Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.4.2014

Koivusaari

Esi­tys hyväksyt­ti­in muu­tok­sit­ta, mut­ta ase­makaavoituk­sen ohjeek­si hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti kak­si min­un esit­tämääni lisäys­tä. Niiden mukaan ase­makaavoituk­sen yhtey­dessä tutk­i­taan mah­dol­lisu­ut­ta lait­taa moot­tori­tieli­it­tymä vähän inhimil­lisem­pään kokoon sekä sitä, voisiko raken­nuste­hokku­ut­ta lisätä kaavaillusta.

Risteyk­sen vaa­ti­man alueen pienen­tämi­nen edel­lyt­täisi, että Län­siväylän luok­i­tus­ta alen­net­taisi­in maantiek­si tai kaduk­si. Tähän tarvi­taan val­tio­val­lan myötä­vaiku­tus­ta. Tehokku­u­den nos­t­a­mi­nen taas tarkoit­taisi selvästi korkeampia talo­ja. Aika paljon on tul­lut palautet­ta, että Koivusaa­reen tor­nit sopi­si­vat. Ne voisi­vat olla vähän kau­ni­impia kuin Keilaniemessä.

Kivi­nok­ka

Pan­ti­in pöy­dälle viikok­si. Hieno suun­nitel­ma, täy­tyy sanoa. Esit­telyssä kävi ilmi, että kevyen liiken­teen väylä on todel­la tarkoi­tus ohja­ta siir­to­la­pu­u­tarha-alueen läpi. Olen siis turhaan syyt­tänyt siir­to­la­pu­u­tarhaa kohtu­ut­toman este­vaiku­tuk­sen aiheut­tamis­es­ta. (Siir­to­la­pu­u­tarha-aluei­den tyly maine ulkop­uolisil­ta sul­jet­tuna alueena taitaa olla peräisin pääosin Marjaniemestä.)

Ihmettelin, mik­si kaavail­tu kevyen liiken­teen väylä on laitet­tu luo­maan yhtey­det Kulosaaren metroalueen kauem­malle sisäänkäyn­nille. Lähempi on 200 metriä lähempänä. Nyt se on tosin jostain syys­tä suljettu.

Minä olisin valmis rak­en­ta­maan pait­si ne yleiskaa­va-alueen ulkop­uolelle lähel­lä Itäväylää kaavail­lut alueet, joitakin siinä lähel­lä ole­via aluei­ta, jot­ka ovat käve­ly­matkan päässä met­ros­ta. Muuten tämä pitäisi jät­tää virk­istysalueek­si kom­pen­soimaan voimakkaasti tiivistyvää kaupunkirakennetta.

En ymmär­rä aja­tus­ta sijoit­taa alueelle yhä lisää kesä­ma­jo­ja. Ongel­mana on pikem­minkin, että majat val­taa­vat alueesta pääosan niin, että yleiselle virk­istysalueelle jää aika vähän tilaa.   Toki, jos mökkien välis­sä on tyhjiä kohtia, sinne, mut­ta ei mökkialueen laajenemista.

Vuosaaren monipolt­toainevoimala

Tämä kaavoite­taan optiok­si. Rak­en­tamis­es­ta ja sijain­nista ei ole päätöstä. Toinen vai­h­toe­hto on  muun­taa Hanasaaren voimala sel­l­aisek­si, että siinä voidaan polt­taa haket­ta, mut­ta siinä on suuria kaupunki­rak­en­teel­lisia ongelmia. Aluet­ta tarvi­taan asun­to­tuotan­toon eikä Som­pasaaren ja Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkay­htey­det ole oikein sopu­soin­nus­sa haket­ta tuovien laivo­jen kanssa.

(Jos Hanasaaren voimala säi­lytetään, polt­toainet­ta tuo­vat lai­vat voisi­vat purkaa lastin­sa vaik­ka Vuosaa­res­sa, jos­sa ne las­tat­taisi­in pienem­pi­in aluk­si­in, jot­ka mah­tu­vat seit­semän metriä korkean sil­lan ali. Näitä on Kes­ki-Euroop­pa täynnä.)

Kos­ka esit­telyssä ker­rot­ti­in, kuin­ka paljon hiilid­iok­sidipäästöt vähenevät, kun kivi­hi­ili kor­vataan hak­keel­la, on pakko loogisu­u­den nimis­sä huo­maut­taa, etteivät ne vähene peri­aat­teessa lainkaan. Nuo voimalat toimi­vat päästökaup­pasek­to­ril­la, joten jokainen hiilid­iok­sidi­ton­ni, jon­ka ne säästävät, siir­tyy Euroopas­sa jon­nekin muualle.  Päästöoikeuk­sien hin­ta ale­nee sen ver­ran, että joku muu lykkää siir­tymistä pois kivi­hi­ilestä. Tämä tietysti sil­lä ole­tuk­sel­la, että päästökaup­paa ei ryhdytä romut­ta­maan ja oikeuk­sien nykyi­nen hin­ta nousee edes vähän.

(Jos EU tekee niin kuin minus­ta pitäisi tehdä ja aset­taa päästöoikeuk­sille min­im­i­hin­nan, sil­loin asetel­ma muut­tuu ja todel­lista säästöä syn­tyy, mut­ta siis jos.)

Silti tuol­lainen voimala kan­nat­taa rak­en­taa, kos­ka hiilel­lä ei ole tule­vaisu­ut­ta. EU on luvan­nut vähen­tää päästöjä merkit­tävästi ja tämä lupaus voi vielä kiristyä. Päästöoikeuk­sien hin­ta tulee nouse­maan huo­mat­tavasti, jol­loin hiilen polt­to käy kan­nat­ta­mat­tomak­si puuhun ver­rat­tuna. Tämä investoin­ti on siis ajan myötä taloudel­lis­es­ti järkevä. Ei sinän­sä olisi ilmas­ton kannal­ta mitään vikaa siinä, että Vuosaaren voimala toimisi hiilel­lä niin kauan kun se kan­nat­taa ja siir­ty­isi hak­keeseen, kun päästöoikeuk­sien hin­ta on nous­sut korkeaksi.

En ole var­ma, että Vuosaaren voimala tulee käyt­tämään koti­maista polt­toainet­ta, kos­ka sitä ei kan­na­ta rah­da­ta Helsinki­in vaikka­pa Kes­ki-Suomes­ta, vaan käyt­tää Jyväskylässä. Sama päästökaup­pa lopet­taa myös turpeen käytön ja koti­mais­es­ta puus­ta tulee pulaa. Sata­makaupunkien on logis­tis­es­ti järkevää käyt­tää tuon­tipolt­toainet­ta ja han­kkia koti­maista poltet­tavaa vain lähietäisyydeltä.

Liiken­teen pitkän aikavälin kehittämismahdollisuuksia 

Merkit­ti­in tiedok­si. Keskustelu kos­ki vain Val­lialan­laak­soa. Viimek­si ratikkay­hteys kaa­tui, kos­ka se oli äänestet­ty tak­tis­es­ti väliäänestyk­sis­sä ulos ja jäl­jelle jäi vain bus­seillekin avat­ta­va yhteys, joka kaa­tui. Ratikkay­hteys on vält­tämätön. Se tuot­taa joukkoli­iken­teen käyt­täjille aikasäästöjä 200 000 tun­tia vuodessa. Se on aika paljon suh­teutet­tuna nyt vaik­ka niihin siir­to­la­pu­u­tarhama­joi­hin, joiden rauhaa ratik­ka vähän häiritsee.

Minus­ta viras­to voisi osal­lis­tua akti­ivisem­min julkiseen keskustelu­un ja oikoa vääriä tieto­ja, joil­la tätä laskel­maa yritetään hor­jut­taa. Mukana ovat myös ne ratikan käyt­täjät, jot­ka käyt­täi­sivät välipysäkke­jä, jos ratik­ka pan­taisi­in kulke­maan ole­vaa katu­verkkoa pitkin.

 

66 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.4.2014”

  1. Paljonko on ‘aika paljon’, jos se suh­teutetaan siihen palaut­teen määrään, joka on Koivusaaren mer­en­täyt­tö- ja rakan­tamis­sun­nitel­maa vastustavaa?

    Osmo, olen ymmärtänyt että vihreät ovat lähidemokra­t­ian kan­nat­ta­jia. Kuu­lutko sinä vihreisi­in vai ns. betonipuolueeseen tai sorakeis­arei­den klaaniin?

  2. Se on ollut Kivi­nok­ka-liik­keen aja­tus, että lisää mökke­jä sijoitet­taisi­in nimeno­man ole­mas­sa ole­vien mökkien lomaan, sinne mah­tuu vielä. Ja mökkien lomaan ei oikein mitään muu­ta toim­intaa saa järkevästi. Ja lisämökeil­lä alueen käyt­töaste kasvaa.

  3. En ole var­ma, että Vuosaaren voimala tulee käyt­tämään koti­maista polt­toainet­ta, kos­ka sitä ei kan­na­ta rah­da­ta Helsinki­in vaikka­pa Kes­ki-Suomes­ta, vaan käyt­tää Jyväskylässä.

    HELENin aja­tus on siis, että jos­sain tyyli­in Piek­samäel­lä olisi ter­mi­naali, jos­sa hake tai mikä lie las­tat­taisi­in junaan ja ajet­taisi­in sil­lä Vuosaa­reen. Äkkiseltään tämä kuu­lostaa ihan kan­nat­taval­ta. Se parem­pi vas­ta-argu­ment­ti on, että tuon hak­keen voisi polt­taa siel­lä jossain.

  4. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Paljonko on ‘aika paljon’, jos se suh­teutetaan siihen palaut­teen määrään, joka on Koivusaaren mer­en­täyt­tö- ja rakan­tamis­sun­nitel­maa vastustavaa? 

    Jos riit­tävä syy olla rak­en­ta­mat­ta jotain on että sitä on vas­tustet­tu, niin voidaan yksinker­tais­taa asioi­ta ihan vaan aset­ta­mal­la maan­laa­juinen raken­nuskiel­to. Käsit­täk­seni demokra­ti­aan kuu­luu että kaik­ki saa­vat sanoa san­ot­ta­vansa, ja sit­ten päätetään.

  5. No, mitenkäs olisi hak­keen sijas­ta bio­hi­ilen (ja torre… mikäseny­to­likaan yms.) käyt­tö? Nykyiset voimalat voisi käyt­tää lop­pu­un saak­ka, bio­hi­ilet (yms.) voisi käsitel­lä aika pitkälle täysin samoil­la vehkeil­lä kuin kivi­hi­ilen eikä voimalan viereen varas­toitu polt­toaine kir­jaimel­lis­es­ti mätänisi käteen.

    Tietysti, jos dog­maat­tis­es­ti ain­oa oikea ratkaisu on rah­da­ta haket­ta toiselta puolelta maa­pal­loa, niin sit­ten­pä niin var­maankin tehdään…

    Joskus tule­vaisu­udessa kir­joite­taan taa­tusti uusi ver­sio hölmöläis­ten tari­noista ja niis­sä hölmölä on tot­ta kait EU suurimpi­en pöljien löy­tyessä Euroopan par­la­men­tista. Tämän hölmölän tol­loin per­he löy­tyy kylän syr­jäisim­mästä nurkas­ta ja tok­i­han tämä suo­ma­lais­ten pop­poo ilomielin polt­taa oman ait­tansa, navet­tansa ja tupansa ihan vaan sen takia, että muut hölmöläläiset kuvit­tel­e­vat sen hätistävän met­sän­ra­jas­sa möri­sevän hiilipeikon muualle.

  6. OS: “Pan­ti­in pöy­dälle viikok­si. Hieno suun­nitel­ma, täy­tyy sanoa.”

    Tarken­taisitko vielä, kumpaa suun­nitel­maa tarkoitit: kivi­nokkalais­ten virk­istysalue­vai­h­toe­htoa vai viras­ton esittämää?

    1. Viras­ton esit­tämä suun­nitel­ma on hieno, mut­ta se ei tarkoi­ta vielä, että Kivi­nokkaan pitäisi ohja­ta rak­en­tamista. Vihrei­den kan­ta on virk­istysaluekäytön puolella.

  7. Hanasaa­reen polt­toainet­ta tuo­vat lai­vat voisi­vat purkaa lastin­sa Vuosaa­res­sa, jos­sa ne las­tat­taisi­in pienem­pi­in aluk­si­in, jot­ka mah­tu­vat seit­semän metriä korkean Kru­unuvuoren sil­lan ali. 

    Halvem­mak­si tulisi harki­ta Laa­jasa­lon matkus­ta­jien las­taus­ta proomui­hin, jol­loin sil­taa ei tarvit­taisi ollenkaan. Proomul­la kulk­i­si­vat myös polkupyörät hyvin. Polkupyörät­tömät asukkaat voisi­vat kulkea Hert­toniemen kaut­ta metrolla.

  8. Kaupunkisu­un­nitelu­vi­ras­to pystyy kyl­lä tuot­ta­maan mitä tahansa laskelmia, jot­ka tuke­vat hei­dän suur­ta unel­maansa Vallilan­laak­son puis­ton halkai­sev­as­ta joukkoli­iken­nekadus­ta ja myöhem­min liiken­teen poikit­taisväylästä. Ja voihan siinä puis­tossa ajel­lessa joku min­u­ut­ti säästyäkin.

    Näi­den tilaus­tutkimusten lisäk­si asi­aa olisi ollut help­po tutkia myös käytän­nössä. Mik­si Ara­bi­an ja Pasi­lan yhdis­tävää lin­jaa Sturenkadun ja Mäkelänkadun ole­mas­saol­e­van yhtey­den kaut­ta ei ole halut­tu edes kokeilla?

  9. Jos pitäisi vali­ta tästä kaupungista vain yksi uud­is­raken­nusko­hde, jota vas­tus­taa, se olisi juuri Kivi­nok­ka. Mik­si juuri Kivi­nok­ka, kun tun­tuu siltä että Helsingis­sä on vaik­ka mil­lä mital­la maise­mallis­es­ti, virk­istyk­sel­lis­es­ti ja kult­tuuri­ar­voil­taan yhden­tekevää nokkos­ta kas­vavaa pusikkoa. Tai muuten vain vähempiar­voisia viheralueita.

    Kuu­lun myös niihin jot­ka ihmettelevät sitä mik­si Kulosaaren ja Siil­i­tien metroasemille raken­net­ti­in kalli­it ylimääräiset uloskäyn­nit, joi­ta kuitenkin saa käyt­tää vain hätäti­lanteessa? Parhaim­mil­laan joukkoli­iken­teen käyt­täjän päivit­täiset käve­ly­matkat kas­va­vat puolel­la kilo­metril­lä tuon vuok­si. Jol­lakin fik­ti­ivisel­lä henkilöl­lä, joka kulk­isi päivit­täin Siil­i­tien ja Kulosaaren väliä, ylimääräistä käve­ly­matkaa voisi tul­la jo melkein kilometri.

    Jostain muis­tan sel­l­aisen seli­tyk­sen, että uudet uloskäyn­nit eivät ole esteet­tömiä, joten niitä ei voi sen vuok­si ottaa yleiseen käyt­töön. Samaa logi­ikkaa ei kuitenkaan nou­date­ta juna-asemien tai bus­sipysäkkien kohdalla.

  10. Ylipäätään käsit­tämätön­tä mik­si kukaan pitäisi Hanasaaren voimalan ole­mas­saoloa vält­tämät­tömänä. Se alue pitää rak­en­taa heti kun nykyi­nen voimala tulee käyt­töikän­sä päähän (ihan mil­lä tahansa mit­tar­il­la). Piste.

    Hak­keel­la on met­sässä funk­tio eikä se ole se, että sitä nypitään yksi ker­ral­laan maas­ta päreko­ri­in jot­ta se voisi läm­mit­tää helsinkiläis­ten koteja.

    Myös ilmakaapeleista pitäisi päästä kokon­aan _eroon_ eikä kalli­isti suoris­tel­la niitä yksi ker­ral­laan pari tuumaa yhteen suun­taa ja kolme takaisin joidenkin vuosien päästä.

    Täl­löin Kulosaa­reenkin voisi täy­den­nys­rak­en­taa mon­ta uut­ta ker­rostaloa. Ei myöskään mene jakelu­un mik­sei Mustikka­maan parkkipaikalle pystytetä tor­ni­talo­ja. Ei sinne tarvitse kenenkään autol­la huris­tel­la, varsinkaan siinä vai­heessa kun Isoisän sil­ta saadaan paikoilleen (tässäkin pro­jek­tis­sa on taas aloitel­tu kak­si vuot­ta eikä ole mitään konkreet­tista näyttää).

    Kivi­nok­ka on enem­män mixed bag. Siitä voi tul­la erit­täinkin piristävä poikkeus suo­ma­laisit­tain muu­toin varsin nihkeään suun­nit­telu- ja raken­nus­per­in­teeseen. Paino sanal­la voisi.

    Kuitenkin, oikeaop­pis­ten pro­pa­gan­dasään­tö­jen mukaises­ti kansalle esitelti­in kolme vai­h­toe­htoa jot­ka suun­nitelti­in siten, että vain yhdel­lä on tosi­asialli­nen mah­dol­lisu­us läpäistä seula.

