Kru­unuvuoren ratikkasillat

Lau­takun­ta lisäsi Outi Sil­fver­ber­gin esit­tämänä ja Ris­to Rauta­van kan­nat­ta­mana yksimielis­es­ti lausuman, että selvitetään vielä mah­dol­lisu­udet rak­en­taa lin­nuille keinolu­o­to­ja kor­vaa­maan nyt sil­lan alle jääviä luo­to­ja. Voi nopeut­taa kaa­van vahvistumista.

Töölönkatu 28:n kaava

Hyväksyt­ti­in keskustelun jäl­keen. Keskustelu kos­ki uut­ta pihasi­ipeä. Mil­lä ehdoin niitä voi rak­en­taa. Töölössä kaavas­sa on pienem­pi raken­nu­soikeus kuin todel­lisu­udessa, mikä heiken­tää tulo­ja kiin­teistöveros­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 11.11.2014”

(Kom­ment­tipuheen­vuoroni Metrop­o­liseu­ran sem­i­naaris­sa 10.11.2014 Laiturilla)

Koko Helsin­gin yleiskaavae­si­tys perus­tuu siihen, että saamme moot­toritei­den nyt viemiltä alueil­ta raken­nus­maa­ta läh­es sadal­letuhan­nelle ihmiselle. Jos tästä joudut­taisi­in luop­umaan, jou­tu­isimme kään­tämään kat­seemme viimeisi­in viher­alueisi­in, eikä niistä paljon jäisi jäljelle.

Kun tääl­läkin on san­ot­tu, että haaskaamme kalli­il­la tehtyjä eri­ta­soristeyk­siä ja uudet pikaratikatkin mak­sa­vat, nuo rahan­menot kan­nat­taa pan­na oikeisi­in mit­ta­suhteisi­in­sa. Pelkkien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen sadal­letuhan­nelle ihmiselle mak­saa noin 20 mil­jar­dia. Tähän lisät­tynä joitakin sato­ja miljoona pikaratikoi­hin on aika pikkusum­ma samoin kuin joidenkin kalli­il­la raken­net­tu­jen ramp­pi­en purkami­nen. Jat­ka lukemista “Kaupunkibule­vardeista”

Helsin­ki luovut­taa tont­te­ja asun­to­tuotan­toon myymäl­lä tai vuokraa­mal­la. Jos tont­ti myy­dään tar­jouskil­pailun perus­teel­la, kyse on peri­aat­teessa markki­nahin­nas­ta, jos nyt olet­taa, että kil­pailu­olo­suh­teet ovat kun­nos­sa. Vähän on ihme­tyt­tänyt, että uusien asun­to­jen alueel­liset hin­taerot hei­jas­tu­vat niin vähän noi­hin markki­nahin­toi­hin. Ilmais­es­ti raken­nus­li­ikkeille tulee aina yllä­tyk­senä se, kuin­ka paljon asukkaat ovat valmi­ita mak­samaan asun­noista hyvil­lä paikoil­la.  🙂 Tont­te­ja vuokrat­taes­sa ei voi­da käyt­tää markki­nahin­taa, kos­ka maa­ta myy­dään markki­noil­la niin vähän, että markki­nahin­taa ei ole saatavil­la. Näin se siis selitetään. Niin­pä vuokrauk­sen perus­teena käytetään hallinnol­lisia vyöhyke­hin­to­ja. Kovan rahan tuotan­toon maan­vuokra on 4 % ton­tin arvos­ta. Hitas-tuotan­toon tästä annetaan 20 % alen­nus­ta ja ARA­VA-tuotan­toon muis­taak­seni 40 %. Jat­ka lukemista “Helsin­gin pitäisi pyrk­iä maan hin­nas­sa markkinahinnoitteluun”

Kun niin moni on sitä min­ul­ta tiedustel­lut, ilmoi­tan nyt tas­a­puolis­es­ti kaikille, että Helsin­gin sanomien tieto pitää paikkansa: en hae Helsin­gin apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan virkaa, kos­ka vihreä val­tu­us­to­ryh­mä aset­tui keskivi­ikkona tuke­maan Anni Sin­nemäkeä tuo­hon tehtävään. Jat­ka lukemista “En hae apulaiskaupunginjohtajaksi”

Helsin­gin seudun väk­ilu­vun kasvu on kiihtynyt entis­es­tään tänä vuon­na. Yhdek­sän ensim­mäisen kuukau­den aikana asukasluku on kas­vanut viidel­lä­toista tuhan­nel­la. Tasasisen vauhdin taulukon mukaan tämä vas­taan väk­ilu­vun kasvua 20 000 asukkaal­la vuodessa. Val­taosa kasvus­ta on men­nyt Helsinki­in ja Espooseen ja jos­sain määrin­Van­taalle. Kehyskun­tien, jot­ka vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten vas­ta­si­vat puoles­ta asukaslu­vun kasvus­ta, osu­us väk­ilu­vun lisäyk­ses­tä oli enää alle yhdek­sän pros­ent­tia. Jat­ka lukemista “Helsin­gin seudun kasvu kiihtyy ja keskit­tyy Helsinki­in ja Espooseen”