Kiinan kasvuvauhti

Aasian talout­ta hal­lit­see kysymys, mitä tapah­tuu Kiinan talouskasvulle. Se ei voi enää kas­vaa vien­tive­tois­es­ti, kos­ka osta­ja­maat eivät voi velka­an­tua enem­pää. Sik­si Kiinan vai­h­to­taseen yli­jäämä suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen on laskenut kah­teen pros­ent­ti­in, mikä alkaa muuan maail­man kannal­ta olla siedet­tävää. Vai­h­to­taseen ali­jäämä olisi vielä parem­pi, kos­ka se purkaisi maail­man velkaongelmia.

Kaiken jär­jen mukaan Kiinan val­ta­va väestö voisi pitää talout­ta pystyssä kulu­tuk­sen avul­la, kos­ka köy­hyy­destä nou­se­val­la kansal­la luulisi ole­van mate­ri­aal­isia tarpei­ta, mut­ta kiinalaiset säästävät kohtu­ut­toman suuren määrän tulois­taan. Talous ei pysty kulu­tuk­seen nojaamaan.

Ilmake­hä ja luon­to kiit­tävät kiinalais­ten saitu­ud­es­ta. Jos jokaisel­la kiinalaisel­la olisi auto, niin…
Helpo­tus taitaa kuitenkin olla valitet­tavasti tilapäinen.

Mik­si kiinalaiset koti­taloudet säästävät? Väitän, että merkit­tävä syy on puut­tu­va eläke­tur­va. Kun yhden lapsen jär­jestelmässä yhden lapsen­lapsen pitäisi elät­tää neljä iso­van­hempaansa, iso­van­hem­mat pitävän tur­val­lisem­pana säästää van­hu­u­den varalle.

Nyt Kiinan talout­ta vievät eteen­päin investoin­nit, eri­tyis­es­ti julkiset investoin­nit tei­hin, rautatei­hin ja kokon­aan uusien miljoon­akaupunkien rak­en­tamiseen. Nämä tehdään paljolti velak­si, sil­lä paikall­ishallinto ei pysty keräämään vero­ja meno­jen­sa kat­teek­si. Kiinan sisäi­nen paikall­ishallinnon velka­kri­isi on karkaa­mas­sa käsistä. Ei ihan pieni ongel­ma, mut­ta luotan kiinalais­ten inno­vati­ivi­su­u­teen, vaik­ka sen hin­tana voikin olla vähän inflaatiota.

Myös yri­tyk­set investoi­vat, mut­ta tässä piileekin seu­raa­va velka­on­gel­ma. Koti­talouk­sien säästöt pitäisi saa­da rahoit­ta­maan yri­tys­ten investoin­te­ja. Pankkien tal­letusko­rot on säädel­ty hyvin mata­lik­si ja niin­pä eri­lainen var­jopankki­toim­inta on sivu­ut­ta­mas­sa viral­liset, valvo­tut pankit. Investoin­ti­ra­has­to tar­joaa selvästi parem­paa tuot­toa, mut­ta ei tal­letus­suo­jaa. Pelkäään, että  tästä kuulemme vielä tulev­ina vuosi­na lisää.

Kiinan lyhyen ajan tilanteesta en osaa sanoa mitään, mut­ta minus­ta on selvää, että Kiinan kasvu hiipuu täl­lä vuosikymmenel­lä. Kasvun päätek­i­jä on miljoonien ihmis­ten muut­to jok­seenkin tehot­toman maat­alouden piiristä kaupunkien tehokkaisi­in ammat­tei­hin. Kym­meniä miljoo­nia voi vuosit­tain muut­taa kaupunkei­hin, mut­ta tämä ei voi kiihtyä ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, pikem­minkin uskoisi sen hidas­tu­van absolu­ut­tis­es­tikin. Tuot­tavu­us voi nous­ta kaupunki­mais­ten elinkeino­jen sisäl­lä, mut­ta sil­läkin on rajansa. Teknolo­gian osalta Kiina ottaa kiin­ni län­si­maid­en tek­nol­o­gista etu­matkaa, mut­ta kun se on otet­tu kiin­ni, mat­ka jatkuu tasa­tah­tia muiden maid­en kanssa eli hitaasti.

Kiinas­sa työvoiman määrä on jo kään­tynyt lasku­un. Maaseudul­ta ei myöskään halu­ta entisessä määrin muut­taa kaupunkien hikipa­joi­hin. Ympäristöon­gel­mat rajoit­ta­vat kasvua vuosi vuodelta enemmän.

Kaksinu­meroisia kasvu­luku­ja ei Kiinas­sa tul­la enää näkemään.

