Asukaspysäköintitunnuksen hinta

Pysä­köin­ti­po­li­tii­kan uudis­tuk­ses­sa pää­pai­no on popu­lis­ti­ses­ti koh­dis­tu­nut asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taan. Joten­kin huo­mio kiin­nit­tyy aina lil­lu­kan­var­siin, kun teh­dään suur­ta uudis­tus­ta. Hel­sin­gis­sä inves­toi­daan uusiin pysä­köin­ti­paik­koi­hin noin sata mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, ja osa tuos­ta rahas­ta haas­kau­tuu huo­no­jen mää­räys­ten takia. Jos asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa nos­te­taan 500 eurol­la vuo­des­sa, sii­tä ker­tyy rahaa vuo­sit­tain noin kym­me­nen mil­joo­naa euroa.

Esit­te­li­jä perus­te­lee pysä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­nan nos­ta­mis­ta muun muas­sa kau­pun­ki­lais­ten tas­a­puo­li­sel­la koh­te­lul­la. Tämä on sinän­sä tot­ta. Kan­ta­kau­pun­gis­sa kau­pun­ki tar­jo­aa käy­tän­nös­sä ilmais­ta kadun­var­si­py­sä­köin­tiä asuk­kail­le van­hois­sa talois­sa. Uuteen taloon tai ullak­ko­huo­nei­ta raken­net­taes­sa pysä­köin­ti on toteu­tet­ta­va ton­til­la, käy­tän­nös­sä talon alla, mikä mak­saa kym­me­niä tuhan­sia euro­ja paik­kaa koh­den tai vuo­krak­si muu­tet­tu­na 100 – 300 euroa kuus­sa. Lähiöis­sä kaa­val­la on vaa­dit­tu toteut­ta­maan pai­kat omal­la ton­til­la. Jos tont­ti on oma, talo­yh­tiö on menet­tä­nyt raken­nusoi­keut­ta, kos­ka ton­til­le ei mah­du enem­pää talo­ja, kun park­ki­ken­tät vie­vät tilaa. Vuo­kra­ton­tis­ta kau­pun­ki perii vuo­kraa myös niis­tä pysäköintipaikoista.

Esit­te­li­jän mukaan kau­pun­ki sub­ven­toi paik­ko­ja, kos­ka pysä­köin­nis­tä aiheu­tuu kus­tan­nuk­sia ja maan hin­nal­le las­ket­ta­van koron muo­dos­sa. Tuo maan­hin­nan kor­ko ei istu minun ajat­te­lu­ta­paa­ni, mut­ta maan vaih­toeh­tois­käy­tön hin­ta istuu.

Mihin pysä­köin­ti­ti­laa voi­si käyttää?

Lumi. Nois­ta kus­tan­nuk­sis­ta tal­vi­kun­nos­sa­pi­to on ilmei­sin. Jos pysä­köi­ty­jä auto­ja ei oli­si, lumen auraus oli­si ehkä kym­me­nen ker­taa hal­vem­paa. Voi­si vetää kadun ker­ral­la puh­taak­si isol­la aural­la. Lisäk­si lun­ta ei tar­vit­si­si kul­jet­taa pois. Alun perin kan­ta­kau­pun­gin kadut mitoi­tet­tiin niin, että tal­ven lumi pys­ty­tään varas­toi­maan kadun var­teen kevä­tau­rin­koa odot­ta­maan. Nyt pysä­köin­ti on vie­nyt lumel­le vara­tun alu­een. Autois­ta ei pää­se eroon, mut­ta pal­jon on voi­tet­ta­vis­sa sil­lä, että kul­la­kin kadul­la oli­si viik­ko­sii­vous­päi­vä, kuten Tuk­hol­mas­sa. Se vie tie­tys­ti pahim­mil­laan 20% pysä­köin­ti­pai­kois­ta. Sik­si kesä­au­tot kan­nat­taa hin­noi­tel­la pois kadun­var­sil­ta. Aina­kin kym­me­nen pro­sent­tia Kata­ja­no­kan kaduil­la säi­lö­tyis­tä autois­ta oli tänä­kin tal­ve­na sel­lai­sia, joi­ta ei tal­ven aika­na käy­tet­ty kertaakaan.

Mak­sul­li­nen asioin­ti­py­sä­köin­ti. Asu­kas­py­sä­köin­nil­le vaih­toeh­toi­nen käyt­tö on mak­sul­li­set pysä­köin­ti­pai­kat lyhy­tai­kai­seen pysä­köin­tiin, joi­ta eri­tyi­ses­ti kivi­jal­ka­kau­pat ovat toi­vo­neet kaup­po­jen­sa eteen. Mak­sul­li­sis­ta pai­kois­ta kau­pun­ki saa tulo­ja kes­ki­mää­rin 3000 euroa vuo­des­sa. Jos asuk­kail­le varat­tu paik­ka on pois muil­ta, jot­ka oli­si­vat val­miit mak­sa­maan sii­tä 3000 euroa vuo­des­sa, paik­ka mak­saa 3000 euroa vuo­des­sa.  Tosin ne muut aihau­ta­vat enem­män lii­ken­net­tä ja siis myös ruuhkia.

Mene­te­tyt ajo­kais­tat. Erit­täin kal­lii­ta pysä­köin­ti­paik­ko­ja ovat sel­lai­set, joi­den takia autot jou­du­taan ohjaa­maan ratik­ka­kis­koil­le rati­koi­den tie­tä tuk­ki­maan. Täs­tä aiheu­tuu jär­kyt­tä­vän suu­ret kus­tan­nuk­set, kes­ki­mää­rin tuhan­sia euro­ja paik­kaa koh­den, pahim­mil­laan kym­me­niä tuhan­sia. Miten täl­lai­nen hul­luus on pääs­syt Tapio Kor­ho­sen sil­mien ohi? Tämän hin­ta vain kas­vaa, kun kan­ta­kau­pun­gin asu­kas­mää­rän kas­vu joh­taa ruuh­kien lisään­ty­mi­seen. On sel­vää, että jat­kos­sa jou­du­taan pysä­köin­ti­paik­ko­ja pois­ta­maan lii­ken­teen tieltä.

Katu­ti­lan muu käyt­tö. Haa­vee­na­ni on kau­pun­ki, jos­sa osa kaduis­ta oli­si piha­ka­tu­ja, vaik­ka joka toi­nen. Jalan­kul­ki­jat kul­ki­si­vat näi­tä pit­kin. Koti­ka­tu­ni Luot­si­ka­tu oli­si aivan lois­ta­va piha­ka­tu­na. Noin 60 pysä­köi­jää on varan­nut kadun itsel­leen ja mak­saa sii­tä siis yhteen­sä 7200 euroa vuo­des­sa. Niis­sä myös kau­pat ja kah­vi­lat menes­tyi­si­vät. Lii­ken­tee­seen noi­ta katu­ja ei tar­vi­ta, mut­ta auto­jen säi­lyt­tä­mi­seen tar­vi­taan. Jos pysä­köin­ti oli­si maan alla, katu­ti­la voi­si olla pal­jon parem­mas­sa käytössä.

Mark­ki­na­hin­ta

En kui­ten­kaan läh­ti­si hin­noit­te­le­maan asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ti vaan mark­ki­na­pe­rus­tei­ses­ti. Pidän Las­se Män­nis­tön aja­tuk­ses­ta, että tun­nuk­sen hin­nal­le etsi­tään taso, joka tasa­pai­not­taa mark­ki­nat niin, että pysä­köin­ti­tun­nuk­sel­la saa myös pai­kan. Hän esit­tää blo­gil­laan, että tun­nus­ten mää­rän pitäi­si olla 90 % paik­ko­jen mää­räs­tä, siis noin 18 000, kun nii­tä on nyt 27 000. Ehkä voi­si olla 110% paik­ko­jen mää­räs­tä, sil­lä tuo 27 000 sisäl­tää myös yri­tys­tun­nuk­set, joi­ta käy­te­tään päi­väl­lä, jol­loin osa asu­kas­py­sä­köi­jis­tä on vie­nyt auton­sa muualle.

Kus­tan­nuk­siin tulee link­ki tois­ta kaut­ta. Jos asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen mark­ki­na­hin­nak­si tulee vaik­ka­pa 500 €/kk ja jol­la­kin kadun­pät­käl­lä pai­kois­ta on jouk­ko­lii­ken­teel­le tai toi­sil­le autoi­li­joil­le hait­taa 3000 €/kpl, on se perus­te pois­taa nuo paikat.

Kos­ka on tar­vet­ta vähen­tää kadun­var­si­paik­ko­ja jouk­ko­lii­ken­ne­kais­to­jen, pyö­rä­tei­den, lumi­töi­den ja piha­ka­tu­jen tiel­tä, hyväk­syn sen, että asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ten hin­to­jen korot­ta­mis­ta käy­te­tään lai­tos­py­sä­köin­nin tuke­mi­seen. (Skat­tal­le park­ki­luo­la ja Luot­si­ka­dus­ta piha­ka­tu!) Täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sa täl­lais­ta ei teh­täi­si, mut­ta pysä­köin­ti­po­li­tii­kas­sa ollaan kau­ka­na täy­del­li­sen maa­il­man ulkopuolella.

40 vastausta artikkeliin “Asukaspysäköintitunnuksen hinta”

  1. Pysä­köin­ti on tär­keä osa infra­struk­tuu­ria, ja jos se kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ti hin­noi­tel­tu­na on tör­keän kal­lis­ta, sitä on perus­tel­tua subventoida.

    Sub­ven­tio pitää vain teh­dä jär­ke­väl­lä taval­la, eikä siten kuin nyt jol­loin tör­keän kal­liit kadun­var­si­pai­kat ja hävyt­tö­män hin­tai­set asuin­ta­lo­jen yhtey­teen raken­ne­tut pai­kat sub­ven­toi­daan puo­li-ilmai­sik­si samaan aikaan kun kus­tan­nuk­sil­taan jär­ke­vän hin­tai­set hal­li­pai­kat ammot­ta­vat tyhjyyttään.

