Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 Osa 1 Hernesaari ja Koivusaari

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Her­ne­saaren osayleiskaava. 

Luot­ta­mus­miehet on ilmeis­es­ti tarkoi­tus nään­nyt­tää tai sit­ten on tekeil­lä jonkin merkit­tävän päätök­sen salakul­je­tus. Asi­ako­hdas­sa on liit­tei­neen mate­ri­aalia 1869 sivua. Näin siinä käy, kun hallinto-oikeus menee kumoa­maan jonkin kaa­van sen vuok­si, ettei ole selvitet­ty tarpeeksi.

Tämä on meil­lä kuitenkin toista ker­taa. Olemme tästä asial­lis­es­ti päät­täneet, ja nyt käsit­telemme vain sitä, mihin lausun­not anta­vat aihet­ta. Eivät juuri mihinkään.

Her­ne­saares­ta on tulos­sa hieno paik­ka. Antero Var­tia ja Jasper Pääkkö­nen pani­vat Löy­lyn kaukonäköis­es­ti hyvälle paikalle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 31.1.2017 Osa 1 Her­ne­saari ja Koivusaari”

Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot

Vuo­den aikana Suomen väk­iluku kasvoi 15 285 hen­gel­lä. Väestönkasvu tapah­tui enem­män kuin kokon­aan Helsin­gin seudun 14 kun­nas­sa, joiden yhteen­las­ket­tu väk­iluku kasvoi 18 936 hengellä.

Suomen väk­iluku joh­tui täysin net­tomaa­han­muu­tos­ta, sil­lä suo­ma­laisia kuoli 984 henkeä enem­män kuin syn­tyi. Viimek­si näin kävi vuon­na 1940. Ei ole vaikea ennus­taa, että näin käy seu­raav­ina vuosi­nakin, sil­lä kuolleisu­us on ymmär­ret­tävis­sä syistä voimakkaas­sa kasvus­sa.  Helsin­gin seudul­la syn­tynei­den enem­myys oli kuitenkin 5 559 henkeä, mikä tarkoit­taa, että kuollei­den määrä ylit­ti muual­la maas­sa syn­tynei­den määrän peräti 6 575 hengellä.

Vuo­den vai­h­teessa suo­ma­lai­sista asui Helsin­gin seudul­la 26,5 %. Vuo­den aikana syn­tyneistä Helsin­gin seudun osu­us oli 29,7 %, kuolleista 18.8 % ja net­tomaa­han­muu­tos­ta 37,2 %. Jat­ka lukemista “Vuo­den 2016 väestö­muu­tosten ennakkotiedot”

Keksi kelvollinen sana “oikeistopopulismille”

Kir­joituk­seni “pop­ulis­min pelko kor­vaa kom­mu­nis­min pelon herät­ti oikeutetun keskustelun sanan pop­ulis­mi käytöstä. Eikö Paa­vo Arhin­mäkikin ole pop­ulisti (on, todel­lakin)? Myön­nän, että ter­mi on epätarkka.

Kyse on siis ilmiöstä, jon­ka seu­rauk­se­na on ollut Brex­it, Trump, Le Penin nousu, Itä­val­lan Vapaus­puolue ja se osa perus­suo­ma­lai­sista, joka ei ole palan­nut demarei­hin tai koh­ta palaa. Moni niput­taa tähän vielä Putinin.

Ulko­mai­sis­sa lähteis­sä tämä on niin help­poa. Poli­it­tis­es­ti puhutaan ääri­oikeis­tos­ta ja vähän tieteel­lisem­mässä tek­stis­sä taan­tu­muk­sel­li­sista (reac­tionary) , sil­lä eiväthän brex­itin puoles­ta pelkästään äärikoikeis­to­laiset äänestäneet, mut­ta his­to­ri­an kulkua he halu­si­vat kuitenkin tuu­pa­ta taak­sepäin. Suomes­sa taan­tu­mus ‑sanan kon­no­taa­tio on kyl­lä kovin kielteinen.

Sitäkään ei tietenkään saa sanoa, että his­to­ria tois­taa itseään. Nämä liik­keet ovat kovin tut­tu­ja 30-luvul­ta ja per­o­nis­min muo­dos­sa vielä 50-luvultakin.

Tähän ilmiöön ryvästyy eli­itin vas­tus­tus ja synkkä arvokon­ser­vastis­mi ja usein kaiken uuden vieroksun­ta ja vah­va kansallismielisyys.

Sanat taan­tu­muk­selli­nen ja ääri­oikeis­to pahoit­taisi­vat kovin mon­en mieltä, mut­ta kek­si­ikö joku parempaa?

Oikeistopop­ulisti?