16 vastausta artikkeliin “Kiinan kasvuvauhti”

  1. Kiinan luot­to­ex­pan­sio voidaan rahoit­taa sisäis­es­ti Kiinan val­ta­van koti­maisen säästöas­teen avulla.

    Vaik­ka luot­to­ex­pan­sio aiheut­taisi yliku­umen­e­mista ja aiheut­taisi tap­pi­oi­ta, tulok­se­na olisi säästö­jen mene­tyk­siä, ei ihmis­ten suur­ta velka­an­tu­mista. Mah­dolli­nen kuplan puhkeami­nen joka syö säästöjä ei käsit­tääk­seni vaikut­taisi kulu­tuk­seen saman taloussyk­lin aikana samal­la taval­la kuin kupla joka syn­tyy kulut­ta­jien velka­antues­sa. Siitä olisi helpom­pi toipua. 

    Kiina on todel­lakin Gross Domes­tic Sav­ing rankingis­sa öljy­maid­en tasol­la. Kiinal­la on varaa investoi­da, ottaa riskiä ja sietää tappioita. 

    Gross domes­tic sav­ings (% of GDP)

    Vastaa

  2. taPio:
    Kiinan luot­to­ex­pan­sio voidaan rahoit­taa sisäis­es­ti Kiinan val­ta­van koti­maisen säästöas­teen avulla.

    Vaik­ka luot­to­ex­pan­sio aiheut­taisi yliku­umen­e­mista ja aiheut­taisi tap­pi­oi­ta, tulok­se­na olisi säästö­jen mene­tyk­siä, ei ihmis­ten suur­ta velka­an­tu­mista. Mah­dolli­nen kuplan puhkeami­nen joka syö säästöjä ei käsit­tääk­seni vaikut­taisi kulu­tuk­seen­saman taloussyk­lin aikana samal­la taval­la kuin kupla joka syn­tyy kulut­ta­jien velka­antues­sa. Siitä olisi helpom­pi toipua. 

    Kiina on todel­lakin Gross Domes­tic Sav­ing rankingis­sa öljy­maid­en tasol­la. Kiinal­la on varaa investoi­da, ottaa riskiä ja sietää tappioita. 

    Gross domes­tic sav­ings (% of GDP)

    Luot­toekan­pan­sio on mah­dolli­nen: toiset säästävät ja toiset kulut­ta­vat. Ja hyvinkin nopeasti alka­vat kulut­taa kuin viimeistä päivää.

    80-luvun lop­ul­la Suomen investoin­ti­aste- eli siis peri­aat­teessa säästämien — oli parhaim­mil­lana tai pahimil­laan 30 % BKT:stä. Nyt se on 15 %.

    Vastaa

  3. Kun puhutaan köy­hyy­destä nousemisen hyvistä puolista, niin uno­hde­taan, että elin­ta­so jatkaa kasvuaan tarpeet­toman korkeak­si myös näis­sä kehit­tyvis­sä mais­sa. Eihän talouskavua ja kulut­tamista voi lopet­taa, kos­ka tämä itse­murhao­hjel­ma, eli nykyi­nen talousjär­jestelmä sakkaisi. Tuo maal­ta muut­tanut urbaani köy­hälistö on sit­ten ensim­mäisenä pulas­sa, kun ruo­ka kallis­tuu, ja aja­tus mit­tavas­ta kaupunkivil­jelystä herät­tää kaupunkisu­un­nit­telijoiden paris­sa vain hilpeyt­tä. Pitäähän ne joet pado­ta ja pel­lot antaa isoille jo senkin takia, että tehtaat saa­vat työvoimaa niistä jot­ka menet­tävät luon­nol­liset elinkeinon­sa. Sit­ten vaan tehtaaseen vuorotyöhön valmis­ta­maan jotain krääsää, jot­ta voi hakea automar­ketista tehtaan myrkyis­sä mari­noitua kalaa. Vähän diok­si­inilo­h­ta ja tinat­tua ahven­ta, niin kiinalaisetkin pää­sevät Suomen tasolle.

