Haapsalu – Kõrgessaare

Eilisen urakoin­nin jäl­keen sänky veti aamul­la puoleen­sa ainakin kol­men G:n voimal­la. Ylös päästyäni  luin päivän Hesaria sen enem­pää tien päälle kiiruh­ta­mat­ta. Kaiken kukku­rak­si Hesari halusi haas­tatel­la perus­tu­losta ja vastik­keel­lisu­ud­es­ta. Tämän jäl­keen vahin­gos­ta vihas­tuneena paneuduin edessä ole­vaan reit­ti­in, ja päät­telin, ettei ole eri­tyisen hyvä aja­tus men­nä suor­in­ta tietä Kures­saa­reen, kos­ka siinä välis­sä on vaikea löytää majoi­tus­ta ja etäisyys on 156 km. Jat­ka lukemista “Haap­salu – Kõrgessaare”

Tallinna — Haapsalu

Lähdin koemielessä aja­maan Viron pyöräti­etä nro 1 Tallinnas­ta län­teen. Tarkoituk­se­nani oli erkaan­tua siitä ja oikaista Haap­salu­un, jos reitin laatu las­kee liian alas tai jos kel­lo huo­maut­taa, että per­illekin pitäisi päästä. Olin nimit­täin tavois­tani poiketen varan­nut hotellin etukä­teen, joten per­illekin oli syytä päästä.

Ajo ulos Tallinnas­ta oli hidas­ta ja stres­saavaa – tai siis kaik­ki meni ihan hyvin, kunnes yhytin viral­lisen reitin. Pyöräil­i­jät pakotet­ti­in liiken­nemerkil­lä aja­maan jalka­käytävää, jota ei ollut kuitenkaan lainkaan raken­net­tu pyörätiek­si. Jalankulk­i­joiden ja eri­lais­ten estei­den välis­sä pujot­telun kävi korkein­taan 10 km/h vauhdil­la. Joku suo­ma­lainen pienipyöräisel­lä pyöräl­lä polk­i­ja varoit­ti min­ua, että Virossa pyöräil­i­jän ase­ma liiken­teessä on todel­la huono. Jat­ka lukemista “Tallinna — Haapsalu”

Fillarimatka Viroon alkamassa

Tämän­vuoti­nen fil­lari­matkani suun­tau­tuu Viroon. Kir­joi­tan tätä Lin­da Linel­la matkalla Tallinnaan.

Mukana Rid­ley-maantiepyörä ja seit­semän kiloa tavaraa repus­sa. Kos­ka en ole menos­sa min­nekään – kierte­len vähän aikaa ja palaan takaisin, tarkkaa matka­su­un­nitel­maa ei ole. Tänään kuitenkin pusken vas­tatu­uleen kohti Haap­salua, jos­ta olen jopa varan­nut hotellin. Päätin antaa viral­liselle pyöräre­itistölle mah­dol­lisu­u­den ja ainakin aloi­tan sitä pitkin kohti Paldinskia.

Toden­näköis­es­ti seu­raa­va etap­pi­ni on Saaren­maal­la, jos­sa en ole käynyt koskaan. (!)

Tarkoituk­seni on ajaa maltil­lisia päivä­matko­ja maltil­lisel­la nopeudel­la ja keskit­tyä tur­is­mi­in ja val­oku­vauk­seen. Teen matkan kulus­ta lyhy­itä raport­te­ja, kos­ka halu­an main­os­taa pyörä­matkailua tur­is­min korkeim­pana ilmentymänä.

Maantiepyörälle sopivia reittejä Virossa ja Latviassa?

Olen lähdössä kiertämään fil­lar­il­la Viroa ja ehkä Latvi­aakin. Liikun maantiepyöräl­lä, mikä on Virossa tietyn­lainen rajoi­tus reit­in­valin­nalle. Paikallisia sorate­ityä ei voi ajaa maantiepyöräl­lä, ja jotkut päällyste­tytkin tiet ovat aiia han­kalia. Tietääk­lö kukaan, mis­tä saisi vinkke­jä maantiepyörälle sopivista reiteistä?

