sen mök­kia­lu­een muut­ta­mis­ta asui­na­lu­eek­si kuu­del­le­tu­han­nel­le asuk­kaal­le. Lisäk­si vii­te­suun­ni­tel­mas­sa on hah­mo­tel­tu nel­jän­tu­han­nen hen­gen asut­ta­mis­ta nykyi­sen Itä­väy­län var­teen. Siir­to­la­puu­tar­ha-alue (suo­jel­tu ja aidat­tu) jäi­si oudos­ti kes­kel­le asui­na­luet­ta tuot­taen suu­ren este­vai­ku­tuk­sen Kivi­no­kan asuk­kail­le ja eris­täen alu­een täy­sin Hert­to­nie­mes­tä muo­dos­taen aika­moi­sen liikkumisesteen.

Alue on lähel­lä met­ro­ra­taa mut­ta niin kau­ka­na met­roa­se­mis­ta, että jouk­ko­lii­ken­ne perus­tuu lii­tyn­tä­bus­sei­hin kuten Hert­to­nie­men rannassakin.

Suun­ni­tel­mas­ta on yri­tet­ty teh­dä niin vih­reä kuin vain osa­taan, mut­ta sil­lä ei kyl­lä saa vih­rei­tä tämän suun­ni­tel­man taak­se. Sen sijaan ne kaa­vail­lut 4000 asu­kas­ta lähem­pä­nä met­roa­se­mia ja Itä­väy­lää oli­si­vat kan­na­tet­ta­via. Ovat­pa jot­kut vih­reis­sä kysee­na­lais­ta­neet myös tuon sul­je­tun siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een ole­mas­sao­lon, kos­ka se pal­ve­lee vain möki­no­mis­ta­jia ja kos­ka se oikeas­ti on lähel­lä metroa.

Kun Hel­sin­kiä tii­vis­te­tään, on hyvä jät­tää myös kun­nol­li­sia vihe­ra­luei­ta. Asu­mis­ta aja­tel­len Kivi­nok­ka on kau­ka­na met­ros­ta, vir­kis­tys­tä aja­tel­len lähel­lä. Uima­ran­nal­le on pie­nem­pi kii­re kuin aamul­la töi­hin mentäessä.

Alu­een käyt­töön ylei­se­nä vir­kis­ty­sa­lu­ee­na vai­kut­taa se, että suu­ri osa alueis­ta on yksi­tyis­käy­tös­sä mök­kia­lu­ee­na. Käyt­töä muul­le väel­lä on vii­saas­ti avat­tu. En kui­ten­kaan voi ymmär­tää, että aluet­ta puo­lus­ta­vat kaa­vai­le­vat alu­eel­le lisää mök­ke­jä, jos­kin vuo­krat­ta­vak­si lyhy­tai­kai­ses­ti. Minus­ta ylei­ses­sä käy­tös­sä ole­via aluei­ta tuli­si lisä­tä eikä vähentää.

Asia jää pöy­däl­le jo sen­kin vuok­si, että Vasem­mis­to­lii­tol­la on tuo­li tyh­jä­nä, eikä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa ole tapa­na teh­dä pää­tök­siä tila­päi­sil­lä enemmistöillä.

Vuo­saa­ren voi­ma­lan asemakaava

Yksi Hel­sin­gin ener­gia­vaih­toeh­dois­ta on raken­taa moni­polt­toai­ne­voi­ma­la Vuo­saa­reen. Se vapaut­tai­si Hana­saa­ren alu­een asun­to­käyt­töön. Hana­saa­ren voi­ma­la uhkai­si myös blo­kee­ra­ta ratik­kayh­tey­det Som­pa­saa­res­ta (ja siis myös Kruu­nu­vuo­ren ran­nas­ta) Kruu­nun­ha­kaan, mikä oli­si pie­ni kata­stro­fi Kala­sa­ta­man ja Kruu­nu­vuo­ren ran­nan lii­ken­neyh­teyk­siä aja­tel­len. Polt­toai­ne tulee lai­voil­la, mah­dol­li­ses­ti jopa val­ta­me­ri­lai­voil­le, joten sata­man lähel­lä voi­ma­lan on sijaittava.

Tämä kaa­va tekee voi­ma­lan mah­dol­li­sek­si, mut­ta ei ole investointipäätös.

Lii­ken­teen pit­kän ajan kehittämisvaihtoehdot

Muun muas­sa Val­li­lan jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu. Tämä jäi vii­mek­si ajan puut­teen takia pöy­däl­le. Asias­ta ei teh­dä pää­tök­siä vaan mer­ki­tään tie­dok­si. Sen sijaan lau­ta­kun­nas­sa var­maan­kin anne­taan suul­li­sia eväs­tyk­siä. Täl­lä­kin on mer­ki­tys­tä: esit­te­li­jät kät­ke­vät kaik­ki sanat ja tut­kis­ke­le­vat nii­tä sydämessään.

Osa Man­ner­hei­mi­nau­kios­ta Tekla Hul­ti­nin aukioksi

Saa­daan­ko­han täs­tä nais­asia­nai­set vas­taan sota­ve­te­raa­nit ‑ase­tel­ma? On kau­nis tapa muis­taa merk­ki­hen­ki­löi­tä, mut­ta ennus­tan, että Tekla Hul­ti­nin aukion nimi ei tule syö­py­mään kan­san tie­toi­suu­dek­si. Hel­sin­gis­sä on pal­jon pai­kan­ni­miä, joi­ta kan­sa ei käy­tä lainkaan.

Muu­tim­me vas­ti­kään Uspens­kin puis­ton Tove Jans­so­nin puis­tok­si. Täl­lä on parem­mat mah­dol­li­suu­det tul­la käyt­töön, kos­ka huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa suo­ma­lai­sis­ta tie­tää, kuka oli Tove Jans­son kuin kuka oli Tekla Hul­tin. Uspens­kin puis­to ei muu­ten ollut viral­li­ses­ti Uspens­kin puis­to vaan Kata­ja­no­kan puis­to, mut­ta tätä viral­lis­ta nimeä ei kukaan käyt­tä­nyt, ei aina­kaan Katajanokalla.

 

133 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.4.2014”

  1. On tur­haa nime­tä Hel­sin­gin ydin­kes­kus­taan aukio jon­kun Tekla Hul­ti­nin mukaan, jos­ta kukaan ei ole kos­kaan kuul­lut­kaan. Sen sijaan esi­mer­kik­si Päi­vä­leh­den aukio oli­si sopi­nut hyvin Sano­ma­ta­lon ja Kias­man välis­sä sijait­se­van aukion nimeksi.

    Lisäk­si aina­kin kar­tan mukaan uusi aukio ulot­tui­si jyrk­kien por­tai­den yli Pos­ti­ku­jan ja Man­ner­hei­mi­nau­kion puo­lel­le, mikä voi aiheut­taa tur­haa sekaan­nus­ta. Miten täl­lai­seen rat­kai­suun on pää­dyt­ty? Uusi aukio pitäi­si rajoit­taa ala­ta­sol­le Sano­ma­ta­lon ja Kias­man väliin.

  2. Kivi­no­kan suun­ni­tel­mas­sa Itä­väy­län ympä­ris­tö näyt­tää ihan hyväl­tä, jos kan­si on talou­del­li­ses­ti toteut­ta­mis­kel­poi­nen. Myös kar­ta­non ympä­ris­tö ok — alle kilo­met­rin käve­ly met­roa­se­mal­le, jos uusi sil­ta raken­ne­taan. Mut­ta vetäi­sin rajan kar­ta­non aluu­es­ta län­teen (suun­ni­tel­mas­sa ole­van puis­ton koh­dal­le). Täl­löin var­si­nai­nen Kivi­nok­ka käy­tän­nös­sä sääs­tyi­si, ja raken­ta­mat­ta jäi­si­vät ne asun­not, jot­ka joka tapauk­ses­sa oli­si­vat kauim­pa­na metrosta.

  3. Oli­si todel­la lyhyt­nä­köis­tä talou­den­pi­toa, jos käyt­tö­kun­toi­nen mil­jar­di­luo­kan voi­ma­la ajet­tai­siin jon­kun rai­tio­sil­lan takia alas ennen kuin se on tul­lut käyt­töi­kän­sä päähän. 

    Voi­ma­lan käyt­töi­kää pitäi­si päin­vas­toin lisä­tä teke­mäl­lä kor­jausin­ves­toin­te­ja, niin­kuin mihin tahan­sa lai­tok­seen. Nämä myös paran­tai­si­vat lai­tok­sen ympäristövaikutuksia.

  4. OS:“Polttoaine tulee lai­voil­la, mah­dol­li­ses­ti jopa val­ta­me­ri­lai­voil­le, joten sata­man lähel­lä voi­ma­lan on sijaittava.”

    Sal­mi­saa­res­sa kivi­hii­len kul­je­tus rat­kais­tiin tun­ne­li­kul­jet­ti­mel­la ja säi­ly­tys luo­lal­la. Minun puo­les­ta­ni Hana­saa­ri saa men­nä mut­ta kar­sas­tan sitä peri­aa­tet­ta, että toi­mi­vat ole­mas­sao­le­vat inves­toin­nit vain tuho­taan ja raken­ne­taan jon­ne­kin muu­al­le uut­ta monin­ker­tai­sin kustannuksin. 

    Ehdo­tan, että late­raa­lia­jat­te­lu ote­taan kun­ta­päät­tä­jien lais­kan­läk­syk­si. Lii­an usein tun­nu­taan vei­vaa­van näen­näi­son­gel­mien paris­sa, kun ei jak­se­ta miet­tiä rat­kai­su­vaih­toeh­to­ja kovin monel­ta kan­til­ta. Venei­den tal­vi­säi­ly­tys­tä­kin voi­si aja­tel­la Augus­tin Ehrens­vär­din oppe­ja nou­dat­taen: Sata­ma-allas pum­pat­tai­siin tal­vek­si tyh­jäk­si, kuten Suomenlinnassa.

    Yksi asia, mitä mie­les­tä­ni pitäi­si miet­tiä, jokai­sen pää­tök­sen yhtey­des­sä on mat­kai­lu. Mat­kai­lue­lin­kei­no saat­tai­si antaa meil­le työ­tä pit­käl­le tule­vai­suu­teen, myös alem­man kou­lu­tus­ta­son työ­paik­ko­ja, mut­ta kau­pun­ki ei usein­kaan ajat­te­le, miten kau­pun­kia pitäi­si raken­taa myös turis­tin näkö­kul­mas­ta. Tulee­ko Koi­vusaa­res­ta turis­ti­ry­sä? Aina­kin met­rol­la turis­ti pää­si­si sin­ne helposti.

  5. Nyt kun Ras­ti­lan­kin ran­ta­met­siin on pää­tet­ty raken­taa asun­to­ja, entis­tä tär­keäm­pää oli­si, että edes Kivi­nok­ka sääs­tet­täi­siin. Hel­sin­gin päät­tä­jien tuli­si osa­ta arvos­taa luon­toa­luei­taan ja hie­no­ja meren­ran­to­jaan. Kau­pun­gin ongel­mat eivät rat­kea vii­mei­siä ran­to­ja rakentamalla.

  6. OS: “Siir­to­la­puu­tar­ha-alue (suo­jel­tu ja aidat­tu) jäi­si oudos­ti kes­kel­le asui­na­luet­ta tuot­taen suu­ren este­vai­ku­tuk­sen Kivi­no­kan asuk­kail­le ja eris­täen alu­een täy­sin Hert­to­nie­mes­tä muo­dos­taen aika­moi­sen liikkumisesteen.”

    Ja mil­lä­hän kri­tee­reil­lä mitat­tu­na Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­ha on sul­jet­tu? Mök­kien yli­kö pitäi­si pääs­tä aje­le­maan fila­ril­la, tai pit­kin jon­kun ihmi­sen perunapenkkiä?

    Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­haan pää­see jokai­ki­ses­tä sen kul­mas­ta, jos­sa suin­kin on kul­ku­kel­poi­nen tie. Ja näi­tä sisään­tu­lo­ja on yhteen­sä 5. Luu­li­si riit­tä­vän kenel­le tahan­sa. Vain osa alu­ees­ta on aidat­tua, kos­ka aidan taka­na a) kul­kee oja ja b) kau­pun­ki halu­aa var­mis­tua sii­tä, että ton­tit eivät leviä muu­al­le kuin vuo­kra­tul­le maalle. 

    Täl­lä pals­tal­la on use­aan ottee­seen vaa­dit­tu aito­jen pois­toa eri siir­to­la­puu­tar­hois­ta. Ei aidan taka­na aukea mikää aakee laa­kee, vaan sii­nä on yleen­sä jon­kun mök­ki, pork­ka­na­penk­ki tai nur­mik­ko. Ylei­siä aluei­ta, hiek­ka­tei­tä, urhei­lu­kent­tiä ja muu­ta kul­ku­kel­pois­ta maas­toa on ihan riittävästi. 

    OS: “Ovat­pa jot­kut vih­reis­sä kysee­na­lais­ta­neet myös tuon sul­je­tun siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een ole­mas­sao­lon, kos­ka se pal­ve­lee vain mökin omis­ta­jia ja kos­ka se oikeas­ti on lähel­lä metroa.”

    Ja täs­sä­hän taus­tal­la kum­mit­te­lee vih­reän Mik­ko Säre­län Kivi­nok­ka-ehdo­tus, jos­sa alu­eel­le halu­taan tun­kea 30 000 asukasta. 

    Kuin­ka­han mon­ta ker­taa tääl­lä jou­tuu ker­to­maan, että siir­to­la­puu­tar­hat ovat kai­kil­le avoi­mia aluei­ta, joi­den ylei­sil­lä alueil­la voi kul­kea vapaas­ti. Miten oli­si, jos lope­tet­tai­siin tämä fak­to­jen vääristely?

    Vii­me per­jan­tai­na Lai­tu­ril­la pide­tys­sä Kivi­nok­ka-tilai­suu­des­sa vih­reä Eli­na Moi­sio ker­toi ole­van­sa onnel­li­nen ja ylpeä sii­tä, että vih­reät kan­nat­ta­vat yksi­mie­li­ses­ti Kivi­no­kan säi­lyt­tä­mis­tä vir­kis­tys­käy­tös­sä. Tämä “totuus” piti näkö­jään paik­kan­sa perä­ti puo­li­tois­ta vuorokautta.

    Niin kau­an kuin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa pide­tään raken­ta­mat­to­mi­na Josa­fa­tin kal­lioi­den kal­tai­sia tyh­jiä tont­te­ja, kaik­ki argu­men­tit kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­ses­tä ovat pelk­kää tyh­jää höpinää.

    1. Kuin­ka­han mon­ta ker­taa tääl­lä jou­tuu ker­to­maan, että siir­to­la­puu­tar­hat ovat kai­kil­le avoi­mia aluei­ta, joi­den ylei­sil­lä alueil­la voi kul­kea vapaas­ti. Miten oli­si, jos lope­tet­tai­siin tämä fak­to­jen vääristely?

      Alu­ees­ta voi teh­dä tosia­sias­sa sul­je­tun ilman, että se ympä­röi­dään piik­ki­lan­goil­la ja por­til­le pan­naan aseis­tet­tu var­tia. Se kuin­ka sul­jet­tu alue tosia­sias­sa on, näkyy sii­tä, kuin­ka pal­jon sin­ne tulee satun­nai­sia ulko­puo­li­sia. Ei juu­ri ketään. Siis toswia­sias­sa suljettu.

      Täs­sä Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­han tapauk­ses­sa, mikä­li Kivi­nok­ka raken­ne­taan, lyhin mat­ka Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­le ja kaup­poi­hin kul­ki­si tuon siir­to­la­puu­tar­han läpi. Tätä tus­kin kui­ten­kaan aio­taan teh­dä. Siir­to­la­puu­tar­han kier­tä­mi­nen jalan vie usei­ta minuut­te­ja joka päi­vä suun­taan­sa. Kyl­lä sii­nä on este­vai­ku­tus eikä ihan pieni.

  7. Pysä­köin­ti­nor­mia on vas­tus­tet­tu sil­lä, että ihmi­set osta­vat asun­non ilman auto­paik­kaa ja pysä­köi­vät sit­ten kaduil­la vai­keut­taen mui­den pysäköintiä. 

    Tar­koi­tit var­maan joko, että mini­maa­li­set pysä­köin­ti­pai­kat mää­rää­vää nor­mia on puo­lus­tet­tu tai pysä­köin­ti­paik­ka­mak­si­min mää­rää­vää nor­mia on vastustettu?

    Tuo­ta kadul­le pysä­köi­mis­tä mä en kui­ten­kaan joka tapauk­sess­sa joten­kin vaan ymmärrä.

    Jos ole­te­taan, että 99,99% ihmi­sis­tä ei halua mak­saa pysä­köin­ti­ään sakoil­la pysä­köi­mäl­lä lait­to­mil­le pai­koil­le pit­kin jal­ka­käy­tä­viä, niin:

    a) joko kadul­la ei ole pysä­köin­ti­paik­ko­ja, jol­loin sin­ne ei voi pysä­köi­dä. Ei ongelmaa.

    b) tai kadul­la on pysä­köin­ti­paik­ko­ja, jol­loin nii­tä lie­nee tar­koi­tus käyt­tää asian­mu­kai­sen pysä­köin­ti­mak­sun tai asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sun mak­set­tu­aan. Mak­sa­ja pysä­köi, ei ongelmaa.

    c) jos kadun­var­ren pysä­köin­ti­paik­ko­ja ei ole vapaa­na, tämä ei joh­du sii­tä, että asuk­kail­le ei ole teh­ty omia paik­ko­ja vaan sii­tä, että pysä­köin­ti on lii­an hal­paa. Nos­te­taan pysä­köin­nin hin­taa ja/tai asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sua, kun­nes paik­ko­ja on tiet­ty mää­rä vapaa­na. Ei ongelmaa.

    d) jos jotain edel­li­sis­tä koh­dis­ta ei voi toteut­taa poliit­ti­sis­ta syis­tä, niin rat­kai­su ei ole se, että pako­te­taan asuk­kaat mak­sa­maan tois­ten­sa pysä­köin­ti­pai­kat nor­mil­la, kos­ka hal­voil­le pysä­köin­ti­pai­koil­le on aina käyt­töä tar­peek­si tii­viis­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä. Jos pysä­köin­ti­paik­ko­ja oli­si ns. yli­mää­räi­siä, alue ei enää oli­si tii­vis­tä kau­pun­kia. Ongel­ma on, mut­ta rat­kai­su ei pois­ta ongelmaa.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hana­saa­ren lai­tok­sen mut­ta­mi­nen puu­käyt­töi­sek­si on var­sin kallista.

    Jos jos­sain hii­len käyt­tö on perus­tel­tua, niin Hel­sin­gis­sä. Tii­viis­sä muo­dos­sa ole­vaa ener­gi­aa. Toi­nen vaih­toeh­to voi­si olla For­tu­min mai­nos­ta­ma ydin-kaukolämpö. 

    Otso Kivek­kään blo­gis­sa jo ehdo­tin aja­tus­ta raken­taa Laa­ja­sa­lon lii­ken­neyh­tey­det kah­des­sa vai­hees­sa. Ensim­mäi­ses­sä vai­hees­sa rai­tio­yh­teys Som­pa­saa­ren kaut­ta Kala­sa­ta­man met­rol­le ja toi­ses­sa vai­hees­sa, vii­meis­tään Hana B:n tul­tua käyt­töi­kän­sä pää­hän, ja jos tar­vet­ta edel­leen on, vii­meis­tel­lä sil­lat raken­ta­mal­la Som­pa­saa­ren ja Kru­nan väli­nen raitiosilta.

    Kevyel­le lii­ken­teel­le voi­si teh­dä jo aiem­min kevyem­män sil­lan, joka on edul­li­sem­pi ja hel­pom­pi raken­taa otta­maan huo­mioon hiilikuljetukset.

  9. Koe­tas kek­siä joku juju, mil­lä saat edes osan kokoo­muk­sen ryh­mäs­tä vas­tus­ta­maan Kivi­no­kan rakentamista.

  10. Jos Kivi­no­kan hyvää sijain­tia met­roa­se­man kupees­sa halu­taan hyö­dyn­tää, sul­jet­tu siir­to­la­puu­tar­ha-alue voi­tai­siin ottaa asun­to­käyt­töön. Puu­tar­ha­mö­kit­hän voi siel­tä siir­tää min­ne vaan uudel­le alu­eel­le. Tämä kui­ten­kin sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että muu Kivi­nok­ka jäte­tään sit­ten raken­ta­mat­ta kokonaan.

  11. Samaa miel­tä tuos­ta Kivi­no­kas­ta. Itä­väy­län kat­ta­mis­ta on suun­ni­tel­tu lisäk­si Kulos­aa­ren koh­dal­le. Yleis­kaa­van Visio 2050 piir­si Itä­väy­län pääl­le n. 460000 k‑m2 sel­lais­ta uut­ta raken­ta­mis­ta mitä kukaan ei kai­ke­ti vastusta.

    Kus­tan­nus­puo­lel­la vas­taa­va Hämeen­lin­nan kan­si mak­soi 30 mil­joo­naa ja sii­hen pääl­le teh­tiin 80000 k‑m2 eli ker­ros­ne­liön hin­nak­si tuli 375€. Jos tuo sisäl­si myös kun­nal­lis­tek­nii­kan kan­nen sisään, se oli todel­la edul­lis­ta raken­ta­mis­ta. Vesi­huol­to ja säh­köt kun pitää teh­dä joka tapauk­ses­sa. Saa­tiin huk­ka­ti­la käyt­töön ja samal­la asu­mis­viih­ty­vyys ylös, kun lii­ken­teen melu väheni. 

    Kan­nen kun toteut­tai­si akse­lil­la Kulosaari/Herttoniemi, sel­vit­täi­siin pit­käl­ti nykyi­sel­lä jouk­ko­lii­ken­teel­lä ja vir­kis­ty­alue tuli­si vilk­kaam­paan käyt­töön. Nuo pitäi­si ehdot­to­mas­ti raken­taa ensik­si ja miet­tiä sit­ten vas­ta Kivinokkaa.

  12. Sen sijaan esi­mer­kik­si Päi­vä­leh­den aukio oli­si sopi­nut hyvin Sano­ma­ta­lon ja Kias­man välis­sä sijait­se­van aukion nimeksi.

    Ennus­tan, että kukaan ei tule tie­tä­mään, onko tuol­la Kias­man beto­ni­sel­la taka­pi­hal­la nimi vai ei. Epä­pai­kas­sa tii­vis­tyy Töö­lön­lah­den suun­nit­te­lu­mo­kat: Sano­ma­ta­los­sa ei ole kau­pun­ki­mais­ta katu­ta­son jul­ki­si­vua vaan umpi­nai­nen pei­laa­va lasi, ja Kias­ma kään­tää sel­kän­sä juu­ri­kin kes­kei­sim­män aukion suun­taan. Sit­tem­min Töö­lö­lah­del­la on teh­ty lisää samaa. Sadan vuo­den aika­na ker­tyi hyviä­kin suun­ni­tel­mia (enkä tar­koi­ta Aal­lon suun­ni­tel­maa), mut­ta jos­tain syys­tä nii­den toteut­ta­mi­nen onnis­tut­tiin välttämään.

  13. Jos ker­ran kau­pun­kil­la on rahaa Itä­väy­län kat­ta­mi­seen, mie­luum­min käyt­täi­sin ne rahat Itä­väy­län kat­ta­mi­seen Kulos­aa­ren ja Hert­to­nie­men met­roa­se­man koh­dal­la kuin Kivi­no­kan koh­dal­la. Näi­den ase­mien ympä­ris­töt ovat Itä­väy­län vuok­si todel­la väl­jäs­ti kaa­voi­tet­tu­ja. Kat­ta­mal­la Itä­väy­lä ase­mien vie­res­tä, saa­tai­siin huo­mat­ta­vas­ti asun­to­ja erin­omais­ten jul­kis­ten lii­ken­neyh­teyk­sien varten.

  14. Toi­vot­ta­vas­ti edes Vih­reil­lä on munaa vaa­tia tuon täy­sin äly­va­paan siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een kaa­voit­ta­mis­ta asun­noik­si ja sen vih­reän jät­tä­mis­tä vaik­ka sin­ne Kivi­no­kan nokkaan. 

    Ai niin — siir­to­la­puu­tar­hat ovat muu­ta­man har­van varak­kaan etuoi­keus, jol­lais­ta vih­reät puo­lus­taa vaik­ka tulok­se­na oli­si kuin­ka keh­noa kaupunkirakennetta

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Alu­ees­ta voi teh­dä tosia­sias­sa sul­je­tun ilman, että se ympä­röi­dään piik­ki­lan­goil­la ja por­til­le pan­naan aseis­tet­tu var­tia. Se kuin­ka sul­jet­tu alue tosia­sias­sa on, näkyy sii­tä, kuin­ka pal­jon sin­ne tulee satun­nai­sia ulko­puo­li­sia. Ei juu­ri ketään. Siis toswia­sias­sa suljettu.

    Täs­sä Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­han tapauk­ses­sa, mikä­li Kivi­nok­ka raken­ne­taan, lyhin mat­ka Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­le ja kaup­poi­hin kul­ki­si tuon siir­to­la­puu­tar­han läpi. Tätä tus­kin kui­ten­kaan aio­taan teh­dä. Siir­to­la­puu­tar­han kier­tä­mi­nen jalan vie usei­ta minuut­te­ja joka päi­vä suun­taan­sa. Kyl­lä sii­nä on este­vai­ku­tus eikä ihan pieni.

    Osmo, älä nyt viit­si puhua puu­ta hei­nää. Tulit juu­ri todis­ta­neek­si, ettet ole kos­kaan käy­nyt Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­has­sa (etkä var­maan mis­sään muus­sa­kaan siirtolapuutarhassa). 

    Ter­ve­tu­loa kos­ka tahan­sa kesäl­lä pai­kan pääl­le kat­so­maan, kuin­ka pal­jon siel­lä käy “satun­nai­sia ulko­puo­li­sia”. Jot­ka ovat kaik­kea muu­ta kuin satun­nai­sia, ulko­puo­li­sia kylläkin.

    Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­ha on läheis­ten asu­ma-aluei­den (siis esi­mer­kik­si Hert­to­nie­men­ran­nan ja Kulos­aa­ren) asuk­kai­den kes­kei­nen ulkoi­lua­lue. Teil­lä pör­rää päi­vit­täin lap­si­per­hei­tä leik­ki­ken­täl­lä, lenk­kei­li­jöi­tä ja koi­ra­no­mis­ta­jia (mikä sekään ei ole hal­vek­si­tat­va har­ras­tus vaik­ka­kaan ei kovas­sa kurs­sis­sa täl­lä tontilla).

    Ei kan­nat­tai­si esit­tää fak­ta­na asioi­ta, jois­ta ei ole min­kään­lais­ta oma­koh­tais­ta tietoa.

    Oikeas­sa olet vain sii­nä, että lyhin mat­ka Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­la ja kaup­poi­hin kul­kee siir­to­la­puu­tar­han läpi. Sik­si sitä käyt­tä­vät joka iki­nen päi­vä kym­me­net ja kym­me­net Kivi­nok­kaan menijät.

  16. Kun Var­tio­saa­res­sa ei näh­ty mitään arvoa, niin mik­si oikeas­taan tuol­lai­nen ste­reo­tyyp­pi­nen mus­ta­lais­lei­ri, kuten Kivi­no­kan mökit, pitäi­si sääs­tää? Kun­han jät­tää suo­jaa­van met­sän koh­ti lah­tea ja suo­je­lua­luei­ta. Pik­ku­mök­kiä fik­sum­pi rat­kai­su on ostaa telt­ta. Ei tar­vit­se sitoa raho­jaan ja vapaa-aikaan­sa yhteen paik­kaan ja kan­taa huol­ta pää­asias­sa tyh­jil­lään ole­vas­ta omai­suu­des­taan. Vil­je­ly­pals­tat sit­ten jat­kos­sa talo­jen katoil­le ja pihoil­le, ei niil­le voi vara­ta heh­taa­reit­tain raken­nus­maa­ta, jos sitä luon­toa aikoo jät­tää ja samal­la raken­taa tuhan­sia asun­to­ja vuosittain.

    Voi­ma­la pur­kuun ja uut­ta Vuo­saa­reen. Kau­pun­ki hyö­tyy val­ta­vas­ti, jos tuo paik­ka vapau­tuu ja raken­ne­taan tehok­kaas­ti. Kaik­ki jär­ki­syyt puol­taa Vuo­saar­ta, jos hii­les­tä siir­ry­tään puu­hun. Sin­ne voi sit­ten tuo­da puu­die­se­lil­lä pel­let­tiä ja haket­ta. Käyt­töi­kään vetoa­mi­nen tun­tuu tyh­mäl­tä, kun toi­sel­la puo­lel­la on val­ta­vat hyödyt.

    Hel­sin­gin pitää hyö­dyn­tää meri­nä­ky­män­sä sii­nä, että tar­joa­mal­la hulp­pei­ta näky­miä merel­le kor­keis­ta talois­ta syn­tyy suo­ma­lai­sit­tain poik­keuk­sel­li­sia asun­to­ja. Hel­sin­gis­sä vain on jätet­tä­vä maa­lais­jär­ki käyt­tä­mät­tä ja väl­tet­tä­vä Kei­la­nie­men koh­ta­lo, jos­sa tor­nit eivät ole mil­lään tavoin osa­na kau­pun­kia, vaan täy­sin eril­li­siä. Toi­vot­ta­vas­ti tuo sur­kea suun­nit­te­lu Espoon puo­lel­la kan­nus­taa ihmi­set viih­ty­mään ja tuo­maan rahan­sa Hel­sin­gin kes­kus­taan met­rol­la. Kai raken­nus­fir­moil­ta­kin alkaa hihat pala­maan tuo­hon auto­paik­ka­nor­miin, kun se kaa­taa niil­tä­kin hankkeita?

  17. Hel­sin­kiä on mah­dol­lis­ta kehit­tää niin, että tur­va­taan riit­tä­vät luon­tai­set vir­kis­ty­sa­lu­eet eri puo­lil­la kau­pun­kia ja käy­te­tään raken­net­ta­vat maa-alu­eet tehok­kaam­min. Hyvin tavoi­tet­ta­vat vir­kis­ty­sa­lu­eet tuo­vat hyö­ty­jä myös kau­pun­gil­le. Sai­rauk­sien ennal­taeh­käi­sy on edul­lis­ta terveydenhoitoa.

    Sopi­viin koh­tiin kau­pun­kia oli­si perus­tel­tua raken­taa kor­keam­pia asuintaloja.

    Oli­si hyvä tun­nis­taa yhä enem­män jo raken­net­tu­ja paik­ko­ja, jot­ka voi­si­vat vapau­tua muus­ta tar­koi­tuk­ses­ta asuin­käyt­töön. Mota­rei­den muut­ta­mi­nen asu­tuik­si bule­var­deik­si on yksi esi­merk­ki. Myös muun­lai­sia koh­tei­ta voi löy­tyä, kun yhteis­kun­ta muut­tuu ja kehittyy.

