Melkein kaikki asuvat Kaupunki-Suomessa

Ter­vei­siä pro­pel­li­pää­työ­ryh­mäs­tä. Juha Kos­tiai­nen on toi­mit­ta­nut meil­le seu­raa­van tiedon:

Jos teh­dään har­pil­la vai­ku­tusa­lu­een kokoi­set ympy­rät kau­pun­kien ympä­ril­le ja las­ke­taan asu­kas­lu­vut, saa­daan seu­raa­va tulos

  • Hel­sin­ki, 100 km, 1,8 mil­joo­naa asukasta;
  • Tam­pe­re, Tur­ku ja Oulu 50 km, 1,2 mil­joo­naa asukasta;
  • Lah­ti, Jyväs­ky­lä, Pori, Kuo­pio, Sei­nä­jo­ki, Vaa­sa ja Lap­peen­ran­ta 30 km, 1,2 mil­joo­naa asukasta;
  • Muut maa­kun­ta­kes­kuk­set ja maa­kun­tien 2‑keskukset 15 km, 600 000 asukasta.

Yhteen­sä näil­lä kau­pun­ki­seu­duil­la asuu 90 % koko maan väestöstä.

Luku pie­ne­nee, mut­ta vain vähän, jos ympy­röi­tä pienennetään.

Joten­kin tun­tuu luon­te­val­ta, että poh­dit­taes­sa kun­nan toi­min­ta­ta­po­ja, myös nämä 90 % suo­ma­lais­ta ote­taan huomioon.

103 vastausta artikkeliin “Melkein kaikki asuvat Kaupunki-Suomessa”

  1. Minä kun olen miet­ti­nyt jos muut­tai­sin kau­em­mak­si Hel­sin­gis­tä. Ei ole jär­keä mak­saa näin pal­jon asumisesta.

  2. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mon­ta­ko heh­taa­ria pel­to­maa­ta ja mon­ta­ko maa­ti­laa noi­den samo­jen ympy­röi­den sisään mahtuu?

    1. Olen­nais­ta on, että noi­den ympy­röi­den ulko­puo­lel­le jää suu­rin osa Suo­mes­ta, joka onkin sit­ten mel­kein tyhjää.

  3. Har­pil­la teh­dyt ympy­rät ovat tie­tys­ti hal­lin­nol­li­sia rajo­ja parem­pi kei­no vai­ku­tusa­luei­den mää­rit­te­lyyn, mut­ta vie­lä mie­luum­min kan­nat­tai­si käyt­tää tie­to­ja saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta tai työs­sä­käyn­nis­tä. Tämä noin yleis­luon­toi­se­na huo­mio­na, joka ei siis käy­tän­nös­sä vai­ku­ta Osmon var­si­nai­seen pointtiin.

  4. Onko vir­heet pois­tet­tu? Monia asun­to­ja on näen­näis­kir­jat­tu nimil­le, jik­si että saa­daan tukiai­sia val­tiol­ta. Tätä­kin asi­aa pro­pel­leil­la ja sil­mil­lä voi­si selvittää

  5. Voi­han sen noin ilmais­ta, mut­ta kun ajaa pari kilo­met­riä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, ollaan jo haja-asu­tusa­lu­eel­la. Sii­tä vie­lä muu­ta­ma kilo­met­ri, niin ollaan maa­seu­dul­la. 😀 Käy­tän­nös­sä hyvin pie­ni osa suo­ma­lai­sis­ta asuu kau­pun­ki­mai­ses­ti, vaik­ka Munk­ki­vuo­ret tms. las­ket­tai­siin kaupunguksi.

    Suo­sit­te­li­sin työ­ryh­mäl­le kol­men vii­kon pakol­lis­ta mat­kaa Parii­siin, Lon­too­seen ja New Yor­kiin niin, että sanan Kau­pun­ki mer­ki­tys sel­viäi­si. Jat­ke­taan aja­tus­leik­kiä sen jälkeen. 😉

  6. Itse rajai­sin var­si­nai­sen kau­pun­kia­lu­een Hel­sin­gin osal­ta Viron­nie­mel­le, Kata­jan­nok­ka toki mukaan­lu­kien. No, ehkä Töö­lö, osa Mei­lah­des­ta ja Munk­ki­nie­mes­tä, sekä Kal­lio, Val­li­la ja osa Pasi­laa voi­ta­neen las­kea mukaan.

    Aina­kin jo Espoo vai­kut­tai­si ole­van lähes koko­nai­suu­des­saan jon­kin­lais­ta haja-asu­tusa­luet­ta. Van­taa­ta en yhtä hyvin tun­ne, mut­ta ole­tan, että siel­lä on tilan­ne pal­jol­ti Espoo­ta muistuttava.

    Mihin “kun­nan toi­min­ta­ta­poi­hin” kir­joi­tus mah­taa viitata? 

    Espoos­sa ei ole edes tei­den (tai katu­jen) ris­teyk­siin mer­kit­ty monin pai­koin kuin ainoas­taan ris­teä­vän tien nimi. Kyl­lä näh­däk­se­ni kau­pun­gis­sa pitäi­si ker­toa ris­teyk­sis­sä tuo tie­to molem­pien katu­jen (tai tei­den) osalta.

  7. Koko Suo­men väes­tö mah­tuu hel­pos­ti Hki-Tku-Tre ‑kol­mioon.

    Nyt, ase­te­taan pis­teet Hel­sin­ki-Hämeen­lin­na-Tam­pe­re-Pori-Uusi­kau­pun­ki-Tur­ku-Raa­se­po­ri ja tämän moni­kul­mion hyvin kar­kea pin­ta-ala on yhtä kuin koko Suo­men vil­je­ly­ala myös kesan­to las­ket­tu­na mukaan.

    Käy­tän­nös­sä siis koko Suo­men väes­tö voi­si asua Hel­sin­gin, Tam­pe­reen ja Turun seu­dul­la, mut­ta lisäk­si lähes koko Suo­men ruu­an­tuo­tan­to sopi­si lou­nai­seen Suomeen.

    Loput Suo­mes­ta voi­si perus­tel­lus­ti jät­tää jär­jes­tel­mään, jos­sa met­sä­ta­lous ja erä­maa-alu­eet vuorottelevat.

    Tämä jär­jes­te­ly oli­si talou­del­li­ses­ti erit­täin jär­ke­vää, kos­ka se muun muu­as­sa nos­tai­si maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuut­ta ja väes­tön­ti­heys nos­tai­si auto­maat­ti­ses­ti talous­kas­vua noil­la kol­mel­la kaupunkiseudulla.

    Tämä on myös toden­nä­köi­nen tilan­ne vuo­den 2100 tie­noil­la, kos­ka kau­pun­gis­tu­mi­nen jat­kuu voi­mak­kaa­na megat­ren­di­nä kaut­ta maailman.

    Venä­jäl­lä on vas­taa­van­lai­nen kehi­tys meneil­lään ja syr­jä­seu­dut tyh­je­ne­vät. Muis­tuu mie­leen eräs yksi­tyis­koh­ta Puti­nin kyse­ly­tun­nil­ta hie­man Kri­min tapah­tu­mien jäl­keen. Hänel­tä kysyt­tiin mie­li­pi­det­tä Alas­kas­ta ja hän vas­ta­si joten­kin näin: “emme me Alas­kaa halua, sin­ne­hän pitäi­si mak­saa jotain tukia”.

    Esi­mer­kik­si bio­ta­lou­den pyö­rit­tä­mi­sek­si ei tar­vit­se yllä­pi­tää yli 300 kun­taa, kos­ka met­sä­teol­li­suu­den robo­ti­saa­tio on aivan nur­kan taka­na. Uusin kehi­tys on kevyet har­ven­nus­ko­neet, jot­ka kor­va­si­vat loput­kin met­su­reis­ta. Lisäk­si työ­mail­le men­nään tule­vai­suu­des­sa kuten öljyn­po­raus­lau­toil­le­kin. Raa­ka-ainei­den han­kin­ta ei vaa­di kyliä kylkeensä.

    Hki-Tku-Tre kol­mioon pitäi­si raken­taa suur­no­peus­ju­na­rai­de, joka yhdis­täi­si nämä kol­me kau­pun­ki­seu­tua toi­siin­sa. Vii­si mil­joo­naa ihmis­tä ja tule­vat pari mil­joo­naa maa­han­muut­ta­jaa tar­vit­se­vat nope­aa joukkoliikennettä.

    Kes­kus­ta näyt­tää nyt ole­van seu­raa­vien vaa­lien voit­ta­ja, mut­ta heil­lä on vas­tas­saan val­ta­va poliit­ti­nen ansa. He eivät voi enää jat­kaa haja­si­joi­tus­po­lii­tii­kal­laan, kos­ka se oli­si poliit­ti­nen itse­mur­ha. Nuo­rem­mat suku­pol­vet eivät sitä tah­do, eivät­kä kes­kus­kun­nis­ta pal­ve­lui­ta hake­vat vanhuksetkaan. 

    Kes­kus­ta­han on käy­tän­nös­sä julis­ta­nut vain bio­ta­lou­den sano­maa, mut­ta unoh­ta­nut mai­ni­ta tavoit­teen­sa kai­ken haja­si­joit­ta­mi­ses­ta, joka on absur­dia ja talou­del­li­ses­ti pähkähullua.

    Seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa on kyse Suo­men tule­vai­suu­des­ta ja var­sin­kin sii­tä, astuu­ko Suo­mi tule­vai­suu­teen vai menneisyyteen.

  8. Las­ke­kaa, kuin­ka suu­ri on maa­ta­lous- ja kehi­ty­sa­lue­tu­kien osuus val­tion bud­je­tis­ta. Tark­kaa lukua on mah­do­ton tie­tää mut­ta var­maan­kin se on lähem­pä­nä 20% kuin 10%. Tämä val­ta­va sum­ma menee siis mer­kit­tä­vän pie­nel­le osal­le ihmi­sis­tä — vaik­ka ei kui­ten­kaan vain vii­del­le pro­sen­til­le, kos­ka maa­ta­lous­tuil­la Thai­maan-mat­ko­ja hank­ki­vat elä­vät usein kaupungeissa. 

    Kes­kus­ta on seu­raa­va pää­hal­li­tus­puo­lue, joten sum­ma ei aina­kaan ole pie­ne­ne­mään päin. Hie­noa elää maas­sa, jos­sa on varaa tuh­la­ta näin hol­tit­to­mas­ti. Vie­lä olem­me rikkaita!

  9. Väki muut­ti pois maa­seu­dul­ta jo 60–70-luvuilla.

    Ensin läh­ti­vät nuo­ret , osa kau­pun­kei­hin, osa Ruot­siin ja mui­hin maihin.

    Van­huk­set muut­ti­vat 70–80-luvulla heti kun vel­ko­jen armah­dus­la­ki antoi sii­he oikeuden.

    Meil­lä on elä­tet­ty myyt­tiä asu­tus­ta maa­seu­dus­ta 30 vuotta.

    Ihmi­set asu­vat taa­ja­mis­sa, eivät vält­tä­mät­tä edes kym­me­nien tuhan­sien kes­kuk­sis­sa mut­ta taa­jaan asu­tus­sa kyläs­sä kuitenkin .

    Vaik­ka ne näyt­tä­vät maa­seu­dul­ta niin taa­ja­ma se sil­ti on.

    Nyt meil­lä on menos­sa seu­raa­va vai­he kun pie­net taa­ja­mat kuo­le­vat ja ihmi­set muut­tavt suurempiin.Asuntojen rvon tip­pu­mi­nen ja hin­to­jen eriy­ty­mi­nen on var­ma merk­ki muutoksesta

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olen­nais­ta on, että noi­den ympy­röi­den ulko­puo­lel­le jää suu­rin osa Suo­mes­ta, joka onkin sit­ten mel­kein tyhjää.

    Onhan se näh­ty jo vuo­si­kym­men­ten ajan, että tiet­ty osa Suo­mes­ta autioi­tuu. Ei Tam­pe­reel­ta tar­vit­se edes 50km pää­hän men­nä, kun näkee pal­jon autioi­tu­nei­ta talo­ja, tyh­jiä lii­ke­ti­lo­ja ja oma­ko­ti­ta­lot lahoa­vat pys­tyyn kun ei ole asuk­kai­ta eikä ostajia.

    Ennem­min tai myö­hem­min osa Suo­mea pitäi­si julis­taa 2. luo­kan jou­to­maak­si, jos­sa saa tukia ja pal­ve­lui­ta vain rajatusti.

    Suo­sit­te­li­sin myös Vih­reil­le sel­lais­ta opin­to­ret­keä, että ajat­te autol­la (tai pol­ku­pyö­räl­lä) Hel­sin­gis­tä Pie­ta­riin ja käyt­te mat­kal­la vähän syr­jä­ky­liä­kin katsomassa.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olen­nais­ta on, että noi­den ympy­röi­den ulko­puo­lel­le jää suu­rin osa Suo­mes­ta, joka onkin sit­ten mel­kein tyhjää

    Se on juu­ri se mitä kau­pun­ki­lai­set vih­reät niin suojelevat…

  12. Mitä ovat nämä maa­kun­tien 2‑keskukset? Oli­si­ko jos­sain lis­ta näis­tä alueis­ta? Onko kysees­sä vain maa­kun­nan kes­kuk­sen jäl­keen toi­sek­si suu­rin kau­pun­ki? En ole ennen tör­män­nyt termiin.

  13. Pek­ka Pie­ti­lä:
    Onko vir­heet pois­tet­tu? Monia asun­to­ja on näen­näis­kir­jat­tu nimil­le, jik­si että saa­daan tukiai­sia val­tiol­ta. Tätä­kin asi­aa pro­pel­leil­la ja sil­mil­lä voi­si selvittää 

    Tätä voi­si tosi­aan sel­vit­tää. Aina­kin minua kiin­nos­tai­si tie­tää, miten val­tiol­ta saa­daan tukiai­sia asunnoille/nimille?

  14. Eli 88 % väes­tös­tä asuu alu­eel­la, joka on noin 19 % maa-alasta.

    Samaa peri­aa­tet­ta voi­daan jat­kaa eteen­päin ja taak­se­päin: Hel­sin­gin seu­dul­la 90 % väes­tös­tä asuu alu­eel­la, joka on noin 10 % seu­dun maa-alas­ta. Har­vaan asu­tuil­la alueil­la 90 % väes­tös­tä asuu alu­eel­la, joka on noin 10 % noi­den aluei­den maa-alasta.

    Samaa peri­aa­tet­ta voi­daan jat­kaa, lähes loput­to­miin, kuten Bor­ge­sin haa­rau­tu­vien pol­ku­jen puutarhassa.

