Ei asuinalueiden eriytymistä voi muuttajien tulotason perusteella tutkia

Helsin­gin Sanomat uuti­soi, että hyvä­tu­loiset muut­ta­vat pois kan­takaupungista. Olen tämän tutkimuk­sen osalta pelkästään Hesarin uutisen varas­sa, kos­ka en löytänyt Googles­ta itse Han­nu Kydön tutkimus­ta, joten kri­ti­ikki­ni voi olla väärä.

Olen käytet­tävästä metodista vah­vasti eri mieltä. Asu­isaluei­den eriy­tymistä ei voi tutkia tarkastele­mal­la lähtö- ja tulo­muu­ton ero­ja, kos­ka opiske­li­jat sotke­vat tämän tarkastelun täysin. Jat­ka lukemista “Ei asuinaluei­den eriy­tymistä voi muut­ta­jien tulota­son perus­teel­la tutkia”

Turvapaikkapolitiikkaa pitäisi järkevöittää

Keskustelu pako­lais­ti­lanteesta on niin tule­htunut­ta, ettei asi­aa voi julkises­sa keskustelus­sa käsitel­lä oikein mitenkään. Asi­aa ei mitenkään edesauta se, että niin san­otut maa­han­muut­tokri­it­tiset osal­lis­tu­vat keskustelu­un esimerkik­si toivo­ma­l­la, että toiv­ot­tavasti maa­han­muut­ta­ja raiskaa sin­ut! [TEKSTIÄ MUUTETTU 7.2. klo 15:33] Tuol­laiseen ei kukaan itseään kun­nioit­ta­va koske edes pitkäl­lä kepillä.

On kuitenkin tyh­mää antaa vastapuolen määritel­lä oman ajat­telusi negaa­tion kaut­ta: noiden hul­lu­jen kanssa ei voi olla samaa mieltä mis­tään. Tämän älyl­lisen ansan vuok­si tupakoin­nin vas­tus­tus on Sak­sas­sa yhä vas­tatu­u­lessa. Oli­han Hitler tupakoin­nin vas­tus­ta­ja. Pres­i­dent­ti Niin­istön puheesta val­tiopäivien ava­jai­sis­sa voi olla mon­ta mieltä, mut­ta huono argu­ment­ti sitä vas­taan on, että joku perus­suo­ma­laisen on joskus sanonut vähän samaa.

Oma käsi­tyk­seni on, että tämä pako­laisaal­to on vas­ta alkua. Seu­raavien 20 vuo­den aikana Euroop­paan tulee pyrkimään aivan olen­nais­es­ti enem­män pako­laisia, ei miljoo­nia vaan kym­meniä miljoo­nia. Kat­sokaa Afrikan väestöen­nustei­ta! Kun tämä nykyi­nenkin on saanut Euroopan aivan sekaisin, pitäisi pelisään­töjä miet­tiä nyt.

On sekin mah­dol­lista, että EU:n ja Venäjän välit huononevat entis­es­tään ja Venäjä ryhtyy hor­jut­ta­maan EU:ta tar­joa­mal­la pako­laisille vapaan reitin maansa läpi EU:n rajoille. Oudon helpok­si on liikku­mi­nen Venäjän ennen niin tarkoin var­tioidul­la rajavyöhyk­keel­lä jo nyt muut­tunut. Varoitin jo puoli vuot­ta sit­ten, että perus­suo­ma­lais­ten vaa­timus Dublin­in sopimuk­sen tiukas­ta nou­dat­tamis­es­ta voi osoit­tau­tua hyvin epäit­sekkääk­si. Jat­ka lukemista “Tur­va­paikkapoli­ti­ikkaa pitäisi järkevöittää”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.2.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Keskivi­ikkona val­tu­us­ton yhtey­dessä sovit­ti­in, että tämä palaute­taan tuo­tavak­si uud­estaan täs­men­net­tynä, kun val­tion ja seudun kun­tien välisen MAL-neu­vot­telu (asum­i­nen, maankäyt­tö ja liikenne) on käy­ty lop­pu­un. Sil­loin tiede­tään, kuin­ka suureen rak­en­tamiseen Helsin­ki on sitoutunut vasti­neena raide-Jokerista.

Tul­variskien hallintaohjelma

Pöy­dältä.

En tiedä, mik­si Rauta­va pyysi tämän pöy­dälle Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.2.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.2.2016

Ilmoi­tusasi­at

Kok­ouk­sen alus­sa saimme ilmoi­tusasiois­sa tiedok­si Meche­lininkadun tur­val­lisu­us­selvi­tyk­sen (johtuen koul­u­laisen kuole­mas­ta kään­tyvän kuor­ma-auton alle) ja vuo­den työ­su­un­nitel­man. Näi­hin meni yli tun­ti, joten kok­ous venyi olen­nais­es­ti aiot­tua pidem­mäk­si, Jouduin pois­tu­maan kesken kok­ouk­sen, mut­ta sovi­tun tavan mukaan kaik­ki asi­at menevät pöy­dälle, jos pois­sao­lo voisi ratkaista lopputuloksen.

