EU:n pakolaispolitiikka on täysin epäloogista

Olen kir­joit­tanut ennenkin, mut­ta kir­joi­tan taas siitä, että pidän Gen­even pako­lais­sopimus­ta van­hen­tuneena ja nyky­olo­suhteisi­in soveltumattomana.

Toisaal­ta määrätään, että jokaisel­la, joka on saanut jalka­nsa halu­a­mansa maan maaperälle, on korkeata­soiset oikeudet anoa pako­lais­sta­tus­ta, saa­da siihen asianomainen tutk­in­ta ja vielä pitkit­tää mah­dol­lista karko­tus­ta valit­ta­mal­la päätök­ses­tä. Tämän kanssa täysin ris­tiri­idas­sa on se, että toisaal­ta saa tehdä rajalle ampumista luku­un otta­mat­ta mitä tahansa estääk­seen pako­laisia pääsemästä maahan.

Ei kai kukaan voi väit­tää kokon­aisu­ut­ta johdon­mukaisek­si. Ei täl­lä taval­la valikoi­da pako­laisik­si suurim­mas­sa hädässä ole­via eikä pako­lai­sista koitu­va taak­ka jakaudu maid­en kesken oikeu­den­mukaises­ti. Miten nämä kak­si peri­aatet­ta voivat olla yhdessä voimassa?

Tätä epälo­ogisu­ut­ta Valko-Venäjä käyt­tää nyt hyväk­si härskil­lä taval­la. Valko-Venäjän sank­tioimisen lisäk­si  – jota siis sydämessäni kan­natan – voisimme miet­tiä oman poli­ti­ikkamme järkevöittämistä.

Aivan pöhkö on myös Dublin­in sopimus, joka määrää EU:n reunaval­tiot vas­taa­maan pako­lai­sista, kos­ka pako­laiset tule­vat EU:n alueelle tietysti niiden kaut­ta. Suo­mi kuu­luu näi­hin reunavaltioihin.

Vas­tuu pako­lai­sista pitäisi kuu­lua maille niiden kan­takyvyn mukaan, mut­ta pako­laiset pitäisi valikoi­da siten, että kaikil­la samas­sa ase­mas­sa olevil­la on samat mah­dol­lisu­udet hakeu­tua pako­laisik­si. Nyt vain vahvim­mat ja varakkaim­mat pää­sevät Eurooppaan.

Pääsään­töis­es­ti pitäisi olla niin, että YK perus­taa pako­laisleire­jä, joista pako­laiset Euroop­paan valitaan.

Sään­tö­jen muut­tamisel­la alkaa olla kiire. Seu­raav­ina vuosikym­meninä Afrikas­ta suun­tau­tuu Euroop­paan pako­laisaal­to, johon ver­rat­tuna kaik­ki tähän asti koet­tu on pientä.

Spon­taa­ni­pako­laisil­lakin on olta­va mah­dol­lisu­udet, mut­ta riman on sil­loin olta­va todel­la korkeal­la. Jos Alek­sei Naval­nyi onnis­tu­isi pak­en­e­maan tuhoamis­leir­iltä, johon hänet on sijoitet­tu olo­suhtei­den tapet­tavak­si, olisi hänelle tietysti myön­net­tävä turvapaikka.

Vai­moni suvun lähipi­iri­in kuu­lui inker­iläi­nen Suomen puolel­la tais­tel­lut Man­ner­heim-ristin ritari, jota olisi sodan jäl­keen odot­tanut palau­tus Neu­vos­toli­it­toon ja var­ma teloi­tus maan­pet­tu­ri­na. Oli vält­tämätön­tä, että hän pääsi pak­en­e­maan Suomes­ta muualle turvaan.

Pääasial­lis­es­ti pako­laisik­si valikoitaisi­in min­un mallis­sani kuitenkin ihmisiä tas­a­puolisia kri­teere­itä käyttäen.

Pako­lais­ten lisäk­si maa­han pitäisi ottaa siir­to­laiskri­teere­in ihmisiä, joiden voi olet­taa pär­jäävän ilman yhteiskun­nan tukia. Osa heistä olisi niitä, jot­ka nyt pyrkivät maa­han pako­laisi­na. Hei­dän päästämisen­sä maa­han tuot­taisi huononevan ela­tus­suh­teen kamp­pail­e­valle maalle silkkaa voittoa.

Pari van­hempaa kir­joi­tus­ta samas­ta aiheesta. Näitä löy­tyy blo­gin haku­toimin­non avul­la paljon lisää.

24.6.2016 Gen­even pako­lais­sopimus pitäisi uusia

7.2.2016 Ajatuk­sia uud­es­ta pakolaissopimuksesta

 

149 vastausta artikkeliin “EU:n pakolaispolitiikka on täysin epäloogista”

  1. Euroopan komis­sion muut­toli­ikeistä- ja sisäa­sioista vas­taa­va komis­saari Ylva Johans­son on tehnyt ehdo­tuk­sen EU jäsen­maille ehdo­tuk­sen mikäli jotkut jäsen­val­tiot eivät halua vas­taan­ot­taa pako­laisia fyy­sis­es­ti on niiden näin ollen taloudel­lis­es­ti ‚tasaver­tais­es­ti ‚taakan­jaos­sa kor­vat­ta­va niille jäsen­maille kus­tan­nuk­set pako­lai­sista. Tämä mah­dol­lisu­us olisi myös hyvä ottaa käyttöön. 

    Suomel­la oli pitkälle 1970-luvun lop­pu­un asti kyseenalainen maine Pohjo­is­maid­en kesku­udessa siinä ettei Suo­mi vas­taan­ot­tanut yhtään kiin­tiö­pako­laista kunnes lop­ul­ta muiden Pohjo­is­maid­en pain­os­tuk­sen alla Suo­mi vas­taan­ot­to 1970-luvun lop­ul­la viet­nami­laisia venepako­laisia. Tosin Suo­mi oli kyl­lä ohjan­nut YK:n pako­laisjär­jestölle paljon rahoi­tus­ta joten taloudelli­nen avus­t­a­mi­nen oli Suomen kohdal­la suoritet­tu. Samoin tekee täl­lä hetkellä
    Japani joka on yksi YK:ne pako­laisjär­jestön suurimpia yksit­täisiä rahoit­ta­jia mut­ta yhtään pako­laisia Japani ei vastaanota. 

    Myös täl­läi­nen vai­h­toe­hto että YK:n tai EU:n jäsen­val­tio ei vas­taan­o­ta mut­ta tukee YK:ne pako­laisjär­jestöä tässä kohtaa taloudel­lis­es­ti on nytkin vai­h­toe­hto tai sit­ten EU:n kohdal­la ne jäsen­val­tiot jot­ka eivät halua vas­taan­ot­taa pako­laisia pitäisi tukea niitä EU mai­ta taloudel­lis­es­ti jot­ka vas­taan­ot­ta­vat pako­laisia. Eli Puolan, Unkarin, Tšekin, Slo­va­kian, Bal­tian­maid­en ja mik­sei Itä­val­lan ja Bul­gar­i­an ja Roman­ian olisi mak­set­ta­va EU:lle ylimääräistä mikäli ei suos­tu vas­taan­ot­ta­maan pako­laisia. Tämä tuki tasat­taisi­in niiden jäsen­val­tioiden kesku­udessa jot­ka vas­taan­ot­ta­vat pakolaisia

    1. Mik­si EU:lla pitäisi olla tässä mitään roo­lia? Eikö ole selkein­tä, että pako­laiset ovat YK:n asia, siis YK:n jäsen­val­tioiden ja YK:n pako­laisjär­jestön asia?

      1. Kai pako­laiset ovat niin YK:n, EU:n, val­tion, hyv­in­voin­tialuei­den kuin kun­tienkin asia. 

        Suomen sisäistä pako­lais­ti­lan­net­takin voisi joskus tarkastel­la. Pako­lais­jakau­mat ovat hyvin eri­laisia eri osis­sa maa­ta. Esimerkik­si Ahve­nan­maal­la ei afrikkalais­peräisiä pako­laisia ole juuri kai näkynyt. Siltä osin kuin pako­laisia on otet­tu, on valikoitu ilmeis­es­ti lähin­nä tiet­tyjä etnisiä ryh­mit­tymiä, kuten Syyr­i­an pako­laisia. Van­han ruotsinkielisen kult­tuurin säi­lyt­tämisek­si voi olla toki perustel­tua valikoi­da pako­laisia kult­tuuri huomioiden ja ottaa pako­laisia korkein­taan vain niin pieniä määriä, että ote­tut pako­laiset var­masti saadaan inte­groitua osak­si yksikielistä yhteiskun­taa. Kaikkial­la muual­la Suomes­sa sama ei onnis­tu käytän­nössä, kun volyymit ovat toisenlaisia.

        Eilen tiedotet­ti­in kiin­tiö­pako­lais­ten ottamisen ennä­tys­määrästä, joka taisi olla 1500, mikä herät­ti kysymyk­sen mm. siitä, miten maan sisäl­lä vas­tu­un pako­lai­sista on vii­sain­ta jatkos­sa jakaan­tua. 1500 henkeä on pienen kun­nan asukas­määrän ver­ran ihmisiä. Pako­lai­sista osa halu­aa olla kaukana oman­maalai­sis­taan, ja iso osa taas halu­aa olla mui­ta samankielisiä lähel­lä. Sen myötä pako­laiset ovat pääosin keskit­tyneet lop­ul­ta varsin pie­neen osaan maa­ta, jot­ta voivat olla kon­tak­tis­sa toisi­in saman kult­tuurin keskel­lä kasvaneisiin.

        Toisaal­ta taas yhä enem­män on alka­nut ker­tyä tietoa siitä, että joil­lain alueista Suomes­sa jo nyt suomenkielis­ten osu­us on niin pieni, että oppi­laista moni ei opi äidinkielis­ten tasoa vas­taavaa suomen kie­len taitoa, kun ei oleile äidinkielis­ten suomenkielis­ten ikä­tove­r­ien seurassa:
        https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee
        Asian merk­i­tys vielä koros­tuu suomenkielis­ten per­hei­den syn­tyvyy­den ollessa yhä his­to­ri­al­lisen alhaalla.

        Merkit­tävä määrä lap­sia on vaaras­sa syr­jäy­tyä jo ilmeis­es­ti syr­jäy­tynytkin sen takia, että eivät opi mitään kieltä kun­nol­la. Kotona puhutaan kieltä A, koulus­sa suomea tai ruot­sia, ja lisäk­si englan­tia ja toista koti­maista. Mut­ta äidinkie­len tasol­la taide­taan vain kotikieli, jota puolestaan ei Suomen kouluis­sa opete­ta usein kir­joit­ta­maan, eikä vält­tämät­tä puhu­maankaan, jos ei ympäril­lä ole kieltä äidinkie­lenään taitavia, joiden kanssa kom­mu­nikoidessa taidot kart­tuisi­vat. Neljää kieltä opi­taan, mut­ta mitään ei äidinkielisen kir­jakie­len taidon tasolle.

        Miten pako­lais­poli­ti­ikkaa voisi tai kan­nat­taisi muut­taa, jot­ta pako­lais­lapset yhä use­am­min voisi­vat oppia suomen kieltä myös äidinkielis­ten kie­len taita­jien ympäröimänä?

      2. pohd, kysyt, miten pako­lais­poli­ti­ikkaa voisi tai tulisi muut­taa, jot­ta maa­han­muut­ta­jat oli­si­vat suomenkieliste ympäröim­iä. Vas­taan: otta­mal­la vähem­män pako­laisia. Tämä ei kuitenkaan riitä – olisi muutet­ta­va maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa laa­jem­minkin valikoivam­mak­si. Olen jo kauan pitänyt vaa­ti­mat­tomis­sa kom­menteis­sani esil­lä huol­ta suomea äidinkie­lenään puhu­vien osu­ud­es­ta Suomen väestöstä: se on laskenut nopeasti viime vuosikym­meninä. Uhkana on mm. perusk­oulu­jär­jestelmämme rapau­tu­mi­nen, jopa romahtaminen.

  2. Siir­to­laisvir­ta (ei pako­lais-) ei lopu koskaan jos Gen­even sopimus­ta ei päivitetä tälle vuosi­tuhan­nelle. Eli kyl­lä, pako­laiset suo­raan leireiltä kiin­tiöi­den mukaan ja oma­toim­i­matkail­i­joi­ta vain todel­lisen henkilöko­htaisen vain­on perus­teel­la, muut palaute­taan ilman poikkeuk­sia. Poli­it­tis­es­ti kiusal­lista mut­ta nyky­malli vain lisää ongelmia sekä lähtö- että kohdemaassa.

    1. Gen­even sopimus on itse asi­as­sa kak­sio­sainen eli vuo­den 1951 kon­ven­tio sekä vuo­den 1967 kon­ven­tio. Pitäisi puhua itse asi­as­sa Gen­even sopimuk­sista kos­ka kyseesä on kak­si eri sopimus­ta yhden kat­tokäsit­teen alla. Nämä Gen­even sopimuk­set ovat jok­seenkin luo­tu maail­maan jos­sa tur­va­paikan­hak­i­jat oli­vat tuol­loin aidosti poli­it­tisen vain­on kohtei­ta. YK:n kiin­tiö­pako­laiset ovat asia erik­seen . Juuri sen takia Valko-Venäjä käyt­tää härk­isti Gen­even sopimuk­sia hyväk­seen kun se lennt­tää Irak­ista suo­raan Min­skin kaut­ta ihmisiä Puolan ja Liet­tua rajalle. Jos tulk­i­taan Gen­even sopimuk­sia yksi­tyisko­htaisem­min olisi noiden tur­va­paikan­hak­i­joiden joi­ta Irak­ista lennätetään Bela­vian koneil­la haet­ta­va turv­paikkaa ensin Valko-Venäjältä kos­ka se on näi­den ihmis­ten ensim­mäi­nen kohde. Valko-Venäjä on kyl­lä tur­valli­nen val­tio sinän­sä kos­ka se ei ole sotaa käyvä val­tio tai siel­lä ei ole sisällissotaa.

      1. Sisältävätkö Gen­even sopimuk­set todel­la velvoit­teen hakea tur­va­paikkaa “ensim­mäis­es­tä kohteesta”? Olen käsit­tänyt niin, että täl­laista velvoitet­ta ei ole. Kor­jaat­te­han, jos olen väärässä.

      2. “Gen­even sopimus on itse asi­as­sa kak­sio­sainen eli vuo­den 1951 kon­ven­tio sekä vuo­den 1967 kon­ven­tio. Pitäisi puhua itse asi­as­sa Gen­even sopimuk­sista kos­ka kyseesä on kak­si eri sopimus­ta yhden kat­tokäsit­teen alla.”

        Gen­even sopimuk­sista kun puhutaan, niin nämä lähtevät sodas­sa haavoit­tunei­den suo­jaamis­es­ta ja soti­laiden suo­jaamisen jäl­keen näitä lake­ja on laa­jen­net­tu koske­maan sivi­ile­jä. Keskeistä lain­säädän­töä jokaisel­la katastrofialueella. 

        Pako­lais­sopimus niput­tuu Gen­even sopimuk­si­in, mut­ta pako­lais­sopimuk­sen jakami­nen kah­teen sopimuskier­rokseen ei ole tänä päivänä merk­i­tyk­selli­nen asia. Ensim­mäi­nen sopimus tehti­in vuon­na 1951 Euroopas­sa oleskele­vien pako­lais­ten aut­tamisek­si ja kos­ki ain­oataan ennen 1.1.1951 vain­oa paen­nei­ta henkilöitä. Vuo­den 1965 muu­tok­set on lähin­nä maanti­eteel­lisen rajauk­sen pois­t­a­mi­nen ja sopimuk­sen laa­jen­t­a­mi­nen siten, että se kos­ket­taa kaikkia pako­laisia maailmanlaajuisesti.

    2. Jo nyt tur­va­paik­ka myön­netään vain “todel­lisen henkilöko­htaisen vain­on perus­teel­la”. Ja palaut­ta­mi­nen onnis­tuu huonos­ti. Näin ollen et vaiku­ta esit­tävän juurikaan kor­jaus­ta nykymalliin.

      1. No ei, tur­va­paikan saa “kun siel­lä meil­lä on sota ja muutenkin kur­jaa”. Se ei vielä ole henkilöko­htaista vainoa.

      2. Fidel, tarkoi­tatko tois­si­jaista suo­jelua, jota voi saa­da, vaik­ka tur­va­paikkaa ei myön­net­täisi? Sen saamiseen riit­tää, että hak­i­ja “ei voi pala­ta koti­maa­hansa tai pysyvään asuin­maa­hansa ilman, että hän joutuu vakavaan henkilöko­htaiseen vaaraan siel­lä val­lit­se­van aseel­lisen selkkauk­sen vuok­si” (lähde: Wikipedia).

      3. Pako­lais­ten palaut­ta­mi­nen on aina haas­teel­lista takaisin siihen maa­han mihin mis­tä pako­laiset saa­pui­v­at alun­perin johtuu yksinker­tais­es­ti siitä että se val­tio jos­ta pako­laiset tuli­vat kyseiseen maa­han ei ole velvolli­nen otta­maan pako­laisia takaisin. Tänä vuon­na Bri­tan­ni­aan on tul­lut yhteen­sä 23 500 venepako­laista suo­raan Englan­nin kanaalin yli Ran­skas­ta . Näi­den pako­lais­ten palaut­ta­mi­nen takaisin Ran­skaan on mah­do­ton­ta kos­ka Bri­tann­ian ja Ran­skan välil­lä ei ole enää palau­tus sopimus­ta kos­ka Bri­tan­nia on eron­nut kokon­aan Euroopan union­ista joten Dublin­in sopimus ei ole enään Ran­skan ja Bri­tann­ian välil­lä voimas­sa. Juuri tämän takia EU:ssa pitäisi ottaa käyt­töön jäsen­val­tioiden kesku­udessa sovi­tut kiin­tiöt. Tätä pros­es­sia sit­ten pitäisi EU komis­sio valvoa ja sank­tioi­da niitä EU jäsen­val­tioi­ta jot­ka eivät ota pako­laisia . Muuten pääasi­as­sa vas­tuu siir­tyy pelkästään EU maid­en reunaval­tioi­hin johon kuu­luu täl­lä het­kel­lä myös Suo­mi. Olisi kohtu­u­ton­ta että Suo­mi jou­tu­isi vas­taan­ot­ta­maan kaik­ki itära­jalle saa­pu­vat kol­man­nen maid­en kansalaiset jot­ka yrit­tävät päästä Suomeen tur­va­paikan­hak­i­joina vaik­ka ovat olleet Venäjäl­lä jo pitkään oleskelu­lu­val­la. Näin­hän tapah­tui 2015 .

      4. Rahu Somani kirjoitti:
        “Näi­den pako­lais­ten palaut­ta­mi­nen takaisin Ran­skaan on mah­do­ton­ta kos­ka Bri­tann­ian ja Ran­skan välil­lä ei ole enää palau­tus sopimus­ta kos­ka Bri­tan­nia on eron­nut kokon­aan Euroopan union­ista joten Dublin­in sopimus ei ole enään Ran­skan ja Bri­tann­ian välil­lä voimassa.”

        Ei var­maankaan ole näin. Dublin­in sopimus mah­dol­lis­taa palaut­tamisen ensim­mäiseen tulo­maa­han, kun­han on esit­tää näyt­töä siitä, mikä ensim­mäi­nen tulo­maa on. Ran­s­ka lie­nee har­voin kyseis­ten tuli­joiden ensim­mäi­nen tulo­maa (https://migri.fi/milloin-hakemusta-ei-kasitella-suomessa- , koh­ta 3). 

        On toisaal­ta tot­ta, että Ranksa on kään­nyt­tänyt tuli­joi­ta rajal­taan suo­raan takaisin Ital­i­aan ilman asian­mukaista ensim­mäisen tulo­maan selvit­tämistä (https://yle.fi/uutiset/3–10277674).

  3. Venäjän vit­tuilu on ihan perustel­tua, kos­ka län­si tässä on Bushin menos­ta asti hävit­tänyt aika kehit­tyneitäkin ja seku­laaarisia yhteiskun­tia, ja aiheut­tanut niis­sä miljoo­nia kuollei­ta ja yhteiskun­tien rom­ah­tamisia, ja antanut tilaa ja jopa tukenut ääri-islamis­te­ja. Kaik­ki lähi­a­jan pako­laisaal­lot Euroop­paan ovat olleet alun­perin lähtöisin näistä rikol­li­sista toimista joi­hin Euroop­pa on aina vaan men­nyt mukaan, vaik­ka jenkit ovat jääneet val­heista kiin­ni jo luke­mat­to­mia ker­to­ja. Yhä vaan Euroop­pa tukee Syyr­i­ankin miehi­tys­tä ja yrit­tää jostain syys­tä saa­da islamis­te­ja Damaskok­sen valtiaiksi. 

    Ei EU ole mikään moraa­li­nen arvoy­hteisö jota kenenkään pitäisi enää puo­lus­taa. Täysin kaksi­naa­maista ja rikol­lista toim­intaa, jos­sa ihmisiä tapetaan rajoille ja jätetään heit­teille, ja sit­ten esi­in­nytään jon­ain hyvikin­sä. Jon­ain Man­de­lan muistopäivänä kyl­lä esi­in­nytään jon­ain ihmisoikeuk­sien esi­tais­teli­jana, mut­ta seu­raa­vana päivänä uno­hde­taan jo Israelin ole­van saman­lainen kuin Man­de­lan ajan Etelä-Afrik­ka tai vielä pahempi. Kum­ma miten ne jot­ka 2000-luvun alus­sa marssi­vat Helsingis­säkin suu­ri­na joukkoina jär­jet­tömiä ja val­heel­lisia sotia vas­taan, ovat nyt poli­ti­ikas­sa aivan hil­jaa tai jopa vale­htele­mas­sa sotia aloit­tavien puoles­ta. Ja sit­ten nämä sodat ovat hävit­täneet miljoo­nia ihmisiä ja aiheut­ta­neet Euroopas­sakin pako­laisaal­to­jen takia val­ta­van poli­it­tisen muu­tok­sen, jos­sa ääri­oikeis­to nousee jatku­vasti. Kaik­ki ollut aivan turhaa tap­pamista ja tuhoa joka ei ole hyödyt­tänyt ketään muu­ta kuin fir­mo­ja jot­ka ovat tien­an­neet sodil­la mil­jarde­ja, kun taas yhteiskun­nat alka­vat hajoil­la jo län­nessäkin, kun sotien laineet iskevät merten takaa omaan rantaan.

    1. EU:n heikoin lenk­ki on tässä koko asi­as­sa yksinker­tais­es­ti se että pako­lais-ja tur­va­paikkapoli­ti­ik­ka ei ole keskitet­ty EU komis­si­olle ja EU par­la­mentin valvon­taan samal­la taval­la kuin esim jotkut muut toimi­alat kuten maat­alous ja sisämarkkinapolitiikka. 

      Syy mik­si pako­lais-ja tur­va­paikkapoli­ti­ikkaa ei ole keskitet­ty Euroopan union­in inti­tuu­tioille johtuu yksinker­tais­es­ti siitä että kukin jäsen­maa on estänyt oma­l­la veto-oikeudel­la tämän toteutumisen. 

      Jo niinkin aikaisin kuin Tam­pereen huip­pukok­ouk­ses­sa 1999 oli asial­istal­la (tuol­loin jäsen­mai­ta oli vain 15) pako­lais-ja tur­va­paikkapoli­ti­ikan keskit­tämi­nen Euroopan union­in inti­tuu­tioille. Tuol­loin aloit­teen tek­i­jä oli Bel­gia (jonne oli tul­lut suh­teessa asukasluku­un eniten tur­va­paikan­hak­i­joi­ta Itä-Euroopan maista) mut­ta tämän pros­essin jos­sa olisi voitu keskit­tää pako­lais-ja tur­va­paikkapoli­ti­ik­ka Euroopan union­in inti­tuu­tioille kaa­tui tuol­loin Espan­jan ja Bri­tann­ian vas­tus­tuk­seen. Italia tosin kan­nat­ti pako­lais-ja tur­va­paikkapoli­ti­ikan keskit­tämistä Euroopan union­in inti­tuu­tioille. Suo­mi tuol­loin isän­tä­maana tuki Bel­gian ja Ital­ian kan­to­ja. Tätä yritet­ti­in vielä yhdenker­ran ottaa asial­istalle Lah­den huip­pukok­ouk­ses­sa 2006. Sekin kaa­tui lähin­nä Ital­ian, Espan­jan ja Bri­tann­ian vas­tus­tuk­seen. Ital­ian kan­ta oli muut­tunut kun siel­lä oli valtavaihtunut. 

      Nyt 22 vuo­den jäl­keen tätä pros­es­sia jar­ru­ut­taa Unkari, Tsek­ki, Puo­la, Slo­va­kia, Viro, Latvia, Liet­tua, Kroa­t­ia ja Bulgaria. 

      Eli EU toimii vain mikäli jäsen­maat tuke­vat sen toim­intaa ja anta­vat sille resursse­ja ja päätök­sen­teko man­daatin muuten EU:n pitää toimia nykyisen perus­sopimuk­sen mukaisesti.

      1. Mitä hyö­tyä olisi val­ti­olle siitä, että se luovut­taisi val­lan omas­ta pako­lais­poli­ti­ikas­taan EU:n komissiolle?