  2. Asu­kas­py­sä­köin­ti on kon­sep­ti­na sel­lai­nen, että se olet­taa talou­des­sa ole­van yhden auton. Useim­mis­sa kan­ta­kau­pun­gin talouk­sis­sa autoa tar­vi­taan vain ajoit­tain. Täs­tä syys­tä asuk­kai­ta tuli­si roh­kais­ta lai­nai­le­maan tois­ten­sa auto­ja ja anta­maan auto kave­ril­le, kun sil­le ei ole omaa käyttöä.

    Aiheen kau­pal­li­set sovel­luk­set ovat Suo­mes­sa mah­dot­to­mia kor­kean kus­tan­nus­ta­son vuok­si. Vähin­tä, mitä auton lai­nai­lun eteen voi­si teh­dä, oli­si asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen irroit­ta­mi­nen yksit­täi­ses­tä ajo­neu­vos­ta ja ‑alu­ees­ta.

  3. Mis­tä ihmees­tä yhtäk­kiä ilmeis­tyi­si suu­ri jouk­ko jalan­kul­ki­joi­ta tuol­le syr­jäi­sel­le luot­si­ka­dul­le käve­le­mään ja asioi­maan kau­pois­sa ja kahviloissa?

  4. Voi­si vetää kadun ker­ral­la puh­taak­si isol­la aural­la. Lisäk­si lun­ta ei tar­vit­si­si kul­jet­taa pois.’
    Noin­han se nyt­kin teh­dään. Lumi aura­taan auto­jen pääl­le ja jäte­tään siihen.

  5. Bonuk­se­na säi­lön­tä­alue talevl­la pois­sa lii­ken­tees­tä ole­vil­le meno­pe­leil­le _halvempaan_ hintaan.

  6. Hyvä Ode! Täs­sä poh­din­nas­sa­han alkaa olla jo suun­ni­tel­mal­li­suut­ta ja järkeäkin. 

    Asu­kas­py­sä­köin­nin hin­nan nos­to vai­kut­taa toti­ses­ti auto­jen mää­rään… edel­li­set nos­tot sen ovat osoit­ta­neet. Mikä­li hin­ta tuplat­tai­siin niin var­mas­ti taas auto­jen mää­rä pie­ne­ni­si jon­kin ver­ran. Tämä voi hel­pot­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu­jen park­ki­paik­ko­jen vähen­tä­mis­tä, kuten myös joi­den­kin katu­jen muut­ta­mis­ta muu­hun käyt­töön (tämä käyt­tö kyl­lä oli­si mää­ri­tel­tä­vä ja suun­ni­tel­ta­va hyvin).

    Koko­nai­suut­ta suun­ni­tel­taes­sa pitäi­si huo­mioi­da aina­kin, että
    — Suu­ri osa kan­ta­kau­pun­gin kaduis­ta on asu­kas­lii­ken­tees­sä (ja asu­kas­py­sä­köin­nis­sä), näil­lä kaduil­la ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le (bus­sit, rati­kat), eikä pysä­köin­ti aina­kaan mer­kit­tä­väs­ti hait­taa esim. jäte­ke­räys­tä tms.
    — Kun­nos­sa­pi­to (eri­tyi­ses­ti lumien auraus ja pois­to) on suun­ni­tel­ta­va jär­ke­väs­ti, tämän ei pitäi­si olla yli­maal­li­sen vaikeaa
    — Kun­nos­sa­pi­toon liit­tyen, mer­ki­tään kun­nos­sa­pi­toa­jat selkeästi(ja jär­ke­väs­ti) kaik­kial­le ja huo­leh­di­taan sii­tä, että merk­ke­jä nou­da­te­taan. Ja jos sään­tö­jä ei nou­da­te­ta, sii­tä anne­taan kun­nol­li­nen sank­tio, eikä pel­käs­tään siirtomaksua.
    — Kivi­jal­ka­liik­keil­le ja mik­sei muul­le­kin hyö­dyl­li­sel­le toi­min­nal­le on annet­ta­va mah­dol­li­suus eli osa pai­kois­ta on var­mas­ti­kin (aina­kin päi­vä­sai­kaan) syy­tä vara­ta täl­lai­sel­le pysäköinnille.
    — Ei sen enem­pää park­ki­pai­kat kuin kadun muut­ta­mi­nen piha­ka­duk­si tuo vie­lä menes­tys­tä kau­poil­le tai kah­vi­loil­le (toi­saal­ta, jos suo­sii oman alu­een­sa kaup­po­ja ja kah­vi­loi­ta, menet­tää­kö mah­dol­li­suu­ten­sa koh­tuu­hin­tai­seen asukaspysäköintiin?:))
    — Huo­leh­di­taan sii­tä, että mikä­li eril­li­siä park­ki­lai­tok­sia tms. perus­te­taan jon­ne­kin edem­mäk­si, nii­hin on hyvät jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det (Tat­ta­ri­suo on Kata­ja­nok­ka­lai­sen kan­nal­ta aika ikä­vän mat­kan pääs­sä, jos autoa tar­vit­see pää­sään­töi­ses­ti esim. päi­vä­nä pari­na viikossa)
    — Huo­leh­di­taan sii­tä, että teh­dään mitä tahan­sa, auto­lii­ken­teen mää­rä ja ruuh­kat eivät kan­ta­kau­pun­gis­sa kui­ten­kaan (mer­kit­tä­väs­ti) lisäänny

    Tuo esit­te­li­jän aja­tus kau­pun­ki­lais­ten tas­a­puo­li­ses­ta koh­te­lus­ta on mie­len­kiin­toi­nen… eikö tas­a­puo­lis­ta koh­te­lua oli­si se, että kiel­le­tään niil­tä alueil­ta kadun­var­teen pysä­köi­mi­nen koko­naan, jois­sa sii­tä ei tar­vit­se maksaa?

    Pal­jon­ko­han tuol­lai­nen park­ki­luo­la Skat­tal­le mak­sai­si? Kuin­ka kau­an ja kuin­ka pal­jon vuo­des­sa sii­tä käyt­tä­jien pitäi­si mak­saa, jot­ta se oli­si jär­ke­vää? Pitäi­si­kö “mene­te­tyn” katu­ti­lan “val­taa­jien” osal­lis­tua ko. tal­koi­siin myös?

  7. Olen muu­ten samaa miel­tä, mut­ta kesä­au­tot-aihet­ta vähän haas­tai­sin. En muis­ta näh­nee­ni täs­tä mitään fak­taa, ja koko jut­tu tun­tuu vai­keal­ta uskoa. Onko varak­kail­la kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­jil­la tosi­aan jotain auton­ro­mu­ja vain tilaa vie­mäs­sä? Mis­sä nii­tä oikein on? Onko täs­tä jotain lukua, vai perus­tuu­ko koko fak­ta ihan perstuntumaan?

  8. Täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sa asfal­tit revit­täi­siin pois park­ki­pai­koil­ta ja kaduil­ta, ja tilal­le tuli­si­vat vil­je­ly­pals­tat. Auto­hal­leis­ta sit­ten kyl­mä­kel­la­rei­ta. Sit­ten syö­täi­siin Poh­jois­ran­nan pork­ka­noi­ta ja Mants­kun mansikoita. 

    Ihan kesä­se­son­gin takia oli­si syy­tä teh­dä uusis­ta kaduis­ta sel­lai­sia, että sekä kau­pun­ki­lai­set että turis­tit läh­ti­si­vät täyt­tä­mään nii­tä kävel­len. Tip­pui­si sit­ten muu­ta­ma lant­ti pikkuporvareillekin. 

    Mihin unoh­tui auto­paik­ko­jen kunin­kaal­li­set, eli Lii­san­ka­dun sil­lan­tap­pa­jat? Muka­vaa sil­ti, että jotain on alka­nut tapah­tua, ja auto­puo­lue jou­tuu koh­taa­maan mark­ki­na­ta­lou­den. Näyt­tää sen nie­le­mi­nen tuot­ta­van tus­kaa. Kel­paa sitä muil­le syöt­tää, mut­ta itsel­le pitää jär­jes­tel­lä omat edut. Epäi­len vain, että asiat eivät vie­lä­kään kor­jaan­nu, kun pis­tä­vät taas jon­kun sir­kuk­sen pystyyn.

  9. Toi­von vil­pit­tö­mäs­ti että asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen korot­ta­mis­han­ke saa­daan pysäy­tet­tyä kaupunginvaltuustossa. 

    Peri­aa­te että auton omis­ta­jien pitää mak­saa kaik­ki, mie­lel­lään monin­ker­tai­ses­ti, samal­la kun mui­ta lii­ken­ne­muo­to­ja sub­ven­toi­daan yhteis­kun­nan varoil­la, on yhden lii­ken­nöin­ti­muo­don epä­oi­keu­den­mu­kais­ta sanktiointia. 

    Auton omis­ta­jat ovat hyviä veron­mak­sa­jia ja aina­kin minä soi­sin että kan­ta­kau­pun­kiin saa­tai­siin asu­jik­si lisää kes­ki­luok­kai­sia, taval­li­sia ihmisiä.

  10. Auton omis­ta­jat ovat hyviä veron­mak­sa­jia’ (Tee­mu)
    Luo­vun heti autos­ta, jos sil­lä pää­see mak­sa­mas­ta veroja.

  11. Ver­tai­lu­hin­ta Hert­to­nie­men­ran­nas­ta, vas­taa­va uusi asun­toa­lue: hal­li­pai­kan vuo­kra 516 € vuo­des­sa, kun pai­kan on ensin _ostanut_ isol­la rahalla!

  12. Ant­ti T.:
    …Onko varak­kail­la kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­jil­la tosi­aan jotain auton­ro­mu­ja vain tilaa viemässä… 

    Romuis­ta en tie­dä, mut­ta muu­ta­man vuo­den van­ho­ja 500 sar­jan Bema­rei­ta ja C Mer­su­ja tuos­sa kadul­la on joku­nen, jot­ka eivät ole liik­ku­neet koko talvena. 😀

  13. Kadun var­res­sa 1 auto­paik­ka vie tilaa 10–12 m². 

    Eril­li­sel­lä P‑alueella taik­ka laitoksessa/kellarissa tilan­tar­ve on 35–45 m²/auto.

