Kategoria: Talouspolitiikka

Saako europolitiikasta keskustella?

Kum­man kova haloo nousi Jan Vapaavuoren puheen­vuoros­ta, jos­sa hän sanoi, että vakuuk­sien vaa­timis­es­ta Espan­jan pankkien pääomit­tamisen yhtey­dessä on Suomelle enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Oliko tässä jotain uut­ta ja yllät­tävää? Saman­laisia lausun­to­ja ovat muutkin esit­täneet. Jokin syy­hän siihen täy­tyy olla, ettei mikään muu maa kat­so aiheel­lisek­si vakuuk­sia vaatia.

Vakuuk­sien vaa­timis­es­ta on main­in­ta hal­li­tu­so­hjel­mas­sa. On selvää, että hal­li­tu­so­hjel­maa muute­taan vain siinä järjestyk­sessä, mis­sä hal­li­tu­so­hjel­maa muute­taan. Mut­ta ei hal­li­tu­so­hjel­ma voi olla sel­l­ainen tabu, että siihen kuu­lu­via asioi­ta ei voisi edes puheen tasol­la kyseenalais­taa. Jat­ka lukemista “Saako europoli­ti­ikas­ta keskustella?”

Maapallon kestokyky, työllisyys ja hyvinvointi

(Kir­joi­tus on julka­istu Hesaris­sa vieraskynä-pal­stal­la. Tästä tek­stistä puut­tuvat toim­i­tuk­sen tekemät muutokset. )

Maa­pal­lon kestokykyä, talout­ta, työtä, hyv­in­voin­tia ja sosi­aal­i­tur­vaa koske­vat tavoit­teet ovat pahasti sol­mus­sa. Maa­pal­lo ei kestä jatku­vaa talouskasvua. Val­tion­talous taas ei kestä kasvun pysähtymistä. Työn­tekoa kan­nat­taisi oikeas­t­aan vähen­tää, kos­ka talouskasvu ei teol­lisu­us­mais­sa tee enää ihmis­ten elämästä parem­paa, mut­ta lisään­tyvä vapaa-aika tek­isi, mut­ta kuka sil­loin mak­saa verot? Rak­en­teelli­nen työt­tömyys kalvaa yhteiskun­nal­lista hyv­in­voin­tia ja uhkaa julkisen talouden tasapainoa.

Tim Jack­son osoit­taa kir­jas­saan Hyv­in­voin­tia ilman kasvua vääjäämät­tömästi, ettei luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen perus­tu­va talouskasvu voi eikä tule jatku­maan nykyisel­lään. Jos maail­man kaik­ki seit­semän mil­jar­dia asukas­ta eläi­sivät kuin amerikkalaiset, mon­et vält­tämät­tömät luon­non­va­rat kävi­sivät vähi­in muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä eikä tuhoisan ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisek­si olisi tehtävis­sä mitään. Paine maa­pal­lon kestävyyt­tä kohtaan kas­vaa, kun Aasian väkirikkaat maat saavut­ta­vat teol­lisu­us­maid­en kulu­tus­ta­son. Tilanne vain vaikeu­tuu, jos teol­lisu­us­maid­en elin­ta­so yrit­tää juos­ta edel­lä karku­un. Mon­et ennus­ta­vat, että talouskasvu tulee tör­määmään met­al­lien ja öljyn hin­nan raju­un kasvu­un. Jat­ka lukemista “Maa­pal­lon kestokyky, työl­lisyys ja hyvinvointi”

Huippukokous teki oikeita linjanvetoja

Oppo­si­tio voi olla oike­as­sa siinä, että päämin­is­teri Katainen on suos­tunut EU-huip­pukok­ouk­ses­sa sel­l­aiseen, mihin eduskun­ta ei ollut antanut lupaa, mut­ta minus­ta päätök­set oli­vat hyviä, siltä osin kuin niistä saa selvää. Sen sijaan, että kiis­teltäisi­in, kuka saa ajaa tuhoon ensim­mäisessä luokas­sa ja kuka joutuu tekemään matkan kol­man­nen luokan härkä­vaunus­sa, on edes vähän kiin­nitet­ty huomio­ta siihen, miten tuho voitaisi­in välttää.

Olen sanonut aiem­minkin, että Espan­jan pankkien pelas­tamisek­si annet­ta­va tuki tulisi antaa osakkei­ta vas­taan suo­raan pankeille, eikä kier­rät­tää sitä val­tion kaut­ta, kos­ka EVM:n tuki Espan­jalle myrkyt­täisi Espan­jan yksi­tyiset luo­tot ja kaataisi lop­ul­ta koko Espan­jan val­tion velan EVM:n vas­tu­ulle. Jat­ka lukemista “Huip­pukok­ous teki oikei­ta linjanvetoja”