      2. Man­daatin luovut­ta­mi­nen niinkin epädemokraat­tis­es­ti val­i­t­ulle elimelle kuin EU komis­sio olisi kau­ni­isti san­ot­tuna hul­lu­u­den huipen­tu­ma. Komis­sio val­i­taan taval­la joka ei ole äänestäjälle läpinäkyvä. Sitä yritet­ti­in kor­ja­ta ns. kärkiehdokas­menet­te­lyl­lä mut­ta se menet­te­ly heit­et­ti­in viime vaalien jäl­keen roski­in. Äänestäjil­lä oli täysi syy uskoa äänestäneen­sä Man­fred Weber­iä ja tulok­se­na oli mus­ta hevo­nen von der Leyen.

      3. Ei, vaan heikoin lenk­ki on se, että EU:n johto on keskit­tynyt pitämään eri tavoin ulko­ra­jo­ja auki ja vas­tus­ta­maan ulko­ra­jo­jen tur­vaamista, sen sijaan että olisi sallinut rajo­jen tur­vaamisen ja esimerkik­si rahoit­tanut raja-aito­jen rak­en­tamista, vaik­ka jokaiselle vähänkään pidem­mälle miet­tivälle on ilmeistä, että rajo­jen pitämi­nen auki on aivan kestämätön­tä. Rajat auki pitämäl­lä puhutaan melko nopeasti kym­menistä miljoon­ista, jot­ka tuli­si­vat EU:n alueelle ja pidem­mäl­lä aikavälil­lä sadoista miljoonista.

        Ja jos täl­laista poli­ti­ikkaa ajavalle EU:lle keskitet­täisi­in vielä pako­lais- ja tur­va­paikkapoli­ti­ik­ka, niin lop­putu­lok­se­na olisi juuri täl­lainen hal­lit­se­ma­ton kasain­vael­lus. Sen sijaan ainakin osal­la itsenäis­es­ti toimivil­la mail­la on ollut halua ja kykyä hillitä tätä muut­toli­iket­tä ja hyvä niin.

        Ja joidenkin hoke­ma taakan­jako ei ole asi­aan mikään ratkaisu. Kun puhutaan kym­menistä miljoon­ista ihmi­sistä, niin se on todel­la paljon 446 miljoo­nan asukkaan EU:lle, vaik­ka tuli­joi­ta yritet­täisi­in jakaa miten hyvän­sä eri EU-mai­hin. Näin etenkin, kun tiede­tään jo aiem­min tullei­den perus­teel­la työl­listymisen jäävän ver­rat­en heikok­si ja sitä myötä hyv­in­voin­ti­val­tios­sa kus­tan­nusten nou­se­van varsin korkeik­si. Ja päälle tulee muut inte­graa­tio-ongel­matkin, joista Ruot­sista esimerkik­si alkaa tulle vähitellen Suomeenkin jo hie­man uutisia.

    2. “Bushin sodat” aloit­ti Al Quai­da ja muut jihadis­ti­jär­jestöt ter­ror­is­ti­hyökkäyk­sil­la USAs­sa ja myös Euroopas­sa, jopa Venäjäl­lä, jois­sa mon­ta tuhat­ta sivi­il­iä menehtyi.

      Aikaisem­min­han Venäjä tuki län­si­mai­ta Afghanistanis­sa anta­malal esim lento­kent­tiä käyt­töön mut­ta sit­tem­min lähti omille teilleen hyökkäämäl­lä Ukrainaan sekä osal­lis­tu­man­na oppo­si­tion kuk­istamiseen Syyr­i­as­sa vähän kyseenalaisin keinoin.

      1. Syy mik­si Venäjä syysku­un 11. isku­jen jäl­keen tuki Yhdys­val­to­ja Al-Qaidan vas­taises­sa oper­aa­tiois­sa Afgan­istanis­sa anta­mal­la logis­tista tukea joh­tui yksinker­tais­es­ti siitä että Venäjä pelkäsi tuol­loin että Al-Qai­da suorit­taisi näyt­tävän iskun Mosko­vas­sa joka olisi vas­taa­van­lainen kuin WTC tornien iskut New Yorkissa 2001. Venäjäl­lä on ollut aina 1990-luvul­ta asti noin 25 000 pysy­iä joukko­ja Tadziskistanin etelära­jal­la eli Afgan­istanin rajalla.Tarkoitus on pitää laiton­ta maa­han­muut­toa Kes­ki-Aasi­as­ta kuris­sa (Venäjäl­lä asuu miljoo­nia keski­aasialaisia maa­han­muut­ta­jia enti­sista neu­vos­to­val­tioista) ja kon­trol­loi­da myös Afgan­istanista ole­vaa oop­i­u­min salakul­je­tus­ta. Mik­si sit­ten Venäjä muut­ti tak­ti­ikkaa oli yksinker­tais­es­ti se että kun Al-Qai­da saati­in mata­lak­si muun muas­sa sala­murhaa­mal­la Osama Bin Laden niin alku­peräi­nen tavoite olikin toteu­tunut kos­ka uusi vas­tus­ta­ja tuli näyt­tämölle eli ISIS. ISIS:istä ei ole vielä kuk­istet­tu. Sil­lä on solu­ja Afrikas­sa ja Filippiineillä.

      2. Ara­bikeväässä kyl­läkin Yhdys­val­lat näki tilaisu­u­den pois­taa Venäjään päin kallel­laan ole­vat ara­bidik­taat­torit. Tun­ne­tu­in seu­rauksin, en usko että perus­libyalainen (sic!) on tyy­tyväi­nen olo­jen muu­tok­seen. Onni onnet­to­muudess­sa että val­lan­vai­h­to epäon­nis­tui Syyr­i­as­sa ja jul­ma dik­taat­tori al-Assad sai pitää maansa eikä kali­faat­ti saanut hal­tu­un­sa maan asei­ta ja resursseja.

        Oba­ma muuten itse nimeää suurim­mak­si virheek­seen Gaddafin kaatamisen ilman mitään suun­nitel­maa mitä tilalle. Irakissa sen­tään Bush yrit­ti isoil­la resurs­seil­la nation buildin­gia. Tun­ne­tu­in seurauksin.

        Euroopalle olisi ollut kohtu­ullista että Libyan kaaok­sen aiheut­tanut Yhdys­val­lat olisi ottanut ara­bikevään pako­laisia mut­ta jopa Oba­man hallinto kieltäy­tyi osal­lis­tu­mas­ta tähän mil­lään tavalla.

      3. Eli jos suo­ma­lainen ter­ror­isti tek­isi iskun Venäjäl­lä, tämä antaisi Venäjälle oikeu­den hyökätä Suomeen ja miehit­tää maa? Vai olisiko jotenkin ihan eri asia?

  4. Osmo hyvä,
    entisenä pedant­ti­na opet­ta­jana min­ua häir­it­see hyvis­sä kir­joituk­sis­sasi näp­päin­virhei­den lisään­tyvä osu­us. Eikö pal­stalle­si voi mitenkään asen­taa automaat­tista spel­liä. Minä kun tätä kir­joi­tan, niin suomen kie­len spel­li toimii, kos­ka tuo vierasperäi­nen sana on alle­vi­ivat­tu punaisel­la. Vai etkö vain ehdi kor­ja­ta virheitäsi.

  5. Pako­lais­sopimuk­sen uusimisen kaiketi estää se, että minkään­lais­es­ta uud­es­ta sopimuk­ses­ta ei päästäisi yhteisym­mär­ryk­seen. Eihän edes Euroopan union­i­maat ole samaa mieltä maa­han­muut­toa­sioista vaan päin­vas­toin jyrkästi eri mieltä.

    1. Rohkeaa ja johdon­mukaista olisi irti­sanoutua sopimuk­ses­ta ja tar­jo­ta ehdo­tus uudek­si sopimuk­sek­si. Nyt useimpi­en val­tioiden toim­inta on raukka­maista ja epäjo­hdon­mukaista, kaksi­naa­maista ja tekopyhää.

  6. Mietin samaa, että hyvä vai­h­toe­hto olisi YK:n ylläpitämät pako­laisleir­it, joista tuli­joi­ta voidaan jol­lain taval­la tas­a­puolisem­min vali­ta ja aut­taa. Mietin, että käykö siinä niin, että näistä pako­laisleireistä tulisi pysyviä ”kylämäisiä” asuin­paikko­ja, jois­sa syn­nytään ja kuol­laan, jos koskaan ei tule val­i­tuk­si? Toisaal­ta olo siel­lä pitäisi olla inhimil­listä, ruokaa ja ensi­a­pua, ehkä pien­tä koulu­tus­ta lap­sille, toisaal­ta sen ver­ran väli­aikaisen ja epämiel­lyt­tävän oloista, että sinne siir­ty­isi todel­lista hätää kär­siviä pako­laisia eikä parem­paa elämää havit­tele­via siir­to­laisia. Rajalle tule­vat isot pako­laisvir­rat tulisi sit­ten jotenkin siirtää näille leireille, jot­ta härskit ihmissalakul­jet­ta­jat eivät enää kykenisi hyö­tymään tois­t­en epä­toivos­ta. Kos­ka rajalle pääsy tarkoit­taisi aina lop­ul­ta leir­ille siirtämistä niin ei ole halu­ja tur­vau­tua salakul­jet­ta­jan palvelui­hin. En tiedä onko tämä aivan kauhean epäin­himilli­nen idea, var­maan poikkeuk­sia voi tehdä, mut­ta tosi­aan nykyi­nen käytän­tö myös on varsin epäin­himilli­nen ja epäloogi­nen. Kauhei­ta tari­noi­ta saa lukea.

    1. Tämä on nähdäk­seni se paras tun­net­tu idea. Sitä on tar­jon­nut muun muas­sa Oxfordin yliopis­ton pro­fes­sori, kehi­tyspoli­ti­ikan asiantun­ti­ja Paul Col­lier kevääl­lä 2015. Helsin­gin Sanomatkin her­raa sil­loin haastatteli. 

      Oleel­lista on sanoa ääneen se, että tässä ide­as­sa rajalle tai maa­han tule­val­la ei ole oikeut­ta tur­va­paikka­hake­muk­sen tutk­in­taan, vaan tuli­ja vain toimite­taan pako­laisleir­ille. Näin todel­lakin vain hädäalaiset lähtevät liik­keelle, muil­la ei kan­nustet­ta ole. Välimereen hukku­miset lop­pu­vat. Rek­ka-autoi­hin ei enää tuke­hdu­ta. Apu maail­man hädä­nalaisille kohden­net­taan tehokkaam­min ja yhdenvertaisemmin.

      On kysyt­tävä, mik­si tähän ehdo­tuk­seen ei ole tar­tut­tu. Mik­si YK:n pako­laisjär­jestö on vas­tus­tanut sitä (jos ei suo­raan, niin kuitenkin lausunut muu­toin sen suun­tais­es­ti). Olisi suo­ras­taan nimet­tävä poli­itiko­ja ja mui­ta val­lankäyt­täjiä, jot­ka ovat kan­nat­ta­neet epäjo­hdon­mukaista poli­ti­ikkaa mielu­um­min kuin johdon­mukaista poli­ti­ikkaa. On saatet­ta­va näitä henkilöitä poli­it­tiseen vas­tu­useen. Tätä ei ole vielä laa­jas­sa mitas­sa vieläkään tehty.

      1. Aika ajatel­la kirjoitti:

        “Oleel­lista on sanoa ääneen se, että tässä ide­as­sa rajalle tai maa­han tule­val­la ei ole oikeut­ta tur­va­paikka­hake­muk­sen tutk­in­taan, vaan tuli­ja vain toimite­taan pako­laisleir­ille. … On kysyt­tävä, mik­si tähän ehdo­tuk­seen ei ole tar­tut­tu. Mik­si YK:n pako­laisjär­jestö on vas­tus­tanut sitä (jos ei suo­raan, niin kuitenkin lausunut muu­toin sen suuntaisesti).”

        Yksi syy voi olla YK:n his­to­ri­as­sa. Vuosi­na 1946–1948 lähi-idässä käy­dyn sisäl­lis­so­dan aikana YK:n arvion mukaan noin 0,7 miljoon­aa Palesti­inas­sa asunut­ta lähti alueelta pako­laisek­si. Nykyään Palesti­inan pako­laisik­si tilas­toitu­ja on jo läh­es 6 miljoon­aa. Mon­et pako­laiset jäivät aikoinaan pako­laisleireille asumaan ja inte­groimat­ta osak­si lähi­maid­en väestöä, ja vaille niiden nor­maale­ja kansalaisoikeuk­sia. Palesti­inan pako­lais­statuk­ses­ta tuli sit­tem­min tietyis­sä asiois­sa etuoikeutet­tu sta­tus. Siihen liit­tyy mah­dol­lisu­us saa­da YK:n eri­ty­is­tukea, jota mak­se­taan yhä. Jos esimerkik­si lapsel­la yksi kahdek­sas­ta tai yksi kuud­esta­toista esi­van­hem­mas­ta on läht­enyt Palesti­inan alueelta 1940-luvul­la pako­laisek­si, voi tämä lap­si saa­da tuon statuk­sen. Samoin sen voi saa­da, jos on itse adop­toitu tai joku esi­van­hem­mista on adop­toitu sel­l­aisen suku­laisen per­heeseen, joka on ollut suo­raan alenevas­sa polves­sa 1940-luvul­la pako­laisek­si lähteinei­den jälkeläinen.

        Kun pako­lais­statuk­sen saami­nen on raken­net­tu periy­tyväk­si ja adop­tion myötäkin siir­tyväk­si, pako­lais­ten määrä kas­vaa jatku­vasti ajan edetessä. UNRWA:n mukaisen pako­lais­statuk­sen ilmeis­es­ti voi saa­da, vaik­ka ei asu­isi pako­laisleir­il­lä, vaan saisi jälkeläisen Suomes­sa tai adop­toisi vaik­ka kiinalaisen lapsen Suomes­sa. Jos samaan tapaan las­ket­taisi­in vaikka­pa Kar­jalas­ta pakoon läht­e­neet, heitäkin olisi var­maan jo joitain miljoo­nia, mut­ta ei niin lasketa.

        YK eikä mikään val­tio halua enää toteut­taa sel­l­aisia pako­laisleire­jä, ja sel­l­aisia pako­lais­sta­tus­mall­e­ja, joi­hin pää­tyvien jälkeläi­sistä voisi tul­la sukupolvi toisen­sa jäl­keen pako­lais­statuk­sen saavia. Enää YK:ssakaan pako­laisia ei halu­ta pitkäaikaises­ti pako­laisleireille asumaan, vaan tavoit­teena on inte­groi­da pako­laiset paikallisi­in yhteiskun­ti­in niin, ettei pako­laisu­us ylisukupolvistu.

        Itsekään tiedä, miten Palesti­inan pako­laiskysymyk­sen kanssa pitäisi toimia tilanteessa, jos­sa vuosi vuodelta pako­lais­statuk­sen omaavia on yhä enem­män ja enem­män, ja yhteen­sä moninker­taisek­si kuin pakoon aikanaan läht­eneitä. Mut­ta siinä käsi­tyk­sessä olen, että mikään maa ei nykyään halua alueelleen sel­l­aisia pitkäaikaisia pako­laisleire­jä, joiden asukkaat eivät inte­groidu osak­si yhteiskun­taan. Pako­laisleir­iä ei voi tehdä esim. EU:n ulko­ra­jan ulkop­uolelle lähelle EU-rajaa, ajatuk­sel­la, että joku muu saisi alueelleen pako­laisleirin, kos­ka käytän­nössä juuri mikään val­tio ei halua sel­l­aisia pako­laisleire­jä oma­lle alueelleen, joista voisi tul­la pitkäikäisiä, kuten vaikka­pa yli 100-vuotisia.

        Pako­laisongel­mat on syytä nykyään pyrk­iä ratkaise­maan uusia pako­laisleire­jä perustamatta.

      2. Var­mas­tikaan ei halut­taisi, että pako­laisu­us olisi periy­tyvää. Ja var­masti moni halu­aisi, että pako­laiset voisi­vat inte­groitua ympäröivään yhteiskun­taan. Nämä ovat kuitenkin vain toiveita. 

        Toivo­muk­sia ei olisi pitänyt lähteä väk­isin toteut­ta­maan pun­nit­se­mat­ta kaikkia hait­to­ja, jota väk­isin yrit­tämis­es­tä aiheutuu. Olisi pitänyt ymmärtää, että hai­tat ovat hyö­tyjä suurem­pia. YK:n pako­laisjär­jestön pitäisi luop­ua haitallis­es­ta poli­ti­ikas­taan, jos­ta Välimereen hukku­miset, kuor­ma-autoi­hin tuke­htu­miset ja kylmi­in vuoris­toi­hin ja met­si­in mene­htymiset ovat vain esimerkkejä. 

        Pitää hyväksyä, että 60 miljoon­aa pako­laista ei voi uud­is­as­ut­taa län­si­mai­hin. Pitää kysyä, miten rajal­l­lisil­la resurs­seil­la aute­taan tehokkaim­min ja hädä­nalaisia yhden­ver­tais­es­ti kohdellen. YK:n pako­laisjär­jestö ei ole näin tehnyt – se on hoi­tanut asiansa huonosti.

    2. YK ei nyky­muo­dos­saan pysty toim­i­maan täl­lais­ten leirien ylläpitäjinä vaan kunkin maan vira­nomaiset hoitakoot ne. YK val­vokoot sit­ten että sään­töjä noudatetaan.
      Valko-Venäjän ja EU-naa­purei­den rajaki­is­tas­sa on kak­si mah­dol­lista ratkaisua: Joko Valko-Venäjä antaa perik­si ja palaut­taa siir­to­laiset takaisin lähtö­mai­hin­sa. Tai Puo­la avaa rajan ja siirtää siir­to­laiset oma­lle leir­ille, aloit­taa tur­va­paikkakäsit­te­lyn pikamenet­te­lyn ja palaut­taa aiheet­tomat yrit­täjät lähtömaihinsa.
      Mikä on sit­ten lähtö­maid­en esim Irakin rooli jää epä­selväk­si. Halaua­vatko he päästä eroon yli­jäämäih­mi­sistä? Irakil­la on öljyä jos­ta muut mak­sa­vat kovan hin­nan. Jos ei sil­lä pystytä jär­jestämään oman maan asioi­ta kun­toon niin jo on kumma?
      Ajatel­laan tois­in­päin: mitä Irakin hal­li­tus tek­isi jos hei­dän rajalle tulisi kym­meniä­tuhan­sia euroop­palaisia jot­ka ovat kyl­lästyneet elämään köy­hästi omis­sa mais­saan? Esim niitä joiden mielestä ben­sa koti­maas­sa mak­saa liikaa. Ottaisiko Irak hei­dät asumaan täy­del­lä ylläpidolla?

      1. “Esim niitä joiden mielestä ben­sa koti­maas­sa mak­saa liikaa. Ottaisiko Irak hei­dät asumaan täy­del­lä ylläpidolla?”

        Ote­taan todel­li­nen tilanne. Jokainen suo­ma­lainen nuorim­ies pystyi hake­maan euroopas­ta tur­va­paikkaa 2000- luvun alkupuolel­la asevelvol­lisu­u­den epä­tasa-arvoon vedoten. Ja saa­maan sel­l­aisen tois­si­jaisen suo­jelun perus­teel­la. Tilanne jatkui pitkään, mut­ta lop­ul­ta suo­mi muut­ti lakia ja kohtelee nyt eri uskon­tokun­tia tasa-arvois­es­ti. Ja lait­taa yhden uskon­tokun­nan jäsenet taas vanki­laan vakau­muk­sen johdosta. 

        Ja kuin­ka mon­ta tur­va­paikan hak­i­jaa Suomes­ta lähti tämän joh­dos­ta? Yksi. Aika vähän se vai­h­toe­hto kiinnosti.

  7. Stadist: “Eli jos suo­ma­lainen ter­ror­isti tek­isi iskun Venäjäl­lä, tämä antaisi Venäjälle oikeu­den hyökätä Suomeen ja miehit­tää maa? Vai olisiko jotenkin ihan eri asia?”
    Jos suo­ma­laiset ter­ror­isoisi­vat jatku­vasti Venäjää aiheut­taen tuhan­sien sivi­ilin kuole­man niin Venäjä kyl­lä ryhty­isi toimen­piteisi­in anta­mal­la kur­in­palau­tus­ta vähem­män rauhanomaisin keinoin. Joko YK:n oikeudel­la tai ilman. Nyt se on valitet­tavasti toisin päin, Venäjä ter­ror­isoi länt­tä ja län­nen on vain kärsittävä.

    Sitä­pait­si Irakhan oli omin nokki­neen miehit­tänyt Kuwait­in jo 1990, jos­ta tosin ajet­ti­in pois. Ei USA tai Israel ole sylli­nen kaikki­in lähi-idän soti­in vaan kyl­lä jihadis­tit ja kiihkomieliset ara­bi­val­lat ovat aloittaneet.

    1. ON kai viral­lis­es­tikin todet­tu, että ter­ror­isti-iskut Yhdys­val­oi­hin oli­vat val­heell­nen tekosyy hyökätä Iraki­in. Irakil­la ei ollut niiden kansa mitään tekemistä.

      1. Syysku­un 11. iskut eivät olleet tekosyyy hyökätä Iraki­in. Tekosyy tuli siinä kun Yhdys­val­lat oli yrit­tänyt epä­toivois­es­ti etsiä koko 1990-luvun todis­tei­ta siitä että Sad­dam Hus­seinil­la on joukko­tuhoa­sei­ta kos­ka täl­läisiä merkke­jä kemi­al­li­sista aseista oli havait­tu Per­sian­lah­den sodas­sa 1991. Niitä kyl­lä ei mis­sään kohtaa löy­tynyt edes sil­loin kun Iraki­in hyökät­ti­in 2003.

        Edes­men­nyt ulko­min­is­teri Col­in Pow­ell jopa tote­si myöhem­min lähdet­tyä Bush nuorem­man hallinnos­ta että hän sai väärää tieduste­lu­ti­etoa ulko­min­is­ter­iöön CIA:lta. Ne jot­ka tiesivät että tieto oli virheel­listä eli CIA johto sekä vara­pres­i­dent­ti Cheney ja puo­lus­tus­min­is­teri Rums­feld sekä pres­i­dent­ti Bush nuorem­pi. Pow­ell tote­si myöhem­min että hän­tä käytet­ti­in harhaut­ta­maan YK täl­lä virheel­lisel­lä tiedol­la joka oli väären­net­ty. Pow­ell tote­si tämän lähdet­tyä 2004 Bush nuorem­man hallinnosta. 

        Kun Pow­ell oli itse Yhdys­val­tain maavoimien ken­raali 1990-luvul­la hän oli mukana Kuwait­in vapau­tuk­ses­sa mut­ta tuol­loin pres­i­dent­ti Bush van­hempi päät­ti olla hyökkämät­tä Bag­dadi­in kos­ka tiesi että se on miehi­tys joka ei pää­ty mil­loinkaan kos­ka kor­vaavaa hallintoa ei pys­tetä tuos­ta vaan. Tuon ajan henkeä kuvaa mon­en ihmisen kysymys joka esitet­ti­in Pow­ellille mon­es­sa yhtey­dessä koko 1990-luvul­la “Mik­si ette hyökän­neet Bag­dadi­in vuon­na 1991”. Ennen kuole­maansa Pow­ell tote­si että kysymyk­sen luonne oli muut­tunut 2000-luvul­la seu­raavak­si Mik­si te hyökkäsitte Bag­dadi­in vuon­na 2003”.

    2. Per­sian­lah­den sodan alus­sa tam­miku­us­sa 1991 Irak yrit­ti viedä koko sodan Israeli­in kun Irak ampui neu­vos­to­valmis­teisil­lä Scud ohjuk­sil­la 42 raket­tia Israeli­in suurimpii kaupunkei­hin Haifaan ja Tel Avivi­in jos­sa kuoli 74 israelilaista sivi­il­iä ja tuhou­tui 4100 raken­nus­ta. Tämä toimen­pide ei aiheut­tanut sitä että Israel olisi kostanut Irakille vaan Israel ei reagoin­ut tähän Irakin ohjus-isku­un. Tosin Yhdys­val­lat toimit­ti Israelille MIM-104 Patri­ot-ohjuk­sia ilma­puo­lus­tuk­sen tueksi.

  8. On ikävää, että tässä asi­as­sa on äänessä ne, joil­la ei ole mitään osaamista tai käsi­tys­tä asi­as­ta. Sik­si taidan lähteä kom­men­toimaan jokaista kap­palet­ta tässä kirjoituksessa.

    Aloite­taan tästä:

    “Vai­moni suvun lähipi­iri­in kuu­lui inker­iläi­nen Suomen puolel­la tais­tel­lut Man­ner­heim ristin ritari, jota olisi sodan jäl­keen odot­tanut palau­tus Neu­vos­toli­it­toon ja var­ma teloi­tus maan­pet­tu­ri­na. Oli vält­tämätön­tä, että hän pääsi pak­en­e­maan Suomes­ta muualle turvaan.”

    Ensin­näkin. Se, että lähti pako­laisek­si Suomes­ta ei ole riip­pu­vainen mil­lään taval­la sen kanssa, mitä Suo­mi tekee. Tästä maas­ta saa lähteä. Se on meil­lä jokaisen oikeus. Tätä oikeut­ta yritet­ti­in polkea koro­nan var­jol­la, mut­ta pian ymmär­ret­ti­in, että se ei vaan käy. Saat­te toden­näköis­es­ti syyt­tää min­ua siitä, että tämä per­seily lop­pui nopeasti. Sen ver­ran pain­okkaasti läh­estyin oikei­ta ihmisiä tässä asiassa.

