Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.4.2014

(Lis­taan tästä)

Koivusaari

Min­ua epäi­lyt­tää tässä suun­nitel­mas­sa kolme asiaa.

1)       Liika säästämi­nen. Kus­tan­nuk­sia on kar­sit­tu muun muas­sa tekemäl­lä ran­noista viis­to­ja sen sijaan, että ne oli­si­vat kaupunki­maisia jyrkkäre­unaisia ranto­ja. Säästyy aika vähän, mut­ta kovasti kan­soitel­luille ran­noille jyrkkäre­unainen rantab­ule­var­di on selvästi parempi.

2)       Moot­tori­tiemäi­nen risteys on tolkut­toman suuri. Sopi­mal­la val­tion kanssa, että moot­tori­tien päät­tymistä koske­va merk­in­tä ja nopeusra­joi­tus 60 km/h siir­retään kaupun­gin rajalle, säästy­isi paljon maa­ta ja rahaa. Tämä ei tarkoi­ta vielä Län­siväylän bule­vardis­oin­tia vaan moot­tori­tieli­it­tymien muut­tamista maantieliittymiksi.

3)       Tehokkaam­minkin voisi rak­en­taa. Kun Keilaniemessäkin on torne­ja, voisi niitä olla tääl­läkin. Ongel­mana on pysäköin­ti, mut­ta siitä selviää sil­lä, että myy nykyisen määrän pysäköin­tipaikko­ja huu­tokau­pal­la ja lop­ut asukkaat ovat ilman pysäköin­tipaikkaa. Puolel­la helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista ei ole autoa, joten eivät ne asun­not tyhjik­si jäisi. Pysäköinti­normia on vas­tustet­tu sil­lä, että ihmiset osta­vat asun­non ilman autopaikkaa ja pysäköivät sit­ten kaduil­la vaikeut­taen muiden pysäköin­tiä. Tääl­lä se on mah­do­ton­ta, joten ongel­maa ei ole.

Täl­lä asial­la on kiire, minkä vuosi en halua sitä viivyt­tää ylimääräisil­lä palau­tuk­sil­la, kos­ka vuoren var­masti tuleville val­i­tuk­sillekin on jätet­tävä käsit­telyaikaa. Tämä on yleiskaa­va ja vaik­ka viite­su­un­nitel­mas­sa on paljon yksi­tyisko­htia, päätämme nyt yleiskaavas­ta. Yleiskaavas­sa ei päätetä talo­jen korkeuk­sista eikä tei­den lev­eyk­sistä. Kysyin viime viikol­la virastopääl­liköltä, onko mah­dol­lista pon­sit­taa näitä asioi­ta ase­makaavoituk­sen ohjeek­si ja vas­taus oli, että on mah­dol­lista. Täl­laista kolmea pont­ta suunnittelen.

Tässä yhtey­dessä ei myöskään päätetä, että kaupun­ki rak­en­taa veron­mak­sajien rahoil­la pur­siseu­ralle vene­paikko­ja hin­taan 100 000 €/paatti.

Kivi­nok­ka, yleiskaa­van suunnitteluperiaatteet

Kivinokka

Viras­to esit­tää nykyisen mökkialueen muut­tamista asuinalueek­si kuudel­letuhan­nelle asukkaalle. Lisäk­si viite­su­un­nitel­mas­sa on hah­motel­tu neljän­tuhan­nen hen­gen asut­tamista nykyisen Itäväylän var­teen. Siir­to­la­pu­u­tarha-alue (suo­jel­tu ja aidat­tu) jäisi oudosti keskelle asuinaluet­ta tuot­taen suuren este­vaiku­tuk­sen Kivi­nokan asukkaille ja eristäen alueen täysin Hert­toniemestä muo­dostaen aikamoi­sen liikkumisesteen.

Alue on lähel­lä metro­rataa mut­ta niin kaukana metroasemista, että joukkoli­ikenne perus­tuu liityn­täbus­sei­hin kuten Hert­toniemen rannassakin.

Suun­nitel­mas­ta on yritet­ty tehdä niin vihreä kuin vain osa­taan, mut­ta sil­lä ei kyl­lä saa vihre­itä tämän suun­nitel­man taakse. Sen sijaan ne kaavail­lut 4000 asukas­ta lähempänä metroasemia ja Itäväylää oli­si­vat kan­natet­tavia. Ovat­pa jotkut vihreis­sä kyseenalais­ta­neet myös tuon sul­je­tun siir­to­la­pu­u­tarha-alueen ole­mas­saolon, kos­ka se palvelee vain möki­n­o­mis­ta­jia ja kos­ka se oikeasti on lähel­lä metroa.

Kun Helsinkiä tiivis­tetään, on hyvä jät­tää myös kun­nol­lisia viher­aluei­ta. Asum­ista ajatellen Kivi­nok­ka on kaukana met­ros­ta, virk­istys­tä ajatellen lähel­lä. Uimaran­nalle on pienem­pi kiire kuin aamul­la töi­hin mentäessä.

Alueen käyt­töön yleisenä virk­istysalueena vaikut­taa se, että suuri osa alueista on yksi­tyiskäytössä mökkialueena. Käyt­töä muulle väel­lä on viisaasti avat­tu. En kuitenkaan voi ymmärtää, että aluet­ta puo­lus­ta­vat kaavail­e­vat alueelle lisää mökke­jä, joskin vuokrat­tavak­si lyhy­taikaises­ti. Minus­ta yleisessä käytössä ole­via aluei­ta tulisi lisätä eikä vähentää.

Asia jää pöy­dälle jo senkin vuok­si, että Vasem­mis­toli­itol­la on tuoli tyhjänä, eikä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ole tapana tehdä päätök­siä tilapäisil­lä enemmistöillä.

Vuosaaren voimalan asemakaava

Yksi Helsin­gin ener­giavai­h­toe­hdoista on rak­en­taa monipolt­toainevoimala Vuosaa­reen. Se vapaut­taisi Hanasaaren alueen asun­tokäyt­töön. Hanasaaren voimala uhkaisi myös blo­keer­a­ta ratikkay­htey­det Som­pasaares­ta (ja siis myös Kru­unuvuoren ran­nas­ta) Kru­u­nun­hakaan, mikä olisi pieni katas­trofi Kalasa­ta­man ja Kru­unuvuoren ran­nan liiken­ney­hteyk­siä ajatellen. Polt­toaine tulee laivoil­la, mah­dol­lis­es­ti jopa val­tamer­i­laivoille, joten sata­man lähel­lä voimalan on sijaittava.

Tämä kaa­va tekee voimalan mah­dol­lisek­si, mut­ta ei ole investointipäätös.

Liiken­teen pitkän ajan kehittämisvaihtoehdot

Muun muas­sa Vallilan joukkoli­iken­nekatu. Tämä jäi viimek­si ajan puut­teen takia pöy­dälle. Asi­as­ta ei tehdä päätök­siä vaan merk­itään tiedok­si. Sen sijaan lau­takun­nas­sa var­maankin annetaan suullisia evästyk­siä. Täl­läkin on merk­i­tys­tä: esit­telijät kätkevät kaik­ki sanat ja tutkiskel­e­vat niitä sydämessään.

Osa Man­ner­heim­inaukios­ta Tekla Hul­tinin aukioksi

Saadaanko­han tästä naisas­ianaiset vas­taan sotavet­er­aan­it ‑asetel­ma? On kau­nis tapa muis­taa merkki­henkilöitä, mut­ta ennus­tan, että Tekla Hul­tinin aukion nimi ei tule syöpymään kansan tietoisu­udek­si. Helsingis­sä on paljon paikan­nim­iä, joi­ta kansa ei käytä lainkaan.

Muu­timme vastikään Uspen­skin puis­ton Tove Janssonin puis­tok­si. Täl­lä on parem­mat mah­dol­lisu­udet tul­la käyt­töön, kos­ka huo­mat­tavasti suurem­pi osa suo­ma­lai­sista tietää, kuka oli Tove Jans­son kuin kuka oli Tekla Hultin. Uspen­skin puis­to ei muuten ollut viral­lis­es­ti Uspen­skin puis­to vaan Kata­janokan puis­to, mut­ta tätä viral­lista nimeä ei kukaan käyt­tänyt, ei ainakaan Katajanokalla.

 

133 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.4.2014”

  1. On turhaa nimetä Helsin­gin ydinkeskus­taan aukio jonkun Tekla Hul­tinin mukaan, jos­ta kukaan ei ole koskaan kuul­lutkaan. Sen sijaan esimerkik­si Päiväle­hden aukio olisi sopin­ut hyvin Sanomat­alon ja Kias­man välis­sä sijait­se­van aukion nimeksi.

    Lisäk­si ainakin kar­tan mukaan uusi aukio ulot­tuisi jyrkkien por­taiden yli Postiku­jan ja Man­ner­heim­inaukion puolelle, mikä voi aiheut­taa turhaa sekaan­nus­ta. Miten täl­laiseen ratkaisu­un on päädyt­ty? Uusi aukio pitäisi rajoit­taa alata­solle Sanomat­alon ja Kias­man väliin.

  2. Kivi­nokan suun­nitel­mas­sa Itäväylän ympäristö näyt­tää ihan hyvältä, jos kan­si on taloudel­lis­es­ti toteut­tamiskelpoinen. Myös kar­tanon ympäristö ok — alle kilo­metrin käve­ly metroase­malle, jos uusi sil­ta raken­netaan. Mut­ta vetäisin rajan kar­tanon alu­ues­ta län­teen (suun­nitel­mas­sa ole­van puis­ton kohdalle). Täl­löin varsi­nainen Kivi­nok­ka käytän­nössä säästy­isi, ja rak­en­ta­mat­ta jäi­sivät ne asun­not, jot­ka joka tapauk­ses­sa oli­si­vat kauim­pana metrosta.

  3. Olisi todel­la lyhyt­näköistä talouden­pitoa, jos käyt­tökun­toinen mil­jardilu­okan voimala ajet­taisi­in jonkun raitiosil­lan takia alas ennen kuin se on tul­lut käyt­töikän­sä päähän. 

    Voimalan käyt­töikää pitäisi päin­vas­toin lisätä tekemäl­lä kor­jaus­in­vestoin­te­ja, niinkuin mihin tahansa laitok­seen. Nämä myös paran­taisi­vat laitok­sen ympäristövaikutuksia.

  4. OS:“Polttoaine tulee laivoil­la, mah­dol­lis­es­ti jopa val­tamer­i­laivoille, joten sata­man lähel­lä voimalan on sijaittava.”

    Salmisaa­res­sa kivi­hi­ilen kul­je­tus ratkaisti­in tun­nelikul­jet­timel­la ja säi­ly­tys luo­lal­la. Min­un puolestani Hanasaari saa men­nä mut­ta karsas­tan sitä peri­aatet­ta, että toimi­vat ole­mas­saol­e­vat investoin­nit vain tuho­taan ja raken­netaan jon­nekin muualle uut­ta moninker­taisin kustannuksin. 

    Ehdotan, että lat­er­aali­a­jat­telu ote­taan kun­tapäät­täjien laiskan­läksyk­si. Liian usein tun­nu­taan veivaa­van näen­näisongelmien paris­sa, kun ei jak­se­ta miet­tiä ratkaisu­vai­h­toe­hto­ja kovin mon­elta kan­til­ta. Venei­den talvisäi­ly­tys­täkin voisi ajatel­la Augustin Ehrensvärdin oppe­ja nou­dat­taen: Sata­ma-allas pumpat­taisi­in talvek­si tyhjäk­si, kuten Suomenlinnassa.

    Yksi asia, mitä mielestäni pitäisi miet­tiä, jokaisen päätök­sen yhtey­dessä on matkailu. Matkailuelinkeino saat­taisi antaa meille työtä pitkälle tule­vaisu­u­teen, myös alem­man koulu­tus­ta­son työ­paikko­ja, mut­ta kaupun­ki ei useinkaan ajat­tele, miten kaupunkia pitäisi rak­en­taa myös tur­istin näkökul­mas­ta. Tuleeko Koivusaares­ta tur­i­s­tirysä? Ainakin metrol­la tur­isti pää­sisi sinne helposti.

  5. Nyt kun Rasti­lankin rantamet­si­in on päätet­ty rak­en­taa asun­to­ja, entistä tärkeäm­pää olisi, että edes Kivi­nok­ka säästet­täisi­in. Helsin­gin päät­täjien tulisi osa­ta arvostaa luon­toalueitaan ja hieno­ja meren­ran­to­jaan. Kaupun­gin ongel­mat eivät ratkea viimeisiä ranto­ja rakentamalla.

  6. OS: “Siir­to­la­pu­u­tarha-alue (suo­jel­tu ja aidat­tu) jäisi oudosti keskelle asuinaluet­ta tuot­taen suuren este­vaiku­tuk­sen Kivi­nokan asukkaille ja eristäen alueen täysin Hert­toniemestä muo­dostaen aikamoi­sen liikkumisesteen.”

    Ja mil­lähän kri­teereil­lä mitat­tuna Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarha on sul­jet­tu? Mökkien ylikö pitäisi päästä ajele­maan filar­il­la, tai pitkin jonkun ihmisen perunapenkkiä?

    Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhaan pääsee jokaikises­tä sen kul­mas­ta, jos­sa suinkin on kulkukelpoinen tie. Ja näitä sisään­tu­lo­ja on yhteen­sä 5. Luulisi riit­tävän kenelle tahansa. Vain osa alueesta on aidat­tua, kos­ka aidan takana a) kul­kee oja ja b) kaupun­ki halu­aa varmis­tua siitä, että ton­tit eivät lev­iä muualle kuin vuokrat­ulle maalle. 

    Täl­lä pal­stal­la on use­aan otteeseen vaa­dit­tu aito­jen pois­toa eri siir­to­la­pu­u­tarhoista. Ei aidan takana aukea mikää aakee laa­kee, vaan siinä on yleen­sä jonkun mök­ki, porkkanapenk­ki tai nur­mikko. Yleisiä aluei­ta, hiekkateitä, urheilukent­tiä ja muu­ta kulkukelpoista maas­toa on ihan riittävästi. 

    OS: “Ovat­pa jotkut vihreis­sä kyseenalais­ta­neet myös tuon sul­je­tun siir­to­la­pu­u­tarha-alueen ole­mas­saolon, kos­ka se palvelee vain mökin omis­ta­jia ja kos­ka se oikeasti on lähel­lä metroa.”

    Ja tässähän taustal­la kum­mit­telee vihreän Mikko Särelän Kivi­nok­ka-ehdo­tus, jos­sa alueelle halu­taan tunkea 30 000 asukasta. 

    Kuinka­han mon­ta ker­taa tääl­lä joutuu ker­tomaan, että siir­to­la­pu­u­tarhat ovat kaikille avoimia aluei­ta, joiden yleisil­lä alueil­la voi kulkea vapaasti. Miten olisi, jos lopetet­taisi­in tämä fak­to­jen vääristely?

    Viime per­jan­taina Lai­turil­la pide­tyssä Kivi­nok­ka-tilaisu­udessa vihreä Eli­na Moisio ker­toi ole­vansa onnelli­nen ja ylpeä siitä, että vihreät kan­nat­ta­vat yksimielis­es­ti Kivi­nokan säi­lyt­tämistä virk­istyskäytössä. Tämä “totu­us” piti näköjään paikkansa peräti puoli­toista vuorokautta.

    Niin kauan kuin Helsin­gin keskus­tas­sa pide­tään rak­en­ta­mat­tom­i­na Josafatin kallioiden kaltaisia tyhjiä tont­te­ja, kaik­ki argu­men­tit kaupun­gin tiivistämis­es­tä ovat pelkkää tyhjää höpinää.

    1. Kuinka­han mon­ta ker­taa tääl­lä joutuu ker­tomaan, että siir­to­la­pu­u­tarhat ovat kaikille avoimia aluei­ta, joiden yleisil­lä alueil­la voi kulkea vapaasti. Miten olisi, jos lopetet­taisi­in tämä fak­to­jen vääristely?

      Alueesta voi tehdä tosi­asi­as­sa sul­je­tun ilman, että se ympäröidään piikki­lan­goil­la ja por­tille pan­naan aseis­tet­tu var­tia. Se kuin­ka sul­jet­tu alue tosi­asi­as­sa on, näkyy siitä, kuin­ka paljon sinne tulee sat­un­naisia ulkop­uolisia. Ei juuri ketään. Siis toswiasi­as­sa suljettu.

      Tässä Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan tapauk­ses­sa, mikäli Kivi­nok­ka raken­netaan, lyhin mat­ka Hert­toniemen metroase­malle ja kaup­poi­hin kulk­isi tuon siir­to­la­pu­u­tarhan läpi. Tätä tuskin kuitenkaan aio­taan tehdä. Siir­to­la­pu­u­tarhan kiertämi­nen jalan vie usei­ta min­u­ut­te­ja joka päivä suun­taansa. Kyl­lä siinä on este­vaiku­tus eikä ihan pieni.

  7. Pysäköinti­normia on vas­tustet­tu sil­lä, että ihmiset osta­vat asun­non ilman autopaikkaa ja pysäköivät sit­ten kaduil­la vaikeut­taen muiden pysäköintiä. 

    Tarkoitit var­maan joko, että min­i­maaliset pysäköin­tipaikat määräävää normia on puo­lus­tet­tu tai pysäköin­tipaikka­mak­simin määräävää normia on vastustettu?

    Tuo­ta kadulle pysäköimistä mä en kuitenkaan joka tapauk­sess­sa jotenkin vaan ymmärrä.

    Jos olete­taan, että 99,99% ihmi­sistä ei halua mak­saa pysäköin­tiään sakoil­la pysäköimäl­lä lait­tomille paikoille pitkin jalka­käytäviä, niin:

    a) joko kadul­la ei ole pysäköin­tipaikko­ja, jol­loin sinne ei voi pysäköidä. Ei ongelmaa.

    b) tai kadul­la on pysäköin­tipaikko­ja, jol­loin niitä lie­nee tarkoi­tus käyt­tää asian­mukaisen pysäköin­ti­mak­sun tai asukaspysäköin­ti­mak­sun mak­set­tuaan. Mak­sa­ja pysäköi, ei ongelmaa.

    c) jos kadun­var­ren pysäköin­tipaikko­ja ei ole vapaana, tämä ei johdu siitä, että asukkaille ei ole tehty omia paikko­ja vaan siitä, että pysäköin­ti on liian hal­paa. Nos­te­taan pysäköin­nin hin­taa ja/tai asukaspysäköin­ti­mak­sua, kunnes paikko­ja on tiet­ty määrä vapaana. Ei ongelmaa.

    d) jos jotain edel­li­sistä kohdista ei voi toteut­taa poli­it­ti­sista syistä, niin ratkaisu ei ole se, että pakote­taan asukkaat mak­samaan tois­t­en­sa pysäköin­tipaikat normil­la, kos­ka halvoille pysäköin­tipaikoille on aina käyt­töä tarpeek­si tiivi­is­sä kaupunkiym­päristössä. Jos pysäköin­tipaikko­ja olisi ns. ylimääräisiä, alue ei enää olisi tiivistä kaupunkia. Ongel­ma on, mut­ta ratkaisu ei poista ongelmaa.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Hanasaaren laitok­sen mut­ta­mi­nen puukäyt­töisek­si on varsin kallista.

    Jos jos­sain hiilen käyt­tö on perustel­tua, niin Helsingis­sä. Tiivi­is­sä muo­dos­sa ole­vaa ener­giaa. Toinen vai­h­toe­hto voisi olla For­tu­min main­os­ta­ma ydin-kaukolämpö. 

    Otso Kivekkään blo­gis­sa jo ehdotin aja­tus­ta rak­en­taa Laa­jasa­lon liiken­ney­htey­det kahdessa vai­heessa. Ensim­mäisessä vai­heessa raitioy­hteys Som­pasaaren kaut­ta Kalasa­ta­man metrolle ja toises­sa vai­heessa, viimeistään Hana B:n tul­tua käyt­töikän­sä päähän, ja jos tarvet­ta edelleen on, viimeis­tel­lä sil­lat rak­en­ta­mal­la Som­pasaaren ja Krunan väli­nen raitiosilta.

    Kevyelle liiken­teelle voisi tehdä jo aiem­min kevyem­män sil­lan, joka on edullisem­pi ja helpom­pi rak­en­taa otta­maan huomioon hiilikuljetukset.

  9. Koetas kek­siä joku juju, mil­lä saat edes osan kokoomuk­sen ryh­mästä vas­tus­ta­maan Kivi­nokan rakentamista.

  10. Jos Kivi­nokan hyvää sijain­tia metroase­man kupeessa halu­taan hyö­dyn­tää, sul­jet­tu siir­to­la­pu­u­tarha-alue voitaisi­in ottaa asun­tokäyt­töön. Puu­tarhamökithän voi sieltä siirtää minne vaan uudelle alueelle. Tämä kuitenkin sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että muu Kivi­nok­ka jätetään sit­ten rak­en­ta­mat­ta kokonaan.

  11. Samaa mieltä tuos­ta Kivi­nokas­ta. Itäväylän kat­tamista on suun­nitel­tu lisäk­si Kulosaaren kohdalle. Yleiskaa­van Visio 2050 piir­si Itäväylän päälle n. 460000 k‑m2 sel­l­aista uut­ta rak­en­tamista mitä kukaan ei kaiketi vastusta.

    Kus­tan­nus­puolel­la vas­taa­va Hämeen­lin­nan kan­si mak­soi 30 miljoon­aa ja siihen päälle tehti­in 80000 k‑m2 eli ker­rosneliön hin­naksi tuli 375€. Jos tuo sisäl­si myös kun­nal­lis­tekni­ikan kan­nen sisään, se oli todel­la edullista rak­en­tamista. Vesi­huolto ja sähköt kun pitää tehdä joka tapauk­ses­sa. Saati­in hukkati­la käyt­töön ja samal­la asum­isvi­ihtyvyys ylös, kun liiken­teen melu väheni. 

    Kan­nen kun toteut­taisi akselil­la Kulosaari/Herttoniemi, selvit­täisi­in pitkälti nykyisel­lä joukkoli­iken­teel­lä ja virk­istyalue tulisi vilkkaam­paan käyt­töön. Nuo pitäisi ehdot­tomasti rak­en­taa ensik­si ja miet­tiä sit­ten vas­ta Kivinokkaa.

  12. Sen sijaan esimerkik­si Päiväle­hden aukio olisi sopin­ut hyvin Sanomat­alon ja Kias­man välis­sä sijait­se­van aukion nimeksi.

    Ennus­tan, että kukaan ei tule tietämään, onko tuol­la Kias­man betonisel­la takapi­hal­la nimi vai ei. Epä­paikas­sa tiivistyy Töölön­lah­den suun­nit­telumokat: Sanomat­alos­sa ei ole kaupunki­maista katu­ta­son julk­i­sivua vaan ump­inainen peilaa­va lasi, ja Kias­ma kään­tää selkän­sä juurikin keskeisim­män aukion suun­taan. Sit­tem­min Töölölahdel­la on tehty lisää samaa. Sadan vuo­den aikana ker­tyi hyviäkin suun­nitelmia (enkä tarkoi­ta Aal­lon suun­nitel­maa), mut­ta jostain syys­tä niiden toteut­ta­mi­nen onnis­tut­ti­in välttämään.

  13. Jos ker­ran kaupunkil­la on rahaa Itäväylän kat­tamiseen, mielu­um­min käyt­täisin ne rahat Itäväylän kat­tamiseen Kulosaaren ja Hert­toniemen metroase­man kohdal­la kuin Kivi­nokan kohdal­la. Näi­den asemien ympäristöt ovat Itäväylän vuok­si todel­la väljästi kaavoitet­tu­ja. Kat­ta­mal­la Itäväylä asemien vier­estä, saataisi­in huo­mat­tavasti asun­to­ja eri­no­mais­ten julk­isten liiken­ney­hteyk­sien varten.

  14. Toiv­ot­tavasti edes Vihreil­lä on munaa vaa­tia tuon täysin äly­va­paan siir­to­la­pu­u­tarha-alueen kaavoit­tamista asun­noik­si ja sen vihreän jät­tämistä vaik­ka sinne Kivi­nokan nokkaan. 

    Ai niin — siir­to­la­pu­u­tarhat ovat muu­ta­man har­van varakkaan etuoikeus, jol­laista vihreät puo­lus­taa vaik­ka tulok­se­na olisi kuin­ka kehnoa kaupunkirakennetta

  15. Osmo Soin­in­vaara: Alueesta voi tehdä tosi­asi­as­sa sul­je­tun ilman, että se ympäröidään piikki­lan­goil­la ja por­tille pan­naan aseis­tet­tu var­tia. Se kuin­ka sul­jet­tu alue tosi­asi­as­sa on, näkyy siitä, kuin­ka paljon sinne tulee sat­un­naisia ulkop­uolisia. Ei juuri ketään. Siis toswiasi­as­sa suljettu.

    Tässä Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan tapauk­ses­sa, mikäli Kivi­nok­ka raken­netaan, lyhin mat­ka Hert­toniemen metroase­malle ja kaup­poi­hin kulk­isi tuon siir­to­la­pu­u­tarhan läpi. Tätä tuskin kuitenkaan aio­taan tehdä. Siir­to­la­pu­u­tarhan kiertämi­nen jalan vie usei­ta min­u­ut­te­ja joka päivä suun­taansa. Kyl­lä siinä on este­vaiku­tus eikä ihan pieni.

    Osmo, älä nyt viit­si puhua puu­ta heinää. Tulit juuri todis­ta­neek­si, ettet ole koskaan käynyt Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhas­sa (etkä var­maan mis­sään muus­sakaan siirtolapuutarhassa). 

    Ter­ve­tu­loa kos­ka tahansa kesäl­lä paikan päälle kat­so­maan, kuin­ka paljon siel­lä käy “sat­un­naisia ulkop­uolisia”. Jot­ka ovat kaikkea muu­ta kuin sat­un­naisia, ulkop­uolisia kylläkin.

    Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarha on läheis­ten asuma-aluei­den (siis esimerkik­si Hert­toniemen­ran­nan ja Kulosaaren) asukkaiden keskeinen ulkoilu­alue. Teil­lä pör­rää päivit­täin lap­siper­heitä leikkiken­täl­lä, lenkkeil­i­jöitä ja koira­n­omis­ta­jia (mikä sekään ei ole halvek­si­tat­va har­ras­tus vaikkakaan ei kovas­sa kurssis­sa täl­lä tontilla).

    Ei kan­nat­taisi esit­tää fak­tana asioi­ta, joista ei ole minkään­laista omako­htaista tietoa.

    Oike­as­sa olet vain siinä, että lyhin mat­ka Hert­toniemen metroase­mal­la ja kaup­poi­hin kul­kee siir­to­la­pu­u­tarhan läpi. Sik­si sitä käyt­tävät joka iki­nen päivä kymmenet ja kymmenet Kivi­nokkaan menijät.

  16. Kun Var­tiosaa­res­sa ei nähty mitään arvoa, niin mik­si oikeas­t­aan tuol­lainen stereo­tyyp­pinen musta­laisleiri, kuten Kivi­nokan mök­it, pitäisi säästää? Kun­han jät­tää suo­jaa­van met­sän kohti lahtea ja suo­jelu­aluei­ta. Pikkumökkiä fik­sumpi ratkaisu on ostaa telt­ta. Ei tarvitse sitoa raho­jaan ja vapaa-aikaansa yhteen paikkaan ja kan­taa huol­ta pääasi­as­sa tyhjil­lään olev­as­ta omaisu­ud­estaan. Vil­je­ly­pal­stat sit­ten jatkos­sa talo­jen katoille ja pihoille, ei niille voi vara­ta hehtaare­it­tain raken­nus­maa­ta, jos sitä luon­toa aikoo jät­tää ja samal­la rak­en­taa tuhan­sia asun­to­ja vuosittain.

