Juhana ja Ode: ikääntyneet työntekijät

Nämä suo­si­tuk­set nou­dat­ta­vat raport­tim­me lin­jaa: mis­sä työ­mark­ki­nat ovat epä­ta­sa­pai­nos­sa, nii­tä on tuet­ta­va taval­la, joka lisää työllisyyttä.

Ikään­ty­vä työntekijä

Työ­nan­ta­jat kart­ta­vat ikään­ty­nei­tä työn­te­ki­jöi­tä. Yli 50-vuo­ti­aa­na työt­tö­mik­si jou­tu­nei­den on vai­kea saa­da uut­ta työ­paik­kaa, ja moni yri­tys ostaa ikään­ty­nei­tä pois yri­tyk­ses­tä mel­ko kal­lii­den kul­tais­ten käden­pu­ris­tus­ten avul­la. Yli 63-vuo­tiai­den toi­vo­taan sun­nun­tai­pu­heis­sa ylei­ses­ti jat­ka­van töis­sä edel­leen, mut­ta käy­tän­nös­sä yri­tyk­set ovat kovin halut­to­mia mukaut­ta­maan työ­teh­tä­viä ikään­ty­neil­le sopi­vik­si.[1] Tämä on erään­lais­ta pas­sii­vis­ta eläk­keel­le savustamista.

Yhte­nä vai­kut­ti­me­na olla palk­kaa­mat­ta ikään­ty­viä ovat ter­vey­teen liit­ty­vät pelot. Yri­tys jou­tuu mak­sa­maan työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­tään, jos elä­ke­ta­pauk­sia on ikä­va­kioi­tu­na yli kes­kiar­von. Ris­kin ikä­va­kioin­ti hel­pot­taa, mut­ta ei pois­ta ongel­maa, sil­lä työt­tö­miin ole­te­taan liit­ty­vän suu­rem­pia ter­veys­ris­ke­jä kuin työl­li­siin. Työ­nan­ta­jien sosi­aa­li­sen vas­tuun keven­tä­mi­nen tois­tu­vas­ti sai­ras­te­le­vien osal­ta sekä mah­dol­li­suus ostaa pois työ­nan­ta­jan ris­ki työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kees­tä hel­pot­tai­si­vat myös osal­taan ikään­ty­nei­nä työt­tö­mik­si jää­nei­den työllistymistä.

Kos­ka ikään­ty­nee­seen työ­voi­maan koh­dis­tuu sel­vää ali­ky­syn­tää, tasa­pai­noa paran­tai­si ikäih­mis­ten suo­si­mi­nen auto­maat­ti­sel­la ikä­pe­rus­tei­sel­la tuel­la. Yksi mah­dol­li­suus oli­si alen­taa ikäih­mis­ten elä­ke­mak­su­ja. Tätä vas­taa­va elä­ke­mak­su­jen koro­tus tuli­si koh­dis­taa samoin ikä­pe­rus­tei­ses­ti nii­hin ikä­luok­kiin, jois­sa työn kysyn­tä on suu­rin­ta. Kos­ka madal­tu­nut kysyn­tä koh­dis­tuu eri­tyi­ses­ti vähän kou­lu­tet­tui­hin, elä­ke­mak­su­jen alen­nus pitäi­si teh­dä pie­niä ansio­tu­lo­ja saa­via painottaen.

Jo ennen van­huuse­läk­keel­le siir­ty­mis­tä tuli­si olla mah­dol­lis­ta voi­mien vähe­tes­sä hidas­taa työn­te­koa, osa­na peh­me­ää eläk­keel­le siir­ty­mis­tä. Jos työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va työ­suo­ri­tuk­ses­ta täy­si palk­ka, työ­nan­ta­ja halu­aa täy­den työ­suo­ri­tuk­sen. Sik­si oli­si talou­del­li­sen tehok­kuu­den näkö­kul­mas­ta luon­nol­lis­ta teh­dä van­huuse­läk­keen ikä­ra­jo­jen par­taal­la uusi työ­so­pi­mus, jos­sa teh­tä­viä on keven­net­ty ja palk­ka mää­ri­tel­ty uusien teh­tä­vien mukaiseksi.

Toi­nen tapa toteut­taa tämä oli­si siir­tyä ylei­ses­ti jous­ta­vam­paan ja yksi­löl­li­sem­pään palk­ka­so­pi­mi­seen. Tämän voi hyvin teh­dä vas­tuul­li­sen tulo­po­li­tii­kan ja työ­eh­to­so­pi­mus­ten puit­teis­sa. Työ­eh­to­so­pi­muk­sia pitäi­si sil­loin kehit­tää niin, että työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa mää­rät­ty pal­kan­nousu­va­ra tul­ki­taan­kin vain kes­ki­mää­räi­sek­si koro­tuk­sek­si ja että pai­kal­li­sis­sa neu­vot­te­luis­sa voi­daan sopia sii­tä, miten kes­ki­mää­räi­nen koro­tus jae­taan työn­te­ki­jöi­den kes­ken.[2] Yksi­löl­li­sem­pi palk­kaus voi­si myös teh­dä työ­nan­ta­jat haluk­kaam­mik­si palk­kaa­maan ikäih­mi­siä, kos­ka työ­nan­ta­ja ei huo­nos­ti työ­pai­kal­le sovel­tu­van työn­te­ki­jän tapauk­ses­sa oli­si vel­voi­tet­tu mak­sa­maan täy­siä yleis­ko­ro­tuk­sia koko lop­pu-uran ajan.