    Tai voi­daan tode­ta vähän tylsemmin:
    Hel­sin­gis­sä asuu 11 % Suo­men väes­tös­tä alu­eel­la, joka on 0,07 % Suo­men pinta-alasta.

  15. Tuo­hon Hel­sin­gin ympy­rään kuu­luu Tallinna.

    Saas näh­dä miten viro­lai­set otta­vat vas­taan ropel­li­päi­den ehdotukset.

  16. Suur­ten kau­pun­kien suh­teen olet oikeas­sa vai­ku­tusa­lu­een suh­teen, mut­ta aina­kin Porin vai­ku­tusa­lue on hiu­kan lii­oi­tel­tu. Poris­ta 30 kilo­met­rin pääs­sä ole­vat Pomark­ku, Lavia ja Poriin kuu­lu­va Ahlai­nen ovat syvää maa­seu­tua. Ne ovat kaik­ki Suo­men­se­län alu­eel­la ja perin­tei­ses­ti köy­hiä, sil­lä maa on kivis­tä ja karua. Hen­ki­ses­ti alue ei eroa Poh­jois-Savos­ta tai ‑Kar­ja­las­ta kuin ilottomuudellaan. 

    Val­ta­tien 2 suun­nas­sa vas­taan tulee Har­ja­val­ta, joka on ihan oma kau­pun­ki­kes­kuk­sen­sa. Val­ta­tie­tä 8 ete­lään men­täes­sä 30 km vai­ku­tusa­lue on jär­ke­vä, sil­lä Luvia (n. 20 km pääs­sä) kuu­luu Porin vai­ku­tus­pii­riin, kun taas Eura­jo­ki (35 km pääs­sä) on Rau­man vai­ku­tuk­ses­sa. Rau­mal­la, vaik­ka se onkin pik­ku­kau­pun­ki, on koko­aan suu­rem­pi vai­ku­tus­pii­ri his­to­rial­li­sis­ta syistä.

    Tosin täs­sä “kau­pun­ki-Suo­men” mää­rit­te­lys­sä mää­ri­tel­lään itse asias­sa taa­ja­ma-Suo­mea: aluet­ta, jos­sa tapaa laa­jah­ko­ja yhte­näi­siä omakotitaloalueita.

  17. Myy­dään noi­den har­pin­ve­to­jen ulko­puo­lel­le jää­vä osuus Suo­mes­ta venä­läi­sil­le. Saa­daan rahaa perus­pal­ve­lui­hin ja tuo tur­han iso alue, joka pal­ve­lee vain 10 % suo­ma­lai­sis­ta, saa­daan pois kulek­si­mas­ta. Eiku…

  18. Tar­koi­te­taan­ko täs­sä vai­ku­tusa­lueym­py­rän hal­kai­si­jaa vai sädettä?

  19. Yhteen­sä näil­lä kau­pun­ki­seu­duil­la asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuu­ko 20 kilo­met­rin pääs­sä kau­pun­gis­ta vai 200 kilo­met­rin pääs­sä kau­pun­gis­ta. Mel­ko saman­lai­sel­ta se näyt­tää ja elä­män käy­tän­nöt ovat saman­kal­tai­set. Kau­pun­ki­kult­tuu­ris­ta tai kau­pun­gin mah­dol­li­suuk­sis­ta ei ole tie­toa­kaan. Ainoa jär­ke­vä kei­no saa­vut­taa kau­pun­gin pal­ve­lut on oma auto.

  20. Mik­si Hel­sin­gin säde on 100 km ja Oulun vain 50 km? Sisäl­tää­kö Hel­sin­gin ympy­rä myös Hämeen­lin­nan? Oulun työs­sä­käyn­tia­lue ulot­tuu kau­em­mak­si kuin 50 km. Joka kau­pun­gil­la pitäi­si olla sama säde.

  21. Odel­la on point­ti. Mut­ta voi­si asian ilmais­ta niin­kin, että haja-asu­tusa­lu­eel­la asuu vie­lä­kin mil­joo­na ihmis­tä. Ei ihan vähän siis.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen­nais­ta on, että noi­den ympy­röi­den ulko­puo­lel­le jää suu­rin osa Suo­mes­ta, joka onkin sit­ten mel­kein tyhjää. 

    Eli suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta asuu nur­mi­jär­ve­läi­sit­täin! Itse en pidä tuo­ta kovin hyvä­nä saa­vu­tuk­se­na “kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­le”. Mak­sam­me nyt niis­tä vir­heis­tä, mitä tuli 50-luvul­ta eteen­päin teh­tyä, raken­net­taes­sa lähiöi­tä. Jotain posi­tii­vis­ta oli tänään HS:ssa. Jos­sain Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la aloi­te­taan ja lai­te­taan talo­kau­pal­la huo­no­kun­toi­sia kiin­teis­tö­jä matalaksi!

    Samas­sa leh­des­sä tai­si olla jut­tu Nur­mi­jär­ves­tä, miten se on kas­va­nut kol­mes­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Asuk­kai­ta on rapiat alle 40 000, eli se kan­nat­taa jakaa pariin kol­meen osaan. Kun­ta­uu­dis­tus­ta siis tar­vi­taan. Samas­sa jutus­sa ker­rot­tiin, miten suo­ma­lai­set ovat onnis­tu­neet raken­ta­maan hajaa­su­tusa­lu­eel­le, ilman rai­deyh­teyt­tä, ker­ros­ta­los­lum­mia. Mis­sään muu­al­la Län­si-Euroo­pas­sa tuo ei onnis­tui­si, pait­si Rans­kas­sa, joka tekee noi­ta lait­to­mil­le siirtolaisilleen.

  23. Joten­kin tun­tuu luon­te­val­ta, että poh­dit­taes­sa kun­nan toi­min­ta­ta­po­ja, myös nämä 90 % suo­ma­lais­ta ote­taan huomioon.

    Mil­lä taval­la noi­ta suo­ma­lai­sia ei ole otet­tu huo­mioon? Mikä on ongel­ma, ja mitä pitäi­si muuttaa?

  24. Katos vaan. Ensim­mäis­tä ker­taa mut nime­tään kau­pun­ki­lai­sek­si. Omas­ta mie­les­tä­ni olen kyl­lä ihan pesun­kes­tä­vä maa­lais­junt­ti enkä halua muuk­si muut­tua. Eli voi­sit­te­ko vähän lyhen­tää sen har­pin sädettä.

  25. Luvuis­ta pää­tel­len MTK:n poliit­ti­sen sii­ven eli kes­kus­tan kan­na­tus pitäi­si olla alle 5 prosenttia.

  26. Maa­seu­tu­lai­nen: Se nyt on ihan sama, asuu­ko 20 kilo­met­rin pääs­sä kau­pun­gis­ta vai 200 kilo­met­rin pääs­sä kaupungista

    Työs­sä­käyn­tia­lue?

  27. Jäin miet­ti­mään vie­lä tuo­ta sanan “vai­ku­tusa­lue” mer­ki­tys­tä. Mil­loin jokin alue on esim. Hel­sin­gin vai­ku­tusa­lu­eel­la? Aja­tel­laan­ko täs­sä työs­sä­käyn­tiä, kaup­pa­reis­su­ja vai käyn­te­jä mui­den pal­ve­lui­den pii­ris­sä suh­tees­sa asuinpaikkaan?

    Se, että joku asuu jon­kun enem­män tai vähem­män satun­nai­sen har­pin­käyt­tä­jän piir­tä­män säteen sisä­puo­lel­la ei tai­da tuo­hon (Kau­pun­ki-Suo­mes­sa asu­mi­seen) vält­tä­mät­tä riit­tää, aina­kaan ilman riit­tä­viä perus­tei­ta. Mitä vai­ku­tus­ta tai vai­ku­tuk­sia on tar­koi­tus tar­kas­tel­la? Onko kyse ns. talousvaikutuksista?

    Mie­ti­tään­kö nyt asioi­ta pää­tök­sen­teon alu­eel­li­sen ulot­tu­vuu­den sekä sen rajauk­sen (ja) oikeu­tuk­sen perus­tei­den kannalta?

    1. Vai­ku­tusa­lue voi­daan mää­rit­tää tak­si­tes­til­lä. Ote­taan tak­si ja sano­taan “kes­kus­taan”. Jos tak­si ei kysy mitään vaan suun­taa koh­ti kes­kus­taa, ollaan kau­pun­gin vai­ku­tusa­lu­eel­la. Toi­mii vaik­ka­pa Espoon keskuksessa.

  28. Mikä pro­pel­li­pää­ryh­mä täs­sä nyt töi­tä tekee ?

    Ryh­mää­hän joh­taa kokoo­muk­sen puo­lue­val­tuus­kun­nan jäsen ja YIT:n pal­ve­luk­ses­sa ole­va keskittäjä/urbanisti. Tulok­set ja näkö­kul­mat ovat var­maan tämän mukai­sia. Myös työ­ryh­män jäse­net ovat pää­osin kes­kit­tä­jiä, jot­ka eivät näe maa­seu­dul­la mitään arvoa. Siel­tä kui­ten­kin tulee mm. puh­das vesi Hel­sin­kiin ja myös ener­gia (tosin Venä­jän maaseudulta).

  29. Joten­kin tun­tuu luon­te­val­ta, että poh­dit­taes­sa kun­nan toi­min­ta­ta­po­ja, myös nämä 90 % suo­ma­lais­ta ote­taan huomioon.”

    Mitä em. tar­koit­taa, ote­taan­ko kun­tien toi­min­ta­ta­vois­sa vain 10 % suo­ma­lais­ta huomioon ?
    Miten täl­lai­nen toi­min­ta ilmenee ?
    Mitä etui­suuk­sia pitäi­si näil­le 90 % suo­ma­lai­sel­le vie­lä lisätä ? 

    Mitä kon­kreet­tis­ta pro­pel­li­pää­työ­ryh­mäl­lä on esit­tää? Siis jota­kin , ettei heit­to jää vain provokaatiotasolle.

  30. Maa­seu­tu­lai­nen:
    “Yhteen­sä näil­lä kau­pun­ki­seu­duil­la asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuu­ko 20 kilo­met­rin pääs­sä kau­pun­gis­ta vai 200 kilo­met­rin pääs­sä kau­pun­gis­ta. Mel­ko saman­lai­sel­ta se näyt­tää ja elä­män käy­tän­nöt ovat saman­kal­tai­set. Kau­pun­ki­kult­tuu­ris­ta tai kau­pun­gin mah­dol­li­suuk­sis­ta ei ole tie­toa­kaan. Ainoa jär­ke­vä kei­no saa­vut­taa kau­pun­gin pal­ve­lut on oma auto. 

    Näin on. Sil­loin voi sanoa asu­van­sa kau­pun­gis­sa kun voi esim pii­pah­taa ravin­to­las­sa ilman että on olta­va sel­vin päin.

  31. Nuo vai­ku­tusa­lue­sä­teet ovat jopa hie­man kon­ser­va­tii­vi­sia, kun kat­soo mikä alue toi­mii käy­tää­nös­sä yhte­nä työs­sä­käyn­tia­lu­ee­na. Eli vai­ku­tusa­lue on se, jon­ka sisäl­lä kes­kus­kun­nan vai­ku­tus työ­mark­ki­noi­hin on hal­lit­se­va. Jos aja­tus tun­tuu koval­ta, niin voi miet­tiä mil­tä Uuden­maan työ­mark­ki­nat näyt­täi­si­vät, jos Tur­ku oli­si säi­lyt­tä­nyt pää­kau­pun­gin aseman.

    Itse käyn tätä nykyä Oden mai­nit­se­mas­ta 30 km säteen maa­kun­ta­kes­kuk­ses­ta 70 km pääs­sä ole­vas­sa teol­li­suus­yri­tyk­ses­sä töis­sä. Fir­man työn­te­ki­jöis­tä noin 1/6 tulee täs­tä maa­kun­ta­kes­kuk­ses­ta (kimp­pa­kyy­ti). Vaik­ka yri­tys sijait­see­kin syväl­lä maa­seu­dul­la, ei se löy­dä ammat­ti­lais­työ­voi­maan­sa kuin pie­nel­tä osal­ta edes naapurikunnista.

  32. Tomi:
    Las­ke­kaa, kuin­ka suu­ri on maa­ta­lous- ja kehi­ty­sa­lue­tu­kien osuus val­tion bud­je­tis­ta. Tark­kaa lukua on mah­do­ton tie­tää mut­ta var­maan­kin se on lähem­pä­nä 20% kuin 10%. Tämä val­ta­va sum­ma menee siis mer­kit­tä­vän pie­nel­le osal­le ihmi­sis­tä – vaik­ka ei kui­ten­kaan vain vii­del­le pro­sen­til­le, kos­ka maa­ta­lous­tuil­la Thai­maan-mat­ko­ja hank­ki­vat elä­vät usein kaupungeissa.
    ‘snip’

    Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön hal­lin­no­na­lan menot ovat tämän vuo­den bud­je­tis­sa 2 688 489 000 euroa, jos­ta maa­ta­lou­den osuus on 1 984 568 000 euroa.
    Koko bud­je­tin meno­jen lop­pusum­ma on 54 678 848 000 euroa, sii­tä voi las­kea, kuin­ka lähel­lä tuo­ta 20 pro­sent­tia ollaan.
    Val­ta­va sum­ma kylläkin.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen­nais­ta on, että noi­den ympy­röi­den ulko­puo­lel­le jää suu­rin osa Suo­mes­ta, joka onkin sit­ten mel­kein tyhjää.

    Tämä osoit­taa vir­heel­li­sek­si sen tämän blo­gin kom­men­teis­sa usein tois­tu­van väit­teen, että luon­non tila joten­kin kohe­ni­si, jos kaik­ki ihmi­set muut­tai­si­vat Hel­sin­kiin tai muil­le kaupunkialueille. 

    Suu­rin osa on jo muut­ta­nut, mut­ta miten on samaan aikaan käy­nyt met­sien, soi­den ja ran­ta-aluei­den? Ne on val­jas­tet­tu entis­tä tehok­kaam­paan käyt­töön eikä väes­tön kes­kit­ty­mi­nen siis aina­kaan Suo­mes­sa ole onnis­tu­nut tur­vaa­maan luontoa.

  34. Niin ja Kem­pe­leel­lä oli aina­kin jos­kus aiem­min kylt­ti poh­joi­ses­ta tul­taes­sa — “olet Ete­lä-Suo­mes­sa”. Lähes kaik­ki asum­me siis Etelä-Suomessa.