    Lisäk­si tar­vi­taan teräs­tä, beto­nia, koneel­lis­ta ilman­vaih­toa, his­se­jä, por­tai­ta, luis­kia, paa­lu­tuk­sia, vesi­tii­vii­tä raken­tei­ta, ym.ym…

    Kadun­var­si­paik­ko­jen kus­tan­nuk­sik­si las­ke­taan mene­tet­ty rakennusoikeus.
    Odo­tan innol­la aikaa kun nykyi­set kadun­var­si­pai­kat ote­taan raken­ta­mi­sa­lueik­si. Vii­si­ker­rok­si­sia talo­ja Fre­dan kadun­var­si­pai­koil­le? Tulee pik­kusen hämä­rät jalkakäytävät?
    Odo­tan innol­la myös aikaa kun kaik­ki Hel­sin­gin kadut ovat vilk­kai­ta jalan­kul­kua­luei­ta vuo­det ympä­riin­sä ja katukahviloita/ja kivi­jal­ka­kaup­po­ja on 10 ‑20 met­rin välein. Kuka ne kaik­ki kah­vit jak­saa juoda?

    Juu ei.
    Esi­kau­pun­kia­lueil­la­kin autot pitäi­si siir­tää nime­no­maan kadun­var­sil­le park­kiin. Kadut ovat ihan riit­tä­vän levei­tä sii­hen tarkoitukseen.
    Talo­yh­tiöi­den park­kia­lueil­le voi­si toi­men­pi­teen jäl­keen raken­taa hil­lit­tö­mäs­ti uusia asuntoja.

    1. Kadun­var­si­paik­ko­jen kus­tan­nuk­sik­si las­ke­taan mene­tet­ty rakennusoikeus.
      Odo­tan innol­la aikaa kun nykyi­set kadun­var­si­pai­kat ote­taan rakentamisalueiksi. 

      Jos pani­sim­me katu­ti­lan kau­pak­si, sil­le tuli­si var­maan­kin tar­jouk­sia, jot­ka ylit­tä­vät nykyi­sen hin­nan 80 sent­tiä neliöl­tä kuu­kau­des­sa. Pel­käs­tään lume3sta huo­leh­ti­vat voi­si­vat vuo­kra­ta auto­pai­kat tal­vel­la lumen säi­ly­tyk­seen kevä­tau­rin­koa odot­ta­maan. Katu­kah­vi­lat voi­si­vat olla kiin­nos­tu­nei­ta niis­tä kesäi­sin tuol­la hin­nal­la. Moni kaup­pa voi­si vara­ta ne myyn­ti­ko­jua var­ten ja niin edel­leen. Hin­ta on nyt niin hal­pa, että käyt­töä kyl­lä löytyy.

  14. Ant­ti T.: Onko varak­kail­la kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­jil­la tosi­aan jotain auton­ro­mu­ja vain tilaa viemässä? 

    Varak­kail­la on nime­no­maan varaa sei­sost­taa kal­lii­ta auto­ja lumen alla. On siel­lä Bema­ria ja Vol­voa lumi­ka­sas­sa näkynyt.

  15. T.:
    Mis­tä ihmees­tä yhtäk­kiä ilmeis­tyi­si suu­ri jouk­ko jalan­kul­ki­joi­ta tuol­le syr­jäi­sel­le luot­si­ka­dul­le käve­le­mään ja asioi­maan kau­pois­sa ja kahviloissa?

    Eli sen sijaan, että koti­ka­dus­ta teh­dään kaik­kien asuk­kai­den yhtei­nen, viih­tyi­sä, tur­val­li­nen ja vih­reä, autois­ta vapaa puis­to­ka­tu, on parem­pi, että se pysyy enti­seen tapaan muu­ta­mien asuk­kai­den likais­ten ja rumien auto­jen puo­li-ilmai­se­na säi­ly­tys­paik­ka­na? Samaan aikaan kun kau­pun­ki on jär­jes­tä­nyt vie­reen erin­omai­ses­ti toi­mi­van ratik­kayh­tey­den siten, että kenel­lä­kään ei todel­li­suu­des­sa ole auton käy­töl­le vält­tä­mä­tön­tä tarvetta.

    Vähin­tä mitä täs­sä tilan­tees­sa voi teh­dä on lait­taa pysä­köin­nil­le mark­ki­na­hin­ta. Eli korot­taa nykyis­tä tak­saa vähin­tään ker­toi­mel­la viisi.

    Ja mik­si sit­ten jouk­ko­lii­ken­ne ei ole mark­ki­na­hin­tais­ta, vaan kau­pun­gi sub­ven­toi sitä ker­toi­mel­la kak­si. Sik­si, että jouk­ko­lii­ken­ne on monin ker­roin tehok­kaam­paa kuin yksi­tyi­sau­toi­lu ja ilman jouk­ko­lii­ken­net­tä (ja kevyt­tä lii­ken­net­tä) jopa niin väl­jäs­ti raken­net­tu kau­pun­ki kuin Hel­sin­ki täyt­tyi­si autois­ta ja nii­den kes­ki­näi­sis­tä ruuh­kis­ta. Jouk­ko­lii­ken­net­tä kan­nat­taa suo­sia. Sinä päi­vä­nä kun autoi­lun hin­ta saa­daan vas­taa­maan sen todel­li­sia hait­ta­vai­ku­tuk­sia, voi­daan myös jouk­ko­lii­ken­teen hin­to­ja nos­taa vas­taa­maan kustannuksia.

    Kuten täs­tä blo­kis­ta saim­me jokin aika sit­ten lukea, Hol­lan­nis­sa oli sel­vi­tel­ty, että ris­teyk­sen väli­tys­ky­ky pol­ku­pyö­ril­le on noin kym­men­ker­tai­nen autoi­hin nähden.

  16. Tee­mu:
    Toi­von vil­pit­tö­mäs­ti että asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen korot­ta­mis­han­ke saa­daan pysäy­tet­tyä kaupunginvaltuustossa. 

    Peri­aa­te että auton omis­ta­jien pitää mak­saa kaik­ki, mie­lel­lään monin­ker­tai­ses­ti, samal­la kun mui­ta lii­ken­ne­muo­to­ja sub­ven­toi­daan yhteis­kun­nan varoil­la, on yhden lii­ken­nöin­ti­muo­don epä­oi­keu­den­mu­kais­ta sanktiointia. 

    Autoi­li­jat ovat kan­ta­kau­pun­gis­sa net­to­saa­jia saa­den muil­ta veron­mak­sa­jil­ta vuo­des­sa n. 1250–2800€. Var­mas­ti jouk­ko­lii­ken­teen, käve­lyn ja pyö­räi­lyn tuet eivät yllä tuohon.

    Tee­mu:

    Auton omis­ta­jat ovat hyviä veronmaksajia […]

    Tätä argu­ment­tia näkee niin usein, että sitä oli­si mie­len­kiin­tois­ta vähän ava­ta. Onko tämän taus­tal­la aja­tus, että kun hyvin tie­naa­vat mak­sa­vat abso­luut­ti­ses­ti enem­män vero­ja, heil­lä on myös oikeus saa­da abso­luut­ti­ses­ti enem­män val­tiol­ta / kun­nal­ta takai­sin pal­ve­lui­na ja mui­na tuki­na? Minus­ta tämä kuu­los­taa kovin kum­mal­li­sel­ta. Jos näin halut­tai­siin teh­dä, mik­sei saman tien las­ke­ta hyvä­tu­lois­ten vero­ja ja anne­ta hyvä­tu­lois­ten itse päät­tää, mihin rahan­sa halua­vat käyttää?

  17. Käsit­tä­mät­tö­män alhai­sek­si hin­ta on koro­tuk­sen jälkeen.
    Vuo­kra- ja omis­tusa­sun­nois­sa ei peri­tä todel­li­sia auto­paik­ka­ku­lu­ja siel­lä­kin inve­toin­ti ja hoi­to­kus­tan­nuk­set huo­mioi­den oikea taso oli­si 80–100 euroa kuu­kau­des­sa, joten ver­tai­lu­koh­ta on vää­rä. Asun­to­jen lai­tos­pai­kois­ta pitäi­si ottaa 150–300 euroa/kk.
    Oikeal­la hin­noit­te­lul­la saa­daan lisää käyt­tä­jiä jouk­ko­lii­ken­tee­seen ja kehi­tet­tyä sitä. Ei se autoa mikään pakol­li­nen ole, äly­pu­he­li­mel­la löy­tää aika­tau­lut ja jouk­ko­lii­ken­ne pelaa.

  18. Tee­mu: Auton omis­ta­jat ovat hyviä veron­mak­sa­jia ja aina­kin minä soi­sin että kan­ta­kau­pun­kiin saa­tai­siin asu­jik­si lisää kes­ki­luok­kai­sia, taval­li­sia ihmisiä.

    Mää­rit­te­le taval­li­nen. Kan­ta­kau­pun­gis­sa taval­li­sel­la ihmi­sel­lä ei tilas­to­jen valos­sa ole autoa, enkä ole kuul­lut nuri­naa töö­lö­läis­ten veron­mak­su­ky­vys­tä. Mitä jos raken­net­tai­siin kau­pun­kia kau­pun­ki­lais­ten ehdoilla?

  19. Tee­mu:
    Peri­aa­te että auton omis­ta­jien pitää mak­saa kaik­ki, mie­lel­lään monin­ker­tai­ses­ti, samal­la kun mui­ta lii­ken­ne­muo­to­ja sub­ven­toi­daan yhteis­kun­nan varoil­la, on yhden lii­ken­nöin­ti­muo­don epä­oi­keu­den­mu­kais­ta sanktiointia. 

    Auton käyt­töä sub­ven­toi­daan eni­ten tilan muo­dos­sa. Pitää olla kais­to­ja, pitää olla pysä­köin­ti­ruu­tu­ja, pitää olla park­kia­luei­ta ja ‑hal­le­ja. Tuo autoi­lun vie­mä tila kumu­loi­tuu päi­vä päi­väl­tä ja vuo­si vuo­del­ta juok­se­va­na “kus­tan­nuk­se­na”.

    Ja se tila mak­saa kau­pun­gis­sa. Ihan pirusti.