Niin sano­tul­la lisä­päi­vä­oi­keu­del­la on nyt­kin tun­nus­tet­tu, että yli 60-vuo­tias ei ole halut­tua työ­voi­maa. Tätä taus­taa vas­ten on luon­te­vaa aja­tel­la, että tämän ikäi­nen ei aina anna työ­nan­ta­jal­le täyt­tä työpanosta.

Osa-aikae­lä­ke kehi­tet­tiin piden­tä­mään työ­uria. Jos työs­sä ei jak­sa aikaa, voi siir­tyä osa-aikae­läk­keel­le. Tämä ei ole tuot­ta­nut toi­vot­tua tulos­ta, kos­ka osa-aikae­läk­keel­le siir­ty­jät ovat usein täy­sin työ­ky­kyi­siä. Niin pitää olla­kin, kos­ka jäl­jel­le jää­neel­tä työ­ajal­ta vaa­di­taan täy­si työpanos.

Mie­les­täm­me pitäi­si sik­si olla mah­dol­li­suus osa-aikae­läk­keen logii­kan mukaan pääs­tä osae­läk­keel­le, jos palk­ka ale­nee työn laa­dun muut­tues­sa vaik­ka työ­ai­ka ei lyhe­ne­kään. Pelas­ta­jan palk­ka ale­nee, kun savusu­kel­lus­li­sä puto­aa pois. Urak­ka­työs­sä ansio­ta­so las­kee ilman työ­teh­tä­vien muu­tok­sia­kin. Täl­löin voi­si ottaa osan ansait­se­mas­taan eläk­kees­tä etu­kä­teen ja jat­kaa töis­sä uudel­la työ­so­pi­muk­sel­la hel­pom­mis­sa ja ikäih­mi­sel­le parem­min sopi­vis­sa teh­tä­vis­sä. Osae­läk­kee­seen ei tar­vit­se sisäl­lyt­tää min­kään­lais­ta sub­ven­tio­ta, vaan se voi­daan toteut­taa aktu­aa­ri­ses­ti neut­raa­lis­ti. Verot­ta­ja jää pal­kan ale­ne­mi­ses­ta tap­piol­le, mut­ta työ­suh­teen jat­ku­mi­ses­ta voi­tol­le. Kos­ka keven­ne­tyt työ­teh­tä­vät rää­tä­löi­dään yksi­löl­li­ses­ti, on luon­nol­lis­ta, ettei­vät työ­eh­to­so­pi­muk­set pää­sään­töi­ses­ti sovel­lu niihin.

Jo nyt on mah­dol­lis­ta men­nä 63-vuo­ti­aa­na eläk­keel­le ja jat­kaa työn­te­koa uudel­la työ­so­pi­muk­sel­la ja aiem­paa ren­nom­mil­la teh­tä­vil­lä. Palk­ka ei vai­ku­ta eläk­keen suu­ruu­teen. Eläk­keen kart­tu­mi­nen jat­kuu, mut­ta ilman super­kart­tu­maa. Elä­ke­jär­jes­tel­män kan­nal­ta tämä on aktu­aa­ri­ses­ti vähin­tään tasa­pai­nos­sa. Tätä mah­dol­li­suut­ta tuli­si käyt­tää aktii­vi­sem­min. Kos­ka elä­ket­tä ja palk­kaa saa pääl­lek­käin. on luon­nol­lis­ta, että palk­ka voi olla aiem­paa pie­nem­pi ja työ­teh­tä­vät hel­pom­pia. Kos­ka tilan­teet ovat kovin yksi­lö­koh­tai­sia, nämä työ­so­pi­muk­set tuli­si vapaut­taa pää­sään­töi­ses­ti työ­eh­to­so­pi­mus­ten sääntelystä.

Suo­si­tus 14:

Elä­ke­mak­su­jen ikä­por­ras­tus. Ikään­ty­vään työ­voi­maan koh­dis­tu­van kysyn­nän lisää­mi­sek­si elä­ke­mak­su­ja por­ras­te­taan niin, että työ­nan­ta­jien yli 55-vuo­tiais­ta mak­sa­mia elä­ke­mak­su­ja alen­ne­taan mer­kit­tä­väs­ti ja tämä kom­pen­soi­daan korot­ta­mal­la mak­su­ja ikä­luo­kis­sa 35–54 vuot­ta, joi­den työl­li­syy­sas­te on paras.

Suo­si­tus 15:

Osa-elä­ke. 60 vuot­ta täyt­tä­nyt työn­te­ki­jä, joka sol­mii työ­nan­ta­jan­sa kans­sa uuden työ­so­pi­muk­sen alem­mal­la pal­kal­la, voi saa­da osan eläk­kees­tään etu­kä­teen osae­läk­kee­nä. Työ­eh­to­so­pi­muk­sen vel­voit­teet eivät kos­ki­si osae­läk­keen ohel­la teh­tä­vää työ­tä. Jär­jes­te­lyn ikä­ra­jan voi­si esi­mer­kik­si sitoa työt­tö­myys­tur­van lisä­päi­vien ikärajaan.

Suo­si­tus 16:

Töis­sä eläk­keel­lä. Kei­no­na peh­me­ään eläk­keel­le siir­ty­mi­seen tulee suo­sia menet­te­lyä siir­tyä van­huuse­läk­keel­le ja jat­kaa töis­sä uuden työ­so­pi­muk­sen tur­vin, jol­loin saa elä­ket­tä ja palk­kaa pääl­lek­käin. Nämä eläk­keen kans­sa rin­nak­kai­set työ­so­pi­muk­set tulee pää­sään­töi­ses­ti vapaut­taa työ­eh­to­so­pi­mus­ten määräyksistä.