Eriarvoisuuslama

Varoi­tus: tek­sti saat­taa sisältää talous­poli­it­tista harhaoppia.

Hen­ry Fordin ker­ro­taan sanoneen, että autote­htaan työläisille pitää mak­saa niin korkeaa palkkaa, että heil­lä on varaa ostaa auto­ja. Eihän niitä muuten saisi myy­dyk­si. Tari­na ei tiet­tävästi ole tot­ta, mut­ta se voisi olla tot­ta ja sik­si se on jäänyt elämään.

Todel­lisu­udessa Hen­ry Ford ei nos­tanut työläis­ten palkko­ja kaukonäköisyyt­tään vaan sik­si, että kas­va­van teol­lisu­u­den työvoiman kysyn­tä oli suur­ta ja kil­pailu työn­tek­i­jöistä pakot­ti nos­ta­maan palkkoja.

Tot­ta kuitenkin on, että jos palkat Amerikas­sa oli­si­vat olleet niin huono­ja, että kansa olisi elänyt nälkära­joil­la, teol­lisu­u­den nousu olisi ollut perin verkkaista. Täl­lainen köy­hyys estää kasvun ‑tilanne on tut­tu monista kehi­tys­maista. Näin klas­siset kansan­talousti­eteil­i­jät olet­ti­vat työ­markki­noiden toimi­van pääsään­töis­es­ti. Jat­ka lukemista “Eri­ar­voisu­us­la­ma”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.1.2017

(esi­tys­lis­taan tästä)

Stans­vikinkallion asemakaava

Kru­unuvuoren­ran­taan on tulos­sa kaiken kaikki­aan 13 500 asukas­ta. Tämä kaa­va mah­dol­lis­taa asun­not run­saalle 2 000 hengelle.

Kaa­va perus­tuu pääosin vuo­den 2002 yleiskaavaan ja vain vähäiseltä osin Kru­unuvuoren­ran­nan osayleiskaavaan. Näitä kah­ta se nou­dat­taa aut­tavasti. Uuden, vielä vahvis­ta­mat­toman yleiskaa­van kannal­ta kaik­ki on kunnossa.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 24.1.2017”

Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon

Kom­mu­nis­min pelkoa pide­tään yht­enä syynä ihmiskasvoisen kap­i­tal­is­min aikaan, jota kesti 1980-luvun lop­ulle. Ellei työväestöä olisi kohdel­tu kun­nol­la, olisi tul­lut val­lanku­mous ja sosial­is­mi. Neu­vos­toli­iton rom­ahdet­tua voiti­in käyn­nistää kap­i­tal­is­min turbovaihe.

Luon­nol­lisem­pi seli­tys kuitenkin löy­tyy teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä. Työväestöl­lä meni hyvin niin kauan kun työn kysyn­tä kasvoi ja huonos­ti, kun dig­i­tal­isaa­tio ja robot­it alkoi­vat kor­va­ta ihmistyötä.

Silti tot­ta toinen puoli. Toi­sis­sa poli­it­ti­sis­sa olois­sa glob­al­isaa­tion ja dig­i­tal­isaa­tion yhteiskun­nal­lista hin­taa olisi var­maan yritet­ty pehmen­tää tarmokkaammin.

Kan­sain­välisessä lehdis­tössä kir­joit­taa läh­es viikoit­tain joku poli­it­tista oikeis­toa edus­ta­va tarpeesta pehmen­tää kap­i­tal­is­mia, kos­ka muuten pop­ulis­min voit­tokulkua ei pysäytä mikään. Pop­ulis­tit ovat kor­van­neet uhkana kom­mu­nis­min. Tietysti kir­joit­ta­jis­sa on myös hyväsy­dämisiä ihmisiä, jot­ka sure­vat ihmis­ten ja aluei­den ahdinkoa. Jat­ka lukemista “Pop­ulis­min pelko on kor­van­nut kom­mu­nis­min pelon”

Ensikommentteja Anne Bernerin Live:stä

Toisin kuin useim­mil­la kom­men­toi­jil­la, min­ul­la on suur­ta halua etsiä esi­tyk­ses­tä myön­teisiä puo­lia, kos­ka merkit­tävä osa Suomen nyky­i­sistä ongelmista johtuu siitä, että meil­lä suh­taudu­taan kaik­keen uuteen ajat­telu­un suo­raan selkäran­gas­ta tule­val­la voimakkaal­la torjunnalla.