    Osas­sa suun­nitelmista oli mukana Itäväylän kan­sit­ta­mi­nen ja eteläosan rak­en­t­a­mi­nen (jot­ka toteutetaan jol­lain aikavälil­lä joka tapauk­ses­sa), osas­sa lois­ti­vat mys­tis­es­ti pois­saolol­laan. Reilu vertailu/kohtelu tehti­in — jälleen ker­ran — mahdottomaksi.

    Mut­ta asukas­määrästä riip­pumat­ta Kivi­nok­ka on ja jää puss­in­peräk­si. Kau­ni­ina kesäaa­mu­na jokunen lähim­pänä uut­ta sil­tay­hteyt­tä asu­va kivi­nokkalainen saat­ta­nee juuri ja juuri jak­saa raahus­taa ne 700+ metriä Kulosaaren metroase­man laiturille.

    Et ole Ode ain­oa jota ihme­tyt­tää mik­si Kulosaaren metroase­man perusko­r­jauk­sen yhtey­dessä puhkot­tu uusi sisäänkäyn­ti (aikataulu meni muuten ihan kun­nol­la reisille, oudosti sama jut­tu sujui kuitenkin Siil­i­tiel­lä kiitet­tävästi vaik­ka tiet­tävästi ihmiselle ei ole laji­tyyp­il­listä siir­tyä kädet­tömästä suvereeniksi näin lyhyessä ajas­sa) muu­rat­ti­in heti umpeen kun suinkin kehdattiin.

    Järkevämpi pro­jek­t­in­ra­hoit­ta­jata­ho olisi puhkonut tun­nelin samal­la vaival­la sinne toisellekin puolelle Kulosaar­ta ja vieläpä pitänyt sen saatana auki, ja min­imis­sään vain ilmoit­tanut, että lähin lip­puau­tomaat­ti löy­tyy sit­ten ase­man tois­es­ta päästä — emmekä tätäkään tun­nelia aio talvel­la kolata/hiekottaa kos­ka kaupun­ki per­sauki­nen ja mak­saisi ylimääräiset luokkaa 50 euroa joten ei mitenkään kan­na­ta kannattaa…

    Suomek­si ilmais­tu­na Kivi­nokan liikenne tulee siis perus­tu­maan yksi­ty­isautoilu­un. Ja jo valmi­ik­si ruuhkaisen Itäväylän nykykäyt­täjät tule­vat Kivi­nokan rak­en­tamista kiroa­maan aikanaan jokaise­na työpäivänään — tul­lessa ja men­nessä. Se on sitä kuu­luisaa itseai­heutet­tua mie­len­rauhaa, luulen.

    6000 asukas­ta on toki 50% parem­pi saavu­tus nyky-Kulosaa­reen ver­rat­tuna. Oleelli­nen seik­ka tässä on kuitenkin huo­ma­ta, että täl­lainen päätös viedään läpi vuon­na 2014. Sata vuot­ta sit­ten sen sijaan emme tien­neet onko sel­l­aista kansakun­taa kuin Suo­mi enää edes ole­mas­sa vuon­na 2014.

    Sit­ten on toki sekin ihan kurant­ti näkökul­ma, että Kivi­nok­ka on aika mon­en mielestä jok­seenkin ain­ut­laa­tu­inen paket­ti jo sel­l­aise­naankin. Mut­ta, että onko se myös reilu, siitä voidaan perustel­lusti olla mon­taa mieltä. 

    Toki Kivi­nok­ka (ja kaupungi­in muut vas­taa­vat alueet) pitäisi upgrei­da­ta 2000-luvulle muut­ta­mal­la mök­it (kos­kee luon­nol­lis­es­ti myös Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhaa) ympärivuo­tis­es­ti asut­taviksi kaupun­gin omis­tamik­si kodeiksi.

    Pihoille ym. olisi mah­dut­tanut hel­posti sato­ja uusia nk. mobi­il­i­ma­jo­ja joi­hin pien­i­t­u­loisil­lakin olisi ollut aidosti varaa.

    Laskeske­lin joskus huvin ja hyö­dyn vuok­si, että kun muut­taisi Helsin­gin siirtolapuutarhatalot/kesämajat ympärivuo­tisik­si ja jokaiselle ton­tille lisäisi vielä pienen mobi­il­i­ma­jan, saataisi­in koti 4000:lle pariskun­nalle eli 8000 uudelle helsinkiläiselle.

    Kasvi­maa­pal­sto­jen lukumäärästä puolestaan itsel­läni ei ole esit­tää oikein minkään suun­taista arvio­ta pait­si, että niitä on ihan hel­vetisti. Ja niissä(kin) jokaiseen voisi istut­taa mobiilimajan.

    Mitään ei tarvit­sisi — ainakaan tois­taisek­si — tuho­ta peru­ut­ta­mat­tomasti, ja silti kaupunki­in olisi mah­dol­lista saa­da erit­täin nopeal­la aikataul­ul­la tuhan­sia ja taas tuhan­sia uusia asukkai­ta — vieläpä erit­täin edulliseen hintaan.

    Ja kau­pan­pääl­lisik­si­hän tulisi sitä kauan peräänku­u­lutet­tua aidosti sosi­aal­ista asum­ista. Ja toden­näköis­es­ti myös eläjäistöä jon­ka ekologi­nen paine osoit­tau­tu­isi keskiver­to­he­salaista aika mon­ta ker­talu­okkaa alhaisemmaksi.

    Jotenkin veikkaisin, että saataisi­in myös paljon vähem­män tosi­asial­lisia tai vain henkisiä nim­by­il­i­jöitä, ympäritärkeil­i­jöitä sekä tyylipuh­tai­ta kuspäitä. 

    Mut­ta kuten Suomes­sa yleen­sä on asioi­ta ollut tapana hoitaa, pilataan ensin, ja kat­so­taan sit­ten olisiko jotain vielä mah­dol­lista jol­lain kon­stil­la pelas­taa. Suo­ma­lainen insinööri on siitä eri­no­mainen, että hän jos joku rak­en­taa ensim­mäisenä sen aikakoneen…

    Yleen­sä ottaen olen sitä mieltä, että ain­oas­taan sisäi­nen käyt­töinsinööri tulee tyy­tyväisek­si pelkästään sil­lä tiedol­la, että saadaan käyt­töön sen ja sen ver­ran asumistehokkuutta. 

    Sama insinööri ei osaa fak­toroi­da yhtälöi­hin­sä asum­is­mielekkyyt­tä kun se ei tah­do taipua kovin hel­posti rigidik­si summamuuttujaksi.

    Olisi kiva haas­taa pitem­päänkin, mut­ta kun tästä mak­se­taan niin huonos­ti, niin en nyt mal­ta tämän enem­pää. Sana­nen kuitenkin muis­takin aiheista.

    Koivusaari tul­laan rys­simään, sen voi nähdä jokainen jo sielun­sa silmin ilman, että pitää vielä olla kum­moinenkaan ennus­taeukko. Kaupunki­rak­en­tamisen rys­simi­nen on meil­lä vähän niin kuin verissä.

    Monipolt­tovoimala, my ass…

    Tori­umvoimala Vuosaa­reen pitäisi rak­en­taa, ja sen lisäk­si vetää miet­intämyssy niin syvälle päähän, että ratkaisukeskeis­es­ti etsitään se malli jol­la Helsin­ki saadaan tulavaisu­udessa lämpimäk­si maaläm­pökaivo­jen sekä aurinkok­eräin­ten myötä­vaiku­tuk­sel­la ilman, että tarvit­see puhkoa yhtäkään reikää metroverkostoon.

    Haas­tavaa se toki tulee ole­maaan (kuten nyky­isin tapana on sanoa), mut­ta kaukana mah­dot­tomas­ta. Ja myös erit­täin kaukana järjettömästä.

    Aurinkoen­er­gian polkuri­ip­pu­vu­ud­es­ta voi alkaa huolestua heti siinä vai­heessa kun tuo kul­ta­pal­lo alkaa vedel­lä viimeisiään. Siihen menee nykytiedon val­os­sa vielä aika pitkään — myös keskiver­toinsinöörin mielestä (huom! ole­tus, ei tieto).

    Oikein ehanaa kevät­tä kaikille.

    PS. Mik­si Ode muuten puhut niin har­voin omista tunteista/tuntemuksistasi? Niistä kuulisin mielel­läni paljon nyky­istä enem­män. Välit­ty­isi parem­min kuva ihmis­es­tä eikä niinkään puhu­vas­ta taskulaskimesta.

    Olen itsekin pitänyt omae­htoista taukoa blo­gis­tasi jo aika pitkään kun keskustelu tun­tui ja tun­tuu edelleenkin jumit­tuvan hyvin nopeasti sel­l­aisek­si “min­un numeroni ovat parem­pia kuin sin­un numerosi” ‑tasoisek­si vänkäämisek­si joka ei oikeas­t­aan hyödytä ketään eikä mitään.

    Uudet/paremmat ideat tup­paa­vat hukku­maan turhan­päiväiseen ja usein kovin pikkusieluiselta vaikut­tavaan sig­naa­liko­hi­naan (var­masti olen itsekin aikoinani tähän syyl­listynyt, mis­tä jälk­i­jät­töiset pahoitteluni).

    Har­val­la kuitenkaan on aikaa alkaa plara­ta jokaista blogi­postaus­ta kom­ment­tei­neen läpi niiden timant­tien, tai edes rubi­inien, yhyt­tämisen toivos­sa. Har­mit­taa, että hyvä “kon­tent­ti” hukkuu tähän moolokin kitaan jota myös blog­gaamisek­si kutsutaan.

    Olisi mah­tavaa jos voisit Ode epäsään­nöl­lisen sään­nöl­lis­es­ti jotenkin nos­taa puolipysyvästi “framille” keskeisiä, ilah­dut­tavia (todel­lakin tarvit­semme posi­ti­ivisia uutisia/ajatuksia!) tai muul­la tavoin intre­sant­te­ja aiheita/havaintoja. Olisiko tässä uuden drop­down-valikon paikka?

    Aina ei vaan ole aikaa lukea ajatuk­sel­la, ja myöhem­min kun olisi aikaa, ei tah­do muistaa/löytää oikeaa threadiä.

    Lue mun kir­jo­ja ei riitä vas­tauk­sek­si. Pyrin niin jo tekemään mah­dol­lisuuk­sien mukaan, mut­ta maail­man myös muut­tuu niin nopeasti että eilisen kurant­ti kama saat­taa hyvinkin joutaa jo huomen­na kaatopaikalle.

    Joka tapauk­ses­sa, kiitos näistä luku- ja kom­men­toin­ti­tuokioista. Ja ennen kaikkea siitä, että olet jak­sanut sin­nikkäästi vuodes­ta ja vuosikymmen­estä toiseen yrit­tää, olla toiveikas ja tar­jo­ta toivoa meille muillekin.

    Ehkä Kivi­nokallekin saadaan vielä suh­teel­lisen kun­ni­alli­nen lop­pu vaikkei sivistys­val­tiois­sa täl­laista plänt­tiä kehdat­taisi tar­jo­ta vält­tämät­tömänä osaratkaisuna Helsin­skyn asun­top­u­laan kun olisi järeämpikin ja jo valmi­ik­si myl­lät­ty vai­h­toe­hto ole­mas­sa ihan liki ydinkeskustaa.

    Mut­ta osaop­ti­moidaan nyt sit­ten taas kun emme muuhunkaan tun­nu pystyvän.

    Hur­jim­mis­sa mieliku­vis­sa olen itse onnis­tunut asut­ta­maan tuolle myyt­tiselle ja läh­es kan­takaupun­gin kokoiselle saarelle 200 000 asukkia (jos ja kun täl­lainen tilaisu­us rak­en­taa San­ta­ham­i­naan joskus tulee, olisi suo­ras­taan ympäristörikos tyy­tyä johonkin vaivaiseen 20 000 asukkaaseen) Cir­rus-kokolu­okan tornei­hin jois­sa kaikil­la asukkail­la olisi mer­inäköala, kaik­ki huoneis­tot oli­si­vat mallia läpi­talon, ja vieläpä asukkaille tar­jou­tu­isi konkreet­ti­nen mah­dol­lisu­us vuokra­ta kesäaikaan kah­ta parveket­taan ei-vaa­tiville tur­is­teille (joillekin asukkaille tämä voisi olla ihan merkit­täväkin tulon­lähde, tai parhaim­mil­laan, OMG!, jopa ain­oa tulonlähde).

    Sil­lä eivätkö vihreät kovasti vähin­täänkin mieliku­vis­saan hel­li aja­tus­ta maail­mas­ta jos­sa ei olisi ihan pakko elää täysin samankaltaista elämää mitä naa­purin insinööri-Ilpo ja virkamies­nainen-Vir­pi vaimoi­neen sat­tuvat pitämään parhaana kuviteltavis­sa ole­vana elämänmuotona?

    Jokaises­ta ker­rokses­ta löy­ty­isi myös pari vuokrat­tavaa pien­tä työti­laakin joka tarkoit­taisi lisä­tu­lo­ja taloy­htiölle, ja parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa jollekin onnel­liselle sitä, että duu­ni­in pääsee taloy­htiön hissil­lä. Por­raskäytävässä olisi luon­nol­lis­es­ti pieni WC.

    Tornien alin ker­ros varat­taisi­in pääasi­as­sa liiketiloik­si, tai mikä ettei vaik­ka päiväkodik­si jos tarvet­ta on. Tosin ran­nan puolelle voisi main­iosti toteut­taa pienelle per­heelle sopi­van mod­ernin rivariasuntoratkaisun.

    Luon­nol­lis­es­ti San­ta­ham­i­nan ran­nat jätet­täisi­in näis­sä luon­nos­telmis­sa rak­en­ta­mat­ta ja kaikille avoimik­si paikoik­si liikuskel­la — kuten muukin osa Santahaminaa.

    Asun­nois­sa itsessään olisi neliöitä lasken­nal­lis­es­ti varsin vaa­ti­ma­ton määrä, mut­ta sen lisäk­si, että huoneis­tot oli­si­vat ident­tisiä (tosin pei­likuvina), tilankäyt­tö olisi suun­nitel­tu siten, että yhdessä asun­nos­sa voisi asua ihan mukavasti 1–4 ihmistä. Per­heel­liset säilyttänevät/uudelleenpystyttävät väli­seinät, yksin/kaksinasuvat ehkä prefer­oisi­vat saat­taa koko tilan yhdek­si isok­si “loftik­si”. What­ev­er rocks your boat.

    Asun­to­jen eteinen toteutet­taisi­in ikään kuin varsi­nais­es­ta huoneis­tos­ta irral­lise­na ele­ment­tinä osana por­raskäytävää (toki kuitenkin niin, että eteisen voi sulkea ja luki­ta) jos­sa myös fil­lareille olisi selkeästi merkatut asun­toko­htaiset paikat.

    Raken­nuk­sen palo­tur­val­lisu­ud­es­ta huole­hdit­taisi­in Cir­ruk­sen tapaan mod­ernil­la vesisumu­jär­jestelmäl­lä. Suo­ma­lais­ten tuli­paloneu­roosista pitäisi opetel­la pois eikä kaikin tavoin yrit­tää sitä vahvistaa.

    Keskeinen idea asun­nois­sa olisi luon­non­mukaisten mate­ri­aalien käytön mak­si­moin­ti (name­ly, puu aina kun mah­dol­lista kos­ka siitä ei vapaudu paloti­lanteessakaan myrkyl­lisiä kaa­su­ja mihin jen­gi tuli­palois­sa käsit­tääk­seni yleisim­min kuolee).

    Sekä aja­tus siitä, että avau­tu­va mer­i­maise­ma yhdel­lä puolel­la ja met­sä­maise­ma toisel­la puolel­la on paras­ta ja aja­ton­ta sis­us­tus­su­un­nit­telua jol­loin “tarve” huoneis­to­jen ilmi­a­sun muut­tamiseen kul­loisenkin ohiki­itävän muodin mukaises­ti taval­laan pois­tuu yhtälöstä kokonaan.

    Asun­to näyt­täy­ty­isi joka päivä vähän eri­laiselta. Toisin sanoen, se olisi sääriippuvainen. 🙂

    Itseasi­as­sa talon rasit­teeseen voisi hyvin liit­tää kiel­lon (kaik­ki kiel­lot eivät suinkaan ole pahas­ta), että inte­groitu­ja kaappe­ja ei ylipäätään saa pois­taa eikä lat­ti­aa uusia ilman lupaa (eli käytän­nössä kun lau­ta­lat­ti­aa ei voi enää enem­pää hioa, vas­ta sit­ten sen voi vai­h­dat­taa uuteen).

    Sil­lä eikö jen­gi itseasi­as­sa ensitöik­seen asen­nu­ta kotei­hin­sa lau­ta­lat­ti­at — mikäli niihin siis on yli­hin­taisen asun­nonos­ton jäl­keen enää varaa?

    Vas­ten­mielisim­mät remont­tiperkeleet jäi­sivät siis näistä taloista oikeas­t­aan kokon­aan pois. Sille ei voi edes lait­taa hintaa. 