    100 km Hel­sin­gis­tä vaa­tii usein oman auton ja aikaa jopa 2 tun­tia. Sikä­li ym. 90 % ana­lyy­siin pitää suh­tau­tua varauksella.

  35. Maa­seu­tu­lai­nen:
    “Yhteen­sä näil­lä kau­pun­ki­seu­duil­la asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuu­ko 20 kilo­met­rin pääs­sä kau­pun­gis­ta vai 200 kilo­met­rin pääs­sä kau­pun­gis­ta. Mel­ko saman­lai­sel­ta se näyt­tää ja elä­män käy­tän­nöt ovat saman­kal­tai­set. Kau­pun­ki­kult­tuu­ris­ta tai kau­pun­gin mah­dol­li­suuk­sis­ta ei ole tie­toa­kaan. Ainoa jär­ke­vä kei­no saa­vut­taa kau­pun­gin pal­ve­lut on oma auto.

    20km pääs­tä on vie­lä mel­ko yleis­tä käy­dä kau­pun­gis­sa töis­sä ja jos­kus muu­ten­kin. Tuo 100km Hel­sin­gis­tä taas kuu­los­taa minul­le mel­ko kau­kai­sel­ta, mut­ta en tun­ne asi­aa kovin hyvin. Miten 100km pääs­sä asu­vat käyt­tä­vät Helsinkiä?

    1. Jos minä oli­sin teh­nyt tuon las­kel­man, oli­sin pie­nen­tä­nyt Hel­sin­gin ympy­rän 50 km:iin ja teh­nyt omat ympy­rät Rii­hi­mäen, Jär­ven­pään ja Hyvin­kaan ympä­ril­le sekä var­maan­kin pie­nen ympy­rän (15 km) myös Loh­jan ympä­ril­le. Tuo 90 % oli­si pie­nen­ty­nyt vähän, mut­ta tyh­jän alu­een osuus pin­ta-alas­ta oli­si lisään­ty­nyt paljon.

  36. Pää­kau­pun­ki­seu­ru ei ole edul­li­nen työ­paik­ka kenel­le­kään. Uudel­la­maal­la työ­mat­kat ovat pisimpiä.

    Medi­aa­ni­tar­kas­te­lus­sa työ­mat­ka oli pisin Uudellamaalla

    Lyhyim­piä työ­mat­kat oli­vat syr­jä­seu­duil­la, Kai­nuus­sa 3,7 km kun taas Uudel­la­maal­la 9,8 km.

    Ero on aika mer­kit­tä­vä ja Uude­maan pit­kä työ­mat­kat aiheut­ta­vat pal­jon tur­haa saastumista

    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12–09_003.html?s=0

    Mie­len­kiin­tois­ta on, että Uudel­la­maal­la on myös eni­ten pen­de­löi­viä eli kun­nas­ta toi­seen kulkevia

    Uudel­la­maal­la myös kaik­ki työ­mat­kat ovat pidem­piä kuin muu­al­la eli jopa kes­kus­tas­sa asu­vien työ­mat­kat ovat lyhyem­piä Kepu­lan­dias­sa kuin Helsingissä

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen­nais­ta on, että noi­den ympy­röi­den ulko­puo­lel­le jää suu­rin osa Suo­mes­ta, joka onkin sit­ten mel­kein tyhjää.

    Olen­nais­ta on sekin, että Euroo­pan suu­rim­pien kes­kus­ten ympä­ril­le piir­ret­ty­jen ympy­röi­den ulko­puo­lel­le jää Suo­mi, joka onkin sit­ten mel­kein tyh­jää. Samoin Uts­joel­la taa­ja­mien ulko­puo­lel­la on mel­kein tyh­jää. Että sem­mois­ta tyhjyyttä. 🙂

  38. Maa­seu­tu­lai­nen:
    “Yhteen­sä näil­lä kau­pun­ki­seu­duil­la asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuu­ko 20 kilo­met­rin pääs­sä kau­pun­gis­ta vai 200 kilo­met­rin pääs­sä kau­pun­gis­ta. Mel­ko saman­lai­sel­ta se näyt­tää ja elä­män käy­tän­nöt ovat saman­kal­tai­set. Kau­pun­ki­kult­tuu­ris­ta tai kau­pun­gin mah­dol­li­suuk­sis­ta ei ole tie­toa­kaan. Ainoa jär­ke­vä kei­no saa­vut­taa kau­pun­gin pal­ve­lut on oma auto.

    Tuo nyt riip­puu ihan puh­taas­ti sii­tä mitä tar­kas­tel­laan. Jos asuu haja-asu­tusa­lu­eel­la niin käve­lye­täi­syy­del­lä ei ole pos­tia tau kaup­paa, asui­pa kas­vu­kes­kuk­sen kyl­jes­sä vai 200 km pääs­sä. Sen­si­jaan 200 km pääs­sä kes­kus­tas­ta kaik­kial­le on 200 km mat­kaa, 20 km pääs­sä vain se 20 km. 

    Tuol­la etäi­syy­del­lä on jo aika suu­ri mer­ki­tys mm. työn ja amma­tin kannalta.

    Sen 20 km hui­tai­see vaik­ka tak­sil­la, 200 km ei.

  39. Rai­mo K: Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön hal­lin­no­na­lan menot ovat tämän vuo­den bud­je­tis­sa euroa, jos­ta maa­ta­lou­den osuus on euroa.
    Koko bud­je­tin meno­jen lop­pusum­ma on euroa, sii­tä voi las­kea, kuin­ka lähel­lä tuo­ta 20 pro­sent­tia ollaan.
    Val­ta­va sum­ma kylläkin.

    Mitä kulut­ta­jien ruo­ka­tu­ki- kuu­luu maa­seu­tu vs. kaupunkiasumiseen ? 

    Pitäi­si­kö suo­ma­lais­ten ruo­ka tuot­taa kau­pun­geis­sa vaik­ka­pa Hel­sin­gin kes­kus­puis­tos­sa ? Toi­saal­ta Hel­sin­gin kau­pun­ki on yksi Suo­men suu­rim­mis­ta maa­ta­lous­tu­kien saa­jis­ta, tosin vas­ta Björn Wahl­roo­sin ja Her­li­nin jälkeen.

  40. Lii­an van­ha: Pää­kau­pun­ki­seu­ru ei ole edul­li­nen työ­paik­ka kenel­le­kään. Uudel­la­maal­la työ­mat­kat ovat pisimpiä.

    Mie­len­kiin­toi­nen tilas­to. Asiat ovat näkö­jään vähän toi­sin kuin ensin luulisi.

    Ajas­sa mitat­tu­na Uuden­maan työ­mat­kat lie­ne­vät suh­teel­li­ses­ti vie­lä pidem­piä. Yli puo­len tun­nin työ­mat­ka tai­taa olla ihan nor­mi­ka­maa pääkaupunkiseudulla.

  41. Eri kokoi­set pai­kat eroa­vat toi­sis­taan hyvin­kin mones­sa suh­tees­sa, ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, kuin­ka pal­jon valoa nii­hin jak­se­taan kan­taa alue­po­li­tii­kan nimis­sä. Mitä isom­pi paik­ka, sitä enem­män työ­voi­maa, sitä enem­män työ­paik­ko­ja, sitä enem­män asun­to­ja ja sitä enem­män lii­ken­net­tä ja muu­ta infrastruktuuria. 

    Gra­vi­taa­tio­mal­lis­sa kah­den paik­ka­kun­nan väli­nen veto­voi­ma on sitä suu­rem­pi, mitä suu­rem­mis­ta paik­ka­kun­nis­ta on kyse ja mitä pie­nem­pi nii­den väli­mat­ka on. Jos lei­kit­täi­siin, että paik­ka­kun­nat ovat fyy­si­siä kap­pa­lei­ta, sil­loin suu­rem­mal­la kap­pa­leel­la on suu­rem­pi vetovoima. 

    Gra­vi­taa­tio­mal­li on tie­ten­kin raa­ka yleis­tys, eikä tee oikeut­ta paik­ko­jen yksi­löl­li­sil­le eri­tyis­piir­teil­le, kuten luon­non­va­ro­jen lähei­syy­del­le. Kui­ten­kin empi­ria vah­vis­taa sään­nön: aika har­vas­sa ovat esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­tä Por­nai­siin työn peräs­sä suk­ku­loi­jat, esi­mer­kik­si sii­tä ihan pik­ku­riik­ki­ses­tä syys­tä, että Por­nai­sis­sa on — tie­ten­kin — vähem­män työ­paik­ko­ja että homo­gee­ni­sem­pi työ­paik­ka­tar­jon­ta. Sen sijaan esi­mer­kik­si juu­ri siel­tä Por­nai­sis­ta kyl­lä tul­laan Hel­sin­kiin töi­hin. Sii­hen, mik­si siel­lä asu­taan, en aio täs­sä sanoa mitään, esi­mer­kik­si sii­tä syys­tä että en osaa. 

    Työs­sä­käyn­tia­lu­een tulee olla sel­lai­nen, jon­ka sisä­puo­lel­la on ole­mas­sa työ­mark­ki­nat. Ja Lapis­sa tämän alu­een voi jou­tua piir­tä­mään har­pil­la, jon­ka säde on 300 kilo­met­riä. Tai enem­män. Esi­mer­kik­si Uts­joen Nuor­ga­mis­ta lähim­pään edes kes­ki­suu­reen kau­pun­kiin, Rova­nie­mel­le, on 496 kilo­met­riä. Min­ne oli­si Hel­sin­gis­tä 496 kilo­met­riä? Esi­mer­kik­si Kokkolaan. 

    Jos 80 kilo­met­riä Ete­lä-Suo­mes­sa vie aivan toi­seen todel­li­suu­teen, Lapis­sa se voi olla mat­ka lähim­pään kaup­paan. Siis hyväs­sä tapauk­ses­sa. Sehän on sel­lai­nen poron­kuse­ma. Käy­tän­nös­sä työs­sä­käyn­tie­täi­syy­den aset­ta­mi­nen 80 kilo­met­riin joh­taa syr­jä­seu­tu­jen tyh­je­ne­mi­seen, kos­ka eihän nyt esi­mer­kik­si Enon­te­kiön, Ina­rin tai Sodan­ky­län peru­koil­ta vält­tä­mät­tä ole ainut­ta­kaan työ­paik­kaa saa­ta­vil­la 80 kilo­met­rin sisä­puo­lel­la, jos kun­nan sisäl­lä­kin väli­mat­ka suun­nik­kaan kär­jes­tä toi­seen on yli 200 kilo­met­riä. 200 kilo­met­riä?! Kyl­lä. Sama väli­mat­ka kuin Hel­sin­gis­tä Mik­ke­liin tai Raumalle.

    Eivät vaan paik­ka­kun­nat eroa toi­sis­taan, vaan myös nii­den ihmis­ten elä­män­ta­vat. Suur­ten kau­pun­kien asuk­kail­la on vähem­män auto­ja kuin pie­nien paik­ka­kun­tien asuk­kail­la, kos­ka suu­ris­sa kau­pun­geis­sa on parem­pi jouk­ko­lii­ken­ne ja pie­nem­mät etäi­syy­det. Jos vaa­di­taan työ­pai­kan tai muun työl­li­syys­hyö­dyk­keen vas­taa­not­ta­mis­ta, täl­löin sen täy­tyy olla käyttäjänsä/hakijansa/asiakkaansa ulottuvissa. 

    Yksi mah­dol­li­suus päi­vit­tää gra­vi­taa­tio­mal­lia oli­si käyt­tää mat­ka-aikaa väli­mat­kan sijas­ta. Täs­sä­kin tosin on ongel­man­sa, sil­lä mat­ka-aika on teo­reet­ti­nen ide­aa­li, joka olet­taa ja arvot­taa mat­kus­ta­mi­seen käy­te­tyn mat­kus­tus­vä­li­neen. Ja lyhyil­lä mat­koil­la ja suu­ris­sa kau­pun­geis­sa mat­kus­tus­vä­li­neis­sä on eni­ten valin­nan­va­raa. Siis: mitä suu­rem­pi on pai­kan pai­no­voi­ma, sitä enem­män mat­kus­tus­vä­li­neis­sä on valinnanvaraa. 

    Jos esi­mer­kik­si Munk­ki­vuo­res­ta Val­li­laan bus­sil­la kes­tää saman ajan kuin bus­sil­la Por­voos­ta, kävel­len Oulun­ky­läs­tä tai pyö­räl­lä Myyr­mäes­tä, mikä mat­kus­tus­vä­li­ne vali­taan nor­mik­si? Jol­lei mat­kus­ta­vai­nen työn­ha­ki­ja yllä tie­tys­sä nor­mia­jas­sa työ­hyö­dyk­keen­sä ääreen, seu­raa­ko sii­tä sank­tioi­ta? Saa­ko sank­tiois­ta vapau­tuk­sia, jos hänel­lä puh­ke­aa pyö­rän­ren­gas tai bus­si jää jumiin? Mis­tä saa todis­tuk­sia näis­tä itses­tä riip­pu­mat­to­mis­ta hidas­teis­ta? Pitää­kö työn­ha­ki­ja vel­voit­taa käyt­tä­mään aina nopein­ta mat­kus­tus­vä­li­net­tä? Mikä se on? Ja mikä on mat­kus­tus­vä­li­ne? Jos esi­mer­kik­si jalat ovat mat­kus­tus­vä­li­ne, mik­sei ken­kiä voi vähen­tää verotuksessa? 

    Koko Suo­mes­sa ei vaan ole mie­le­käs­tä käyt­tää yhtä yksi­se­lit­teis­tä työs­sä­käyn­tia­lu­een mää­ri­tel­mää. Jos halu­taan, että lap­pi­lai­sil­le työt­tö­mil­le työn­ha­ki­joil­le on ole­mas­sa työ­mark­ki­nat, ja että työ­paik­ko­jen tar­jon­nas­ta seu­rai­si työn­ha­ki­jal­le vel­voi­te, samal­la logii­kal­la hel­sin­ki­läi­nen työ­tön pitää vel­voit­taa mene­mään ansio­luet­te­lon­vii­laus­kurs­sil­le Mik­ke­liin tai Rau­mal­le. Täs­sä ei oli­si mitään jär­keä. Jos työs­sä­käyn­tia­luet­ta käy­te­tään, se pitää mää­ri­tel­lä gra­vi­taa­tio­mal­lin mukaan, alu­eel­li­ses­ti ja tosia­sial­lis­ten lii­ken­neyh­teyk­sien perusteella.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vai­ku­tusa­lue voi­daan mää­rit­tää tak­si­tes­til­lä. Ote­taan tak­si ja sano­taan “kes­kus­taan”. Jos tak­si ei kysy mitään vaan suun­taa koh­ti kes­kus­taa, ollaan kau­pun­gin vai­ku­tuwa­lu­eel­la. Toi­mii vaik­ka­pa Espoon keskuksessa.