  20. Kau­pun­ki tuh­laa enem­män kuin tie­naa ja tähän ammot­ta­vaan auk­koon yri­te­tään täy­tet­tä kons­til­la ja seli­tyk­sel­lä mil­lä hyvänsä. 

    Kes­kit­tyi­sit­te tehos­ta­maan, sääs­tä­mään ja kar­si­maan kai­ken epä­olen­nai­sen, niin fyr­kat riit­täi­si, vero­ja voi­si las­kea ja ihmi­set sai­si­vat itse vali­ta mihin rahan­sa käyttävät(poliitikoilta tosin vähe­ni­si tuh­laus­val­ta JA SEHÄN EI KÄY)
    Park­ki­mak­sul­le ei saa vas­ti­net­ta kuin yhden lakai­sun vuo­des­sa, lumet saa jo nyt kär­rä­tä omaan piik­kiin. Mel­kein 20% kun­ta­ve­rot mak­se­taan tulois­ta, mut­ta niil­le ei saa täs­sä­KÄÄN “pal­ve­lus­sa” mitään vastinetta.

  21. AH:
    Esi­kau­pun­kia­lueil­la­kin autot pitäi­si siir­tää nime­no­maan kadun­var­sil­le park­kiin. Kadut ovat ihan riit­tä­vän levei­tä sii­hen tarkoitukseen.
    Talo­yh­tiöi­den park­kia­lueil­le voi­si toi­men­pi­teen jäl­keen raken­taa hil­lit­tö­mäs­ti uusia asuntoja. 

    Juu­ri näin. Saa­daan lisää kes­kus­taa hel­pos­ti ja lähes ilman mitään lisä­kus­tan­nuk­sia veronmaksajille. 

    Ja voi­han ne pai­kat sit­ten muut­taa niik­si kah­vi­loik­si­kin jos urba­ni­soi­tu­mis­ke­hi­tys sitä kaut­ta jos­kus vii­den­kym­me­nen vuo­den pääs­tä sat­tui­si saa­vut­ta­maan nyky­lä­hiöt­kin ja kah­vi­lan­pi­to tuli­si siel­lä­kin kannattavaksi.

    (kaik­ki kun­nia ravin­to­la­päi­vil­le ja vas­taa­vi­lel miten minus­ta tun­tuu että kal­liil­la tila­tut aja­tus­hau­to­moi­den aivo­myrs­ky­suun­ni­tel­mat hel­sin­gin kehit­tä­mi­sek­si perus­tu­vat sii­hen että kau­pun­kiin on mah­dol­lis­ta saa­da ulkoa ohjat­tu­na ja kopioi­mal­la jokin ihmeel­li­nen seatt­le-ams­ter­dam-tun­nel­ma jota on satut­tu näke­mään rep­pu­reis­sul­la kau­nii­na kesä­päi­vä­nä tai ihan elokuvista…)

  22. Koti-isä:…muu­ta­mien asuk­kai­den likais­ten ja rumien autojen… 

    Suo­men kor­kea auto­ve­ro­tus kiel­tä­mät­tä estää auto­kan­nan pitä­mi­sen tyy­lik­kää­nä ja muo­toi­lut­ren­de­jä seu­raa­va­na sekä vas­taa­vas­ti mma­ta­la­palk­kais­ten pal­ve­lu­yri­tys­ten vero­tus han­ka­loit­taa auton­pe­su­pal­ve­lui­den järjestämisen. 

    Näi­hin kan­nat­taa­kin kiin­nit­tää jat­kos­sa enem­män huo­mio­ta. Design­kau­pun­kiin tar­vi­taan ita­lia­lais­ta muo­toi­lua ja vahat­tua pellinkiiltoa!

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos pani­sim­me katu­ti­lan kau­pak­si, sil­le tuli­si var­maan­kin tar­jouk­sia, jot­ka ylit­tä­vät nykyi­sen hin­nan 80 sent­tiä neliöl­tä kuu­kau­des­sa. Pel­käs­tään lume3sta huo­leh­ti­vat voi­si­vat vuo­kra­ta auto­pai­kat tal­vel­la lumen säi­ly­tyk­seen kevä­tau­rin­koa odot­ta­maan. Katu­kah­vi­lat voi­si­vat olla kiin­nos­tu­nei­ta niis­tä kesäi­sin tuol­la hin­nal­la. Moni kaup­pa voi­si vara­ta ne myyn­ti­ko­jua var­ten ja niin edel­leen. Hin­ta on nyt niin hal­pa, että käyt­töä kyl­lä löytyy.

    Teh­tiin­kö täl­lais­ta har­kin­taa, kun tuo upea baa­na pää­tet­tiin rakentaa?
    Sii­nä oli­si baa­nan vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­se­na tont­ti­ti­laa aina­kin kym­me­nel­le kerrostalolle.
    Tal­ven aika­na baa­naa käyt­täes­sä saa ajel­la aika yksi­nään. Tulee sii­nä kilo­met­ril­le hintaa.

  24. Koti-isä: Ja mik­si sit­ten jouk­ko­lii­ken­ne ei ole mark­ki­na­hin­tais­ta, vaan kau­pun­gi sub­ven­toi sitä ker­toi­mel­la kak­si. Sik­si, että jouk­ko­lii­ken­ne on monin ker­roin tehok­kaam­paa kuin yksi­tyi­sau­toi­lu ja ilman jouk­ko­lii­ken­net­tä (ja kevyt­tä lii­ken­net­tä) jopa niin väl­jäs­ti raken­net­tu kau­pun­ki kuin Hel­sin­ki täyt­tyi­si autois­ta ja nii­den kes­ki­näi­sis­tä ruuh­kis­ta. Jouk­ko­lii­ken­net­tä kan­nat­taa suo­sia. Sinä päi­vä­nä kun autoi­lun hin­ta saa­daan vas­taa­maan sen todel­li­sia hait­ta­vai­ku­tuk­sia, voi­daan myös jouk­ko­lii­ken­teen hin­to­ja nos­taa vas­taa­maan kustannuksia.

    Olen mel­kein samaa miel­tä. Se mel­kein tulee sii­tä, että sekä autoi­lun että jouk­ko­lii­ken­teen hyö­dyt ja hai­tat riip­pu­vat hyvin pal­jon sii­tä, mis­sä ja mil­loin liikutaan.

    Jouk­ko­lii­ken­ne on par­haim­mil­laan sil­loin, kun kul­ku­vä­li­neet ovat täyn­nä. Mut­ta juu­ri sil­loin jouk­ko­lii­ken­ne on myös kan­nat­ta­vim­mil­laan. Eivät aamu- ja ilta­ruuh­kan junat ja rai­tio­vau­nut mitään sub­ven­tio­ta tar­vit­se. Tai sit­ten joku on teh­nyt jotain todel­la tol­loa talouspuolella.

    Sub­ven­tio tar­vi­taan syr­jäi­siin ja hil­jai­siin lin­joi­hin. Näi­den ole­mas­sao­loa voi­daan argu­men­toi­da joko sil­lä, että ne mah­dol­lis­ta­vat autot­to­man elä­män­ta­van ja siten vähen­tä­vät autoi­lua tai sosi­aa­li­sil­la perus­teil­la. Auto­lii­ken­teen vähen­tä­mi­nen sub­ven­tio­het­kel­lä ei ole tuos­sa tapauk­ses­sa kes­tä­vä perus­te, kos­ka muu­ta­maa hen­keä kul­jet­ta­van bus­sin kor­vaa­mi­nen hen­ki­lö­au­toil­la oli­si sekä lii­ken­teel­li­ses­ti että eko­lo­gi­ses­ti tehokkaampaa.

    Samal­la sub­ven­tio kui­ten­kin sub­ven­toi autot­to­mien elä­mää kau­em­pa­na muis­ta ihmi­sis­tä ja sitä kaut­ta hajaut­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta osaltaan.

    Nyt tie­tys­ti vahin­ko on jo tapah­tu­nut, joten sub­ven­tion leik­kaa­mi­nen ker­ras­ta poik­ki aiheut­tai­si mel­koi­sia sivu­vai­ku­tuk­sia. Mut­ta noin peri­aat­tees­sa myös jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­ti on yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­le ja ympä­ris­töl­le huo­no asia, ja sitä voi näis­tä pers­pek­tii­veis­tä perus­tel­la vain kerrannaisvaikutuksilla.

  25. Jun­nu: Park­ki­mak­sul­le ei saa vas­ti­net­ta kuin yhden lakai­sun vuo­des­sa, lumet saa jo nyt kär­rä­tä omaan piik­kiin. Mel­kein 20% kun­ta­ve­rot mak­se­taan tulois­ta, mut­ta niil­le ei saa täs­sä­KÄÄN “pal­ve­lus­sa” mitään vastinetta.

    Mut­ta jos asiat hoi­de­taan fik­sus­ti, kor­keam­paa pysä­köin­ti­mak­sua vas­taan voi saa­da pal­jon nykyis­tä hel­pom­man pysäköinnin.

    Täs­sä oli­si yksi win-win ‑mah­dol­li­suus:

    1. Pai­kat huu­to­kau­pa­taan alue­koh­tai­ses­ti vuo­sit­tain, alu­ees­ta riip­puen siten, että kuna­kin ajan­het­ke­nä aina­kin 20 % ruu­duis­ta on vapaa­na. (Täyt­tö­as­te riip­puu työ­paik­ka- ja asiointiliikenteestä.)

    2. Kau­pun­ki voi mer­ki­tä suo­si­tuil­le pai­koil­le yksit­täi­siä ruu­tu­ja, jot­ka huu­to­kau­pa­taan erikseen.

    3. Kau­pun­ki sitou­tuu sii­hen, että park­ki­ti­la on käy­tet­tä­vis­sä (ts. lumi hoi­de­taan pois, pysä­köin­nin­val­von­ta on tehokasta).

    4. Kuka hyvän­sä saa osal­lis­tua huutokauppaan.

    5. Luvan edel­leen­siir­to on sal­lit­tua vain kau­pun­gin luval­la. (Ts. kei­not­te­li­joi­ta ei katsella.)

    6. Alu­een talo­yh­tiöt pako­te­taan huu­to­kaup­paa­maan tai arpo­maan omat piha­paik­kan­sa vuo­sit­tain. (Jol­loin siis nekin seu­raa­vat alu­een hin­ta­ta­soa, eivät­kä pai­kat­to­mat jou­du sub­ven­toi­maan pai­kan iki­muis­toi­sia haltijoita.)