    Palataan kom­men­toitavaan asi­aan henkilö­ta­sol­la. Suomes­ta pako­laisik­si läht­e­neet NL taus­taiset, inker­iläiset marskin ritar­it. Näitähän on siis kokon­aista yksi henkilö eli Antti Valle­bro (ent. Vorho). Tuli pako­laise­na Suomeen 1930- luvun alus­sa ja lähti Punaisen Valpon uhan vuok­si Ruot­si­in ‑45. Valle­bro eli lop­puelämän Ruot­sis­sa puuseppänä. 

    Seu­raavak­si vähän lisää tästä pako­laisu­ud­es­ta. Ruot­si teki hal­li­tus­ta­sol­la päätök­sen karkot­taa kaik­ki Suomes­ta tulleet Suo­ma­laiset sota­pako­laiset syysku­us­sa ‑46. Tässä vai­heessa mei­dän toinen NL taus­tainen marskin ritarimme eli Mikko Pöl­lä pak­eni Ruot­sista Venezue­laan. Hänen etni­nen taus­ta oli Suo­ma­lainen eikä inker­iläi­nen. Molem­mat NL taus­taiset marskin ritar­it oli­vat Suomes­sa ongelmis­sa Punaisen Valpon vuok­si ja pak­eni­vat sik­si Ruot­si­in. Pöl­lä jou­tui pak­en­e­maan ruot­sista, kos­ka oli siel­lä pako­laise­na, jot­ka Ruot­si olisi palaut­tanut. Valle­bro ei käsit­tääk­seni ollut Ruot­sis­sa pako­lais-statuk­sel­la, joten hän pystyi jatka­maan elämään­sä Ruot­sis­sa. Siir­to­lainen. Maa­han­muut­ta­ja. Finnjäävlare? Kor­jaa Ode toki, jos olen väärässä vaimosi suku­laisen suhteen. 

    Joka tapauk­ses­sa. Puhumme siis tässä yhtey­dessä yhdestä ihmis­es­tä, joka oli tul­lut Suomeen pako­laise­na ja täältä Ruot­si­in lähdet­tyään vält­ti pako­laisu­ud­es­ta johtu­vat ongel­mat, kos­ka ei ollut Ruot­si­in paet­tuaan pako­lainen. Toki poli­ti­ikkaa tehdään yksit­täis­ten tapausten perus­teel­la ja joskus ne esimerk­it nos­ta­vat esille oikei­ta ongelmia. Joskus taas ne yksit­täistapauk­set ovat tämän kaltaisia. Ei juurikaan tuo lisäar­voa asi­aan, mut­ta on mukavia yksit­täisiä tari­noi­ta ihmi­sistä, jot­ka ovat selvin­neet, kun maail­ma myrskyää.

    Kun aloitet­ti­in his­to­ri­as­ta ja ollaan käsitel­ty näitä his­to­ri­al­lisia tapah­tu­mia pako­laisu­ud­es­ta, niin jatke­taan sil­lä lin­jal­la. Suomeen tuli aika reilusti neu­vostopako­laisia kom­mu­nis­tisen val­lanku­mouk­sen jäl­keen. Suo­mi suh­tau­tui tuli­joi­hin todel­la nihkeästi. 1920- luvul­la sai Suomes­sa kansalaisu­u­den äidin mukaan ja jos äidil­lä ei ollut kansalaisu­ut­ta, niin ei sitä tul­lut lap­sillekaan. Ei, vaik­ka isä olisi ollut Suo­ma­lainen. Suomes­sa oli jonkin ver­ran porukkaa, joka oli Suomes­sa syn­tynyt­tä ja koko elämän­sä Suomes­sa elänyt­tä. Silti kansalaisu­us oli: ”ei minkään maan kansalainen.” Vielä 1980- luvul­la oli Suomes­sa ihmisiä, joiden tiedois­sa luki ”entisen venäjän eikä minkään muun maan kansalainen”. Tai ”entisen keis­arin ala­mainen, ei minkään maan kansalainen”. Sel­l­aista se oli. Koko elämän­sä sai asua ja elää Suomes­sa saa­mat­ta kansalaisu­ut­ta. Kun­non per­seilyä Suomen val­ti­ol­ta. Tässä esimerkissä ei ole kyse yksit­täistapauk­sista, vaan tämä kos­ket­taa huo­mat­tavasti suurem­paa osaa väestöstä. Kaikkia niitä, joil­la ei ollut riit­tävää sta­tus­ta, mut­ta jot­ka pak­eni­vat kommunismia. 

    His­to­ria on hyvä tun­tea myös maa­han­muu­ton osalta. Suomen aal­lon­po­h­ja mamu­jen suh­teen oli vuodessa 1990. Koskaan sitä ennen eikä sen jäl­keen ole Suomes­sa ollut niin vähäistä määrää mamu­ja. Vuosi 1990 ei tain­nut olla Suomelle muutenkaan hyvä vuosi.

    1. Arv­a­sit oikein, kyseessä oli Mikko Pöl­lä, mut­ta kyl­lä hän oli inker­iläi­nen. Kaikik inker­iläiset ovat etnisiä suomalaisia.

      1. Myös 1920-luvul­la Suomes­sa oli saman­lainen palu­umuut­ta­ja-ohjel­ma inker­iläisille kuin sit­ten 1990-luvun alus­sa uudelleen otet­tuna käyt­töön. Tuol­loin 1920-luvul­la Suomes­sa ei käytet­ty ter­miä palu­umuut­ta­ja inker­iläi­sistä vaan heimokansan jäsen johon kuu­lui inker­iläis­ten lisäk­si myös itäkarjalaiset.

      2. Anne­tu­il­la tiedoil­la päät­telin, että kyseessä olisi ollut Antti Valle­bro, sil­lä hänet on mainit­tu ain­oak­si NL-taus­taisek­si, inker­iläisek­si marskin ritariksi. 

        Mikko Pöl­lä on usein mainit­tu Suo­ma­laisek­si, vaik­ka on syn­tynyt Inker­in­maal­la ja hän on siis samoin NL:n kansalainen. 

        Kol­mat­ta vai­h­toe­htoa ei ole. Tuos­sa oli molem­mat mah­dol­liset mainittu.

        Inker­iläi­sistä, kar­jalai­sista, vep­säläi­sistä, venäläi­sistä, ruseista, ruot­salai­sista, hur­reista ja suo­ma­laista en kuitenkaan lähde väit­telemään. Olen sitä mieltä, että ihmi­nen saa itse määrit­tää sen, mihin lokeroon itsen­sä pistää. Mikolle kaik­ki kun­nia Suomen puo­lus­tamis­es­ta impe­ri­al­ista rois­to­val­tio­ta kohtaan. Kun­nia myös niille Neu­vos­toli­iton val­tion uhreille, jot­ka jou­tu­i­v­at vastapuolelle turhas­sa ja jul­mas­sa sodassa. 

        Kom­mu­nis­min kaa­tu­mis­es­ta ja fasis­min kuk­istu­mis­es­ta alkaa ole­maan liian kauan. Se näkyy esim. siinä, että gen­even pako­lais­sopimus­ta vas­tuste­taan pelkästään sen vuok­si, että kah­den paska­mais­es­ti käyt­täy­tyvän val­tion­jo­hdon höykkyyt­tämänä saadaan aikaisek­si kri­isi palele­vista Irak­i­lai­sista. Siel­lä pitäisi oikeasti olla suju­va toim­inta­malli sille, että tuli­jat ruok­i­taan ja tar­jo­taan suo­ja. Tämän jäl­keen voi sit­ten miet­tiä, mitä ihmettä he tekevät puo­lalaises­sa perämetsässä.

      3. Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaara lle tuo­hon (25.11.2021 10:56) ter­vey­den­huol­lon vaiku­tuk­si­in ulko­suo­ma­lais­ten kohdal­la. Eikö sekin tek­i­jä ole myös oleelli­nen asia saako ter­vey­den­huol­lon palvelu­ja Suomes­sa että kir­joil­la Suomes­sa ? Tiedän monia ulko­suo­ma­laisia jot­ka asu­vat tal­vet Espan­jas­sa mut­ta tule­vat Suomeen sil­loin täl­löin talvel­la mikäli tarvit­se­vat käy­dä lääkäris­sä. Tässä kohtaa lääkärin käyn­ti tarkoit­taa eri­tys­lääkäriä kos­ka kyseessä on hyvin van­hoista ihmi­sistä. Eikö tuo ter­vey­den­huol­lon palvelu­iden saan­ti riipu myös siitä mis­sä maas­sa ihmi­nen on viral­lis­es­ti kir­joil­la. EU mais­sa palvelu on kaikille samaa riip­pumat­ta mis­sä päin ihmi­nen asuu mut­ta moni ulko­suo­ma­lainen asuu EU/ETA maid­en ulkopuolella.

    2. Riip­puen siitä hakiko Mikko Pöl­lä ja Antti Vorho tur­va­paikkaa Ruot­sista oli oleskelun peruste­lut. Tuo­hon aikaan kun Antti Vorho ja Mikko Pöl­lä muut­ti­vat Ruot­si­in ei ollut vielä Pohjo­is­maista pas­si­u­nio­nia vaan se tuli voimaan vas­ta vuon­na 1951. Syy mik­si moni suo­ma­lainen korkea arvoinen upseeri pak­eni Ruot­sista Venezue­laan oli se että aika moni Etelä-Amerikan val­tio kuten Venezuela ei luovu­ta ihmisiä takaisin lähtö­maa­hansa. Myös täl­lä het­kel­lä moni val­tio Lati­nalaises­sa Amerikas­sa ei luovu­ta ihmisiä lähtö­maa­han ei muuten edes Yhdysvaltoihin.

    3. Tietääk­seni ns Nansen-pas­sil­la oleskelleet oli­vat kyl­lä oikeutet­tu­ja hake­maan jos­sain aikavälil­lä Suomen kansalaisu­ut­ta mut­ta kieli­taito oli toden­näköis­es­ti esteenä. Kun Suomen kansalaisu­u­den yksi kri­teeri kielikoe niin hake­mus van­hempana iäl­lä ei ole motivoin­ut. Suo­mi ei ole ain­oa Euroopan maa joka vaatii kielikoet­ta sen vaatii muun muas­sa Sak­sa (jos­sa on myös palu­umuut­to-ohjel­man entisen Neu­vos­toli­iton alueel­la asuville etnisille saksalaisille.

    4. Itse asi­as­sa 1920- luvul­la oli enem­män maa­han­muut­ta­jia kuin oli Suomes­sa 1990-luvul­la. Tästä ajan­jak­sos­ta on kir­joitet­tu kak­si hyvää tietokir­jaa jot­ka käsit­televät maa­han­muut­toa Suomeen vuosi­na 1812–1972. Teok­sen nimi on Ulko­maalaiset Suomes­sa 1812–1972 (East-West Books 2008) ja Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka Suomes­sa 1812–1972 (East-West Books 2008). Syy mik­si 1990-luvul­la oli katuku­vas­sa vähem­män ulko­maalaisia oli pitkä hil­jainen aikakausi 1950-luvun alus­ta 1980-luvun lopp­pu­un. Kään­neko­h­ta oli 1990-luvun alus­sa Suomeen tul­lut tur­va­paikan­hak­i­joiden ja pako­lais­ten määrä entis­es­tä Neu­vos­toli­itos­ta joka oli tuol­loin suur­in­pia lukumääriä sit­ten sotien jälkeen.

      1. Suo­mi palaut­ti kaik­ki Neu­vos­toli­itos­ta pakoon yrit­täneet 1945–1990 jos jäivät kiin­ni Suomen puolel­la. Se oli YYA ‑sopimuk­sen sanele­ma pakko. Sik­si kaik­ki yrit­tivät salaa päästä Ruot­si­in etteivät jou­tu­isi Suomen vira­nomais­ten kanssa tekemisi­in. Eihän niitä tuli­joi­ta hirveän paljon olisi ollut kos­ka valvon­ta rajal­la Neu­vos­toli­itossa oli tiukkaa ja mah­dol­lisia reit­te­jä vähän. Useimpi­en kohdal­la oli kyse ns parem­mas­ta väestä jot­ka oli­vat työ­matkalla, urheile­mas­sa tai esi­in­tyv­inä taiteil­i­joina Suomes­sa, osti­vat laivalipun Ruot­si­in ja kato­si­vat. Niiltä muu­tamil­ta taval­lisil­ta duunareil­ta jot­ka pää­sivät maara­jan yli Suomeen asti puut­tui rahaa, kart­to­ja ja kieli­taitoa että oli­si­vat päässeet Ruot­si­in asti. Suo­ma­laisia jot­ka aut­toi­vat loikkare­i­ta esim tar­joa­mal­la autokyyte­jä ran­gais­ti­in oikeudessa eli aut­tamishalu oli varsin vähäistä. Etenkin rajaseudun ihmisiä varoitet­ti­in aut­ta­mas­ta loikkareita.
        Sitä en tiedä mitä tapah­tui muista itäblokin maista Suomeen paen­neil­la. Se on tiedos­sa että suo­ma­laiset lai­vat poimi­vat sil­loin täl­löin Itä-Sak­sas­ta kumiveneil­lä paen­nei­ta mut­ta sai­vatko he tur­va­paikan Suomes­ta vai pääsvätkö he jatka­maan län­teen vai palautet­ti­inko hei­dät en tiedä.

    5. Todel­li­nen syy mik­si moni korkea-arvoinen upseeri lähti Suomes­ta pako­laisi­na (muun muas­sa pääasekätk­i­jät, venäläiset valkoiset emi­gan­tit ja inker­iläiset loikkar­it jot­ka oli­vat teknis­es­ti Neu­vos­toli­iton kansalaisia sekä sodan aikana soti­lastiedustelus­sa ja Val­pos­sa työsken­telleet henkilöt) ensin Ruot­si­in jos­ta sit­ten pää­tyivät myöhem­min mui­hin Euroopan mai­hin ja myös Amerikan man­tereelle (sekä Pohjois-Amerikkaan että Etelä-Amerikkaan) johtuu yksinker­tais­es­ti siitä että hei­dän pelkona oli karko­tus Neu­vos­toli­it­toon . Näin esimerkik­si kävi ns. Leinon vangeille joista 11 oli Suomen kansalaisia. Mik­si Ruot­si ilmoit­ti että näi­den ihmis­ten on pois­tut­ta­va Ruot­sista 1946 hyvinkin nopeasti joh­tui siitä että Suomes­sa oli vielä Valvon­takomis­sio . Kyl­lä nämä Soin­in­vaaran otta­mat esimerk­it kuten Mikko Pöl­lä oli­vat pako­laisia Ruot­sis­sa ja myöhem­min Amerikas­sa . Myöhem­min he tuli­vat Suomeen kun olo­suh­teet oli­vat rauhoituneet tämä tapah­tui 1960-luvul­la ja viimeistään 1970-luvulla. 

      Se että pois­tuu maas­ta oli moti­ivi mikä hyvän­sä on aivan eri asia sit­ten jos saa­puu johonkin toiseen maa­han joka voi myös olla vas­taan­ot­ta­mat­ta henkilöä vaik­ka hän olisi henkilöko­htais­es­ti vaarassa. 

      Tuol­loin 1940-luvun lop­ul­la ei ollut vielä pohjo­is­maid­en välil­lä yhteisiä työ­markki­noi­ta tai pas­si­u­nio­nia. Ruot­si­in tarvit­si Suomen kansalainen viisum­in vuosi­na 1939–1946. Ruot­si poisti viisu­mi pakon Suomen kansalaisil­ta vuon­na 1946.

    6. Raja-Erkille kysymys hänen kom­ment­ti­in (27.11.2021 11:17) “Ei ole mitenkään suuri ihme, että tur­va­paikan­hak­i­jal­la olisi ollut eu- viisu­mi jo aiem­min. Korona-aikana on tul­lut vas­taan esim. Suomes­sa sairaan­hoita­jak­si valmis­tunut henkilö, joka oli muual­la töis­sä 2019, palasi suomeen ja viisum­i­hake­mus pomp­pasi. Miet­ti tässä vai­heessa myös tp- hake­mus­ta, jolle olisi ollut perus­teet. Pää­tyi kuitenkin Sak­saan töi­hin, sil­lä sieltä sai eu koulutet­tu sh työlu­van ilman tais­telua. Ja on muuten koronate­hol­la töis­sä juuri siinä roolis­sa, mihin suo­mi on hänet kouluttanut”

      Voiko Raja-Erk­ki ker­toa tarkem­min mis­tä maas­ta kyseinen henkilö oli alun­perin tul­lut Suomeen 2019 EU viisumil­la? Tur­va­paikan täl­lä perus­teel­la on mah­dol­lista saa­da jos kyseinen henkilö on osal­lis­tunut poli­it­tiseen oppo­si­tion toim­intaa maan hal­li­tus­ta vas­taan ja joutunut pak­en­e­maan maaas­ta. Täl­läisiä tapauk­sia tulee Euroopas­ta mieleen vain Venäjä ja Valko-Venäjä

      1. “Voiko Raja-Erk­ki ker­toa tarkem­min mis­tä maas­ta kyseinen henkilö oli alun­perin tul­lut Suomeen 2019 EU viisumilla?”

        Sil­lä ei var­maan ole merk­i­tys­tä tässä asi­as­sa. Tässä on kyse sel­l­ais­es­ta “väli­in­putoa­ja” tilanteesta. 

        Merkit­tävää on, että Suomes­sa korona aikana teho-osas­ton sairaan­hoita­ja ei ole sel­l­ainen työn­tek­i­jä, että tääl­lä koet­taisi­in sille tarvet­ta. Ei, vaik­ka on Suomes­sa koulutet­tu ja puhuu kieltä. Joitakin ammat­tiryh­miä on, jot­ka pää­sevät maa­han ja näitä on esim. mar­jan­poim­i­ja, kok­ki ja tulk­ki. Teho-osas­ton hoita­ja ei ole listalla. 

        Virhe tilanteessa on hak­i­jal­la ollut se, että on tar­tut­tu kova­palkkaiseen sopimuk­seen, joka on vienyt EU:n ulkop­uolelle. Tämä nol­lasi tilanteen vuon­na 2019, vaik­ka sopimuk­sen osa­puole­na oli Suo­ma­lainen yliopis­to. Jälkikä­teen voi tode­ta, että henkilön olisi kan­nat­tanut hakea kansalaisu­us vuosien 2010 ja 2019 välil­lä, niin ei olisi pää­tynyt väli­in­putoa­jak­si. Itse olin siis hak­i­jan kanssa samoissa hom­mis­sa vuo­den 2019 lopulla. 

        Min­ua ei ole kukaan syyt­tänyt omista tulois­tani, kun ollaan samo­ja palkko­ja nos­tel­tu. Eikä tule syyt­tämään. Ihon­väri suojelee.

  9. “EU:n pako­lais­poli­ti­ik­ka on täysin epäloogista

    Olen kir­joit­tanut ennenkin, mut­ta kir­joi­tan taas siitä, että pidän Gen­even pako­lais­sopimus­ta van­hen­tuneena ja nyky­olo­suhteisi­in soveltumattomana.”

    Jatke­taan tästä. 

    Otsikko ja sitä seu­raa­va lyhyt ingres­si ovat keskenään ris­tiri­idas­sa. Otsikko on ymmär­ret­tävä, mut­ta sitä seu­raa­va hyökkäys kyseistä Gen­even sopimus­ta kohtaan on vain moukka­maista ja sivistymätöntä. 

    Tätä ei var­maan kan­na­ta jatkaa pidem­mälle ilman, että lukee läpi sen sopimuksen.
    https://www.unhcr.org/protect/PROTECTION/3b66c2aa10.pdf

    Gen­even pako­lais­sopimuk­ses­sa on mukana läh­es koko maail­ma. Se on yksi niistä perus­ta­van­laa­tu­i­sista sopimuk­sista, jot­ka ovat vie­neet kansakun­tia eteen­päin ja tuoneet sivistys­tä tähän maailmaan.

    Kysymyk­seni siis kuu­luu. Mitä kohtia Ode tässä sopimuk­ses­sa vas­tus­taa? Mikä tässä sopimuk­ses­sa on van­hen­tunut­ta? Mikä tässä sopimuk­ses­sa on nyky­olo­suhteisi­in soveltumatonta? 

    Ja vielä tärkeäm­pää. Mis­tä tämän sopimuk­sen osista suomen tulee irti­sanoutua? Ja mis­tä tämän sopimuk­sen osista koko EU:n tulee irtisanoutua?

    Nyt tarvit­sisin niitä konkreet­tisia kohtia, joi­ta tässä vastustetaan.

    1. On tosi­aan hyvä kysymys, onko Gen­even pako­lais­sopimuk­ses­sa jotain, jos­ta olisi syytä irti­sanoutua, vai riit­tääkö, että irti­sanoutuu niistä tulkin­noista ja lisäo­sista, jot­ka tule­vat EU:n tur­va­paikka­jär­jestelmästä ja perusoikeuskirjasta. 

      Irti­sanou­tu­misen tulisi mah­dol­lis­taa se, että Suo­mi ei tut­ki tur­va­paikka­hake­mus­ta eikä myön­nä tur­va­paikkaa Suomeen. Edelleen olisi irti­sanoudut­ta­va sel­l­ai­sista sopimuk­sista, jot­ka estävät Suomea perus­ta­mas­ta YK:n nyky­is­ten pako­laisleirien tasoista pako­laisleir­iä Suomen val­tion alueelle ja vähen­tämästä leirin kus­tan­nuk­sia siitä rahoituk­ses­ta, jota Suo­mi antaa YK:n järjestöille.

      1. Tämä blogikir­joi­tus pakot­taa kysymään tämän kysymyksen. 

        Tämän voi toki sivu­ut­taa kevyenä pop­ulis­tise­na heit­tona, mut­ta sil­loin joutuu sivu­ut­ta­maan sanat sen takana. Ja ne sanat iskevät suo­raan euroop­palaisu­u­den ytimeen vas­tus­ta­mal­la kan­sain­välistä human­i­taarista lakia. 

        Maail­mas­sa voi olla monia ongelmia, mut­ta nämä lait ovat osa ratkaisua eikä osa ongel­maa. Ja ne toimi­vat todel­la hyvin. Maail­ma on nyt parem­pi paik­ka, mitä se oli mei­dän nuoru­udessamme ja suure­na tek­i­jänä tässä on ollut yhteinen tah­toti­la tehdä parem­paa maail­maa. Gen­even ja Haa­gin sopimuk­set ovat monel­la alueel­la toimi­vaa, keskeistä ja kun­nioitet­tua lainsäädäntöä.

      2. ” Edelleen olisi irti­sanoudut­ta­va sel­l­ai­sista sopimuk­sista, jot­ka estävät Suomea perus­ta­mas­ta YK:n nyky­is­ten pako­laisleirien tasoista pako­laisleir­iä Suomen val­tion alueelle ja vähen­tämästä leirin kus­tan­nuk­sia siitä rahoituk­ses­ta, jota Suo­mi antaa YK:n järjestöille.”

        Mikä tämä sopimus on, johon viit­taat? Ei oikein löy­dy sitä tarttumapintaa.

      3. Raja-Erk­ki kir­joit­ti: “Mikä tämä sopimus on, johon viittaat?”

        Otak­sun Suomen sopi­neen jotain, joka estää pako­laisleirien rak­en­tamisen Suomeen. Oma perus­tus­lakim­mekin voi sen jo estää. Pako­laisleir­i­hän rajoit­taisi merkit­tävästi liikku­mista val­tion alueel­la eikä takaisi muutenkaan asukkaalle samo­ja oikeuk­sia kuin muille val­tion alueel­la asuville. Mut­ta mielestäni lake­ja ja sopimuk­sia olisi muutet­ta­va niin, että esteet poistuvat. 

        En usko, että on tarpeel­lista lähteä yksilöimään pykäliä tämän blo­gin keskustelussa.

      4. “Pako­laisleir­i­hän rajoit­taisi merkit­tävästi liikku­mista val­tion alueel­la eikä takaisi muutenkaan asukkaalle samo­ja oikeuk­sia kuin muille val­tion alueel­la asuville.”

        Ei pako­laisleir­il­lä ole sel­l­aista omi­naisu­ut­ta, että se lähtöko­htais­es­ti rajoit­taisi ihmisen liikku­mista. Ja ihan sel­l­aista leir­i­ta­soista telt­ta­ma­jo­tus­ta, jota näkee näis­sä leireis­sä oli tar­jol­la ihan Lappeen­ran­nas­sa sil­loin, kun tuli­joi­ta oli reilum­min. https://yle.fi/uutiset/3–8332313

        Suomes­sa saa vas­taan­ot­tokeskuk­sen palve­lut vas­taan­ot­tokeskuk­ses­ta. Ei siel­lä ole olta­va. Mon­et asu­vat joko ystävien tai tut­tavien asun­nos­sa. Jotkut osta­vat jo tp:n haku­vai­heessa oman asunnon. 

        Ja ne “oikeudet” on jotain, mikä on usein jotain muu­ta, mitä kuvitel­laan. Itsekin olen tip­punut use­am­man ker­ran suomen sosi­aal­i­tur­van ulkop­uolelle. Yksi yleisim­mistä harhalu­u­loista on, että Suomen kansalaise­na automaat­tis­es­ti kuu­luisi Suomen sosi­aal­i­tur­vaan, vaik­ka sosi­aal­i­tur­va liit­tyy tääl­lä asumiseen tai työsken­te­lyyn. Ei sitä tarvitse olla kuin puoli vuot­ta muual­la ja oikeus on menetetty.

      5. Vankivuorokausi on suomes­sa 225 euroa. Vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa 20–30 euron vuorokausi­hin­nat ovat olleet ihan nor­maale­ja. Kalleim­mat keskimääräiset kiin­teät jär­jeste­lyt oli­vat kri­isin aikana noin satases­sa päivässä. Bud­je­toitu kulu on ollut 37 euroa vuorokausi. 