    Siis väi­tät, että 100 km säteel­lä Helsn­gis­tä voi sanoa tak­sis­sa “kes­kus­taan” ja löy­tää itsen­sä Hel­sin­gin Rau­ta­tien­to­ril­ta (avauk­ses­sa­han väi­tät Hel­sin­gin vai­ku­tusa­lu­een ole­van säteel­täään 100 km, sil­loin­han tämän pitäi­si toi­mia Tallinnassakin)

  43. Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Suu­rin osa on jo muut­ta­nut, mut­ta miten on samaan aikaan käy­nyt met­sien, soi­den ja ran­ta-aluei­den? Ne on val­jas­tet­tu entis­tä tehok­kaam­paan käyt­töön eikä väes­tön kes­kit­ty­mi­nen siis aina­kaan Suo­mes­sa ole onnis­tu­nut tur­vaa­maan luontoa.

    Olet vää­räs­sä. Met­sien ja soi­den laa­ja­mit­tai­nen oji­tus lop­pui sii­nä vai­hees­sa, kun todel­la suu­ri muut­to­lii­ke maal­ta kau­pun­kiin lop­pui eli 1980-luvul­le tultaessa.

    Talous­met­sien hak­kuu­ta­vat ovat muut­tu­neet ja nii­tä kehi­te­tään edel­leen­kin siten, että luon­non­mo­ni­muo­toi­suus voi­daan säi­lyt­tää mah­dol­li­sim­man kor­kea­na. Talous­met­sä ei kui­ten­kaan kos­kaan voi vas­ta­ta luon­non­ti­lais­ta met­sää, mut­ta luon­non­ti­lai­ses­ta met­säs­tä ei voi­da saa­da tar­peek­si laa­du­kas­ta raa­ka-ainet­ta metsäteollisuudelle.

    Tilan­ne Suo­men met­sis­sä on parem­pi kuin kos­kaan sit­ten 1900-luvun alun. Peto­lin­nuil­la ja petoe­läi­mil­lä menee hyvin, met­sä­ka­na­lin­tu­ja voi met­säs­tää ete­läs­sä­kin ja hir­viä­kin on yli 100 000, kun nii­tä oli vuon­na 1939 vain 1 500.

    Perin­tei­sen maan­vil­je­lyn pii­ris­sä elä­neet lajit ovat vähen­ty­neet, kos­ka perin­teis­tä maan­vil­je­lyä ei harrasteta. 

    Ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa uusia uhkia osal­le Suo­men lajeista.

    Käy­tän­nös­sä riis­tan luku­mää­rä oli alim­mil­laan, kun ihmi­sa­su­tus oli laa­jim­mil­laan. Ihan puh­das­ta ryös­töä­hän se tuon ajan met­säs­tys ja kalas­tus oli, kos­ka aja­tel­tiin, että ne ovat ehty­mät­tö­miä luon­non­va­ro­ja ja rukoi­le­mal­la saa­daan lisää.

  44. Jos haluai­si elää edul­li­sem­min, asui­si ympy­röi­den ulko­puo­lel­la. Ostai­si jon­kun hal­van auton noin 3000€, sii­hen lii­ken­ne­va­kuu­tus, eikä muu­ta. Teki­si etätöitä.

    Tai sit­ten asui­si Tal­lin­nas­sa ja teki­si siel­lä etä­töi­tä. Muu­ta­man ker­ran kuus­sa voi­si tul­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­le pala­ve­rei­hin. Suu­rin osa pala­ve­reis­ta hoi­tui­si videoneuvotteluina.

    Vas­ti­neek­si sai­si asu­mis­väl­jyyt­tä ja tilaa ympä­ril­le. Voi­si har­ras­taa sel­lai­sia asioi­ta, joi­ta ei kau­pun­geis­sa voi tehdä.

    Ystä­viä­ni asuu Kaak­kois-Suo­mes­sa, eipä siel­lä jul­ki­nen lii­ken­ne kovin hyvin toi­mi, mut­ta ei ne sitä tar­vit­sek­kaan. Jokai­sel­la on omat autot.
    Jos ei sitä ihan vii­mei­sin­tä bema­ria halua, niin hyvin pys­tyy edul­li­sem­min­kin liikkumaan.

  45. Pet­ja Y: 20km pääs­tä on vie­lä mel­ko yleis­tä käy­dä kau­pun­gis­sa töis­sä ja jos­kus muu­ten­kin. Tuo 100km Hel­sin­gis­tä taas kuu­los­taa minul­le mel­ko kau­kai­sel­ta, mut­ta en tun­ne asi­aa kovin hyvin. Miten 100km pääs­sä asu­vat käyt­tä­vät Helsinkiä?

    Päi­vit­täin junalla.

  46. Rai­mo K: Niin­pä. Mut­ta toi­saal­ta esim. Tam­pe­re ei kan­sain­vä­lis­ten kri­tee­rien mukaan ole kaupunki.

    Suo­mes­sa muis­taak­se­ni vain Kau­niai­nen on koko­naan kau­pun­ki. Näi­den 100 km sätei­den sisäl­lä yli 90% on maa­seu­tua. Ehkä pitäi­si pala­ta 100 vuot­ta sit­ten ollei­siin kun­ta­muo­toi­hin, jot­ka oli­vat maa­lais­kun­ta, taa­ja­vä­ki­nen yhdys­kun­ta, kaup­pa­la ja kau­pun­ki. Voi­si ehkä sanoa, että val­tao­sa asuu nykyi­sin taa­ja­mis­sa, mut­ta ei suin­kaan var­si­nai­ses­sa kaupungissa.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vai­ku­tusa­lue voi­daan mää­rit­tää tak­si­tes­til­lä. Ote­taan tak­si ja sano­taan “kes­kus­taan”. Jos tak­si ei kysy mitään vaan suun­taa koh­ti kes­kus­taa, ollaan kau­pun­gin vai­ku­tusa­lu­eel­la. Toi­mii vaik­ka­pa Espoon keskuksessa. 

    Espoon kes­kuk­ses­sa on tosi­aan tak­sia­se­ma, jon­ne tak­si ilmei­ses­ti osaa (ja rau­ta­tie­a­se­ma), mut­ta kes­kus­taa ei Espoos­sa ole ollenkaan.

  48. Lii­an van­ha:
    Pää­kau­pun­ki­seu­ru ei ole edul­li­nen työ­paik­ka kenel­le­kään. Uudel­la­maal­la työ­mat­kat ovat pisimpiä.

    Medi­aa­ni­tar­kas­te­lus­sa­työ­mat­ka oli pisin Uudellamaalla

    Lyhyim­piä työ­mat­kat oli­vat syr­jä­seu­duil­la, Kai­nuus­sa 3,7 km kun taas Uudel­la­maal­la 9,8 km.

    Ero on aika mer­kit­tä­vä ja Uude­maan pit­kä työ­mat­kat aiheut­ta­vat pal­jon tur­haa saastumista

    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12–09_003.html?s=0

    Mie­len­kiin­tois­ta on, että Uudel­la­maal­la on myös eni­ten pen­de­löi­viä eli kun­nas­ta toi­seen kulkevia

    Uudel­la­maal­la myös kaik­ki työ­mat­kat ovat pidem­piä kuin muu­al­la eli jopa kes­kus­tas­sa asu­vien työ­mat­kat ovat lyhyem­piä Kepu­lan­dias­sa kuin Helsingissä

    Jep!

    Tos­sa esi­tel­lään pari nykyi­sen tar­koi­tus­taan vas­taa­mat­to­man kau­pun­ki­ra­ken­teen tuot­ta­maa ongel­maa. Onnek­si Hel­sin­ki on ihmis­ten raken­ta­ma ja raken­net­ta­vis­sa toi­mi­vam­mak­si, jol­loin suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä voi halu­tes­saan elää, työs­ken­nel­lä ja asua kävel­len saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­val­la alueella.

    Asun Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. 1,5 km:n työ­mat­ka­ni kes­tää 15 minuut­tia, kai­kil­la keleil­lä, kävel­len. Enkä ole ainoa, joka näin elelee.

  49. Mic­hael Peru­kan­gas: Suur­ten kau­pun­kien asuk­kail­la on vähem­män auto­ja kuin pie­nien paik­ka­kun­tien asuk­kail­la, kos­ka suu­ris­sa kau­pun­geis­sa on parem­pi jouk­ko­lii­ken­ne ja pie­nem­mät etäisyydet.

    Tääl­lä jo tuli­kin esil­le se, että täs­tä huo­li­mat­ta suu­ris­sa kau­pun­geis­sa työ­mat­kat ovat pit­kiä. Ilmiö ei ole miten­kään eri­tyi­ses­ti suo­ma­lai­nen, suu­ris­sa kau­pun­geis­sa on hidas­ta liik­kua mis­sä vain, ja lähel­tä työ­paik­ka har­voin löytyy.

    Kilo­met­ri ei ole rele­vant­ti (työ)matkan mit­ta­ri. Rele­vant­te­ja mit­ta­rei­ta ovat minuu­tit ja eurot.

    Tihei­den kau­pun­ki­seu­tu­jen koh­dal­la minuu­teis­sa lyhyet työ­mat­kat eivät ole mikään kil­pai­lu­te­ki­jä, kos­ka mat­kat ovat usein minuu­teis­sa pit­kiä. Euro­ja menee kyl­lä var­sin vähän, jos käyt­tää jul­kis­ta liikennettä.

  50. B: Asun Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. 1,5 km:n työ­mat­ka­ni kes­tää 15 minuut­tia, kai­kil­la keleil­lä, kävel­len. Enkä ole ainoa, joka näin elelee.

    Et var­maan mut­ta ei yhden eikä muu­ta­man ihmi­sen­kään edul­li­nen työ­mat­ka pal­joa koko­nai­suut­ta hetkauta. 

    Ja ero­han on kuten tilas­to ker­too, joka ympä­ris­tös­sä saman­suun­tai­nen ‚Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa­kin työ­mat­ka kes­tää pidem­pään kuin Iva­lon keskustassa

  51. En kut­sui­si hel­sin­kiä kau­pun­gik­si, pikem­min­kin isoh­ko ker­ros­ta­los­lum­mi joka elää tulon­siir­roil­la muus­ta suomesta.

  52. eemil: Mitä kulut­ta­jien ruo­ka­tu­ki- kuu­luu maa­seu­tu vs. kaupunkiasumiseen ? 

    Esi­tit tyy­pil­li­sen vää­ris­tel­lyn muka­to­tuu­den maa­ta­lous­tuis­ta­tuis­ta. Se tuki mak­se­taan tuot­ta­jil­le. Se ei hyö­dy­tä kuluttajia.

    Olet tosin oikeas­sa sii­nä, että ne mil­jar­dit tosi­aan oli­si jär­ke­vää mak­saa (mah­dol­li­ses­ti pie­ni­tu­loi­sil­le) kulut­tu­jail­le tuot­ta­jien ase­mas­ta. Tai sit­ten vain vähen­net­täi­siin vero­jen kerää­mis­tä kun tukien mak­sa­mi­nen tuot­ta­jil­le lopetetaan.

    Pitäi­si­kö suo­ma­lais­ten ruo­ka tuot­taa kau­pun­geis­sa vaik­ka­pa Hel­sin­gin keskuspuistossa ?

    Ei. Ei ole jär­ke­vää tuot­taa ruo­kaa puis­tois­sa, aivan hup­su aja­tus. Ruo­ka kan­nat­taa tuot­taa siel­lä mis­sä olo­suh­teet ruo­an tuot­ta­mi­seen ovat mah­dol­li­sim­man hyvät.

    Toi­saal­ta Hel­sin­gin kau­pun­ki on yksi Suo­men suu­rim­mis­ta maa­ta­lous­tu­kien saa­jis­ta, tosin vas­ta Björn Wahl­roo­sin­ja Her­li­nin jälkeen.

    Tosi­aan, jos siir­tyi­sim­me tuot­ta­jil­le mak­set­ta­vas­ta tues­ta (mah­dol­li­ses­ti pie­ni­tu­loi­sil­le) kulut­ta­jil­le mak­set­ta­vaan tukeen, tai sit­ten vain vähen­täi­sim­me vero­jen kerää­mis­tä tukia vas­taa­val­la mää­räl­lä kun tukien mak­sa­mi­nen tuot­ta­jil­le lope­te­taan, niin tämä­kin ongel­ma poistuisi.

  53. Lii­an van­ha:
    Ja ero­han on kuten tilas­to ker­too, joka ympä­ris­tös­sä saman­suun­tai­nen ‚Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa­kin työ­mat­ka kes­tää pidem­pään kuin Iva­lon keskustassa

    No sen nyt on nor­maa­lia että siel­lä mis­sä teh­dään töi­tä pal­jon teh­dään myös työmatkoja.

  54. Han­na-Lee­na Yli­nen: Tämä osoit­taa vir­heel­li­sek­si sen tämän blo­gin kom­men­teis­sa usein tois­tu­van väit­teen, että luon­non tila joten­kin kohe­ni­si, jos kaik­ki ihmi­set muut­tai­si­vat Hel­sin­kiin tai muil­le kaupunkialueille.

    Vih­re­ään epis­to­laan kuu­luu kui­ten­kin olen­nai­se­na osa­na se, että luon­non tila ei kos­kaan para­ne vaan menee koko ajan huo­nom­paan suun­taan. Ei vaik­ka luon­non tila on paran­tu­nut pal­jon ja vie­lä vähä­sen päälle.

  55. http://www.stat.fi/artikkelit/2013/huhta_pyykkonen_kartta.pdf

    Oho. Haa­ga, Län­si-Paki­la ja Oulun­ky­lä näyt­täi­si­vät kuu­lu­van alhai­sim­paan ryh­mään työ­mat­ka­pi­tuu­den suh­teen. Kos­ka­ko­han Vih­reis­sä herä­tään esi­kau­pun­kia­luei­den poten­ti­aa­liin. Ehkä sit­ten Kokoo­mus ei oli­si­kaan enää suu­rin puolue.