    Vastaa

  4. Lama tekee jär­jelle terää. Pureutu­via jut­tu­ja on tul­la tup­sah­tanut tänne näsävi­i­saiden ITE-putkaankin. Rahas­ta tärkein­tä on hok­sa­ta, ettei sel­l­aista ole ole­mas­sa. Sel­l­aista liihot­telee sielun­maise­mas­sa ja panee ihmiset välil­lä usko­maan huomiseen ja taas välil­lä vetäy­tymään suo­jakuop­pi­in­sa. Lehman Broth­ers laukaisi paon suo­ja­muurien taa, kukin jem­maa­maan saal­is­ra­ho­jaan. Säk­it oli täytet­ty ennen kri­isiä rahoil­la ja raha­nar­voisil­la sopimus­vaateil­la osakkeisiin/osakkeiden ensivuo­den nousuun/laskuun ; nikkelin/vehnän hin­ta­suh­teen laajenemiseen/kaventumiseen Kiinan ja Bri­tan­ni­nan markki­noil­la ‑val­i­tun tilas­ton ratkaistes­sa. Jota siis manip­u­loimaan toises­sa pelipöydässä. 

    Täl­laista on high finance. Ja vaik­ka mitä. Sitä pelaa­vat rikas­tu­mishaluiset nuorukaiset rahas­to­jen joh­dos­sa ja van­han­ra­han säätiöi­den asemien ylläpitämisek­si. Sopimus­ta sopimuk­sen päälle innovoiden siir­tyvät vuoretkin ‑ja tehtaat län­nessä lysähtävät nous­tak­seen uudelleen Kiinois­sa. Ja siinä pros­es­sis­sa sopi­vasti ansoituneet rikas­tu­vat ja duu­nari Kemi­järvel­lä jää kum­mas­tele­maan maail­man menoa ‑yhdessä ay-toim­it­si­janssa kanssa.

    Sit­ten kun yhteis­pani­ik­ki iskee, piiloon tur­vatut sopimus­ra­hat alka­vat hai­h­tua tule­vaisu­u­den odotusten pimen­tymisen tahdis­sa ja äkkiä. Voivat ne arvot palau­tu­akin. Ihan itsen­sä Lehman Broth­er­sien Lon­toon osan konkurssipesä kyke­nee palaut­ta­maan velko­jilleen näi­den jo menete­tyik­sik­si usko­mia arvo­ja täysimääräis­es­ti. (Asi­aa aut­toi saamis­ten riite­ly Lehmanin eri osien kesken, siis Lon­toon voitoksi.)

    Nämä finanssien ker­rokset muo­dos­tu­vat myös kul­takan­nan päälle kuten siinä tul­paani­ju­tus­sa ja sadois­sa muis­sa. Näitä ei voi­da estää lail­la eikä sään­nöil­lä, ellei perusasoi­ta tyran­nisoi­da eli sopimus­va­paut­ta ja innovoin­tia kiel­letä. Siel­lä Kiinas­sa ne ovat monis­sa vai­heis­sa olleet kaulan katkaisemisen paikko­ja. Ja län­nessä myös. Myös tuote- ja menetelmäu­ud­is­teet eli insinöörit pannassa.

    Alkaa venyä. Kir­joista näitä voi lukea kuten näkyvät use­at luke­neet ja älyään herätelleet. Sanois­in kuitenkin että kos­ka ren­min­bi yuan val­u­ut­ta ei ollut markki­noil­la, vaan Puolueen määräämänä ‑USA:n hyväksyessä- ‚sen arvo ei nous­sut Kiinan talouden kohis­ten edis­tyessä. Kun dollaria/euroa pur­susi mak­suik­si nokioista ja tossu-pusakoista, niin ne län­sir­a­hat vai­hdet­ti­in paikallis­ra­haan ren­min­beik­si yuaneik­si ilman että näi­den arvo nousi. Ei, vain ja pelkästään lukumäärä kasvoi. Kel­lues­sa eli markki­noil­la määräy­tyessähän arvo olisi nous­sut eikä ren­min­be­jä oltaisi tehty ihan koko dollari/euro tul­vaa vas­taavak­si. Jos val­u­ut­takurssin olisi sal­lit­tu reagoi­da, Kiinan nousu olisikin hilli­in­tynyt ja län­nen alamä­ki jarruuntunut.

    Koet­tu hir­mu­nousu ja ‑kri­isi oli­vat siis tah­dot­tu­ja, Kiinan kom­mu­nistien ja Wall Streetin pankki­irien. Hyviksi jäähyväisik­si jutun venyessä, saa­nen sanoa että blo­geis­sa ja kom­menteis­sa kajo­taan ja tui­jote­taan yhteiskun­tamme syvyys­so­si­olo­giaa. On jo aikakin. Matemaatikoille sanois­in että tämä on epäeuk­lidista Roope Ank­ka 3D ilma­pal­lol­la, suu puhal­timel­la ja kourat kumip­in­not­teel­la. Laske siitä. Juk­ka Sjöstedt

    Vastaa

  5. “Teknolo­gian osalta Kiina ottaa kiin­ni län­si­maid­en tek­nol­o­gista etu­matkaa, mut­ta kun se on otet­tu kiin­ni, mat­ka jatkuu tasa­tah­tia muiden maid­en kanssa eli hitaasti.”