    Voimala purku­un ja uut­ta Vuosaa­reen. Kaupun­ki hyö­tyy val­tavasti, jos tuo paik­ka vapau­tuu ja raken­netaan tehokkaasti. Kaik­ki järk­isyyt puoltaa Vuosaar­ta, jos hiilestä siir­ry­tään puuhun. Sinne voi sit­ten tuo­da puud­ieselil­lä pel­let­tiä ja haket­ta. Käyt­töikään vetoami­nen tun­tuu tyh­mältä, kun toisel­la puolel­la on val­ta­vat hyödyt.

    Helsin­gin pitää hyö­dyn­tää mer­inäkymän­sä siinä, että tar­joa­mal­la hulppei­ta näkymiä merelle korkeista taloista syn­tyy suo­ma­laisit­tain poikkeuk­sel­lisia asun­to­ja. Helsingis­sä vain on jätet­tävä maalaisjär­ki käyt­tämät­tä ja väl­tet­tävä Keilaniemen kohta­lo, jos­sa tor­nit eivät ole mil­lään tavoin osana kaupunkia, vaan täysin eril­lisiä. Toiv­ot­tavasti tuo surkea suun­nit­telu Espoon puolel­la kan­nus­taa ihmiset viihtymään ja tuo­maan rahansa Helsin­gin keskus­taan metrol­la. Kai raken­nus­fir­moil­takin alkaa hihat pala­maan tuo­hon autopaikkanormi­in, kun se kaataa niiltäkin hankkeita?

  17. Helsinkiä on mah­dol­lista kehit­tää niin, että tur­vataan riit­tävät luon­taiset virk­istysalueet eri puo­lil­la kaupunkia ja käytetään raken­net­ta­vat maa-alueet tehokkaam­min. Hyvin tavoitet­ta­vat virk­istysalueet tuo­vat hyö­tyjä myös kaupungille. Sairauk­sien ennal­taehkäisy on edullista terveydenhoitoa.

    Sopivi­in kohti­in kaupunkia olisi perustel­tua rak­en­taa korkeampia asuintaloja.

    Olisi hyvä tun­nistaa yhä enem­män jo raken­net­tu­ja paikko­ja, jot­ka voisi­vat vapau­tua muus­ta tarkoituk­ses­ta asuinkäyt­töön. Motarei­den muut­ta­mi­nen asu­tuik­si bule­vardeik­si on yksi esimerk­ki. Myös muun­laisia kohtei­ta voi löy­tyä, kun yhteiskun­ta muut­tuu ja kehittyy.

  18. O.S. kir­joit­ti 6.4.2014 klo 17.31: “Alueesta voi tehdä tosi­asi­as­sa sul­je­tun ilman, että se ympäröidään piikki­lan­goil­la ja por­tille pan­naan aseis­tet­tu vartia. ”

    Tämä lie­nee Koivusaarenkin tule­vaisu­us, jos KSV:n nyky­su­un­nitelmia lähde­tään toteut­ta­maan! Eikö olisi yksinker­taisem­paa sovit­taa vain se Guggen­heim-museo sinne Nokian myymälle(?) ton­tille pohjois­puolel­la ja tehdä eteläpuolelle pelkästään Helsin­gin tai vaik­ka koko Suomen­lah­den mer­ilu­on­toa esit­televä luon­tokeskus. Jätet­täisi­in pur­je­hti­joiden alueet veneil­i­jöille ja mata­likot vesilin­nuille ja luon­to rauhaan. Jus­si saisi maamerkkin­sä, vihreät luon­toar­von­sa, kokoomus­laiset säi­lytäi­sivät vene­paikkansa ja muut kaupunki­laiset mer­i­maise­mansa! … Ai niin, ehkä SDP tarvit­see myös sen van­hus­ten pienen palve­lu­talon, jos­ta gryn­der­it voisi­vat var­maan jär­jestää heillekin muka­vat van­hu­u­den­päivien viet­topaikat. Kaik­ki voittaisivat!

    O.S.:“Se kuin­ka sul­jet­tu alue tosi­asi­as­sa on, näkyy siitä, kuin­ka paljon sinne tulee sat­un­naisia ulkop­uolisia. Ei juuri ketään. Siis toswiasi­as­sa suljettu.”

    Paljonko esim. Kata­jan­nokalle tulee ‘sat­un­naisia ulkop­uolisia’? Pidätkö sitäkin ‘tosi­asi­as­sa sul­jet­tuna’ alueena?

    Entä mikä on Koivusaaren ympärille suun­nitel­tu­jen mer­en­täyt­töaluei­den ja raken­nusten este­vaiku­tus taval­lis­ten kaupunki­lais­ten mer­inäkymille mm. Län­siväylältä ja sen var­relta, eri­tyis­es­ti etelän puolel­la etelään ja kaakkoon meren aavalle ula­palle sekä Telkkäku­jan puolelta luo­teeseen, reitiltä jota pyöräil­i­jät myös paljon käyttävät?

    Kata­ja­har­jun rampin purku ja mutkikas kier­totie Koivusaaren kaut­ta Espoon suun­taan lisäisi, pait­si auto­liken­net­tä Koivusaa­res­sa, myös (lisäpituute­na ja kaikkine risteyksi­neen) Laut­tasaa­res­sa asu­vien mat­ka-aikaa län­teen men­täessä selvästi.

    1. Kata­janokalle tulee tuhan­sia laut­ta­matkus­ta­jia, mes­su­vierai­ta Can­haan sata­maan ja asi­akkai­ta rav­in­toloi­hin ja vaik­ka mitä.

  19. KariS:
    Toiv­ot­tavasti edes Vihreil­lä on munaa vaa­tia tuon täysin äly­va­paan siir­to­la­pu­u­tarha-alueen kaavoit­tamista asun­noik­si ja sen vihreän jät­tämistä vaik­ka sinne Kivi­nokan nokkaan. 

    Ai niin – siir­to­la­pu­u­tarhat ovat muu­ta­man har­van varakkaan etuoikeus, jol­laista vihreät puo­lus­taa vaik­ka tulok­se­na olisi kuin­ka kehnoa kaupunkirakennetta

    Taas yksi besser­wiss­er, jol­la ei ole mitään oikeaa tietoa siir­to­la­pu­u­tarhoista. Tyyp­il­lisin siir­to­la­pu­u­tarhuri on noin seit­senkymp­pinen eläk­keel­lä ole­va yksinelävä naisih­mi­nen, jol­la ei ole autoa ja pieni eläke. Siinä teille todel­lisia varakkai­ta. Viimek­si kun siir­to­la­pu­u­tarhureista tehti­in kyse­ly, kes­ki-ikä oli 67 vuot­ta. Varakkai­ta joudut kyl­lä etsitään luupil­la. Ja mon­et ovat viet­täneet alueel­la kym­meniä vuosia. Nämäkö pitäisi ajaa sieltä pois?

    Samaa sar­jaa on muuten suuri osa kesä­ma­jo­jen omis­ta­jista esimerkik­si Kivi­nokas­sa. Mut­ta täl­lä porukalla­han ei ole tun­netusti mitään väliä. Kun­han saadaan grun­dereille raken­nus­maa­ta. 4000 asukas­ta Kivi­nokkaan tarkoit­taisi Kulosaaren B‑osaa.

  20. Muu­tamia fak­to­ja, mik­si Kivi­nok­ka kan­nat­taa rakentaa:

    -Siir­to­la­pu­u­tarha tai mökkikylä ei palvele isoa yleisöä viher­alueena vaan on pienen piirin käytössä
    ‑Mökkien häätämiseen ja alueen avaamiseen kaikille ei liene syytä ellei siel­lä rakenneta
    ‑Lähistöl­lä on paljon oikeasti hyviä viher­aluei­ta, Mustikka­maa, Viik­ki… eikö riitä?
    ‑Hyväl­lä suun­nit­telul­la ran­nat jätetään hienok­si vihreäk­si ei-pri­vaatik­si reitik­si kaikille kaupunkilaisille
    ‑Metro on lähel­lä. Suurin osa Hert­toniemestä, Hert­toniemen­ran­nas­ta ja Kulosaares­ta saa raa­hau­tua 400–500 metrolle.
    ‑Hieno ranta-alue on kaupun­gin keskel­lä, mökkikylät ovat saa­neet lähteä kehi­tyk­sen jaloista paljon huonom­mil­lakin paikoil­la. Kata­janokallekin olisi voin­ut aikanaan jät­tää ne muu­ta­mat kalastajamajat..

  21. KKK:
    Jos ker­ran kaupunkil­la on rahaa Itäväylän kat­tamiseen, mielu­um­min käyt­täisin ne rahat Itäväylän kat­tamiseen Kulosaaren ja Hert­toniemen metroase­man kohdal­la kuin Kivi­nokan kohdal­la. Näi­den asemien ympäristöt ovat Itäväylän vuok­si­todel­la väljästi kaavoitet­tu­ja. Kat­ta­mal­la Itäväylä asemien vier­estä, saataisi­in huo­mat­tavasti asun­to­ja eri­no­mais­ten julk­isten liiken­ney­hteyk­sien varten. 

    Yleiskaa­van Visio 2050 näyt­tää Kulosaaren ja Hert­toniemen­ran­nan kohdal­ta tältä:
    Visio 2050, liite moot­tori­ti­et, sivut 34–35 (ote)

    Vision yhtey­dessä on siis tehty luon­nos motarin kannes­ta Kulosaaren metroase­malle ja Hert­toniemen metroase­man län­sipuolelle, mut­ta itäpuoli on ilmeis­es­ti luonnostelematta. 

    Taloudel­lis­es­ti moot­toritei­den kat­ta­mi­nen on kan­nat­tavaa puuhaa ja siihen tarvi­taan veron­mak­sa­jan rahaa vain väli­aikaises­ti. Jos kan­nen tekemiseen sijoite­taan tuo 375€ / k‑m2 ja parin vuo­den päästä se myy­dään raken­nus­li­ik­keelle 900€ / k‑m2, onhan siinä välis­sä kelpo kate. Viime viikon kok­ouk­ses­sa kaavoitet­ti­in juuri väljästi Kru­unuvuoren rantaan ja siel­lä pelkkä kun­nal­lis­tekni­ik­ka mak­saa 800–900€ / k‑m2.

    Näil­lä lähtötiedoil­la Kivi­nokan rak­en­tamista on han­kala perustel­la sil­lä, että tont­ti­maas­ta olisi pulaa. Lähempänä metroa on tont­ti­maa­ta vaik­ka kuin­ka paljon. Näyt­tää enem­mänkin siltä, että ran­nat halu­taan pakol­la rakentaa.

    Visio 2050 ‑aineis­to kokonaisuudessaan:
    http://www.yleiskaava.fi/yleiskaava/aineistot

  22. Entä, jos siir­to­la­pu­u­tarho­jen paikalle rak­en­taisi talo­ja ja siir­to­la­pu­u­tarhat siir­ret­täisi­in sinne, mis­sä talot ovat?

    Uudet asukkaat oli­si­vat lähempänä metroase­maa, mut­ta siir­to­la­pu­u­tarhat eivät olisi niin kaukana. Tont­tien läpi ei tulisi niin paljon liiken­net­tä. Siir­to ei voisi mak­saa ihan kohtu­ut­to­mia. Mök­it var­maan siir­ty­i­sivät nos­turi­au­tol­la. Pen­saat ja ja monivuo­tiset kasvit käsipelil­lä. Puille ei voisi mitään.

  23. “Metro on lähel­lä. Suurin osa Hert­toniemestä, Hert­toniemen­ran­nas­ta ja Kulosaares­ta saa raa­hau­tua 400–500 metrolle.”

    Täy­ty­isi var­maan jär­jestää näille nurkille joku opastet­tu kaupunkikier­toa­jelu, jot­ta ummikot asi­aa tun­tem­at­tomat näk­i­sivät, mil­laista oikeasti on Hert­toniemessä — Hert­toniemen­ran­nas­sa — Kivinokassa.

    Hert­toniemestä ja Hert­toniemen­ran­nas­ta pääsee sekä Hert­toniemen että Kulosaaren metroase­malle bus­sil­la 81. Ei siis tartte raa­hau­tua yhtään mihinkään. 

    “-Siir­to­la­pu­u­tarha tai mökkikylä ei palvele isoa yleisöä viher­alueena vaan on pienen piirin käytössä”

    Sen lisäk­si ehdot­taisin liiken­teen lasken­taa sekä Kivi­nokan por­tille että Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan läpikulkuteille. Sit­ten­pähän nähtäisi­in ihan fak­tana, kuin­ka paljon niis­sä käy päivit­täin porukkaa. Saat­taisitte hämmästyä.

  24. Ihmettelijä:
    ‑Metro on lähel­lä. Suurin osa Hert­toniemestä, Hert­toniemen­ran­nas­ta ja Kulosaares­ta saa raa­hau­tua 400–500 metrolle. 

    Metro ei ole lähel­lä. Ihmi­nen on niin hidas eläin, että käve­ly Kulosaaren metroase­mal­ta Kivi­nokan kär­keen tulee kestämään yli 10 min­u­ut­tia, eikä sel­l­ainen käve­ly­mat­ka tule mis­sään tapauk­ses­sa houkut­tele­maan joukkoli­iken­teen käyt­töön, kun autol­la huraut­taa Stock­alle vartissa. 

    Bus­sil­in­ja ei myöskään houkut­tele joukkoli­iken­teen käyt­töön, kos­ka sen käyt­täjämäärä tulee ole­maan pieni ja näin ollen vuoroväli har­va, kos­ka bus­sil­in­jat aje­taan täs­mälleen sil­lä vuorovälil­lä, jol­la kaik­ki ihmiset mah­tu­vat kyyti­in ruuh­ka-aikana ja jää jonkin ver­ran vapai­ta istuma­paikko­ja. Käytän­nössä bus­sil­in­jan vuoroväli on var­maan 20 min­u­ut­tia. Lisäk­si bus­si ei ylipään­sä ole houkut­tel­e­va sel­l­aisille ihmisiä joil­la on mah­dol­lisu­us ostaa auto.

    Jos Kivi­nokkaan halu­taan edes jonkin­lainen joukkoli­iken­teen käyt­töo­su­us, pitää sinne rak­en­taa raiti­otie tai ava­ta uusi metroase­ma siir­to­la­pu­u­tarhan kohdalle. Vai­h­toe­hdoista edelli­nen tuot­taa selvästi lyhyem­mät käve­ly­matkat kuin jälkimmäinen.

    Olen ylipään­sä pet­tynyt että vielä nykyäänkin sun­nitel­laan täl­laisia puh­da­sop­pisia autolähiöitä, ja myös vihreät ovat mukana kan­nat­ta­mas­sa autolähöi­den rakentamista.

  25. Kun­nal­lis­mies: On turhaa nimetä Helsin­gin ydinkeskus­taan aukio jonkun Tekla Hul­tinin mukaan, jos­ta kukaan ei ole koskaan kuul­lutkaan. Sen sijaan esimerkik­si Päiväle­hden aukio olisi sopin­ut hyvin Sanomat­alon ja Kias­man välis­sä sijait­se­van aukion nimeksi.

    Kuin­ka moni on lukenut Päiväle­hteä? Sehän oli nuor­suo­ma­lais­ten poli­it­tisen lehti, jon­ka julka­isu lopetet­ti­in 110 vuot­ta sit­ten. Itse en tunne oikein minkään kaupun­gin aukioiden nimiä.

  26. Samp­sa: Kus­tan­nus­puolel­la vas­taa­va Hämeen­lin­nan kan­si mak­soi 30 miljoon­aa ja siihen päälle tehti­in 80000 k‑m2 eli ker­rosneliön hin­naksi tuli 375€. Jos tuo sisäl­si myös kun­nal­lis­tekni­ikan kan­nen sisään, se oli todel­la edullista rak­en­tamista. Vesi­huolto ja sähköt kun pitää tehdä joka tapauk­ses­sa. Saati­in hukkati­la käyt­töön ja samal­la asum­isvi­ihtyvyys ylös, kun liiken­teen melu väheni. 

    Kus­tan­nus­puolel­la kan­si-investoin­nit ovat todel­la edullisia tehdä. Kukaan vaan ei uskalla sanoa ääneen, mitä kus­tan­nuk­sia niistä tulee 40 vuo­den päästä, kun tulee ensim­mäi­nen perusko­r­jausikä vas­taan. ja sen jäl­keen. En ainakaan tiedä yhdessäkään kun­nal­lises­sa kan­si­hankkeessa Suomes­sa pohdi­tun poli­it­tises­sa keskustelus­sa yhtään mitään perusko­r­jausasioi­hin liit­tyen. Ratkaisu on ok, jos kan­nen omis­taa joku yksi­tyi­nen taho, joka myös hoitaa perusko­r­jauk­set. Mut­ta esim. Tam­pereen kan­si­hankkeessa kan­nen omis­tus on suun­nitelmien mukaan Tam­pereen kaupungilla, ja kan­nen päälle tulee sit­ten sato­jen miljoonien euro­jen raken­nel­mat. Siitä, mitä perusko­r­jaus­tarpei­ta kan­sir­aken­nel­malle tulee ja mis­säkin vai­heessa sen elinikää, ei ole puhut­tu mitään.

  27. Jalankulk­i­ja: Taas yksi besser­wiss­er, jol­la ei ole mitään oikeaa tietoa siirtolapuutarhoista. 

    Kun täl­lä pal­stal­la on asiantun­ti­joi­ta, Jalankulk­i­ja tai joku muu siir­to­la­pu­u­tarhoista tietävä osaa var­masti ker­toa, paljonko yhden mökin halti­ja mak­saa tont­tivuokraa kaupungille vuodessa?

    Sitä ihmette­len, että Helsin­gin asuinker­rostalo­jen tont­tivuokrat nos­te­taan pil­vi­in, mut­ta kaiketi kaupun­ki on tasa-arvois­es­ti nos­tanut siir­to­la­pu­u­tarho­jen maksuja?

    Käsit­tääk­seni siir­to­la­pu­u­tarhat eivät myöskään ole avoimia tilo­ja 365 d/ 24 h, vaan lähin­nä osan aikaa kesäl­lä, mut­ta väärän käsi­tyk­seni saa korjata.

    Kult­tuuri­his­to­ri­alli­nen merk­i­tys siir­to­la­pu­u­tarhoil­la on ja sik­si niitä ei pidä jyrätä. Mui­ta Kivi­nokan mökke­jä en sen sijaan ymmär­rä — mis­sä avoimel­la aidat­toma­l­la alueel­la kul­kee esimerkik­si koti­rauhan alue, vai estävätkö siel­lä tääl­lä ole­vat mök­it käytän­nössä yleisen oleskelun alueella?

    Vielä vähem­män ymmär­rän lisämökkien rak­en­tamisen, ellei niistä sit­ten saa­da kun­non tuot­toa kaupungille. Joko aito puisto/virkistysalue tai sit­ten raken­netaan asun­to­ja, eikä mitään sub­ven­toitu­ja mökke­jä par­ille onnekkaalle.(toivottavasti ei

  28. Ter­ve,

    Kyl­la se tei­dan siir­to­la­pu­u­tarha­lais­tenne asenne jokaiseen lapikulk­i­jaan on niin vihamieli­nen, ettei sen kaut­ta moni uskalla kulkea. Kor­jatkaa ensin omaa kay­tostanne vaik­ka vihaami­asi koiran talut­ta­jia kohtaan, niin ehka joskus me muutkin helsinki­laiset ymmar­taisimme tei­dan erikois­pu­u­tarhanne arvon.

    t. Mikko

    Jalankulk­i­ja: Osmo, älä nyt viit­si puhua puu­ta heinää. Tulit juuri todis­ta­neek­si, ettet ole koskaan käynyt Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhas­sa (etkä var­maan mis­sään muus­sakaan siir­to­la­pu­u­tarhas­sa). Ter­ve­tu­loa kos­ka tahansa kesäl­lä paikan päälle kat­so­maan, kuin­ka paljon siel­lä käy “sat­un­naisia ulkop­uolisia”. Jot­ka ovat kaikkea muu­ta kuin sat­un­naisia, ulkop­uolisia kylläkin.Herttoniemen siir­to­la­pu­u­tarha on läheis­ten asuma-aluei­den (siis esimerkik­si Hert­toniemen­ran­nan ja Kulosaaren) asukkaiden keskeinen ulkoilu­alue. Teil­lä pör­rää päivit­täin lap­siper­heitä leikkiken­täl­lä, lenkkeil­i­jöitä ja koira­n­omis­ta­jia (mikä sekään ei ole halvek­si­tat­va har­ras­tus vaikkakaan ei kovas­sa kurssis­sa täl­lä tontilla).Ei kan­nat­taisi esit­tää fak­tana asioi­ta, joista ei ole minkään­laista omako­htaista tietoa.Oikeassa olet vain siinä, että lyhin mat­ka Hert­toniemen metroase­mal­la ja kaup­poi­hin kul­kee siir­to­la­pu­u­tarhan läpi. Sik­si sitä käyt­tävät joka iki­nen päivä kymmenet ja kymmenet Kivi­nokkaan menijät.

    1. Oike­as­sa olet vain siinä, että lyhin mat­ka Hert­toniemen metroase­mal­la ja kaup­poi­hin kul­kee siir­to­la­pu­u­tarhan läpi. Sik­si sitä käyt­tävät joka iki­nen päivä kymmenet ja kymmenet Kivi­nokkaan menijät

      En todel­lakaan ole käynyt Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhas­sa, mut­ta mon­een muuhun olen uskaltau­tunut. Yleen­sä niis­sä on yleisölle avoin­na vain yksi port­ti, jot­ta ei syn­ty­isi häir­it­sevää läpikulkua. Jos Hert­toniemessä asia on toisin ja se on todel­la auki 24 H/vrk vuorokaudessa kesät tal­vet, sil­loin­han ei pelkäämääni este­vaiku­tus­ta todel­lakaan syn­ny. Jostain syys­tä viras­to ei kuitenkaan ole johtanut kevyen liiken­teen väylää Hert­toniemen metroase­malle tätä kaut­ta vaan on ryhtynyt puuhaa­maan kiis­tanalaista sil­taa Kulosaaren metroase­malle. Tuo sil­ta­han käy tarpeet­tomak­si, jos siir­to­la­pu­u­tarhavä­ki toiv­ot­taa kevyen liiken­teen reitin ter­ve­tulleek­si johdet­tavak­si oman alueen­sa läpi.

  29. Kysymys:
    Mis­tä on kyse, jos osa tietys­tä raja­tus­ta joukos­ta suun­nit­telee rikok­sen, esimerkik­si raiskauk­sen, valmis­telee sen, ja selvit­tää samal­la onko enem­mistö tuos­ta raja­tus­ta porukas­ta sen kan­nal­la, ja jos sat­tuisi ole­maan, lop­ul­ta päät­täisi toteut­taa sen?

    Vas­taus:
    Yksi ilmeinen oikea vas­taus näyt­täisi ole­van: Koivusaaren osayleiskaa­va (25.3.2014 päivitys),
    joka mer­en­täyt­töi­neen ja lukui­sine muine epäko­hti­neen ainakin maal­likon (ja useimpi­en veneil­i­jöi­denkin) mielestä vaikut­taa edelleenkin suo­ras­taan käsit­tämät­tömän julkeal­ta, ympäristön­sä pilaaval­ta suunnitelmalta. 

    Eikö jokaisen kun­non kansalaisen tulisi pyrk­iä ehkäisemään moi­set, pahat aikeet sil­loinkin, jos raiskauk­sen kohteena on mer­ilu­on­to ja sen maise­mat, sekä kaupunki­lais­ten ulkoilu­un, virk­istyk­seen ja eri har­ras­tuk­si­in­sa (mm. veneily kaikkine eri vai­hei­neen) käyt­tämä alue ja sen ympäristö.

    Mis­sä on laki ja mis­sä on oikeus? Mis­sä kul­kee oikeamielisen val­lankäytön raja? 

    En olisi aikoinaan ikinä uskonut, että min­ulle olisi koskaan tul­lut tarvet­ta ryhtyä yhteistä ympäristöämme puo­lus­ta­maan. Olin aiem­min kuvitel­lut, että Osmo kump­panei­neen (muut luon­toa ja lähilu­on­toakin arvosta­vat piir­it mukaan­lukien) oli­si­vat saa­neet asi­at jo sel­l­aiselle mallille, että siihen ei olisi ollut enää tarvet­ta. Toisaal­ta, Ukrainan tapauk­set ovat viimek­si osoit­ta­neet, että demokra­ti­akaan (oikea tai ei) ei aina tun­nu toimivan. 

    Osmo, onko vuosikym­menten aika (Kata­jan­nokalla asuen?) päässyt näivet­tämään luontosuhteesi?

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Ovatko vihreät kan­nat­ta­mas­sa Kivi­nokan rakentamista?

    Näin kaukaa kat­soen Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ik­ka näyt­täisi vähän siltä, että kaik­ki puolueet kan­nat­ta­vat mah­tavaa ja kas­vavaa Helsinkiä. Kokoomus ja demar­it ehkä rak­en­ta­vat Kivi­nokan. Vihreät rak­en­ta­vat kokoomuk­sen kanssa Var­tiosaaren. Muut kuin kokoomus rak­en­ta­vat Tal­in golfken­tän. (yksi­tyisko­h­dat eivät vält­tämät­tä oikein)

    Juoni on siis se, että useim­miten löy­tyy enem­mistö yhden puolueen suosikkialueen rak­en­tamisek­si, kos­ka tuon puolueen suosikkialue ei tietenkään ole muiden puoluei­den suosikkialue. Kukaties joitain aluei­ta reken­netaan jopa kos­tok­si, kun muut pila­si­vat ja rak­en­si­vat oman suosikkialueen. Mut­ta kaik­ki puolueet “hyö­tyvät”, kos­ka Helsin­gin väk­iluku kas­vaa, ja oma puolue ei ollut syypää tietyn raken­netun alueen (vaikka­pa Kivi­nokan) rak­en­tamiseen. Tehokas­ta kon­sen­sus­poli­ti­ikkaa siis, kaikkien mah­dol­lis­ten aluei­den rak­en­tamisek­si täyteen.

    1. Muu Suo­mi arvostelee Helsinkiä kaavoituk­sen hitaud­es­ta ja siitä johtu­vas­ta asun­top­u­las­ta. Helsin­gin hid­fas­ta kaavoityus­ta on syytet­ty jopa Suomen taloudel­li­sista vaikeuksista.

  31. “Niin kauan kuin Helsin­gin keskus­tas­sa pide­tään rak­en­ta­mat­tom­i­na Josafatin kallioiden kaltaisia tyhjiä tont­te­ja, kaik­ki argu­men­tit kaupun­gin tiivistämis­es­tä ovat pelkkää tyhjää höpinää.”

    Josafatin kallioiden ympäril­lä asuu puolen kilo­metrin säteel­lä yli 13 000 asukasta,eli enem­män kuin Liek­san kaupungissa.

  32. Alla suo­ra lain­aus kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sivuilta:

    “Kivi­nokan joukkoli­ikenne perus­tu­isi metroon ja liityn­täbus­sil­in­jaan. Alueesta on tarkoi­tus suun­nitel­la mah­dol­lisim­man autoriippumaton.”

    Kuten suun­nitel­mas­ta näkyy, niin val­taosa raken­nuskan­nas­ta on kaukana Metroasemista, joten julki­nen liikenne perus­tuu voimakkaasti liityn­täbus­si­in. Liityn­täbussien varas­sa ole­vat kaupungi­nosat ovat nimeno­maan kaikkein autois­tuneimpia. Tuo liiken­neu­topia on täysin irral­la todel­lisu­ud­es­ta nykyisel­lä suunnitelmalla.