    Kuka hävi­ää? Autoi­li­ja voi vuo­kra­ta joko pai­kan alu­eel­ta tai ihan nime­tyn pai­kan. Nimet­ty paik­ka on aina vapaa­na oven edes­sä, mut­ta se voi mak­saa vähän ekstraa. Yri­tyk­set voi­vat vuo­kra­ta nimet­ty­jä asia­kas­paik­ko­ja. Kau­pun­ki saa huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä enem­män rahaa kulu­jen­kin jäl­keen, ja katu­ti­la tulee parem­min pidet­tyä kunnossa.

    Vaih­toeh­toi­na ovat kui­ten­kin hal­pa ja huo­no tai kal­lis ja hyvä. Alu­een kus­tan­nus­ra­ken­net­ta ja kau­pun­ki­ra­ken­net­ta aja­tel­len kal­lis ja hyvä ovat parem­pi vaihtoehto.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos pani­sim­me katu­ti­lan kau­pak­si, sil­le tuli­si var­maan­kin tar­jouk­sia, jot­ka ylit­tä­vät nykyi­sen hin­nan 80 sent­tiä neliöl­tä kuu­kau­des­sa. Pel­käs­tään lume3sta huo­leh­ti­vat voi­si­vat vuo­kra­ta auto­pai­kat tal­vel­la lumen säi­ly­tyk­seen kevä­tau­rin­koa odot­ta­maan. Katu­kah­vi­lat voi­si­vat olla kiin­nos­tu­nei­ta niis­tä kesäi­sin tuol­la hin­nal­la. Moni kaup­pa voi­si vara­ta ne myyn­ti­ko­jua var­ten ja niin edel­leen. Hin­ta on nyt niin hal­pa, että käyt­töä kyl­lä löytyy.

    Jos emme kui­ten­kaan panisi.

    Ei tuol­lai­sia aivo­pie­ru­ja kan­na­ta lait­taa jul­ki, jos halu­aa säi­lyt­tää vähän uskottavuutensa. 

    Lumes­ta huo­leh­ti­vat ovat otta­neet auto­pai­kat tal­vel­la lumen säi­ly­tyk­seen ja vuo­kran mak­sa­vat asu­kas­py­sä­köi­jät. Tai siis asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen osta­neet, paik­ko­ja­han ei vält­tä­mät­tä ole kun lun­ta on auto­jen tilalla.

    Ei nii­tä kah­vi­loi­ta ennen­kään ole kadul­le (oikeas­ti ajo­ra­dal­le) saa­nut perus­taa. Ja sama kos­kee myyntikojuja. 

    Tänään oli Hel­sin­gin Sano­mis­sa kiin­nos­ta­va jut­tu, mikä on nykyi­sin poikkeuksellista: 

    http://www.hs.fi/kaupunki/Keski-Uudenmaan+suurkunta+voi+olla+uhka+Helsingille/a1364419006009

    Tuos­ta voi pää­tel­lä, että Hel­sin­gis­tä ei oikein kukaan dig­gaa ja voi­pi tul­la vie­lä ikä­vä hyviä veron­mak­sa­jia jopa siel­lä Luotsikadulla.

  27. Air­to Vie­no­la: Teh­tiin­kö täl­lais­ta har­kin­taa, kun tuo upea baa­na pää­tet­tiin rakentaa?
    Sii­nä oli­si baa­nan vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­se­na tont­ti­ti­laa aina­kin kym­me­nel­le kerrostalolle. 

    Baa­nan vie­män tilan vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sia las­ket­taes­sa kan­nat­taa huo­mioi­da, että sii­nä Baa­nan koh­dal­la on voi­mas­sa aikai­sem­min teh­ty tila­va­raus kes­kus­ta­tun­ne­lil­le. Ei nyt ihan koko mat­kal­le, mut­ta käsit­tääk­se­ni noin kilo­met­rin osuu­del­le Man­ner­hei­min­tiel­tä länteen.

    Viral­li­ses­ti tuo Baa­na on siis siel­lä rata­kui­lus­sa lähin­nä tila­päis­rat­kai­su­na, joka voi­daan siir­tää pois jos/kun kes­kus­ta­tun­ne­lin raken­ta­mi­nen jos­kus aloitetaan.

    Eli jos sii­hen halu­aa raken­taa talo­ja, niin pitäi­si var­maan­kin joko siir­tää kes­kus­ta­tun­ne­lin tila­va­raus­ta jon­ne­kin muu­al­le, tai sit­ten kat­taa rata­kui­lu ja raken­taa tämän pääl­le — täl­löin alle jäi­si tun­ne­li jota voi­tai­siin aika­naan käyt­tää kes­kus­ta­tun­ne­lin osana.

    PS: vii­me vuo­den puo­lel­la jot­kut ark­ki­teh­dit muu­ten esit­te­li­vät visioi­taan sii­tä, mil­lai­sia raken­nuk­sia sii­hen Baa­nan pääl­le voi­si rakentaa.

  28. Nämä esi­te­tyt perus­teet asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sien koro­tuk­sil­le eivät ole kestävät. 

    Yhden­ver­tai­suus: uusis­sa asun­nois­sa park­ki­paik­ka on asun­non hin­nas­sa, van­hois­sa ei. Ter­ve­tu­loa Kata­ja­no­kal­ta lähiöi­hin. Tääl­lä autot ovat kadul­la par­kis­sa ihan ilmai­sek­si. Mik­si siis “kus­tan­nuk­sia” ei peri­tä kaikilta? 

    Kadun­var­si­pai­koi­tuk­sen ver­taa­mi­nen yhtiön pihal­la tai hal­lis­sa ole­vaan paik­kaan osoit­taa, että kir­joit­ta­ja ei ole autoi­lun asian­tun­ti­ja. Ajat­te­le, että pitäi­sit pol­ku­pyö­rää­si kesät tal­vet kadun­var­res­sa pihan tai pyö­rä­va­ras­ton sijaan.

    Uusis­sa asun­nois­sa on kaik­kia mui­ta­kin kaa­va­mää­räyk­siä, jot­ka eivät kos­ke van­ho­ja asun­to­ja ja jot­ka nos­ta­vat asu­mi­sen hin­taa. Pitäi­si­kö van­hoil­ta taloil­ta periä joku tasaus­ve­ro tämän vuoksi.

    Kus­tan­nuk­set: mil­le tahan­sa voi­daan las­kea kus­tan­nus, jos ote­taan maa­poh­jan hin­ta mukaan. Sil­loin esim. käve­ly ja var­sin­kin pyö­räi­ly oli­si mel­ko hin­ta­vaa. Näil­le kadun­var­sil­le ei ole oikeas­ti mitään vaih­toeh­tois­ta käyt­tö­ta­paa, jos niis­sä on par­kee­rat­tu­na yksi­kin auto. Jos auto­ja oli­si, niin sil­loin tila toi­mi­si pyö­rä­tei­nä nii­nä har­voi­na kuu­kausi­na kun Hel­sin­gis­sä pyö­räil­lään ja lopun aikaa lumensäilytyspaikkoina. 

    Jos siis pääs­täi­siin sii­hen unel­maa­si, ettei kes­kus­tas­sa oli­si yhtään autoa pysä­köi­ty­nä kadun var­res­sa, kuin­ka pal­jon Hel­sin­ki sääs­täi­si, ja mis­tä tämä sääs­tö syntyisi?

  29. ES: Näil­le kadun­var­sil­le ei ole oikeas­ti mitään vaih­toeh­tois­ta käyt­tö­ta­paa, jos niis­sä on par­kee­rat­tu­na yksi­kin auto. 

    Minä aina­kin kat­se­li­sin ikku­nas­ta­ni pal­jon mie­luum­min pui­ta ja pen­sai­ta kuin auto­ja, kuten täl­lä het­kel­lä. Sitä pait­si nuo park­kee­ra­tut autot las­ke­vat asun­to­ni arvoa kun taas veh­reäm­pi näky­mä kohot­tai­si. En tosin asu Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, että sii­nä mie­les­sä olen kai jää­vi kommentoimaan.

  30. hmoi­la­nen: Minä aina­kin kat­se­li­sin ikku­nas­ta­ni pal­jon mie­luum­min pui­ta ja pen­sai­ta kuin auto­ja, kuten täl­lä het­kel­lä. Sitä pait­si nuo park­kee­ra­tut autot las­ke­vat asun­to­ni arvoa kun taas veh­reäm­pi näky­mä kohot­tai­si. En tosin asu Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, että sii­nä mie­les­sä olen kai jää­vi kommentoimaan.

    Kom­men­toin väi­tet­ty­jä kus­tan­nuk­sia. Argu­ment­ti­na oli, että kau­pun­ki sub­ven­toi pysä­köin­tiä. Jos pois­tam­me park­ki­pai­kat ja istu­tam­me tilal­le pui­ta, kau­pun­gin kus­tan­nuk­set kas­va­vat nykyi­ses­tä. Ja toden­nä­köi­ses­ti se asun­to­si arvo las­ki­si, kos­ka se voi­si ostaa vain autoton.

    Itsel­lä­ni on auto­tal­li, joten kes­kus­te­lu ei suo­raan kos­ke minua. Pidän kui­ten­kin asias­sa esi­tet­ty­jä argu­ment­te­ja vää­ri­nä. Jos kau­pun­ki halu­aa lisää rahaa osal­ta autoi­li­joi­ta, se pitäi­si sanoa, eikä kek­siä perus­tei­ta, jot­ka eivät kes­tä kriit­tis­tä tarkastelua.

    Jos esi­te­tyt argu­men­tit, kun­tan­nuk­set ja yhden­ver­tai­suus, hyväk­sy­tään, pitäi­si kadul­le pysä­köin­ti teh­dä mak­sul­li­sek­si koko Hel­sin­gin alueella.