    Tarkoi­tus olisi toteut­taa asun­to, jos­sa olisi mah­dol­lisim­man vähän sisäil­maan vapau­tu­via haitallisia yhdis­teitä, ja jos­sa ilma vai­h­tu­isi hyviksi tode­tu­il­la raken­nusteknisil­lä ratkaisul­la ilman eril­listä tekniikkaa.

    Jälleen yksi kuluerä jäisi pois.

    Joka tor­nissa olisi katol­la pienehköt vuokrasaunat (joi­ta taloy­htiö voisi joko vapaasti tai jopa velvoitet­tuna vuokra­ta myös ulkop­uolisille), tepaste­lu­ti­laa sekä ylim­mässä ker­rokses­ta aidosti näyt­tävä keit­tiölli­nen kerho/juhlatila (jota sitäkin voisi vuokra­ta ulkopuolisille).

    Enää ei tietenkään puhut­taisi muu­ta­man tornin rak­en­tamis­es­ta, vaan niitä tulisi sato­ja. Kapean siro­ja, val­oa joka puolelle läpipäästäviä, asuintorneja.

    Ja kun ne oli­si­vat teknis­es­ti tois­t­en­sa kopi­oi­ta (sivut voisi maalata/rapata minkä värisik­si vaan vaik­ka luon­toa kun­nioit­taen vihreäk­si tai kaikil­la sateenkaaren väril­lä, ihan sama min­ulle henkilöko­htais­es­ti), ne olisi mah­dol­lista raken­nut­taa kus­tan­nuste­hokkaasti, mah­dol­lis­es­ti jopa esidu­u­nat­tuina moduuleina.

    Tämä myös mah­dol­lis­taisi San­ta­ham­i­nan asteit­taisen rak­en­tamisen, vähä ker­ral­laan, tarpeen mukaan. Pait­si nopeasti myös mah­dol­lisim­man esteettisesti.

    Halutes­sa olisi mah­dol­lista toteut­taa kilo­me­trien pitu­inen yhtä­jak­soinen kävely/juoksureitti palt­tia ral­laa 80–90 metrin korkeu­teen tor­nista toiseen.

    Luulen, että sel­l­aista ihimet­tä tul­taisi­in pait­si kat­so­maan myös koke­maan ihan itse vähän kauem­paakin. Helsin­sky Mid­night Sum­mer Sky Run Marathon?

    Täl­laisen city-with­in-cityn (ehdotan jo nyt nimek­si Sky City jon­ka näp­pärim­mät hip­ster­it vään­täi­sivät oitis muo­toon Helsin­sky) toteut­tamisen yhtey­dessä kehämäisen metrolin­jauk­sen tun­neloin­ti (saarien kaut­ta takaisin man­tereelle) osoit­tau­tu­isikin yllät­täen ja pyytämät­tä erit­täin kan­nat­tavak­si, ja luon­nol­lis­es­tikaan mihinkään uuteen Kulosaaren sil­ta kakkoseen ei tarvit­sisi has­sa­ta rahaa sent­tiäkään (jos­ta tulee autosil­ta joka tapauk­ses­sa kuitenkin kos­ka hin­ta on vääjäämät­tä paras argumentti).

    San­ta­ham­i­nas­ta pois päin suun­tau­tu­vaa liiken­nöin­tipainet­ta tai ainakin ruuhkapi­ikke­jä voitaisi­in hel­posti vähen­tää niinkin yksinker­tais­es­ti kuin esim. allokoimal­la ao. kämp­piä eläkeläisille (säätelemäl­lä ja/tai sub­ven­toimal­la), yrit­täjille jot­ka tekevät duu­ni­aan val­taosin himas­ta käsin, opin­to­jen­sa lop­pu­vai­heis­sa oleville opiske­li­joille, jne. 

    Tor­nit siis kiertäi­sivät San­ta­hami­nen ran­nat jät­täen kuitenkin ran­nat sekä sisäosan koske­mat­tomak­si. Sisäiselle maglev-kehäradalle voisi jät­tää varauk­sen fil­lar­iväylän viereen.

    200 000 oli siis se hur­jin visio jota itse rohkenin tehdä pien­imuo­toise­na sormi­har­joituk­se­na. Puolel­lakin asukas­määräl­lä jo kel­paisi paukutel­la henkse­leitä. Ja jos saataisi­in edes neljä­sosa eli 50 000, sekin olisi jo suo­ma­laisit­tain poikkeuk­sel­lisen rohkea teko — ja mah­dol­lis­es­ti merkit­tävin ympäristötekomme mitä kaupunki­rak­en­tamiseen tulee.

    Luon­nol­lis­es­ti ao. tor­nit tiristäi­sivät kallios­ta läm­pöä niin paljon kuin sitä suinkin olisi hyödynnettävissä.

    Tässä nyt olisi yksi ske­naario kuin­ka rak­en­taa uni­ik­ki, luon­non­läheinen ja kuitenkin samal­la myös “tehokas” uusi asu­tusalue aikuis­ten oikeasti hyvien yhteyk­sien päähän.

  11. tpyy­lu­o­ma: HELENin aja­tus on siis, että jos­sain tyyli­in Piek­samäel­lä olisi ter­mi­naali, jos­sa hake tai mikä lie las­tat­taisi­in junaan ja ajet­taisi­in sil­lä Vuosaa­reen. Äkkiseltään tämä kuu­lostaa ihan kan­nat­taval­ta. Se parem­pi vas­ta-argu­ment­ti on, että tuon hak­keen voisi polt­taa siel­lä jossain.

    HELENin aja­tus kuu­lostaa mitä kan­natet­tavim­mal­ta. Luo­daan logis­ti­ikkaketju ja tarvit­ta­va infra­struk­tu­uri, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat merkit­tävien bioen­er­giamäärien kul­jet­tamisen junal­la Man­ner-Suomes­ta Itämeren rantaan ja sieltä edelleen läm­mön­tuotan­toon metropo­lialueel­la tai ulko­maille lai­vat­tavak­si, markki­nati­lanteen mukaan.

    Jos Helsingis­sä halu­taan vält­tämät­tä polt­taa 300km päästä tuo­dun bioen­er­gian sijaan Kanadas­ta lai­vat­tu­ja pis­tiäis­pui­ta tai Puo­las­ta kaivet­tua kivi­hi­iltä, niin siitä vaan, eiköhän muual­ta Euroopas­ta markki­noi­ta löy­dy tälle euroop­palaiselle bio­vai­h­toe­hdollekin. Maamme met­sät kas­va­vat koko ajan lisää käyt­tämätön­tä kapasiteettia.

    Sinän­sä tämä koti­maisen bioen­er­gian vält­te­ly ja vähät­te­ly muis­tut­taa vuosikau­sia har­rastet­tua puh­taasti aat­tel­lista jät­teen­polton vas­tus­tamista. Jon­ka seu­rauk­se­na Ämmäs­suolle ehdit­ti­in läjit­tää luke­mat­to­mia rekkakuormia polt­toainet­ta samal­la kun jät­teen­poltol­ta Euroopas­sa vaa­dit­ta­va puhdis­tustekni­ik­ka olisi taan­nut savukaa­su­jen osalta huimasti puh­taam­man lop­putu­lok­sen kuin vaikka­pa keskel­lä kaupunkia toimi­va hiilivoimala.

  12. Kumpu­lan NIM­BY-liike esit­tää akti­ivis­es­ti vääriä tieto­ja koskien Vallilan­laak­soa. On väitet­ty oikeas­t­aan lyhyem­pi reit­ti Pasi­laan onkin Mäkelänkadun ja Sturenkadun kaut­ta. Lisäk­si roman­ti­soidaan Vallilan­laak­soa yht­enäisenä puis­tona, joka on suosi­tus­sa ulkoilukäytössä. Sekään ei pidä piirun ver­taa paikkaansa. Kuka tahansa laak­sos­sa käynyt voi tode­ta sen että alue ei ole yht­enäi­nen, vaan siir­to­la­pu­u­tarha halkaisee sen niin, että yht­enäistä tilaa on pieni lius­ka ennen tun­nelia, ehkä 20 metriä. Kumpu­lan puolelta tätä akti­ivis­es­ti kom­men­toi yksi arkkite­hti. Myös Kumpu­las­sa ihmiset eivät ole NIM­BYjä, vaan vas­tus­ta­jat ovat suh­teel­lisen har­valukuisia koost­uen lähin­nä Kumpu­la-seu­ran päätoimijoista.

  13. Mitä jos ajat­telisi kaupun­gin viihty­isyyt­tä voimala­hankkeessa, eikä ilmas­toa, kun vain toiselle voi enää tehdä jotain? Ehtisi muu­ta­man vuosikymme­nen naut­tia parem­mas­ta kaupungista.

  14. Tuo­mas:
    Jos pitäisi vali­ta tästä kaupungista vain yksi uud­is­raken­nusko­hde, jota vas­tus­taa, se olisi juuri Kivi­nok­ka. Mik­si juuri Kivi­nok­ka, kun tun­tuu siltä että Helsingis­sä on vaik­ka mil­lä mital­la maise­mallis­es­ti, virk­istyk­sel­lis­es­ti ja kult­tuuri­ar­voil­taan yhden­tekevää nokkos­ta kas­vavaa pusikkoa. Tai muuten vain vähempiar­voisia viheralueita. 

    Eikö olisi hedelmäl­lisem­pää hakea kaupungista sel­l­aisia paikko­ja uud­is­raken­nusko­hteille (jos niitä nyt sit­ten tarvi­taan), jois­sa asumiselle olisi kohtu­ulliset olo­suh­teet JA rak­en­tamisen hai­tat ympäristölle (ja siten myös han­kkei­den vas­tus­tus) oli­si­vat mah­dol­lisim­man pieniä? 

    Rak­en­ta­mat­tomat ranta-alueet ja mata­likot tulisi jät­tää rauhaan. Nuo edel­liset ovat osa sitä paras­ta aitoa Helsinkiä, jälkim­mäiset ovat taas tarpeen edel­lisiä ja sieltä avau­tu­via näkymiä elävöit­tävälle vesilinnustollemme. 

    Kovasti ihmette­len, mik­si joil­lakuil­la on tarve esitel­lä nykyi­nen Koivusaari vain meluisana joutomaana. Se on aika PALJON muu­takin, kuten saaren kun­nol­la tun­te­vat varsin hyvin tietävät.

    Jopa työte­htävieni puit­teis­sa Län­siväylää pitkin bus­sil­la välil­lä Espoo-Helsin­ki aje­lut­ta­mani ulko­maiset vier­aat ovat siel­lä min­ulle, heille aiem­min näkemät­tömiä näkymiä ääneen ihailleet. Liikenne-ennusteis­sa tuol­la kaupunkien rajal­la kul­kee muis­taak­seni liki 80 000 ajoneu­voa jatkos­sakin. En tiedä onko luvus­sa mukana alati kas­va­va joukko pyöräil­i­jöitä, toden­näköis­es­ti ei.

    Koivusaari on laa­jan mer­ilu­on­toa reunus­ta­van ulkoilu­alueen keskel­lä, minkä täh­den sinne ei pitäisi pystyt­tää mitään Varso­van 1950-luvul­la raken­netun Kult­tuurin ja tieteen palatsin tavoin maise­maa hal­lit­se­vaa, KORKEAA mon­u­ment­tia tai niiden keskit­tymää, tahi maise­mat peit­täviä talomuureja. 

    Ymmärtäkää ystävät hyvät myös se, mis­tä suun­nas­ta ja miltä korkeudelta aurinko tässä maas­sa mil­loinkin ja miten pitkään pais­taa. Ei tuos­ta Län­siväylästäkään pidä mitään talo­muurien synken­tämää, uut­ta ‘Porkkalankat­ua’ tehdä. Johan sil­loin KSV:n touhu­ja ja kaupun­gin päätök­siä ihmettelisivät jopa mon­et kol­le­gat ulko­mai­ta myöten …

  15. Arvo Kain­u­lainen:
    Kumpu­lan NIM­BY-liike esit­tää akti­ivis­es­ti vääriä tieto­ja koskien Vallilan­laak­soa. On väitet­ty oikeas­t­aan lyhyem­pi reit­ti Pasi­laan onkin Mäkelänkadun ja Sturenkadun kaut­ta. Lisäk­si roman­ti­soidaan Vallilan­laak­soa yht­enäisenä puis­tona, joka on suosi­tus­sa ulkoilukäytössä. Sekään ei pidä piirun ver­taa paikkaansa. Kuka tahansa laak­sos­sa käynyt voi tode­ta sen että alue ei ole yht­enäi­nen, vaan siir­to­la­pu­u­tarha halkaisee sen niin, että yht­enäistä tilaa on pieni lius­ka ennen tun­nelia, ehkä 20 metriä. 

    Tässä Kain­u­lainen esit­tää itse niin vääriä tieto­ja Vallilan­laak­sos­ta, että ne on pakko oikaista, vaik­ka ei Kumpu­las­sa asuisikaan.

    Ara­bi­as­ta Pasi­laan kulke­va raiti­otie ei voi tietenkään olla katu­ja pitkin lyhyem­pi kuin puis­ton läpi kulke­va, mut­ta siel­lä on jo kiskot valmi­ina. Eikö liiken­teen pitäisi kulkea katu­verkos­sa eikä puis­tossa? Sen­si­jaan Kalasa­ta­mas­ta suorin yhteys Pasi­laan on Mäkelänkat­ua tai Teol­lisu­uskat­ua pitkin.

    Vallilan­laak­son ja Kumpu­lan­laak­son puis­to on oikeasti yht­enäi­nen ja laa­ja kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­tikin arvokas viher­alue, joka ulot­tuu Hämeen­tieltä Mäkelän­rin­teen län­sipuolelle Velo­dromille saak­ka, sekä pohjoiseen Limin­gantien suun­taise­na puis­tona Toukolaan. 

    Siir­to­la­pu­u­tarha puolestaan ei halkaise mitään, kos­ka se sijait­see ihan Vallilan­laak­son eteläre­unas­sa. Siir­to­la­pu­u­tarha on lisäk­si samaa yht­enäistä laak­son viher­maise­maa, vaik­ka puu­tarhas­sa ei asioisikaan. Kesäl­lä siel­lä on tar­jol­la kahvia ja let­tu­ja ohikulkijoille.

    Keskustelus­sa esi­in­tyy yleisem­minkin tahalli­nen tai taha­ton väärinkäsi­tys, että Vallilan­laak­so olisi vain siir­to­la­pu­u­tarhan ja Kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan väli­in jäävä kapeahko käytävä, jos­sa kul­kee nyky­isin hiekkatie. Sehän on vas­ta sisäänkäyn­ti koko puis­toon! Suuri osa liiken­neväylää halu­avista ei ole tain­nut edes käy­dä alueella.

    Myös van­has­ta kapeas­ta junatun­nelista, jota pitkin yksir­aiteinen sata­ma­raide joskus kul­ki Pasi­laan, esi­in­tyy kum­mallisia väit­teitä. Eihän joukkoli­iken­nekadun ole tarkoi­tus sukeltaa mihinkään junatun­neli­in, vaan se kulk­isi koko puis­ton läpi yli kilo­metrin mit­taisen matkan Mäkelän­rin­teen uima­hallin taakse, jos­sa se yhty­isi Mäkelänkatu­un Velo­dromin tienoilla.

  16. Jos kaupunkisu­un­nit­telua tehtäisi­in jär­ki-ihmis­ten eikä poli­itikko­jen voimin, niin Kivi­nokan hökke­likylälle osoitet­taisi­in uusi paik­ka Var­tiosares­ta (joka jätet­täisi­in muu­toin rak­en­ta­mat­ta) ja siir­to­la­pu­u­tarhalle uusi sijain­ti Mölylän pel­loille pari kilo­metriä pohjoiseen. Tuo koko väli­hän on jo muuten viher­aluet­ta, joten siinä on myös sitä virk­istys­mah­dol­lisu­ut­ta ihan riit­tämi­in, jatku­uhan viher­alue katkea­mat­tomana aina Van­hankaupun­gin koskelle ja Kehä ykköselle saakka

    Kivi­nok­ka rak­enet­taisi­in tiivi­isti ja sinne vedet­täisi­in ratikka/fillarisilta Verkkosaares­ta, jol­loin sen pitu­us olisi puolisen kilo­metriä ja sato­jen miljoonien parin kilo­metrin sil­ta Laa­jasa­loon jätet­täisi­in verora­ho­jen tarpeet­tomana tuh­lauk­se­na toteuttamatta.

    Pikaratik­ka lin­ja jatkuisi Hert­toniemen metroase­man (vai­h­topaik­ka) kaut­ta Laa­jasa­loon ja Kru­unuvuoren­ran­taan ja toises­sa päässä Kumpu­lan laak­son kaut­ta Pasi­laan. Saataisi­in kun­non nopea poikit­taisy­hteys jol­la olisi vai­h­tom­ah­dol­lisu­us niin metroon kuin junaan. 