        Kallein­ta olisi var­maan “aika ajatel­la”- aja­tus siitä, että tar­jot­taisi­in täl­läistä pois­tu­misen estävää majoi­tus­ta leiri­olo­suhteis­sa yk:n (oikeam­min who:n) stan­dar­d­i­en mukaan. Veikkaan, että olisi vanki­la- ajatuk­sel­la ja leiri- olo­suhteis­sa tuplat nor­maali­in vankivuorokau­teen. Talvel­la ei toki riitä, mut­ta ympärivuo­tis­es­ti voisi riittää.

        En yhtään ihmettele, jos tämä vas­taan­ot­tokeskusten kulu saadaan kym­menker­tais­tet­tua lähivu­osi­na. Tätä ymmärtämät­tömyy­destä johtu­vaa poli­it­tista tah­toa asi­as­sa on. Mon­et maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jat aja­vat voimakaasti toim­intaa tähän suun­taan. Jos nämä poli­it­tiset vaa­timuk­set leireistä ja valvon­nas­ta menee läpi, niin kulut saadaan hel­posti kymmenkertaistettua.

      6. Vas­taan pari­in Raja-Erkin kommenttiin. 

        “Ei pako­laisleir­il­lä ole sel­l­aista omi­naisu­ut­ta, että se lähtöko­htais­es­ti rajoit­taisi ihmisen liikkumista.”

        Vaik­ka pako­laisleiri ei vält­tämät­tä rajoi­ta asukkaan liikku­mista, Suomeen perustet­ta­van leirin pitäisi uskoak­seni rajoit­taa liikku­mista, jot­ta leirin asukkaak­si halu­aisi­vat vain ne, jot­ka pelkäävät henken­sä tai ter­veyten­sä puolesta.

        “Veikkaan, että olisi vanki­la- ajatuk­sel­la ja leiri- olo­suhteis­sa tuplat nor­maali­in vankivuorokauteen.”

        Ei pitäisi olla yhtä kallista kuin suo­ma­lai­sis­sa nyky­vankilo­is­sa. Suun­nilleen vas­taan­ot­tokeskusten kulu­ta­son pitäisi riit­tää. En oli tosin kus­tan­nusarvioi­hin pere­htynyt, joten tämä on intu­iti­ivi­nen arvio. Jostain voisi kai säästääkin ja toisaal­ta jonkin ver­ran lisää mak­saisi liikku­misen rajoit­ta­mi­nen ja rajoi­tusten rikkomisen sank­tioin­ti. Suomi­han mak­saisi kus­tan­nuk­sista vain mur­to-osan: lasku nimit­täin lähetet­täisi­in YK:n pakolaisjärjestölle.

      7. Käytäisi­inkö tämä väit­te­ly nyt uudestaan? 

        Maail­mas­sa kan­nat­taa pyrk­iä säi­lyt­tämään ja vahvis­ta­maan sitä hyvää, joka on luo­tu. Vaik­ka sodan saa­pumi­nen oli jo ilmi­selvää, niin silti oli voimas­sa kaikkia pidäkkeitä tuhoa­va poli­ti­ik­ka ja vah­va tah­to saa­da asi­at kärjistymään. 

        Gen­even sopimuk­set ovat ajanko­htaisem­pia kuin koskaan.

  10. “Sisältävätkö Gen­even sopimuk­set todel­la velvoit­teen hakea tur­va­paikkaa “ensim­mäis­es­tä kohteesta”? Olen käsit­tänyt niin, että täl­laista velvoitet­ta ei ole. Kor­jaat­te­han, jos olen väärässä.”

    Ei sisäl­lä. Mut­ta EU:n sisäiset sopimuk­set sisältävät peri­aat­teen, että ensim­mäi­nen EU-jäsen­maa, johon tur­va­paikan­hak­i­ja tulee, on se paik­ka, jos­sa lähtöko­htais­es­ti tur­va­paikka­hake­mus käsitellään.

    Mitä Soin­in­vaaran kir­joituk­seen tulee, olen ihan samaa mieltä siitä, että nykyti­lanne on ihan epäloogi­nen ja suo­ras­taan jär­jetön: ne, joil­la on rahaa ja kykyä päästä rajan yli, pää­sevät tur­va­paikkapros­es­si­in ja mon­et niistä, joil­la ei ole rahaa, mut­ta joil­la on iso hätä, eivät pääse. Jos pääsee rajan yli, pääsee tur­va­paikkapros­es­si­in ja on oikeutet­tu ainakin sup­peaan sosi­aal­i­tur­vaan, kuten ruokaan ja lääkkeisi­in. Jos ei saa rajaa ylitet­tyä, ei pääse, eikä saa sen maan sosi­aal­i­tur­vaa. Lisäk­si, jos joku saa tur­va­paikan, sit­ten per­heeny­hdis­tämis­ten kaut­ta moni muukin voi saa­da oikeu­den päästä asumaan maa­han, mut­ta jos jää rajalle, näistäkään kukaan ei pääse.

    1. Gen­even sopimuk­sen 31 artik­la edel­lyt­tää sitä, että pako­laisas­e­maa hake­va tulee suo­raan maas­ta, mis­sä hänen tur­val­lisuuten­sa on uhat­tuna. On tulkin­nan­varaista mitä tämä suo­raan tulem­i­nen tarkoit­taa. Jonkin­lainen rajaus siinä selvästikin on tarkoi­tus olla ja eräs tulk­in­ta voisi olla se, että jos tulee use­an muun maan kaut­ta, niin sil­loin kyseessä ei ole enää suo­raan tuleminen.

      Lisäk­si on hyvä havai­ta, että samas­sa artikalss­sa kiel­letään rankaise­mas­ta lait­tomasti rajan ylit­täviä, mikäli nämä ilmoit­tau­tu­vat viipymät­tä vira­nomaisille ja osoit­ta­vat hyvän syyn­sä tuloon. Nähdäk­seni tämä mah­dol­lis­taisi rankaisemisen niiden osalta, joiden tulope­ruste on pelkkä parem­man elin­ta­son tavoit­telu, ilman mitään uskot­tavaa osoi­tus­ta vain­on pakenemisesta.

      1. On kyl­lä pohjim­mil­taan per­verssi aja­tus ran­gaista ihmistä siitä, että hän tavoit­telee parem­paa elin­ta­soa tai elämää. Oikeus tähän on oman yhteiskun­tamme keskeinen peri­aate, jon­ka varas­sa koko häkkyrä seisoo. En näe, että on löy­det­tävis­sä mitään moraalis­es­ti kestävää perustelua evätä tämä oikeus ihmiseltä syn­ny­in­paikan mukaan. Moraalis­es­ti kestämät­tömiä perustelu­ja voi toki halutes­saan kehitel­lä vaik­ka kuin­ka paljon.

      2. Olisi ongel­mallista ran­gaista lait­tomasti rajan ylit­tävää, jos tur­va­paikkaa ei myön­netä, kos­ka tuli­jan ei voi olet­taa voivan tietää, onko hänen perus­teen­sa riit­tävä vai ei. 

        Mut­ta kuten olen jo edel­lä kir­joit­tanut, paras­ta olisi luop­ua tur­va­paikka­jär­jestelmästä. Yksinker­tais­es­ti jokainen hak­i­ja pitäisi voi­da toimit­taa tur­val­liselle YK:n resurssoimalle leir­ille. Leirien perus­ta­jia (val­tioi­ta) voisi löy­tyä maail­mal­ta huu­tokaup­paa­mal­la: riit­tävää laat­ua pien­im­mil­lä kustannuksilla.

  11. Olen Jaakko K:n kanssa samaa mieltä siinä, että jokaisel­la on oikeus tavoitel­la parem­paa elin­ta­soa ja elämää. Suomes­takin on sankoin joukoin lähdet­ty mui­hin mai­hin tätä varten. 

    Vaan sanoi­vatko suo­ma­laiset, jot­ka läh­tivät Amerikkaan ja Ruot­si­in parem­man elämän haku­un, ensi töik­seen maa­han saa­pues­saan asy­lum ja sai­vatko he sil­loiseen suo­ma­laiseen elin­ta­soon ver­rat­tuna hyvän ylläpi­don ja vielä rahaakin?

    Miten laa­ja asy­lum-sopimuk­sen väärinkäyt­tö on sal­lit­ta­va, ennen kuin sitä on syytä ryhtyä avaa­maan ja uusimaan?

    Entä voidaanko ja pitääkö nähdä, että hyvässä uskos­sa nimeno­maan siir­to­laisik­si läht­eneistä tulee pako­laisia, kun he ovat joutuneet ansaan Valko-Venäjän ja Puolan rajalle?

    1. En puhuisi “asy­lym-sopimuk­sen väärinkäytöstä”, kos­ka sil­loin oletet­taisi­in, että sopimuk­sel­la on ollut jokin tarkoi­tus, jota se ei kuitenkaan täytä. En tiedä, mis­tä “esitöistä” voisi tark­istaa, mihin sopimuk­sel­la on pyritty. 

      Parem­pi on tode­ta, että sopimus on huono, hyvin mon­es­ta syys­tä, joista keskeisimpiä ovat a) kan­nus­t­a­mi­nen vaar­al­lisille matkoille, b) hyvin laveat tur­va­paikan ja muun suo­jelun sekä palau­tuskiel­lon kri­teer­it, c) teho­ton ja epä­tasa-arvoinen avus­tus­resurssien kohdis­t­a­mi­nen maail­man hädä­nalaisille, d) ongle­malliset demografiset kehi­tysku­lut ja kult­tuuriset kon­flik­tit vastaanottajamaissa.

      Ratkaisu on sopimuk­ses­ta irrot­tau­tu­mi­nen ja uuden sopimuk­sen laa­timi­nen. Asial­la on ollut kiire jo mon­ta vuot­ta, jo ennen vuot­ta 2015. Val­tioiden pitäisi toimia nyt itsenäis­es­ti – ei voi luot­taa siihen, että YK, EU tai muut organ­isaa­tiot ottaisi­vat nopeasti veto­vas­tu­u­ta oikeaan suun­taan. On toimit­ta­va alhaal­ta ylös, ei ylhäältä alas. Kansalais­ten olisi äänestet­tävä oikein. Medi­an olisi pidet­tävä keskustelua yllä ja näkyvissä.

      1. Huo­mau­tus nim­imerk­ki Aika Ajatel­la siitä että Dublin­in sopimus koskisi kom­men­tis­sasi (21.11.2021 8:21) kaikissa olo­suhteis­sa tur­va­paikan­hak­i­joiden palaut­tamista ensim­mäiseen Euroopan maa­han mihin tur­va­paikan­hak­i­jat ovat tulleet. 

        Jos nim­imerk­ki Aikaa Ajatel­la todel­la luki mitä tuos­sa Maa­han­muut­tovi­ras­ton linkissä luki todel­lisu­udessa mitä val­tioi­ta Dublin­in sopimus kos­kee niin maat joi­ta Dublin­in sopimus kos­kee ovat joko kaik­ki EU:n jäsen­val­tiot sekä EU ulkop­uoli­sista val­tioista ain­os­taan Nor­jaa, Islantia, Sveit­siä ja Liechtensteinia. 

        Dublin­in sopimus ei koske näin ollen Bri­tan­ni­aa joten Ran­skalla ei ole velvol­lisu­ut­ta vas­taan­ot­taa tur­va­paikan­hak­i­joi­ta jot­ka ovat ylit­täneet Englan­nin kanaalin Ran­skas­ta Bri­tan­ni­aan kos­ka Bri­tan­nia on eron­nut kaik­ista EU:n sopimuk­sista joista yksi on Dublin­in sopimus. Tilanne muut­tuisi jos Bri­tan­nia liit­ty­isi Dublin­in sopimuk­seen liit­tämisjäse­nenä kuten ovat tehneet Nor­ja, Islanti, Sveit­si ja Liechtenstein.

      2. OS kir­joit­ti:
        “Ajat­telit siis, että Suomen pitäisi ero­ta EU:sta.”

        En ajatel­lut, että tarvit­sisi ero­ta EU:sta. Vaik­ka jäsen­val­tio toimisi itsenäis­es­ti ja tosi­asial­lis­es­ti irtau­tu­isi jois­takin yksit­täisi EU-sopimuk­sista, eli rikkoisi niitä, niin tämä tuskin johtaisi EU:sta eroamiseen. Tun­netusti mon­et jäsen­val­tiot ovat rikkoneet monia EU-sopimuk­sia eivätkä ole eron­neet union­ista. Eli EU-sopimuk­sille pitää vain sopi­vasti viita­ta kintaalla.

      3. Rahul Somani kirjoitti:
        “Dublin­in sopimus ei koske näin ollen Bri­tan­ni­aa joten Ran­skalla ei ole velvol­lisu­ut­ta vas­taan­ot­taa tur­va­paikan­hak­i­joi­ta jot­ka ovat ylit­täneet Englan­nin kanaalin Ran­skas­ta Bri­tan­ni­aan kos­ka Bri­tan­nia on eron­nut kaik­ista EU:n sopimuk­sista joista yksi on Dublin­in sopimus.”

        Virk­keen ensim­mäi­nen osa on oikein: Ran­skalla ei ole velvol­lisu­ut­ta vas­taan­ot­taa kanaalin yli tai ali tullei­ta turvapaikanhakijoita.

        Virk­keen jälkiosa on käsit­tääk­seni virheelli­nen: Syy edel­liseen ei ole se, että Bri­tan­nia on eron­nut Dublin­in sopimuk­ses­ta, vaan syy on se, että Ran­s­ka ei ole tur­va­paikan­hak­i­joiden ensim­mäi­nen tulo­maa, kos­ka ensim­mäi­nen tulo­maa on yleen­sä Kreik­ka, Italia tai Espan­ja. Bri­tan­ni­al­la tuskin olisi antaa näyt­töä siitä, että ensim­mäi­nen tulo­maa on Ranska.

      4. Bri­tann­ian ei voi kuitenkaan vedo­ta Dublin­in sopimuk­seen samas­ta syys­tä kuin ei Uusi See­lan­tikaan voi.

      5. Nim­im. Aika ajatel­la kir­joit­ti, ettei puhuisi asy­lum-sopimuk­sen väärinkäytöstä. En ole lukenut kyseistä sopimus­ta, mut­ta run­saan medi­akir­joit­telun perus­teel­la min­ul­la on käsi­tys, että se on tarkoitet­tu koti­maas­taan pak­en­e­maan joutuville ihmisille. Jos siir­to­laisek­si, ts. toiseen maa­han työhön, tule­va ihmi­nen ilmoit­tau­tuu tur­va­paikan­hak­i­jak­si, mikä pitää sisäl­lään ainakin län­si­mais­sa ainakin jonkin­laisen täy­den ylöspi­don, eikö se ole väärinkäyttöä?

        Nim­imerk­ki kir­joit­ti myös, että jot­ta voitaisi­in puhua väärinkäytöstä, sopimuk­sel­la olisi ollut olta­va jokin tarkoi­tus. Tämä ei oikein aukene. Mikä muu tarkoi­tus pitäisi olla kuin tur­va­paikan tar­joami­nen pakenevalle?

      6. Nim­imerk­ki Aika Ajatel­la siitä että pääasi­as­sa moni tur­va­paikan­hak­i­ja tule­vat (21.11.2021 8:21) kaikissa olo­suhteis­sa tur­va­paikan­hak­i­joiden ensim­mäi­nen tulo­maa Euroopan man­tereel­la olisi yleen­sä Kreik­ka, Italia tai Espan­ja. Näin ei ole mon­es­sa yhtey­dessä niiden tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdal­la joiden päämäärä on Bri­tan­nia. Moni saa­puu Pohjois-Afrikas­ta lait­tomasti lau­toil­la väären­net­ty­il­lä paper­il­lä Etelä-Ran­skan satami­in jos­ta he suun­tau­tu­vat pohjoiseen suoraan.

      7. Kom­ment­ti nim­imerk­ki Aikaa Ajatel­la kom­ment­ti­in (21.11.2021 12:55) jos­sa oli vai­h­toe­htona se että jotkin EU jäsen­val­tio eroaisi jostain EU:n sopimuk­ses­ta olisi muka vai­h­toe­hto. Näin ei kuitenkaan todel­lisu­udessa edes mah­dol­lista tehdä edes täl­lä het­kel­lä kos­ka Euroopan komis­sio voi aina EU:n perus­sopimuk­si­in nojat­en yht­enä EU insti­tu­ut­ti­na haas­taa sopimuk­sia rikko­va jäsen­val­tio Euroopan tuomiois­tu­imeen. Kuten yksit­täi­nen EU kansalainen tai EU par­la­ment­ti voi kan­nel­la myös EU: n jäsen­val­tioiden ja komis­sion toimin­nas­ta Euroopan oikeusasi­amiehen toimis­toon sekä suo­raan Euroopan tuomiois­tu­imeen. Näin on mon­es­sa yhtey­dessä tehty. Euroopan tuomiois­tu­imen päätök­sel­lä jäsen­val­tio voidaan tuomi­ta sakkoi­hin. Suomikin on tuomit­tu mon­es­sa yhtey­dessä sakkoi­hin Euroopan tuomiois­tu­imen päätöksellä.

      8. Anna-Liisa, kir­joitin epä­selvästi. Tah­don sanoa, että väärinkäytöstä puhumi­nen vie asi­aa sivu­raiteille: a) Syyl­listävä sor­mi pitää osoit­taa huonoi­hin sopimuk­si­in ja lakei­hin, ei niiden mukaan toimivi­in. b) Suomes­sa suuri osa tur­va­paikan­hak­i­joista on saanut myön­teisen päätök­sen (tur­va­paikan tai muu­toin oleskelu­lu­van), joten väärinkäyt­tö ei ole keskeinen syy tode­tu­ille ongelmille.

  12. Blo­gi-isän­tä kir­joit­ti: “Pääsään­töis­es­ti pitäisi olla niin, että YK perus­taa pako­laisleire­jä, joista pako­laiset Euroop­paan valitaan.”

    Blogikir­joituk­ses­saan 23.3.2010 Osmo ker­toi käyn­nistään YK:n hallinnoimal­la pako­laisleir­il­lä Saharassa:
    “Tuo kylä oli kaikkien toivei­den mukainen. Ruu­tukaa­va, asial­liset talot, viemärit, vesi­jo­hdoista en ole ihan var­ma, kos­ka vet­tä ei Saha­ras­sa ole yllin kyllin. … Koulu siel­lä oli, ja uskoisin, että jok­seenkin kaik­ki lapset opetet­ti­in luke­maan. … Kylä oli halka­isi­jal­taan pari kilo­metriä. Ulkop­uolel­la ei ollut mitään.”
    https://www.soininvaara.fi/2010/03/23/2855/

    Kirkon Ulko­maanavun verkko­julka­isu vuodelta 2014 ja 2015 ker­too kahdes­ta Jor­dan­ian pohjoisosas­sa sijait­sev­as­ta leiristä Zaa­tr ja Azraq, joiden olot oli­vat tuol­loin kohtu­ullisen hyvät.

    Minkälaisia sopimuk­sia on kuvatun­lais­ten leirien sijain­ti­maid­en kanssa tehty, niin että leire­jä on voitu perus­taa? Ei mihinkään noin vain men­nä perus­ta­maan siis­te­jä asuinaluei­ta pako­laisille. Jos näil­lä asuinalueil­la olisi asun­to­jen, toimi­van infra­struk­tu­urin ja elin­tarvike­huol­lon lisäk­si koulu­ja ja muitakin toim­into­ja (kuten pitäisi kri­isien osoit­taudut­tua pitkäaikaisik­si), niille saat­taisi pyrk­iä ao. val­tion omi­akin kansalaisia.

    1. En tiedä, minkälaisia sopimuk­sia isän­tä­val­tioiden kanssa on tehty. Mut­ta selvää on, että sopimuk­sia on onnis­tut­tu tekemään. 

      On keskeistä huo­ma­ta, että leirien perus­tamises­sa EU:n alueelle olisi merkit­täviä juri­disia ongelmia, kos­ka leireille sijoit­ta­mi­nen rikkoisi sel­l­aisia peruskoikeuk­sia, jot­ka taataan jokaisel­la alueel­la ole­valle. Esimerkik­si Suomes­sa perus­tus­la­ki takaa vahvo­ja oikeuk­sia jokaiselle. Jot­ta leir­it toimi­si­vat tarkoituk­sen­mukaises­ti, niiden pitäisi kuitenkin hyvin pitkälti vas­ta­ta säilöön ottoa (merkit­tävä liikku­mis­va­pau­den kaven­t­a­mi­nen) ja niis­sä pitäisi elin­ta­son olla hyvin vaa­ti­ma­ton (kan­nus­ta­mat­to­muus ja taloudelli­nen tehokkuus).

      Edel­lä maini­tu­ista syistä johtuen pitäisi a) muut­taa Suomen ja mon­en muun val­tion lain­säädän­töä ja b) etsitä vai­h­toe­htoisia isän­tö­val­tioi­ta esim. huu­tokaup­paa­mal­la. Leirien hallinnoin­nin ja valvon­nan tulisi pysyä luotet­tavis­sa käsissä.

  13. Valko-Venäjän ja Puolan rajal­la on kuol­lut nyt noin kolme ker­taa enem­män ihmisiä, mitä NL väit­ti Suomen tap­pa­neen hyökät­tyään tyk­istöl­lä Maini­lan kylään. Todel­lisia Maini­lan uhre­ja joko on tai ei ole ole­mas­sa ja laukauk­set joko ammut­ti­in tai sit­ten ei. Sitä voi olla han­kala selvit­tää aukot­tomasti suur­so­dan jälkeen. 

    Valko-Venäjän ja Puolan rajal­la tule­vat kuolemat ovat todel­lisia. Saat­taa olla, että met­sässä on myös kuollei­ta pikku­vau­vo­ja ja lap­sia. Paikallisen tataariy­hteisön jär­jestämät hau­ta­jaiset ovat medi­as­sa ympäri maailmaa.

    Tätä kri­isiä jos san­o­taan jok­sikin hybridis­o­dankäyn­niksi tai pako­laiskri­isik­si, niin meil­lä ei nähdä malkaa omas­sa silmässä. Tämä ei ole kumpikaan edel­lä maini­tu­ista, vaan tämä on euroop­palaisu­u­den kri­isi ja laa­jem­min koko ihmiskun­nan kriisi.

    Ei ole mitään syytä, mik­si malli van­hat mallit eivät olisi toim­i­neet tässäkin asi­as­sa. Tuli­joille läm­mintä juo­tavaa, suo­jaa, vilt­tiä, ruokaa ja pääsy lääkäri­in. Sit­ten medi­al­ta lausun­to, miten he ovat onnel­lisia, kun pää­sivät ulos saas­tais­es­ta paskadik­turi­as­ta ja kuin­ka Valko-Venäjä raiskaa ja riistää koko kansaa. Valko-Venäjä ei tämän jäl­keen päästäisi ensim­mäistäkään Irak­i­laista rajan yli.

    Jostain syys­tä halu­taan tehdä toisin. Halu­taan näyt­tää vahvoil­ta ja tehdään se jol­lain nato-lan­gal­la. Tämä saa mei­dät näyt­tämään sekä heikoil­ta että paskoil­ta. Suomes­sakin huude­taan, että kan­sain­vä­li­nen human­i­taari­nen laki on jotain, mihin meil­lä ei ole varaa ja jos­ta mei­dän on irtisanouduttava.

    1. Huoli­han on käytän­nössä se, että tuli­joiden vier­aan­varainen vas­taan­ot­to avaisi pan­do­ran lip­paan ja tänne ryn­täisi tul­va ihmisiä. Jos näin kävisi, olisi se toki käytän­nössä aikamoinen pään­särky hoitaa. Naa­puri­val­tiot (ja ilmeis­es­ti myös omat rajaval­tiot, tässä tapauk­ses­sa Puo­la) hyvin tajua­vat mis­tä kenkä puris­taa ja käyt­tävät sitä hyväk­si oman asiansa ajamiseen. Ymmärtääk­seni käytän­nössä menee usein niin, että EU:n kas­sas­ta mak­se­taan rahaa siitä, että joku hoitaa ns. likaisen työn. Näin tietääk­seni toim­i­taan esim. Turkin kanssa. Mut­ta on se silti kaksi­naa­maista mure­htia yht­enään talouskasvua uhkaavaa omaa alhaista syn­tyvyyt­tä ja van­henevaa väestöä ja samal­la tor­pa­ta ongel­maa ratkai­se­via tuli­joi­ta rajal­la. Vaikea sitä on pitää minään muu­na kuin rasis­mi­na, kut­sut­takoon sitä vaik­ka kult­tuuri­ra­sis­mik­si sit­ten. Kos­ka omaa kaksi­naa­maisu­ut­ta ei kyetä rehellis­es­ti myön­tämään, ollaan lop­ut­tomas­sa teesken­te­lyn ja selit­te­lyn suossa.

    2. Olen Raja-Erkin kanssa osin samaa mieltä. Puolan ja muiden rajaval­tioiden tulisi pitää huol­ta rajal­la ole­vista tuli­joista a) jo pelkästään human­itääri­sistä syistä, kos­ka Valko-Venäjä ei niin tee, ja b) kos­ka val­tiot ovat mukana sopimuk­sis­sa, jot­ka edel­lyt­tävät tur­va­paikka­hake­musten vastaanottamista. 