Suo­si­tus 17:

Yksi­löl­lis­tä jous­toa työ­eh­to­so­pi­mus­ten sisäl­lä. Esi­täm­me työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen sel­vi­tet­tä­väk­si mah­dol­li­suu­det siir­tyä sel­lai­siin työ­eh­to­so­pi­muk­siin, jois­sa nykyis­tä suu­rem­pi osa pal­kan­mak­su­va­ras­ta mää­ri­tel­lään yri­tys­koh­tai­sek­si eräk­si, jon­ka jaka­mi­ses­ta neu­vo­tel­laan pai­kal­li­ses­ti.



[1] Esa Tuo­mi­nen, Kris­tii­na Tuo­mi­nen ja Nina Kah­ma: Jous­ta­va van­huuse­lä­ke. Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen tut­ki­muk­sia 02/2012.

[2] Ruot­sis­sa suu­rin osa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta toi­mii jo näin, ks. Juha­na Var­tiai­nen, Mik­si ja miten Poh­jo­lan työ­mark­ki­nains­ti­tuu­tiot muut­tu­vat?, Kan­san­ta­lou­del­li­nen aika­kaus­kir­ja 4/2012.

18 vastausta artikkeliin “Juhana ja Ode: ikääntyneet työntekijät”

  1. Hyviä aja­tuk­sia.

    Peri­aa­te pitäi­si olla että tie­tyn iän jäl­keen voi läh­teä työ­mää­rää vähen­tä­mään ja las­keu­tua peh­meäs­ti eläkkeelle.
    Työ­nan­ta­jal­le se pitää pysyä motivoivana.

  2. …tol­la­nen byro­kra­tia ketään työ­nan­ta­jaa kiinnosta.Eläkemaksut ja sotu­mak­sut his­to­ri­aan, byro­kraa­tit kan­sa­ne­läk­keel­le, työ­mark­ki­nat vapaak­si ja yksin­ker­tai­nen hou­kut­te­le­va verotus.

  3. Yksi­löl­lis­tä jous­toa työ­eh­to­so­pi­mus­ten sisäl­lä. Esi­täm­me työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen sel­vi­tet­tä­väk­si mah­dol­li­suu­det siir­tyä sel­lai­siin työ­eh­to­so­pi­muk­siin, jois­sa nykyis­tä suu­rem­pi osa pal­kan­mak­su­va­ras­ta mää­ri­tel­lään yri­tys­koh­tai­sek­si eräk­si, jon­ka jaka­mi­ses­ta neu­vo­tel­laan paikallisesti.”

    Tämä on eri­täin kan­na­tet­ta­va idea. Itsea­sias­sa niin kan­na­tet­ta­va, että jois­sa­kin työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on sovit­tu yleis­ko­ro­tuk­sis­ta siten, että ne jae­taan juu­ri noin kuin ehdo­tit. Esi­mer­kik­si suun­nit­te­lu- ja kon­sult­tia­lan ylei­ko­ro­tuk­set ovat nyt pari­na vuon­na olleet juu­ri­kin sel­lai­sia, jois­sa on ylei­se­rä sekä sit­ten kan­nus­ta­va erä joka jae­taan (toi­von mukaan) tuot­ta­vuu­den mukaan. 

    Käy­tän­nön soi­si yleistyvän.

    http://www.skolry.fi/etusivu/ajankohtaista/?a=viewItem&itemid=279

  4. Onko jotain eri­tyis­tä syy­tä sil­le, että näi­tä hel­po­tuk­sia pitäi­si aina jakaa ryh­mil­le (esim. van­huk­set), eikä yksilöille?

    Asian ydin on kai, että vai­keas­ti työl­lis­ty­vien ihmis­ten palk­kaa­mi­ses­ta mak­se­taan työ­nan­ta­jal­le pie­ni bonus, jot­ta näi­den palk­kaa­mi­nen muo­dos­tui­si juu­ri ja juu­ri kannattavaksi. 

    Sosi­aa­li­toi­mis­to­jen tädeil­lä lie­nee aika hyvä käsi­tys kun­kin yksit­täi­sen ihmi­sen työl­lis­ty­mi­sen vai­keu­des­ta, joh­tui se sit­ten nuo­ruu­des­ta, van­huu­des­ta, tai vaik­ka­pa alko­ho­lis­mis­ta. Voi­si­ko sel­lai­nen lähes­ty­mis­ta­pa toi­mia, että sosi­aa­li­tä­deil­le annet­tai­siin laa­jem­mat val­tuu­det päät­tää näi­den työ­nan­ta­ja­bo­nus­ten suu­ruu­des­ta ja kestosta?

    Työ­nan­ta­jien näkö­kul­mas­ta asia yksin­ker­tais­tui­si. Ei tar­vit­si­si ynnäil­lä yhteen kaik­kia alen­nuk­sia ja kor­vauk­sia, riit­täi­si kat­soa sosi­aa­li­toi­mis­ton lapus­ta kuin­ka pal­jon bonus­ta kus­ta­kin työn­ha­ki­jas­ta saa.

  5. Työ­nan­ta­jat kart­ta­vat ikään­ty­nei­tä työn­te­ki­jöi­tä. Yli 50-vuo­ti­aa­na työt­tö­mik­si jou­tu­nei­den on vai­kea saa­da uut­ta työ­paik­kaa, ja moni yri­tys ostaa ikään­ty­nei­tä pois yri­tyk­ses­tä mel­ko kal­lii­den kul­tais­ten käden­pu­ris­tus­ten avulla.”