    Vihreille tämän suun­tainen malli ei taku­ul­la käy, sil­lä siinä säästy­isi verora­haa ja saataisi­in tiivi­im­pää kaupunkia (Kivi­nok­ka on paljon lähempänä kan­takaupunkia kuin Var­tiosaari). Toiv­ot­tavasti muil­la olisi halua miet­tiä jär­jen kanssa

  17. Arvo Kain­u­lainen:
    Kumpu­lan NIM­BY-liike esit­tää akti­ivis­es­ti vääriä tieto­ja koskien Vallilan­laak­soa. On väitet­ty oikeas­t­aan lyhyem­pi reit­ti Pasi­laan onkin Mäkelänkadun ja Sturenkadun kaut­ta. Lisäk­si roman­ti­soidaan Vallilan­laak­soa yht­enäisenä puis­tona, joka on suosi­tus­sa ulkoilukäytössä. Sekään ei pidä piirun ver­taa paikkaansa. Kuka tahansa laak­sos­sa käynyt voi tode­ta sen että alue ei ole yht­enäi­nen, vaan siir­to­la­pu­u­tarha halkaisee sen niin, että yht­enäistä tilaa on pieni lius­ka ennen tun­nelia, ehkä 20 metriä. Kumpu­lan puolelta tätä akti­ivis­es­ti kom­men­toi yksi arkkite­hti. Myös Kumpu­las­sa ihmiset eivät ole NIM­BYjä, vaan vas­tus­ta­jat ovat suh­teel­lisen har­valukuisia koost­uen lähin­nä Kumpu­la-seu­ran päätoimijoista.

    Me voimme olla jos­t­ian asi­as­ta samaa tai eri mieltä. Mutat en pidä siitä, että vastkkaisen mielip­i­teen esit­täjistä käytetään hal­ven­tavia nim­i­tyk­siä, kuten NIMBY.

    Minä vuorostani saa­nen kut­sua Arvo Kain­u­laista putin­is­tik­si, sil­lä täl­lainen “Me olemme oike­as­sa ja muut ovat väärässä” — asenne luo poh­jaa erikokois­t­en putinien vallalle.

    Silmäilemäl­lä Helsin­gin kart­taa huo­maa, että lyhin reit­ti Kalasa­ta­mas­ta, tai tarkem­min sanoen Kalas­ta­man metroase­mal­ta Pasi­lan ase­malle kul­kee Teol­lisu­uskat­ua myöten.

    1. Ratik­ka kul­kee Her­man­nin rantati­etä ja palvelee 25 000 Kalasa­ta­man asukas­ta, jot­ka asu­vat pääosin ase­man pohjoispuolella.

  18. Siir­to­la­pu­u­tarha-aja­tus tulisi päivit­tää tälle vuosituhannelle.

    Nykyiset Helsin­gin kym­menkun­ta siir­to­la­pu­u­tarhaa on perustet­tu sotien jälkeisenä aikana (http://www.siirtolapuutarhat.net/alue/tilastot.htm) kaupun­gin laitamille. 

    Nykyisel­lään napakan pien­talo­ton­tin kokoi­sista län­teistä (keskim. 200–500 m²) naut­tii sat­un­nainen parin tuhan­nen per­heen joukko, joka on saat­tanut esimerkik­si per­iä määräalan kak­si sukupolvea sit­ten rait­tiysy­hdis­tyk­seen kuu­luneelta suku­laiseltaan. Lam­mas­saa­reen jopa arvot­ti­in alku­vuodes­ta läh­es ilmaisia rakennuspaikkoja!

    Aate on hieno, mut­ta uudet sijain­nit tulisi etsiä Sipoo-Tuusu­la-Kirkkon­um­mi-akselil­ta, rautatie­seisakkei­den tms. järke­vien yhteyk­sien tun­tu­mas­ta. Keskel­lä kas­vavaa kaupunkia näitä länt­te­jä ei oikein voi perustel­la. Eivätkä ne kun­non ulkoilu­alueina osin pri­vati­soituneina toimi.

  19. Vallilan­laak­so rauhaan: Kesäl­lä siel­lä on tar­jol­la kahvia ja let­tu­ja ohikulkijoille.

    Kahvit ja letut tästä vielä puut­tuikin. Val­it­sen kuitenkin ratikkakiskot, kiitos. Käve­len joka päivä kyseistä reit­tiä töi­hin ja takaisin joten per­spek­ti­iviä asi­aan löytyy.

  20. Osmo Soin­in­vaara: …Niiden mukaan ase­makaavoituk­sen yhtey­dessä tutk­i­taan mah­dol­lisu­ut­ta lait­taa moot­tori­tieli­it­tymä vähän inhimil­lisem­pään kokoon…

    Tuo­hon voit vaikut­taa eduskun­nas­sa. Muual­la aje­taan kapeam­mil­la moot­toriteil­lä suurem­mil­la nopeuk­sil­la kuin Suomes­sa. Pidän moot­tori­ti­e­s­tandar­d­i­en kehit­tämistä ja ajonopeuk­sien kas­vat­tamista hyvänä asiana. 🙂 Kannatan!

  21. Osmo hah­mot­taa terävästi, mitä vaiku­tuk­sia päästökau­pan kiristyk­sil­lä tulee ole­maan. Mut­ta vaiku­tus­ketju­ja kan­nat­taisi miet­tiä vieläkin pidemmälle.

    Vielä ehkä kymme­nen vuot­ta puun käyt­töä voidaan ja pitääkin lisätä, mut­ta sit­ten negati­iviset vaiku­tuk­set alka­vat viimeistään voimistua. 

    Bio­mas­so­jen tuon­ti Euroopan ulkop­uolelta EU-mai­hin kas­vaa. Tämä lisää monis­sa mais­sa houku­tus­ta kaataa sademet­sää omaan käyt­töön. Samaan aikaan kestäväk­si luokitel­lut puumas­sat lähetetään Eurooppaan. 

    Vaik­ka kyse on puun polt­tamis­es­ta, vaiku­tuk­set tule­vat vääjäämät­tä hei­jas­tu­maan negati­ivis­es­ti myös ruuan tuotantoon.

    Päästökaup­pa lopet­taa myös turpeen käytön, ellei mitään vas­ta­toimia tehdä. Taloudel­lis­es­ti ja huolto­var­muu­den näkökul­mas­ta Suomen kan­nat­taisi palaut­taa osa päästöoikeuk­sista keräämistään tuloista turpeen käyt­täjille, jot­ta nämä jatkaisi­vat turpeen polt­toa myös sil­loin, kun päästöoikeu­den hin­ta on nous­sut korkeak­si. Mut­ta täl­laisi­in toimi­in tarvit­taisi­in EU:n komis­si­ol­ta lupa.

    Täl­lainen turpeen käytön tukem­i­nen ei vaikut­taisi päästö­jen määrään mitenkään saman logi­ikan mukaan, mitä Osmon esit­ti Helsin­gin hiilen käytöstä. Suomen ener­giao­mavaraisu­us nousisi. Koti­mainen puu riit­täisi parem­min vaikka­pa tek­sti­ilien tekoon eikä “kestäväk­si todis­tet­tua” puu­ta tarvit­sisi tuo­da ulko­mail­ta mah­dot­to­mia määriä.

  22. tpyy­lu­o­ma: Jos riit­tävä syy olla rak­en­ta­mat­ta jotain on että sitä on vas­tustet­tu, niin voidaan yksinker­tais­taa asioi­ta ihan vaan aset­ta­mal­la maan­laa­juinen raken­nuskiel­to. Käsit­täk­seni demokra­ti­aan kuu­luu että kaik­ki saa­vat sanoa san­ot­ta­vansa, ja sit­ten päätetään. 

    Uno­h­tuiko kom­ment­tisi lopus­ta ken­ties jotakin, esim.: “… ja sit­ten päätetään, kuten alun perin oli suunniteltu.”

    Demokra­tial­la ja ns. näen­näis­demokra­tial­la on vis­si ero, aivan kuten on eroa myös ‘hyväl­lä hallinto­taval­la’ ja joil­lkin muil­la hallintomalleilla. 

    Hyvässä hallintoma­llis­sa ei käsit­tääk­seni riitä, ainakaan vähääkään laa­jem­mista, mutkikkaam­mista ja usei­ta eri­laisia seu­raus­vaiku­tuk­sia sisältävi­atä asioista päätet­täessä, että kaik­ki saa­vat vain ‘sanoa san­ot­ta­vansa’ ja että ‘sit­ten päätetään’. Ilmeisenä vaarana on täl­löin, että päätök­sen­tek­i­jät eivät ehdi tutus­tua riit­tävän hyvin päätök­sen­sä kohteeseen ja eri päätös­vai­h­toe­hto­jen vaiku­tuk­si­in. Täl­löin voi kovin hel­posti jäädä huo­maa­mat­ta jopa se, minkälaisia muu­tok­sia ehkä kehi­tyskelpoisi­in päätös­vai­h­toe­htoi­hin tulisi tehdä, jot­ta niistä saataisi­in kaupunki­amme ja mm. sen asukkai­ta parhait­en palvelevia. 

    Isot muu­tok­set vaa­ti­vat huolel­lista valmis­te­lu­työtä, joka voi vaa­tia jopa iter­ati­ivista käsit­te­lyä. Asetet­tu­jen reunaehtojen
    tarkastelu kuu­luu mielestäni ilman muu­ta pros­es­si­in, ettei päätök­sen­tekoon ajaudut­taisi väärin lähtökohdin.

    Muis­taak­seni R.Rautava tote­si ker­ran (oliko­han se viime kesänä?) jos­sakin HS:n haas­tat­telus­sa että demokra­ti­as­sa voi syn­tyä hölmöjä päätök­siä. Tämän kaltainen lop­putu­los pitäisi pyrk­iä vält­tämään, asi­as­sa kuin asiassa. 

    Paho­jen virhei­den vält­tämi­nen voi olla mah­dol­lista vain, jos riit­tävät ja OIKEAT poh­jatiedot päätök­siä varten han­ki­taan. Eräs var­teenotet­tavakeino tässä on toimia mm. kaupunkisu­un­nit­telus­sa alueen asukkai­ta (=oman alueen­sa asiantun­ti­joi­ta) kuule­mal­la JA virkami­esten kokoamia/teettämiä pohjatietoja/selvityksiä täy­den­tämään tuo­mansa kom­men­tit ja aineis­to päätös­VAI­H­TOE­HTO­JEN suun­nit­telus­sa aidosti (eikä vain näen­näis­es­ti) huomioimal­la ja nopeasti hätäisin/heppoisin vastinein kuit­taa­mal­la. Huolel­lis­es­ti kaik­keen aineis­toon tutus­tu­va lau­takun­nan jäsen voi halutes­saan jopa paikan­pääl­lä käy­den vetää omat johtopäätök­sen­sä, mikäli siihen on riit­tävät edel­ly­tyk­set. Mikäli niitä ei ole, tarvi­taan lisäaikaa niiden hankkimiseksi.

    En ole kaupun­gin päätök­sen­teko­pros­essien asiantun­ti­ja (sys­teemin sisäl­lä tai sen ulkop­ulel­la), mut­ta ihan vain veron­mak­sa­jana ja syn­type­r­äisenä helsinkiläisenä min­ua on alka­nut hie­man huolestut­taa kaupunkimme tule­vaisu­us. Toivon, että kaupun­gin itse julis­ta­ma pyrkimys demokraat­tiseen päätök­sen­tekoon ja jos­sain määrin jopa lähidemokra­ti­aan olisi tot­ta. Eräät havain­toni tuke­vat kuitenkin huolestut­taval­la taval­la epäilystä jostakin muusta. 

    Helsin­gin kaupungilla ei ole läh­teen (“http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki#Yst.C3.A4vyyskaupungit_ja_kansainv.C3.A4liset_yhteydet”) mukaan ystävyyskaupunke­ja ulko­mail­la, mut­ta saman läh­teen mukaan sil­lä “on eri­ty­istä yhteistyötä Mosko­van ja Pekingin kanssa”. Toiv­ot­tavasti tääl­lä ei ote­ta liikaa mallia sikäläis­ten val­tioiden hallintokult­tuureista, jot­ka eivät oman maamme päätök­sen­tekoon mielestäni kovin hyvin sovel­lu, ovathan maamme erikokoisia ja muutenkin erilaisia. 

    Län­tisen, avoimen (kaik­il­ta osin?) tiedonväl­i­tyskult­tuurimme ja sitä tuke­vien uut­te­rien toimit­ta­jien ansios­ta olemme saa­neet kuulla/lukea yhä use­am­min sel­l­ai­sis­takin tapauk­sista, jois­sa hyvä hallinto­ta­pa ei ehkä ole päässyt kukois­ta­maan. Esimerkkeinä näistä voin maini­ta kolme tapaus­ta, itäiseltä sekä eteläiseltä ilman­su­unnal­ta (ks. esim. “fi.wikipedia.org/Himki”, “fi.wikipedia.org/Wukan_protests” ja “http://www.hs.fi/ulkomaat/a1371345566759”). Min­un mielestäni ongel­mat, joi­ta edel­liset esimerk­it kuvaa­vat, on väl­tet­tävis­sä nimeno­maan hyväl­lä hallinto­taval­la, johon kuu­luu asukkaiden aito kuun­telem­i­nen, ja hei­dän mielip­iteit­ten­sä huomioon ottaminen.

    Kyseiset tapauk­set ja niiden esi­in­tu­lo edus­ta­vat mielestäni myös mitä ilmeis­in­tä tarvet­ta aidolle lähidemokra­tialle, jota kyl­lä meil­lä tääl­lä län­nessäkin (i.e. Pohjolan perukoil­la) tarvi­taan (vaik­ka ehkä toisin halu­taan antaa ymmärtää tai kuvitel­laan). Koivusaari voisi toimia jopa mallies­imerkkinä HYVÄSTÄ yhteistyöstä (kaupun­gin ja sen eri aluei­den asukkaiden välil­lä), jos näin vain halut­taisi­in. Tässä taitaa olla vielä pitkä tie kuljettavana …

  23. Vallilan­laak­so rauhaan:
    Myös van­has­ta kapeas­ta junatun­nelista, jota pitkin yksir­aiteinen sata­ma­raide joskus kul­ki Pasi­laan, esi­in­tyy kum­mallisia väit­teitä. Eihän joukkoli­iken­nekadun ole tarkoi­tus sukeltaa mihinkään junatun­neli­in, vaan se kulk­isi koko puis­ton läpi yli kilo­metrin mit­taisen matkan Mäkelän­rin­teen uima­hallin taakse, jos­sa se yhty­isi Mäkelänkatu­un Velo­dromin tienoilla. 

    Joukkoli­iken­nekatu ei olisi sukeltanutkaan van­haan junatun­neli­in, vaan uuteen tun­neli­in, joka olisi kulkenut puis­ton ali sata­ma­radan rat­apo­h­jal­ta Mäkelänkadulle.

    Joukkoli­iken­nekadun vas­tus­tus johtuneekin osin var­mas­tikin siitä, ettei moni han­kkeen vas­tus­ta­ja ilmeis­es­ti tiedä han­kkeen yksi­tyisko­hdista. Jos tutus­tuu kun­nol­la sekä Vallilan­laak­soon sekä katusu­un­nitel­maan, voi tode­ta, ettei kadul­la ole puis­ton maise­malliseen tai virk­istysar­voon juuri mitään vaiku­tus­ta, kos­ka katu olisi tul­lut van­han rat­apo­h­jan paikalle, joka ei ole koskaan ollutkaan osa puistoa. 

    Stereo­typ­ia kumpu­lalais­es­ta on hyvin toimeen­tule­va, mut­ta kuitenkin vähän hipah­ta­va, punav­ihreä ja yhteiskun­nal­lis­es­ti akti­ivi­nen kes­ki-iän saavut­tanut ihmi­nen, joka hel­posti läh­tee bar­rikadeille “hyvien” asioiden puoles­ta “paho­ja” asioi­ta vas­taan. Tässä lie­nee toinen syy siihen mik­si esimerkik­si vihreät ovat läht­e­neet han­kkeen vas­tus­ta­jia symp­paa­maan. Jos Kumpu­las­sa asu­isi vaikka­pa espoolaisia, han­kkeen vas­tus­tus voitaisi­in kui­tata hyv­in­toimeen­tule­vien por­varien NIM­BY­i­lynä ja joukkoli­iken­nehankkei­den vas­tus­tamise­na. Kun vas­tus­ta­jat tule­vat alueelta, jos­sa on paljon vihrei­den ja vasem­mis­ton äänestäjiä, niin eiväthän he voi olla omaa etu­aan ajavia NIM­BYjä, eihän? Ehkä osa han­kkeen vas­tus­ta­jista oikeastikin ajat­telee tais­tel­e­vansa parem­man maail­man puoles­ta, mut­ta tosi­asi­as­sa tais­telu kohdis­tuu tässä joukkoli­iken­teen käyt­täjiä eikä mätää sys­teemiä vastaan.