    Jos alueesta oikeasti halu­taan vähäau­toinen, niin rak­en­t­a­mi­nen on pain­o­tut­ta­va paljon lähem­mäs Hert­toniemen metroase­maa, jol­loin siir­to­la­pu­u­tarha on liipasimel­la. Toise­na vai­h­toe­htona on hyväksyä nykyisel­lä suun­nitel­mal­la, että tuonne muut­taa autoile­via ihmisiä, jol­loin myös autoille pitää vara­ta tilaa.

  33. “Hert­toniemestä ja Hert­toniemen­ran­nas­ta pääsee sekä Hert­toniemen että Kulosaaren metroase­malle bus­sil­la 81. Ei siis tartte raa­hau­tua yhtään mihinkään.”

    Ja Hert­toniemen­ran­nas­ta pääsee myös Lin­nan­rak­en­ta­janti­etä kulkevil­la Laa­jasa­lon bus­seil­la, joi­ta menee solke­naan. Kivi­nokkaan olisi mah­do­ton­ta saa­da yhtä hyviä joukkoli­iken­ney­hteyk­siä etenkään tuol­la asukas­määräl­lä. Ilmi­selvä autolähiön paik­ka se on.

  34. Jalankulk­i­ja:
    Kuinka­han mon­ta ker­taa tääl­lä joutuu ker­tomaan, että siir­to­la­pu­u­tarhat ovat kaikille avoimia aluei­ta, joiden yleisil­lä alueil­la voi kulkea vapaasti. Miten olisi, jos lopetet­taisi­in tämä fak­to­jen vääristely? 

    Jospa lopetet­taisi­in se fak­to­jen vääris­te­ly. Siir­to­la­pu­u­tarha-alueil­la ei voi kulkea vapaasti edes yleisil­lä alueil­la. Esimerkik­si Mar­janiemen siir­to­la­pu­u­tarhan por­tit ovat lukos­sa a) öisin (klo 22–07) ja b) talvisin (1.10.–30.4.).

    Siir­to­la­pu­u­tarhat ovat käytän­nössä yksi­ty­isiä puis­to­ja, jois­sa ulkop­uoliset saa­vat liikkua eril­lisiä käytäviä pitkin.

    Aika moni siir­to­la­pu­u­tarha sijait­see nykyään alueel­la, joka otet­taisi­in var­masti raken­nus­maak­si, jos vain voitaisi­in, sil­lä ne sijait­se­vat niin lähel­lä raideli­iken­ney­hteyk­siä, että siir­to­la­pu­u­tarhoina ne ovat läh­es hukkakäytössä. Mielu­um­min tietysti ottaisin Mar­janiemen siir­to­la­pu­u­tarhan paikalle oikean puis­ton kuin rakennuksia.

    Siir­to­la­pu­u­tarhoista tääl­lä on keskustel­tu ennenkin, mut­ta esimerkik­si Mar­janiemessä siir­to­la­pu­u­tarhan takia mat­ka Tulisuonku­jan risteyk­ses­tä Itäväylän ylit­tävän kävelysil­lan risteyk­seen 250 metriä pitem­pi kuin se olisi, jos siir­to­la­pu­u­tarhan läpi voisi oikaista. Ei onnis­tu, kos­ka pohjois­re­unal­la ei ole edes port­tia, eikä se olisi edes auki talvisin.

  35. Laa­jasa­lon laut­turi:
    Olisi todel­la lyhyt­näköistä talouden­pitoa, jos käyt­tökun­toinen mil­jardilu­okan voimala ajet­taisi­in jonkun raitiosil­lan takia alas ennen kuin se on tul­lut käyt­töikän­sä päähän. 

    Voimalan käyt­töikää pitäisi päin­vas­toin lisätä tekemäl­lä kor­jaus­in­vestoin­te­ja, niinkuin mihin tahansa laitok­seen. Nämä myös paran­taisi­vat laitok­sen ympäristövaikutuksia.

    Kysymys on nyt siitä, että se voimala vie Hanasaaren ver­ran tilaa, ja lisäk­si siitä että Hele­nille on joku päähän­pint­tymä että he ei voi elää sil­lan kanssa. Jos ei voi tehdä sil­to­ja, niin Som­pasaares­ta tulee juurikin sel­l­ainen puss­in­perä kuin mitä tuos­sa Kivi­nokan kaavas­sa on ongel­ma. Lisäk­si koko Kru­unuvuoren ja muun Laa­jasa­lon liiken­ney­htey­det eivät lyhyesti san­ot­tuna toimi. 

    Kyse on kym­me­nien tuhan­sien ihmis­ten asun­noista, mil­jar­di­en raken­nus­pro­jek­teista ja kaupunki­lais­ten omis­ta­man tont­ti­maan arvos­ta. Ja toisel­la puolel­la vaakakupis­sa on se että voi olla että tart­tis tehdä jotain, esimerkik­si logis­ti­ikkaa, jot­ta saisi polt­toainet­ta liikku­maan kilo­metrin verran.

    Lähde­täänkö nyt vaik­ka siitä, että Van­taan Ener­gia tuot­taa läm­pön­sä ja sähkön­sä Mar­tin­laak­sos­sa, ja sinne tuskin tuo­daan polt­toaine jok­i­laival­la. Tai että koko Lah­den kaupun­ki lämpiää hiilel­lä jon­ka sata­ma on Lovi­isas­sa. Kuoleeko ne siel­lä kylmään ja ovatko ener­giay­htiöt konkurssikypsiä?

    Lyhyesti san­ot­tuna, Helen saa toki tode­ta että olisi kiva jos mikään ei muut­tuisi kaupungis­sa, mut­ta ei me nyt voi­da koko kaupun­ki siltä poh­jal­ta pyörittää.

  36. Jalankulk­i­ja: Osmo, älä nyt viit­si puhua puu­ta heinää. Tulit juuri todis­ta­neek­si, ettet ole koskaan käynyt Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhas­sa (etkä var­maan mis­sään muus­sakaan siirtolapuutarhassa). 

    Ter­ve­tu­loa kos­ka tahansa kesäl­lä paikan päälle kat­so­maan, kuin­ka paljon siel­lä käy “sat­un­naisia ulkop­uolisia”. Jot­ka ovat kaikkea muu­ta kuin sat­un­naisia, ulkop­uolisia kylläkin.

    Oike­as­sa olet vain siinä, että lyhin mat­ka Hert­toniemen metroase­mal­la ja kaup­poi­hin kul­kee siir­to­la­pu­u­tarhan läpi. Sik­si sitä käyt­tävät joka iki­nen päivä kymmenet ja kymmenet Kivi­nokkaan menijät. 

    Jos Kivi­nokkaan raken­net­taisi­in, asukkail­la on tarve päästä kulke­maan metroase­malle ja kauppoihin
    muul­loinkin kuin kesäl­lä päivä­saikaan. Talvel­la ja öisin portin on var­masti tuol­lakin lukit­tu. Jos ei ole, voisin vaik­ka lyödä vetoa, että uusi­in taloi­hin vedoten siir­to­la­pu­u­tarha-alue vaa­dit­taisi­in aidatuk­si ja luk­i­tuk­si, jot­ta Kivi­nokan asukkaiden häir­iöt voitaisi­in ohja­ta siir­to­la­pu­u­tarha-alueen ulkopuolelle.

    Menepä itse käymään jol­lakin siir­to­la­pu­u­tarha-alueel­la talvel­la, niin näet, kuin­ka vähän siel­lä on ulkop­uolisia. Muis­tu­tan tässä vielä siitä, että esimerkik­si Mar­janiemen siir­to­la­pu­u­tarhas­sa oli ennen talvisin latu, joka kier­si pitkin käytäviä. Sen käyt­tö lop­pui, kun alue aidat­ti­in 2000-luvun alus­sa. Samoin aita tuhosi las­ten pulkkamäen. Suurim­man osan vuodes­ta siir­to­la­pu­u­tarhat ovat tiheästi asu­tul­la alueelle pelkkia esteitä, joiden virk­istysar­vo rajoit­tuu kaupunkia kau­ni­im­paan maise­maan, jota ei kuitenkaan pääse kat­so­maan läheltä.

  37. Jalankulk­i­ja:
    Sen lisäk­si ehdot­taisin liiken­teen lasken­taa sekä Kivi­nokan por­tille että Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan läpikulkuteille. Sit­ten­pähän nähtäisi­in ihan fak­tana, kuin­ka paljon niis­sä käy päivit­täin porukkaa. Saat­taisitte hämmästyä. 

    Tätä kan­natan. Ehdotan mit­taus­jak­sok­si 1.1.–31.1. Saat­taisitte hämmästyä.

  38. Kivi­nokkaan esitetään nyt puuk­er­rostalo­val­taista kaupungi­nosaa, jos­sa olisi 6000 asukas­ta. Kaupun­ki on keksinyt kep­pi­hevosek­seen puu­talo­rak­en­tamisen, jot­ta Helsin­gin lop­utkin meren­ran­nat saadaan raken­net­tua asun­noik­si. Viimek­si tätä puuko­rt­tia käytet­ti­in, kun päät­täjiä yritet­ti­in taivutel­la suo­peak­si Guggen­heimin museohankkeelle.

  39. kom­ment­ti: Kus­tan­nus­puolel­la kan­si-investoin­nit ovat todel­la edullisia tehdä. Kukaan vaan ei uskalla sanoa ääneen, mitä kus­tan­nuk­sia niistä tulee 40 vuo­den päästä, kun tulee ensim­mäi­nen perusko­r­jausikä vas­taan. ja sen jälkeen.

    No tuon Itäväylän kan­nen kus­tan­nusarvio on 165 miljoon­aa euroa kokon­aisu­udessaan, ja tosi­aan toi kor­jaus olisi aikanaan. Sen sijaan metron tun­neloin­ti on ver­rat­taen hal­paa, 50 mil­liä, joka sekin on toki aika pos­ke­ton sum­ma. Viras­ton luvut:

    Kat­ta­mi­nen ja tunnelointi
    • Metron tun­neloin­ti 50 milj. euroa
    • Itäväylän betonikan­si 150 milj. euroa
    • Itäväylän lin­jauk­sen muut­ta­mi­nen 15 milj. euroa

    KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 255 — 265 milj. euroa
    (n. 850 €/k‑m²)
    TONTTITULOT YHTEENSÄ (307 000 k‑m²) 190 milj. euroa

    Vaik­ka neliöitä on saatu oikein kivasti, niin ei tää motar­in­var­sien rak­en­t­a­mi­nen noil­la kan­sil­la ja tun­neleil­la oikein etene. Bule­vardis­oimal­la saa suurin piirtein ker­rosneliömäärän mur­taos­al­la kustannuksia.

  40. 2) Moot­tori­tiemäi­nen risteys on tolkut­toman suuri. Sopi­mal­la val­tion kanssa, että moot­tori­tien päät­tymistä koske­va merk­in­tä ja nopeusra­joi­tus 60 km/h siir­retään kaupun­gin rajalle, säästy­isi paljon maa­ta ja rahaa. Tämä ei tarkoi­ta vielä Län­siväylän bule­vardis­oin­tia vaan moot­tori­tieli­it­tymien muut­tamista maantieliittymiksi.

    Jos nyt haetaan sel­l­aista mitään ei muute­ta Län­siväyläl­lä ‑vai­h­toe­htoa, niin ilmeinen vai­h­toe­hto on vaan jät­tää se liit­tymä tekemät­tä. Aja­tushan oli osin kai kor­va­ta Kata­ja­har­jun liit­tymä sil­lä, samal­la kun se kate­taan, mut­ta kun toi ei etene niin mik­si ihmeessä? Eli tehdään vaan kevyehkö rin­nakkaiskatu Hanasaaren ja Koivusaaren liit­tymien välil­lä, jota kaut­ta Koivusaaren liikenne kul­kee. Tuo ei ole iso liiken­nemäärä. Mallia voi kat­soa Hanasaaaren bussipysäkistä.

  41. Äh, kir­joitin: Eli tehdään vaan kevyehkö rin­nakkaiskatu Hanasaaren ja Koivusaaren liit­tymien välil­lä, jota kaut­ta Koivusaaren liikenne kul­kee. Ja tarkoitin tietenkin Hanasaaren ja Kata­ja­har­jun liit­tymien välillä.

  42. Osmo Soin­in­vaara: En todel­lakaan ole käynyt Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhas­sa, mut­ta mon­een muuhun olen uskaltau­tunut. Yleen­sä niis­sä on yleisölle avoin­na vain yksi port­ti, jot­ta ei syn­ty­isi häir­it­sevää läpikulkua. Jos Hert­toniemessä asia on toisin ja se on todel­la auki 24 H/vrk vuorokaudessa kesät tal­vet, sil­loin­han ei pelkäämääni este­vaiku­tus­ta todel­lakaan syn­ny. Jostain syys­tä viras­to ei kuitenkaan ole johtanut kevyen liiken­teen väylää Hert­toniemen metroase­malle tätä kaut­ta vaan on ryhtynyt puuhaa­maan kiis­tanalaista sil­taa Kulosaaren metroase­malle. Tuo sil­ta­han käy tarpeet­tomak­si, jos siir­to­la­pu­u­tarhavä­ki toiv­ot­taa kevyen liiken­teen reitin ter­ve­tulleek­si johdet­tavak­si oman alueen­sa läpi.

    Kevyt liikenne sekä jalan että fil­lar­il­la on kulkenut Kivi­nokas­ta Hert­toniemeen ja takaisin jo vuosikym­meniä Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan läpi Lumikel­lon­ti­etä pitkin. Kum­mas­sakaan päässä ei ole sul­jet­tavaa port­tia, eikä siir­to­la­pu­u­tarhas­sa ole muutenkaan talvek­si sul­jet­tavia portteja. 

    Toinen jut­tu on se, että alueel­la ei ole talvikun­nos­s­api­toa, kos­ka se ei ole muutenkaan talvel­la eri­tyisessä akti­ivikäytössä. Lumikeleil­lä läpi pääsee siis suk­sil­la mut­ta huonos­ti fil­lar­il­la tai jalkaisin.

    Kukaan ei ole var­maan laskenut läpikulk­i­joiden päivit­täisiä määriä kos­ka he eivät herätä mökkiläi­sis­sä mitään into­hi­mo­ja. Mut­ta jos kulk­i­joi­ta on tun­nis­sa parikym­men­tä, se tarkoit­taa päivässä use­am­paa sataa henkeä.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Muu Suo­mi arvostelee Helsinkiä kaavoituk­sen hitaud­es­ta ja siitä johtu­vas­ta asun­top­u­las­ta. Helsin­gin hid­fas­ta kaavoityus­ta on syytet­ty jopa Suomen taloudel­li­sista vaikeuksista.

    Helsinkiläiset arvel­e­vat pelas­ta­vansa maalaiset susil­ta ja oma­l­ta jäl­keen­jääneisyy­deltään rak­en­taes­saan heille ker­rostaloreser­vaat­te­ja kaupunki­in. Muut kun­nat halu­aisi­vat pitää nuo asukkaat itsel­lään, eivätkä siis halu­aisi tul­la “pelaste­tuik­si”. En ole vielä kuul­lut kun­nas­ta, joka halu­aisi lähet­tää asukkaansa Helsinkiin. 🙂

    Helsinkiläiset usko­vat oman kaupunk­in­sa elät­tävän koko Suomen, joten he ehkä pitävät Suomen huonon talousti­lanteen syynä sitä, että kaikkia Suo­ma­laisia ei ole vielä saatu siiret­tyä Helsinki­in. Muual­la Suomes­sa ihmiset eivät näe kovin suur­ta eroa siinä, hit­saa­vatko he met­al­lia Helsingis­sä vai muualla. 😉

  44. Pekka Vuori:
    “Niin kauan kuin Helsin­gin keskus­tas­sa pide­tään rak­en­ta­mat­tom­i­na Josafatin kallioiden kaltaisia tyhjiä tont­te­ja, kaik­ki argu­men­tit kaupun­gin tiivistämis­es­tä ovat pelkkää tyhjää höpinää.”

    Josafatin kallioiden ympäril­lä asuu puolen kilo­metrin säteel­lä yli 13 000 asukasta,eli enem­män kuin Liek­san kaupungissa.

    Entäs sit­ten? Rak­en­tam­a­ton tont­ti on rak­en­tam­a­ton tont­ti. Vier­essä on Bra­hen kent­tä ja vastapäätä Tauno Palon puis­to, joten liikun­ta- ja virk­isty­s­paikko­ja riit­tää. Josafatin kalliot eivät ole mikään puis­to vaan hen­gen­vaar­alli­nen jyrkänne hyvil­lä liiken­ney­hteyk­sil­lä ja vier­essä kulke­val­la kunnallistekniikalla.

  45. “Kun täl­lä pal­stal­la on asiantun­ti­joi­ta, Jalankulk­i­ja tai joku muu siir­to­la­pu­u­tarhoista tietävä osaa var­masti ker­toa, paljonko yhden mökin halti­ja mak­saa tont­tivuokraa kaupungille vuodessa?”

    Helsin­gin kaupun­ki vuokraa siir­to­la­pu­u­tarhat niitä hallinnoiville siir­to­la­pu­u­tarhay­hdis­tyk­sille, joka perii ja tilit­tää kaupungille sen määrit­telemät vuokrat. Vuokra on sidot­tu indek­si­in, ja se nousee vuosit­tain. Tämän­vuoti­nen vuokra on 1,37 euroa neliöltä. Keskimääräi­nen ton­tinkoko on noin 400 neliötä, joten vuokraa ker­tyy suun­nilleen 550 euroa. 

    Sen lisäk­si vuokralaiset mak­sa­vat yhdis­tyk­selle vedestä, sähköstä, jäte­huol­losta ja yleis­ten aluei­den hoi­dos­ta (nur­mikot, leikkiken­tät, urheiluken­tät, yleiset tilat jne.) Mökkiläiset siis kus­tan­ta­vat suurek­si osak­si yleis­ten aluei­den ylläpi­don, jot­ka ovat kaikkien kaupunki­lais­ten käytet­tävis­sä. Siir­to­la­pu­u­tarha-alueet ovat käsit­tääk­seni ain­oa puis­tok­si kaavoitet­tu alue, jon­ka ylläpi­don kus­tan­ta­vat yksityishenkilöt.

    Neliövuokra on sama kuin Tal­in golfken­täl­lä kuitenkin sil­lä ero­tuk­sel­la, että kaupun­ki sub­ven­toi Tal­in gol­fare­i­ta mak­samal­la vuokras­ta vuodessa val­taosan eli noin puoli miljoon­aa euroa.

    “Käsit­tääk­seni siir­to­la­pu­u­tarhat eivät myöskään ole avoimia tilo­ja 365 d/ 24 h, vaan lähin­nä osan aikaa kesäl­lä, mut­ta väärän käsi­tyk­seni saa korjata.”

    Mök­it ovat kevy­trak­en­taisia lau­tamökke­jä, jot­ka eivät sovel­lu talvikäyt­töön, joten käyt­tö on talvel­la vähäistä ja aikaisem­min se oli jopa kokon­aan kiellettyä. 

    Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan alue sen sijaan on avoin kesät tal­vet, ja sen teil­lä voi vapaasti hiihtää, fil­laroi­da, kävel­lä ja ulkoilut­taa koiria. Alueelle pääsee viidestä eri nurkas­ta, ja siel­lä kul­kee päivit­täin run­saasti mm. lap­siper­heitä ja koira­n­omis­ta­jia. Se on myös suosit­tu matkailuko­hde, jos­sa Kulosaaren diplo­maatit kul­jet­ta­vat vieraitaan ihastele­mas­sa suo­ma­lais­ten mökkikulttuuria.

  46. Luu­len­pa, että Helsin­gin ranto­jen rak­en­tamista tul­laan 20–30 vuo­den päästä pitämään 2010-luvun Turun tauti­na. Lyhyt­näköisen voiton­tavoit­telun vuok­si tehdään peru­ut­tam­a­ton­ta vahinkoa kaupunkiym­päristölle, ja usein vielä todel­la huonol­la laadul­la ja maulla.

  47. N: Tätä kan­natan. Ehdotan mit­taus­jak­sok­si 1.1.–31.1. Saat­taisitte hämmästyä.

    Näköjään tääl­lä ei kan­na­ta yrit­tää käy­dä asial­lista keskustelua. Harmi.

  48. “Talvel­la ja öisin portin on var­masti tuol­lakin lukit­tu. Jos ei ole, voisin vaik­ka lyödä vetoa, että uusi­in taloi­hin vedoten siir­to­la­pu­u­tarha-alue vaa­dit­taisi­in aidatuk­si ja luk­i­tuk­si, jot­ta Kivi­nokan asukkaiden häir­iöt voitaisi­in ohja­ta siir­to­la­pu­u­tarha-alueen ulkopuolelle.”

    Hoh hoi­jaa. Alkaa men­nä jankut­tamisek­si. Tai­dat hävitä vetosi. Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhaa ei ole ympäröi­ty aidal­la, eikä se olisi edes teknis­es­ti mah­dol­lista. Kivi­nokan poruk­ka on tal­lus­tel­lut alueen läpi ainakin 50 vuot­ta, jollei kauem­min. Jos Kivi­nokkaan raken­netaan suun­nitel­tu­ja ökya­sun­to­ja mer­inäköalal­la, ei siir­to­la­pu­u­tarhan läpi kul­je enää kukaan jalka­isin, kos­ka kaikil­la on autot. Vai luuleeko joku, että uudet asuk­it viit­si­sivät kävel­lä sieltä metroase­malle? Matkaa ker­tyy Kivi­nokan nykyiseltä por­til­ta 1,9 kilo­metriä, ja peränurkas­ta vielä melkein toinen moko­ma lisää. Ei sinne kukaan sit­ten enää kävele.

  49. tpyy­lu­o­ma: Viras­ton luvut:

    KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 255 – 265 milj. euroa
    (n. 850 €/k‑m²)

    Vaik­ka neliöitä on saatu oikein kivasti, niin ei tää motar­in­var­sien rak­en­t­a­mi­nen noil­la kan­sil­la ja tun­neleil­la oikein etene. Bule­vardis­oimal­la saa suurin piirtein ker­rosneliömäärän mur­taos­al­la kustannuksia.

    Mitenkäs se kat­ta­mi­nen onnis­tui Hämeen­lin­nas­sa reilusti alle puoleen ker­rosneliömetri­hin­taan? Ei kai virkamiehet, puoluei­den kun­nal­lisjär­jestöt ja gryn­der­it ihan noin paljoa voi välistä, vai voivatko.

  50. Mitenkäs se kat­ta­mi­nen onnis­tui Hämeen­lin­nas­sa reilusti alle puoleen ker­rosneliömetri­hin­taan? Ei kai virkamiehet, puoluei­den kun­nal­lisjär­jestöt ja gryn­der­it ihan noin paljoa voi välistä, vai voivatko.

    Tuos­sa edel­lisessä laskel­mas­sa oli otet­tu syn­tyväk­si raken­nu­soikeudek­si 307000 k‑m2, kun Visio 2050 piir­si 460000 k‑m2. Alueelle ei raken­neta mitään ilman tun­nelia, joten posi­ti­iviselle puolelle pitää laskea koko varanto. 

    Sen lisäk­si metron tun­neloin­nin järkevyyt­tä pitää miet­tiä. Metron viemä tila on alle neljä­sosa motarin tilas­ta ja meluhait­takin paljon pienempi. 

    Jos laskel­mas­ta kor­jaa neliöt tuo­hon ylem­pään arvioon ja siivoaa metron pois, tulee lop­putu­lok­sek­si 406€ / k‑m2. Pitäisin myös käytet­tyä ker­rosneliön myyn­ti­hin­tana 615€ / k‑m2 melko maltillisena.

    Viime kädessähän saata­vat ker­rosneliöt riip­pu­vat pitkälti suun­nitel­tu­jen raken­nusten korkeud­es­ta. Jos talo­ja kas­vat­taa nykyis­es­tä ker­roksen ylöspäin, ker­rosneliöt kas­va­vat 15–20%.

    Tont­ti­maan perus­tuskus­tan­nuk­si­in ker­rosten lukumäärä ei juurikaan vaiku­ta. Helsingis­sä pitäisikin opetel­la rak­en­ta­maan myös ylöspäin. Palomääräyk­set muut­tuvat vas­ta kahdek­san­nen ker­roksen jäl­keen eli sen ver­ran ainakin kaik­ki uudet talot!

  51. Poth1ue1:
    Mitenkäs se kat­ta­mi­nen onnis­tui Hämeen­lin­nas­sa reilusti alle puoleen ker­rosneliömetri­hin­taan? Ei kai virkamiehet, puoluei­den kun­nal­lisjär­jestöt ja gryn­der­it ihan noin paljoa voi välistä, vai voivatko.

    Hämeen­lin­nas­sa raken­net­ti­in motarin päälle hehtaar­i­hal­lia, mikä onnis­tuu motarin mukaan mitoite­tu­il­la jän­neväleil­lä. Itäväylälle olisi tarkoi­tus tehdä asun­to­ja, jol­loin koko kan­si jää pelkäk­si (kolkok­si) pihak­si. Raken­ner­atkaisut ovat niin erilaiset.

    Hin­tä per ker­rosneliö muo­dos­tuu aika eri­laisek­si jos toises­sa ratkais­us­sa neliöitä on moninker­tais­es­ti enemmän.

  52. Mitenkäs se kat­ta­mi­nen onnis­tui Hämeen­lin­nas­sa reilusti alle puoleen ker­rosneliömetri­hin­taan? Ei kai virkamiehet, puoluei­den kun­nal­lisjär­jestöt ja gryn­der­it ihan noin paljoa voi välistä, vai voivatko.

    Hämeen­lin­nalaisil­la ei ole öljylähteitä, kul­takai­vok­sia, ja maail­man kymme­nen suurim­man fir­man pääkont­tor­e­i­ta kuten Helsingillä, joten hei­dän pitää laskea senttejä.
    Helsingis­sä on em. tek­i­jöi­den ansios­ta niin paljon rahaa, etteivät tuol­laiset sum­mat ole kuin pyöristysvirheitä.

    Tämän takia Helsingillä on myös rahaa nyky­isi­in vaa­ti­mat­tomi­in hallintoku­lui­hin, ja varaa suun­nitel­la koko maail­man sairaus- ja sosi­aali­vaku­u­tuk­se­na toimimista.

  53. -Jos Kivi­nokan alkupää rakennetaan,viheralueen sisään­tu­lo tukkeu­tuu ja upea ter­valep­pä lehto tuhoutuu sekä Kulosaaren kar­tanomiljöö kärsii!-Ei ole tarpeen naker­taa aluet­ta mis­tään kulmasta…-Nämä raken­nus luon­nok­set ovat jos­sain kohdin suo­ras­taan päättömiä,rakentaa nyt itäväylän päälle kan­si ja siihen asuintaloja??!Kuulostaa näin maal­likos­ta aivan dorkalta!-Miksi tänne pitää haalia sakkia enem­män kuin mahtuu,kohta ollaan todel­la sumpussa,Helsinki tuke­htuu tähän raken­nus vimmaan,ja samal­la on kuitenkin val­ta­va määrä asun­to­ja tyhjillään,kun ei taviksil­la ole niihin varaa.-Suomi on suuri maa ja raken­nus maa­ta on pil­vin pimein, nyt vaan päät­täjät sel­l­aista poli­ti­ikkaa että ihmiset voivat asua ja saa­da elan­ton­sa myös muual­la Suomessa,työpaikat maakun­ti­in eikä ulkomaille!!!-Ja sit­ten ollaan hävit­tämässä viimeisetkin virkistysalueet,kuten tämä Kivinokka,koko ajan pauhat­en “tiivi­im­män kaupun­ki rakentamisen“puolesta;tätä menoa sta­di tukehtuu,vaikka onkin meren rannalla…

  54. Mitenkäs se kat­ta­mi­nen onnis­tui Hämeen­lin­nas­sa reilusti alle puoleen ker­rosneliömetri­hin­taan? Ei kai virkamiehet, puoluei­den kun­nal­lisjär­jestöt ja gryn­der­it ihan noin paljoa voi välistä, vai voivatko.