    Siis sel­lais­ta 5‑kymppistäkö tar­koi­tat, että on vaan täyt­tä­nyt kym­pit täy­teen ja sit­ten good bye työ­mark­ki­noil­le, kun tuo­ni­käis­tä muka ei uudel­leen pal­ka­ta. En usko tuo­hon yleistykseen.

    Eikö oli­si parem­pi ryh­tyä puhu­maan asioi­den oikeil­la nimil­lä eikä tuol­lai­sil­la epä­mää­räi­sil­lä käsit­teil­lä, että val­tao­saan 50+ vuo­tia­ta tämän päi­vän sivun kir­joi­tuk­se­si pätisi.

    Se on niin help­po pyr­kiä tiet­tyyn lop­pu­tu­lok­seen yleis­tä­mäl­lä näke­myk­si­ään. Perin ove­laa­kin — sanoisin.

    Tosin väsy­mi­nen alkaa pai­na­maan itse kuta­kin täs­sä blo­gis­sa — arva­ten, että eikö koh­ta siir­ry­tä fil­la­roin­tia käsit­te­le­mään. Osmol­la­han on se uusi fil­la­ri han­kit­tu­na, mil­lä tava­roi­ta­kin voi kus­ka­ta pyö­rän run­koon ripustamalla.

  6. Toi­nen tapa toteut­taa tämä oli­si siir­tyä ylei­ses­ti jous­ta­vam­paan ja yksi­löl­li­sem­pään palk­ka­so­pi­mi­seen. Tämän voi hyvin teh­dä vas­tuul­li­sen tulo­po­li­tii­kan ja työ­eh­to­so­pi­mus­ten puit­teis­sa. Työ­eh­to­so­pi­muk­sia pitäi­si sil­loin kehit­tää niin, että työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa mää­rät­ty pal­kan­nousu­va­ra tul­ki­taan­kin vain kes­ki­mää­räi­sek­si koro­tuk­sek­si ja että pai­kal­li­sis­sa neu­vot­te­luis­sa voi­daan sopia sii­tä, miten kes­ki­mää­räi­nen koro­tus jae­taan työn­te­ki­jöi­den kesken”

    Täy­tyy ihme­tel­lä miten meil­lä on päät­tä­ji­nä näin työ­elä­mäs­tä pihal­la ole­via ihmi­siä ? Joh­tuu var­maan virkamiestaustasta.

    Minä olen ollut 40 vuot­ta töis­sä, enkä ole näh­nyt samo­ja palk­ko­ja kuin vir­ka­mie­hil­lä. Tai urakkapalkoissa,mutta sil­loin­kin lopul­li­nen palk­ka mää­räy­tyy teh­dyn työ­mää­rän mukaan.

    Val­tiol­la­kin olles­sa­ni pal­kat oli­vat hen­ki­lö­koh­tai­sia eikä meil­lä insi­nöö­reil­lä ollut sama palk­ka kuin sattumalta.Henkilökohtaiset lisät aiheut­ti­vat sen, ettei sama­palk­kai­suut­ta syn­ty­nyt edes saman teh­tä­vän puitteissa.

    Ja sama kos­ki kaik­kia työ­so­pi­musuh­tei­sia toi­mi­hen­ki­löi­tä ja jopa asentajia

    Eikä pal­kan­ko­ro­tuk­set ole kos­kaan olleet pelk­kiä yleis­ko­ro­tuk­sia vaan muo­toa jotain yleis­ko­ro­tuk­seen+ jotain henkilökohtaisiin+jotain liu­ku­miin, jär­jes­te­ly­va­roi­hin tai tehtävämuutoksiin.

    Näin oli jo 70-luvulla

    Ja nykyi­sin yli puo­let hen­ki­lös­töis­tä on eri­lais­ten suo­ri­te-bonus-palk­kus­ten pii­ris­sä ja sekin eriyt­tää palkkoja

    Palk­ko­ja ei ennen van­haan voi­tu alen­taa. Suu­rin syy oli eläk­keen las­ken­ta, se kun mää­räy­tyi 4 vii­mei­sen vuo­den ansioi­den mukaan Mut­ta 1994 jäl­keen sekin on ollut pie­nem­pi este ja pois­tui koko­naan 2005 eläkeuudistuksessa.
    Oli­si ollut todel­la sika­temp­pu pudot­taa palk­ka 40–50-vuotta pal­vel­leel­ta juu­ri ennen eläkeikää

    Mut­ta suu­rem­pi ongel­ma on moti­vaa­tio sen jäl­keen kun palk­ka on yksi­puo­li­ses­ti alen­net­tu, sen vuok­si mie­lui­ten irti­sa­no­taan tai kuten puo­lus­tus­mi­nis­te­ri­kin sen ilmai­see, teh­dään eläkejärjestelyjä.

    Ja jos halu­taan lisä­tä yri­tys­koh­tais­ta neu­vot­te­lua niin se mer­kit­see, että byro­kra­tia yri­tyk­sis­sä kas­vaa kun jokai­nen käy jokai­sen kans­sa neuvotteluja.
    Sii­nä se aika kuluu rat­toi­sas­ti neuvotteluissa.

    Eikä täl­lai­nen neu­vot­te­lu edus­ta mitään vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta, lähin­nä sen irvikuvaa.
    Täsä mal­lis­sa työ­nan­ta­jal­la on kaik­ki mark­ki­na­tie­to ja työn­te­ki­jäl­lä ei mitään.

    Tun­tuu sil­tä, että nykyi­nen poliit­ti­nen ja vir­ka­mies­joh­to on täy­sin vie­raan­tu­nut todel­li­ses­ta työelämästä.