    Kuitenkin kun se katu on jo ehdit­ty hylätä, niin kan­nat­ta­nee työsken­nel­lä sen raiti­o­tien puoles­ta. Se voidaan maise­moi­da vaik­ka nur­mi­radak­si taval­la, joka var­masti kel­paa suurim­malle osalle kumpu­lalai­sista. Van­haan raitio­vaunuverkkoon ei kan­na­ta uusia lin­jo­ja vedel­lä, kos­ka keskinopeus siel­lä lie­nee n 15 km/h ja pysäkkiväli 300 m ja sen pysäkkivälin piden­tämi­nen keskinopeu­den lisäämisek­si poli­it­tis­es­ti melkein mah­do­ton­ta. Uusil­la lin­joil­la kan­nat­taisi pyrk­iä vaikka­pa 600 metrin pysäkkiväli­in, joten niitä voisi hyö­dyn­tää pikaraiti­olin­jo­ja suunnitellessa.

  24. Vallilan­laak­son bule­vardis­oin­ti on hyvä asia, kos­ka yleiskaava­su­un­nitel­man mukaan Helsinki­in on muut­ta­mas­sa 400.000 uut­ta asukas­ta. Jos­sain­han näi­denkin on kuljettava.

  25. OS

    “Risteyk­sen vaa­ti­man alueen pienen­tämi­nen edel­lyt­täisi, että Län­siväylän luok­i­tus­ta alen­net­taisi­in maantiek­si tai kaduk­si. Tähän tarvi­taan val­tio­val­lan myötä­vaiku­tus­ta. Tehokku­u­den nos­t­a­mi­nen taas tarkoit­taisi selvästi korkeampia talo­ja. Aika paljon on tul­lut palautet­ta, että Koivusaa­reen tor­nit sopi­si­vat. Ne voisi­vat olla vähän kau­ni­impia kuin Keilaniemessä.”

    Mikä tämän estää? Moot­toriteiltä näyt­tävät Kehä I ovat seu­tu­tie (tien­nu­mero val­oisel­la poh­jal­la) ja Kehä III kan­tatie (numero keltaise­lel poh­jal­la). Siir­tokul­je­tuk­ses­sa ole­via trako­tor­e­i­ta ja työkonei­ta näyt­tää liikku­van ko. teil­lä, mikä käsit­tääk­seni on moot­tori­tiel­lä kiellettyä.

    Tien luon­teen muut­ta­mi­nen ei vaa­di muu­ta kuin liiken­nevri­at­son päätöstä. Ja jos ellaista ei tule, niin asi­as­ta voi eduskut­na säätää lain. OS itse on hal­li­tus­puolueen kansane­dus­ta­ja ja hänel­lä on ollut tilaisu­us edis­tää asiaa. 

    Mik­si asia ei ole edis­tynyt? Onko syynä autop­uolueen kelju­us? Vai onko syynä Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telijoiden mah­dolli­nen kyvyt­tömyys nähdä ja esit­tää asioi­ta toiselle osa­puolelle ymmär­ret­täväl­lä tavalla?

  26. Mäkelänkadun ja Sturenkadun reit­ti on NIM­BY-seu­ran oli­garkkien ja arkkite­hdin olk­iukko. Asukkaana en ajat­tele pelkästään omaa takapi­haa vaan koko kaupun­gin paras­ta. Se ei ole kaupun­gin joukkoli­iken­teen kannal­ta paras­ta, että Kumpu­la-seu­ra, joka ei edes edus­ta kaikkia meitä, määrit­telee joukkoli­iken­teen paras­ta. Asi­aan ei löy­dy varauk­se­ton­ta kan­na­tus­ta edes Kumpu­lan asukkail­ta. Nyt tarvi­taan päät­täväisyyt­tä joka rohkeut­ta hypätä pois aasien selästä ja ensim­mäi­nen askel on rak­en­taa raitio­vaunutie Vallilan­laak­son hal­ki mei­dän kaikkien yhteisek­si hyväksi.

    Kumpu­la-seu­ra tekee toki alueel­la paljon hyvää työtä, mut­ta se on samal­la myös mallies­imerk­ki yhteen asi­aan fik­saa­tion saa­neesta yhden asian liik­keestä. NIM­BY­i­lyä koko rahan edestä.

  27. Kivi­nokan jät­tämi­nen kesä­ma­ja-alueek­si on aivan yhtä hark­it­se­ma­ton­ta kuin Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarha-alueen suo­jelu ase­makaaval­la kymme­nen vuot­ta sitten.
    Metro­radan ympäristön tehokkaas­ta maankäytöstä luop­umi­nen on kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­tei­den vas­taista! Hal­pahin­tainen pop­ulis­mi sumen­taa taas ker­ran kun­nal­lispoli­itikko­jen ajatuk­set kun pitäisi olla kykyä tehdä kauaskan­toisia päätöksiä.
    Kaupunkisu­un­nit­teli­jat ovat tehneet hyvää työtä Kivi­nokan viite­su­un­nitel­mas­sa. Tärkeät luon­toko­hteet on säi­lytet­ty ja rak­en­t­a­mi­nen on sijoitet­tu pääosin kesä­ma­ja-alueelle. Sikin­sokin met­sään ripotel­lut majat estävät nyky­isin alueen käytön yleisenä virk­istysalueena. Virk­istysalueista ei Helsingis­sä ole puutet­ta, eikä varsinkaan Hert­toniemessä, jota reunus­ta­vat kaupun­gin laa­jim­mat virk­istysalueet, ladut ja ulkoilureitit!

  28. Markku af Heurlin: Me voimme olla jos­t­ian asi­as­ta samaa tai eri mieltä. Mutat en pidä siitä, että vastkkaisen mielip­i­teen esit­täjistä käytetään hal­ven­tavia nim­i­tyk­siä, kuten NIMBY. 

    Kyl­lä meis­sä jokaises­sa asuu pieni Nim­by, jos pin­taa raa­pute­taan ja sopi­va asia sat­tuu eteen. Kumpu­las­sa on onnis­tut­tu aja­maan tiet­tyjä omia etu­ja niin tehokkaasti, ettei mielestäni Nim­by ole pelkästään loukkaus, joku voisi pitää kehuna.

    Joukkoli­iken­nekat­ua enem­män ihmette­len kumpu­lalais­ten suh­tau­tu­mista hulevesial­taisi­in, joi­ta on suun­nitel­tu Mäkelänkadun var­ren melu­alueelle. Kaupun­ki olisi ker­rankin valmis investoimaan kun­nol­la veden laadun ja tul­vien vähen­tämiseen, mut­ta ei tun­nu kelpaavan.

  29. Itse näk­isin sen ratikan Vallilan­laak­sos­sa ihan mielel­läni. Mut­ta jos siir­to­la­pu­u­tarhan kanssa tulee riitaa, niin kulkekoon ratik­ka sit­ten van­haa junatun­nelia Pasi­las­ta ja puis­ton etelälaitaa. Siel­lä on nyt koira­puis­to ja kevyen liiken­teen väylä, jot­ka voisi ottaa hyvin tehokkaam­paan käyt­töön. Laak­so säästy­isi ja siir­to­la­pu­u­tarha samoin. 

    Eikä Kumpu­la-seu­ra voisi lausua ikävästi asi­as­ta, kos­ka ne kiskot kulke­vat suuril­ta osin Vallilassa.

  30. Häm­mästelijä:
    Siir­to­la­pu­u­tarha-aja­tus tulisi päivit­tää tälle vuosituhannelle.

    Nykyiset Helsin­gin kym­menkun­ta siir­to­la­pu­u­tarhaa on perustet­tu sotien jälkeisenä aikana (http://www.siirtolapuutarhat.net/alue/tilastot.htm) kaupun­gin laitamille. 

    ————-

    Aate on hieno, mut­ta uudet sijain­nit tulisi etsiä Sipoo-Tuusu­la-Kirkkon­um­mi-akselil­ta, rautatie­seisakkei­den tms. järke­vien yhteyk­sien tun­tu­mas­ta. Keskel­lä kas­vavaa kaupunkia näitä länt­te­jä ei oikein voi perustel­la. Eivätkä ne kun­non ulkoilu­alueina osin pri­vati­soituneina toimi.

    Olisi voin­ut lukea tilas­to­ja vähän tarkem­min. Suurin osa ennen vuot­ta 1940. Kokon­aispin­ta-ala n 77 ha eli 0,76 km². — Sil­loin ne oli­vat kyl­lä kaupun­gin laita­mil­la, mut­ta raito­vaunu- tai käve­ly­matkan päässä. Raitio­vaunulip­pu mak­soi 30-luvul­la työmiehen tun­nin palkan.

  31. Häm­mästelijä:
    Siir­to­la­pu­u­tarha-aja­tus tulisi päivit­tää tälle vuosituhannelle.

    Nykyiset Helsin­gin kym­menkun­ta siir­to­la­pu­u­tarhaa on perustet­tu sotien jälkeisenä aikana (http://www.siirtolapuutarhat.net/alue/tilastot.htm) kaupun­gin laitamille. 

    ————-

    Aate on hieno, mut­ta uudet sijain­nit tulisi etsiä Sipoo-Tuusu­la-Kirkkon­um­mi-akselil­ta, rautatie­seisakkei­den tms. järke­vien yhteyk­sien tun­tu­mas­ta. Keskel­lä kas­vavaa kaupunkia näitä länt­te­jä ei oikein voi perustel­la. Eivätkä ne kun­non ulkoilu­alueina osin pri­vati­soituneina toimi.

    Olisi voin­ut lukea tilas­to­ja vähän tarkem­min. Suurin osa ennen vuot­ta 1940. Kokon­aispin­ta-ala n 77 ha eli 0,76 km². — Sil­loin ne oli­vat kyl­lä kaupun­gin laita­mil­la, mut­ta raito­vaunu- tai käve­ly­matkan päässä. Raitio­vaunulip­pu mak­soi 30-luvul­la työmiehen tun­nin palkan.

    htkpe: Kahvit ja letut tästä vielä puut­tuikin. Val­it­sen kuitenkin ratikkakiskot, kiitos. Käve­len joka päivä kyseistä reit­tiä töi­hin ja takaisin joten per­spek­ti­iviä asi­aan löytyy.

    Kuin­ka pitkäkäve­ly­mat­ka on kyseessä. Mak­simis­saan on 800 metri­on käve­ly­mat­ka lähim­mälle rv / busispysäkille riip­puen siitä minne on matkalla.

    Ver­tailun vuok­si. Rusekau­sol­la asu­val­la serkul­lani on 500 m mat­ka raiti­otiepysäkille. Ei ole koskaan valit­tanut matkaa.

    Itsel­läni 800 m juna­seisak­keelle. Laita­myötäisessä mat­ka vähän tuntuu.

  32. On vähän outoa, että kaikkien joukkoli­iken­nekadun vas­tus­ta­jien arvel­laan ole­van Kumpu­las­ta ja nimitel­lään heitä nim­byik­si. Tot­takai lähin­nä asu­vat kumpu­lalaiset ja vallilalaiset parhait­en näkevät puis­toalueen arvon, mut­ta pohjim­mal­taan kyse on siitä, että joukkoli­iken­neväyliä ollaan rak­en­ta­mas­sa kaupun­gin puistoihin.

    Kaupun­gin vielä rak­en­ta­mat­tomien puis­toaluei­den pitäisi olla päät­täjien eri­tyisessä suo­jeluk­ses­sa. Tässä tapauk­ses­sa kyse on lisäk­si aivan kan­takaupun­gin tun­tu­mas­sa olev­as­ta laa­jas­ta kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­tikin arvokkaas­ta puis­tos­ta, joka ympäröi Yliopis­ton kasvi­ti­eteel­listä puutarhaa.

  33. htkpe: Kahvit ja letut tästä vielä puut­tuikin. Val­it­sen kuitenkin ratikkakiskot, kiitos. Käve­len joka päivä kyseistä reit­tiä töi­hin ja takaisin joten per­spek­ti­iviä asi­aan löytyy.

    Ker­ro sit­ten meillekin, miltä ne rautakiskot maistuivat!

  34. Kumpu­lalaisil­la ja muil­lakin on on luon­nol­lis­es­ti oikeus vas­tus­taa puis­ton läpi vedet­täviä ratikkakisko­ja. Min­ua vain mieti­tyt­tää se, että ymmärtäväkö kaik­ki vas­tus­ta­jat var­masti, miten vähän hyvin toteutet­tu raiti­olin­ja vaikut­taisi puis­toalueen rauhaan.

  35. Bör­je:
    Kivi­nokan jät­tämi­nen kesä­ma­ja-alueek­si on aivan yhtä hark­it­se­ma­ton­ta kuin Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarha-alueen suo­jelu ase­makaaval­la kymme­nen vuot­ta sitten.
    Metro­radan ympäristön tehokkaas­ta maankäytöstä luop­umi­nen on kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­tei­den vas­taista! Hal­pahin­tainen pop­ulis­mi sumen­taa taas ker­ran kun­nal­lispoli­itikko­jen ajatuk­set kun pitäisi olla kykyä tehdä kauaskan­toisia päätöksiä.
    Kaupunkisu­un­nit­teli­jat ovat tehneet hyvää työtä Kivi­nokan viite­su­un­nitel­mas­sa. Tärkeät luon­toko­hteet on säi­lytet­ty ja rak­en­t­a­mi­nen on sijoitet­tu pääosin kesä­ma­ja-alueelle. Sikin­sokin met­sään ripotel­lut majat estävät nyky­isin alueen käytön yleisenä virk­istysalueena. Virk­istysalueista ei Helsingis­sä ole puutet­ta, eikä varsinkaan Hert­toniemessä, jota reunus­ta­vat kaupun­gin laa­jim­mat virk­istysalueet, ladut ja ulkoilureitit!

    Kivi­nokan virk­istyskäyt­töön jät­tämi­nen on kehnoin peruste jota Soin­in­vaar­al­ta olen koskaan kuul­lut, alueen välit­tömässä läheisyy­dessä kun on mm Fasthol­ma joka on seudun asukkaiden aidosti käyt­tämä virk­istysalue, samoin Mölylän kalliot ja met­sä sekä koko Van­hankaupungin­lah­den luon­non­suo­jelu­alue. Virk­istysaluet­ta siis tuol­la suun­nal­la on enem­män kuin mis­sään muual­la Helsingis­sä Keskus­puis­ton ohel­la, joten siihen vetoami­nen on tätä vihreille tyyp­il­listä älyl­listä epäre­hellisyyt­tä, jol­la koete­taan peit­tää todellisuutta

    Kyse on nimeno­maan hal­pahin­tais­es­ta pop­ulis­mista, Vihreät huu­taisi­vat naa­ma punaisi­na kuin­ka tuh­lataan huip­pukallista raken­nus­maa­ta jos hökke­likylää tai siir­to­la­pu­u­tarhaa vas­taa­vat sul­je­tut alueet annet­taisi­in johonkin muuhun hyvin pienen piirin har­rastekäyt­töön. Alueet ovat todel­lakin sul­je­tut, olen pari ker­taa Kivi­nokan ran­nal­la käysken­nel­lyt, ja saanut melkoisia huutelui­ta perääni siitä, kuin­ka alue on yksi­tysaluet­ta. Löy­tyy­hän sieltä asi­aa korostavia omatekoisia kylt­te­jäkin. Mökkien huole­hti­vat aivan itse, ettei alue ole vapaas­sa virkistyskäytössä

  36. Poo­jaat, nyt te olette val­lan ere­htyneet. Ei täm­mös­es­tä kaupunkiso­das­ta tule niin mitään. Men­nään­päs moko­man laak­son yli, että heilahtaa.

    Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhaan mah­tuu yhden Sil­tasaaren ver­ran asukkai­ta. Tuhat uut­ta asukas­ta legit­i­moi lop­ullis­es­ti Kalasa­ta­ma-Pasi­la linjan. 

    Pitääkö kesämökille päästä raitio­vaunul­la?, kysyi Erkkikin aikoinaan. Hal­tialan ja Tuo­marinkylän pel­loil­la on kym­meniä hehtaare­ja hedelmäl­listä maa­ta kaupunkivil­je­lyyn. Uute­las­sakin, kun Miina häädet­ti­in Pariisiin.

    Sitä pait­si, mitä tekemistä Kumpu­lan siir­to­la­pu­u­tarhal­la on tekemistä Kumpu­las­sa, niil­lähän on jo ome­na­pu­ut omil­la pihoil­laan. Vai asuuko siel­lä liikaa marimekko-ksv-väkeä..?

  37. Kysymys ei ole pelkästään puis­toalueen läpi vedet­tävästä raiti­oti­estä, vaan laa­jem­mas­ta suun­nitel­mas­ta Helsin­gin liiken­teen poikit­taisek­si moottoriväyläksi.

    Jo nyt suun­nitelmis­sa on bus­sikatu, ja kun lin­jaus on saatu tehtyä, väylä avataan sopi­van tilaisu­u­den tullen myös muulle liiken­teelle. Asi­as­sa ede­tään ymmär­ret­tävistä syistä vähän kerrassaan.

  38. mut­ta pohjim­mal­taan kyse on siitä, että joukkoli­iken­neväyliä ollaan rak­en­ta­mas­sa kaupun­gin puistoihin.