      (Puolan tulisi muut­taa lakin­sa niin, että se voi perus­taa alueelleen pako­laisleirin ja että se tut­ki yksilöl­lis­es­ti tur­va­paikka­hake­muk­sia. Tuli­joiden ter­vey­destä ja tur­val­lisu­ud­es­ta tulee huole­htia kyseisil­lä Puolan perus­tamil­la leireil­lä, ellei YK:n pako­laisjär­jestö suos­tu otta­maan tuli­joi­ta omille leireilleen. Puolan tulisi vaa­tia YK:n jäsen­val­tioi­ta rahoit­ta­maan leir­it yhteis­vas­tu­ullis­es­ti, tarvit­taes­sa pain­os­ta­mal­la mui­ta valioi­ta niil­lä keinoil­la, joi­ta Puo­lal­la on.)

      Toisaal­ta olen ilmeis­es­ti Raja-Erkin kanssa eri mieltä siitä, pitäisikö sopimuk­sia muut­taa ja mihin suun­taan. Nykyi­nen tur­va­paikka­jär­jestelmä on hyvin haitalli­nen edeltävis­sä kom­menteis­sani ker­tomista syistä johtuen; se on jopa kuolemia jär­jestelmäl­lis­es­ti tuot­ta­va. Jotkut ovat ehdot­ta­neet ratkaisuk­si sitä, että tur­va­paikkaa (esim. Suomes­ta) voisi hakea jo tur­va­paikan­hak­i­jan koti­maas­sa, esim. lähetystössä/konsulaatissa tai jopa sähköis­es­ti verkos­sa. Tämä on mielestäni nai­ivi ehdo­tus, joka jät­tää huomiotta reali­teetit: jo pelkästään sen, että mah­dol­lisia hak­i­joi­ta voisi olle kym­meniä tai sato­ja miljoo­nia joka vuosi, pitäisi osoit­taa, että idea on kelvoton.

      1. Puo­las­sa valit­tu toim­inta­malli on Puolan oma tahto.

        Vuon­na 2015 Suo­mi teki hätäa­pu pyyn­nön, johon vas­tat­ti­in. Muis­telisin, että haet­ti­in kri­isi­a­pua 100 miljoon­aa ja 20 miljoon­aa kat­sot­ti­in, että voidaan lait­taa hom­maan kiin­ni kansal­lis­es­ti. Joku voi kaivaa asian päätök­set esiin.

        Näin tämä hom­ma oikeasti toimii. Sil­loin löy­det­ti­in tek­i­jöitä aika hyvin ja vokke­ja nousi kuin sieniä sateel­la. En ymmär­rä sitä halua, joka suomes­sa on yhteistyön suo­laamiseen. Aivan kun meil­lä pienenä kansana olisi mah­dol­lisu­us hoitaa kaik­ki itse. Suomes­sa ole­va vah­va Dublin sopimuk­sen kan­nat­ta­mi­nen on myös kum­mallista, kun huomioi sen, että mah­dolli­nen paine kohdis­tuu toden­näköis­es­ti juuri rajaseuduille. Mik­si Suo­mi halu­aa oma­l­la toimin­nal­laan saa­da kaik­ki riskit kokon­aan itselleen?

        Sopimuk­sia ei tule muut­taa. Niitä tulee nou­dat­taa. Ja suomen tulee pitää ään­tä siihen suun­taan, että niitä noudatetaan

      2. Raja-Erk­ki kirjoitti:
        “Sopimuk­sia ei tule muuttaa.”

        Vaiku­tat kyl­lä kan­nat­ta­van Dublin­in sopimuk­sen muuttamista. 

        Dublin­in sopimus on itsessään hyvä. Se pakot­taa ensim­mäisen tulo­maan rek­isteröimään tuli­jat, mikä mah­dol­lis­taa sen, että luk­i­jan liikku­mi­nen Schen­gen-aueel­la maas­ta toiseen voidaan estää. Se myös pakot­taa varsinkin rajaval­tiot pohti­maan uudelleen, olisiko niiden syytä irtau­tua eräistä tur­va­paikka­jär­jestelmää koske­vista sopimuk­sista, kuten olen aiem­mis­sa kom­ment­teis­sani selostanut. 

        Muu­tamil­lä kym­me­nil­lä miljoonil­la euroil­la ei ole tässä pelis­sä mitään merk­i­tys­tä. Suomes­sakin human­itäärisen maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­set lienevät ainakin mil­jar­di euroa joka vuosi. Ja kus­tan­nus voi kumu­loitua riip­puen tulev­as­ta kehi­tyk­ses­tä. Ver­tailun vuok­si UNHCR pyysi tälle vuodelle noin mil­jar­dia euroa Libanon­in 1,7 miljoo­nan pako­laisen aut­tamiseen, mut­ta sai vain 46 % sum­mas­ta (HS 22.11.2021).

      3. Jälleen ker­ran huo­mau­tus tuo­hon nim­imerk­ki Aika ajatel­la näke­myk­seen (22.11.2021 10:05) koskien Dublin­in sopimus­ta. Kun nim­imerk­ki Aika ajatel­la mainit­sit että Dublin­in sopimus liikku­misen Schen­gen-alueel­la maas­ta toiseen voidaan estää. Dublin­in sopimus ei koske edelleen pelkästään Schen­gen-aluet­ta se kos­kee kuten aiem­min totesin kaikkia EU mai­ta (muu­ta­ma maa ovat Schen­genin sopimuk­sen ulkop­uolel­la) sekä neljää EU ulkpuolisia mai­ta (Sveit­si, Nor­ja, Islanti ja Liechenstein).

      4. Nyt val­lit­sevas­sa tilanteessa tämä Dublin- sopimus on var­maan selki­in­tynyt mon­elle. Ukrainas­ta tule­via pako­laisia ei pakko­rek­isteröidä, jol­loin he ovat Shen­genin sisäl­lä ja pää­sevät kulke­maan. Tallinnaan on ilmainen reit­tili­ikenne. Tallinnan lau­talle pääsee ilman papere­i­ta. Suomes­sa on VR:n junat ilmaisia Ukrainalaisille. Tämä johti jo siihen, että tur­va­paikan­hak­i­jak­si rek­isteröidytään täl­lä het­kel­lä eri puo­lil­la suomea. 

        Jos rek­isteröidytään. Ukrainalaisia kan­nuste­taan rek­isteröi­tymään etenkin jos on lap­sia matkas­sa. Työvi­isumeitakin on hyvin tar­jol­la. Min­ul­la on itsel­länikin ovet avoinna.

    3. Raja-Erk­ki
      “Ei ole mitään syytä, mik­si malli van­hat mallit eivät olisi toim­i­neet tässäkin asi­as­sa. Tuli­joille läm­mintä juo­tavaa, suo­jaa, vilt­tiä, ruokaa ja pääsy lääkäri­in. Sit­ten medi­al­ta lausun­to, miten he ovat onnel­lisia, kun pää­sivät ulos saas­tais­es­ta paskadik­turi­as­ta ja kuin­ka Valko-Venäjä raiskaa ja riistää koko kansaa. ”

      Tämä tietenkin toimisi, jos tuli­joi­ta olisi vain sen ver­ran mitä Valko-Venäjäl­lä heitä täl­lä het­kel­lä on. Mut­ta on aika selvää, että vaik­ka siel­lä juuri nyt on niin vähän ihmisiä ettei edes EU-passien jakami­nen koko porukalle näky­isi mis­sään, Valko-Venäjä voi aina jär­jestää niin paljon tuli­joi­ta, että rajat tule­vat vas­taan. Vai meinaat­teko että maail­mas­ta siir­to­laiset ja pako­laiset lop­pu­vat sil­lä, että muu­ta­ma tuhat ihmistä päästetään Valko-Venäjän rajan ylitse? Ei Valko-Venäjän logisti­nen kyky kul­jet­taa ihmisiä voi olla niin mata­la, että se jäisi siitä kiin­ni. Kun dik­taat­tori tais­telee val­las­taan, mikään ei liian kallista.

      1. Iraqi Air­ways ei lennä enää Bag­dadista Min­ski­in sekä Belavial­la on lentok­iel­to Ukrainan ja Puolan ilmati­las­sa . Kyl­lä tämä Valko-Venäjän hydiri­di tur­va­paikan­hak­i­joiden oper­aa­tio alkaa olla kohti ohi. Ne muu­ta­mat jot­ka ovat Puolan rajal­la on toki selvit­tämät­tä mitä heille tehdään mut­ta todel­lisu­udessa Valko-Venäjän infra on rajallinen.Sekin vaikut­taa että Valko-Venäjä on sisämaavaltio

      2. Dublin­in sopimuk­sen vas­tus­ta­jak­si tai kan­nat­ta­jak­si en lähtisi itseäni lokeroimaan. Siinä on lähtöko­htais­es­ti hyviä puo­lia ja sit­ten myös niitä huono­ja puolia. 

        Suomea ajatellen koen, että Dublin­in sopimus ei ole Suomelle hyväk­si, kos­ka se lisää Suomen riskiä joutua haas­teel­liseen tilanteeseen. Tämä on taas painotuskysymys. 

        Ole­tan, että Suo­ma­laiset päät­täjät näkevät Suo­mi-Venäjä rajan vakaana, tur­val­lise­na ja pysyvänä. Sik­si olete­taan, että sieltä ei tule hak­i­joi­ta koskaan yli. Ja kan­nate­taan Dublin­in sopimus­ta. Mon­et Suomen päät­täjät ovat sitä mieltä, että ongel­ma on Kreik­ka / Espan­ja rajoilla.

        Itse en pidä Venäjän rajan tilan­net­ta kiveen hakat­tuna ja ikuis­es­ti pysyvänä ja tästä syys­tä itse jakaisin vas­tu­u­ta muun euroopan kanssa. Suo­mi on rajal­la ja itära­ja ei pidä, jos sieltä halu­taan yli kävel­lä. Eikä sitä saa pitämään. Suo­ma­lainen rajavar­tia ja soti­las on vielä koulutet­tu siihen, että ihmisoikeudet menevät käsky­jen yli ja laiton­ta käskyä totel­lessa tulee jou­tu­maan vas­tu­useen, vaik­ka joku pop­ulis­ti­min­is­teri miten käskisi.

        Kat­so­taam­pas pako­laisia ja mui­ta maa­han tullei­ta viime vuodelta. Tur­va­paikan­hak­i­joiden suurim­mat tuli­ja­maat ja määrät:

        AFGANISTAN, 150 hakijaa
        SOMALIA, 122 hakijaa
        IRAK, 115 hakijaa
        Seu­raa­vana Venäjä ja Turkki

        Sit­ten seu­raavak­si se muu liike­hd­in­tä suurim­mas­ta määrästä alkaen:
        Ukraina, Venäjä, Irak, Kiina, Intia, Thaimaa, Fil­ip­pi­init, Viet­nam ja Iran. 

        Pelkästään Ukrainalaisille myön­net­tyjä ensim­mäisiä työlu­pia yhteen­sä 2613! Ver­taa vaik­ka tuo­ta koko tp- porukkaan. Parem­man elämän perässä sitä vier­aaseen maa­han lähde­tään. Tuli­ja val­it­see sen keinon, mikä on itselleen sopivin. 

        Kun kat­soo sitä, mil­laisia riske­jä on niis­sä mais­sa, joista tänne halu­taan tul­la, niin pidän huo­mat­tavasti toden­näköisem­pänä, että tääl­lä on mas­si­ivis­es­ti Dublin­in sopimuk­sen vuok­si jumis­sa ole­via pako­laisia kuin että ilman Dublin­in sopimus­ta tänne lennätet­täisi­in joitakin valikoitu­ja turvapaikanhakijoita. 

        Tuo on siis se puoles­ta / vas­taan aset­telu, joka Dublin­in sopimuk­ses­sa on. Ukrainan rajalle on sijoitet­tu jopa 100 000 soti­las­ta. Moldovan itäpuolel­la on Venäjän soti­laat ja tästäkään ei ole mon­taa kilo­metriä EU:n rajalle. Vaik­ka kat­seet ovat tääl­lä toden­näköis­es­ti itään kohti Ukrainaa, niin mah­dol­lises­sa kon­flik­tis­sa paine liikkua on kohti rauhaa.

        Sit­ten seu­raavak­si muu­ta­ma huomio Dublin­in sopimuk­ses­ta. Sopimus ei tarkoi­ta, että hake­mus käsitel­lään siinä maas­sa, johon ensim­mäisenä tul­laan. Se käsitel­lään siinä maas­sa, jos­sa sitä ensim­mäisenä haetaan. Ja kun maa­han­tu­lon edel­ly­tyk­set täyt­tyvät, niin hak­i­ja voi vali­ta eu:n sisältä maan, jos­sa hake­muk­sen jät­tää. Ensim­mäi­nen hak­i­ja­maa sit­ten ajaa sor­men­jäl­jet sys­teemin läpi ja tarkas­taa, että onko asia jo jos­sain muual­la käsit­telyssä tai käsitel­ty ja onko mui­ta syitä jät­tää asia käsit­telemät­tä. (Kts. yst. vaik­ka se wiki / turvapaikanhakija)

    4. Tuo Schen­gen sopimus kos­kee vain EU/ ETA jäsen­val­tioiden kansalaisia. Ukrainan kansalaiset voivat vapaasti liikkua EU/ ETA kuu­den kuukau­den aikana ilman viisum­ia . Schen­gen viisum­in voi saa­da Ukrainas­sa jonkun Schen­gen val­tion kon­sulaatis­sa tai suurlähetystössä.

  14. https://ruotuvaki.fi/-/geneven-70-vuotiset-sopimukset-uusien-haasteiden-edessa

    Ote­taan vähän näkökul­maa maan­puo­lus­tuk­sen suunnal­ta. Itse en ole Suomen armei­jas­sa ollut, joten omako­htaista koke­mus­ta itse palveluk­ses­ta ei ole. Suomen puo­lus­tusvoimat on jär­jestänyt min­ulle koulu­tus­ta, jota kaut­ta Suomen puo­lus­tusvoimien toim­intaan on jonkin­laista yhtymäkohtaa.

    Yleis­es­ti soti­laat tun­te­vat erit­täin hyvin kan­sain­välisen human­i­taarisen lain sisäl­lön. Men­neistä sotarikok­sista etsitään ja tuomi­taan edelleen hyvinkin van­ho­ja jut­tu­ja. Kenellekään ei pitäisi tul­la yllä­tyk­senä, että toim­i­mal­la tänään lait­tomasti joudut toden­näköis­es­ti elämäsi aikana oikeu­teen vas­taa­maan teois­tasi. Laki on vah­vasti esil­lä konfliktialueilla. 

    Kon­flik­tit ovat toki muut­tuneet ajoista, jol­loin jakaan­nut­ti­in kahdelle puolelle rin­ta­maa sen mukaan, kum­man toim­intaa joko kan­nat­ti tai vähem­män vas­tusti. Ei-val­ti­ol­lis­ten toim­i­joiden ase­ma on läh­es jokaises­sa sodas­sa ja kon­flik­tis­sa jatku­van keskustelun ja neu­vot­telun alla. 

    Itse ole­tan suomen maan­puo­lus­tuk­ses­ta vas­taavien ole­van varsin yksimielisiä IHL:n tarpeel­lisu­ud­es­ta ja ole­tan samoin, että tälle lain­säädän­nölle on siel­lä vah­va tuki. Ongelmia on, mut­ta ongelmien vuok­si ole­tan, että siel­lä halu­taan ennem­min täy­den­tävää lain­säädän­töä, kuin pois­taa jotakin van­haa. Tämä on min­un muo­dosta­ma mielipi­de, joka poh­jaa keskustelui­hin Suo­ma­lais­ten upsee­rien kanssa. 

    Ole­tan, että tämä Soin­in­vaaran esi­tys on Suomen etua ajatellen vaar­alli­nen vaikkakin yksit­täisen pop­ulis­tisen poli­tikon kan­nat­taakin sitä ajaa. Voi olla, että olen ollut liian mon­ta ker­taa kon­flik­tien keskel­lä ja se vaikut­taa ajat­telu­u­ni sen suh­teen, että näen suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa perusar­vo­jen puo­lus­tamisen tärkeäk­si myös rauhan aikana. Mon­et asi­at ovat muut­tuneet Suomes­sa lyhyessä ajas­sa ja itsel­läni on kyl­lä herän­nyt huol­ta siihen, että tämä paha kierre pitäisi saa­da katkaistua.

    Toivoisin tähän keskustelu­un myös esille mei­dän maan­puo­lus­tuk­sel­lista näkökantaa.

    1. Jos lähde­tään keskustele­maan Gen­even sopimuk­sista yleis­es­ti, jää keskustelu pako­lais­sopimuk­ses­ta sivu­osaan. Kan­natan sik­si pitäy­tymistä pako­lais­sopimuk­ses­ta ja eri­tyisen tur­va­paikka­jär­jestelmästä keskustelemisessa.

      Suomen maan­puo­lus­tuk­sen kannal­ta Gen­even sopimuk­sil­la on onnek­si vain vähän käytän­nön merk­i­tys­tä. Suomes­sa ei ole kon­flik­te­ja, jois­sa soti­laamme voisi­vat olla alt­ti­ina sotarikok­sille uhreina tai tek­i­jöinä. Tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ei ole tulos­sa, ei län­si- eikä itära­jan yli, sel­l­aisel­la nopeudel­la, että maan­puo­lus­tuk­selli­nen näkökan­ta kävisi kovin merk­i­tyk­sel­lisek­si. On kyl­läkin tärkeä selvit­tää tuli­joiden henkilöl­lisyys ja mielel­lään rajoit­taa liikku­mista, kunnes mah­dolli­nen oleskelulu­pa myönnetään. 

      Vaik­ka varsi­nainen tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen uhka näyt­täisi ole­van vähäi­nen, on puo­lus­tusvoimil­la toki syytä olla valmius tehokkaaseen joukko­jen hallintaan; tätä tarvit­ti­in län­sir­a­jal­la, kun Ruot­si solmimi­aan sopimuk­si­aan rikkoen ei rek­isteröinyt maa­han saa­punei­ta tur­va­paikan­hak­i­joi­ta vaan kul­jet­ti tuli­jat Suomen rajan yli busseilla.

      1. “Suomen maan­puo­lus­tuk­sen kannal­ta Gen­even sopimuk­sil­la on onnek­si vain vähän käytän­nön merk­i­tys­tä. Suomes­sa ei ole kon­flik­te­ja, jois­sa soti­laamme voisi­vat olla alt­ti­ina sotarikok­sille uhreina tai tek­i­jöinä. Tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ei ole tulos­sa, ei län­si- eikä itära­jan yli, sel­l­aisel­la nopeudel­la, että maan­puo­lus­tuk­selli­nen näkökan­ta kävisi kovin merk­i­tyk­sel­lisek­si. On kyl­läkin tärkeä selvit­tää tuli­joiden henkilöl­lisyys ja mielel­lään rajoit­taa liikku­mista, kunnes mah­dolli­nen oleskelulu­pa myönnetään. ”

        Ajan kotoa Valko-Venäjälle oma­l­la autol­la alle seit­semässä tun­nis­sa. Ja asun Suomes­sa. Tukhol­ma tai Rovanie­mi on kaukana. Kon­flik­ti on paljon lähempänä.

        Suo­mi on myös ollut maail­man kon­flik­teis­sa akti­ivise­na, tais­tel­e­vana osa­puole­na. Kts. yst. ISAF.

        Ehkä min­ul­lakin pitäisi olla enem­män sel­l­aista naivia luot­toa kaikkien hyvän­tah­toisu­u­teen ja uskoa siihen, että meitä ei mikään koskaan uhkaa ja voimme elää välit­tämät­tä muista. Ehkä olen ollut liikaa sodis­sa ja kon­flik­tien keskel­lä ja näen uhan tor­ju­misen tärkeäk­si jo rauhan aikana.

  15. Naa­puri­maan trolleista

    Laitoin otsikon tälle kom­men­tille, kos­ka tämä on aiheesta erilli­nen ja yksit­täi­nen kom­ment­ti siihen, mitä täl­lä het­kel­lä tapahtuu. 

    Jos halu­at käy­dä omasilmäis­es­ti kat­so­mas­sa, miten niitä trolle­ja syn­tyy, niin nyt on hyvä het­ki. Seu­raa suo­mi-aiheisia sosi­aalisen medi­an sivus­to­ja kielel­lä venäjä ja kai­va sielä esille uutiset, jois­sa ker­ro­taan suomen suun­nit­tel­e­van muurin rak­en­tamista Suomen ja Venäjän välille. Siel­lä ne Suo­ma­laiset trol­lit syntyvät.

    1. Ja jatkoa ylläol­e­vaan. Ensi viikon­lop­puna on mie­lenosoi­tus Man­ner­heimin pat­saal­la, Pietaris­sa. Swot ana­lyysi tästä tapah­tu­mas­ta on mon­en­lainen, joten toteu­tus­ta ja lop­putu­losta odotellessa.

      Soitin rajalle, että pääseeko ensi viikol­la kulke­maan, kun rajali­iken­teen rajoituk­set lop­pu­vat sun­nun­tain ja maanan­tain välisenä yönä. Eivät tien­neet ja lupa­si­vat soit­taa takaisin kun tietävät. Veikkaan, että eivät tiedä koskaan.

  16. Olen siis vah­vasti sitä mieltä, että suomen tulee puo­lus­taa Gen­even sopimuk­sia ja sitoutua niiden noudattamiseen. 

    Kaik­ki Gen­even sopimuk­set nivoutu­vat toisi­in­sa. Koko kan­sain­vä­li­nen human­i­taari­nen laki on kokon­aisu­us, jos­ta Suomen kan­nat­taa pitää kiin­ni. Meil­lä ei ole varaa siihen, että sodan lake­ja lähde­tään purka­maan. Ne ovat meille liian merkit­täviä, jot­ta voitaisi­in yhtä osa-aluet­ta nos­taa tarkastelun alle. Gen­even sopimuk­set on allekir­joit­tanut kaik­ki maail­man val­tiot ja pako­lais­sopimuk­sis­sakin on suurin osa osallisina. 

    Pako­lais­sopimus on luo­tu Euroopan savu­vav­ille rau­nioille tilanteessa, jos­sa Euroop­pa menet­ti kokon­aan val­ta-ase­mansa Yhdys­val­loille ja Neu­vos­toli­itolle. Euroop­pa oli tuhon­nut itsen­sä. Kylmän sodan aikana Euroopas­sa korostet­ti­in ihmisoikeuk­sia ja raken­net­ti­in insti­tuu­tioi­ta, jot­ta uut­ta sotaa ei tulisi. Samaan aikaan luoti­in myös Euroopan Union­in ensi­askeleet. Euroop­pa nousi jaloilleen näi­den sopimusten avul­la. Ilman vah­vaa panos­tamista kan­sain­väliseen yhteistyöhön olisimme jatka­neet sotaa entistä voimakkaampi­en joukko­tuhoa­sei­den voimal­la. Me kään­simme kelkan, vaik­ka nyt halu­amme peru­ut­taa kohti maail­man­so­tien aikaista maailmaa.

    Pako­lais­sopimus poh­jaa ‑48 ihmisoikeuk­sien julis­tuk­seen ja käsit­tääk­seni ihmisoikeuk­sien julis­tuk­ses­sa todet­tu oikeus hakea ja naut­tia tur­va­paikkaa muis­sa mais­sa on siis se ongel­ma pako­lais­sopimuk­ses­sa? Tämäkin joutaa sit­ten jo romukop­paan, jos ale­taan avaa­maan tätä euroop­palaisen sivistyk­sen poh­jaa. Sopimuk­ses­sa tode­taan, että “jokaisel­la vain­on kohteek­si joutuneel­la on oikeus hakea ja naut­tia tur­va­paikkaa muis­sa maissa.”

    Keskeinen sisältö Gen­even pako­lais­sopimuk­ses­sa on se, että se määrit­tää sen, kuka on pako­lainen. Huo­matkaa myös, että rikolli­nen ei ole pako­lainen. Lue vaik­ka wiki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakolainen

    Pako­laisen määritelmän sovelt­a­mi­nen on Suomes­sa ollut erit­täin tiukkaa, vuosit­tain vain muu­ta­ma pros­ent­ti Suomeen saa­puneista tur­va­paikan­hak­i­joista saa pako­lais­statuk­sen. Nämä myön­teiset päätök­set kestävät var­masti kri­it­tisen tarkastelun. Kiel­tei­sis­sä päätök­sis­sä on var­masti enem­män niitä, jot­ka ovat ongelmallisia. 

    Sopimuk­sia ei tule ava­ta etenkään siitä syys­tä, että yhtä hyvää sopimus­ta ei ole mah­dol­lista saa­da nykyisessä poli­it­tises­sa tilanteessa. Tarvit­semme tätä sopimus­ta nyt ja tule­vaisu­udessa. Se on meille ajanko­htaisem­pi kuin koskaan.

    1. Raja-Erk­ki kirjoitti:
      “Pako­lais­sopimus poh­jaa ‑48 ihmisoikeuk­sien julis­tuk­seen ja käsit­tääk­seni ihmisoikeuk­sien julis­tuk­ses­sa todet­tu oikeus hakea ja naut­tia tur­va­paikkaa muis­sa mais­sa on siis se ongel­ma pakolaissopimuksessa?”

      Ainakin se tulk­in­ta, joka on otet­tu EU:n tur­va­paikka­jär­jestelmässä on ongel­ma. Keskeisiä ongelmia, tai parem­minkin viko­ja, ovat a) yksil­lölli­nen tur­va­paikka­hake­muk­sen tutk­in­ta ja b) oleskelu­lu­van myön­tämi­nen tutkin­nan suorit­ta­neen val­tion alueelle. Ongel­ma ei sinäl­lään ole se, että tur­va­paikkaa saa naut­tia “muus­sa maas­sa”, kun­han tur­va­paikalla tarkoite­taan vain sijoi­tus­ta tur­val­liselle YK:n hallinnoimalle pako­laisleir­ille ja muul­la maal­la tarkoite­taan vain maa­ta, joka on muu kuin pako­laisen lähtömaa.