  18. O.S. kir­joit­ti 6.4.2014 klo 17.31: “Alu­ees­ta voi teh­dä tosia­sias­sa sul­je­tun ilman, että se ympä­röi­dään piik­ki­lan­goil­la ja por­til­le pan­naan aseis­tet­tu vartia. ”

    Tämä lie­nee Koi­vusaa­ren­kin tule­vai­suus, jos KSV:n nyky­suun­ni­tel­mia läh­de­tään toteut­ta­maan! Eikö oli­si yksin­ker­tai­sem­paa sovit­taa vain se Gug­gen­heim-museo sin­ne Nokian myy­mäl­le(?) ton­til­le poh­jois­puo­lel­la ja teh­dä ete­lä­puo­lel­le pel­käs­tään Hel­sin­gin tai vaik­ka koko Suo­men­lah­den meri­luon­toa esit­te­le­vä luon­to­kes­kus. Jätet­täi­siin pur­jeh­ti­joi­den alu­eet venei­li­jöil­le ja mata­li­kot vesi­lin­nuil­le ja luon­to rau­haan. Jus­si sai­si maa­merk­kin­sä, vih­reät luon­toar­von­sa, kokoo­mus­lai­set säi­ly­täi­si­vät vene­paik­kan­sa ja muut kau­pun­ki­lai­set meri­mai­se­man­sa! … Ai niin, ehkä SDP tar­vit­see myös sen van­hus­ten pie­nen pal­ve­lu­ta­lon, jos­ta gryn­de­rit voi­si­vat var­maan jär­jes­tää heil­le­kin muka­vat van­huu­den­päi­vien viet­to­pai­kat. Kaik­ki voittaisivat!

    O.S.:“Se kuin­ka sul­jet­tu alue tosia­sias­sa on, näkyy sii­tä, kuin­ka pal­jon sin­ne tulee satun­nai­sia ulko­puo­li­sia. Ei juu­ri ketään. Siis toswia­sias­sa suljettu.”

    Pal­jon­ko esim. Kata­jan­no­kal­le tulee ‘satun­nai­sia ulko­puo­li­sia’? Pidät­kö sitä­kin ‘tosia­sias­sa sul­jet­tu­na’ alueena?

    Entä mikä on Koi­vusaa­ren ympä­ril­le suun­ni­tel­tu­jen meren­täyt­tö­aluei­den ja raken­nus­ten este­vai­ku­tus taval­lis­ten kau­pun­ki­lais­ten meri­nä­ky­mil­le mm. Län­si­väy­läl­tä ja sen var­rel­ta, eri­tyi­ses­ti ete­län puo­lel­la ete­lään ja kaak­koon meren aaval­le ula­pal­le sekä Telk­kä­ku­jan puo­lel­ta luo­tee­seen, rei­til­tä jota pyö­räi­li­jät myös pal­jon käyttävät?

    Kata­ja­har­jun ram­pin pur­ku ja mut­ki­kas kier­to­tie Koi­vusaa­ren kaut­ta Espoon suun­taan lisäi­si, pait­si auto­li­ken­net­tä Koi­vusaa­res­sa, myös (lisä­pi­tuu­te­na ja kaik­ki­ne ris­teyk­si­neen) Laut­ta­saa­res­sa asu­vien mat­ka-aikaa län­teen men­täes­sä selvästi.

    1. Kata­ja­no­kal­le tulee tuhan­sia laut­ta­mat­kus­ta­jia, mes­su­vie­rai­ta Can­haan sata­maan ja asiak­kai­ta ravin­to­loi­hin ja vaik­ka mitä.

  19. KariS:
    Toi­vot­ta­vas­ti edes Vih­reil­lä on munaa vaa­tia tuon täy­sin äly­va­paan siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een kaa­voit­ta­mis­ta asun­noik­si ja sen vih­reän jät­tä­mis­tä vaik­ka sin­ne Kivi­no­kan nokkaan. 

    Ai niin – siir­to­la­puu­tar­hat ovat muu­ta­man har­van varak­kaan etuoi­keus, jol­lais­ta vih­reät puo­lus­taa vaik­ka tulok­se­na oli­si kuin­ka keh­noa kaupunkirakennetta

    Taas yksi bes­serwis­ser, jol­la ei ole mitään oike­aa tie­toa siir­to­la­puu­tar­hois­ta. Tyy­pil­li­sin siir­to­la­puu­tar­hu­ri on noin seit­sen­kymp­pi­nen eläk­keel­lä ole­va yksi­ne­lä­vä nai­sih­mi­nen, jol­la ei ole autoa ja pie­ni elä­ke. Sii­nä teil­le todel­li­sia varak­kai­ta. Vii­mek­si kun siir­to­la­puu­tar­hu­reis­ta teh­tiin kyse­ly, kes­ki-ikä oli 67 vuot­ta. Varak­kai­ta jou­dut kyl­lä etsi­tään luu­pil­la. Ja monet ovat viet­tä­neet alu­eel­la kym­me­niä vuo­sia. Nämä­kö pitäi­si ajaa siel­tä pois?

    Samaa sar­jaa on muu­ten suu­ri osa kesä­ma­jo­jen omis­ta­jis­ta esi­mer­kik­si Kivi­no­kas­sa. Mut­ta täl­lä poru­kal­la­han ei ole tun­ne­tus­ti mitään väliä. Kun­han saa­daan grun­de­reil­le raken­nus­maa­ta. 4000 asu­kas­ta Kivi­nok­kaan tar­koit­tai­si Kulos­aa­ren B‑osaa.

  20. Muu­ta­mia fak­to­ja, mik­si Kivi­nok­ka kan­nat­taa rakentaa:

    -Siir­to­la­puu­tar­ha tai mök­ki­ky­lä ei pal­ve­le isoa ylei­söä vihe­ra­lu­ee­na vaan on pie­nen pii­rin käytössä
    ‑Mök­kien hää­tä­mi­seen ja alu­een avaa­mi­seen kai­kil­le ei lie­ne syy­tä ellei siel­lä rakenneta
    ‑Lähis­töl­lä on pal­jon oikeas­ti hyviä vihe­ra­luei­ta, Mus­tik­ka­maa, Viik­ki… eikö riitä?
    ‑Hyväl­lä suun­nit­te­lul­la ran­nat jäte­tään hie­nok­si vih­reäk­si ei-pri­vaa­tik­si rei­tik­si kai­kil­le kaupunkilaisille
    ‑Met­ro on lähel­lä. Suu­rin osa Hert­to­nie­mes­tä, Hert­to­nie­men­ran­nas­ta ja Kulos­aa­res­ta saa raa­hau­tua 400–500 metrolle.
    ‑Hie­no ran­ta-alue on kau­pun­gin kes­kel­lä, mök­ki­ky­lät ovat saa­neet läh­teä kehi­tyk­sen jalois­ta pal­jon huo­nom­mil­la­kin pai­koil­la. Kata­ja­no­kal­le­kin oli­si voi­nut aika­naan jät­tää ne muu­ta­mat kalastajamajat..

  21. KKK:
    Jos ker­ran kau­pun­kil­la on rahaa Itä­väy­län kat­ta­mi­seen, mie­luum­min käyt­täi­sin ne rahat Itä­väy­län kat­ta­mi­seen Kulos­aa­ren ja Hert­to­nie­men met­roa­se­man koh­dal­la kuin Kivi­no­kan koh­dal­la. Näi­den ase­mien ympä­ris­töt ovat Itä­väy­län vuok­si­to­del­la väl­jäs­ti kaa­voi­tet­tu­ja. Kat­ta­mal­la Itä­väy­lä ase­mien vie­res­tä, saa­tai­siin huo­mat­ta­vas­ti asun­to­ja erin­omais­ten jul­kis­ten lii­ken­neyh­teyk­sien varten. 

    Yleis­kaa­van Visio 2050 näyt­tää Kulos­aa­ren ja Hert­to­nie­men­ran­nan koh­dal­ta tältä:
    Visio 2050, lii­te moot­to­ri­tiet, sivut 34–35 (ote)

    Vision yhtey­des­sä on siis teh­ty luon­nos mota­rin kan­nes­ta Kulos­aa­ren met­roa­se­mal­le ja Hert­to­nie­men met­roa­se­man län­si­puo­lel­le, mut­ta itä­puo­li on ilmei­ses­ti luonnostelematta. 

    Talou­del­li­ses­ti moot­to­ri­tei­den kat­ta­mi­nen on kan­nat­ta­vaa puu­haa ja sii­hen tar­vi­taan veron­mak­sa­jan rahaa vain väliai­kai­ses­ti. Jos kan­nen teke­mi­seen sijoi­te­taan tuo 375€ / k‑m2 ja parin vuo­den pääs­tä se myy­dään raken­nus­liik­keel­le 900€ / k‑m2, onhan sii­nä välis­sä kel­po kate. Vii­me vii­kon kokouk­ses­sa kaa­voi­tet­tiin juu­ri väl­jäs­ti Kruu­nu­vuo­ren ran­taan ja siel­lä pelk­kä kun­nal­lis­tek­niik­ka mak­saa 800–900€ / k‑m2.

    Näil­lä läh­tö­tie­doil­la Kivi­no­kan raken­ta­mis­ta on han­ka­la perus­tel­la sil­lä, että tont­ti­maas­ta oli­si pulaa. Lähem­pä­nä met­roa on tont­ti­maa­ta vaik­ka kuin­ka pal­jon. Näyt­tää enem­män­kin sil­tä, että ran­nat halu­taan pakol­la rakentaa.

    Visio 2050 ‑aineis­to kokonaisuudessaan:
    http://www.yleiskaava.fi/yleiskaava/aineistot

  22. Entä, jos siir­to­la­puu­tar­ho­jen pai­kal­le raken­tai­si talo­ja ja siir­to­la­puu­tar­hat siir­ret­täi­siin sin­ne, mis­sä talot ovat?

    Uudet asuk­kaat oli­si­vat lähem­pä­nä met­roa­se­maa, mut­ta siir­to­la­puu­tar­hat eivät oli­si niin kau­ka­na. Tont­tien läpi ei tuli­si niin pal­jon lii­ken­net­tä. Siir­to ei voi­si mak­saa ihan koh­tuut­to­mia. Mökit var­maan siir­tyi­si­vät nos­tu­ri­au­tol­la. Pen­saat ja ja moni­vuo­ti­set kas­vit käsi­pe­lil­lä. Puil­le ei voi­si mitään.

  23. Met­ro on lähel­lä. Suu­rin osa Hert­to­nie­mes­tä, Hert­to­nie­men­ran­nas­ta ja Kulos­aa­res­ta saa raa­hau­tua 400–500 metrolle.”

    Täy­tyi­si var­maan jär­jes­tää näil­le nur­kil­le joku opas­tet­tu kau­pun­ki­kier­toa­je­lu, jot­ta ummi­kot asi­aa tun­te­mat­to­mat näki­si­vät, mil­lais­ta oikeas­ti on Hert­to­nie­mes­sä — Hert­to­nie­men­ran­nas­sa — Kivinokassa.

    Hert­to­nie­mes­tä ja Hert­to­nie­men­ran­nas­ta pää­see sekä Hert­to­nie­men että Kulos­aa­ren met­roa­se­mal­le bus­sil­la 81. Ei siis tart­te raa­hau­tua yhtään mihinkään. 

    -Siir­to­la­puu­tar­ha tai mök­ki­ky­lä ei pal­ve­le isoa ylei­söä vihe­ra­lu­ee­na vaan on pie­nen pii­rin käytössä”

    Sen lisäk­si ehdot­tai­sin lii­ken­teen las­ken­taa sekä Kivi­no­kan por­til­le että Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­han läpi­kul­ku­teil­le. Sit­ten­pä­hän näh­täi­siin ihan fak­ta­na, kuin­ka pal­jon niis­sä käy päi­vit­täin poruk­kaa. Saat­tai­sit­te hämmästyä.

  24. Ihmet­te­li­jä:
    ‑Met­ro on lähel­lä. Suu­rin osa Hert­to­nie­mes­tä, Hert­to­nie­men­ran­nas­ta ja Kulos­aa­res­ta saa raa­hau­tua 400–500 metrolle. 

    Met­ro ei ole lähel­lä. Ihmi­nen on niin hidas eläin, että käve­ly Kulos­aa­ren met­roa­se­mal­ta Kivi­no­kan kär­keen tulee kes­tä­mään yli 10 minuut­tia, eikä sel­lai­nen käve­ly­mat­ka tule mis­sään tapauk­ses­sa hou­kut­te­le­maan jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töön, kun autol­la huraut­taa Stoc­kal­le vartissa. 

    Bus­si­lin­ja ei myös­kään hou­kut­te­le jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töön, kos­ka sen käyt­tä­jä­mää­rä tulee ole­maan pie­ni ja näin ollen vuo­ro­vä­li har­va, kos­ka bus­si­lin­jat aje­taan täs­mäl­leen sil­lä vuo­ro­vä­lil­lä, jol­la kaik­ki ihmi­set mah­tu­vat kyy­tiin ruuh­ka-aika­na ja jää jon­kin ver­ran vapai­ta istu­ma­paik­ko­ja. Käy­tän­nös­sä bus­si­lin­jan vuo­ro­vä­li on var­maan 20 minuut­tia. Lisäk­si bus­si ei yli­pään­sä ole hou­kut­te­le­va sel­lai­sil­le ihmi­siä joil­la on mah­dol­li­suus ostaa auto.

    Jos Kivi­nok­kaan halu­taan edes jon­kin­lai­nen jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­osuus, pitää sin­ne raken­taa rai­tio­tie tai ava­ta uusi met­roa­se­ma siir­to­la­puu­tar­han koh­dal­le. Vaih­toeh­dois­ta edel­li­nen tuot­taa sel­väs­ti lyhyem­mät käve­ly­mat­kat kuin jälkimmäinen.

    Olen yli­pään­sä pet­ty­nyt että vie­lä nyky­ään­kin sun­ni­tel­laan täl­lai­sia puh­da­sop­pi­sia auto­lä­hiöi­tä, ja myös vih­reät ovat muka­na kan­nat­ta­mas­sa auto­lä­höi­den rakentamista.

  25. Kun­nal­lis­mies: On tur­haa nime­tä Hel­sin­gin ydin­kes­kus­taan aukio jon­kun Tekla Hul­ti­nin mukaan, jos­ta kukaan ei ole kos­kaan kuul­lut­kaan. Sen sijaan esi­mer­kik­si Päi­vä­leh­den aukio oli­si sopi­nut hyvin Sano­ma­ta­lon ja Kias­man välis­sä sijait­se­van aukion nimeksi.

    Kuin­ka moni on luke­nut Päi­vä­leh­teä? Sehän oli nuor­suo­ma­lais­ten poliit­ti­sen leh­ti, jon­ka jul­kai­su lope­tet­tiin 110 vuot­ta sit­ten. Itse en tun­ne oikein min­kään kau­pun­gin aukioi­den nimiä.

  26. Samp­sa: Kus­tan­nus­puo­lel­la vas­taa­va Hämeen­lin­nan kan­si mak­soi 30 mil­joo­naa ja sii­hen pääl­le teh­tiin 80000 k‑m2 eli ker­ros­ne­liön hin­nak­si tuli 375€. Jos tuo sisäl­si myös kun­nal­lis­tek­nii­kan kan­nen sisään, se oli todel­la edul­lis­ta raken­ta­mis­ta. Vesi­huol­to ja säh­köt kun pitää teh­dä joka tapauk­ses­sa. Saa­tiin huk­ka­ti­la käyt­töön ja samal­la asu­mis­viih­ty­vyys ylös, kun lii­ken­teen melu väheni. 

    Kus­tan­nus­puo­lel­la kan­si-inves­toin­nit ovat todel­la edul­li­sia teh­dä. Kukaan vaan ei uskal­la sanoa ääneen, mitä kus­tan­nuk­sia niis­tä tulee 40 vuo­den pääs­tä, kun tulee ensim­mäi­nen perus­kor­jausi­kä vas­taan. ja sen jäl­keen. En aina­kaan tie­dä yhdes­sä­kään kun­nal­li­ses­sa kan­si­hank­kees­sa Suo­mes­sa poh­di­tun poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa yhtään mitään perus­kor­jaus­asioi­hin liit­tyen. Rat­kai­su on ok, jos kan­nen omis­taa joku yksi­tyi­nen taho, joka myös hoi­taa perus­kor­jauk­set. Mut­ta esim. Tam­pe­reen kan­si­hank­kees­sa kan­nen omis­tus on suun­ni­tel­mien mukaan Tam­pe­reen kau­pun­gil­la, ja kan­nen pääl­le tulee sit­ten sato­jen mil­joo­nien euro­jen raken­nel­mat. Sii­tä, mitä perus­kor­jaus­tar­pei­ta kan­si­ra­ken­nel­mal­le tulee ja mis­sä­kin vai­hees­sa sen eli­ni­kää, ei ole puhut­tu mitään.

  27. Jalan­kul­ki­ja: Taas yksi bes­serwis­ser, jol­la ei ole mitään oike­aa tie­toa siirtolapuutarhoista. 

    Kun täl­lä pals­tal­la on asian­tun­ti­joi­ta, Jalan­kul­ki­ja tai joku muu siir­to­la­puu­tar­hois­ta tie­tä­vä osaa var­mas­ti ker­toa, pal­jon­ko yhden mökin hal­ti­ja mak­saa tont­ti­vuo­kraa kau­pun­gil­le vuodessa?

    Sitä ihmet­te­len, että Hel­sin­gin asuin­ker­ros­ta­lo­jen tont­ti­vuo­krat nos­te­taan pil­viin, mut­ta kai­ke­ti kau­pun­ki on tasa-arvoi­ses­ti nos­ta­nut siir­to­la­puu­tar­ho­jen maksuja?

    Käsit­tääk­se­ni siir­to­la­puu­tar­hat eivät myös­kään ole avoi­mia tilo­ja 365 d/ 24 h, vaan lähin­nä osan aikaa kesäl­lä, mut­ta vää­rän käsi­tyk­se­ni saa korjata.

    Kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen mer­ki­tys siir­to­la­puu­tar­hoil­la on ja sik­si nii­tä ei pidä jyrä­tä. Mui­ta Kivi­no­kan mök­ke­jä en sen sijaan ymmär­rä — mis­sä avoi­mel­la aidat­to­mal­la alu­eel­la kul­kee esi­mer­kik­si koti­rau­han alue, vai estä­vät­kö siel­lä tääl­lä ole­vat mökit käy­tän­nös­sä ylei­sen oles­ke­lun alueella?

    Vie­lä vähem­män ymmär­rän lisä­mök­kien raken­ta­mi­sen, ellei niis­tä sit­ten saa­da kun­non tuot­toa kau­pun­gil­le. Joko aito puisto/virkistysalue tai sit­ten raken­ne­taan asun­to­ja, eikä mitään sub­ven­toi­tu­ja mök­ke­jä paril­le onnekkaalle.(toivottavasti ei

  28. Ter­ve,

    Kyl­la se tei­dan siir­to­la­puu­tar­ha­lais­ten­ne asen­ne jokai­seen lapi­kul­ki­jaan on niin viha­mie­li­nen, ettei sen kaut­ta moni uskal­la kul­kea. Kor­jat­kaa ensin omaa kay­tos­tan­ne vaik­ka vihaa­mia­si koi­ran talut­ta­jia koh­taan, niin ehka jos­kus me muut­kin hel­sin­ki­lai­set ymmar­tai­sim­me tei­dan eri­kois­puu­tar­han­ne arvon.

    t. Mik­ko

    Jalan­kul­ki­ja: Osmo, älä nyt viit­si puhua puu­ta hei­nää. Tulit juu­ri todis­ta­neek­si, ettet ole kos­kaan käy­nyt Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­has­sa (etkä var­maan mis­sään muus­sa­kaan siir­to­la­puu­tar­has­sa). Ter­ve­tu­loa kos­ka tahan­sa kesäl­lä pai­kan pääl­le kat­so­maan, kuin­ka pal­jon siel­lä käy “satun­nai­sia ulko­puo­li­sia”. Jot­ka ovat kaik­kea muu­ta kuin satun­nai­sia, ulko­puo­li­sia kylläkin.Herttoniemen siir­to­la­puu­tar­ha on läheis­ten asu­ma-aluei­den (siis esi­mer­kik­si Hert­to­nie­men­ran­nan ja Kulos­aa­ren) asuk­kai­den kes­kei­nen ulkoi­lua­lue. Teil­lä pör­rää päi­vit­täin lap­si­per­hei­tä leik­ki­ken­täl­lä, lenk­kei­li­jöi­tä ja koi­ra­no­mis­ta­jia (mikä sekään ei ole hal­vek­si­tat­va har­ras­tus vaik­ka­kaan ei kovas­sa kurs­sis­sa täl­lä tontilla).Ei kan­nat­tai­si esit­tää fak­ta­na asioi­ta, jois­ta ei ole min­kään­lais­ta oma­koh­tais­ta tietoa.Oikeassa olet vain sii­nä, että lyhin mat­ka Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­la ja kaup­poi­hin kul­kee siir­to­la­puu­tar­han läpi. Sik­si sitä käyt­tä­vät joka iki­nen päi­vä kym­me­net ja kym­me­net Kivi­nok­kaan menijät.

    1. Oikeas­sa olet vain sii­nä, että lyhin mat­ka Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­la ja kaup­poi­hin kul­kee siir­to­la­puu­tar­han läpi. Sik­si sitä käyt­tä­vät joka iki­nen päi­vä kym­me­net ja kym­me­net Kivi­nok­kaan menijät

      En todel­la­kaan ole käy­nyt Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­has­sa, mut­ta moneen muu­hun olen uskal­tau­tu­nut. Yleen­sä niis­sä on ylei­söl­le avoin­na vain yksi port­ti, jot­ta ei syn­tyi­si häi­rit­se­vää läpi­kul­kua. Jos Hert­to­nie­mes­sä asia on toi­sin ja se on todel­la auki 24 H/vrk vuo­ro­kau­des­sa kesät tal­vet, sil­loin­han ei pel­kää­mää­ni este­vai­ku­tus­ta todel­la­kaan syn­ny. Jos­tain syys­tä viras­to ei kui­ten­kaan ole joh­ta­nut kevyen lii­ken­teen väy­lää Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­le tätä kaut­ta vaan on ryh­ty­nyt puu­haa­maan kiis­ta­na­lais­ta sil­taa Kulos­aa­ren met­roa­se­mal­le. Tuo sil­ta­han käy tar­peet­to­mak­si, jos siir­to­la­puu­tar­ha­vä­ki toi­vot­taa kevyen lii­ken­teen rei­tin ter­ve­tul­leek­si joh­det­ta­vak­si oman alu­een­sa läpi.

  29. Kysy­mys:
    Mis­tä on kyse, jos osa tie­tys­tä raja­tus­ta jou­kos­ta suun­nit­te­lee rikok­sen, esi­mer­kik­si rais­kauk­sen, val­mis­te­lee sen, ja sel­vit­tää samal­la onko enem­mis­tö tuos­ta raja­tus­ta poru­kas­ta sen kan­nal­la, ja jos sat­tui­si ole­maan, lopul­ta päät­täi­si toteut­taa sen?

    Vas­taus:
    Yksi ilmei­nen oikea vas­taus näyt­täi­si ole­van: Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­va (25.3.2014 päivitys),
    joka meren­täyt­töi­neen ja lukui­si­ne mui­ne epä­koh­ti­neen aina­kin maal­li­kon (ja useim­pien venei­li­jöi­den­kin) mie­les­tä vai­kut­taa edel­leen­kin suo­ras­taan käsit­tä­mät­tö­män jul­keal­ta, ympä­ris­tön­sä pilaa­val­ta suunnitelmalta. 

    Eikö jokai­sen kun­non kan­sa­lai­sen tuli­si pyr­kiä ehkäi­se­mään moi­set, pahat aikeet sil­loin­kin, jos rais­kauk­sen koh­tee­na on meri­luon­to ja sen mai­se­mat, sekä kau­pun­ki­lais­ten ulkoi­luun, vir­kis­tyk­seen ja eri har­ras­tuk­siin­sa (mm. venei­ly kaik­ki­ne eri vai­hei­neen) käyt­tä­mä alue ja sen ympäristö.

    Mis­sä on laki ja mis­sä on oikeus? Mis­sä kul­kee oikea­mie­li­sen val­lan­käy­tön raja? 

    En oli­si aikoi­naan iki­nä usko­nut, että minul­le oli­si kos­kaan tul­lut tar­vet­ta ryh­tyä yhteis­tä ympä­ris­töäm­me puo­lus­ta­maan. Olin aiem­min kuvi­tel­lut, että Osmo kump­pa­nei­neen (muut luon­toa ja lähi­luon­toa­kin arvos­ta­vat pii­rit mukaan­lu­kien) oli­si­vat saa­neet asiat jo sel­lai­sel­le mal­lil­le, että sii­hen ei oli­si ollut enää tar­vet­ta. Toi­saal­ta, Ukrai­nan tapauk­set ovat vii­mek­si osoit­ta­neet, että demo­kra­tia­kaan (oikea tai ei) ei aina tun­nu toimivan. 

    Osmo, onko vuo­si­kym­men­ten aika (Kata­jan­no­kal­la asuen?) pääs­syt näi­vet­tä­mään luontosuhteesi?

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ovat­ko vih­reät kan­nat­ta­mas­sa Kivi­no­kan rakentamista?

    Näin kau­kaa kat­soen Hel­sin­gin kun­nal­lis­po­li­tiik­ka näyt­täi­si vähän sil­tä, että kaik­ki puo­lu­eet kan­nat­ta­vat mah­ta­vaa ja kas­va­vaa Hel­sin­kiä. Kokoo­mus ja dema­rit ehkä raken­ta­vat Kivi­no­kan. Vih­reät raken­ta­vat kokoo­muk­sen kans­sa Var­tio­saa­ren. Muut kuin kokoo­mus raken­ta­vat Talin golf­ken­tän. (yksi­tyis­koh­dat eivät vält­tä­mät­tä oikein)

    Juo­ni on siis se, että useim­mi­ten löy­tyy enem­mis­tö yhden puo­lu­een suo­sik­kia­lu­een raken­ta­mi­sek­si, kos­ka tuon puo­lu­een suo­sik­kia­lue ei tie­ten­kään ole mui­den puo­luei­den suo­sik­kia­lue. Kuka­ties joi­tain aluei­ta reken­ne­taan jopa kos­tok­si, kun muut pila­si­vat ja raken­si­vat oman suo­sik­kia­lu­een. Mut­ta kaik­ki puo­lu­eet “hyö­ty­vät”, kos­ka Hel­sin­gin väki­lu­ku kas­vaa, ja oma puo­lue ei ollut syy­pää tie­tyn raken­ne­tun alu­een (vaik­ka­pa Kivi­no­kan) raken­ta­mi­seen. Teho­kas­ta kon­sen­sus­po­li­tiik­kaa siis, kaik­kien mah­dol­lis­ten aluei­den raken­ta­mi­sek­si täyteen.

    1. Muu Suo­mi arvos­te­lee Hel­sin­kiä kaa­voi­tuk­sen hitau­des­ta ja sii­tä joh­tu­vas­ta asun­to­pu­las­ta. Hel­sin­gin hid­fas­ta kaa­voi­ty­us­ta on syy­tet­ty jopa Suo­men talou­del­li­sis­ta vaikeuksista.

  31. Niin kau­an kuin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa pide­tään raken­ta­mat­to­mi­na Josa­fa­tin kal­lioi­den kal­tai­sia tyh­jiä tont­te­ja, kaik­ki argu­men­tit kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­ses­tä ovat pelk­kää tyh­jää höpinää.”

    Josa­fa­tin kal­lioi­den ympä­ril­lä asuu puo­len kilo­met­rin säteel­lä yli 13 000 asukasta,eli enem­män kuin Liek­san kaupungissa.

  32. Alla suo­ra lai­naus kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton sivuilta:

    Kivi­no­kan jouk­ko­lii­ken­ne perus­tui­si met­roon ja lii­tyn­tä­bus­si­lin­jaan. Alu­ees­ta on tar­koi­tus suun­ni­tel­la mah­dol­li­sim­man autoriippumaton.”

    Kuten suun­ni­tel­mas­ta näkyy, niin val­tao­sa raken­nus­kan­nas­ta on kau­ka­na Met­roa­se­mis­ta, joten jul­ki­nen lii­ken­ne perus­tuu voi­mak­kaas­ti lii­tyn­tä­bus­siin. Lii­tyn­tä­bus­sien varas­sa ole­vat kau­pun­gin­osat ovat nime­no­maan kaik­kein autois­tu­neim­pia. Tuo lii­ken­neu­to­pia on täy­sin irral­la todel­li­suu­des­ta nykyi­sel­lä suunnitelmalla.

    Jos alu­ees­ta oikeas­ti halu­taan vähä­au­toi­nen, niin raken­ta­mi­nen on pai­no­tut­ta­va pal­jon lähem­mäs Hert­to­nie­men met­roa­se­maa, jol­loin siir­to­la­puu­tar­ha on lii­pa­si­mel­la. Toi­se­na vaih­toeh­to­na on hyväk­syä nykyi­sel­lä suun­ni­tel­mal­la, että tuon­ne muut­taa autoi­le­via ihmi­siä, jol­loin myös autoil­le pitää vara­ta tilaa.

  33. Hert­to­nie­mes­tä ja Hert­to­nie­men­ran­nas­ta pää­see sekä Hert­to­nie­men että Kulos­aa­ren met­roa­se­mal­le bus­sil­la 81. Ei siis tart­te raa­hau­tua yhtään mihinkään.”

    Ja Hert­to­nie­men­ran­nas­ta pää­see myös Lin­nan­ra­ken­ta­jan­tie­tä kul­ke­vil­la Laa­ja­sa­lon bus­seil­la, joi­ta menee sol­ke­naan. Kivi­nok­kaan oli­si mah­do­ton­ta saa­da yhtä hyviä jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä eten­kään tuol­la asu­kas­mää­räl­lä. Ilmi­sel­vä auto­lä­hiön paik­ka se on.

  34. Jalan­kul­ki­ja:
    Kuin­ka­han mon­ta ker­taa tääl­lä jou­tuu ker­to­maan, että siir­to­la­puu­tar­hat ovat kai­kil­le avoi­mia aluei­ta, joi­den ylei­sil­lä alueil­la voi kul­kea vapaas­ti. Miten oli­si, jos lope­tet­tai­siin tämä fak­to­jen vääristely? 

    Jos­pa lope­tet­tai­siin se fak­to­jen vää­ris­te­ly. Siir­to­la­puu­tar­ha-alueil­la ei voi kul­kea vapaas­ti edes ylei­sil­lä alueil­la. Esi­mer­kik­si Mar­ja­nie­men siir­to­la­puu­tar­han por­tit ovat lukos­sa a) öisin (klo 22–07) ja b) tal­vi­sin (1.10.–30.4.).

    Siir­to­la­puu­tar­hat ovat käy­tän­nös­sä yksi­tyi­siä puis­to­ja, jois­sa ulko­puo­li­set saa­vat liik­kua eril­li­siä käy­tä­viä pitkin.

    Aika moni siir­to­la­puu­tar­ha sijait­see nyky­ään alu­eel­la, joka otet­tai­siin var­mas­ti raken­nus­maak­si, jos vain voi­tai­siin, sil­lä ne sijait­se­vat niin lähel­lä rai­de­lii­ken­neyh­teyk­siä, että siir­to­la­puu­tar­hoi­na ne ovat lähes huk­ka­käy­tös­sä. Mie­luum­min tie­tys­ti ottai­sin Mar­ja­nie­men siir­to­la­puu­tar­han pai­kal­le oikean puis­ton kuin rakennuksia.