    Kaupun­gin vielä rak­en­ta­mat­tomien puis­toaluei­den pitäisi olla päät­täjien eri­tyisessä suo­jeluk­ses­sa. Tässä tapauk­ses­sa kyse on lisäk­si aivan kan­takaupun­gin tun­tu­mas­sa olev­as­ta laa­jas­ta kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­tikin arvokkaas­ta puis­tos­ta, joka ympäröi Yliopis­ton kasvi­ti­eteel­listä puutarhaa.

    Eikä Yliopis­ton Kasvi­ti­eteelli­nen puu­tarha ole Kaisaniemen puistossa?

    Ja toisek­si, Kumpu­lan puis­ton läpi kul­ki tavara­ju­nia varten rautatie Som­pasaaren sata­maan 1960-luvul­ta asti aina siihen asti kunnes Vuosaaren sata­ma avat­ti­in muu­ta­ma vuosi sit­ten, mut­ta sil­loin kun kun kyis­es­tä rautati­etä raken­net­ti­in niin kukaan ei vas­tus­tanut sitä, eikä myöskään vas­tus­tanut kukaan Yliopis­ton raken­nuk­sia Kumpu­lan mäelle, joka taisi kanssa olla osa sitä “kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokas­ta puis­toa”. Nyt siis yliopis­ton pitää olla maail­man tap­pi­in asti ilman toimivia joukkoli­iken­ney­hteyk­siä kos­ka jotkut koirankuset­ta­jat vas­tus­ta­vat sitä.

  39. Kum­mallista, että Vallilan­laak­son puis­ton läpi pitäisi rak­en­taa liiken­neväylä jonkun van­han yksir­aiteisen junaradan takia, jota puis­tossa ei enää ole.

  40. Sep­po Honka­nen:
    Poo­jaat, nyt te olette val­lan ere­htyneet. Ei täm­mös­es­tä kaupunkiso­das­ta tule niin mitään. Men­nään­päs moko­man laak­son yli, että heilahtaa.

    Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhaan mah­tuu yhden Sil­tasaaren ver­ran asukkai­ta. Tuhat uut­ta asukas­ta legit­i­moi lop­ullis­es­ti Kalasa­ta­ma-Pasi­la linjan. 

    Pitääkö kesämökille päästä raitiovaunulla?,kysyiErkkikin aikoinaan.Haltialan ja Tuo­marinkylän pel­loil­la on kym­meniä hehtaare­ja hedelmäl­listä maa­ta kaupunkivil­je­lyyn. Uute­las­sakin, kun Miina häädet­ti­in Pariisiin.

    Sitä pait­si, mitä tekemistä Kumpu­lan siir­to­la­pu­u­tarhal­la on tekemistä Kumpu­las­sa, niil­lähän on jo ome­na­pu­ut omil­la pihoil­laan. Vai asuuko siel­lä liikaa marimekko-ksv-väkeä..? 

    Juu, ja Stal­in sai aikoinaan Viroonkin mah­tu­maan aika paljon ihka uut­ta asu­tus­ta, jota jälkikasvuineen lie­nee siel­lä jo 30%.

    Paljonko­han mah­taa nyt tul­la lisäväkeä Krimille?

  41. Kaupunkiso­dal­ta tämä alkaa vaikut­ta­maan aina sil­loin, jos kotikon­nut ovat pahasti uhattuina.

  42. “Eikä Yliopis­ton Kasvi­ti­eteelli­nen puu­tarha ole Kaisaniemen puistossa?”

    Yliopis­ton kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan van­ha osa on Kaisaniemessä ja uusi osa on Kumpu­las­sa, jonne se sijoitet­ti­in aikoinaan, kos­ka van­haa ei mah­tunut enää laajentamaan.

    Ja kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan vier­essä on Vallilan siir­to­la­pu­u­tarha, ei Kumpu­lan siir­to­la­pu­u­tarha, joka on Mäkelänkadus­ta itään ja siis eri paikka.

  43. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Kovasti ihmette­len, mik­si joil­lakuil­la on tarve esitel­lä nykyi­nen Koivusaari vain meluisana joutomaana. Se on aika PALJON muu­takin, kuten saaren kun­nol­la tun­te­vat varsin hyvin tietävät.

    Koivusaa­res­sa on ajaudut­tu jär­jet­tömään tilanteeseen. Ensin päätet­ti­in rak­en­taa metroase­ma Koivusaa­reen. Nyt sit­ten on “pakko” rak­en­taa, kun ker­ran metroase­makin on tekeillä. 

    Koivusaari on jär­jet­tömän kallis han­ke. Maan­täytöt ovat suh­teessa suurem­mat kuin Jätkäsaa­res­sa. Alueesta ei mil­lään ilveel­lä saa viihty­isää, ei varsinkaan kun rak­en­tamis­te­hokku­ut­ta halu­taan aina vaan lisätä. Kau­nis meren­lahti Kata­ja­har­jun edustal­la tuho­taan ruop­pauk­sil­la ja maantäytöillä. 

    Kaiken muun lisäk­si aluet­ta halkoo Helsin­gin vilkkaim­min liiken­nöi­ty sisään­tuloväylä. Tule­vat asukkaat joutu­vat melun ja hajun lisäk­si altistu­maan ter­vey­delle vaar­al­lisille pien­hiukkasille. Ihmette­len, kuka oikeasti halu­aisi asua tuol­laisel­la alueel­la? Jos nyt Kata­ja­har­jus­sa lähel­lä Län­siväylää on hyvin vaikea saa­da asun­to­ja kau­pak­si melun ja saastei­den vuoksi.

    Epäilen, että tästä tulee surkean kaupunkisu­un­nit­telun mon­u­ment­ti. Aikanaan Mer­i­hakaakin pidet­ti­in hienona. Koivusaares­ta tulee oman aikamme Mer­i­ha­ka. Kolkko, tuu­li­nen ja saasteinen.

  44. KariS: Kivi­nokan virk­istyskäyt­töön jät­tämi­nen on kehnoin peruste jota Soin­in­vaar­al­ta olen koskaan kuul­lut, alueen välit­tömässä läheisyy­dessä kun on mm Fasthol­ma joka on seudun asukkaiden aidosti käyt­tämä virk­istysalue, samoin Mölylän kalliot ja met­sä sekä koko Van­hankaupungin­lah­den luon­non­suo­jelu­alue. Virk­istysaluet­ta siis tuol­la suun­nal­la on enem­män kuin mis­sään muual­la Helsingis­sä Keskus­puis­ton ohel­la, joten siihen vetoami­nen on tätä vihreille tyyp­il­listä älyl­listä epäre­hellisyyt­tä, jol­la koete­taan peit­tää todellisuutta

    Kyse on nimeno­maan hal­pahin­tais­es­ta pop­ulis­mista, Vihreät huu­taisi­vat naa­ma punaisi­na kuin­ka tuh­lataan huip­pukallista raken­nus­maa­ta jos hökke­likylää tai siir­to­la­pu­u­tarhaa vas­taa­vat sul­je­tut alueet annet­taisi­in johonkin muuhun hyvin pienen piirin har­rastekäyt­töön. Alueet ovat todel­lakin sul­je­tut, olen pari ker­taa Kivi­nokan ran­nal­la käysken­nel­lyt, ja saanut melkoisia huutelui­ta perääni siitä, kuin­ka alue on yksi­tysaluet­ta. Löy­tyy­hän sieltä asi­aa korostavia omatekoisia kylt­te­jäkin. Mökkien huole­hti­vat aivan itse, ettei alue ole vapaas­sa virkistyskäytössä

    Tääl­lä on kyl­lä out­o­ja keskustelijoi­ta, jot­ka halu­a­vat huteroin perustein purkaa kaiken, mitä ei nyt itse satu sil­lä het­kel­lä tarvit­se­maan. Täl­lä logi­ikalla voisi rak­en­taa täy­teen myös kaik­ki hau­taus­maat, kun ei nyt täl­lä het­kel­lä satu itse niitä tarvit­se­maan. Ja siel­läkin kat­so­taan oudosti, jos joku metelöi tai yrit­tää virit­tää paikalle pussikaljapiknikin.

  45. Vallilan­laak­son “hei älä koskaan ikinä muutu”-aktiivien kan­nat­taisi nyt käyt­tää vähän strate­gista pelisilmää, kun on aivan päivän­selvää että he ovat demokraat­tises­sa päätök­sen­teossa jäämässä vähem­mistöön. Näen itsekin alueel­la paljon liikku­vana mut­ta toisaal­ta 506-bussin kier­tor­e­it­te­jä kiroa­vana risḱinä sen, että Vallilan­laak­soon päätetään rak­en­taa asfalt­tip­in­not­teinen bus­sikatu. Jos NIM­BY-aktivis­tit aset­tuisi­vat nur­mi­raiti­o­tien puolelle, näk­isin että tosi­asialli­nen ris­ki sille, että bus­sikatu raken­net­taisi­in, pienenisi. Varsin käypä kom­pro­mis­si siis, kun ote­taan huomioon se, että jonkin­lainen joukkoli­iken­ney­hteys laak­son kaut­ta tul­laan erit­täin toden­näköis­es­ti joka tapauk­ses­sa rak­en­ta­maan. Paine tälle tulee kas­va­maan tule­vaisu­udessa val­tavasti mm. uusien aluei­den rak­en­tu­misen myötä.

  46. On harhaa että bioen­er­gia pelas­taisi. Ilmake­hä ei tee eroa sille polte­taanko puu­ta vai hiiltä tai öljyä. Kaik­ista tulee lisää hiilid­iok­sidia ilmaan. Suomes­sa polt­toon tule­va hake on 60 — 100 vuot­ta van­hoista puista. Turpeen uusi­u­tu­mi­sai­ka on 800 — 2000 vuot­ta. Vaik­ka öljy ja kivi­hi­ili kor­vataankin bio­mas­sal­la tulee ilmake­hään niiden polt­tamis­es­ta ihan yhtä paljon hiilid­iok­sidia kuin fos­si­il­i­sis­takin polt­toaineista ja hiilid­iok­sidin suh­teen aika on men­nyt vähi­in jos ei ole lop­punut jo kokonaan. 

    Ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta ei saa­da laske­maan muul­la kuin polt­tamisen vähen­tämisel­lä ja viher­mas­san kas­vat­tamisel­la. Viher­mas­san kas­vat­ta­mi­nen vie aikaa mut­ta sademet­sien, maa­pal­lon keuhko­jen, hakkaami­nen tulisi lopet­taa. Nyky­vauhdil­la niiden hakkaami­nen vaikut­taa koko maail­man ilmas­toon eikä siten ole todel­lakaan mikään paikalli­nen ongelma.

    Ilmas­ton­muu­tos johtuu hiilid­iok­sidista ja metaanista, joka on vielä edel­listäkin 10 ker­taa pahempi kasvi­huonekaa­su. Hiilid­iok­sidin tuot­tamis­es­ta on mah­dol­lista päästä eroon lopet­ta­mal­la polt­ta­mi­nen tykkänään. Metaanista ei päästä eroon kos­ka suurin lähde on Siper­ian suot jot­ka läm­penevät ilmas­ton­muu­tok­sen takia.

    Vas­tu­ulli­nen ympäristöpoli­ti­ik­ka myön­täisi tosi­asi­at ja rankai­sisi polt­tamista. Ymmär­rän kyl­lä että jät­teen poltol­la saadaan kaatopaikkkaamista parem­pi lop­putu­los, mut­ta yhteiskun­nan ener­giatuotan­toa ei tulisi laskea minkään polt­tamisen varaan. Jät­teen­polt­toakin on mah­dol­lista vähen­tää parem­mal­la ja vas­tu­ullisem­mal­la lajit­telul­la. Varsinkin muovien kier­rä­tys on Suomes­sa lapsenkengis­sä ja käyt­tökelpoista öljy­po­h­jaista mate­ri­aalia polte­taan ja kaatopaikataan hyö­tykäytön sijas­ta aivan surut­tomasti. Irvokas­ta kyl­lä niin niiden polt­ta­mi­nen las­ke­taan tänäpäivänä hyötykäytöksi.

    Että polt­tamis­es­ta päästään eroon niin keino­ja ovat tuulivoima, aurinkovoima ja ydin­voima. Myös läm­pöpump­pu­ratkaisuil­la saadaan säästet­tyä läm­mi­ty­sen­er­gian tuot­tamises­sa. Liiken­nepolt­toaineek­si tulisi näil­lä keinoil­la tuotet­tu vety tai sähkö. 

    Nyky­isiä ydin­voi­matekni­ikko­ja tur­val­lisem­pi ratkaisu olisi tori­um poh­jaiset voimalat. Jät­teenkin puoli­u­tu­mi­sai­ka olisi kym­meniä vuosia sato­jen ja tuhan­sien vuosien sijasta.

    Ei ole edes vihrei­den edun mukaista vas­tus­taa ydin­voimaa, ainakaan jos ei ole tar­jo­ta muu­ta konkreet­tista vai­h­toe­htoa kuin polt­taa lisää mate­ri­aa. Mitä tahansa materiaa.

  47. Saare­lainen: Koivusaa­res­sa on ajaudut­tu jär­jet­tömään tilanteeseen. Ensin päätet­ti­in rak­en­taa metroase­ma Koivusaa­reen. Nyt sit­ten on “pakko” rak­en­taa, kun ker­ran metroase­makin on tekeillä. 

    Koivusaari on jär­jet­tömän kallis han­ke. Maan­täytöt ovat suh­teessa suurem­mat kuin Jätkäsaa­res­sa. Alueesta ei mil­lään ilveel­lä saa viihty­isää, ei varsinkaan kun rak­en­tamis­te­hokku­ut­ta halu­taan aina vaan lisätä. Kau­nis meren­lahti Kata­ja­har­jun edustal­la tuho­taan ruop­pauk­sil­la ja maantäytöillä.

    Kaiken muun lisäk­si aluet­ta halkoo Helsin­gin vilkkaim­min liiken­nöi­ty sisään­tuloväylä. Tule­vat asukkaat joutu­vat melun ja hajun lisäk­si altistu­maan ter­vey­delle vaar­al­lisille pien­hiukkasille. Ihmette­len, kuka oikeasti halu­aisi asua tuol­laisel­la alueel­la? Jos nyt Kata­ja­har­jus­sa lähel­lä Län­siväylää on hyvin vaikea saa­da asun­to­ja kau­pak­si melun ja saastei­den vuoksi.

    Epäilen, että tästä tulee surkean kaupunkisu­un­nit­telun mon­u­ment­ti. Aikanaan Mer­i­hakaakin pidet­ti­in hienona. Koivusaares­ta tulee oman aikamme Mer­i­ha­ka. Kolkko, tuu­li­nen ja saasteinen. 

    Pieni vink­ki Saare­laiselle ja muille kotikon­tu­jen­sa puo­lus­ta­jille Laut­tasaaren puolel­la: kun­nos­te­taan Vask­iniemen van­ha tykkipat­ter­is­to, Viides tykkipat­teri, joka on muuten muis­taak­seni perustet­tu Krim­in sodan aikoi­hin, joskus 1850-luvul­la, ja hom­mataan paikalle kun­non kanu­u­nat, vaik­ka Suomen­lin­nas­ta, niin eiköhän alka­isi Oolan­ninkin ran­nat raiku­maan, kun pää­sisimme ensin jysäyt­telemään poik­ki nuo nos­tokur­jet ja sen jäl­keen sopi­vasti ennakkoa ottaen nuo peev­elin­moista hiekkapö­lyä joka paikkaan levit­tävät kuor­ma-autot jot­ka louhet­ta, soraa ja hiekkaa, nyt­tem­min beto­nia tuos­sa Sotkatiel­läkin kul­jet­ta­vat, vaik­ka aiem­min lupa­si­vat niiden käyt­tävän tarkoituk­seen Hanasaaren liit­tymää. (Ehkä ovat siel­läkin liikkuneet, kun liityn­täpysäköin­tialueellekin on ker­tynyt niin jumala­ton määrä aivan hienoa hiekkapö­lyä, joka kuiv­al­la, tuulisel­la sääl­lä suo­jal­a­sit­tomien pyöräil­i­jöi­den silmi­in ja ham­paisi­in päätyy.)

    Tyk­istön toimin­nal­la on Suomes­sa kun­ni­akkaat per­in­teet (vrt. Tali-Ihan­ta­la) ja eiköhän Laut­tasaareltakin löy­ty­isi osaavaa väkeä tykke­jä suun­taa­maan ja käyt­tämään. Pitänee myös selvit­tää, mah­taisiko muuten Ryssänkär­jen it-tykin ammusten kan­tomat­ka riit­tää osumaan Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­toon? Täy­tyypä tarkistaa …
    Ehkäpä alka­isi­vat sit­ten ottaa kaupun­gin asukkaidenkin mielip­iteitä lop­ul­ta huomioon.

  48. Saare­lainen:
    Epäilen, että tästä tulee surkean kaupunkisu­un­nit­telun mon­u­ment­ti. Aikanaan Mer­i­hakaakin pidet­ti­in hienona. Koivusaares­ta tulee oman aikamme Mer­i­ha­ka. Kolkko, tuu­li­nen ja saasteinen.