      On harhaan­jo­htavaa väit­tää tässä yhtey­dessä, että pako­laisen määritelmän sovelt­a­mi­nen olisi ollut Suomes­sa erit­täin tiukkaa. Oleskelulu­pa pako­lais­statuk­sen tai muun suo­jelun takia on myön­net­ty suurelle osalle näil­lä perusteil­la lupaa hak­eneista. Esimerkik­si vuon­na 2020 Migri teki kan­sain­välistä suo­jelua koskien 4721 päätöstä, joista myön­teisiä oli 2066 ja kiel­teisiä 1196 (lop­ut joko rauen­nei­ta tai jätet­ty tutki­mat­ta). Vuon­na 2016 tehti­in 28208 päätöstä, joista myön­teisiä 7745.

      Kuin­ka mon­ta sel­l­aista ihmistä maail­mas­sa on täl­lä het­kel­lä, jolle myön­net­täisi­in oleskelulu­pa Suomeen kan­sain­välisen suo­jelun perus­teel­la, jos tämä vain saisi jätet­tyä hake­muk­sen­sa tutkit­tavak­si? Haas­tan asiantun­ti­jat ja medi­an etsimään vas­tauk­sen tähän kysymyk­seen. Puhutaanko sadoista miljoon­ista ihmisistä?

      1. Japanis­sa pako­laisas­e­man saa keskimäärin yksi tuhannes­ta ja 999 siis saa hyl­syn ja palaute­taan. Jos ei suos­tu palaa­maan, jää odot­ta­maan pako­laiskeskuk­seen että suos­tuu. Suomen tp-poli­ti­ik­ka on Euroopankin mitas­sa löysää, saati maailman.

        Yksikään maa ei kieltäy­dy otta­mas­ta vas­taan vapaae­htois­es­ti palaavaa, siltä var­al­ta että joku kysyy mitä jos maa ei vas­taan­o­ta omaa kansalaistaan.

        Japani on siis samoissa Gen­even sopimuk­sis­sa mukana.

  17. Rahul Somani kir­joit­ti: “Moni saa­puu Pohjois-Afrikas­ta lait­tomasti lau­toil­la väären­net­ty­il­lä paper­il­lä Etelä-Ran­skan satami­in jos­ta he suun­tau­tu­vat pohjoiseen suoraan.”

    Tätä min­un on vaikea uskoa. Olisi hyvä saa­da lähde tälle tiedolle. 

    Rahul Somani kir­joit­ti: “Dublin­in sopimus ei koske edelleen pelkästään Schengen-aluetta”.

    Tot­ta, enkä ole muu­ta väit­tänytkään. Oleel­lista on Dublin­in sopimuk­sen yhteys ns. ulko- ja sisära­jo­jen valvontaan.

    Raja-Erk­ki kir­joit­ti: “Sopimus ei tarkoi­ta, että hake­mus käsitel­lään siinä maas­sa, johon ensim­mäisenä tul­laan. Se käsitel­lään siinä maas­sa, jos­sa sitä ensim­mäisenä haetaan. Ja kun maa­han­tu­lon edel­ly­tyk­set täyt­tyvät, niin hak­i­ja voi vali­ta eu:n sisältä maan, jos­sa hake­muk­sen jät­tää. Ensim­mäi­nen hak­i­ja­maa sit­ten ajaa sor­men­jäl­jet sys­teemin läpi ja tarkas­taa, että onko asia jo jos­sain muual­la käsit­telyssä tai käsitel­ty ja onko mui­ta syitä jät­tää asia käsittelemättä.”

    Tämä väite lie­nee epä­tosi. Dublin­in sopimus määrit­telee, mikä val­tio on vas­tu­us­sa tur­va­paikka­hake­muk­sen käsit­telemis­es­tä. Vaik­ka sopimus on osin vaikeaselkoinen, siitä käy kyl­lä selville, että vas­tu­us­sa on se val­tio, johon tuli­ja saa­puu ensim­mäisenä, mikäli mah­dol­li­sista per­he­siteistä, jo myön­netys­tä oleskelu­lu­vas­ta tai viisum­ista tai jäte­tys­tä tur­va­paikka­hake­muk­ses­ta ei muu­ta johdu. Oma kysymyk­sen­sä on se, miten val­tio voi näyt­tää, että tiet­ty val­tio on ensim­mäi­nen val­tio. Mm. tätä varten on sor­men­jälkirek­isteri. Sor­men­jäl­jet ote­taan, tai ne pitäisi ottaa, kaik­il­ta lait­tomasti maa­han tulleil­ta, ei pelkästään niiltä, jot­ka hake­vat (heti) tur­va­paikkaa. Sor­men­jälkien löy­tymi­nen rek­ister­istä riit­tää perus­teek­si tur­va­paikan­hak­i­jan siirtämiselle. Ver­rat­tain tiukko­jen määräaiko­jen, puut­tuvien sor­men­jälk­i­ti­eto­jen ja human­itääris­ten (tur­va­paikan­hak­i­joiden heikot olo­suh­teet Keikas­sa ja Unkaris­sa) syi­den vuok­si val­tiot eivät aina ole hyö­dyn­täneet Dublin­in sopimuk­sen suo­maa oikeut­ta tur­va­paikan­hak­i­jan siirtämiseen. 

    Lähteitä: https://migri.fi/milloin-hakemusta-ei-kasitella-suomessa- , https://yle.fi/uutiset/3–9333595 (“10 fak­taa Dublin-jär­jestelmästä – Suo­mi pois­taa tur­va­paikan­hak­i­joi­ta maas­ta tehokkaim­min Euroopas­sa”, Yle 10.12.2016)

    Pako­lais- ja siir­to­laiskysymyk­sen kannal­ta Dublin­in sopimuk­sen sisältö ja käytän­nöt ovat kuitenkin sivu­juonne, jos­ta ei mielestäni kan­na­ta janka­ta enempää.

    1. “Tämä väite lie­nee epätosi.”

      Väite on tot­ta. Riit­tääkö se, että olen tehnyt töitä migrille muu­ta­maan otteeseen eri­lais­ten kri­isien aikana ja ollut valvo­mas­sa mm. maa­han­tu­lor­e­it­tien selvi­tyk­siä ja hake­musten käsittelyä?

      1. “Riit­tääkö se…”

        Ei riitä. On nimit­täin mah­dol­lista tai jopa luul­tavaa, että pidät sään­tönä sitä, mikä on ollut käytän­tö. Ote linkkaa­mas­tani Ylen jutusta:

        “Euro­dac on EU:n laa­juinen tietokan­ta, johon tal­len­netaan tur­va­paikan­hak­i­joiden ja lait­tomien maa­han­tuli­joiden sor­men­jäl­jet. Jos osuma tulee, keskus­rikospoli­isin asiantun­ti­ja varmis­taa, että sor­men­jäl­jet ovat yhteen­sopi­vat. Jos ovat, Suo­mi tekee kyseiselle maalle pyyn­nön ottaa hak­i­ja takaisin. ”

      2. Euro­dac ei ole säädösten mukaan ain­oa, riip­pumat­ta siitä onko se Suomen käytäntö.

        Turhan paljon on kansal­lisia käytän­töä ja lain­säädän­töä joista väitetään “EU:n pakot­ta­van” vaik­ka EU säädök­set antaisi­vat liikku­mavaraa, tämä on mielestäni ikävää poli­tikoin­tia kos­ka siinä omia virheitä siir­retään EU:n niskoille.

        Dublin III ase­tuk­sen mukaiset asi­at joi­ta tarkastel­laan tp-hake­muk­sen vas­tu­umaan selvit­tämisek­si ovat täytään­töön­panoase­tuk­sen (alla) liit­teessä II.

        htps://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32014R0118&from=EN

        Jos Suomen käytän­tö on että ain­oa tark­istet­ta­va asia on Euro­dac-kir­jaus niin sil­loin kyseessä on kansalli­nen päätös. Dublin III ei kiel­lä maa­ta otta­mas­ta käsitel­läk­seen tp-hake­muk­sia jot­ka eivät sille kuu­luisi, ts. maa saa toimia halutes­saan etun­sa vasteis­es­ti ja Suo­mi näyt­täisi näin tekevän.

      3. Ei ole mitenkään suuri ihme, että tur­va­paikan­hak­i­jal­la olisi ollut eu- viisu­mi jo aiem­min. Korona-aikana on tul­lut vas­taan esim. Suomes­sa sairaan­hoita­jak­si valmis­tunut henkilö, joka oli muual­la töis­sä 2019, palasi suomeen ja viisum­i­hake­mus pomp­pasi. Miet­ti tässä vai­heessa myös tp- hake­mus­ta, jolle olisi ollut perus­teet. Pää­tyi kuitenkin Sak­saan töi­hin, sil­lä sieltä sai eu koulutet­tu sh työlu­van ilman tais­telua. Ja on muuten koronate­hol­la töis­sä juuri siinä roolis­sa, mihin suo­mi on hänet kouluttanut.

      4. Raja-Erkille kom­ment­ti­na tuo­hon huomioon (28.11.2021 9:01) jos­sa mainit­sit että top 10 halvim­man maid­en joukos­sa oli Kenia tuos­sa virkami­estyön selvi­tyk­sessä. Ken­ian hyvä sijoi­tus ei sinän­sä yllätä kos­ka siel­lä on edelleen toimi­va siir­tomaa-ajas­ta periy­tyvä koulu­tusjär­jestelmä ja on myös rankat­tu yhdek­si Afrikan parhaak­si Etelä-Afrikan jäl­keen. Näin ollen ei ole ihme että Bri­tann­ian entiset siir­tomaat Afrikas­sa ovat mon­es­sa yhtey­dessä rankat­tu maanosan maid­en ver­tailus­sa ensim­mäis­ten maid­en listalle jos sitä ver­tailee esim Ran­skan tai Por­tu­galin entis­ten siir­tomaid­en kohdal­la Afrikas­sa niin niiden sijoi­tus on paljon alem­pana listal­la kuin Bri­tann­ian entiset siir­tomaat . Poikkeuk­se­na Ran­skan enti­sista siir­tomaista on toden­näköis­es­ti Sene­gal ja Norsunluurannikko.

      5. “Ken­ian hyvä sijoi­tus ei sinän­sä yllätä kos­ka siel­lä on edelleen toimi­va siir­tomaa-ajas­ta periy­tyvä koulu­tusjär­jestelmä ja on myös rankat­tu yhdek­si Afrikan parhaak­si Etelä-Afrikan jälkeen.”

        Suun­nilleen kymme­nen vuot­ta van­haa tietoa tuo on. Muutin Keni­as­ta suomeen vuo­den 2010 lopus­sa ja tuo tieto tuli aika pian sen jäl­keen. Siel­lä setivit­ti­in sil­loin 2007–2008 vaalien jälkeisiä kahakoi­ta. Ehkä sitä voisi nimit­tää myös kah­den suuren hei­mon välisek­si sisäl­lis­so­dak­si, mut­ta jäi his­to­ri­aan nimel­lä post elec­tion vio­lence tai 07–08 Kenya crisis. 

        Joka tapauk­ses­sa Suomeen Keni­as­ta tulleista mon­et oli­vat tuos­sa het­kessä etnis­es­ti soma­lei­ta. Soma­liväestö on merkit­tävää koko ran­nikol­la. Pohjoisem­mas­sa enem­män ja etelässä vähemmän. 

        Ja tuol­loinkin oli Soma­lei­den pako­laisleire­jä Keni­as­sa. Näis­säkään leireis­sä ei ollut mitään kehut­tavaa. Keni­as­sa en ole ollut tämän jäl­keen, kuin läpikulku matkalla, joten näi­den leirien kohtalosta ja kehi­tyk­ses­tä ei ole itsel­läni tietoa.

        Ja kyl­lähän se google vielä jotain löysi, kun lait­toi aikara­jan tiukak­si tuo­hon Suomeen muu­ton tienoolle. Minä olin muuten alku­vuon­na 2011 niitä Keni­as­ta Suomeen muut­tanei­ta elät­te­jä, kun jäin tuos­sa vai­heessa het­kek­si loju­maan yliopistolle: 

        “Eniten työssäkävi­jöitä (67,7 pros­ent­tia) on Suomes­sa asu­vien kenialais­ten joukos­sa. Seu­raav­ina tule­vat hol­lan­ti­laiset, nige­ri­alaiset, britit, ghanalaiset, fil­ip­pi­iniläiset ja romanialaiset.

        Työssäkäyn­ti­ti­las­toi­hin näyt­tävät vaikut­ta­van kaikkein voimakkaim­min eri kansalaisu­us­ryh­mien eri­laiset ikärak­en­teet. Vähän työssäkävi­jöitä on sel­l­ai­sis­sa ryh­mis­sä, joiden joukos­sa on paljon lap­sia ja opiske­li­joi­ta (esimerkik­si sudani­laiset, myan­mar­i­laiset ja kon­go­laiset) tai eläkeläisiä (ruot­salaiset, aus­tralialaiset ja yhdysvaltalaiset).

        Ken­ian kansalaiset tosin kor­jaa­vat potin sil­loinkin, kun ver­tail­laan vain työikäis­ten työssäkäyn­tiä. Kenialais­ten työikäis­ten työt­tömyysaste, 4 pros­ent­tia, on ver­tailun alhaisin. Suomen kansalaiset sijoit­tuvat yhden­nek­si­toista 8,7 pros­entin työttömyysasteella.

        Ver­tailun valit­ti­in ne kansalaisu­us­ryh­mät, joiden edus­ta­jia asuu Suomes­sa vak­i­tuis­es­ti yli viisisataa.”

      6. “Riit­tääkö se…”

        Ei riitä. On nimit­täin mah­dol­lista tai jopa luul­tavaa, että pidät sään­tönä sitä, mikä on ollut käytän­tö. Ote linkkaa­mas­tani Ylen jutusta:

        “Euro­dac on EU:n laa­juinen tietokan­ta, johon tal­len­netaan tur­va­paikan­hak­i­joiden ja lait­tomien maa­han­tuli­joiden sor­men­jäl­jet. Jos osuma tulee, keskus­rikospoli­isin asiantun­ti­ja varmis­taa, että sor­men­jäl­jet ovat yhteen­sopi­vat. Jos ovat, Suo­mi tekee kyseiselle maalle pyyn­nön ottaa hak­i­ja takaisin. ”

        Ylen jutus­sa on virhe. Kun sor­men­jäljistä tulee rek­ister­i­ti­eto, niin lähetetään kyse­ly, että onko haet­tu tur­va­paikkaa. Sor­men­jälkien löy­tymi­nen saa aikaan sen, että selvitetään, että onko hake­mus­ta. Se ei tarkoi­ta automaat­tis­es­ti, että hake­mus olisi olemassa.

        Ja tärkein­tä on siis nyt viestiä, että pako­laiset ovat ter­ve­tulleet. Meil­lä riit­tää tilaa ja on halua auttaa.

  18. Jaakko K kirjoitti:
    “Mut­ta on se silti kaksi­naa­maista mure­htia yht­enään talouskasvua uhkaavaa omaa alhaista syn­tyvyyt­tä ja van­henevaa väestöä ja samal­la tor­pa­ta ongel­maa ratkai­se­via tuli­joi­ta rajal­la. Vaikea sitä on pitää minään muu­na kuin rasis­mi­na, kut­sut­takoon sitä vaik­ka kult­tuuri­ra­sis­mik­si sitten.”

    Nämä virk­keet ovat esimerkke­jä siitä heikos­ta keskustelukult­tuurista, joka on hai­tan­nut ongel­man ratkaisemista. Kansan­talout­ta hyödyt­tävä maa­han­muut­to on oma kysymyk­sen­sä; sitä varten on hal­lit­tu­ja, valikoivia maa­han­tu­lor­e­it­te­jä. Sitä ei tulisi varauk­set­ta sekoit­taa pakolaiskysymykseen.

    Virk­keet kyl­lä muis­tut­ta­vat meitä osu­vasti eroista pako­laiskysymyk­seen ratkaisu­ja etsivien aat­tei­den välil­lä. Rajat­toman maail­man aate läh­tee siitä, että jokaiselle ihmisyk­silölle annetaan samat oikeudet ja mah­dol­lisu­udet riip­pumat­ta siitä, mis­tä maas­ta tai kult­tuurista tämä on lähtöisin. Hiilipäästöbud­jet­tikin on sama kaikil­la. Val­tioiden rajo­ja pide­tään lähin­nä haitallisi­na his­to­ri­al­lisi­na jään­teinä, joista olisi vähitellen päästävä eroon. Muut­to alueelta toiselle globaal­isti nähdään perus­ta­va oikeutena. Argu­men­toin­nis­sa muis­tute­taan, että ihmiset ovat aina liikkuneet ja että sekä kult­tuurien että gee­nien sekoit­tumista on ollut aina, ja että tämä on ollut enim­mäk­seen hyvästä. Näkökul­ma on kuitenkin yksilön oikeuk­sis­sa, ei niinkään vaiku­tusten arvioin­nis­sa sys­teemisel­lä tasol­la. Asenne on pin­ta­puolisen opti­misti­nen: useim­mat halu­a­vat jäädä kotiseuduilleen; inte­groi­tu­mi­nen vas­taan­ot­tavi­in yhteiskun­ti­in ei ole ylit­sekäymätön ongel­ma, kun­han vas­taan­ot­ta­va yhteiskun­ta on suvait­se­vainen, suos­tuu muut­tumaan ja on halukas taloudel­lisi­inkin sat­sauk­si­in. Rajat­toman maail­man aat­teen mukaista on ajaa ratkaisu­ja, jois­sa pako­laiset uudelleen asute­taan (engl. reset­tle) suuris­sa määris­sä kehit­tyneisi­in, demokraat­tisi­in val­tioi­hin. Kehit­tynei­den maid­en aiheut­ta­ma ilmas­ton­muu­tos ja väestön kestämät­tömän alhainen uusi­u­tu­mi­nen (eli alhainen syn­tyvyys) nähdään lisäar­gu­ment­teina, kep­pi­hevosi­na, aut­ta­mas­sa agen­dan ajamista. Nähdään, että vaik­ka maa­pal­lo ei pysty sopeu­tu­maan nopeaan ilmas­ton muut­tumiseen, yhteiskun­nat pystyvät sopeu­tu­maan nopeaan maa­han­muut­toon. Nykyisessä ratkais­us­sa pako­laiskysymyk­seen nähdään ongel­mana lähin­nä se, että kehit­tyneet maat vas­taan­ot­ta­vat kiin­tiö­pako­laisi­na vain mur­to-osan niistä pako­laista, jot­ka tulisi vas­taan­ot­taa; sik­si seu­rauk­se­na on vaar­al­lisia matko­ja salakul­jet­ta­jien kyy­dis­sä tur­va­paikka­hake­muk­sia jättämään.

    Vas­takkainen näke­mys, kut­su­taan sitä vaik­ka rajal­lisen maail­man aat­teek­si, läh­tee aluei­den autono­mi­as­ta: alueel­la – sen väestöl­lä, kansal­la – on val­ta ja vas­tuu omas­ta ton­tis­taan. Seu­rauk­se­na eri­laisia kieliä ja kult­tuure­ja sekä geeniper­imää, diver­si­teet­tiä ja ter­vet­tä kil­voit­telua sekä toisil­ta oppimista. Nähdään, että rajo­ja tarvi­taan, jot­ta tämä voisi toimia. Maa­han­muut­to pide­tään tiukasti kon­trol­loitu­na. Maa­han- ja maas­ta­muu­ton vaiku­tuk­sia tarkastel­laan sys­teemisel­lä tasol­la, pohdi­taan mekanis­me­ja ja kan­nuste­vaiku­tuk­sia. Arvioidaan, että Suomen kaltaiset yhteiskun­nat eivät pysty men­estyk­sel­lis­es­ti inte­groimaan suuria määriä maa­han­muut­ta­jia, jot­ka tule­vat kovin eri­lai­sista kult­tuureista. Aja­tus­ta val­tion sisäis­es­tä monikult­tuurisu­ud­es­ta vieroksu­taan, vaikkakin globaali (val­tioiden väli­nen) monikult­tuurisu­us nähdään hyväksyt­tävänä, ellei jopa voimavarana. Rajal­lisen maail­man aat­teen mukaista on ajaa ratkaisu­ja, jois­sa pako­laisia ei juurikaan uudelleen asute­ta kehit­tyneisi­in mai­hin; ainakaan ei halu­ta luo­da mekanis­me­ja, joil­la kehit­tyvien maid­en väestöä siir­ty­isi suuris­sa määrin kehit­tyneisi­in mai­hin. Nykyisessä ratkais­us­sa pako­laiskysymyk­seen nähdään ongel­mana lähin­nä se, että tur­va­paikka­jär­jestelmä kan­nus­taa parem­paa elämää etsiviä vaar­al­lisille matkoille, vie vas­taan­ot­tavil­ta mail­ta merkit­tävästi resursse­ja (jot­ka ovat pois yhden­ver­taisem­mas­ta hädä­nalais­ten aut­tamis­es­ta) ja tuot­taa enem­män hait­taa kuin hyö­tyä vas­taan­ot­taville yhteiskunnille.

    Kun on vas­takkaisia näke­myk­siä, joskus on toimi­vaa sopia kom­pro­mis­sista, lait­taa kirkko keskelle kylää. Mut­ta aina se ei ole toimi­vaa. Pako­laiskysymyk­sen ratkaisemises­sa kom­pro­mis­sit ovat toim­i­neet huonos­ti: olemme saa­neet epälo­ogisia sopimuk­sia ja käytän­töjä, joiden vaiku­tuk­set ovat vält­tämät­tä surullisia. Tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajal­la on tästä yksi “hyvä” esimerk­ki. Uuden sisämin­is­ter­imme tämän aamuinen kyvyt­tömyys vas­ta­ta Yleis­ra­dion toimit­ta­jan kysymyk­seen koskien oikeut­ta hakea tur­va­paik­ka on toinen (Ykkösaa­mu, Yle Radio 1).

    1. Lyhyt vas­taus pitkään kom­ment­ti­in nim­imerkille Aika ajatel­la: En ole havain­nut Suomes­sa mitään rajal­lisen maail­man aatet­ta, pait­si ehkä jois­sain mar­gin­aalipi­ireis­sä. Suomes­sa tavoitel­laan väestönkasvua kuten läh­es kaikkial­la muual­lakin. Ei vain halut­taisi, että se väestö olisi tuon­ti­tavaraa. Jostain syys­tä oma syn­tyvyys on kuitenkin mure­hdit­ta­van alhainen.

      1. En sanoisi että Suomes­sa tavoitel­laan korkeaa väkimäärä vaan enem­mänkin työikäis­ten maa­han­muut­ta­jien pääsyä Suomen työ­markki­noille. Suomes­sa kun ei ymmär­retä vielä että nykyään korkeak­oulutet­tu­ja huip­pu­osaa­jia on enem­män saatavil­la Aasian mais­sa kuin per­in­tei­sis­sä Euroopan mais­sa jos­sa on myös työvoima­pu­la ammattityövoimasta .

    2. Elin­ta­so­erot ovat niin suuret että rajat­tomas­sa maail­mas­sa Pohjo­is­maid­en kaltainen hyv­in­voin­ti­val­tio kaa­tu­isi omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Hyv­in­voin­ti­val­tio toimii sul­jet­tuna jär­jestelmänä yllät­tävän hyvin mut­ta ei kestä sitä että ihmiset voivat vapaasti siir­tyä pois net­tomak­saji­na ja pala­ta nettosaajina.

      Ei esimerkik­si voi kuvitel­la että ihmi­nen tek­isi työu­ransa toises­sa val­tios­sa ja muut­taisi Suomeen joutues­saan työelämän ulkop­uolelle van­hu­u­den, sairau­den tai työt­tömyy­den takia.

      En tiedä ovatko rajat­toman maailm­na kan­nat­ta­jat ajatelleet minkälainen yhteiskun­ta syn­ty­isi tulok­se­na. En väitä etteikö se voisi toimia mut­ta heikoim­mille se olisi nykyiseen ver­rat­tuna raaka.

      1. Jos asi­aa tarkastelee Pohjo­is­maid­en välistä muut­toli­iken­net­tä niin tuo kehi­tys hyv­in­voin­ti­val­tion kohdal­la ei ole toteu­tunut. Suomes­ta on läht­enyt enem­män ihmisiä esimerkik­si Ruot­si­in mitä Ruot­si­in on saa­punut pako­laisi­na. Voidaankin tode­ta että pohjo­is­mainen vapaali­ikku­vu­us ja työ­markki­nat tasasi­vat elin­ta­so­ero­ja Pohjo­is­mais­sa paljon enem­män Suomen ja Ruotsin välillä.

      2. Itse asi­as­sa tuo kehi­tys on jo mon­en suo­ma­laisen kohdal­la toteu­tunut että muut­taes­sa ulko­maille ja siel­lä pitkän työu­ran jäl­keen palaa Suomeen eläkeläisenä. Kun eläke mak­se­taan tehdys­tä työstä joka on ansait­tu tässä tapauk­ses­sa ulko­mail­la ei hyv­in­voin­ti­val­tio tai eläke­jär­jestelmä ole mis­sään vai­heessa uhat­tuna. Ter­veyspalvelu­iden piiri­in kuu­luu kaik­ki Suomen kansalaiset oli hei­dän yhteiskun­nalli­nen ase­ma mikä hyvän­sä. Se ei kuor­mi­ta ter­vey­den­huoltoa paljonkaan. Täl­lä het­kel­lä ter­vey­den­huoltoa kuor­mit­taa ihan muut tek­i­jät kuin ulko­mail­la asuneet suo­ma­laiset eläkeläiset .