    Siir­to­la­puu­tar­hois­ta tääl­lä on kes­kus­tel­tu ennen­kin, mut­ta esi­mer­kik­si Mar­ja­nie­mes­sä siir­to­la­puu­tar­han takia mat­ka Tuli­suon­ku­jan ris­teyk­ses­tä Itä­väy­län ylit­tä­vän käve­ly­sil­lan ris­teyk­seen 250 met­riä pitem­pi kuin se oli­si, jos siir­to­la­puu­tar­han läpi voi­si oikais­ta. Ei onnis­tu, kos­ka poh­jois­reu­nal­la ei ole edes port­tia, eikä se oli­si edes auki talvisin.

  35. Laa­ja­sa­lon laut­tu­ri:
    Oli­si todel­la lyhyt­nä­köis­tä talou­den­pi­toa, jos käyt­tö­kun­toi­nen mil­jar­di­luo­kan voi­ma­la ajet­tai­siin jon­kun rai­tio­sil­lan takia alas ennen kuin se on tul­lut käyt­töi­kän­sä päähän. 

    Voi­ma­lan käyt­töi­kää pitäi­si päin­vas­toin lisä­tä teke­mäl­lä kor­jausin­ves­toin­te­ja, niin­kuin mihin tahan­sa lai­tok­seen. Nämä myös paran­tai­si­vat lai­tok­sen ympäristövaikutuksia.

    Kysy­mys on nyt sii­tä, että se voi­ma­la vie Hana­saa­ren ver­ran tilaa, ja lisäk­si sii­tä että Hele­nil­le on joku pää­hän­pint­ty­mä että he ei voi elää sil­lan kans­sa. Jos ei voi teh­dä sil­to­ja, niin Som­pa­saa­res­ta tulee juu­ri­kin sel­lai­nen pus­sin­pe­rä kuin mitä tuos­sa Kivi­no­kan kaa­vas­sa on ongel­ma. Lisäk­si koko Kruu­nu­vuo­ren ja muun Laa­ja­sa­lon lii­ken­neyh­tey­det eivät lyhyes­ti sanot­tu­na toimi. 

    Kyse on kym­me­nien tuhan­sien ihmis­ten asun­nois­ta, mil­jar­dien raken­nus­pro­jek­teis­ta ja kau­pun­ki­lais­ten omis­ta­man tont­ti­maan arvos­ta. Ja toi­sel­la puo­lel­la vaa­ka­ku­pis­sa on se että voi olla että tart­tis teh­dä jotain, esi­mer­kik­si logis­tiik­kaa, jot­ta sai­si polt­toai­net­ta liik­ku­maan kilo­met­rin verran.

    Läh­de­tään­kö nyt vaik­ka sii­tä, että Van­taan Ener­gia tuot­taa läm­pön­sä ja säh­kön­sä Mar­tin­laak­sos­sa, ja sin­ne tus­kin tuo­daan polt­toai­ne joki­lai­val­la. Tai että koko Lah­den kau­pun­ki läm­pi­ää hii­lel­lä jon­ka sata­ma on Lovii­sas­sa. Kuo­lee­ko ne siel­lä kyl­mään ja ovat­ko ener­giayh­tiöt konkurssikypsiä?

    Lyhyes­ti sanot­tu­na, Helen saa toki tode­ta että oli­si kiva jos mikään ei muut­tui­si kau­pun­gis­sa, mut­ta ei me nyt voi­da koko kau­pun­ki sil­tä poh­jal­ta pyörittää.

  36. Jalan­kul­ki­ja: Osmo, älä nyt viit­si puhua puu­ta hei­nää. Tulit juu­ri todis­ta­neek­si, ettet ole kos­kaan käy­nyt Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­has­sa (etkä var­maan mis­sään muus­sa­kaan siirtolapuutarhassa). 

    Ter­ve­tu­loa kos­ka tahan­sa kesäl­lä pai­kan pääl­le kat­so­maan, kuin­ka pal­jon siel­lä käy “satun­nai­sia ulko­puo­li­sia”. Jot­ka ovat kaik­kea muu­ta kuin satun­nai­sia, ulko­puo­li­sia kylläkin.

    Oikeas­sa olet vain sii­nä, että lyhin mat­ka Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­la ja kaup­poi­hin kul­kee siir­to­la­puu­tar­han läpi. Sik­si sitä käyt­tä­vät joka iki­nen päi­vä kym­me­net ja kym­me­net Kivi­nok­kaan menijät. 

    Jos Kivi­nok­kaan raken­net­tai­siin, asuk­kail­la on tar­ve pääs­tä kul­ke­maan met­roa­se­mal­le ja kauppoihin
    muul­loin­kin kuin kesäl­lä päi­vä­sai­kaan. Tal­vel­la ja öisin por­tin on var­mas­ti tuol­la­kin lukit­tu. Jos ei ole, voi­sin vaik­ka lyö­dä vetoa, että uusiin taloi­hin vedo­ten siir­to­la­puu­tar­ha-alue vaa­dit­tai­siin aida­tuk­si ja luki­tuk­si, jot­ta Kivi­no­kan asuk­kai­den häi­riöt voi­tai­siin ohja­ta siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een ulkopuolelle.

    Mene­pä itse käy­mään jol­la­kin siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eel­la tal­vel­la, niin näet, kuin­ka vähän siel­lä on ulko­puo­li­sia. Muis­tu­tan täs­sä vie­lä sii­tä, että esi­mer­kik­si Mar­ja­nie­men siir­to­la­puu­tar­has­sa oli ennen tal­vi­sin latu, joka kier­si pit­kin käy­tä­viä. Sen käyt­tö lop­pui, kun alue aidat­tiin 2000-luvun alus­sa. Samoin aita tuho­si las­ten pulk­ka­mäen. Suu­rim­man osan vuo­des­ta siir­to­la­puu­tar­hat ovat tiheäs­ti asu­tul­la alu­eel­le pelk­kia estei­tä, joi­den vir­kis­ty­sar­vo rajoit­tuu kau­pun­kia kau­niim­paan mai­se­maan, jota ei kui­ten­kaan pää­se kat­so­maan läheltä.

  37. Jalan­kul­ki­ja:
    Sen lisäk­si ehdot­tai­sin lii­ken­teen las­ken­taa sekä Kivi­no­kan por­til­le että Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­han läpi­kul­ku­teil­le. Sit­ten­pä­hän näh­täi­siin ihan fak­ta­na, kuin­ka pal­jon niis­sä käy päi­vit­täin poruk­kaa. Saat­tai­sit­te hämmästyä. 

    Tätä kan­na­tan. Ehdo­tan mit­taus­jak­sok­si 1.1.–31.1. Saat­tai­sit­te hämmästyä.

  38. Kivi­nok­kaan esi­te­tään nyt puu­ker­ros­ta­lo­val­tais­ta kau­pun­gin­osaa, jos­sa oli­si 6000 asu­kas­ta. Kau­pun­ki on kek­si­nyt kep­pi­he­vo­sek­seen puu­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen, jot­ta Hel­sin­gin loput­kin meren­ran­nat saa­daan raken­net­tua asun­noik­si. Vii­mek­si tätä puu­kort­tia käy­tet­tiin, kun päät­tä­jiä yri­tet­tiin tai­vu­tel­la suo­peak­si Gug­gen­hei­min museohankkeelle.

  39. kom­ment­ti: Kus­tan­nus­puo­lel­la kan­si-inves­toin­nit ovat todel­la edul­li­sia teh­dä. Kukaan vaan ei uskal­la sanoa ääneen, mitä kus­tan­nuk­sia niis­tä tulee 40 vuo­den pääs­tä, kun tulee ensim­mäi­nen perus­kor­jausi­kä vas­taan. ja sen jälkeen.

    No tuon Itä­väy­län kan­nen kus­tan­nusar­vio on 165 mil­joo­naa euroa koko­nai­suu­des­saan, ja tosi­aan toi kor­jaus oli­si aika­naan. Sen sijaan met­ron tun­ne­loin­ti on ver­rat­taen hal­paa, 50 mil­liä, joka sekin on toki aika pos­ke­ton sum­ma. Viras­ton luvut:

    Kat­ta­mi­nen ja tunnelointi
    • Met­ron tun­ne­loin­ti 50 milj. euroa
    • Itä­väy­län beto­ni­kan­si 150 milj. euroa
    • Itä­väy­län lin­jauk­sen muut­ta­mi­nen 15 milj. euroa

    KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 255 — 265 milj. euroa
    (n. 850 €/k‑m²)
    TONTTITULOT YHTEENSÄ (307 000 k‑m²) 190 milj. euroa

    Vaik­ka neliöi­tä on saa­tu oikein kivas­ti, niin ei tää mota­rin­var­sien raken­ta­mi­nen noil­la kan­sil­la ja tun­ne­leil­la oikein ete­ne. Bule­var­di­soi­mal­la saa suu­rin piir­tein ker­ros­ne­liö­mää­rän mur­tao­sal­la kustannuksia.

  40. 2) Moot­to­ri­tie­mäi­nen ris­teys on tol­kut­to­man suu­ri. Sopi­mal­la val­tion kans­sa, että moot­to­ri­tien päät­ty­mis­tä kos­ke­va mer­kin­tä ja nopeus­ra­joi­tus 60 km/h siir­re­tään kau­pun­gin rajal­le, sääs­tyi­si pal­jon maa­ta ja rahaa. Tämä ei tar­koi­ta vie­lä Län­si­väy­län bule­var­di­soin­tia vaan moot­to­ri­tie­liit­ty­mien muut­ta­mis­ta maantieliittymiksi.

    Jos nyt hae­taan sel­lais­ta mitään ei muu­te­ta Län­si­väy­läl­lä ‑vaih­toeh­toa, niin ilmei­nen vaih­toeh­to on vaan jät­tää se liit­ty­mä teke­mät­tä. Aja­tus­han oli osin kai kor­va­ta Kata­ja­har­jun liit­ty­mä sil­lä, samal­la kun se kate­taan, mut­ta kun toi ei ete­ne niin mik­si ihmees­sä? Eli teh­dään vaan kevyeh­kö rin­nak­kais­ka­tu Hana­saa­ren ja Koi­vusaa­ren liit­ty­mien välil­lä, jota kaut­ta Koi­vusaa­ren lii­ken­ne kul­kee. Tuo ei ole iso lii­ken­ne­mää­rä. Mal­lia voi kat­soa Hana­saaa­ren bussipysäkistä.

  41. Äh, kir­joi­tin: Eli teh­dään vaan kevyeh­kö rin­nak­kais­ka­tu Hana­saa­ren ja Koi­vusaa­ren liit­ty­mien välil­lä, jota kaut­ta Koi­vusaa­ren lii­ken­ne kul­kee. Ja tar­koi­tin tie­ten­kin Hana­saa­ren ja Kata­ja­har­jun liit­ty­mien välillä.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En todel­la­kaan ole käy­nyt Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­has­sa, mut­ta moneen muu­hun olen uskal­tau­tu­nut. Yleen­sä niis­sä on ylei­söl­le avoin­na vain yksi port­ti, jot­ta ei syn­tyi­si häi­rit­se­vää läpi­kul­kua. Jos Hert­to­nie­mes­sä asia on toi­sin ja se on todel­la auki 24 H/vrk vuo­ro­kau­des­sa kesät tal­vet, sil­loin­han ei pel­kää­mää­ni este­vai­ku­tus­ta todel­la­kaan syn­ny. Jos­tain syys­tä viras­to ei kui­ten­kaan ole joh­ta­nut kevyen lii­ken­teen väy­lää Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­le tätä kaut­ta vaan on ryh­ty­nyt puu­haa­maan kiis­ta­na­lais­ta sil­taa Kulos­aa­ren met­roa­se­mal­le. Tuo sil­ta­han käy tar­peet­to­mak­si, jos siir­to­la­puu­tar­ha­vä­ki toi­vot­taa kevyen lii­ken­teen rei­tin ter­ve­tul­leek­si joh­det­ta­vak­si oman alu­een­sa läpi.

    Kevyt lii­ken­ne sekä jalan että fil­la­ril­la on kul­ke­nut Kivi­no­kas­ta Hert­to­nie­meen ja takai­sin jo vuo­si­kym­me­niä Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­han läpi Lumi­kel­lon­tie­tä pit­kin. Kum­mas­sa­kaan pääs­sä ei ole sul­jet­ta­vaa port­tia, eikä siir­to­la­puu­tar­has­sa ole muu­ten­kaan tal­vek­si sul­jet­ta­via portteja. 

    Toi­nen jut­tu on se, että alu­eel­la ei ole tal­vi­kun­nos­sa­pi­toa, kos­ka se ei ole muu­ten­kaan tal­vel­la eri­tyi­ses­sä aktii­vi­käy­tös­sä. Lumi­ke­leil­lä läpi pää­see siis suk­sil­la mut­ta huo­nos­ti fil­la­ril­la tai jalkaisin.

    Kukaan ei ole var­maan las­ke­nut läpi­kul­ki­joi­den päi­vit­täi­siä mää­riä kos­ka he eivät herä­tä mök­ki­läi­sis­sä mitään into­hi­mo­ja. Mut­ta jos kul­ki­joi­ta on tun­nis­sa pari­kym­men­tä, se tar­koit­taa päi­väs­sä useam­paa sataa henkeä.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muu Suo­mi arvos­te­lee Hel­sin­kiä kaa­voi­tuk­sen hitau­des­ta ja sii­tä joh­tu­vas­ta asun­to­pu­las­ta. Hel­sin­gin hid­fas­ta kaa­voi­ty­us­ta on syy­tet­ty jopa Suo­men talou­del­li­sis­ta vaikeuksista.

    Hel­sin­ki­läi­set arve­le­vat pelas­ta­van­sa maa­lai­set susil­ta ja omal­ta jäl­keen­jää­nei­syy­del­tään raken­taes­saan heil­le ker­ros­ta­lo­re­ser­vaat­te­ja kau­pun­kiin. Muut kun­nat haluai­si­vat pitää nuo asuk­kaat itsel­lään, eivät­kä siis haluai­si tul­la “pelas­te­tuik­si”. En ole vie­lä kuul­lut kun­nas­ta, joka haluai­si lähet­tää asuk­kaan­sa Helsinkiin. 🙂

    Hel­sin­ki­läi­set usko­vat oman kau­pun­kin­sa elät­tä­vän koko Suo­men, joten he ehkä pitä­vät Suo­men huo­non talous­ti­lan­teen syy­nä sitä, että kaik­kia Suo­ma­lai­sia ei ole vie­lä saa­tu sii­ret­tyä Hel­sin­kiin. Muu­al­la Suo­mes­sa ihmi­set eivät näe kovin suur­ta eroa sii­nä, hit­saa­vat­ko he metal­lia Hel­sin­gis­sä vai muualla. 😉

  44. Pek­ka Vuo­ri:
    “Niin kau­an kuin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa pide­tään raken­ta­mat­to­mi­na Josa­fa­tin kal­lioi­den kal­tai­sia tyh­jiä tont­te­ja, kaik­ki argu­men­tit kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­ses­tä ovat pelk­kää tyh­jää höpinää.”

    Josa­fa­tin kal­lioi­den ympä­ril­lä asuu puo­len kilo­met­rin säteel­lä yli 13 000 asukasta,eli enem­män kuin Liek­san kaupungissa.

    Entäs sit­ten? Raken­ta­ma­ton tont­ti on raken­ta­ma­ton tont­ti. Vie­res­sä on Bra­hen kent­tä ja vas­ta­pää­tä Tau­no Palon puis­to, joten lii­kun­ta- ja vir­kis­tys­paik­ko­ja riit­tää. Josa­fa­tin kal­liot eivät ole mikään puis­to vaan hen­gen­vaa­ral­li­nen jyr­kän­ne hyvil­lä lii­ken­neyh­teyk­sil­lä ja vie­res­sä kul­ke­val­la kunnallistekniikalla.

  45. Kun täl­lä pals­tal­la on asian­tun­ti­joi­ta, Jalan­kul­ki­ja tai joku muu siir­to­la­puu­tar­hois­ta tie­tä­vä osaa var­mas­ti ker­toa, pal­jon­ko yhden mökin hal­ti­ja mak­saa tont­ti­vuo­kraa kau­pun­gil­le vuodessa?”

    Hel­sin­gin kau­pun­ki vuo­kraa siir­to­la­puu­tar­hat nii­tä hal­lin­noi­vil­le siir­to­la­puu­tar­hayh­dis­tyk­sil­le, joka perii ja tilit­tää kau­pun­gil­le sen mää­rit­te­le­mät vuo­krat. Vuo­kra on sidot­tu indek­siin, ja se nousee vuo­sit­tain. Tämän­vuo­ti­nen vuo­kra on 1,37 euroa neliöl­tä. Kes­ki­mää­räi­nen ton­tin­ko­ko on noin 400 neliö­tä, joten vuo­kraa ker­tyy suun­nil­leen 550 euroa. 

    Sen lisäk­si vuo­kra­lai­set mak­sa­vat yhdis­tyk­sel­le vedes­tä, säh­kös­tä, jäte­huol­los­ta ja yleis­ten aluei­den hoi­dos­ta (nur­mi­kot, leik­ki­ken­tät, urhei­lu­ken­tät, ylei­set tilat jne.) Mök­ki­läi­set siis kus­tan­ta­vat suu­rek­si osak­si yleis­ten aluei­den yllä­pi­don, jot­ka ovat kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten käy­tet­tä­vis­sä. Siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eet ovat käsit­tääk­se­ni ainoa puis­tok­si kaa­voi­tet­tu alue, jon­ka yllä­pi­don kus­tan­ta­vat yksityishenkilöt.

    Neliö­vuo­kra on sama kuin Talin golf­ken­täl­lä kui­ten­kin sil­lä ero­tuk­sel­la, että kau­pun­ki sub­ven­toi Talin gol­fa­rei­ta mak­sa­mal­la vuo­kras­ta vuo­des­sa val­tao­san eli noin puo­li mil­joo­naa euroa.

    Käsit­tääk­se­ni siir­to­la­puu­tar­hat eivät myös­kään ole avoi­mia tilo­ja 365 d/ 24 h, vaan lähin­nä osan aikaa kesäl­lä, mut­ta vää­rän käsi­tyk­se­ni saa korjata.”

    Mökit ovat kevyt­ra­ken­tai­sia lau­ta­mök­ke­jä, jot­ka eivät sovel­lu tal­vi­käyt­töön, joten käyt­tö on tal­vel­la vähäis­tä ja aikai­sem­min se oli jopa koko­naan kiellettyä. 

    Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­han alue sen sijaan on avoin kesät tal­vet, ja sen teil­lä voi vapaas­ti hiih­tää, fil­la­roi­da, kävel­lä ja ulkoi­lut­taa koi­ria. Alu­eel­le pää­see vii­des­tä eri nur­kas­ta, ja siel­lä kul­kee päi­vit­täin run­saas­ti mm. lap­si­per­hei­tä ja koi­ra­no­mis­ta­jia. Se on myös suo­sit­tu mat­kai­lu­koh­de, jos­sa Kulos­aa­ren diplo­maa­tit kul­jet­ta­vat vie­rai­taan ihas­te­le­mas­sa suo­ma­lais­ten mökkikulttuuria.

  46. Luu­len­pa, että Hel­sin­gin ran­to­jen raken­ta­mis­ta tul­laan 20–30 vuo­den pääs­tä pitä­mään 2010-luvun Turun tau­ti­na. Lyhyt­nä­köi­sen voi­ton­ta­voit­te­lun vuok­si teh­dään peruut­ta­ma­ton­ta vahin­koa kau­pun­kiym­pä­ris­töl­le, ja usein vie­lä todel­la huo­nol­la laa­dul­la ja maulla.

  47. N: Tätä kan­na­tan. Ehdo­tan mit­taus­jak­sok­si 1.1.–31.1. Saat­tai­sit­te hämmästyä.

    Näkö­jään tääl­lä ei kan­na­ta yrit­tää käy­dä asial­lis­ta kes­kus­te­lua. Harmi.

  48. Tal­vel­la ja öisin por­tin on var­mas­ti tuol­la­kin lukit­tu. Jos ei ole, voi­sin vaik­ka lyö­dä vetoa, että uusiin taloi­hin vedo­ten siir­to­la­puu­tar­ha-alue vaa­dit­tai­siin aida­tuk­si ja luki­tuk­si, jot­ta Kivi­no­kan asuk­kai­den häi­riöt voi­tai­siin ohja­ta siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een ulkopuolelle.”

    Hoh hoi­jaa. Alkaa men­nä jan­kut­ta­mi­sek­si. Tai­dat hävi­tä veto­si. Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­haa ei ole ympä­röi­ty aidal­la, eikä se oli­si edes tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta. Kivi­no­kan poruk­ka on tal­lus­tel­lut alu­een läpi aina­kin 50 vuot­ta, jol­lei kau­em­min. Jos Kivi­nok­kaan raken­ne­taan suun­ni­tel­tu­ja öky­asun­to­ja meri­nä­kö­alal­la, ei siir­to­la­puu­tar­han läpi kul­je enää kukaan jal­kai­sin, kos­ka kai­kil­la on autot. Vai luu­lee­ko joku, että uudet asu­kit viit­si­si­vät kävel­lä siel­tä met­roa­se­mal­le? Mat­kaa ker­tyy Kivi­no­kan nykyi­sel­tä por­til­ta 1,9 kilo­met­riä, ja perä­nur­kas­ta vie­lä mel­kein toi­nen moko­ma lisää. Ei sin­ne kukaan sit­ten enää kävele.

  49. tpyy­luo­ma: Viras­ton luvut:

    KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 255 – 265 milj. euroa
    (n. 850 €/k‑m²)

    Vaik­ka neliöi­tä on saa­tu oikein kivas­ti, niin ei tää mota­rin­var­sien raken­ta­mi­nen noil­la kan­sil­la ja tun­ne­leil­la oikein ete­ne. Bule­var­di­soi­mal­la saa suu­rin piir­tein ker­ros­ne­liö­mää­rän mur­tao­sal­la kustannuksia.

    Miten­käs se kat­ta­mi­nen onnis­tui Hämeen­lin­nas­sa rei­lus­ti alle puo­leen ker­ros­ne­liö­met­ri­hin­taan? Ei kai vir­ka­mie­het, puo­luei­den kun­nal­lis­jär­jes­töt ja gryn­de­rit ihan noin pal­joa voi välis­tä, vai voivatko.

  50. Miten­käs se kat­ta­mi­nen onnis­tui Hämeen­lin­nas­sa rei­lus­ti alle puo­leen ker­ros­ne­liö­met­ri­hin­taan? Ei kai vir­ka­mie­het, puo­luei­den kun­nal­lis­jär­jes­töt ja gryn­de­rit ihan noin pal­joa voi välis­tä, vai voivatko.

    Tuos­sa edel­li­ses­sä las­kel­mas­sa oli otet­tu syn­ty­väk­si raken­nusoi­keu­dek­si 307000 k‑m2, kun Visio 2050 piir­si 460000 k‑m2. Alu­eel­le ei raken­ne­ta mitään ilman tun­ne­lia, joten posi­tii­vi­sel­le puo­lel­le pitää las­kea koko varanto. 

    Sen lisäk­si met­ron tun­ne­loin­nin jär­ke­vyyt­tä pitää miet­tiä. Met­ron vie­mä tila on alle nel­jäs­osa mota­rin tilas­ta ja melu­hait­ta­kin pal­jon pienempi. 

    Jos las­kel­mas­ta kor­jaa neliöt tuo­hon ylem­pään arvioon ja sii­vo­aa met­ron pois, tulee lop­pu­tu­lok­sek­si 406€ / k‑m2. Pitäi­sin myös käy­tet­tyä ker­ros­ne­liön myyn­ti­hin­ta­na 615€ / k‑m2 mel­ko maltillisena.

    Vii­me kädes­sä­hän saa­ta­vat ker­ros­ne­liöt riip­pu­vat pit­käl­ti suun­ni­tel­tu­jen raken­nus­ten kor­keu­des­ta. Jos talo­ja kas­vat­taa nykyi­ses­tä ker­rok­sen ylös­päin, ker­ros­ne­liöt kas­va­vat 15–20%.

    Tont­ti­maan perus­tus­kus­tan­nuk­siin ker­ros­ten luku­mää­rä ei juu­ri­kaan vai­ku­ta. Hel­sin­gis­sä pitäi­si­kin ope­tel­la raken­ta­maan myös ylös­päin. Palo­mää­räyk­set muut­tu­vat vas­ta kah­dek­san­nen ker­rok­sen jäl­keen eli sen ver­ran aina­kin kaik­ki uudet talot!

  51. Poth1ue1:
    Miten­käs se kat­ta­mi­nen onnis­tui Hämeen­lin­nas­sa rei­lus­ti alle puo­leen ker­ros­ne­liö­met­ri­hin­taan? Ei kai vir­ka­mie­het, puo­luei­den kun­nal­lis­jär­jes­töt ja gryn­de­rit ihan noin pal­joa voi välis­tä, vai voivatko.

    Hämeen­lin­nas­sa raken­net­tiin mota­rin pääl­le heh­taa­ri­hal­lia, mikä onnis­tuu mota­rin mukaan mitoi­te­tuil­la jän­ne­vä­leil­lä. Itä­väy­läl­le oli­si tar­koi­tus teh­dä asun­to­ja, jol­loin koko kan­si jää pel­käk­si (kol­kok­si) pihak­si. Raken­ne­rat­kai­sut ovat niin erilaiset.

    Hin­tä per ker­ros­ne­liö muo­dos­tuu aika eri­lai­sek­si jos toi­ses­sa rat­kai­sus­sa neliöi­tä on monin­ker­tai­ses­ti enemmän.

  52. Miten­käs se kat­ta­mi­nen onnis­tui Hämeen­lin­nas­sa rei­lus­ti alle puo­leen ker­ros­ne­liö­met­ri­hin­taan? Ei kai vir­ka­mie­het, puo­luei­den kun­nal­lis­jär­jes­töt ja gryn­de­rit ihan noin pal­joa voi välis­tä, vai voivatko.

    Hämeen­lin­na­lai­sil­la ei ole öljy­läh­tei­tä, kul­ta­kai­vok­sia, ja maa­il­man kym­me­nen suu­rim­man fir­man pää­kont­to­rei­ta kuten Hel­sin­gil­lä, joten hei­dän pitää las­kea senttejä.
    Hel­sin­gis­sä on em. teki­jöi­den ansios­ta niin pal­jon rahaa, ettei­vät tuol­lai­set sum­mat ole kuin pyöristysvirheitä.

    Tämän takia Hel­sin­gil­lä on myös rahaa nykyi­siin vaa­ti­mat­to­miin hal­lin­to­ku­lui­hin, ja varaa suun­ni­tel­la koko maa­il­man sai­raus- ja sosi­aa­li­va­kuu­tuk­se­na toimimista.

  53. -Jos Kivi­no­kan alku­pää rakennetaan,viheralueen sisään­tu­lo tuk­keu­tuu ja upea ter­va­lep­pä leh­to tuhou­tuu sekä Kulos­aa­ren kar­ta­no­mil­jöö kärsii!-Ei ole tar­peen naker­taa aluet­ta mis­tään kulmasta…-Nämä raken­nus luon­nok­set ovat jos­sain koh­din suo­ras­taan päättömiä,rakentaa nyt itä­väy­län pääl­le kan­si ja sii­hen asuintaloja??!Kuulostaa näin maal­li­kos­ta aivan dorkalta!-Miksi tän­ne pitää haa­lia sak­kia enem­män kuin mahtuu,kohta ollaan todel­la sumpussa,Helsinki tukeh­tuu tähän raken­nus vimmaan,ja samal­la on kui­ten­kin val­ta­va mää­rä asun­to­ja tyhjillään,kun ei tavik­sil­la ole nii­hin varaa.-Suomi on suu­ri maa ja raken­nus maa­ta on pil­vin pimein, nyt vaan päät­tä­jät sel­lais­ta poli­tiik­kaa että ihmi­set voi­vat asua ja saa­da elan­ton­sa myös muu­al­la Suomessa,työpaikat maa­kun­tiin eikä ulkomaille!!!-Ja sit­ten ollaan hävit­tä­mäs­sä vii­mei­set­kin virkistysalueet,kuten tämä Kivinokka,koko ajan pau­ha­ten “tii­viim­män kau­pun­ki rakentamisen“puolesta;tätä menoa sta­di tukehtuu,vaikka onkin meren rannalla…

  54. Miten­käs se kat­ta­mi­nen onnis­tui Hämeen­lin­nas­sa rei­lus­ti alle puo­leen ker­ros­ne­liö­met­ri­hin­taan? Ei kai vir­ka­mie­het, puo­luei­den kun­nal­lis­jär­jes­töt ja gryn­de­rit ihan noin pal­joa voi välis­tä, vai voivatko.

    Niin kysees­sä on siis arvio, ja sii­tä seu­ran­nee että ei teh­dä koko katet­ta. Mut­ta jos kek­sit miten rahas­ta jota ei ole pää­see vetä­mään välis­tä, niin ker­ro mullekin.

  55. Jalan­kul­ki­ja: Entäs sit­ten? Raken­ta­ma­ton tont­ti on raken­ta­ma­ton tont­ti. Vie­res­sä on Bra­hen kent­tä ja vas­ta­pää­tä Tau­no Palon puis­to, joten lii­kun­ta- ja vir­kis­tys­paik­ko­ja riit­tää. Josa­fa­tin kal­liot eivät ole mikään puis­to vaan hen­gen­vaa­ral­li­nen jyr­kän­ne hyvil­lä lii­ken­neyh­teyk­sil­lä ja vie­res­sä kul­ke­val­la kunnallistekniikalla.

    Olet­ko kos­kaan käy­nyt kat­so­mas­sa Josa­fa­tin kal­lioi­ta kau­nii­na kesä­päi­vä­nä? Ne ovat erit­täin suo­sit­tu ajan­viet­to­paik­ka. Ihmi­siä per pin­ta-alayk­sik­kö var­mas­ti enem­män kuin Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­has­sa. Jos noil­la kul­mil­la halu­aa täy­den­nys­ra­ken­nus­ta, kadun toi­sel­la puo­lel­la pari ryteik­köis­tä ja vähä­käyt­töis­tä puis­toa, joi­den pai­kal­le itse raken­tai­sin asuintalot.

  56. Hämeen­lin­nas­sa kat­ta­mi­nen mak­soi 30 mil­joo­naa, raken­nusoi­keut­ta tuli ker­ros­ne­liöi­nä 45500, eli 660 € per ker­ros­ne­liö. Kulos­aa­res­sa taas kat­ta­mi­nen mak­sai­si 200 mil­joo­naa, ker­ros­ne­liöi­tä oli­si luvas­sa 307000 joten kat­teen hin­nak­si jää ker­ros­ne­liö­tä koh­den 650 €. Jos val­tion hom­mis­sa 660 € on rei­lus­ti puo­let 650 €:sta, niin tuot­ta­vuus­oh­jel­mal­la oli­si kyl­lä vie­lä duunia.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra: «

    Ehkä­pä se kaa­ivoi­tus oli­si nopeam­paa, jos sen koh­tee­na eivät oli­si kau­pun­ki­lais­ten niin kovas­ti arvos­ta­mat ranta-alueet.