    Niin kyseessä on siis arvio, ja siitä seu­ran­nee että ei tehdä koko katet­ta. Mut­ta jos kek­sit miten rahas­ta jota ei ole pääsee vetämään välistä, niin ker­ro mullekin.

  55. Jalankulk­i­ja: Entäs sit­ten? Rak­en­tam­a­ton tont­ti on rak­en­tam­a­ton tont­ti. Vier­essä on Bra­hen kent­tä ja vastapäätä Tauno Palon puis­to, joten liikun­ta- ja virk­isty­s­paikko­ja riit­tää. Josafatin kalliot eivät ole mikään puis­to vaan hen­gen­vaar­alli­nen jyrkänne hyvil­lä liiken­ney­hteyk­sil­lä ja vier­essä kulke­val­la kunnallistekniikalla.

    Oletko koskaan käynyt kat­so­mas­sa Josafatin kallioi­ta kau­ni­ina kesäpäivänä? Ne ovat erit­täin suosit­tu ajan­vi­et­topaik­ka. Ihmisiä per pin­ta-alayk­sikkö var­masti enem­män kuin Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhas­sa. Jos noil­la kul­mil­la halu­aa täy­den­nys­raken­nus­ta, kadun toisel­la puolel­la pari ryteikköistä ja vähäkäyt­töistä puis­toa, joiden paikalle itse rak­en­taisin asuintalot.

  56. Hämeen­lin­nas­sa kat­ta­mi­nen mak­soi 30 miljoon­aa, raken­nu­soikeut­ta tuli ker­rosneliöinä 45500, eli 660 € per ker­rosneliö. Kulosaa­res­sa taas kat­ta­mi­nen mak­saisi 200 miljoon­aa, ker­rosneliöitä olisi luvas­sa 307000 joten kat­teen hin­naksi jää ker­rosneliötä kohden 650 €. Jos val­tion hom­mis­sa 660 € on reilusti puo­let 650 €:sta, niin tuot­tavu­u­so­hjel­mal­la olisi kyl­lä vielä duunia.

  57. Osmo Soin­in­vaara: «

    Ehkäpä se kaaivoitus olisi nopeam­paa, jos sen kohteena eivät olisi kaupunki­lais­ten niin kovasti arvosta­mat ranta-alueet.

  58. Juu­pas eipäs keskustelua. Yhden Kivi­nokan mäki­n­o­mis­ta­jan tun­nen. Hänen ain­oa omaisuuten­sa; taitaa olla kaupungilla koulu­avus­ta­jana. Pien­tä mökkiä käyt­tää aika iso joukko.

  59. teekkari: Hämeen­lin­nas­sa raken­net­ti­in motarin päälle hehtaar­i­hal­lia, mikä onnis­tuu motarin mukaan mitoite­tu­il­la jän­neväleil­lä. Itäväylälle olisi tarkoi­tus tehdä asun­to­ja, jol­loin koko kan­si jää pelkäk­si (kolkok­si) pihak­si. Raken­ner­atkaisut ovat niin erilaiset.

    Voi pitää hyvinkin paikkansa, ettei suo­raan moot­tori­tien päälle Hämeen­lin­nas­sakaan ole raken­net­tu asun­to­ja. Välit­tömästi motarin kyl­keen asuin­talo­ja on kuitekin nous­sut peit­täen entisen melu­alueen pusku­ri­na olleen hehtaari­parkkipaikan. Ilman katet­ta tai kt 3 “bule­vardis­oin­tia” täl­lainen asun­torak­en­t­a­mi­nen olisi tuskin ollut nykynormis­ton mukaan mah­dol­lista, vai kuinka.

    Lie­nee toki ymmär­ret­tävää, ettei moot­toritei­den kat­ta­mi­nen ole mikään kaikialle ja joka paikkan sopi­va ratkaisu, mut­ta alueil­la, jois­sa esim. kau­pal­lisil­la palveluil­la tai työ­paikkakeskit­tymil­lä olisi kysyn­tää, ratkaisu voisi olla itsen­sä kus­tan­ta­va. Voisi­pa jopa ajatel­la, että rän­sistyneet ja (joukko)liikentteellisesti han­kalis­sa paikois­sa ole­vat van­hat tehot­tomat kaup­pakeskuk­set kaavoitet­taisi­in tehokkaaseen asu­torak­en­tamiseen ja alueen uusi keskus raken­net­taisi­in metroase­man ja motarin päälle.

    Toki välit­tömästi motarin päälle voisi sijoit­taa alueen parkkipaikat parkki­taloi­hin, mut­ta ehkä moot­toritei­den säi­lyt­tämi­nen ja kohtu­uhin­tais­ten parkkipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen on vain niin väärin, ettei se mil­lään onnistu.

    Kaavoite­taan vaan lehmipo­lut sisää­na­joväylien tilalle ja allokoidaan vapau­tuneelle alueelle kaupunki­laisille vaik­ka siir­to­lasikaloi­ta ja ‑navet­to­ja kun­non omavaraistalouteen siir­tymistä varten.

  60. Pekka Pes­si: Jos val­tion hom­mis­sa 660 € on reilusti puo­let 650 €:sta, niin tuot­tavu­u­so­hjel­mal­la olisi kyl­lä vielä duunia.

    Myön­nän toki luot­ta­neeni tässä keskusteluis­sa esitet­ty­i­hin tietoi­hin. En sit­ten tiedä vale­hte­liko tpyy­lu­o­ma vai Viras­to esim. maini­tu­ista 850 €/k‑m^2 ‑luvuista, mut­ta ehkä sitä sit­ten olisi tosi­aan viis­tain­ta olla kom­men­toimat­ta enää koskaan yhtään mitään ilman väitöskir­jatutku­muk­sen tekemistä ko. aiheesta…

  61. tpyy­lu­o­ma: Niin kyseessä on siis arvio, ja siitä seu­ran­nee että ei tehdä koko katet­ta. Mut­ta jos kek­sit miten rahas­ta jota ei ole pääsee vetämään välistä, niin ker­ro mullekin.

    No, jos pää­sisin mukaan ruskei­den kir­jekuorien ketju­un, niin en kait sitä tietoa tääl­lä jakaisi. Jotenkin se vain on kum­maa, että pelkkä rak­en­t­a­mi­nenkin on tääl­lä muuhun maa­han ver­rat­tuna järkyt­tävän kallista — vaik­ka luulisi, että mit­takaavae­dut ja hal­vat viro­laiset rak­sadu­u­nar­it kään­täi­sivät suh­teen päinvastaiseksi.

    Mut­ta hyvähän sitä kait on vetää jokaises­ta mah­dol­lis­es­ta välistä ekstravoit­to­ja, kun kaupun­gin despootit pitävät yllä keinotekoista niukku­ut­ta raken­nus­maas­ta ja pyrkivät samal­la sääte­lyn avul­la pelaa­maan kaik­ki mah­dol­liset “markki­nahäiriköt” pois pelistä. Mikäs siinä on gryn­derin gryn­da­ta — kun­han vaan muis­taa aina välil­lä lähet­tää “pojat” vähän jeesaa­maan johta­van virkamiehen kaupunkipalat­si­työ­maal­la jne.

  62. Markku af Heurlin:
    Juu­pas eipäs keskustelua. Yhden Kivi­nokan mäki­n­o­mis­ta­jan tun­nen. Hänen ain­oa omaisuuten­sa; taitaa olla kaupungilla koulu­avus­ta­jana. Pien­tä mökkiä käyt­tää aika iso joukko. 

    Vaikea sanoa miten esimerkkisi edus­taa keskimääräistä siir­to­la­pu­u­tarhamäkin omis­ta­jaa, mut­ta ehkä kuitenkin parem­min kuin tääl­läkin esitet­ty stereo­typ­iä hyväo­sai­sista ja etuoikeute­tu­ista mökinomistajista.

    Ne hyväo­saiset ja etuoikeutetut, joi­ta itse tun­nen, eivät iki­maail­mas­sa viet­täisi aikaansa kymme­nen neliön puuhäkissä vail­la mukavuuk­sia ja tois­t­en saman­lai­sis­sa puuhäkeis­sä punkkaavien ympäröimänä.

    En ymmär­rä nim­byjä, enkä eri­tyisem­min väl­itä siir­to­la­pu­u­tarhois­takaan, mut­ta Hel­si­gin Kivi­nok­ka-suun­nitelmis­sa ei ole mitään järkeä. Raken­net­tavak­si suun­nitel­tu alue on liian kaukana met­ros­ta jol­loin lop­putule­ma on, että tal­lotaan pienehkön mut­ta silti osalle kaupunki­lai­sista tärkeän henkireiän päälle, että saadaan pieni länt­ti huonoa kaupunkia.

  63. kaisu ervasti:
    ‑Jos Kivi­nokan alkupää rakennetaan,viheralueen sisään­tu­lo tukkeu­tuu ja upea ter­valep­pä lehto tuhoutuu sekä Kulosaaren kar­tanomiljöö kärsii!-Ei ole tarpeen naker­taa aluet­ta mis­tään kulmasta…-Nämä raken­nus luon­nok­set ovat jos­sain kohdin suo­ras­taan päättömiä,rakentaa nyt itäväylän päälle kan­si ja siihen asuintaloja??!Kuulostaa näin maal­likos­ta aivan dorkalta!-Miksi tänne pitää haalia sakkia enem­män kuin mahtuu,kohta ollaan todel­la sumpussa,Helsinki tuke­htuu tähän raken­nus vimmaan,ja samal­la on kuitenkin val­ta­va määrä asun­to­ja tyhjillään,kun ei taviksil­la ole niihin varaa.-Suomi on suuri maa ja raken­nus maa­ta on pil­vin pimein, nyt vaan päät­täjät­sel­laista poli­ti­ikkaa että ihmiset voivat asua ja saa­da elan­ton­sa myös muual­la Suomessa,työpaikat maakun­ti­in eikä ulkomaille!!!-Ja sit­ten ollaan hävit­tämässä viimeisetkin virkistysalueet,kuten tämä Kivinokka,koko ajan pauhat­en “tiivi­im­män kaupun­ki rakentamisen”puolesta;tätä menoa sta­di tukehtuu,vaikka onkin meren rannalla…

    Mis­tä ilmesty­isi se medi­an ja koko kaupun­gin silmät avaa­va lap­si, joka huu­dah­taisi riit­tävän (ulko­mai­ta myöten) kuu­lu­val­la äänel­lä: “Kat­sokaa, mitä suuren luokan tyh­myyt­tä!” (Vrt. “Keis­ar­il­la ei ole vaatteita”)

    Ei kul­ta­mu­nia muni­vaa han­hea pidä ottaa hengiltä. “Kul­taiset munat” ovat elämyk­siä, joi­ta ranta-alueil­lamme voi tur­is­tikin kokea, mut­ta jatku­va rantarak­en­t­a­mi­nen on juuri sitä “han­hen hengiltä ottoa”. Pet­tymys olisi suuri, kun tyhjilleen jäävät ökya­sun­not peit­täi­sivät parhaat näkymämme, ja rantamme, jol­laisia ei mis­tään muual­ta löydy! 

    Eko­tur­is­mi luon­toaluei­den äärelle on kasvuala. Mik­sei se voisi olla sitä myös Helsingis­sä, jos­sa esim. Koivusaarel­la olisi siihen hyvät tukiko­hdan edel­ly­tyk­set vaikka­pa taide­houkut­timel­la (Guggen­heim? koti­maisen taiteen nou­se­vien kyky­jen gal­le­ri­al­la?) täy­den­net­tynä. Metroase­ma takaisi kulkuy­htey­det jopa isom­mallekin kävi­jäjoukolle, kuten mm. Lon­toos­sa osaan sen museoista ja nähtävyyksistä. 

    Koivusaari voisi todel­lakin olla Helsin­gin tur­is­min uusi, kiehto­va vet­onaula. Ei mer­en­täytöille ja liian tiivi­ille, maise­mat peit­tävälle rak­en­tamiselle. Nos­te­taan Helsin­ki mielum­min maailmanluokkaan!

    1. Kuinka­han mon­ta turtis­tia vuodessa käy nyt Koivusaar­ta ihaile­mas­sa — tuo­ma moot­toriten melu­aluet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vaikea Suomen­lahdelta löytää.

  64. j‑lu:

    , Raken­net­tavak­si suun­nitel­tu alue on liian kaukana met­ros­ta jolloin 

    Samaa sanoi Kivi­nokas­ta myös Osmo, jos oikein ymmärsin. Olisikin kiva kuul­la, mik­si Tal­in golfken­tän rak­en­tamista pitäisi kiire­htiä, mut­ta Kivi­nok­ka jät­tää rak­en­ta­mat­ta? Liiken­ney­hteyk­sien takia?!
    Molem­mat ovat kau­nista (kult­tuuri ja luonnon)maisemaa, joka on ainakin osin rajoite­tus­sa käytössä (mök­it, siir­to­la­pu­u­tarha; urheiluken­tät, golfkent­tä, sul­jet­tu kaatopaik­ka, siir­to­la­pu­u­tarha). Poli­it­tis­es­ti helpom­pi ajaa toista, liiken­ney­hteyk­sistä tai kaupunkin tasais­es­ta tiivistämis­es­tä viis

  65. Pekka Pes­si:
    Hämeen­lin­nas­sa kat­ta­mi­nen mak­soi 30 miljoon­aa, raken­nu­soikeut­ta tuli ker­rosneliöinä 45500, eli 660 € per ker­rosneliö. Kulosaa­res­sa taas kat­ta­mi­nen mak­saisi 200 miljoon­aa, ker­rosneliöitä olisi luvas­sa 307000 joten kat­teen hin­naksi jää ker­rosneliötä kohden 650 €. 

    “Hämeen­lin­nan keskuk­sen kokon­ais­laa­ju­us on noin 83 000 brut­toneliötä, jos­ta kaup­pakeskuk­sen osu­us on noin 37 000, pysäköin­ti­laitok­sen noin 25 000 ja asun­to­jen noin 21 000 bruttoneliötä.”
    http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/projektit/25858.html

    “Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa on tutkit­tu Kivi­nokan ja Hert­toniemen välistä metro­radan ja Itäväylän kat­tamista. Kuvaan on yhdis­tet­ty myös 2000-luvun tait­teessa tutkit­tua Kulosaaren tun­neli­v­ai­h­toe­htoa ja uut­ta rak­en­tamista liiken­nealueen vapaut­ta­malle alueelle. Raken­nu­soikeut­ta kuvas­sa on yhteen­sä n. 450 000 k‑m2”
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013‑4.pdf, sivu 34

    Fak­to­ja on mon­een lähtöön, mut­ta nuo lienevät oikein? Noil­la tulee Hämeen­lin­naan tont­tikus­tan­nuk­sek­si 361,45€ k‑m2 ja Herttoniemi/Kulosaaren 444,44€ k‑m2, jos käytetään korkein­ta 200 miljoo­nan kustannusarviota.

    Joka tapauk­ses­sa nuo luvut ovat sel­l­aiset, että tuo pitäisi laskea kun­nol­la virkami­estyönä ja vai­h­toe­hdot par­il­la eri asumistiheydellä.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton Kivi­nokan suun­nitel­mas­sa on 30 hyö­ty­he­htaaria ja alueelle on suun­nitel­tu 6000 henkeä. Siis 20 000 ihmistä/neliökilometri. Ver­tailun vuoksi:

    — Ruo­ho­lahti 5000 km²
    — Hert­toniemen­ran­ta 8600 km²
    — Kru­u­nun­haka 12 000 km²
    — Kallio 16 500 km²

    Noil­la asukasti­heyk­sil­lä kaavaku­vaan merk­i­tyt vihreät ovat lähin­nä silmän­lumet­ta. Asfalt­tia tulisi ole­maan koko nie­mi (vrt. Hert­toniemen­ran­ta) ja samal­la voisi heit­tää hyvästit Natu­ra-alueelle vier­essä. Eikö nämä kat­tamiset / bule­vardis­oin­nit tulisi tutkia ensin? Esimerkik­si bule­vardis­oin­nista ei ole tehty mitään suunnitelmaa?

    Vai­h­toe­hdot voisi­vat olla esimerkiksi:

    1. Tun­neloin­ti sisältäen motarin ja metron
    2. Tun­neloin­ti sisältäen vain motarin
    3. Bulevardisointi

    Jokaises­ta kolmes­ta voisi tehdä hyöty­laske­mat sekä 5–6 ker­roksise­na (nykyi­nen rak­en­tamistapa) että 8 ker­roksise­na. Raken­nus­po­h­jat voisi pitää molem­mis­sa samana eli sääde­tään vain ker­roksia. Hämeen­lin­nan keis­si viit­taa siihen, että joku noista vai­h­toe­hdoista saat­taisi olla Helsin­gin edullisin tonttimaa.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuinka­han mon­ta turtis­tia vuodessa käy nyt Koivusaar­ta ihaile­mas­sa – tuo­ma moot­toriten melu­aluet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vaikea Suomen­lahdelta löytää.

    Lau­takun­ta on nyt päät­tämässä yleiskaavas­ta siten, että Koivusaar­ta kohen­netaan varaa­mal­la moot­tori­tien pahim­mal­la melu­alueel­la ole­va Nokian saunan tont­ti asukkaiden virkistyspuistoksi?

  67. Jalankulk­i­ja: Näköjään tääl­lä ei kan­na­ta yrit­tää käy­dä asial­lista keskustelua. Harmi. 

    Keskustelua voidaan käy­dä, mut­ta siir­to­la­pu­u­tarhaväen on ihan turha yrit­tää esit­tää, että siir­to­la­pu­u­tarhat ovat avoimia aluei­ta. Mar­janie­mi on tästä lois­ta­va esimerk­ki. Kun viereen raken­net­ti­in Tulisuon­alue vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa, hyvin nopeasti siir­to­la­pu­u­tarhan puolelta alet­ti­in vaa­tia siir­to­la­pu­u­tarhan aitaamista, kos­ka “lähi­taloista tulee varkai­ta”, kuten eräs yhdis­tyk­sen johtote­htävis­sä sil­loin toimin­ut myöhem­min asian min­ulle ilmaisi.

    Kun aita valmis­tui, uuden asuinalueen puoleisia jalankulku­port­tia (ja ajoit­tain muitakin port­te­ja) pidet­ti­in aluk­si lukit­tuna myös päivisin. Lie­neekö kaupun­ki myöhem­min kieltänyt port­tien luk­it­semisen sopimuk­sen vas­taise­na, mut­ta muu­ta­maa vuot­ta myöhem­min port­ti alkoi pysyä auki. Asial­liset yhtey­de­no­tot yhdis­tyk­sen johtoon eivät ainakaan auttaneet.

    Suuri osa siir­to­la­pu­u­tarhaväestä on mukavaa ja asial­lista, mut­ta osa on todel­la ikävää sakkia. Nähtävästi heista keskimääräistä use­ampi hakeu­tuu yhdis­tys­ten johtote­htävi­in, jos jotain voi päätel­lä siitä, miten asial­lisi­in yhtey­de­not­toi­hin suhtauduttiin.

    Min­ul­la oli ihan oikeasti alku­un hyvin myön­teinen kuva siir­to­la­pu­u­tarhoista. Vaik­ka en pidä itseäni pitkävi­haise­na, 2000-luvun alun tapah­tu­mat opet­ti­vat, että siir­to­la­pu­u­tarhois­sa val­taa näyt­tää pitävän pieni ulkop­uolisia pelkäävä sisäpi­iri, eikä tilanne näytä muut­tuvan. Se on todel­la harmil­lista, sil­lä siir­to­la­pu­u­tarhat voisi­vat olla oikeasti sel­l­aisia virk­istysaluei­ta kuin tääl­läkin jotkut ovat kuvan­neet. Ikävä kyl­lä käytän­nössä ne eivät sitä ole.

    Jos siir­to­la­pu­u­tarhavä­ki halu­aa, että siir­to­la­pu­u­tarho­ja kan­nat­ta­vat muutkin kuin he itse, voitaisi­in vaik­ka aloit­taa siitä, että käve­ly­por­tit pide­tään auki lumet­tomana aikana, jot­ta siir­to­la­pu­u­tarhois­sa voi ulkoil­la muul­loinkin kuin 5 kuukau­den mit­taisel­la kesäkaudel­la. Esimerkik­si tänä tal­ve­na lumikaan ei olisi ollut este. Lumisi­na talv­ina siir­to­la­pu­u­tarhan käytäville voitaisi­in tehdä ladut, joi­ta voisi jopa käyt­tää, jos por­tit ovat auki.

  68. Poth1ue1:mut­ta ehkä moot­toritei­den säi­lyt­tämi­nen ja kohtu­uhin­tais­ten parkkipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen on vain niin väärin, ettei se mil­lään onnistu. 

    Tai sit­ten kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen ja parkkipaikko­jen mak­sat­ta­mi­nen niiden käyt­täjil­lä on vain niin väärin, ettei se mil­lään onnis­tu. Näistä kun pitää vali­ta, niin minä val­it­sen kaupun­gin ennen autoja.

  69. KKK: Oletko koskaan käynyt kat­so­mas­sa Josafatin kallioi­ta kau­ni­ina kesäpäivänä? Ne ovat erit­täin suosit­tu ajan­vi­et­topaik­ka. Ihmisiä per pin­ta-alayk­sikkö var­masti enem­män kuin Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhas­sa. Jos noil­la kul­mil­la halu­aa täy­den­nys­raken­nus­ta, kadun toisel­la puolel­la pari ryteikköistä ja vähäkäyt­töistä puis­toa, joiden paikalle itse rak­en­taisin asuintalot.

    Entäs Josafatin kalliot kau­ni­ina talvipäivänä? Olen ajanut siitä ohi yli 10 vuo­den ajan keskimäärin kak­si ker­taa päivässä, enkä ole vielä tähän men­nessä näh­nyt ketään kallioilla.

    Jos halu­aa ver­ra­ta aluet­ta siir­to­la­pu­u­tarhoi­hin, niin sit­ten vain sinne perit­täväk­si sama maanvuokra.

    Olisiko­han syytä soveltaa vihrei­den Enem­män kaupunkia Helsinki­in ‑peri­aatet­ta myös vihrei­den reser­vaat­tei­hin Alp­pi­las­sa ja Kalliossa?

  70. j‑lu: Vaikea sanoa miten esimerkkisi edus­taa keskimääräistä siir­to­la­pu­u­tarhamäkin omis­ta­jaa, mut­ta ehkä kuitenkin parem­min kuin tääl­läkin esitet­ty stereo­typ­iä hyväo­sai­sista ja etuoikeute­tu­ista mökinomistajista.

    Ne hyväo­saiset ja etuoikeutetut, joi­ta itse tun­nen, eivät iki­maail­mas­sa viet­täisi aikaansa kymme­nen neliön puuhäkissä vail­la mukavuuk­sia ja tois­t­en saman­lai­sis­sa puuhäkeis­sä punkkaavien ympäröimänä.

    En ymmär­rä nim­byjä, enkä eri­tyisem­min väl­itä siir­to­la­pu­u­tarhois­takaan, mut­ta Hel­si­gin Kivi­nok­ka-suun­nitelmis­sa ei ole mitään järkeä. Raken­net­tavak­si suun­nitel­tu alue on liian kaukana met­ros­ta jol­loin lop­putule­ma on, että tal­lotaan pienehkön mut­ta silti osalle kaupunki­lai­sista tärkeän henkireiän päälle, että saadaan pieni länt­ti huonoa kaupunkia.

    Koko Kivi­nokan nie­mi on alus­ta alka­en ollut pien­i­t­u­lois­t­en ja vähä­varais­ten kaupunki­lais­ten kesän­vi­et­toaluet­ta. Se oli paik­ka, johon köy­hät ja autot­tomat pää­sivät kesän viet­toon min­imikus­tan­nuk­sel­la ja julkisel­la liikenteellä.

    Mökkiläis­ten joukos­sa on edelleen eri­tyisen paljon autot­to­mia pien­i­t­u­loisia yksineläviä naishenkilöitä, jot­ka ovat viet­täneet alueel­la vuosikym­meniä. Ja joil­la ei olisi mitään real­is­tisia mah­dol­lisuuk­sia han­kkia kor­vaavaa mökkiä jostain muualta.

    Kivi­nokan mök­it ovat edelleen sähköt­tömiä, ves­sat­to­mia ja eristämät­tömiä pikkumökke­jä. Siis aika kaukana nykya­jan ihanteista eli täysin varuste­tu­ista kakkosasun­noista. Mut­ta ihan riit­täviä oma­lle kohderyh­mälleen, joka ei haikaile luk­suk­sen perään.

    Kiivnokan tuhoami­nen olisi taas yksi jak­so jatkosar­jas­ta Köy­hät kyykkyyn.

  71. Mielestäni Helsinki­in pitäisi saa­da lisää tiivistä kort­te­likaupunkia. En kuitenkaan ymmär­rä, mitä järkeä on rak­en­taa muu­ta­man tuhan­nen asukkaan tiivisti raken­net­tu­ja, mut­ta muus­ta kaupunki­rak­en­teesta irral­lisia saarekkeita. 

    Asukas­määrä ei täl­läisil­lä alueil­la ole tarpeek­si suuri ylläpitämään monipuolista palver­aken­neta. Toisalta, täl­läisil­lä alueil­la ei ole myöskään mah­dol­lista asua luon­non­läheisessä ja rauhal­lises­sa ympäristössä. Eli kenelle täl­läi­nen alue on suunniteltu?

    Mielestäni Kivi­nokan rak­en­tamiseen olisi syytä pala­ta vas­ta sen jäl­keen kuin Itäväylä on bule­vardis­oitu ja siir­to­la­pu­u­tarhan suo­jelus­ta­tus puret­tu. Täl­löin on mah­dol­lista tehdä Kivi­nokan eteläosas­ta muuhun kaupumki­rak­en­teeseen inte­groitunut tiivis asuinalue.

  72. Samp­sa: Fak­to­ja on mon­een lähtöön, mut­ta nuo lienevät oikein? Noil­la tulee Hämeen­lin­naan tont­tikus­tan­nuk­sek­si 361,45€ k‑m2 ja Herttoniemi/Kulosaaren 444,44€ k‑m2, jos käytetään korkein­ta 200 miljoo­nan kustannusarviota. 

    Joo, mut­ta Kulosaa­res­sa olet laskenut kus­tan­nuk­set per raken­nu­soikeus kan­nen pääl­lä ja Hämeen­lin­nas­sa kat­tamisen kus­tan­nuk­set per toteu­tunut neliö, mukaan­lukien autopaikat. Motarin kat­tamisen kus­tan­nuk­set per raken­nu­soikeus näyt­tävät ole­van Hämeen­lin­nas­sa (30 milj.€, 45000 ker­roneliötä) kympin tarkku­udel­la samat per neliö kuin Pyy­lu­o­man linkkaa­mas­sa KSV:n brosyyris­sa Kulosaa­reen on las­ket­tu (200 milj. €, 307 000 k‑m2).

    Tiet­ty jos on tarkoi­tus ratkaista koko Helsin­gin paikoi­tu­songel­mat keskite­tysti rak­en­ta­mal­la tuhan­sit­tain parkkipaikko­ja Kulik­seen, tääl­läkin voisi päästä tohon Hämeen­lin­nan kus­tan­nus­ta­soon, mut­ta se ei varsi­nais­es­ti ratkaise sitä ongel­maa, että kaupun­ki saa rahansa raken­nu­soikeud­es­ta, parkkipaikat sen päälle ovat miinusta.