    Sen ver­ran alhaisel­la tasol­la Kiinan BKT/asukas on, että veikkaisin, että olet aliarvioin­ut sen, miten paljon Kiinan koko taloudessa on vielä mah­dol­lisuuk­sia omak­sua uut­ta teknolo­giaa ja organ­isoi­da tuotan­toa tehokkaam­min (siir­tymä markki­na­t­alouteen on yhä kesken). Mis­säköhän vai­heessa maat­alous­tuotan­non tehost­a­mi­nen teknolo­gian avul­la on?

    Kiinas­sa on sen ver­ran finanssipääo­maa, että olisi outoa, jos eivät saisi kanavoitua sitä lop­ul­ta paikall­ishallinto­jen käsiin

    Ympäristöon­gel­mat kyl­lä arve­lut­ta­vat ja voivat hidas­taa kasvua merkittävästi

    Vastaa

    1. Kiinal­la on suuria mah­dol­lisuuk­sia kasvu­un, mnut­ta ei kaksinu­meroisi­in kasvu­lukui­hin. Kun läh­tee läheltä nol­laa, pros­en­tu­aa­li­nen kasvu suurin numeroin on help­poa, mut­ta vaikeu­tuu koko ajan.

      Vastaa

  6. Ei Kiina tarvitse kaksinu­meroisia kasvu­luku­ja. Toki kasvu vaikeu­tuu koko ajan, mut­ta kun ne län­si­maatkin tup­paa­vat kas­va­maan sen pros­entin tai pari vuodessa. Kiinan BKT per capi­ta on alle neljännes Suomen vas­taav­ista. 10 pros­entin kasvu­vauhdil­la BKT nelink­er­tais­tuu 14 vuodessa, noin karkeasti ottaen. Viime vuosi­na kasvu on ollut pikem­minkin ehkä 7–8 pros­ent­tia. Näil­lä kasvu­vauhdeil­la kiinan bkt per capi­ta saavut­taa Suomen noin vuon­na 2032, olet­taen että Suomen talous pysyy nol­laradal­la siihen asti.

    Suomenkin BKT on tuplaan­tunut vähän reilu 20 vuodessa. 

    Kasvus­sa on se, että yleen­sä sen vaiku­tuk­set yliarvioidaan lyhyel­lä ja aliarvioidaan pitkäl­lä aikavälillä.

    Vastaa

  7. On se elämä vieläkin surkean köy­hää mei­hin ver­rat­tuna. Kat­so­taan sit­ten kun elin­ta­so on noin mei­dän luokkaa. Sit­ten voidaan ruve­ta arvostele­maan kiinala­sia. Käytetäänkö liikaa hiiltä tai öljyä.

    t. Mikko

    Vastaa

  8. Kiinas­sa on toden­näköis­es­ti myös saman­lainen tilanne maaseudun suh­teen kuin Thaimaas­sa. Maal­ta kaupunki­in töi­hin tule­vat, heil­lä on tur­vat­tu min­i­mi toimeen­tu­lo maal­la sukun­sa luona. Kaupungis­sa asues­saan he saa­vat enem­män tulo­ja. Mut­ta varsi­nainen tur­va on se, että ruo­ka ja asum­i­nen on maal­la joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa, jos jotain sattuu.

    Osa palaa myöhem­min maalle takaisin ja haaveil­e­vat palu­us­ta, kun eläk­keelle jäämi­sai­ka koittaa.

    Mil­lä taval­la tämä sit­ten eroaa suo­ma­laisen eläkeläisen elämästä. Ainakin Thaimaas­sa maal­la elämi­nen on jonkin ver­ran vaa­ti­mat­tomam­paa, kuin tääl­lä köy­hyys­ra­jal­la kitu­ut­ta­van työu­ran tehneen eläkeläisen elämä, kun taite­tut indek­sit ym. ovat syöneet eläk­keestä ostovoiman. Mut­ta mut­ta, asial­la on myös toinenkin puoli. Vaik­ka joutu­vatkin mak­samaan parem­mas­ta ter­vey­den­huol­losta oma­l­la rahal­laan, niin van­hus­ten­hoito ja van­hu­u­den­tur­va heil­lä toimii. Suku huolehtii. 

    Meil­lä van­hus­ten­hoito ja van­hu­u­den­tur­va ei toi­mi ollenkaan. Van­hu­us “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa” näyt­tää ole­van aivan kamala.