Neljä päivää aikaisem­min syn­nyt­tänyt Eli­na Moisio oli pois­sa ja hän­tä tuurasi Outi Sil­fven­berg, jon­ka omas­ta syn­ny­tyk­ses­tä oli kulunut jo yli viikko.

Puusepänkadun kort­telei­den asemakaava

Tämä hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti. Itse asi­as­sa merkit­tävä päätös. Tähän tulee 1500 asukas­ta metroase­man viereen. Lau­takun­ta oli palaut­tanut kaa­van, kos­ka viras­to olisi halun­nut säi­lyt­tää sen toim­i­ti­la­rak­en­tamise­na osana Hert­toniemen teollisuusaluetta.

Olimme vaati­neet myös halvem­paa pysäköimistä. Nyt se on kan­nen alla eikä maan alla. Säästi rutkasti rahaa (jot­ka kaupun­ki rahas­taa itselleen arvon­nousuna). Kun kysyin, tuliko siitä nyt jotenkin huono, vas­taus oli, ettei tul­lut mitenkään huonoa. Miljoon­alu­okan säästö! Miten se aiem­pi esi­tys olikin tehty niin kalli­ik­si? Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 2.2.2016”

Jos saisin päättää AM-ohjelmasta yksin

1) Nos­taisin asun­to­tuotan­toa Helsingis­sä olen­nais­es­ti, mielel­lään kymme­neen tuhanteen asun­toon vuodessa. (Tukhol­ma näyt­tää näin tekevän).

2) Ottaisin tavoit­teek­si saa­da asun­noista ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­ja 1000 €/k‑m2, kos­ka 10 000 asun­toa vuodessa asun­to­tuotan­to nopeut­ta­mi­nen tuot­taa kaupungille investoin­ti­meno­ja (tai vielä pahempaa: investoin­tivelkaa) arvi­ol­ta noin 800 M€[1], jota ei ole oikein eikä mah­dol­lista rahas­taa van­hoil­ta asukkail­ta. Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot voivat olla joko myyn­ti­t­u­lo­ja tai vuokrat­u­lo­ja, jol­loin tulok­si las­ke­taan vuokratuo­ton nykyarvo.

3) Asun­to­tuotan­non lisäyk­sen lait­taisin kokon­aan kovan rahan tuotan­toon, kos­ka nykyisel­lä poli­ti­ikalla, jos­sa vain 40 % asun­noista on kovan rahan tuotan­toa, ei tuo­hon 1000 €/k‑m2 tavoit­teeseen voi­da päästä mitenkään. On parem­pi rak­en­taa 3 000 asun­toa säädel­tyä tuotan­toa ja 7 000 säätelemätön­tä, kuin 3 000 säädel­tyä ja 2 000 säätelemätön­tä. Kymme­nen­tuhat­ta asun­toa ei ole rahoitet­tavis­sa, jos niistä 6 000 on säädel­tyä tuotan­toa, joka ei osal­lis­tu investoin­tien rahoit­tamiseen läh­eskään täysimääräis­es­ti. Jat­ka lukemista “Jos saisin päät­tää AM-ohjel­mas­ta yksin”

Helsingissä alle 45-vuotiaiden pienasuntokuntia on “vain” kolmannes

Pyysin blogiltani tieto­ja siitä, mis­sä määrin tieto Helsin­gin asun­tokun­tien sinkku- ja dinkku­val­taisu­ud­es­ta on harhaan­jo­htavaa, kos­ka ikäih­miset, joil­ta lapset ovat lentäneet pesästä, asu­vat yksin tai kaksin, mut­ta eivät yksiöis­sä. Pekka Vuori Helsin­gin tietokeskuk­ses­ta vinkkasi tilas­ton ja toden tot­ta, kuva muut­tuu aivan toisek­si. Kiitos!

Seu­raavas­sa esitän koti­taloudet van­him­man asukkaan mukaan jär­jestet­tynä pros­ent­teina kaik­ista koti­talouk­sista. En oikein osan­nut päät­tää, niin lai­tan ikäih­misen rajan – siis rajan, jol­loin lapset ovat läht­e­neet pesästä.

Ajat­telin, että alle 45-vuo­ti­aal­la, jol­la ei ole koton­aan lap­sia, ei ole koskaan ollutkaan tai jos on kyse eron­neesta van­hem­mas­ta, hän kuu­lunee joka tapauk­ses­sa asun­tomarkki­noil­la tähän pien­asun­non hak­i­jaan. Suurin osa lap­sista on muut­tanut pois kotoa, kun van­hem­mat saavut­ta­neet 55 vuo­den iän. Sik­si laitoin taulukkoon kolme ikälu­okkaa, alle 45-vuo­ti­aat, 45 – 54 ‑vuo­ti­aat ja 55 vuot­ta täyttäneet.