  31. Itse rakas­tan rati­koi­den koli­naa ja bus­sien noen­mus­tia pako­kaa­su­pil­viä. Kaik­kein iha­nin­ta on kun 8 bus­sia kiih­dyt­tää kaa­su poh­jas­sa kape­aa katu­kui­lua ylös. Sii­nä jää kyl­lä yksi­tyi­sau­to­li­jat jal­koi­hin ja kai­ken maa­il­man city-lin­nut ymmär­tä­vät muut­taa takai­sin korpeen.

  32. ES: Kom­men­toin väi­tet­ty­jä kus­tan­nuk­sia. Argu­ment­ti­na oli, että kau­pun­ki sub­ven­toi pysä­köin­tiä. Jos pois­tam­me park­ki­pai­kat ja istu­tam­me tilal­le pui­ta, kau­pun­gin kus­tan­nuk­set kas­va­vat nykyi­ses­tä. Ja toden­nä­köi­ses­ti se asun­to­si arvo las­ki­si, kos­ka se voi­si ostaa vain autoton.

    Itsel­lä­ni on auto­tal­li, joten kes­kus­te­lu ei suo­raan kos­ke minua. Pidän kui­ten­kin asias­sa esi­tet­ty­jä argu­ment­te­ja vää­ri­nä. Jos kau­pun­ki halu­aa lisää rahaa osal­ta autoi­li­joi­ta, se pitäi­si sanoa, eikä kek­siä perus­tei­ta, jot­ka eivät kes­tä kriit­tis­tä tarkastelua.

    Jos esi­te­tyt argu­men­tit, kun­tan­nuk­set ja yhden­ver­tai­suus, hyväk­sy­tään, pitäi­si kadul­le pysä­köin­ti teh­dä mak­sul­li­sek­si koko Hel­sin­gin alueella.

    Katu­ti­la ei kas­va, mut­ta auto­mää­rä kyl­lä. Asu­kas­py­sä­köin­tä­kin voi teh­dä kaduil­la rajal­li­ses­ti ja Las­se Män­nis­tön esi­tys oli aika sel­keä: Asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­pia on jo lii­kaa kapa­si­tet­tiin näh­den ja pal­ve­lu­ta­so on romahtanut.

    Eli kapa­si­teet­ti ja kysyn­tä on sovi­tet­ta­va yhteen.

    Van­ha pal­ve­lu­ta­son sään­tö on edel­leen voi­mis­saan eli jos kapa­si­tee­tis­ta on 90 % ja yli käy­tös­sä niin pal­ve­lu­ta­so on romahtanut

    Tämä on joh­ta­nut katu­ti­lan yli­täyt­töön, mikä tar­koit­taa, että yli­jää­mä­au­tot kier­te­le­le­vät kaduil­la ja aiheut­ta­vat pääs­tö­jä ja ruuhkia.
    Eli ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set ja ‑hai­tat ovat suuret.
    Ja pal­ve­lu­ta­so kelvoton

    Keh­no pal­ve­lu­ta­so hei­jas­tuu muu­hun­kin eli hul­to­mie­het, sii­voo­jat etc eivät pää­se ajal­laan, kos­ka aikaa kuluu park­ki­pai­kan etsimiseen

    Ja pal­ve­lun hin­ta­kin nousee kun työ­ai­kaa huk­kaan­tuu kier­te­lyyn esim 15 minuut­tia lisää pal­ve­luai­kaan lisää kulu­ja las­kuun n 8 euroa

    Ensim­mäi­se­nä kaduil­ta pois­tu­vat romuau­tot, kuka nii­tä tar­vit­see ? Seu­raa­vak­si har­ras­te-ja väh­lää käy­töl­lä ole­vat autot.

    Tar­peel­li­sil­le kyl­lä löy­tyy rat­kai­su ja jos pysä­köin­nin hin­ta on nyt lii­an kal­lis niin asun­to­jen hin­ta las­kee ja tasa­pai­no saa­vu­te­taan jon­kin ajan kuluessa

    Ja ennen kaik­kea pysä­köin­ti­lai­tok­set tule­vat edullisiksi.

    En tie­dä miko kan­ta­kau­pun­gis­sa lai­tok­sia vas­tus­te­taan, esim Lep­pä­vaa­ras­sa, Vuo­saa­res­sa tai Las­si­las­sa tai muu­al­la syr­jä­seu­dul­la pysä­köin­ti­lai­tok­sen käyt­tö on luontevaa.

  33. Täs­sä on pal­jon hyviä ideoi­ta, mut­ta mik­si ran­gais­ta ensik­si nii­tä, joi­den koti on kantakaupungissa? 

    Itse alot­tai­sin sii­tä, että muu­te­taan pysä­köin­ti­val­vo­jien palk­ka tulos / komis­sio­pe­rus­tei­sek­si. Täl­löin park­ki­pir­koil­le tulee aito moti­vaa­tio huo­leh­tia sako­tuk­ses­ta, ja luvat­to­mas­ti pysä­köi­vien auto­jen mää­rä vähenee. 

    Toi­sek­si, lai­te­taan kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta tule­vil­le kun­non tie­tul­li. Täl­löin taas vapau­tuu auto­paik­ko­ja niil­le, joi­den koti on kaupungissa. 

    Näi­den temp­pu­jen jäl­keen voi­daan nos­taa kus­tan­nuk­sia niil­le, jot­ka asu­vat kes­kus­tas­sa, kyl­lä mei­dän­kin sie­tää osallistua. 

    Lopuk­si kysyi­sin, onko Edus­kun­nan oma, läm­min (?), auto­hal­li mak­sul­li­nen? Vähe­ni­si­kö muu­ta­man sadan ihmi­sen autoi­lu kes­kus­tas­sa, jos sin­ne­kin pan­tai­siin rap­sak­ka maksu?

  34. ES: Kom­men­toin väi­tet­ty­jä kus­tan­nuk­sia. Argu­ment­ti­na oli, että kau­pun­ki sub­ven­toi pysä­köin­tiä. Jos pois­tam­me park­ki­pai­kat ja istu­tam­me tilal­le pui­ta, kau­pun­gin kus­tan­nuk­set kas­va­vat nykyi­ses­tä. Ja toden­nä­köi­ses­ti se asun­to­si arvo las­ki­si, kos­ka se voi­si ostaa vain autoton.</P

    Jos­pa poten­ti­aa­li osta­ja sen takia luo­pui­si autos­taan? Hänel­lä­hän oli­si sit­ten entis­tä enem­män varaa mak­saa juu­ri minun asunnostani 😉

    Miten kau­pun­gin kus­tan­nuk­set kas­va­vat pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, jos park­ki­pai­kan tilal­la on pui­ta ja pen­sai­ta? Kyl­lä sil­le maaplän­til­le pitää ehdot­to­mas­ti las­kea jotain pää­oma­kus­tan­nuk­sia, kos­ka ilman auto­ja sama alue voi­tai­siin raken­taa tii­viim­min tai käyt­tää muu­hun, kuten Osmo alus­sa luettelikin.

  35. hmoi­la­nen: “Miten kau­pun­gin kus­tan­nuk­set kas­va­vat pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, jos park­ki­pai­kan tilal­la on pui­ta ja pen­sai­ta? Kyl­lä sil­le maaplän­til­le pitää ehdot­to­mas­ti las­kea jotain pää­oma­kus­tan­nuk­sia, kos­ka ilman auto­ja sama alue voi­tai­siin raken­taa tii­viim­min tai käyt­tää muu­hun, kuten Osmo alus­sa luettelikin”

    - Puiden/istutusten perus­ta­mi­nen ja hoi­to mak­saa Pal­jon. Kun­nal­lis­tek­nis­tä tava­raa (vie­mä­rit, vesi­joh­dot, kau­ko­läm­pö, säh­kö­kaa­pe­lit, kau­ko­kyl­mä, ATK-piu­hat) on nyky­ään niin leveäl­ti että katu­pui­den ja istu­tus­ten teke­mi­nen on aika vaikeaa…

    “… ilman auto­ja sama alue voi­tai­siin raken­taa tiiviimmin..”
    — Mitä raken­nat vaik­ka­pa Fre­dan katupaikoille?

    maaplän­til­le pitää ehdot­to­mas­ti las­kea jotain pääomakustannuksia”
    OK. Las­ke­taan kus­tan­nuk­sia vaik­ka­pa Espla­na­din puis­tol­le taik­ka Senaa­tin­to­ril­le. Mis­sä käy­tös­sä ne ovat (kesäi­sin Espal­la kita­taan vii­niä nurt­sil­la) ja pal­jon­ko tuot­ta­vat? Aika lujas­ti sai­si nois­ta­kin alueis­ta hin­taa kau­pun­gil­le jos ne myy­täi­siin tonttimaana… 🙂

  36. ASUKASKASPYSÄKÖINTIMAKSUISTA MH 7.4.2013
    Motto:
    ”Maan­tie­teel­le emme mah­da mitään, ette te emme­kä me” J. V. Stalin

    Kes­kus­te­luun sal­lit­ta­neen myös tääl­lä pro­vins­sis­sa Kirk­ko­num­mel­la asu­van näkö­koh­dat. Asia pitää ker­ral­la ja kun­nol­la miet­tiä, kos­ka yri­te­tään teh­dä seu­raa­vat 20 vuot­ta toi­mi­va jär­jes­tel­mä. Pysä­köin­ti­ti­lan­ne, var­sin­kin ete­läi­sis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa ja Töö­lös­sä, on han­ka­la, mut­ta ongel­ma ei ole täy­sin akuutti.

    En oikein ymmär­rä eräi­den kir­joit­ta­jien Espoo-kau­naa ja kyvyt­tö­myyt­tä näh­dä muu­al­ta tule­vien pysä­köin­tiar­vet­ta. Urbi ja orbi – kau­pun­ki ja sitä ympä­röi­vä maa­seu­tu – tuke­vat ja tar­vit­se­vat toi­si­aan. Itse käyn asioil­la tai teat­te­ris­sa kau­pun­gis­sa noin vii­koit­tain, tilan­tees­ta ja mie­lia­lan reip­pau­des­ta riip­puen jos­kus bus­sil­la / junal­la, jos­kus omal­la autol­la. Muis­tam­me myös, että B‑tunnuksella ei pää­se park­kee­raa­maan A‑alueelle.