  73. Jalankulk­i­ja: Entäs Josafatin kalliot kau­ni­ina talvipäivänä? Olen ajanut siitä ohi yli 10 vuo­den ajan keskimäärin kak­si ker­taa päivässä, enkä ole vielä tähän men­nessä näh­nyt ketään kallioilla.

    Jos halu­aa ver­ra­ta aluet­ta siir­to­la­pu­u­tarhoi­hin, niin sit­ten vain sinne perit­täväk­si sama maanvuokra.

    Olisiko­han syytä soveltaa vihrei­den Enem­män kaupunkia Helsinki­in ‑peri­aatet­ta myös vihrei­den reser­vaat­tei­hin Alp­pi­las­sa ja Kalliossa?

    Minä en tiedä Alp­pi­las­sa ja Kallios­sa yhtään virk­istysaluet­ta, joka olisi sal­lit­tu vain vihrei­den äänestäjille. Mielestäni Alp­pi­las­sa ja Kallios­sa on mon­ta paik­ka, jonne mah­tu­isi täy­den­nys­rak­en­tamista. Eli kan­natan Enem­män kaupunkia Helsinki­in ‑peri­aatet­ta myös Kallios­sa ja Alp­pi­las­sa. Josafatin kallioi­ta en kuitenkaan halu­aisi uhra­ta. Autos­ta käsin ei vält­tämät­tä saa oikea­ta käsi­tys­tä niiden käyt­töas­teesta, kos­ka käyt­täjät oleskel­e­vat yleens ovat kallion pääl­lä autoil­i­ja näköken­tän ulottumattomissa.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuinka­han mon­ta turtis­tia vuodessa käy nyt Koivusaar­ta ihaile­mas­sa – tuo­ma moot­toriten melu­aluet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vaikea Suomen­lahdelta löytää. 

    Siel­lä käyvät ne, jot­ka naut­ti­vat Laut­tasaaren, Hanasaaren ja Karhusaaren oikeasti kau­ni­ista ja jos­sain määrin melul­ta suo­ja­tu­ista ran­noista. Mitä he tekevät Koivusaa­res­sa: kävelevät nopeasti melu­alueen läpi päästäk­seen Larus­ta Hanasaa­reen tai toiseen suun­taan. Eihän siel­lä edes ole vapaa­ta rantavi­ivaa kuin parikym­men­tä metriä pur­siseu­ro­jen takana. Ei siel­lä käy kukaan jol­la ei ole venet­tä jom­mas­sa kum­mas­sa seurassa.

    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Koivusaari+Picnic&srs=EPSG%3A3067&y=6671318&x=380579&lang=fi

    Tuos­sa siis on jostain syys­tä suo­jel­tu alue. Siel­läkö ihmiset käyvät? Vai syömässä eväitä moot­tori­tien pienta­reel­la? Siinä sil­lan kul­mil­la Telkkäku­jal­la on usein kalas­ta­jia, mut­ta se kohta­han ei muut­tuisi vaik­ka Koivusaari rakennettaisiin.

    Siinä Nur­milu­odol­la saat­taa jokunen lin­tu pesiä, mut­ta minus­ta sinne asti voisi ihan hyvin rak­en­taa kaupunkia. Mik­si suun­nitel­mat eivät ulo­tu sinne asti?

  75. Tai ne pur­siseu­rat voisi hyvin siirtää sinne ulom­mas niin, että Nur­milu­odol­ta alka­isi aal­lon­mur­ta­ja. Mik­si ei?

  76. KKK:
    Mielestäni Helsinki­in pitäisi saa­da lisää tiivistä kort­te­likaupunkia. En kuitenkaan ymmär­rä, mitä järkeä on rak­en­taa muu­ta­man tuhan­nen asukkaan tiivisti raken­net­tu­ja, mut­ta muus­ta kaupunki­rak­en­teesta irral­lisia saarekkeita. 

    Asukas­määrä ei täl­läisil­lä alueil­la ole tarpeek­si suuri ylläpitämään monipuolista palver­aken­neta. Toisalta, täl­läisil­lä alueil­la ei ole myöskään mah­dol­lista asua luon­non­läheisessä ja rauhal­lises­sa ympäristössä. Eli kenelle täl­läi­nen alue on suunniteltu? 

    Pitää uno­htaa höpinät autot­to­muud­es­ta ja joukkoli­iken­ney­hteyk­sistä. Ne ovat vain puheita.

    Kivi­nokas­ta on tulos­sa varakkaan väen meren­ran­talähiö, jos­sa on uimaran­nat ja venelai­tu­rit omas­ta takaa. Siir­to­la­pu­u­tarha mukavasti eristää alueen hie­man epämääräis­es­tä Herttoniemestä. 

    Syr­jäi­nen ja rauhalli­nen sijain­ti on vain etu, kos­ka matkat tul­taisi­in tekemään pääasi­as­sa henkilöautolla.

  77. Poth1ue1: Myön­nän toki luot­ta­neeni tässä keskusteluis­sa esitet­ty­i­hin tietoihin. 

    Järkeä voi käyt­tää ja ope­tus­ta kan­nat­taa seu­ra­ta. Jos joku on liian hal­paa ollak­seen tot­ta, se ei ole totta.

    En sit­ten tiedä vale­hte­liko tpyy­lu­o­ma vai Viras­to esim. maini­tu­ista 850 €/k‑m^2 ‑luvuista

    Hehhee. Hämeen­lin­nas­sa vas­taa­vat tont­tikus­tan­nuk­set per raken­nu­soikeusneliö oli­vat 1010 €. Täy­tyy vain ihme­tel­lä minkäkokoisi­in ruskeisi­in kir­jekuori­in siel­lä on täy­tynyt turvautua.

  78. “Jos siir­to­la­pu­u­tarhavä­ki halu­aa, että siir­to­la­pu­u­tarho­ja kan­nat­ta­vat muutkin kuin he itse, voitaisi­in vaik­ka aloit­taa siitä, että käve­ly­por­tit pide­tään auki lumet­tomana aikana, jot­ta siir­to­la­pu­u­tarhois­sa voi ulkoil­la muul­loinkin kuin 5 kuukau­den mit­taisel­la kesäkaudel­la. Esimerkik­si tänä tal­ve­na lumikaan ei olisi ollut este. Lumisi­na talv­ina siir­to­la­pu­u­tarhan käytäville voitaisi­in tehdä ladut, joi­ta voisi jopa käyt­tää, jos por­tit ovat auki.”

    Sinä puhut Mar­janiemestä, minä Hert­toniemestä. Joko tääl­lä ei viit­sitä lukea vas­tauk­sia tai sit­ten yritetään tarkoituk­sel­la vääris­tel­lä faktoja. 

    Tämä on nyt arvi­ol­ta kymmenes ker­ta, kun yritän saa­da tätä porukkaa usko­maan, että a) Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhaa ei ole ympäröi­ty aidal­la, b) Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhas­sa ei ole port­te­ja vaan 5 sisäänkäyn­tiä, c) por­tit eivät ole talvel­la kiin­ni, kos­ka niitä ei ole, d) kuka tahansa voi kulkea alueel­la kesäl­lä ja talvel­la kelistä riip­puen jalka­isin, fil­lar­il­la tai suk­sil­la. Jos lun­ta on 1,5 metriä, käve­ly, hiih­to ja fil­laroin­ti on vaikeaa. Jos talvel­la ei ole lun­ta, tiet voivat olla märk­iä mut­ta silti kulkukelpoisia. Alueel­la ei ole talvikun­nos­s­api­toa. Autoilu on kiel­let­ty huoltoa­joa lukuunottamatta.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuinka­han mon­ta turtis­tia vuodessa käy nyt Koivusaar­ta ihaile­mas­sa – tuo­ma moot­toriten melu­aluet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vaikea Suomen­lahdelta löytää. 

    Kuu­lunet siihen joukkoon, jon­ka päätök­sil­lä maatamme eduskun­nas­sa ja kaupunki­amme val­tu­us­tossa hal­li­taan. Mikä estää aset­ta­mas­ta nopeusra­joituk­sia ja melunorme­ja, ja käyt­tämästä ns. hil­jaista asfalt­tia, jot­ka aut­taisi­vat asiaan?

    Tun­nen alueen hyvin, kos­ka kul­jen sen läpi päivit­täin, välil­lä useitakin ker­to­ja, ja olen käynyt siel­lä monas­ti aamu­varhaisel­la ja kävel­lyt saaren poik­ki yömyöhäisel­läkin. Mielestäni nykyisen Län­siväylän aiheut­ta­ma ongel­ma voidaan ratkaista, ei lisäkaistoin ja/tai talo­muurein, vaan inhimil­lisem­min keinoin. Jos tuuli puhal­taa etelästä ei nykymelu saaren sil­lä puolel­la juuri hait­taa. Tai päin­vas­toin. Ruuh­ka-ajat ovat tietysti pahin aika melun kannalta.

    Etkö ymmär­rä miten upea paik­ka tuo muu­toin on? Jos melu ja muut liiken­teen päästöt saataisi­in hallintaan (ja sehän on vain ympäristönormeista kiin­ni, tule­vaisu­udessa onnis­tuu, jos tah­toa on) paikas­ta saisi kehitet­tyä vaik­ka aivan lyömät­tömän ulkoilu‑, virkistys‑, purjehdus‑, mel­on­ta- ja taide­nautin­to- sekä mer­ilu­on­tokeskuk­sen Helsin­gin kaupungille. Paikalle pää­sisi metrol­la ja vaik­ka uusil­la, päästöt­tömil­lä vesi­bus­seil­la tai lau­toil­la, jol­laisia mm. Bris­tolis­sa ja Ham­puris­sa on jo kokeil­tu tai ollut käytössä jo jonkin aikaa. 

    Tästä Koivusaares­ta voisi näistä lähtöko­hdista kehit­tää upean paikan, ympäristön­sä säästäen, ainakin ver­rat­tomasti parem­man kuin KSV:n nykysuunnitelmin.

  80. a_l:Kivi­nokas­ta on tulos­sa varakkaan väen meren­ran­talähiö, jos­sa on uimaran­nat ja venelai­tu­rit omas­ta takaa. Siir­to­la­pu­u­tarha mukavasti eristää alueen hie­man epämääräis­es­tä Herttoniemestä. 

    Juuri näin. Mallia voi käy­dä kat­so­mas­sa vaikka­pa Jol­lak­ses­sa. Iso­ja talo­ja mon­en auton tallei­neen sinne tänne ripotel­tuna ja seu­tubus­sis­sa sat­un­naisia matkaa­jia. Talo­jen ympäril­lä korkeat aidat sekä paljon Yksi­ty­isalue / Läpikulku kiel­let­ty ‑kylt­te­jä.

    Ja mik­si siir­to­la­pu­u­tarhas­sa pitäisi saa­da oikaista jokaisen pal­stan läpi, jos ei edes ker­rostalon pihan poik­ki saisi kävellä?

    1. Ennakkoti­et­ona lau­takun­nas­ta todet­takoon, että tarkoi­tus on, että kevyen liiken­teen yhteys johdet­taisi­in siir­to­la­pu­u­tarhan läpi. Perun siis kaik­ki pahat puheeni sen estevaikutuksesta.

  81. Kaupun­gin voi nähdä sakki­lau­tana, jos­sa on vihre­itä ja ruskei­ta ruu­tu­ja sikin sokin. Ne voi olla eri kokoisia, Helsin­gin tapauk­ses­sa myös sinisiä. 

    Kivi­nok­ka sopii kuin nak­ki silmään Kulosaaren ja Hert­toniemen ruskei­den ruu­tu­jen väli­in. Viikissä sen sijaan on kak­si vihreää ruu­tua vierekkäin, pel­loille sijoit­taisin tornin.

    Valko­poski­han­hilla on siivet…

  82. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Kuu­lunet siihen joukkoon, jon­ka päätök­sil­lä maatamme eduskun­nas­sa ja kaupunki­amme val­tu­us­tossa hal­li­taan. Mikä estää aset­ta­mas­ta nopeusra­joituk­sia ja melunorme­ja, ja käyt­tämästä ns. hil­jaista asfalt­tia, jot­ka aut­taisi­vat asiaan?

    Tun­nen alueen hyvin, kos­ka kul­jen sen läpi päivit­täin, välil­lä useitakin ker­to­ja, ja olen käynyt siel­lä monas­ti aamu­varhaisel­la ja kävel­lyt saaren poik­ki yömyöhäisel­läkin. Mielestäni nykyisen Län­siväylän aiheut­ta­ma ongel­ma voidaan ratkaista, ei lisäkaistoin ja/tai talo­muurein, vaan inhimil­lisem­min keinoin. Jos tuuli puhal­taa etelästä ei nykymelu saaren sil­lä puolel­la juuri hait­taa. Tai päin­vas­toin. Ruuh­ka-ajat ovat tietysti pahin aika melun kannalta.

    Etkö ymmär­rä miten upea paik­ka tuo muu­toin on? Jos melu ja muut liiken­teen päästöt saataisi­in hallintaan (ja sehän on vain ympäristönormeista kiin­ni, tule­vaisu­udessa onnis­tuu, jos tah­toa on) paikas­ta­saisi kehitet­tyä vaik­ka aivan lyömät­tömän ulkoilu‑, virkistys‑, purjehdus‑, mel­on­ta- ja taide­nautin­to- sekä mer­ilu­on­tokeskuk­sen Helsin­gin kaupungille. Paikalle pää­sisi metrol­la ja vaik­ka uusil­la, päästöt­tömil­lä vesi­bus­seil­la tai lau­toil­la, jol­laisia mm. Bris­tolis­sa ja Ham­puris­sa on jo kokeil­tu tai ollut käytössä jo jonkin aikaa. 

    Tästä Koivusaares­ta voisi näistä lähtöko­hdista kehit­tää upean paikan, ympäristön­sä säästäen, ainakin ver­rat­tomasti parem­man kuin KSV:n nykysuunnitelmin. 

    Lisäyk­senä edel­liseen: ne vas­ta ehdo­tuk­sen asteel­la ole­vat taide­gal­le­ri­at (tai Guggen­heim) eivät ole ulkona, vaan sisätilois­sa. Ne voisi osin rak­en­taa kulke­maan vaik­ka Län­siväylän molem­min puolin, ja kevyesti sil­ta­maise­na rak­en­teena osin sen yllä, korkeut­ta tarpeen mukaan ja lasi­seinäis­inä. Ne toimi­si­vat myös meluesteenä!

    Vas­taaval­la peri­aat­teel­la voisi liityn­tä­parkin suun­nal­la olla jälleen Län­siväylän molem­min puolin lasi­seinäiset pitkät ja kapeat maise­makahvi­lat, jot­ka eivät juuri peit­täisi näkyvyyt­tä, mut­ta sal­li­si­vat maisemien ihailun molem­pi­in suun­ti­in, jopa 1‑kerroksisina (kun­han ikku­nat pestäisi­in riit­tävän usein, huo­maa posi­ti­ivi­nen vaiku­tus palvelu­am­mateille). Sosi­aali- yms. seiniä vaa­ti­vat tilat voisi­vat olla lähempänä saaren keskiosaa, mis­sä näköeste­vaiku­tus­ta ei juuri ilmenisi.

    1. Lisäyk­senä edel­liseen: ne vas­ta ehdo­tuk­sen asteel­la ole­vat taide­gal­le­ri­at (tai Guggen­heim) eivät ole ulkona, vaan sisätilois­sa. Ne voisi osin rak­en­taa kulke­maan vaik­ka Län­siväylän molem­min puolin, 

      Miten ajat­telit vielä saa­da tuol­laiset gal­le­ri­at kan­nat­ta­maan? Ne toimi­vat vain kaupun­gin kävelyvyöhykkeellä.

  83. Koivusaaren osayleiskaavas­ta ja arkkite­htik­il­pailun voit­ta­jan reunae­hdoista todet­takoon, että toden­näköis­es­ti KSV nou­dat­taa vain iki­aikaista käytän­töä, että yksi­tyisen maan­omis­ta­jan maille ei kaavoite­ta mitään mut­ta tont­ti ollaan valmi­ita lunas­ta­maan ojan­po­h­jan hin­nal­la ilman pakkolunastusta. 

    Nyt on Nokia myynyt saunansa kaupungille, joten kaavoitus voidaan aloit­taa taas alus­ta puh­taal­ta pöy­dältä. Sitä pait­si voidaan taas jär­jestää uusia arkkite­htik­il­pailu­ja ja liiken­nesu­un­nit­telu­osas­to voi piirtää sadan­nen ehdo­tuk­sen pyörä­tien paikas­ta tai kiihdy­tyskaistan muodosta.

    Tosin Nokian saunan vier­essä lie­nee vielä toinen yksi­tyi­nen tont­ti, jolle ei tietenkään kuu­na päivänä pidä myön­tää mitään raken­nu­soikeut­ta vaan se on merkit­tävä van­han käytän­nön mukaan kokon­aan puis­tok­si. Ettei vaan yksi­tyi­nen hyödy kaavoituk­ses­ta. No sit­tenkun perikun­ta on kyp­synyt ja luovut­taa omaisuuten­sa nimell­ish­in­taan voidaan suun­nitel­la kaik­ki uudelleen. Tosin lähtöko­h­dat ovat sit­ten heikom­mat, kun alun perin men­ti­in perse edel­lä puuhun.

    No tämä on sitä kun­nal­lista demokra­ti­aa. Toiv­ot­tavasti olen väärässä. Joka asi­as­sa. Jää nähtäväk­si, ken elää.

  84. Marko Hami­lo:
    Tai ne pur­siseu­rat voisi hyvin siirtää sinne ulom­mas niin, että Nur­milu­odol­ta alka­isi aal­lon­mur­ta­ja. Mik­si ei? 

    Pur­siseu­rat ovat täl­lä het­kel­lä oival­lis­es­ti sijoit­tuneet. Niiden siirtämi­nen etelän suun­taan johtaisi mer­en­täyt­töi­hin sekä rak­en­tamiseen mer­ilu­on­toalueelle. Et ole tain­nut vielä nähdä, miten tal­ven jäl­keen Nur­milu­odolle palan­neet lin­nut siel­lä juuri nyt keväästä ja palu­us­ta kotikon­nuilleen riemuitsevat?

    Kan­nas, tai kak­si, vai miten se ehdot­ta­masi yhteys nyt sit­ten nur­milu­odolle tehtäisi­inkään, rikkoisi kau­ni­in maise­man, ei vain Län­siväylän suun­nas­ta, mm. sen eteläpuolel­la kulke­val­ta ulkoil­i­joidenkin käyt­tämältä tieltä, vaan myös Riihi­lah­den ran­nan ulkoilu­tieltä, jota mon­et pyöräil­i­jätkin käyttävät. 

    Myös Sauna-seu­ral­la olisi sauna­rauha (vil­voit­tavine het­ki­neen saunalai­turil­la) men­nyt­tä tuol­laisen rak­en­tamisen jäl­keen. Suomes­sa kun ollaan, olisi tuo ehdo­tuk­sesi tältäkin osin jo melkein pyhäin­häväistyk­seen rin­nastet­tavis­sa ole­va teko!

  85. Pekka Pes­si: Joo, mut­ta Pyy­lu­o­man linkkaa­mas­sa KSV:n brosyyris­sa Kulosaa­reen on las­ket­tu (200 milj. €, 307 000 k‑m2).

    Tuos­ta KSV:n laskel­mas­ta, jos­sa käsitel­lään Kivi­nokan raken­nu­soikeu­den hin­taa, on melko kätevästi sivu­utet­tu pysäköin­ti­hallin kus­tan­nus. Täysin autot­tomana Kivi­nokkaan saa talot tuol­la hin­nal­la, mut­ta jos men­nään nor­maal­isti, sinne tulisi autopaikat n. 1000–2000 autolle. 

    Oulus­sa 900 auton luo­la mak­soi 76,5 miljoon­aa ja tässä kaavoitus­mallis­sa se tulisi kaupun­gin mak­set­tavak­si. Melko merkit­tävä osu­us suh­teessa pro­jek­tin kokonaishintaan.

    1. Tarkoi­tus on erot­taa autopaikan hin­ta asun­non hin­nas­ta. Tuo hin­ta kos­kee asun­to­ja, autoille on oma hin­tansa. Ei sekään ole tässä kallis, tuskin yli 30 000 euroa, paljon halvem­pi siis kuin vaikka­pa Arabianrannassa.

  86. Kävin kat­so­mas­sa Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhaa. Alue oli aidat­tu piikki­lan­ka-aidal­la, port­ti oli lukos­sa eikä siinä edes lukenut mil­loin port­ti sat­tuisi ole­maan auki. Kai sen­tään alueesta per­itään markki­navuokra, kun kyseessä on käytän­nössä yksi­ty­isalue? (Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhas­sa ei port­tia tosi­aan ole.)

    Raiti­oti­estä todet­takoon etten edelleen ymmär­rä mihin vas­tus­tus perus­tuu. Siel­lä on jään­teenä sepelu­ra ja sen vier­essä sopi­vasti ryteikköä johon laa­jen­taa pari metriä.

  87. Samp­sa:

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton Kivi­nokan suun­nitel­mas­sa on 30 hyö­ty­he­htaaria ja alueelle on suun­nitel­tu 6000 henkeä. Siis 20 000 ihmistä/neliökilometri. Ver­tailun vuoksi:

    – Ruo­ho­lahti 5000 km²– Hert­toniemen­ran­ta 8600 km²– Kru­u­nun­haka 12 000 km²– Kallio 16 500 km²

    Noil­la asukasti­heyk­sil­lä kaavaku­vaan merk­i­tyt vihreät ovat lähin­nä silmän­lumet­ta. Asfalt­tia tulisi ole­maan koko nie­mi (vrt. Hert­toniemen­ran­ta) ja samal­la voisi heit­tää hyvästit Natu­ra-alueelle vieressä. 

    En kan­na­ta Kivi­nokan gryn­daamista, kos­ka alue on puss­in­peräl­lä. Ihan sivuhuomiona kuitenkin, että 30 hehtaaria pienel­lä alueel­la voi asukasti­heys pom­pa­ta vaik­ka 50 000:een ja silti mah­tuu puistoja.

  88. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Pur­siseu­rat…

    Myös Sauna-seu­ral­la…

    Mik­si ihmeessä joil­laikin enem­män tai vähem­män sisään­päin­läm­peävil­lä seu­roil­la pitäisi olla joku sanelu­oikeus siihen, miten kaupunkia kehitetään?

    Ok. Jos ko. köörit omis­ta­vat har­ras­tusten­sa vaa­ti­mat maa-alueet, niin sit­ten toki heil­lä pitäisi olla oikeus vaikut­taa vah­vasti näi­den alue­den tule­vaan käyt­töön. Jos — ja kun — kyse on kuitenkin jostain kaupun­gin vuokra­maas­ta, niin ei hem­skat­ti kai jostain pitkästäkään vuokra­suh­teesta syn­ny mis­sään nimessä mitään hamaan maail­man­lop­pu­un asti ulot­tuvaa nautintaoikeutta!?

    Mut­ta tää on just tätä — kun kansalainen on merkan­nut “nautin­taoikeuten­sa” vaikka­pa viereisen ton­tin koirankuse­tus­ry­teikköön tai johonkin laut­tasaare­laiseen 1950-luvun näkymään oman asun­non parvek­keelta, niin eihän mikään tosi­aan saisi iki­maail­mas­sa louka­ta tätä v…n “nautin­taoikeut­ta”.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Tarkoi­tus on erot­taa autopaikan hin­ta asun­non hin­nas­ta. Tuo hin­ta kos­kee asun­to­ja, autoille on oma hin­tansa. Ei sekään ole tässä kallis, tuskin yli 30 000 euroa, paljon halvem­pi siis kuin vaikka­pa Arabianrannassa.

    Eikös sit­ten pitäisi myös erot­taa joukkoli­iken­teen hin­ta mm. kun­nal­lisveroista ja asumisen hin­nas­ta? Taitaisi pil­jetin hin­ta pomp­sah­taa vähin­tään tuplak­si, jos edes suo­rat tar­if­fituet lakkautet­taisi­in — ja jos kus­tan­nuk­set las­ket­taisi­in vihrei­den “yksi­ty­isauto­laskuril­la”, niin sil­loin lyhinkin mat­ka kan­nat­taisi taa­tusti enem­min tait­taa jostain per­sian­lah­den­maas­ta tilat­ul­la yksi­tyisel­lä luksushelikopterilla…

    Juu, ja kyl­lä tosi­aan toimi­va joukkoli­ikenne on aina myös jokaisen peltilehmä­paime­nen etu, mut­ta mitäs jos edes vähän yrit­tet­täisi­in käyt­tää perusteluina jok­seenkin kri­ti­ikinkestäviä argumentteja?

  90. Pekka Pes­si: Hehhee. Hämeen­lin­nas­sa vas­taa­vat tont­tikus­tan­nuk­set per raken­nu­soikeusneliö oli­vat 1010 €. Täy­tyy vain ihme­tel­lä minkäkokoisi­in ruskeisi­in kir­jekuori­in siel­lä on täy­tynyt turvautua.

    Mä en nyt vieläkään kaik­ista sin­un opas­tavai­sista seli­tyk­sistä huoli­mat­ta kyen­nyt ymmärtämään näitä laskelmia ja sitä kuin­ka järkyt­tävän totaalisen väärässä olenkaan kom­ment­tei­neeni ollutkaan.

    Eli josko vielä viit­sisit pari­in ker­taan selit­tää asian juur­ta jak­saen ekspo­nent­ti­aalis­es­ti pak­sunevaa rauta­lankaa käyt­täen — ihan vaan sen vuok­si, ettei tämä nyt jää mitenkään epä­selväk­si kenellekään nor­maalille kansalaiselle.

    Tietenkään itsenikaltainen val­tion suo­jatyö­paikas­sa luumuil­e­va “lat­va-bee-kakko­nen” ei tajua tästäkään mitään vaik­ka seli­tys olisi sormiväreil­lä maalat­tu ja laul­uleikin kaut­ta drama­ti­soitu. Eihän täl­lainen etelän syöt­tö­por­sas var­maankaan tajua edes sitä, että tulee kalossin kuva per­sauk­seen — sama röhk­inä sitä vaan jatkuu jos­sain koivusaaren kupeeseen kyhä­tyn pinkopahvi­ma­jan suojissa.

    *oink*

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuinka­han mon­ta turtis­tia vuodessa käy nyt Koivusaar­ta ihaile­mas­sa – tuo­ma moot­toriten melu­aluet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vaikea Suomen­lahdelta löytää. 

    Väärin!

    Miten olisi Helsin­gin Nau­ris­saari? Sehän löy­tyy jopa tämän kir­joi­tus­ketjun alus­sa olev­as­ta viis­toil­maku­vas­ta! Kyl­lä Koivusaares­ta löy­tyy luon­toar­vo­ja sekä yleishyödyl­listä maise­ma-arvoa sat­un­naiselle kulk­i­jalle rutkasti ao. Nau­ris­saar­ta enemmän. 

    Aika hel­posti tuo Nau­ris­saari löy­tyi myös 2000-luvul­la, kun kävin val­oku­vaa­mas­sa sitäkin aluet­ta siel­lä tuol­loin työn alla olleen raken­nuk­sen perus­tan raken­nus­vai­heen aikaan. 

    Halu­aisitko nähdä paikas­ta otta­mani val­oku­van tuol­ta ajal­ta tai tuoreem­man? Edel­lisen pitäisi löy­tyä KSV:n kir­jaa­mon ark­istoimana, osana sinne vuon­na 2008 lähet­tämääni, usei­ta muitakin kuvia sisältävää palautet­tani Koivusaar­ta koske­vi­in suun­nitelmi­in. Näkymä Nau­ris­saaren suun­nas­ta Hert­toniemen­ran­taa kohti (kuva 18 ao. palaut­teessa) oli tuol­loin kuvalli­nen esimerk­ki rantarak­en­tamisen vaiku­tuk­sista ranto­jemme näkymiin.