Miksi Hetemäki ei esitä perustuloa, johon sisältyy velvollisuus ottaa työtä vastaan?

Mart­ti Het­emä­ki on kir­joit­tanut blo­gis­saan VM:n sivul­la, ettei kan­na­ta perus­tu­loa tai osal­lis­tu­mis­tu­loa, kos­ka vastik­kee­ton tulo, jota ei menetä, vaik­ka kieltäy­tyy tar­jo­tus­ta työ­paikas­ta tai työvoimapoli­it­tis­es­ta koulu­tuk­ses­ta vähen­tää työn tar­jon­taa ja vbaaran­taa siten­julkisen talouden tasapainon.

Aluk­si pitää kor­ja­ta Het­emäen kir­joituk­ses­sa ole­va virhe, joka taas ker­ran osoit­taa, kuin­ka huonos­ti VM:ssä tun­netaan sitä sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää, jota he arvioivat.

Het­emäen mukaan tulo­ton työstä kieltäy­tyvä saisi vero­ton­ta tuloa 1000 – 1200 euroa kuus­sa, kos­ka Kela mak­saisi perus­tu­lon päälle hänen asum­is­menon­sa kokon­aan kun­tako­htaisi­in ylära­joi­hin saak­ka. Hänen esimerkki­henkilön­sä saa siis toimeen­tu­lo­tukea, eikä perus­tu­lo sil­loin vaiku­ta hänen henkilöko­htaiseen tilanteeseen­sa sitä eikä tätä, kos­ka se vähen­netään sel­l­aise­naan toimeen­tu­lotues­ta.  Jos kieltäy­tyy työstä, toimeen­tu­lo­tukea voidaan leika­ta ensin sadal­la eurol­la ja jos kieltäy­tymi­nen on tois­tu­vaa, 200 eurol­la kuus­sa. Tähän perus­tu­lo ei tuo mitään muu­tos­ta, ellei muu­tok­ses­ta erik­seen päätetä. En ymmär­rä, mik­si päätet­täisi­in. Jat­ka lukemista “Mik­si Het­emä­ki ei esitä perus­tu­loa, johon sisäl­tyy velvol­lisu­us ottaa työtä vastaan?”

Miten huvila voi olla tyhjillään kahdeksan vuotta?

Otta­mat­ta sen enem­pää kan­taa kesämökin val­tauk­seen Villingis­sä halu­an kiin­nit­tää huomio­ta siihen, mik­si tuo tila on tyhjil­lään ja rapistumassa.

Talo oli vuokrat­tuna par­ti­o­laisille. Sit­ten kaupun­ki halusi korot­taa vuokraa 900 euroon kuus­sa. Par­ti­o­laisil­la ei ollut varaa sitä mak­saa ja he läh­tivät. Sen jäl­keen talo on ollut tyhjil­lään kahdek­san vuot­ta tuot­ta­mat­ta euroakaan ja on tuona aikana päässyt rapis­tu­maan läh­es käyt­tökelvot­tomak­si. Jat­ka lukemista “Miten huvi­la voi olla tyhjil­lään kahdek­san vuotta?”

Sähköauton latauspiste jokaisella bensa-asemalla ei ole loppuun asti harkittu

Kokoomus on ehdot­tanut, että jokaiselle huoltoase­malle tulisi velvoite tar­jo­ta sähköau­to­jen lataus­ta. Tämä tapah­tu­isi val­tion taloudel­lisen tuen turvin. Kokoomus on ilmeis­es­ti ollut Keskus­tan kanssa liian kauan hal­li­tuk­ses­sa, kun senkin mielestä kaik­keen, mitä maas­sa tapah­tuu, tarvi­taan val­tion tukea.

Mut­ta jos halu­amme sähköau­to­jen yleistyvän, riit­tävän tiheää latausverkkoa tarvi­taan, eikä se aluk­si voi toimia itse itsen­sä kannattavana.

Tarkem­min pohdit­tuna kokoomuk­sen ehdo­tus ei kuitenkaan ole hyvä. Ben­sa-ase­mat ovat väärä paik­ka sähköau­to­jen lataamiseen.

