Tallinna — Haapsalu

13 vastausta artikkeliin “Tallinna — Haapsalu”

1. Nämä rapor­tit on aina erit­täin mie­lenki­in­toista luet­tavaa! Kos­ka Fil­lar­il­la ***aan osa 2? Jotain tragikoomista on kyl­lä siinä, että tässäkin reis­sus­sa näyt­tää tois­tu­van van­hoista raporteista tut­tu kaa­va: reis­sulle lähde­tään naut­ti­maan, mut­ta paikan pääl­lä hom­maan kuu­luukin määräävänä osana ylen­palt­ti­nen puur­t­a­mi­nen, ajoit­tainen eksymi­nen ja teknolo­gian kanssa venkoilu 😀

   Vastaa

2. Tässä kaiketi hyvä pyöräil­i­jän ene­gian kulu­tus­laskuri. Pääsetkö täl­lä laskuril­la samoi­hin lukemi­in kuin joi­ta käytät :

   http://www.tribology-abc.com/calculators/cycling.htm

   Vastaa

3. Onnek­sesi sade tuli vas­ta yöllä…
   Juuri tuo Tallinnas­ta pois­pääsyn han­kalu­us sai min­utkin val­it­se­maan ensin junan Riisipereen ja vas­ta sieltä Ter­vise­teetä pitkin, n. 50–60 km, Haap­salu­un. Se Ter­vise­tee jatkuu vielä Hiiden­maan laut­tasa­ta­maan asti Haap­salus­ta ja on siis van­ha rat­apo­h­ja, jos­ta kiskot ja rat­apölkyt on pois­tet­tu Neu­vos­toaikana(!) eli kuo­let­ta­van yksi­toikkoinen pol­jet­tavak­si. Min­ul­la kipey­tyi polvinivelkin kun tuli ajet­tua liian pitk­iä aiko­ja samal­la vai­h­teel­la ja polkuryt­mil­lä ja en älyn­nyt pitää riit­tävästi tauko­ja kun reit­ti itsessään ei tar­joa luonol­lista rasitus­vai­htelua. Illal­la Fra Mare kylpylähotel­lis­sa sitä sit­ten sai onnek­si paranneltua..

   Hyvää jatko­matkaa, on kiva seu­ra­ta retkeäsi ja koke­muk­si­asi kun itsekin aion vielä uudelleen retkeil­lä tuollapäin

   Vastaa

4. Tallinnas­ta ulos ajamisen han­kalu­ud­es­ta oli kyl­lä puhet­ta. Ajat­telin, että äkkäisit ottaa kopin ja tutus­tua kuin­ka hyvin paikallisju­nali­ikenne on synkro­noitu pyöräi­lyn kanssa (vih­je: oikein hyvin). Noh, koke­mus­ta kaikki.

   Niille, jot­ka jatkos­sa pohti­vat samaa reit­tiä vinkik­si pari oikein hyvää yöpymi­s­paikkaa ennen Haapsalua:

   1) Pakri Hos­tel, Pald­is­ki (~35€), perushostelli

   2) Padise Manor (~85€), aivan huip­pu­paik­ka, aina paljon pyöräil­i­jäasi­akkai­ta ja bonuk­se­na paikan huikea keski­aikainen his­to­ria, jol­la paljon yhtymäko­htia Suomen kanssa

   3) Dirha­mi Guest­house (~60€), uusi ja laadukas GH, bonuk­se­na viereisen sata­man kalar­avin­to­la joka on yksi maan parhaita.

   Vastaa

5. O.S:“Ajo ulos Tallinnas­ta oli hidas­ta ja stres­saavaa – tai siis kaik­ki meni ihan hyvin, kunnes yhytin viral­lisen reitin. ”

   Tuos­ta sain miel­ley­htymän Helsin­gin liiken­nekaaok­see ruuh­ka-aikoina. Miten työ­mat­ka-autoilua saataisi­in vähen­net­tyä. Edes­men­neen Aki Hintsan kir­jas­sa hän ker­toi val­men­ta­neen­sa erästä huip­pu­jo­hta­jaa. Tämä ker­toi laimin­lyöneen­sä oman ter­vey­den hoita­mista ja vetosi kiireeseen. Ei ollut aikaa lenkkeil­lä jne. Hintsa ehdot­ti tälle polkupyöräi­lyä töi­hin. Ei siinä mitään mullis­tavaa, mut­ta juju oli siinä, että johta­ja asui kaupungista n. tun­nin automatkan päässä. 