  7. Elä­kei­kä pitäi­si sitoa työ­uran pituuteen .
    Nyt hen­ki­löt ovat teh­dä 20 tai 40 vuo­den työ­vuo­den uran, mut­ta lop­pu­pe­leis­sä vii­mie­set vuo­det vie­te­tään sos­sun luu­kul­ta ruokittavana

  8. Var­tiai­sel­la on tapa­na esit­tää asioi­ta Ruot­sin työ­mark­ki­noi­den näkö­kul­mas­ta ja se näkyy täs­sä­kin osiossa.

    Var­tiai­sen käsi­tyk­set Ruot­sin työ­mark­ki­nois­ta ovat vain hyvin rajal­li­set , mut­ta hän mark­ki­noi noi­ta osa­to­tuuk­sia näen­näi­sen asiantuntevasti

    Hyvä esi­merk­ki näis­tä oli­vat nuo hen­ki­lö­koh­tai­set ja yri­tys­koh­tai­set sopi­muk­set, joi­hin hän usein viit­taa val­lit­se­va­na käy­tän­tö­nä Ruot­sis­sa ja mark­ki­noi sitä Suomeenkin . 

    Hän joh­ti Ruot­sis­sa kui­ten­kin vain n 60 hen­gen yksik­köä, jos­sa lähes kaik­ki ovat ylem­piä toimihenkilöitä.
    Suo­mes­sa kuin myös Ruot­sis­sa val­tio on ulkois­ta­nut suo­rit­ta­van työn ja vir­ka­mie­het ovat suu­rel­ta osin ylem­piä toi­mi­hen­ki­löi­tä .Niin­pä 38 % on hen­ki­lö­koh­tai­sen palk­kauk­sen pii­ris­sä, mut­ta ei se mer­kit­se, että se oli­si val­lit­se­va käy­tän­tö työmarkkinoilla 

    Kun kat­so­taan työ­mark­ki­naa koko­nai­suu­des­saan niin ei Ruot­sis­sa­kaan täy­sin hen­ki­lö­koh­tais­ten koro­tus­ten varas­sa ole kuin n 13 % työn­te­ki­jöis­tä eli lähin­nä ylem­mät toimihenkilöt.Ja täl­löin­kin tuo hen­ki­lö­koh­tai­nen sopi­mus on laa­jem­pi kuin pelk­kä palkkasopimus.
    Saman­suun­tai­nen luku löy­tyy Suomestakin.

    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Avtalsforhandlingar/Avtalskonstruktioner/

    Ja Var­tiai­nen kehui kuin­ka palk­ko­jen koro­tuk­set jäi­vät alle 1 % hänen yksikössään.

    Jos ymmär­tää vähän­kin työn­joh­ta­mis­ta niin ei täl­lai­sel­la koro­tus­va­ral­la mitään todel­li­sia palk­ka­neu­vot­te­lu­ja käy­dä .Tuol­la koro­tus­ta­sol­la voi teh­dä vain koro­tuk­sen 10 hen­gen jou­kos­sa vain 1–2:lle ja sil­lä­kin pääs­tään vain juu­ri ja juu­ri reaa­li­nousun puolelle

    Lop­pu­jen 8–9 reaa­li­palk­ka laskee.

    On var­maan moti­voi­vaa käy­dä 10 vuot­ta tur­hia palkkaneuvotteluja

    Var­tiai­sen mukaan huo­not läh­te­vät täl­lä politiikalla.

    Toden­nä­köi­sem­pää on, että par­haat läh­te­vät, sil­lä heil­lä on sii­hen paras mah­dol­li­suus lähtemiseen.

    Var­tiai­sen pitäi­si jos­kus miet­tiä mitä lau­koo, joku huo­maa aina fuulauksen

    Täy­tyy vain tode­ta, että Var­tiai­nen ja Soi­nin­vaa­ra ovat eksy­neet alu­eel­le, jota eivät hallitse

  9. Tämä on eri­täin kan­na­tet­ta­va idea. Itsea­sias­sa niin kan­na­tet­ta­va, että jois­sa­kin työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on sovit­tu yleis­ko­ro­tuk­sis­ta siten, että ne jae­taan juu­ri noin kuin ehdo­tit. Esi­mer­kik­si suun­nit­te­lu- ja kon­sult­tia­lan ylei­ko­ro­tuk­set ovat nyt pari­na vuon­na olleet juu­ri­kin sel­lai­sia, jois­sa on ylei­se­rä sekä sit­ten kan­nus­ta­va erä joka jae­taan (toi­von mukaan) tuot­ta­vuu­den mukaan.” 

    Muu­ten hyvä, mut­ta tämä on aivan riit­tä­mä­tön toi­men­pi­de kor­jaa­maan ongel­maa. Ja täs­sä­kin puhu­taan pal­kan­ko­ro­tus­ten pai­kal­li­ses­ta sopi­mi­ses­ta, jois­ta 2/3 osaa jae­taan kui­ten­kin kai­kil­le. Pai­kal­li­ses­ti sovit­ta­vak­si eräk­si jää siis jotain pro­sen­tin kym­me­nyk­siä. Ja jos ei ole koro­tus­va­raa (kuten täl­lä het­kel­lä toi­vot­ta­vas­ti ymäär­re­tään työn­te­ki­jä­puo­lel­la­kin) ei ole enää jäl­jel­lä mitään pai­kal­li­ses­ti sovittavaa.

    Pal­kan­mak­su­va­ra, johon Ode viit­taa on siis eri asia kun palkankorotusvara.