    Kulosaaren metroase­mal­ta on sinne Nau­ris­saa­reen lyhyehkö käve­ly­mat­ka, eikä se mat­ka ole mah­dot­toman pitkä Hert­toniemen metroase­mal­takaan. Nyky­isin samainen ranta­paik­ka (Nau­ris­saari) on aidat­tu, ja veikkaan­pa, että tur­vamiehet tuli­si­vat varsin pikaises­ti kor­jaa­maan pois sen, joka sinne (tiet­tävästi A‑lehtien) toim­i­talon ton­tille, väärälle puolelle aitaa, nyky­isin eksyisi. 

    Kyseinen raken­nus peit­tää idän suun­nal­la osin mer­inäkymiä metro­ju­nas­ta sen kulkies­sa em. asemien välil­lä. Lyhyek­si kävi pätkä, minkä metrol­la matkus­ta­va tavis mer­estä enää ehtii tuol­la idässä Tullisaaren selän suun­taan jäl­jelle jääneel­lä pätkäl­lä nähdä. Sekin lie­nee nyky­isin liikaa, kun Län­simetro lin­jat­ti­in kulke­maan koko mat­ka tun­nelis­sa. Kun Hert­toniemen­ran­nan aal­lon­mur­ta­jal­ta tilan­net­ta kat­soo, on maini­tun raken­nuk­sen fasa­di osa­puilleen idän ‘pitkän’ metro­ju­nan pituinen.

    Koivusaaren tapauk­ses­sa joku yrit­tää peit­tää mer­inäkymät ula­palle (samoin kaakkoon) myös käveli­jöiltä, pyöräil­i­jöiltä ja autoil­i­joil­ta sekä bus­seil­la matkus­tavil­ta, mm. tur­is­teil­ta. Heille kaikille nuo näkymät ovat tääl­lä Viron­niemen län­sipuolel­la sen­tään tois­taisek­si vielä avoimem­mat ja vapaammat!

    On muuten Nau­ris­saari aika lähel­lä Kivi­nokkaa … , vaik­ka Itäväylä siinä välis­sä sit­ten onkin. 

    Jos vielä toista esimerkkiä pahem­min pila­tus­ta saares­ta kaipaat voisin ehdot­taa kan­di­daatik­si myös Koirasaar­ta (Laa­jasa­lon lounais­nurkalta, sen aiem­man öljysa­ta­man eteläisin osa) ja kol­man­nek­si esimerkik­si ehdotan Helsin­gin Hanasaar­ta (siis sitä aluet­ta hiilika­so­jen ja voimalan alta). Iso-Päs­si ja Mor­sian Lapin­lah­den eteläpuolel­la voisi myös liit­tää listalle­si Koivusaar­ta pahem­min pilat­tuina saarina.

    Kaipaatko vielä lisää esimerkke­jä vai pitäisiköhän sin­ut ja muu KSL:n väki pyytää luon­toretkelle tutus­tu­maan Koivusaa­reen ja sen ympäristöön esimerkik­si varhain tule­vana sun­nun­ta­iaa­mu­na? Voisin ehkä minäkin toimia oppaana, jos mui­ta ei oppaak­si löydy.

  92. Osmo Soin­in­vaara: Miten ajat­telit vielä saa­da tuol­laiset gal­le­ri­at kan­nat­ta­maan? Ne toimi­vat vain kaupun­gin kävelyvyöhykkeellä. 

    Sitä pitänee kysyä esimerkik­si täältä: “www.visithelsinki.fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/didrichsenin-taidemuseo”. Paik­ka on juuri täl­lä het­kel­lä remon­tin alla, mut­ta veikkaan että syysku­us­sa tulos­sa ole­va E. Munch’in töi­den näyt­te­ly tulee vetämään sinne paljon kävijöitä. 

    Taidenäyt­te­lyn tai ‑gal­ler­ian kävi­jämäärään vaikut­taa toki aina paikan saavutet­tavu­us. Kuu­sisaa­res­sakin siihen ja esteet­tömyy­teen nyt tehtävässä remon­tis­sa näem­mä pyritään sat­saa­maan. Huom! Koivusaa­reen päässee joskus sen­tään jopa metrol­la ja ehkä vesi­bus­seil­lakin, näyt­te­lyn kiin­nos­tavu­us ja toki myös markkinointi. 

    Toimi­van gal­le­ri­akon­septin laa­timi­nen on oma osaamisen tai ‘taiteen lajin­sa’. Kaik­il­ta se ei suju, mut­ta siinäkin lajis­sa osaa­jat men­estyvät. Etkös sinäkin ole tässä jokin aika sit­ten peräänku­u­lut­tanut näitä lisää Helsinkiin?

    Guggen­heim voisi ‘nimenä’ houkutel­la (Koivusaa­res­sakin) paikalle paljonkin kävi­jöitä, jot­ka suo­ma­laisen mer­ilu­on­non eksoti­ikkaa ja suo­ma­laisen arkkite­htu­urin kau­nista yhteenso­vit­tamista luon­toym­päristöön voisi­vat hel­postikin eksyä myös alku­un vähem­män nimekkäi­den suo­ma­lais­ten nou­se­vien kyky­jen (siis ei pelkkien tuher­ta­jien) töitä näkemään, ja hei­dän kohoamis­taan maail­man­maineeseen avittamaan.

    KSV:n 25.3.2014 päivät­ty viimeisin Koivusaaren osayleiskaava­su­un­nitel­ma ei vain valitet­tavasti anna tähän paras­ta, luon­tev­in­ta mah­dol­lisu­ut­ta. Kehotan käymään otta­mas­sa mallia Espoon Hanasaaren kult­tuurikeskuk­sen onnis­tuneesta yhteenso­vit­tamis­es­ta mer­ilu­on­non keskelle. Pidä asi­as­sa kiiret­tä, sil­lä KSV:n Koivusaari-han­ke on vaaras­sa tärvel­lä maise­mat sieltäkin (Hanasaares­ta) käsin. 

    Etkö Osmo tajua, että jos nuo Jätkäsaaren kär­jessä ole­vat val­ta­vat soraläjät kuskataan nyt Koivusaaren ympärille, on kyseessä ympäristön katas­tro­faa­li­nen pilaami­nen? Halu­atko uuden ison niitin vihrei­den arvo­jen arkku­un Helsin­gin upean lähilu­on­non pilaamisen edistäjänä? 

    Koivusaa­res­sa on kyse hyvin laa­jakan­toisem­mas­ta asi­as­ta, mut­ta jostain syys­tä olen alka­nut epäil­lä, että olet liian kovapäi­nen sen myön­tääk­sesi? Eikö “Koi­jär­ven sankare­i­ta”, tai edes sin­ua yksin, enää kiin­nos­ta edes mah­dol­lisu­us olla jopa pääroolis­sa Koivusaari-näytelmän viimeisessä osas­sa, joka voisi olla, ei “Der Unter­gang”, vaan “Kuninkaan paluu”?

  93. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Sitä pitänee kysyä esimerkik­si täältä: “www.visithelsinki.fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/didrichsenin-taidemuseo”. Paik­ka on juuri täl­lä het­kel­lä remon­tin alla, mut­ta veikkaan että syysku­us­sa tulos­sa ole­va E. Munch’in töi­den näyt­te­ly tulee vetämään sinne paljon kävijöitä. 

    Taidenäyt­te­lyn tai ‑gal­ler­ian kävi­jämäärään vaikut­taa toki aina paikan saavutet­tavu­us. Kuu­sisaa­res­sakin siihen ja esteet­tömyy­teen nyt tehtävässä remon­tis­sa näem­mä pyritään sat­saa­maan. Huom! Koivusaa­reen päässee joskus sen­tään jopa metrol­la ja ehkä vesi­bus­seil­lakin, näyt­te­lyn kiin­nos­tavu­us ja toki myös markkinointi. 

    Toimi­van gal­le­ri­akon­septin laa­timi­nen on oma osaamisen tai ‘taiteen lajin­sa’. Kaik­il­ta se ei suju, mut­ta siinäkin lajis­sa osaa­jat men­estyvät. Etkös sinäkin ole tässä jokin aika sit­ten peräänku­u­lut­tanut näitä lisää Helsinkiin?

    Guggen­heim voisi ‘nimenä’ houkutel­la (Koivusaa­res­sakin) paikalle paljonkin kävi­jöitä, jot­ka suo­ma­laisen mer­ilu­on­non eksoti­ikkaa ja suo­ma­laisen arkkite­htu­urin kau­nista yhteenso­vit­tamista luon­toym­päristöön voisi­vat hel­postikin eksyä myös alku­un vähem­män nimekkäi­den suo­ma­lais­ten nou­se­vien kyky­jen (siis ei pelkkien tuher­ta­jien) töitä näkemään, ja hei­dän kohoamis­taan maail­man­maineeseen avittamaan.

    KSV:n 25.3.2014 päivät­ty viimeisin Koivusaaren osayleiskaava­su­un­nitel­ma ei vain valitet­tavasti anna tähän paras­ta, luon­tev­in­ta mah­dol­lisu­ut­ta. Kehotan käymään otta­mas­sa mallia Espoon Hanasaaren kult­tuurikeskuk­sen onnis­tuneesta yhteenso­vit­tamis­es­ta mer­ilu­on­non keskelle. Pidä asi­as­sa kiiret­tä, sil­lä KSV:n Koivusaari-han­ke on vaaras­sa tärvel­lä maise­mat sieltäkin (Hanasaares­ta) käsin. 

    Etkö Osmo tajua, että jos nuo Jätkäsaaren kär­jessä ole­vat val­ta­vat soraläjät kuskataan nyt Koivusaaren ympärille, on kyseessä ympäristön katas­tro­faa­li­nen pilaami­nen? Halu­atko uuden ison niitin vihrei­den arvo­jen arkku­un Helsin­gin upean lähilu­on­non pilaamisen edistäjänä? 

    Koivusaa­res­sa on kyse hyvin paljon laa­jakan­toisem­mas­ta asi­as­ta, mut­ta jostain syys­tä olen alka­nut epäil­lä, että olet liian kovapäi­nen sen myön­tääk­sesi? Eikö “Koi­jär­ven sankare­i­ta”, tai edes sin­ua yksin, enää kiin­nos­ta edes mah­dol­lisu­us olla jopa pääroolis­sa Koivusaari-näytelmän viimeisessä osas­sa, joka voisi olla, ei “Der Unter­gang”, vaan “Kuninkaan paluu”? 

    Lisäyk­senä edel­liseen: muis­taak­seni Tolkienin kuu­luisan kir­jan hah­mo, ‘Fro­do Rep­puli’ myös alku­un empi, ennen kuin otti ‘Sor­muk­sen ritarin’ roolin ja lop­ul­ta ehkä tärkeim­män tehtävän ‘Mor­dorin’ pimeän val­lan levit­täy­tymisyri­tyk­sen tor­jun­nas­sa, kyseisessä hienos­sa tari­nas­sa (“Taru sor­musten her­ras­ta”), jos­sa synkkyyt­tä edus­ta­vat ja “pahan, kaiken­näkevää silmää” kan­nat­tel­e­vat tor­nitkin saati­in lop­ul­ta kaadet­tua. Tari­nas­sa on mielestäni joitakin aika mie­lenki­in­toisia yhtymäko­htia Koivusaarenkin osayleiskaavoituk­seen, vaikkei tuo jälkim­mäi­nen tietenkään kir­jan juon­ta ihan noudata. 

    Pahan voimat on kuitenkin karkotet­tavis­sa, jos yhteis­tu­umin näin halu­taan! Tämä on syytä muis­taa aina sil­loin, kun mei­dän nyky­is­ten helsinkiläis­ten (tai suo­ma­lais­ten) kotikon­nut ovat vaarassa.

  94. Marko Hami­lo: tai toiseen suun­taan. Eihän siel­lä edes ole vapaa­ta rantavi­ivaa kuin parikym­men­tä metriä pur­siseu­ro­jen takana. Ei siel­lä käy kukaan jol­la ei ole venet­tä jom­mas­sa kum­mas­sa seurassa.
    link­ki poistettu

    Tuos­sa siis on jostain syys­tä suo­jel­tu alue. Siel­läkö ihmiset käyvät? Vai syömässä eväitä moot­tori­tien pientareella? 

    Siinä suo­jel­lul­la alueel­la on hieno siir­tolohkare, jota käytetään boul­deroin­ti­in. Se ranta on muutenkin aika kiva löhöi­ly­paik­ka kesäil­toina, liiken­teen melu ei paljoa häir­itse. En väitä, että tähän ei sen takia saisi rak­en­taa, mut­ta varsin yllät­tävis­sä paikois­sa saat­taa käy­dä ihmisiä, vaik­ka itse ei siel­lä kävisi.

  95. Poth1ue1: Eikös sit­ten pitäisi myös erot­taa joukkoli­iken­teen hin­ta mm. kun­nal­lisveroista ja asumisen hin­nas­ta? […] mut­ta mitäs jos edes vähän yrit­tet­täisi­in käyt­tää perusteluina jok­seenkin kri­ti­ikinkestäviä argumentteja?

    Ja tämä oli esimerk­ki siitä kri­ti­ik­istä, johon pitäisi vastata?

  96. Poth1ue1: Mik­si ihmeessä joil­laikin enem­män tai vähem­män sisään­päin­läm­peävil­lä seu­roil­la pitäisi olla joku sanelu­oikeus siihen, miten kaupunkia kehitetään?

    Ok. Jos ko. köörit omis­ta­vat har­ras­tusten­sa vaa­ti­mat maa-alueet, niin sit­ten toki heil­lä pitäisi olla oikeus vaikut­taa vah­vasti näi­den alue­den tule­vaan käyt­töön. Jos – ja kun – kyse on kuitenkin jostain kaupun­gin vuokra­maas­ta, niin ei hem­skat­ti kai jostain pitkästäkään vuokra­suh­teesta syn­ny mis­sään nimessä mitään hamaan maail­man­lop­pu­un asti ulot­tuvaa nautintaoikeutta!?

    Mut­ta tää on just tätä – kun kansalainen on merkan­nut “nautin­taoikeuten­sa” vaikka­pa viereisen ton­tin koirankuse­tus­ry­teikköön tai johonkin laut­tasaare­laiseen 1950-luvun näkymään oman asun­non parvek­keelta, niin eihän mikään tosi­aan saisi iki­maail­mas­sa louka­ta tätä v…n “nautin­taoikeut­ta”.

    Merkit­tävim­mät näkymät, jot­ka Koivusaaren osayleiskaava­su­un­nitel­ma toteutues­saan peit­täisi, ovat pitk­iä näkymiä merelle, ja nimeno­maan JULKISILTA alueil­ta Helsingissä:

    1: Näkymät sek­to­rille kaakko-lounas välil­lä Espoon/Helsingin raja — Koivusaari,

    2: Näkymät luo­teeseen, Telkkäku­jal­ta siltoineen,

    3: Näkymät Riihi­lah­den rannal­ta län­teen, Hanasaa­reen ja sen eteläpuolitse Wes­t­endin suuntaan

    Näi­den ohel­la on toki vielä muitakin näkymiä, joi­ta Koivusaaren rak­en­t­a­mi­nen rankasti rajoittaisi.

    Maisemien osit­tainenkin peit­tymi­nen har­mit­taisi jälkikä­teen, kuten metro­ju­nas­sa Nau­ris­saaren kohdal­la on valitet­tavasti käynyt. 

    Jos et tunne Nau­ris­saar­ta tai sen his­to­ri­aa, kat­so esim. tari­na kol­men vuosikymme­nen takaa “http://fi.wikipedia.org/wiki/Naurissaaren_lahjusjupakka”. Tämä kiivas rak­en­tamis­in­to Koivusaaren tapauk­ses­sa pistää ihmettelemään, tois­taako his­to­ria nyt Koivusaaren kohdal­la itseään?

  97. Poth1ue1: Mä en nyt vieläkään kaik­ista sin­un opas­tavai­sista seli­tyk­sistä huoli­mat­ta kyen­nyt ymmärtämään näitä laskelmia ja sitä kuin­ka järkyt­tävän totaalisen väärässä olenkaan kom­ment­tei­neeni ollutkaan. 

    Kat­so­taan mitä tuo sun arpo­ma kus­tan­nus 850 € raken­nu­soikeusneliö pitää sisäl­lään, surf­fa­taan Hameenlinna.fi ‑sivus­tolle, kat­so­taan katepro­jek­tin kulupuolelta kaupun­gin vas­taa­vat kulut. 30 miljoon­aa motarin kate, 12 miljoon­aa tiejär­jeste­ly­i­hin, suun­nit­telu- ja pro­jek­tikus­tan­nuk­sia sekä lisä- ja muu­tostöitä 2–3 miljoon­aa. Yhteen­sä 45 miljoon­aa. Jae­taan raken­nu­soikeu­den määräl­lä, 44490 neliötä.

    Luvut on kyl­lä sen ver­ran pyöre­itä, että nousee epäilys, että Hämeen­lin­nas­sa on kus­tan­nus­lasken­nas­sa excelin sijaan käytet­ty tim­purin kynää ja tupakki­askin sisuspahvia.

    Mis­tä se uusi hat­tu on mah­dol­lista noutaa?

  98. Poth1ue1: Mik­si ihmeessä joil­laikin enem­män tai vähem­män sisään­päin­läm­peävil­lä seu­roil­la pitäisi olla joku sanelu­oikeus siihen, miten kaupunkia kehitetään? …

    Ok. Jos ko. köörit omis­ta­vat har­ras­tusten­sa vaa­ti­mat maa-alueet, niin sit­ten toki heil­lä pitäisi olla oikeus vaikut­taa vah­vasti näi­den alue­den tule­vaan käyt­töön. Jos – ja kun – kyse on kuitenkin jostain kaupun­gin vuokra­maas­ta, niin ei hem­skat­ti kai jostain pitkästäkään vuokra­suh­teesta syn­ny mis­sään nimessä mitään hamaan maail­man­lop­pu­un asti ulot­tuvaa nautintaoikeutta!?

    Mut­ta tää on just tätä – kun kansalainen on merkan­nut “nautin­taoikeuten­sa” vaikka­pa viereisen ton­tin koirankuse­tus­ry­teikköön tai johonkin laut­tasaare­laiseen 1950-luvun näkymään oman asun­non parvek­keelta, niin eihän mikään tosi­aan saisi iki­maail­mas­sa louka­ta tätä v…n “nautin­taoikeut­ta”.

    Vaikken Sauna-Seu­ran jäsen olekaan, muis­tut­taisin ihan aluk­si siitä, että sauna, joka ei ole sisään­lämpiävä, vaan päästää kaik­ki läm­möt harakoille, tuh­laa ener­giaa ja ihan turhaan. Saunan läm­pö tulee pitää mieluiten sisäl­lä, ihan kuten joil­lakin voisi olla syytä pitää pahim­mat mölyt mahassa!

    Oliko ns. Villin Län­nen val­loi­tus inti­aaneil­ta mielestäsi aikoinaan kaikin puolin OK? 

    Inti­aaneil­la ja monil­la muil­la alku­peräiskan­soil­lakaan ei ilmeis­es­ti ollut aikoinaan minkään­laista omis­tu­soikeu­den käsitet­tä, jota oli­si­vat voineet mait­ten­sa viemiseen soveltaa. Ei se peruste säi­lyt­tää jotain arvokas­ta enää nyky­isin aina yksi­ty­istä omis­tu­soikeut­ta edellytä. 

    Jos lisää väkeä kaupunki­imme halu­taan, mik­si sille pitäisi tuot­taa käm­pät paikoille, jos­sa alku­peräisväestölle, ympäristölle ja luon­nolle sekä JULKISILLE maisemille koitu­vat hai­tat maksimoiden?

    PS. Se Nau­ris­saa­res­sa nyky­isin sijait­se­va toimis­to­ta­lo on kyl­lä ihan hir­muisen pramea, kat­soi sitä sit­ten Hert­toniemen­ran­nan aal­lon­mur­ta­jan, Kip­par­lahtea koil­lises­sa reunus­ta­van kallion tai vaik­ka ihan Ris­to Rytin tie 33:n kohdal­ta jalka­käytävältä. Tuos­ta raken­nuk­ses­ta ja sen hulppeud­es­ta tulee taasen mieleeni eräi­den, maataan sit­tem­min hal­lit­se­mas­ta karkotet­tu­jen hal­lit­si­joiden raken­nut­ta­mat muhkeat palat­sit, ja toisaal­ta myös sanon­ta: “Raha puhuu!”

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Tarkoi­tus on erot­taa autopaikan hin­ta asun­non hin­nas­ta. Tuo hin­ta kos­kee asun­to­ja, autoille on oma hin­tansa. Ei sekään ole tässä kallis, tuskin yli 30 000 euroa, paljon halvem­pi siis kuin vaikka­pa Arabianrannassa. 

    Tuos­sa olete­taan 100 pros­entin käyt­töastet­ta, mikä on paljon se. Meil­lä omas­sa yhtiössä Hert­toniemen­ran­nes­sa myy­dään paikko­ja alle 20 tuhan­nel­la (+vastike 50€/kk) ja niistä on myy­ty 40%. Monel­la naa­puril­la on kak­si autoa kadul­la kesät tal­vet, kun ei huvi­ta mak­sel­la tuol­laisia ja luo­las­ta on vielä vaikeampi lähteäkin. Teo­reet­tis­es­ti, jos tarvit­sisi pysäköidä väärin, pelkästään koroil­la ja vastikkeil­la mak­saisi 1600 euroa (26 kpl) pysäköin­ti­sakko­ja per auto ennen kuin kan­nat­taa investoi­da luolapaikkaan.

    Pitäisin myös melko epäre­al­is­tise­na 30000€ per paik­ka hin­ta-arvio­ta. Sil­lä saisi 1000 auton luolan 30 miljoon­al­la. Esimerkik­si Vallilan raitio­vaunuvarikon hin­ta­lap­pu oli 120 miljoon­aa eikä se ollut juurikaan suurem­pi. Lisäksi:

    Oulun pysäköin­ti­laitos 900 paikkaa ja 73,5 miljoonaa:
    http://www.forum24.fi/uutiset/oulun-sydan-valmistuu

    Tam­pereen Hämpin park­ki 972 paikkaa ja 74 miljoonaa:
    http://jaakkostenhall.blogspot.fi/2013_10_01_archive.html

    Eli pysäköin­tilu­o­lat valmis­tu­vat Helsinki­in alle puoleen hin­taan, mut­ta autokan­net mak­sa­vat 1,5 ker­tais­es­ti vertailukohteisiin? 

    Hämeen­lin­nas­sa tehti­in 230 metriä kant­ta 30 miljoon­al­la. Nau­rissalmen sil­lal­ta Hert­toniemen liiken­nesol­muun on 800 metriä eli suo­raan ver­rat­en kat­tamisen tulisi mak­saa n. 104 miljoon­aa (KSV las­ki 150 miljoon­aa + metro 50 miljoon­aa). Bule­vardis­oin­tia ei ole tietääk­seni tutkit­tu. Alueel­la asu­vana pitäisin kat­tamista parem­pana vai­h­toe­htona, kos­ka sil­loin häviää tuo jatku­vasti humi­se­va taus­tamelu. Bule­vardis­sa melu vähän vaime­nee, mut­ta ei niin paljon, että sil­lä olisi väliä asum­isvi­ihtyvyy­den kannalta.

    Kan­nat­taa myös huomioi­da, että Kivi­nokan pysäköin­tilu­o­las­ta saata­vat kivet kipat­taisi­in ran­noille täyt­tö­maak­si (ns. rantab­ule­var­di). Gryn­daus­mielessä kiva jut­tu, mut­ta ekol­o­gis­es­ti katas­trofi Viikinlahdelle.

  100. Poth1ue1: Eikös sit­ten pitäisi myös erot­taa joukkoli­iken­teen hin­ta mm. kun­nal­lisveroista ja asumisen hin­nas­ta? Taitaisi pil­jetin hin­ta pomp­sah­taa vähin­tään tuplak­si, jos edes suo­rat tar­if­fituet lakkautet­taisi­in – ja jos kus­tan­nuk­set las­ket­taisi­in vihrei­den “yksi­ty­isauto­laskuril­la”, niin sil­loin lyhinkin mat­ka kan­nat­taisi taa­tusti enem­min tait­taa jostain per­sian­lah­den­maas­ta tilat­ul­la yksi­tyisel­lä luksushelikopterilla…

    Juu, ja kyl­lä tosi­aan toimi­va joukkoli­ikenne on aina myös jokaisen peltilehmä­paime­nen etu, mut­ta mitäs jos edes vähän yrit­tet­täisi­in käyt­tää perusteluina jok­seenkin kri­ti­ikinkestäviä argumentteja?

    Mil­lä taval­la tuo ei ole kri­ti­ikinkestävä? Joukkoli­ikenne ei käsit­tääk­seni ole sidot­tu asun­to­jen hin­taan sil­lä taval­la, että se aiheut­taisi korkeampia raken­nuskus­tan­nuk­sia. Kun­nal­lisveroil­la on aika vähän tekemistä tämän asian kanssa, kos­ka niil­lä tue­taan autoilua, joukkoli­iken­net­tä ja aika hiton mon­taa muu­takin asiaa.

  101. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Halu­aisitko nähdä paikas­ta otta­mani val­oku­van tuol­ta ajal­ta tai tuoreem­man? Edel­lisen pitäisi löy­tyä KSV:n kir­jaa­mon ark­istoimana, osana sinne vuon­na 2008 lähet­tämääni, usei­ta muitakin kuvia sisältävää palautet­tani Koivusaar­ta koske­vi­in suun­nitelmi­in. Näkymä Nau­ris­saaren suun­nas­ta Hert­toniemen­ran­taa kohti (kuva 18 ao. palaut­teessa) oli tuol­loin kuvalli­nen esimerk­ki rantarak­en­tamisen vaiku­tuk­sista ranto­jemme näkymiin.

    Perus­ta blo­gi, niin me kaik­ki voimme iloi­ta kuvis­tasi. Vaikka­pa wordpress.com on avoimen lähdekood­in ympäristö.

    Ehdo­tuk­seni pahiten pilatuk­si saarek­si on Som­pasaari, jota joskus myös Lovi­isan­le­hdok­si kut­sut­ti­in. Sal­la­maria Tikka­nen on tehnyt ansiokas­ta työtä kadon­neit­ten saarien his­to­ri­an tallentamisessa.

    “Som­pasaari oli suuri, pyöreä, korkea ja kallioinen saari, jon­ka ranto­ja kier­si puiden var­josta­mat viehkeät polut. Saaren korkeim­mal­la kohdal­la oli huvi­ma­ja ja näkö­torni, jon­ka sakara­har­jaisen tornin mainit­si eri­no­maise­na näköala­paikkana jo Sakari Topelius ker­to­muk­ses­saan ”Vin­sent­ti Aal­lon­halko­ja”. Helsinkiläiset tekivätkin mielu­usti huviretk­iään Som­pasaaren kuu­luisalle näköala­tornille. Mat­ka saa­reen tait­tui miel­lyt­tävästi aikataulun mukaan kulkevil­la pie­nil­lä höyryaluksilla.”

    http://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/

  102. Jalankulk­i­ja:
    Sinä puhut Mar­janiemestä, minä Hert­toniemestä. Joko tääl­lä ei viit­sitä lukea vas­tauk­sia tai sit­ten yritetään tarkoituk­sel­la vääris­tel­lä faktoja. 