  58. Juu­pas eipäs kes­kus­te­lua. Yhden Kivi­no­kan mäki­no­mis­ta­jan tun­nen. Hänen ainoa omai­suu­ten­sa; tai­taa olla kau­pun­gil­la kou­lua­vus­ta­ja­na. Pien­tä mök­kiä käyt­tää aika iso joukko.

  59. teek­ka­ri: Hämeen­lin­nas­sa raken­net­tiin mota­rin pääl­le heh­taa­ri­hal­lia, mikä onnis­tuu mota­rin mukaan mitoi­te­tuil­la jän­ne­vä­leil­lä. Itä­väy­läl­le oli­si tar­koi­tus teh­dä asun­to­ja, jol­loin koko kan­si jää pel­käk­si (kol­kok­si) pihak­si. Raken­ne­rat­kai­sut ovat niin erilaiset.

    Voi pitää hyvin­kin paik­kan­sa, ettei suo­raan moot­to­ri­tien pääl­le Hämeen­lin­nas­sa­kaan ole raken­net­tu asun­to­ja. Välit­tö­mäs­ti mota­rin kyl­keen asuin­ta­lo­ja on kui­te­kin nous­sut peit­täen enti­sen melua­lu­een pus­ku­ri­na olleen heh­taa­ri­park­ki­pai­kan. Ilman katet­ta tai kt 3 “bule­var­di­soin­tia” täl­lai­nen asun­to­ra­ken­ta­mi­nen oli­si tus­kin ollut nyky­nor­mis­ton mukaan mah­dol­lis­ta, vai kuinka.

    Lie­nee toki ymmär­ret­tä­vää, ettei moot­to­ri­tei­den kat­ta­mi­nen ole mikään kai­kial­le ja joka paik­kan sopi­va rat­kai­su, mut­ta alueil­la, jois­sa esim. kau­pal­li­sil­la pal­ve­luil­la tai työ­paik­ka­kes­kit­ty­mil­lä oli­si kysyn­tää, rat­kai­su voi­si olla itsen­sä kus­tan­ta­va. Voi­si­pa jopa aja­tel­la, että rän­sis­ty­neet ja (joukko)liikentteellisesti han­ka­lis­sa pai­kois­sa ole­vat van­hat tehot­to­mat kaup­pa­kes­kuk­set kaa­voi­tet­tai­siin tehok­kaa­seen asu­to­ra­ken­ta­mi­seen ja alu­een uusi kes­kus raken­net­tai­siin met­roa­se­man ja mota­rin päälle.

    Toki välit­tö­mäs­ti mota­rin pääl­le voi­si sijoit­taa alu­een park­ki­pai­kat park­ki­ta­loi­hin, mut­ta ehkä moot­to­ri­tei­den säi­lyt­tä­mi­nen ja koh­tuu­hin­tais­ten park­ki­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen on vain niin vää­rin, ettei se mil­lään onnistu.

    Kaa­voi­te­taan vaan leh­mi­po­lut sisään­ajo­väy­lien tilal­le ja allo­koi­daan vapau­tu­neel­le alu­eel­le kau­pun­ki­lai­sil­le vaik­ka siir­to­la­si­ka­loi­ta ja ‑navet­to­ja kun­non oma­va­rais­ta­lou­teen siir­ty­mis­tä varten.

  60. Pek­ka Pes­si: Jos val­tion hom­mis­sa 660 € on rei­lus­ti puo­let 650 €:sta, niin tuot­ta­vuus­oh­jel­mal­la oli­si kyl­lä vie­lä duunia.

    Myön­nän toki luot­ta­nee­ni täs­sä kes­kus­te­luis­sa esi­tet­tyi­hin tie­toi­hin. En sit­ten tie­dä valeh­te­li­ko tpyy­luo­ma vai Viras­to esim. mai­ni­tuis­ta 850 €/k‑m^2 ‑luvuis­ta, mut­ta ehkä sitä sit­ten oli­si tosi­aan viis­tain­ta olla kom­men­toi­mat­ta enää kos­kaan yhtään mitään ilman väi­tös­kir­ja­tut­ku­muk­sen teke­mis­tä ko. aiheesta…

  61. tpyy­luo­ma: Niin kysees­sä on siis arvio, ja sii­tä seu­ran­nee että ei teh­dä koko katet­ta. Mut­ta jos kek­sit miten rahas­ta jota ei ole pää­see vetä­mään välis­tä, niin ker­ro mullekin.

    No, jos pää­si­sin mukaan rus­kei­den kir­je­kuo­rien ket­juun, niin en kait sitä tie­toa tääl­lä jakai­si. Joten­kin se vain on kum­maa, että pelk­kä raken­ta­mi­nen­kin on tääl­lä muu­hun maa­han ver­rat­tu­na jär­kyt­tä­vän kal­lis­ta — vaik­ka luu­li­si, että mit­ta­kaa­vae­dut ja hal­vat viro­lai­set rak­sa­duu­na­rit kään­täi­si­vät suh­teen päinvastaiseksi.

    Mut­ta hyvä­hän sitä kait on vetää jokai­ses­ta mah­dol­li­ses­ta välis­tä ekstra­voit­to­ja, kun kau­pun­gin des­poo­tit pitä­vät yllä kei­no­te­kois­ta niuk­kuut­ta raken­nus­maas­ta ja pyr­ki­vät samal­la sää­te­lyn avul­la pelaa­maan kaik­ki mah­dol­li­set “mark­ki­na­häi­ri­köt” pois pelis­tä. Mikäs sii­nä on gryn­de­rin gryn­da­ta — kun­han vaan muis­taa aina välil­lä lähet­tää “pojat” vähän jee­saa­maan joh­ta­van vir­ka­mie­hen kau­pun­ki­pa­lat­si­työ­maal­la jne.

  62. Mark­ku af Heur­lin:
    Juu­pas eipäs kes­kus­te­lua. Yhden Kivi­no­kan mäki­no­mis­ta­jan tun­nen. Hänen ainoa omai­suu­ten­sa; tai­taa olla kau­pun­gil­la kou­lua­vus­ta­ja­na. Pien­tä mök­kiä käyt­tää aika iso joukko. 

    Vai­kea sanoa miten esi­merk­ki­si edus­taa kes­ki­mää­räis­tä siir­to­la­puu­tar­ha­mä­kin omis­ta­jaa, mut­ta ehkä kui­ten­kin parem­min kuin tääl­lä­kin esi­tet­ty ste­reo­ty­piä hyvä­osai­sis­ta ja etuoi­keu­te­tuis­ta mökinomistajista.

    Ne hyvä­osai­set ja etuoi­keu­te­tut, joi­ta itse tun­nen, eivät iki­maa­il­mas­sa viet­täi­si aikaan­sa kym­me­nen neliön puu­hä­kis­sä vail­la muka­vuuk­sia ja tois­ten saman­lai­sis­sa puu­hä­keis­sä punk­kaa­vien ympäröimänä.

    En ymmär­rä nim­by­jä, enkä eri­tyi­sem­min väli­tä siir­to­la­puu­tar­hois­ta­kaan, mut­ta Hel­si­gin Kivi­nok­ka-suun­ni­tel­mis­sa ei ole mitään jär­keä. Raken­net­ta­vak­si suun­ni­tel­tu alue on lii­an kau­ka­na met­ros­ta jol­loin lop­pu­tu­le­ma on, että tal­lo­taan pie­neh­kön mut­ta sil­ti osal­le kau­pun­ki­lai­sis­ta tär­keän hen­ki­reiän pääl­le, että saa­daan pie­ni länt­ti huo­noa kaupunkia.

  63. kai­su ervas­ti:
    ‑Jos Kivi­no­kan alku­pää rakennetaan,viheralueen sisään­tu­lo tuk­keu­tuu ja upea ter­va­lep­pä leh­to tuhou­tuu sekä Kulos­aa­ren kar­ta­no­mil­jöö kärsii!-Ei ole tar­peen naker­taa aluet­ta mis­tään kulmasta…-Nämä raken­nus luon­nok­set ovat jos­sain koh­din suo­ras­taan päättömiä,rakentaa nyt itä­väy­län pääl­le kan­si ja sii­hen asuintaloja??!Kuulostaa näin maal­li­kos­ta aivan dorkalta!-Miksi tän­ne pitää haa­lia sak­kia enem­män kuin mahtuu,kohta ollaan todel­la sumpussa,Helsinki tukeh­tuu tähän raken­nus vimmaan,ja samal­la on kui­ten­kin val­ta­va mää­rä asun­to­ja tyhjillään,kun ei tavik­sil­la ole nii­hin varaa.-Suomi on suu­ri maa ja raken­nus maa­ta on pil­vin pimein, nyt vaan päät­tä­jät­sel­lais­ta poli­tiik­kaa että ihmi­set voi­vat asua ja saa­da elan­ton­sa myös muu­al­la Suomessa,työpaikat maa­kun­tiin eikä ulkomaille!!!-Ja sit­ten ollaan hävit­tä­mäs­sä vii­mei­set­kin virkistysalueet,kuten tämä Kivinokka,koko ajan pau­ha­ten “tii­viim­män kau­pun­ki rakentamisen”puolesta;tätä menoa sta­di tukehtuu,vaikka onkin meren rannalla…

    Mis­tä ilmes­tyi­si se median ja koko kau­pun­gin sil­mät avaa­va lap­si, joka huu­dah­tai­si riit­tä­vän (ulko­mai­ta myö­ten) kuu­lu­val­la äänel­lä: “Kat­so­kaa, mitä suu­ren luo­kan tyh­myyt­tä!” (Vrt. “Kei­sa­ril­la ei ole vaatteita”)

    Ei kul­ta­mu­nia muni­vaa han­hea pidä ottaa hen­gil­tä. “Kul­tai­set munat” ovat elä­myk­siä, joi­ta ran­ta-alueil­lam­me voi turis­ti­kin kokea, mut­ta jat­ku­va ran­ta­ra­ken­ta­mi­nen on juu­ri sitä “han­hen hen­gil­tä ottoa”. Pet­ty­mys oli­si suu­ri, kun tyh­jil­leen jää­vät öky­asun­not peit­täi­si­vät par­haat näky­mäm­me, ja ran­tam­me, jol­lai­sia ei mis­tään muu­al­ta löydy! 

    Eko­tu­ris­mi luon­toa­luei­den äärel­le on kas­vua­la. Mik­sei se voi­si olla sitä myös Hel­sin­gis­sä, jos­sa esim. Koi­vusaa­rel­la oli­si sii­hen hyvät tuki­koh­dan edel­ly­tyk­set vaik­ka­pa tai­de­hou­kut­ti­mel­la (Gug­gen­heim? koti­mai­sen tai­teen nouse­vien kyky­jen gal­le­rial­la?) täy­den­net­ty­nä. Met­roa­se­ma takai­si kul­ku­yh­tey­det jopa isom­mal­le­kin kävi­jä­jou­kol­le, kuten mm. Lon­toos­sa osaan sen museois­ta ja nähtävyyksistä. 

    Koi­vusaa­ri voi­si todel­la­kin olla Hel­sin­gin turis­min uusi, kieh­to­va veto­nau­la. Ei meren­täy­töil­le ja lii­an tii­viil­le, mai­se­mat peit­tä­väl­le raken­ta­mi­sel­le. Nos­te­taan Hel­sin­ki mie­lum­min maailmanluokkaan!

    1. Kuin­ka­han mon­ta tur­tis­tia vuo­des­sa käy nyt Koi­vusaar­ta ihai­le­mas­sa — tuo­ma moot­to­ri­ten melua­luet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vai­kea Suo­men­lah­del­ta löytää.

  64. j‑lu:

    , Raken­net­ta­vak­si suun­ni­tel­tu alue on lii­an kau­ka­na met­ros­ta jolloin 

    Samaa sanoi Kivi­no­kas­ta myös Osmo, jos oikein ymmär­sin. Oli­si­kin kiva kuul­la, mik­si Talin golf­ken­tän raken­ta­mis­ta pitäi­si kii­reh­tiä, mut­ta Kivi­nok­ka jät­tää raken­ta­mat­ta? Lii­ken­neyh­teyk­sien takia?!
    Molem­mat ovat kau­nis­ta (kult­tuu­ri ja luonnon)maisemaa, joka on aina­kin osin rajoi­te­tus­sa käy­tös­sä (mökit, siir­to­la­puu­tar­ha; urhei­lu­ken­tät, golf­kent­tä, sul­jet­tu kaa­to­paik­ka, siir­to­la­puu­tar­ha). Poliit­ti­ses­ti hel­pom­pi ajaa tois­ta, lii­ken­neyh­teyk­sis­tä tai kau­pun­kin tasai­ses­ta tii­vis­tä­mi­ses­tä viis

  65. Pek­ka Pes­si:
    Hämeen­lin­nas­sa kat­ta­mi­nen mak­soi 30 mil­joo­naa, raken­nusoi­keut­ta tuli ker­ros­ne­liöi­nä 45500, eli 660 € per ker­ros­ne­liö. Kulos­aa­res­sa taas kat­ta­mi­nen mak­sai­si 200 mil­joo­naa, ker­ros­ne­liöi­tä oli­si luvas­sa 307000 joten kat­teen hin­nak­si jää ker­ros­ne­liö­tä koh­den 650 €. 

    Hämeen­lin­nan kes­kuk­sen koko­nais­laa­juus on noin 83 000 brut­to­ne­liö­tä, jos­ta kaup­pa­kes­kuk­sen osuus on noin 37 000, pysä­köin­ti­lai­tok­sen noin 25 000 ja asun­to­jen noin 21 000 bruttoneliötä.”
    http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/projektit/25858.html

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa on tut­kit­tu Kivi­no­kan ja Hert­to­nie­men välis­tä met­ro­ra­dan ja Itä­väy­län kat­ta­mis­ta. Kuvaan on yhdis­tet­ty myös 2000-luvun tait­tees­sa tut­kit­tua Kulos­aa­ren tun­ne­li­vaih­toeh­toa ja uut­ta raken­ta­mis­ta lii­ken­nea­lu­een vapaut­ta­mal­le alu­eel­le. Raken­nusoi­keut­ta kuvas­sa on yhteen­sä n. 450 000 k‑m2”
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013‑4.pdf, sivu 34

    Fak­to­ja on moneen läh­töön, mut­ta nuo lie­ne­vät oikein? Noil­la tulee Hämeen­lin­naan tont­ti­kus­tan­nuk­sek­si 361,45€ k‑m2 ja Herttoniemi/Kulosaaren 444,44€ k‑m2, jos käy­te­tään kor­kein­ta 200 mil­joo­nan kustannusarviota.

    Joka tapauk­ses­sa nuo luvut ovat sel­lai­set, että tuo pitäi­si las­kea kun­nol­la vir­ka­mies­työ­nä ja vaih­toeh­dot paril­la eri asumistiheydellä.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton Kivi­no­kan suun­ni­tel­mas­sa on 30 hyö­ty­heh­taa­ria ja alu­eel­le on suun­ni­tel­tu 6000 hen­keä. Siis 20 000 ihmistä/neliökilometri. Ver­tai­lun vuoksi:

    — Ruo­ho­lah­ti 5000 km²
    — Hert­to­nie­men­ran­ta 8600 km²
    — Kruu­nun­ha­ka 12 000 km²
    — Kal­lio 16 500 km²

    Noil­la asu­kas­ti­heyk­sil­lä kaa­va­ku­vaan mer­ki­tyt vih­reät ovat lähin­nä sil­män­lu­met­ta. Asfalt­tia tuli­si ole­maan koko nie­mi (vrt. Hert­to­nie­men­ran­ta) ja samal­la voi­si heit­tää hyväs­tit Natu­ra-alu­eel­le vie­res­sä. Eikö nämä kat­ta­mi­set / bule­var­di­soin­nit tuli­si tut­kia ensin? Esi­mer­kik­si bule­var­di­soin­nis­ta ei ole teh­ty mitään suunnitelmaa?

    Vaih­toeh­dot voi­si­vat olla esimerkiksi:

    1. Tun­ne­loin­ti sisäl­täen mota­rin ja metron
    2. Tun­ne­loin­ti sisäl­täen vain motarin
    3. Bulevardisointi

    Jokai­ses­ta kol­mes­ta voi­si teh­dä hyö­ty­las­ke­mat sekä 5–6 ker­rok­si­se­na (nykyi­nen raken­ta­mis­ta­pa) että 8 ker­rok­si­se­na. Raken­nus­poh­jat voi­si pitää molem­mis­sa sama­na eli sää­de­tään vain ker­rok­sia. Hämeen­lin­nan keis­si viit­taa sii­hen, että joku nois­ta vaih­toeh­dois­ta saat­tai­si olla Hel­sin­gin edul­li­sin tonttimaa.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuin­ka­han mon­ta tur­tis­tia vuo­des­sa käy nyt Koi­vusaar­ta ihai­le­mas­sa – tuo­ma moot­to­ri­ten melua­luet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vai­kea Suo­men­lah­del­ta löytää.

    Lau­ta­kun­ta on nyt päät­tä­mäs­sä yleis­kaa­vas­ta siten, että Koi­vusaar­ta kohen­ne­taan varaa­mal­la moot­to­ri­tien pahim­mal­la melua­lu­eel­la ole­va Nokian sau­nan tont­ti asuk­kai­den virkistyspuistoksi?

  67. Jalan­kul­ki­ja: Näkö­jään tääl­lä ei kan­na­ta yrit­tää käy­dä asial­lis­ta kes­kus­te­lua. Harmi. 

    Kes­kus­te­lua voi­daan käy­dä, mut­ta siir­to­la­puu­tar­ha­väen on ihan tur­ha yrit­tää esit­tää, että siir­to­la­puu­tar­hat ovat avoi­mia aluei­ta. Mar­ja­nie­mi on täs­tä lois­ta­va esi­merk­ki. Kun vie­reen raken­net­tiin Tuli­suo­na­lue vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa, hyvin nopeas­ti siir­to­la­puu­tar­han puo­lel­ta alet­tiin vaa­tia siir­to­la­puu­tar­han aitaa­mis­ta, kos­ka “lähi­ta­lois­ta tulee var­kai­ta”, kuten eräs yhdis­tyk­sen joh­to­teh­tä­vis­sä sil­loin toi­mi­nut myö­hem­min asian minul­le ilmaisi.

    Kun aita val­mis­tui, uuden asui­na­lu­een puo­lei­sia jalan­kul­ku­port­tia (ja ajoit­tain mui­ta­kin port­te­ja) pidet­tiin aluk­si lukit­tu­na myös päi­vi­sin. Lie­nee­kö kau­pun­ki myö­hem­min kiel­tä­nyt port­tien lukit­se­mi­sen sopi­muk­sen vas­tai­se­na, mut­ta muu­ta­maa vuot­ta myö­hem­min port­ti alkoi pysyä auki. Asial­li­set yhtey­de­no­tot yhdis­tyk­sen joh­toon eivät aina­kaan auttaneet.

    Suu­ri osa siir­to­la­puu­tar­ha­väes­tä on muka­vaa ja asial­lis­ta, mut­ta osa on todel­la ikä­vää sak­kia. Näh­tä­väs­ti heis­ta kes­ki­mää­räis­tä useam­pi hakeu­tuu yhdis­tys­ten joh­to­teh­tä­viin, jos jotain voi pää­tel­lä sii­tä, miten asial­li­siin yhtey­den­ot­toi­hin suhtauduttiin.

    Minul­la oli ihan oikeas­ti alkuun hyvin myön­tei­nen kuva siir­to­la­puu­tar­hois­ta. Vaik­ka en pidä itseä­ni pit­kä­vi­hai­se­na, 2000-luvun alun tapah­tu­mat opet­ti­vat, että siir­to­la­puu­tar­hois­sa val­taa näyt­tää pitä­vän pie­ni ulko­puo­li­sia pel­kää­vä sisä­pii­ri, eikä tilan­ne näy­tä muut­tu­van. Se on todel­la har­mil­lis­ta, sil­lä siir­to­la­puu­tar­hat voi­si­vat olla oikeas­ti sel­lai­sia vir­kis­ty­sa­luei­ta kuin tääl­lä­kin jot­kut ovat kuvan­neet. Ikä­vä kyl­lä käy­tän­nös­sä ne eivät sitä ole.

    Jos siir­to­la­puu­tar­ha­vä­ki halu­aa, että siir­to­la­puu­tar­ho­ja kan­nat­ta­vat muut­kin kuin he itse, voi­tai­siin vaik­ka aloit­taa sii­tä, että käve­ly­por­tit pide­tään auki lumet­to­ma­na aika­na, jot­ta siir­to­la­puu­tar­hois­sa voi ulkoil­la muul­loin­kin kuin 5 kuu­kau­den mit­tai­sel­la kesä­kau­del­la. Esi­mer­kik­si tänä tal­ve­na lumi­kaan ei oli­si ollut este. Lumi­si­na tal­vi­na siir­to­la­puu­tar­han käy­tä­vil­le voi­tai­siin teh­dä ladut, joi­ta voi­si jopa käyt­tää, jos por­tit ovat auki.

  68. Poth1ue1:mut­ta ehkä moot­to­ri­tei­den säi­lyt­tä­mi­nen ja koh­tuu­hin­tais­ten park­ki­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen on vain niin vää­rin, ettei se mil­lään onnistu. 

    Tai sit­ten kau­pun­gin raken­ta­mi­nen ja park­ki­paik­ko­jen mak­sat­ta­mi­nen nii­den käyt­tä­jil­lä on vain niin vää­rin, ettei se mil­lään onnis­tu. Näis­tä kun pitää vali­ta, niin minä valit­sen kau­pun­gin ennen autoja.

  69. KKK: Olet­ko kos­kaan käy­nyt kat­so­mas­sa Josa­fa­tin kal­lioi­ta kau­nii­na kesä­päi­vä­nä? Ne ovat erit­täin suo­sit­tu ajan­viet­to­paik­ka. Ihmi­siä per pin­ta-alayk­sik­kö var­mas­ti enem­män kuin Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­has­sa. Jos noil­la kul­mil­la halu­aa täy­den­nys­ra­ken­nus­ta, kadun toi­sel­la puo­lel­la pari ryteik­köis­tä ja vähä­käyt­töis­tä puis­toa, joi­den pai­kal­le itse raken­tai­sin asuintalot.

    Entäs Josa­fa­tin kal­liot kau­nii­na tal­vi­päi­vä­nä? Olen aja­nut sii­tä ohi yli 10 vuo­den ajan kes­ki­mää­rin kak­si ker­taa päi­väs­sä, enkä ole vie­lä tähän men­nes­sä näh­nyt ketään kallioilla.

    Jos halu­aa ver­ra­ta aluet­ta siir­to­la­puu­tar­hoi­hin, niin sit­ten vain sin­ne perit­tä­väk­si sama maanvuokra.

    Oli­si­ko­han syy­tä sovel­taa vih­rei­den Enem­män kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑peri­aa­tet­ta myös vih­rei­den reser­vaat­tei­hin Alp­pi­las­sa ja Kalliossa?

  70. j‑lu: Vai­kea sanoa miten esi­merk­ki­si edus­taa kes­ki­mää­räis­tä siir­to­la­puu­tar­ha­mä­kin omis­ta­jaa, mut­ta ehkä kui­ten­kin parem­min kuin tääl­lä­kin esi­tet­ty ste­reo­ty­piä hyvä­osai­sis­ta ja etuoi­keu­te­tuis­ta mökinomistajista.

    Ne hyvä­osai­set ja etuoi­keu­te­tut, joi­ta itse tun­nen, eivät iki­maa­il­mas­sa viet­täi­si aikaan­sa kym­me­nen neliön puu­hä­kis­sä vail­la muka­vuuk­sia ja tois­ten saman­lai­sis­sa puu­hä­keis­sä punk­kaa­vien ympäröimänä.

    En ymmär­rä nim­by­jä, enkä eri­tyi­sem­min väli­tä siir­to­la­puu­tar­hois­ta­kaan, mut­ta Hel­si­gin Kivi­nok­ka-suun­ni­tel­mis­sa ei ole mitään jär­keä. Raken­net­ta­vak­si suun­ni­tel­tu alue on lii­an kau­ka­na met­ros­ta jol­loin lop­pu­tu­le­ma on, että tal­lo­taan pie­neh­kön mut­ta sil­ti osal­le kau­pun­ki­lai­sis­ta tär­keän hen­ki­reiän pääl­le, että saa­daan pie­ni länt­ti huo­noa kaupunkia.

    Koko Kivi­no­kan nie­mi on alus­ta alkaen ollut pie­ni­tu­lois­ten ja vähä­va­rais­ten kau­pun­ki­lais­ten kesän­viet­toa­luet­ta. Se oli paik­ka, johon köy­hät ja autot­to­mat pää­si­vät kesän viet­toon mini­mi­kus­tan­nuk­sel­la ja jul­ki­sel­la liikenteellä.

    Mök­ki­läis­ten jou­kos­sa on edel­leen eri­tyi­sen pal­jon autot­to­mia pie­ni­tu­loi­sia yksi­ne­lä­viä nais­hen­ki­löi­tä, jot­ka ovat viet­tä­neet alu­eel­la vuo­si­kym­me­niä. Ja joil­la ei oli­si mitään rea­lis­ti­sia mah­dol­li­suuk­sia hank­kia kor­vaa­vaa mök­kiä jos­tain muualta.

    Kivi­no­kan mökit ovat edel­leen säh­köt­tö­miä, ves­sat­to­mia ja eris­tä­mät­tö­miä pik­ku­mök­ke­jä. Siis aika kau­ka­na nyky­ajan ihan­teis­ta eli täy­sin varus­te­tuis­ta kak­ko­sa­sun­nois­ta. Mut­ta ihan riit­tä­viä omal­le koh­de­ryh­mäl­leen, joka ei hai­kai­le luk­suk­sen perään.

    Kiiv­no­kan tuhoa­mi­nen oli­si taas yksi jak­so jat­ko­sar­jas­ta Köy­hät kyykkyyn.

  71. Mie­les­tä­ni Hel­sin­kiin pitäi­si saa­da lisää tii­vis­tä kort­te­li­kau­pun­kia. En kui­ten­kaan ymmär­rä, mitä jär­keä on raken­taa muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan tii­vis­ti raken­net­tu­ja, mut­ta muus­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta irral­li­sia saarekkeita. 

    Asu­kas­mää­rä ei täl­läi­sil­lä alueil­la ole tar­peek­si suu­ri yllä­pi­tä­mään moni­puo­lis­ta pal­ve­ra­ken­ne­ta. Toi­sal­ta, täl­läi­sil­lä alueil­la ei ole myös­kään mah­dol­lis­ta asua luon­non­lä­hei­ses­sä ja rau­hal­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Eli kenel­le täl­läi­nen alue on suunniteltu?

    Mie­les­tä­ni Kivi­no­kan raken­ta­mi­seen oli­si syy­tä pala­ta vas­ta sen jäl­keen kuin Itä­väy­lä on bule­var­di­soi­tu ja siir­to­la­puu­tar­han suo­je­lus­ta­tus puret­tu. Täl­löin on mah­dol­lis­ta teh­dä Kivi­no­kan ete­lä­osas­ta muu­hun kau­pum­ki­ra­ken­tee­seen integroi­tu­nut tii­vis asuinalue.

  72. Samp­sa: Fak­to­ja on moneen läh­töön, mut­ta nuo lie­ne­vät oikein? Noil­la tulee Hämeen­lin­naan tont­ti­kus­tan­nuk­sek­si 361,45€ k‑m2 ja Herttoniemi/Kulosaaren 444,44€ k‑m2, jos käy­te­tään kor­kein­ta 200 mil­joo­nan kustannusarviota. 

    Joo, mut­ta Kulos­aa­res­sa olet las­ke­nut kus­tan­nuk­set per raken­nusoi­keus kan­nen pääl­lä ja Hämeen­lin­nas­sa kat­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set per toteu­tu­nut neliö, mukaan­lu­kien auto­pai­kat. Mota­rin kat­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set per raken­nusoi­keus näyt­tä­vät ole­van Hämeen­lin­nas­sa (30 milj.€, 45000 ker­ro­ne­liö­tä) kym­pin tark­kuu­del­la samat per neliö kuin Pyy­luo­man link­kaa­mas­sa KSV:n bro­syy­ris­sa Kulos­aa­reen on las­ket­tu (200 milj. €, 307 000 k‑m2).

    Tiet­ty jos on tar­koi­tus rat­kais­ta koko Hel­sin­gin pai­koi­tuson­gel­mat kes­ki­te­tys­ti raken­ta­mal­la tuhan­sit­tain park­ki­paik­ko­ja Kulik­seen, tääl­lä­kin voi­si pääs­tä tohon Hämeen­lin­nan kus­tan­nus­ta­soon, mut­ta se ei var­si­nai­ses­ti rat­kai­se sitä ongel­maa, että kau­pun­ki saa rahan­sa raken­nusoi­keu­des­ta, park­ki­pai­kat sen pääl­le ovat miinusta.

  73. Jalan­kul­ki­ja: Entäs Josa­fa­tin kal­liot kau­nii­na tal­vi­päi­vä­nä? Olen aja­nut sii­tä ohi yli 10 vuo­den ajan kes­ki­mää­rin kak­si ker­taa päi­väs­sä, enkä ole vie­lä tähän men­nes­sä näh­nyt ketään kallioilla.

    Jos halu­aa ver­ra­ta aluet­ta siir­to­la­puu­tar­hoi­hin, niin sit­ten vain sin­ne perit­tä­väk­si sama maanvuokra.

    Oli­si­ko­han syy­tä sovel­taa vih­rei­den Enem­män kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑peri­aa­tet­ta myös vih­rei­den reser­vaat­tei­hin Alp­pi­las­sa ja Kalliossa?

    Minä en tie­dä Alp­pi­las­sa ja Kal­lios­sa yhtään vir­kis­ty­sa­luet­ta, joka oli­si sal­lit­tu vain vih­rei­den äänes­tä­jil­le. Mie­les­tä­ni Alp­pi­las­sa ja Kal­lios­sa on mon­ta paik­ka, jon­ne mah­tui­si täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta. Eli kan­na­tan Enem­män kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑peri­aa­tet­ta myös Kal­lios­sa ja Alp­pi­las­sa. Josa­fa­tin kal­lioi­ta en kui­ten­kaan haluai­si uhra­ta. Autos­ta käsin ei vält­tä­mät­tä saa oikea­ta käsi­tys­tä nii­den käyt­tö­as­tees­ta, kos­ka käyt­tä­jät oles­ke­le­vat yleens ovat kal­lion pääl­lä autoi­li­ja näkö­ken­tän ulottumattomissa.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuin­ka­han mon­ta tur­tis­tia vuo­des­sa käy nyt Koi­vusaar­ta ihai­le­mas­sa – tuo­ma moot­to­ri­ten melua­luet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vai­kea Suo­men­lah­del­ta löytää. 