    Sopi­muk­siin pitäi­si saa­da pykä­lä jos­sa ikään­ty­nei­den (ja mik­sei mui­den­kin) palk­ko­ja voi­tai­siin tar­kis­taa alas­päin tuot­ta­vuu­den las­kies­sa tai vaik­ka­pa työ­ky­vyt­tö­myys­ris­kien kas­vaes­sa. Esi­mer­kik­si yli 60 v. työn­te­ki­jöi­den palk­ko­ja voi­tai­siin sopia las­ket­ta­va 5 % vuo­des­sa tai aina­kin jää­dyt­tää pal­kan koro­tuk­set koko­naan lop­pu­työ­urak­si. Tämä tuki­si työl­li­syyt­tä kun ikään­ty­nei­tä ei enää syr­jit­täi­si niin pal­joa aleen­tu­neen työ­te­hon tai kas­va­nei­den ris­kien takia.

  10. oinin­vaa­ral­ta ja Var­tiai­sel­ta jää huo­moi­mat­ta, etteä myös ns teks­ti­ky­sy­myk­set ovat osa palkkaa.

    Eli ns maha­palk­ka on osa palk­kaus­ta. Nämä jäi­si­vät koko­naan pois jos työ­pai­koil­la kes­ki­ty­tään vain rahapalkkakeskusteluihin

  11. Esi­mer­kik­si yli 60 v. työn­te­ki­jöi­den palk­ko­ja voi­tai­siin sopia las­ket­ta­va 5 % vuo­des­sa tai aina­kin jää­dyt­tää pal­kan koro­tuk­set koko­naan lop­pu­työ­urak­si. Tämä tuki­si työl­li­syyt­tä kun ikään­ty­nei­tä ei enää syr­jit­täi­si niin pal­joa aleen­tu­neen työ­te­hon tai kas­va­nei­den ris­kien takia.”

    Tämä on mah­dol­lis­ta jo nyt­kin, ei tar­vi­ta uusia sään­tö­jä. Aina kun teh­tä­vät muut­tu­vat , hen­ki­lön palk­kaus­ta voi­daan tarkistaa.Niin ylös kuin alas.
    Muu­tos pitää vain todis­taa, pelk­kä ikä ei riitä.

    Syr­jin­tä on lais­sa kiel­let­ty ja EIT val­voo Suomeakin.Ikään sido­tut kate­go­ri­set pal­kan­alen­nuk­set joh­tai­si­vat var­maan tuo­mioon em oikeu­des­sa ja var­maan muut­kin EU toi­mie­li­met ran­kai­si­si­vat Suomea.

    Kan­san­edus­ta­jat­han voi­si­vat näyt­tää esi­merk­kiä ja Osmon ja ikä­to­ve­rei­den palk­ka lei­ka­taan esim puo­leen iän perusteella.

    Eipä tai­da löy­tyä haluk­kuut­ta vai löy­tyy­kö Osmo ?

  12. Pitää muis­taa myös terk­ka­rin ja työk­kä­rin roo­li ikään­ty­neen työllistämisessa.
    Oman koke­muk­se­ni mukaan työk­kä­ri vain kes­kit­tyy työn­tä­mään +55-vuo­ti­aan työ­voi­man ulkopuoliseksi.

    Myös­kään mitään akti­voin­ti­toi­mia ei +55-vuo­ti­aa­seen uhrata.

    Kou­lu­tus­kin on han­ka­laa sil­lä ikään­ty­neil­le sopi­vat lyhyt­kurs­sit ovat vähäi­siä ja nii­hin pää­see tar­ve­har­kin­nan mukaan eivät­kä ikään­ty­neet ole prio­ri­tee­tis­sa korkealla.
    Niin­pä minut hylät­tiin niistä.
    Tai tar­jot­tiin minul­le levy­sep­pä-hit­saa­jan kurssia

    Toi­nen vaih­toeh­to on nuo­sio­as­taen kou­lu­tus eli 40 vuot­ta työ­elä­mäs­sä läh­tee opis­ke­le­maan nol­las­ta 4–7 vuodeksi.
    Tai­taa jää­dä hyö­ty vähäi­sek­si niin 60-vuo­ti­aal­le kuin yhteiskunnalla ?

    Sain tes­tat­tua myös terk­ka­rin val­miu­den käsi­tel­lä ikään­ty­neen työt­tö­män asioita

    Se on nolla.

    Ensin­nä­kin terk­ka­riin on vai­kea pääs­tä, pitää olal onkret­ti­nen vaka­va sai­raus jot­ta sin­ne pää­see ja vas­taan­ot­to kes­kit­tyy vain vaka­vien sai­rauk­sien hoi­toon, ei mitään työ­ky­vyn arvioin­tiin tai kun­tou­tuk­seen viittaavaakaan

    Vuon­na 201 sit­ten sai­ras­tuin vakavs­ti enkä kyennt enää käve­leänn 50 metriä.Sitten pää­sin terk­ka­riin lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le ja lopul­ta todet­tiin, että minul­le oli syö­tet­ty 20 vuot­ta lää­ket­tä, joka aiheut­ti vaka­via sivuoireita.Pitkä rasi­tus oli vahin­goit­ta­nut sydän­tä ja mui­ta­kin sisäe­li­miä ja niin­pä kysyin eläk­keen mahdollisuutta.

    Lää­kä­ri lupa­si kir­joit­taa lausun­non mut­ta sen kir­joit­ta­mi­nen kes­ti 8 kuu­kaut­ta, Eli aloi­tin pro­ses­sin mar­ras­kuus­sa 2011, sain hake­muk­sen pos­tiin elo­kuus­sa 2012.Vastauksen sain hel­mi­kuus­sa 2013 ja pää­tös oli hylkäävä.
    Se oli­kin enna­koi­ta­vis­sa sil­lä lää­kä­ri ei ollut kek­sit­ty­nyt työ­ky­vyn arvioin­tiin vaan koon­nut eri läh­teis­tä hoi­to­his­to­rian ilman kun­noll­si­ta arvio­ta työkyvystä.
    Oli sel­vää ettei hänen ammat­ti­tai­ton­sa riit­tä­nyt asian arviointiin.