Näin ulkop­uolelta on kyl­lä pakko ihme­tel­lä maan hal­li­tuk­sen toim­intat­a­paa. Esi­tys, joka mullis­taisi merkit­tävän osan vero­tus­ta, näyt­tää tulleen yllä­tyk­senä hal­li­tuskump­paneille ja eri­tyis­es­ti vero­tus­ta vas­taavalle val­tio­varain­min­is­ter­ille. Liiken­ne­m­i­nis­ter­iö on kai vas­tu­us­sa viestin­nästä. Mis­sä on hal­li­tuk­sen sisäi­nen viestintä?

Hyvin myön­teistä on aja­tus siirtää kiin­teät verot käyt­töön perus­tu­vak­si mak­suk­si.  Se kan­nus­taa oikein, minkä seu­rauk­se­na mak­su vähen­tää auton käyt­töä ja suosii joukkoli­iken­net­tä. Tämä toimii kuitenkin vain vai­h­toe­hdos­sa, jos­sa laskute­taan kilo­me­trien mukaan ja siinä on siis seu­ran­tamah­dol­lisu­us. Tieto­tur­vaon­gel­mana se olisi häviävän pieni ver­rat­tuna siihen, mitä kän­nykkä liikkeistämme jatku­vasti lähet­tää eteen­päin, mut­ta mon­elle tämä on ongel­ma- tai tekosyy vas­tus­taa kilo­metripo­h­jaus­ta mak­sua. Jat­ka lukemista “Ensikom­ment­te­ja Anne Berner­in Live:stä”

Selvitysmiesraporttini on julkaistu

Sain tänään luovute­tuk­si selvi­tys­ra­port­ti­ni “Sosi­aali. ja ter­veysmin­is­ter­iön hallinnon­alan laitosten tehtävät ja rak­en­teet sote-uud­is­tuk­sen ja maakun­tau­ud­is­tuk­sen tehtävien toteut­tamisek­si” luovute­tuk­si STM:lle.

Itse mietinnön voi lada­ta tästä.

Selvi­tyk­sessä esitetään 25 suositusta:

1.     Kehitetään käytän­töjä, jot­ka tuo­vat THL:n tutkimuk­sen lähem­mäs päätök­sen­tekoa niin, että tutkimus vaikut­taa eläväm­min päätök­sen­tekoon ja päätök­sen­teon ongel­mat enem­män tutkimuk­sen suun­tau­tu­miseen. Keinoina voivat olla sään­nöl­liset tapaamiset ja sem­i­naar­it sekä THL:n edus­ta­jien osal­lis­tu­mi­nen tapausko­htais­es­ti min­is­ter­iön osas­tokok­ouk­si­in. Jat­ka lukemista “Selvi­tys­mies­ra­port­ti­ni on julkaistu”

Ennustan, ettei Britannia lopulta eroa EU:sta

Olen niin mon­ta ker­taa mis­san­nut hyvän ennus­ta­jan maineen, kun en ole ker­tonut julkises­ti käsi­tyk­siäni. (esim. Trumpin val­in­ta ja Brex­itin voit­to) Niin­pä nyt panen itseni likoon ja ker­ron, että en usko Bri­tann­ian lop­ul­ta eroa­van EU:sta.

Sopimus­neu­vot­te­lut tule­vat osoit­ta­maan, että Brex­it-puoli esit­ti kat­teet­to­mia käsi­tyk­siä siitä, mil­lä ehdoil­la Bri­tan­nia pää­sisi noukki­maan rusi­noi­ta pul­las­ta. Golfia har­ras­ta­vana maana he var­maankin ymmärtävät, ettei ole sel­l­aista golfk­lu­bia, jos­sa ulkop­uoliset pelaisi­vat parem­mil­la ehdoil­la kuin klu­bin jäsenet. (Suomes­ta niitäkin löy­tyy, mut­ta se on eri asia.) Jat­ka lukemista “Ennus­tan, ettei Bri­tan­nia lop­ul­ta eroa EU:sta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.1.2017

Etusuo­ra aukeaa. Maail­man­his­to­ri­an viimeinen Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouskausi alkaa.

Käve­lykeskus­tan peri­aate­su­un­nitel­man suunnittelutilanne

Kaik­ki lähti liik­keelle Han­nu Oskalan Man­ner­heim­intien itäpuoli Käve­lykaduk­si ‑aloit­teesta, johon viras­to vas­taisi, että tarvit­taisi­in kokon­ais­su­un­nitel­ma. Nyt sen tekem­i­nen on käyn­nis­tet­ty. Tarkastelus­sa on usei­ta vai­h­toe­hto­ja alka­en Kai­vokadun sulkemis­es­ta autoil­ta kokon­aan tai osit­tain (osit­tain joudu­taan tekemään Kru­unuvuoren­ran­nan ratikoiden takia) ja Espo­jen osalta käve­lykaduk­si Pohjois-Espa tai molem­mat tai molem­mat yksikaistaisik­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.1.2017”