Kuukausi: maaliskuu 2013

Nämä suosi­tuk­set nou­dat­ta­vat raport­timme lin­jaa: mis­sä työ­markki­nat ovat epä­tas­apain­os­sa, niitä on tuet­ta­va taval­la, joka lisää työllisyyttä.

Ikään­tyvä työntekijä

Työ­nan­ta­jat kart­ta­vat ikään­tyneitä työn­tek­i­jöitä. Yli 50-vuo­ti­aana työt­tömik­si joutunei­den on vaikea saa­da uut­ta työ­paikkaa, ja moni yri­tys ostaa ikään­tyneitä pois yri­tyk­ses­tä melko kalli­iden kul­tais­ten käden­puris­tusten avul­la. Yli 63-vuo­ti­aiden toiv­otaan sun­nun­taipuheis­sa yleis­es­ti jatka­van töis­sä edelleen, mut­ta käytän­nössä yri­tyk­set ovat kovin halut­to­mia mukaut­ta­maan työte­htäviä ikään­tyneille sopiviksi.^[1] Tämä on erään­laista pas­si­ivista eläk­keelle savus­tamista. Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode: ikään­tyneet työntekijät”

Nuorten työt­tömyyt­tä pidämme vaar­al­lise­na ongel­mana ja sik­si pää­timme olla sen ratkaisemises­sa vähän höveleitä ja käyt­tää keino­ja, jot­ka eivät ole aivan ilmaisia. Vähät­telemät­tä ikäih­mis­ten työn­saan­tion­gel­maa nuoren ihmisen luisum­i­nen pitkäaikaistyöt­tömyy­den kaut­ta työvoiman ulkop­uolelle on ongel­mana pahempi ja kalli­impi ongel­ma kuin ikäih­mis­ten työt­tömyys siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että nuorelta jää sil­loin paljon enem­män työvu­osia tekemät­tä kuin työt­tömyy­teen luis­ta­neelta viisikymp­piseltä. Nuoriso­työt­tömyyt­tä myös on tilas­toitua enem­män, kos­ka tilas­tois­sa työt­tömäk­si ei merk­itä henkilöä, joka hakee työtä sitä saa­mat­ta, jos hän työn sijas­ta on päässyt jollekin työl­lisyyskurssille tai muiden toimen­pitei­den kohteek­si. Kos­ka toimen­piteitä nuori­in kohdis­te­taan rop­pakau­pal­la, pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä nuorten kesku­udessa ei tästä syys­tä oikeas­t­aan pitäisi olla lainkaan. Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode: nuorisopalkka”

Suuret työ­nan­ta­jat on määrät­ty aivan oikein  vas­taa­maan taloudel­lis­es­ti siitä, että työtek­i­jät joutu­vat työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Täl­lä kan­nuste­taan huole­hti­maan työhyv­in­voin­nista ja työter­veyshuol­losta. Tämän var­jop­uole­na on kuitenkin se, että työhöno­to­ssa kan­nat­taa valikoi­da pois ne, joiden pelätään syys­tä tai tois­es­ta joutu­van ennenaikaises­ti eläk­keelle. Sairaus­vaku­u­tus­ta tar­joa­vat yri­tyk­set eivät myön­nä vaku­u­tus­ta jo sairas­tuneille. Työ­nan­ta­jat toimi­vat samal­la logi­ikalla. Eri­tyis­es­ti mie­len­ter­veyskuntoutu­jien työhön pääsy on Suomes­sa mui­ta Pohjo­is­mai­ta vaikeampaa.

Muu­ta­ma vuosi sit­ten van­taalainen teol­lisu­usyri­tys ajat­teli paran­taa mainet­taan yhteiskun­tavas­tu­un kan­ta­jana palkkaa­mal­la varas­totöi­hin kehi­tys­vam­maisia. Han­ke kaa­tui tähän työkyvyt­tömyy­seläk­eriski­in. Sit­tem­min on säädet­ty – ehkä juuri tämän tapauk­sen vuok­si – ,  että riskistä vapau­tuu kun palkkaa vajaakun­toisek­si luokitel­lun. Tämä pois­taa vain kaikkein ilmeisim­män ongel­man. Sik­si esitämme, että työ­nan­ta­ja voisi asi­aa perustelemat­ta ostaa itsen­sä vapaak­si jois­takin palkkaamis­taan henkilöistä – ei kaik­ista –, mut­ta jou­tu­isi mak­samaan siitä vähän yli­hin­taa, jot­ta käytän­nöstä ei tulisi liian suosit­tua.  Tämä syytä ilmoit­ta­mat­ta tuli tähän sik­si, että muuten todis­tus­taak­ka toisen sairau­den riskistä tulisi työ­nan­ta­jalle, jol­loin on yksinker­taisem­paa palkata riskitön.

Tämä esi­tys on laa­dit­tu rak­en­teeltaan sel­l­aisek­si, ettei se poista yri­tyk­sen kan­nustin­ta huole­htia työn­tek­i­jöi­den­sä ter­vey­destä ja jak­samis­es­ta. Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode työkyvyttömyysriskistä”