    Yksi hyö­dyl­li­sim­piä luke­mia­ni kir­jo­ja oli teos Ole toti­nen tove­ri – kas­ku­ja kavi­aa­ri­muu­rin takaa. (W+G 1965). Kuvauk­set sosia­lis­ti­ses­ta rea­lis­mis­ta mm. aut­toi­vat oikeal­la taval­la luke­maan Tal­vi­vaa­ra Oy:n vuosikertomuksia.

    Seu­raa­van­lai­nen tari­na jäi mieleeni:

    Polit­ruk­ki oli käy­nyt Län­nes­sä teke­mäs­sä poliit­tis­ta valis­tus­työ­tä ja meni sit­ten Krem­liin selos­ta­maan tuloksiaan:

    - A vot , tove­ri Iva­nov, miten agi­taa­tio­työ onnistui?
    — Huo­nos­ti, perin huo­nos­ti, tove­ri apu­lais­sih­tee­ri, selit­ti vir­kai­li­ja onnet­to­ma­na. Kan­sal­la on aivan lii­an hyvät olot. Eivät ole mis­tään sosia­lis­mis­ta kiinnostuneita.
    — No, mut­ta hei­dän pitää vaa­tia itsel­leen toi­set parit kenkiä.
    — Niin, mut­ta kun heil­lä on kai­kil­la aina­kin kol­met parit.
    — Tuo­ta. Hei­dän tulee vaa­tia itsel­leen jokai­sel­le omaa keittiötä.
    — Mut­ta kun heil­lä on ker­ras­saan kylpyhuoneetkin.
    — Täy­tyy sit­ten vaa­tia moot­to­ri­pyö­rää kullekin.
    — Mut­ta kun heil­lä lähes kai­kil­la on jo oma auto.
    Apu­lais­sih­tee­rin ilme kirkastui.
    — Sit­ten­hän hei­dän täy­tyy vaa­tia itsel­leen ilmai­sia parkkipaikkoja.

    Asuin Kruu­nun­haas­sa vv. 1974 – 1980. Lai­na­sin tar­vit­taes­sa autoa van­hem­mil­ta­ni, ja han­kin itsel­le­ni Vol­vo-pii­lo­far­ma­rin 1978. Lai­na­sin sitä jos­kus tutuil­le tai autoin kul­je­tuk­sis­sa. Uskoak­se­ni tämän punai­sen paket­ti­far­ma­rin muis­ta­vat aina­kin ne yksi­tois­ta sii­hen ahtau­tu­nut­ta Koi­jär­vi-liik­keen nuor­ta, jot­ka polii­si pysäyt­ti tans­siais­mat­kal­la. — Se oli sen ajan citycar-clubia.

    Muis­ti­ku­va­ni mukaan 1975 park­ki­paik­ka Erot­ta­jan park­ki­hal­lis­sa mak­soi 120 mark­kaa, eli nyky­ra­has­sa vajaat sata eroa kuus­sa. Ilmai­sia park­ki­paik­ko­ja oli sil­loin help­po löy­tää Kruu­nun­haas­ta, aina­kin pie­nen käve­ly­mat­kan pääs­sä asun­nos­ta­ni Oikokadulla.
    Asu­kas­py­sä­köin­ti­jär­jes­tel­mään siir­ryt­tiin jos­kus 1982, eli muu­tet­tua­ni per­hei­ne­ni Kirk­ko­num­mel­le oma­ko­ti­ta­loon. Asioi­ta hoi­taak­se­ni kävin kau­pun­gis­sa vii­koit­tain, usein junal­la, mut­ta myös usein autol­la, riip­puen tilanteesta. 

    Alun perin asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­ses­ta perit­tiin, kuten muis­tam­me, vain nimel­li­sek­si luon­neh­dit­ta­va rekis­te­röin­ti­mak­su. Yri­tyk­set saat­toi­vat lunas­taa tie­tyin rajoi­tuk­sin yri­tys­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen sil­loin kym­men­ker­tai­sel­la hin­nal­la eli nykyi­sin 300 eurol­la vuodessa.

    Muis­ti­ku­va­ni ja tut­tu­jen kans­sa käy­ty­jen kes­kus­te­lu­jen mukaan park­ki­ti­laa oli help­po löy­tää myös ete­läi­sis­tä kau­pun­gi­no­sis­ta ja Töö­lös­tä 90-luvun lopul­le saak­ka. Sil­loin muu­ten 10 vuot­ta van­ha hyvin pidet­ty käy­tet­ty Opel Kadett mak­soi noin 14.000 mark­kaa eli nyky­ra­has­sa 3.000 euroa.

    Tilan­ne on radi­kaa­lis­ti muut­tu­nut. Autot, eri­tyi­ses­ti koh­ta­lai­sen hyvä­kun­toi­set käy­te­tyt autot, ovat hal­ven­tu­neet ja asun­not kal­lis­tu­neet. Toi­saal­ta monil­la mm. opet­ta­jil­la on varaa yllä­pi­tää autoa, vaik­ka tar­ve oli­si­kin vain hyvin ajoittainen. 

    Kun park­ki­ti­la on niuk­ka hyö­dy­ke – jätän sinän­sä mie­len­kiin­toi­set, mut­ta joten­kin ahdas­kat­sei­set kes­kus­te­lut kus­tan­nus­vas­taa­vuu­des­ta sivuun – niin on mie­le­käs­tä hin­noi­tel­la park­ki­ti­la siten, että sitä löy­tyy park­ki­paik­kaa todel­la tar­vit­se­vil­le. Ja että toi­saal­ta kiin­nos­tus eri­lai­siin auto­jen yhteis­käyt­tö­muo­toi­hin lisääntyy. 

    Yhteis­käyt­töä on myös auton vuo­kraus, vaik­ka se on samal­la lii­ke­toi­min­taa. Myös auton lai­naa­mi­nen tutul­le perus­tuu vas­ta­vuo­roi­siin pal­ve­luk­siin, sil­lä yksi­puo­li­nen hyvä ei kes­tä kauaa.

    Seu­raa­vat aja­tuk­set perus­tu­vat lähin­nä omiin fun­dee­rauk­sii­ni. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton muis­tio oli laa­ja ja seik­ka­pe­räi­nen, mut­ta suo­raan sanoen vähän lat­tean tuntuinen. 

    Auto – tar­kem­min sanoen itse omis­tet­tu auto – on yksi ja vain yksi kei­no pääs­tä pai­kas­ta A paik­kaan B. Useim­mat auto­no­mis­ta­jat, var­sin­kin sel­lai­set, jot­ka ovat sitä jo toi­ses­sa tai kol­man­nes­sa pol­ves­sa ymmär­tä­vät tämän.

    Pidin Osmo Soi­nin­vaa­ran ehdot­ta­maa 300 euron vuo­si­mak­sua aluk­si koh­tuut­to­ma­na, kun kat­se­lin Kal­lios­sa pysä­köi­ty­jä van­ho­ja Ope­lei­ta. Kal­lios­sa myös löy­tyy hel­pos­ti park­ki­paik­ka illal­la­kin. Kun sit­ten kat­se­lin Bule­var­dil­le usein sel­väs­ti vii­koik­si pysä­köi­ty­jä Bema­rei­ta ja Vol­vo­ja, tote­sin että näi­den omis­ta­jil­la on kyl­lä varaa mak­saa se sum­ma ja vähän enem­män­kin. Joka tapauk­ses­sa oli auto hal­pa tai kal­lis, saman tilan se vie kadulla.

    Tyy­pil­li­ses­sä yksi­por­tai­ses­sa töö­lö­läis­ta­los­sa on noin 35 asun­toa ja talon edes­sä 4–5 pysä­köin­ti­paik­kaa. Ja muu­al­la ei paik­ko­ja juu­ri löy­dy. Rus­kea­suol­la park­ki­paik­ko­ja on vie­lä tar­jol­la, mut­ta ne saat­ta­vat täyt­tyä yllät­tä­vän nopeas­ti lähivuosina.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton ehdo­tuk­ses­sa aivan oikein ehdo­tet­tiin, että tal­vel­la asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­su oli­si kor­keam­pi, ehdo­tuk­sen mukaan kak­sin­ker­tai­nen kesä­hin­taan ver­rat­tu­na. Samoin olem­me samaa miel­tä sii­tä, että asu­kas­py­sä­köin­nin hin­ta tulee suh­teut­taa alu­een parkkimaksuun. 

    Ajat­te­len par­haim­mak­si, että mää­ri­tet­tyyn perus­hin­taan lisä­tään kesä­ai­ka­na vii­den ja tal­viai­ka­na kym­me­nen tun­nin park­ki­mak­sua vas­taa­va lisä kuu­kau­des­sa (so. 3: vyö­hyk­keel­lä 5 / 10 e ja 1‑vyöhykkeellä 20 / 40 e kk:ssa). Tämä on hyvin lähel­lä KSV:n ehdotusta.

    Pitää miet­tiä, mikä on sopi­va kesä- (tou­ko — loka­kuu) ja tal­vi­kau­den (mar­ras-huh­ti­kuu) hin­to­jen suh­de. Voi­si har­ki­ta myös suh­det­ta 1:3 tai 1:4. Perus­tee­na on, että tal­vi­kau­den lume­nau­raus vaa­tii pal­jon tilaa ja myös ajoit­tais­ta lumensäilytystarvetta. 

    Voi­daan myös har­ki­ta, pitää­kö vie­lä olla erik­seen väli­kau­den tak­sa (so. loka /marraskuu ja huh­ti­kuu) näi­den kah­den välil­lä. Perus­tee­na on lumi­sen kau­den alka­mi­nen vas­ta jou­lu­kuus­sa ja katu­jen pesu tal­ven jäl­jil­tä. Lie­nee sää­töä, mut­ta hyvä miet­tiä tämä­kin mah­dol­li­suus, kun ker­ran asia mietitään.

    Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen voi nyky­ään vara­ta vähin­tään kuu­kau­dek­si. Kun hin­to­ja koro­te­taan, on koh­tuul­lis­ta, että pysä­köin­tia­jan voi lait­taa alka­maan ja päät­ty­mään kes­ken kalen­te­ri­kuu­kaut­ta. Tänä vuon­na kesä­au­tol­le monil­le sopi­va käyt­tö­ai­ka on 25.4. – 5.11. eli vap­pu­vii­kon­lo­pus­ta pyhäin­päi­vään ja pari päi­vää yli kum­paan­kin suuntaan.