  56. Mie­len­kiin­toi­nen oli myös­kin tut­ki­mus, jos­sa arvioi­tiin kuin­ka pit­kä työ­mat­ka voi olla eri tulotasoilla

    Hel­sin­gis­sä pie­ni­tu­loi­sen työ­mat­ka voi olla vain 20 km eli pie­ni­tu­loi­sen ei kan­na­ta muut­taa kehys­kun­tiin, sil­lä mat­ka­ku­lut nouse­vat suu­rem­mak­si kuin sääs­töt asumisessa

  57. Kal­le: Jotain posi­tii­vis­ta oli tänään HS:ssa. Jos­sain Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la aloi­te­taan ja lai­te­taan talo­kau­pal­la huo­no­kun­toi­sia kiin­teis­tö­jä matalaksi!

    Samas­sa leh­des­sä tai­si olla jut­tu Nur­mi­jär­ves­tä, miten se on kas­va­nut kol­mes­sa­kym­me­nes­sä vuodessa. 

    Mie­len­kiin­tois­ta. Ker­rot­ko vie­lä tar­kem­min mis­sä koh­taa artik­ke­lit oli, kun en nii­tä löytäny…

  58. Sylt­ty: Tuo nyt riip­puu ihan puh­taas­ti sii­tä mitä tar­kas­tel­laan. Jos asuu haja-asu­tusa­lu­eel­la niin käve­lye­täi­syy­del­lä ei ole pos­tia tau kaup­paa, asui­pa kas­vu­kes­kuk­sen kyl­jes­sä vai 200 km päässä. 

    Aika har­val­la on enää pos­tia käve­lye­täi­syy­del­lä pk-seu­dul­la tai edes Hel­sin­gis­sä. Ja mik­si pitäs­kään, kun pos­tis­sa voi käy­dä autol­la samal­la kun käy­dään osta­mas­sa hyper­mar­ke­tis­ta vii­kon ruuat.

    Lii­an van­ha:
    Pää­kau­pun­ki­seu­ru ei ole edul­li­nen työ­paik­ka kenel­le­kään. Uudel­la­maal­la työ­mat­kat ovat pisimpiä. 

    Ois­ko­han asun­to­po­li­tii­kal­la jotain teke­mis­tä tämän ongel­man kanssa?
    Onko­han täs­sä nyt 3 toi­sin­sa pois­sul­ke­vaa lähes­ty­mis­ta­paa, joil­le on kan­nat­ta­jia löy­ty­nyt vuosikymmeniä:
    1) Tehos­te­taan jouk­ko­lii­ken­net­tä -> köy­hät voi tul­la töi­hin kau­em­paa, kes­kus­toi­hin ei tar­vi­ta sosi­aa­lis­ta asuntotuotantoa
    2) Tehos­te­taan sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa -> lyhyet työ­mat­kat, ei tar­vi­ta suur­ta jul­ki­sen lii­ken­teen järjestelmää
    3) Tehos­te­taan kau­pun­kien kes­kus­to­jen tiheyt­tä -> myös tavik­sil­la on varaa asua kes­kus­tois­sa, kun asun­to­ja on niin paljon?

  59. Sylt­ty: Vih­re­ään epis­to­laan kuu­luu kui­ten­kin olen­nai­se­na osa­na se, että luon­non tila ei kos­kaan para­ne vaan menee koko ajan huo­nom­paan suun­taan. Ei vaik­ka luon­non tila on paran­tu­nut pal­jon ja vie­lä vähä­sen päälle.

    Nyt nii­tä läh­tei­tä. Ympä­ris­tön­suo­je­lus­sa asia on toki joo noin, mitä tahan­sa myrk­ky­jä ei enää pum­pa­ta mihin tahan­sa. Mut­ta nyt oli kysy­mys luon­non­suo­je­lu­asiois­ta so. lajien ja eko­sys­tee­mien popu­laa­tiois­ta. Miten nii­den tila on parantunut?

  60. Jaas­su:
    En kut­sui­si hel­sin­kiä kau­pun­gik­si, pikem­min­kin isoh­ko ker­ros­ta­los­lum­mi joka elää tulon­siir­roil­la muus­ta suomesta. 

    Todis­ta se sitt­ne kans­sa. Tämä ei ole Apu-leh­den keskustelupalsta.

  61. Joel Jal­ka­nen: Nyt nii­tä läh­tei­tä. Ympä­ris­tön­suo­je­lus­sa asia on toki joo noin, mitä tahan­sa myrk­ky­jä ei enää pum­pa­ta mihin tahan­sa. Mut­ta nyt oli kysy­mys luon­non­suo­je­lu­asiois­ta so. lajien ja eko­sys­tee­mien popu­laa­tiois­ta. Miten nii­den tila on parantunut?

    Niin eli sun mie­les­tä kaik­ki on huo­nom­min, vaik­ka aina­kin näin ulko­muis­tis­ta vetäen hir­vi jout­sen ja suur­pe­to­kan­tam­me ovat ihan eri tasol­la kuin aikai­sem­min. Eikä ketut­kaan voi huo­nos­ti, kos­ka nii­tä pyö­rii minun­kin pihalla.

  62. Lii­an van­ha:
    Pää­kau­pun­ki­seu­ru ei ole edul­li­nen työ­paik­ka kenel­le­kään. Uudel­la­maal­la työ­mat­kat ovat pisimpiä.

    Medi­aa­ni­tar­kas­te­lus­sa­työ­mat­ka oli pisin Uudellamaalla

    Lyhyim­piä työ­mat­kat oli­vat syr­jä­seu­duil­la, Kai­nuus­sa 3,7 km kun taas Uudel­la­maal­la 9,8 km.

    Ero on aika mer­kit­tä­vä ja Uude­maan pit­kä työ­mat­kat aiheut­ta­vat pal­jon tur­haa saastumista

    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12–09_003.html?s=0

    Mie­len­kiin­tois­ta on, että Uudel­la­maal­la on myös eni­ten pen­de­löi­viä eli kun­nas­ta toi­seen kulkevia

    Uudel­la­maal­la myös kaik­ki työ­mat­kat ovat pidem­piä kuin muu­al­la eli jopa kes­kus­tas­sa asu­vien työ­mat­kat ovat lyhyem­piä Kepu­lan­dias­sa kuin Helsingissä

    Täs­tä tulee­kin OS:lle koti­läk­sy­jä. Tuon vii­ta­tun tut­ki­musar­tik­ke­lin vimei­ses­tä kuvas­ta voi pää­tel­lä yhden sel­vän syyn, mik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­mat­kat ovat muu­ta maa­ta pidem­piä. Sel­väs­ti­kin asu­taan lai­doil­la ja käy­dään töis­sä kes­kus­tas­sa. Jos pää­kau­pun­ki­seu­tu halu­aa lyhen­tää työ­mat­kan­sa muun Suo­men tasol­le, luon­te­va tapa on tasa­pai­not­taa tilan­ne niin, että osa asu­mi­ses­ta siir­tyy alu­een kes­kus­taan ja osa työ­pai­kois­ta alu­een lai­doil­le. Nykyi­nen asun­to­jen ja työ­paik­ko­jen jakau­ma pakot­taa työ­mat­kat pit­kik­si. Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin kaa­voit­ta­jil­la on kaik­ki lan­gat käsis­sään. Voi tosin olla, että muut tavoit­teet aja­vat näi­den työ­mat­kaon­gel­mien ohi, ja polii­ti­kot jat­ka­vat mie­lui­ten van­haan mal­liin nykyi­sel­lä työ­mat­ko­ja piden­tä­väl­lä linjallaan.

  63. Sylt­ty: Niin eli sun mie­les­tä kaik­ki on huo­nom­min, vaik­ka aina­kin näin ulko­muis­tis­ta vetäen hir­vi jout­sen ja suur­pe­to­kan­tam­me ovat ihan eri tasol­la kuin aikai­sem­min. Eikä ketut­kaan voi huo­nos­ti, kos­ka nii­tä pyö­rii minun­kin pihalla.

    Myön­ne­tään, riis­tae­läi­met voi parem­min paran­tu­neen sään­te­lyn takia. Mut­ta jos vuo­den 2010 arvioin­nis­sa oli yli 700 uha­na­lais­tu­nut­ta lajia kym­me­nen vuo­den takai­seen ver­rat­tu­na, niin en nyt sanoi­si, että “luon­non tila on paran­tu­nut pal­jon ja vie­lä vähä­sen päälle”.

  64. Mar­ko V:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/huhta_pyykkonen_kartta.pdf

    Oho. Haa­ga, Län­si-Paki­la ja Oulun­ky­lä näyt­täi­si­vät kuu­lu­van alhai­sim­paan ryh­mään työ­mat­ka­pi­tuu­den suh­teen. Kos­ka­ko­han Vih­reis­sä herä­tään esi­kau­pun­kia­luei­den poten­ti­aa­liin. Ehkä sit­ten Kokoo­mus ei oli­si­kaan enää suu­rin puolue. 

    Alhai­sim­mat mat­kat näyt­täi­si myös ole­van Hent­taal­la ja Haku­ni­las­sa. Ettei kysees­sä olis kai­kil­la näil­lä kui­ten­kin se, ettei siel­tä läh­de­tä niin pal­jon töi­hin eli on pal­jon elä­ke­läi­siä, kotiäi­te­jä ja työttömiä?
    Teke­vät­kö muu­ten kou­lu­lai­set ja opis­ke­li­jat täs­sä tut­ki­muk­ses­sa työmatkoja?

  65. Hel­sin­ki elää muus­ta Suo­mes­ta ja on ehdot­to­mas­ti suu­rin tulon­siir­to­jen koh­de. Tämä on todel­li­suut­ta, vaik­ka Hel­sin­gis­sä useim­mi­ten toi­sin väitetään.

    Hel­sin­ki saa suu­ren osan työn­te­ki­jöis­tään maa­kun­tien kou­lut­ta­ma­na. Kulut ovat syn­ty­neet maa­kun­nis­sa ja Hel­sin­gis­sä käy­dään työ­haas­tat­te­lus­sa ja siir­ry­tään sit­ten työ­elä­mään. Vai­kut­taa myös sil­tä, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta tul­laan nykyi­sin viet­tä­mään sitä hyvää lop­pue­lä­mää syn­nyin­seu­dul­le. Kulut tule­vat maa­kun­nil­le ja tulot pääkaupunkiseudulle.

    Sama tilan­ne on mones­sa “kan­sal­li­ses­sa” asias­sa. Maa­kun­nat mak­sa­vat Hel­sin­ki­läis­ten pal­ve­lut. Joku­nen vuo­si sit­ten, kun tut­ta­va­ni läh­ti kan­sal­li­soop­pe­raan töi­hin las­ket­tiin, että sen laf­kan hin­nal­la oli­si saa­nut 820 nuo­ri­so­ti­lat suo­meen. Sil­ti nuo­ri­so­ti­loi­hin ei ole varaa ja me mak­sam­me hesa­lai­sil­le tämän­kin kuran.

  66. toke: Alhai­sim­mat mat­kat näyt­täi­si myös ole­van Hent­taal­la ja Haku­ni­las­sa. Ettei kysees­sä olis kai­kil­la näil­lä kui­ten­kin se, ettei siel­tä läh­de­tä niin pal­jon töi­hin eli on pal­jon elä­ke­läi­siä, kotiäi­te­jä ja työttömiä?
    Teke­vät­kö muu­ten kou­lu­lai­set ja opis­ke­li­jat täs­sä tut­ki­muk­ses­sa työmatkoja?

    Kokei­le lait­taa har­pin kär­ki Haa­gaan ja piir­rä 8 km säteel­lä ole­va ympy­rä ja sit­ten Eiran ympä­ril­le saman­lai­nen. Kum­mal­le rin­ku­lal­le mah­tuu enem­män työ­paik­ko­ja? Voi­si­ko vas­taus löy­tyä tuosta?

  67. B.J:
    Hel­sin­ki saa suu­ren osan työn­te­ki­jöis­tään maa­kun­tien kouluttamana. 

    Hel­sin­ki ja hel­sin­ki­läi­set kus­tan­ta­vat maa­kun­nis­sa jär­jes­te­tyn kou­lu­tuk­sen suu­rim­mak­si osaksi.

  68. B.J:
    Hel­sin­ki saa suu­ren osan työn­te­ki­jöis­tään maa­kun­tien kou­lut­ta­ma­na. Kulut ovat syn­ty­neet maa­kun­nis­sa ja Hel­sin­gis­sä käy­dään työ­haas­tat­te­lus­sa ja siir­ry­tään sit­ten työ­elä­mään. Vai­kut­taa myös sil­tä, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta tul­laan nykyi­sin viet­tä­mään sitä hyvää lop­pue­lä­mää syn­nyin­seu­dul­le. Kulut tule­vat maa­kun­nil­le ja tulot pääkaupunkiseudulle. 

    Nuor­ten kou­lut­ta­mi­nen yli­op­pi­laik­si muu­al­la Suo­mes­sa ei mak­sa hei­dän syn­nyin­kun­nil­leen niin pal­jon kuin mitä ne kun­nat saa­vat val­tiol­ta avustuksia. 

    Kaik­ki Suo­men työ­pai­kat­kaan eivät ole kehä­kol­mo­sen sisä­puo­lel­la vaan suu­ri osa kou­lu­te­tuis­ta­kin jää maa­kun­tiin töihin. 

    Elä­ke­läi­set, siis niil­lä joil­la on varaa, läh­te­vät min­ne lys­tää­vät, osa Espan­jaan, osa Thai­maa­han asu­maan, mut­ta rui­naa­vat Suo­mel­ta rahaa kun ter­veys alkaa tök­kiä. Parem­paa oli­si jos he meni­si­vät Tuu­po­vaa­ral­le mut­ta kun siel­lä ei ole niin kivaa kuin Phuketissa!

    Kan­sal­li­soop­pe­ra mak­saa pal­jon veron­mak­sa­jil­le sik­si että sen työn­te­ki­jöil­lä on edul­li­nen työ­eh­to­so­pi­mus, joka takaa pit­kän kesä­lo­man, jon­ka aika­na he voi­vat teh­dä keik­kaa Savon­lin­nan Oopperajuhlissa.

  69. R.Silfverberg
    Kan­sal­li­soop­pe­ra mak­saa pal­jon veron­mak­sa­jil­le sik­si että sen työn­te­ki­jöil­lä on edul­li­nen työ­eh­to­so­pi­mus, joka takaa pit­kän kesä­lo­man, jon­ka aika­na he voi­vat teh­dä keik­kaa Savon­lin­nan Oopperajuhlissa. 

    Mut­ta vain pää­kau­pun­ki­seu­dun veron­mak­sa­jil­le. Tuu­po­vaa­ra­lai­set mak­sa­vat Kan­sal­li­soop­pe­ras­ta ainoas­taan lot­to­ku­pon­gin hinnassa.