    Sinä ver­taat Hert­toniemeä ja Mar­janiemeä nyt. Minä ver­taan tilan­net­ta Mar­janiemessä 1990-luvul­la Hert­toniemen tilanteeseen 2010-luvul­la, kos­ka ne muis­tut­ta­vat toisiaan.

    Mar­janiemessäkään ei ollut aito­ja vuon­na 2000, kun uusi asuinalue valmis­tui. Ei tain­nut men­nä kuin pari vuot­ta, että alue aidat­ti­in ja por­tit lukit­ti­in. Jos ja kun Hert­toniemessä siir­to­la­pu­u­tarhan viereen raken­netaan, aito­ja ja port­te­ja ale­taan vaa­tia sin­nekin ja lop­putu­los on sama kuin Mar­janiemessä: sul­jet­tu alue, joka hait­taa kulkemista suuren osan vuodesta.

  103. N: Sinä ver­taat Hert­toniemeä ja Mar­janiemeä nyt. Minä ver­taan tilan­net­ta Mar­janiemessä 1990-luvul­la Hert­toniemen tilanteeseen 2010-luvul­la, kos­ka ne muis­tut­ta­vat toisiaan.

    Mar­janiemessäkään ei ollut aito­ja vuon­na 2000, kun uusi asuinalue valmis­tui. Ei tain­nut men­nä kuin pari vuot­ta, että alue aidat­ti­in ja por­tit lukit­ti­in. Jos ja kun Hert­toniemessä siir­to­la­pu­u­tarhan viereen raken­netaan, aito­ja ja port­te­ja ale­taan vaa­tia sin­nekin ja lop­putu­los on sama kuin Mar­janiemessä: sul­jet­tu alue, joka hait­taa kulkemista suuren osan vuodesta.

    Kan­nat­taa lukea kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton suun­nitelmia eikä vain esitel­lä omia kuvitel­tu­ja ole­tuk­sia. Van­hankaupungin­lah­den ulkoil­ure­it­ti on lin­jat­tu kulke­maan Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan läpi. En ole kuul­lut, että täl­laisille reit­eille olisi kauheasti raken­net­tu sulku­ja ja portteja.

  104. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Pur­siseu­rat ovat täl­lä het­kel­lä oival­lis­es­ti sijoit­tuneet. Niiden siirtämi­nen etelän suun­taan johtaisi mer­en­täyt­töi­hin sekä rak­en­tamiseen mer­ilu­on­toalueelle. Et ole tain­nut vielä nähdä, miten tal­ven jäl­keen Nur­milu­odolle palan­neet lin­nut siel­lä juuri nyt keväästä ja palu­us­ta kotikon­nuilleen riemuitsevat?
    Kan­nas, tai kak­si, vai miten se ehdot­ta­masi yhteys nyt sit­ten nur­milu­odolle tehtäisi­inkään, rikkoisi kau­ni­in maise­man, ei vain Län­siväylän suun­nas­ta, mm. sen eteläpuolel­la kulke­val­ta ulkoil­i­joidenkin käyt­tämältä tieltä, vaan myös Riihi­lah­den ran­nan ulkoilu­tieltä, jota mon­et pyöräil­i­jätkin käyttävät.
    Myös Sauna-seu­ral­la olisi sauna­rauha (vil­voit­tavine het­ki­neen saunalai­turil­la) men­nyt­tä tuol­laisen rak­en­tamisen jäl­keen. Suomes­sa kun ollaan, olisi tuo ehdo­tuk­sesi tältäkin osin jo melkein pyhäin­häväistyk­seen rin­nastet­tavis­sa ole­va teko!

    Kun Riihi­lah­den rannal­ta kat­soo luo­teeseen, siel­lähän on jo Keilaniemen raken­nuk­sia ja pur­jeveneitä. Niitä pur­jevenei­den mas­to­ja olisi sit­ten län­nessä. Luon­tomaise­ma olisi edelleen lounaas­sa kuten ennenkin.

    Kat­selin kotoani kaukop­utkel­la sinne Nur­milu­odolle neljä vuot­ta. Oli siel­lä joskus haah­ka ja jokunen lok­ki. Kyl­lä ne var­maan sinne tuli­si­vat vaik­ka 50–100 metrin päässä olisi aallonmurtaja.

  105. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Merkit­tävim­mät näkymät, jot­ka Koivusaaren osayleiskaava­su­un­nitel­ma toteutues­saan peit­täisi, ovat pitk­iä näkymiä merelle, ja nimeno­maan JULKISILTA alueil­ta Helsingissä:

    1: Näkymät sek­to­rille kaakko-lounas välil­lä Espoon/Helsingin raja – Koivusaari,

    2: Näkymät luo­teeseen, Telkkäku­jal­ta siltoineen,

    3: Näkymät Riihi­lah­den rannal­ta län­teen, Hanasaa­reen ja sen eteläpuolitse Wes­t­endin suuntaan 

    1. Se komea mer­i­maise­ma, jota itsekin olen bussin ikku­nas­ta ihail­lut var­maankin tuhan­sia ker­to­ja, näkyy edelleen Wes­t­endin ja Karhusaaren välistä sekä Karhusaaren ja Hanasaaren välistä. Hanasaaren ja Koivusaaren välis­sä maise­ma voisi peit­tyä rak­en­tamisen seu­rauk­se­na 80 km/h kulkev­as­ta kulkuneu­vos­ta joitakin sato­ja mil­lisekun­te­ja aiem­min kuin nyt.

    Kun kuitenkin olemme yksimielisiä siitä, että ne maise­mat ovat hieno­ja, eikö olisi upeaa, että Koivusaa­reen tulisi kaupungi­nos­alli­nen ihmisiä, jot­ka saisi­vat niistä naut­tia joko kävelemäl­lä koti­ra­pus­taan kiven­heiton päähän rantaan tai parhaim­mil­laan 30. ker­roksen ikkunasta?

    2. Näkymät luo­teeseen peit­ty­i­sivät. Luo­teessa on Keilanie­mi korkeine taloi­neen. Nytkö pitää alkaa suo­jel­la sitä sky­lin­ea, joka kieltämät­tä varsinkin pimeäl­lä näyt­tää tosi komeal­ta pik­ki Manhattanilta?

    3. Riihi­lah­den rannal­ta län­teen näkymät eivät juuri muut­tuisi nähty­jen ehdo­tusten mukaan. Jos aal­lon­mur­ta­jaa min­un ehdo­tuk­seni mukaises­ti siir­ret­täisi­in eteläm­mäk­si, maise­maan tulisi pur­jevenei­den mas­to­ja. Minus­ta ne ovat hienoja.

  106. AV: Siinä suo­jel­lul­la alueel­la on hieno siir­tolohkare, jota käytetään boul­deroin­ti­in. Se ranta on muutenkin aika kiva löhöi­ly­paik­ka kesäil­toina, liiken­teen melu ei paljoa häir­itse. En väitä, että tähän ei sen takia saisi rak­en­taa, mut­ta varsin yllät­tävis­sä paikois­sa saat­taa käy­dä ihmisiä, vaik­ka itse ei siel­lä kävisi.

    Tuo suo­jel­tu alue Koivusaa­res­sa var­maankin voitaisi­in jät­tää sil­len­sä. Oleel­lista oli kuitenkin se, että tuol­la käy hyvin har­voin kukaan, kos­ka siinä aivan vier­essä Karhusaa­res­sa, Hanasaa­res­sa ja Län­si­u­la­pan­niemel­lä on paljon enem­män mukavia ja rauhal­lisia löhöi­ly­paikko­ja. Toki se voi olla jonkun yksilön man­sikka­paik­ka juuri sik­si, että siel­lä saa var­masti olla rauhas­sa muil­ta ihmisiltä.

  107. Täy­tynee pistää asia hark­in­taan … , mut­ta siinä on mm. omat ongel­mansa, mm. tek­i­jänoikeudel­liset mutkansa, sil­lä en halu­aisi, että Koivusaares­ta ja sen ympäristöstä otta­mani kuvat pää­tyvät gryn­dere­it­ten käsi­in. Omien oikeuk­sieni valvon­ta oikeusteitse voisi olla yksi­tyshenkilölle turhan kallis ja aikaavievä pros­es­si. Toisaal­ta aja­tus gryn­dere­it­ten ja hei­dän kätyrien­sä, joi­ta tällekin blogille näyt­täisi osin eksyvän, “suo­hon laulamis­es­ta” val­oku­vien voimal­la on toki kutkuttava.

    Koivusaarel­la on mon­ta ilmet­tä. Näin kevääl­lä on luon­to ehkä pal­jaim­mil­laan ja sen havait­see selvästi, miten mm. metrotyö­maa-aluei­den ympäristö on käynyt ihmeen törkyisek­si. Toki ranto­jen roskaan­tu­mista tapah­tuu myös myrsky­jen tuo­tua mer­essä ajele­hti­vaa moskaa ran­noille. Riihi­lah­den ran­nal­la olen näh­nyt jo aiem­minkin mm. räjäy­tys­töis­sä käytete­tyn sähkökaapelin jään­nök­siä, lienevätkö olleet peräisin Koivusaaren metroase­man räjäy­tys­töistä tai sit­ten aje­lahti­neet paikalle Jätkäsaaren kär­jestä, mis­tä sitä metrotyö­mail­ta peräisin ole­vaa jätet­tä oli joidenkin uutisti­eto­jen mukaan pää­tynyt mereen enem­mänkin (mm. Pih­la­jasaarenkin rannoille).

    Mitä tulee taas kysymyk­seen Helsin­gin pahiten pila­tus­ta saares­ta, on min­ul­la se näke­mys, että KSV ja jopa KSL pyrkivät koko ajan tuot­ta­maan meille siihen kisaan uusia saarikan­di­daat­te­ja. Se on mielestäni aivan käsit­tämätön­tä, sil­lä mainit­tu­jen taho­jen­han pitäisi pyrk­iä, ainakin oman käsi­tyk­seni mukaan, tekemään entistä PAREMPAA Helsinkiä!

  108. Osmo Soin­in­vaara: Miten ajat­telit vielä saa­da tuol­laiset gal­le­ri­at kan­nat­ta­maan? Ne toimi­vat vain kaupun­gin kävelyvyöhykkeellä.

    Aja­tus Guggen­heimista Koivusaa­res­sa tun­tuu äkkiseltään kiin­nos­taval­ta. Upea mer­ilu­on­to ja kult­tuuri yhdessä. 

    Bil­bao on paljon Helsinkiä pienem­pi kaupun­ki (350 000 asukas­ta). Sikäläisessä Guggen­heimis­sa oli pari vuot­ta sit­ten noin 960 000 kävi­jää, joista 65 pros­ent­tia ulko­maisia. Suur­in­ta osaa kiin­nos­taa tietysti itse raken­nus, jota tul­laan häm­mästelemään pitkienkin matko­jen takaa. 

    Bil­baon Guggen­heimis­sa ei muuten ole lainkaan auto­jen paikoi­tus­ta, joten metroase­ma sopisi tääl­läkin kon­sep­ti­in hyvin. Rautatiease­mal­ta on 8 min­u­ut­tia metrol­la Koivusaareen. 

    Tapi­o­las­sa taide­museo EMMA on vetänyt vuosit­tain läh­es 100 000 kävi­jää. Ilman wau-arkkite­htu­uria, pelkästään hyvien näyt­te­ly­jen ja tapah­tu­mien voimal­la. Mihin sit­ten pysty­isi Guggeli!

  109. Marko Hami­lo: Kun Riihi­lah­den rannal­ta kat­soo luo­teeseen, siel­lähän on jo Keilaniemen raken­nuk­sia ja pur­jeveneitä. Niitä pur­jevenei­den mas­to­ja olisi sit­ten län­nessä. Luon­tomaise­ma olisi edelleen lounaas­sa kuten ennenkin.

    Kat­selin kotoani kaukop­utkel­la sinne Nur­milu­odolle neljä vuot­ta. Oli siel­lä joskus haah­ka ja jokunen lok­ki. Kyl­lä ne var­maan sinne tuli­si­vat vaik­ka 50–100 metrin päässä olisi aallonmurtaja. 

    Keilaniemen tor­ni­talot alka­vat näkyä Riihi­lah­den ran­nalle vas­ta Tiirasaar­en­tien kohdal­ta etelään, jos sää on siihen riit­tävän kirkas. Tor­ni­talo­jen ylim­mät ker­rokset voi joku tarkkasilmäi­nen tosin havai­ta jo Hako­lah­denku­jan jat­keen jäl­keen (etelässä). Koivusaaren eteläosan tai uuden aal­lon­mur­ta­jan rak­en­t­a­mi­nen pilaisi maise­maa jo ran­nan koko pitu­udelta. Tätäkö halu­at? Minä en sitä haluaisi. 

    Ehdot­ta­masi aal­lon­mur­ta­jan siir­to ja/tai penger Riihi­lah­den län­sipuolel­la katkoisi koko pitkän upean selän, Riihi­lah­den rannal­ta län­teen, Lin­holms­fjär­denin suun­taan (ja sen yli), ja jo se muut­taisi avoimen ja pitkän näkymän rajusti katkaisemalla. 

    En ole lin­tu­jen kokon­ais­määrää Nur­milu­odol­la koskaan kyen­nyt tarkasti laske­maan, mut­ta lauan­taina 12.4. Koivusaaren siir­tolohka­reen suunnal­ta otta­mas­sani val­oku­vas­sa näkyi siel­lä Nur­milu­odol­la ole­van ainakin 12 haahkaa. Sen voin myös tode­ta, että kyl­lä siel­lä niitä lokke­jakin oli, selvästi enem­män kuin vain “jokunen”. Muista lin­nuista luodol­la ja sitä ympäröivil­lä kivil­lä ja vedessä (tai sukel­luk­sis­sa) nyt puhu­mat­takaan. Vaikut­taa vähän siltä, kuin pyrk­isit jostain kum­man syys­tä vähät­telemään lin­tu­jen määrää Nur­milu­odol­la tai sen ympäristössä. 

    Lin­tu­ja on Nur­milu­odol­la yleen­sä reilusti enem­män kuin mitä kaukop­utkel­la voi nähdä. Kan­nat­taisi ehkä ottaa käytöön kiikari, sil­lä (näet nimit­täin!) “kaukop­ut­keen ver­rat­tuna kiikar­il­la on se etu, että sil­lä voidaan tarkastel­la laa­jo­ja kohtei­ta ympäristöi­neen”, kuten lähde “http://tieku.fi/kysy-meilta/kiikareita-ja-kaukoputkia” toteaa.

  110. Marko Hami­lo: 1. Se komea mer­i­maise­ma, jota itsekin olen bussin ikku­nas­ta ihail­lut var­maankin tuhan­sia ker­to­ja, näkyy edelleen Wes­t­endin ja Karhusaaren välistä sekä Karhusaaren ja Hanasaaren välistä. Hanasaaren ja Koivusaaren välis­sä maise­ma voisi peit­tyä rak­en­tamisen seu­rauk­se­na 80 km/h kulkev­as­ta kulkuneu­vos­ta joitakin sato­ja mil­lisekun­te­ja aiem­min kuin nyt.

    Kun kuitenkin olemme yksimielisiä siitä, että ne maise­mat ovat hieno­ja, eikö olisi upeaa, että Koivusaa­reen tulisi kaupungi­nos­alli­nen ihmisiä, jot­ka saisi­vat niistä naut­tia joko kävelemäl­lä koti­ra­pus­taan kiven­heiton päähän rantaan tai parhaim­mil­laan 30. ker­roksen ikkunasta? 

    Kohdas­sa 1. kir­joitin Län­siväylää tai sen viertä Helsinki­in tul­lessa, kaupun­gin rajan täl­lä puolen näkyvästä mer­i­maise­mas­ta. Jos olet sitä mieltä, että Helsinki­in tuli­joille riit­tää jatkos­sa vain Espoon puolelta/puolella merelle avau­tu­va maise­ma, niin vapaas­sa maas­sa on sin­ul­la tähän toki oikeus.

    Espoon puolel­la Karhusaaren ja Hanasaaren välistä Län­siväylälle näkyvä kapea, ehkä noin 150 metrin kaistale merelle lounaaseen ei kuitenkaan ole avoin aavalle ula­palle asti. Lisäon­gel­mana on se, että tuo­hon suun­taan, eli mm. Mies­saaren, Tvi­jälpin ja Varsasaaren suun­taan nähdäk­seen pitäisi Helsinki­in tul­lessa kään­tää päätä pitkälti takavi­is­toon. Jois­sakin bus­seis­sa, ei kaikissa, on muu­ta­ma istuma­paik­ka myös selkä meno­su­un­taan, joten niil­lä istuen, tuon välin havain­noin­ti, ikäänkuin takaperin, voi toki ehkä nopeal­ta jopa onnis­tua. Aikaa siihen on täl­lä pätkäl­lä kuitenkin kovin vähän, vain vajaat 7 sekun­tia (jos nopeus on 80 km/h). Helsinki­in Län­siväylää tai sen viertä saa­pu­vista tulee kaupunki­in kovin har­va nopea ihmi­nen selkä tulosuuntaan.

    Hanasaaren ja Koivusaaren väli­nen osu­us on maise­man puoles­ta edel­listä lyhyt­tä väliä paljon pidem­pi ja (ainakin tois­taisek­si) myös avarampi. Mainit­tu­jen saarten muo­to, pidem­pi etäisyys (karkeasti n. 400 metriä) ja keskinäi­nen sijain­ti, antaa Helsinki­in esim. Kehä I:n suun­nas­ta saa­puville (turku­laisillekin!)
    huo­mat­ta­van paljon parem­mat mah­dol­lisu­udet huo­ma­ta tule­vansa merikaupunkiin. 

    Tätä Helsin­gin merel­lisyyt­tä korostaa merkit­täväl­lä taval­la myös kaupun­gin rajal­la ole­va iso kylt­ti, jos­sa on kaupunkimme nimi ja vaaku­na. Kreivil­lisen kru­u­nun, merive­neen ja aal­toko­ron (ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Heraldiikka”) avul­la jälkim­mäi­nen viestit­tää tuli­joille saa­pumis­es­taan maamme pääkaupunki­in, Helsinkiin. 

    Mitä ker­toisi Helsingistä tuli­joille, jos tuon rajakyltin takana aukea­va, vapaa, uljas mer­i­maise­ma muutet­taisi­in Jätkäsaaren lounais­re­unal­la näkyvän louhe(?)/soravuoren kaltaisek­si kivikasak­si tai raken­nuk­sik­si? Minus­ta tuo olisi kaupunkimme imagoar­voa alen­tavaa, ja suo­ras­taan järjetöntä!

    Mainit­semisen arvoise­na piir­teenä näkymälle Koivusaaren län­sipuolelta kaakkoon pidän myös sitä, että se ula­palle asti ulottues­saan mah­dol­lis­taa myös aika ajoin Helsinki­in saa­pu­vien ja sieltä lähte­vien matkus­ta­jalaivo­jen bon­gauk­sen, olem­me­han kan­sain­välisessä sata­makaupungis­sa. Tämänkin ilon olet siis ilmeis­es­ti valmis rak­en­tamisen alt­tar­ille uhraa­maan, pois­taen sen (tai sitä merkit­tävästi vähen­täen) kaik­il­ta niiltä Län­siväylää pitkin peräti noin 80 000 päivit­täisessä ajoneu­vos­sa sekä lisäk­si tuo­ta kaut­ta pyöril­lä tai jalan jatkos­sa kulkevil­ta riistämään?

    Mitä tulee mainit­semi­isi mil­lisekun­tei­hin, tai­dat nyt ere­htyä ja viita­ta aikaan, jon­ka meren vilah­dus tuol­la välil­lä (1.) 25.3.2014 päivä­tyn osayleiskaava­su­un­nitel­man mukaisen rakentamisen
    JÄLKEEN ehkä kestäisi. Taival, jon­ka pitu­us on noin 400 metriä, kestää nopeudel­la 80 km/h läh­es 20 sekuntia. 

    Ris­tiri­ita esit­tämäsi rak­en­tamisen etu­jen ja sen yllä ilmaise­mat­ta jät­tämiesi lukuis­ten hait­to­jen välil­lä on ilmeinen. Ensin­näkin, ao. maisemista voi nyky­isin naut­tia tavat­toman paljon suurem­pi joukko ihmisiä (liki 80 000?) kuin esit­tämäsi kaupungi­nos­alli­nen ihmisiä (5 000?). Ero on merkit­tävä. Riistäisit siis ilon mer­i­maisemista 16-ker­taiselta joukol­ta ihmisiä, jot­ta tuo
    pieni mur­to-osa, 1/16, saisi mer­inäköalat! Miksi?
    Pää­si­siväthän viimek­si­maini­tut ran­noille kauem­paakin, vaik­ka metrol­la ja muil­la julkisilla.

    Aja­tus Koivusaaren rak­en­tamis­es­ta ja tuo esit­tämäsi argu­ment­ti tuo­vat mieleeni kuu­luisan, nyt jo edes­men­neen tšekin, Z. Mil­er’in ensim­mäisen oman ani­maa­tion otsikon “Miljonääri joka varasti auringon (1948), ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Zdenek_Miler”. Mil­er’in tun­ne­tu­im­man hah­mon, “Myyrän” ja kump­paneit­ten­sa seikkailut lienevät useim­mille suo­ma­laisillekin tut­tu­ja. Eiköhän sieltä mah­da löy­tyä kuvauk­sia kaupungis­tu­misen lev­iämis­es­tä ja sen haitalli­sista vaiku­tuk­sista. Osa “tiivistäjistä” saat­taa ehkä luot­taa siihen, että tiivistämi­nen aut­taa vähen­tämään luon­non kär­simyk­siä. Vahinko vain, että mon­elta heistä on saat­tanut ehkä epähuomios­sa jäädä havait­se­mat­ta laa­jat “oheis­vahin­got”, joi­ta Koivusaarenkin rak­en­t­a­mi­nen lähilu­on­nolle tuot­taisi. Mm. anglosak­sises­sa maail­mas­sa taitaa tämän­tyyp­pisille asioille oma, parem­pi ilmaisun­sa: “col­lat­er­al damage”. 

    Ei hätää, nykyi­nen val­tu­us­to ei ole asi­as­ta käsit­tääk­seni vielä lop­ullista päätöstä tehnyt ja aiem­pi­en “hölmö­jen päätösten” todel­la haitalliset seu­rauk­set on siten mah­dol­lista torjua.

    Espoos­sa havaitut ongel­mat kalli­iden asun­to­jen myyn­nis­sä (HS/12.4.2014) osoit­ta­vat ne var­maan gryn­dereillekin. Toisaal­ta, esim. Helsin­gin Eiran­ran­nas­sa taisi joku lehdessä (HS) tode­ta jo aiem­min aika use­an asun­non olleen tyhjiä, vaik­ka oli­si­vatkin ensimyyn­nis­sä (tai hin­nanalen­nuksin?) kau­pak­si men­neet. Moni varakas miljonääri ei kuitenkaan vält­tämät­tä kaipaa/tarvitse vuokralaisia kakkos- tai kol­mosasun­toon­sa, ulko­mai­sista omis­ta­jista puhu­mat­takaan. Ris­ki ao. uuden kaupungi­nosan muo­dos­tu­mis­es­ta ns. kuolleit­ten sielu­jen kaupungi­nosak­si olisi siten ilmeinen ja argu­ment­tisi perus­taa jäytävä. 

    Poikkeuk­se­na voisi­vat toki olla sel­l­aiset asun­not tai raken­nuk­set, joiden avul­la gryn­der­it voisi­vat ehkä toteut­taa eräi­den haaveet (tai heille mah­dol­lis­es­ti annetut lupauk­set?) pil­ven­pi­irtäjän ‘taiva­so­su­ud­es­ta’, tai ainakin asuin­paikas­ta mer­i­maisemin! Olisiko heitä todel­lakin kokon­ainen kaupungi­nos­alli­nen? Eikö enem­mistön saavut­ta­mi­nen riitä? (Aiem­min olin minäkin melkoisen hyväuskoinen, mut­ta nyt olen alka­nut epäil­lä aika ajoin, kun suun­nitelmi­ae­sitel­lään vain kar­toil­la ja viis­toil­maku­vin, eikä ihmis­silmien korkeudelta.)

  111. Marko Hami­lo:
    2. Näkymät luo­teeseen peit­ty­i­sivät. Luo­teessa on Keilanie­mi korkeine taloi­neen. Nytkö pitää alkaa suo­jel­la sitä sky­lin­ea, joka kieltämät­tä varsinkin pimeäl­lä näyt­tää tosi komeal­ta pik­ki Manhattanilta? 

    2. Jos olet tuol­la seudul­la aiem­min asunut, mik­si uno­h­dat kokon­aan Koivusaaren koil­lis­ran­nan ison ruovikon lin­tu­ineen, ja mata­likot sen ympäril­lä, takana mm. Klip­pan, Pors­ta ja Leppäluoto. 

    Lauan­ta­iaa­mu­na alueel­la käy­dessäni oli ilmas­sa hie­man sumua/usvaa, eikä tuol­loin hai­tan­nut lähilu­on­non ystävää (min­ua ja mui­ta ohikulk­i­joi­ta) hiukkaakaan, että Keilaniemen raken­nuk­sia ei tuol­loin vallinneen kelin takia erot­tunut kovin hyvin. Lukuisat vesilin­nut, isokoskelot, jout­senet, telkät ja tukka­sotkat erot­tui­v­at sen sijaan eri­no­mais­es­ti, kuten myös silkkiuikut pesän­sä luona. 

    On oikeas­t­aan aika ihme, etteivät kaupun­gin (SYKEn, tai min­is­ter­iön) ympäristövi­ra­nomaiset ole tätä osaa Koivusaares­ta jo rauhoit­ta­neet. On se muuten vaan sen ver­ran upea luon­toretken kohde, ja lin­tu­ja voi siel­lä bon­gail­la kätevästi Telkkäku­jan sil­lal­ta, mis­tä tänä iltana näin vielä paikalle iltahämäris­sä liitelevän har­maa­haikaran! Ja ajat­te­les, koh­ta (jos Siemens suo!) voi tuonne joku kiin­nos­tunut tul­la paikalle metrol­la, ilman vai­h­to­ja, jopa Ruo­ho­lahdes­ta, mis­sä ei enää edes ruo­hoa tai­da kaikille (esim. koir­ille) tar­jol­la olla.

    For­tu­min tor­ni­ta­lo, mm. juhlavalais­tuk­ses­saan itsenäisyyspäivän iltana, ja mik­sei joskus muul­loinkin, voi näyt­tää komeal­ta, kun sitä riit­tävän etäältä kat­se­lee. Kata­ja­har­jun sil­lal­ta ja Koivusaar­en­tien mutkan kohdal­ta Laut­tasaa­res­sa se näkyy usein ongelmit­ta. Siel­lä kaukana se ei estä pitk­iä näkymiä helsinkiläisiltä, elleivät sit­ten satu ole­maan sen takana Keilaniemen­tiel­lä. Uole­vi taisi olla hyvinkin fik­su, kun ei aikoinaan men­nyt peit­tämään helsinkiläis­ten näkymiä, vaan raken­nut­ti tor­ni­talon­sa paljon etääm­mälle. Ehkä hän älysi, että jos tor­ni­talo­ja joutuu kat­se­le­maan liian läheltä, saa siitä vain niskansa kipeäksi.

  112. Marko Hami­lo:

    3. Riihi­lah­den rannal­ta län­teen näkymät eivät juuri muut­tuisi nähty­jen ehdo­tusten mukaan. Jos aal­lon­mur­ta­jaa min­un ehdo­tuk­seni mukaises­ti siir­ret­täisi­in eteläm­mäk­si, maise­maan tulisi pur­jevenei­den mas­to­ja. Minus­ta ne ovat hienoja. 