      3. Nämä ulko­mail­ta takaisin muut­ta­neet eivät rasita eläke­jär­jestelmää, mut­ta kyl­lä he rasit­ta­vat ter­vey­den­huoltoa ja van­hus­ten laitoshoitoa, jot­ka ovat hyvin kalliita.

      4. Jos ver­tailee elin­ta­so ero­ja niiden maid­en kohdal­la jos­ta olisi hyvinkin mah­dol­lista saa­da Suomeen työvoimaa ei erot esimerkik­si Int­ian koulute­tun ylem­män keskilu­okan ja Suomen keskilu­okan välil­lä ole kovinkaan isot. Intialaiset ovat jopa Yhdys­val­lois­sa valkoisen keskilu­okan kohdal­la paljon eniten tien­aavampia väestön ryh­mä kun ote­taan huomioon hei­dän koulutustaso.

      5. “Hyv­in­voin­ti­val­tio toimii sul­jet­tuna jär­jestelmänä yllät­tävän hyvin mut­ta ei kestä sitä että ihmiset voivat vapaasti siir­tyä pois net­tomak­saji­na ja pala­ta nettosaajina.”

        Joskus, noin kymme­nen vuot­ta sit­ten oli tehty virkami­estyönä lis­taa siitä, mis­tä tule­vat taloudel­lis­es­ta näkökul­mas­ta kat­sot­tuna halvim­mat ja mis­tä kalleim­mat maahanmuuttajat.

        Paras jäi sil­loin mieleen. Se oli Kenia. Muutenkin top 10 oli aika pitkälti tämän kaltaisia mai­ta. Kalleim­mat oli Yhdys­val­lat, Ruot­si, Kana­da, Aus­tralia ym. Järjestys­tä en muista. Jos jol­lain on data tal­lessa, niin voihan sen tänne lait­taa. Tuskin sitä enää tuote­taan tai ei ainakaan julka­ista, kun eihän tuol­laises­sa datas­sa ole mitään järkeä. Ker­too vaan, että eläkeläiset palaa­vat suomeen sieltä, minne ovat aikoinaan läht­e­neet ja ne paikat, joista pääosin tul­laan töi­hin nousee ykkösiksi. 

        Asioi­ta voi arvot­taa monel­la taval­la. Tämä sai joskus kohtu­ut­tomasti huomiota. 

        Toinen erikoinen lis­taus, mitä aikoinaan julka­isti­in oli suun­nilleen saman­lainen rank­ing-lista siitä, mikä on työelämään osal­lis­ten osu­us eri kansalaisuuk­sil­la. Ole­tan, että Suo­ma­lainen ei pääse Suomes­sa nyky­isin edes top 20 joukkoon, joka ker­too jo jotain tämän kaltaisen tiedon käytettävyydestä.

  19. Krista Mikkosen toinen kir­joi­tus min­is­terikaudel­laan toteaa, että rajat voidaan sulkea.
    Ensim­mäisen työvi­ikon torstaina Krista Mikko­nen tekee tämän. 

    Tuli iso Jytky, jytky, jytky! Kyl­lä Soinia nyt har­mit­taa, kun rajak­it ovat val­lan­neet hänen puolueen lisäk­si myös Vihreät

  20. Halu­aisin tuo­da keskustelu­un mukaan OTT Mil­ka Sor­musen pohd­in­to­ja Perus­tus­lak­i­blo­gin kir­joituk­ses­sa “Mitä tarkoit­taa EU:n tur­va­paikka­jär­jestelmän van­hen­tu­mi­nen? (osa 2)” (15.9.2021). Sor­munen lopet­taa näin: 

    “Sen sijaan, että jumi­tumme pohti­maan, ovatko EU:n tur­va­paikka­jär­jestelmän oikeudel­liset reunae­hdot van­hen­tuneet, ehdotan seu­raavien kysymys­ten pohtimista: Onko aika ajanut ohi mallista, joka ei huomioi tur­va­paikan myön­täjä­val­tioiden osu­ut­ta tur­va­paikan hakemiseen vaikut­tavien syi­den syn­tymiseen? Voiko EU sitoutua paper­il­la ihmisoikeuk­si­in ja toimia käytän­nössä tavoil­la, jot­ka rapaut­ta­vat ihmisoikeussopimusten tar­joa­maa suojaa?”

    Ensim­mäi­nen kysymys viit­taa esimerkik­si Suomen osu­u­teen siinä, että ihmiset lähtevät hake­maan tur­va­paikkaa. Muual­ta tek­stistä käy ilmi, että Sor­munen halu­aisi Suomen ja muiden kehit­tynei­den val­tioiden kan­ta­van vas­tu­u­ta siitä, että aiheutetaan tarvet­ta lähteä hake­maan tur­va­paikkaa. Ja vas­tu­un kan­t­a­mi­nen tarkoit­taisi mm. pako­laiski­in­tiöi­den nos­tamista ja inte­graa­tioon panos­tamista. Toinen kysymys viit­taa Turkin ja muu­ta­man muun maan kanssa tehty­i­hin sopimuk­si­in. Niiden Sor­munen kat­soo ole­van ihmisoikeuk­sian kannal­ta kyseenalaisia ad hoc ‑jär­jeste­lyjä; jär­jeste­lyi­den sisäl­löt pyritään salaa­maan ja EU:n ulkop­uolisia mai­ta pain­os­te­taan sitou­tu­maan niihin. On ilmeistä, että Sor­munen kan­nat­taa täl­lai­sista jär­jeste­ly­istä luopumista. 

    Sor­munen myös täh­den­tää, että “Suurin osa maail­man tur­va­paikan­hak­i­joista ohjau­tuu sitä pait­si muualle kuin Euroop­paan, ja on vaikea perustel­la, mik­si EU:n ei tarvit­sisi osal­lis­tua tur­va­paikan­hak­i­joiden vastaanottamiseen.”

    On harmil­lista, että Sor­musen melko perus­teelli­nen alus­tus ei ole herät­tänyt keskustelua sen enem­pää Perus­tu­lak­i­blo­gis­sa kuin muuallakaan. 

    Lyhyt vas­tauk­seni Sor­musen pohd­in­toi­hin: Ei oikeas­t­aan ole vaikea perustel­la, mik­si EU:n jäsen­val­tioiden ei tarvit­sisi osal­lis­tua tur­va­paikan­hak­i­joiden vas­taan­ot­tamiseen. Perustelu­jen tärkeim­mät näkökohdat: 

    (a) Kus­tan­nuk­set. Pako­lais­ten aut­ta­mi­nen muual­la (esim. YK:n pako­laisleir­il­lä) on taloudel­lis­es­ti edullisem­paa. Samal­la rahal­la saa enemmän. 

    (b) Yhden­ver­taisu­us. Pako­lais­ten kohtelu ei olisi yhden­ver­taista, jos joillekin taat­taisi­in kehit­tynei­den maid­en, kuten Suomen, elin­ta­so, kun taas toiset jou­tu­isi­vat tyy­tymään merkit­tävästi heikom­paan elintasoon.

    © Kan­nus­teet. Kun tur­va­paikkaa voi hakea vain val­tion alueel­la tai rajal­la, syn­tyy kan­nuste matkus­taa pitk­iäkin matko­ja ongel­ma-alueelta tur­va­paikan­haku­maa­han. Kun lail­lisia reit­te­jä, kuten lento­ja, ei halu­ta tar­jo­ta, kan­nuste­taan val­it­se­maan kuole­man­vaar­al­lisia reit­te­jä ja tue­taan salakul­jet­ta­jien bisneksiä. 

    (d) Inte­graa­tio-ongel­mat. Kun vas­taan­ot­ta­ja­maan kult­tuuri poikkeaa suuresti pako­laisen lähtökult­tuurista, inte­groi­tu­mi­nen ei usein onnistu. 

    Pidän Sor­musen kah­ta kysymys­tä hyvänä, mut­ta ratkaisuk­si en tar­joa vas­taan­oton lisäämistä EU-mais­sa vaan vas­taan­oton lopet­tamista. Gen­even pako­lais­sopimuk­sen palau­tuskiel­toa ei tarvitse eikä tule rikkoa: tuli­jaa ei palaute­ta lähtö­maa­hansa vaan pako­laisleir­ille, jon­ka olot ovat tur­val­liset mut­ta niin karut, että ne houkut­tel­e­vat vain tur­van tarpeessa ole­via. (Pieniä määriä kiin­tiö­pako­laisia voidaan ken­ties vas­taan­ot­taa kehit­tyneisi­in mai­hin niin, että hai­tat (a–d) ovat vähäisiä tai olemattomia.)

    1. “Sor­musen melko perus­teelli­nen alus­tus ei ole herät­tänyt keskustelua sen enem­pää Perus­tus­lak­i­blo­gis­sa kuin muuallakaan.”

      Ei se kir­joi­tus nos­ta­ta keskustelua, sil­lä se kuvaa hyvin tun­net­tua ja tiedos­sa ole­vaa asi­ain­ti­laa. Toiv­ot­tavasti kir­joituk­sia lue­taan, sil­lä ne kuvaa­vat ajanko­htais­es­ti tämän het­ken tilan­net­ta Euroopas­sa. Jos aihe kiin­nos­taa, niin kyseis­ten kir­joi­tusten lukemista voi suositel­la. Ja nim­imerk­ki. “aika ajatel­la” voisi lukea linkkaa­mansa blog­it vielä vaik­ka muu­ta­maan ker­taan, sil­lä kom­men­toin­ti Sor­musen kir­joituk­si­in on sen ver­ran erikoista.

    2. Otta­mat­ta kan­taa Sor­musen kir­joituk­sis­sa ole­vi­in oikeudel­lisi­in pohd­in­toi­hin, niin on syytä huo­ma­ta, että Sor­musen esit­tämät ei-juridis­et väit­teet ovat monil­ta osin kyseenalaisia tai jopa selvästi vri­heel­lisiä. Esimerkik­si hän väit­tää, että tiuk­ka tur­va­paikkapoli­ti­ik­ka ei toimisi, vaik­ka Aus­tralian malli osoit­taa, että se on nimeno­maan toimin­ut hyvinkin tehokkaasti ja samal­la tiput­tanut hukku­miskuolemat käytän­nössä nollaan.

      Myöskin esite­tys siitä, että pako­laiski­in­tiöi­den nos­t­a­mi­nen olisi tehokas keino hillitä tur­va­paikan­hak­i­joiden matkus­tamista Euroop­paan, ei kestä yhtään lähempää tarkastelua. Maail­mas­sa on kym­meniä miljoo­nia pako­laisia ja pelkästään heistä olisi käytän­nössä mah­do­ton­ta ottaa Euroop­paan niin paljon kiin­tiö­pako­laisi­na, että sil­lä olisi suur­takaan merk­i­tytä tur­va­paikan­hak­i­joiden määrän vähen­e­misessä. Ja vielä vähem­män, kun ote­taan huomioon, että suurin osa tur­va­paikan­hak­i­joista ei edes ole pako­lais­statuk­seen oikeutet­tu­ja, vaan tavoit­tele­mas­sa parem­paa elin­ta­soa yrit­tämäl­lä ilmoit­tau­tua tur­va­paikan­hak­i­joik­si, vaik­ka tosi­asi­as­sa kyseessä on muut motiivit.

  21. Koh­ta (a)

    Olisin halun­nut aloit­taa kir­joit­ta­maan näistä leireistä jo aikaisem­min, sil­lä tämän blogikir­joituk­sen alla ole­va kir­joit­telu pako­laisleireistä on käsit­tämätön­tä. Leir­ille voi löy­tyä pakot­tavaa tarvet­ta, mut­ta siinäkin tapauk­ses­sa peruste­lut ovat useim­miten huono­ja eikä ne leir­it edes ole kus­tan­nuste­hokkai­ta, jos asi­aa tarkastel­laan yhtään meneil­lään ole­vaa kuukaut­ta eteenpäin.

    Leiri syn­tyy ain­oas­taan pakos­ta, kun liikku­valle porukalle luo­daan elämän perusedel­ly­tyk­siä. Jo ennen ensim­mäisen teltan pystyt­tämistä pitää olla jonkin­laista suun­nitel­maa siitä, miten leiristä on tarkoi­tus päästä eroon. Sel­l­aista asi­aa, kuin toimi­va ja pysyvä leiri ei ole olemassa.

    Ensim­mäisenä, kun tulee puhet­ta leiristä, niin kan­nat­taa miet­tiä, että mik­si se on ole­mas­sa ja mitä tarvit­tasi­in, että leiri lakkaisi olemasta.

    Esimerk­ki Suomes­ta, kun koti­maiset ongel­mat tun­tuu ole­van meille Suo­ma­laisille helpom­min hah­motet­tavia. Meil­lä oli pitkään sairaalas­sa ihmisiä, joiden kun­ta­paik­ka oli jäänyt entisen Neu­vos­toli­iton eli nykyisen Venäjän alueelle. Ihmiset oli­vat jumit­tuneet laitok­seen, kos­ka oli­vat olleet hoidon tarpeessa siinä vai­heessa, kun mak­sa­va taho eli sen aikainen kun­ta lakkasi ole­mas­ta. Kun paran­nut­ti­in, niin sit­ten ei ollut enää kotia, kun se oli luovute­tul­la alueel­la eikä myöskään ollut kotikun­taa, joka olisi ollut vas­tu­us­sa. Kun kotikun­ta oli men­nyt, niin mon­et jäivät laitokseen. 

    Esimerkik­si Jout­senos­sa ollut Rauhan sairaala ajet­ti­in alas vuon­na 2000 ja viimeiset poti­laat pää­sivät “koti­in” tässä vai­heessa. Tilanteessa, jos­sa oli pakko löytää ratkaisu­ja, kun paik­ka oli menos­sa kiin­ni. Me olemme siis ihan omas­sa maas­samme tuhon­neet elämän edel­ly­tyk­siä ja otta­neet ihmisiä yhteiskun­nan vas­tu­ulle pelkästään siitä syys­tä, että meil­lä ei ole ollut kotiut­tamisen mah­dol­lis­tavaa lain­säädän­töä tilanteessa, jos­sa kotikun­ta on lakannut.

    Jälkikä­teen joku voi kysyä, että oliko esim. 60 vuo­den turha laitoshoito­jak­so yhteiskun­nalle mis­sään muo­toa hyvä ratkaisu?

    1. Tietenkin olisi parem­pi, jos leire­jä ei tarvit­taisi, vaan pako­laiset voisi­vat pala­ta rak­en­ta­maan elämää sinne, mis­tä he ovat lähtöisin, tai johonkin vas­taavaan yhteiskun­taan. Valitet­tavasti tämä ei ole aina mah­dol­lista ja sik­si pako­laisleire­jä tarvitaan. 

      Esimerkkisi Suomes­ta on surulli­nen. Mielestäni Suo­mi on vas­tu­us­sa omista kansalai­sis­taan ja heille olisi pitänyt jär­jestää kotikun­ta Suomes­ta. Esimerkkisi alle­vi­ivaa sitä, että jär­jestelmis­sä on usein kor­jat­tavaa. Yhteys pako­laisleirei­hin on kuitenkin olematon.

      1. ” Esimerkkisi Suomes­ta on surulli­nen. Mielestäni Suo­mi on vas­tu­us­sa omista kansalai­sis­taan ja heille olisi pitänyt jär­jestää kotikun­ta Suomesta”

        Yhteys pako­laisleirei­hin on itses­tään­selvä, jos on vähänkään koke­mus­ta pakolaisleireistä.

        Suomes­sa kun ihmiset ovat usein tietoisia suomen his­to­ri­as­ta, niin koti­maiset esimerk­it toimi­vat ongelmien selit­tämisessä. Jos avaat hie­man sitä, mis­sä on oma sokea piste kun et huo­maa yhteyt­tä, niin vään­nän lisää rautalankaa.

        Voit käyt­tää vaik­ka ole­mas­sa ole­via leire­jä esimerkkeinä, jos haluat.

      2. Raja-Erk­ki kir­joit­ti: “Jos avaat hie­man sitä, mis­sä on oma sokea piste kun et huo­maa yhteyt­tä, niin vään­nän lisää rautalankaa.”

        Esimerkissäsi puhut­ti­in siitä, kuin­ka Suo­mi on hoi­tanut kansalais­ten­sa asioi­ta. Pako­laisleirien asukkaan eivät yleen­sä ole Suomen kansalaisia. Tämän eron vuok­si en näe mielekästä yhteyttä.

  22. Kysymys nim­imerkille “Aika ajatella”.

    Muu­ta­ma päivä sit­ten: “Ver­tailun vuok­si UNHCR pyysi tälle vuodelle noin mil­jar­dia euroa Libanon­in 1,7 miljoo­nan pako­laisen aut­tamiseen, mut­ta sai vain 46 % sum­mas­ta (HS 22.11.2021).”

    Nyt: “(a) Kus­tan­nuk­set. Pako­lais­ten aut­ta­mi­nen muual­la (esim. YK:n pako­laisleir­il­lä) on taloudel­lis­es­ti edullisem­paa. Samal­la rahal­la saa enemmän. ”

    Kumpaa siis halu­at? Leirit­tää ihmiset ja pitää ne kan­sain­välisen avun paris­sa vai olla leirit­tämät­tä ja antaa elät­tää itsensä?

    Ja kumpi siis on mielestäsi sitä, mihin ei ole varaa. Pako­lais­ten otta­mi­nen suomeen vai se, että autamme heitä ulkomailla? 

    Tyyp­il­lis­es­ti tämä menee siten, että kun pako­lainen on hyvä pako­lainen, niin koko kansa huu­taa, että ei se mikään pako­lainen ole, kun se on suo­ma­lainen. Näi­hän se menee. Maas­sa, jos­sa ei ole vielä var­muut­ta siitä, että onko vuo­den 2015 pako­laiskri­isin taloudel­liset vaiku­tuk­set men­neet jo plus­salle vai tapah­tuuko tämä vas­ta muu­ta­man seu­raa­van vuo­den aikana.

    1. Mitä luul­tavam­min vuon­na 2015 tulleet tur­va­paikan­hak­i­jat eivät tule koskaan elämän­sä aikana muut­tumaan taloudel­lis­es­ti plus­sak­si Suomelle. Käytän­nössä puhutaan pikem­minkin vähin­tään mil­jar­di­en ellei yli 10 mil­jardin eli­naikai­sista net­tokus­tan­nuk­sista yhteiskun­nalle. Syynä on mm. heikon koulu­tus­ta­son takia heikok­si jäävä työl­listymi­nen ja myös työl­listymisen tapahtues­sa tyyp­il­lis­es­ti varsin mata­la­palkkainen työl­listymi­nen. Mitään uskot­tavia laskelmia plus­merkkises­tä vaiku­tuk­ses­ta ei ole kyet­ty anta­maan, vaan ain­oas­taan toivea­jat­telu­un perus­tu­vaa työikäisyy­teen vetoamista.

      1. “Käytän­nössä puhutaan pikem­minkin vähin­tään mil­jar­di­en ellei yli 10 mil­jardin eli­naikai­sista net­tokus­tan­nuk­sista yhteiskunnalle.”

        Net­tokus­tan­nus, net­tomak­sa­ja, nettosaaja.… 

        Laite­taan vähän numeroi­ta, niin päästään kiin­ni siihen, mikä se sel­l­ainen neton neton net­to oikein on. 

        Usein kaik­ki huomio on siinä työssä ja siitä mak­set­tavas­sa verossa. Suomes­sa on nyt 2,588 miljoon­aa työl­listä. Val­tion kulut ovat 57,6 mil­jar­dia. Koko julki­nen talous on ainakin jonkin läh­teen mukaan 162,72 miljardia. 

        Eli val­tion menot työssäkäyvää kohden = 22 250 euroa per nup­pi. Siihen päälle kun­nal­lisverot, kirkol­lisverot ym. Kuin­ka moni onkaan nettomaksaja? 

        Julkisen menot työssäkäyvää kohden = 62 880 euroa per nup­pi. Kan­nanko­han minäkään omaa taakkaani? No kan­nan kyl­lä, mut­ta minähän olenkin tämän maan maa­han­muut­ta­jati­las­tossa jo kolme kertaa.

        Eli kan­nat­taa oikeasti miet­tiä, mil­lä ammatil­la saa sel­l­aiset ansiot, että kan­taa tuloverol­la oman vas­tu­un­sa tästä yhteiskun­nas­ta. Itsel­leni ei juuri nyt tule sel­l­aista työtä mieleen, kun näis­sä parem­pi palkkai­sis­sa on aina pidem­pi ja kalli­impi koulu­tus jne.

        Tosi­a­sia on se, että tästä on eri­laisia laskelmia. Itse muis­tan ulkoa sel­l­aisen ääripään, jos­sa on laitet­tu 3 mil­jar­dia euroa kulu­ja tämän vuo­den tuli­joille. Se on jotain 8 ‑8,5 ke / tuli­ja eli jokaisel­la tp-hak­i­jal­la on siis omat fer­rar­it ja ker­rostalot juuri siinä eduskun­tat­alon edessä. Toinen ääripää on ollut väite, että tuli­jat sai­vat talouden plus­salle jo vuo­den 2015 aikana. Tämä olisi erikoista tämäkin, sil­lä piik­ki ajoit­tui syksylle. En usko, että sieltä kuitenknaa merkit­täviä omaisu­us­mas­so­ja siirtyi.

        Joka tapauk­ses­sa viimeistään tämä vuo­den 2015 tuli­joiden varaan raken­net­tu Wolt ja sen 7 mil­jardin rahas­t­a­mi­nen vie edel­lisen isom­man tul­va-aal­lon plus­san puolelle. Jos kat­soo kat­soo puh­taasti tuli­joiden taus­taati­eto­ja, niin tämä plus­san puolelle men­e­m­i­nen on kuitenkin tapah­tunut jo hie­man aiemmin.

      2. On tot­ta, että huo­mat­ta­van suuri osa supisuo­ma­lai­sis­takaan ei ole julkiselle taloudelle net­tomak­sajia. On kuitenkin yhteiskun­nan kannal­ta varsin suuri ero sil­lä, että aiheut­taako henkilö riit­tämät­tömän tulota­son­sa takia esimerkik­si vuodessa 1000 euron kus­tan­nuk­sen julkiselle taludelle vaiko 10000 euron kus­tan­nuk­set. Samoin sil­lä on olen­nainen merk­i­tys, että han­ki­taanko ulko­mail­ta vielä suuria määriä lisää yhteiskun­nalle net­tokus­tan­nuk­sia aiheut­tavia entis­ten net­tokus­tan­nuk­sia aiheut­tavien ihmis­ten lisäk­si, etenkin kun jo nykyisel­lään vero­tu­lot eivät tah­do riit­tää, vaan joudu­taan elämään osit­tain velaksi.

        Ja kuten san­ot­tua, tois­taisek­si ei ole esitet­ty mitään uskot­tavia laskelmia siitä, että vuon­na 2015 tulleet tur­va­paikan­hak­i­jat koskaan kään­ty­i­sivät julkiselle taloudelle net­tomak­sajik­si. Eri­laisia hyvin epämääräisiä heit­to­ja, alka­en työikäisyy­teen vetoamis­es­ta mut­ta samal­la huomioimat­ta heikko työl­listyvyys ja nyt varsin kyseenalainen Wolti­in vetoami­nen on toki esitet­ty. Kyse on siis käytän­nössä täysin mieliku­vien varas­sa olev­as­ta toivea­jat­telus­ta, eikä todel­li­sista laskelmista.

      3. Raja-Erk­ki:

        Suomen kansalaisen – tai san­o­taanko jo maas­sa asu­van – net­to­tuot­to tai net­toku­lu kansan­taloudelle ei ole oleelli­nen tek­i­jä maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa lin­jat­taes­sa, vaik­ka se voi olla sitä maas­ta­muut­topoli­ti­ikkaa linjattaessa.

      4. “On tot­ta, että huo­mat­ta­van suuri osa supisuo­ma­lai­sis­takaan ei ole julkiselle taloudelle net­tomak­sajia. On kuitenkin yhteiskun­nan kannal­ta varsin suuri ero sil­lä, että aiheut­taako henkilö riit­tämät­tömän tulota­son­sa takia esimerkik­si vuodessa 1000 euron kus­tan­nuk­sen julkiselle taludelle vaiko 10000 euron kus­tan­nuk­set. Samoin sil­lä on olen­nainen merk­i­tys, että han­ki­taanko ulko­mail­ta vielä suuria määriä lisää yhteiskun­nalle net­tokus­tan­nuk­sia aiheut­tavia entis­ten net­tokus­tan­nuk­sia aiheut­tavien ihmis­ten lisäk­si, etenkin kun jo nykyisel­lään vero­tu­lot eivät tah­do riit­tää, vaan joudu­taan elämään osit­tain velaksi.”

        Tuor­ein taulukko tuos­ta asi­as­ta, mitä olen näh­nyt alueit­tain, on niinkin van­ha kuin vuo­den 2012 tilan­net­ta kuvaa­va, ja löy­tyy osoit­teesta https://vm.fi/documents/10623/3779933/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf/1b9dd9bf-2af2-427e-9b80-ff0d685a7c17/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf?t=1493371373000 .