    0–1 – vyö­hyk­keil­lä hei­nä­kuus­sa (juhan­nuk­ses­ta elo­kuun alkuun) paik­ko­ja riit­tää niin hyvin, että asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sua ei perit­täi­si lain­kaan. Ajat­te­len lähin­nä nii­tä pek­ka­pi­he­jä, jot­ka muka sääs­tääk­seen kes­keyt­tä­vät mak­sun täk­si ajak­si ja vain aiheut­ta­vat kau­pun­gil­le suu­rem­mat hallintokustannukset.

    Suh­teel­la 1:4 0‑vyöhykkeellä perus­hin­nak­si siis muo­dos­tui­si vuo­des­sa 6x10 + 6x40 e = 60 + 240 e = 300 e. Jos ole­tus­hin­nak­si otet­tai­siin kesäl­lä 20 e, hin­nak­si tuli­si 360 e vuo­des­sa ja 120 e kesä­kau­del­ta. Ei koh­tuu­ton­ta, jos autoa käyt­tää lähes päi­vit­täin. (1 e/päivä, tai kesäl­lä 34 / 67 snt / päivä).

    Kimp­pa-auton park­kee­raus­ta tulee yksin­ker­tais­taa nykyi­ses­tä. Samoin on mie­le­käs­tä, että asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­seen oikeu­tet­tu voi lunas­taa yksit­täis­lip­pu­ja, jos hän tar­vit­see auton park­kee­raus­ta sano­kaam­me ker­ran kuus­sa. Sopi­va päi­vä­hin­ta lie­nee kuu­kausi­pai­kan hin­ta jaet­tu­na 10:llä.

    Jous­ta­vuus luon­nol­li­ses­ti mer­kit­see vää­rin­käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sien lisää­mis­tä. Mut­ta kan­nat­taa­ko sii­tä teh­dä itsel­leen ongel­maa? Ne toden­nä­köi­ses­ti jää­vät koh­tuul­li­sen har­voik­si eivät­kä hait­taa jär­jes­tel­män tar­koi­tus­ta eli pysä­köin­ti­ti­lan saa­ta­vuu­den tur­vaa­mis­ta nii­tä todel­la tarvitseville.

    Jo nykyi­set sään­nöt edel­lyt­tä­vät asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta käyt­tä­vän auton ole­van käy­tös­sä. Tätä voi­tai­siin tar­ken­taa siten, että autoa tulee siir­tää park­ki­pai­kal­ta toi­sel­le katuo­suu­del­le vähin­tään ker­ran 1–2 vii­kos­sa. Tätä on vai­kea val­voa, mut­ta olem­me yllät­tä­vän lain­kuu­liais­ta kan­saa, ja oikeas­taan tar­koi­tus onkin estää viik­ko­jen parkkeeraukset.

    Vuo­ro­py­sä­köin­nis­tä en ole kovin innos­tu­nut, var­sin­kin jos tar­koi­te­taan vuo­ro­kau­tis­ta vuo­ro­py­sä­köin­tiä Se tuo tar­pee­ton­ta lii­ken­net­tä ja tar­peet­to­mia kyl­mä­käyn­nis­tyk­siä. Ehkä vuo­ro­vii­kot ovat joil­la­kin alueil­la paikallaan.

    Mah­dol­li­ses­ti hau­ku­taan vää­rää puu­ta. Hel­sin­gis­sä lumi tulee yleen­sä ryöp­py­nä, sii­nä 20 cm:ä ker­ral­laan (vas­taa 20 mm:n sade­mää­rää). Tämä ei ole tava­ton­ta. Sil­loin vuo­ro­py­sä­köin­ti ei juu­ri auta. Toi­saal­ta voi kulua kau­an­kin ilman mitään lumi­sa­det­ta. Ja sil­loin vuo­ro­py­sä­köin­nil­lä ei voi­te­ta mitään.

    Autoi­li­jat valit­ta­vat sitä, että näin kor­ke­aan hin­taan pitäi­si sisäl­tyä täy­si pal­ve­lu eli lumen sii­voa­mi­nen park­kee­rat­tu­jen auto­jen ympä­ril­tä. Koh­tuu­del­la voi edel­lyt­tää, että auto­no­mis­ta­ja kolaa lumen pois oman auton­sa ympä­ril­tä. Se on nimit­täin aika­vaa puu­haa, ja varoa­kin pitää. Sitä var­ten talo­yh­tiöis­sä pitää olla hel­pos­ti lai­nat­ta­vis­sa kola ja lumilapio.

    Lumet voi­nee useim­mi­ten työn­tää suo­ja­tien ja park­kia­lu­een väli­seen vii­den met­rin tilaan. Tai sit­ten vara­ta (ajoit­tain) lumia var­ten 1–2 pysä­köin­ti­paik­kaa kort­te­li­vä­liä koh­den. Aika näyt­tää, mikä on mielekkäintä.

    Itse olen muu­ten otta­nut tavak­se­ni ajoit­tain puh­dis­taa lumes­ta muu­ta­man park­ki­pai­kan tuol­la alhaal­la ole­val­la yhtei­sel­lä park­kia­lu­eel­la. Hyvää lii­kun­taa ja tuo hyvän mielen.

    Lopuk­si yksi asia, joka hel­pos­ti unoh­tuu: Säh­kö­ge­ne­raat­to­ri ei tuo­ta ener­gi­aa, vaan ainoas­taan muun­taa vesi- tai höy­ry­tur­bii­nil­la tuo­te­tun ener­gian toi­seen muo­toon. Oma auto ei tuo riip­pu­mat­to­muut­ta; se vain muun­taa ihmi­seen riip­pu­vuu­den toi­sis­ta ihmi­sis­tä toi­seen muotoon.

  37. Onko­han vie­lä voi­mas­sa vähä­pääs­töis­ten auto­jen asu­kas­py­sä­köin­nin hin­nan alen­nus? City-lii­ken­tee­seen toki sopi­si myös­kin, että asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sus­sa huo­mioi­tai­siin myös auton koko… 50 met­rin katuo­suu­del­le kun mah­tuu esim. 10 neli­met­ris­tä autoa (4m auto ja 1m suo­ja­vä­liä toi­siin autoi­hin) tai 8 vii­si­met­ris­tä autoa (5m auto ja 1m suo­ja­vä­liä toi­siin autoihin).
    Toi­sin sanoen, mitä pie­nem­piä autot ovat sitä enem­män nii­tä mah­tuu park­kiin, eikö? Ja samal­la tur­ha park­ki­paik­ka­ti­lan etsi­mi­nen vähe­nee, tur­ha autoi­lu vähe­nee ja niin pois päin. Eli hin­taa vaan ylös­päin ja hin­ta­pe­rus­teet myös koko­pe­rus­tei­sek­si (kyl­lä tuo­ta vähä­pääs­töi­syyt­tä voi­daan edel­len tukea myös)… ja pian­kos ollaan tilan­tees­sa, että paik­ka löy­tyy sitä tar­vit­se­val­le ja katu­jen (mah­dol­li­nen) kun­nos­sa­pi­to hel­pot­tuu samalla.

    PS. Vähen­tää­kö vähä­pääs­töi­sen auton omis­ta­mi­nen kadun yllä­pi­to­kus­tan­nuk­sia vai pitäi­si­kö tuo­ta­kin suo­sia joten­kin muuten?

  38. Hör­hö:
    Onko­han vie­lä voi­mas­sa vähä­pääs­töis­ten auto­jen asu­kas­py­sä­köin­nin hin­nan alen­nus? City-lii­ken­tee­seen toki sopi­si myös­kin, että asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sus­sa huo­mioi­tai­siin myös auton koko… 50 met­rin katuo­suu­del­le kun mah­tuu esim. 10 neli­met­ris­tä autoa (4m auto ja 1m suo­ja­vä­liä toi­siin autoi­hin) tai 8 vii­si­met­ris­tä autoa (5m auto ja 1m suo­ja­vä­liä toi­siin autoihin).
    Toi­sin sanoen, mitä pie­nem­piä autot ovat sitä enem­män nii­tä mah­tuu park­kiin, eikö? Ja samal­la tur­ha park­ki­paik­ka­ti­lan etsi­mi­nen vähe­nee, tur­ha autoi­lu vähe­nee ja niin pois päin. Eli hin­taa vaan ylös­päin ja hin­ta­pe­rus­teet myös kokoperusteiseksi
    —–

    Vähän tuo­ta­kin olen miet­ti­nyt. Peri­aat­tees­sa alle 4,1 m auto­la voi­si olla 20 % alen­net­tu tak­sa. Mut­ta onko­han sen vain sää­tä­mis­tä? Ja moni­mut­kais­taa asi­aa vieläkin…

  39. Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa mää­ri­tet­täes­sä tai koro­tuk­sia perus­tel­taes­sa käy­te­tään aina esi­merk­ki­nä lähin­nä Hel­sin­gin kes­kus­ta-aluet­ta vaik­ka puhu­taan­kin kan­ta­kau­pun­gis­ta. Perus­te­lut voi­vat olla tot­ta esim. Eiras­sa, mut­ta onko­han esim. 600 euron vuo­si­mak­su asu­kas­py­sä­köin­nis­tä koh­tuul­li­nen tai perus­tel­tu vaik­ka­pa Rus­kea­suol­la? Rus­kea­suol­la pysä­köin­ti­paik­ko­jen vie­män tilan käyt­tö mak­sul­li­si­na paik­koi­na tus­kin toi­mi­si, myös­kään lisä­kais­ta­ti­laa ei asun­to­ka­duil­la tar­vi­ta. Lisäk­si tal­vi­hoi­to on jo muu­ten­kin mitä on, eli kus­tan­nuk­set tus­kin kovin­kaan pal­jon muut­tui­si­vat, vaik­ka kadun­var­res­sa oli­si vähem­män autoja.

    Oli­si­ko­han jo lopul­ta­kin aika por­ras­taa asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­su­ja alu­een mukaan? KSV:ssä ker­ro­taan por­ras­ta­mi­sen ole­van vain niin _kamalan_ vaikeaa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.