    Työ­ky­vyn arvioin­ti on oma tai­to­la­jin­sa ja sii­hen ei terk­ka­rin lää­kä­rei­tä kou­lu­te­ta, sil­lä pää­osa asiak­kais­ta on elä­ke­läi­siä ja lap­sia eikä pereh­ty­nei­syyt­tä työ­lä­män ongel­miin synny.

    Terk­ka­reis­sa työt­tö­mien pal­ve­luun pitäi­si rek­ry­toi­da lää­kä­rei­tä, joil­la on käsi­tys työ­elä­män vaa­ti­muk­si­sat ja jot­ka osaa­vat kir­joit­taa arvioi­ta työkunnosta

    No , pyy­sin terk­ka­rin lää­kä­riä avus­ta­maan vali­tuk­sen teke­mi­ses­sä, mut­ta hän kiel­täy­tyi vedo­ten kiireisiin.
    Niin­pä kir­joi­tin sen itse mut­ta en usko sen menes­ty­vän ilman lää­ke­tie­teel­lis­tä arviota.

    Pää­tös on luvas­sa 2014

    Eli työt­tö­män vaka­van sai­rau­den totea­mi­ses­ta kuluu aina­kin 2–3 vuot­ta ennen kuin asia on päätöksessä.
    Mitään kun­tou­tus­ta ei ole tar­jot­tu vaik­ka laki niin edel­lyt­tää eli jos työ­ky­ky on alen­tu­nut ja eri­tyi­se­ti jos elä­ke hylä­tään niin asia­kas on oha­jat­ta­va kuntoutukseen .

    Eipä ole kuulunut

    Ei kan­na­ta syyt­tää ikä­syr­jin­näs­tä ainoas­taan työ­nan­ta­jia, sii­hen osal­lis­tuu koko yhteiskunta

  13. Niin ja 500 päi­vää­kin tuli täy­teen, mut­ta eipä ole kuu­lu­nut mitään mis­tään suunnasta.

    Ja sun Hel­sin­gin kau­pun­gis­sa, jos­sa Osmo­kin vaikuttaa.

    Ilmei­ses­ti on unoh­tu­nut, että kau­niit aja­tuk­set pitäi­si toteuttaakin

  14. Itse asias­sa Hel­sin­gin kau­pun­ki­kaan ei luo­ta taval­lis­ten terk­ka­rei­den työterveysasiantuntemukseen
    vaan on eriyt­tä­nyt oman työ­ter­veys­huol­lon eril­li­seen yksikköön.

    Jos terk­ka­rin asi­na­tun­te­mus ei rii­tä pal­ve­le­maan edes kau­pun­kia niin miten sit­ten työt­tö­miä , jois­sa on pal­jon vajaatyökykyisiä ?

  15. Lii­an van­ha län­kyt­tää taas jos­tain teo­reet­ti­sis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta, jot­ka eivät kum­min­kaan ole todel­li­suut­ta työelämässä. 

    Lii­an van­ha: Tämä on mah­dol­lis­ta jo nyt­kin, ei tar­vi­ta uusia sään­tö­jä. Aina kun teh­tä­vät muut­tu­vat , hen­ki­lön palk­kaus­ta voi­daan tarkistaa.Niin ylös kuin alas.
    Muu­tos pitää vain todis­taa, pelk­kä ikä ei riitä. 

    Käy­tän­nös­sä ei voi­da. On ihan höpö höpöä väit­tää että tuo oli­si käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta vaik­ka se teo­rias­sa sitä onkin. 

    —————

    Yleis­ko­ro­tuk­sis­ta:
    Ja on ihan tur­ha kätis­sä vas­taan että suu­rin osa TES-pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta ei oli­si yleis­ko­ro­tuk­sia. Kyl­lä on. Omal­la­kin alal­la nuo pai­kal­li­set erät ovat mel­ko uusi tut­ta­vuus ja nii­den osuus on pal­jon pie­nem­pi kuin yleiskorotuksen. 

    Esi­mer­kik­si omal­la alal­la vuo­den 2005 koro­tuk­sis­sa yleis­ko­ro­tuk­sen osuus oli 2,1% ja jaet­ta­va osuus hui­mat 0,4% eli vii­des­osa yleis­ko­ro­tuk­ses­ta. Vuon­na 2006 yleis­ko­ro­tus oli 1,6% ja jaet­ta­va osuus 0,3%.

    Vuon­na 2007 men­tiin­kin sit­ten rys­kä­ten lamaan kun­non jät­tiy­leis­ko­ro­tuk­sel­la ilman mitään jakoeriä.

    2008 tuli­kin sit­ten alku­vuo­des­ta 0,7% jaet­ta­va erä jo lop­pu­vuo­des­ta 2,5% yleiskorotus.

    2009 alku­vuo­des­ta 2,5% jakoerä.

    ——————

    Kyl­lä yleis­ko­ro­tus­ten osuus on ollut ja on edel­leen­kin mer­kit­tä­vä. 2011 yleis­ko­ro­tuk­sen osuus oli taas tuplas­ti suu­rem­pi kuin jakoerä.