    Jos tarkoi­tat 25.3.2014 päivät­tyjä osayleiskaavadoku­ment­te­ja niin olet kyl­lä ere­htynyt pahasti. Niis­sähän on edelleen mukana tuo eteläisin mer­en­täyt­töalue. Se on jostain kum­man syys­tä piir­ret­ty ulot­tumaan pitkälti ohi Koivusaaren ja Hanasaaren eteläkärkien välisen lin­jan. Näin ollen se rikkoisi pahasti kau­ni­in har­monisen maiseman,jossa lähim­pänä Riihi­lahtea on toki vielä Vaskiniemi. 

    Ongel­man suu­ru­us pal­jas­tuu, kun­han muis­tamme nykyiset vaa­timuk­set raken­nusten perus­tuk­selta vaa­dit­tavas­ta korkeud­es­ta meren­pin­nas­ta. Talothan oli­si­vat siel­lä keinosaarel­la (tai ‑niemel­lä) kuin kakun päälle raken­net­tu­ja, poiketen räikeästi ympäristöstään. Etkö ole tain­nut tul­la ajatelleek­si tätä.

    Vaik­ka et ehkä enää asu­isi Kata­ja­har­jus­sa, pääs­set jatkos­sakin vaik­ka metrol­la mas­to­ja ihaile­maan. Viime kesänä oli tähän muuten val­lan eri­no­mainen mah­dol­lisu­us Helsin­gin Hieta­lahdessa, jonne suuret pur­je­lai­vat oli­vat Tall Ship Race tapah­tu­maan kokoon­tuneet. Kävitkö paikalla? 

    Ennen alus­ten saa­pumista Helsinki­in minä taas onnis­tu­in bon­gaa­maan niistä yhden täys­tak­ilo­idun merel­lä juuri tuol­ta Koivusaaren län­sipuolelta sen havait­en, vaik­ka tun­nist­a­mi­nen ei ihan onnis­tunutkaan. Toiv­ot­tavasti mah­dol­lisu­udet laivo­jen näkemiseen eivät jatkos­sa meiltä kum­mal­takaan heikkene.

    Pelkkien mas­to­jen sijaan minus­ta on kuitenkin mukavam­paa seu­ra­ta pur­jeveneil­i­jöi­den touhu­ja, niin maal­la (keväisin/syksyisin) kuin merel­läkin, varsinkin kun tuuli pullis­taa pur­jeet ja saa nuo veneet kevyesti liikku­maan, pien­im­mät opti­misti- ja Zoom8-jol­lat mukaan­lukien. Pur­je­hduskurssien aikaan niitä näkee siel­lä monas­ti paljon.

    Osayleiskaava­su­un­nitel­ma ei valitet­tavasti paljoa piit­taisi siitä, näkeekö kukaan Län­siväylän tai sen var­ren kulk­i­ja enää avomer­ta tai noi­ta pur­jeveneitä. Suun­nitelma­han pyrkii tiet­tävästi kaiketi mak­si­moimaan mer­inäköalat sinne raken­net­ta­man ehdotet­tavista asun­noista. Viis siitä peit­tyvätkö mer­inäkymät muil­ta, tun­tuu olleen suun­nitelmien ohjaa­va peri­aate. Vaikut­taa siis melkoisen itsekkäältä ja röyhkeältäkin suun­nitel­mal­ta, eikö vain?

    Niin, ja itse asi­as­sa, tuo Koivusaaren osayleiskaava­su­un­nitelma­han (25.3.2014) ajaisi vene­seu­ratkin ahtaalle. Jos venei­den talvisäi­ly­tys siir­tyy kovin pitkälle, hait­taa se venei­den kun­nos­tustöi­den tekoa ja veneilyä muutenkin. Veneilyyn kuu­luu paljon muu­takin kuin veneen lil­lim­i­nen laituripaikassaan.

  113. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: En ole lin­tu­jen kokon­ais­määrää Nur­milu­odol­la koskaan kyen­nyt tarkasti laske­maan, mut­ta lauan­taina 12.4. Koivusaaren siir­tolohka­reen suunnal­ta otta­mas­sani val­oku­vas­sa näkyi siel­lä Nur­milu­odol­la ole­van ainakin 12 haahkaa. Sen voin myös tode­ta, että kyl­lä siel­lä niitä lokke­jakin oli, selvästi enem­män kuin vain “jokunen”. Muista lin­nuista luodol­la ja sitä ympäröivil­lä kivil­lä ja vedessä (tai sukel­luk­sis­sa) nyt puhu­mat­takaan. Vaikut­taa vähän siltä, kuin pyrk­isit jostain kum­man syys­tä vähät­telemään lin­tu­jen määrää Nur­milu­odol­la tai sen ympäristössä.

    Ei tarvitse vähätel­lä, tuo on vähän. 

    Jos olet tuol­la seudul­la aiem­min asunut, mik­si uno­h­dat kokon­aan Koivusaaren koil­lis­ran­nan ison ruovikon lin­tu­ineen, ja mata­likot sen ympäril­lä, takana mm. Klip­pan, Pors­ta ja Leppäluoto.

    Siel­läkin on mata­likko­ja, joiden tun­tu­mas­sa näkyy usein silkkiuikku­ja, telkkiä ja koskeloi­ta. Niitä on sit­ten koivusaare­lais­ten muka­va kat­sel­la koti­saaren­sa ran­noil­ta. Sinne ne saaret jäävät paikalleen. Mitään bio­di­ver­si­teet­ti-hotspo­tia ei tuol­la kuitenkaan ole. Se on Laajalahdella.

  114. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Jos tarkoi­tat 25.3.2014 päivät­tyjä osayleiskaavadoku­ment­te­ja niin olet kyl­lä ere­htynyt pahasti. Niis­sähän on edelleen mukana tuo eteläisin mer­en­täyt­töalue. Se on jostain kum­man syys­tä piir­ret­ty ulot­tumaan pitkälti ohi Koivusaaren ja Hanasaaren eteläkärkien välisen lin­jan. Näin ollen se rikkoisi pahasti kau­ni­in har­monisen maiseman,jossa lähim­pänä Riihi­lahtea on toki vielä Vaskiniemi. 

    Ongel­man suu­ru­us pal­jas­tuu, kun­han muis­tamme nykyiset vaa­timuk­set raken­nusten perus­tuk­selta vaa­dit­tavas­ta korkeud­es­ta meren­pin­nas­ta. Talothan oli­si­vat siel­lä keinosaarel­la (tai ‑niemel­lä) kuin kakun päälle raken­net­tu­ja, poiketen räikeästi ympäristöstään. Etkö ole tain­nut tul­la ajatelleek­si tätä.

    Vaik­ka et ehkä enää asu­isi Kata­ja­har­jus­sa, pääs­set jatkos­sakin vaik­ka metrol­la mas­to­ja ihaile­maan. Viime kesänä oli tähän muuten val­lan eri­no­mainen mah­dol­lisu­us Helsin­gin Hieta­lahdessa, jonne suuret pur­je­lai­vat oli­vat Tall Ship Race tapah­tu­maan kokoon­tuneet. Kävitkö paikalla? 

    Ennen alus­ten saa­pumista Helsinki­in minä taas onnis­tu­in bon­gaa­maan niistä yhden täys­tak­ilo­idun merel­lä juuri tuol­ta Koivusaaren län­sipuolelta sen havait­en, vaik­ka tun­nist­a­mi­nen ei ihan onnis­tunutkaan. Toiv­ot­tavasti mah­dol­lisu­udet laivo­jen näkemiseen eivät jatkos­sa meiltä kum­mal­takaan heikkene.

    Pelkkien mas­to­jen sijaan minus­ta on kuitenkin mukavam­paa seu­ra­ta pur­jeveneil­i­jöi­den touhu­ja, niin maal­la (keväisin/syksyisin) kuin merel­läkin, varsinkin kun tuuli pullis­taa pur­jeet ja saa nuo veneet kevyesti liikku­maan, pien­im­mät opti­misti- ja Zoom8-jol­lat mukaan­lukien. Pur­je­hduskurssien aikaan niitä näkee siel­lä monas­ti paljon.

    Osayleiskaava­su­un­nitel­ma ei valitet­tavasti paljoa piit­taisi siitä, näkeekö kukaan Län­siväylän tai sen var­ren kulk­i­ja enää avomer­ta tai noi­ta pur­jeveneitä. Suun­nitelma­han pyrkii tiet­tävästi kaiketi mak­si­moimaan mer­inäköalat sinne raken­net­ta­man ehdotet­tavista asun­noista. Viis siitä peit­tyvätkö mer­inäkymät muil­ta, tun­tuu olleen suun­nitelmien ohjaa­va peri­aate. Vaikut­taa siis melkoisen itsekkäältä ja röyhkeältäkin suun­nitel­mal­ta, eikö vain?

    Niin, ja itse asi­as­sa, tuo Koivusaaren osayleiskaava­su­un­nitelma­han (25.3.2014) ajaisi vene­seu­ratkin ahtaalle. Jos venei­den talvisäi­ly­tys siir­tyy kovin pitkälle, hait­taa se venei­den kun­nos­tustöi­den tekoa ja veneilyä muutenkin. Veneilyyn kuu­luu paljon muu­takin kuin veneen lil­lim­i­nen laituripaikassaan.

    Venei­den talvisäi­ly­tyk­sen pois­t­a­mi­nen on kur­ja jut­tu näille seu­roille. Jos tarkoi­tat tätä

    http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/Havainnekuva_kannella_netti_1.jpg

    niin on tot­ta, että näkymä kaven­tuu Hanasaaren itäpuolel­la suun­nas­sa SSE ehkä noin 20 asteel­la niiden näkökul­mas­ta, jot­ka menevät siitä 80 km/h eli aiem­pi kak­si sekun­tia avomer­i­maise­maa muut­tuu yhdek­si sekunniksi. 

    Toisaal­ta sit­ten 4000 asukas­ta ja kaik­ki jot­ka saaren läpi kulke­vat pyöräl­lä tai jalka­isin saa­vat main­iot maise­mat ran­noil­ta, jot­ka ovat julkisia.

    Näin isot lai­vat ystävän pur­jeve­neestä käsin, kiitos kysymästä. Sin­un kan­nat­taa jatkos­sa käy­dä vaik­ka Koivusaaren eteläkär­jessä ihaile­mas­sa maisemia, jot­ka ovat taa­tusti parem­mat kuin nyt Koivusaaren ja Hanasaaren välis­sä. Pär­jäät myös ilman kuulosuojaimia.

    Sieltä Riihi­lah­den ja Vask­iniemen suun­nas­ta raken­nus­mas­sat peit­täi­sivät vain nyky­istä Koivusaar­ta, lähin­nä sora­mont­tua jol­la talvisäi­lytetään veneitä. Ain­oa osa suun­nitel­maa, jol­la on edes vähäisiä aidosti kiel­teisiä vaiku­tuk­sia, on tuo lounainen täyt­tö­maalle raken­net­ta­va “sor­mi”. Ehkä sen voisi jät­tää pois, jos itse saarelle raken­netaan pil­ven­pi­irtäjiä aivan metroase­man viereen?

  115. Osmo Soin­in­vaara: «

    Kävin eilen, 18.4. Koivusaa­res­sa, jälleen ker­ran enkä oikein ymmär­rä, mik­si halu­at ylläpitää tuo­ta, lähin­nä Län­siväylä-kaistalet­ta ja metrotyö­maa-aluet­ta luku­unot­ta­mat­ta, suurelta osin virheel­listä mielikuvaa?

  116. Marko Hami­lo:
    1) Venei­den talvisäi­ly­tyk­sen pois­t­a­mi­nen on kur­ja jut­tu näille seuroille.
    2) Jos tarkoi­tat tätä
    http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/Havainnekuva_kannella_netti_1.jpg
    niin on tot­ta, että näkymä kaven­tuu Hanasaaren itäpuolel­la suun­nas­sa SSE ehkä noin 20 asteel­la niiden näkökul­mas­ta, jot­ka menevät siitä 80 km/h eli aiem­pi kak­si sekun­tia avomer­i­maise­maa muut­tuu yhdek­si sekunniksi. 

    3) Toisaal­ta sit­ten 4000 asukas­ta ja kaik­ki jot­ka saaren läpi kulke­vat pyöräl­lä tai jalka­isin saa­vat main­iot maise­mat ran­noil­ta, jot­ka ovat julkisia.

    4) Näin isot lai­vat ystävän pur­jeve­neestä käsin, kiitos kysymästä. 

    5) Sin­un kan­nat­taa jatkos­sa käy­dä vaik­ka Koivusaaren eteläkär­jessä ihaile­mas­sa maisemia, jot­ka ovat taa­tusti parem­mat kuin nyt Koivusaaren ja Hanasaaren välis­sä. Pär­jäät myös ilman kuulosuojaimia.

    6) Sieltä Riihi­lah­den ja Vask­iniemen suun­nas­ta raken­nus­mas­sat peit­täi­sivät vain nyky­istä Koivusaar­ta, lähin­nä sora­mont­tua jol­la talvisäi­lytetään veneitä. 

    7) Ain­oa osa suun­nitel­maa, jol­la on edes vähäisiä aidosti kiel­teisiä vaiku­tuk­sia, on tuo lounainen täyt­tö­maalle raken­net­ta­va “sor­mi”. Ehkä sen voisi jät­tää pois, jos itse saarelle raken­netaan pil­ven­pi­irtäjiä aivan metroase­man viereen? 

    Eri lauseiden/kohtien jaot­telu numeroin­tei­neen yllä on kom­men­toi­jan tekemä.

    1) Se ei ole kur­ja jut­tu pelkästään asianomaisille seu­roille, vaan myös paljon laa­jem­malle joukolle ihmisiä, ja itse asi­as­sa myös Helsin­gin merel­lisyy­delle. Merel­lisyy­teen kuu­lu­vat mm. veneitään vesil­le­laskua ja kesän pur­je­hduskaut­ta varten kun­nos­ta­vat (ja syksyl­lä talviteloille lait­ta­vat) veneil­i­jät kaupun­gin ranta-alueil­la. Se, joka ei tätä ymmär­rä, omaa mielestäni yksipuolisen käsi­tyk­sen veneilystä ja Helsin­gin merel­lisyy­destä (uno­htaen mm. kaupunkimme vaaku­nan, jos­sa vene on kuvat­tu kru­u­nun alla, kuin hallinnon eri­tyisessä suo­jeluk­ses­sa olevana!)

    2) Miten ihmeessä voit väit­tää, että avomer­i­maise­maa olisi nyt kak­si sekun­tia? Lentokoneel­lako siel­lä Län­siväylää pitkin luulet ihmis­ten liikku­van? (300–400 m / 2 s = 150–200 m/s = 540–720 km/h) Aikamoinen lentoli­ikenne, kun
    tule­vaisu­u­den ske­naar­i­on 78 000 ajopeliä siel­lä suhahtelisi!

    Upeaa maise­maa Helsinki­in tuo­ta reit­tiä pitkin tul­lessa voi esimerkik­si tur­isti bus­sis­saan ihail­la lyhim­mil­läänkin noin 20 sekun­nin ajan. Jos on enem­män liiken­net­tä ja eten­e­m­i­nen hidas­tuu, on aikaa vielä enemmän. 

    (Jos tarkoitit sekun­neil­la kaarisekun­te­ja, eli kul­mamit­taa, olet sil­loinkin ihan hakoteil­lä, sil­lä niitä on yhdessä asteessa peräti 3600 kpl.) 

    3) 4000 asukas­ta (tarkoi­tatko asun­non osta­jia? se on eri asia kuin asukas tai tuloveron mak­sa­ja) eivät käsit­täk­seni SAA mitään, vaan hei­dän on asun­to saadak­seen siitä mak­set­ta­va, elleivät sit­ten gryn­der­it ole jo ääniä Koivusaaren rak­en­tamista puolta­maan jotain muu­ta lupaa­mal­la han­kki­neet. Mah­datko tun­tea pur­je­hti­joiden lisäk­si päte­viä tutkivia journalisteja?

    Koivusaaren läpi jalan tai pyöräl­lä kulke­vat eivät myöskään SAA mitään main­ioi­ta maisemia ran­noil­ta, sil­lä heil­lä jo on sellaiset!

    Työ­matkaansa kulke­vat tuskin tule­vat kulke­maan pitkin suun­nitel­man (25.3.2014) mukaisen polveil­e­van rantare­itin kaut­ta, vaan arvosta­vat suorem­pia reit­te­jä, joi­ta ovat myös tot­tuneem­pia käyt­tämään. Nämäkin reitit menevät ihan mutkalle, niin etelässä kuin pohjoises­sakin, jos suun­nitel­ma (25.3.2014) toteutetaan. Ehkä KSV:n tuor­eim­man suun­nitel­man tarkoi­tus onkin lisätä pol­jet­tavaa matkaa, pyöräi­ly­hän kun on kuulem­ma ter­veel­listäkin (Län­siväylän vieressä?). 

    4) No comments

    5) Eteläisin kär­ki on tietääk­seni rauhoitet­tu, eikä mieleeni tulisi liikkua siel­lä nyt lin­tu­ja häir­it­semässä. Kuu­lo­suo­jaimia en ole tuol­la tarvin­nut, enkä ole niitä lin­nuil­lakaan nähnyt.

    Maise­masek­tori kaakkoon (avomerelle, jos­sa lai­vat liikku­vat) väliltä Hanasaari-Koivusaari on upea mm. siitä syys­tä että sen molem­min puolin on saaria ja niemiä vuoron­perään eri etäisyyk­sil­lä: Koivusaari vasem­mal­la, Tiirasaari oikeal­la, Län­si­u­la­pan­nie­mi vasem­mal­la, Käärmelu­odot oikealla …
    Koivusaaren rak­en­t­a­mi­nen peit­täisi yli puo­let tästä sek­torista, ja rikkoisi lisäk­si tök­erösti maise­mallisen harmonian.

    6) Tähän en voi muu­ta tode­ta kuin että et tai­da tun­tea Koivusaar­ta ja sen ympäristöä. 

    7) “Sormi­a­han” on tuos­sa 25.3. päivä­tyssä suun­nitel­mas­sa ikään kuin amee­bas­sa, ks.esim. “http://en.wikipedia.org/wiki/File:Amoeba_%28PSF%29.svg”.
    Niistä “sormista” jokainen peit­tää maise­maa johonkin suun­taan. Vaikenet tyystin saaren pohjoisen osan nimekkeistä (tai “sormista”). Ne vas­ta maise­masek­to­ria NWW‑N nykyis­es­tä kaven­taisi­vatkin, mut­ta mm. sen täytön (louhetta/soraa/hiekkaa/betonia/terästä/lasia) 3–3.5 metriä meren­pin­nas­ta ylöspäin) alle jäävän ruovikon ja ja mata­likon sekä niihin tukeu­tu­van eliöstön eli­nalueen totaa­li­nen hävit­tämi­nen se vas­ta haitalli­nen teko olisi, minkä tietänet itsekin. 

    En ole juristi, tai ympäristöalan asiantun­ti­ja, mut­ta maal­likon mielestä tuol­laisen mer­en­täyt­tö­touhun luulisi täyt­tävän jo ympäristörikok­sen tun­nus­merk­it. Sel­l­aisen rikok­sen jäl­keen ei taitaisi enää Telkkäku­jal­ta telkkiä nähdä, eikä muuten näk­isi Porstaa eikä Leppäluotoakaan.

    Miten olisi, jos palaisit pil­ven­pi­irtäjistä takaisin(?) pil­vilin­noi­hin. Niistä on yleen­sä vähem­män hait­taa kuin yliko­rkeista raken­nuk­sista, joista talvisin tip­pu­va lumi ja jää voivat olla vaarak­si ympäristölleen. Mahtipon­tista pil­ven­pi­irtäjää tai asuin­raken­nuk­sia parem­min saat­taisi Koivusaa­reen sopia jopa tyy­likäs Guggenheim-museo!

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuinka­han mon­ta turtis­tia vuodessa käy nyt Koivusaar­ta ihaile­mas­sa – tuo­ma moot­toriten melu­aluet­ta? Pahem­min pilat­tua saar­ta on vaikea Suomen­lahdelta löytää. 

    Osmo.
    Tiedok­sesi vain, että sain tänä aamu­na val­oku­vat­tua mm. har­maa­haikaran lentoon­lähdön Vask­i­lah­den­salmen rannal­ta (2valokuvaa) ja lukuisia mui­ta val­oku­via siel­lä Koivusaaren vesil­lä, mm. silkkiuikuista ja muista vesilin­nuista poikasi­neen. Yksit­täisel­lä merimet­sol­la ei sel­l­aista seuras­saan kuitenkaan ollut. Ei tuo Koivusaari ole mielestäni lainkaan niin pahasti pilat­tu saari, kuin kom­men­tis­tasi voisi päätellä.

  118. Marko Hami­lo: Tuo suo­jel­tu alue Koivusaa­res­sa var­maankin voitaisi­in jät­tää sil­len­sä. Oleel­lista oli kuitenkin se, että tuol­la käy hyvin har­voin kukaan, kos­ka siinä aivan vier­essä Karhusaa­res­sa, Hanasaa­res­sa ja Län­si­u­la­pan­niemel­lä on paljon enem­män mukavia ja rauhal­lisia löhöi­ly­paikko­ja. Toki se voi olla jonkun yksilön man­sikka­paik­ka juuri sik­si, että siel­lä saa var­masti olla rauhas­sa muil­ta ihmisiltä. 

    Kiitos vinkistäsi, jon­ka muistin sat­tumoisin tänä aamu­na, minkä jäl­keen päätin löhöi­lyn sijaan (sitä kun en juuri har­ras­ta) lähteä kat­so­maan, joko ne Koivusaaren man­sikat oli­si­vat kyp­siä. Ja oli­vathan ne, vaik­ka suurin osa oli vielä raak­ilei­ta! Aamul­la ottamis­tani val­oku­vista tuli vähän harmil­lis­es­ti osin epä­tarkko­ja, joten toistin kuvaus­retken vielä illansuussa. 

    Saa nähdä, miten nopeasti nuo lop­ut ahoman­sikat siel­lä Koivusaa­res­sa kyp­syvät ja/tai sieltä ns. parem­pi­in sui­hin katoa­vat! Yhden näkemäni jänön (tai rusakon) lisäk­si ainakin lin­tu­ja paikalla riitti.

  119. Osmo Soin­in­vaara: Miten ajat­telit vielä saa­da tuol­laiset gal­le­ri­at kan­nat­ta­maan? Ne toimi­vat vain kaupun­gin kävelyvyöhykkeellä. 

    Osmo, oletko jo eht­in­ut lukea lehdestä, kuin­ka moni kävi Kuu­sisaa­res­sa, Didrich­s­enin gal­le­ri­as­sa viime sun­nun­taina päät­tyneessä näyt­telyssä? Yli 70 000. Ja hyvin suuri osa heistä tuli paikalle bus­seil­la, mitä olin itsekin aiem­min todis­ta­mas­sa ihan omin silmin. Osa tuli myös jalan ja jotkut fil­lareil­lakin. Väki odot­ti sisään­pääsyä siel­lä jonos­sa, jopa ulkona, talvisäässä. 

    Osmo, sin­un ei ehkä kan­na­ta ryhtyä taide­gal­ler­ian tai ‑museon pitäjäk­si! Ei ehkä edes Koivusaa­res­sa, joka muuten oli esil­lä tänään (kat­so HS/4.2.2015/sivu B2-B3) yht­enä, mielestäni hyvinkin var­teenotet­ta­vana ehdokkaana uuden suuren Tieteen ja tekni­ikan museon sijoituspaikaksi. 

    Tuos­s­apa kun saisi yhdis­tet­tyä esimerkik­si val­oisat, lasi­seinäiset, H‑kirjaimen muo­toisen museon käytävät, katet­tuun Län­siväylän ylit­tävään museon osaan ja vau-arkkite­htu­uri­in, joka säästäisi mm. saaren ruovikot, ja tar­joaisi upeat puit­teet, sekä esteet­tömän pääsyn hissil­lä suo­raan museoon huonojalkaisillekin. 

    Pur­je­hti­jatkin ehkä kiit­täi­sivät, kun heitä ei tarvit­sisi siltä alueelta pois hätis­tel­lä. Jokin tuol­lainen saat­taisi taitavasti toteutet­tuna olla samal­la alkysysäys Helsin­gin bule­vardis­oin­nille, eikä estäisi nyky­is­ten, suht’ SUORIEN ja sik­si toimivien, kevyen liiken­teen väylien käyt­töä. Sehän voisi ideana jopa toimia! 

    Vau!

    1. Minäkin kävin Munch-näyt­telyssä. Hieno! Jos tuo gal­le­ria olisi ollut Töölön­lahdel­la, kävi­jöitä olisi ollut puoli miljoonaa.

  120. Osmo Soin­in­vaara:
    Minäkin kävin Munch-näyt­telyssä. Hieno! Jos tuo gal­le­ria olisi ollut Töölön­lahdel­la, kävi­jöitä olisi ollut puoli miljoonaa. 

    Olen samaa mieltä (ainakin ensim­mäis­es­tä asi­as­ta)! Veikkaan silti, että jos se gal­le­ria ja näyt­te­ly olisi ollut Koivusaa­res­sa, upeas­sa, ilma­van tilavas­sa, mod­ernissa, parhaan vau-arkkite­htu­urin luo­muk­ses­sa, mis­sä olisi esim. isot ikku­nat län­teen päin, olisi kävi­jöitä voin­ut olla ehkä vieläkin enem­män kuin Töölön­lah­den ran­nal­la, ehkä jopa miljoona, varsinkin, jos gal­ler­ian lisäk­si siel­lä olisi lisäk­si se tekni­ikan museo. Jokaiselle jotakin!

    Pitää näet olla usei­ta eri­laisia houkut­timia. Pelkkä saavutet­tavu­us ei aina riitä. Jos et usko niin kat­so vaik­ka täältä: “http://www.ateneum.fi/fi/picasso-näyttelyssä-314755-kävijää”. (Ateneum, Helsin­gin rautatiease­man vier­essä, lie­nee ainakin saavutet­tavu­udeltaan yksi Helsin­gin parhaista paikoista.)

  121. Osmo Soin­in­vaara:
    Minäkin kävin Munch-näyt­telyssä. Hieno! Jos tuo gal­le­ria olisi ollut Töölön­lahdel­la, kävi­jöitä olisi ollut puoli miljoonaa. 

    Kävi­jämäärä riip­punee ainakin osit­tain gal­ler­ian tai­dos­ta houkutel­la kävi­jöitä paikalle. Yleisön kiin­nos­tuk­sen herät­tämi­nen on var­maankin onnis­tu­misen ensim­mäi­nen edellytys. 

    Siel­lä Töölön­lah­den suun­nal­la voi olla muitakin, kil­paile­via houku­tuk­sia aika lähel­lä, mikä voi vähen­tää esim. jonkin kävi­järyh­män osu­ut­ta. Alan parhaat taita­jat osan­nevat löytää ja hyö­dyn­tää paikan syn­er­gia- tai muut hyödyt, muul­loinkin kuin äitien­päivisin, Elt­sun ajo­jen aikaan. 

    Entäpä, jos joku organ­isoisi vaikka­pa uudet “Län­siväylän La Veloci­pede ‑ajot”, lähtö­paik­ka Kiven­lahdessa ja maali vaik­ka Koivusaaren kohdal­la? (Tieo­su­us tuol­loin sul­jet­tuna, tot­takai!) Kisat voisi­vat alkaa pyöräk­il­pailu­na, jatkua muu­ta­mas­sa eri sar­jas­sa ja päät­tyä vaikka­pa hevoset­tomien vaunu­jen kil­pailu­un! Suo­sio olisi taat­tu. Mik­sei kukaan ole tätä aiem­min keksinyt, vai onko Helsin­ki tai Espoo jo kieltänyt?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.