        Taulukko 8 sivul­la 17 sisältää arvion kaikkien Suomen maakun­tien mak­samista veroista ja val­tion sinne mak­samas­ta tulosta. Ain­oa maakun­ta, jos­sa verot ovat ylit­täneet val­tion mak­samat tulot on ollut Uusi­maa. Pahiten pakkasel­la oli Ahve­nan­maa, jonne val­tio mak­soi peräti 4450 euroa enem­män menoista kuin mitä alueelta kerät­ti­in vero­ja. Sil­loin suurim­mat val­tion menot oli­vat Ahve­nan­maal­la, 11956 €/vuosi ja pien­im­mät Päi­jät-Hämeessä, 5997 €/vuosi. Päi­jät-Hämekin oli pakkasel­la, kos­ka vero­ker­tymä oli vain 5887 €/vuosi, eli vaik­ka val­tion menot oli­vat siel­lä maan pien­im­mät, asukkaatkin oli­vat maan pien­i­t­u­loisim­mas­ta päästä.

        Maa­han­muu­ton tulo­jen ja meno­jen kannal­ta iso vaiku­tus on sil­lä, mihin osaan maa­ta maa­han­muut­ta­ja muut­taa, kuten Suomes­sa syn­tynei­denkin kohdalla.

    2. Vai­h­toe­hdot eivät ole 1) leirit­tämi­nen kv-rahoituk­sel­la tai 2) leirit­tämät­tä jät­tämi­nen ja pako­lais­ten itsen­sä elättäminen. 

      Real­is­tiset vai­h­toe­hdot ovat 1) leirit­tämi­nen kv-rahoituk­sel­la tai 3) osan leirit­tämi­nen pienem­mäl­lä kv-rahoituk­sel­la ja osan leirit­tämät­tä jät­tämi­nen suuril­la nup­piko­htaisil­la kus­tan­nuk­sil­la kehit­tyneis­sä maissa. 

      Tästäkin syys­tä halu­an, että pako­laisille tar­jo­taan entistä parem­pia leire­jä kv-rahoituk­sel­la. Leirien olo­ja voidaan kohen­taa, ja ne voivat tar­jo­ta myös tuot­tavaa työtä pako­laisille. Leirien olo­suhtei­den tulee olla kuitenkin sel­l­aiset, että ne eivät houkut­tele leireille mui­ta kuin kaikkein hädänalaisimpia. 

      Varaa ei ole siihen, että suuria määriä pako­laisia ote­taan Suomeen. Ja varsinkaan ei ole varaa – ei taloudel­lis­es­ti eikä moraalis­es­ti – nykyiseen tur­va­paikka­jär­jestelmään, jon­ka hait­to­ja olen tuonut esi­in aiem­mis­sa kommenteissani. 

      Human­itäärisen maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista julkiselle taloudelle on joitakin arvioi­ta. Yhden eduskun­ta­puolueemme aja­tus­pa­jan kiis­tellyssä arvios­sa yhden pako­laisen keskimääräiset elinkaarikus­tan­nuk­set ovat jotakuinkin puolen ja yhden miljoo­nan euron välil­lä. Val­tio­varain­min­is­ter­iö on arvioin­ut maa­han­muut­ta­jan keskimääräisek­si kus­tan­nuk­sek­si noin 100 000 euroa, kun ote­taan huomioon myös maa­han­muut­ta­jan lapset ja olete­taan hei­dän pär­jäävän työ­markki­noil­la yhtä hyvin kuin vuosi­na 1983–2002 tulleet maa­han­muut­ta­jat (“Tur­va­paikan­hak­i­jat. Mitä tiedämme kus­tan­nuk­sista?”, VM 41/2017, s. 53, kuvio 7). VM:n arvios­sa ei käy aivan selväk­si, kos­keeko se kaikkia maa­han­muut­ta­jia vaiko vain tur­va­paikan­hak­i­joi­ta tai muu­ta human­itääristä suo­jelua naut­tivia; jos maa­han­muut­ta­jil­la viitataan kaikki­in maa­han­muut­ta­ji­in, arvio lie­nee pako­laisia koskien ylioptimistinen.

      1. Aika ajatel­la: Tuo “ei ole varaa” on kyl­lä ihan pelkkä hoke­ma, jota suo­ma­laiset poli­itikot jankut­ta­vat aina kun halu­a­vat esi­in­tyä ns. vas­tu­ullisi­na. Tämä koron­akri­isi on viimeistään todis­tanut, että kyl­lä sitä varaa vaan aika taval­la löy­tyy kun on halu­akin. Sinä et halua pako­laisia tänne, se on tul­lut jo selväk­si. Ei sitä min­un mielestäni tarvitse sen enem­pää selitellä.

      2. Jaakko K:

        En olisi muuten käyt­tänyt ilmaisua “olla varaa”, mut­ta halusin vas­ta­ta suo­raan min­ulle osoitet­tuun ko. ilmaisua käyt­täneeseen kysymyk­seen. Sik­si toinkin esi­in sen, että ei olisi varsinkaan moraalis­es­ti varaa. 

        Hyvä jos kan­tani on tul­lut selväk­si. Jos on vas­takkaisia tai eri­laisia kan­to­ja, olisin valmis keskustele­maan niiden tuek­si esite­ty­istä argu­menteista. Onko sellaisia?

    3. Raja-Erkin esimerk­ki jos­sa hän otti suo­ma­lainen asevelvol­lisu­ut­ta pakoil­e­va asevelvolli­nen sai tur­va­paikan­hak­i­jan tois­es­ta EU maas­ta ei ole per­in­teisen tur­va­paik­ka statuk­sen val­tavir­taa vaan harv­inaisia poikkeustapauk­sia. Tuos­sakin Raja-Erkin lauseessa jos­sa hän sanoi että “pystyi hake­maan euroopas­ta tur­va­paikkaa 2000- luvun alkupuolel­la asevelvol­lisu­u­den epä­tasa-arvoon vedoten” ei ole täs­men­tänyt mis­tä maas­ta kyseinen suo­ma­lainen tur­va­paikan­hak­i­jan sai myön­teisen tur­va­paikan. Var­muu­den vuok­si tark­istin asian ja se maa jos kyseinen suo­ma­lainen tur­va­paikan­hak­i­jan sai tur­va­paikan oli Bel­gia. Bel­gia kat­soi tuol­loin että asevelvol­lisu­ud­es­ta kieltäy­tyvä totaa­likieltäy­tyjä oli mielipi­de­van­ki eli poli­it­ti­nen van­ki. Suomen asevelvol­lisu­us­la­ki tun­si tuol­loin vain aseel­lisen asepa­lveluk­sen tai sivi­ili­palveluk­sen. Tuon yksit­täisen tapauk­sen jäl­keen laki muutet­ti­in jot­ta asee­ton palvelus astui voimaan. Totaaa­likieltäy­tyjät oli­vat tuo kohderyh­mä jot­ka sai­vat tur­va­paikan ulko­mail­ta kos­ka vai­h­toe­htona oli vanki­la. Nykyään totaaa­likieltäy­tyjiä tulee nimeno­maan maista kuten Irak­ista joi­ta sit­ten Suomes­sa ihme­tel­lään mik­si asekun­toiset miehet pak­enevat Irak­ista mut­ta samal­la suo­ma­laiset uno­hta­vat että jos vai­h­toe­hto on vain asevelvol­lisu­us eikä mikään muu on vai­h­toe­hto­ja aika vähän. Sen takia Suomes­sa voi suorit­taa myös sivi­ili­palveluk­sen ja aseet­toman asepa­lveluk­sen vai­h­toe­htona mut­ta mon­es­sa muis­sa mais­sa tätä vai­h­toe­htoa ei ole.

  23. Helsin­gin Sanomat rapor­toi tänään (28.11.) koskien Ran­skan halut­to­muut­ta tehdä palau­tus­sopimus­ta Bri­tann­ian kanssa:

    ”Brit­ti­hal­li­tus on haaveil­lut kah­den­väli­sistä palau­tus­sopimuk­sista eri EU-maid­en kanssa, mut­ta ainakaan tois­taisek­si jäsen­mail­la ei ole ollut halu­ja aut­taa brit­te­jä asiassa.”

    Jos Bri­tan­ni­al­la ja Ran­skalla olisi palau­tus­sopimus, jokainen kanaalin lait­tomasti ylit­tänyt tai alit­tanut voitaisi­in tavoitet­taes­sa palaut­taa. Näin kan­nuste lähteä hen­gen­vaar­al­liselle matkalle pienenisi merkit­tävästi ja ihmishenkiä säästy­isi. Tämä on yksi esimerk­ki tilanteesta, jos­sa voisi val­tio (Ran­s­ka) vali­ta oikein mut­ta silti val­it­see väärin.

    1. Syy mik­si Bri­tan­ni­al­la ja Ran­skalla on kiis­taa täl­lä het­kel­lä Englan­nin kanaalin pako­laisu­u­den kon­trol­lista johtuu yksinker­tais­es­ti siitä että Brex­itin jäl­keen maid­en välil­lä on ollut koko tämän vuo­den aikana kalas­tus kiis­to­ja. Kiin­tiökalas­tuk­ses­ta on kyl­lä sovit­tu Bri­tann­ian ja EU:n välisessä vapaakaup­pa­sopimuk­ses­sa jos­sa on pykälä joka säätelee kalas­tus­ta Englan­nin ja EU/ETA maid­en aluevesil­lä ja se on voimas­sa vuo­teen 2026. Myös Bri­tann­ian ja EU:n välisessä vapaakaup­pa­sopimuk­ses­sa on pykälä jos­sa määritel­lään kuin­ka vapaakaup­pa­sopimus­ta valvotaan riitati­lanteis­sa on sovit­tu EU:n ja Bri­tann­ian yhteisen sovit­teluneu­vos­ton muo­dos­sa. Näitä peri­aat­tei­ta ei ole nyt Bri­tann­ian kohdal­la nou­datet­tu kos­ka siel­lä on tyy­tymät­tömyyt­tä etenkin Pohjois-Irlan­nis­sa siitä että Irlan­nin­meren poikkikul­kee tul­li­ra­ja jota muuten aiem­min Boris John­sonin vas­tusti todel­la ään­nekkäästi ennen päämin­is­ri­tyt­tä . Juuri tämänkia kaik­ki EU maat pitäisi hyväksyä nämä uudet sopimuk­set mikäli niistä neu­votel­laan EU ulkop­uolis­ten maid­en kanssa ja Bri­tann­ian on täl­lä het­kel­lä EU ulkop­uo­li­nen val­tio joten sinne päin ei ole EU:lla maa­han­muu­u­ton kohdal­la velvoit­tei­ta kos­ka vapaakaup­pa­sopimuk­ses­sa ei ollut kohtaa maahanmuutosta.

    2. Aika ajatel­la, oletko ihan tosis­sasi kun kyse­let onko vas­takkaisille näke­myk­sille ole­mas­sakaan argu­ment­te­ja? Ikään kuin vain sin­ul­la olisi argu­ment­te­ja, muil­la ei?

      1. En tokikaan tarkoit­tanut kysyä, onko argu­ment­te­ja ollenkaan ole­mas­sa. Tarkoituk­seni oli pyytää esit­tämään niitä, jot­ta niitäkin voisimme yhdessä punnita.

  24. Minus­ta on aika turhaa argu­men­toi­da asi­as­ta, jos­ta olet lyönyt kan­tasi lukkoon.

  25. Vas­tako­ment­ti nim­imerk­ki Si:lle (30.11.2021 23:40) kohtaan “Maa­han­muu­ton tulo­jen ja meno­jen kannal­ta iso vaiku­tus on sil­lä, mihin osaan maa­ta maa­han­muut­ta­ja muut­taa, kuten Suomes­sa syn­tynei­denkin kohdalla”

    Jos tark­istelee ulko­maalais­ten väestön pain­o­tus­ta Suomen maakun­nis­sa niin ylivoimais­es­ti keskiar­voa enem­män ulko­maalais­taus­taisia asuu eniten Ahve­nan­maal­la jon­ka osu­us on 16,7 % , ja kakkose­na on Uusi­maa jos­sa asuu 14,9 % ulko­maalai­sista. Vähiten asuu Etelä-Poh­jan­maal­la jos­sa asuu 2,5 % ulko­maalaisia. Tämä on siis koko Suomen maakun­tien pros­ent­tilu­vut mis­sä koko maan ulko­maalaisväestö on keskit­tynyt ja suurim­mat keski­tyk­set ovat siis Uusi­maa ja Ahvenanmaa.

    Vaik­ka Uuden­maan taloudelli­nen ase­ma on hyvä vero­tu­lo­jen kaut­ta toisin kuin Ahve­nan­maan on kuitenkin näis­sä kahdessa maakun­nas­sa suh­teessa koko Suomen ulko­maalaisväestöön eniten ulkomaalaisia. 

    Maa­han­muut­ta­jien henkilöko­htaiset valin­nat asuin­paikak­si ei ole aina vero­tus vaan myös ilmas­to . Suomen kohdal­la se on Ahve­na­maan ja Uusi­maa eli eteläi­nen ran­nikko­maakun­nat jos­sa ulko­maalaisväestön pain­opiste on täl­lä het­kel­lä Suomessa . 

    Nämä tiedot ovat otet­tu: https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html

  26. Yle (2.12.2021) rapor­toi brasialais­ten lait­tomas­ta maa­han­muu­tos­ta kohti amerikkalaista unelmaa:

    “Tämän vuo­den tilas­tossa Yhdys­val­tain ja Mek­sikon rajal­la jäi kiin­ni 56 735 brasilialaista.”

    “Rajavi­ras­to CBP:n mukaan 99 pros­ent­tia brasil­ialai­sista per­heistä, jot­ka haki­vat rajal­la tur­va­paikkaa, sai­vat sen.”

    Kuin­ka tämä, 99 %, voi olla mah­dol­lista? Mik­si Yhdys­val­lat (ilmeis­es­tikin) myön­tää tur­va­paikko­ja niin löysin kri­teere­in? Mik­si tuli­jat ylit­tävät rajan lait­tomasti mielu­um­min kuin raja-ase­man kautta?

      1. Mut­ta eikö olisi loogisem­paa ja humaan­im­paa myön­tää enem­män työlu­pia lail­lisia reit­te­jä pitkin kuin kan­nus­taa lait­tomi­in ja hen­gen­vaar­al­lisi­in rajanyl­i­tyk­si­in läh­es var­ma tur­va­paik­ka houkuttimena?

      2. Myös kyseessä on poli­it­ti­nen viesti Jair Bol­sonaron hal­li­tuk­selle. Kuten on ollut pitkään se käytän­tö Yhdys­val­lois­sa että kaikille venezuealalaisille on myön­net­ty tur­va­paik­ka jot­ka pyrkivät Yhdys­val­toi­hin. Tämänkin on näpäy­tys Nico­las Maduron hal­li­tuk­sel­la. Myös nicaragualaisille nykyään määrätään tur­va­paik­ka jos pak­enevat Daniel Orte­gan hallintoa.

  27. Ymmärtääk­seni Suomen rajal­la on ollut tur­va­paikkaa hake­mas­sa niin eri­lais­ten venäläis­ten lehtien toimit­ta­jia ja mui­ta ‘instran­ni agent’-tittelillä uhkail­tu­ja kuin jeho­van­todis­ta­jia ja mui­ta vas­taavia. Olisi ehkä rehellistä sit­ten ker­toa mitä ‘0 turvanpaikanhakijaa’-linja heille tarkoittaisi.

    Jokainen voi miet­tiä mis­tä syys­tä jät­tää koti­maansa, suu­laisen­sa ja omaisuuten­sa ja samal­la vaaran­taa oman ja per­hen­sä hen­gen matkalla tun­tem­aton­ta. Se ei ole mikään ruotsin­laiva­mat­ka. Kovin har­va on kysynyt edes syitä matkaan lähtöön itse lähti­jöiltä. Ehkä lähön syitä ymmärtämäl­lä voisi yrit­tää vaikut­taa nähin lähdön syi­hin. Var­maa on, että täl­lä tar­jol­la ole­va sairaan­hoito ei saa ketään tule­maan tänne.

    Lail­lisen maa­han­tu­lon ja työlu­van saamisen todel­li­nen mah­dol­lisu­us on iso asia. USA:n laiton siir­to­laisu­us väheni kun tarvit­ta­va kausi­työvoima pääsi rajan yli lail­lis­es­ti. Väestön van­hetes­sa ja ikälu­okkien pienen­tyessä siir­to­laisu­us on nor­maali asia. 

    Valitet­tavasti keskustelu maa­han­muu­tos­ta on tehty mah­dot­tomak­si jo aikaa sit­ten. Mikä on se ongel­ma, joka halu­taan ratkaista? Työvoiman saatavu­us? Estää rikol­lisu­ut­ta? Yleen­sä ratkaisu­ja löy­tyy, jos halutaan.

    Itseai­heutet­tu byrokraat­ti­nen ongel­ma, jos­sa tääl­lä pitkään olleille ihmisille ei saa­da jär­jestet­tyä työlu­paa, on täysin ratkaistavis­sa ole­va asia. Huonoin ratkaisu on pitää ihmisiä paperit­tom­i­na ja ikäänkuin epäihmisinä. 

    Tässä vai­heessa vuot­ta voi myös sanoa, että jos joku parin tal­ven koke­musten jäl­keen halu­aa tääl­lä asua jatkos­sakin, niin aika iso osa kansalaisu­u­den kri­teereistä minus­ta täyttyy.

    1. Yhdys­val­toi­hin pyrkii täl­lä het­kel­lä enem­män siir­to­laisia Mek­sikon rajan yli kuin koskaan. Suurin osa ei ole mek­siko­laisia vaan hon­durasi­laisia ja elsal­vado­ri­laisia. Kausi­työvoima tulee Yhdys­val­toi­hin pääasi­as­sa Kali­forn­ian maat­alouteen kausi­työvoimavi­isumil­la jon­ka muuten saa myös Suomen kansalaiset. Tuo viisu­mi on väliaikainen.

    2. JTS kir­joit­ti: “Mikä on se ongel­ma, joka halu­taan ratkaista?”

      Halu­taan ratkaista ongelmia, joi­ta syn­tyy, kun ihmisiä läh­tee pois kotiseuduil­taan eri syistä. Osa ongelmista ratkeaa niin, että halukas vas­taan­ot­ta­javal­tio myön­tää tiety­il­lä perusteil­la viisume­ja. Pako­laiskysymys, jos­ta tässä blo­gis­sa on keskustelu, ei ratkea viisumeilla.

      Pako­laiskysymys on se, kuin­ka pako­laisia voidaan aut­taa “parhait­en”. Ei liene laa­jaa yksimielisyyt­tä siitä, mikä olisi parhaut­ta ja mikä ei. Toisaal­ta hyvälle ratkaisulle voidaan aset­taa usei­ta toiveita:

      a) Johdon­mukainen (ennustet­ta­va, ei ris­tiri­itainen, lin­jas­sa tavoit­tei­den kanssa)
      b) Taloudel­lis­es­ti tehokas (samoil­la resurs­seil­la saadaan mah­dol­lisim­man paljon)
      c) Tur­vaa ihmisoikeudet (suo­jelee elämää ja terveyttä)
      d) Yhden­ver­tainen (saman­lainen kohtelu saman­laista hätää kärsiville)

      Yksi nykyisen tur­va­paikka­jär­jestelmän räikeä ongel­ma on, että se kan­nus­taa hädä­nalaisia lähtemään vaar­al­lisille matkoille, minkä seu­rauk­se­na on hukku­misia, tuke­htu­misia ja palel­tumisia. Ongel­mavyy­hdin ratkaisemisen voisi aloit­taa tästä konkreet­tis­es­ta ongelmasta. 

      Mielestäni ratkaisun tulisi olla tur­val­lis­ten reit­tien tar­joamisen YK:n hallinnoimille pako­laisleireille: kaikille halukkaille tar­jot­taisi­in “tur­va­paik­ka” YK:n pako­laisleir­il­lä; yksilöl­listä käsit­te­lyä ei tarvit­taisi. Jokaisel­la val­ti­ol­la olisi myös oikeus, mut­ta ei velvol­lisu­ut­ta, oleskelulu­pia itse val­it­se­mansa pistey­tysjär­jestelmän mukaisesti.

      1. Aika ajatel­la: Olisiko mah­dol­lista, että vaar­al­liselle matkalle on muitakin lähtemiskan­nus­timia kuin puut­teelli­nen tur­va­paikka­jär­jestelmä? Ja kor­jau­tuuko tämä ongel­ma sil­lä, että lähti­jät sijoite­taan epämääräisille “leireille”? Logi­ikkaa voisi ver­ra­ta siihen, että suo­ma­lai­sista muut­to­tap­piokun­nista kaupunki­in muut­ta­mi­nen kiel­let­täisi­in ja muut­ta­jat sijoitet­taisi­in sen sijaan puo­liväli­in leirille.

  28. Ehkä minä olen ollut liian mon­ta ker­taa katas­trofien keskel­lä, kun näen varautu­misen niin tärkeänä. Tänään hs:n pääkir­joi­tus oli pelkkää sodan uhkaa. Onko edel­lis­es­tä niin pitkä aika, että seu­raa­van on vain jo tultava?

    Mah­dol­lisille pako­laisille voi tode­ta jo nyt. Ter­ve­tu­loa! Meil­lä riit­tää tilaa ja on halua auttaa.

    1. Minä voin kyl­lä majoit­taa pari kak­sikymp­pistä ukrainatar­ta jos tarve vaatii. Ehkä voin jopa uno­htaa, että hei­dän esi­van­hempansa yrit­tivät tap­paa pappani.

      1. Suomes­sa ei ole kyl­lä ukrainalaisia pako­laisia vaan Suomes­sa asu­vat ukrainalaiset asu­vat kyl­lä ihan oleskelu­lu­vul­la. Joitakin valkovenäläisiä ja venäläisiä turv­paikan­hak­i­joi­ta on Suomeen tul­lut. Pääasi­as­sa ukrainalaiset ja valkovenäläiset ovat aset­tuneet Puolaan

      1. Ukrainas­sa on ollut sota jo vuodes­ta 2014 valitet­tavasti. Ukrainalle on kyl­lä annet­tu asea­pua Yhdys­val­tain puolelta joten en usko että Venäjä aloit­taa suurhyökäyk­sen ihan täl­lä viikol­la tai ensi kuus­sa. Muis­tan hyvin kun sodal­la pelotelti­in kun Venäjän asevoimat ampui Malaysia Air­li­nesin lento 17 alas 17. heinäku­u­ta 2014 Buk-ohjuksella.Tuolloin peloteti­in sodal­la ja muis­tan otsikot. Siinäkin on aikaa nyt 7 eikä mitään todel­lista sotaa tullut.

        Osmo Soin­in­vaar­al­la oli myös hyvä blogikir­joi­tus tuostakin tapah­tu­mi­sista ja moite myös joka osui hyvin sil­loiseen ulkoasian­valiokun­nan puheen­jo­hta­jaan Timo Soini­in jolle Venäjän toim­inta oli jol­lain taval­la EU:n ja län­nen vika. 

        Myös saman­lainen ilmapi­iri oli Turkin ilmavoimat ampui alas venäläisen hävit­täjän Syyr­i­as­sa 2015 .Siitäkin syn­tyi sodan julis­tuk­sel­la pelot­telu vaik­ka Turk­ki ja Venäjä sopi­vat kor­vauk­sista myöhemmin. 

        Ymmär­rän hyvin mik­si Ukrainas­sa on myös täl­läi­nen ilmapi­iri kuin on kos­ka pro­pa­gan­da tässä kohtaa molem­pi­en osa­puolten kohdal­la on agres­si­ivi­nen. Myös Itä-Ukrainan sota on nään­ny­tys­so­ta ja jos on vähäänkin pere­htynyt nään­ny­tys­so­dan logi­ikaan tietää että nään­ny­tys­so­ta on kaikien raskain sodankäyn­nin muo­to kum­mallekin osapuolelle.

    2. “Mah­dol­lisille pako­laisille voi tode­ta jo nyt. Ter­ve­tu­loa! Meil­lä riit­tää tilaa ja on halua auttaa.”

      Ja meil­lä on ovet avoin­na. Tervetuloa. 

      Varautu­mis­takin tuli tehtyä. Jopa siten, että suo­mi olisi voin­ut tuomi­ta. Joko pitää pyytää anteek­si vai tode­ta, että tarpeeseen tuli?

      1. Raja-Erkki.Unohdat että Dublin­in sopimus kos­kee vain tur­va­paikan­hak­i­joi­ta mut­ta ei niinkään pako­laisia. Näil­lä kahdel­la ter­mil­lä on ero­ja. Myös Gen­even sopimuk­sis­sa on kak­si eril­listä lisäpöytäkir­jaa jos­sa määritel­lään väli­aikainen tur­va­paikan tarve ja pysyvän tur­va­paikan­tarve. Siinä on ero­ja. Kiin­tiö­pako­laiset ovat pääasi­as­sa YK:n pako­laisjär­jestön hyväksymiä pako­laisia. Sota­pako­laiset ovat eri asia kuin kiin­tiö­pako­laiset. EU:ssa ei ole yhteistä maa­han­muut­to ja pako­lais­poli­ti­ikkaa vaan se on jätet­ty jäsen­val­tioille. Täl­lä het­kel­lä var­maan tulee tämänkin ikuinen ongel­ma ratkaistua. Tässäkin on otet­ta­va huomioon että Ukrainan kansalaiset voivat vapaasti liikkua EU /ETA alueel­la sekä myös Bri­tan­ni­as­sa ja Sveit­sis­sä ilman viisum­ia puolen vuo­den aikana. Sitäkin voi tule­vaisu­udessa teknisel­lä päätök­sel­lä piden­tää. Ain­oa mikä on esteenä on työlu­vat mut­ta sekin on tekni­nen ongelma.

Vastaa käyttäjälle Jaakko K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.