  16. Pot­ti­na, ilman yleis­tä koro­tus­ta, jaet­ta­va pal­kan­ko­ro­tus voi­si nykyis­tä parem­min edis­tää tuot­ta­vuut­ta ja tulok­sel­li­sen teke­mi­sen palkitsemista…

  17. Entä jo mei­dän ennes­tään pie­ni­palk­kais­ten työn­te­ki­jöi­den palk­ko­jen alen­ta­mi­nen? Pal­kat riit­tä­vät täl­lä­kään het­kel­lä hädin tus­kin elä­mi­seen. Myös lähel­lä elä­kei­kää on mak­set­ta­va las­kut, koko ajan kal­lis­tu­va ruo­ka ja mie­lel­lään vaat­tei­ta­kin saa­ta­va jos­kus. Näin­kö­hän täs­sä käy, että suu­ret ikä­luo­kat jär­jes­tä­vät meil­le seu­raa­vil­le 55+ tai 60+ ikäi­sil­le pie­nem­mät pal­kat ja hoi­ta­vat itsen­sä eläk­keel­le sitä ennen. Jos vih­reät ovat täs­sä samaa miel­tä kokoo­muk­sen kans­sa, en näe estet­tä mik­sei palk­ko­jen alen­nuk­sia tul­tai­si toteutettamaan.

  18. Sylt­ty:
    Lii­an van­ha län­kyt­tää taas jos­tain teo­reet­ti­sis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta, jot­ka eivät kum­min­kaan ole todel­li­suut­ta työelämässä. 

    Käy­tän­nös­sä ei voi­da. On ihan höpö höpöä väit­tää että tuo oli­si käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta vaik­ka se teo­rias­sa sitä onkin. 

    —————

    Yleis­ko­ro­tuk­sis­ta:
    Ja on ihan tur­ha kätis­sä vas­taan että suu­rin osa TES-pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta ei oli­si yleis­ko­ro­tuk­sia. Kyl­lä on. Omal­la­kin alal­la nuo pai­kal­li­set erät ovat mel­ko uusi tut­ta­vuus ja nii­den osuus on pal­jon pie­nem­pi kuin yleiskorotuksen. 

    Esi­mer­kik­si omal­la alal­la vuo­den 2005 koro­tuk­sis­sa yleis­ko­ro­tuk­sen osuus oli 2,1% ja jaet­ta­va osuus hui­mat 0,4% eli vii­des­osa yleis­ko­ro­tuk­ses­ta. Vuon­na 2006 yleis­ko­ro­tus oli 1,6% ja jaet­ta­va osuus 0,3%.

    Vuon­na 2007 men­tiin­kin sit­ten rys­kä­ten lamaan kun­non jät­tiy­leis­ko­ro­tuk­sel­la ilman mitään jakoeriä.

    2008 tuli­kin sit­ten alku­vuo­des­ta 0,7% jaet­ta­va erä jo lop­pu­vuo­des­ta 2,5% yleiskorotus.

    2009 alku­vuo­des­ta 2,5% jakoerä.

    ——————

    Kyl­lä yleis­ko­ro­tus­ten osuus on ollut ja on edel­leen­kin mer­kit­tä­vä. 2011 yleis­ko­ro­tuk­sen osuus oli taas tuplas­ti suu­rem­pi kuin jakoerä.

    Näin, kun koro­tuk­set ovat pieniä.Tuo 2,5 % tar­koit­taa, että koh­tuul­li­sen hen­ki­lö­koh­tai­sen voi jakaa vain n puo­lel­le ja toi­sen puo­len palk­ka laskee.

    Ja eivät ihmi­set tyh­miä ole, he kyl­lä tajua­vat, ettei työn­teon lisääminen/tuottavuudne paran­ta­mi­nen parem­pan joh­da, sil­lä jako­va­raa ei tule lisää eli joku hävi­ää aina

    Niin­pä työ­te­ho alkaa laskea,sillä työn­te­ki­jän tuo­tos las­kee palk­kaa vas­taa­val­le tasolle.

    Eli muu­tam pomon suo­sik­ki tekee nis­ka limas­sa töi­tä ja toin­ne puo­li vetää lonkkaa.

    Mut­ta eihän tuo työ­eh­to­so­pi­mus ole kuin mini­mi, mikään ei estä lisää­mäs­tä pääl­le yri­tys­koh­tai­sia eriä , jo 60-luvul­la näis­tä puhut­tiin liu­ku­mi­na, teh­tä­vä­muu­tos­ko­ro­tuk­si­na, jär­jes­te­ly­va­roi­na etc

    Liu­ku­mia on eni­ten pyr­ki­nyt rajoit­ta­man työnantajat.

    Nämä jae­taan pää­asias­sa hen­ki­lö­koh­tai­si­na, toki yleis­ko­ro­tuk­sia­kin on nähty.

    Ja kun jo 70 % työn­te­ki­jöis­tä on eri­lais­ten bonus-suo­ri­te­palk­kus­ten pii­ris­sä .Var­sin­kin bonus­palk­kauk­set ovat yri­tys­koh­tai­sia niin palk­ka on hyvin­kin eriy­ty­nyt tuot­ta­vuu­den mukaan.
    Mut­ta myös suo­ri­te­palk­kauk­ses­ta löy­tyy yri­tys­koh­tai­sia ratkaisuja

    Duu­na­ri on teh­nyt aina työn­sä suo­ri­te­pal­kal­la eli palk­ka on riip­pu­nut sii­tä, mitä on saa­nut aikaiseksi.

    Ja kyl­lä minä jaoin 2007–8 vie­lä hen­ki­lö­koh­tai­sia koro­tuk­sia ja pal­jon enem­män kuin yleis­ko­ro­tuk­set sal­li­vat kun palk­ka­vää­ris­ty­miä piti korjata.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.