Kuukausi: marraskuu 2011

Homekoulujen korjaus

Val­tion bud­jetis­sa avus­tuk­sia home­k­oulu­jen kor­jauk­si­in on vähen­net­ty rom­ah­dus­mais­es­ti neljään miljoon­aan euroon. Se ei riitä alku­unkaan. Tuol­la rahoi­tus­ta­sol­la ongel­man kor­jaami­nen veisi sato­ja vuosia.

Jos halu­taan kiire­htiä home­k­oulu­jen kor­jauk­sia, tuo neljän miljoo­nan erä kan­nat­taisi pois­taa kokon­aan. Se saisi kun­nat tart­tumaan asi­aan heti, kun ne nyt jäävät odot­ta­maan val­tion rahaa, jota ei tule kym­meni­in vuosiin. 

Toinen vai­h­toe­hto tietysti on monikym­menker­tais­taa tuo määräraha. 

Itsenäinen maa tarvitsee oman keskuspankin?

Olen alka­nut epäil­lä, että Euron syn­nyt­tämi­nen on perus­tunut talous­te­o­reet­tiseen virheeseen. Olen alka­nut epäil­lä, että itsenäi­nen val­tio tarvit­see oman keskus­pankin selvitäk­seen huonoista ajoista.

Japani on maail­man velka­isimpia mai­ta. Sen val­tion vel­ka ylit­tää 200 pros­ent­tia BKT:sta eikä tsuna­mi mitenkään helpot­tanut tilan­net­ta. Japanin luot­tolu­ok­i­tus­ta on vähän alen­net­tu, mut­ta se on silti varsin hyvä. Maa saa lainaa yhden pros­entin korolla.

Mik­si kukaan ei ole huolis­saan Japanin nään­tymis­es­tä velkataakkansa alle? Jat­ka lukemista “Itsenäi­nen maa tarvit­see oman keskuspankin?”

Toimisiko euro ilman Saksaa?

Euro on vaikeuk­sis­sa, kos­ka oli­ivivyöhyk­keen maat ovat toim­i­neet taloudel­lis­es­ti vas­tu­ut­tomasti ja otta­neet lainaa, kun yhteis­val­u­ut­taa kuu­lu­vat ovat sitä hal­val­la saa­neet. Oma­l­la val­u­u­tal­laan toimi­vat joutu­vat mak­samaan val­u­ut­takurssiriskin takia korkeam­paa korkoa. Vas­taes­imerkkinä on käytet­ty Ruot­sia, joka on saanut omas­ta val­u­u­tas­ta huoli­mat­ta lainansa hal­val­la, mut­ta tämä johtuu siitä, että Ruot­si nos­taa lainansa euromääräis­inä ja kan­taa itse kurssiriskin. Vapaa­matkus­ta­ja. Jat­ka lukemista “Toimisiko euro ilman Saksaa?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2011

Esi­tys­lista aukeaa tästä

Hert­toniemen metroase­man seudun asemakaava

Pöy­dältä.

Min­ua jäi arve­lut­ta­maan 200 liityn­täpysäköin­tipaikan vaa­timus. Näi­den hin­ta on riip­puen siitä, mihin ne sijoite­taan, 40 000 – 80 000 euroa kap­paleelta eli yhteen­sä investoin­ti on vähin­tään kahdek­san miljoon­aa euroa. Se tulee kaupun­gin mak­set­tavak­si joko investoin­tiku­luina tai huonom­pana maan hin­tana, jos velvoite pan­naan yksi­ty­isille. Yleen­sä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kaavoit­taes­sa jotaiun, kyse on mah­dol­lis­tavas­ta kaavas­ta, mut­ta ei investoin­tipäätök­ses­tä. Nyt tämä on vaa­timuk­se­na kaavas­sa, joten metroase­maa ei saa lainkaan toteut­taa ilman noi­ta paikko­ja. Kyse on siis oikeas­t­aan myös investoin­tipäätök­ses­tä, mut­ta sel­l­aise­na sitä ei ole esitel­ty. Joukkoli­iken­nein­vestoin­niksi tuo on varsin kallis. Jos käytämme neljän pros­entin korkoa ja 30 vuo­den pois­toaikaa, yhden työ­matkali­iken­net­tä palvel­e­van liityn­täpysäköin­nin hin­naksi tulee kymme­nen euroa. Minus­ta täl­lais­es­ta investoin­nista päät­tämi­nen ei kuu­lu kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle vaan asianomaisen taloudel­lisen valmis­telun jäl­keen val­tu­us­tolle. Sik­si kaavaan pitäisi lait­taa nuo paikat mah­dol­lis­ta­vana, mut­ta ei vaa­ti­vana. Kos­ka kaupun­ki omis­taa maan, se voi aikanaan ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin pan­na pysäköin­tipaik­ka vaa­timuk­sen, jos näkee sen aiheel­lisek­si. Täl­lainen antaisi myös kaupungille enem­män papua neu­votel­la pysäköin­tipaikko­jen rahoituk­ses­ta. Onhan paikallisel­la kaup­pi­aal­la asi­as­sa myös oma lehmän­sä ojas­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 15.11.2011”