  70. Niin­kuin kir­joi­tin, niin oop­pe­ran esiin­ty­vät tai­tei­li­jat teke­vät kesäi­sin keik­kaa Savon­lin­nas­sa ja ympä­ri vuo­den muis­sa­kin maa­kun­tien klas­si­sen musii­kin tapah­tu­mis­sa. Ja kukaan ei estä Tuu­po­vaa­ran kun­taa jär­jes­tä­mään oop­pe­ra­mat­ko­ja asuk­kail­leen Helsinkiiin.

  71. Espoo on vähän niin­kuin Kataisen/Stubbin hal­li­tus ennen vih­rei­den ulos­mars­sia. Siel­lä on vähän kaik­kea pait­si keskustaa. 

    No, nyt siel­lä ei ole vih­rei­tä, perus­suo­ma­lai­sia, eikä kes­kus­taa. Espoos­sa tai­taa olla noi­ta kah­ta muuta.

  72. Capel­la: Hel­sin­ki ja hel­sin­ki­läi­set kus­tan­ta­vat maa­kun­nis­sa jär­jes­te­tyn kou­lu­tuk­sen suu­rim­mak­si osaksi.

    Mihin­kä­hän tämä tie­to perus­tuu ? Vai­kut­taa mutu-tiedolta.

  73. Mar­ko V: Kokei­le lait­taa har­pin kär­ki Haa­gaan ja piir­rä 8 km säteel­lä ole­va ympy­rä ja sit­ten Eiran ympä­ril­le saman­lai­nen. Kum­mal­le rin­ku­lal­le mah­tuu enem­män työ­paik­ko­ja? Voi­si­ko vas­taus löy­tyä tuosta? 

    Tai­sit unoh­taa Hent­taan ja Haku­ni­lan tos­ta teo­rias­ta. Toi­saal­ta Haa­gas­sa ja Eiras­sa on var­maan aika sama osuus asuk­kais­ta eläkeläisiä…

  74. Juho Laa­tu: Täs­tä tulee­kin OS:lle koti­läk­sy­jä. Tuon vii­ta­tun tut­ki­musar­tik­ke­lin vimei­ses­tä kuvas­ta voi pää­tel­lä yhden sel­vän syyn, mik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­mat­kat ovat muu­ta maa­ta pidem­piä. Sel­väs­ti­kin asu­taan lai­doil­la ja käy­dään töis­sä kes­kus­tas­sa. Jos pää­kau­pun­ki­seu­tu halu­aa lyhen­tää työ­mat­kan­sa muun Suo­men tasol­le, luon­te­va tapa on tasa­pai­not­taa tilan­ne niin, että osa asu­mi­ses­ta siir­tyy alu­een kes­kus­taan ja osa työ­pai­kois­ta alu­een lai­doil­le. Nykyi­nen asun­to­jen ja työ­paik­ko­jen jakau­ma pakot­taa työ­mat­kat pit­kik­si. Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin kaa­voit­ta­jil­la on kaik­ki lan­gat käsis­sään. Voi tosin olla, että muut tavoit­teet aja­vat näi­den työ­mat­kaon­gel­mien ohi, ja polii­ti­kot jat­ka­vat mie­lui­ten van­haan mal­liin nykyi­sel­lä työ­mat­ko­ja piden­tä­väl­lä linjallaan. 

    Ja kuten on jo tapah­tu­nut, suu­ret fir­mat siir­ty­vät lai­doil­le ja ongel­mak­si tulee, että se työn­te­ki­jän asun­to onkin toi­sel­la lai­dal­la. Vaih­toeh­dot ovat paran­taa jul­kis­ta poi­kit­tais­lii­ken­net­tä tai saat­taa niin pal­jon löy­sää asun­to­ka­pa­si­teet­tia mark­ki­noil­le, että asun­non vaih­to on nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti vai­vat­to­mam­paa ja joten­kin saa­daan ihmi­sis­tä pois tar­ve juur­tua johon­kin koti­paik­kaan. Näis­tä vali­taan luon­nol­li­ses­ti se helpoin.

  75. toke: Ja kuten on jo tapah­tu­nut, suu­ret fir­mat siir­ty­vät lai­doil­le ja ongel­mak­si tulee, että se työn­te­ki­jän asun­to onkin toi­sel­la lai­dal­la. Vaih­toeh­dot ovat paran­taa jul­kis­ta poi­kit­tais­lii­ken­net­tä tai saat­taa niin pal­jon löy­sää asun­to­ka­pa­si­teet­tia mark­ki­noil­le, että asun­non vaih­to on nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti vai­vat­to­mam­paa ja joten­kin saa­daan ihmi­sis­tä pois tar­ve juur­tua johon­kin koti­paik­kaan. Näis­tä vali­taan luon­nol­li­ses­ti se helpoin.

    Nimi­merk­ki Lii­an van­han tän­ne link­kaa­mien tilas­to­jen mukaan pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­mat­kat ovat nykyi­sel­lään hyvin pit­kiä ver­rat­tu­na muun Suo­men työ­mat­koi­hin (http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12–09_003.html?s=0).

    Jul­ki­sen poi­kit­tais­lii­ken­teen paran­ta­mi­nen ei lyhen­täi­si työ­mat­ko­jen pituut­ta kilo­met­reis­sä (joi­ta artik­ke­lis­sa ver­tail­tiin), mut­ta voi­si tie­ten­kin lyhen­tää mat­ka-aiko­ja. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on kui­ten­kin vai­kea pääs­tä aivan muun Suo­men työ­mat­ko­jen nopeuk­siin, vaik­ka lii­ken­net­tä nopeu­tet­tai­siin­kin. Mat­ka-ajois­sa mitat­tu­na pää­kau­pun­ki­seu­tu saat­taa olla ver­tai­lun tulok­sia huo­nom­pi mui­hin verrattuna.

    Asun­to­ka­pa­si­teet­tia ei peri­aat­tees­sa tar­vit­tai­si lisää. Sen pitäi­si vain olla lähem­pä­nä työ­paik­ko­ja, tai työ­paik­ko­jen lähem­pä­nä asun­to­ja. Tuon lin­ka­tun artik­ke­lin kart­ta näyt­ti osoit­ta­van, että työ­pai­kat ovat nyt kes­kus­tas­sa ja asun­not lai­doil­la, mikä tie­ten­kin pako­taa työ­mat­kat pit­kik­si. Käy­tän­nös­sä hel­poin rat­kai­su oli­si kai kaa­voit­taa kes­kus­tan toi­mis­to­ta­lo­ja asun­noik­si, ja raken­taa lai­doil­le lisää toi­mis­to­ja tai mui­ta työ­paik­ko­ja, jos siel­lä ei vie­lä tuol­lai­sia raken­nuk­sia tar­peek­si ole. Jon­kun työ­mat­ka pite­ni­si­kin näin, mut­ta voim­me kai olet­taa, että kes­ki­mää­rin työ­mat­kat lyhenisivät.

    Jos molem­pien puo­li­soi­den työ­pai­kat meni­si­vät pää­kau­pun­ki­seu­dun toi­sel­le lai­dal­le, syn­tyi­si insen­tii­vi muut­taa sin­ne. Nyt voi olla hyvin­kin yleis­tä, että molem­mat puo­li­sot käy­vät Nur­mi­jär­vel­tä töis­sä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Täl­lai­set tapauk­set vähe­ni­si­vät, jos kaa­voi­tus oli­si tasapainoisempaa.

    Asun­non vaih­to on var­maan­kin riit­tä­vän help­poa, sil­lä lii­ket­tä on koko ajan eri suun­tiin, ja vapaa asun­to löy­tyy kyl­lä mis­tä tahan­sa kau­pun­gin­osas­ta mel­ko nopeasti.

    Koti­paik­kaan juur­tu­mi­nen ei lie­ne eri­tyi­nen ongel­ma työ­mat­ko­jen pituu­den suh­teen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. En usko että alu­een ongel­mat joh­tui­si­vat sii­tä, että itä­hel­sin­ki­läi­nen ei halua muut­taa Espoo­seen. Ja jos halu­aa asua Itä-Hel­sin­gis­sä., siel­tä saa myös työ­pai­kan, jos ei ole lii­an kranttu.

    Hel­poin rat­kai­su voi­si tosi­aan olla tasa­pai­noi­sem­pi kaa­voit­ta­mi­nen. Hel­sin­ki on oikeas­taan syy­pää näi­hin pit­kiin työ­mat­koi­hin, kos­ka se on kaa­voit­ta­nut alu­eel­leen sel­väs­ti enem­män työ­paik­ko­ja kuin siel­lä on asun­to­ja. Reu­na-alu­een kun­nat toi­mi­vat tämän Hel­sin­gin aset­ta­man raa­min mukaan (eli raken­ta­vat asun­to­ja niil­le, jot­ka ovat töis­sä Hel­sin­gis­sä, mut­ta joil­le Hel­sin­gis­sä ei ole asuntoja).

    Tätä tasa­pai­nois­ta kaa­voit­ta­mis­ta voi toteut­taa joko niin, että Hel­sin­ki raken­taa lisää asun­to­ja tai vähen­tää työ­paik­ko­ja. Hel­sin­gin kau­pun­gi­ni­sät tun­tu­vat ole­van huo­mat­ta­vas­ti kiin­nos­tu­neem­pia asun­to­jen lisä­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Aika luon­te­vaa. Kas­vu­ha­lu on yleis­tä. Tämä voi tosin olla kan­san­ta­lou­del­lis­ta tuh­laus­ta ja lähi­kun­tien kiusaa­mis­ta sii­nä mie­les­sä, että se jäl­keen, kun lähi­kun­nat on ensin ohjat­tu (Hesin­gin toi­mes­ta) raken­ta­maan asun­to­ja, nuo asun­not teh­täi­siin nyt tar­peet­to­mik­si. OS tun­tuu suh­tau­tu­van tähän suun­tauk­seen aika posi­tii­vi­ses­ti (kan­nat­taa Hel­sin­gin tii­vis­tä­mis­tä ja tun­tuu ole­van tyy­ty­väi­nen lähi­kun­tien asun­to­jen halut­ta­vuu­den las­kuun). Asun­not ovat kui­ten­kin näis­tä se kal­liim­pi resurs­si, joten sinä mie­les­sä kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti oli­si talou­del­li­sem­paa siir­tää työ­paik­ko­ja lai­doil­le. Voi täs­sä tie­ten­kin käy­dä niin­kin, että jos Hel­sin­ki ei kaa­voi­ta enää lii­kaa työ­paik­ko­ja, lähi­kun­nat voi­vat kaa­voit­taa nii­tä vas­taa­vas­ti lisää. Kas­vua siis molem­mis­sa, mut­ta eri taval­la lai­doil­la ja kes­kus­tas­sa. Tie­ten­kin tämä edel­lyt­tää joko väes­tön­kas­vua tai mui­den kun­tien autioi­tu­mis­ta Suo­mes­sa (= kan­san­ta­lou­del­lis­ta tuh­laa­mis­ta) tai muualla.

    Toden­nä­köi­sin lop­pu­tu­le­ma saat­taa olla se, että Hel­sin­ki haa­lii edel­leen sekä asuk­kai­ta että työ­paik­ko­ja. Näin työ­mat­kaon­gel­ma säi­lyy ennallaan.

    1. Hel­sin­ki on oikeas­taan syy­pää näi­hin pit­kiin työ­mat­koi­hin, kos­ka se on kaa­voit­ta­nut alu­eel­leen sel­väs­ti enem­män työ­paik­ko­ja kuin siel­lä on asun­to­ja. Reu­na-alu­een kun­nat toi­mi­vat tämän Hel­sin­gin aset­ta­man raa­min mukaan (eli raken­ta­vat asun­to­ja niil­le, jot­ka ovat töis­sä Hel­sin­gis­sä, mut­ta joil­le Hel­sin­gis­sä ei ole asuntoja).

      Ovat­ko työ­mat­kat kant­ga­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la sijait­se­viin työ­paik­koi­hin lyhyem­piä kuin sen sisä­puo­lel­la ole­viin? Tämä pitäi­si oikeas­taan tut­kia — tai on siis var­maan jo tut­kit­tu, mut­ta tie­to pitäi­si saa­da käytt­töön. Minul­la on käsi­tys, että vaik­ka­pa Lep­pä­vaa­ras­sa ole­vaan työ­paik­kaan tul­laan pal­jon kau­em­paa kuin Kruu­nun­haas­sa ole­vaan, johon monet tule­vat kävel­len. Nur­mi­jär­vel­lä ole­vis­ta työ­pai­kois­ta nyt puhumattakaan.
      Vancou­ve­ris­sa on esi­merk­ki sii­tä, miten työ­mat­ko­ja saa­daan lyhen­ne­tyk­si raken­ta­mal­la kan­ta­kau­pun­kiuin todel­la pal­jon asun­to­ja ja samal­la vähän syr­ji­väl­lä autol­la pen­de­löin­tiä lii­ken­ne­po­li­tii­kas­sa. Nyt kes­kus­tan työ­paik­kou­hin tul­laan suurelt6a osin kävel­len ja pai­kal­li­set espoo­lai­set käy­vät töis­sä kau­pun­gin ulkopuolella.

  76. Juho Laa­tu:Käy­tän­nös­sä hel­poin rat­kai­su oli­si kai kaa­voit­taa kes­kus­tan toi­mis­to­ta­lo­ja asun­noik­si, ja raken­taa lai­doil­le lisää toi­mis­to­ja tai mui­ta työ­paik­ko­ja, jos siel­lä ei vie­lä tuol­lai­sia raken­nuk­sia tar­peek­si ole. Jon­kun työ­mat­ka pite­ni­si­kin näin, mut­ta voim­me kai olet­taa, että kes­ki­mää­rin työ­mat­kat lyhenisivät.

    Roh­ke­nen olet­taa, että kes­ki­mää­räi­sen työ­mat­kan lyhe­ne­mi­nen oli­si pien­tä. Mer­kit­tä­vä osa ihmi­sis­tä ei pai­no­ta työ­pai­kan etäi­syyt­tä kovin­kaan pal­jon työ­pai­kan valin­nas­saan, kun­han se on koh­tuul­li­nen. Ja koh­tuul­li­nen tun­tuu tar­koit­ta­van monil­le tääl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la esim. kol­mea varttia.