    Siel­lä käy­vät ne, jot­ka naut­ti­vat Laut­ta­saa­ren, Hana­saa­ren ja Kar­husaa­ren oikeas­ti kau­niis­ta ja jos­sain mää­rin melul­ta suo­ja­tuis­ta ran­nois­ta. Mitä he teke­vät Koi­vusaa­res­sa: käve­le­vät nopeas­ti melua­lu­een läpi pääs­täk­seen Larus­ta Hana­saa­reen tai toi­seen suun­taan. Eihän siel­lä edes ole vapaa­ta ran­ta­vii­vaa kuin pari­kym­men­tä met­riä pur­si­seu­ro­jen taka­na. Ei siel­lä käy kukaan jol­la ei ole venet­tä jom­mas­sa kum­mas­sa seurassa.

    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Koivusaari+Picnic&srs=EPSG%3A3067&y=6671318&x=380579&lang=fi

    Tuos­sa siis on jos­tain syys­tä suo­jel­tu alue. Siel­lä­kö ihmi­set käy­vät? Vai syö­mäs­sä eväi­tä moot­to­ri­tien pien­ta­reel­la? Sii­nä sil­lan kul­mil­la Telk­kä­ku­jal­la on usein kalas­ta­jia, mut­ta se koh­ta­han ei muut­tui­si vaik­ka Koi­vusaa­ri rakennettaisiin.

    Sii­nä Nur­mi­luo­dol­la saat­taa joku­nen lin­tu pesiä, mut­ta minus­ta sin­ne asti voi­si ihan hyvin raken­taa kau­pun­kia. Mik­si suun­ni­tel­mat eivät ulo­tu sin­ne asti?

  75. Tai ne pur­si­seu­rat voi­si hyvin siir­tää sin­ne ulom­mas niin, että Nur­mi­luo­dol­ta alkai­si aal­lon­mur­ta­ja. Mik­si ei?

  76. KKK:
    Mie­les­tä­ni Hel­sin­kiin pitäi­si saa­da lisää tii­vis­tä kort­te­li­kau­pun­kia. En kui­ten­kaan ymmär­rä, mitä jär­keä on raken­taa muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan tii­vis­ti raken­net­tu­ja, mut­ta muus­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta irral­li­sia saarekkeita. 

    Asu­kas­mää­rä ei täl­läi­sil­lä alueil­la ole tar­peek­si suu­ri yllä­pi­tä­mään moni­puo­lis­ta pal­ve­ra­ken­ne­ta. Toi­sal­ta, täl­läi­sil­lä alueil­la ei ole myös­kään mah­dol­lis­ta asua luon­non­lä­hei­ses­sä ja rau­hal­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Eli kenel­le täl­läi­nen alue on suunniteltu? 

    Pitää unoh­taa höpi­nät autot­to­muu­des­ta ja jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sis­tä. Ne ovat vain puheita.

    Kivi­no­kas­ta on tulos­sa varak­kaan väen meren­ran­ta­lä­hiö, jos­sa on uima­ran­nat ja vene­lai­tu­rit omas­ta takaa. Siir­to­la­puu­tar­ha muka­vas­ti eris­tää alu­een hie­man epä­mää­räi­ses­tä Herttoniemestä. 

    Syr­jäi­nen ja rau­hal­li­nen sijain­ti on vain etu, kos­ka mat­kat tul­tai­siin teke­mään pää­asias­sa henkilöautolla.

  77. Poth1ue1: Myön­nän toki luot­ta­nee­ni täs­sä kes­kus­te­luis­sa esi­tet­tyi­hin tietoihin. 

    Jär­keä voi käyt­tää ja ope­tus­ta kan­nat­taa seu­ra­ta. Jos joku on lii­an hal­paa ollak­seen tot­ta, se ei ole totta.

    En sit­ten tie­dä valeh­te­li­ko tpyy­luo­ma vai Viras­to esim. mai­ni­tuis­ta 850 €/k‑m^2 ‑luvuis­ta

    Heh­hee. Hämeen­lin­nas­sa vas­taa­vat tont­ti­kus­tan­nuk­set per raken­nusoi­keus­ne­liö oli­vat 1010 €. Täy­tyy vain ihme­tel­lä min­kä­ko­koi­siin rus­kei­siin kir­je­kuo­riin siel­lä on täy­ty­nyt turvautua.

  78. Jos siir­to­la­puu­tar­ha­vä­ki halu­aa, että siir­to­la­puu­tar­ho­ja kan­nat­ta­vat muut­kin kuin he itse, voi­tai­siin vaik­ka aloit­taa sii­tä, että käve­ly­por­tit pide­tään auki lumet­to­ma­na aika­na, jot­ta siir­to­la­puu­tar­hois­sa voi ulkoil­la muul­loin­kin kuin 5 kuu­kau­den mit­tai­sel­la kesä­kau­del­la. Esi­mer­kik­si tänä tal­ve­na lumi­kaan ei oli­si ollut este. Lumi­si­na tal­vi­na siir­to­la­puu­tar­han käy­tä­vil­le voi­tai­siin teh­dä ladut, joi­ta voi­si jopa käyt­tää, jos por­tit ovat auki.”

    Sinä puhut Mar­ja­nie­mes­tä, minä Hert­to­nie­mes­tä. Joko tääl­lä ei viit­si­tä lukea vas­tauk­sia tai sit­ten yri­te­tään tar­koi­tuk­sel­la vää­ris­tel­lä faktoja. 

    Tämä on nyt arviol­ta kym­me­nes ker­ta, kun yri­tän saa­da tätä poruk­kaa usko­maan, että a) Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­haa ei ole ympä­röi­ty aidal­la, b) Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­has­sa ei ole port­te­ja vaan 5 sisään­käyn­tiä, c) por­tit eivät ole tal­vel­la kiin­ni, kos­ka nii­tä ei ole, d) kuka tahan­sa voi kul­kea alu­eel­la kesäl­lä ja tal­vel­la kelis­tä riip­puen jal­kai­sin, fil­la­ril­la tai suk­sil­la. Jos lun­ta on 1,5 met­riä, käve­ly, hiih­to ja fil­la­roin­ti on vai­ke­aa. Jos tal­vel­la ei ole lun­ta, tiet voi­vat olla mär­kiä mut­ta sil­ti kul­ku­kel­poi­sia. Alu­eel­la ei ole tal­vi­kun­nos­sa­pi­toa. Autoi­lu on kiel­let­ty huol­toa­joa lukuunottamatta.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuin­ka­han mon­ta tur­tis­tia vuo­des­sa käy nyt Koi­vusaar­ta ihai­le­mas­sa – tuo­ma moot­to­ri­ten melua­luet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vai­kea Suo­men­lah­del­ta löytää. 

    Kuu­lu­net sii­hen jouk­koon, jon­ka pää­tök­sil­lä maa­tam­me edus­kun­nas­sa ja kau­pun­kiam­me val­tuus­tos­sa hal­li­taan. Mikä estää aset­ta­mas­ta nopeus­ra­joi­tuk­sia ja melu­nor­me­ja, ja käyt­tä­mäs­tä ns. hil­jais­ta asfalt­tia, jot­ka aut­tai­si­vat asiaan?

    Tun­nen alu­een hyvin, kos­ka kul­jen sen läpi päi­vit­täin, välil­lä usei­ta­kin ker­to­ja, ja olen käy­nyt siel­lä monas­ti aamu­var­hai­sel­la ja kävel­lyt saa­ren poik­ki yömyö­häi­sel­lä­kin. Mie­les­tä­ni nykyi­sen Län­si­väy­län aiheut­ta­ma ongel­ma voi­daan rat­kais­ta, ei lisä­kais­toin ja/tai talo­muu­rein, vaan inhi­mil­li­sem­min kei­noin. Jos tuu­li puhal­taa ete­läs­tä ei nyky­me­lu saa­ren sil­lä puo­lel­la juu­ri hait­taa. Tai päin­vas­toin. Ruuh­ka-ajat ovat tie­tys­ti pahin aika melun kannalta.

    Etkö ymmär­rä miten upea paik­ka tuo muu­toin on? Jos melu ja muut lii­ken­teen pääs­töt saa­tai­siin hal­lin­taan (ja sehän on vain ympä­ris­tö­nor­meis­ta kiin­ni, tule­vai­suu­des­sa onnis­tuu, jos tah­toa on) pai­kas­ta sai­si kehi­tet­tyä vaik­ka aivan lyö­mät­tö­män ulkoilu‑, virkistys‑, purjehdus‑, melon­ta- ja tai­de­nau­tin­to- sekä meri­luon­to­kes­kuk­sen Hel­sin­gin kau­pun­gil­le. Pai­kal­le pää­si­si met­rol­la ja vaik­ka uusil­la, pääs­töt­tö­mil­lä vesi­bus­seil­la tai lau­toil­la, jol­lai­sia mm. Bris­to­lis­sa ja Ham­pu­ris­sa on jo kokeil­tu tai ollut käy­tös­sä jo jon­kin aikaa. 

    Täs­tä Koi­vusaa­res­ta voi­si näis­tä läh­tö­koh­dis­ta kehit­tää upean pai­kan, ympä­ris­tön­sä sääs­täen, aina­kin ver­rat­to­mas­ti parem­man kuin KSV:n nykysuunnitelmin.

  80. a_l:Kivi­no­kas­ta on tulos­sa varak­kaan väen meren­ran­ta­lä­hiö, jos­sa on uima­ran­nat ja vene­lai­tu­rit omas­ta takaa. Siir­to­la­puu­tar­ha muka­vas­ti eris­tää alu­een hie­man epä­mää­räi­ses­tä Herttoniemestä. 

    Juu­ri näin. Mal­lia voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka­pa Jol­lak­ses­sa. Iso­ja talo­ja monen auton tal­lei­neen sin­ne tän­ne ripo­tel­tu­na ja seu­tu­bus­sis­sa satun­nai­sia mat­kaa­jia. Talo­jen ympä­ril­lä kor­keat aidat sekä pal­jon Yksi­tyi­sa­lue / Läpi­kul­ku kiel­let­ty ‑kylt­te­jä.

    Ja mik­si siir­to­la­puu­tar­has­sa pitäi­si saa­da oikais­ta jokai­sen pals­tan läpi, jos ei edes ker­ros­ta­lon pihan poik­ki sai­si kävellä?

    1. Ennak­ko­tie­to­na lau­ta­kun­nas­ta todet­ta­koon, että tar­koi­tus on, että kevyen lii­ken­teen yhteys joh­det­tai­siin siir­to­la­puu­tar­han läpi. Perun siis kaik­ki pahat puhee­ni sen estevaikutuksesta.

  81. Kau­pun­gin voi näh­dä sak­ki­lau­ta­na, jos­sa on vih­rei­tä ja rus­kei­ta ruu­tu­ja sikin sokin. Ne voi olla eri kokoi­sia, Hel­sin­gin tapauk­ses­sa myös sinisiä. 

    Kivi­nok­ka sopii kuin nak­ki sil­mään Kulos­aa­ren ja Hert­to­nie­men rus­kei­den ruu­tu­jen väliin. Vii­kis­sä sen sijaan on kak­si vih­re­ää ruu­tua vie­rek­käin, pel­loil­le sijoit­tai­sin tornin.

    Val­ko­pos­ki­han­hil­la on siivet…

  82. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Kuu­lu­net sii­hen jouk­koon, jon­ka pää­tök­sil­lä maa­tam­me edus­kun­nas­sa ja kau­pun­kiam­me val­tuus­tos­sa hal­li­taan. Mikä estää aset­ta­mas­ta nopeus­ra­joi­tuk­sia ja melu­nor­me­ja, ja käyt­tä­mäs­tä ns. hil­jais­ta asfalt­tia, jot­ka aut­tai­si­vat asiaan?

    Tun­nen alu­een hyvin, kos­ka kul­jen sen läpi päi­vit­täin, välil­lä usei­ta­kin ker­to­ja, ja olen käy­nyt siel­lä monas­ti aamu­var­hai­sel­la ja kävel­lyt saa­ren poik­ki yömyö­häi­sel­lä­kin. Mie­les­tä­ni nykyi­sen Län­si­väy­län aiheut­ta­ma ongel­ma voi­daan rat­kais­ta, ei lisä­kais­toin ja/tai talo­muu­rein, vaan inhi­mil­li­sem­min kei­noin. Jos tuu­li puhal­taa ete­läs­tä ei nyky­me­lu saa­ren sil­lä puo­lel­la juu­ri hait­taa. Tai päin­vas­toin. Ruuh­ka-ajat ovat tie­tys­ti pahin aika melun kannalta.

    Etkö ymmär­rä miten upea paik­ka tuo muu­toin on? Jos melu ja muut lii­ken­teen pääs­töt saa­tai­siin hal­lin­taan (ja sehän on vain ympä­ris­tö­nor­meis­ta kiin­ni, tule­vai­suu­des­sa onnis­tuu, jos tah­toa on) pai­kas­ta­sai­si kehi­tet­tyä vaik­ka aivan lyö­mät­tö­män ulkoilu‑, virkistys‑, purjehdus‑, melon­ta- ja tai­de­nau­tin­to- sekä meri­luon­to­kes­kuk­sen Hel­sin­gin kau­pun­gil­le. Pai­kal­le pää­si­si met­rol­la ja vaik­ka uusil­la, pääs­töt­tö­mil­lä vesi­bus­seil­la tai lau­toil­la, jol­lai­sia mm. Bris­to­lis­sa ja Ham­pu­ris­sa on jo kokeil­tu tai ollut käy­tös­sä jo jon­kin aikaa. 

    Täs­tä Koi­vusaa­res­ta voi­si näis­tä läh­tö­koh­dis­ta kehit­tää upean pai­kan, ympä­ris­tön­sä sääs­täen, aina­kin ver­rat­to­mas­ti parem­man kuin KSV:n nykysuunnitelmin. 

    Lisäyk­se­nä edel­li­seen: ne vas­ta ehdo­tuk­sen asteel­la ole­vat tai­de­gal­le­riat (tai Gug­gen­heim) eivät ole ulko­na, vaan sisä­ti­lois­sa. Ne voi­si osin raken­taa kul­ke­maan vaik­ka Län­si­väy­län molem­min puo­lin, ja kevyes­ti sil­ta­mai­se­na raken­tee­na osin sen yllä, kor­keut­ta tar­peen mukaan ja lasi­sei­näi­si­nä. Ne toi­mi­si­vat myös meluesteenä!

    Vas­taa­val­la peri­aat­teel­la voi­si lii­tyn­tä­par­kin suun­nal­la olla jäl­leen Län­si­väy­län molem­min puo­lin lasi­sei­näi­set pit­kät ja kapeat mai­se­ma­kah­vi­lat, jot­ka eivät juu­ri peit­täi­si näky­vyyt­tä, mut­ta sal­li­si­vat mai­se­mien ihai­lun molem­piin suun­tiin, jopa 1‑kerroksisina (kun­han ikku­nat pes­täi­siin riit­tä­vän usein, huo­maa posi­tii­vi­nen vai­ku­tus pal­ve­luam­ma­teil­le). Sosi­aa­li- yms. sei­niä vaa­ti­vat tilat voi­si­vat olla lähem­pä­nä saa­ren kes­kio­saa, mis­sä näkö­es­te­vai­ku­tus­ta ei juu­ri ilmenisi.

    1. Lisäyk­se­nä edel­li­seen: ne vas­ta ehdo­tuk­sen asteel­la ole­vat tai­de­gal­le­riat (tai Gug­gen­heim) eivät ole ulko­na, vaan sisä­ti­lois­sa. Ne voi­si osin raken­taa kul­ke­maan vaik­ka Län­si­väy­län molem­min puolin, 

      Miten ajat­te­lit vie­lä saa­da tuol­lai­set gal­le­riat kan­nat­ta­maan? Ne toi­mi­vat vain kau­pun­gin kävelyvyöhykkeellä.

  83. Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­vas­ta ja ark­ki­teh­ti­kil­pai­lun voit­ta­jan reu­naeh­dois­ta todet­ta­koon, että toden­nä­köi­ses­ti KSV nou­dat­taa vain ikiai­kais­ta käy­tän­töä, että yksi­tyi­sen maa­no­mis­ta­jan mail­le ei kaa­voi­te­ta mitään mut­ta tont­ti ollaan val­mii­ta lunas­ta­maan ojan­poh­jan hin­nal­la ilman pakkolunastusta. 

    Nyt on Nokia myy­nyt sau­nan­sa kau­pun­gil­le, joten kaa­voi­tus voi­daan aloit­taa taas alus­ta puh­taal­ta pöy­däl­tä. Sitä pait­si voi­daan taas jär­jes­tää uusia ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu­ja ja lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­to voi piir­tää sadan­nen ehdo­tuk­sen pyö­rä­tien pai­kas­ta tai kiih­dy­tys­kais­tan muodosta.

    Tosin Nokian sau­nan vie­res­sä lie­nee vie­lä toi­nen yksi­tyi­nen tont­ti, jol­le ei tie­ten­kään kuu­na päi­vä­nä pidä myön­tää mitään raken­nusoi­keut­ta vaan se on mer­kit­tä­vä van­han käy­tän­nön mukaan koko­naan puis­tok­si. Ettei vaan yksi­tyi­nen hyö­dy kaa­voi­tuk­ses­ta. No sit­ten­kun peri­kun­ta on kyp­sy­nyt ja luo­vut­taa omai­suu­ten­sa nimel­lis­hin­taan voi­daan suun­ni­tel­la kaik­ki uudel­leen. Tosin läh­tö­koh­dat ovat sit­ten hei­kom­mat, kun alun perin men­tiin per­se edel­lä puuhun.

    No tämä on sitä kun­nal­lis­ta demo­kra­ti­aa. Toi­vot­ta­vas­ti olen vää­räs­sä. Joka asias­sa. Jää näh­tä­väk­si, ken elää.

  84. Mar­ko Hami­lo:
    Tai ne pur­si­seu­rat voi­si hyvin siir­tää sin­ne ulom­mas niin, että Nur­mi­luo­dol­ta alkai­si aal­lon­mur­ta­ja. Mik­si ei? 

    Pur­si­seu­rat ovat täl­lä het­kel­lä oival­li­ses­ti sijoit­tu­neet. Nii­den siir­tä­mi­nen ete­län suun­taan joh­tai­si meren­täyt­töi­hin sekä raken­ta­mi­seen meri­luon­toa­lu­eel­le. Et ole tain­nut vie­lä näh­dä, miten tal­ven jäl­keen Nur­mi­luo­dol­le palan­neet lin­nut siel­lä juu­ri nyt kevääs­tä ja paluus­ta koti­kon­nuil­leen riemuitsevat?

    Kan­nas, tai kak­si, vai miten se ehdot­ta­ma­si yhteys nyt sit­ten nur­mi­luo­dol­le teh­täi­siin­kään, rik­koi­si kau­niin mai­se­man, ei vain Län­si­väy­län suun­nas­ta, mm. sen ete­lä­puo­lel­la kul­ke­val­ta ulkoi­li­joi­den­kin käyt­tä­mäl­tä tiel­tä, vaan myös Rii­hi­lah­den ran­nan ulkoi­lu­tiel­tä, jota monet pyö­räi­li­jät­kin käyttävät. 

    Myös Sau­na-seu­ral­la oli­si sau­na­rau­ha (vil­voit­ta­vi­ne het­ki­neen sau­na­lai­tu­ril­la) men­nyt­tä tuol­lai­sen raken­ta­mi­sen jäl­keen. Suo­mes­sa kun ollaan, oli­si tuo ehdo­tuk­se­si täl­tä­kin osin jo mel­kein pyhäin­hä­väis­tyk­seen rin­nas­tet­ta­vis­sa ole­va teko!

  85. Pek­ka Pes­si: Joo, mut­ta Pyy­luo­man link­kaa­mas­sa KSV:n bro­syy­ris­sa Kulos­aa­reen on las­ket­tu (200 milj. €, 307 000 k‑m2).

    Tuos­ta KSV:n las­kel­mas­ta, jos­sa käsi­tel­lään Kivi­no­kan raken­nusoi­keu­den hin­taa, on mel­ko käte­väs­ti sivuu­tet­tu pysä­köin­ti­hal­lin kus­tan­nus. Täy­sin autot­to­ma­na Kivi­nok­kaan saa talot tuol­la hin­nal­la, mut­ta jos men­nään nor­maa­lis­ti, sin­ne tuli­si auto­pai­kat n. 1000–2000 autolle. 

    Oulus­sa 900 auton luo­la mak­soi 76,5 mil­joo­naa ja täs­sä kaa­voi­tus­mal­lis­sa se tuli­si kau­pun­gin mak­set­ta­vak­si. Mel­ko mer­kit­tä­vä osuus suh­tees­sa pro­jek­tin kokonaishintaan.

    1. Tar­koi­tus on erot­taa auto­pai­kan hin­ta asun­non hin­nas­ta. Tuo hin­ta kos­kee asun­to­ja, autoil­le on oma hin­tan­sa. Ei sekään ole täs­sä kal­lis, tus­kin yli 30 000 euroa, pal­jon hal­vem­pi siis kuin vaik­ka­pa Arabianrannassa.

  86. Kävin kat­so­mas­sa Val­li­lan siir­to­la­puu­tar­haa. Alue oli aidat­tu piik­ki­lan­ka-aidal­la, port­ti oli lukos­sa eikä sii­nä edes luke­nut mil­loin port­ti sat­tui­si ole­maan auki. Kai sen­tään alu­ees­ta peri­tään mark­ki­na­vuo­kra, kun kysees­sä on käy­tän­nös­sä yksi­tyi­sa­lue? (Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­has­sa ei port­tia tosi­aan ole.)

    Rai­tio­ties­tä todet­ta­koon etten edel­leen ymmär­rä mihin vas­tus­tus perus­tuu. Siel­lä on jään­tee­nä sepe­lu­ra ja sen vie­res­sä sopi­vas­ti ryteik­köä johon laa­jen­taa pari metriä.

  87. Samp­sa:

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton Kivi­no­kan suun­ni­tel­mas­sa on 30 hyö­ty­heh­taa­ria ja alu­eel­le on suun­ni­tel­tu 6000 hen­keä. Siis 20 000 ihmistä/neliökilometri. Ver­tai­lun vuoksi:

    – Ruo­ho­lah­ti 5000 km²– Hert­to­nie­men­ran­ta 8600 km²– Kruu­nun­ha­ka 12 000 km²– Kal­lio 16 500 km²

    Noil­la asu­kas­ti­heyk­sil­lä kaa­va­ku­vaan mer­ki­tyt vih­reät ovat lähin­nä sil­män­lu­met­ta. Asfalt­tia tuli­si ole­maan koko nie­mi (vrt. Hert­to­nie­men­ran­ta) ja samal­la voi­si heit­tää hyväs­tit Natu­ra-alu­eel­le vieressä. 

    En kan­na­ta Kivi­no­kan gryn­daa­mis­ta, kos­ka alue on pus­sin­pe­räl­lä. Ihan sivu­huo­mio­na kui­ten­kin, että 30 heh­taa­ria pie­nel­lä alu­eel­la voi asu­kas­ti­heys pom­pa­ta vaik­ka 50 000:een ja sil­ti mah­tuu puistoja.

  88. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Pur­si­seu­rat…

    Myös Sau­na-seu­ral­la…

    Mik­si ihmees­sä joil­lai­kin enem­män tai vähem­män sisään­päin­läm­peä­vil­lä seu­roil­la pitäi­si olla joku sane­luoi­keus sii­hen, miten kau­pun­kia kehitetään?

    Ok. Jos ko. köö­rit omis­ta­vat har­ras­tus­ten­sa vaa­ti­mat maa-alu­eet, niin sit­ten toki heil­lä pitäi­si olla oikeus vai­kut­taa vah­vas­ti näi­den alue­den tule­vaan käyt­töön. Jos — ja kun — kyse on kui­ten­kin jos­tain kau­pun­gin vuo­kra­maas­ta, niin ei hems­kat­ti kai jos­tain pit­käs­tä­kään vuo­kra­suh­tees­ta syn­ny mis­sään nimes­sä mitään hamaan maa­il­man­lop­puun asti ulot­tu­vaa nautintaoikeutta!?

    Mut­ta tää on just tätä — kun kan­sa­lai­nen on mer­kan­nut “nau­tin­ta­oi­keu­ten­sa” vaik­ka­pa vie­rei­sen ton­tin koi­ran­kuse­tus­ry­teik­köön tai johon­kin laut­ta­saa­re­lai­seen 1950-luvun näky­mään oman asun­non par­vek­keel­ta, niin eihän mikään tosi­aan sai­si iki­maa­il­mas­sa lou­ka­ta tätä v…n “nau­tin­ta­oi­keut­ta”.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tar­koi­tus on erot­taa auto­pai­kan hin­ta asun­non hin­nas­ta. Tuo hin­ta kos­kee asun­to­ja, autoil­le on oma hin­tan­sa. Ei sekään ole täs­sä kal­lis, tus­kin yli 30 000 euroa, pal­jon hal­vem­pi siis kuin vaik­ka­pa Arabianrannassa.

    Eikös sit­ten pitäi­si myös erot­taa jouk­ko­lii­ken­teen hin­ta mm. kun­nal­lis­ve­rois­ta ja asu­mi­sen hin­nas­ta? Tai­tai­si pil­je­tin hin­ta pomp­sah­taa vähin­tään tuplak­si, jos edes suo­rat tarif­fi­tuet lak­kau­tet­tai­siin — ja jos kus­tan­nuk­set las­ket­tai­siin vih­rei­den “yksi­tyi­sau­to­las­ku­ril­la”, niin sil­loin lyhin­kin mat­ka kan­nat­tai­si taa­tus­ti enem­min tait­taa jos­tain per­sian­lah­den­maas­ta tila­tul­la yksi­tyi­sel­lä luksushelikopterilla…

    Juu, ja kyl­lä tosi­aan toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne on aina myös jokai­sen pel­ti­leh­mä­pai­me­nen etu, mut­ta mitäs jos edes vähän yrit­tet­täi­siin käyt­tää perus­te­lui­na jok­seen­kin kri­tii­kin­kes­tä­viä argumentteja?

  90. Pek­ka Pes­si: Heh­hee. Hämeen­lin­nas­sa vas­taa­vat tont­ti­kus­tan­nuk­set per raken­nusoi­keus­ne­liö oli­vat 1010 €. Täy­tyy vain ihme­tel­lä min­kä­ko­koi­siin rus­kei­siin kir­je­kuo­riin siel­lä on täy­ty­nyt turvautua.

    Mä en nyt vie­lä­kään kai­kis­ta sinun opas­ta­vai­sis­ta seli­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta kyen­nyt ymmär­tä­mään näi­tä las­kel­mia ja sitä kuin­ka jär­kyt­tä­vän totaa­li­sen vää­räs­sä olen­kaan kom­ment­tei­nee­ni ollutkaan.

    Eli jos­ko vie­lä viit­si­sit pariin ker­taan selit­tää asian juur­ta jak­saen eks­po­nent­ti­aa­li­ses­ti pak­su­ne­vaa rau­ta­lan­kaa käyt­täen — ihan vaan sen vuok­si, ettei tämä nyt jää miten­kään epä­sel­väk­si kenel­le­kään nor­maa­lil­le kansalaiselle.

    Tie­ten­kään itse­ni­kal­tai­nen val­tion suo­ja­työ­pai­kas­sa luu­mui­le­va “lat­va-bee-kak­ko­nen” ei tajua täs­tä­kään mitään vaik­ka seli­tys oli­si sor­mi­vä­reil­lä maa­lat­tu ja lau­lu­lei­kin kaut­ta dra­ma­ti­soi­tu. Eihän täl­lai­nen ete­län syöt­tö­por­sas var­maan­kaan tajua edes sitä, että tulee kalos­sin kuva per­sauk­seen — sama röh­ki­nä sitä vaan jat­kuu jos­sain koi­vusaa­ren kupee­seen kyhä­tyn pin­ko­pah­vi­ma­jan suojissa.

    *oink*

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuin­ka­han mon­ta tur­tis­tia vuo­des­sa käy nyt Koi­vusaar­ta ihai­le­mas­sa – tuo­ma moot­to­ri­ten melua­luet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vai­kea Suo­men­lah­del­ta löytää. 

    Vää­rin!

    Miten oli­si Hel­sin­gin Nau­ris­saa­ri? Sehän löy­tyy jopa tämän kir­joi­tus­ket­jun alus­sa ole­vas­ta viis­toil­ma­ku­vas­ta! Kyl­lä Koi­vusaa­res­ta löy­tyy luon­toar­vo­ja sekä yleis­hyö­dyl­lis­tä mai­se­ma-arvoa satun­nai­sel­le kul­ki­jal­le rut­kas­ti ao. Nau­ris­saar­ta enemmän. 

    Aika hel­pos­ti tuo Nau­ris­saa­ri löy­tyi myös 2000-luvul­la, kun kävin valo­ku­vaa­mas­sa sitä­kin aluet­ta siel­lä tuol­loin työn alla olleen raken­nuk­sen perus­tan raken­nus­vai­heen aikaan. 

    Haluai­sit­ko näh­dä pai­kas­ta otta­ma­ni valo­ku­van tuol­ta ajal­ta tai tuo­reem­man? Edel­li­sen pitäi­si löy­tyä KSV:n kir­jaa­mon arkis­toi­ma­na, osa­na sin­ne vuon­na 2008 lähet­tä­mää­ni, usei­ta mui­ta­kin kuvia sisäl­tä­vää palau­tet­ta­ni Koi­vusaar­ta kos­ke­viin suun­ni­tel­miin. Näky­mä Nau­ris­saa­ren suun­nas­ta Hert­to­nie­men­ran­taa koh­ti (kuva 18 ao. palaut­tees­sa) oli tuol­loin kuval­li­nen esi­merk­ki ran­ta­ra­ken­ta­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta ran­to­jem­me näkymiin.

    Kulos­aa­ren met­roa­se­mal­ta on sin­ne Nau­ris­saa­reen lyhyeh­kö käve­ly­mat­ka, eikä se mat­ka ole mah­dot­to­man pit­kä Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­ta­kaan. Nykyi­sin samai­nen ran­ta­paik­ka (Nau­ris­saa­ri) on aidat­tu, ja veik­kaan­pa, että tur­va­mie­het tuli­si­vat var­sin pikai­ses­ti kor­jaa­maan pois sen, joka sin­ne (tiet­tä­väs­ti A‑lehtien) toi­mi­ta­lon ton­til­le, vää­räl­le puo­lel­le aitaa, nykyi­sin eksyisi. 

    Kysei­nen raken­nus peit­tää idän suun­nal­la osin meri­nä­ky­miä met­ro­ju­nas­ta sen kul­kies­sa em. ase­mien välil­lä. Lyhyek­si kävi pät­kä, min­kä met­rol­la mat­kus­ta­va tavis meres­tä enää ehtii tuol­la idäs­sä Tul­li­saa­ren selän suun­taan jäl­jel­le jää­neel­lä pät­käl­lä näh­dä. Sekin lie­nee nykyi­sin lii­kaa, kun Län­si­met­ro lin­jat­tiin kul­ke­maan koko mat­ka tun­ne­lis­sa. Kun Hert­to­nie­men­ran­nan aal­lon­mur­ta­jal­ta tilan­net­ta kat­soo, on mai­ni­tun raken­nuk­sen fasa­di osa­puil­leen idän ‘pit­kän’ met­ro­ju­nan pituinen.