Tallinna-tunneli uuteen harkintaan

Balt­ian maat ovat päät­täneet, että ne rak­en­ta­vat (EU mak­saa) luoti­ju­nay­htey­den Tallinnas­ta Varso­vaan, jos­ta pääsee edelleen Berli­inin kaut­ta nopeil­la junil­la jok­seenkin kaikkialle Eurooppaan.

Nyt kan­nat­taa ottaa vakavaan tarkastelu­un Helsin­ki-Tallinna –tun­neli, jon­ka hin­naksi on alus­tavasti arvioitu kolme mil­jar­dia. Jos tun­neli on näin edulli­nen, se kan­nat­taa rak­en­taa ehdot­tomasti. Jos matkus­ta­jamääräk­si olete­taan varovais­es­ti kymme­nen miljoon­aa henkeä vuodessa, ovat  pääo­makus­tan­nuk­set vaivaiset parikymp­piä matkus­ta­jaa kohden. Ja päälle vielä se tavaraliikenne.

Jat­ka lukemista “Tallinna-tun­neli uuteen harkintaan”

Puhe jota ei pidetty

Säh­läsin puheen­vuoropy­yn­nön val­tu­us­ton bud­jet­tikok­ouk­ses­sa ja jouduin jonon hän­nille. Oli pakko kiire­htiä min­is­teri Urpi­laisen ja val­tio­varain­valiokun­nan tapaamiseen, joten puheen­vuoro jäi pitämät­tä. Näin olisin puhunut.

On huole­hdit­ta­va tulopohjasta

Olen hyvin huolis­sani kaupun­gin tulopo­h­jas­ta. Kuten kaupung­in­jo­hta­ja sanoi, ener­gialaitok­sen tulou­tus, jon­ka varas­sa kaupun­gin talous suures­sa määrin lep­ää, on vaaras­sa. Pitkäl­lä aikavälil­lä isom­pi asia on kun­tien väli­nen kil­pailu vero­tu­loista, jos­sa Helsin­ki on sosi­aal­ista mieltä osoit­taen antanut paljon tasoi­tus­ta naa­pureilleen. Naa­pu­rit ovat valitet­tavasti käyt­täneet tätä itsekkäästi hyväk­seen. Jat­ka lukemista “Puhe jota ei pidetty”

Päästökauppa toimii

Lähde Euro­stat Taulukkoon pääsee tästä

Keskustelus­sa on epäilty, onko EU:n päästöoikeuskau­pal­la mitään tehoa. Oheinen kuva osoit­taa, että päästöt kään­tyivät lasku­un heti, kun päästökaup­pa alkoi jo sen ensim­mäisel­lä kokeilukaudel­la. Vuo­den 2009 pudo­tus johtuu lamas­ta, mut­ta tätä ennen elet­ti­in voimakas­ta nousukaut­ta ja päästöt puto­si­vat silti, suun­nitel­lus­sa tahdis­sa. Otin mukaan van­hat EU-maat, kos­ka uusil­la pudo­tus on ollut nopeam­paa ja johtuu lähin­nä sosial­is­min kaa­tu­mis­es­ta. Jat­ka lukemista “Päästökaup­pa toimii”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.11.2011

Lausun­to ener­gialaitok­sen suunnitelmista

Annet­ti­in aika kova lausun­to siitä, että voisi­vat vapaut­taa Hanasaaren raken­nuskäyt­töön, kos­ka suun­nitel­mat on tehty tältä poh­jal­ta. Sitä kuitenkin pehmen­net­ti­in sil­lä, että lau­takun­ta tarkastelee asi­aa vain kaupunkisu­un­nit­telun näkökul­mas­ta. Menisi Kru­unuvuoren­ran­nan suun­nitel­mat uusik­si, jos ratikkay­htey­destä joudut­taisi­in luop­umaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.11.2011”

Hyvinvointivaltio puhtaalta pöydältä

Jos aloit­taisimme kaiken alus­ta, mil­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion tekisimme?