    Eli ihmi­set pää­ty­vät työ­mark­ki­na-alu­eel­laan työ­paik­kaan­sa mui­den kri­tee­rien pai­not­ta­ma­na, kuin lyhyen työ­mat­kan. Jos kios­kis­sa on myy­jä ja vas­ta­päi­ses­sä talos­sa asuu kios­kin myy­jä, niin toden­nä­köi­ses­ti he eivät ole sama hen­ki­lö, vaan kum­pi­kin kul­kee pidem­män työ­mat­kan kuin sen kadun ylityksen.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ovat­ko työ­mat­kat kant­ga­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la sijait­se­viin työ­paik­koi­hin lyhyem­piä kuin sen sisä­puo­lel­la ole­viin? Tämä pitäi­si oikeas­taan tut­kia – tai on siis var­maan jo tut­kit­tu, mut­ta tie­to pitäi­si saa­da käytt­töön. Minul­la on käsi­tys, että vaik­ka­pa Lep­pä­vaa­ras­sa ole­vaan työ­paik­kaan tul­laan pal­jon kau­em­paa kuin Kruu­nun­haas­sa ole­vaan, johon monet tule­vat kävel­len. Nur­mi­jär­vel­lä ole­vis­ta työ­pai­kois­ta nyt puhumattakaan.

    Minul­la ei ole mitään tark­kaa tut­kit­tua tie­toa täs­tä, mut­ta asia voi hyvin olla toi­sin­kin. Vetoan edel­leen lähin­nä tuo­hon aiem­min mai­nit­tuun pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kai­den työ­mat­ko­jen pituut­ta kuvaa­vaan kart­taan ja sii­tä maa­lais­jär­jel­lä vedet­tä­viin joh­to­pää­tök­siin. Oli­si muka­va näh­dä myös vas­taa­va kart­ta eri aluei­den _työpaikkojen_ työ­mat­ko­jen pituudesta.

    Kan­ta­kau­pun­gin työ­paik­koi­hin on tämän jär­kei­lyn perus­teel­la pit­kä mat­ka sik­si, että niin moni tulee sin­ne töi­hin kehys­kun­nis­ta. Lep­pä­vaa­raan on sopi­vas­sa suun­nas­sa ole­vis­ta kehys­kun­nis­ta lyhyem­pi mat­ka kuin Hel­sin­gin kes­kus­taan. Voi epäl­lä, että Uuden­maan pit­kät työ­mat­kat joh­tu­vat nime­no­maan pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta, ja että Nur­mi­jär­ven työ­pai­kat muis­tut­ta­vat jo vähän enem­män muun maan työ­paik­ko­ja, ja sik­si työ­mat­kat­kin oli­si­vat siel­lä lyhyem­piä kuin Hel­sin­gis­sä. Tus­kin Nur­mi­jär­ven pai­kal­li­siin työ­paik­koi­hin moni­kaan Hel­sin­gis­tä mat­kus­taa (kal­lis­ta asu­mis­ta, pie­ni­palk­kai­nen työ­paik­ka, pit­kä ja hidas matka).

    Vancou­ve­ris­sa on esi­merk­ki sii­tä, miten työ­mat­ko­ja saa­daan lyhen­ne­tyk­si raken­ta­mal­la kan­ta­kau­pun­kiuin todel­la pal­jon asun­to­ja ja samal­la vähän syr­ji­väl­lä autol­la pen­de­löin­tiä lii­ken­ne­po­li­tii­kas­sa. Nyt kes­kus­tan työ­paik­kou­hin tul­laan suurelt6a osin kävel­len ja pai­kal­li­set espoo­lai­set käy­vät töis­sä kau­pun­gin ulkopuolella.

    Jär­kei­ly­ni mukaan Hel­sin­gin työ­mat­ko­ja voi­si lyhen­tää joko raken­ta­mal­la lisää asun­to­ja Vancou­ve­rin tapaan (esim. niin että kai­kil­le kes­kus­tan toi­mis­to­jen työn­te­ki­jöil­le oli­si asun­to naa­pu­ri­kort­te­lis­sa), tai siir­tä­mäl­lä työ­paik­ko­ja pää­kau­pun­ki­seu­dun lai­doil­le, tai sit­ten hdis­tä­mäl­lä nämä, eli muut­ta­mal­la osa toi­mis­tois­ta asun­noik­si. Tämä ei tar­ko­ta, että pitäi­si raken­taa lisää, vaan voi yhtä hyvin tar­koit­taa asu­kas­lu­vun kas­vu­vauh­din pysäh­ty­mis­tä (pitää tode­ta, kos­ka tul­kin­ta ja joh­to­pää­tös on muu­ten kui­ten­kin aina sama: lisää kas­vua Helsinkiin).

    Auto­ja ei tar­vit­se syr­jiä työ­mat­ko­jen pituu­den vuok­si, sil­lä mat­kat ovat saman mit­tai­sia kul­ku­neu­vos­ta riip­pu­mat­ta. Jos autoi­lua halu­taan vähen­tää, niin syyt ovat muut. Mat­ka-aika voi­si olla yksi sel­lai­nen (tilas­to­han puhui mat­kois­ta kilo­met­reis­sä). Jos kau­pun­ki on jo ruuh­kai­nen, joi­den­kin autoi­li­joi­den pakot­ta­mi­nen bus­sei­hin (vaik­ka­pa tie­mak­suil­la) voi­si nopeut­taa sekä bus­se­ja että auto­ja. Asun­to­jen ja työ­paik­ko­jen lisä­ra­ken­ta­mi­nen taas pää­sään­töi­ses­ti pudot­taa mat­ka­no­peuk­sia, ja sitä kaut­ta piden­tää mat­ka-aikaa (vaik­ka met­ron ja bus­sien vuo­ro­vä­li voi myös tihen­tyä, odo­tusai­ko­ja vähentäen).

    Hel­sin­gin kes­kus­tan työ­paik­koi­hin voi moni­kin tul­la kävel­len, mut­ta kui­ten­kin vain pie­ni osa, sil­lä jär­kei­ly­ni mukaan asun­to­jen vähäi­syys suh­tees­sa työ­paik­ko­jen mää­rään pakot­taa mel­koi­sen osan tule­maan töi­hin kehyskunnista.

    1. Kun nyky­ai­kai­set eri­kois­tu­neet työ­mark­ki­nat edel­lyt­täö­vät, että työ­paik­ka voi vali­ta työn­te­ki­jät 100 000:n tai 500 000 asuk­kaan jou­kos­ta, lyhim­mät työ­mat­kat syn­ty­vät kyl­lä kes­kuk­siin eikä sirot­te­le­mal­la työ­paik­ko­ja sinnetänne.

  78. Juho Laa­tu: Tus­kin Nur­mi­jär­ven pai­kal­li­siin työ­paik­koi­hin moni­kaan Hel­sin­gis­tä mat­kus­taa (kal­lis­ta asu­mis­ta, pie­ni­palk­kai­nen työ­paik­ka, pit­kä ja hidas matka). 

    Vähän parem­pi­palk­kai­siin toden­nä­köi­ses­ti joku­nen mat­kus­taa­kin. Vil­li veik­kauk­se­ni on, että esim. opet­ta­jis­ta alle 20% asu­nee alle vii­den kilo­met­rin pääs­sä kou­luis­taan vaik­ka siel­tä asun­to­ja löy­tyy­kin. Hel­sin­gin seu­dun kas­vu kiih­tyy ‑ket­juun hei­tin­kin jo esi­mer­kin omas­ta työ­pai­kas­ta­ni: Asko­lan kun­nan­ta­lol­la (67 tie/­ka­tu-km Kol­men Sepän pat­saal­ta) 20 % hen­ki­lös­tös­tä (3/15) on hel­sin­ki­läi­siä. Siis Hel­sin­gis­sä täl­lä het­kel­lä asuvia.

    Mones­ti vas­ta­vir­taan pää­pen­de­löin­ti­suun­taa mat­ka kehys­kun­tiin päin ei hen­ki­lö­au­tol­la edes ole pää­kau­pun­ki­seu­dun mit­ta­kaa­val­la hidas. Itsel­lä­ni tal­vi­no­peus­ra­joi­tuk­sil­la Mal­mil­ta Asko­laan kol­me vart­tia pihas­ta pihaan. Ver­rok­ki­na pariin edel­li­seen työ­paik­kaa­ni jul­ki­sil­la: Ruo­ho­lah­ti, HTC, kah­ta puol­ta 40 min; Pöy­ry­ta­lo Van­taan­kos­kel­la 46 min.

  79. Työ­mat­ko­jen pituuk­sia tar­ka­tel­taes­sa on tosi­aan kes­keis­tä miet­tiä, kat­so­taan­ko asi­aa alu­eel­la sijait­se­vien työ­paik­ko­jen vai siel­lä asu­vien ihmis­ten näkö­kul­mas­ta. Lin­ka­tun artik­ke­lin kart­ta on hyvä kuvaa­maan työ­mat­ko­jen kes­ki­pi­tuutt­ta eri aluei­den asuk­kai­den näkö­kul­mas­ta, mut­ta tämä on vas­ta puo­let totuu­des­ta. Yli­pää­tään kar­tat, jois­sa kah­den alu­een väli­set mat­kat kuva­taan vain toi­sen alu­een näkö­kul­mas­ta ovat minus­ta ongel­mal­li­sia. Tai nii­tä pitää oikeas­ti kat­soa huo­lel­la, jot­ta ymmär­tää mis­tä on kyse. 

    Esi­mer­kik­si kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vil­la ihmi­sil­lä on kes­ki­mää­rin seu­dun lyhyim­mät työ­mat­kat, mut­ta sin­ne suun­tau­vat työ­mat­kat eivät ole kes­ki­mää­räis­tä lyhyem­piä. Ne vai­kut­tai­si­vat tilas­to­jen perus­teel­la ole­van kes­ki­mää­räis­tä pidem­piä. Tämä selit­tyy sil­lä, että työ­paik­ko­jen mää­rä suh­tees­sa asu­ka­mää­rään on niin kor­kea, eli kaik­kiin työ­paik­koi­hin ei voi­tai­si edes teo­rias­sa tul­la samal­ta alu­eel­ta ja toi­saal­ta sil­lä, että kan­ta­kau­pun­gis­sa on pal­jon halut­tu­ja työ­paik­ko­ja, joi­hin ollaan val­mii­ta tule­maan kau­kaa­kin. Kan­ta­kau­pun­kiin siis teh­dään suh­teel­li­ses­ti kat­sot­tu­na pal­jon todel­la pit­kiä työmatkoja.

    Toi­saal­ta esi­mer­kik­si jos­sain kehys­kun­tien ”kes­kus­ta-alueil­la” asu­vien ihmis­ten työ­mat­kat ovat hyvin pit­kiä, kos­ka siel­tä teh­dään pal­jon pit­kiä työ­mat­ko­ja pää­ku­pun­ki­seu­dul­le. Kui­ten­kin näil­la alueil­la sijait­se­viin työ­paik­koi­hin ei teh­dä pit­kiä työ­mat­ko­ja, kos­ka työ­paik­ko­ja on vähän eikä tar­ve eri­kois­tu­neel­la työ­voi­mal­le ole eri­tyi­sen suuri.

    Suo­men työ­mat­ka-aineis­tot ovat tosi­aan mai­nioi­ta ja ymmär­tääk­se­ni kan­sain­vä­li­ses­tikn tar­kas­tel­len poik­keuk­sel­li­sen kat­ta­via. Noil­la oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä monia sel­lai­sia pää­tök­sen­te­koa tuke­via ana­lyy­se­ja, joi­ta ei minun tie­tääk­se­ni ole tehty.

    1. Täy­ty­nee kysyä tuo­ta kart­taa työ­mat­ko­jen pituu­des­ta työ­pai­kan mukaan. En oikein usko, että se on pisim­mil­lään kan­ta­kau­pun­gis­sa, kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vil­la on niin lyhyet työ­mat­kat. Kun las­ke­taan, miten moni hen­ki­lö pää­see työ­pai­kal­le ju7lkisilla kul­ku­neu­voil­la alle puo­les­sa tun­nis­sa, par­hai­ten saa­vu­tet­ta­vat pai­kat ovat Pasi­las­sa ja kantakaupungissa.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun nyky­ai­kai­set eri­kois­tu­neet työ­mark­ki­nat edel­lyt­täö­vät, että työ­paik­ka voi vali­ta työn­te­ki­jät 100 000:n tai 500 000 asuk­kaan jou­kos­ta, lyhim­mät työ­mat­kat syn­ty­vät kyl­lä kes­kuk­siin eikä sirot­te­le­mal­la työ­paik­ko­ja sinnetänne. 

    Palk­kaa kir­ves­mies Hel­sin­gis­sä ja Rovaniemellä.
    Palk­kaa maa­la­ri Hel­sin­gis­sä ja Kuopiossa.
    Palk­kaa sai­raan­hoi­ta­ja Hel­sin­gis­sä ja Joensuussa.
    Sovi tien­hoi­tou­rak­ka Hel­sin­gis­sä ja Vaasassa.

    Sii­nä vai­hees­sa kun ne sta­di­lai­set uudet työn­te­ki­jät makaa kra­pu­las­sa koto­na ja nii­den vir­hei­tä paik­kail­laan on muu­al­la työt teh­ty sovi­tus­ti ja istut­tu jär­ven­ran­nas­sa sau­no­mas­sa ja paran­ta­mas­sa maailmaa.

    Olen yhden pks:lle syn­ty­neen oma­ko­ti­ta­lon pro­jek­tin seu­ran­nut vie­res­tä. En ihmet­te­le yhtään, että Hel­sin­gis­sä ei uskoa ihmis­kun­taan löydy.

  81. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Roh­ke­nen olet­taa, että kes­ki­mää­räi­sen työ­mat­kan lyhe­ne­mi­nen oli­si pien­tä. Mer­kit­tä­vä osa ihmi­sis­tä ei pai­no­ta työ­pai­kan etäi­syyt­tä kovin­kaan pal­jon työ­pai­kan valin­nas­saan, kun­han se on koh­tuul­li­nen. Ja koh­tuul­li­nen tun­tuu tar­koit­ta­van monil­le tääl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la esim. kol­mea varttia.

    Eli ihmi­set pää­ty­vät työ­mark­ki­na-alu­eel­laan työ­paik­kaan­sa mui­den kri­tee­rien pai­not­ta­ma­na, kuin lyhyen työ­mat­kan. Jos kios­kis­sa on myy­jä ja vas­ta­päi­ses­sä talos­sa asuu kios­kin myy­jä, niin toden­nä­köi­ses­ti he eivät ole sama hen­ki­lö, vaan kum­pi­kin kul­kee pidem­män työ­mat­kan kuin sen kadun ylityksen.