    Koi­vusaa­ren tapauk­ses­sa joku yrit­tää peit­tää meri­nä­ky­mät ula­pal­le (samoin kaak­koon) myös käve­li­jöil­tä, pyö­räi­li­jöil­tä ja autoi­li­joil­ta sekä bus­seil­la mat­kus­ta­vil­ta, mm. turis­teil­ta. Heil­le kai­kil­le nuo näky­mät ovat tääl­lä Viron­nie­men län­si­puo­lel­la sen­tään tois­tai­sek­si vie­lä avoi­mem­mat ja vapaammat!

    On muu­ten Nau­ris­saa­ri aika lähel­lä Kivi­nok­kaa … , vaik­ka Itä­väy­lä sii­nä välis­sä sit­ten onkin. 

    Jos vie­lä tois­ta esi­merk­kiä pahem­min pila­tus­ta saa­res­ta kai­paat voi­sin ehdot­taa kan­di­daa­tik­si myös Koi­ra­saar­ta (Laa­ja­sa­lon lou­nais­nur­kal­ta, sen aiem­man öljy­sa­ta­man ete­läi­sin osa) ja kol­man­nek­si esi­mer­kik­si ehdo­tan Hel­sin­gin Hana­saar­ta (siis sitä aluet­ta hii­li­ka­so­jen ja voi­ma­lan alta). Iso-Päs­si ja Mor­sian Lapin­lah­den ete­lä­puo­lel­la voi­si myös liit­tää lis­tal­le­si Koi­vusaar­ta pahem­min pilat­tui­na saarina.

    Kai­paat­ko vie­lä lisää esi­merk­ke­jä vai pitäi­si­kö­hän sinut ja muu KSL:n väki pyy­tää luon­to­ret­kel­le tutus­tu­maan Koi­vusaa­reen ja sen ympä­ris­töön esi­mer­kik­si var­hain tule­va­na sun­nun­tai­aa­mu­na? Voi­sin ehkä minä­kin toi­mia oppaa­na, jos mui­ta ei oppaak­si löydy.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten ajat­te­lit vie­lä saa­da tuol­lai­set gal­le­riat kan­nat­ta­maan? Ne toi­mi­vat vain kau­pun­gin kävelyvyöhykkeellä. 

    Sitä pitä­nee kysyä esi­mer­kik­si tääl­tä: “www.visithelsinki.fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/didrichsenin-taidemuseo”. Paik­ka on juu­ri täl­lä het­kel­lä remon­tin alla, mut­ta veik­kaan että syys­kuus­sa tulos­sa ole­va E. Munch’in töi­den näyt­te­ly tulee vetä­mään sin­ne pal­jon kävijöitä. 

    Tai­de­näyt­te­lyn tai ‑gal­le­rian kävi­jä­mää­rään vai­kut­taa toki aina pai­kan saa­vu­tet­ta­vuus. Kuusi­saa­res­sa­kin sii­hen ja esteet­tö­myy­teen nyt teh­tä­väs­sä remon­tis­sa näem­mä pyri­tään sat­saa­maan. Huom! Koi­vusaa­reen pääs­see jos­kus sen­tään jopa met­rol­la ja ehkä vesi­bus­seil­la­kin, näyt­te­lyn kiin­nos­ta­vuus ja toki myös markkinointi. 

    Toi­mi­van gal­le­ria­kon­sep­tin laa­ti­mi­nen on oma osaa­mi­sen tai ‘tai­teen lajin­sa’. Kai­kil­ta se ei suju, mut­ta sii­nä­kin lajis­sa osaa­jat menes­ty­vät. Etkös sinä­kin ole täs­sä jokin aika sit­ten perään­kuu­lut­ta­nut näi­tä lisää Helsinkiin?

    Gug­gen­heim voi­si ‘nime­nä’ hou­ku­tel­la (Koi­vusaa­res­sa­kin) pai­kal­le pal­jon­kin kävi­jöi­tä, jot­ka suo­ma­lai­sen meri­luon­non ekso­tiik­kaa ja suo­ma­lai­sen ark­ki­teh­tuu­rin kau­nis­ta yhteen­so­vit­ta­mis­ta luon­to­ym­pä­ris­töön voi­si­vat hel­pos­ti­kin eksyä myös alkuun vähem­män nimek­käi­den suo­ma­lais­ten nouse­vien kyky­jen (siis ei pelk­kien tuher­ta­jien) töi­tä näke­mään, ja hei­dän kohoa­mis­taan maa­il­man­mai­nee­seen avittamaan.

    KSV:n 25.3.2014 päi­vät­ty vii­mei­sin Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­ma ei vain vali­tet­ta­vas­ti anna tähän paras­ta, luon­te­vin­ta mah­dol­li­suut­ta. Keho­tan käy­mään otta­mas­sa mal­lia Espoon Hana­saa­ren kult­tuu­ri­kes­kuk­sen onnis­tu­nees­ta yhteen­so­vit­ta­mi­ses­ta meri­luon­non kes­kel­le. Pidä asias­sa kii­ret­tä, sil­lä KSV:n Koi­vusaa­ri-han­ke on vaa­ras­sa tär­vel­lä mai­se­mat siel­tä­kin (Hana­saa­res­ta) käsin. 

    Etkö Osmo tajua, että jos nuo Jät­kä­saa­ren kär­jes­sä ole­vat val­ta­vat sora­lä­jät kus­ka­taan nyt Koi­vusaa­ren ympä­ril­le, on kysees­sä ympä­ris­tön kata­stro­faa­li­nen pilaa­mi­nen? Haluat­ko uuden ison nii­tin vih­rei­den arvo­jen ark­kuun Hel­sin­gin upean lähi­luon­non pilaa­mi­sen edistäjänä? 

    Koi­vusaa­res­sa on kyse hyvin laa­ja­kan­toi­sem­mas­ta asias­ta, mut­ta jos­tain syys­tä olen alka­nut epäil­lä, että olet lii­an kova­päi­nen sen myön­tääk­se­si? Eikö “Koi­jär­ven san­ka­rei­ta”, tai edes sinua yksin, enää kiin­nos­ta edes mah­dol­li­suus olla jopa pää­roo­lis­sa Koi­vusaa­ri-näy­tel­män vii­mei­ses­sä osas­sa, joka voi­si olla, ei “Der Unter­gang”, vaan “Kunin­kaan paluu”?

  93. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Sitä pitä­nee kysyä esi­mer­kik­si tääl­tä: “www.visithelsinki.fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/didrichsenin-taidemuseo”. Paik­ka on juu­ri täl­lä het­kel­lä remon­tin alla, mut­ta veik­kaan että syys­kuus­sa tulos­sa ole­va E. Munch’in töi­den näyt­te­ly tulee vetä­mään sin­ne pal­jon kävijöitä. 

    Tai­de­näyt­te­lyn tai ‑gal­le­rian kävi­jä­mää­rään vai­kut­taa toki aina pai­kan saa­vu­tet­ta­vuus. Kuusi­saa­res­sa­kin sii­hen ja esteet­tö­myy­teen nyt teh­tä­väs­sä remon­tis­sa näem­mä pyri­tään sat­saa­maan. Huom! Koi­vusaa­reen pääs­see jos­kus sen­tään jopa met­rol­la ja ehkä vesi­bus­seil­la­kin, näyt­te­lyn kiin­nos­ta­vuus ja toki myös markkinointi. 

    Toi­mi­van gal­le­ria­kon­sep­tin laa­ti­mi­nen on oma osaa­mi­sen tai ‘tai­teen lajin­sa’. Kai­kil­ta se ei suju, mut­ta sii­nä­kin lajis­sa osaa­jat menes­ty­vät. Etkös sinä­kin ole täs­sä jokin aika sit­ten perään­kuu­lut­ta­nut näi­tä lisää Helsinkiin?

    Gug­gen­heim voi­si ‘nime­nä’ hou­ku­tel­la (Koi­vusaa­res­sa­kin) pai­kal­le pal­jon­kin kävi­jöi­tä, jot­ka suo­ma­lai­sen meri­luon­non ekso­tiik­kaa ja suo­ma­lai­sen ark­ki­teh­tuu­rin kau­nis­ta yhteen­so­vit­ta­mis­ta luon­to­ym­pä­ris­töön voi­si­vat hel­pos­ti­kin eksyä myös alkuun vähem­män nimek­käi­den suo­ma­lais­ten nouse­vien kyky­jen (siis ei pelk­kien tuher­ta­jien) töi­tä näke­mään, ja hei­dän kohoa­mis­taan maa­il­man­mai­nee­seen avittamaan.

    KSV:n 25.3.2014 päi­vät­ty vii­mei­sin Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­ma ei vain vali­tet­ta­vas­ti anna tähän paras­ta, luon­te­vin­ta mah­dol­li­suut­ta. Keho­tan käy­mään otta­mas­sa mal­lia Espoon Hana­saa­ren kult­tuu­ri­kes­kuk­sen onnis­tu­nees­ta yhteen­so­vit­ta­mi­ses­ta meri­luon­non kes­kel­le. Pidä asias­sa kii­ret­tä, sil­lä KSV:n Koi­vusaa­ri-han­ke on vaa­ras­sa tär­vel­lä mai­se­mat siel­tä­kin (Hana­saa­res­ta) käsin. 

    Etkö Osmo tajua, että jos nuo Jät­kä­saa­ren kär­jes­sä ole­vat val­ta­vat sora­lä­jät kus­ka­taan nyt Koi­vusaa­ren ympä­ril­le, on kysees­sä ympä­ris­tön kata­stro­faa­li­nen pilaa­mi­nen? Haluat­ko uuden ison nii­tin vih­rei­den arvo­jen ark­kuun Hel­sin­gin upean lähi­luon­non pilaa­mi­sen edistäjänä? 

    Koi­vusaa­res­sa on kyse hyvin pal­jon laa­ja­kan­toi­sem­mas­ta asias­ta, mut­ta jos­tain syys­tä olen alka­nut epäil­lä, että olet lii­an kova­päi­nen sen myön­tääk­se­si? Eikö “Koi­jär­ven san­ka­rei­ta”, tai edes sinua yksin, enää kiin­nos­ta edes mah­dol­li­suus olla jopa pää­roo­lis­sa Koi­vusaa­ri-näy­tel­män vii­mei­ses­sä osas­sa, joka voi­si olla, ei “Der Unter­gang”, vaan “Kunin­kaan paluu”? 

    Lisäyk­se­nä edel­li­seen: muis­taak­se­ni Tol­kie­nin kuu­lui­san kir­jan hah­mo, ‘Fro­do Rep­pu­li’ myös alkuun empi, ennen kuin otti ‘Sor­muk­sen rita­rin’ roo­lin ja lopul­ta ehkä tär­keim­män teh­tä­vän ‘Mor­do­rin’ pimeän val­lan levit­täy­ty­mis­yri­tyk­sen tor­jun­nas­sa, kysei­ses­sä hie­nos­sa tari­nas­sa (“Taru sor­mus­ten her­ras­ta”), jos­sa synk­kyyt­tä edus­ta­vat ja “pahan, kai­ken­nä­ke­vää sil­mää” kan­nat­te­le­vat tor­nit­kin saa­tiin lopul­ta kaa­det­tua. Tari­nas­sa on mie­les­tä­ni joi­ta­kin aika mie­len­kiin­toi­sia yhty­mä­koh­tia Koi­vusaa­ren­kin osay­leis­kaa­voi­tuk­seen, vaik­kei tuo jäl­kim­mäi­nen tie­ten­kään kir­jan juon­ta ihan noudata. 

    Pahan voi­mat on kui­ten­kin kar­ko­tet­ta­vis­sa, jos yhteis­tuu­min näin halu­taan! Tämä on syy­tä muis­taa aina sil­loin, kun mei­dän nykyis­ten hel­sin­ki­läis­ten (tai suo­ma­lais­ten) koti­kon­nut ovat vaarassa.

  94. Mar­ko Hami­lo: tai toi­seen suun­taan. Eihän siel­lä edes ole vapaa­ta ran­ta­vii­vaa kuin pari­kym­men­tä met­riä pur­si­seu­ro­jen taka­na. Ei siel­lä käy kukaan jol­la ei ole venet­tä jom­mas­sa kum­mas­sa seurassa.
    link­ki poistettu

    Tuos­sa siis on jos­tain syys­tä suo­jel­tu alue. Siel­lä­kö ihmi­set käy­vät? Vai syö­mäs­sä eväi­tä moot­to­ri­tien pientareella? 

    Sii­nä suo­jel­lul­la alu­eel­la on hie­no siir­to­loh­ka­re, jota käy­te­tään boul­de­roin­tiin. Se ran­ta on muu­ten­kin aika kiva löhöi­ly­paik­ka kesäil­toi­na, lii­ken­teen melu ei pal­joa häi­rit­se. En väi­tä, että tähän ei sen takia sai­si raken­taa, mut­ta var­sin yllät­tä­vis­sä pai­kois­sa saat­taa käy­dä ihmi­siä, vaik­ka itse ei siel­lä kävisi.

  95. Poth1ue1: Eikös sit­ten pitäi­si myös erot­taa jouk­ko­lii­ken­teen hin­ta mm. kun­nal­lis­ve­rois­ta ja asu­mi­sen hin­nas­ta? […] mut­ta mitäs jos edes vähän yrit­tet­täi­siin käyt­tää perus­te­lui­na jok­seen­kin kri­tii­kin­kes­tä­viä argumentteja?

    Ja tämä oli esi­merk­ki sii­tä kri­tii­kis­tä, johon pitäi­si vastata?

  96. Poth1ue1: Mik­si ihmees­sä joil­lai­kin enem­män tai vähem­män sisään­päin­läm­peä­vil­lä seu­roil­la pitäi­si olla joku sane­luoi­keus sii­hen, miten kau­pun­kia kehitetään?

    Ok. Jos ko. köö­rit omis­ta­vat har­ras­tus­ten­sa vaa­ti­mat maa-alu­eet, niin sit­ten toki heil­lä pitäi­si olla oikeus vai­kut­taa vah­vas­ti näi­den alue­den tule­vaan käyt­töön. Jos – ja kun – kyse on kui­ten­kin jos­tain kau­pun­gin vuo­kra­maas­ta, niin ei hems­kat­ti kai jos­tain pit­käs­tä­kään vuo­kra­suh­tees­ta syn­ny mis­sään nimes­sä mitään hamaan maa­il­man­lop­puun asti ulot­tu­vaa nautintaoikeutta!?

    Mut­ta tää on just tätä – kun kan­sa­lai­nen on mer­kan­nut “nau­tin­ta­oi­keu­ten­sa” vaik­ka­pa vie­rei­sen ton­tin koi­ran­kuse­tus­ry­teik­köön tai johon­kin laut­ta­saa­re­lai­seen 1950-luvun näky­mään oman asun­non par­vek­keel­ta, niin eihän mikään tosi­aan sai­si iki­maa­il­mas­sa lou­ka­ta tätä v…n “nau­tin­ta­oi­keut­ta”.

    Mer­kit­tä­vim­mät näky­mät, jot­ka Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­ma toteu­tues­saan peit­täi­si, ovat pit­kiä näky­miä merel­le, ja nime­no­maan JULKISILTA alueil­ta Helsingissä:

    1: Näky­mät sek­to­ril­le kaak­ko-lou­nas välil­lä Espoon/Helsingin raja — Koivusaari,

    2: Näky­mät luo­tee­seen, Telk­kä­ku­jal­ta siltoineen,

    3: Näky­mät Rii­hi­lah­den ran­nal­ta län­teen, Hana­saa­reen ja sen ete­lä­puo­lit­se Wes­ten­din suuntaan

    Näi­den ohel­la on toki vie­lä mui­ta­kin näky­miä, joi­ta Koi­vusaa­ren raken­ta­mi­nen ran­kas­ti rajoittaisi.

    Mai­se­mien osit­tai­nen­kin peit­ty­mi­nen har­mit­tai­si jäl­ki­kä­teen, kuten met­ro­ju­nas­sa Nau­ris­saa­ren koh­dal­la on vali­tet­ta­vas­ti käynyt. 

    Jos et tun­ne Nau­ris­saar­ta tai sen his­to­ri­aa, kat­so esim. tari­na kol­men vuo­si­kym­me­nen takaa “http://fi.wikipedia.org/wiki/Naurissaaren_lahjusjupakka”. Tämä kii­vas raken­ta­mi­sin­to Koi­vusaa­ren tapauk­ses­sa pis­tää ihmet­te­le­mään, tois­taa­ko his­to­ria nyt Koi­vusaa­ren koh­dal­la itseään?

  97. Poth1ue1: Mä en nyt vie­lä­kään kai­kis­ta sinun opas­ta­vai­sis­ta seli­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta kyen­nyt ymmär­tä­mään näi­tä las­kel­mia ja sitä kuin­ka jär­kyt­tä­vän totaa­li­sen vää­räs­sä olen­kaan kom­ment­tei­nee­ni ollutkaan. 

    Kat­so­taan mitä tuo sun arpo­ma kus­tan­nus 850 € raken­nusoi­keus­ne­liö pitää sisäl­lään, surf­fa­taan Hameenlinna.fi ‑sivus­tol­le, kat­so­taan kate­pro­jek­tin kulu­puo­lel­ta kau­pun­gin vas­taa­vat kulut. 30 mil­joo­naa mota­rin kate, 12 mil­joo­naa tie­jär­jes­te­lyi­hin, suun­nit­te­lu- ja pro­jek­ti­kus­tan­nuk­sia sekä lisä- ja muu­tos­töi­tä 2–3 mil­joo­naa. Yhteen­sä 45 mil­joo­naa. Jae­taan raken­nusoi­keu­den mää­räl­lä, 44490 neliötä.

    Luvut on kyl­lä sen ver­ran pyö­rei­tä, että nousee epäi­lys, että Hämeen­lin­nas­sa on kus­tan­nus­las­ken­nas­sa exce­lin sijaan käy­tet­ty tim­pu­rin kynää ja tupak­kias­kin sisuspahvia.

    Mis­tä se uusi hat­tu on mah­dol­lis­ta noutaa?

  98. Poth1ue1: Mik­si ihmees­sä joil­lai­kin enem­män tai vähem­män sisään­päin­läm­peä­vil­lä seu­roil­la pitäi­si olla joku sane­luoi­keus sii­hen, miten kau­pun­kia kehitetään? …

    Ok. Jos ko. köö­rit omis­ta­vat har­ras­tus­ten­sa vaa­ti­mat maa-alu­eet, niin sit­ten toki heil­lä pitäi­si olla oikeus vai­kut­taa vah­vas­ti näi­den alue­den tule­vaan käyt­töön. Jos – ja kun – kyse on kui­ten­kin jos­tain kau­pun­gin vuo­kra­maas­ta, niin ei hems­kat­ti kai jos­tain pit­käs­tä­kään vuo­kra­suh­tees­ta syn­ny mis­sään nimes­sä mitään hamaan maa­il­man­lop­puun asti ulot­tu­vaa nautintaoikeutta!?

    Mut­ta tää on just tätä – kun kan­sa­lai­nen on mer­kan­nut “nau­tin­ta­oi­keu­ten­sa” vaik­ka­pa vie­rei­sen ton­tin koi­ran­kuse­tus­ry­teik­köön tai johon­kin laut­ta­saa­re­lai­seen 1950-luvun näky­mään oman asun­non par­vek­keel­ta, niin eihän mikään tosi­aan sai­si iki­maa­il­mas­sa lou­ka­ta tätä v…n “nau­tin­ta­oi­keut­ta”.

    Vaik­ken Sau­na-Seu­ran jäsen ole­kaan, muis­tut­tai­sin ihan aluk­si sii­tä, että sau­na, joka ei ole sisään­läm­piä­vä, vaan pääs­tää kaik­ki läm­möt hara­koil­le, tuh­laa ener­gi­aa ja ihan tur­haan. Sau­nan läm­pö tulee pitää mie­lui­ten sisäl­lä, ihan kuten joil­la­kin voi­si olla syy­tä pitää pahim­mat mölyt mahassa!

    Oli­ko ns. Vil­lin Län­nen val­loi­tus inti­aa­neil­ta mie­les­tä­si aikoi­naan kai­kin puo­lin OK

    Inti­aa­neil­la ja monil­la muil­la alku­pe­räis­kan­soil­la­kaan ei ilmei­ses­ti ollut aikoi­naan min­kään­lais­ta omis­tusoi­keu­den käsi­tet­tä, jota oli­si­vat voi­neet mait­ten­sa vie­mi­seen sovel­taa. Ei se perus­te säi­lyt­tää jotain arvo­kas­ta enää nykyi­sin aina yksi­tyis­tä omis­tusoi­keut­ta edellytä. 

    Jos lisää väkeä kau­pun­kiim­me halu­taan, mik­si sil­le pitäi­si tuot­taa käm­pät pai­koil­le, jos­sa alku­pe­räis­väes­töl­le, ympä­ris­töl­le ja luon­nol­le sekä JULKISILLE mai­se­mil­le koi­tu­vat hai­tat maksimoiden?

    PS. Se Nau­ris­saa­res­sa nykyi­sin sijait­se­va toi­mis­to­ta­lo on kyl­lä ihan hir­mui­sen pra­mea, kat­soi sitä sit­ten Hert­to­nie­men­ran­nan aal­lon­mur­ta­jan, Kip­par­lah­tea koil­li­ses­sa reu­nus­ta­van kal­lion tai vaik­ka ihan Ris­to Rytin tie 33:n koh­dal­ta jal­ka­käy­tä­väl­tä. Tuos­ta raken­nuk­ses­ta ja sen hulp­peu­des­ta tulee taa­sen mie­lee­ni eräi­den, maa­taan sit­tem­min hal­lit­se­mas­ta kar­ko­tet­tu­jen hal­lit­si­joi­den raken­nut­ta­mat muh­keat palat­sit, ja toi­saal­ta myös sanon­ta: “Raha puhuu!”

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tar­koi­tus on erot­taa auto­pai­kan hin­ta asun­non hin­nas­ta. Tuo hin­ta kos­kee asun­to­ja, autoil­le on oma hin­tan­sa. Ei sekään ole täs­sä kal­lis, tus­kin yli 30 000 euroa, pal­jon hal­vem­pi siis kuin vaik­ka­pa Arabianrannassa. 

    Tuos­sa ole­te­taan 100 pro­sen­tin käyt­tö­as­tet­ta, mikä on pal­jon se. Meil­lä omas­sa yhtiös­sä Hert­to­nie­men­ran­nes­sa myy­dään paik­ko­ja alle 20 tuhan­nel­la (+vas­ti­ke 50€/kk) ja niis­tä on myy­ty 40%. Monel­la naa­pu­ril­la on kak­si autoa kadul­la kesät tal­vet, kun ei huvi­ta mak­sel­la tuol­lai­sia ja luo­las­ta on vie­lä vai­keam­pi läh­teä­kin. Teo­reet­ti­ses­ti, jos tar­vit­si­si pysä­köi­dä vää­rin, pel­käs­tään koroil­la ja vas­tik­keil­la mak­sai­si 1600 euroa (26 kpl) pysä­köin­ti­sak­ko­ja per auto ennen kuin kan­nat­taa inves­toi­da luolapaikkaan.

    Pitäi­sin myös mel­ko epä­rea­lis­ti­se­na 30000€ per paik­ka hin­ta-arvio­ta. Sil­lä sai­si 1000 auton luo­lan 30 mil­joo­nal­la. Esi­mer­kik­si Val­li­lan rai­tio­vau­nu­va­ri­kon hin­ta­lap­pu oli 120 mil­joo­naa eikä se ollut juu­ri­kaan suu­rem­pi. Lisäksi:

    Oulun pysä­köin­ti­lai­tos 900 paik­kaa ja 73,5 miljoonaa:
    http://www.forum24.fi/uutiset/oulun-sydan-valmistuu

    Tam­pe­reen Häm­pin park­ki 972 paik­kaa ja 74 miljoonaa:
    http://jaakkostenhall.blogspot.fi/2013_10_01_archive.html

    Eli pysä­köin­ti­luo­lat val­mis­tu­vat Hel­sin­kiin alle puo­leen hin­taan, mut­ta auto­kan­net mak­sa­vat 1,5 ker­tai­ses­ti vertailukohteisiin? 

    Hämeen­lin­nas­sa teh­tiin 230 met­riä kant­ta 30 mil­joo­nal­la. Nau­ris­sal­men sil­lal­ta Hert­to­nie­men lii­ken­ne­sol­muun on 800 met­riä eli suo­raan ver­ra­ten kat­ta­mi­sen tuli­si mak­saa n. 104 mil­joo­naa (KSV las­ki 150 mil­joo­naa + met­ro 50 mil­joo­naa). Bule­var­di­soin­tia ei ole tie­tääk­se­ni tut­kit­tu. Alu­eel­la asu­va­na pitäi­sin kat­ta­mis­ta parem­pa­na vaih­toeh­to­na, kos­ka sil­loin hävi­ää tuo jat­ku­vas­ti humi­se­va taus­ta­me­lu. Bule­var­dis­sa melu vähän vai­me­nee, mut­ta ei niin pal­jon, että sil­lä oli­si väliä asu­mis­viih­ty­vyy­den kannalta.

    Kan­nat­taa myös huo­mioi­da, että Kivi­no­kan pysä­köin­ti­luo­las­ta saa­ta­vat kivet kipat­tai­siin ran­noil­le täyt­tö­maak­si (ns. ran­ta­bu­le­var­di). Gryn­daus­mie­les­sä kiva jut­tu, mut­ta eko­lo­gi­ses­ti kata­stro­fi Viikinlahdelle.

  100. Poth1ue1: Eikös sit­ten pitäi­si myös erot­taa jouk­ko­lii­ken­teen hin­ta mm. kun­nal­lis­ve­rois­ta ja asu­mi­sen hin­nas­ta? Tai­tai­si pil­je­tin hin­ta pomp­sah­taa vähin­tään tuplak­si, jos edes suo­rat tarif­fi­tuet lak­kau­tet­tai­siin – ja jos kus­tan­nuk­set las­ket­tai­siin vih­rei­den “yksi­tyi­sau­to­las­ku­ril­la”, niin sil­loin lyhin­kin mat­ka kan­nat­tai­si taa­tus­ti enem­min tait­taa jos­tain per­sian­lah­den­maas­ta tila­tul­la yksi­tyi­sel­lä luksushelikopterilla…

    Juu, ja kyl­lä tosi­aan toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne on aina myös jokai­sen pel­ti­leh­mä­pai­me­nen etu, mut­ta mitäs jos edes vähän yrit­tet­täi­siin käyt­tää perus­te­lui­na jok­seen­kin kri­tii­kin­kes­tä­viä argumentteja?

    Mil­lä taval­la tuo ei ole kri­tii­kin­kes­tä­vä? Jouk­ko­lii­ken­ne ei käsit­tääk­se­ni ole sidot­tu asun­to­jen hin­taan sil­lä taval­la, että se aiheut­tai­si kor­keam­pia raken­nus­kus­tan­nuk­sia. Kun­nal­lis­ve­roil­la on aika vähän teke­mis­tä tämän asian kans­sa, kos­ka niil­lä tue­taan autoi­lua, jouk­ko­lii­ken­net­tä ja aika hiton mon­taa muu­ta­kin asiaa.

  101. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Haluai­sit­ko näh­dä pai­kas­ta otta­ma­ni valo­ku­van tuol­ta ajal­ta tai tuo­reem­man? Edel­li­sen pitäi­si löy­tyä KSV:n kir­jaa­mon arkis­toi­ma­na, osa­na sin­ne vuon­na 2008 lähet­tä­mää­ni, usei­ta mui­ta­kin kuvia sisäl­tä­vää palau­tet­ta­ni Koi­vusaar­ta kos­ke­viin suun­ni­tel­miin. Näky­mä Nau­ris­saa­ren suun­nas­ta Hert­to­nie­men­ran­taa koh­ti (kuva 18 ao. palaut­tees­sa) oli tuol­loin kuval­li­nen esi­merk­ki ran­ta­ra­ken­ta­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta ran­to­jem­me näkymiin.

    Perus­ta blo­gi, niin me kaik­ki voim­me iloi­ta kuvis­ta­si. Vaik­ka­pa wordpress.com on avoi­men läh­de­koo­din ympäristö.

    Ehdo­tuk­se­ni pahi­ten pila­tuk­si saa­rek­si on Som­pa­saa­ri, jota jos­kus myös Lovii­san­leh­dok­si kut­sut­tiin. Sal­la­ma­ria Tik­ka­nen on teh­nyt ansio­kas­ta työ­tä kadon­neit­ten saa­rien his­to­rian tallentamisessa.

    Som­pa­saa­ri oli suu­ri, pyö­reä, kor­kea ja kal­lioi­nen saa­ri, jon­ka ran­to­ja kier­si pui­den var­jos­ta­mat vieh­keät polut. Saa­ren kor­keim­mal­la koh­dal­la oli huvi­ma­ja ja näkö­tor­ni, jon­ka saka­ra­har­jai­sen tor­nin mai­nit­si erin­omai­se­na näkö­ala­paik­ka­na jo Saka­ri Tope­lius ker­to­muk­ses­saan ”Vin­sent­ti Aal­lon­hal­ko­ja”. Hel­sin­ki­läi­set teki­vät­kin mie­luus­ti huvi­ret­ki­ään Som­pa­saa­ren kuu­lui­sal­le näkö­ala­tor­nil­le. Mat­ka saa­reen tait­tui miel­lyt­tä­väs­ti aika­tau­lun mukaan kul­ke­vil­la pie­nil­lä höyryaluksilla.”

    http://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/

  102. Jalan­kul­ki­ja:
    Sinä puhut Mar­ja­nie­mes­tä, minä Hert­to­nie­mes­tä. Joko tääl­lä ei viit­si­tä lukea vas­tauk­sia tai sit­ten yri­te­tään tar­koi­tuk­sel­la vää­ris­tel­lä faktoja. 

    Sinä ver­taat Hert­to­nie­meä ja Mar­ja­nie­meä nyt. Minä ver­taan tilan­net­ta Mar­ja­nie­mes­sä 1990-luvul­la Hert­to­nie­men tilan­tee­seen 2010-luvul­la, kos­ka ne muis­tut­ta­vat toisiaan.

    Mar­ja­nie­mes­sä­kään ei ollut aito­ja vuon­na 2000, kun uusi asui­na­lue val­mis­tui. Ei tain­nut men­nä kuin pari vuot­ta, että alue aidat­tiin ja por­tit lukit­tiin. Jos ja kun Hert­to­nie­mes­sä siir­to­la­puu­tar­han vie­reen raken­ne­taan, aito­ja ja port­te­ja ale­taan vaa­tia sin­ne­kin ja lop­pu­tu­los on sama kuin Mar­ja­nie­mes­sä: sul­jet­tu alue, joka hait­taa kul­ke­mis­ta suu­ren osan vuodesta.

  103. N: Sinä ver­taat Hert­to­nie­meä ja Mar­ja­nie­meä nyt. Minä ver­taan tilan­net­ta Mar­ja­nie­mes­sä 1990-luvul­la Hert­to­nie­men tilan­tee­seen 2010-luvul­la, kos­ka ne muis­tut­ta­vat toisiaan.