Siitä tulisi hyvin eri­lainen. Hyv­in­voin­ti­val­tion uud­is­tamista vaivaa polkuri­ip­pu­vu­us; on vaikea ajatel­la, että asi­at tehtäisi­in toisin kuin on tehty aina. Sik­si Euroopan tasol­la on myös niin vaikea keskustel­la hyv­in­voin­tipoli­ti­ikas­ta, kos­ka kaikil­la on oma his­to­ri­ansa ja omat insti­tuu­tion­sa, joiden ulkop­uolelle ei oikein osa­ta ajatel­la. Myös eri­lai­sista organ­isaa­tioista on tul­lut itse­tarkoituk­sel­lisia. Yrit­täkääpä esit­tää, että työt­tömyysko­r­vauk­set hoidet­taisi­in kätevästi Kelas­ta ilman työt­tömyyskas­so­jen päällekkäistä toim­intaa. Paljon säästy­isi rahaa ja vaivaa, mut­ta se nyt ei vaan käy. Työ­nan­ta­jille taas ei käy, että luopuisimme ”yksi­ty­i­sistä” työeläkey­htiöistä ja siir­ty­isimme val­ti­ol­liseen eläke­jär­jestelmään. Eläke­poli­ti­ikkaan työeläkey­htiöitä ei tarvi­ta, mut­ta muuten ne ovat mukavia ole­mas­sa. Jat­ka lukemista “Hyv­in­voin­ti­val­tio puh­taal­ta pöydältä”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.11.2011

Töölön kirkon rakennussuunnitelmat

Pöy­dältä. Olen asi­as­sa esteelli­nen, joten en ole tutustunut.

Lausun­to Helsin­gin ener­gialaitok­sen kehityssuunnitelmasta

Ener­gialaitos ei oikein tiedä, mitä tehdä Hanasaaren voimalaitok­sel­la. Alun­perin sen hiili­varas­to piti pan­na maan alle, kuten on tehty Salmisaa­res­sa, mut­ta sit­ten esille nousi aja­tus, että koko komeus pan­naan koi­pus­si­in ja raken­netaan uusi voimala Vuosaa­reen. Tämä voisi käyt­tää myös biopolt­toainei­ta. Ener­gialaitok­sen lau­takun­ta kuitenkin päät­ti osaltaan toisin. Odote­taan ja päätetään neljän vuo­den kulut­tua. Siinä taas tule­vat vas­taan EU:n päästödi­rek­ti­iv­it, jot­ka edel­lyt­täi­sivät voimalaitok­seen mit­tavia investoin­te­ja epäter­veel­lis­ten päästö­jen vähen­tämisek­si. Niitä taas ei kan­na­ta tehdä vain muu­ta­maa vuot­ta varten.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lausun­tolu­on­nok­ses­sa kehote­taan siirtämään koko roju pois, kos­ka se hait­taa suuresti alueen asun­to­tuotan­toa. Lisäk­si on se Kru­unuvuoren ratikkasil­ta, joka on vaikeasti sovitet­tavis­sa yhteen hiililaivo­jen kanssa.

Minä en ole oikein vaku­ut­tunut siitä, että on järkevää muut­taa Helsin­gin läm­mit­tämi­nen hake­po­h­jaisek­si, siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että kyse on päästökaup­pasek­torista. Päästöt eivät vähene, vaan siir­tyvät jon­nekin muualle EU:n alueel­la, ja mak­saa aika paljon. Samal­la halu­taan tukea turpeen polt­toa, kos­ka puu­ta ei riitä kor­vaa­maan turvetta.

Täl­lainen koordi­noimat­to­muus kaupun­gin tasol­la on toisaal­ta kehnoa poli­ti­ikkaa. Ensin suun­nitel­laan Kru­unuvuoren­ran­ta ratikan varaan ja sit­ten san­o­taan, ettei ratikkaa voi tuo­da, kun hiililaival­la pitää päästä Hanasaareen.

Lausun­to liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön virantäytöstä

Puol­letaan Ville Lehmuskoskea HSL:stä. On sitä aikoi­hin elet­ty. Kun aloitin kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö edusti mustin­ta taan­tu­mus­ta. Nyt kaik­ki kolme lop­pusuo­ralle päässeet oli­vat enem­män tai vähem­män vihreään ajat­telu­un kallellaan.