Kun on kyse tien pääl­lä lataamis­es­ta, tarvi­taan pikalataus, vähin­tään teholtaan 50 kW. Käykää kat­so­mas­sa sähkömit­tar­i­anne. 220 voltin jän­nit­teel­lä 50 kW tarvit­see 250 ampeerin sulak­keen – jokaista lataus­pis­tet­tä varten. Jat­ka lukemista “Sähköau­ton lataus­piste jokaisel­la ben­sa-ase­mal­la ei ole lop­pu­un asti harkittu”

Teknologia mullistaa autoilun kaupungeissa

Porin Areenan keskuste­lut autoilun tule­vaisu­ud­es­ta osoit­ti­vat min­ulle neljä asiaa:

  • Sähköau­tot tule­vat luul­tua nopeammin
  • Itseo­h­jau­tu­vat autot tule­vat yllät­tävän nopeasti
  • Auto­jen yhteiskäyt­tö lisään­tyy paljon
  • Uber-tak­sit aut­ta­vat liiken­net­tä myös haja-asutusalueilla

Viime aikoina on tul­lut yhä tiuhem­min uutisia, jot­ka viit­taa­vat polt­to­moot­torin pikaiseen kuole­maan. Alkaa olla ilmeistä, että Suo­mi veikkaa väärää hevos­ta yrit­täessään tehdä puus­ta kallista polt­toainet­ta autoi­hin, joi­ta ei koh­ta enää valmis­te­ta. Jat­ka lukemista “Teknolo­gia mullis­taa autoilun kaupungeissa”

Suomen metsästrategia ja ilmastonmuutos

Myön­nän, että en ole ehtinyt/osannut paneu­tua Suomen met­sien hiilin­ielu­laskelmi­in kun­nol­la. Keskustelu­un on vaikea ottaa kan­taa, kos­ka siihen äänekkäim­min esi­in­tyvil­lä tahoil­la ei ole pien­in­täkään halua etsiä totu­ut­ta vaan omaa etuaan.

Suomen bio­taloussek­torin argu­ment­tien uskot­tavu­ut­ta heiken­tää se, että ala on jäänyt mon­esti kiin­ni vilpil­li­sistä argu­menteista, eri­tyis­es­ti yrit­täessään perustel­la ilmeisen avut­tomasti, ettei turpeen polt­to lisää ilman hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta. ”Joka ker­ran kek­sitään, sitä aina epäillään.”

Esitän oman päät­te­lyni siitä, miten asi­aa pitäisi tarkastel­la tietämät­tä lainkaan, mitä nämä peri­aat­teet vaikut­ta­vat Suomen tilanteeseen. Jat­ka lukemista “Suomen met­säs­trate­gia ja ilmastonmuutos”

Pakolaistulva Afrikasta on vasta tulossa

Viro­lais­ten mielestä Välimeren yli Ital­i­aan tule­vat ovat elin­ta­sopako­laisia, joille ei tule myön­tää tur­va­paikkaa vaan palaut­taa sinne mis­tä tuli­vat. Rajaa vain­oa ja nälkäkuole­maa pak­enevien välil­lä on joskus aika vaikea vetää.

Afrikan pako­lais­ti­lanteen taustal­la on hal­lit­se­ma­ton väestöräjähdys. Kun väkeä on liikaa, yleen­sä vähem­mistö on liikaa, ja se johtaa kon­flik­tei­hin ja vain­oi­hin. Sik­si Afrikas­sa on niin val­ta­va määrä sisäisiä pako­laisia, jot­ka ovat pako­laisi­na Afrikan sisällä.

Vuon­na 1950 nige­ri­alaisia on 38 miljoon­aa. Nyt heitä on 180 miljoon­aa, vuon­na 2030 jo 280 miljoon­aa ja vuon­na 2100 YK:n ennus­teen mukaan 900 miljoonaa.

Se nyt ainakin on var­maa, ettei vuon­na 2100 nige­ri­alaisia ole 900 miljoon­aa, ei ainakaan Niger­ian nyky­is­ten rajo­jen sisäl­lä. Jat­ka lukemista “Pako­lais­tul­va Afrikas­ta on vas­ta tulossa”