    Mar­ja­nie­mes­sä­kään ei ollut aito­ja vuon­na 2000, kun uusi asui­na­lue val­mis­tui. Ei tain­nut men­nä kuin pari vuot­ta, että alue aidat­tiin ja por­tit lukit­tiin. Jos ja kun Hert­to­nie­mes­sä siir­to­la­puu­tar­han vie­reen raken­ne­taan, aito­ja ja port­te­ja ale­taan vaa­tia sin­ne­kin ja lop­pu­tu­los on sama kuin Mar­ja­nie­mes­sä: sul­jet­tu alue, joka hait­taa kul­ke­mis­ta suu­ren osan vuodesta.

    Kan­nat­taa lukea kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton suun­ni­tel­mia eikä vain esi­tel­lä omia kuvi­tel­tu­ja ole­tuk­sia. Van­han­kau­pun­gin­lah­den ulkoi­lu­reit­ti on lin­jat­tu kul­ke­maan Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­han läpi. En ole kuul­lut, että täl­lai­sil­le rei­teil­le oli­si kau­heas­ti raken­net­tu sul­ku­ja ja portteja.

  104. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Pur­si­seu­rat ovat täl­lä het­kel­lä oival­li­ses­ti sijoit­tu­neet. Nii­den siir­tä­mi­nen ete­län suun­taan joh­tai­si meren­täyt­töi­hin sekä raken­ta­mi­seen meri­luon­toa­lu­eel­le. Et ole tain­nut vie­lä näh­dä, miten tal­ven jäl­keen Nur­mi­luo­dol­le palan­neet lin­nut siel­lä juu­ri nyt kevääs­tä ja paluus­ta koti­kon­nuil­leen riemuitsevat?
    Kan­nas, tai kak­si, vai miten se ehdot­ta­ma­si yhteys nyt sit­ten nur­mi­luo­dol­le teh­täi­siin­kään, rik­koi­si kau­niin mai­se­man, ei vain Län­si­väy­län suun­nas­ta, mm. sen ete­lä­puo­lel­la kul­ke­val­ta ulkoi­li­joi­den­kin käyt­tä­mäl­tä tiel­tä, vaan myös Rii­hi­lah­den ran­nan ulkoi­lu­tiel­tä, jota monet pyö­räi­li­jät­kin käyttävät.
    Myös Sau­na-seu­ral­la oli­si sau­na­rau­ha (vil­voit­ta­vi­ne het­ki­neen sau­na­lai­tu­ril­la) men­nyt­tä tuol­lai­sen raken­ta­mi­sen jäl­keen. Suo­mes­sa kun ollaan, oli­si tuo ehdo­tuk­se­si täl­tä­kin osin jo mel­kein pyhäin­hä­väis­tyk­seen rin­nas­tet­ta­vis­sa ole­va teko!

    Kun Rii­hi­lah­den ran­nal­ta kat­soo luo­tee­seen, siel­lä­hän on jo Kei­la­nie­men raken­nuk­sia ja pur­je­ve­nei­tä. Nii­tä pur­je­ve­nei­den mas­to­ja oli­si sit­ten län­nes­sä. Luon­to­mai­se­ma oli­si edel­leen lou­naas­sa kuten ennenkin.

    Kat­se­lin kotoa­ni kau­ko­put­kel­la sin­ne Nur­mi­luo­dol­le nel­jä vuot­ta. Oli siel­lä jos­kus haah­ka ja joku­nen lok­ki. Kyl­lä ne var­maan sin­ne tuli­si­vat vaik­ka 50–100 met­rin pääs­sä oli­si aallonmurtaja.

  105. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Mer­kit­tä­vim­mät näky­mät, jot­ka Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­ma toteu­tues­saan peit­täi­si, ovat pit­kiä näky­miä merel­le, ja nime­no­maan JULKISILTA alueil­ta Helsingissä:

    1: Näky­mät sek­to­ril­le kaak­ko-lou­nas välil­lä Espoon/Helsingin raja – Koivusaari,

    2: Näky­mät luo­tee­seen, Telk­kä­ku­jal­ta siltoineen,

    3: Näky­mät Rii­hi­lah­den ran­nal­ta län­teen, Hana­saa­reen ja sen ete­lä­puo­lit­se Wes­ten­din suuntaan 

    1. Se komea meri­mai­se­ma, jota itse­kin olen bus­sin ikku­nas­ta ihail­lut var­maan­kin tuhan­sia ker­to­ja, näkyy edel­leen Wes­ten­din ja Kar­husaa­ren välis­tä sekä Kar­husaa­ren ja Hana­saa­ren välis­tä. Hana­saa­ren ja Koi­vusaa­ren välis­sä mai­se­ma voi­si peit­tyä raken­ta­mi­sen seu­rauk­se­na 80 km/h kul­ke­vas­ta kul­ku­neu­vos­ta joi­ta­kin sato­ja mil­li­se­kun­te­ja aiem­min kuin nyt.

    Kun kui­ten­kin olem­me yksi­mie­li­siä sii­tä, että ne mai­se­mat ovat hie­no­ja, eikö oli­si upe­aa, että Koi­vusaa­reen tuli­si kau­pun­gin­osal­li­nen ihmi­siä, jot­ka sai­si­vat niis­tä naut­tia joko käve­le­mäl­lä koti­ra­pus­taan kiven­hei­ton pää­hän ran­taan tai par­haim­mil­laan 30. ker­rok­sen ikkunasta?

    2. Näky­mät luo­tee­seen peit­tyi­si­vät. Luo­tees­sa on Kei­la­nie­mi kor­kei­ne taloi­neen. Nyt­kö pitää alkaa suo­jel­la sitä sky­li­nea, joka kiel­tä­mät­tä var­sin­kin pimeäl­lä näyt­tää tosi komeal­ta pik­ki Manhattanilta?

    3. Rii­hi­lah­den ran­nal­ta län­teen näky­mät eivät juu­ri muut­tui­si näh­ty­jen ehdo­tus­ten mukaan. Jos aal­lon­mur­ta­jaa minun ehdo­tuk­se­ni mukai­ses­ti siir­ret­täi­siin ete­läm­mäk­si, mai­se­maan tuli­si pur­je­ve­nei­den mas­to­ja. Minus­ta ne ovat hienoja.

  106. AV: Sii­nä suo­jel­lul­la alu­eel­la on hie­no siir­to­loh­ka­re, jota käy­te­tään boul­de­roin­tiin. Se ran­ta on muu­ten­kin aika kiva löhöi­ly­paik­ka kesäil­toi­na, lii­ken­teen melu ei pal­joa häi­rit­se. En väi­tä, että tähän ei sen takia sai­si raken­taa, mut­ta var­sin yllät­tä­vis­sä pai­kois­sa saat­taa käy­dä ihmi­siä, vaik­ka itse ei siel­lä kävisi.

    Tuo suo­jel­tu alue Koi­vusaa­res­sa var­maan­kin voi­tai­siin jät­tää sil­len­sä. Oleel­lis­ta oli kui­ten­kin se, että tuol­la käy hyvin har­voin kukaan, kos­ka sii­nä aivan vie­res­sä Kar­husaa­res­sa, Hana­saa­res­sa ja Län­siu­la­pan­nie­mel­lä on pal­jon enem­män muka­via ja rau­hal­li­sia löhöi­ly­paik­ko­ja. Toki se voi olla jon­kun yksi­lön man­sik­ka­paik­ka juu­ri sik­si, että siel­lä saa var­mas­ti olla rau­has­sa muil­ta ihmisiltä.

  107. Täy­ty­nee pis­tää asia har­kin­taan … , mut­ta sii­nä on mm. omat ongel­man­sa, mm. teki­jä­noi­keu­del­li­set mut­kan­sa, sil­lä en haluai­si, että Koi­vusaa­res­ta ja sen ympä­ris­tös­tä otta­ma­ni kuvat pää­ty­vät gryn­de­reit­ten käsiin. Omien oikeuk­sie­ni val­von­ta oikeus­teit­se voi­si olla yksi­tys­hen­ki­löl­le tur­han kal­lis ja aikaa­vie­vä pro­ses­si. Toi­saal­ta aja­tus gryn­de­reit­ten ja hei­dän käty­rien­sä, joi­ta täl­le­kin blo­gil­le näyt­täi­si osin eksy­vän, “suo­hon lau­la­mi­ses­ta” valo­ku­vien voi­mal­la on toki kutkuttava.

    Koi­vusaa­rel­la on mon­ta ilmet­tä. Näin kevääl­lä on luon­to ehkä pal­jaim­mil­laan ja sen havait­see sel­väs­ti, miten mm. met­ro­työ­maa-aluei­den ympä­ris­tö on käy­nyt ihmeen tör­kyi­sek­si. Toki ran­to­jen ros­kaan­tu­mis­ta tapah­tuu myös myrs­ky­jen tuo­tua meres­sä aje­leh­ti­vaa mos­kaa ran­noil­le. Rii­hi­lah­den ran­nal­la olen näh­nyt jo aiem­min­kin mm. räjäy­tys­töis­sä käy­te­te­tyn säh­kö­kaa­pe­lin jään­nök­siä, lie­ne­vät­kö olleet peräi­sin Koi­vusaa­ren met­roa­se­man räjäy­tys­töis­tä tai sit­ten aje­lah­ti­neet pai­kal­le Jät­kä­saa­ren kär­jes­tä, mis­tä sitä met­ro­työ­mail­ta peräi­sin ole­vaa jätet­tä oli joi­den­kin uutis­tie­to­jen mukaan pää­ty­nyt mereen enem­män­kin (mm. Pih­la­ja­saa­ren­kin rannoille).

    Mitä tulee taas kysy­myk­seen Hel­sin­gin pahi­ten pila­tus­ta saa­res­ta, on minul­la se näke­mys, että KSV ja jopa KSL pyr­ki­vät koko ajan tuot­ta­maan meil­le sii­hen kisaan uusia saa­ri­kan­di­daat­te­ja. Se on mie­les­tä­ni aivan käsit­tä­mä­tön­tä, sil­lä mai­nit­tu­jen taho­jen­han pitäi­si pyr­kiä, aina­kin oman käsi­tyk­se­ni mukaan, teke­mään entis­tä PAREMPAA Helsinkiä!

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten ajat­te­lit vie­lä saa­da tuol­lai­set gal­le­riat kan­nat­ta­maan? Ne toi­mi­vat vain kau­pun­gin kävelyvyöhykkeellä.

    Aja­tus Gug­gen­hei­mis­ta Koi­vusaa­res­sa tun­tuu äkki­sel­tään kiin­nos­ta­val­ta. Upea meri­luon­to ja kult­tuu­ri yhdessä. 

    Bil­bao on pal­jon Hel­sin­kiä pie­nem­pi kau­pun­ki (350 000 asu­kas­ta). Sikä­läi­ses­sä Gug­gen­hei­mis­sa oli pari vuot­ta sit­ten noin 960 000 kävi­jää, jois­ta 65 pro­sent­tia ulko­mai­sia. Suu­rin­ta osaa kiin­nos­taa tie­tys­ti itse raken­nus, jota tul­laan häm­mäs­te­le­mään pit­kien­kin mat­ko­jen takaa. 

    Bil­baon Gug­gen­hei­mis­sa ei muu­ten ole lain­kaan auto­jen pai­koi­tus­ta, joten met­roa­se­ma sopi­si tääl­lä­kin kon­sep­tiin hyvin. Rau­ta­tie­a­se­mal­ta on 8 minuut­tia met­rol­la Koivusaareen. 

    Tapio­las­sa tai­de­museo EMMA on vetä­nyt vuo­sit­tain lähes 100 000 kävi­jää. Ilman wau-ark­ki­teh­tuu­ria, pel­käs­tään hyvien näyt­te­ly­jen ja tapah­tu­mien voi­mal­la. Mihin sit­ten pys­tyi­si Guggeli!

  109. Mar­ko Hami­lo: Kun Rii­hi­lah­den ran­nal­ta kat­soo luo­tee­seen, siel­lä­hän on jo Kei­la­nie­men raken­nuk­sia ja pur­je­ve­nei­tä. Nii­tä pur­je­ve­nei­den mas­to­ja oli­si sit­ten län­nes­sä. Luon­to­mai­se­ma oli­si edel­leen lou­naas­sa kuten ennenkin.

    Kat­se­lin kotoa­ni kau­ko­put­kel­la sin­ne Nur­mi­luo­dol­le nel­jä vuot­ta. Oli siel­lä jos­kus haah­ka ja joku­nen lok­ki. Kyl­lä ne var­maan sin­ne tuli­si­vat vaik­ka 50–100 met­rin pääs­sä oli­si aallonmurtaja. 

    Kei­la­nie­men tor­ni­ta­lot alka­vat näkyä Rii­hi­lah­den ran­nal­le vas­ta Tii­ra­saa­ren­tien koh­dal­ta ete­lään, jos sää on sii­hen riit­tä­vän kir­kas. Tor­ni­ta­lo­jen ylim­mät ker­rok­set voi joku tark­ka­sil­mäi­nen tosin havai­ta jo Hako­lah­den­ku­jan jat­keen jäl­keen (ete­läs­sä). Koi­vusaa­ren ete­lä­osan tai uuden aal­lon­mur­ta­jan raken­ta­mi­nen pilai­si mai­se­maa jo ran­nan koko pituu­del­ta. Tätä­kö haluat? Minä en sitä haluaisi. 

    Ehdot­ta­ma­si aal­lon­mur­ta­jan siir­to ja/tai pen­ger Rii­hi­lah­den län­si­puo­lel­la kat­koi­si koko pit­kän upean selän, Rii­hi­lah­den ran­nal­ta län­teen, Lin­holmsf­jär­de­nin suun­taan (ja sen yli), ja jo se muut­tai­si avoi­men ja pit­kän näky­män rajus­ti katkaisemalla. 

    En ole lin­tu­jen koko­nais­mää­rää Nur­mi­luo­dol­la kos­kaan kyen­nyt tar­kas­ti las­ke­maan, mut­ta lau­an­tai­na 12.4. Koi­vusaa­ren siir­to­loh­ka­reen suun­nal­ta otta­mas­sa­ni valo­ku­vas­sa näkyi siel­lä Nur­mi­luo­dol­la ole­van aina­kin 12 haah­kaa. Sen voin myös tode­ta, että kyl­lä siel­lä nii­tä lok­ke­ja­kin oli, sel­väs­ti enem­män kuin vain “joku­nen”. Muis­ta lin­nuis­ta luo­dol­la ja sitä ympä­röi­vil­lä kivil­lä ja vedes­sä (tai sukel­luk­sis­sa) nyt puhu­mat­ta­kaan. Vai­kut­taa vähän sil­tä, kuin pyr­ki­sit jos­tain kum­man syys­tä vähät­te­le­mään lin­tu­jen mää­rää Nur­mi­luo­dol­la tai sen ympäristössä. 

    Lin­tu­ja on Nur­mi­luo­dol­la yleen­sä rei­lus­ti enem­män kuin mitä kau­ko­put­kel­la voi näh­dä. Kan­nat­tai­si ehkä ottaa käy­töön kii­ka­ri, sil­lä (näet nimit­täin!) “kau­ko­put­keen ver­rat­tu­na kii­ka­ril­la on se etu, että sil­lä voi­daan tar­kas­tel­la laa­jo­ja koh­tei­ta ympä­ris­töi­neen”, kuten läh­de “http://tieku.fi/kysy-meilta/kiikareita-ja-kaukoputkia” toteaa.

  110. Mar­ko Hami­lo: 1. Se komea meri­mai­se­ma, jota itse­kin olen bus­sin ikku­nas­ta ihail­lut var­maan­kin tuhan­sia ker­to­ja, näkyy edel­leen Wes­ten­din ja Kar­husaa­ren välis­tä sekä Kar­husaa­ren ja Hana­saa­ren välis­tä. Hana­saa­ren ja Koi­vusaa­ren välis­sä mai­se­ma voi­si peit­tyä raken­ta­mi­sen seu­rauk­se­na 80 km/h kul­ke­vas­ta kul­ku­neu­vos­ta joi­ta­kin sato­ja mil­li­se­kun­te­ja aiem­min kuin nyt.

    Kun kui­ten­kin olem­me yksi­mie­li­siä sii­tä, että ne mai­se­mat ovat hie­no­ja, eikö oli­si upe­aa, että Koi­vusaa­reen tuli­si kau­pun­gin­osal­li­nen ihmi­siä, jot­ka sai­si­vat niis­tä naut­tia joko käve­le­mäl­lä koti­ra­pus­taan kiven­hei­ton pää­hän ran­taan tai par­haim­mil­laan 30. ker­rok­sen ikkunasta? 

    Koh­das­sa 1. kir­joi­tin Län­si­väy­lää tai sen vier­tä Hel­sin­kiin tul­les­sa, kau­pun­gin rajan täl­lä puo­len näky­väs­tä meri­mai­se­mas­ta. Jos olet sitä miel­tä, että Hel­sin­kiin tuli­joil­le riit­tää jat­kos­sa vain Espoon puolelta/puolella merel­le avau­tu­va mai­se­ma, niin vapaas­sa maas­sa on sinul­la tähän toki oikeus.

    Espoon puo­lel­la Kar­husaa­ren ja Hana­saa­ren välis­tä Län­si­väy­läl­le näky­vä kapea, ehkä noin 150 met­rin kais­ta­le merel­le lou­naa­seen ei kui­ten­kaan ole avoin aaval­le ula­pal­le asti. Lisä­on­gel­ma­na on se, että tuo­hon suun­taan, eli mm. Mies­saa­ren, Tvi­jäl­pin ja Var­sa­saa­ren suun­taan näh­däk­seen pitäi­si Hel­sin­kiin tul­les­sa kään­tää pää­tä pit­käl­ti taka­viis­toon. Jois­sa­kin bus­seis­sa, ei kai­kis­sa, on muu­ta­ma istu­ma­paik­ka myös sel­kä meno­suun­taan, joten niil­lä istuen, tuon välin havain­noin­ti, ikään­kuin taka­pe­rin, voi toki ehkä nopeal­ta jopa onnis­tua. Aikaa sii­hen on täl­lä pät­käl­lä kui­ten­kin kovin vähän, vain vajaat 7 sekun­tia (jos nopeus on 80 km/h). Hel­sin­kiin Län­si­väy­lää tai sen vier­tä saa­pu­vis­ta tulee kau­pun­kiin kovin har­va nopea ihmi­nen sel­kä tulosuuntaan.

    Hana­saa­ren ja Koi­vusaa­ren väli­nen osuus on mai­se­man puo­les­ta edel­lis­tä lyhyt­tä väliä pal­jon pidem­pi ja (aina­kin tois­tai­sek­si) myös ava­ram­pi. Mai­nit­tu­jen saar­ten muo­to, pidem­pi etäi­syys (kar­keas­ti n. 400 met­riä) ja kes­ki­näi­nen sijain­ti, antaa Hel­sin­kiin esim. Kehä I:n suun­nas­ta saa­pu­vil­le (tur­ku­lai­sil­le­kin!)
    huo­mat­ta­van pal­jon parem­mat mah­dol­li­suu­det huo­ma­ta tule­van­sa merikaupunkiin. 

    Tätä Hel­sin­gin merel­li­syyt­tä koros­taa mer­kit­tä­väl­lä taval­la myös kau­pun­gin rajal­la ole­va iso kylt­ti, jos­sa on kau­pun­kim­me nimi ja vaa­ku­na. Krei­vil­li­sen kruu­nun, meri­ve­neen ja aal­to­ko­ron (ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Heraldiikka”) avul­la jäl­kim­mäi­nen vies­tit­tää tuli­joil­le saa­pu­mi­ses­taan maam­me pää­kau­pun­kiin, Helsinkiin. 

    Mitä ker­toi­si Hel­sin­gis­tä tuli­joil­le, jos tuon raja­kyl­tin taka­na aukea­va, vapaa, uljas meri­mai­se­ma muu­tet­tai­siin Jät­kä­saa­ren lou­nais­reu­nal­la näky­vän louhe(?)/soravuoren kal­tai­sek­si kivi­ka­sak­si tai raken­nuk­sik­si? Minus­ta tuo oli­si kau­pun­kim­me ima­goar­voa alen­ta­vaa, ja suo­ras­taan järjetöntä!

    Mai­nit­se­mi­sen arvoi­se­na piir­tee­nä näky­mäl­le Koi­vusaa­ren län­si­puo­lel­ta kaak­koon pidän myös sitä, että se ula­pal­le asti ulot­tues­saan mah­dol­lis­taa myös aika ajoin Hel­sin­kiin saa­pu­vien ja siel­tä läh­te­vien mat­kus­ta­ja­lai­vo­jen bon­gauk­sen, olem­me­han kan­sain­vä­li­ses­sä sata­ma­kau­pun­gis­sa. Tämän­kin ilon olet siis ilmei­ses­ti val­mis raken­ta­mi­sen alt­ta­ril­le uhraa­maan, pois­taen sen (tai sitä mer­kit­tä­väs­ti vähen­täen) kai­kil­ta niil­tä Län­si­väy­lää pit­kin perä­ti noin 80 000 päi­vit­täi­ses­sä ajo­neu­vos­sa sekä lisäk­si tuo­ta kaut­ta pyö­ril­lä tai jalan jat­kos­sa kul­ke­vil­ta riistämään?

    Mitä tulee mai­nit­se­mii­si mil­li­se­kun­tei­hin, tai­dat nyt ereh­tyä ja vii­ta­ta aikaan, jon­ka meren vilah­dus tuol­la välil­lä (1.) 25.3.2014 päi­vä­tyn osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­man mukai­sen rakentamisen
    JÄLKEEN ehkä kes­täi­si. Tai­val, jon­ka pituus on noin 400 met­riä, kes­tää nopeu­del­la 80 km/h lähes 20 sekuntia. 

    Ris­ti­rii­ta esit­tä­mä­si raken­ta­mi­sen etu­jen ja sen yllä ilmai­se­mat­ta jät­tä­mie­si lukuis­ten hait­to­jen välil­lä on ilmei­nen. Ensin­nä­kin, ao. mai­se­mis­ta voi nykyi­sin naut­tia tavat­to­man pal­jon suu­rem­pi jouk­ko ihmi­siä (liki 80 000?) kuin esit­tä­mä­si kau­pun­gin­osal­li­nen ihmi­siä (5 000?). Ero on mer­kit­tä­vä. Riis­täi­sit siis ilon meri­mai­se­mis­ta 16-ker­tai­sel­ta jou­kol­ta ihmi­siä, jot­ta tuo
    pie­ni mur­to-osa, 1/16, sai­si meri­nä­kö­alat! Miksi?
    Pää­si­si­vät­hän vii­mek­si­mai­ni­tut ran­noil­le kau­em­paa­kin, vaik­ka met­rol­la ja muil­la julkisilla.

    Aja­tus Koi­vusaa­ren raken­ta­mi­ses­ta ja tuo esit­tä­mä­si argu­ment­ti tuo­vat mie­lee­ni kuu­lui­san, nyt jo edes­men­neen tše­kin, Z. Miler’in ensim­mäi­sen oman ani­maa­tion otsi­kon “Mil­jo­nää­ri joka varas­ti aurin­gon (1948), ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Zdenek_Miler”. Miler’in tun­ne­tuim­man hah­mon, “Myy­rän” ja kump­pa­neit­ten­sa seik­kai­lut lie­ne­vät useim­mil­le suo­ma­lai­sil­le­kin tut­tu­ja. Eikö­hän siel­tä mah­da löy­tyä kuvauk­sia kau­pun­gis­tu­mi­sen leviä­mi­ses­tä ja sen hai­tal­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta. Osa “tii­vis­tä­jis­tä” saat­taa ehkä luot­taa sii­hen, että tii­vis­tä­mi­nen aut­taa vähen­tä­mään luon­non kär­si­myk­siä. Vahin­ko vain, että monel­ta heis­tä on saat­ta­nut ehkä epä­huo­mios­sa jää­dä havait­se­mat­ta laa­jat “oheis­va­hin­got”, joi­ta Koi­vusaa­ren­kin raken­ta­mi­nen lähi­luon­nol­le tuot­tai­si. Mm. anglo­sak­si­ses­sa maa­il­mas­sa tai­taa tämän­tyyp­pi­sil­le asioil­le oma, parem­pi ilmai­sun­sa: “col­la­te­ral damage”. 

    Ei hätää, nykyi­nen val­tuus­to ei ole asias­ta käsit­tääk­se­ni vie­lä lopul­lis­ta pää­tös­tä teh­nyt ja aiem­pien “höl­mö­jen pää­tös­ten” todel­la hai­tal­li­set seu­rauk­set on siten mah­dol­lis­ta torjua.

    Espoos­sa havai­tut ongel­mat kal­lii­den asun­to­jen myyn­nis­sä (HS/12.4.2014) osoit­ta­vat ne var­maan gryn­de­reil­le­kin. Toi­saal­ta, esim. Hel­sin­gin Eiran­ran­nas­sa tai­si joku leh­des­sä (HS) tode­ta jo aiem­min aika usean asun­non olleen tyh­jiä, vaik­ka oli­si­vat­kin ensi­myyn­nis­sä (tai hin­nan­alen­nuk­sin?) kau­pak­si men­neet. Moni vara­kas mil­jo­nää­ri ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä kaipaa/tarvitse vuo­kra­lai­sia kak­kos- tai kol­mo­sa­sun­toon­sa, ulko­mai­sis­ta omis­ta­jis­ta puhu­mat­ta­kaan. Ris­ki ao. uuden kau­pun­gin­osan muo­dos­tu­mi­ses­ta ns. kuol­leit­ten sie­lu­jen kau­pun­gin­osak­si oli­si siten ilmei­nen ja argu­ment­ti­si perus­taa jäytävä. 

    Poik­keuk­se­na voi­si­vat toki olla sel­lai­set asun­not tai raken­nuk­set, joi­den avul­la gryn­de­rit voi­si­vat ehkä toteut­taa eräi­den haa­veet (tai heil­le mah­dol­li­ses­ti anne­tut lupauk­set?) pil­ven­piir­tä­jän ‘tai­va­so­suu­des­ta’, tai aina­kin asuin­pai­kas­ta meri­mai­se­min! Oli­si­ko hei­tä todel­la­kin koko­nai­nen kau­pun­gin­osal­li­nen? Eikö enem­mis­tön saa­vut­ta­mi­nen rii­tä? (Aiem­min olin minä­kin mel­koi­sen hyvä­us­koi­nen, mut­ta nyt olen alka­nut epäil­lä aika ajoin, kun suun­ni­tel­miae­si­tel­lään vain kar­toil­la ja viis­toil­ma­ku­vin, eikä ihmis­sil­mien korkeudelta.)

  111. Mar­ko Hami­lo:
    2. Näky­mät luo­tee­seen peit­tyi­si­vät. Luo­tees­sa on Kei­la­nie­mi kor­kei­ne taloi­neen. Nyt­kö pitää alkaa suo­jel­la sitä sky­li­nea, joka kiel­tä­mät­tä var­sin­kin pimeäl­lä näyt­tää tosi komeal­ta pik­ki Manhattanilta? 

    2. Jos olet tuol­la seu­dul­la aiem­min asu­nut, mik­si unoh­dat koko­naan Koi­vusaa­ren koil­lis­ran­nan ison ruo­vi­kon lin­tui­neen, ja mata­li­kot sen ympä­ril­lä, taka­na mm. Klip­pan, Pors­ta ja Leppäluoto. 

    Lau­an­tai­aa­mu­na alu­eel­la käy­des­sä­ni oli ilmas­sa hie­man sumua/usvaa, eikä tuol­loin hai­tan­nut lähi­luon­non ystä­vää (minua ja mui­ta ohi­kul­ki­joi­ta) hiuk­kaa­kaan, että Kei­la­nie­men raken­nuk­sia ei tuol­loin val­lin­neen kelin takia erot­tu­nut kovin hyvin. Lukui­sat vesi­lin­nut, iso­kos­ke­lot, jout­se­net, tel­kät ja tuk­ka­sot­kat erot­tui­vat sen sijaan erin­omai­ses­ti, kuten myös silk­kiui­kut pesän­sä luona. 

    On oikeas­taan aika ihme, ettei­vät kau­pun­gin (SYKEn, tai minis­te­riön) ympä­ris­tö­vi­ran­omai­set ole tätä osaa Koi­vusaa­res­ta jo rau­hoit­ta­neet. On se muu­ten vaan sen ver­ran upea luon­to­ret­ken koh­de, ja lin­tu­ja voi siel­lä bon­gail­la käte­väs­ti Telk­kä­ku­jan sil­lal­ta, mis­tä tänä ilta­na näin vie­lä pai­kal­le ilta­hä­mä­ris­sä lii­te­le­vän har­maa­hai­ka­ran! Ja ajat­te­les, koh­ta (jos Sie­mens suo!) voi tuon­ne joku kiin­nos­tu­nut tul­la pai­kal­le met­rol­la, ilman vaih­to­ja, jopa Ruo­ho­lah­des­ta, mis­sä ei enää edes ruo­hoa tai­da kai­kil­le (esim. koi­ril­le) tar­jol­la olla.

    For­tu­min tor­ni­ta­lo, mm. juh­la­va­lais­tuk­ses­saan itse­näi­syys­päi­vän ilta­na, ja mik­sei jos­kus muul­loin­kin, voi näyt­tää komeal­ta, kun sitä riit­tä­vän etääl­tä kat­se­lee. Kata­ja­har­jun sil­lal­ta ja Koi­vusaa­ren­tien mut­kan koh­dal­ta Laut­ta­saa­res­sa se näkyy usein ongel­mit­ta. Siel­lä kau­ka­na se ei estä pit­kiä näky­miä hel­sin­ki­läi­sil­tä, ellei­vät sit­ten satu ole­maan sen taka­na Kei­la­nie­men­tiel­lä. Uole­vi tai­si olla hyvin­kin fik­su, kun ei aikoi­naan men­nyt peit­tä­mään hel­sin­ki­läis­ten näky­miä, vaan raken­nut­ti tor­ni­ta­lon­sa pal­jon etääm­mäl­le. Ehkä hän äly­si, että jos tor­ni­ta­lo­ja jou­tuu kat­se­le­maan lii­an lähel­tä, saa sii­tä vain nis­kan­sa kipeäksi.

  112. Mar­ko Hami­lo:

    3. Rii­hi­lah­den ran­nal­ta län­teen näky­mät eivät juu­ri muut­tui­si näh­ty­jen ehdo­tus­ten mukaan. Jos aal­lon­mur­ta­jaa minun ehdo­tuk­se­ni mukai­ses­ti siir­ret­täi­siin ete­läm­mäk­si, mai­se­maan tuli­si pur­je­ve­nei­den mas­to­ja. Minus­ta ne ovat hienoja. 

    Jos tar­koi­tat 25.3.2014 päi­vät­ty­jä osay­leis­kaa­va­do­ku­ment­te­ja niin olet kyl­lä ereh­ty­nyt pahas­ti. Niis­sä­hän on edel­leen muka­na tuo ete­läi­sin meren­täyt­tö­alue. Se on jos­tain kum­man syys­tä piir­ret­ty ulot­tu­maan pit­käl­ti ohi Koi­vusaa­ren ja Hana­saa­ren ete­lä­kär­kien väli­sen lin­jan. Näin ollen se rik­koi­si pahas­ti kau­niin har­mo­ni­sen maiseman,jossa lähim­pä­nä Rii­hi­lah­tea on toki vie­lä Vaskiniemi. 