Yksin asu­via on asun­tokun­nista 48,4 % ja kah­den hen­gen talouk­sia 30,8 % eli yhteen­sä 79,2 %. Pitäisi siis tehdä pien­asun­to­ja. Ikäryh­mit­täin tämä menee näin: Jat­ka lukemista “Helsingis­sä alle 45-vuo­ti­aiden pien­asun­tokun­tia on “vain” kolmannes”

AM-ohjelman kommentointia (5)

Kaupun­ki han­kkii maa­ta ensisi­jais­es­ti vapaae­htoisin kaupoin, ja maa­ta pyritään han­kki­maan hyvis­sä ajoin ennen niiden ase­makaavoitus­ta. Mui­ta maan­hank­in­takeino­ja, kuten etu­os­to-oikeut­ta ja lunas­tus­ta, voidaan käyt­tää poikkeustapauk­sis­sa. Vapaae­htoisi­in kaup­poi­hin perus­tu­vaa maan­hank­in­taa voidaan tarvit­taes­sa täy­den­tää raaka­maan lu- nas­tamisel­la, jot­ta eheän ja taloudel­lisen yhdyskun­take­hi­tyk­sen mah­dol­lisu­udet voidaan varmis­taa. Mah­dol­li­sis­sa lunas­tusti­lanteis­sa maan käypä hin­tata­so määräy­tyy alueel­la toteutet­tu­jen vapaae­htois­t­en kaup- pojen perus­teel­la. Kaupun­gin johdon­mukaisil­la toimil­la pide­tään yllä maan­omis­ta­jien luot­ta­mus kaupun­gin ase­maan luotet­ta­vana ja tasa- puolise­na neuvottelukumppanina.

Olen tästä kyl­lä aivan eri mieltä. Kaavoituk­ses­ta aiheutu­va maapo­h­jan arvon­nousu on täysin oikeutet­tua rahas­taa kun­nalle, eri­tyis­es­ti, kos­ka kun­ta huole­htii tarvit­tavista infrain­vestoin­neista. Lunas­tushin­nan ja vapaae­htois­t­en kaup­po­jen hin­nan on tarkoi­tus vaikut­taa toisin päin kuin tässä on esitet­ty. Lunas­tus­mah­dol­lisu­u­den on tarkoi­tus pitää hin­tapyyn­nöt kohtu­ullisi­na. Sik­si on aivan hölmöä sanoa, ettei lunas­tus­mah­dol­lisu­ut­ta käytetä ja että kaupois­sa pyritään markki­nahin­taan. Lunas­tus­mah­dol­lisu­us on ole­mas­sa juuri sitä varten. Lain nou­dat­ta­mi­nen ei ole Suomes­sa laiton­ta. Tämä hyvin kokoomus­lainen mielipi­de on tul­lut Helsingille hyvin kalliiksi.

Tiivistyvä yhdyskun­tarakenne edel­lyt­tää maapoli­it­tisia toimia myös jo ole­mas­sa ole­van kaupunki­ra- ken­teen sisäl­lä. Niil­lä alueil­la maan­omis­ta­jien kanssa maankäyt­tö­sopi- muk­sia tehdään lähin­nä van­has­sa kaupunki­rak­en­teessa ase­makaa­vo- jen muu­tos­alueil­la, joil­la kun­nal­lis­tekni­ikan ja palvelu­iden jär­jestämis­es­tä kaupungille aiheutu­vat toteut­tamiskus­tan­nuk­set jäävät uud­is­aluei­ta selvästi vähäisem­mik­si. Jat­ka lukemista “AM-ohjel­man kom­men­toin­tia (5)”

MA-ohjelman ruodintaa (4) Asuntojen ja asuntokuntien koko

 

Helsingis­sä asun­tokun­nan koko on keskimäärin 1,9 henkeä. Asun­tokun­nista koko­jakau­ma on seuraavanlainen:

Yksi hen­ki 49 %
kak­si henkeä 31 %
Kolme henkeä 10 %
Neljä tai use­ampi 10 %

Tästä ei sit­ten voi päätel­lä niin kuin usein tehdään, että puo­let helsinkiläi­sistä olisi yksineläviä. Nois­sa neljän hen­gen tai sitä isom­mis­sa asun­tokun­nis­sa asu­via esimerkik­si on läh­es yhtä paljon on kuin yksin asu­via. Jos olete­taan, että noiden 4+ ruokakun­tien keskikoko on 4,4 (hihas­ta), yksi­na­su­via olisi noin 26 %.