    Esi­tin teo­rian, että tilas­to­kes­kuk­sen pit­kik­si totea­mien Uuden­maan / pää­ka­uun­ki­seu­dun työ­mat­ko­jen yksi kes­kei­nen syy oli­si Hel­sin­gin kaa­voi­tus, joka pakot­taa osan Hel­sin­gis­sä työ­tä teke­vis­tä asu­maan naa­pu­ri­kun­nis­sa. Kaa­voi­tus siis ohit­tai­si täs­sä hen­ki­lö­koh­tai­set preferenssit.

    Kol­me vart­tia lie­nee muu­al­la Suo­mes­sa var­sin pit­kä aika työ­mat­ka-ajak­si. Tuo pää­kau­pun­ki­seu­tu­lais­ten sopeu­tu­mi­nen noin pit­kiin työ­mat­ka-aikoi­hin sopii hyvin yhteen tilas­to­kes­kuk­sen havain­to­jen kans­sa. Kios­kin tapauk­ses­sa myy­jä ehkä hyväk­syy tuon kol­men var­tin mat­ka-ajan, eikä viit­si lyhen­tää työmatkaansa.

    Jos vali­taan esit­tä­mis­tä­ni rat­kai­su­vaih­toeh­dois­ta se (hel­poi­ten perus­tel­ta­vis­sa ole­va), jos­sa Hel­sin­ki kaa­voit­taa run­saas­ti lisää asun­to­ja, kävi­si kai niin, että osa nur­mi­jär­ve­läi­sis­tä muut­tai­si Hel­sin­kiin, ja hei­dän työ­mat­kan­sa lyhe­ni­si­vät huomattavasti.

    Sii­nä tapauk­ses­sa, että työ­pi­kat muut­tai­si­vat Nur­mi­jär­vel­le, perus­te­lut ovat saman­ta­pai­set toi­seen suun­taan, eli nur­mi­jär­ve­läis­ten ei tar­vit­si­si tul­la töi­hin Hel­sin­kiin asti. Tilas­tois­ta ei kai suo­raan voi tätä todis­taa, mut­ta on täs­sä kai logiikkaa.

    Vai oli­ko väit­tee­si se, että vaik­ka kai­kil­le pää­kau­pun­kil­seu­tu­lai­sil­le oli­si mah­dol­lis­ta asua työ­pai­kan vie­res­sä, he eivät sil­ti­kään näin teki­si, vaan asui­si­vat edel­leen kes­ki­mää­rin kau­ka­na työ­pai­kal­taan? Täs­sä tapauk­ses­sa hel­sin­ki­läi­set oli­si­vat kai psy­ko­lo­gi­sest hie­man eri­lai­sia kuin muu­al­la Suo­mes­sa asu­vat (jot­ka ovat jär­jes­tä­neet työ­mat­kan­sa Uut­ta­maa­ta lyhyemmiksi).

  82. Count­ry­boy: Mihin­kä­hän tämä tie­to perus­tuu ? Vai­kut­taa mutu-tiedolta.

    Kat­so kes­ki­ver­ron kes­kus­ta­lai­sen kun­nan bud­jet­tia ja valaistu.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun nyky­ai­kai­set eri­kois­tu­neet työ­mark­ki­nat edel­lyt­täö­vät, että työ­paik­ka voi vali­ta työn­te­ki­jät 100 000:n tai 500 000 asuk­kaan jou­kos­ta, lyhim­mät työ­mat­kat syn­ty­vät kyl­lä kes­kuk­siin eikä sirot­te­le­mal­la työ­paik­ko­ja sinnetänne.

    Mut­ta Lii­an van­han link­kaa­mat tilas­tot näyt­tä­vät sano­van, että Uudel­la­maal­la ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mat­kat ovat muu­ta maa­ta pidem­piä. Hel­sin­gil­lä ei siis näyt­täi­si ole­van työ­mat­ko­ja lyhen­tä­vä, vaan nii­tä piden­tä­vä vaikutus.

    Et var­maan­kaan vii­tan­nut sii­hen, että Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa työ­mat­kat näyt­tä­vät ole­van lyhyem­piä kuin pää­kau­pun­ki­seu­dun laidoilla.

    Mik­si siis “sin­ne tän­ne” Suo­meen sijoi­te­tuil­la työ­pai­koil­la on lyhyem­mät työ­mat­kat kuin Uuden­maan työ­pai­koil­la? Esi­tin yhden teo­rian Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­sen vai­ku­tuk­sis­ta. Jos tuo teo­ria ei toi­mi, niin mikä oli­si sopi­vam­pi seli­tys? Vai epäi­let­kö ehkä, että Uuden­maan / pää­kau­pun­ki­seu­dun työ­mat­kat ovat­kin (tilas­to­kes­kuk­sen väit­tei­den vas­tai­ses­ti) muu­ta Suo­mea lyhyempiä?

    Mis­tä jou­kos­ta muu­ten Nokia valit­si työn­te­ki­jän­sä Saloon? Entä pai­kal­li­nen sai­raan­hoi­to? Var­maan­kin kerä­si­vät Suo­men vii­des­tä mil­joo­nas­ta, eivät­kä Salon 50 0000:sta. Työ­voi­man saa­ta­vuus ja lii­ku­vuus näyt­tä­vät ole­van Suo­mes­sa nii­den tar­pei­siin riit­tä­viä. Suu­res­sa kau­pun­gis­sa perus­työ­voi­maa saa toki nopeas­ti ja var­mas­ti, mut­ta en ole kuul­lut aiem­min mitään tuol­lai­ses­ta (pai­kal­li­sen työ­voi­man??) kynnysrajasta.

  84. Ode: saa­vu­tet­ta­vuus riip­puu sii­tä, mis­tä saa­vu­te­taan. Itä-Pasi­laan on hyvin vai­kea pääs­tä esi­mer­kik­si Vuo­saa­res­ta tai Jako­mäes­tä. Ja kun kuvaan ote­taan mukaan laa­jem­pi työs­sä­käyn­tia­lue, se muut­tuu oleel­li­ses­ti. Esi­mer­kik­si omas­ta asuin­kun­nas­ta­ni Por­voos­ta pää­see tuos­sa puo­les­sa tun­nis­sa Viik­kiin, mut­ta ei muualle.

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun nyky­ai­kai­set eri­kois­tu­neet työ­mark­ki­nat edel­lyt­täö­vät, että työ­paik­ka voi vali­ta työn­te­ki­jät 100 000:n tai 500 000 asuk­kaan jou­kos­ta, lyhim­mät työ­mat­kat syn­ty­vät kyl­lä kes­kuk­siin eikä sirot­te­le­mal­la työ­paik­ko­ja sinnetänne.

    Maa­kun­tiin sijoit­tu­vil­la yri­tyk­sil­lä on käy­tet­tä­vis­sään yli 4 milj. asuk­kaan väes­tö­poh­ja työn­te­ki­jöi­tä rek­ry­toi­des­saan. Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la on näet totut­tu muut­ta­maan työn peräs­sä. Myös asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin löy­tyy tuos­ta poru­kas­ta väkeä.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täy­ty­nee kysyä tuo­ta kart­taa työ­mat­ko­jen pituu­des­ta työ­pai­kan mukaan. En oikein usko, että se on pisim­mil­lään kan­ta­kau­pun­gis­sa, kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vil­la on niin lyhyet työ­mat­kat. Kun las­ke­taan, miten moni hen­ki­lö pää­see työ­pai­kal­le ju7lkisilla kul­ku­neu­voil­la alle puo­les­sa tun­nis­sa, par­hai­ten saa­vu­tet­ta­vat pai­kat ovat Pasi­las­sa ja kantakaupungissa.

    Voi­si epäil­lä, että pisim­mil­lään mat­kat eivät oli­si kan­ta­kau­pun­gis­sa, vaan jol­lain työ­paik­ka­val­tai­sel­la ja asun­to­köy­häl­lä alu­eel­la. Ehkä alue on suh­teel­li­sen lähel­lä kes­kus­taa. Sitä en osaa arva­ta, onko kyse kor­kea- vai vähän mata­la­palk­kai­sem­mas­ta työstä.

  87. P.S. Yksi kaa­voi­tuk­seen liit­ty­mä­tön työ­mat­ko­ja piden­tä­vä teki­jä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi­si olla työn­te­ko­kult­tuu­rin suu­rem­pi työ­paik­ko­jen vaih­tu­vuus. Jos työ­paik­ka vaih­tuu ker­ran vuo­des­sa, ei nii­den peräs­sä viit­si aina muut­taa. 45 min työ­mat­ka on ehkä ok ver­rat­tu­na vuo­sit­tai­seen muuttoon.

  88. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Vähän parem­pi­palk­kai­siin toden­nä­köi­ses­ti joku­nen mat­kus­taa­kin. Vil­li veik­kauk­se­ni on, että esim. opet­ta­jis­ta alle 20% asu­nee alle vii­den kilo­met­rin pääs­sä kou­luis­taan vaik­ka siel­tä asun­to­ja löy­tyy­kin. Hel­sin­gin seu­dun kas­vu kiih­tyy ‑ket­juun hei­tin­kin jo esi­mer­kin omas­ta työ­pai­kas­ta­ni: Asko­lan kun­nan­ta­lol­la (67 tie/­ka­tu-km Kol­men Sepän pat­saal­ta) 20 % hen­ki­lös­tös­tä (3/15) on hel­sin­ki­läi­siä. Siis Hel­sin­gis­sä täl­lä het­kel­lä asuvia.

    Mones­ti vas­ta­vir­taan pää­pen­de­löin­ti­suun­taa mat­ka kehys­kun­tiin päin ei hen­ki­lö­au­tol­la edes ole pää­kau­pun­ki­seu­dun mit­ta­kaa­val­la hidas. Itsel­lä­ni tal­vi­no­peus­ra­joi­tuk­sil­la Mal­mil­ta Asko­laan kol­me vart­tia pihas­ta pihaan. Ver­rok­ki­na pariin edel­li­seen työ­paik­kaa­ni jul­ki­sil­la: Ruo­ho­lah­ti, HTC, kah­ta puol­ta 40 min; Pöy­ry­ta­lo Van­taan­kos­kel­la 46 min.

    Jos löy­tyy jokin työ­paik­ko­jen kate­go­ria (esim. kunan­ta­lot), jois­sa työs­sä­käyn­ti­vuh­ka on kal­lel­laan Hel­sin­kiin päin, se todis­taa, että ole­tusar­voon ver­rat­tu­na toi­sen­suun­tai­nen­kin raken­ne on mah­dol­li­nen. Vaik­ka Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­giss­sa työ­paik­ko­ja onkin pal­jon suh­tees­sa asun­toi­hin, kuka­ties hie­man lai­dem­mal­la raken­ne­taan asun­to­ja pal­ve­le­man Hel­sin­gin kes­kus­tan lisäk­si myös mui­ta kau­kai­sem­pia aluei­ta. Vai­kea sanoa saa­tai­siin­ko näky­mään tilas­tois­sa, mut­ta ympä­ris­tön kun­nan­ta­lot yms. voi­si tutkia.

  89. TimoT: Maa­kun­tiin sijoit­tu­vil­la yri­tyk­sil­lä on käy­tet­tä­vis­sään yli 4 milj. asuk­kaan väes­tö­poh­ja työn­te­ki­jöi­tä rek­ry­toi­des­saan. Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la on näet totut­tu muut­ta­maan työn peräs­sä. Myös asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin löy­tyy tuos­ta poru­kas­ta väkeä.

    Ja ei muu­ten ole! Suo­mes­sa on pal­jon yri­tyk­siä juu­ri tuol­la maa­kun­nis­sa ja kai­kis­sa on huu­ta­va työ­voi­ma­pu­la. Samaan aikaan on myös kova työttömyys.

    Maa­kun­nis­sa osaa­vat työn­te­ki­jät ja yri­tyk­sis­sä vapai­na ole­vat työ­pai­kat eivät kohtaa.

    Suu­rin ongel­ma on pit­kät etäi­syy­det. Ei halu­ta viet­tää 2–3 tun­tia vuo­ro­kau­des­ta työ­mat­kal­la naa­pu­ri­kun­nas­sa ole­van työn vuok­si. Suo­ma­lai­set eivät todel­la­kaan muu­ta työn perässä!

    Työt­tö­miä kyl­lä riit­tää, mut­ta ei sel­lai­sia, jois­ta oli­si hyö­tyä työmarkkinoille!

  90. Ihan mie­len­kiin­nos­ta kysyn. Kuin­ka mon­ta kan­ta­kau­pun­ki­lais­ta on, jot­ka käy­vät töissä?

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täy­ty­nee kysyä tuo­ta kart­taa työ­mat­ko­jen pituu­des­ta työ­pai­kan mukaan. En oikein usko, että se on pisim­mil­lään kan­ta­kau­pun­gis­sa, kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vil­la on niin lyhyet työmatkat. 

    Ne eivät ole kaik­kein pisi­mil­lään kan­ta­kau­pun­gis­sa, mut­ta kan­ta­kau­pun­kiin suun­tau­tu­vat työ­mat­kat ovat kui­ten­kin sel­keäs­ti Hel­sin­gin seu­dun kes­kiar­voa pidem­piä. Sii­nä asias­sa Juho Laa­tu sat­tui osu­maan aivaan oike­aan, että kes­ki­mää­rin pisim­mät työ­mat­kat teh­dään “työ­paik­ka­val­tai­sil­le asun­to­köy­hyil­le alueil­le”. Äärie­si­merk­ki­nä täs­tä on len­to­kent­tä ja sen ympäristö. 

    Olen­nai­nen teki­jä työ­mat­kois­sa on kui­ten­kin myös toi­mia­la. On alue käy­tän­nös­sä mikä hyvän­sä, niin pal­ve­lua­loil­la työs­ken­te­le­vien ihmis­ten työ­mat­kat ovat kes­ki­mää­rin lyhyem­piä kuin kor­keam­paa kou­lu­tus­ta vaa­ti­vien toi­mia­lo­jen ihmi­sil­lä. Ja jos alu­eel­la työs­ken­te­lee suh­teel­li­ses­ti kat­sot­tu­na pal­jon kor­keas­ti kou­lu­tet­tua työ­voi­maa, niin sil­loin työ­mat­ko­jen kes­ki­pi­tuus kasvaa.

  92. B.J:
    Ihan mie­len­kiin­nos­ta kysyn. Kuin­ka mon­ta kan­ta­kau­pun­ki­lais­ta on, jot­ka käy­vät töissä?

    101 425 eli 74,6 % työi­käi­ses­tä väes­tös­tä. Esi­kau­pun­geis­sa työl­li­syy­sas­te oli 70%. Luvut ovat vuo­del­ta 2011, mut­ta suh­de tus­kin on täs­tä muuttunut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.