    Vastaa

    1. taite­tut indek­sit ym. ovat syöneet eläk­keestä ostovoiman

      Ihan noin määritelmäl­lis­es­ti väite on kyl­lä väärä. Taitet­tu indek­si tur­vaa nimeno­maan eläkkei­den ostovoiman, mut­ta vain sen, kos­ka se on sidot­tu melkein pelkästään hin­tata­soon eivätkä reaali­palkko­jen nousut tai laskut vaiku­ta siihen juuri lainkaan.

      Vastaa

  9. Ode:

    Ihan noin määritelmäl­lis­es­ti väite on kyl­lä väärä. Taitet­tu indek­si tur­vaa nimeno­maan eläkkei­den ostovoiman, mut­ta vain sen, kos­ka se on sidot­tu melkein pelkästään hin­tata­soon eivätkä reaali­palkko­jen nousut tai laskut vaiku­ta siihen juuri lainkaan.

    Mut­ta taitet­tu indek­si ainakin varmis­taa sen, että val­taosa eläkeläi­sistä joutuu eläke­vu­osien edetessä EU:n köy­hyys­ra­jan ala­puolelle (alle 60% mediaanitulosta).

    Vastaa

    1. Mut­ta taitet­tu indek­si ainakin varmis­taa sen, että val­taosa eläkeläi­sistä joutuu eläke­vu­osien edetessä EU:n köy­hyys­ra­jan ala­puolelle (alle 60% mediaanitulosta).

      Ei vält­tämät­tä joudu, kos­ka tuo pien­i­t­u­loisu­us­ra­ja (köy­hyys­ra­ja on aivan eri asia) las­ke­taan koti­talouden kulu­tusyk­sikköä kohden ja aika har­val­la eläkeläisel­lä on alaikäisiä lap­sia elätet­tävänään. Lisäk­si monel­la eläkeläisel­lä on omis­tusasun­to, jon­ka lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo ote­taan köy­hyys­ra­jas­sa huomioon. Jos taas ei ole omis­tusasun­toa, eläkeläiset ovat etuoikeutetus­sa asx­e­mas­sa asum­istuen suh­teen. Toimeen­tu­lotuen saa­jien joukos­sa eläkeläisiä on kovin vähän.

      Vastaa

  10. Itseasi­as­sa eläkeläiset tun­tu­vat tarkoit­ta­van ostovoiman tur­vaamisel­la max (khi, ati, 0) — indeksiä.

    Käyte­tyt ter­mit voivat olla eri, mut­ta sisäl­löl­lis­es­ti vaa­di­taan tätä..

    Vastaa

  11. Ode:

    Ei vält­tämät­tä joudu, kos­ka tuo pien­i­t­u­loisu­us­ra­ja (köy­hyys­ra­ja on aivan eri asia) las­ke­taan koti­talouden kulu­tusyk­sikköä kohden ja aika har­val­la eläkeläisel­lä on alaikäisiä lap­sia elätet­tävänään. Lisäk­si monel­la eläkeläisel­lä on omis­tusasun­to, jon­ka lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo ote­taan köy­hyys­ra­jas­sa huomioon. 

    Pien­i­t­u­loisu­us­ra­ja on uuskieltä, itsekin puhut täl­lä pal­stal­la (suh­teel­lis­es­ta) köy­hyys­ra­jas­ta, kuten tekevät esim tilas­tokeskus ja THL.

    En tien­nyt, että lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo ote­taan huomioon köy­hyys­ra­jan laskelmis­sa, se toki merkit­tävästi vähen­tää rajan alit­tavien eläkeläis­ten määrää.

    Siitä huoli­mat­ta eläkeläis­ten osu­us köy­hys­ra­jan alit­ta­jis­sa on kas­vanut rajusti n. taite­tun indeksin käyt­töön oto­s­ta alkaen.
    Lain­aus tilastokeskukselta:

    “Yksin elävien 65 vuot­ta täyt­tänei­den suh­teelli­nen pien­i­t­u­loisu­us on kas­vanut voimakkaasti 2000-luvul­la. Vuon­na 2007 heistä oli 30 pros­ent­tia pien­i­t­u­loisia, vuon­na 1995 13 prosenttia.”

    Vastaa

  12. Taite­tus­sa indek­sis­sä on seu­raa­va ongel­ma asun­ton­sa omis­ta­van eläkeläisen kannalta:

    Tulot seu­raa­vat elinkus­tan­nusin­dek­siä. mut­ta asun­non ylläpi­tokus­tan­nuk­set hyvin suures­sa määrin palkkaindeksiä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.