    Mer­i­ha­ka on itseasi­as­sa viihty­isä ja suosit­tu asuinalue edelleen, taas tai nykyään, miten asian nyt halu­aa muo­toil­la. Itse en ole asunut, mut­ta tut­tu­ja kyl­lä ja tun­nen parikin tuoret­ta lap­siper­het­tä, jot­ka kärkkyvät asun­toa Mer­i­haas­ta, kos­ka ovat kuulleet niin paljon kehu­ja alueesta toisil­ta lap­siper­heiltä. Eihän Mer­i­ha­ka mikään Kaivari ole, mut­ta kaikil­la ei ole Etelä-Helsin­gin neliöi­hin varaa. 

    Keskimääräi­nen neliöhin­ta Mer­i­haas­sa näyt­täisi ole­van vajaat viisi­ton­nia, joka on korkea Pitkän­sil­lan pohjois­puolel­la ja varsinkin, kun asun­to­jen keskikoko Mer­i­haas­sa on suurem­pi kuin muual­la Kallios­sa. Lisäk­si asun­not ovat perusko­r­jausten kannal­ta huonos­sa iässä, joten neliöhin­ta on oikeas­t­aan jopa huo­mat­ta­van korkea. Ilmeisen halut­tua seutua.

  49. Bör­je: Metro­radan ympäristön tehokkaas­ta maankäytöstä luop­umi­nen on kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­tei­den vastaista!

    On nimeno­maan kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­tei­den vas­taista rak­en­taa sel­l­aisi­in paikkoi­hin kuin Kivi­nok­ka, jos­sa ei ole kohtu­ullisen käve­ly­matkan päässä raideliikennettä. 

    Maankäytön tehokku­ut­ta voisi tark­istaa vaik­ka Kulosaaren metroase­man ympäril­lä, jos­sa on nyt ker­rostalo­ja har­vak­seltaan. Ajatelkaa nyt, meren­ran­taa, huviloi­ta vuo­sisadan alkupuolelta, met­sää JA vier­essä metroase­ma jos­ta menee 8 min keskus­taan. Jos nykyiset ker­rostalot jyrät­täisi­in ja tilalle raken­nat­taisi­in uusi ker­rostaloalue jos­sa on vaik­ka 5 000 asukas­ta enem­män van­has­sa, kaupun­gin kas­sakoneen kil­inä on taat­tu kun alueelle muut­taa vain hyviä veron­mak­sajia, mut­ta toisaal­ta joukkoli­iken­teen käyt­töo­su­us olisi korkea. 

    Jos 1970-luvul­la koko Puu-Pasi­la pystyt­ti­in lanaa­maan, ei voi olla niin vaikeaa purat­taa muu­ta­maa mitään­sanoma­ton­ta ker­rostaloa ja bule­vardis­oi­da yhtä moot­tori­ti­etä kilo­metrin verran!

  50. Toiv­ot­tavasti tästä ei kukaan pahas­tu, mut­ta kun viimek­si näin Meilah­den vil­jelyspal­stat tai Laut­tasaaren kesä­ma­jat, tuli mieleen sota-ajan Suo­mi. Jotenkin nämä ympäristöt ovat kuin 50–100 vuot­ta sit­ten men­neestä maail­mas­ta. Per­in­teitä pitää toki vaalia, mut­ta mil­lä hinnalla?
    Tietenkin on mah­dol­lista, että Euro-Euroop­pa rom­ah­taa ja uudet pikku- tai iso­vi­hat alka­vat, jol­loin omavaraisvil­je­lyä todel­la tarvi­taan, mut­ta en nyt perus­taisi kaupunkisu­un­nit­telua sille…

  51. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Hyvässä hallintoma­llis­sa ei käsit­tääk­seni riitä, ainakaan vähääkään laa­jem­mista, mutkikkaam­mista ja usei­ta eri­laisia seu­raus­vaiku­tuk­sia sisältävistä asioista päätet­täessä, että kaik­ki saa­vat vain ‘sanoa san­ot­ta­vansa’ ja että ‘sit­ten päätetään’. Ilmeisenä vaarana on täl­löin, että päätök­sen­tek­i­jät eivät ehdi tutus­tua riit­tävän hyvin päätök­sen­sä kohteeseen ja eri päätös­vai­h­toe­hto­jen vaiku­tuk­si­in. Täl­löin voi kovin hel­posti jäädä huo­maa­mat­ta jopa se, minkälaisia muu­tok­sia ehkä kehi­tyskelpoisi­in päätös­vai­h­toe­htoi­hin tulisi tehdä, jot­ta niistä saataisi­in kaupunki­amme ja mm. sen asukkai­ta parhait­en palvelevia. 

    Isot muu­tok­set vaa­ti­vat huolel­lista valmis­te­lu­työtä, joka voi vaa­tia jopa iter­ati­ivista käsit­te­lyä. Asetet­tu­jen reunae­hto­jen tarkastelu kuu­luu mielestäni ilman muu­ta pros­es­si­in, ettei päätök­sen­tekoon ajaudut­taisi väärin lähtökohdin.

    Paho­jen virhei­den vält­tämi­nen voi olla mah­dol­lista vain, jos riit­tävät ja OIKEAT poh­jatiedot päätök­siä varten han­ki­taan. Eräs var­teenotet­tavakeino tässä on toimia mm. kaupunkisu­un­nit­telus­sa alueen asukkai­ta (=oman alueen­sa asiantun­ti­joi­ta) kuule­mal­la JA virkami­esten kokoamia/teettämiä pohjatietoja/selvityksiä täy­den­tämään tuo­mansa kom­men­tit ja aineis­to päätös­VAI­H­TOE­HTO­JEN suun­nit­telus­sa aidosti (eikä vain näen­näis­es­ti) huomioimal­la ja nopeasti hätäisin/heppoisin vastinein kuittaamalla.

    Kivikaupun­gin kas­vatil­ta hyvä kir­joi­tus. Men­emät­tä sen syvemälle alku­peräisi­in päätök­sen­tekoti­lanteisi­in, voisin tässä hie­man analysoi­da ongelmia sekä Län­simetron että Meche­lininkadun uud­is­tuk­sen tapauksissa:

    Län­simetron ongel­mat, ts. virkami­esten ongelmat:

    - Aito vai­h­toe­hto­jen (parhaiden mah­dol­lis­ten vai­h­toe­hto­jen) ver­tailu puuttui.
    — Ei ylipään­sä hyväksytä koko alku­peräisen ehdo­tuk­sen kyseenalaistamista.
    — Usko­taan sokeasti siihen, että mitä aiem­min on tehty ja mikä on teo­ri­as­sa hyvää, niin se myöskin olisi nyt ja tule­vaisu­udessa paras ratkaisu.

    Meche­lininkadun ongel­mat, asukkaiden ongelmat:

    - Ei osa­ta lukea suun­nitel­maku­via, eikä ker­ras­ta ymmär­retä, ettei asia A vaiku­ta asi­aan B (pyöräkai­stat eivät vaiku­ta katupuihin)
    — Ei tiede­tä mitä aikaisem­min on päätet­ty (Helsin­gin pyörätiev­erkon kokonaissuunnitelma)
    — Ei ymmär­retä, ettei raiti­o­tien tarkoi­tus ole palvel­la pelkästään Meche­lininkat­ua (l. ei nähdä met­sää puilta)

    Tiivis­tet­tynä: Minus­ta virkamiehistöä on tun­tunut vaivaa­van vas­ten­mielisyys lähtöko­h­tien kyseenalais­tamiselle ja asukkaat taas eivät useinkaan osaa ajatel­la asioi­ta koko kaupun­gin näkökulmasta.

  52. Löysin netistä ilmaku­van Kivi­nokan mökeistä
    http://tinyurl.com/nlnfkvn

    Tuol­la tavoin haulikol­la ammut­tuna sijoitel­lut mök­it, joil­la ei ole piho­ja rajaavia aito­ja, rajaa­vat alueen vapaa­ta virk­istyskäyt­töä vielä paljon pahem­min kuin siirtolapuutarha. 

    Jos halu­taan pitää kiin­ni joidenkin onnekkaiden oikeud­es­ta hal­paan kesämökki­in Suomen pääkaupungis­sa, metroase­man läheisyy­dessä niin siitä vaan. Mut­ta julkisek­si virk­istysalueek­si tuos­ta ei ole kuin poli­it­ti­sis­sa kaunolauseissa.

  53. Janne Pel­to­la: “Meche­lininkadun ongel­mat, asukkaiden ongelmat:

    - Ei osa­ta lukea suun­nitel­maku­via, eikä ker­ras­ta ymmär­retä, ettei asia A vaiku­ta asi­aan B (pyöräkai­stat eivät vaiku­ta katupuihin)
    — Ei tiede­tä mitä aikaisem­min on päätet­ty (Helsin­gin pyörätiev­erkon kokonaissuunnitelma)
    — Ei ymmär­retä, ettei raiti­o­tien tarkoi­tus ole palvel­la pelkästään Meche­lininkat­ua (l. ei nähdä met­sää puilta)

    Tiivis­tet­tynä: Minus­ta virkamiehistöä on tun­tunut vaivaa­van vas­ten­mielisyys lähtöko­h­tien kyseenalais­tamiselle ja asukkaat taas eivät useinkaan osaa ajatel­la asioi­ta koko kaupun­gin näkökulmasta.”

    Siis mielestäsi on OK, että ratik­ka ajaa Meche­lininkadun läpi mut­ta ei pysähdy otta­maan matkus­ta­jia? Ei kukaan halua, että ratik­ka palvelisi pelkästään Meche­lininkat­ua, vaan toivo­mus on, että se palvelisi MYÖS Meche­lininkadun asukkai­ta. Pain­o­tus sanal­la asukkaat. Mielestäni aika kohtu­ulli­nen toive, varsinkin kun kadul­la ei ole mitään muu­takaan joukkoliikennettä.

    Mitä pui­hin tulee, niin ne kaade­taan kature­mon­tin vuok­si. Ja kature­mont­ti puolestaan on päätet­ty tehdä sik­si, että tehdään pyörätieu­ud­is­tus ja ratikkau­ud­is­tus. Pyöräti­et voisi tietenkin tehdä pui­ta kaata­mat­ta, mut­ta kaupun­ki ei viit­si tehdä kature­mont­tia niin, että pui­ta pitäisi varoa. Liikaa vaivaa.

  54. Saare­lainen: Jos nyt Kata­ja­har­jus­sa lähel­lä Län­siväylää on hyvin vaikea saa­da asun­to­ja kau­pak­si melun ja saastei­den vuoksi.

    Kat­selin Oikotieltä Laut­tasaaren asun­to­jen hin­to­ja. Pikav­ilka­isul­la Kata­ja­har­jun nurk­il­ta alle neljään ton­ni­in neliöltä saisi ison ker­rostalokäm­pän, joka on ilmoituk­sen mukaan “remon­toi­jan tilaisu­us” (putkiremp­pa muu­ta­man vuo­den päässä, asun­to vuo­den 1963 kun­nos­sa, “avarat näkymät yli Län­siväylän). Ei tämä hin­ta nyt ihan siltä vaiku­ta, että sijain­ti tek­isi myymis­es­tä todel­la vaikeaa.

    Vai tarkoit­tiko tuo “hyvin vaikea” sitä, että niitä asun­to­ja ei saa myy­tyä yleis­laru­laisel­la viidel­lä ton­nil­la neliö?

  55. Jalankulk­i­ja:
    Yliopis­ton kasvi­ti­eteel­lisen puu­tarhan van­ha osa on Kaisaniemessä … 

    Jos joskus aiomme saa­da keskus­takam­puk­sen infran kun­toon, tulee Kaisaniemen puis­ton rak­en­tamista harki­ta vakavasti. Hyvässä yliopis­tossa ope­tus, sosi­aa­li­nen elämä ja asum­i­nen yhdis­tyvät. Helsingis­sä ei ole enää niitä alivuokralaisas­un­to­ja, jot­ka mah­dol­lis­ti­vat asumisen keskus­takam­puk­sel­la viime­vu­o­sisadan alkupuolella. 

    Nyt kelvol­lisia kam­puk­sia Helsingis­sä on enää MPKK:lla San­ta­ham­i­nass­sa ja Aal­to-yliopis­tokin on vaikeuk­sis­sa toim­into­jen kokoamises­sa Otaniemeen.

  56. Kalle:
    Jos joskus aiomme saa­da keskus­takam­puk­sen infran kun­toon, tulee Kaisaniemen puis­ton rak­en­tamista harki­ta vakavasti. Hyvässä yliopis­tossa ope­tus, sosi­aa­li­nen elämä ja asum­i­nen yhdis­tyvät. Helsingis­sä ei ole enää niitä alivuokralaisas­un­to­ja, jot­ka mah­dol­lis­ti­vat asumisen keskus­takam­puk­sel­la viime­vu­o­sisadan alkupuolella.

    Uusien talo­jen keskus­taan rak­en­tamisen sijaan tulisi halvem­mak­si jos Hoas ostaisi asun­to­ja van­has­ta asun­tokan­nas­ta Kallios­ta. Täl­löin huo­mat­tavasti use­ampi saisi samal­la rahal­la mah­dol­lisu­u­den asua lähel­lä kampusta. 

    Kaisaniemen puis­tos­ta voisi kyl­lä rak­en­taa hiekkak­en­tän. Siihen saisi mah­tu­maan noin 300 asukas­ta eikä hiekkak­en­täl­lä ole eri­ty­istä virk­istysar­voa. Joskus hiekkak­en­täl­lä on jär­jestet­ty tapah­tu­mia, mut­ta muitakin jär­jestämi­s­paikko­ja on. Varsi­naista puis­toa en lähtisi rakentamaan.

    j‑lu:
    Mer­i­ha­ka on itseasi­as­sa viihty­isä ja suosit­tu asuinalue edelleen, taas tai nykyään, miten asian nyt halu­aa muo­toil­la. Itse en ole asunut, mut­ta tut­tu­ja kyl­lä ja tun­nen parikin tuoret­ta lap­siper­het­tä, jot­ka kärkkyvät asun­toa Merihaasta,koska ovat kuulleet niin paljon kehu­ja alueesta toisil­ta lap­siper­heiltä. Eihän Mer­i­ha­ka mikään Kaivari ole, mut­ta kaikil­la ei ole Etelä-Helsin­gin neliöi­hin varaa.

    Keskimääräi­nen neliöhin­ta Mer­i­haas­sa näyt­täisi ole­van vajaat viisi­ton­nia, joka on korkea Pitkän­sil­lan pohjois­puolel­la ja varsinkin, kun asun­to­jen keskikoko Mer­i­haas­sa on suurem­pi kuin muual­la Kallios­sa. Lisäk­si asun­not ovat perusko­r­jausten kannal­ta huonos­sa iässä, joten neliöhin­ta on oikeas­t­aan jopa huo­mat­ta­van korkea. Ilmeisen halut­tua seutua.

    En tiedä mis­tä syys­tä aluet­ta on kehut­tu, mut­ta asun­to­ja lähel­lä keskus­taa mer­inäköaloin voi olla muutenkin kuin moi­se­na betoni­hel­vettinä. Nykyään raken­net­ta­vat talot ovat rumia, mut­ta kuitenkin kau­ni­impia kuin Mer­i­haan talot. 

    Neliöhin­toi­hin voi vaikut­taa se, että alueel­la ei ole baare­ja toisin kuin Kallios­sa. Muu­ta­man sadan metrin päässä toisel­la puolel­la Pitkää sil­taa neliöhin­nat ovat selvästi korkeam­mat kuin Merihaassa.

  57. Ennen van­haan raitio­vaunulin­jat raken­net­ti­in sinne, mis­sä on matkus­ta­jia. Nyt liiken­nesu­un­nit­teli­jat ovat huo­man­neet, että jos pysäk­it pois­te­taan, rait­sikoiden kulku nopeu­tuu huomattavasti.

    Meche­lininkadul­ta pois­te­taan pysäk­it, Laa­jasa­losta ajel­laan kaupunki­in meren yli sil­to­ja pitkin, ja Ara­bi­as­ta pitäisi päästä huris­tele­maan Pasi­laan Vallilan­laak­son puis­ton läpi, jos­sa ei asu ketään.

  58. Raitio­vaunu­ja ilman pysäkke­jä:
    Ennen van­haan raitio­vaunulin­jat raken­net­ti­in sinne, mis­sä on matkus­ta­jia. Nyt liiken­nesu­un­nit­teli­jat ovat huo­man­neet, että jos pysäk­it pois­te­taan, rait­sikoiden kulku nopeu­tuu huomattavasti.

    Meche­lininkadul­ta pois­te­taan pysäk­it, Laa­jasa­losta ajel­laan kaupunki­in meren yli sil­to­ja pitkin, ja Ara­bi­as­ta pitäisi päästä huris­tele­maan Pasi­laan Vallilan­laak­son puis­ton läpi, jos­sa ei asu ketään.

    Tämähän se nykylin­ja on. Ja se kos­kee myös bus­sil­in­jo­ja. Lin­ja 16 ajaa Korkeasaa­reen kesät tal­vet ja myös iltaisin sil­loin, kun eläin­tarha on kiin­ni. Bus­si 24 palvelee Hietaniemen hau­taus­maan vaina­jia ja Hietaran­nan uimaran­nan avan­touimare­i­ta (mikäli siel­lä edes on sel­l­aisia). Asun­to­ja ei ole mail­la eikä halmeilla.