   Johta­ja ajoi työ­paikas­taan sopi­van ajo­matkan autol­la ja pp:llä lop­ut ja illal­la taas tois­in­päin. Olisiko ja onko jo Helsingillä kaupun­gin ulkop­uolel­la autoparkke­ja , jos­ta voi jatkaa oma­l­la tai vuokrapyöräl­lä kaupunkiin ?

   Tietysti täl­lainen malli on ide­al­isti­nen jo senkin takia, että Suomes­sa volyymit ovat pieniä, mikään ei kan­na­ta. Asen­neon­gelmia ja itsete­htyjä keinotekoi­sisa kiire­itäkin lienee.

   Tur­val­lista matkaa .

   Vastaa

   1. “Kaupun­gin ulkop­uolel­la” on Espoos­sa tai Van­taal­la. Kyl­lä, liityn­tä­parkke­ja tarvit­taisi­in lisää.

      Vastaa

6. Kumpi sit­ten on tur­val­lisem­pi ajaa, erilli­nen pyörätie vai metriset pienta­reet? Se on tot­ta, että esimerkik­si Turun saaris­ton halut­tavu­ut­ta pyörä­matkailus­sa lisäisi melkois­es­ti entis­es­tään kun­nol­liset tiet. Itse kan­nat­taisin metristä pien­nar­ta. Ahve­nan­maal­la tiev­erkko on parem­mas­sa kunnossa.

   Vastaa

7. Osmo Soin­in­vaara:
   “Kaupun­gin ulkop­uolel­la” on Espoos­sa tai Van­taal­la. Kyl­lä, liityn­tä­parkke­ja tarvit­taisi­in lisää.

   Kaupun­gin ulkop­uolel­la tarkoit­taa Taka-Töölöä ja siitä eteen­päin. Työ­matkapyöräilyssä oleel­lista on suo­ra, yht­enäi­nen ja vetävä reit­ti. Nyt “paran­nuk­set” usein ovat juuri päinvastaisia.

   Se aja­tusten tona­va, joka suun­nit­teli esimerkik­si Kehä I:n “paran­nuk­set” Lep­pä­vaaran alueel­la muu­ta­ma vuosi sit­ten, pitäisi sulkea pois työ­paikaltaan. Veron­mak­sajille tulisi halvem­mak­si mak­saa hänelle palkkaa, kun­han hän ei tee mitään.

   Nyt saman­lainen kuningasa­ja­tus on tuo Paciuk­senkadun suun­taisen yhtey­den “paran­t­a­mi­nen”. Ihan oikeasti siitä suun­nitel­mas­ta on mak­set­tu palkkaa jollekin?

   Suun­nit­telun ei pitäisi olla niin vaikeaa. Vede­tään kaista kadulle, joka päät­tyy boxi­in tai jos on pakko, niin mah­dol­lisim­man suo­ra ja tasainen kevyen­li­iken­teen­väylä ilman turhia risteyk­siä. Mikä siinä on niin vaikeaa?

   Vastaa

8. Liityn­täpysäköin­ti autoille on vähän type­r­ää, kos­ka liityn­täpysäköin­tipaikko­jen tulisi olla a) halpo­ja ja b) aivan parhaiden joukkoli­iken­ney­hteyk­sien vierel­lä. Kri­teeri a) tarkoit­taa käytän­nössä maan­ta­sopy­säköin­tiä avoimel­la ken­täl­lä, ja kri­teeri b) tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että avoimen pysäköin­tipaikan vaa­ti­malle maalle voisi rak­en­taa tuplas­ti pysäköin­tipaikko­jen määrän asuntoja.

   Sen sijaan polkupyörien liityn­täpysäköin­tiä pitäisi lisätä huo­mat­tavasti. Varsinkin Espoo ja Van­taa on juuri sel­l­aista har­vaan asut­tua lähiötä, jos­sa yhdis­telmä polkupyörä -> raideli­ikenne toimii hyvin. Län­simetron valmis­tu­misen jäl­keen koko Etelä-Espoo (pait­si Suurpel­to…) on kah­den kilo­metrin pyörä­matkan päässä raskasraideasemasta.