Kokoomusnuoret Viroon

Kokoomus­nuoret ovat avan­neet kam­pan­jan, jol­la he kehot­ta­vat suo­ma­laisia yrit­täjiä jät­tämään Suomen ja siirtämään yri­tyk­sen­sä Viroon. Onko ken­ties esiku­vana Ital­ian eron­nut päämin­is­teri Berlus­coni, joka piti tyh­minä niitä kansalaisia, jot­ka mak­sa­vat sän­til­lis­es­ti veron­sa? Kam­pan­jan viral­lise­na tavoit­teena on veroparati­i­seil­la uhkaa­mal­la pain­os­taa pois­ta­maan yhteisövero Suomes­ta kokon­aan. Jat­ka lukemista “Kokoomus­nuoret Viroon”

Kirja tuli painosta

Kir­jani Vihreä poli­ti­ik­ka on lop­ul­ta tul­lut pain­os­ta. Viralli­nen julk­ist­a­mi­nen on Osmon päivänä 11.5., jol­loin aamu­virkku­jen ilok­si olen keskustele­mas­sa kir­jas­tani YLE1:n Aamu-TV:ssa kel­lo 06:48.

 

Kir­ja on tilat­tavis­sa oikean palkin ban­ner­ista kus­tan­ta­jan verkkokau­pas­ta. Kood­is­anal­la ”vihreä” saa kir­jan tar­joush­in­taan 27,50€, muu­toin 28,50€. Koo­di tulee ostosko­ris­sa kohtaan “kuponkikoo­di”.

Omis­tuskir­joi­tus­ta halavia varten tulen lait­ta­maan kir­jan myyn­ti­in van­haan tapaan myös tälle blogille, kun­han palaan koti­maa­han ensi maanan­taina alka­val­ta hallinto­valiokun­nan Yhdys­val­tain matkalta. Jat­ka lukemista “Kir­ja tuli painosta”

Kattavaan arvonlisäveroon

Olen tul­lut pikkuhil­jaa sille kan­nalle, että arvon­lisävero tulisi kehit­tää kaiken kulu­tuk­sen kat­tavak­si veroksi. Eri­laisil­la verokan­noil­la ja arvon­lisäverot­to­muudel­la ollaan tukev­inaan hyviä asioi­ta, mut­ta tuki val­uu pahasti ohi kohteen. Jos halu­taan tukea hyviä asioi­ta, kan­nat­taa tukea niitä suo­raan. Köy­hiä tue­taan parhait­en tuloveron ja tulon­si­ir­to­jen puolel­la, ei arvaile­mal­la, mihinkä köy­hä rahansa käyt­tää. En ymmär­rä, mik­si vir­voitusjuo­mia ja makeisia nyt esimerkik­si pitää tukea alem­mal­la arvon­lisäverol­la. Jat­ka lukemista “Kat­tavaan arvonlisäveroon”

Kuka maksaa Kreikan velat?

Jaakko Kian­derin mukaan Kreikalla ei ole mah­dol­lisu­ut­ta selvitä velka­o­hjel­mas­taan. Amerikkalaiset talousle­hdet eivät arvaile, suis­tuuko Kreik­ka mak­sukyvyt­tömyy­teen, vaan mil­loin se tapah­tuu. Tähänkin ske­naar­i­oon on siis varus­taudut­ta­va. Kuka mak­saa Kreikan velat ja mil­lainen lasku Suomelle koituu? En osaa olla tästä kovin huolis­sani. Huolis­saan kan­nat­taa olla Euroop­paa kohtaavas­ta lamas­ta, joka mak­saa meille kym­meniä mil­jarde­ja. Jat­ka lukemista “Kuka mak­saa Kreikan velat?”

Euro on liian kallis

Tiedot Suomen kaup­pataseen vajauk­ses­ta ovat huolestut­tavia. Vaikeuk­si­in joutuneil­la euro­mail­la ensin vai­h­to­tase on men­nyt vah­vasti miinuk­selle ja muu­ta­ma vuosi tämän jäl­keen julki­nen talous on sukeltanut. Kun yhteis­val­u­ut­taa siir­ryt­ti­in, ajatelti­in, ettei kansal­lisil­la vai­h­to­ta­seil­la olisi enää merk­i­tys­tä. Jokainen koti­talous ja yri­tys on vas­tu­us­sa omas­ta taloud­estaan eikä kansan­talouden aggre­gaat­tisu­ureil­la ei ole merk­i­tys­tä. Jäl­keen­päin ajatellen aja­tus oli ihan hölmö, mut­ta jäl­keen­päin on aina help­po olla viisas.

Vai­h­to­taseen ali­jäämä tarkoit­taa, että kansan­talous velka­an­tuu net­tomääräis­es­ti. Jos kansan­taloudessa kovin moni yksikkö velka­an­tuu, ennen pitkään velka­an­tu­jat alka­vat rajoit­taa velka­an­tu­mis­taan eli säästää meno­jaan. Ne säästyvät menot ovat – tai siis oli­vat – tois­t­en tulo­ja. Velat eivät kansan­taloud­es­ta katoa, vaan se siir­tyvät toiselta toiselle. Var­ma häviäjä tässä on julki­nen talous, sil­lä kun taloudelli­nen akti­ivi­su­us las­kee, vero­tu­lot vähenevät ja työt­tömyysko­r­vauk­set kas­va­vat. Jat­ka lukemista “Euro on liian kallis”