Asun­topoli­ti­ikkaa ajatellen pitäisi tietää, kuin­ka moni yhden tai kah­den hen­gen talouk­sista on nuo­ria sinkku­ja ja kuin­ka moni entis­ten lap­siper­hei­den yksin tai kah­den jääneitä aikuisia. Jälkim­mäiset nimit­täin jäävät yleen­sä asumaan ison per­hea­sun­toon­sa. Pien­asun­to­ja tarvit­se­vat ne, joil­la ei ole vielä lap­sia, mut­ta eivät ne, joil­la ei ole enää lap­sia. Jat­ka lukemista “MA-ohjel­man ruod­in­taa (4) Asun­to­jen ja asun­tokun­tien koko”

Huomioita AM-ohjelmasta (3) Täydennysrakentaminen

Sivu8 :

Asun­torak­en­tamis­es­ta 40 % toteu­tuu täydennysrakentamisena

Hyvä tavoite. Näin säästyy luon­toa ja viher­aluei­ta. Tähän tarvit­taisi­in paljon vahvem­pia keino­ja. Lisäk­si kaavoitus on työlästä joten tarvit­taisi­in myös voimavaro­ja kaavoitukseen.

Ymmärtääk­seni bule­vardit ovat täy­den­nys­rak­en­tamista. Ainakin suun­nitel­mat Laa­jasa­los­sa ja Man­ner­heim­intien var­rel­la Pikku-Huopalahdessa ovat. Taloy­htiöitä tulisi kan­nus­taa taloudel­lisil­la porkkanoil­la täy­den­tämään väljästi raken­net­tu­ja tont­te­jaan. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta AM-ohjel­mas­ta (3) Täydennysrakentaminen”

Huomioita AM-ohjelmasta (2) Huoneistokokojakauma

(Link­ki asun­to-ohjel­malu­on­nok­seen)

Huoneis­tokoko­jakau­ma

Helsin­ki määräsi aiem­min uusien asun­to­jen keskikook­si 75 neliötä. Se oli tarkoitet­tu koko kaupun­gin keskiar­vok­si, mut­ta sitä alet­ti­in toteut­taa kaupungi­nosa- ja jopa tont­tiko­htais­es­ti. Nyt tämä on väl­jen­net­ty niin, että asun­to­jen pin­ta-alas­ta Hitas-kohteis­sa 60 — 70 pros­ent­tia on per­hea­sun­to­ja (vähin­tään kolmioi­ta) ja kovan­ra­han tuotan­nos­sa 40 – 50 prosenttia.

Mikko Särelä on kri­ti­soin­ut, että noiden pin­ta-alapros­ent­tien viereen on laitet­tu suluis­sa per­hea­sun­to­jen osu­udet (50 – 60 pros­ent­tia ja 30 – 40 pros­ent­tia). Olin ensin samaa mieltä, mut­ta sit­ten oivalsin, että niiden pois­t­a­mi­nen voisi johtaa taas siihen, että per­hea­sun­tovelvoite toteutet­taisi­in yhdel­lä ylisu­urel­la asunnolla.

Espoos­sa uusien asun­to­jen keskikoko on 90 neliötä, eikä kukaan urpu­ta mitään.

Lap­siper­hei­den puo­lus­t­a­mi­nen on aina ollut yksi asun­topoli­ti­ikan tavoit­tei­ta ja näin tulee olla jatkos­sakin, vaik­ka markki­namekanis­mi antaisi kaik­ki asun­not sinkuille. Sen sijaan tuos­sa normis­sa pitäisi olla alueko­htaista vai­htelua, sil­lä Öster­sun­domi­in tulee luon­nos­taan isom­pia asun­to­ja ja kan­takaupunki­in pienem­piä. Toisaal­ta pitäisi ottaa huomion myös van­ho­jen aus­nto­jen koko­jakau­ma. Niin­pä on tähdel­lisem­pää vaa­tia per­hea­sun­to­ja Munkkivuoreen kuin Munkkiniemeen, jos­sa niitä jo on. Vaik­ka Kallios­sa on luon­nol­lista olla enem­män pieniä asun­to­ja kuin lähiöis­sä, Kallioon raken­net­tavis­sa uud­isko­hteis­sa olisi hyvä olla per­hea­sun­to­ja, kos­ka van­has­sa kan­nas­sa niitä ei juuri ole.

Asun­to­jen koko on Helsingis­sä erit­täin pien­tä ver­rat­tuna muuhun maa­han tai mui­hin euroop­palaisi­in kaupunkei­hin. Olisi virhe rak­en­taa pelkkiä kanakoppe­ja edelleen. Hyvin pieniä asun­to­jakin voi rak­en­taa jonkin ver­ran nuorten ensim­mäisik­si asun­noik­si. Niis­sä ei olisi ihan pakko olla invaves­saa, kos­ka niis­sä asu­taan tilapäisesti.