Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkiympäristölautakunta 12.12.2017

Yleiskaa­van toteuttamisohjelma

Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti, että

Tieder­atik­ka raken­netaan, kun Malmin ja Kalasa­ta­man raiti­oti­et ovat valmistuneet

Rasti­lan leir­in­täalueen rak­en­t­a­mi­nen siir­retään toiseen vaiheeseen

sekä pon­si luon­toar­vo­jen tukemisesta.

Äänestyk­sen jäl­keen hyväksyttiin

Malmin pikaratik­ka Viiman aikaistamista pri­or­isoidaan 1. vai­heen aikataulutuksessa.

Nurin äänin 10–3 pan­ti­in esi­tyk­set Malmin lento­ken­tän rak­en­tamisen ja Tuusu­lan väylän bule­vardis­oimisen lykkäämisestä.

Min­ua har­mit­taa aja­tus, ettei Viima-rataa voi rak­en­taa, kos­ka rahat sitoutu­vat sitä ennen Raide-Jok­eri­in ja Kru­unuratikkaan. Pankissa on rahaa ja reaa­liko­rko negati­ivi­nen. On kovin tärkeätä, että raidey­hteys on ole­mas­sa sil­loin asukkaat muut­ta­vat sisään. Ihmiset val­it­se­vat asun­ton­sa ja työ­paikkansa sen mukaan, miten matkat suju­vat. Jos ratik­ka tulee paljon myöhem­min, Malmille ei muu­ta niitä, jot­ka ratikas­ta hyö­tyvät. Junay­hteys ei ratikkaa kor­vaa, kos­ka se menee eri suun­taan. Asial­la on myös taloudelli­nen merk­i­tys. Kaupun­ki omis­taa Malmin lento­ken­täl­lä noin miljoona ker­rosneliötä raken­nu­soikeut­ta. Jos sen arvo nousee vaikka­pa vain 50 eurol­la neliötä, on tämä 50 miljoon­aa euroa. Sik­si raitei­den pitäisi olla ole­mas­sa, kun ton­tit myy­dään tai vuokrataan. Viivästys mak­saa selvää rahaa ja todel­la paljon. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 12.12.2017”

Uber helpottaa matkoja haja-asutusalueilla, mutta eikö sitä osattaisi tehdä itse?

Meil­lä oli aikanaan pienel­lä porukalla kollek­ti­ivise­na vapaa-ajan asun­tona kansak­oulu Vir­tain Rantakun­nas­sa. Vir­roille on Helsingistä noin 280 km ja Vir­tain keskus­tas­ta Rantakun­taan noin 15 km. Matkan saat­toi tehdä joko autol­la tai julkisilla.

Junal­la Tam­pereelle ja sieltä bus­sil­la Vir­roille pääsi suun­nilleen samas­sa ajas­sa kuin autol­la. Ongel­mana oli tuo viimeinen 15 km. Siihen ei ollut muu­ta ratkaisua kuin tak­si, mut­ta sil­loin nuo viimeiset 15 km mak­soi­vat läh­es yhtä paljon kuin ensim­mäiset 280 km. Vain tuon viimeisen 15 kilo­metrin takia piti men­nä koko mat­ka autol­la. Jat­ka lukemista “Uber helpot­taa matko­ja haja-asu­tusalueil­la, mut­ta eikö sitä osat­taisi tehdä itse?”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.12.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Yleiskaa­van toteuttamisohjelma

Pöy­dältä. (Selostet­tu edel­lisen viikon postauksessa)

Ensim­mäisen lapio on menos­sa maa­han Laa­jasa­lon bule­vardil­la, Malmin lento­ken­täl­lä ja Viilar­in­tien alueella.

Tästä on tul­lut kovasti pos­tia, joiden mukaan lau­takun­nan pitäisi toteut­tamiso­hjel­man yhtey­dessä tehdä yleiskaavaa koske­via ase­makaa­vata­son ratkaisu­ja jo tässä vai­heessa. Vaik­ka olisi niiden sisäl­löstä samaa mieltä, ei vain voi. Ase­makaa­vat käsitel­lään ase­makaavoina sit­ten aikanaan.