   Vastaa

9. arkkite­hti:
   Liityn­täpysäköin­ti autoille on vähän type­r­ää, kos­ka liityn­täpysäköin­tipaikko­jen tulisi olla a) halpo­ja ja b) aivan parhaiden joukkoli­iken­ney­hteyk­sien vierel­lä. Kri­teeri a) tarkoit­taa käytän­nössä maan­ta­sopy­säköin­tiä avoimel­la kentällä…

   Suomes­sa ne ton­tit asemien ympäristössä ovat parkkipaikkoina, jois­sa muual­la on kaup­pa, koulu, poli­isi, lääkäri, apteek­ki ja kun­nan­ta­lo. Muual­la ase­manseudut irroite­taan omik­si kun­ni­ak­seen ja käve­lyetäisyy­del­lä ase­mas­ta asuu 10 000 asukas­ta pien­talois­sa. Me emme vain osaa kaavoittaa.

   Vastaa

10. arkkite­hti:

    Sen sijaan polkupyörien liityn­täpysäköin­tiä pitäisi lisätä huo­mat­tavasti. Varsinkin Espoo ja Van­taa on juuri sel­l­aista har­vaan asut­tua lähiötä, jos­sa yhdis­telmä polkupyörä -> raideli­ikenne toimii hyvin. Län­simetron valmis­tu­misen jäl­keen koko Etelä-Espoo (pait­si Suurpel­to…) on kah­den kilo­metrin pyörä­matkan päässä raskasraideasemasta.

    Näin juuri. Pikainenkin vierailu vaikka­pa Bel­gias­sa tai Hol­lan­nis­sa ker­too näitä asioi­ta hok­saavalle, että se hehtaarin avoin kent­tä juna-ase­man vier­essä on varat­tu fil­lareille. Niitä mah­tuu alueelle tuhan­sit­tain jo yhteenkin ker­rokseen. Autoille on omat parkkin­sa mut­ta ne mak­sa­vat juuri sen ver­ran kuin autoil­i­jat ovat halukkai­ta mak­samaan ( => paljon).

    Vastaa

11. Mats:
    Tallinnas­ta ulos ajamisen han­kalu­ud­es­ta oli kyl­lä puhetta. 

    Ei ollut minkään­laista ongel­maa päästä Tallinnas­ta Tar­ton suun­taan ‑92 tai Haap­salun suun­taan ‑95. Viimeisim­mästä ker­ras­ta on muu­ta­ma vuosi, ehkä sen jäl­keen on kehi­tys kehit­tynyt ja hom­ma on rys­sit­ty niinkuin Suomes­sa jotkut sähköis­ten palvelu­iden projektit.

    Vastaa

12. Kalle: Se on tot­ta, että esimerkik­si Turun saaris­ton halut­tavu­ut­ta pyörä­matkailus­sa lisäisi melkois­es­ti entis­es­tään kun­nol­liset tiet.

    Tätä olen siel­lä erinäisiä ker­to­ja siel­lä polkies­sa ajatel­lut. Ren­gastie lie­nee Suomen eniten markki­noitu pyöräi­lyre­it­ti, mut­ta siel­lä on aika pitkät pätkät olemat­toman kapeaa pien­nar­ta tai sorap­in­taista “kelviä”, joka on autokaisto­jen kalli­oleikkausten ulkop­uolel­la, eli mäen­nyppylää ja muu­ta kiharaa toisin kuin autoille. Pienem­mil­lä saar­il­la kapean pienta­reen ongel­mati­ikkaan tosin aut­taa jonkun ver­ran se, että autot tule­vat lau­toil­ta enim­mäk­seen jonoina, jol­loin ne voi päästää ohi ja sit­ten polkea rauhas­sa. Joka tapauk­ses­sa, reit­il­lä olisi aika monel­la osu­udel­la suht help­po panos­taa pyörä­matkailu­un, jos kun­tia kiinnostaisi.

    Vastaa