    Ongel­man suu­ruus pal­jas­tuu, kun­han muis­tam­me nykyi­set vaa­ti­muk­set raken­nus­ten perus­tuk­sel­ta vaa­dit­ta­vas­ta kor­keu­des­ta meren­pin­nas­ta. Talot­han oli­si­vat siel­lä kein­osaa­rel­la (tai ‑nie­mel­lä) kuin kakun pääl­le raken­net­tu­ja, poi­ke­ten räi­keäs­ti ympä­ris­tös­tään. Etkö ole tain­nut tul­la aja­tel­leek­si tätä.

    Vaik­ka et ehkä enää asui­si Kata­ja­har­jus­sa, pääs­set jat­kos­sa­kin vaik­ka met­rol­la mas­to­ja ihai­le­maan. Vii­me kesä­nä oli tähän muu­ten val­lan erin­omai­nen mah­dol­li­suus Hel­sin­gin Hie­ta­lah­des­sa, jon­ne suu­ret pur­je­lai­vat oli­vat Tall Ship Race tapah­tu­maan kokoon­tu­neet. Kävit­kö paikalla? 

    Ennen alus­ten saa­pu­mis­ta Hel­sin­kiin minä taas onnis­tuin bon­gaa­maan niis­tä yhden täys­ta­ki­loi­dun merel­lä juu­ri tuol­ta Koi­vusaa­ren län­si­puo­lel­ta sen havai­ten, vaik­ka tun­nis­ta­mi­nen ei ihan onnis­tu­nut­kaan. Toi­vot­ta­vas­ti mah­dol­li­suu­det lai­vo­jen näke­mi­seen eivät jat­kos­sa meil­tä kum­mal­ta­kaan heikkene.

    Pelk­kien mas­to­jen sijaan minus­ta on kui­ten­kin muka­vam­paa seu­ra­ta pur­je­ve­nei­li­jöi­den tou­hu­ja, niin maal­la (keväisin/syksyisin) kuin merel­lä­kin, var­sin­kin kun tuu­li pul­lis­taa pur­jeet ja saa nuo veneet kevyes­ti liik­ku­maan, pie­nim­mät opti­mis­ti- ja Zoom8-jol­lat mukaan­lu­kien. Pur­jeh­dus­kurs­sien aikaan nii­tä näkee siel­lä monas­ti paljon.

    Osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­ma ei vali­tet­ta­vas­ti pal­joa piit­tai­si sii­tä, näkee­kö kukaan Län­si­väy­län tai sen var­ren kul­ki­ja enää avo­mer­ta tai noi­ta pur­je­ve­nei­tä. Suun­ni­tel­ma­han pyr­kii tiet­tä­väs­ti kai­ke­ti mak­si­moi­maan meri­nä­kö­alat sin­ne raken­net­ta­man ehdo­tet­ta­vis­ta asun­nois­ta. Viis sii­tä peit­ty­vät­kö meri­nä­ky­mät muil­ta, tun­tuu olleen suun­ni­tel­mien ohjaa­va peri­aa­te. Vai­kut­taa siis mel­koi­sen itsek­kääl­tä ja röyh­keäl­tä­kin suun­ni­tel­mal­ta, eikö vain?

    Niin, ja itse asias­sa, tuo Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­ma­han (25.3.2014) ajai­si vene­seu­rat­kin ahtaal­le. Jos venei­den tal­vi­säi­ly­tys siir­tyy kovin pit­käl­le, hait­taa se venei­den kun­nos­tus­töi­den tekoa ja venei­lyä muu­ten­kin. Venei­lyyn kuu­luu pal­jon muu­ta­kin kuin veneen lil­li­mi­nen laituripaikassaan.

  113. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: En ole lin­tu­jen koko­nais­mää­rää Nur­mi­luo­dol­la kos­kaan kyen­nyt tar­kas­ti las­ke­maan, mut­ta lau­an­tai­na 12.4. Koi­vusaa­ren siir­to­loh­ka­reen suun­nal­ta otta­mas­sa­ni valo­ku­vas­sa näkyi siel­lä Nur­mi­luo­dol­la ole­van aina­kin 12 haah­kaa. Sen voin myös tode­ta, että kyl­lä siel­lä nii­tä lok­ke­ja­kin oli, sel­väs­ti enem­män kuin vain “joku­nen”. Muis­ta lin­nuis­ta luo­dol­la ja sitä ympä­röi­vil­lä kivil­lä ja vedes­sä (tai sukel­luk­sis­sa) nyt puhu­mat­ta­kaan. Vai­kut­taa vähän sil­tä, kuin pyr­ki­sit jos­tain kum­man syys­tä vähät­te­le­mään lin­tu­jen mää­rää Nur­mi­luo­dol­la tai sen ympäristössä.

    Ei tar­vit­se vähä­tel­lä, tuo on vähän. 

    Jos olet tuol­la seu­dul­la aiem­min asu­nut, mik­si unoh­dat koko­naan Koi­vusaa­ren koil­lis­ran­nan ison ruo­vi­kon lin­tui­neen, ja mata­li­kot sen ympä­ril­lä, taka­na mm. Klip­pan, Pors­ta ja Leppäluoto.

    Siel­lä­kin on mata­lik­ko­ja, joi­den tun­tu­mas­sa näkyy usein silk­kiuik­ku­ja, telk­kiä ja kos­ke­loi­ta. Nii­tä on sit­ten koi­vusaa­re­lais­ten muka­va kat­sel­la koti­saa­ren­sa ran­noil­ta. Sin­ne ne saa­ret jää­vät pai­kal­leen. Mitään bio­di­ver­si­teet­ti-hots­po­tia ei tuol­la kui­ten­kaan ole. Se on Laajalahdella.

  114. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Jos tar­koi­tat 25.3.2014 päi­vät­ty­jä osay­leis­kaa­va­do­ku­ment­te­ja niin olet kyl­lä ereh­ty­nyt pahas­ti. Niis­sä­hän on edel­leen muka­na tuo ete­läi­sin meren­täyt­tö­alue. Se on jos­tain kum­man syys­tä piir­ret­ty ulot­tu­maan pit­käl­ti ohi Koi­vusaa­ren ja Hana­saa­ren ete­lä­kär­kien väli­sen lin­jan. Näin ollen se rik­koi­si pahas­ti kau­niin har­mo­ni­sen maiseman,jossa lähim­pä­nä Rii­hi­lah­tea on toki vie­lä Vaskiniemi. 

    Ongel­man suu­ruus pal­jas­tuu, kun­han muis­tam­me nykyi­set vaa­ti­muk­set raken­nus­ten perus­tuk­sel­ta vaa­dit­ta­vas­ta kor­keu­des­ta meren­pin­nas­ta. Talot­han oli­si­vat siel­lä kein­osaa­rel­la (tai ‑nie­mel­lä) kuin kakun pääl­le raken­net­tu­ja, poi­ke­ten räi­keäs­ti ympä­ris­tös­tään. Etkö ole tain­nut tul­la aja­tel­leek­si tätä.

    Vaik­ka et ehkä enää asui­si Kata­ja­har­jus­sa, pääs­set jat­kos­sa­kin vaik­ka met­rol­la mas­to­ja ihai­le­maan. Vii­me kesä­nä oli tähän muu­ten val­lan erin­omai­nen mah­dol­li­suus Hel­sin­gin Hie­ta­lah­des­sa, jon­ne suu­ret pur­je­lai­vat oli­vat Tall Ship Race tapah­tu­maan kokoon­tu­neet. Kävit­kö paikalla? 

    Ennen alus­ten saa­pu­mis­ta Hel­sin­kiin minä taas onnis­tuin bon­gaa­maan niis­tä yhden täys­ta­ki­loi­dun merel­lä juu­ri tuol­ta Koi­vusaa­ren län­si­puo­lel­ta sen havai­ten, vaik­ka tun­nis­ta­mi­nen ei ihan onnis­tu­nut­kaan. Toi­vot­ta­vas­ti mah­dol­li­suu­det lai­vo­jen näke­mi­seen eivät jat­kos­sa meil­tä kum­mal­ta­kaan heikkene.

    Pelk­kien mas­to­jen sijaan minus­ta on kui­ten­kin muka­vam­paa seu­ra­ta pur­je­ve­nei­li­jöi­den tou­hu­ja, niin maal­la (keväisin/syksyisin) kuin merel­lä­kin, var­sin­kin kun tuu­li pul­lis­taa pur­jeet ja saa nuo veneet kevyes­ti liik­ku­maan, pie­nim­mät opti­mis­ti- ja Zoom8-jol­lat mukaan­lu­kien. Pur­jeh­dus­kurs­sien aikaan nii­tä näkee siel­lä monas­ti paljon.

    Osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­ma ei vali­tet­ta­vas­ti pal­joa piit­tai­si sii­tä, näkee­kö kukaan Län­si­väy­län tai sen var­ren kul­ki­ja enää avo­mer­ta tai noi­ta pur­je­ve­nei­tä. Suun­ni­tel­ma­han pyr­kii tiet­tä­väs­ti kai­ke­ti mak­si­moi­maan meri­nä­kö­alat sin­ne raken­net­ta­man ehdo­tet­ta­vis­ta asun­nois­ta. Viis sii­tä peit­ty­vät­kö meri­nä­ky­mät muil­ta, tun­tuu olleen suun­ni­tel­mien ohjaa­va peri­aa­te. Vai­kut­taa siis mel­koi­sen itsek­kääl­tä ja röyh­keäl­tä­kin suun­ni­tel­mal­ta, eikö vain?

    Niin, ja itse asias­sa, tuo Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­ma­han (25.3.2014) ajai­si vene­seu­rat­kin ahtaal­le. Jos venei­den tal­vi­säi­ly­tys siir­tyy kovin pit­käl­le, hait­taa se venei­den kun­nos­tus­töi­den tekoa ja venei­lyä muu­ten­kin. Venei­lyyn kuu­luu pal­jon muu­ta­kin kuin veneen lil­li­mi­nen laituripaikassaan.

    Venei­den tal­vi­säi­ly­tyk­sen pois­ta­mi­nen on kur­ja jut­tu näil­le seu­roil­le. Jos tar­koi­tat tätä

    http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/Havainnekuva_kannella_netti_1.jpg

    niin on tot­ta, että näky­mä kaven­tuu Hana­saa­ren itä­puo­lel­la suun­nas­sa SSE ehkä noin 20 asteel­la nii­den näkö­kul­mas­ta, jot­ka mene­vät sii­tä 80 km/h eli aiem­pi kak­si sekun­tia avo­me­ri­mai­se­maa muut­tuu yhdek­si sekunniksi. 

    Toi­saal­ta sit­ten 4000 asu­kas­ta ja kaik­ki jot­ka saa­ren läpi kul­ke­vat pyö­räl­lä tai jal­kai­sin saa­vat mai­niot mai­se­mat ran­noil­ta, jot­ka ovat julkisia.

    Näin isot lai­vat ystä­vän pur­je­ve­nees­tä käsin, kii­tos kysy­mäs­tä. Sinun kan­nat­taa jat­kos­sa käy­dä vaik­ka Koi­vusaa­ren ete­lä­kär­jes­sä ihai­le­mas­sa mai­se­mia, jot­ka ovat taa­tus­ti parem­mat kuin nyt Koi­vusaa­ren ja Hana­saa­ren välis­sä. Pär­jäät myös ilman kuulosuojaimia.

    Siel­tä Rii­hi­lah­den ja Vas­ki­nie­men suun­nas­ta raken­nus­mas­sat peit­täi­si­vät vain nykyis­tä Koi­vusaar­ta, lähin­nä sora­mont­tua jol­la tal­vi­säi­ly­te­tään venei­tä. Ainoa osa suun­ni­tel­maa, jol­la on edes vähäi­siä aidos­ti kiel­tei­siä vai­ku­tuk­sia, on tuo lou­nai­nen täyt­tö­maal­le raken­net­ta­va “sor­mi”. Ehkä sen voi­si jät­tää pois, jos itse saa­rel­le raken­ne­taan pil­ven­piir­tä­jiä aivan met­roa­se­man viereen?

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra: «

    Kävin eilen, 18.4. Koi­vusaa­res­sa, jäl­leen ker­ran enkä oikein ymmär­rä, mik­si haluat yllä­pi­tää tuo­ta, lähin­nä Län­si­väy­lä-kais­ta­let­ta ja met­ro­työ­maa-aluet­ta lukuu­not­ta­mat­ta, suu­rel­ta osin vir­heel­lis­tä mielikuvaa?

  116. Mar­ko Hami­lo:
    1) Venei­den tal­vi­säi­ly­tyk­sen pois­ta­mi­nen on kur­ja jut­tu näil­le seuroille.
    2) Jos tar­koi­tat tätä
    http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/Havainnekuva_kannella_netti_1.jpg
    niin on tot­ta, että näky­mä kaven­tuu Hana­saa­ren itä­puo­lel­la suun­nas­sa SSE ehkä noin 20 asteel­la nii­den näkö­kul­mas­ta, jot­ka mene­vät sii­tä 80 km/h eli aiem­pi kak­si sekun­tia avo­me­ri­mai­se­maa muut­tuu yhdek­si sekunniksi. 

    3) Toi­saal­ta sit­ten 4000 asu­kas­ta ja kaik­ki jot­ka saa­ren läpi kul­ke­vat pyö­räl­lä tai jal­kai­sin saa­vat mai­niot mai­se­mat ran­noil­ta, jot­ka ovat julkisia.

    4) Näin isot lai­vat ystä­vän pur­je­ve­nees­tä käsin, kii­tos kysymästä. 

    5) Sinun kan­nat­taa jat­kos­sa käy­dä vaik­ka Koi­vusaa­ren ete­lä­kär­jes­sä ihai­le­mas­sa mai­se­mia, jot­ka ovat taa­tus­ti parem­mat kuin nyt Koi­vusaa­ren ja Hana­saa­ren välis­sä. Pär­jäät myös ilman kuulosuojaimia.

    6) Siel­tä Rii­hi­lah­den ja Vas­ki­nie­men suun­nas­ta raken­nus­mas­sat peit­täi­si­vät vain nykyis­tä Koi­vusaar­ta, lähin­nä sora­mont­tua jol­la tal­vi­säi­ly­te­tään veneitä. 

    7) Ainoa osa suun­ni­tel­maa, jol­la on edes vähäi­siä aidos­ti kiel­tei­siä vai­ku­tuk­sia, on tuo lou­nai­nen täyt­tö­maal­le raken­net­ta­va “sor­mi”. Ehkä sen voi­si jät­tää pois, jos itse saa­rel­le raken­ne­taan pil­ven­piir­tä­jiä aivan met­roa­se­man viereen? 

    Eri lauseiden/kohtien jaot­te­lu nume­roin­tei­neen yllä on kom­men­toi­jan tekemä.

    1) Se ei ole kur­ja jut­tu pel­käs­tään asian­omai­sil­le seu­roil­le, vaan myös pal­jon laa­jem­mal­le jou­kol­le ihmi­siä, ja itse asias­sa myös Hel­sin­gin merel­li­syy­del­le. Merel­li­syy­teen kuu­lu­vat mm. venei­tään vesil­le­las­kua ja kesän pur­jeh­dus­kaut­ta var­ten kun­nos­ta­vat (ja syk­syl­lä tal­vi­te­loil­le lait­ta­vat) venei­li­jät kau­pun­gin ran­ta-alueil­la. Se, joka ei tätä ymmär­rä, omaa mie­les­tä­ni yksi­puo­li­sen käsi­tyk­sen venei­lys­tä ja Hel­sin­gin merel­li­syy­des­tä (unoh­taen mm. kau­pun­kim­me vaa­ku­nan, jos­sa vene on kuvat­tu kruu­nun alla, kuin hal­lin­non eri­tyi­ses­sä suo­je­luk­ses­sa olevana!)

    2) Miten ihmees­sä voit väit­tää, että avo­me­ri­mai­se­maa oli­si nyt kak­si sekun­tia? Len­to­ko­neel­la­ko siel­lä Län­si­väy­lää pit­kin luu­let ihmis­ten liik­ku­van? (300–400 m / 2 s = 150–200 m/s = 540–720 km/h) Aika­moi­nen len­to­lii­ken­ne, kun
    tule­vai­suu­den ske­naa­rion 78 000 ajo­pe­liä siel­lä suhahtelisi!

    Upe­aa mai­se­maa Hel­sin­kiin tuo­ta reit­tiä pit­kin tul­les­sa voi esi­mer­kik­si turis­ti bus­sis­saan ihail­la lyhim­mil­lään­kin noin 20 sekun­nin ajan. Jos on enem­män lii­ken­net­tä ja ete­ne­mi­nen hidas­tuu, on aikaa vie­lä enemmän. 

    (Jos tar­koi­tit sekun­neil­la kaa­ri­se­kun­te­ja, eli kul­ma­mit­taa, olet sil­loin­kin ihan hako­teil­lä, sil­lä nii­tä on yhdes­sä astees­sa perä­ti 3600 kpl.) 

    3) 4000 asu­kas­ta (tar­koi­tat­ko asun­non osta­jia? se on eri asia kuin asu­kas tai tulo­ve­ron mak­sa­ja) eivät käsit­täk­se­ni SAA mitään, vaan hei­dän on asun­to saa­dak­seen sii­tä mak­set­ta­va, ellei­vät sit­ten gryn­de­rit ole jo ääniä Koi­vusaa­ren raken­ta­mis­ta puol­ta­maan jotain muu­ta lupaa­mal­la hank­ki­neet. Mah­dat­ko tun­tea pur­jeh­ti­joi­den lisäk­si päte­viä tut­ki­via journalisteja?

    Koi­vusaa­ren läpi jalan tai pyö­räl­lä kul­ke­vat eivät myös­kään SAA mitään mai­nioi­ta mai­se­mia ran­noil­ta, sil­lä heil­lä jo on sellaiset!

    Työ­mat­kaan­sa kul­ke­vat tus­kin tule­vat kul­ke­maan pit­kin suun­ni­tel­man (25.3.2014) mukai­sen pol­vei­le­van ran­ta­rei­tin kaut­ta, vaan arvos­ta­vat suo­rem­pia reit­te­jä, joi­ta ovat myös tot­tu­neem­pia käyt­tä­mään. Nämä­kin rei­tit mene­vät ihan mut­kal­le, niin ete­läs­sä kuin poh­joi­ses­sa­kin, jos suun­ni­tel­ma (25.3.2014) toteu­te­taan. Ehkä KSV:n tuo­reim­man suun­ni­tel­man tar­koi­tus onkin lisä­tä pol­jet­ta­vaa mat­kaa, pyö­räi­ly­hän kun on kuu­lem­ma ter­veel­lis­tä­kin (Län­si­väy­län vieressä?). 

    4) No comments

    5) Ete­läi­sin kär­ki on tie­tääk­se­ni rau­hoi­tet­tu, eikä mie­lee­ni tuli­si liik­kua siel­lä nyt lin­tu­ja häi­rit­se­mäs­sä. Kuu­los­uo­jai­mia en ole tuol­la tar­vin­nut, enkä ole nii­tä lin­nuil­la­kaan nähnyt.

    Mai­se­ma­sek­to­ri kaak­koon (avo­me­rel­le, jos­sa lai­vat liik­ku­vat) välil­tä Hana­saa­ri-Koi­vusaa­ri on upea mm. sii­tä syys­tä että sen molem­min puo­lin on saa­ria ja nie­miä vuo­ron­pe­rään eri etäi­syyk­sil­lä: Koi­vusaa­ri vasem­mal­la, Tii­ra­saa­ri oikeal­la, Län­siu­la­pan­nie­mi vasem­mal­la, Käär­me­luo­dot oikealla …
    Koi­vusaa­ren raken­ta­mi­nen peit­täi­si yli puo­let täs­tä sek­to­ris­ta, ja rik­koi­si lisäk­si töke­rös­ti mai­se­mal­li­sen harmonian.

    6) Tähän en voi muu­ta tode­ta kuin että et tai­da tun­tea Koi­vusaar­ta ja sen ympäristöä. 

    7) “Sor­mia­han” on tuos­sa 25.3. päi­vä­tys­sä suun­ni­tel­mas­sa ikään kuin amee­bas­sa, ks.esim. “http://en.wikipedia.org/wiki/File:Amoeba_%28PSF%29.svg”.
    Niis­tä “sor­mis­ta” jokai­nen peit­tää mai­se­maa johon­kin suun­taan. Vai­ke­net tyys­tin saa­ren poh­joi­sen osan nimek­keis­tä (tai “sor­mis­ta”). Ne vas­ta mai­se­ma­sek­to­ria NWW‑N nykyi­ses­tä kaven­tai­si­vat­kin, mut­ta mm. sen täy­tön (louhetta/soraa/hiekkaa/betonia/terästä/lasia) 3–3.5 met­riä meren­pin­nas­ta ylös­päin) alle jää­vän ruo­vi­kon ja ja mata­li­kon sekä nii­hin tukeu­tu­van eliös­tön eli­na­lu­een totaa­li­nen hävit­tä­mi­nen se vas­ta hai­tal­li­nen teko oli­si, min­kä tie­tä­net itsekin. 

    En ole juris­ti, tai ympä­ris­tö­alan asian­tun­ti­ja, mut­ta maal­li­kon mie­les­tä tuol­lai­sen meren­täyt­tö­tou­hun luu­li­si täyt­tä­vän jo ympä­ris­tö­ri­kok­sen tun­nus­mer­kit. Sel­lai­sen rikok­sen jäl­keen ei tai­tai­si enää Telk­kä­ku­jal­ta telk­kiä näh­dä, eikä muu­ten näki­si Pors­taa eikä Leppäluotoakaan.

    Miten oli­si, jos palai­sit pil­ven­piir­tä­jis­tä takai­sin(?) pil­vi­lin­noi­hin. Niis­tä on yleen­sä vähem­män hait­taa kuin yli­kor­keis­ta raken­nuk­sis­ta, jois­ta tal­vi­sin tip­pu­va lumi ja jää voi­vat olla vaa­rak­si ympä­ris­töl­leen. Mah­ti­pon­tis­ta pil­ven­piir­tä­jää tai asuin­ra­ken­nuk­sia parem­min saat­tai­si Koi­vusaa­reen sopia jopa tyy­li­käs Guggenheim-museo!

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuin­ka­han mon­ta tur­tis­tia vuo­des­sa käy nyt Koi­vusaar­ta ihai­le­mas­sa – tuo­ma moot­to­ri­ten melua­luet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vai­kea Suo­men­lah­del­ta löytää. 

    Osmo.
    Tie­dok­se­si vain, että sain tänä aamu­na valo­ku­vat­tua mm. har­maa­hai­ka­ran len­toon­läh­dön Vas­ki­lah­den­sal­men ran­nal­ta (2valokuvaa) ja lukui­sia mui­ta valo­ku­via siel­lä Koi­vusaa­ren vesil­lä, mm. silk­kiui­kuis­ta ja muis­ta vesi­lin­nuis­ta poi­ka­si­neen. Yksit­täi­sel­lä meri­met­sol­la ei sel­lais­ta seu­ras­saan kui­ten­kaan ollut. Ei tuo Koi­vusaa­ri ole mie­les­tä­ni lain­kaan niin pahas­ti pilat­tu saa­ri, kuin kom­men­tis­ta­si voi­si päätellä.

  118. Mar­ko Hami­lo: Tuo suo­jel­tu alue Koi­vusaa­res­sa var­maan­kin voi­tai­siin jät­tää sil­len­sä. Oleel­lis­ta oli kui­ten­kin se, että tuol­la käy hyvin har­voin kukaan, kos­ka sii­nä aivan vie­res­sä Kar­husaa­res­sa, Hana­saa­res­sa ja Län­siu­la­pan­nie­mel­lä on pal­jon enem­män muka­via ja rau­hal­li­sia löhöi­ly­paik­ko­ja. Toki se voi olla jon­kun yksi­lön man­sik­ka­paik­ka juu­ri sik­si, että siel­lä saa var­mas­ti olla rau­has­sa muil­ta ihmisiltä. 

    Kii­tos vin­kis­tä­si, jon­ka muis­tin sat­tu­moi­sin tänä aamu­na, min­kä jäl­keen pää­tin löhöi­lyn sijaan (sitä kun en juu­ri har­ras­ta) läh­teä kat­so­maan, joko ne Koi­vusaa­ren man­si­kat oli­si­vat kyp­siä. Ja oli­vat­han ne, vaik­ka suu­rin osa oli vie­lä raa­ki­lei­ta! Aamul­la otta­mis­ta­ni valo­ku­vis­ta tuli vähän har­mil­li­ses­ti osin epä­tark­ko­ja, joten tois­tin kuvaus­ret­ken vie­lä illansuussa. 

    Saa näh­dä, miten nopeas­ti nuo loput aho­man­si­kat siel­lä Koi­vusaa­res­sa kyp­sy­vät ja/tai siel­tä ns. parem­piin sui­hin katoa­vat! Yhden näke­mä­ni jänön (tai rusa­kon) lisäk­si aina­kin lin­tu­ja pai­kal­la riitti.

  119. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten ajat­te­lit vie­lä saa­da tuol­lai­set gal­le­riat kan­nat­ta­maan? Ne toi­mi­vat vain kau­pun­gin kävelyvyöhykkeellä. 

    Osmo, olet­ko jo ehti­nut lukea leh­des­tä, kuin­ka moni kävi Kuusi­saa­res­sa, Didrich­se­nin gal­le­rias­sa vii­me sun­nun­tai­na päät­ty­nees­sä näyt­te­lys­sä? Yli 70 000. Ja hyvin suu­ri osa heis­tä tuli pai­kal­le bus­seil­la, mitä olin itse­kin aiem­min todis­ta­mas­sa ihan omin sil­min. Osa tuli myös jalan ja jot­kut fil­la­reil­la­kin. Väki odot­ti sisään­pää­syä siel­lä jonos­sa, jopa ulko­na, talvisäässä. 

    Osmo, sinun ei ehkä kan­na­ta ryh­tyä tai­de­gal­le­rian tai ‑museon pitä­jäk­si! Ei ehkä edes Koi­vusaa­res­sa, joka muu­ten oli esil­lä tänään (kat­so HS/4.2.2015/sivu B2-B3) yhte­nä, mie­les­tä­ni hyvin­kin var­tee­no­tet­ta­va­na ehdok­kaa­na uuden suu­ren Tie­teen ja tek­nii­kan museon sijoituspaikaksi. 

    Tuos­sa­pa kun sai­si yhdis­tet­tyä esi­mer­kik­si valoi­sat, lasi­sei­näi­set, H‑kirjaimen muo­toi­sen museon käy­tä­vät, katet­tuun Län­si­väy­län ylit­tä­vään museon osaan ja vau-ark­ki­teh­tuu­riin, joka sääs­täi­si mm. saa­ren ruo­vi­kot, ja tar­joai­si upeat puit­teet, sekä esteet­tö­män pää­syn his­sil­lä suo­raan museoon huonojalkaisillekin. 

    Pur­jeh­ti­jat­kin ehkä kiit­täi­si­vät, kun hei­tä ei tar­vit­si­si sil­tä alu­eel­ta pois hätis­tel­lä. Jokin tuol­lai­nen saat­tai­si tai­ta­vas­ti toteu­tet­tu­na olla samal­la alky­sy­säys Hel­sin­gin bule­var­di­soin­nil­le, eikä estäi­si nykyis­ten, suht’ SUORIEN ja sik­si toi­mi­vien, kevyen lii­ken­teen väy­lien käyt­töä. Sehän voi­si idea­na jopa toimia! 

    Vau!

    1. Minä­kin kävin Munch-näyt­te­lys­sä. Hie­no! Jos tuo gal­le­ria oli­si ollut Töö­lön­lah­del­la, kävi­jöi­tä oli­si ollut puo­li miljoonaa.

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä­kin kävin Munch-näyt­te­lys­sä. Hie­no! Jos tuo gal­le­ria oli­si ollut Töö­lön­lah­del­la, kävi­jöi­tä oli­si ollut puo­li miljoonaa. 

    Olen samaa miel­tä (aina­kin ensim­mäi­ses­tä asias­ta)! Veik­kaan sil­ti, että jos se gal­le­ria ja näyt­te­ly oli­si ollut Koi­vusaa­res­sa, upeas­sa, ilma­van tila­vas­sa, moder­nis­sa, par­haan vau-ark­ki­teh­tuu­rin luo­muk­ses­sa, mis­sä oli­si esim. isot ikku­nat län­teen päin, oli­si kävi­jöi­tä voi­nut olla ehkä vie­lä­kin enem­män kuin Töö­lön­lah­den ran­nal­la, ehkä jopa mil­joo­na, var­sin­kin, jos gal­le­rian lisäk­si siel­lä oli­si lisäk­si se tek­nii­kan museo. Jokai­sel­le jotakin!

    Pitää näet olla usei­ta eri­lai­sia hou­kut­ti­mia. Pelk­kä saa­vu­tet­ta­vuus ei aina rii­tä. Jos et usko niin kat­so vaik­ka tääl­tä: “http://www.ateneum.fi/fi/picasso-näyttelyssä-314755-kävijää”. (Ate­neum, Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­man vie­res­sä, lie­nee aina­kin saa­vu­tet­ta­vuu­del­taan yksi Hel­sin­gin par­hais­ta paikoista.)

  121. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä­kin kävin Munch-näyt­te­lys­sä. Hie­no! Jos tuo gal­le­ria oli­si ollut Töö­lön­lah­del­la, kävi­jöi­tä oli­si ollut puo­li miljoonaa. 

    Kävi­jä­mää­rä riip­pu­nee aina­kin osit­tain gal­le­rian tai­dos­ta hou­ku­tel­la kävi­jöi­tä pai­kal­le. Ylei­sön kiin­nos­tuk­sen herät­tä­mi­nen on var­maan­kin onnis­tu­mi­sen ensim­mäi­nen edellytys. 

    Siel­lä Töö­lön­lah­den suun­nal­la voi olla mui­ta­kin, kil­pai­le­via hou­ku­tuk­sia aika lähel­lä, mikä voi vähen­tää esim. jon­kin kävi­jä­ryh­män osuut­ta. Alan par­haat tai­ta­jat osan­ne­vat löy­tää ja hyö­dyn­tää pai­kan syner­gia- tai muut hyö­dyt, muul­loin­kin kuin äitien­päi­vi­sin, Elt­sun ajo­jen aikaan. 

    Entä­pä, jos joku orga­ni­soi­si vaik­ka­pa uudet “Län­si­väy­län La Veloci­pe­de ‑ajot”, läh­tö­paik­ka Kiven­lah­des­sa ja maa­li vaik­ka Koi­vusaa­ren koh­dal­la? (Tie­o­suus tuol­loin sul­jet­tu­na, tot­ta­kai!) Kisat voi­si­vat alkaa pyö­rä­kil­pai­lu­na, jat­kua muu­ta­mas­sa eri sar­jas­sa ja päät­tyä vaik­ka­pa hevo­set­to­mien vau­nu­jen kil­pai­luun! Suo­sio oli­si taat­tu. Mik­sei kukaan ole tätä aiem­min kek­si­nyt, vai onko Hel­sin­ki tai Espoo jo kieltänyt?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.