Kan­takaupun­gin joukkoli­iken­teen kehittämissuunnitelma

(Pöy­dältä)

Helsin­ki siir­tyy voimakkaasti raideli­iken­teeseen ja samal­la sähköl­lä kulke­vaan liiken­teeseen. Pääosa bus­sil­in­joista katkaistaan vai­h­toter­mi­naalei­hin niin, että Käpylän ja Val­imon asemil­la siir­ry­tään bus­sista junaan ja jos ei ole menos­sa keskus­taan, pikaratikkaan.  Kun kaupun­ki kas­vaa sisään­päin, se pystyy otta­maan katu­verkkoon­sa vähem­män auto­ja, niin henkilöau­to­ja kuin busse­jakin. Ener­gian­säästön kannal­ta pitäisi uudet ratikat varus­taa jär­jestelmäl­lä, jol­la jar­ru­tusen­er­gia ote­taan tal­teen kon­den­saat­tori­in eikä käytetä sitä vain läm­mit­tämiseen. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 12.12.2017”

Miksi tekoäly ei syökse meitä perikatoon

Kaikkien muiden puuhieni ohel­la olen mukana Pekka Ala-Pietilän johta­mas­sa TEM:n tekoä­ly­työryh­mässä, sen yhteiskun­nal­lis­ten ja työl­lisyys­vaiku­tusten jaos­ton puheenjohtajana.

Tekoä­lyä on ver­rat­tu sähköön: se tulee kaikkialle.

Kom­menteis­sa tämän blo­gin robot­tiveroa koskevas­sa artikke­lis­sa moni näki kovin synkkänä tule­vaisu­u­den, kun tekoä­ly ja robot­it syr­jäyt­tävät val­ta­van määrän työvoimaa. Eri­tyis­es­ti ennustet­ti­in tämän johta­van siihen, että pääo­man omis­ta­jat rikas­tu­vat val­tavasti ja työtä tekevä kansa kurjistuu.

Ensin vähän luku­ja. Tekoä­lyn olete­taan syr­jäyt­tävän 15 vuodessa noin 15 pros­ent­tia täl­lä het­kel­lä tehtävästä työstä. Tämän ennus­teen on meil­lä antanut McK­in­seyn tutkimus­ryh­mä. Kovin tarkkana en tätä lukua pitäisi, mut­ta se kuvas­taa suu­ru­us­lu­okkaa.  Tämä on aika vähän ver­rat­tuna siihen, mitä teknologi­nen mur­ros tähän asti on tehnyt. Pelkästään met­surei­den määrä on pienen­tynyt 300 000 met­surista 4 000 met­suri­in. Mitään täl­laista ei ole edessä. Jat­ka lukemista “Mik­si tekoä­ly ei syökse meitä perikatoon”

Mitä tapahtuu ratikan jarrutusenergialle?

Kysyn, kun en tiedä.

Raitio­vaunua jar­rute­taan moot­to­ril­la. Kun sähkö­moot­tori jar­rut­taa, se muun­taa jar­ru­tusen­er­gian sähkök­si. Mitä tälle sähkölle tapah­tuu? Ratikat käyt­tävät 500 voltin tasavir­taa, joten ajo­jo­hto­jen ja muun sähköverkon­välil­lä on muuntaja.

Joskus luin jostain, että jos samal­la osu­udel­la (ratikoiden ajo­jo­htimet on jaotel­tu alueisi­in, joista sähkö ei siir­ry toiselle alueelle) on kiihdyt­tävä raitio­vaunu, se voi käyt­tää jar­rut­ta­van hukkasähkön hyväk­seen. Mitä sähkölle tapah­tuu, jos sitä ei voi syöt­tää toiseen ratikkaan?