  59. “Uusien talo­jen keskus­taan rak­en­tamisen sijaan tulisi halvem­mak­si jos Hoas ostaisi asun­to­ja van­has­ta asun­tokan­nas­ta Kallios­ta. Täl­löin huo­mat­tavasti use­ampi saisi samal­la rahal­la mah­dol­lisu­u­den asua lähel­lä kampusta.”

    Kaupun­ki voisi antaa Hoasin käyt­töön Josafatin rak­en­ta­mat­toman ton­tin, niin opiske­li­jat pää­si­sivät (melkein) Kallioon. Help­po tont­ti: luja kalliop­erä, valmi­it ratikkay­htey­det ja koko infra vieressä.

  60. Jalankulk­i­ja:
    Siis mielestäsi on OK, että ratik­ka ajaa Meche­lininkadun läpi mut­ta ei pysähdy otta­maan matkus­ta­jia? Ei kukaan halua, että ratik­ka palvelisi pelkästään Meche­lininkat­ua, vaan toivo­mus on, että se palvelisi MYÖS Meche­lininkadun asukkai­ta. Pain­o­tus sanal­la asukkaat. Mielestäni aika kohtu­ulli­nen toive, varsinkin kun kadul­la ei ole mitään muu­takaan joukkoliikennettä.

    Mitä pui­hin tulee, niin ne kaade­taan kature­mon­tin vuok­si. Ja kature­mont­ti puolestaan on päätet­ty tehdä sik­si, että tehdään pyörätieu­ud­is­tus ja ratikkau­ud­is­tus. Pyöräti­et voisi tietenkin tehdä pui­ta kaata­mat­ta, mut­ta kaupun­ki ei viit­si tehdä kature­mont­tia niin, että pui­ta pitäisi varoa. Liikaa vaivaa.

    Raiti­olin­ja 8:lla on kuitenkin ehdote­tun muu­tok­senkin jäl­keen kak­si pysäkkiä Meche­lininkadul­la. Joista vielä Arka­di­ankadun risteyk­seen ehdotet­tu pysäk­ki sijoit­tuu hyvinkin keskeis­es­ti Meche­lininkadun nykyisen raiti­o­tien var­teen Mar­i­an sairaalan ja Domus Aca­d­e­m­i­can pohjois­puolel­la. Lisäk­si Runeberginkadul­la ole­va Apol­lonkadun pysäk­ki sijoit­tuu käve­lyetäisyy­delle sekä Taival­lah­den koulus­ta, että Meche­lininkadul­la Calo­niuk­senkadun ja Hes­per­ian puis­ton väli­in jäävistä asun­noista. Suurim­mat kär­si­jät vaikut­ta­vat kar­tan perus­teel­la ole­van Taival­lah­den ten­niskeskus, muu­ta­ma Väinämöisenkadun pohjois­päässä ole­van asun­to ja varauk­sel­la Domus Academica.

    Joten en lähtisi väit­tämään, että Meche­lininkadul­la huononee joukkoli­iken­teen palvelu kestämät­tömäk­si. Ja bus­sil­in­jo­jen 24 ja 55 muu­tok­set taas eivät liity raiti­olin­jan 8 muu­tok­si­in mil­lään taval­la. Sinän­sä minus­takin bus­sil­in­ja 24 voisi edelleen ajaa suo­raan Meche­lininkat­ua, mut­ta se on eri keskustelun aihe. Kart­ta siis tässä, ympyrät noin 300 m säteitä pysäkeiltä, mitat voi tark­ista Hel­si­gin kart­ta­palvelus­ta: http://otsokivekas.fi/wp-content/uploads/sites/8/2013/01/mechelininkatu.png

    Viitat­en tuo­hon edel­lisessä viestis­säni peräänku­u­lut­ta­maani kokon­ais­näke­myk­seen: Jos on olea­mas­sa tutkimuk­sia siitä, että 300 m pysäkkivälit ja max. 300 m käve­ly­matkat joukkoli­iken­nepysäkeille ovat kaupun­gin elin­voiman ja viihty­isyy­den jne. kannal­ta parhaat, niin olen kiin­nos­tunut kuule­maan tästä tutkimusti­etoa. Löytämäni kir­jal­lisu­us nimit­täin esit­tää suu­ru­us­lu­okak­si enem­mänkin 500 metriä kuin 300 metriä. Ja metronkan­nat­ta­jien kesku­udessa olen tör­män­nyt siihenkin väit­teeseen, että kilo­metrinkin käve­ly olisi ok.

    Kature­mon­tista taasen: HSL:ssä tehti­in raiti­olin­ja 8 kehit­tämis­selvi­tys ja jos­sain vai­heessa kävi ilmi, että Meche­lininkadulle halut­taisi­in tehdä pyöräkaisto­jakin. Tämän jäl­keen Raken­nusvi­ras­tos­ta (HKR) selvisi, että Meche­lininkadul­la pitäisi uusia sekä vesi­jo­hto­ja ja viemäre­itä että myös katupui­ta, ja nämä työt päätet­ti­in yhdis­tää, jot­ta kadun var­ren asukkaille aiheu­tu­isi raken­nustöistä mah­dol­lisim­man vähän haittaa.

  61. Janne Pel­to­la: “Kature­mon­tista taasen: HSL:ssä tehti­in raiti­olin­ja 8 kehit­tämis­selvi­tys ja jos­sain vai­heessa kävi ilmi, että Meche­lininkadulle halut­taisi­in tehdä pyöräkaisto­jakin. Tämän jäl­keen Raken­nusvi­ras­tos­ta (HKR) selvisi, että Meche­lininkadul­la pitäisi uusia sekä vesi­jo­hto­ja ja viemäre­itä että myös katupui­ta, ja nämä työt päätet­ti­in yhdis­tää, jot­ta kadun var­ren asukkaille aiheu­tu­isi raken­nustöistä mah­dol­lisim­man vähän haittaa.”

    Tarkoitit kai, että mah­dol­lisim­man paljon hait­taa? Siis ratikkakiskot kaive­taan ylös, puut kaade­taan, ajo­ra­dat kaven­netaan samoin kuin jalka­käytävät. Ja sen lisäk­si pois­te­taan tärkein pysäk­ki. Jos tämä on mielestäsi mah­dol­lisim­man vähän hait­taa, niin mikä mah­taisi olla sen vastakohta? 

    Kuvauk­sesi siitä, miten tämä kature­mont­ti on eden­nyt, ei vas­taa todel­lisu­ut­ta miltään osin. Siis raken­nusvi­ras­to havait­si aivan yllät­täen, että koko katu pitää repiä auki, mut­ta uno­hti ker­toa siitä kadun kiin­teistöille? Edes siinä vai­heessa, kun taloy­htiöt sai­vat noin vuosi sit­ten sen ain­okaisen kature­mon­tista ker­to­van tiedo­tuk­sen, siinä mainit­ti­in koko kadun remont­ti sivu­men­nen yhdel­lä lauseel­la, eikä sen laa­ju­ud­es­ta tul­lut mitään tietoa. Remont­tia puuhat­ti­in vuosikau­sia liiken­nesu­un­nitel­man nimel­lä, ja kaik­ista muista osista olti­in hipihiljaa.

    Jos Calo­niuk­senkadun ratikkapysäk­ki pois­te­taan, pysäkkien väli­nen etäisyys Arka­di­ankadul­ta Apol­lonkadulle on 580 metriä. Siis kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton lasku­jen mukaan. En näe mitään syytä siihen, mik­si alueel­la, jos­sa asuu 12 000 ihmistä, pitäisi olla täl­lainen etäisyys, kun esimerkik­si lin­ja 2:n keskimääräi­nen etäisyys vaikka­pa Töölössä on 330 metriä. Ja tämä on puolestaan liiken­nelaitok­sen oma lukema.

  62. Viherinssi: Kat­selin Oikotieltä Laut­tasaaren asun­to­jen hin­to­ja. Pikav­ilka­isul­la Kata­ja­har­jun nurk­il­ta alle neljään ton­ni­in neliöltä saisi ison ker­rostalokäm­pän, joka on ilmoituk­sen mukaan “remon­toi­jan tilaisu­us” (putkiremp­pa muu­ta­man vuo­den päässä, asun­to vuo­den 1963 kun­nos­sa, “avarat näkymät yli Län­siväylän). Ei tämä hin­ta nyt ihan siltä vaiku­ta, että sijain­ti tek­isi myymis­es­tä todel­la vaikeaa.

    Viherinssi on ilmeis­es­ti Kata­ja­har­jun alueen asiantun­ti­ja, kos­ka on “pikav­ilka­isul­la” käynyt kat­so­mas­sa Oikotieltä jonkun asun­non myyntihintaa. 

    Valitet­ta­van usein varmimpia mielip­iteitä esit­tävät ihmiset, jot­ka eivät tunne koko asiaa. 

    Itse alueel­la asuneena tiedän, että tiet­tyjä Kata­ja­har­jun sil­lan lähel­lä ole­via talo­ja vieraste­taan juuri Län­siväylän melun ja saastei­den vuok­si. Tämä tulee myyn­ti­ti­lanteis­sa esi­in sil­lä tavoin, että ihmiset kyse­levät huolestuneina näistä asioista. 

    Varsinkaan pien­ten las­ten van­hem­mat tai ast­maatikot eivät mielel­läään muu­ta aivan Län­siväylän lähelle. Melu­ai­ta ei poista melua, eikä se varsinkaan poista alueel­la lei­ju­via pienhiukkasia.

    Var­maan Viherinssi ymmär­rät, ettei kukaan asun­toaan myyvä main­os­ta Län­siväylään liit­tyviä ongelmia Oikotiellä.

  63. O.S.: “Koivusaari

    Esi­tys hyväksyt­ti­in muu­tok­sit­ta, mut­ta ase­makaavoituk­sen ohjeek­si hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti kak­si min­un esit­tämääni lisäys­tä. Niiden mukaan ase­makaavoituk­sen yhtey­dessä tutk­i­taan mah­dol­lisu­ut­ta lait­taa moot­tori­tieli­it­tymä vähän inhimil­lisem­pään kokoon …”

    Kos­ka lau­takun­ta (tai kuka tätä han­ket­ta nyt sit­ten eteen­päin, kuin väk­isin, pus­keekaan) alkaa selvit­tää koko han­kkeen saat­tamista “vähän inhimil­lisem­pään kokoon”, esim. kohti Koivusaaren järkeväm­pää käyt­töä ja kehi­tys­tä ulkoilu- ja virk­istysalueena, sen sijaan, että tutk­i­taan mah­tu­isiko “kuplavolkkari­in kolme vir­ta­he­p­oa etu­is­tu­imille ja kolme nor­sua takapenkille” ja kun huo­mataan, että ei se tosi­aankaan onnis­tu eikä näytä edes hyvältä, niin kokeil­laan sit­ten mah­tu­isi­vatko ne parem­min, jos vai­hdet­taisi­in vain istu­ma­järjestys­tä tai ote­taan vielä sarvikuonokin kyytiin?

    “The dif­fi­cul­ty lies not in the new ideas, but in escap­ing from the old ones.” J. M. Keynes

    KSV:n ja arkkite­htien roolista voisin heit­tää sitaatin, joka on peräisin Upton Sin­clair’il­ta (ks. “http://www.goodreads.com/author/quotes/23510.Upton_Sinclair”):

    “It is dif­fi­cult to get a man under­stand some­thing, when his salary depends on his not under­stand­ing it.”

    Mon­tako täl­laista, tuon alem­man sitaatin kaltaista miestä tai naista mah­taa nyky­isin istua KSL:ssa tai valtuustossa?

    Paranisit­pa he kaik­ki(?) J.R.R. Tolkien’in trilo­gian keskim­mäisessä osas­sa kuvatun hah­mon, Théo­den’in, saa­man salaperäisen taudin kaltais­es­ta vaivas­ta, ja ryhty­i­sivät käyt­tämään omia aivo­jaan, koko kaupun­gin parhaak­si, sen sijaan, että toimi­vat (“Gri­ma-”) koneis­ton tuot­tamien viis­toil­maku­vien ym. aineis­ton lumoissa!

  64. Korkeaa rak­en­tamista ei pitäisi huiskia sinne tänne. Se ei vain kaikkialle sovi, esimerkik­si mata­lam­man asu­tuk­sen ympäristöön. 

    Helsin­gin kaupunkiku­vas­sa on onnek­si onnis­tut­tu tois­taisek­si tor­ju­maan monia yri­tyk­siä sijoit­taa yliko­rkei­ta talo­ja väärän­laiseen ympäristöön, mut­ta jostain kum­man syys­tä tätä painet­ta tun­tuu aina vain riit­tävän. Jokainen suun­nitel­ma, joka jonkin alueen rak­en­tamista ehdot­taa, tulisi aset­taa huolel­lisen vaiku­tu­s­ana­lyysin kohteek­si. Valitet­tavasti KSV ei tun­nu monel­lakaan alueel­la paljolti noteer­aa­van käytet­tävis­sä ole­van paikallisen lähde­ti­etokan­nan aar­reait­taa ja sen tietopo­h­jaa. Tässä olisi paljon parannettavaa!

    Mah­ta­vatko kaupunkisu­un­nit­teli­jat tai KSL:n jäsenet edes tun­tea tšekkiläis­ten, tiivi­in rak­en­tamisen vaiku­tu­s­ana­lyysin ansiokkaiden asiantun­ti­joiden Zdenĕk Mil­er’in ja J. A. Novot­ný’n monin tavoin ansiokas­ta perus­teosta “Krtek ve mĕstĕ”, jon­ka alku­peräi­nen pain­os on peräisin 1980-luvul­ta? Se on kään­net­ty mon­elle muullekin kielelle, toiv­ot­tavasti jo suomeksikin. 

    Moni kyseisessä opuk­ses­sa käsitel­ty tiivi­iseen rak­en­tamiseen liit­tyvä asia, pal­jas­tuu eit­tämät­tä myös Koivusaar­ta koske­vien rak­en­tamis­su­un­nitelmien kohdal­la ratkaise­mat­tomak­si ongel­mak­si, mm. mitoituk­sen virheel­lisen lähtöko­hdan (=merkit­tävä ylim­i­toi­tus) ja liiken­nejär­jeste­lyi­den osalta. Jo yksi kuva riit­tää val­ot­ta­maan ongelmien luon­net­ta varsin havain­nol­lis­es­ti, ks. esimerkik­si kuva: “http://data.bux.cz/book/008/768/0087681/large.jpg”).

    Jostain syys­tä KSV:n suun­nitel­mat vaikut­ta­vat ole­van täysin tietämät­tömiä Miler’in ja Novotný’n teok­sen kuvaamista, päivän­selvistä argu­menteista. Kysyä sopii, otta­vatko he huomioon muitakaan argumentteja? 

    Var­jos­tu­songel­mat, joi­ta Mil­er ja Novot­ný eivät jostain syys­tä juuri em. teok­ses­sa käsit­tele, näyt­tävät mm. Koivusaar­ta koske­van aineis­ton Vuorovaiku­tu­s­ana­lyysin vastinei­den perus­teel­la ole­van täkäläisille kaupunkisu­un­nit­telijoille jopa vähät­te­lyn kohde. Kuitenkin Mil­er otti tähänkin ongel­maan kan­taa jo ilmeis­es­ti varhaises­sa, kan­sain­välisessä kil­pailus­sa palk­i­tus­sa työssään “O mil­ionáři, který ukradl slunce” vuodelta 1948. Valitet­tavasti en ole sitä vielä onnis­tunut näkemään, mut­ta otsikon perus­teel­la voita­neen päätel­lä, että tuo ensi­teos (jos­ta main­in­ta löy­tyy myös läh­teestä “http://fi.wikipedia.org/wiki/Zdenek_Miler”) otti vah­vasti kan­taa asuinalueille lankea­van luon­non­va­l­on määrään liit­tyvi­in ristiriitoihin. 

    Korkean rak­en­tamisen tapauk­ses­sa­han ne var­jos­tu­songel­mat vas­ta lisään­ty­i­sivät, varsinkin paikas­sa, mis­sä tuo rak­en­t­a­mi­nen sijoit­tuisi ilta-auringon ja nykyisen asu­tuk­sen väli­in. Koivusaa­res­sa var­jos­tusten hai­tat kas­vaisi­vat rak­en­tamisen myötä ennen­näkemät­tömi­in mit­toi­hin, mut­ta mik­si ihmeessä asi­as­ta vaietaan?

    Olisiko KSV:n väen korkea aika siir­tyä Kansak­oulukadun var­joista jon­nekin avaram­paan ympäristöön, mis­sä muutkin ympäristötek­i­jät ja niiden vaiku­tus asukkaiden viihtyvyy­teen tuli­si­vat huomioiduik­si nyky­istä parem­min? Tämä ei silti vielä riitä paran­ta­maan (uni­ver­saalia?) peru­songel­maa, joka tun­tuu ole­van (muual­lakin) lähidemokra­t­ian puute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.