  1. Sähkö siir­tyy muun­ta­jan kaut­ta takaisin sähköverkkoon, mut­ta sähkömit­tari ei tätä huomioi. HKL:n kannal­ta sähkö menee hukkaan, mut­ta ei ener­gian säästön kannalta?
  2. Sähkö menee hukkaan eli se joudu­taan johta­maan maahan?.
  3. Ratik­ka ei voi jar­rut­taa, ellei sähkö saa­da siir­re­tyk­si min­nekään. Täl­löin ratik­ka jar­rut­taa mekaanisel­la jarrulla?

Sen tiedän, että uusis­sa Artic-ratikois­sa jar­ru­tusen­er­gia käytetään talvisin ratikan läm­mit­tämiseen. Ne on mah­dol­lista varus­taa myös superkon­den­saat­tor­ein, joi­hin jar­ru­tusen­er­gia tuupataan.

Mehiläinen teki todella tyhmästi ryhtyessään kieroilemaan Oulussa

Mehiläi­nen Oy pal­jasti type­r­ästi kar­vansa yrit­täessään käyt­tää löytämään­sä por­saan­reikää ter­veyskeskuk­sia koskevas­sa lain­säädän­nössä. Toimin­nal­laan se osoit­ti, että on valmis käyt­tämään kaikkia ajateltavis­sa sopimusten por­saan­reik­iä. Kiitos varo­tuk­ses­ta. Luulen, että moni poten­ti­aa­li­nen sopimuskump­pani pani tämän mieleen­sä. Toiv­ot­tavasti myös sote-uud­is­tus­ta valmis­tel­e­vat ymmärtävät, että pykälät kan­nat­taa kir­joit­taa veden­pitäviksi ja valmis­tau­tua kaik­keen mah­dol­liseen kieroiluun.

Mehiläi­nen on tehnyt sopimuk­sen Siikalat­van ter­veyskeskuk­sen ulkois­tamis­es­ta. Tämän sopimuk­sen perus­teel­la se olet­ti, että voi perus­taa ter­veyskeskus­vas­taan­oton myös Oulun keskus­taan, jol­loin oul­u­laiset voisi­vat kir­jau­tua Siikalat­van ter­veyskeskuk­sen asi­akkaik­si niin kuin kuka tahansa helsinkiläi­nen voi kir­jau­tua Sipoon ter­veyskeskuk­sen asi­akkaak­si. Jat­ka lukemista “Mehiläi­nen teki todel­la tyh­mästi ryhtyessään kieroile­maan Oulussa”

Vaatimus robottiverosta perustuu väärinymmärrykseen

Vero­tus perus­tuu val­taos­altaan työn vero­tuk­seen. Vero­tu­lot rom­ah­ta­vat, kun robot­it kor­vaa­vat ihmistyön. On alet­ta­va verot­ta­maan robotteja.

Jok­seenkin näin muo­toil­lun vaa­timuk­sen on kuul­lut viime aikoina aika usein ja mon­elta tahol­ta. Aja­tus perus­tuu väärinymmärrykseen.

Robot­it ja automaa­tio yleen­sä merk­it­sevät työn tuot­tavu­u­den kasvua. Viimeisen sadan vuo­den aikana työn tuot­tavu­us on noin 15-ker­tais­tunut. Siis 14/15 muinais­es­ta työstä on kor­vat­tu koneil­la ja automaa­ti­ol­la, mut­ta sen seu­rauk­se­na veropo­h­ja on olen­nais­es­ti vahvis­tunut työn tuot­tavu­u­den nousun ansios­ta. Työn tuot­tavu­u­den nousu on nos­tanut palkko­ja. Työl­lisyys ei ole san­ot­tavasti kärsinyt, vaan on syn­tynyt uut­ta työtä, joten veropo­h­ja on paran­tunut val­tavasti. Jat­ka lukemista “Vaa­timus robot­tiveros­ta perus­tuu väärinymmärrykseen”

Vaihtoehtoinen totuus

Oba­man virkaanas­tu­jaiset 2009
Trumpin virkaanas­tu­jaiset 2017

Pud­is­te­limme päitämme, kun pres­i­dent­ti Trump väit­ti, että hänel­lä oli virkaanas­tu­jai­sis­sa enem­män väkeä Oba­mal­la. Miten oli otsaa, kun val­oku­vat ker­toi­vat aivan muuta?

Tässä ei ole mitään uut­ta ja ihmeellistä.

Ensik­sikin ihmisil­lä on luon­tainen taipumus kar­sia vas­taan­ot­ta­maansa tietoa hyläten epäolen­naisen ja ottaen vas­taan olen­naisen. Ilman sitä elämä olisi jatku­vaa kaaosta.

Toisek­si on inhimil­listä kar­sia pois mielestään tieto, joka on oman kan­nan vas­taista ja pain­ot­taa tietoa, joka tukee omaa käsi­tys­tä asioiden tilas­ta. Tämä kuu­lostaa älyl­liseltä heikkoudelta, mut­ta sekin tiet­tyyn rajaan asti vahvu­us. Ilman sitä ei pysty­isi tekemään päätök­siä ja toim­i­maan johdon­mukaises­ti. Jäisi nään­tymään kuin aasi kah­den heinä­suo­van väli­in. Jat­ka lukemista “Vai­h­toe­htoinen totuus”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.11.2017

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka olen pähkimässä tekoä­lyä. Mikko Särelä menee taas.

Bud­jetin toteutumisennuste

Investoin­ti­t­u­lot. Myyn­ti­tavoite oli 135 M€, mut­ta maa­ta ja raken­nuk­sia saati­in myy­dyk­si peräti 175 M€. Olen iloinen, kun raken­nuk­sia saadaan myy­dyk­si, kos­ka kaupungilla on paljon raken­nuk­sia, jot­ka ovat aika heikos­sa käytössä tai peräti tyhjil­lään, mut­ta maa­ta min­un mielestäni pitäisi vuokra­ta eikä myy­dä – noin pääsääntöisesti.

Investoin­ti­menot Käytet­tävis­sä olisi ollut rahaa 354,4M€ mut­ta saadaan käyte­tyk­si vain 285.4 M€. Täl­lainen ”säästö” on lähin­nä paha asia, kos­ka se osoit­taa, ettei tuotan­top­uoli oikein toi­mi ja jäädään jäl­keen kaupun­gin rakentamisessa.

Tont­tien luovut­ta­mi­nen Pitäisi saa­da luovute­tuk­si 380 000 k‑m2, mut­ta tästä jäädään jäl­keen 80 000 k‑m2, eli 2 000 asukas­ta. Hiertää nyt ennen kaikkea säädellyssä tuotan­nos­sa, jos­sa tont­te­ja ei saa­da luovute­tuk­si, kos­ka rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ylit­tävät Aran hyväksymän. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 28.11.2017”

Eduskunnan on hyväksyttävä etä-äänestys virkamatkan aikana 

Puoluekent­tä on pirstaloi­tu­mas­sa taval­la, joka tekee enem­mistöhal­li­tusten muo­dostamisen vaikeak­si. Suomes­sa se on vähän vielä vaikeam­paa, kos­ka hal­li­tuk­selle ei yhden paikan enem­mistö riitä. Aina joku on työ­matkalla Brysselissä.

On vähän van­hanaikaista, että eduskun­nan äänestyk­seen voi osal­lis­tua vain paikan pääl­lä. En halua, että jokainen voisi äänestää kotoaan käsin, mut­ta virka­matkalla ole­van on voita­va äänestää etänä. Sil­loin olisi mah­dol­lista tehdä hal­li­tuk­sia myös kapeal­la mar­gin­aalil­la. Jat­ka lukemista “Eduskun­nan on hyväksyt­tävä etä-äänestys virka­matkan aikana ”